Page 1

2 / 2015

Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry:n jäsenlehti

Kunnissa on käynnissä suuri sukupolvenvaihdos

Valmiussuunnitelma kunnassa – viisasta varautumista vai virkatyössä viimeisenä? •

Kumina 2 2015

kumina_215.indd 1

1

28.5.2015 17.00


SISÄLLYS 2/2015

8

4 Kunnat ja suuri sukupolvenvaihdos Kunnalliset työmarkkinat ovat murroksessa, Kevan Pauli Forma kuvaa muutosta historialliseksi.

6 Kouvola hyödyntää eläköitymistä täysillä Maritta Naumanen jäi toukokuun alussa eläkkeelle Kouvolan kirjastonjohtajan tehtävästä.

6

10 Vakiot

8 Jos kaupunki pimenee

3 Pääkirjoitus

Kuntien valmiussuunnitelmat ja varautuminen aiheuttavat harmaita hiuksia viranhaltijoille.

Kuntatyö sukupolven vaihdoksen jälkeen

10 Kirjastomiehet Kuopiosta

16 Puheenjohtajalta

Jarmo Saarti ja Jaakko Korpisaari ovat yhtä mieltä siitä, että kirjastoista pitää pitää huolta.

Eläkkeelle jäämisen tuskaa – ja iloa

14 Epäoikeudenmukaiset palkat tulee oikaista

17 Kolumni:

Jukolaisen pääluottamusmiehen arjen täyttävät työnvaati vuuden arvioinnin ja palkkahinnoitteluliitteen uudistaminen.

Kokeileva kunta -kokeilu

18 Ajankohtaista 19 Svensk resumé

Kuntien asiantuntijat – Kumula ry:n jäsenlehti

Julkaisija Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki www.kumula.fi kumula@kumula.fi

Toiminnanjohtaja Jussi Näri puh. 0400 816 284 jussi.nari@kumula.fi

Päätoimittaja Jussi Näri puh. 0400 816 284 jussi.nari@kumula.fi

Ts. järjestösihteeri Saara Paavola puh. 040 1599 397 saara.paavola@kumula.fi

Hallituksen puheenjohtaja Päivi Hytönen puh. 050 4366 079 paivi.hytonen@kumula.fi

Toimituskunta Päivi Hytönen Marianne Lindblad Jarno Moisala Jussi Näri Saara Paavola Salla Palmi-Felin Raili Sihvonen Mika Vertainen

2 Kumina 2•2015

kumina_215.indd 2

28.5.2015 17.00


PÄÄKIRJOITUS 2/2015

Kuntatyö sukupolvenvaihdoksen jälkeen

K

unnista jää parhaillaan eläkkeelle ennätyssuuri määrä viranhaltijoita ja työntekijöitä. Asiantuntijatyön merkitys tai tarve ei tule kunnista vähentymään mihinkään. Kolmen suurimman puolueen ja työnantajaosapuolen ajama yhteiskuntasopimus ei luvannut ruusuja palkansaajaleiriin. Esillä olleet työajan pidennykset tuottavuuden nimissä eivät olisi vastanneet sitä todellisuutta, mitä esimerkiksi kunnissa tehdään jo nyt. Tässä lehdessä kerromme kuinka yhä harvempi tekee yhä useamman työt ja kuinka kiireen määrä on lisääntynyt kuntatyössä.

”Mitä jos meillä ei olisi kirjastoa?”

Pohdimme myös kirjastotyön tulevaisuutta: Mihin kirjastojen asiantuntijoita tarvitaan? Mitä jos ”tämä ei kuitenkaan tästä”? Mitä jos meillä ei olisi kirjastoa? Laitoimme kaksi savolaista kirjastoihmistä luotaamaan kirjastojen olemassaoloa. Puhetta riitti varastotyöstä verkkoon. Varautuminen häiriötilanteisiin on kunnan lakisääteisiä perustehtäviä. Soittokierros kuntiin kertoi kuitenkin, että valmiussuunnitelma ja sen päivittäminen on työtä, johon on vaikea löytää aikaa. Suurissa kaupungeissa varautuminen on osa jokapäiväistä toimintaa. Jututimme muutamaa viranhaltijaa varautumisesta ja valmiussuunnittelusta. Sodanuhkaan varustautuminen ja evakuointisuunnitelmat eivät ole enää tätä päivää, mutta miten toimitaan esimerkiksi sähkönjakelun häiriötilanteissa?

KUVA: HENRI ILANEN

Työmarkkinaosapuolten osalta hallitusohjelman jälkeen avainasemassa on työllisyys- ja kasvusopimuksen jatkosta sopiminen. Kuntatyönantaja on ehtinyt jo esittää miinusmerkkistä tuporatkaisua. Pääsopijajärjestöt ovat tästä varsin eri linjoilla, ja palkansaajien ostovoiman säilyttäminen on avainasemassa. Selvää on, että hallitusohjelman ja kuntien tehtävien karsimisen arviointi jatkuu pitkälle kesään. Toivotamme kaikille jäsenillemme oikein hyvää ja ansaittua kesälomaa. Jussi Näri

toiminnanjohtaja, päätoimittaja

Toimitussihteeri ja ilmoitusmyynti Saara Paavola puh. 040 1599 397 saara.paavola@kumula.fi

Ulkoasu ja taitto Nymandesign Oy

Svensk resumén käännös Ann-Katrin Huldén

Painos 2 800 kpl

Paino Libris, Helsinki, 2015

ISSN-L 1796-3605 ISSN 1796-3605 (Painettu)

Kansikuva Thinkstock/Getty Images. Hyvää kesälomaa!

ISSN 2323-4644 (Verkkojulkaisu)

Seuraava lehti ilmestyy 16.9.2015 441

10. vuosikerta Neljä numeroa vuodessa.

PAINOTUOTE

428

Kumina 2 2015

kumina_215.indd 3

3

28.5.2015 17.00


TYÖELÄMÄ

Historiallinen muutos työelämässä

Kunnissa on käynnissä suuri sukupolvenvaihdos Kunnalliset työmarkkinat ovat murroksessa, Kevan Pauli Forma kuvaa muutosta historialliseksi. Teksti: Kari Leppänen, UP-uutispalvelu | Kuva: Jarno Mela

Y

li puolet kuntien nykyisestä henkilöstöstä poistuu eläkkeelle vuoteen 2025 mennessä. Vuosittain eläkkeelle jää 16 000–17 000 kunnan työntekijää. Kevan työelämäpalvelujen johtaja Pauli Forman mukaan suuren eläkepoistuman kanssa samaan aikaan väestön ikääntyminen aiheuttaa palvelutarpeen kasvua. Kuntien talous kampailee säästöpaineissa. Maassa valmistellaan lisäksi suurta palvelurakennemuutosta sosiaali- ja terveyspalveluihin. Kaiken myllerryksen keskellä moni kunta näkee mahdollisuuksia säästää henkilöstömenoissa. – Luonnollinen eläkepoistuma nähdään säästökeinoksi. Kevan selvityksen mukaan kunnissa otetaan keskimäärin kahdeksan työntekijää kymmenen eläkkeelle poistuneen tilalle.

