Page 1

1 2014

Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry:n jäsenlehti

Pääluottamusmies edustaa henkilöstöä yt-pöydissä Kirjastojen säästösopimukset jakavat mielipiteitä Millainen on hyvä työhakemus? 1 • 2014 KUMINA

1


Pääkirjoitus

1 2014

Kuntien asiantuntijat – Kumula ry:n jäsenlehti

Voimia uuteen vuoteen

THINKSTOCK

U

uden vuoden alkaessa, kun tarvitsee kokemusta merkityksellisyytoivomme joulun suoneen destä, ei kustannuserän painotaakkaa levollista ja onnellista mieltä olemisensa kuvana. kaikille, osa hehkuttaa Pitää riittää pitkälle, erikoistua, tulevan työvuoden lukuisista huolehtia osaamisestaan, huolehtia työarkipyhistä, osa murehtii epätietoisuutta markkina-arvostaan, jaksaa ja kehittyä. työnsä jatkumisesta, osa suree Ei ihme jos joku uupuu. Työkyvyttöehkä jo menetettyä työmyyseläkkeistä lähes puolet paikkaansa. Ratkaisuja on mielenterveysperuskuntarakenteesta teisia. Olkaamme kaikki odotellaan, samoin Kumula on esitystä sosiaali- ja osaltaan mukana aktiivisia työelämäterveystoimen työelämän kehitkysymyksissä, niin omilla järjestämistapojen tämishankkeissa työpaikoillamme kuin optimoimiseksi. keskusjärjestömlaajemminkin yhteisTyöllisyys- ja me Akavan myötä. kunnassa. kasvusopimus on Mahdollisimman solmittu ja päätös monella on oltava rakennepoliittisen mahdollisuus työnteohjelman toimeenpanosta on koon, hyviin työoloihin ja tehty, ja nyt odotamme miten esitetyt hyvinvointiin. Uusi työlinjaukset toteutuvat. Tuloksellisuutta suojelukausi kunnissa on juuri alkanut, ja tuottavuuden kasvua edellytetään, keväällä on taas aika valita pääluotta­ työurien pidentämistä, eläkeratkaisujen musmiehet julkisalan koulutetuille. uudistamista. Olkaamme kaikki aktiivisia työelämäkyJulkishallinnon muutosten myllerryksymyksissä, niin omilla työpaikoillamme sessä olevaa henkilöstöä ei juuri lohduta kuin laajemminkin yhteiskunnassa. viittaus yksityisten työmarkkinoiden Yhteistyössä on voimaa. epävakauteen ja levottomuuteen. Monet meistä ovat tietoisesti valinneet julkisen sektorin työn yhteistä hyvää edistävän vakaumuksen takia. Pyritään takaamaan kaikille kansalaisille hyvä ja mielekäs elämä, turvalliset olot ja hyvinvointia edistävät mahdollisuudet osallistua yhteisten asioiden hoitoon ja siten Päivi Hytönen kiinnittyä yhteisöön, elämään. Ihminen Hallituksen puheenjohtaja

Julkaisija Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry, Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki www.kumula.fi kumula@kumula.fi Toiminnanjohtaja Jussi Näri, puh. 0400 816 284, jussi.nari@kumula.fi Ts. järjestösihteeri Saara Paavola, puh. 040 1599 397, saara.paavola@kumula.fi Päätoimittaja Päivi Hytönen, puh. 050 4366 079, paivi.hytonen@kumula.fi Toimituskunta Päivi Hytönen, Jussi Näri, Saara Paavola, Raili Sihvonen, Mika Vertainen, Tarja Vuorinne, Toimitussihteeri ja ilmoitusmyynti Saara Paavola puh. 040 1599 397, saara.paavola@kumula.fi Svensk resumén käännös Ann-Katrin Huldén Taitto Nymandesign Oy Paino Forssa Print 2014 Painos 2 700 kpl 441

428

ISSN-L 1796-3605 ISSN 1796-3605 (Painettu) ISSN 2323-4644 (Verkkojulkaisu) PAINOTUOTE

9. vuosikerta. Neljä numeroa vuodessa. Kansikuva: Olli Ruokolainen

2

KUMINA 1 • 2014


Ajankohtaista kuntasektorilta

Akava: Uusi työelämä

K

un tulopoliittinen kokonaisratkaisu saatiin viime syksynä solmittua, tiedettiin myös, että työmarkkinapolitiikan suuri vääntö eläkekysymyksistä on vielä edessä. Eläkekysymyksen ytimessä on toki työurien pidentäminen, mutta vähintäänkin yhtä tärkeää on työelämän laadullinen kehittäminen henkilöstön työssäjaksamisen parantamiseksi. Kun Akavan tavoitteena on työllisyysasteen hilaaminen 75 prosenttiin nykyisestä hieman alle 69 prosentista, on selvää, että tavoitteeseen pääseminen edellyttää myös työelämän laadullista kehittämistä. Yksinomaan työvuosien lisääminen kun saattelee henkilöstön paremminkin ennenaikaiselle sairauseläkkeelle kuin pitää mukana ansiotyössä. Työn ja vapaa-ajan rajan hämärtymisestä johtuvat ongelmat sekä työntekijöiden yksilölliset tarpeet tulee saada entistä paremmin näkyviin. Nykyiset työelämän rakenteet tulisikin ottaa kriittiseen tarkasteluun ja pohtia

Hallituksen puheenjohtajan kommentti

työhyvinvointia lisääviä työn tekemisen tapoja. Akavassa valmisteilla olevan Uusi työelämä -linjauksen tarkoituksena onkin arvioida vaihtoehtoisia tapoja työn tekemiselle ja löytää keinoja lisätä työn tuottavuutta työhyvinvointia unohtamatta. Esimerkiksi tämän päivän asiantuntijatyön tuloksellisuutta mitataan monin paikoin edelleenkin työpöydän ääressä vietettyjen tuntien perusteella, vaikka todellisuudessa tällainen arviointi ei kerro juurikaan työn tuloksellisuudesta tai luovuudesta. Yhtä lailla nykyaikaisen viestintäteknologian hyväksikäyttö on usein lapsenkengissä, vaikka juuri tällaisilla ratkaisuilla mahdollistettaisiin joustavampi ja tehokkaampi ajankäyttö. Asiantuntijatehtävissä työ- ja vapaa-aika risteävät kuitenkin miltei väistämättä. Sosiaalinen media, osallistaminen ja jatkuvan vuoropuhelun käyminen on osa monen viranhaltijan arkea. Sähköpostien lähettäminen, verkkokeskusteluun osallistuminen, eri

teemojen kommentointi tai mielipidevaikuttaminen ei katso kellonaikaa. Tällaisten prosessien hallitseminen on yhä yleisempi osa tämän päivän asiantuntijatyötä, ja yhtälailla ne ovat riippumattomia työn tekopaikasta. Pelisääntöjen rakentaminen työn tekemiselle on silloin olennaisen tärkeää. Yhteistoimintalain tarkoitus on muodostaa pelisäännöt työpaikalla tapahtuvien muutosten käsittelemiselle, ottaa henkilöstö mukaan työpaikan kehittämistyöhön sekä mahdollistaa oikea-aikainen ja laadukas tiedonkulku työelämän muutostilanteissa. Silti yhteistoimintamenettely ymmärretään paremminkin irtisanomisia ja lomautuksia edeltävänä prosessina, jonka tarkoituksena on valmistella tulevia henkilöstöleikkauksia. Lain tarkoituksen selkeyttäminen ja yhteistoimintamenettelyn kirkastaminen onkin työpaikkojen kehittämisen avainkysymyksiä. Jussi Näri Kumula ry:n toiminnanjohtaja

