Page 1

1 / 2015

Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry:n jäsenlehti

Kirjasto- ja terveyspalvelut melkein samalta tiskiltä

Kumina 1 2015

kumina_115.indd 1

1

29.1.2015 14.47


SISÄLLYS 1/2015

16

4 Kuntien itsehallinto ja talous vaakalaudalla Valtiovarainministeriön Valli-Lintu penää kuntien vastuuta kuntarakenteen elinvoimaisuudesta.

7 Kunnat ja sote-uudistus – onko itsehallinto ainoa perustuslain ongelmakohta?

20 18 Vakiot 10 Kuntapalveluita puhtaalla pöydällä

3 Pääkirjoitus

Tampereella tuotetaan palveluja yksityisen ja julkisen sektorin uudenlaisella yhteistyöllä.

Kuminan päätoimittajana aloittaa Jussi Näri

14 Eduskuntavaalit 2015

15 Kolumni:

Politiikan piinapenkissä punnitaan Akavan Erityisalojen eduskuntavaaliteemoja.

Kuntajohtamisen tulevaisuus

16 Luottamusmiesvaalit 2015

22 Ajankohtaista

Maalis–huhtikuun luottamusmiesvaalissa on tarjolla vaikuttamisen paikkoja.

23 Svensk resumé

22 Kuntien asiantuntijat – Kumula ry:n jäsenlehti

Julkaisija Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Maistraatinportti 4 A 00240 Helsinki www.kumula.fi kumula@kumula.fi

Toiminnanjohtaja Jussi Näri puh. 0400 816 284 jussi.nari@kumula.fi

Päätoimittaja Jussi Näri puh. 0400 816 284 jussi.nari@kumula.fi

Ts. järjestösihteeri Saara Paavola puh. 040 1599 397 saara.paavola@kumula.fi

Hallituksen puheenjohtaja Päivi Hytönen puh. 050 4366 079 paivi.hytonen@kumula.fi

Toimituskunta Päivi Hytönen Jussi Näri Saara Paavola Raili Sihvonen Mika Vertainen Salla Palmi-Felin

2 Kumina 1•2015

kumina_115.indd 2

29.1.2015 14.47


PÄÄKIRJOITUS 1/2015

Mikä on kuntien asema tulevaisuudessa?

T

ässä lehdessä pohdimme kuntien tulevaisuutta, ja annoimme puheenvuoron sosiaali- ja terveyshallinnon uudistamistyötä seuraaville asiantuntijoille. Tätä kirjoitettaessa perustuslakivaliokunnassa laaditaan sote-uudistusta koskevaa lausuntoa, mutta onko kunnallinen itsehallinto ainoa pohdittava ongelmakohta?

”Keväällä neuvottelujärjestömme JUKO:n luottamusmiesvaaleissa etsitään uusia keihäänkärkiä edunvalvontatyöhön. Ryhtyisitkö Sinä luottamusmieheksi?”

Sosiaali- ja terveydenhuolto voidaan laittaa myös kirjaston kanssa saman katon alle. Tampereella näin tehtiin ja me kävimme katsomassa miten yhteistyö sujuu. Keväällä neuvottelujärjestömme JUKO:n luottamusmiesvaaleissa etsitään uusia keihäänkärkiä edunvalvontatyöhön. Ryhtyisitkö Sinä luottamusmieheksi? Kerromme tässä kuinka se käy. Lehti näyttää nyt hieman erilaiselta. Se tuntuukin hieman erilaiselta. Silti se on saman oloinen kuin ennenkin. Uudistimme lehden ulkoasua. Lisäksi liiton toiminnanjohtajana sain vastuulleni lehden päätoimittamisen. Mukaan tuli jotakin uutta mutta säilytimme myös paljon vanhaa. Siinä missä isot lehtitalot pohtivat ns. printtimedian tulevaisuutta, niin pohdimme mekin painetun jäsenlehden merkitystä. Lehden lukijatutkimuksessa viime keväänä kysyimme kaikilta jäseniltämme, millainen jäsenlehti eniten miellyttäisi, ja painetun jäsenlehden suosio yllätti meidät. Lisäksi toivottiin sähköistä näköislehteä. Näitä molempia julkaistaan jatkossakin. Hyvää alkanutta vuotta ja antoisia lukuhetkiä. Jussi Näri KUVA: HENRI ILANEN

toiminnanjohtaja, päätoimittaja

Toimitussihteeri ja ilmoitusmyynti Saara Paavola puh. 040 1599 397 saara.paavola@kumula.fi

Ulkoasu ja taitto Nymandesign Oy

Svensk resumén käännös Ann-Katrin Huldén

Painos 2 800 kpl

Paino Libris, Helsinki, 2015

ISSN-L 1796-3605 ISSN 1796-3605 (Painettu) ISSN 2323-4644 (Verkkojulkaisu) 10. vuosikerta Neljä numeroa vuodessa.

Kansikuva Ari Ijäs | Uudessa Lielahden kirjastossa Ari Solopuro on valmiina auttamaan asiakkaita. Seuraava lehti ilmestyy 10.6.2015

441

PAINOTUOTE

428

Kumina 1 2015

kumina_115.indd 3

3

29.1.2015 14.47


KUNTIEN ASEMA TULEVAISUUDESSA

Sote

punnitsee demokratian Kuntien itsehallinto ja talous joutuvat vaakalaudalle, kun sote-uudistus astuu voimaan. Kyse on myös demokratiasta, kuntalaisten vaikutusmahdollisuuksista. Teksti: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu | Kuvat: Jarno Mela

V

altiovarainministeriön tilat Mariankadulla hohtavat uutuuttaan. Ero vanhanaikaiseen Säätytaloon on selvä. Kunnilla on edessään yhtä suuri muutos. Hallitusneuvos Auli Valli-Lintu valtiovarainministeriöstä sa-

noo, että kuntien tulevaisuutta voi arvioida sen mukaan, miten kunnan eri rooleille käy. – Kunta on asukkaidensa paikallisyhteisö, ja ylimmän päätösvallan pitäisi kuulua kunnanvaltuustolle. Kunta on palvelujen järjestäjä ja tuottaja. Kunnalla on verotusoikeus. Kunnan tehtävänä

TEEMA

– Sote-uudistus vaikuttaa myös kuntarakenteeseen. Kuntien talouden kestävyys ja demokratia ovat uudessa tilanteessa esitetyn sote-lainsäädännön jälkeen, hallitusneuvos Auli Valli-Lintu sanoo.

4 Kumina Kumina 11• 2015 4 •2015

kumina_115.indd 4

29.1.2015 14.47


on huolehtia asukkaidensa hyvinvoinnista ja kunnan elinvoimaisuudesta, hän luettelee. – Varsinkin sote-uudistus haastaa nämä, erityisesti talouden ja itsehallinnon eli demokratian. Sote-uudistuksella halutaan integ­ roida sosiaali- ja terveydenhuolto ja ennen kaikkea taata kaikille kuntalaisille yhtäläiset sote-palvelut. Uudistukselta toivotaan säästöjä, joilla julkisen talouden kestävyysvaje kurottaisiin umpeen. Valli-Lintu huomauttaa, että uudistus on tarpeen. Silti sillä on iso vaikutus kunnalliseen itsehallintoon. Sote-menot vievät kuntien budjeteista karkeasti ottaen puolet, eivätkä asukkaat valitse sote-päättäjiä vaaleilla. – Sote-alueiden suuruuden vuoksi kuntien vaikutusmahdollisuudet jäävät pieniksi. Hän ottaa esimerkiksi Kolarin ja Kouvolan. Kolarissa on laskettu, että sen päätösvalta sote-alueella jää 0,4 prosenttiin. Kouvolassa kuuteen prosenttiin. – Kuntatalouden kestävyyden varmistaminen on yksi asia, mutta myös demokratian varmistaminen on äärimmäisen tärkeää. Sotessa tulkitaan nyt kunnallisen itsehallinnon ydintä, Valli-Lintu sanoo. – Soten myötä asukkaiden vaikutusmahdollisuudet kunnan palveluihin menevät kuin mutkan taakse, hän vertaa. Ratkaisuksi on esitetty Ruotsin mallin tapaista rat­kaisua. Kunnan ja valtion väliin tulisi uusi demokraattisesti valittu itsehallinnollinen päätäntäelin. Ruotsissa terveydenhuollosta, paikallisliikenteestä ja aluesuunnittelusta vastaavat maakäräjäkunnat (landsting).