He rakensivat hyvinvointipalvelut – Kuntien työmarkkinoilla on meneillään sukupolvenvaihdos, joka

juontaa juurensa 1970- ja 80-luvuille, Forma analysoi. 70-luvulla käynnistyi vahva hyvinvointivaltion rakentamisen vaihe, joka perustui pitkälti kunnallisten palvelujen varaan. Kuntien tehtävät lisääntyivät ja kuntien henkilöstömäärä kasvoi rajusti. – Nyt tämän nopealla tahdilla kuntiin rekrytoitu työvoima on siirtymässä eläkkeelle. Työura kunnissa on tehty. Yhtä nopeasti kuin he tulivat kuntiin, yhtä nopeasti he lähtevät eläkkeelle.

”Eläkepoistuma tarjoaa kunnille mahdollisuuden tarkastella palvelutuotantoa ja niiden laajuutta.” Forman mukaan on tapahtunut myös merkittävä muutos toimintaympäristössä. Hyvinvointipalvelujen rakentamisen aikaan uskottiin lujasti laajenevaan julkiseen sektoriin.

– Ajatus on nyt kääntynyt päinvastaiseksi. Nyt mietitään miten julkinen sektori voisi vähentää tehtäviä. – Eläkepoistuma tarjoaa kunnille mahdollisuuden tarkastella palvelutuotantoa ja niiden laajuutta.

Kiire leimaa työtä Säästöpaineissa saattaa käydä niinkin, että entiset työt jaetaan kylmästi jäljellä olevien kesken. Seurauksena voi olla töiden ylikuormitus. – Tutkitusti kunta-alalla kiire on selkeä kuormitustekijä. Koetaan, että väkeä on liian vähän tehtäviin nähden ja työtahti koetaan kiireiseksi. Tutkimusten mukaan kiireen kokeminen työssä oli samoissa lukemissa valtiolla, yksityisellä sektorilla ja kunnissa aina 1990-luvun lamaan asti. Sitten tapahtui Forman mukaan muutos. – Kunnat erkaantuivat muista työmarkkinasektoreista. Kiireestä tuli kunta-alan työelämää leimaava tekijä.

4 Kumina 21•2015

kumina_215.indd 4

28.5.2015 17.00


Pulmana puhumattomuus Forman mukaan varautuminen suureen eläkepoistumaan on parantunut kunnissa. Ongelmana on kuitenkin ennakoinnin vaikeus. Joustavassa eläkejärjestelmässä eläkkeelle voi siirtyä 63 ja 68 ikävuoden välillä. Työnantaja ei voi tarkasti tietää, koska kukakin on jäämässä eläkkeelle. – Olisi tärkeää, että työpaikalla olisi avoin keskustelukulttuuri. Näin ei kuitenkaan ole. – On havaittu, että eläkkeelle siirtyminen on kielletty puheenaihe työyhteisöissä. Usein työntekijät panttaavat tietoa omista eläkesuunnitelmistaan. Ongelmaksi koetaan työyhteisön suhtautuminen. Työntekijän status työyhteisössä saattaa muuttua heti, kun hän ilmoittaa jäävänsä eläkkeelle. – Kun kerrot hyvissä ajoin jääväsi eläkkeelle, paljastat tavallaan korttisi. Siinä joutuu helposti ulkokehälle. Henkilöksi, jonka varaan ei työyhteisössä ratkaisuja rakenneta. >

– Eläkkeelle siirtyminen on kielletty puheenaihe työyhteisöissä, sanoo Kevan työelämäpalvelujen johtaja Pauli Forma.

Kumina 2 2015

kumina_215.indd 5

5

28.5.2015 17.00


TYÖELÄMÄ

Kouvola hyödyntää eläköitymistä täysillä Maritta Naumanen jäi toukokuun alussa eläkkeelle Kouvolan kirjastonjohtajan tehtävästä. Viime vaiheessa se tarkoitti kolmen lähikirjaston esimiestehtävää. Teksti: Kari Leppänen, UP-uutispalvelu | Kuva: Marja Seppälä

E

i eläkkeelle jääminen haikealta tai huonolta tuntunut. Aikataulut ovat nyt väljempiä. Ei ole jatkuvaa rumbaa, kuten työelämässä nykyään on, Maritta Naumanen toteaa. Kouvolassa tehtiin kuuden kunnan suuri liitos 2009. Viiden vuoden suoja-ajan päätyttyä väkeä vähennetään kaupungilta raskaalla kädellä. Tavoitteena on peräti 600 kunnan henkilön vähentäminen. Operaatiolla aiotaan saavuttaa 20 miljoonan euron säästöt henkilöstömenoista. Vuonna 2013 Kouvola työllisti 6 600 henkeä. Väen vähennyksestä nelisensataa on jo toteutunut. Suurin osa on tapahtunut ”luonnollisen poistuman” eli eläköitymisen kautta. Irtisanomisiinkin on kuitenkin myös turvauduttu säästötavoitteen saavuttamiseksi.

Tehostamista ja karsintaa Naumasen tehtävä täytettiin henkilöllä, joka oli viime vuoden alussa irtisanottu kirjastonhoitajan tehtävästä.

Kouvolan kirjastotoimessa säästötarpeisiin on vastattu karsimalla kirjastoverkostoa ja tehostamalla toimintaa. – Minäkin jouduin viimeisen työvuoden aikana lakkauttamaan kaksi pientä lähikirjastoa. Kyllä sitä itkettiin yhdessä asiakkaiden kanssa, sanoo Naumanen.

”Minäkin jouduin viimeisen työvuoden aikana lakkauttamaan kaksi pientä lähikirjastoa. Kyllä sitä itkettiin yhdessä asiakkaiden kanssa.” Yksi lähikirjasto on varustettu itsepalvelutoiminnoilla, jolloin aukioloaikaa on voitu pidentää. – Hyvän palautteen perusteella automatisointia jatketaan muihinkin lähikirjastoihin. Naumanen pitää mahdollisena, että kirjastoverkostoakin karsitaan vielä lisää.

Palvelut yhteistyöhön Kirjastojen henkilökuntaa on Naumasen arvion mukaan karsittu kymmenisen prosenttia alkuperäisestä noin 70 henkilöstä. – Ensi vuonnakin monta ihmistä jää eläkkeelle. Sen jälkeen nähdään mihin saadaan täyttölupa ja minkä verran kirjastoihin jää työntekijöitä. Väen vähentyessä tehtäviä on yhdistelty ja keskitetty eri kirjastoihin. – Se on tehostamista ja henkilökunnan kannalta tiukentamista. Naumanen pitää tärkeänä kehittää kirjaston ja muiden kaupungin toimintojen yhteistyötä. – Toivon todella, että sote-uudistukset ja kuntaorganisaation uudistukset ja muut antaisivat paremmat mahdollisuudet yhteistyölle terveys- ja sosiaalipuolen kanssa.

6 Kumina 2•2015

kumina_215.indd 6

28.5.2015 17.00


– Matalan kynnyksen sivistyksellisiä paikkoja tarvitaan. Ihmisillä täytyy olla saavutettavissa kirjaston kaltainen maksuton kansalaispalvelupiste, linjaa Maritta Naumanen.