Kuntien asiantuntijat – Kumula ry:n hallituksen puheenjohtajana olen iloinen Akavan valmistelutyöstä ja pidän suunniteltuja linjauksia hyvinä avauksina työelämän kehittämisessä. Asiantuntijatehtävissä työntekotavat ovat muuttuneet viime aikoina nopeasti ja muutos näyttäisi vain kiihtyvän. Tällöin työ­ elämän rakenteiden tulee myös sopeutua näihin muutoksiin. Muutoin kehitys ei voi pitkällä aikajänteellä olla vaikuttamatta työhyvinvointiin ja sitä kautta työssäjaksamiseen ja työurien pituuteen. Kankeiden ja joustamattomien järjestelmien purkaminen tulee olla kehittämisen lähtökohta. Etätyöskentely, työaikapankit sekä erilaiset viestintäteknologian ratkaisut ovat tässä työssä hyvä aloitus. Päivi Hytönen

1 • 2014 KUMINA

3


Edunvalvonta

Takana vilkas yt-syksy

Edunvalvontaa kuntasäästöjen keskellä Akavan Erityisalojen asiantuntijat arvioivat kuntien säästötoimia. Miten viime vuosi näyttäytyi työmarkkinalakimiehen näkökulmasta? Ovatko kriisikunnat lomauttajia? Millaista on kuntien yt-osaaminen? Teksti: Jussi Näri | Kuvat: Kumula ry

A

kavan Erityisalojen kuntasektorin lakimies Harri Ikosen viime syksy oli kaikkea muuta kuin seesteinen. Vaikka kuntien syksyisistä yt-neuvotteluista saatiin vihiä jo aiemmin, tuli yt-neuvottelujen piirissä olevien työntekijöiden ja viranhaltijoiden määrä kuitenkin yllätyksenä. Tiedossa olivat toki kunnat, joissa viiden vuoden irtisanomissuoja oli päättymässä. Näistäkin kunnista oli viime vuoden kevätpuolella muutamia yksittäisiä työsuhdeneuvonta-asioita, kun tehtävien yhdistämisiin ja uudelleenorganisointeihin liittyvät nimitysasiat päätyivät usein lakimiehen arvioitavaksi. Silti julkisuuteen tulleet massiiviset kunta-yt-neuvottelut vetivät työmarkkinalakimiehenkin hiljaiseksi. Tarja Kullanmäki, liiton toinen kuntasektorin lakimies on samaa mieltä. Yhteydenotot kunnista lisääntyivät kuluneen vuoden aikana merkittävästi. Kullanmäki hoitaa osaltaan myös yksityissektorin edunvalvontaa, ja tässä suhteessa hän kiittelee kuntien yhteistoimintaosaamista verrattuna yritysmaailmaan. – Siinä missä yksittäinen yritys voi soveltaa yt-lakia miten sattuu, kääntyy kunta juridisissa asioissa Kuntatyönantajan puoleen konsultaatiota varten. Tässä suhteessa yt-osaaminen kunnissa on paremmalla tolalla, Kullanmäki pohtii. Ikosen mielestä työmarkkinalakimiehen tärkein tehtävä on varmistaa, että kuntien yt-neuvottelut käydään yhteistoimintalain mukaisesti. Tällöin

4

KUMINA 1 • 2014

jäsenten neuvominen ja tukeminen yt-tilanteessa sekä luottamusmiesten juridinen konsultointi neuvottelujen aikana ovat avaintehtäviä. Tiedon saaminen ja sen välittäminen jo alkuvaiheessa on ensiarvoisen tärkeää. Syksyn aikana lakimiehet törmäsivät usein tilanteeseen, että kaupungin työntekijät olivat kokeneet jääneensä tiedotuksesta paitsi. Usein oltiin tilanteissa, jossa tiedotusvälineet olivat tehneet isot otsikot henkilöstön vähentämiseen tähtäävistä suunnitelmista, vaikka henkilöstölle ei ollut kerrottu edes mitä henkilöstöryhmiä yt-neuvottelujen piiriin kuuluu. Tällainen toiminta ei ole toteuttanut yhteistoimintalain henkeä.

Purkuperuste vai vahingonkorvaus? Liiton lakimiehiltä toivotaan usein kantaa kuntien ja kaupunkien organisaatiomuutoksiin ja mahdollisiin henkilöstön siirtoihin. Lakimiesten tehtävä ei ole kuitenkaan ottaa kantaa organisaatiomuutoksiin sinänsä vaan siihen, miten liiton jäsenten palvelussuhteita kohdellaan muutoksen aikana. – Se, onko organisaatiomuutos perusteltua vai ei, on oikeastaan merkityksetöntä juristin näkökulmasta, sillä typerien poliittisten päätösten tekeminen ei tässä maassa ole edelleenkään lainvastaista, Ikonen kuittaa. Toinen melko yleinen käsitys on, että yhteistoimintalain rikkominen merkitsisi automaattisesti valitusperustetta ja päätöksen purkamista. Yt-lain rikkominen voi johtaa vahin-

gonkorvausvaatimukseen laittomasta irtisanomisesta, mutta irtisanomista sinänsä se ei tee lain vastaiseksi. Toisaalta yhteistoimintamenettelylaista on julkisuudessa syntynyt myös hieman harhaanjohtava mielikuva. Kun lain lähtökohtana on edellytys henkilöstön mukaanottamisesta organisaatiota koskevien muutosten läpiviemiseen, ovat tiedotusvälineiden uutisoinnissa korostuneet yt-neuvottelut irtisanomisten yhteydessä. Merkityksellisintä yt-menettelyssä sitä koskevan lain mukaisesti onkin Ikosen mielestä se, että yt-neuvottelut käydään lain tavoitteiden mukaisesti: henkilöstölle on annettu aito mahdollisuus osallistua muutoksia koskevaan valmisteluun ja että henkilöstöä on aidosti kuultu asiassa. Niin kauan kuin laista puuttuu mahdollisuus kumota tehty päätös yt-menettelyn vastaisena, jää laki pelkästään määrittämään yhteistoiminnan menettelytapoja.

Lomautukset ovat poliittinen valinta Kuntasektorin asiamies Jaakko Korpi­ saari seuraa kuntien säästötoimia ja yhteistoimintaneuvottelujen etenemistä neuvottelujärjestö JUKOn paikallistyöryhmässä. Kevään 2013 aikana aloitettiin yhdessä muiden kuntasektorilla toimivien akavalaisliittojen (mm. Talentia, OAJ, Lääkäriliitto) kanssa valmistautua siihen, miten kuntien säästötoimiin vastataan. Tiedossa toki oli, että paikallisia säästötoimia tulee, mutta henkilöstön vähentämiseen >


Tarja Kullanmäki (yllä), Jaakko Korpisaari (yllä) ja Harri Ikonen huolehtivat kumulalaisten edunvalvonnasta.

”Typerien poliittisten päätösten tekeminen ei tässä maassa ole edelleenkään lainvastaista.” Harri Ikonen

1 • 2014 KUMINA

5


tähtäävät yhteistoimintaneuvottelut olivat poikkeus aiempien vuosien menettelystä. Korpisaaren mukaan vuoden 2013 aikana Kumulan jäseniä koskettavia yt-neuvotteluja käytiin noin neljässäkymmenessä kunnassa. Näiden lisäksi hän muistuttaa, että yt-neuvotteluja käydään myös muissa kuntaorganisaatioissa kuten sairaanhoitopiireissä, koulutuskuntayhtymissä ja muissa peruspalveluja järjestävissä organisaatioissa. Tiedossa on siis madonlukuja myös kuluvalle vuodelle. Joka tapauksessa yhteistoimintaneuvotteluja henkilöstömäärärahojen leikkaamiseksi tullaan käymään ja todennäköisesti päädytään myös henkilöstön vähentämiseen tähtääviin säästötoimiin. Kuntien säästötoimet noudattavat vuodesta toiseen samaa kaavaa. Ennen kesää henkilöstömenoja leikkaavat kunnat kannustavat vapaisiin lomautusten välttämiseksi. Vaihtoehtoina esitetään usein lomarahaa vastaavan palkanosan leikkaamista. Syksyllä ennen valtuustojen talousarviokäsittelyjä nähtäneen uusia uutisia henkilöstön vähentämistarpeista. Joka vuosi suunnilleen samoissa kunnissa alkaa keskustelu lomarahojen vaihtosopimuksista ja henkilöstömenojen säästötarpeista. Näiden kuntien osalta hämmentävintä on, että säästöjä voitaisiin saada ehkä muitakin kautta, mutta poliittinen paine pakottaa nämä kunnat ”kurittamaan” henkilöstöään säästösopimuksilla. On myös merkillepantavaa, että lomauttajakuntien talouksissa ei ole yhtenäisiä piirteitä. Toisin sanoen ei voida esittää, että juuri

näiden kuntien taseet olisivat erityisen huonossa kunnossa, vaan joukossa on taloudelliselta kunnoltaan hyvin eritasoisia kuntia. Tällöinhän esimerkiksi kaikkien lomautuksiin päätyneiden kuntien tulisi olla valtiovarainministeriön kriisikuntalistalla. Kyse on siis puhtaasti politiikan valinnoista.