Hallinnolle moninkertaiset haasteet Väestö ikääntyy, ja palveluja tarvitaan entistä enemmän. Valli-Lintu puhuu väestörakenteen heikkenemisestä. Työikäisen väen vähetessä kuntapalvelujen rahoituspohja ohenee. – Kuntahallinnolla ja hallintohenkilöstöllä on edessään moninkertaiset haasteet. Ajattelutapa voi muuttua,

kunnan sijaan puolustetaan alueen etuja ainakin sote-asioissa, Valli-Lintu sanoo. – Soten onnistuminen edellyttää vahvaa omistajaohjausta, jotta kustannustehot saadaan irti. Siihen ei riitä yhden kunnan tahto, vaan se vaatii toimia kaikilta sote-alueen kunnilta, ja liittoutumistakin. Kunnan omalle kontolle jää soten myötä vähemmän tehtäviä, mutta osassa kuntia niihin saatavat rahatkin vähenevät.

”Rakenteita tulee uudistaa haasteiden edessä. Muutoksia ei pidä jättää kriisikuntavaiheeseen.” – Jos koelaskelmat toteutuvat, soten kustannukset voivat kasvaa eräässäkin kunnassa summan, joka vastaa neljännestä perusopetusmenoista. Sote-menot pitää maksaa laissa säädettävän jako-osuuden mukaisesti. Kunnan pitää selvitä muista tehtävistään jäljelle jäävillä tuloilla. Osassa kuntia valtionosuusuudistus kasvattaa tuloja, toisissa tulot putoavat. Valtionosuusleikkaukset koskevat kaikkia kuntia. Kunnalle jäävät sote-uudistuksen jälkeen perusopetus, päivähoito, kaavoitus, osuuksia teknisestä toimesta sekä kulttuuri-, liikunta-, nuoriso- ja kirjastotoimi. Valli-Linnun mukaan pienet kunnat tarvitsevat niissäkin yhteistoimintaa. Kirjastopalveluja Valli-Lintu vertaa perusopetukseen. – Kirjastopalvelut vaikuttavat suoraan kunnan elinvoimaisuuteen ja asukkaiden hyvinvointiin. Kirjastotoimi on hyvinvointipalvelu.

Kriisikuntamenettely kiristyy Kuntaliitoksia on syntynyt vuosien saatossa porkkanarahoista huolimatta varsin hitaasti. Ministeriössä on yritetty kiirehtiä tahtia.

Ihanteellista kuntamäärää on ValliLinnun mukaan mahdoton arvioida. – Alueiden tarpeet ja olosuhteet ovat erilaiset. Karkeistaen Itä- ja Pohjois-Suomessa kyse on palvelujen turvaamisesta, kaupunkiseuduilla korostuu kilpailukyky, maankäyttö ja palvelujen rakentaminen. Valli-Linnun mielestä kunnilla on osavastuu kuntarakenteen elinvoimaisuudesta. – Rakenteita tulee uudistaa haasteiden edessä. Muutoksia ei pidä jättää kriisikuntavaiheeseen. Hän huomauttaa, että kriisikuntamenettely muuttuu entistä tiukemmaksi. – Kunnat eivät voi enää vetkutella taloutensa kuntoon saattamisessa. Jos budjettiin kertynyttä alijäämää ei saada katettua neljässä vuodessa ja laissa olevat alijäämärajat täyttyvät, kunta joutuu arviointimenettelyyn, joka voi johtaa viime kädessä pakkoliitokseen. Kunnan oman talouden lisäksi tarkasteltaviksi tulevat myös kuntien liikelaitokset ja osakeyhtiöt. – Tarkastelu ulottuu konsernitasolle, jolloin kunnan taloutta katsotaan koko­naisuudessaan. Ongelma ei ole enää siirrettävissä.

Erot veroasteissa huolettavat Kansalaisten kannalta huolestuttavaa on, että kuntien väliset erot verotuksessa kasvavat. Pienin kunnallisveroaste on nyt Kauniaisissa, 16,5 prosenttia, ja korkein Kiteellä, 22,5 prosenttia. Ero on kuusi prosenttiyksikköä. – Koelaskelmien mukaan ero voi kasvaa jopa 11 prosenttiyksikköön, jos sote toteutuu esitetysti ja kun valtionosuusmuutokset ja -leikkaukset tulevat voimaan. Asukkaiden eriarvoisuus palvelujen rahoittamisessa kasvaa merkittävästi, Valli-Lintu huomauttaa. Rakenne- ja väestörakennemuutokset kunnissa lisäävät eroa entisestään. – Elinvoima- ja tulopohjakysymykset korostuvat kunnissa. On selvää, että tulevat haasteet asettavat kuntatalouden kestävyyden koetukselle varsinkin, jos rakenteet eivät tue tehokasta palvelujen järjestämistä. > •

Kumina 1 2015

kumina_115.indd 5

5

29.1.2015 14.47


KUMINA-KATUGALLUP

Teksti: Birgitta Suorsa, UP-uutispalvelu | Kuvat: Jarno Mela

Mitä kuntapalveluja käytät?

Pekka Naumanen, Helsinki – Kirjasto. Hammaslääkäri. Siinä tällä hetkellä tärkeimmät.

– Mieleen tulee lähinnä liikennepalvelut. Aika vähän olen tarvinnut terveydenhuoltoa tai vastaavaa.

Mistä kuntapalvelusta et luopuisi? – Julkisesta liikenteestä, terveydenhuollosta, infrasta ja sitten tulee tietenkin opetus.

Entä kulttuuripalvelut? – No, niitä käytän. Käyn aika paljon kursseilla Työväen­ opistossa. Teatterissa ja konserteissa käyn pari kertaa kuukaudessa, mutta siinä ovat mukana myös amatööriteattereiden esitykset.

Kenen tulisi päättää julkisista palveluista? – Kunnan tai valtion. Kunnan varmaankin.

TEEMA

Ulla Klingstedt, Helsinki

Mistä kuntapalvelusta et luopuisi? – Kirjastosta, liikennepalveluista ja terveydenhuollosta. Ne ovat niitä tärkeimpiä. Mitä odotat kunnalta tulevaisuudessa? – Laadukkaita terveys-, sosiaali- ja koulupalveluita joukkoliikennettä unohtamatta. Niistä kunnan ei tule tinkiä.

Ville Leino, Helsinki – Vasta opettelen. Niin, koulun yhteydessä on kerho­ toimintaa. Siihen lapset iskivät heti kiinni. Olemme muuttaneet tammikuun alussa takaisin Yhdysvalloista. Siellä julkisia palveluja oli aika vähän. Käytimme lähinnä paikallista kirjastoa ja paikallista uimarantaa, joka oli kunnan palvelu. Mistä kuntapalvelusta et luopuisi? – Julkinen liikenne on ehdottomasti tärkein, sitten infra­ struktuuri eli tiet, sähkö ja vesi. Vanhempana tulevat mieleen lapsiin liittyvät asiat eli perusterveydenhuolto. Kuinka tärkeää on kunnallinen itsehallinto? – Ulkomaankokemusteni perusteella sanon, että paikallishallinto toimii aina paremmin kuin keskitetty hallinto. Mitä lähemmäksi päätöksenteko saadaan kuntalaisia, sen paremmin palvelut toimivat, koska alueet ovat erilaisia. Esimerkiksi Sodankylässä tiedetään alueen asiat paremmin kuin täällä Helsingissä.

6 Kumina 1•2015

kumina_115.indd 6

29.1.2015 14.47


KUNTIEN ASEMA TULEVAISUUDESSA

Kunnat ja sote-uudistus

– onko itsehallinto ainoa perustuslain ongelmakohta? Sosiaali- ja terveydenhuollon palvelurakenneuudistuksen, eli soteuudistuksen, tarkoitus on uudistaa sosiaalija terveyspalvelujen järjestäminen ja tuottaminen.

