Page 1

1 / 2016

Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry:n jäsenlehti

TEEMA

Sote-uudistuksessa Suomeen syntyy uusi jättityönantaja: maakunta. s. 4

Kumina 1 2016

___kumina_116_110216.indd 1

1

18.2.2016 17.54


SISÄLLYS 1/2016

4 Suomen historian suurin liikkeen luovutus Uusi työnantaja 220 000:lle kuntatyöntekijälle.

11

7 Vaasassa uudistuksiin mennään sote edellä Uudistusten aikataulu herättää kysymyksiä.

12 4 Vakiot 8 Millainen on tulevaisuuden kunta?

3 Pääkirjoitus

Tamperelainen tutkijaryhmä hahmotteli kuntien uusia rooleja.

Sote ja (työmarkkina)rauha

12 Akavan Erityisalojen lakimiehet näkevät kuntatyön nurjan puolen

14 Puheenjohtajalta:

Ira Kyntäjä ja Harri Ikonen tuntevat Kumulan jäsenten työsuhdeongelmat Minerva-ryhmässä puhaltavat uudet tuulet.

8 Kuntien asiantuntijat – Kumula ry:n jäsenlehti

15 Kolumni: Uskomme soteen, naamat valkoisena

14 Kirjastoalan yhteistyötä

Julkaisija Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki www.kumula.fi kumula@kumula.fi

Valaistuvaa

18 Ajankohtaista 19 Svensk resumé

Toiminnanjohtaja Jussi Näri puh. 0400 816 284 jussi.nari@kumula.fi

Päätoimittaja Jussi Näri puh. 0400 816 284 jussi.nari@kumula.fi

Kehittämisasiantuntija Saara Paavola puh. 040 1599 397 saara.paavola@kumula.fi

Hallituksen puheenjohtaja Päivi Hytönen puh. 050 4366 079 paivi.hytonen@kumula.fi

Toimituskunta Päivi Hytönen Marianne Lindblad Jussi Näri Saara Paavola Mika Vertainen Salla Palmi-Felin

2 Kumina 1•2016

___kumina_116_110216.indd 2

18.2.2016 17.54


PÄÄKIRJOITUS 1/2016

Sote ja (työmarkkina)rauha

S

”Suuret muutokset harvemmin sujuvat täysin kitkatta. Kunta­ sektorin edunvalvonnan merkitys ei ainakaan taida vähentyä.”

uomessa on menossa hallinnon uudelleenorganisointi, joka hakee hallintohistoriassa vertaistaan. Yli 200 000 kuntatyöntekijää siirtyy uuden työnantajan palvelukseen. Työnantajan, jota ei ole vielä edes olemassa ja jonka päätöksentekomalleja parhaillaan pohditaan. Silti tarkoituksena on, että asiaa koskeva lainsäädäntö tulee lausunnoille vielä huhtikuussa. On laitettu hihat heilumaan. Hallitusta on kritisoitu useasti hätäisestä valmistelusta, mutta nyt KTN:n Jukka Kauppala kertoo että suuret linjat ovat selvillä. Millainen on sitten tulevaisuuden kunta? Jos kerran sote-palvelut siirtyvät kunnan vastuulta maakunnille, mikä on kunnan rooli palvelutuotannossa? Koulutuksesta ja sivistyksestä huolehtiminen nyt ainakin, mutta ei liene tuulesta temmattu ajatus, että elinkeinojen ja yhteisöllisyyden kasvattaminen on entistä merkittävämmässä roolissa. Ja se on hyvä asia se. Kirjastojen merkitys uudessa kunnassa ei ainakaan vähene. Mutta silti. 200 000 työntekijää, uusi työnantaja, uusi organisaatio, uudet toimintatavat. Suuret muutokset harvemmin sujuvat täysin kitkatta. Kuntasektorin edunvalvonnan merkitys ei ainakaan taida vähentyä.

Mitä siis tekee järjestölakimies? Tämän klassikon kysyimme Akavan Erityisalojen juristeilta. Harri Ikonen ja Ira Kyntäjä kertovat myös miksi työpaikkakiusaamiset ovat vaikeita tapauksia ratkaista. Viime vuonna kolumnistivieraina olivat politiikan nuoret taustavaikuttajat. Nyt annamme puheenvuoron kuntiemme ja kaupunkiemme päättäjille.

KUVA: HENRI ILANEN

Työmarkkinasovun suhteen näkyy pientä valoa tunnelin päässä. Tosin valo on syttynyt ja sammunut viime syksystä lähtien, mutta nyt vaikuttaisi olevan aitoa yritystä. Josko kuitenkin keväthangille yhteiskuntasopimuksen – sen kahdesta pahasta pienemmän – kanssa? Jussi Näri

toiminnanjohtaja, päätoimittaja

Toimitussihteeri ja ilmoitusmyynti Saara Paavola puh. 040 1599 397 saara.paavola@kumula.fi

Ulkoasu ja taitto Nymandesign Oy

Svensk resumén käännös Ann-Katrin Huldén

Painos 2 800 kpl

Paino Libris, Helsinki, 2016

ISSN-L 1796-3605 ISSN 1796-3605 (Painettu)

Kansikuva Ari Nyman ja Thinkstock

ISSN 2323-4644 (Verkkojulkaisu)

Seuraava lehti ilmestyy 8.6.2016

10. vuosikerta Neljä numeroa vuodessa.

Kumina 1 2016

___kumina_116_110216.indd 3

3

18.2.2016 17.54


TEEMA: SOTE

Uusi työnantaja 220 000:lle kuntien palkolliselle

Suomen historian suurin liikkeenluovutus Sote- ja aluehallintouudistuksessa liki neljännesmiljoonan kunnallisen viran- ja toimenhaltijan työnantaja vaihtuu yhdessä rysäyksessä. Teksti: UP/Kari Leppänen | Kuvat: Jarno Mela

”Ei järjestöillä ole tietenkään mitään sitä vastaan, että löydetään järkeviä säästöjä. Niitä tarvitaan.” Jukka Kauppala

T

ämä on erinomaisen suuri myllerrys. Kyseessä on Suomen historian suurin liikkeenluovutus luonnehtii KTN:n neuvottelujohtaja Jukka Kauppala. KTN on kuntien teknistä henkilöstöä edustava neuvottelujärjestö. Se kuuluu Akavan julkisalan neuvottelujärjestöön JUKOon. Uudistuksessa sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuu siirtyy kunnilta 15 maakunnalle. Lisäksi kolme maakuntaa on yhteisvastuussa jonkin toisen maakunnan kanssa sote-palvelujen järjestämisestä. Mullistuksen yhteydessä kuntien ja kuntayhtymien sote-organisaatioissa työskentelevät siirtyvät maakuntien palvelukseen automaattisesti aivan riippumatta siitä, mitä työtä he tekevät. Heitä on noin 200 000. Sen lisäksi maakuntiin siirtyy henkilöstö, jonka työstä vähintään puolet on sote-työtä. Maakuntien palvelukseen siirtyy myös väkeä mm. pelastuslaitoksista, Ely-keskuksista ja kuntien viranomaistoiminnoista. Hallituksen sote-kiistan ratkaisun kylkiäisenä syntyneestä uudesta hallinnon väliportaasta, maakunnasta, tulee todella suuri työnantaja Suomen mittakaavassa.

TEEMA

Piru asuu yksityiskohdissa Kauppala edustaa Akavaa kolmikantaisessa työryhmässä, joka valmistelee sote-uudistuksen henkilöstökysymyksiä. Työryhmä 4 Kumina 1•2016

___kumina_116_110216.indd 4

18.2.2016 17.54


aloitti marraskuussa ja linjat alkavat Kauppalan mukaan olla aika hyvin hahmolla. – Linjat ovat linjoja, mutta sanotaan, että piru asuu yksityiskohdissa, Kauppala toteaa. Yksityiskohtaista pykälien valmistelua tehdään kaiken aikaa henkilöstöryhmän työskentelyn rinnalla. Siitä Kauppala on tyytyväinen, että henkilöstöryhmässä on päästy yksimielisyyteen sopimusjärjestelmän jatkuvuudesta, jonka pohjana toimii kunnallinen sopimisjärjestelmä. Sote-uudistuksen ja maakuntahallintouudistuksen keskeiset lait on luvattu valmiiksi ja lausuntokierrokselle huhtikuussa. Eduskuntaan lait on tarkoitus viedä lokakuussa. Maakuntavaltuustojen vaalit järjestetään kuntavaalien yhteydessä syksyllä 2017 ja uudet maakunnat aloittavat toimintansa vuonna 2019.

Palkansaajajärjestöt haluavat Jukka Kauppalan mukaan muutosturvajärjestelmän. Ensisijaisesti se turvaisi kuntiin jäävää henkilöstöä, mutta saisi koskea myös maakuntiin siirtyvää väkeä.