Kumina 2 2015

kumina_215.indd 7

7

28.5.2015 17.00


HUOLTOVARMUUS TOIMITUSVARMUUS

Jos kaupunki pimenee Soittokierros joukolle kuntien hallintojohtajia osoitti, että kuntien valmiussuunnitel Teksti: Jussi Näri | Kuva: Antti Pulkkinen, Vastavalo.fi

T

oisaalta varautumisen merkitys tiedostetaan hyvin, mutta aikaa sen asianmukaiseen hoitamiseen on vaikeaa löytää. Päivittäiset rutiinit ja ”tulipalojen sammuttaminen” vie suurimman osan ajasta, jolloin tulevaisuuden uhkakuville ei juuri riitä resursseja. Nimettömänä pysyttelevä erään kunnan hallintojohtaja näkeekin tilanteen ongelmalliseksi: – Totta kai asian pitäisi olla kunnossa, mutta kun kaikki aika menee päivittäisten ongelmien hoitamiseen, ei juuri ehdi katsoa pidemmälle. Kuntalaisten turvallisuuden, palvelutuotannon toimivuuden ja mahdollisiin häiriötilainteisiin varautumisen pitäisi olla kaiken tekemisen ytimessä, mutta käsipareja on rajallinen määrä. Silloin on valitettavasti mentävä siitä mistä aita on matalin. Kun pöydällä on kyläkoulun lakkauttaminen, on vaikea löytää aikaa kunnan tulevien uhkakuvien kartoittamiselle.

Suuremmissa kaupungeissa valmius-

suunnitelmat ja varautuminen ovat sen sijaan hallintotyötä, mikä vaatii enemmän resursseja. Itä-Suomen huoltopalvelut liikelaitoskuntayhtymä eli Servica tuottaa omistajilleen Kuopion kaupungille ja Pohjois-Savon sairaanhoitopiirille näiden tarvitsemia tukipalveluja. Palvelutuotanto Servicassa käynnistyi kolme vuotta sitten ja Servica sitoutui tuottamaan omistajilleen sopimuksen mukaisia palveluja myös normaaliolojen häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa. Servicaan tehtiin oma valmiussuunnitelma ja jatkuvuussuunnitelmat palvelutoiminnan turvaamiseksi. Sen sai tehtäväksi Servican kehittämispäällikkö Liisa Pantakoski. Varautumisessa häiriötilanteisiin ja valmiussuunnittelussa on tehty aktiivista yhteistyötä sekä kaupungin että sairaanhoitopiirin kanssa.

Aiemmin Kuopion Ateria liikelaitoksen toimitusjohtajana ja Servican ruokapalvelujen toimialajohtajana toiminut Pantakoski ei suoraan allekirjoita sitä, että pienissä kunnissa valmiussuunnitteluun tai varautumiseen suhtauduttaisiin eri tavalla kuin suurissa kaupungeissa. Suurempien kaupunkien palvelutuotanto ja infrastruktuuri edellyttävät kuitenkin erilaista varautumista koska häiriötekijöitäkin voi olla erilaisia. Sen sijaan hän näkee, että joissakin kunnissa valmiussuunnitelmiin suhtaudutaan edelleenkin kuin ”sotaan lähdettäisiin”, eli painotetaan väestön evakuointisuunnitelmia, poikkeusoloja tms. uhkakuvia. Pantakosken mielestä uhkakuvat ovat nykyisin paljon arkisempia. Miten suurkeittiöihin saadaan toimitushäiriöiden aikana raaka-aineita, miten toimitaan sähkönjakelun häiriötilanteissa tai kuinka turvataan veden saanti jos vedenjakelussa ilmenee ongelmia.

8 Kumina 2•2015

kumina_215.indd 8

28.5.2015 17.00

mat


nitel

mat ja varautuminen aiheuttavat harmaita hiuksia viranhaltijoille.

– Kyllähän me olemme nykyisin erittäin riippuvaisia sähkönjakelusta. Lyhytkin sähkökatkos aiheuttaa häiriötilanteita esimerkiksi tietoliikenteessä, maksamisessa tai ruoanvalmistuksessa. Maaseudulla tilanne on toinen, siellä voi olla omia generaattoreita ja muutenkin osataan häiriötilanteisiin varautua eri tavalla. Kaivosta saa vettä, on tulisijoja jossa valmistaa ruokaa ja niin edelleen, Pantakoski pohtii. Servicassa varautuminen lähtee todellakin arkipäiväisistä asioista. Jatkuvuussuunnitelmilla on varauduttu niin työvoiman saatavuuteen, suurkeittiön laiterikkoihin, sähkönjakeluhäiriöihin tai yksittäisten henkilöiden häiriökäyttäytymiselle. Sen lisäksi Liisa Pantakoski on pitänyt tärkeänä, että valmiussuunnitelmasta kerrotaan niin henkilöstölle kuin kuntalaisillekin. Tietoisuus siitä, että kunta huolehtii turvallisuudesta ja että nämä asiat ovat tarkkaan pohdittuja lisää kuntalaisten turvallisuuden tunnetta. Samalla

voidaan alleviivata myös kuntalaisen vastuuta omasta pärjäämisestä: – Pieni hätäpakkaus olisi hyvä löytyä joka kodista. Vähän kuivamuonaa, taskulamppu, paristoradio ja vettä olisi hyvä olla varalla, mikäli jotakin sattuu. Eihän tilanteen tarvitse olla kummoinenkaan. Jo pidempiaikainen kaupan alan lakko tai sairastuminen voisivat olla tilanteita, joiden varalle kaapin perukoilla olisi hyvä olla hätävaraa. Aiemmin en pitänyt mitään varastoja mutta työni kautta ymmärsin että varavarasto voi tulla tarpeeseen. Helsingissä mittasuhteet asettavat

omat vaatimuksensa. Helsingin kaupungin turvallisuus- ja valmiusyksikön päällikkö Matti Koskisen mielestä varautumisesta ja valmiussuunnittelussa keskusteltaessa kiinnitetään kenties liikaakin huomiota yksittäisiin häiriötilanteisiin. Koskinen muistuttaa, että Helsingin kokoisessa kaupungissa yksittäisiä häiriötilanteita tulee ja niihin varaudutaan, mutta tärkeintä

on että koko kaupunki pyörii koko ajan. Sosiaali- ja terveystoimi, opetus, päätöksenteko, kaiken pitää toimia häiriötilanteista huolimatta: – Ei me voida lähteä siitä, että laitetaan paljon resursseja tuonne ja toisaalle ei ollenkaan. Matti Koskisen mukaan pääkaupungilla ole kuitenkaan ole varsinaisesti mitään erityisasemaa. Vaikka kaupungissa on yhteiskunnallisen päätöksenteon instituutioita, ministeriöitä ja elinkeinoelämän keskuksia, pääkaupungissa varaudutaan samoihin asioihin kuin maakunnissakin. Tosin Koskinen muistuttaa, että mittasuhteet saattavat olla erilaiset. Jos sivukylältä katkeavat sähköt, saattaa se koskea kuuttasataa henkilöä, mutta Helsingissä kuuttasataa tuhatta ihmistä. Turvallisuus- ja valmiusyksikön päällikkö kuitenkin muistuttaa, että sähkönjakelukaan ei ole suuri huolenaihe, sillä suurin osa kaapeleista kulkee maan alla.