TEEMA

Teksti: Jussi Näri | Kuvat: Vastavalo.fi

U KUVA: PENTTI SORMUNEN

udistuksella pyritään muokkaamaan koko toimiala sellaiseen kuosiin, että jatkossa rahaa säästyy ja ihmiset voivat paremmin. Rahaa pitääkin säästyä, sillä väki vanhenee ja tarvitsee entistä enemmän palveluja. Kun väestön ikärakenne kallistuu enemmänkin ehtoopuolelle kuin elämänsä terässä oleviin työikäisiin, ei valtion kassa kestä ellei koneistoa viritetä. Enää on puuttunut ajatus siitä, mitä viritetään ja ketkä virittävät.

kumina_115.indd 7

Kaavailtu sote-malli pyrkii laittamaan kansalaisten terveydenhoidon kuntoon siten kuin perustuslaki edellyttää. Perustuslain 19 § näet lausuu, että > •

Kumina 1 2015

7

29.1.2015 14.47


KUNTIEN ASEMA TULEVAISUUDESSA

KUVA VASEMMALLA: ARI ANDERSIN

”Kunnat ovat räätälöineet hyvin uniikkeja ratkaisuja omaan palvelutuotantoonsa eikä sote-uudistus tätä monimuotoisuutta mihinkään muuta.”

8 Kumina 1•2015

kumina_115.indd 8

29.1.2015 14.47


”Julkisen vallan on turvattava, sen mukaan kuin lailla tarkemmin säädetään, jokaiselle riittävät sosiaali- ja terveyspalvelut ja edistettävä väestön terveyttä.” Tästä ei siis ole luistamista. On turvattava jokaiselle. Ongelma tulee kuitenkin lainsäätäjälle perustuslaista, sillä perustuslain 121 § paaluttaa kuntien tehtävät näin:” ”Suomi jakaantuu kuntiin, joiden hallinnon tulee perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Kuntien hallinnon yleisistä perusteista ja kunnille annettavista tehtävistä säädetään lailla. Kunnilla on verotusoikeus.” Hallinnon tulee siis perustua kunnan asukkaiden itsehallintoon. Perustuslaki on tässäkin ehdoton. Soteuudistus lähtee ajatuksesta, että jatkossa sosiaali- ja terveydenhuollon palvelut järjestäisivät aivan muut yksiköt kuin kunnat ja että järjestämisestä päätettäisiin siten, ettei kunnalla välttämättä olisi siihen sananvaltaa. Ollaan siis ajauduttu perustuslain kanssa törmäyskurssille. Ongelma ei olisi niin suuri jos olisi aikaa väistää, mutta huhtikuun 19. päivä käydään eduskuntavaalit ja siihen mennessä pitäisi olla valmista.

KUVA VASEMMALLA: ARI ANDERSIN

Tällä hetkellä odotetaan perustus-

lakivaliokunnan mietintöä sote-lain perustuslainmukaisuudesta ja siitä, voidaanko laki säätää tavanomaisessa lainsäätämis­järjestyksessä vai tuleeko laki säätää ns. vaikeutetussa perustuslainsäätämisjärjestyksessä jossa lakiesityksen tulee nauttia yksinkertaista enemmistöä suurempaa luottamusta. Lakiesityksen perustuslainvastaisuudesta puolestaan ollaan valmiita ottamaan kantaa yli puoluerajojen. Toisaalta puheenvuoroissa on kuitenkin myös syytelty ”pykälänikkareita” halusta estää tarpeelliset uudistukset ”akateemisella keskustelulla”. Tampereen yliopiston

johtamis­korkeakoulun tutkija, HT Pauli Rautiainen > näkee asian hieman laajemmin. Kyse ei ole yksinomaan

kahden perustuslainpykälän tulkinnasta tai kunnallisen itsehallinnon alasajosta, vaan ennemminkin siitä toteutuuko perustuslain kuudes pykälä kansalaisten yhdenvertaisuudesta sote-uudistuksen jälkeen. Kysymys on siis Rautiaisen mukaan ennemminkin siitä, mihin yksilö sijoittuu uudessa sote-kartassa, sillä sote-valmistelussa kartalle ei ole piirrelty muita kuin hallintomalleja. Toisekseen hän arvioi viime vuosien kuntakeskustelua pintapuoliseksi ja riittämättömäksi – Koko kuntakeskustelu on jokseenkin paradoksaalista. Perusolettamana on usein, että kunnat ovat hyvin samanlaisia, mitä ne eivät tietenkään ole. Lakiesityksen tiimoilta käydään keskustelua, jossa kunnat ovat joko ikään kuin sote-toimintakykyisiä, sote-valmiudet omaavia palvelukuntia tai sitten jotakin puoli-itsenäisiä, puoliksi toimintakykyisiä tilaajakuntia. Kuntatyyppejä on jo nyt enemmän kuin nykyinen sote-kahtiajako ja tulee olemaan myös sote-uudistuksen jälkeen.

”Ongelmaksi tuleekin juuri kansalaisten yhdenvertaisten oikeuksien toteutuminen, ei niinkään kunnallisen itsehallinnon toteutuminen.” – Sen lisäksi, että keskustelu velloo keinotekoisessa kahtiajaossa, se on keskittynyt pitkälti myös muutamien pienehköjen kuntien ratkaisuihin. Toisaalta meillä odotetaan, että sote-uudistus luo jonkin yhtenäisen palvelutuotantomallin. Nyt lähdetään sote-uudistukseen tilanteesta, jossa meillä on ns. kilttejä kuntia, jotka hoitavat palvelutuotantoaan ja sitten meillä on kuntia, joissa on ulkoistettu

kaikki sote-palvelut. Tosiasiassa meillä on kuitenkin koko joukko kuntia, jotka ovat räätälöineet hyvin uniikkeja ratkaisuja omaan palvelutuotantoonsa. Ei tämä palvelutuotannon monimuotoisuus mihinkään katoa. Jatkamme kuntien itsehallinnon merkityksestä ja sosiaali- ja terveydenhuollon uudistuksesta. Tivaan Rautiaiselta asetetaanko tässä nyt perustuslain pykälät joko–tai -tilanteeseen? Että meillä perustuslaki joko joustaa tai sitten kansalaisten oikeus sosiaali- ja terveyspalveluihin on koetuksella? Sukellamme syvemmälle perustuslain keskeisiin pykäliin. Rautiaisen mukaan sosiaali- ja terveydenhuollon ytimessä on se, että kansalaiset saavat palvelut. Sote-uudistuksessa kuntien itsehallinnon ja demokraattisen päätöksenteon lisäarvo puolestaan tulee siitä, miten hyvin se edistää sosiaali- ja terveydenhuollon toteutumista. Sellaiset demokratian rakenteet, jotka eivät tätä toteuta eivät silloin myöskään nauti perustuslaillista suojaa. Eri perustuslain pykälät tulisikin nähdä välineellisesti, eli mitä kullakin normilla edistetään. Rautiainen näkeekin valtiosääntöoikeuden osalta ongelmana minimitason jatkuvan hakemisen. Kun jatkuvasti pyritään etsimään sosiaali- ja terveyspalvelujen minimitasoa, joka juuri ja juuri riittää kansalaisten perusoikeuksien toteutumisen kannalta, venytetään samalla myös valtiosääntöoikeutta. Silloin ongelmaksi tuleekin juuri kansalaisten yhdenvertaisten oikeuksien toteutuminen eikä niinkään kunnallisen itsehallinnon toteutuminen. Tässä on perustuslakitutkijan mukaan sote-uudistuksen ongelmien ydin. Vaikka kuntien itsehallinto on tärkeää, se pitäisi nähdä myös yhdenvertaisten sosiaali- ja terveyspalvelujen toteuttajana. Tällä hetkellä suurempi ongelma on siis perustuslain 6§ kansalaisten yhdenvertaisuudesta kuin päätöksenteon demokraattisuutta koskevat ongelmat. Näiltä osin julkinen keskustelu on jäänyt vähäiseksi, Rautiainen harmittelee. •

Kumina 1 2015

kumina_115.indd 9

9

29.1.2015 14.47


KUNTIEN ASEMA TULEVAISUUDESSA

Kuntapalveluita

puhtaalla pöydällä Tampereella tuotetaan palveluja yksityisen ja julkisen sektorin uudenlaisella yhteistyöllä. Sosiaali- ja terveyspalvelut mahtuvat tätä nykyä saman katon alle kirjaston ja vaatekauppojen kanssa. > Teksti: Mika Vertainen | Kuvat: Ari Ijäs

TEEMA

Koulupäivän jälkeen ehtii viettämään hetken kirjastossa.