Yt-neuvottelujen suma Henkilöstön siirtäminen uuden työnantajan palvelukseen ei ole aivan yksinkertainen asia. Noin 220 000 palkansaajaa siirtyy sellaisen työnantajan palvelukseen, jota ei vielä ole olemassa. Maakuntien lisäksi väkeä siirtyy myös neljään perustettavaan yhtiöön, jotka palvelevat kaikkia maakuntia. Ne ovat talous- ja henkilöstöhallintoyhtiö, ICT-yhtiö, hankintayhtiö ja kiinteistöyhtiö. Henkilöstöryhmän lähtökohtana on liikkeenluovutus, jossa uuden työnantajan palvelukseen tullaan vanhoina työntekijöinä. Siitä huolimatta henkilöstön sovittaminen uuteen organisaatioon on iso urakka. – Edessä ovat isot yt-neuvottelut, Kauppala arvioi. Ensin yt-neuvotelut käydään kunnallisen yhteistoimintalain perusteella työntekijöitä luovuttavien kuntien ja kuntayhtymien kanssa. Yt-neuvottelut tulee käydä myös työntekijät vastaanottavan työn- > •

Kumina 1 2016

___kumina_116_110216.indd 5

5

18.2.2016 17.54


TEEMA: SOTE

antajan kanssa. Lakia ei asiasta vielä ole, kun ei ole vastaanottavaa työnantajaakaan. Sellainen on kuitenkin tarkoitus säätää. – Maakuntien perustamista valmistelevat organisaatiot, mitä ne sitten ovatkaan, kävisivät yt-neuvottelut maakuntien puolesta.

Kunta ei jää entiselleen Mullistuksen jälkeen kunnat eivät ole enää entisenlaisia. Niiden tehtävät, palvelurakenne ja henkilöstörakenne ovat aivan toisenlaisia, kuin ennen sotea. – Myös rahoitus muuttuu ja henkilöstön määrä vähenee huomattavasti. Tämä on kunnille aivan valtava mullistus. Kauppala sanookin olevansa eniten huolissaan kuntien palvelukseen jäävistä. Maakuntiin siirtyvän väen työt näyttävään muutoksessa säilyvän. – Huolestuttavampaa on kuntiin jäävien henkilöiden työsuhteiden säilyminen. Monen kohdalla osa työstä siirtyy maakuntiin ja työt vähenevät. Palkansaajajärjestöt haluavat uudistuksen kylkeen muutosturvajärjestelmän. Ensisijaisesti se turvaisi kuntiin jäävää henkilöstöä, mutta saisi koskea myös maakuntiin siirtyvää väkeä.

Ei säästöjä palkkojen sovittelusta Kun monen sadan kunnan ja kuntayhtymän sijasta työnantajina on 18 maakuntaa, ensimmäisiä tehtäviä on harmonisoida henkilöstön palkkaus. – Eri kunnissa ja kuntayhtymissä on jossain määrin erilaisia palkkarakenteita ja palkkatasoja. Myös tehtäväkuvat poikkeavat toisistaan. Jatkossa maakunnallisen työnantajan sisällä tulee olla yhdenmukainen palkkausjärjestelmä. Perusteettomia palkkauseroja ei saa olla. Soteen asetetut säästöodotukset eivät voi perustua palkkojen harmonisaatioon. Niitä ei nimittäin harmonisoida heikoimman palkan mukaan, Kauppala tähdentää. – Tämä on juridiikkaa. Kenenkään palkkaa on paha lähteä alentamaan ilman perustetta. Jos tehtävät eivät muutu vähemmän vaativiksi tai henkilökohtainen suoristustaso ei heikkene, ei palkkaa voi alentaa. Kauppala muistuttaa, että kunnallisissa palkkojen harmonisaatioissa on menty suurimman yhteisen nimittäjän mukaan. Hänen mielestään olisi viisainta, että palkkaharmonisaation perusteista päästäisin kolmikantaiseen yhteisymmärrykseen soten henkilöstöryhmässä. – En pidä toivottavana, että uudistus tehdään ilman yhteisiä linjauksia ja asiat ratkaistaan maakunnissa miten kukakin. Siitä syntyisi aikamoinen soppa.

TEEMA Palkkojen harmonisointi on vastaavissa tapauksissa tapahtunut suurimman yhteisen nimittäjän mukaan, ei pienimmän, sanoo KTN:n neuvottelupäällikkö Jukka Kauppala.

Suuria säästöodotuksia Sote-uudistukseen on ladattu suuria odotuksia julkisen talouden kestävyysvajeen näkökulmasta. Uudistuksen pitäisi leikata menojen kasvua kolmella miljardilla eurolla ensi vuosikymmenellä. Sosiaali- ja terveydenhuollon käyttökustannukset ovat noin 19 miljardia euroa vuodessa (2013). Puolet siitä on henkilöstömenoja. On selvää, ettei henkilöstöä unohdeta, kun haetaan miljardiluokan säästöjä. Kauppala ei kuitenkaan usko, että jossakin olisi jo laadittu suunnitelmia, paljonko väkeä pitäisi vähentää, jotta säästötavoitteisiin päästäisiin. – En ole sellaisia nähnyt, enkä halua myöskään manata sellaisia esiin. Kauppala pitää selvänä, ettei säästöjä voi toteuttaa kylmästi väkeä vähentämällä. – On korostettu, että uudistuksen perimmäinen tarkoitus on parantaa kansalaisten palveluja. Sosiaali- ja terveyspalvelut ovat niin työvaltaisia, että ihmisiä vähentämällä ei tavoitteisiin päästä. Palkansaajajärjestöt eivät ole sitoutuneet kaavailtuihin säästöihin. Säästötavoitteen on asettanut maan hallitus. – Ei järjestöillä ole tietenkään mitään sitä vastaan, että löydetään säästöjä, kunhan ne ovat järkeviä. Niitä tarvitaan. Kauppalan mukaan henkilöstösäästöjä ehkä hieman helpottaa se, että kuntien henkilöstö on ikääntynyttä ja ns. luonnollista poistuma on suurta. – Ei kuitenkaan voi lähteä siitäkään, että aina kun ihminen lähtee eläkkeelle, ei ketään oteta tilalle. Ne työt täytyy tehdä.

Julkiset eläkkeet yhteen Maakunnista on tarkoitus tehdä kunnallista eläkevakuutusta hoitavan Kevan jäsenyhteisöjä. Kuntien, valtion ja kirkon eläkelait laitetaan yhteen säätämällä Julkisten alojen eläkelaki Juel. Se astuu voimaan vuoden 2017 alusta ja koskee kaikkia Kevan jäsenyhteisöjen palveluksessa työskenteleviä. 6 Kumina 1•2016

___kumina_116_110216.indd 6

18.2.2016 17.54


Vaasassa uudistuksiin mennään sote edellä Teksti: UP/Kari Leppänen

K

untaliiton mukaan kunnat epäilevät sote- ja maakuntauudistuksen aikataulua ja rahoitusta. Sama epäilys kalvaa myös Vaasan sosiaali- ja terveystoimen johtajaa Jukka Kentalaa. – Mitä pitemmälle tämä hanke on edennyt, sitä enemmän on herännyt kysymyksiä. Täytyy olla melkoinen optimisti, jos uskoo tämän toteutuvan suunnitellussa aikataulussa, Kentala sanoo. Hankaluuksia oli Kentalan mukaan jo pelkän soten kanssa. Tilannetta ei suinkaan helpottanut, että siihen liitettiin vielä maakuntauudistus. Vaasassa ratkaisu herätti keskustelun siitä, tehdäänkö tässä sotea vai maakuntahallintouudistusta. – Meillä linjattiin, että menemme sote edellä. Uudistuksen yhteydessä kuntien ja kuntayhtymien sote-henkilöstö siirtyy itsehallinnollisten maakuntien palvelukseen. Vaasan sairaanhoitopiirissä se merkitsee 6 000–7 000 henkilöä. Yksistään Vaasan kaupungissa sosiaalija terveydenhuollossa on väkeä noin 2 500.

KUVA: THINKSTOCK

Luvut voivat vielä muuttua Uudistuksessa muodostetaan 18 itsehallintoaluetta ja 15 sote-aluetta. Laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaaloita on suunnitelmien mukaan vain 12. Niitä ei riitä joka maakuntaan eikä edes jokaiselle sote-alueelle. Myös Vaasan keskussairaalasta saattaa päivystystä siirtyä muualle. Kentala ei pidä vielä varmana, että suunnitelma 12 laajan ympärivuorokautisen päivystyksen sairaalasta on lopullinen. – Epäilen, että voi tulla vielä toisenlaisiakin lukuja, kun suunnitelmia lähdetään viemään käytännön tasolla. Kentalan mukaan huomioon pitää

TEEMA

ottaa esimerkiksi sairaaloiden sijainti, etäisyys yliopistollisesta keskussairaalasta ja kielikysymykset.