”Lyhytkin sähkökatkos aiheuttaa häiriötilanteita esimerkiksi tietoliikenteessä, maksamisessa tai ruoanvalmistuksessa.” •

Kumina 2 2015

kumina_215.indd 9

9

28.5.2015 17.00


XXXX KIRJASTOT JA TULEVAISUUS

Saarti & Ko – kirjastomiehe

10 Kumina Kumina 2 2•2015 2015

kumina_215.indd 10

28.5.2015 17.00


& Korpisaari miehet Kuopiosta Kuopion yliopiston kirjastonjohtaja Jarmo Saarti ja Akavan Erityisalojen kuntasektorin asiamies Jaakko Korpisaari ovat pitkän linjan kirjastoihmisiä. Istutimme savolaismiehet saman pöydän ääreen ja puhettahan todellakin riitti! > Teksti: Jussi Näri | Kuvat: Susa Junnola

••

Kumina Kumina 2 21 2015 2015

kumina_215.indd 11

11 11

28.5.2015 17.00


KIRJASTOT JA TULEVAISUUS

S

iinä missä Jarmo Saarti on kulkenut yleisten kirjastojen kautta tiedekirjastoon, Jaakko Korpisaari huolehtii nykyisin kirjastoalan edunvalvonnasta. Sen lisäksi, että kirjastomiehet ovat koulukavereita Kuopion yhteiskoulusta ja julkaisseet yhdessä runokokoelman, yhdistää heitä työ ja arvostus koko kirjastolaitosta kohtaan. Kyse ei ole yksin lukkarinrakkaudesta julkiseen palveluun, vaan pikemminkin vankka ymmärrys siitä, että kirjasto luo yhteiskuntaan jotakin sellaista, mikä tässä ajassamme on tärkeää. Jarmo Saarti tunnetaan myös teräväsanaisena kirjastotyön kriitikkona. Hän pohtii mitä kirjastotyö on nyt ja miten sen pitäisi muuttua. Mitä on asiantuntijuus kirjastotyössä, onko kirjastotyö eksyksissä, vastataanko kansalaisten tarpeeseen? Jaakko Korpisaari taas on nähnyt kirjastohenkilöstön ongelmat palkkauksen ja koulutuksen osalta. Mitkä kirjastotyöt ovat maisterin tutkintoa edellyttäviä asiantuntijatehtäviä? Kuinka vakuuttaa työnantajapuoli kirjastotyön vaativuudesta? Me istutimme kaksi savolaista saman pöydän ääreen keskustelemaan kirjastotyöstä,

asiantuntijuudesta ja kirjastojen tulevaisuudesta. Tuloksena ei ollut savolaisarkkityyppistä jaarittelua, vaan vankkoja näkemyksiä kirjastolaitoksen nykytilasta.

Mitä on asiantuntijuus kirjastotyössä? Jarmo Saarti (JS): Mun keskeinen idea asiantuntijuudesta on oikeastaan, että asiantuntijalta tullaan työssään kysymään neuvoa tai mielipidettä. Niin kauan kun kirjastoissa on henkilöitä, joilta tullaan kysymään jotakin, niin silloin siellä on asiantuntijoita. Kun mun luokse tulee joku pyytämään lisää palkkaa, olen yleensä kysynyt, että ”missä olet niin hyvä että sinulta tullaan kysymään jotain ja jonka takia sinulle pitäisi maksaa lisää palkkaa” Jaakko Korpisaari (JK): Me ammattijärjestönä nähdään asia vähän toisin. Meille korkeastikoulutetut kirjastoalan ihmiset on asiantuntijoita ja me nähdään asiantuntijuus vähän yhtenäisempänä. Se asiantuntijuuden sisältö ei ole siinä niinkään merkityksellistä, mutta se on yksi argumentti, jota me käytetään palkkauksen perusteena. JS: Niin no, me ollaan selvästi siirtymässä jonkinlaiseen maailmaan, missä kirjasto asetetaan aika haasteelliseen paikkaan. Siis kaikki kirjastosektorit. Mikä silloin jää kirjaston sisälle, mistä se kirjaston asiantuntijuus syntyy?

Miten kirjastotyö on muuttumassa? JS: Kyllä mä sen verran tiedän, mitä siinä tiskin takana tehdään. Tiedonhakua ja lainaamista. Meidän prosessit on nykyisin ihan samat kaikkialla. Kirjastokortti tai luottokortti, luetaan leikkelepaketista tuoteseloste, tarkistetaan allergiat ja lainaaminen on kuin ostamista. Verkkokirjakauppojen tulon jälkeen kirjaston perustyöstä eli siitä bibliografisesta työstä on luisuttu etäämmäksi. Tää on merkityksellistä niin ay-liikkeen kannalta kuin muutenkin, että mitä se asiantuntijuus on mikä kirjastoihin jää? JK: Tää liittyy aika paljon tähän tavaransiirtelyä koskevaan keskusteluun, eli onko se kirja vai verkossa liikkuvaa aineistoa. Mutta kirjastollahan on paljon suurempikin merkitys. Ja olennaista on se, että mitä töitä sillä asiantuntijalla teetetään. JS: Mutta tuo on aika pitkälle se ääripää, mitä ajattelen varastosta. Että kirjasto lainaa myös porakonetta, eihän siihen tarvita kuin varastomies. Miksi sille varastomiehelle pitäisi maksaa enemmän?

Pitäisikö kirjastojen asiantuntijatyö keksiä uudestaan? JS: Mä luulen että kirjaston pitäisi kek-

siä itsensä uudelleen. Täytyy muistaa, että kun kirjastolaitos perustettiin, niin me oltiin kansakunta, joka ei

Kommentti Salla Palmi-Felin Lahden kaupunginkirjaston johtava informaatikko Salla Palmi-Felin muistuttaa, että tavaralainaaminen on marginaalinen osa kirjaston toimintaa, mutta nousee julkisuudessa esiin tuon tuostakin. – Vähän sääli, että tällainen kävelysauvojen ja porakoneiden lainaaminen on noussut julkisuudessa niinkin suureen rooliin, koska samalla jää kertomatta se kaikki muu hieno työ mitä kirjastoissa tehdään. – Kyllä kirjastojen päätehtäviä ovat edelleenkin kokoelmatyö, asiakaspalvelu ja mediakasvatus, jotka kaikki ovat vaativaa asiantuntijatyötä. Yhteiskunnan ja ihmisten tarpeiden muutos heijastuu 12 Kumina Kumina 2 2•2015 2015

kumina_215.indd 12

28.5.2015 17.00


oikeastaan osannut mitään. Silloin rakennettiin yhteiskuntaa ja siihen otettiin kaikki mukaan. Nyt näitä ovia on laitettu kiinni joko tietoisesti tai sitten kuvitellen, että teknologia hoitaa kaiken. JK: Mitä vuosikymmentä sinä nyt kuvailit? JS: No kyllä minä tuonne 1900-luvun alkuun menin JK: Toinen iso hyppäys oli 1960luku ja tämän nykyisen yhteiskunnan rakentaminen, kun ovet aukesivat kansalaisille ihan eri tavalla. JS: Ja eikä siinä mitään, se oli hyvä silloin kun aineisto oli fyysistä ja sen kanssa pärjättiin. Nyt ollaan hypätty uuteen toimintaympäristöön, jossa samat perusasiat pitäisi saada toimimaan, mutta vanhat logiikat ei enää pädekään.