10 Kumina 1•2015

kumina_115.indd 10

29.1.2015 14.47


•

Kumina 1 2015

kumina_115.indd 11

11

29.1.2015 14.47


KUNTIEN ASEMA TULEVAISUUDESSA

K

untapalvelujen järjestäminen on elänyt murrosta jo yli kahden vuosikymmenen ajan. Tampereen kaupunki on varautunut Lielahden kaupunginosan voimakkaaseen kehitykseen siirtämällä kirjaston sekä sosiaali- ja terveys­ palveluiden toimintaa keväällä 2014 valmistuneeseen kaup­ pa­keskukseen. Miltä kuntapalveluiden tuottaminen sekä yhteistyö uusissa tiloissa vaikuttaa?

Henkilökunnan tiloissa kirjaston takaosassa tuoksuu vielä maali, vaikka avajaisista on jo kahdeksan kuukautta. Osa työpisteistä on sijoitettu avokonttoriin, jonka kanssa on pärjätty aluekirjastonjohtaja Marjaana Meriläisen mukaan hyvin. Yhdellä työpisteellä näkyvät järeämmät kuulokkeet kertovat kuitenkin, että joskus mieli kaipaa omaa rauhaa. Työergonomia on kunnossa. Oppaani arvelee näin olevan myös kaikissa Tampereen kaupungin uusissa toimitiloissa. Erityisesti kaupungin työergonomiaan vihkiytynyt fysioterapeutti saa kehuja, hän on käynyt tarkistamassa jokaisen työntekijän työpisteen. Työasemia voi korottaa sähköllä, ja istumatyötä ei tarvitse tehdä ollenkaan mikäli ei halua. Meriläinen itse suosiikin seisaaltaan työskentelemistä. Työtilojen vieressä oleva kahvihuone on jaettu sekä kirjaston, terveysaseman että neuvolan henkilökunnan kesken. Erityistä ammattikuntien välistä sekoittumista ei ole tapahtunut, kukin porukka istuu kiltisti omissa pöydissään. Meriläinen toteaa kirjastoväen mahdollisuuksien mukaan hyödyntävän tauoillaan toistensa keskinäistä seuraa. Yhteisiä kahvihetkiä ei ole aina mahdollista pitää henkilöstöresurssien niukkuuden vuoksi. Kaksi kirjaston työntekijää samaan aikaan kahvihuoneessa vaikuttaa luksukselta. 1 Kangasmatto luo kirjastoon kotoisaa tunnelmaa. 2 Musiikkiosastolla ei uskota äänilevyjen suosion hiipumiseen. 3 Kauppareissun ohessa ennättää lainaamaan myös iltalukemista. 4 Lasiseinä välittää lastenhuoneen energiaa kauppakeskukseen. 5 Kirjastoon voi pystyttää myös taidenäyttelyn. Kulttuuria kauppa reissun yhteyteen! 6 Hifihuoneen seinien akustiikkalevyt viimeistelevät kuuntelunautinnon. 7 Lielahdessa ei ole ajateltu vain asiakkaita, vaan kirjastoa on tehty myös työntekijöiden ehdoilla. 8 Etätyösopilla on varauduttu työtapojen muuttumiseen.

Tutustumiskierros jatkuu asiakaspuolella. Lehtilukusalin vieressä on työskentelytiloja esimerkiksi freelancereille tai henkilöille, joille työpisteen sijainti vaihtelee tehtävien mukaan. Täällä voi järjestää tapaamisia tai istahtaa ääntä eristävään kuppituoliin näpyttelemään kannettavaa. Näyttää siltä, että kirjasto on varautunut työtapojen muutokseen tarjoamalla omat tilat etätyön tekijöille. Kunnan palvelukeskuksen ja kirjaston yhteistyön selkein muoto on yhteinen monitoimitila, mihin palvelukeskus hankki kalusteet ja kirjasto tekniikan. Tapahtumatilassa on järjestetty lasten joulunäytelmä sekä nukketeatteri, joihin molempiin saapui yli sata kävijää. Ikäihmisille järjestetty

1 3

TEEMA

5 7

12 Kumina 1•2015

kumina_115.indd 12

29.1.2015 14.47


vanhojen koululaulujen iltama veti salin tapahtumasalin täyteen. Kevään yhteistyönä suunnitteilla on uusi laulutapahtuma sekä kirjailijavierailuja.

2 4

6 8

Mutta entäs kauppakeskuksissa oleskeleva nuoriso? Missä on mopoautosta pääsevä kaksitahtiöljyn käry, energiajuomatölkkien aivastusten ja väärin käytetyn alatyylisen kielen terrori? Lielahdessa mopoauto-ongelmaa ei ole, joskin nuoret välillä innostuvat elämöimään kovaäänisesti kirjaston ulkopuolella kolmannessa kerroksessa. Henkilökunta toisinaan saa käydä huomauttamassa äänenkäytöstä ja käytävillä urheilusta. Kirjaston pelihuone on erityisen suosittu nuorten keskuudessa, varausajan pituutta onkin runsaan käytön vuoksi lyhennetty kahdesta tunnista tuntiin. Pelihuoneeseessa toisinaan esiintyvään syömiseen ja elämöintiin ollaan suhtauduttu valistuneen äidillisellä kärsivällisyydellä, Täällä ymmärretään, että nuorilla pitää olla paikka missä olla, vaikka välillä irtaimistoon kohdistuukin tuhoutumisriski. Toistaiseksi videovalvontakyltti ja neuvontaan näkyvä valvontakuva ovat riittäneet pitämään paikat ehjinä. Palaamme kahvihuoneeseen. Taika-mukiin valuu kahvia, joka maistuu turvallisen suomalaiselta ykköspaahdolta. Viereisessä pöydässä yksi lääkäreistä nojailee pitkästyneen näköisenä, kun tuote-esittelijä heiluttelee parkkikiekon näköistä vempaintaan. Lahjuspullat ja -kakut jäävät lopulta koskemattomina pöytään, kun kaupparatsu sekä lääkärit poistuvat kahvihuoneesta. Kuntapalveluiden tuottamisen suunnasta keskusteltaessa käy ilmi, että palvelukeskittymämalli on selvästi nostamassa suosiotaan. Meriläinen kertoo taustalla olevan ajattelutavan muutos. Aikaisemmin kirjastojen ja julkisten palveluiden piti mennä kauppapaikkojen sekä siellä olevien ihmisvirtojen luokse. Nykyään kauppapaikat seuraavat julkisia palveluita, kuten kirjastoa sekä sosiaali- ja terveyspalveluita. Yhtenä syynä muutokseen on verkkokauppojen kasvanut markkinaosuus, joka on pakottanut kivijamyymälät miettimään rooliaan uudestaan. Korjausliikkeenä kivijalkakaupat ovat muuttuneet kohti showroom- tyylistä tuotteiden sovittamiseen sekä kokeiluun keskittyvää myymälää. Ja tietysti sijoittumista sinne, missä ihmiset ovat. Tuntuu kieltämättä ironiselta todeta normitalkoiden aikana, että ihmiset liikkuvat siellä missä on julkisia palveluita. Bisnes näyttää seuraavan kunnan palveluita. Ensimmäinen vuosi uudessa ympäristössä on odotetusti mennyt Lielahdessa paikoilleen asettumiseen ja rutiinien löytämiseen. Vuodelle 2015 Meriläinen pohtii tavoitteeksi, voisiko yksityisiä liikkeitä aktivoida yhteistyöhön nykyisiä kauppakeskuksen yhteisiä teemapäiviä laajemmin. Lähtiessä kirjastosta jää vaikutelma, että tyylitietoisella Lielahden kirjastolla on hyvät edellytykset toimia inspiroivana työskentelytilana sekä viihtyisänä olohuoneena lietsulaisten arjessa. •

Kumina 1 2015

kumina_115.indd 13

13

29.1.2015 14.47


EDUSKUNTAVAALIT 2015

Kuka on äänesi arvoinen? Akavan Erityisalojen kampanjaan voi osallistua verkossa tai paikan päällä. Teksti: Anna Joutsenniemi | Kuva: Uzi Varon

