Kuntalakiuudistus
Uudistuva kuntalaki pitää ovet auki tulevaisuuteen Kuntalaki tuo kunnan johtamisen, viestinnän ja vaikuttamismahdollisuudet nykyaikaan. Talouden hoidossa korostuu aiempaa tiukemmin tavoitteellinen tasapaino. Teksti: Leena Filpus | Kuvat: Susanna Junnola
K
un nykyinen kuntalaki tuli voimaan vuonna 1995, maailma oli kovin erinäköinen kuin tänään. Silloin ei ollut Euroopan unionin jäsenyyttä säätelyineen ja sähköisen toimintaympäristön mahdollisuuksista unelmoivat vain kaikkein visionäärisimmät nörtit. Kuntalaki tarvitsi nykyaikaistamista, sillä se ei enää vastannut tämän päivän tarpeisiin monella tasolla tapahtuneen rakennemuutoksenkaan vuoksi. Muun muassa kuntaliitokset, käynnissä oleva Sote-uudistus ja jo sitä edeltävä Paras-hanke ovat muuttaneet kunta- ja palvelurakennetta. Myös kuntalaisten halu vaikuttaa ja osallistua päätöksentekoon on toisenlainen kuin parikymmentä vuotta sitten. Oli siis aika kirjoittaa laki uusiksi. Pari vuotta käynnissä ollut työ on nyt loppusuoralla. Jutun kirjoitusvaiheessa hallituksen esitys uudeksi kuntalaiksi on lausuntokierroksella kunnissa. Lain varsinainen työstäminen on jaettu neljälle valmistelujaostolle, Demokratiajaostolle, Toimielimet ja johtaminen -jaostolle, Talousjaostolle sekä Kunnat ja markkinat -jaostolle. Valmistelua on tukenut parlamentaarinen seurantaryhmä. Johtava lakimies Heikki Harjula Suomen Kuntaliitosta oli kirjoittamassa jo edellistä kuntalakia. Nyt hän oli
4
jäsenenä Toimielimet ja johtaminen -jaostossa. – Laki on kompromissi sen suhteen, miten vastataan tulevaisuuden haasteisiin ja miten tarkkaan säädellään asioita. Siksi lakiin on jätettävä tiettyä väljyyttä, Harjula sanoo.
Johtaminen ammattimaistuu Yksi näkyvimmistä muutoksista kuntalakiehdotuksessa verrattuna voimassa olevaan lakiin on kunnallisvaalikauden muuttuminen. Kunnallisvaalipäivän on tarkoitus siirtyä lokakuusta huhti kuuhun, jolloin huhtikuun toisesta sunnuntaista tulisi yleinen vaalipäivä. Muutos tarkoittaisi myös sitä, että uuden valtuuston kausi alkaisi kesäkuussa. – Kuntien näkökulmasta etuna on se, että uusi kunnanvaltuusto pääsee näin vaikuttamaan seuraavan vuoden talousarvioon. Mikäli laki astuu voimaan suunnitellussa aikataulussa, tämänhetkisten valtuutettujen kausi jatkuu puoli vuotta alkuperäistä pidempään, toukokuun loppuun 2017, Heikki Harjula sanoo. Uudessa kuntalaissa halutaan uudistaa myös johtamista kunnissa. Tavoitteena on vahvistaa poliittista johtamista kunnanjohtajan harjoittaman ammattijohtamisen rinnalla. Kunnan-
hallituksen puheenjohtajan asemaa ja toimintaedellytyksiä halutaan parantaa esimerkiksi tunnustamalla hänen asemansa laissa. Mikäli kunnassa halutaan, puheenjohtaja voi saada jatkossa vapaata siviilityöstään hoitaakseen puheenjohtajan työtään kokopäivätoimisesti. – Lisäksi kunnille annetaan arvioitavaksi työn- ja vastuunjako kunnanjohtajan kanssa. Tällä tavoitellaan sitä, että kunnan johtamisesta saadaan nykyistä toimivampi kokonaisuus. Kunta pyritään ylipäätään näkemään nykyistä laajemmassa, kuntakonsernin mittakaavassa. Ettei kunnissa pidättäydytä miettimään vain oman organisaation tehtäviä ja tavoitteita, vaan että näkökulma olisi laajempi ja toiminta pysyisi paremmin kasassa, Harjula sanoo. Nykyaikaisen johtamisen pelisääntöihin liittyy myös kunnanjohtajan kanssa tehtävä johtajasopimus. Uusi laki ei määrittele yksityiskohtaisesti, mitä sopimukseen tulisi kirjata, vaan että sopimuksessa on sovittava johtamisen edellytyksistä. – Johtajan saamien etujen lisäksi siinä voidaan tuoda esiin esimerkiksi pelisäännöt siitä, mitä kunnanjohtajalta odotetaan, minkälaisia tavoitteilla hänen työlleen asetetaan, ja miten tavoitteiden saavuttamista seurataan. Yksi tärkeä osa on sopia menettely->
KUMINA 3 • 2014
kumina_314_b.indd 4
5.9.2014 13.08