Yhtenäistä sopimustulkintaa Jaakko Korpisaaren mukaan erilaiset säästövapaat ovatkin jo usean kunnan työkalupakissa. Yleisimpänä toimenpiteenä pidetään mahdollisuutta vaihtaa lomarahat vapaapäiviksi. Kovin paljoa näiltä tiimoilta ei kuitenkaan edunvalvontakysymyksiä tule, sillä liittojen ja JUKOn kielteinen linja vapaaehtoisten säästötoimien suhteen on pitänyt kohtuullisen hyvin ja se on myös jäsenillä tiedossa. Liitto seuraa tarkasti, ettei lomautus ole rankaisutoimenpide lomarahojen vaihtamisesta kieltäytyneille. Lomautusten pituuden on oltava sama kuin lomarahojen vaihtamisen vaihtosuhteen. Korpisaari kuitenkin toteaa, että jos lomautuksille on olemassa taloudelliset perusteet, ei asialle voida paljon tehdä. Tällöin avainasemaan nouseekin luottamusmiesten tukeminen. Säästötoimien ja yt-neuvottelujen osalta myös hyvin järjestäytynyt työnantajaosapuoli saa asiamieheltä kiitosta, kun epäselvissä tilanteissa kuntatyönantaja saa asiantuntevaa apua työnantajaliitosta. Korpisaari arvioi, että kuntasektorin kiistatilanteissa neuvottelupöydässä istuvat asiantun-

tevat neuvotteluosapuolet ja yhteistyö työnantajaliiton kanssa on hyvää.

Avointa viestintää Korpisaari korostaa myös viestinnän merkitystä yhteistoimintaneuvotteluissa. Mennyt vuosi osoitti, että vaikka kunnissa olisikin laintulkinnallista asiantuntemusta viedä yhteistoimintaneuvottelut läpi, on tätä koskevassa viestinnässä vielä hieman kulmia hiottavaksi. Avoimen ja huomioivan viestinnän merkitystä yt-neuvottelujen kestäessä ei voi liikaa korostaa, sillä yhteistoimintamenettely vaikuttaa todella laajasti henkilöstön mielialaan, työtyytyväisyyteen ja ilmapiiriin. Etenkin korkeasti koulutetut kuntien työntekijät ovat sitoutuneita työhönsä ja myös työnantajaa halutaan ymmärtää. – Eihän se nyt oikein voi olla, että yt-neuvottelujen alkaessa työntekijä lukee paikallisesta lehdestä kuuluvansa mahdollisesti neuvottelujen piiriin. Mahdollisesti!, Korpisaari ihmettelee. – Kun tarve henkilöstömenojen leikkaamiseen ilmenee, on hyvä tiedottaa asiasta henkilöstölle mahdollisimman nopeasti ja kattavasti. Yhteistoimintamenettelyssä tulisi työntekijöille järjestettävät tiedotus- ja keskustelutilaisuudet olla viestintätoimien lähtökohtia ja ne tulisi järjestää niin pian kuin mahdollista eikä esimerkiksi pääluottamusmiehen vaatimuksesta. Alueella julkaistava sanomalehti on kuitenkin usein ensimmäinen tiedon lähde henkilöstömuutoksista eikä tämä mitenkään palvele yhteistoimintalain tarkoitusta, Korpisaari jatkaa.

Viisi faktaa yt-menettelystä 1 Yhteistoimintamenettelyä kunnissa ohjaa sitä koskeva laki. Lain tarkoituksena on edistää työnantajan ja henkilöstön välistä yhteistoimintaa kunnissa. 2 Yt-neuvotteluissa henkilöstöä edustaa luottamusmies, työsuojeluvaltuutettu tai muu henkilöstön nimeämä edustaja. 3 Yt-neuvotteluissa käsitellään ainakin sellaiset asiat, jotka koskevat: • henkilöstön asemaan merkittävästi vaikuttavia muutoksia työn organisoinnissa, kunnan palvelurakenteessa, kuntajaossa tai kuntien välisessä 6

KUMINA 1 • 2014

yhteistyössä; • palvelujen uudelleen järjestämisen periaatteita, jos asialla voi olla olennaisia henkilöstövaikutuksia, kuten ulkopuolisen työvoiman käyttöä tai liikkeen luovutusta; • henkilöstöön, henkilöstön kehittämiseen ja tasa-arvoiseen kohteluun sekä työyhteisön sisäiseen tietojenvaihtoon liittyviä periaatteita ja suunnitelmia; sekä • taloudellisista tai tuotannollisista syistä toimeenpantavaa osa-aikaistamista, lomauttamista tai irtisanomista

4 Jos kunnan talousarvioehdotus sisältäisi toimenpiteitä, jotka merkitsisivät useita irtisanomisia, osa-aikaistamisia, lomautuksia taikka merkittäviä heikennyksiä palvelussuhteiden ehdoissa, tulee toimenpiteistä käydä yhteistoimintaneuvottelut ennen kuin kunnanhallitus tekee valtuustolle lopullisen talousarvioehdotuksen. 5 Ennen yt-menettelyn aloittamista on annettava kaikki asian käsittelyn kannalta tarpeellinen tieto asianomaisille työntekijöille ja heidän edustajilleen.


Edunvalvonta

Liitosta apua yt-neuvotteluihin JUKOn neuvottelupäällikkö Simo Kekki on yt-tilanteessa luottamusmiesten tukena. Teksti: Leena Filpus | Kuva: Veikko Somerpuro

K

un kunta antaa ilmoituksen yt-neuvotteluista, kunnan työntekijöitä edustavat luottamusmiehet eivät ole yksin. Heidän tukenaan on myös JUKOn ja sen jäsenliittojen organisaatioiden osaaminen. – Minun tehtäväni JUKOn neuvottelu- ja järjestöpäällikkönä on tukea kaikin keinoin kentän toimijoita eli nimenomaan pääluottamusmiehiä ja luottamusmiehiä. Ohjeistan heitä kaikissa yt-neuvotteluihin liittyvissä kysymyksissä, jotta he tietävät neuvottelujen marssijärjestyksen ja lainsäädännön kiemurat, JUKOn järjestöpäällikkö Simo Kekki sanoo. Yhdessä pohditaan myös tarvittaessa, mitä työnantajan ehdottamiin vaatimuksiin vastataan. Riitelyn sijaan kannattaa yleensä aina koettaa löytää pehmeämpiä ja rakentavampia keinoja ongelmien ratkaisemiseksi. – On kaikkien etu, että neuvotteluissa päästään sellaiseen ratkaisuun, joka oikeasti tervehdyttää kunnan taloutta työntekijöiden etua unohtamatta. Yleensä ei kannata katsoa vain tätä hetkeä, vaan useamman vuoden perspektiivillä. Eläkkeelle lähtevien tilalle ei aina tarvitse palkata uusia, toisinaan määräaikaisuuksien vähentäminen voi olla hyvä keino tervehdyttää toimintaa, Kekki sanoo.

Kättä pitempää Monessa kunnassa ja kaupungissa johdolla ja luottamusmiehillä ei ole kummallakaan kokemusta yt-neuvottelujen käymisestä etenkään koko kunnan henkilöstön laajuudelta. Sen vuoksi JUKO yhdessä muiden kunta-alan pääsopijajärjestöjen kanssa on laatinut luottamusmiehille Syntyykö säästöjä -ohjekirjasen.

si. Sen sijaan monissa kunnissa tarvittaisiin rohkeita rakenteellisia ratkaisuja. Niihin ei olla oltu vielä valmiita.