N

eljä tärkeää vaaliteemaa ovat esillä Akavan Erityisalojen jo tammikuussa alkaneessa eduskuntavaalikampanjassa. Teemat ovat oikeudenmukainen työelämä, hyvä julkinen hallinto, kulttuuri- ja kirjastopalvelujen merkitys sekä kolmikantaisen sopimisen tuoma turva. Kampanja näiden teemojen puolesta käydään sekä verkossa että Politiikan piinapenkki -paneeleissa, joihin kutsu on käynyt kahdeksan puolueen ehdokkaille. Kahdeksan kaupungin kiertue alkaa Turusta 24. helmikuuta. Kampanja päättyy Helsinkiin Teurastamon Kellohallissa 24. maaliskuuta järjestettävään päätöstapahtuman, jonka juontaa Madventures-ohjelmasta tuttu Riku Rantala. – Haluamme leikkimielisesti mutta toisaalta tiukasti ja vakavasti haastaa ehdokkailta esiin mielipiteet jäsenillemme keskeisistä teemoista. Samalla viemme puolueille viestiä tavoitteistamme. Akavan Erityisalojen

toiminnanjohtaja Salla Luomanmäki sanoo. > – Toivomme myös jäsenten aktivoituvan. Kysymyksiä voi esittää itse tai me voimme välittää niitä ehdokkaille. Kannattaa hyödyntää kampanjasivuja! Kampanjasivut toimivat osoitteessa www.piinapenkki.fi. Sinne täydentyvät vaalikevään edetessä kunkin paikkakunnan panelistit. Kampanjan aikana ehdokkaista ja paneeleista tehdään nostoja sivuille ja someen. Jo nyt näyttää siltä, että ehdokkaat eri puolilla maata lähtevät innokkaasti mukaan keskusteluun. Verrattain laaja kampanja edellyttää tekeviä käsiä, ja mukaan on hienosti lupautunut niin Akavan Erityisalojen jäsenyhdistysten porukkaa, aluetoimijoita kuin opiskelijoitakin. – On erittäin tärkeää, että näkymällä joukolla keskusteluissa edistetään aloillemme tärkeitä tavoitteita. Jos

asut kiertuevaalipiirin alueella, tule ihmeessä myös paikan päälle vaalitapahtumaan. Lupaamme tehdä kaikkemme, jotta itse paneeleista tulee kiinnostavia, hauskojakin. Tilaisuudet ovat mutkattomissa kahviloissa ja tarjoiluakin on. Voit tulla kuulolle tai kysymään ja tuoda kaverisi mukaan, Luomanmäki kutsuu.

Oletko itse ehdokkaana? Jäsenille, jotka ovat ehdolla tarjotaan esilläoloa liiton Yhteenveto-lehdessä sekä sen verkkoversiossa ja verkossa. Akavan Erityisalat on poliittisesti sitoutumaton, joten kaikille ehdokkaille tarjotaan yhtäläisetmahdollisuudet esilläoloon. Verkkoesittelyyn ehtii vielä mukaan, katso ohjeet www.akavaneritysialat.fi Katso kiertuepaikkakunnat: piinapenkki.fi

Akavan Erityisalojen vaaliteemat 2015

1

Työelämän sopimuksissa ammattiliitto on työntekijän voima. – Sopiminen työntekijöiden, työnantajien ja valtiovallan kesken kolmikantaisesti on suomalainen tapa rakentaa hyvinvointia ja yhteiskuntaa. – Sopimisen vaihtoehtona on vahvemman valta. Sitä emme halua.

2

Oikeudenmukainen työelämä parantaa työtulosta ja pidentää työuraa. – Työelämän oikeudenmukaisuuden tulee koskea myös asiantuntijatyötä. – Työurat pitenevät ja työn tuloksellisuus paranee vain kestävään työelämään ja työhyvinvointiin panostamalla. – Korkeakoulutettujen ammattiryhmien alipalkkauksen korjaaminen on yhteiskunnallinen tehtävä.

3

Hyvä hallinto on julkisten palvelujen perusta. – Hyvä julkinen hallinto on riittävästi resursoitua, ammattimaista ja avointa. Se on kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun edellytys. – Hallinnon tehostamista ei saa toteuttaa pelkkinä henkilöstön vähentämisohjelmina tai huomioimatta palvelujen vaikuttavuutta.

4

Kulttuuri lisää kansalaisten hyvinvointia. – Kirjasto-, museo-, nuoriso-, liikunta- ja muut kulttuuripalvelut lisäävät kansalaisten hyvinvointia. Näillä palveluilla on tutkitusti merkitystä yhteiskunnallisia ja terveydellisiä ongelmia ennaltaehkäisevinä palveluina. – Näiden palvelujen henkilöstö-, toiminta- ja kehittämisresurssien on oltava riittävät. Tästä on huolehdittava erityisesti julkisen sektorin rakennemuutoksissa.

14 Kumina 1•2015

kumina_115.indd 14

29.1.2015 14.47


KOLUMNI

1 / 2015

Kuntien poliittinen johtaminen ammattimaistuu

K

untakentässä tapahtuu isoja muutoksia monella saralla. Sinänsä tämä ei ole uutta, onhan kuntakenttä ollut ”murroksessa” koko historiansa ajan. Sosiaali- ja terveydenhuollon uudistus ja sen mukanaan tuomat muutokset kuntien roolissa ja tehtävissä ovat puhututtaneet paljon ja hyvä näin. Sen sijaan kuntajohtamisessa tapahtuneet ja tapahtuvat muutokset ovat jääneet toistaiseksi vähemmälle huomiolle. Yksi kuntajohtamisen ajankohtainen ilmiö on poliittisen johtamisen ammattimaistuminen ja luottamustehtävien muuttuminen työtehtävien kaltaiseksi. Esimerkiksi useissa kaupungeissa on siirrytty tällä valtuustokaudella kokopäiväisiin tai osa-aikaisiin kaupunginhallitusten puheenjohtajiin. Näin tehtiin muun muassa Lahdessa ja Oulussa vuonna 2013. Turussa kokopäiväisen puheenjohtajan malli otettiin käyttöön jo vuonna 2005. Tampereella puolestaan siirryttiin vuonna 2006 pormestarimalliin. Nykyisin kaupungissa toimii viisi kokopäiväistä luottamushenkilöä: kaupunginjohtajan ja hallituksen puheenjohtajan tehtäviä hoitava pormestari ja lautakuntien puheenjohtajien tehtäviä hoitavat neljä apulaispormestaria. Myös Helsingissä on jälleen virinnyt keskustelu nykyisen apulaiskaupunginjohtajajärjestelmän korvaamisesta pormestarimallilla. Luottamushenkilöjohdon ammattimaistuminen on huomioitu myös uuden kuntalain valmistelussa. Siinä esitellään muun muassa valiokunta- ja puheenjohtajamallit luottamushenkilöjohtamista vahvistavina elementteinä. Miksi sitten juuri nyt kunnat ovat siirtymässä kokopäiväisiin luottamushenkilöihin? Syitä on löydettävissä useita. Kuntien tehtävät ovat lisääntyneet 2000-luvulla ja kunnat ovat omaksuneet uusia tapoja järjestää tehtäviään ja palveluitaan. Samalla sidosryhmien ja käsiteltävien asioiden määrä on kasvanut ja etenkin isommissa kaupungeissa asiat ovat myös monella tapaa aiempaa monimutkaisempia ja moniulotteisempia. Valtuuston rooli on muuttunut strategisemmaksi ja valtaa on keskittynyt erityisesti kunnanhallitukselle.

”Useissa kaupungeissa on siirrytty tällä valtuustokaudella kokopäiväisiin tai osa-aikaisiin kaupunginhallitusten puheenjohtajiin.”