Yrittääkö kirjasto olla mahdollisimman paljon kaikkea ja samaan aikaan? JS: Tuo on oikeasti asia joka on jäänyt keskustelematta, eli koska julkinen palvelu astuu yksityisen tontille. Kyllä mun on aika vaikea saada mahdutettua vaikka niitä porakoneita kirjastolain tarkoitukseen. Kuitenkin kirjastoilla on, olkoon nyt sitten vaikka brändi-nimellä, todella vahva julkikuva. Käyttäjät haluavat kirjastolta juuri sitä mitä se tarjoaa tälläkin hetkellä ja kävijämäärät ovat kansainvälistikin mitattuna hurjat. Ykköstuote on edelleenkin kauno-

kirjallisuus ja sen jälkeen – miten haluakaan ajatella – lastenkirjallisuus ja tietokirjallisuus. On tätä ennenkin mietitty, mutta miksi sitten kirjastot haluaa juosta karkuun sitä, mitä kansalaiset haluavat niiden tekevän ja minkä ne tekevät erinomaisesti! Kirjaston perusidea on ihmiskunnan ikäinen ja sellaisena vaan niin hyvä, että siitä pitää pitää kiinni. Kyllä minusta on ihan mahdollinen vaihtoehto, että tulevaisuudessa meillä ei olisi tällaista kirjastoa ja silloin me väistämättä joudutaan vastamaan, että mitä järkeä näiden koneiden lainaamisessa oikein on? Ja silloin me palataan siihen asiantuntijuuteen, mikä kirjastoon jää.

Muuttaako verkko kuitenkin kaiken? JS: Musta sen löytäminen, mikä kirjas-

ton työ siellä verkossa on… se on vielä vähän kesken. Toisekseen siinä saattaa olla vähän rahoitusjuttujakin mukana. Toisin sanoen, mitäköhän ne kunnan­ isät tykkää jos aletaan tekemään verkkoon juttuja, jotka eivät olekaan suoraan meidän kuntalaisille, vaan jollekin muulle porukalle, valtakunnallisesti tai vaikka globaalisti. Ja kyllähän tää on kuitenkin myös resurssikysymys, eli jos jossain pienessä kirjastossa on pari–kolme tyyppiä töissä, voidaanko me rehellisesti sanoa, että sä teet sitten tästä lähtien sitä nettiä. JK: Isommissa kirjastoissa tuommoinenkin on tietenkin mahdollista eli

jos joku erikoistuu tuon verkkopuolen kehittämiseen, on se kyllä riippuvainen sen henkilöstön määrästä. Tai no, jos valtiovallalta löytyy rahoitusohjausta niin sittenhän kaikki on tietenkin mahdollista. JS: Pitäisi katsoa nyt tarkkaan, paljonko tuo kirjastojen kävijämäärän aleneminen johtuu verkosta ja paljonko sivukirjastojen lakkauttamisesta. Aika selvää on, että 6–7 -vuotiaalle parin kilometrin matka kirjastoon on vähän liikaa. JK: Ja vaikka uusia käyttäjäryhmiä tulee verkon puolelle, on koululaiset kuitenkin se ryhmä, jonka mukana kasvetaan kirjaston käyttäjäksi. JS: Kirjaston luo demokratiaa, joka on ilmaa, jota me hengitetään. Mikään ei ole kuitenkaan tässä ajassa pysyvää. Me otetaan asioita aika itsestään selvinä vaikkei ne sitä ole. Ei kirjastokaan. Siksi siitä pitäisi pitää huolta. JK: Niin, ja siis jos me palataan siihen asiantuntijuuteen, niin olennaista on se, mitä työtä niissä kirjastoissa asiantuntijoilla teetetään. Niin kuin aiemmin todettiin, koneet voivat hoitaa tulevaisuudessa varastohommia mutta se kirjaston hoitaminen ja johtaminen pysyy asiantuntijatehtävänä.

kuitenkin myös kirjastoissa tehtävään työhön, mikä lisää henkilökunnan osaamisvaatimuksia. Esimerkiksi tietopalvelu on muuttunut teknisemmäksi, kun kuntalaisten sähköisen asioinnin ja e-aineistojen myötä henkilökunnan tulisi osata opastaa asiakkaita myös erilaisten laitteiden käytössä. Jos tarjoamme asiakkaille e-aineistoja, pitää meidän osata myös neuvoa heitä niiden käyttöönotossa. – Lisäksi asiakkaat kaipaavat apua oleellisen tiedon löytämiseen kirja-aineiston ohella myös verkkomaailmasta. Mediataitojen opetus puolestaan koskee nykypäivänä kaikkia ikäluokkia ja kirjasto on usein ensimmäinen paikka josta apua ongelmatilanteissa tullaan hakemaan. – Näiden tehtävien ohella kirjastolla on tärkeä rooli maksuttomana julkisena tilana, jossa voi niin oleilla, opiskella kuin työskennelläkin. •

Kumina 2 2015

kumina_215.indd 13

13

28.5.2015 17.00


EDUNVALVONTA

Fakta

Palkkahinnoittelu KVTES-sopimuksen palkkahinnoitteluliitteissä määritetään palkkahinnoittelukohdan vähimmäisperuspalkka. Se tarkoittaa kansallisesti maksettavaa alinta mahdollista tehtäväkohtaista palkkaa. Palkkahinnoittelukohdassa määritetään myös mitä tehtäviä tai ammatti ryhmiä ko. hinnoittelukohta koskee mikä on asemataso (johto, esimies, asiantuntija, ammatti tehtävä, peruspalvelutehtävä) mitä koulutusta hinnoittelu kohtaan sisällytetyissä ammateissa edellytetään.

• • •

14 Kumina Kumina 2 2•2015 2015

kumina_215.indd 14

28.5.2015 17.00


Pääluottamusmies Paula Mecklin:

Epäoikeudenmukaiset palkat tulee oikaista Kun Turun kaupungin pääluottamusmies Paula Mecklinin kanssa aloittaa keskustelun edunvalvonnasta, huomaa ettei nyt jutella jees-naisen kanssa. Teksti ja kuv a: Jussi Näri

P

uhetta tulee paljon turkulaisenkin mitta-asteikon mukaan, mutta viesti pysyy kirkkaana: tässä taloustilanteessa juuri mihinkään ei ole varaa, mutta kaikkeen ei silti pidä suostua. JUKOlaisia (paitsi opettajia ja lastentarhanopettajia) edustava pitkän linjan ay-vaikuttaja kertoo vaikean kuntatalouden näkyvän myös suoraan omassa työssään: – Jos ennen taloudellinen tilanne olikin vähän parempi, niin jotenkin silloin oli myös muulla tavalla helpompaa ja asioita saatiin vietyä eteenpäin. Nyt kaikesta joudutaan tappelemaan kynsin ja hampain ja silti lähtökohtana näyttää olevan se ”mitään palkkavaikutuksiahan tällä ei sitten ole”. Minun periaatteeni on, että jos palkka ei ole oikeudenmukainen, niin se laitetaan kuntoon! Heinäkuun 1. päivä astuu voimaan

kuntien virka- ja työehtosopimuksen uudistus. Käytännössä tämä tarkoittaa sitä, että sopimuksen hinnoitteluliite 2:ssa (sivistystoimen henkilöstö) mainituille ammattinimikkeille on mahdollisesti tulossa palkankorotus. Palkkahinnoitteluliite koskee siis vähimmäisperuspalkkoja, ja nyt haluttiin nostaa vähimmäisperuspalkan alle jääneet ansiot edes työ- ja virkaehtosopimuksen minimitasolle. Kyseessä

on siis palkkauksen oikaiseminen siten, että jos esimerkiksi työskentelee kirjastonhoitajan tehtävänimikkeellä ja palkkaus on jäänyt alle 2 300 €/kk, koskee korotus tuota erotusta. Uudistuksessa haluttiin myös yhtenäistää kirjastoissa työskenteleviä korkeasti koulutettuja tehtävänimikkeitä tuomalla nimikkeet hinnoitteluliitteeseen. Aiemmin hinnoitteluliite ei maininnut mitään esimerkiksi informaatikon tai erikoiskirjastonhoitajan vähimmäisperuspalkoista, nyt nekin on saatu kirjattua virka- ja työehtosopimukseen.