Säästöjä ajan kanssa Sote-uudistukseen on liitetty kovia taloudellisia säästötavoitteita. Puolet sosiaali- ja terveydenhuollon kustannuksista on henkilöstömenoja. Henkilöstön vähennystavoitteita ei kuitenkaan ole asetettu. Vaasassa sote-menot olivat viime vuonna 264 miljoonaa euroa. Kentala arvelee, etteivät henkilöstövähennykset ole ensimmäinen asia, johon tartutaan. – Voisi ajatella, että ensin tehdään järjestelmämuutos ja aluksi ei tapahdu kovasti suoria säästöjä. Niitä syntyy,

kun uudet organisaatiot on ajettu sisään ja laitettu iskukuntoon. Se on sitten vaihe kaksi. Kentala katsoo valtakunnallisesti asetettujen säästötavoitteiden olevan mahdollisuuksien rajoissa. Etenkin, kun on täsmennetty tavoitteen toteutumisen koskevan vasta ensi vuosikymmentä. – Kustannusten säästö on tässä mittakaavassa hallittavissa, kun se ei ole kertarysäys, vaan jakaantuu kymmenen vuoden jaksolle. Kentala arvioi, että säästötavoitteiden suhteen konsulttina toimii lopulta raha. – Kun alueelle tulee tietty rahasumma, niin on katsottava mitä sillä rahalla saa. •

Kumina 1 2016

___kumina_116_110216.indd 7

7

18.2.2016 17.54


TEEMA: SOTE

TEEMA

Millainen on tulevaisuuden kunta?

Kunnat ovat suuren muutoksen edessä. Millaisia vaihtoehtoja tulevaisuuden kunnilla on tehtäväkentän ja rahoituksen kaventuessa? Teksti: Saara Paavola | Kuvat: Tarja Hoikkala (Vastavalo.fi) ja Thinkstock

K

untasektori on ollut uudistusten kohteena koko 2000-luvun ajan, mutta nyt käsillä olevan sote-mullistuksen takia muutoksia tulee tapahtumaan kertarysäyksellä. Tässä lehdessä KTN:n Jukka Kauppala nostaa esiin sen, että jättimäisen henkilöstön siirron lisäksi myös kuntien rahoitus tulee muuttumaan rajusti. Kuntien on etsittävä uutta roolia ja uutta kunnan ideaa raskaan palveluteh-

tävän jäädessä pois. Jäljelle on jäämässä karkeasti ottaen puolet entisistä tehtävistä. Säilyvät tehtävät muodostuvat opetuksesta, kulttuurista, teknisistä palveluista, elinkeinoelämän edistämisestä sekä esimerkiksi kansalaistoiminnan tukemisesta.

Kunnan uudet roolit Kuntien tehtäväkentän kaventuessa vapautuu samalla kapasiteettia muuhun

käyttöön. Vaikka rahaa onkin jatkossa vähemmän käytettävissä, taloudesta tulee todennäköisesti helpommin ennakoitavaa ja työmäärän vähentyessä avautuu myös uusia mahdollisuuksia. Entinen rooli pelkkänä palvelukoneena on jäämässä taakse ja samalla perinteinen tapamme ajatella kunnista on muuttumassa. Tampereen yliopiston kuntatutkijoiden Jenni Airaksisen, Arto Haverin ja Anni Jäntin mukaan olennaisinta

8 Kumina 1•2016

___kumina_116_110216.indd 8

18.2.2016 17.54


olisikin löytää rooli, joka ei enää nojaa pelkästään palveluihin. Palvelukunnan korostunut rooli on saattanut vaikuttaa jopa kunnan tehtävään paikallisen demokratian toteuttajana. Esimerkiksi syrjäseuduilla kunnasta on saattanut tulla kuntalaisten etujen ajaja nimenomaan palvelujen näkökulmasta ja kunnan merkitys asukkaiden yhteisönä on kadonnut.

Miten kunnasta tuli palvelukone? Kuntien tehtävien painotukset ovat vaihdelleet ajan kuluessa. Kunnallishallinnon synnyn jälkeisinä vuosikymmeninä demokratiatehtävä korostui. 1990-luvun lama-aikana elinvoiman luomisesta haastavassa työllisyystilanteessa tuli hyvin tärkeää. Viime aikoina taas ympäristötehtävä ja elämäntapojen mahdollistamisen merkitys ovat korostuneet. Valtio on jatkuvasti delegoinut kunnille uusia tehtäviä. Miksi kunnat ovat ottaneet uudet tehtävät lähestulkoon mukisematta vastaan? Kuntatutkijoiden mukaan kuntien palveluroolin kasvun taustalla on valtion ja kuntien yhteneväinen politiikka. Tehtävien lisääntyessä kuntien yhteiskunnallinen painoarvo on lisääntynyt eli kuntien rooli on vahvistunut ja valta lisääntynyt. Tutkijat pitävät tätä kunnallishallinnon näkökulmasta vakavana virheenä. Taloudellinen taakka on lisääntynyt, kun tarpeet ovat kasvaneet ja valtion avut vähentyneet. Samalla kunnat ovat altistaneet itsensä entistä enemmän valtion interventioille ja reformeille. Tutkijoiden mukaan kansalaiset ovat oppineet näkemään kunnat ensisijaisesti palveluorganisaatioina ja kuntien yhteisöllinen merkitys on tullut vasta toisena. Myös kuntakoon kasvu on lisännyt kuilua kunnan ja kuntalaisten välillä.

Demokratiaa ja koordinointia

Kohti uutta roolia

Seuraavalla sivulla on esitelty tutkijaryhmän hahmottelemia uusia kuntarooleja. Niiden mukaan tulevaisuuden kuntien tehtävät perustuvat demokratiaan ja koordinointiin Kuntatutkijoiden hahmotelmien roolit ovat osittain päällekkäisiä, mutta myös riippuvaisia toisistaan. Olennaista roolien omaksumisessa on muutoksen hyväksyminen. Entisten palveluiden tuoman vallan menettämistä ei voi jäädä murehtimaan. On myös huomattava, että keskuskaupunkien ja muiden kuntien välillä tulee olemaan eroavaisuuksia. Keskuskaupungeille tulee jäämään monia palveluja ja todennäköisesti myös niiden vaikutusmahdollisuudet maakuntatasolle tulevat olemaan paremmat. Elinkeino- ja hyvinvointiroolin omaksuminen tulee olemaan keskuskunnille helpompaa, kun taas pienemmissä kunnissa saattaa helpommin syntyä yhteisöjen alusta-rooleja sekä perinnekuntia.

Demokratia ja koordinaatio

Kuntatutkijoiden mukaan uuden roolin löytäminen ottaa oman aikansa ja se on sallittava. Aikaa olisi myös löydyttävä, jotta poisoppiminen vanhasta tuottaisi uudenlaista ymmärrystä kuntaroolista. Tarvitaan myös yhdessä tapahtuvaa oppimista sekä valtava määrä yhteistyötä. Myös johtamisella on kuntatutkijoiden mukaan suuri merkitys. Uuden roolin omaksuminen vaatii uudelleenorientoitumista ja yhteistyötä monilla eri tasoilla sekä rajapinnoilla. Johtamisjärjestelmä, henkilöstöresurssit ja kunnan tehtävät on sovitettava uudelleen toisiinsa. Olennaista on muutoksen hyväksyminen ja muutoksessahan me kuntaalan ammattilaiset olemme asiantuntijoita. Artikkeli perustuu Jenni Airaksisen, Anni Jäntin ja Arto Haverin Pirkanmaan liitolle kirjoittamiin artikkeleihin ”Kuntien tulevaisuus – miten kunnallishallintoa tulisi kehittää?” sekä ”Miten tulevaisuuden kuntien rooli muuttuu sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen siirtyessä maakunnalliselle vastuulle”. Artikkelit löytyvät Pirkanmaan liiton sivuilta: pirkanmaa.fi.

Palvelurooli

LÄHDE: Tampereen Yliopisto

Identiteettiin nojaava passiivinen orientaatio

Perinnerooli

Orientaatio toimijoiden yhteenkokoamisessa

Yhteisöjen alusta -rooli

Orientaatio uuden luomisessa, työssä ja yritteliäsyydessä

Elinkeinorooli

Orientaatio ennaltaehkäisyssä ja hyvässä elämässä

Hyvinvointirooli

Kumina 1 2016

___kumina_116_110216.indd 9

9

18.2.2016 17.54


TEEMA: SOTE

Tulevaisuuden kuntaa rakentamaan

M

istä tulevaisuuden kunnan rakennuspalikat löytyvät? Kuntatutkijat Jenni Airaksinen, Arto Haveri ja Anni Jäntti palaisivat ytimeen eli kunnalliseen itsehallintoon ja sen pohjimmaiseen tarkoitukseen eli kuntalaisten itsehallintoon. Tutkimus ja hahmotelmat perustuvat Kainuun ja Etelä-Karjalan kokemuksiin sosiaali- ja terveydenhuollon siirryttyä kuntayhtymälle.

TEEMA

Nykyinen palvelukunnan rooli on saanut kuntalaiset arvioimaan asiakkaina kuntien onnistumista vain sen palvelutehtävän kautta. Olennaisempaa olisi saada kansalaiset itse aktivoitumaan ja ottamaan osaa kunnan kehittämiseen. Tamperelaistutkijat ovatkin hahmotelleet useita uusia kuntarooleja.