Irtisanomissuoja käsitetty väärin

Oppaassa kerrotaan, miten kunnan yt-menettely on lain mukaan käytävä, minkälaisia aikarajoja neuvotteluissa pitää noudattaa ja esimerkiksi minkälaisia vaihtoehtoja työntekijäpuolta edustavat luottamusmiehet voivat työnantajalle ehdottaa vaikkapa lomautusten sijaan. Vihkosesta löytyy myös käytännön esimerkkeinä eri oikeusistuinten päätöksiä lomautusten aikana syntyneistä lainrikkomuksista. – Päivitetty opas lähetään jokaiselle pääluottamusmiehelle, mutta se löytyy myös verkosta sivulta www.juko.fi. Kekki on käynyt luottamusmiesten ohjeistamisen lisäksi tapaamassa myös kuntien ja kaupunkien johtajia, päättäjiä ja poliitikkoja. – Monesti keskustelemme esimerkiksi lomautusten vaikutuksesta kunnan talouteen. Joillekin voi tulla yllätyksenä, etteivät ne useinkaan tuo todellisia säästöjä, vaan voivat päinvastoin tulla kunnalle lopulta kalliimmak-

Simo Kekin mukaan useassa kunnassa esimerkiksi kuntaliitoksiin ja kuntien yhdistämisiin liittyvä työntekijöiden irtisanomissuoja on käsitetty väärin. Se takaa henkilöstölle työpaikan säilymisen yhdistymistä seuraavaksi viideksi vuodeksi. – Irtisanomissuoja ei kuitenkaan tarkoita sitä, että työntekijöiden työtehtävien pitäisi pysyä samoina. Kyllä tehtäviä voidaan muuttaa ja organisaatiota kehittää myös suoja-aikana, Simo Kekki sanoo. Monen kunnan talous on epätasapainossa ja ne luetaan kriisikuntiin. Kekin mukaan yksi syy on juuri se, ettei rakenteellisia muutoksia ole haluttu tehdä esimerkiksi kuntaliitosten yhteydessä. Toinen kriisiytymisen syy on vuoden 2008 finanssikriisi. – Viennin ja teollisuustuotannon väheneminen heijastuu verotuloihin vasta nyt. Kuntien johtajat ja viranhaltijat eivät varmasti haluaisi tehdä ikäviä päätöksiä työntekijöiden kannalta, mutta he ovat nyt puun ja kuoren välissä. Simo Kekki pelkää, että meillä on kymmenittäin kuntia, joissa päädytään yt-neuvotteluihin, lomautuksiin ja irtisanomisiin, kun ensimmäisen vuosineljänneksen verotulot selviävät. – Hyvää tässä on kuitenkin edelleen se, etteivät hyvinvointivaltion palveluntarpeet katoa mihinkään. Tarvitsemme tulevaisuudessakin kuntatyöntekijöitä, käsiä käytännön työhön ja päitä hallintoon. Työt eivät ole loppumassa, ne on vain organisoitava nykyistä tehokkaammin.

1 • 2014 KUMINA

7


Edunvalvonta

Luottamusmies pitää sinunkin puoliasi Pääluottamusmies Heljä Siitari toivoo yksittäistenkin työntekijöiden ottavan yhteyttä, jos yt-huolet kalvavat. Teksti: Leena Filpus | Kuva: Keskisuomalainen

K

un Jyväskylän kaupungilla työskentelevien JUKOlaisten pääluottamusmies Heljä Siitari kulki viime syksyn yt-neuvottelujen aikana kaupungilla, moni tuli toivottamaan jaksamista neuvotteluihin. – Aika usealla oli sellainen käsitys, että neuvotteluissa istutaan tauotta

aamusta iltaan, mutta ei se niin sentään mene. Neuvotteluja käydään yleensä muutamia tunteja kerrallaan, ja sen jälkeen osapuolet vetäytyvät pohtimaan seuraavaa askelta ja erilaisia vaihtoehtoisia ratkaisumalleja. Siinä ohessa hoidetaan myös muut käsillä olevat työt, Heljä Siitari sanoo. Jyväskylässä yt-neuvotteluihin pää-

dyttiin talouden kriisiytymisen vuoksi. Lopullinen sysäys oli valtiolta tullut ukaasi, että kuntien on tulevaisuudessa säästettävä. Jyväskylän osuudeksi kerrottiin 50 miljoonaa euroa. – Kunnan talous oli muutenkin jo kriisissä, joten ukaasi johti sitten yt-neuvotteluihin. Ne koskivat koko kaupungin vajaata 7 000 vakituista työntekijää. JUKOlaisia heistä on noin 1 800. Joulukuussa päättyneissä yt-neuvotteluissa ei tullut suoranaisia henkilöstövaikutuksia, mutta seuraavan kolmen vuoden aikana on tarkoitus vähentää joka vuosi 150 henkilötyövuotta eläköitymisen ja muun luonnollisen poistuman kautta sekä samalla supistaa määräaikaisten ja sijaisten määrää, Heljä Siitari sanoo ja pelkää, etteivät nämä keinot tule riittämään. Yt-neuvottelujen toinen kierros pyörähtänee käyntiin kevään aikana.

Yhteistyössä eteenpäin Kun virallinen yt-neuvottelukutsu tulee, eri työntekijäneuvottelujärjestöjen luottamusmiehet tutkivat yhdessä sen perusteita. – Ainakin meillä Jyväskylässä toimitaan näin, sillä eri liittojen pääluottamusmiehet työskentelevät fyysisestikin saman katon alla. Kävimme yhdessä läpi yt-neuvottelukutsun sisältöä ja laadimme omaa toimintastrategiaamme. Viime syksynä käytännössä kukaan meistä edes työnantajapuolella ei ollut ollut mukana koko kaupunkia koskevissa yt-neuvotteluissa aikaisemmin. Jatkossa olemme viisaampia. Syksyllä Siitari sattui osallistumaan juuri yt-neuvottelujen alla luottamusmiesten neuvottelupäiville, jossa yt-neuvottelujen kulkua ja lainsäädän8

KUMINA 1 • 2014


Kuntatalous

töä käytiin konkreettisesti läpi. – Toki asiat löytyvät kirjoistakin, mutta ainahan se on parempi kuin voi itse kysyä ja puhua suoraan asiantuntijoiden kanssa. Jäsentapahtuma osui siis hyvään hetkeen. Sain JUKOn lakimieheltä hyviä neuvoja.

Neuvot tarpeen Heljä Siitari toivoisi myös, että kaupungin työntekijät olisivat aktiivisesti yhteydessä luottamusmieheen yt-neuvottelujen aikana. Monissa työyksiköissä on kehitetty hyviä käytäntöjä, ja tiedetään myös, miten juuri siellä voisi muuttaa toimintoja. Se osaaminen ja vaihtoehtoiset ratkaisut pitäisi saada myös yt-neuvottelijoiden tietoon. – Kaikilla työpaikoilla ei ole luottamusmiestä tuomassa näitä viestejä meille pääneuvottelijoille. Yhteydenotoista voi siis olla ihan oikeasti hyötyä. Muutenkin, jos yt-neuvottelut mietityttävät, ottakaa ihmeessä yhteyttä. Me olemme juuri sitä varten olemassa, että autamme ja neuvomme yksittäisiäkin työntekijöitä. Siitarin mukaan jäseniltä tuli jonkin verran kyselyjä siitä, miksi ammattiliitot eivät suositelleet lomarahojen vaihtamista vapaaseen yhtenä säästökeinona. – Yksittäisen työntekijän kannalta se saattaa näyttää houkuttelevalta vaihtoehdolta, mutta lomaraha on osa palkkaa, ei mikään ylimääräinen irrotettava osa sitä. Jos työnantajalle annetaan mahdollisuus vaihtaa lomarahoja vapaaksi, käytännössä työnantaja saa oikeuden pienentää palkkaa. Harva suostuisi muuten vain viiden prosentin palkanalennukseen. Lomarahoista luopuminen on Siitarin mukaan epäviisasta, kun henkilöstö on jo muutenkin tiukilla. Lomarahavapaalla olevien työt kaatuvat sillä välin töissä olevien niskaan. Säästöhän perustuu siihen, ettei lomarahavapaalla olevan tilalle oteta sijaisia. – Sen sijaan jos työntekijät lomautetaan, he saavat viikon karenssin jälkeen ansiosidonnaista työttömyyskorvausta. Lisäksi lomautus on aina työnantajan päätös, jolloin työnantaja kantaa myös vastuun sen seurauksista, Heljä Siitari sanoo.