Toimintaympäristön muutos on tarkoittanut myös merkittävää muutosta luottamushenkilöiden ajankäytössä ja työmäärässä. Keskeisten tehtävien kuten kunnanhallituksen, valtuuston ja lautakuntien puheenjohtajien tehtävien hyvä hoito vaatii aiempaa enemmän aikaa, työtä ja perehtyneisyyttä. Toisaalta luottamushenkilöt myös kokevat, että viranhaltijoiden valta suhteessa politiikkaan on kasvanut pitkällä aikavälillä ja näihin rooleihin halutaan tasapainoa. Poliittista johtamista halutaan vahvistaa ja yksi väline tähän on tehtävien kokopäiväistäminen. Luottamushenkilöiden ammattimaistuminen tuo mukanaan myös uudenlaisia haasteita ja ongelmia. Keskeisten luottamustehtävien keskittyminen tietyille henkilöille ja tehtävien jakaantuminen ammattimaisiin ja tavanomaisiin luottamustehtäviin jakaa myös luottamushenkilöt ikään kuin kahteen kastiin. Osa luottamushenkilöistä kokeekin jäävänsä syrjään poliittisen vallankäytön näkökulmasta. Kuntien poliittisen johtamisen muutos on itsessään kiinnostava ilmiö, mutta erityisen kiinnostavan siitä tekee kuntakentässä paraikaa porisevat muut uudistukset. Sote-uudistus on siirtämässä merkittävän osan kuntien tehtävistä kuntayhtymille ja kuntien rooli on muuttumassa palvelukunnasta elinvoimakunnan suuntaan. Tehtävien painopisteen muutos haastaa myös kuntien johtamisen, niin ammatillisen kuin poliittisenkin.

KOLUMNISTIVIERAS Vieraskolumnisteina vuorottelevat politiikan vaikuttajat.

Sanna Marin Kirjoittaja on Tampereen kaupunginvaltuuston puheenjohtaja (sd.), joka kirjoittaa Pro gradu -tutkielmaa kuntien poliittisen johtamisen ammattimaistumisesta.

Kumina 1 2015

kumina_115.indd 15

15

29.1.2015 14.47


LUOTTAMUSMIESVAALIT 2015

Luottamusmies tuntee työpaikan arjen

Kaikkien kumulalaisten kannalta on tärkeää, että Kumulan jäsenistä löytyy innokkaita aktiiveja, jotka ryhtyvät luottamusmiehen työhön. Tähän artikkeliin olemme koonneet tietoa luottamusmiehen työstä, minkä lisäksi kumulalaiset luottamusmiehet Heli Pohjanhovi ja Ville Karinen kertovat kokemuksia työstään. Teksti: Saara Paavola | Kuvat: Jarno Pellinen (Pohjanhovi), Susa Junnola (Karinen)

J

os tunnet hyvin työpaikkasi arjen ja haluat edustaa työntekijöitä sekä tukea heitä, tässä on tilaisuutesi: maalis–huhtikuussa järjestetään kunta-alan luottamusmiesvaalit ja juuri sinusta voi tulla neuvottelujärjestö julkisalan koulutetut JUKO:n uusi luottamusmies. Työelämän kulmakohdissa luottamusmiehet edustavat

ja auttavat työntekijöitä neuvotteluissa työnantajan kanssa. Luottamusmies toimii siten linkkinä työnantajan ja työntekijöiden välillä. Luottamusmiehen tärkein tehtävä on valvoa työehtosopimuksen ja työelämän lakien noudattamista työpaikalla. Luottamusmies huolehtii siitä, että työntekijöitä kohdellaan oikeudenmukaisesti ja tasa-arvoisesti. Luottamusmies neuvoo ja tukee jäseniä työelämässä, sen muutostilanteissa ja ongelmatilanteiden selvittämisessä. Luottamusmiehellä

Millaisia kysymyksiä luottamusmiehen työssä tulee vastaan?

on myös mahdollisuus viedä työpaikalla asioita eteenpäin ja siten osallistua myös työyhteisön kehittämiseen. Pääsääntöisesti luottamusmies edustaa ammattiliittoonsa kuuluvia työntekijöitä, mutta esimerkiksi yhteistoimintaneuvotteluiden kohdalla luottamusmies edustaa koko henkilöstöä. Kuulostaako vaativalta? Tehtävä on vastuullinen, mutta

kukaan ei ole syntyessään luottamusmies. Tehtävävään lähtiessä aloitetaan koulutuspolku, joka vie uuden luottamusmiehen läpi työelämän kimuranttien tilanteiden. Tarjolla on siis työkalupakki luottamusmiehentehtäviin. Koulutuspaketti koostuu perus- ja jatkokursseista sekä vuosittain järjestettävistä neuvottelupäivistä, joilla käydään läpi ajankohtaista tilannetta sekä työelämän lainsäädäntöä. Tämän lisäksi luottamusmiehen tukena ovat liiton työntekijät, lakimiehet sekä Jukon työntekijät. >

Luottamusmiehen tehtävä on… mikä? Luottamusmiehen tehtävä on auttaa työntekijöitä työsuhteen ongelmatilanteissa ja valvoa, että työehtosopimusta, KVTES:iä, noudatetaan työpaikalla. Luottamusmiehet auttavat työntekijöitä palkkausta, työaikaa, vuosilomaa, sairaslomia ja perhevapaita koskevissa kysymyksissä sekä työsopimus- ja työehtosopimuskysymyksissä. Työsuojeluasioissa työntekijöitä auttaa työsuojeluvaltuutettu, joten ne eivät kuulu luottamusmiehen vastuualueeseen. Kiperissä kysymyksissä luottamusmies voi aina kääntyä liiton lakimiesten puoleen.

16 Kumina 1•2015

kumina_115.indd 16

29.1.2015 14.47


Hyvän luottamusmiehen tuntomerkit

• Tunnen hyvin työpaikkani arjen

• Haluan kuunnella työntekijöiden näkemyksiä • Haluan edustaa työntekijöitä ja tukea heitä • Haluan neuvoa ja auttaa työsuhdeasioissa • Haluan toimia tiedonvälittäjänä • Haluan kehittää työyhteisöäni Pääluottamusmies, luottamusmies, vara? Kuka on kuka? Luottamusmiehen tehtäviä hoitavat pääluottamusmiehet ja luottamusmiehet. Kun saman työnantajan palveluksessa on useita luottamusmiehiä valitaan työpaikalle myös pääluottamusmies, joka edustaa kaikkia työntekijöitä. Pääluottamusmiehelle ja luottamusmiehille valitaan myös varajäsenet. Luottamusmiehen työssä saat siis apua myös pääluottamusmieheltä.

Miten asettua ehdolle? Kunta-alan luottamusmiesvaalien ehdokasasettelu on JO käynnissä, koska vaalit ovat pian, älä siis mieti liian kauaa! Pääluottamusmies tiedottaa vaalien etenemisestä työpaikalla. Yleensä järjestetään vaalikokous, jossa vahvistetaan ehdokasasettelu. Jos ehdokkaita on työpaikalla vain yksi, hänet valitaan toimeen. Jos ehdokkaita on useampia, järjestetään äänestys. Äänestää saavat jukolaiset työntekijät. Vaalit pidetään maalis–huhtikuussa ja itse luottamusmieskausi alkaa 1.8.2015. Kausi kestää kolme vuotta.

Kumina Kumina 11 2015 2015

kumina_115.indd 17

17

29.1.2015 14.47


LUOTTAMUSMIESVAALIT 2015

K

un edeltäjä oli jäämässä Vaasan kaupungin maakuntakirjastosta eläkkeelle, kysyi hän Heli Pohjanhovilta kiinnostaisiko luottamusmiestyö. – Arvostin jo tuolloin ammattiyhdistystoimintaa korkealle ja olin kiinnostunut yhteiskunnallisista asioista. Luottamusmieheksi lähteminen tuntui luonnolliselta, Pohjanhovi muistelee. Luottamusmiesvuosia on nyt takana kolme ja puoli ja maaliskuisissa luottamusmiesvaaleissa jatkoa on toivottavasti luvassa. Luottamusmiesten rooli työelämässä on jopa korostunut viime aikoina, sillä työelämä muuttuu päivä päivältä kovemmaksi. – Elinkeinoelämän johto pyrkii kiristämään työehtoja ja viemään työntekijöiden saavutettuja etuja. Puhutaan jopa palkanalennuksista ja työajan pidentämisestä. Suomessa on lähes puoli miljoonaa työtöntä, yt-neuvottelut ja irtisanomiset ovat jokapäiväisiä uutisia, Pohjanhovi pohtii.

”Työntekijöiden oikeudet on saavutettu vuosikymmenten kovalla työllä ja niiden toteutumista on valvottava.”

