KUNTATYÖ
Kuntatyön arvostus pysyy ja ehkä jopa paranee Kunnissa tehtävän työn arvostus pysyy ja paranee, tuumii Kunnallisalan kehittämissäätiön KAKS:n asiamies Antti Mykkänen toiveikkaasti. Teksti UP/Kari Leppänen Kuvat Jarno Mela
K
untatyön arvostus riippuu Mykkäsen mukaan ihmisten arjen kokemuksista. Kunnat ovat keskeisiä hyvinvointivaltion palvelutarjonnan tuottajia. Kun ne toimivat, ihmiset ovat tyytyväisiä. Arvostuksen paranemisen näkymä liittyy Mykkäsen mielestä soteen ja maakuntauudistukseen. Sosiaali- ja terveydenhuollon siirtyessä maakuntiin kunnissa vapautuu resursseja kuntiin jäävien ydintehtävien hoitamiseen. – Kovin moni pieni ja keskisuuri kunta ei nytkään tosiasiallisesti pääse päättämään resursseja nielevistä sote-palveluista. Suurissa kuntayhtymissä ei yhdellä tai kahdella edustajalla paljoa päätetä. Mykkäsen mukaan suhtautumisessa soteen ja maakuntauudistukseen on kaksi koulukuntaa. Toinen harmittelee päätösvallan siirtymistä kunnilta maakuntiin, toinen näkee resurssien ja voimavarojen vapautuvan asioihin, joissa kunnilla on aidosti päätösvalta. Keskeisiä ovat sivistys, kasvatus ja koulutus sekä elinkeinopolitiikka.
Yleinen mielikuva hyvä Ihmisten yleiset mielikuvat kuntatyöstä ja sen arvostuksesta jakautuvat. Mykkänen korostaa niiden olevan 4 Kumina 2 | 2018
kuitenkin voittopuolisesti myönteisiä. Sanojensa vakuudeksi hänellä on esittää säätiönsä Kantar TNS:llä teettämä tutkimus, jonka mukaan 57 prosenttia kansalaisista antaa kuntatyölle hyvän tai erittäin hyvän arvosanana. Vastaavasti huonon tai erittäin huonon arvosanan antaa joka neljäs tutkimukseen vastannut. Kunnan omista
työntekijöistä 2/3 antaa kuntatyölle hyvän arvosanan. Tutkimus on toteutettu viime syksynä. Samansuuntaisia tuloksia on saatu myös kuntatyöntekijöiden hyvinvointia ja kuntien johtamiskäytäntöjä koskevassa ARTTU2-tutkimusohjelmassa.