Kunnanjohtajana taantuvassa taloudessa Kiristyvässä kuntataloudessa johtaminen on tasapainoilua. Teksti: Saara Paavola | Kuva: Matias Hilden

T

aantuvan talouden aikoina kunnanjohtajan rooli kunnassa on moniselitteinen. Toisaalta pitäisi pystyä tuottamaan kuntalaisille palvelut mahdollisimman laadukkaasti ja kustannustehokkaasti tuhlaamatta veroeuroja, mutta toisaalta on huolehdittava myös kunnan henkilöstön jaksamisesta, jotta edellä mainitut palvelut voitaisiin tuottaa täydellä teholla. Kunnanjohtajan on myös pystyttävä tasapainoilemaan poliittisten päätösten ja myös valtionhallinnolta tulevien ohjeistuksien keskellä. Eteläsavolaisen Puumalan kunnan kunnanjohtaja Matias Hilden tasapainoilee päivittäisessä työssään näiden tekijöiden keskellä. Alun perin Luopioisten Aitoosta eli nykyiseltä Pälkäneeltä kotoisin oleva Hilden on valmistunut Tampereen yliopistosta Kunnallistalouden koulutusohjelmasta ja työskennellyt aiemmin muun muassa Pielavedellä kehittämispäällikkönä ja vs. kunnanjohtajana. Puumalassa voimakas rakennemuutos ja väkiluvun väheneminen ovat tuoneet haasteita kunnan taloudenpitoon jo vuosikymmenien ajan, toisaalta laaja vapaa-ajan asutus ja sen myötä syntynyt laaja yksityinen palvelusektori tuovat kunnalle mahdollisuuksia kehittyä eteenpäin. Kunnan henkilöstö on maan

keskiarvoon verrattuna iäkkäämpää ja henkilöstömäärässä on tapahtunut laskua viime aikoina. Puumalan palvelurakenteita on uudistettu ja esimerkiksi sote-palvelut järjestetään nykyään seudullisesti. – Toki talouden reuna­ ehdot edellyttävät, että kaikkia tehtäviä tarkastellaan esimerkiksi eläköitymisen yhteydessä, Hilden toteaa. >

1 • 2014 KUMINA

9


Puumala – Kriisikunnasta kriisiytyväksi kunnaksi Oman haasteensa kunnanjohtajan työhön tuovat valtion kriisikuntakriteerit. Puumalan kunta oli vahvan alijäämänsä vuoksi kriteerien mukaisesti kriisikunta, ja viime vuonna käyttöön otettujen uusien kriteerien mukaan kunta oli vuoden 2012 tilinpäätöksen perusteella kriisiytyvä kunta. Näillä näkymin Puumala pääsee tältäkin listalta pois vuoden 2013 tilinpäätöksen myötä. Hildenin mukaan Puumalan kunnallisverotuotot jäävät kuitenkin pieniksi ja myös korkean palveluntarpeen takia toimintakate on muita korkeampi. – Mikäli kunnan toimintamenojen kehitys saadaan pidettyä maltillisena, pysymme hengissä, Hilden toteaa ja muistuttaa, että toimintaa pitäisi järkeistää edelleenkin. Ongelmana ovat niin Puumalassa kuin muuallakin valtionosuusleikkaukset, mutta syntyneen aukon paikkaaminen ja saman summan kerääminen asukkailta Puumalassa tuo enemmän haasteita kuin vaikkapa Kauniaisissa.

KUVA: MATTI VAINIKKA

Kriisikuntakriteereissä parantamisen varaa

10

Kunnanjohtaja Matias Hildenin mielestä kriisikunta-ajattelu on tervettä, valtiolla pitää ollakin konsteja auttaa heikkoon taloudelliseen tilanteeseen ajautuneita kuntia. Hildenin mielestä itse kriteerit eivät kuitenkaan ole aivan

KUMINA 1 • 2014

parhaat mahdolliset. – Esimerkiksi Puumalasta tuli aikanaan kriisikunta suuren alijäämänsä vuoksi. Puumalan alijäämän perusta 90-luvulla kun kunnan poistopohja arvostettiin muita kuntia korkeammaksi. Kunnan peruspääoma on selvästi muita suurempi, mutta poistot ovat myös olleet suurempia kuin muilla. Kumulatiivinen alijäämä ei ole käsitteenä kunnilla yhtenäinen: monet kunnat ovat estäneet alijäämän kertymisen erilaisilla kirjanpidollisilla keinoilla, kuten tekemällä arvonkorotuksia taseessa olevalle omaisuudelle. Kriisikuntakriteerit eivät myöskään Hildenin mukaan kerro niinkään kunnan tämän hetkisestä tilasta. – Kriteerit eivät kerro, veroprosenttia ja vuosikatetta lukuun ottamatta, mikä on kunnan tämän hetkinen tilanne ja suunta. Vaikka alijäämää olisikin aiempina vuosina syntynyt, mutta lainakanta on maltillinen ja vuosikate kunnossa, onko kunta välttämättä ihan pahimmassa kriisissä?

Poliittisia päätöksiä ja tervettä kritiikkiä Kuntien säästötoimenpiteet ovat poliittisia päätöksiä ja kunnanjohtajan roolina on tasapainoilla niin poliittisten päätösten ja näkökulmien kuin monien muiden seikkojen keskellä. Toiset kunnat ovat päätyneet veroprosentin nostoon ja toiset tähtäävät henkilöstön vähennysten kautta tehtäviin säästöi-

hin. Hilden näkee roolinsa kuntalaisten rahojen kirstunvartijana. – Kuntalaisten rahoista pitää huolehtia paremmin kuin omistaan ja toki on noudatettava tervettä kritiikkiä siitä, kuinka paljon kuntalaisilta voidaan pyytää lisää rahaa nykytasoisen palvelutoiminnan ylläpitoon. Selvää kuitenkin on, että valtionosuusleikkausten ja taloudellisen tilanteen raameissa joudutaan veroastetta nostamaan kautta linjan, jotta valtion velvoittamat tehtävät saadaan hoidettua. Olennaista on tarkastella palvelujen tuotantotapoja ja sitä, saadaanko käytetylle veroeurolle riittävä vastine kuntalaisten hyvinvoinnin muodossa. Tarkasteltaessa palvelun tuotantotapoja ja tuotannon tehostamisesta puhuttaessa Hilden näkee tehostamisen varaa olevan kautta linjan. – Esimerkiksi sähköisten palvelujen kehittämisessä ja kansalaisten oman vastuun kasvattamisessa niin kuntakuin muullakin julkisella sektorilla olisi parantamisen varaan. Tehostamisen kohdalla puhutaan myös päällekkäisyyksien karsimisesta. Hilden löytää parannettavaa vahvasti hankepohjaisesta kehittämistoiminnasta, eikä pidä sitä kovinkaan tehokkaana. – On unohdettu, että toiminnan kehittäminen ja uudistaminen ovat organisaation perustehtäviä. Nyt meillä on maassa vahva hankekoneisto, johon toki saadaan rahoitusta esimerkiksi EU:lta, mutta eihän se mitään tehokkainta kehittämistyötä välttämättä ole.