Työnantajien on Pohjanhovin mukaan

helppo huolehtia eduistaan, mutta työntekijä voi olla hyvinkin turvaton ilman tukihenkilöä. – Työntekijöiden oikeudet on saavutettu vuosikymmenten kovalla työllä ja niiden toteutumista on valvottava Pohjanhovi painottaa. Hän peräänkuuluttaa myös ammattiyhdistysliikkeen yhteisiä tavoitteita työntekijöiden etujen puolesta. – Esimerkiksi vaatimukset paikallisesta sopimisesta polkevat työntekijöiden oikeuksia. Vastakkainasettelun aika ei ole ohi. Luottamusmiehen työ on Pohjanhovin mukaan pitkälti asioiden selvittämistä ja välittäjänä toimimista. – Usein tarvitaan neutraalisti asioihin suhtautuvaa henkilöä välittäjäksi, Pohjanhovi toteaa. Luottamusmiehen työ on Pohjanhovi kohdalla ollut lähinnä asioiden selvittämistä epäselvissä tilanteissa. – Eteen on tullut esimerkiksi tilanteita, joissa työsuhteen ehtoja on muutettu, myös määräaikaisiin työ-

Luottamusmies Heli Pohjanhovi:

Työntekijät tarvitsevat neuvoja työelämän sääntöviidakossa

18 Kumina 1•2015

kumina_115.indd 18

29.1.2015 14.47


suhteisiin liittyviä asioita tulee vastaan. Vaativimpana asiana toistaiseksi on ollut viimevuotisen lomautusuhkan tuomat asiat ja työntekijöiden aseman selvittämisen tuossa tilanteessa, Pohjanhovi muistelee. Akavalaisessa kentässämme esimiehen ja luottamusmiehen roolin yhdistäminen mietityttää usein. Heli Pohjanhovi kohdalla päivittäin tehtävä perustyö esimerkiksi kirjastoauton virkailijana muistuttaa työntekijöiden arjesta. – Työntekijöiden asemaan samaistuminen ei ole ollenkaan vaikeaa! En ole kuitenkaan omien alaisteni luottamusmies, mutta sen sijaan olen lähimmän esimieheni luottamusmies. Joskus on hetkiä, jolloin jokin asia on tuntunut epäoikeudenmukaiselta työntekijä -minän mielestä. Tällaista on aiheuttanut erityisesti monien esimiesten suhtautuminen sairauspoissaoloihin ja työkyvyttömyyteen. Pohjanhovi näkee, että luottamus­

miehillä on tärkeä rooli myös työ­ elämän kehittämisessä. Hänen kokemuksensa mukaan luottamusmiehen näkemykset jäävät harmillisen usein huomioimatta. – Ikävä kyllä tuntuu siltä, että työntekijöiden ääntä ei tämän päivän muutosjohtamisessa haluta kuunnella. Tässä riittääkin työnsarkaa tuleville vuosille! >

Kumina Kumina 11 2015 2015

kumina_115.indd 19

19

29.1.2015 14.47


LUOTTAMUSMIESVAALIT 2015

Luottamusmies Ville Karinen:

Haluan osallistua yhteisten asioiden hoi tam

V

antaan kaupunginkirjastossa työskentelevä Ville Karinen on toiminut kuusi vuotta luottamusmiehenä. Tänä aikana kuntatyön muutokset ovat olleet helposti nähtävissä. Julkisen sektorin talouden kiristyessä kaikkialla säästetään, henkilöstömitoitukset ovat tiukempia ja kiire työpaikoilla on lisääntynyt. – Olen huomannut, että myös johtamisesta on tullut entistä suoraviivaisempaa. Työhyvinvoinnin kannalta henkilökunnan kuuleminen ja yhteistoiminta on mielestäni nyt entistä tärkeämpää, Karinen pohtii. Karinen näkee heikon talouden aikoina ammattijärjestöjen ja samalla myös luottamusmiesten roolin kasvavan.

– Julkisen sektorin talouden kiristyessä tarvitaan entistä vahvempia neuvotteluasemia ja järjestövoimaa. En pidä esimerkiksi paikallista sopimista työntekijöiden edun mukaisena. Kysyttäessä luottamusmiehen työstä ja sen vaikutuksista päivätyön hoitamiseen Karinen nostaa kuntasektorin ”luottamusmiehen raamatun” esille. – Kyllä KVTES olisi syytä hallita melko hyvin. Onneksi sopimusasioissa saa monipuolista ja säännöllistä koulutusta. Tilanteita käydään läpi muiden akavalaisten luottamusmiesten kanssa ja aina voi kääntyä myös liiton lakimiesten puoleen. Kyllä tällä paketilla pärjää tiukemmissakin tilanteissa, Karinen toteaa tyytyväisenä.

20 Kumina 1•2015

kumina_115.indd 20

29.1.2015 14.47


”Julkisen sektorin talouden kiristyessä tarvitaan entistä vahvempia neuvotteluasemia ja järjestövoimaa.”

Kunta-alan luottamusmiesvaalien ehdokasasettelu on jo käynnissä. Koska vaalit ovat pian, älä mieti liian kauaa!

hoi tamiseen Luottamusmiehen työn hoitamiseksi työajasta irrote-

taan tunteja luottamusmiestehtäville. Karisen kohdalla ajankäyttö on onnistunut. – Aika on riittänyt hyvin ja olen sen puitteissa ehtinyt hoitaa tehtävät. Karisen luottamusmiesvuosiin mahtuu niin hyviä kuin huonojakin hetkiä. Antoisimmiksi hän nostaa ne hetket, kun oma työ luottamusmiehenä on kantanut tulosta ja asiat on saatu selvitettyä kaikkia tyydyttävällä tavalla, yhteistyön hengessä. – Motivaationi luottamusmiehen työhön löytyy halusta osallistua työntekijöiden edunvalvontaan ja yhteisten asioiden hoitamiseen. Työpaikan edunvalvonta on joukkuepeliä ja kun pääsemme yhteistyössä kaikille sopivaan lopputulokseen, näen, että työlläni on ollut merkitystä, Karinen pohtii.

Kysyimme myös Karisen mielipidettä Heli Pohjanhoviakin

askarruttaneeseen kysymykseen akavalaisen luottamusmiehen tasapainoilusta luottamusmiehen ja esimiehen roolien välillä. Johtavana informaatikkona ja 12 hengen yksikön esimiehenä toimivan Karisen mukaan tilanteet vaativat omaa harkintaa. – Ristiriita esimies- ja luottamusmiestehtävän välillä on mahdollinen. Täytyy olla itse tarkkana, että tunnistaa mahdollisen ristiriitatilanteen. Toisaalta akavalaisissa on myös paljon esimiestehtävissä toimivia työntekijöitä, jotka yhtälailla tarvitsevat luottamusmiestä. Karinen on lähdössä ehdolle myös seuraavalle luottamus-

mieskaudelle. Mikä motivoi edelleen jatkamaan työssä? – Mielestäni ammattijärjestöillä on tärkeä tehtävä työntekijöiden aseman edistäjinä ja haluan osallistua siihen omalla panoksellani!

Kumina Kumina 11 2015 2015

kumina_115.indd 21

21

29.1.2015 14.48


AJANKOHTAISTA 1/2015

Päivitä tietosi! Onko sähköpostisi vaihtunut? Ilmoita muuttuneet tietosi kumula@kumula.fi.

1 / 2015

Jäsentietoa

Liittovaltuuston kevätkokous 2015 Kutsu liittovaltuutetuille ja valtuuston varajäsenille

K

untien asiantuntijat – Kumula ry:n liittovaltuuston kevätkokous kokoontuu lauantaina 25. huhtikuuta 2015. Tarkempaa tietoa liittovaltuuston kevätkokouksesta lähemmin. Esityksiä liittovaltuustolle voi tehdä hallitus ja aloitteita liiton jäsenet. Aloitteet on toimitettava kirjallisesti liiton hallitukselle viimeistään 40 päivää ennen kokousta eli viimeistään 16. maaliskuuta 2015. Aloitteesta on hallituksen annettava liittovaltuustolle lausuntonsa.