”Lomautukset ovat työnantajan asia, eikä sitä vastuuta voida kaataa työntekijöille tai työntekijäjärjestöille.” Paula Mecklinin mukaan tilanne

Turussa on pääsääntöisesti hyvä, ja uudistus selkiyttää myös kirjastoissa työskentelevien edunvalvontaa. Turun kaupungilla ei juuri ole jukolaisia, joiden ansiot olisivat jääneet alle hinnoitteluliitteen alarajan. Sen sijaan harmaita hiuksia tuottaa meneillään oleva työn vaativuuden arvioinnin uudistaminen. Työhön on ryhdytty, mutta

se on edelleen kesken samalla kun tehtävänkuvaukset pitäisi ajantasaistaa tai ainakin saada kaikille edustettaville. Paula on kuitenkin rauhallinen: – Nämä asiat menevät omaa latuaan. Viime syksy oli YT-neuvottelujen syksy, tämä kevät ollut luottamusmiesvaaleja ja TVA:ta ja sen jälkeen tarkistetaan tämä palkkausuudistus. Ei nämä työt tekemällä lopu. Kevään aikana ovat monin paikoin

herättäneet keskustelua myös kuntatyönantajan esitykset paikallisista säästösopimuksista. Useimmin tämä tarkoittaa lomarahojen vaihtamista vapaaksi. Tästä Paula Mecklinillä on selkeä näkemys – Periaatteessa ymmärrän myös yksittäistä viranhaltijaa tai työntekijää. Voihan olla, että joku arvostaa vapaa-aikaa enemmän kuin palkkaa. Tälläkin asialla – kuten edunvalvonnassa yleensäkin – on myös ns. isompi kuva. Vapaaehtoisten vapaiden ottaminen on ongelma sijaisjärjestelyjen suhteen ja kuormittaa muuta työyhteisöä eli työn määrä ja rasitus lisääntyvät. Lomautukset ovat työnantajan asia, eikä sitä vastuuta voida kaataa työntekijöille tai työntekijäjärjestöille. Toisekseen loma­ rahat ovat työehtosopimuksen kautta saatuja palkkaan kuuluvia osia. Ei niitä voida poistella murentamatta työehtosopimusta. •

Kumina Kumina 2 2 2015 2015

kumina_215.indd 15

15

28.5.2015 17.00


PUHEENJOHTAJALTA

Eläkkeelle jäämisen tuskaa – ja iloa

K

Entä jos näin aikuisena opettelisikin ihan evät etenee ja pääskyt ovat oikeasti elämään hetkessä. Tässä hetkespalanneet. On Suvivirrenkin aika. Monelle siihen liittyy sä. Ei haikailisi menneitä eikä murehtisi haikeutta ja helpotusta, kun tulevaa. Nauttisi niistä lahjoista, joita työura alkaa olla taputeltu ja elämä on suonut. kauan odotetut eläkepäivät häämöttävät. Kunnallisella puolella eläkkeelle jää Ihmisyyteen kuuluu kyky olla armollitänäkin vuonna toistakymmentä tuhatta nen paitsi muille, myös itselle. Kun osaisuomalaista. Kaikille eläkkeelle jääminen sikin antaa itselle luvan vain olla, maata ei ole helpotus. Taloudellinen epävarriippukeinussa ja antaa ajatusten ajelehmuus ja tarpeettomaksi tulemisen tunne tia. Ja mitä niihin läheisiin tulee, miksi kaihertavat sielua. Mitä minä me niin usein lannistamme teen kaikella vapaa-ajalla? toisen innostuksen ja Tarvitaanko minua ajatukset? Ihmisiä on vielä? Asia on niin kahdenlaisia, sanoEntä jos näin vaikea että siitä ei taan. Nuotionsamaikuisena opettelisikin tahdota puhua muttajia ja sitten edes työyhteisösniitä toisia, jotka ihan oikeasti elämään osaavat puhaltaa sä. Mieluiten jäisi hetkessä. Nauttisi niistä pienenkin kipinän vaan vähin äänin lahjoista, joita elämä sellaiseen roihuun, eläkkeelle. on suonut. että se lämmittää pitkälle. Lainaan Luopuminen on Sisun juhlavuoden sivulta usein vaikeaa ja status postausta … ’muistetaan tukea quo -tilanteeseen on kovin toisiamme tällä sisua ja sydäntä vaativalhelppo jumahtaa. Uuden edessä oleminen tekee nöyräksi, jopa pela elämän matkalla!’ lokkaaksi. Siksi kaikille meistä eläkkeellejäämisen päivä ei ole haaveissa siintävä Sinulle, joka olet jäämässä ansaitulle keidas, vaan jotakin aivan muuta. eläkkeelle: kiitos ja kaikkea mahdollista hyvää elämääsi! Muistathan, että järjesPaineet nauttia eläkepäivistä ovat sitä töstämme ei tarvitse erota, eläkeläisenäsuuremmat, mitä kauemmin vapautta on kään. Lämmin tervehdys valkovuokkoodotettu. ”Sitten kun jään eläkkeelle, on jen keskeltä juuri Sinulle. aikaa olla läheisten kanssa, opetella soittamaan ukulelea tai puhumaan sujuvasti espanjaa, jos vaikka sinne Aurinkorannikolle joskus...” Mutta entäs jos läheisten naama alkaa ärsyttää, uuden oppiminen ei huvita, rahaa ei olekaan haaveiden toteuttamiseen? Tai mikä pahinta, terveys Päivi Hytönen pettääkin juuri kun olisi aika nauttia Hallituksen puheenjohtaja elämästä?

16 Kumina 2•2015

kumina_215.indd 16

28.5.2015 17.01


KOLUMNI

2 / 2015

Kokeileva kunta -kokeilu

K

uka uskaltaa? Ja onko kokeiluun mahdollisuuksia? Uskallan väittää, että nykylainsäädäntö kaikessa hyvässä ja pahassa jumittaa koko Suomea. Kunnat työntekijöineen ja luottamushenkilöineen ovat olleet tukossa viimeisten vuosien lausuntokierroksien ja tehostamistoimien alla. Urakka ei tosin siltikään ole ohi. Ikuisesta muutoskierteestä olisi päästävä pitkäjänteiseen kehittämisajanjaksoon, jossa kunnat voisivat vapaammin ja luottavin mielin toimia kuntalaistensa parhaaksi.