Kuntatalous

Leikkaukset kurittavat kunta-alaa Vuodesta 2014 tulee kuntien henkilöstömenojen osalta aiempaa tiukempi, ja miltei jokaisessa kunnassa käynnistetään tai jatketaan aiempia säästötoimia. Teksti: Jussi Näri | Kuva: Thinkstock

K

T Kuntatyönantajien selvityksen perusteella henkilöstömenoissa varaudutaan kaikkiaan yli 600 miljoonan euron säästöihin. Sosiaali- ja terveystoimen sekä opetustoimen ollessa kuntien suurimpia menoeriä, kohdistuvat euromääräisesti suurimmat leikkauspaineet myös näille toimialoille. Vuonna 2013 kunnat lomauttivat kaikkiaan 7200 henkilöä. Vuonna 2014 luvun arvioidaan nelinkertaistuvan yli 31 000 työntekijään. Paikalliseen sopimiseen perustuvia henkilöstösäästöjä käytettiin n. 25 kunnassa. Kuluvana vuonna yli viidenkymmenen kunnan arvioidaan esittävän säästösopimuksia. Henkilöstöön kohdistuvat muutokset ovat siis rajuja ja tulevat tapahtumaan verrattain lyhyen ajan sisällä. Näiden vaikutus kuntapalvelujen kattavuuteen, sisältöön ja laatuun on vielä arvioimatta. Yhtä lailla selvää lienee,

että yksittäisillä säästösopimuksilla tai lomautuksilla ei kuntien kokonaissäästötarvetta täytetä eikä kestävyysvajetta ratkaista. Irtisanomisten arvioidaan koskettavan 0,2 prosenttia kuntatyötä tekevistä. Tilastokeskuksen mukaan kuntasektorilla työskentelee 437 000 henkilöä. Ensi vuoteen mennessä määrän arvioidaan vähenevän 9 000 henkilöllä. Vuoteen 2020 mennessä kuntatyötä tekevien määrän arvioidaan vakiintuvan 430 000 henkilön tasolle. (Katso kuvaaja seuraavalla sivulla.) Ongelmat ovat siis ennen muuta rakenteellisia. Silti kunnat pyrkivät nyt kaikin keinoin löytämään uusia säästökohteita. Säästösopimukset ja lomarahajärjestelyt ja tähyily kansalaisjärjestöjen suuntaan ovat jo käytössä olevia keinoja. Näidenkin merkitys kokonaistalouden kannalta on usein jokseenkin epäselvä.

Kirjastopalvelut kuntasäästöissä Jyväskyläläinen sivukirjasto joutui kaupungin säästötoimien seurauksena rajoittamaan aukioloaikojaan, jolloin paikallinen asukasyhdistys ryhtyi pitämään kirjaston tiloja auki vapaaehtoisvoimin asukasiltojen nimissä. Uutinen Jyväskylän Kypärämäen kirjaston ilta-aukioloaikojen jatkamisesta vapaaehtoisvoimin käynnisti myrskyn kirjastoammattilaisten keskuudessa. Toiminnasta syntyi aktiivinen keskustelu kirjastot.fi -forumilla, jossa asia jakoi väkeä leireihin. Toisaalta toiminta nähtiin tervetulleena lisänä kirjastopalvelun ylläpitämiseen, toisaalta vapaaehtoistyövoimalla ajateltiin korvattavan koulutettua kirjastohenkilökuntaa. Kirjastoalan ammatilliset ja aatteelliset yhdistykset tuomit- >

1 • 2014 KUMINA

11


Kunnallinen henkilöstö

Toteutunut

Ennuste 500 000 450 000 400 000 350 000 300 000 250 000

150 000 100 000 50 000

sivat vapaaehtoistyövoiman käytön silloin ja tuomitsevat edelleenkin. Kirjastotyötä tekee vain siihen koulutettu ammattitaitoinen henkilökunta. Kuntien päätöksenteossa vapaaehtoistyövoiman käyttö palvelutuotannossa on vippaskonsti, jolla ei voi korvata laadukasta ja kustannustehokasta palvelua. Vuotavaa kuntataloutta ei paikata tällä tavalla. Kun kuntatalous kiristyy entisestään, jatkuu kirjastojen kamppailu jo ennestään tiukoista käyttömenoista. Siitä huolimatta, että kirjastojen osuus kuntien talousarviossa on minimaalinen, kirjastopalvelujen leikkaaminen näyttäytyy kuntapäättäjälle yksinkertaisena ratkaisuna talousongelmaan. Esimerkiksi sivukirjaston lakkauttaminen näkyy kuntata-

12

KUMINA 1 • 2014

loudessa paljon pidemmällä aikajänteellä kuin vaikkapa koulu- tai terveyspalveluista leikkaaminen. Varmaa kuitenkin on, että tästä lankeava lasku tulee kuntalaisten maksettavaksi ennemmin tai myöhemmin. Kirjaston ja kulttuurin merkitystä hyvinvoinnin tuottajana ja syrjäytymisen ehkäisijänä ei näet kiistäne enää kukaan. Tulevana keväänä yhä useampi kunta tulee myös tarjoamaan henkilöstölle mahdollisuutta vaihtaa lomarahat vapaapäiviksi. Tällaisiin säästösopimuksiin suostumista perustellaan usein myös mahdollisuutena välttää edessä olevat todennäköiset lomautukset. Huomiotta usein kuitenkin jää, että säästövapaat heijastuvat myös palvelun laatuun eli esimerkiksi kirjaston aukioloaikoihin. Kesälukemista kaipaaville on silloin tarjolla vain suljettuja ovia henkilöstön osallistuessa taloustalkoisiin. Karkkilassa puolestaan säästötoimet pääsivät valtamedian otsikoihin, kun kirjaston koko henkilökunta siirtyi työskentelemään osa-aikaisena välttääkseen irtisanomiset. Lehdissä toimintaa kuvattiin poikkeuksellisena solidaarisuuden osoituksena ja valopilkkuna muuten synkkien talousuutisten keskellä. Sosiaalisessa mediassa toiminta jakoi taas keskustelijat nurkkiin. Toimin-

2020

2018

2016

2014

2012

2010

2008

2006

2004

2002

2000

1998

1996

1994

1992

1990

1988

1986

1984

1982

1980

1978

1976

1974

1972

0 1970

(LÄHDE: KT KUNTATYÖNANTAJAT, TILASTOKESKUS)

200 000

ta nähtiin – kuten useissa lähteissä kuvattiin – juuri kädenojennuksena yhteisölle, mihin työnantajakin suostui. Toisaalta ymmärrettiin, että nyt kirjaston työntekijät ottivat itse harteilleen työnantajan säästötoimet sekä pelättiin, että Karkkilasta tulee toimintamalli myös muihin kuntiin. Pelko on sinänsä aiheellinen. Useat kirjastot tinkivät myös aineistojen hankinnasta. Suomen Kirjastoseuran kesällä 2013 tekemän selvityksen perusteella kirjastojen hankinnoista oli jo tuolloin leikattu 10 prosenttia. Ja nyt siis puhutaan kirjaston kokoelman ylläpidosta, yhdestä kirjaston toiminnan kulmakivistä. Kokoelmapäällikkö Maarit Helén Tampereen kaupunginkirjastosta arvioi, että kuluvana vuonna kirjastojen aineistohankintoihin kohdennetuista määrärahoista tullaan tinkimään entisestään: ”kun kaikesta muusta on jo säästetty, henkilöstöstä, aukioloajoista tai vaikkapa kalustehankinnoista, ei muuta säästökohdetta juuri jää kuin ne kirjat”. Tässäkin kirjastoammattilaiset ovat hieman kahta puolta. Toisaalta pidetään kiinni kokoelmien, dokumentoinnin ja tiedonhaun tärkeydestä, toisaalta halutaan suunnata entistä enemmän kohti tapahtumakirjastoa. Merkityksellistä on kuitenkin se, millainen viesti kirjaston perustehtävästä kuntapäättäjille annetaan.