1

2

3

4

Perinnerooli

Elinkeinorooli

Hyvinvointirooli

Jos kunta ei entisen palveluroolinsa jälkeen löydä uutta keinoa hahmottaa toimintaansa, saattaa seurata kunnan näivettyminen. Kunta jää passiivisena odottamaa lopullista katoamistaan. Kunta on hyväksynyt, että sen työikäinen väestö vähenee eikä uuden elinvoiman rakentamiseen ole resursseja. Tulevaisuudessa siintääkin liittyminen suuremman kunnan kanssa. Kunta toimii ikään kuin perinneyhdistyksenä, joka vaalii menneisyyden muistoa ja symboleita.

Perinnekunnan vastakohta on omaehtoiseen kehittämiseen ja taloudelliseen hyvinvointiin tähtäävä kunta, jossa elinkeinojen edistäminen on korostunut. Kunnan toiminnan idea on uuden luominen ja kunta onkin ikään kuin kehittämisyksikkö. Tulevaisuuteen suunnataan aktiivisesti ja uusiutumista sekä tulevaisuuden menestystekijöitä pyritään edistämään omalla toiminnalla. Kunnan työkalupakista löytyvät liikennejärjestelyt, kaavoitus ja yrittäjyyden edistäminen. Menestyminen elinkeinoroolissa on enemmänkin kiinni kekseliäisyydestä ja aktiivisuudesta kuin taloudellisista resursseista. Olennaista elinkeinoroolissa on kipinän ja rohkeuden löytäminen. Tässä roolissa onnistuakseen kunnan olisi sallittava epäonnistuminen, toisaalta olisi päästävä eroon myös valittamisen kulttuurista.

Vaikka hyvinvointipalvelut eivät enää olisikaan kunnan päätöksenteon alaisena, voi kunta silti pyrkiä päätehtävänään edistämään asukkaidensa hyvinvointia. Hyvinvointikunnan toiminnan keskeinen idea on ennaltaehkäisy ja hyvinvoinnin tarkasteleminen strategisena kysymyksenä. Hyvinvointi on mukana kaikissa kunnan toimissa ja esimerkiksi koulujen kautta tapahtuva valmistaminen ja koulutuksen suojaava vaikutus ymmärretään aikaisempaa paremmin. Hyvinvointikunnassa ymmärretään liikunnan ja esimerkiksi laajakaistan merkitys hyvinvoinnille. Hyvinvointipalveluina nähdäänkin esimerkiksi ulkoliikuntapaikat, vapaa sivistystyö sekä maankäytön suunnittelu. Vapaaehtoistyön mahdollistaminen tuo mukanaan merkittäviä hyvinvointivaikutuksia. Yksinäisyys ja passiivisuus nähdään hyvinvoinnin esteinä ja niitä pyritään minimoimaan. Vuorovaikutus sote-palvelujen tarjoajan kanssa nähdään tärkeänä.

Yhteisöjen alusta -rooli

”Kunta toimii ikään kuin perinneyhdis­ tyksenä, joka vaalii mennei­ syyden muistoa ja symboleita.”

Mitä mieltä? Kerro kommenttisi kumula@kumula.fi

Jos kunta ei löydä itsestään elinkeino- tai hyvinvointi roolia, mutta sen säilymisen mahdollisuudet koetaan silti hyviksi, voi se keskittyä toimimaan verkostojen solmukohtana. Kolmannen sektorin toimijoiden koordinointi ja toimijoiden yhteen kokoaminen ovat tällaisen kunnan ydinajatus. Kunta tarjoaa alustan erilaisille paikallistason toiminnoille ja kehittää verkostomaista toimintaa. Kunnalla on tärkeä rooli asioiden eteenpäin työntäjänä.

”Kunta tarjoaa alustan erilaisille paikallistason toiminnoille ja kehittää ver­ kostomaista toimintaa.”

10 Kumina 1•2016

___kumina_116_110216.indd 10

18.2.2016 17.54


Kumulan liittovaltuuston kevätkokous 2016 Kutsu liittovaltuutetuille Kuntien asiantuntijat – Kumula ry:n liittovaltuuston kevätkokous kokoontuu lauantaina 23. huhtikuuta 2016. Aloitteita liittovaltuustolle voivat tehdä liiton jäsenet ja esityksiä liiton hallitus. Aloitteet on toimitettava kirjallisesti Kumulan hallitukselle viimeistään 40 päivää ennen kokousta eli viimeistään 13. maaliskuuta 2016. Aloitteesta on hallituksen annettava liittovaltuustolle lausuntonsa. Tarkempaa tietoa liittovaltuuston kevätkokouksesta lähemmin. Kuntien asiantuntijat – Kumula ry Hallitus

Kumula.fi

Ota käyttöön Oma luottamusmies! Oma luottamusmies on uusi sivusto, joka tuo luottamusmiehen palvelut käyttäjälle toimialasta, työpaikasta ja ajasta riippumatta. Sivustolla tietoa esitetään mm. kuvien, aikajanojen ja työkalujen avulla. Kävijä näkee yhdellä silmäyksellä, mistä on kyse ja miten kannattaa toimia. Palvelussa on kiinnitetty erityisesti huomiota mobiilikäyttäjiin ja optimointi on tehty niin, että kaikki sisältö on saatavilla myös mobiilipäätelaitteilla.

Oma luottamusmies kertoo mm. näistä asioista:

• työsuhteeseen liittyvät asiat aina työsopimuksen tekemisestä työsuhteen päättymiseen

• työhyvinvointi • sairauslomat • työpaikkakiusaaminen • palkka • perhevapaat • yt-neuvottelut

Kunkin aiheen sisältä löytyy myös tietoa siitä, miten henkilöstön edustaja ja oma liitto voivat kyseisessä asiassa olla apuna, ja mitkä taas ovat työntekijän ja työnantajan vastuut. Sivustolta löytyy myös testejä, joiden avulla voi selvittää vaikkapa sen, osaako tehdä hyvän työsopimuksen tai tunnistaako, mitä on työpaikkakiusaaminen.   Palvelun tarjoaa ja sitä kehittää neuvottelujärjestömme Ylemmät Toimihenkilöt YTN ry.

Käy tutustumassa osoitteessa www.omaluottamusmies.fi •

Kumina 1 2016

___kumina_116_110216.indd 11

11

18.2.2016 17.54


JÄRJESTÖASIAA

Akavan Erityisalojen lakimiehet näkevät kuntatyön nurjan puolen Akavan Erityisalojen juristit Ira Kyntäjä ja Harri Ikonen tuntevat Kumulan jäsenten työsuhdeongelmia. Vaikka tavoitteena on aina päästä osapuolten kesken sovintoon, joskus se vain ei ole mahdollista. Kun ristiriidoista tulee henkilökohtaisia, tulee riita-asioista myös vaikeita ratkaistavia. Teksti ja kuva: Jussi Näri

Harri ja Ira, onko olemassa kuntasektorille tyypillistä riitatilannetta?

Ei, meille ei tule kahta samanlaista tapausta. Jokainen kysymys, johon meiltä kysytään neuvoa tai jokainen riita, joka tulee ratkaistavaksemme, on omansa. Toki on usein toistuvia kysymyksiä, sellaisia jotka toistuvat esimerkiksi vuodenaikojen mukaan. Kesällä kysytään vuosilomista, vuodenvaihteessa eläkkeelle jäämisistä. Niistä löytyy yhteneväisyyksiä, mutta muuten ”keksimme pyörän aina uudelleen”. Ihmisten välisiä asioita tässä kuitenkin ratkotaan, ei se voi olla kovin mekanistista työtä. Toisaalta työpaikkakiusaamiseen liittyvät tapaukset ovat ikäviä asioita hoidettavaksi. Niitäkin meille kuitenkin tulee säännöllisesti. Tässä kuitenkin jäsenillämmekin on vähän väärä käsitys tehtävästämme. Kiusaamistapausten hoito kun ensiksi käsitellään työpaikoilla ja vasta tämän jälkeen asiaa voi alkaa ratkoa AVI:ssa. Me emme näissä tapauksissa voi siis juuri muuta kuin ohjata oikealle henkilölle. Toki kuuntelemme ja voimme pohtia 12 Kumina 1•2016

___kumina_116_110216.indd 12

18.2.2016 17.54


asiakkaamme kanssa oikeita menettelytapoja, mutta toimivaltaa meillä ei kiusaamistapausten ratkaisussa oikeastaan ole. Usein kuitenkin näissä kiusaamistapauksissa jäsenen henkiset voimavarat ovat olleet jo melkoisella koetuksella, joten jo kuuntelukin voi olla jonkinlainen apu siihen, että kiusattu jaksaa kääntyä vielä sen työsuojeluviranomaisen puoleen.