Kuntien asiantuntijat – Kumula ry Hallitus

Kumulan hallitukseen uusia jäseniä

M

arraskuisessa liittovaltuuston kokouksessa valittiin hallitukseen uusia jäseniä. Hallituksen jäsenten toimikausi on kaksi vuotta ja joka vuosi puolet jäsenistä on erovuorossa. Uusiksi hallituksen jäseniksi valittiin Mika Kesseli Lappeenrannasta (varajäseneksi Helena Andersson Siuntiosta), Timo Tamminen Kangasalta (varajäseneksi Raili Sihvonen Tampereelta), Pekka Suhonen Tampereelta (varajäseneksi Kai Sormunen Joensuusta) ja Liisa Pantakoski Kuopiosta (varajäseneksi Sanna Savolainen Oulusta). Hallituksessa jatkavat edelleen Kimmo Kumlander Helsingistä (varajäsen Mirja-Liisa Jussila Orivedeltä), Jarno Moisalta Tampereelta (varajäsen Mika Vertainen Tampereelta), Arja Justander Pieksämäeltä (varajäsen Salla Palmi-Felin Lahdesta) ja Raija Seppänen Oulusta (varajäsen Marianne Lindblad Pornaisista). Kumulan hallituksen puheenjohtajana jatkaa Päivi Hytönen Helsingistä. Hytönen edustaa Kumulaa Akavan Erityisalojen hallituksessa. Akavan Erityisalojen hallituksessa Hytösen varajäsenenä toimii Mika Kesseli.

Apuraha esimiestyön haasteiden tutkimiseen

K

umulan syksyn opiskelija-apuralla (500€) palkittiin Ville Rajahalmeen (Tampereen yliopistosta) työ ”Esimiestyön haasteet kuntasektorin muutosjohtamisessa”.

K

irjastonhoitajien säätiön hallitus on palkinnut kaksi opinnäytetyötä: Oulun yliopiston opiskelijat Aira Pohjanen (kuvassa vas.) ja Anniina Glad saivat kumpikin 500 euron tunnustuksen. Aira Pohjasen opinnäytetyö Transsukupuolisten identiteetin rakentamiseen liittyvä informaatio-käyttäytyminen oli saanut erinomaisen arvosanan ja Anniina Gladin opinnäytetyö Kirjaston henkilökunnan työajankäyttö ja työn vaativuus käsitteli kirjastonhoitajan työtä arvosanalla hyvä. Diplomit luovutettiin palkituille Oulussa 16.1.2015. (KUVA: RAIJA SEPPÄNEN)

Etsitkö tietoa jäsenetuuksista? Olemme koonneet kiinnostavia jäsen­etuja jäsensivuillemme intra. kumula.fi. Löydät lisää etuuksia myös kirjautumalla jäsenedut.fisivustolle. Kysyttävää jäsenasioista tai jäsenmaksuista? Ota yhteyttä jäsensihteereihin puh. 0201 235 370 tai jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi. Tunnetko Kumulasta kiinnostuneen? Kumulan jäseneksi voi liittyä sivuiltamme kumula.fi löytyvällä liittymislomakkeella. Kysyttävää vuorotteluvapaasta? Ole yhteydessä työttömyyskassaamme Erkoon sähköpostitse vuorottelu@erko.fi tai puhelimitse 09 7206 4343 (avoinna ma ja to klo 12–15). Tietoa löydät myös Erkon sivuilta erko.fi. Oletko jäämässä työttömäksi? Ilmoittaudu työnhakijaksi TE-toimistoon, ilmoita muuttuneet jäsentietosi Akavan Erityisalojen jäsenrekisteriin ja hae ansiopäivärahaa työttömyyskassa Erkosta. Oletko jäämässä eläkkeelle? Jatka Kumulan eläkeläisjäsenenä niin kaikki etusi säilyvät. Eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on vain 60 €/ vuosi. Ilmoita kuitenkin eläkkeellä jäännistäsi ja päivitä jäsentietosi osoitteessa akavanerityisalat.fi/ jasenyys/jasentietojen_paivitys tai ilmoita jäsensihteereille jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi tai numeroon 0201 235 370. Etsitkö tietoa harjoittelusta tai muusta opiskeluun liittyvästä? Jäsensivuiltamme intra.kumula.fi löydät monipuolista tietoa niin harjoittelusta kuin opiskelusta muutenkin.

22 Kumina 1•2015

kumina_115.indd 22

29.1.2015 14.48


Tykkää Kumulasta

Hyödynnä etusi!

Tykkää Kumulasta Facebookissa ja lue tuoreimmat kuulumiset ensimmäisenä.

Muista hyödyntää jäsenetusi jasenedut.fi sivuilla! Kirjaudu sivuille ja löydät paljon hyviä etuuksia.

Svensk resumé Ett nytt år med en ny Kumina. Vi förnyade tidningens yttre i början av året och framöver verkar verksamhetschef Jussi Näri som chefredaktör. Nya Kumina hälsar dej välkommen! Text: Ann-Katrin Huldén

Temat för detta nummer är kommunernas ställning i framtiden. Vi intervjuade regeringsrådet Auli Valli-Lintula på Finansministeriet som ansåg att kommunernas framtid kan bedömas enligt hur det går för kommunens olika roller. Sote-reformen kommer att vara en utmaning i synnerhet för kommunernas ekonomi och självstyre, dvs. demokratin. För närvarande diskuterar sote-förnyarna hur grundlagsenlig reformen är. Vi intervjuade forskaren Pauli Rautiainen på Tammerfors universitets ledarskapshögskola. Han anser att kärnan i social- och hälsovården är att alla medborgare får ta del av tjänsterna. Å andra sidan finns det en grundlagsparagraf om kommunalt självstyre som sote-reformen kommer att skrota genom att frånta kommunerna beslutsrätten. I stället för att ställa enskilda grundlagsparagrafer mot varandra borde man förstå vad lagen åsyftar, menar Rautiainen. På affärscentret Lielahti i Tammerfors förbereder man sig för framtida utmaningar och producerar tjänster genom en ny form av samarbete mellan den privata och den offentliga sektorn. I affärscentret har man sammanslagit social- och hälsovårdstjänsterna under samma tak som biblioteket och klädbutiker. Regionbibliotekarie Marjaana Meriläinen ser att modellen med att koncentrera tjänsterna helt klart blir allt populärare. Vår kolumnist, ordföranden för Tammerfors stads fullmäktige och SDP:s vice ordförande Sanna Marin funderar på kommunernas framtid ur kommunledningens perspektiv. I mars-april är det förtroendepersonval i kommunbranschen. För alla Kumulamedlemmar är det viktigt att de är aktiva och tar emot uppdraget som förtroendeperson. Om du är väl insatt i vardagen på din arbets-

”Kärnan i socialoch hälsovården är att alla medborgare får ta del av tjänsterna.” Pauli Rautiainen, Tammerfors Universitet

plats, och vill representera arbetstagarna och stödja dem, då ska du kandidera! I detta nummer berättar Kumulas förtroendepersoner Heli Pohjanhovi från Vasa och Ville Karinen från Vanda om sina erfarenheter av förtroendepersonens arbete. Akavas Specialorganisationers riksdagsvalkampanj Politikens pinobänk turnerar i åtta städer. Turnén börjar i Åbo den 24 februari. Kampanjen avslutas med ett jippo i Klockhallen på Teurastamo i Helsingfors den 24 mars.

Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs., 00240 Helsinki 0201 235 385, kumula@kumula.fi, kumula.fi • Toiminnanjohtaja Jussi Näri 0400 816 284, jussi.nari@kumula.fi • Järjestösihteeri Saara Paavola 040 159 9397, saara.paavola@kumula.fi

Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki puhelin 0201 235 340 faksi (09) 147 242 akavanerityisalat.fi

Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Kellosilta 5 B, 6. krs Toimisto avoinna ma–pe klo 9–15 Palvelunumero (09) 7206 4343 ma ja to klo 12–15 Info-puhelimesta 0600 944 94 etuuden hakija saa tiedon viimeisimmästä maksupäivästä 24 h/vrk, puhelun hinta pvm + 0,37 e/min. Faksi (09) 272 1212 erityiskoulutettujen.tk@erko.fi erko.fi •

Kumina 1 2015

kumina_115.indd 23

23

29.1.2015 14.48


24 Kumina 1•2015

kumina_115.indd 24

29.1.2015 14.48

Kumina 1/2015  

Kumina on Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry:n jäsenlehti. Se ilmestyy neljästi vuodessa. Painettu Kumina postitetaan jokaiselle kumulalaisel...