Hyvä lainsäädäntö on ennustettavaa, pitkäjänteistä, johdonmukaista ja ennen kaikkea luottamusta rakentavaa. Sen pitää taata tehtävien ja rahoituksen tasapaino valtion ja kunnan välillä, tasapainosta puhumattakaan. Lainsäädäntökulttuurimme on avoin, mutta kovin sääntelevä; lait ovat yksityiskohtaisia ja säännösten määrä on suuri. Se tuntuu olevan suomalaisen lainsäädännön tapa ja perinne. Suomi tarvitsee parempaa lakivalmistelua, jossa yhä merkittävämpänä osana on asianomaisten kuuleminen valmisteluvaiheessa. Palaute on otettava myös huomioon. Valmistelun osana laki on avattava myös avoimeen yhteiskunnalliseen keskusteluun. Valmistelusta syntyvä parempi lainsäädäntö voisi edesauttaa myös kansantaloutta. Kiristynyt sääntely ja huonosti toimivat lupamenettelyt jarruttavat investointeja. Lainsäädännön tarkoituksena on edesauttaa ja viedä eteenpäin, mutta siitä onkin syntynyt byrokratiaa, joka vie aivan päinvastaiseen suuntaan.   Kuntakokeilujen osalta monen muistissa on 90-luvun vaihteessa toteutettu vapaakuntakokeilu, jonka kokemuksista on kuitenkin opittava. Esimerkiksi kuntien käyttämien tietojärjestelmien epäyhteensopivuus johtuu osin tuosta kokeilusta. Joissakin yhteyksissä on esitetty vapaakuntakokeilun herättelyä kannustimeksi kuntaliitosten syntymiseksi. Silloin se kuitenkin jättäisi osan kunnista kokeilun ulkopuolelle. Siksi koko maassa toteutettava, kattava kokeilu olisi oikea ratkaisu. Kuntarakenne ei saa olla esteenä kokeilemiselle, eikä kuntauudistus saa olla sen ehtona.

”Kokeileva kunta voisi olla mahdollisuus ja pohja toteuttaa alueellinen perustulokokeilu.”

Joten miltä kuulostaisi kokeileva kunta? Useamman hallituskauden mittainen kokeilu, joka antaisi kunnille mahdollisuuden miettiä ja tehdä asioita uudella tavalla. Ei siis samalla muotilla, mutta yhteistyöhön reippaasti kannustaen. Riittävän pitkät kokeilut mahdollistaisivat ratkaisujen laadukkaan valmistelun ja kokeilun tulokset olisi mahdollista nähdä kokonaisuutena. Kokeilussa on saatava myös epäonnistua. Millainen kokeileva kunta sitten olisi? Ideoita löytyy, sen uskon. Olkoot se sitten palveluiden järjestämistä tai infrankehittämistä. Vapaakuntakokeilusta mallia voitaisiin ottaa ainakin palveluiden osalta; kunta saisi vain tavoitteet palveluiden järjestämisestä, keinot se saisi päättää itse. Mukaan voisivat lähteä ja hakea ne kunnat joissa on kokeilemisen henki ja halu osallistua. Lisäksi hyvät mallit ja ratkaisut pitää voida monistaa ja saattaa muidenkin kuntien käyttöön. Kokeileva kunta voisi siis itsessään olla innovatiivinen. Mutta ennen kaikkea se olisi myös rohkea mahdollistaja. Elinkeinoelämän kohtaamia rasitteita ja velvoitteita olisi mahdollista keventää. Kunnilla olisi moninaisempia keinoja tukea yrittäjyyttä. Kokeileva kunta voisi olla mahdollisuus ja pohja toteuttaa alueellinen perustulokokeilu ja olla näin osaltaan tukemassa ja mahdollistamassa myös valtakunnallisia kokeiluja. Omalta osaltani uskon positiiviseen muutokseen ja tulevaisuuteen. Hallitusneuvottelujen uusi kaava olkoot siitä esimerkki. Otetaan luottamuksen rakentaminen kaiken lainsäädännön keskiöön ja annetaan myös kunnille mahdollisuus kokeilla.

KOLUMNISTIVIERAS Vieraskolumnisteina vuorottelevat politiikan vaikuttajat.

Tuomas Meriniemi Kirjoittaja on poliittinen suunnittelija Suomen Keskustanuoret ry:ssä

••

Kumina Kumina 2 2 2015 2015

kumina_215.indd 17

17 17

28.5.2015 17.01


AJANKOHTAISTA

Kesä, opiskelija ja jäsenmaksu Opiskelija, muista maksaa jäsenmaksu kesätöistä! Kerrytät samalla työssäoloehtoa työttömyyden varalle. Lue lisää: Kumula.fi

2/ 2015

Jäsentietoa Tarja Vuorinteestä Kumulan valtuuston uusi puheenjohtaja

K

umula-aktiivi ja luottamusmies Tarja Vuorinne valittiin liittovaltuuston kevätkokouksessa valtuuston puheenjohtajaksi. Helsinkiläinen Vuorinne työskentelee kirjastonjohtajana. Vuorinne lähtee johtamaan valtuustoa kahdelle viimeiselle valtuustovuodelle luottavaisin mielin. – Kumulan toiminta on hyvässä vireessä ja mukana on hyviä toimijoita. Viime vuonna saimme valmiiksi uuden strategian sekä viestintäsuunnitelman, joihin liittyvät kehittämistoimet ovat jo hyvässä vauhdissa. Valtuuston edellinen puheenjohtaja Maarit Helén siirtyi alkuvuodesta Akavan Erityisalojen hallituksen puheenjohtajaksi. KUVA: TARJA VUORINNE

Kesätarjous vain Kumulan jäsenille

L

ähde lomalle kylpylään tai vuokraa loma-asunto! Kumulan jäsenet
 saavat 15 % alennuksen seuraavista Holiday Club -lomakohteista: Saimaa hotelli, Villas ja loma-asunnot, Tampereen Kylpylä hotelli ja loma-asunnot, Katinkulta hotelli, Villas ja loma-asunnot, Kuusamon Tropiikki hotelli, Salla hotelli ja loma-asunnot sekä Saariselkä hotelli ja loma-asunnot. Loma-asuntokohteet: Airisto, Rönnes, Ähtäri, Hannunkivi, Punkaharju, Pyhä, Ruka, Pyhäniemi, Tahko, Himos, Ellivuori ja Ylläs. Hotellissa hintaan sisältyvät majoitus ja aamiaiset. Loma-asunnoissa ja Villas-huoneistoissa pyyhkeet, vuodevaatteet ja loppusiivous. Loma-asunnoissa ja Villas-huoneistoissa minimimajoitus 2 vrk. Alennus koskee vain majoitusta, alennusta ei saa lomapaketeista eikä erikoistarjouksista. Edun saat käyttämällä kampanjakoodia: KUMULA15 osoitteessa www.holidayclub.fi.

Kumulalainen Leila Varkila-Saukkola palkittiin Akavan hopeisella ansiomerkillä

P

itkäaikainen pääluottamusmies Leila Varkila-Saukkola palkittiin Akavan hopeisella ansiomerkillä. Asikkalalainen Varkila-Saukkola on toiminut Eteva kuntayhtymän luottamusmiehenä vuodesta 2000 ja pääluottamusmiehenä vuodesta 2002 lähtien. Varkila-Saukkola vastaanotti ansiomerkin iloisesti yllättyneenä. – En osannut kuvitellakaan, että tällainen pitkän linjan peruspääluottamusmies pienestä Kumulasta voisi saada korkeammalta Akava-taholta työstään näin upean arvostuksen. – Kiitos kuuluu Kumulalle, joka on vuosien myötä ollut avarakat-

seinen omissa linjauksissaan ja hyväksynyt mukisematta myös musiikkiterapeutin kunta-alan asiantuntijoihin. Ja hyväksynyt myös sen, että pienestä ammattiryhmästä tulevakin voi oppia toimimaan pääluottamusmiehenä kuntayhtymän jukolaisille; hallinnon ja tukipalveluiden johdolle ja asiantuntijoille, palvelutuotannon erityistyöntekijöille ja esimiehille sekä samalla myös perustyötä tekeville sosiaalialan koulutuksen saaneille työntekijöille. Tehtävä­ nimikkeitä ja jäsenliittoja on todella lukuisa määrä, samoin läsnä on työaikamuotojen koko kirjo, Varkila-Saukkola kertoo.