”Palvelussuhteen ehdot kannattaa tarkistuttaa liitossa.”

työsuhteiden ero tekee työn mielenkiintoiseksi, sillä jo ne määrittävät hyvin pitkälti sen miten asia alkaa edetä. Jos ratkottava tapaus olisi vaikka työsuhteen henkilöperusteinen irtisanominen, autamme me siihen asti jos asia etenee käräjäoikeuden ratkaistavaksi. Tämän jälkeen oikeusapu kustannetaan liiton oikeusturvavakuutuksesta, jonka lisäksi jäsenellä on 15 prosentin omavastuuosuus. Tällainen menettely on puhtaasti siksi, että käräjäoikeusprosessit todisteluineen ovat niin aikaa vieviä prosesseja, että meidän aikamme ei riittäisi muiden jäsentemme palvelemiselle.

Ira Kyntäjä

Toisaalta monesti on vaikeaa erottaa mikä tapauksissa on kiusaamista ja epäasiallista käytöstä ja mikä sitten taas puhtaasti direktio-oikeuden puitteissa tehtyä työn johtamista. Ja tässä tullaankin siihen ongelmatilanteeseen: huono johtaminen ei ole lainvastaista, mutta epäasiallinen käytös puolestaan on aina työturvallisuuskysymys. Monesti nämä kaksi työelämän ikävää puolta kulkevat kuitenkin käsi kädessä. Rajanveto on usein vaikeaa. Miten sitten käytännössä jäsenten asiaa ajetaan? Suurta oikeussali­ draamaa Akavan Erityisalojen lakimiehet tuskin saavat aikaan vai miten on?

Harri ja Ira toppuuttelevat innokasta haastattelijaa. Kyllä tässä aika puhtaasti hoidetaan asioita paperityönä. Kerätään taustatietoja ja perusteita ja sovelletaan voimassa olevaa lainsäädäntöä ja tietenkin virka- ja työehtosopimuksia. Kumulalaisten edunvalvontatyö on sikäli suoraviivaisempaa, että käytännössä kumulalaisten sopimuksena on liki poikkeuksetta KVTES. Yksityissektorilla puolestaan työehtosopimuksia on paljon enemmän. Sinänsä virka- ja

”Organisaatiomuutokset synnyttävät kysymyksiä joista meihin ollaan yhteydessä.” Harri Ikonen

Jäsenen yhteydenoton jälkeen asiat lähtevät etenemään siten, että pyydetään lähes poikkeuksetta lisätietoja eli kerätään kaikenlaista aineistoa tapaukseen liittyen. Jos kyseessä olisi vaikkapa syiltään epäselvä henkilöperusteinen irtisanominen, kerätään ensin kaikki tapausta koskeva tieto esimerkiksi keskusteluista luottamusmiehen kanssa. Sen jälkeen kartoitetaan miten tilanne on edennyt ja millaisia asioita irtisanomisen perusteiksi on esitetty ja joskus jo tässä vaiheessa irtisanomisia on saatu käännettyä lievemmiksi, esimerkiksi varoituksiksi. Virkasuhteisten riitoja ratkottaessa tilanne on vielä erilaisempi koska virasta irtisanotulla on menestyneen oikeusprosessin jälkeen oikeus palata virkaansa. Henkilöityneet ristiriidat työpaikalla harvemmin ainakaan helpottuvat oikeus­prosessin myötä, joten helppoa tietä tällaisessa tilanteessa harvemmin on.

Miten sitten ne korvaukset käytännössä määrittyvät? Onko olemassa jotakin ”sakkotaulukkoa” josta haarukoidaan oikeaa summaa?

Ei meillä taulukoita ole, mutta asiaan vaikuttavat palvelussuhteen kesto, henkilön ikä ja mahdollisuudet työllistyä irtisanomisen jälkeen, perusteettoman irtisanomisen taustat ja onko kyseessä esimerkiksi törkeä lain rikkominen ja sitten tietenkin oikeuskäytäntö. Tässä voidaan hakea verrokkia aiemmista tapauksista. Käytännössä kuntasektorin korvaustasoa määrittää työsopimuslaissa asetettu 3–24 kk ansioita vastaavat korvaukset. Virkapuolellahan kor­ vauksia ei määrätä vaan henkilö palaa virkaansa. Olette nähneet sitä kuntatyön nurjaa puolta. Teihin otetaan yhteyttä kun asiat eivät mene kuten pitäisi. Millaista työtä ay-juristin työ on? Harri: No, kyllähän tässä pääsee konk-

reettisesti auttamaan ihmisiä heidän vaikeissa elämäntilanteissaan. Totta kai se on palkitsevaa. Ira: Totta kai siitä tulee hyvä mieli kun on voinut olla vähän niin kuin sen pienemmän apuna. Työntekijä kun on usein näissä vastaanottavana osapuolena. Kun sitten riitatilanne ratkeaa jäsenemme hyväksi, totta kai se lämmittää mieltä.

Mitä mieltä? Kerro kommenttisi kumula@kumula.fi

Kumina 1 2016

___kumina_116_110216.indd 13

13

18.2.2016 17.54


KIRJASTOT

Kirjastoalan yhteistyötä Haastattelimme kirjastoalan yhteistyöryhmä Minervan uutta puheenjohtajaa ja sihteeriä ryhmän uusista tuulista. Teksti: Saara Paavola | Kuvat: Siina Repo (Näri) ja Jonas Tana (Maarno)

K

irjastoalan aatteelliset ja ammatilliset yhdistykset ovat järjestäytyneet Minerva-ryhmäksi, jonka tavoitteena on alan ammatti-identiteetin ja palkkauksen parantaminen sekä kirjastotyön nykyimagon tunnetuksi tekeminen. Kumulan ja Akavan Erityisalojen sekä Suomen Kirjastoseuran lisäksi ryhmään kuuluu akavalaisia, STTK: laisia ja SAK:laisia liittoja, joiden jäsenistöä työskentelee kirjastoalalla. Ryhmä sai vuoden alussa uudet vetäjät, kun puheenjohtajana aloitti Kumulan toiminnanjohtaja Jussi Näri ja sihteerinä Kirjastoseuran uusi toiminnanjohtaja Rauha Maarno. Kirjastoalan ammattilaisten am-

matti-identiteetistä ja alan huonosta palkkauksesta on puhuttu jo pitkään. Viestin eteenpäin vieminen on kuitenkin koettu haasteelliseksi. Rauha Maarno haluaisi uudistaa keskustelua ja viedä viestintää positiivisempaan suuntaan. – Voisimme enemmän tuoda esille sitä miten hyvää työtä kirjastossa tehdään. Kirjastolaisten asenne on mielestäni hieman väärä, pelätään koko ajan, että meiltä otetaan jotain pois. Mielestäni pitäisi enemmänkin tuoda esiin sitä, mitä tehdään jo nyt hyvin ja ajatella mistä rahoitusta saataisi lisää. Haluaisin, että enemmänkin tuotaisiin esille niitä hyviä asioita, joiden takia kirjastoa kannattaa rahoittaa. Mikä on kirjastojen merkitys vaikkapa lukutaidolle? Viestinnässä olisi tärkeintä lähteä positiivisten tarinoiden kautta kertomaan mitä kirjastot tuovat yhteisölle. Se olisi looginen perusta

alan palkkaukselle ja sille rahalle, mitä kirjastoihin laitetaan, Maarno pohtii. Kumulan ja muiden ryhmään kuuluvien ammattijärjestöjen tehtävä on huolehtia siitä, että myös alan palkkauksesta jatketaan keskustelua. – Kirjastoalan korkeasti koulutetuille osaajille pitäisi maksaa parempaa palkkaa. Se on fakta josta emme tingi, Jussi Näri muistuttaa. – Meidän ammattijärjestöjen tehtävänä on myös huolehtia henkilöstön jaksamisesta ja työelämän kehittämisestä alalla. Pelkoa on lietsonut maakuntahal-

linnon ja sote-uudistuksen tuomat muutokset kuntakentälle. Jääkö jäljelle enää mitään, kun sote-uudistus vie suuren osan rahapotista maakuntatasolle? Maarno ja Näri perävät tässäkin pelon lietsonnan sijasta positiivisempaa otetta. – Kirjastoseuran puheenjohtaja Jukka Relander sanoi, että aina kun synnytetään uusi hallinnon taso, vapautuu samanaikaisesti myös uusia rahoituksen mahdollisuuksia. Kirjastojen kannattaisi iskeä siihen rakoon, Maarno kertoo. – Tällä hetkellähän näyttäisi siltä, että tulevaisuudessa suurimman osan kuntien budjetista veisi opetus ja perässä tulisivat esimerkiksi kulttuuri- ja nuorisopalvelut. Yhteistyön merkitys sektorien yli tulee korostumaan ja siinähän kirjastolaiset voisivat näyttää esimerkkiä, Näri pohtii. – Kirjastolaisilla olisi nyt hyvä mahdollisuus hännän nostoon! Kirjastoista löytyy paljon muitakin hyviä esimerkkejä vaikkapa uusille maakunnille, nimittäin kirjastojen hallintohan on

jo järjestetty maakunnallisesti, Maarno muistuttaa. Tässäkin Minerva-ryhmä voisi toimia hyvien esimerkkien kokoajana ja viedä tätä viestiä eteenpäin. Maarno näkee kevään 2015 eduskun-

tavaalien aikaan ryhmän toteuttamassa Kirjastopuolue-kampanjassa paljon hyvää, vaikka kampanja ei ihan lähtenytkään lentoon. – Voisimme jatkossa hyödyntää kirjastolähettiläs-ideaa enemmänkin ja kutsua lisää poliitikkoja, kirjailijoita ja vaikkapa urheilijoita asiamme taakse. Erityisesti kuntavaalit ja eduskuntavaalit ovat hyvää aikaa aktivoitua yhdessä. Kevään aikana on odotetaan myös kuulumisia kirjastolakia uudistavasta työryhmästä. Siinä on meillä myös vaikuttamisen paikka.