Työelämä

Työhakemuksella töihin Millaisilla työhakemuksilla haemme töitä? Osaammeko markkinoida itseämme? Teksti: Saara Paavola | Kuva: Thinkstock

T

yön hakeminen ja työ itsessään ovat kokeneet muutoksia viimeisen vuosikymmenen aikana, mutta työhakemus ja sen tärkeys ovat säilyneet muuttumattomina. Vaikka sähköinen työhakemus kilpaileekin paperisen rinnalla, työhakemuksen ydin ei ole kuitenkaan muuttunut. Hakemuksen avulla työnhakija markkinoi ja myy itsensä tulevalle työnantajalle kirjallisessa muodossa. Työhakemuksia on tutkittu Suomessa vähän. Tätä aukkoa paikkaakin nyt Helsingin yliopiston Sanni Koskelan ansiokas pro gradu -työ Työhakemus tekstilajina. Vaikka tämän Suomen soveltavan kielitieteen yhdistyksen vuoden graduksi valitsema työn näkökulma onkin suomen kielessä, on sillä paljon annettava työvoima- ja rekrytointikysymysten kanssa työskenteleville. Merkittäväksi Koskelan tutkimuksessa nousee työnhakijoiden kykenemättömyys myydä ja markkinoida itseään. Työhakemuksissa työnhakijat taipuvat helposti vähättelemään osaamistaan ja valittamaan huonoa kielitaitoaan. Vaarallista on myös varman päälle pelaaminen. Työnhakijoiden määrä avointa työpaikkaa kohden kasvaa koko ajan ja erottautuminen hakijamassasta olisi hyvin tärkeää. Harva kuitenkaan uskaltaa ottaa riskejä. On kuitenkin muistettava, että liioittelu ei ole sallittua. Jos työhakemuksessa kertoo osaavansa, on todellisuudessa myös osattava. Useat työnantajat myös testaavat työnkannalta olennaisimmat osaamisalueet, jolloin liioittelulla ei pääse pitkälle. Työhakemus on aina kahdenvälistä viestintää. Työhakemus ei välttämättä vaadikaan kykyä käyttää hienoja sanoja vaan paremminkin selkeää ilmaisua ja omien erityispiirteiden esiintuomista esimerkkien kautta. Hakemuksessa on tärkeää kuvata omia onnistumisen

Työhakemuksessa muista ainakin nämä: • Käytä esimerkkejä!

Kerro niiden avulla työtehtä­ vistäsi, onnistumisistasi ja saavutuksistasi

• Jos olet opiskelija, eikä

sinulla ole vielä oman alan työkokemusta, kerro esimer­ kein opintosaavutuksistasi (kursseista, projekteista) tai harrastusten kautta tulleesta kokemuksesta.

• Älä ole liian vaatimaton äläkä vähättele taitojasi!

• Vältä kirjoitusvirheitä.

hetkiä ja saavutuksia. Opiskelijoiden kohdalla onnistumisen hetkiä ja saavutuksia ei välttämättä ole vielä koettu työelämässä, jolloin kannattaa keskittyä siihen osaamiseen joka on kertynyt muuta kautta. Esimerkiksi opiskeluihin kuulunut onnistunut projekti tai harrastusten kautta tullut osaaminen kertovat paljon organisointikyvystä ja projektin hallintataidoista. Omaa osaamista miettiessä kannattaa ajatella kokonaisvaltaisesti eikä keskittyä vain työelämässä saavutettuihin kokonaisuuksiin. Kauniaisten kaupungin henkilöstöpäällikkö ja Kumulan hallituksen puheenjohtaja Päivi Hytönen näkee työnhaun uudistumisessa hyviä puolia. – Siirtyminen sähköisten rekrytointimenetelmien käyttöön ohjaa osaltaan työnhakijan hakemuksen muotoilua. Kun työnantajan puolesta voidaan muotoilla millaisia tietoja työnhakijalta hakuvaiheessa kysytään, ohjaa tämä työnhakijaa keskittymää olennaiseen osaamiseen ja kokemukseen. Puolensa on myös vapaamuotoisessa hakemuksessa, vapaamuotoinen hakemus testaa työnhakijan kykyä keskittyä olennaiseen juuri haettavan työn kannalta, Hytönen pohtii. Työhakemukseen liittyy paljon tunteita, odotusta, toive uudesta työstä, omasta paikasta työmarkkinoilla, mutta usein myös epävarmuutta ja pelkoja. Työhakemus on henkilökohtainen tuotos, jonka näyttäminen jollekin muulle kuin rekrytoijalle voi olla suuren kynnyksen takana. Tästä epävarmuuden tunteesta olisi tärkeää päästä eroon ja luetuttaa oma työhakemus vaikkapa kaverilla tai sitten oman ammattijärjestön asiantuntijoilla. Kun kirjoittaa yksin ja suurella tunteella, voi olla että jokin olennainen osuus jää mainitsematta. Pyydä siis rohkeasti kommentteja työhakemuksestasi. Vain siten siitä syntyy hiottu timantti. 1 • 2014 KUMINA

13


Kun tarvitset

Liity Kumulan jäseneksi sivuilla kumula.fi tai www.akavan­ erityisalat.fi/jasenyys/liity _jaseneksi Kumulan jäsensivuilta intra. kumula.fi löydät monipuolista tietoa niin työelämän muutostilanteisiin kuin opiskelijaelämäänkin. Jäämässä eläkkeelle? Jatka Kumulan eläkeläisjäsenenä niin kaikki etusi säilyvät. Eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on vain 60€/ vuosi. Ilmoita kuitenkin eläkkeellä jäännistäsi ja päivitä jäsentietosi osoitteessa akavanerityisalat. fi/jasenyys/jasentietojen_pai­ vitys tai ilmoita jäsensihteereille jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi tai numeroon 0201 235 370. Kysyttävää jäsenasioista tai -maksuista? Ota yhteyttä jäsensihteereihin puh. 0201 235 370 tai jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi. Kuntien asiantuntijat – Kommunala specialister – Kumula ry Maistraatinportti 4 A, 6. krs. 00240 Helsinki p. 0201 235 385 kumula@kumula.fi kumula.fi Akavan Erityisalat ry Maistraatinportti 4 A, 00240 Helsinki p. 0201 235 340 faksi (09) 147 242 akavanerityisalat.fi Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko Asemamiehenkatu 2, 00520 Helsinki Käyntiosoite: Kellosilta 5 B, 6. krs, toimisto avoinna ma–pe klo 9–15 Palvelunumero (09) 7206 4343 ma ja to klo 12–15 Info-puhelimesta 0600 944 94 etuuden hakija saa tiedon viimeisimmästä maksupäivästä 24 h/vrk, puhelun hinta pvm + 0,37 e/min Faksi (09) 272 1212 erityiskoulutettujen.tk@erko.fi erko.fi

14

KUMINA 1 • 2014

Ajankohtaista

Hallitukseen uusia jäseniä

K

umulan hallitukseen valittiin marraskuisessa liittokokouksessa uusia jäseniä. Liittovaltuusto valitsee hallitukseen kahdeksan jäsentä ja heille henkilökohtaiset varajäsenet. Jäsenten toimikausi on kaksi vuotta ja joka vuosi puolet jäsenistä on erovuorossa. Myös erovuorossa olevat hallituksen jäsenet voivat asettua uudelleen ehdolle. Hallituksen uusiksi jäseniksi valittiin Kimmo Kumlander Helsingistä (varajäseneksi Mirja-Liisa Jussila Orivedeltä), Jarno Moisalta Tampereelta (varajäseneksi Mika Vertainen Tampereelta), Arja Justander Pieksämäeltä (varajäseneksi Salla Palmi-Felin Lahdesta) ja Raija Seppänen Oulusta (varajäseneksi Marianne Lindblad Pornaisista). Hallituksessa jatkavat Mika Kesseli Lappeenrannasta (Anna Ruth Helsingistä), Pirjo Röynä Kuopiosta (Irmeli Isokivijärvi Hämeenlinnasta), Timo Tamminen Kangasalta (Raili Sihvonen Tampereelta) ja Anne-Marie Rautiainen Littoisista (Jaana Rissanen Vääksystä). Hallituksen puheenjohtajana toimii Päivi Hytönen Helsingistä. Valtuuston kokouksessa hyväksyttiin myös Kumulan toimintasuunnitelma vuodelle 2014. Vuoden toimintaa värittää huoli kuntien yt-neuvottelujen lisääntymisestä. Kumula haluaa olla luottamusmiestensä ja jäsentensä vahvana tukena näinä haastavina aikoina. Vuoden 2014 toiminnassa erityisinä painopistealueina nähdään laadukkaan järjestöviestinnän edistäminen ja jäsentyytyväisyyden kehittäminen.