Etsitkö tietoa jäsenetuuksista? Olemme koonneet kiinnostavia jäsen­etuja jäsensivuillemme intra. kumula.fi. Löydät lisää etuuksia myös kirjautumalla jäsenedut.fisivustolle. Kysyttävää jäsenasioista tai jäsenmaksuista? Ota yhteyttä jäsensihteereihin puh. 0201 235 370 tai jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi. Tunnetko Kumulasta kiinnostuneen? Kumulan jäseneksi voi liittyä sivuiltamme kumula.fi löytyvällä liittymislomakkeella. Kysyttävää vuorotteluvapaasta? Ole yhteydessä työttömyyskassaamme Erkoon sähköpostitse vuorottelu@erko.fi tai puhelimitse 09 7206 4343 (avoinna ma ja to klo 12–15). Tietoa löydät myös Erkon sivuilta erko.fi. Oletko jäämässä työttömäksi? Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon, ilmoita muuttuneet jäsentietosi Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin ja hae ansiopäivärahaa työttömyyskassa Erkosta. Oletko jäämässä eläkkeelle? Jatka Kumulan eläkeläisjäsenenä niin kaikki etusi säilyvät. Eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on vain 60 €/ vuosi. Ilmoita kuitenkin eläkkeellä jäännistäsi ja päivitä jäsentietosi osoitteessa akavanerityisalat.fi/ jasenyys/jasentietojen_paivitys tai ilmoita jäsensihteereille jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi tai numeroon 0201 235 370. Etsitkö tietoa harjoittelusta tai muusta opiskeluun liittyvästä? Jäsensivuiltamme intra.kumula.fi löydät monipuolista tietoa niin harjoittelusta kuin opiskelusta muutenkin.

18 Kumina 2•2015

kumina_215.indd 18

28.5.2015 17.01


Tykkää Kumulasta

Hyödynnä etusi!

Tykkää Kumulasta Facebookissa ja lue tuoreimmat kuulumiset ensimmäisenä.

Muista hyödyntää jäsenetusi jasenedut.fi sivuilla! Kirjaudu sivuille ja löydät paljon hyviä etuuksia.

Svensk resumé Årets andra nummer av Kumina behandlar pensioneringar i kommunerna, bibliotekens framtid och kommunernas beredskap. Vi önskar alla våra medlemmar en avkopplande och skön sommar! Text: Ann-Katrin Huldén Pensioneringarna i kommunerna ökar enormt. Kevas direktör för arbetslivstjänster Pauli Forma kallar situationen historisk. Mer än hälften av kommunernas nuvarande anställda kommer att gå i pension före år 2025. Problemet i organisationerna är att det är så svårt att förutse läget i framtiden. I vårt flexibla pensionssystem kan man gå i pension tidigast som 63-åring och senast som 68-åring. Forman anser det vara viktigt att det råder en öppen diskussionskultur på arbetsplatsen. – Det har visat sig att pensionering är ett förbjudet samtalsämne på arbetsplatserna. De anställda håller ofta inne med uppgifter om sina pensioneringsplaner. Den anställdas status på jobbet kan förändras så fort han eller hon berättar om sin pensionering, menar Forma. Bibliotekschef Maritta Naumanen från Kouvola gick i pension i början av maj. Naumanen säger att Kouvola drar total nytta av pensioneringarna, eftersom antalet anställda kommer att minskas med grov hand i staden när personalens skyddstid efter kommunsammanslagningen utgår. Målet är att minska antalet kommunalt anställda med upp till 600 personer. Vi funderar också över biblioteksarbetets framtid: Behöver vi sakkunnig personal på biblioteken? Vi lät två savolaxiska biblioteksanställda diskutera bibliotekens vara eller icke vara. Bibliotekschef Jarmo Saarti på Kuopio universitetsbibliotek och Akavas Specialorganisationers kommunsektorombud Jaakko Korpisaari har alltid trivats på bibliotek. De diskuterade allt mellan borrmaskiner och stormarknadskassor. Enligt lagen hör det till kommunens grundläggande uppgifter att ha beredskap inför störningssituationer. Men efter en rundringning till kommunerna visade det sig att de hade svårt att hinna ägna sig åt någon beredskapsplan eller uppdatera den. Vi pratade med några ämbetsmän om beredskap och beredskapsplanering. Det är inte längre modernt att rusta sig inför krigshot och upprätta evakueringsplaner, men hur ska man agera till exempel vid störningar i eldistributionen? Bibliotekschef Tarja Vuorinne från Helsingfors valdes till fullmäktigeordförande på förbundsfullmäktiges vårmöte. Vuorinne tar sig an uppgiften som ordförande under de två sista fullmäktige-

åren med stor tillförsikt. – Kumulas verksamhet är i gott skick och i goda händer. I fjol blev vår nya strategi och kommunikationsplan färdig och utvecklingsåtgärderna är redan i gång. Fullmäktiges föregående ordförande Maarit Helén inledde sitt uppdrag som ordförande för Akavas Specialorganisationers styrelse i början av året. Långvariga huvudförtroendepersonen Leila VarkilaSaukkola beviljades Akavas förtjänsttecken i silver. Varkila-Saukkola från Asikkala har varit huvudförtroendeperson i Eteva samkommun sedan år 2002. Varkila-Saukkola blev glatt överraskad över hedersbetygelsen. – Jag har inte ens kunnat föreställa mig att Akava på så hög nivå skulle visa sin uppskattning för en sån här vanlig huvudförtroendeperson från lilla Kumula.

Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinki 0201 235 385, kumula@kumula.fi, kumula.fi • Toiminnanjohtaja Jussi Näri 0400 816 284, jussi.nari@kumula.fi • Järjestösihteeri Saara Paavola 040 159 9397, saara.paavola@kumula.fi

Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki puhelin 0201 235 340 faksi (09) 147 242 akavanerityisalat.fi

Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Kellosilta 5 B, 6. krs Toimisto avoinna ma–pe klo 9–15 Palvelunumero (09) 7206 4343 ma ja to klo 12–15 Info-puhelimesta 0600 944 94 etuuden hakija saa tiedon viimeisimmästä maksupäivästä 24 h/vrk, puhelun hinta pvm + 0,37 e/min. Faksi (09) 272 1212 erityiskoulutettujen.tk@erko.fi erko.fi •

Kumina 2 2015

kumina_215.indd 19

19

28.5.2015 17.01


20 Kumina 2•2015

kumina_215.indd 20

28.5.2015 17.01

Kumina 2/2015  

Kumina on Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry:n jäsenlehti. Se ilmestyy neljästi vuodessa. Painettu Kumina postitetaan jokaiselle kumulalaisel...