14 Kumina 1•2016

___kumina_116_110216.indd 14

18.2.2016 17.54


Minerva-ryhmän viestin perille saaminen on tuottanut aiemmin harmaita hiuksia. – Ryhmässä on monia eri näkemyksiä alan kehittämisestä ja toimenpiteistä, joilla viestiä voisi saada eteenpäin. Yhteistä meille kaikille on, että haluamme herättää keskustelua alan osaamisesta ja ongelmakohdista, Näri toteaa. – Jos haluamme oikeasti saada keskustelua aikaiseksi, se ei riitä, että sanomme ”kirjasto on tosi kiva”. Meillä pitää olla rautalankaa, jota vääntää sekä argumentteja ja tilastoja. Ilman vahvaa tietopohjaa viestimme jää vain mutu-tuntuman varaan. Esimerkiksi tilastotiedon tuottaminen alastamme voisi olla hyvä konkreettinen asia, jota ryhmä voisi yhdessä toteuttaa, Maarno ideoi. Sitä kuuluisaa rautalankaa voitaisiin saada vaikkapa kunnista löytyvistä tapausesimerkeistä. – Voisimme ottaa esimerkiksi kunnan, jossa on hyvä kirjastorahoitus ja katsoa miten se on vaikuttanut asukkaiden hyvinvointiin. Useimmitenhan nämä korreloivat. Myös sen suhteen miten vähän kirjastoon laitetaan ja miten paljon hyvää sillä saadaan aikaan esille tuominen vaatisi esimerkkejä ja juuri sitä rautalankaa, Maarno kehittelee.

”Viestinnässä olisi tärkeintä lähteä positiivisten tarinoiden kautta kertomaan mitä kirjastot tuovat yhteisölle.” Rauha Maarno

”Kirjastoalan korkeasti koulutetuille osaajille pitäisi maksaa parempaa palkkaa. Se on fakta josta emme tingi.” Jussi Näri

Kirjastolain uudistaminen saattaa merkitä myös alan koulutukseen muutoksia. – Haluaisin linkittää Minerva-ryhmän toiminnan tiiviimmin myös alan koulutukseen ja alan opiskelijoihin. Meillä ei vielä ole ollut ryhmässä opiskelijajäsentä, mutta aktiivinen tyyppi alan opiskelijoista voisi tuoda hyviä uusia näkökulmia toimintaamme, Maarno innostuu. – Meiltä Kumulastahan näitä skarppeja tyyppejä löytyisi! Näri pohtii. Jos lukijoistamme löytyy joku alan kehittämisestä innostunut opiskelija, kannattaa tämä idea laittaa korvan taakse. Minerva-ryhmästä tulemme varmasti kuulemaan vielä kevään aikana, kun Opetus- ja Kulttuuriministeriön kirjastolain uudistustyöryhmän esitys saadaan kommentoitavaksi. •

Kumina 1 2016

___kumina_116_110216.indd 15

15

18.2.2016 17.54


PUHEENJOHTAJALTA

Valaistuvaa

T

alven selkä on taittunut ja ensi kaisevan sanan tai vaikka pistää hitusen kuun jälkeen on jo vappuaatenemmän lämpöä tervehdykseen. Hymyto. Arkisen puurtamisen lokin voi joskus pelastaa jonkun päivän. massa on lupa kääntää katseet kohti kevättä ja kesää. Moni Valoa kohti mennään. Loppuvuosi meistäkin suunnittelee kesälomareissua työmarkkinapolitiikassa kulki myrskyisisulkomaille, mutta koto-Suomen kultsä merkeissä. Jonkinlaista valoa saattaisi näkyä senkin tunnelin päässä. Ainakin tuurisuvi tarjoaa sekin menoa moneen tätä kirjoittaessa neuvottelupöytään on makuun. Kesän voisi aloittaa vaikkapa palattu. Huolimatta kovista puheista Ilmajoen Musiikkijuhlilta, ehkä järjen äänikin kuuluu jossa on tänä vuonna välistä. Huomiota on tarjolla Merikantoalettu kiinnittää myös oopperaa. Sieltä siihen, että me ihmiset juhannuksen voisimme joskus tulla jälkeen HelTerveen ja kannustavan toisiamme puolitiehen sinki Priden työilmapiirin syntyä emme vastaan tahallisen kautta Poriin voi ulkoistaa, vaan se on väärinymmärtämisen jazzahtelemeistä jokaisesta kiinni. sijasta. Vaikka nämä maan ja sieltä ovat pieniä valonpilkahvaikka Savonlinnaan. Tai, duksia, ovat ne kuitenkin koska olet viimeksi enemmän kuin mitä loppu­ käynyt kesäteatterissa? syksyn ja sydäntalven uutismyrskyissä pahimmillaan kuohui yli. Me akavalaisina olemme olleet koko Kesän rientojen suunnittelusta saa ajan valmiita neuvottelupöytään, nyt siimonta jutunjuurta työpaikan kahvipöytään. Jokaisella työpaikalla on kuitenkin hen on tulossa myös neuvottelukumppavähintään se yksi, joka aina noutaa kahneita. Kyllä tästä vielä hyvä tulee, kunhan kevät ehtii vähän pidemmälle. Ilmaiseksi vikuppinsa työpisteelle eikä ehdi tai halua se ei tule kuitenkaan. Pitäisi leikata tuolta osallistua yhteiseen hetkeen. Aina syy ei ja tinkiä sieltä. Saavutetut edut eivät ole työyhteisössä, mutta aika usein voisi olekaan saavutettuja etuja. Tätä meidän miettiä, onko työporukassa kyräilymieltä, kateutta, epätervettä kilpailua. Työpaikka- on vaikea hyväksyä, ellei vastineeksi tule muutakin kuin hallituksen pidättäytykiusaaminen on myös valitettavan yleistä. Siihen voi olla vaikea puuttua. Kouluminen pakkolakien täytäntöönpanosta. Työn, talouskasvun ja hyvän elämän maailmasta tutun mallin mukaan myös perustan luomisen tulisi olla muidenkin työpaikalla voi olla suuri joukko heitä, kuin palkansaajajärjestöjen harteilla. jotka puuttumattomuudellaan hiljaisesti hyväksyvät tilanteen. Hyvää kevättalvea Terveen ja kannustavan työilmapiirin syntyä emme voi ulkoistaa, vaan se on meistä jokaisesta kiinni. Jokaisella meistä on omat taistelumme ja kaikkea ei työpaikalle tuoda. Kukaan meistä ei voi tietää, mitä se hiljainen tai ärhentelevä työkaveri Päivi Hytönen kantaa sisällään. Joskus voisi sanoa rohHallituksen puheenjohtaja

16 Kumina 1•2016

___kumina_116_110216.indd 16

18.2.2016 17.54


KOLUMNI

TEEMA

1 / 2016

Uskomme soteen, naamat valkoisena

N

umeroita on: 18, 15, 12. Näyttää siltä, että ainakin erilaiset hallinnon tasot lisääntyvät, mutta sote-sisältöjä on tiedossa huomattavasti vähemmän. Muun muassa rahoitusjärjestelmä on auki, omaisuuden siirtoja suunnitellaan tiettävästi täysin kestämättömällä mallilla ja selkeitä perustuslakiongelmia tulossa, jos itsehallintoalueella eli maakunnalla ei ole oikeutta päättää omista sosiaali- ja terveyspalveluistaan. Maan hallituksen pitäisi sorvata historiallisen laaja lakipaketti, ja aikaa on enää pari kuukautta. Jos lakiluonnos ei ole lausunnolla kunnissa huhtikuun alussa, äärimmäisen tiukaksi pakattu aikataulu alkaa murentua, eikä valmista ole 1. tammikuuta 2019. Kun sote-sekoilua on seurannut täällä ”kentällä” nyt kahden vaalikauden ajan kunnan, maakunnan ja sairaanhoitopiirin luottamuselimissä, en kovin suurta vetoa onnistumisesta löisi. En itse asiassa euroakaan. Vaikka päätöksentekokykyä löytyisikin ihan uudella tavalla, aika ei vain riitä kunnolliseen lainvalmisteluun. Kysyin pari viikkoa sitten eräältä arvostamaltani keskustalaiselta kansanedustajalta, uskooko hän tosissaan sote-ratkaisun syntyyn suunnitellulla tavalla. Totta kai uskon. Naama valkoisena, hän vastasi. Viran puolesta uskojia tietysti riittää. Luottamusta mahdottoman tuntuisen tehtävän onnistumiseen luo eniten projektinjohtaja Tuomas Pöystin persoona ja osaaminen. Hänellä vaikuttaa olevan homma hanskassa.