Jäsenetu

H

elsingin kaupunginorkesterin ja Radion sinfoniaorkesterin konsertit Musiikkitalossa Kumulan jäsenenä saat 20 prosentin alennuksen normaalihintaisiin kertalippuihin. Tarjous voimassa lippupisteen lippupisteissä, Musiikkitalon lipunmyynissä ja puhelinmyynnissä. Muista mainita alennustunnus AKAVA. Huom! Ei voimassa verkkokaupassa. Lisätietoa ja muita jäsen­etuja jäsensivuillamme intra.kumula.fi.

Svensk resumé Det kommande året Kumula fortsätter att jobba för att utveckla arbetslivet genom centralorganisationen Akava. Så många som möjligt ska ha tillgång till arbete, goda arbetsförhållanden och välmående. Vi har ett krävande år framför år eftersom alla kommuner ska spara. Från och med år 2014 kommer kommunernas personalutgifter att stramas åt ytterligare, och nästan varje kommun inleder eller fortsätter sina tidigare sparåtgärder. På basis av KT Kommunarbetsgivarnas utredning får vi förbereda oss på personalutgiftsbesparingar på totalt över 600 miljoner euro. Akavas Specialorganisationers experter har en livlig samarbetshöst bakom sig. Antalet anställda som

berörs av samarbetsförfarandet kom som en överraskning för Harri Ikonen och Tarja Kullanmäki, jurister för kommunsektorn inom Akavas Special­ organisationer. Ikonen anser att arbets­ marknadsjuristens viktigaste uppgift vid samarbetsförhandlingar är att se till att förhandlingarna förs i enlighet med samarbetslagen. Kommunernas förtroendemän får också stöd av FOSU vid samarbetsförhandlingarna. FOSUs förhandlings- och organisationschef Simo Kekki stödjer och ger råd till huvudförtroendemännen och andra förtroendevalda i alla frågor som gäller samarbetsförhandlingar. Medan den kommunala ekonomin stramas åt allt mer fortsätter biblio­- >


Opiskelijat

Koulutus opiskelijoiden hyvinvoinnista

KUVA: KUMULA RY

A

Kumula palkitsi kunnallisia toimintapolitiikkoja tutkivan gradun

K

umulan syksyisessä apurahahaussa saimme 14 apurahahakemusta niin pro gradu kuin opinnäytetöihin. Töiden aiheet sivusivat kuntakenttää monesta näkökulmasta, aiheet liikkuivat kuntataloudesta kuntahallintoon ja kirjastojen käyttöön. Kumulan hallitus myönsi apurahan Tampereen yliopiston Johtamiskorkeakoulussa pro gradu-työtään tekevälle Antti Mark­ kolalle. Apurahan suuruus on 500 €. Markkolan työ ” Kunnalliset toimintapolitiikat” tutkii public policy -teoriaa suhteessa suomalaiseen kunnallishallintoon. Teoriaa on tutkittu Suomessa lähinnä valtio-opin ja yleisen hallintotieteen näkökulmista. Public policy -teorian hyödyntäminen antaa kunnallisalan tutkimukselle työkaluja, joita on kehitetty ja hyödynnetty hallinnon ohjaamisessa.

Työn empiria koostuu Järvenpään kaupungin toimintamalliuudistuksesta, jossa kaupunki siirtyi asiakaslähtöiseen ja prosessimaisesti toimivaan organisaatioon. Järvenpään kaupungin vuonna 2010 aloittaman muutoshankkeen avulla kaupunki pyrkii parantamaan valmiuksia vastata toimintaympäristön muutoksen tuomiin haasteisiin. Markkola tutkii työssään muutoshankkeen tuomia vaikutuksia Järvenpään toimintapolitiikkaan. Markkolan tutkielman palkitsemisperusteina olivat tutkielman uutta tietoa tuottava aihe, tutkielman tekijän hyvä perehtyneisyys aiheeseen, työn ohjaajan vahvat perustelut sekä ansiokas tutkimussuunnitelma, joka esitteli aihetta selkeästi ja laajasti. Markkolan työ valmistunee kevään aikana.

teken sin kamp om de redan nu nerbantade driftsutgifterna. Trots att bibliotekens andel i kommunernas budget är mycket liten verkar de kommunala beslutsfattarna se nedskärningar i bibliotekstjänsterna som en enkel lösning på kommunens ekonomiska problem. När kommu-

nen sparar är kommundirektören tvungen att bolla med många krav från olika håll. Puumalas kommundirektör Matias Hilden måste varje dag i sitt arbete sammanjämka krav som följer på politiska beslut med föreskrifter från statsförvaltningen.

kavan Erityisalat järjestävät Turussa 12.4. klo 9:30–16 koulutuksen aiheesta ”Onnellinen opiskelija – tehokas työntekijä”. Päivän aikana lähestytään opiskelijoiden hyvinvointia erilaisten teemojen avulla. Koulutuksessa käsitellään muun muassa stressinhallinnan, ergonomian (läppärityöskentely), opiskelukyvyn, tulevaisuuden ja työuran suunnittelun kannalta ja annetaan eväitä työnhakuun. Urasuunnitteluvinkkien ja itsetuntemuksen lisäksi koulutuksessa opitaan käytännön keinoja itsensä kehittämiseen, omaa hyvinvointia edistävien työtapojen omaksumiseen sekä omien vahvuuksien tunnistamiseen ja vahvistamiseen. Tilaisuus järjestetään Sokos Hotel Caribiassa. Ilmoittaudu koulutukseen 28.3. mennessä Akavan Erityisalojen jäsensivujen kautta osoitteessa akavanerityisalat.fi.

Kevään opiskelijaapurahan hakuaika on 15.3.–29.4.2014

K

umulan opiskelijajäsenet voivat hakea Kumulalta tukea pro gradu -työnsä tai opinnäytetyönsä tekoon. Apurahan myöntää Kumulan hallitus ja kevään hakuaika on 15.3-29.4.2014. Apurahaa haetaan Kumulan jäsensivuilta löytyvällä lomakkeella. Lomakkeen liitteeksi liitetään tutkimussuunnitelma ja työn ohjaajan suositus. Lisätietoa apurahan hakemisesta löydät Kumulan jäsensivuilta intra.kumula.fi tai järjestösihteeriltä saara.paavola@kumula.fi .”

Kumulas förbundsfullmäktige­ möte valde in nya medlemmar i Kumulas styrelse. De nya styrelsemedlemmarna är Kimmo Kumlander (suppleant Mirja-Liisa Jussila), Jarno Moisalta (Mika Vertainen), Arja Jus­ tander (Salla Palmi-Felin) och Raija Seppänen (Marianne Lindblad).

1 • 2014 KUMINA

15


Liittovaltuuston kevätkokous 2014 Kutsu liittovaltuutetuille ja valtuuston varajäsenille Kuntien asiantuntijat – Kumula ry:n liittovaltuusto kokoontuu sunnuntaina 27. huhtikuuta 2014. Tarkempaa tietoa liittovaltuuston kevät­kokouksesta lähemmin. Esityksiä liittovaltuustolle voi tehdä hallitus ja aloitteita liiton jäsenet. Aloitteet on toimitettava kirjallisesti liiton hallitukselle viimeistään 40 päivää ennen kokousta eli viimeistään 18. maaliskuuta 2014. Aloitteesta on hallituksen annettava liittovaltuustolle lausuntonsa. Kuntien asiantuntijat – Kumula ry Hallitus

16

KUMINA 1 • 2014

Kumina 1/2014  

Kumina on Kuntien asiantuntijat – KUMULA ry:n jäsenlehti. Se ilmestyy neljästi vuodessa. Painettu Kumina postitetaan jokaiselle kumulalaisel...