Mutta kun niitä sisältöjä ja vastauksia kuntapäättäjien ja sote-ammattilaisten olennaisiin kysymyksiin ei vain vaikuta löytyvän edes Pöystiltä, vaikka viikko toisensa virittäydymme seuraamaan info-tilaisuuksien nettistriimejä. Viimeksi tiedotettiin kohtuullisen suurieleisesti, että päivystykset keskitetään 12 laajasti päivystävään keskussairaalaan. Ihan kiva, mutta se on ollut selvillä jo kuukausia. Nyt olisi kaivattu tietoa, mitkä erikoisalat kuuluvat laajasti päivystävän sairaalan repertuaariin ja mitä jää kakkoskastin keskussairaaloihin? Säilyvätkö esimerkiksi synnytykset, joiden ympärille rakentuu koko niin sanotun kuuman sairaalan päivystystoiminta? On sinänsä ymmärrettävää, että tietoa pantataan, sillä sen julkaiseminen saattaa aiheuttaa hallitsemattoman kehityksen. Rekrytointi kakkoskastin sairaaloissa hankaloituu ja ammatillista tulevaisuuttaan ajattelevat osaajat alkavat hakeutua asemaansa vahvistaville paikkakunnille. Kuntien ja maakuntien kannalta ei ole pelkästään terveyspalveluista, vaan myös elinvoimasta. Esimerkiksi Kanta-Hämeen keskussairaalan työntekijät tuovat Hämeenlinnan kaupungin kassaan vuositasolla suorina verotuloina noin seitsemän miljoonaa euroa, välillisesti

tietysti vielä paljon enemmän. Puhumattakaan sairaalan korkeakoulutettujen ihmisten panoksesta muilla elämän osa-alueilla, kuten kolmannen sektorin aktiivisina toimijoina. Joten naama valkoisena tosiaan odotellaan, kuinka kabinettien hämärissä tällä kertaa väännetään ja syntyvätkö ratkaisut tällä kertaa asiaperustein vai poliittisin lehmänkaupoin…

Vaikka päätöksentekokykyä löytyisikin ihan uudella tavalla, aika ei vain riitä kunnolliseen lainvalmisteluun. Kanta-Hämeessä on tehty varasuunnitelma sen varalta, että valtion aikataulu sortuu jälleen kerran. Uudistusta suunnitellaan sisällöt, ei hallinto edellä, mutta koko maakunta on sitoutunut integroidun sote-järjestelmän aloittamiseen vuonna 2019, tarvittaessa kuntayhtymäpohjalta. Aikataulu valmisteluun on tiukka, vaikka ei tarvitsisikaan ottaa huomioon rahoitusjärjestelmämuutoksia tai ely-keskusten, pelastuslaitosten ja maakuntaliittojen tehtävien ymppäämistä samaan syssyyn. Perustamiskustannukset yhteiselle sotelle ovat nekin valtavat, sillä yhteinen ict-arkkitehtuuri, palkkaharmonisoinnit ja tuhannet suunnittelupalaverit kustantavat niin paljon, että tuotavuushyötyjä uudesta järjestelmästä ei voida odottaa kuin joskus vasta 2020-luvun puolivälissä. Tämän pystyn kertomaan yhden ison monikuntaliitoksen kokemuksella. Senkin pystyy jo sanomaan, että hallituspuolueet haukkasivat vauhtisokeuden vallassa liian ison palan purtavakseen viime keväänä. Jos olisi jatkettu siitä, mihin viime vaalikaudella sosiaali- ja terveysvaliokunnan parlamentaarisessa työssä jäätiin, sote-uudistus olisi nyt huomattavasti uskottavammalla uralla.

KOLUMNISTIVIERAS Vieraskolumnissa vuorottelevat kuntiemme ja kaupunkiemme päättäjät.

Iisakki Kiemunki • Valtuuston pj. (sd.) Hämeenlinna • Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirin valtuuston pj. • Maakuntahallituksen pj., Hämeen liitto

Kumina 1 2016

___kumina_116_110216.indd 17

17

18.2.2016 17.54


AJANKOHTAISTA 1/2016

Päivitä tietosi! Onko sähköpostisi vaihtunut? Ilmoita muuttuneet tietosi kumula@kumula.fi.

1 / 2016

Jäsentietoa Onnea Marin ja Antin gradutyöhön!

K

umula jakoi joulukuussa kaksi 500 € apurahaa kunta-aiheisiin opinnäytetöihin. Hakemuksia tuli tällä kertaa viisi kappaletta. Kumulan hallitus myönsi apurahat Antti Knuutilalle Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa tehtävään pro graduun ”Osaamispääoman johtaminen ja tehtäväkierto organisaation osaamisen kehittämisvälineenä Tampereen Kaupunkikonsernissa” ja Mari Kubinin Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa tehtävään pro graduun ”Henkilöstöbudjetointi kriisiytyvissä kunnissa”. Kumulan apurahoilla on tarkoitus tukea työprosessia, eli apurahat myönnetään tekovaiheessa oleviin töihin, ei valmistuneisiin. Knuutilan tutkielman tavoitteena on selvittää Tampereen kaupungin nykysten tehtäväkiertomallien vahvuuksia ja heikkouksea sekä kehittää kerätyn tiedon perusteella joustavaa mallia koko organisaation käyttöön. Tarkastelun kohteena tulee olemaan tehtäväkiertomallin vaikutus organisaation osaamispääomaan. Kubinin tutkielman tavoitteena on tutkia kuinka heikko taloustilanne vaikuttaa henkilöstön johtamiseen, hyvinvointiin ja henkilöstöbudjetointiin. Tavoitteena on selvittää, millä tavoin näissä kunnissa budjetoidaan henkilöstön kehittämiseen ja työhyvinvointiin. Onnea Antin ja Marin gradutyöhön!

Kirjastonhoitajien säätiö palkitsi onnistuneita opinnäytetöitä

K

umulan yhteistyökumppani Kirjastonhoitajien säätiö palkitsi alan opiskelijoita ansioituneista Pro gradu- ja opinnäytetöistä. 500 € tunnustukset saivat Tampereen yliopistossa informaatiotutkimusta ja interaktiivista mediaa opiskeleva Heidi Pehkonen pro gradu-työstään ”Minä en ilman kirjastoa tule toimeen ollenkaan – ikääntyneet Kangasalan kirjaston asiakkaina” ja Turun AMK:ssa Kirjasto- ja tietopalveluala opiskeleva Matti Eskola opinnäytetyöstään ”Lähikirjasto muutosten keskellä: monikulttuurisuuden vaikutukset Varissuon kirjaston palvelukokonaisuuteen ja asiakkaiden palveluntarpeisiin”. Heidi Pehkosen tutkielmassa selvitettiin ikääntyneiden kirjastonkäyttötottumuksia ja heidän arvioitaan Kangasalan kirjastopalveluissa. Tutkimuksessa kävi ilmi, että vaikka ikääntyneet ovatkin pääasiassa tyytyväisiä kirjaston palveluihin, olisi kirjastopalveluja suunniteltaessa hyvä kiinnittää huomiota palvelujen käytön vaatimiin taitoihin.

Ikääntyneiden kirjastopalveluja kehitettäessä olisi tärkeää muistaa, että ikääntyneet eivät ole vain palvelun käyttäjiä, vaan he voivat olla myös osallistujia ja toimijoita. Matti Eskolan opinnäytetyössä tarkoituksena oli tutkia monikulttuurisuuden vaikutuksia Turussa sijaitsevan Varissuon kirjaston palvelukokonaisuuteen ja asiakkaiden tarpeisiin. Tutkimuksessa selvisi, että kirjaston tarve kohdennetulle neuvontapalveluille ja yhteisöllisyyttä lisääville toiminnoille on lisääntynyt. Tutkimuksessa havaittiin myös kuilu kirjaston kokoelmapalveluntarjonnan ja asiakkaiden palveluntarpeiden välillä. Kehitysehdotuksiksi nousi kohdennetun palveluntarjonta konseptin luominen, kokoelmien monipuolistaminen sekä yhteisöllisyyttä lisäävien elokuva- ja konserttitilaisuuksien järjestäminen. Lämpimät onnittelut Heidille ja Matille hyvin tehdyistä tutkielmista sekä palkintojen saamisesta!

Etsitkö tietoa jäsenetuuksista? Olemme koonneet kiinnostavia jäsen­etuja jäsensivuillemme intra. kumula.fi. Löydät lisää etuuksia myös kirjautumalla jäsenedut.fisivustolle. Kysyttävää jäsenasioista tai jäsenmaksuista? Ota yhteyttä jäsensihteereihin puh. 0800 135 370 tai jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi. Tunnetko Kumulasta kiinnostuneen? Kumulan jäseneksi voi liittyä sivuiltamme kumula.fi löytyvällä liittymislomakkeella. Kysyttävää vuorotteluvapaasta? Ole yhteydessä työttömyyskassaamme Erkoon sähköpostitse vuorottelu@erko.fi tai puhelimitse 09 7206 4343 (avoinna ma–to klo 12–15). Tietoa löydät myös Erkon sivuilta erko.fi. Oletko jäämässä työttömäksi? Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon, ilmoita muuttuneet jäsentietosi Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin ja hae ansiopäivärahaa työttömyyskassa Erkosta. Oletko jäämässä eläkkeelle? Jatka Kumulan eläkeläisjäsenenä niin kaikki etusi säilyvät. Eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on vain 60 €/ vuosi. Ilmoita kuitenkin eläkkeellä jäännistäsi ja päivitä jäsentietosi osoitteessa akavanerityisalat.fi/ jasenyys/jasentietojen_paivitys tai ilmoita jäsensihteereille jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi tai numeroon 0800 135 370. Etsitkö tietoa harjoittelusta tai muusta opiskeluun liittyvästä? Jäsensivuiltamme intra.kumula.fi löydät monipuolista tietoa niin harjoittelusta kuin opiskelusta muutenkin.

18 Kumina 1•2016

___kumina_116_110216.indd 18

18.2.2016 17.54


Saatko Kumulan ja Akavan Erityisalojen kuukausittain ilmestyvät uutiskirjeet? Jos et, ota yhteyttä: saara.paavola@kumula.fi ja tarkistetaan yhteystietosi.

Svensk resumé

Tykkää Kumulasta Tykkää Kumulasta Facebookissa ja lue tuoreimmat kuulumiset ensimmäisenä.

Text: Ann-Katrin Huldén

Temat för detta nummer är den aktuella sote-reformen. Samtidigt diskuterar vi framtidens kommun och dess förändrade roll. Vi intervjuar förhandlingsdirektör Jukka Kauppala som representerar kommunernas tekniska personal. Kauppala representerar Akava i den trepartsgrupp som bereder personalfrågor i sote- och regionförvaltningsreformen.

Det pågår en omorganisering av förvaltningen i Finland som söker sin like i förvaltningshistorien. Mer än 200 000 kommunalarbetare övergår i en ny arbetsgivarens tjänst. En arbetsgivare, som ännu inte ens existerar, och vars beslutsmodeller diskuteras för närvarande. Det kommer att vara ett enormt projekt att anpassa personalen till den nya organisationen. I anslutning till kommunalvalet hösten 2017 arrangeras landskapsval med val av landskapsfullmäktige, och de nya landskapen inleder sin verksamhet år 2019. Efter omvandlingen är kommunerna inte längre som förut. Deras uppgifter, servicestruktur och personalstruktur förändras och kommer att se helt annorlunda ut. - Även finansieringen förändras och personalen minskar betydligt. Detta är en ofantligt stor omvandling för kommunerna. Kauppala säger att han inte är lika bekymrad över alla dem som flyttar över i landskapens tjänst. Allt tyder på att jobben bevaras. – Men oron är större över huruvida jobben för de personer som stannar kvar i kommunernas tjänst bibehålls. En del av arbetet för många anställda övergår till landskapen och arbetena minskar, konstaterar Kauppala. Enligt kommunförbundet tvivlar kommunerna på sote- och regionförvaltningsreformens tidtabell och finansiering. Samma tvivel plågar också Jukka Kentala, direktör för Vasa social- och hälsovårdsverk. – Ju längre projektet framskrider, desto mer frågor väcker det. Man måste vara en stor optimist om man tror att reformen kommer att genomföras enligt planerad tidtabell, säger Kentala.

Hur ser då framtidens kommun ut? Om ansvaret för sote-tjänsterna flyttar över från kommunerna till landskapen, vad blir då kommunens roll i serviceproduktionen? I alla fall kommer kommunen att ha hand om utbildnings- och bildningssektorn, men även utvecklingen av näringar och gemenskap spelar en allt större roll. Akavas Specialorganisationers jurister Ira Kyntäjä och Harri Ikonen känner till Kumulamedlemmarnas anställningsproblem. Även om målet är att alltid uppnå en förlikning och sämja mellan parterna är det bara inte möjligt alla gånger. När konflikter blir personliga blir även stridigheterna svåra att lösa. Biblioteksbranschens ideella och fackliga föreningar har organiserat sig till gruppen Minerva som har som syfte att förbättra branschens yrkesidentitet och lönenivå samt att göra biblioteksarbetets moderna image synlig och känd. I början av året fick gruppen nya ledare när Kumulas verksamhetsledare Jussi Näri blev ordförande och Biblioteksföreningens nya verksamhetsldare Rauha Maarno blev sekreterare.

I sin egen spalt funderar ordföranden för Tavastehus stadsfullmäktige Iisakki Kiemunki vad sote-reformen innebär för Egentliga Tavastland. Under våren kör Kumula omkring på olika håll i Finland och arrangerar kulturella medlemstillställningar. Kom med!

Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinki kumula@kumula.fi, kumula.fi • Toiminnanjohtaja Jussi Näri 0400 816 284, jussi.nari@kumula.fi • Kehittämisasiantuntija Saara Paavola 040 159 9397, saara.paavola@kumula.fi

Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki puhelin 0201 235 340 faksi (09) 147 242 akavanerityisalat.fi

Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Kellosilta 5 B, 6. krs Toimisto avoinna ma–pe klo 9–15 Palvelunumero (09) 7206 4343 ma–to klo 12–15 Info-puhelimesta 0600 944 94 etuuden hakija saa tiedon viimeisimmästä maksupäivästä 24 h/vrk, puhelun hinta pvm + 0,37 e/min. Faksi (09) 272 1212 erityiskoulutettujen.tk@erko.fi erko.fi •

Kumina 1 2016

___kumina_116_110216.indd 19

19

18.2.2016 17.54


Kumulan jäsentapahtumat keväällä 2016 Kierrämme tänä keväänä eri puolilla Suomea. Tule keskustelemaan kanssamme ajankohtaisista aiheista, kuten sote- ja maakuntauudistuksesta, kirjastolain uudistamisesta sekä monista muista jäseniämme puhuttavista asioista. Keskustelun ohessa tarjoamme jäsenistöllemme myös kulttuurinautintoja. Tule mukaan! Tilaisuudet ja oheisohjelma ovat jäsenillemme maksuttomia. Voit ilmoittautua asuinpaikkakunnastasi riippumatta myös toisen paikkakunnan tapahtumaan. Ilmoittautuminen tapahtuu nettisivujemme kautta kumula.fi/ilmoittaudu. Lisätietoa tapahtumista löydät sivuiltamme kumula.fi tai voit ottaa yhteyttä: saara.paavola@kumula.fi.

Oulu

Turku

Lahti

Helsinki

Tampere

17.3.2016 klo 17:00

23.3.2016 klo 17:00

6.4.2016 klo 17

27.4.2016 Klo 16:30

11.5.2016 klo 17

Paikka: Toripoliisi, Rantakatu 6 ja Oulun Kaupunginteatteri, Kaarlenväylä 2

Paikka: Turun Linnateatteri, Linnakatu 31

Paikka: Lahden Kaupunginteatteri

Paikka: Varmistuu lähemmin

Paikka: Ravintola Frankly, Hallituskatu 22

Kokoonnumme Linnateatterille keskustelemaan ajankohtaisista aiheista ja nauttimaan pientä purtavaa. Keskustelutilaisuuden jälkeen pääsemme nauttimaan teatteriesityksestä Rakas nyt Riitti, jonka päärooleissa nähdään Antti Reini ja Anu Sinisalo. Teatteriesitys alkaa klo 19.

Kokoonnumme Lahden kaupunginteatterille kes­kustelemaan ajankohtaisista aiheista ja nauttimaan pientä purtavaa. Tilaisuuden jälkeen pääsemme katsomaan teatteriesitystä Terapian tarpeessa, jonka päärooleissa nähdään Sari Havas ja Pauliina Hukkanen. Esitys alkaa klo 19.

Kokoonnumme yhteen keskustelemaan ajankohtaisista aiheista ja keskustelutilaisuuden jälkeen lähdemme katsomaan Ateneumin näyttelyitä. Keskustelutilaisuuden paikka vahvistetaan myöhemmin.

Kokoonnumme ravintola Franklyn kabinettiin keskustelemaan ajankohtaisesta tilanteesta ja nauttimaan iltapalaa. Tapahtumaan osallistujat saavat kulttuuripitoisen yllätyksen.

Kokoonnumme ravintola Toripoliisin kabinettiin keskustelemaan ajankohtaisesta tilanteesta ja nauttimaan pientä purtavaa. Tilaisuuden jälkeen (n. klo 18:30) lähdemme Oulun Kaupunginteatterille katsomaan näytelmää Taivaslaulu.

20 Kumina 1•2016

___kumina_116_110216.indd 20

18.2.2016 17.54

Kumina 1/2016  

Kumina on Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry:n jäsenlehti. Se ilmestyy neljästi vuodessa. Painettu Kumina postitetaan jokaiselle kumulalaisel...