Page 1

JÄSENLEHTI 4. 2015 | SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry

Esimies, saatko viestisi perille? s. 4

Liittojen koulutukset s. 7 | Vinkkejä piilotyönhakuun s.9 | Tilauksessa parempi ay-liike s.12

www.specia.fi | Asiantuntija 4/2015 1


4.2015

Esimies, viestintä ja vastuu s. 4 | Liittojen koulutuksista uutta virtaa omaan työhön s. 7 | 10 vinkkkiä piilotyönhakuun s. 9 | Yksityissektorin neuvottelukunta s. 10 | Lotta Aarikka haluaa paremman ay-liikkeen s. 12 | SPECIA 30 vuotta! s. 14 | Puheenjohtajan mietteitä s. 16 | Opiskelijakolumni s. 17 | Anne Astikainen, Vuoden Asiantuntija 2015 s. 18 | Svensk resumé s. 19

Pääkirjoitus

KUVA: JUSSI AALTO

2015 – aktiivinen SPECIA-vuosi

Kulunut vuosi on ollut yhdistykselle tapahtuma­ rikas. Marika Laakko kehittämispäällikkö

Vuosi 2015 on kohta joulunviettoa vaille paketissa. Kulunut vuosi on ollut yhdistykselle tapahtumarikas. Vuosi pyörähti käyntiin Linkedin-koulutuksella, joka järjestettiin usealla paikkakunnalla. Keväällä järjestettiin SPECIA-foorumi, joka oli suunnattu esimiehille. Kevätkokouksen yhteydessä Kansallismuseolla oli samaan aikaan myös Akavan Erityisalojen Inspiraatiopäivä. Alkukesästä vietimme toimistolla avointen ovien päivää. Syksyllä olikin sitten odotettu 30-vuotisjuhlaseminaari ja juhlat. Marraskuussa ”Uudelle uralle” -tilaisuus ja kahvikiertue ympäri Suomea kruunasivat vuoden ennen syyskokousta. Syyskokous järjestettiin Tuusulassa, paikalla oli useita uusia kasvoja – hienoa! Näimme teitä paljon ja uskon, että myös jäsenet saivat uusia tuttuja! Pyrimme varaamaan tilaisuuksiin aikaa verkostoitua – se onkin ollut palautteena jäsenkyselyssä. Syyskokouksessa valittiin uusia hal-

Asiantuntija-lehti on ilmestynyt vuodesta 1991. Julkaisija SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Päätoimittaja Marika Laakko Ulkoasu Nymandesign Oy Painopaikka T-Print Ky Ahokaari 3 05460 HYVINKÄÄ Painosmäärä 6 700

SPECIAn toimisto Toiminnanjohtaja Simon Huldén 040 719 3328 simon.hulden@specia.fi Kehittämispäällikkö Marika Laakko 040 820 2215 marika.laakko@specia.fi

lituksen jäseniä; ensi vuonna mukana on aivan uusia tekijöitä SPECIAssa. Jos toiminta kiinnostaa, ottakaa rohkeasti yhteyttä! Hallituspaikka ei ole ainoa keino olla mukana. Aktiivinen

vaikuttaminen voi olla tilaisuuksissa käymistä, ideoiden antamista, vaikka palautteen muodossa tai ole yhteydessä meihin toimistolla. Toimistolle voi aina tulla kahville (ihan aina emme lupaa olla paikalla). SPECIAn Facebook tai Twitter on myös paikka näkyä ja saada ääni kuuluviin – osallistu rohkeasti keskusteluun! Me olemme teitä varten ja mitä enemmän saamme viestiä teiltä, tiedämme mihin suuntaan meidän kannattaa mennä. Tuomme toimintaamme näkyväm-

mäksi ja tutuksi avaamalla yhdistyksen toimintaa niin tapahtumien kuin erinäisten luottamusorganisaatioiden kautta. Tässä numerossa esittelemme yksityissektorin neuvottelukunnan toimintaa, jossa on meidän ”tekijöitä” jäseninä. Nämä ovat vaikuttamisen paikkoja, jotka eivät ole sidottuja esimerkiksi hallitustyöskentelyyn. Ota yhteyttä mikäli toiminta kiinnostaa! Kiitos kaikille vuoden aikana toimin-

nassa mukana olleille! Mukaan on tarttunut paljon uusia kasvoja. Nautitaan joulunajasta ja innolla uuteen toimintavuoteen 2016!

Järjestöasiantuntija Hanna-Mari Koski 044 333 9116 hanna-mari.koski@specia.fi toimisto@specia.fi Snellmaninkatu 19–21 00170 Helsinki SPECIA ry:n puheenjohtaja Risto Tolonen risto.tolonen@specia.fi 0400 780 676 Jäsenmaksut ja jäsenyyttä koskevat kysymykset

KANSIKUVA: THINKSTOCK

Akavan Erityisalojen jäsensihteerit 0201 235 370 (toimistoika 9:00–15:00) Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko www.erko.fi, (09) 7206 4343 (ma–to klo 12.00—15.00)

2 Asiantuntija 4/2015 | www.specia.fi

SPECIA sosiaalisessa mediassa SPECIAn löydät myös Twitteristä. Seuraa nimimerkkiä @SPECIAry, niin pysyt perillä ajankohtaisista asioista.

SPECIA on myös Facebookissa. Käy tykkäämässä!


Työn orjat Roope Alho

Vinkkejä tulevaan toimintaan! Kysyimme teiltä keväällä tyytyväi-

syyttä toimintaamme ja saimmekin paljon ideoita miten kehittää toimintaamme. Ideat voidaan karkeasti jakaa viestinnän, jäsenpalvelujen ja vaikuttamisen teemoihin. Sähköisen jäsenkirjeen helppokäytettävyys ja ajanmukaisuus koettiin tärkeänä. Olemmekin lisänneet uutiskirjeen ilmestymistä ja tiivistäneet sen muotoa. Etäosallistumisen mahdollistaminen seminaareihin ja koulutuksiin nousi esille. Pyrimme mahdollistamaan tämän tilaisuuksissamme ja viimeisin koulutuksemme onkin nähtävissä sivuillamme. Yhteys toimiston henkilökuntaan ja kynnyksen madaltaminen helpottaa asioiden hoitamista ja tämän saamme aikaan hyvällä ja luottamuksellisella palvelulla. Lupaamme toimia niin jatkossakin! Jäsenpalveluihin toivottiin lisää Levin lomaosakkeen kaltaisia mah-

dollisia vapaa-ajan näkökulmaan. Mietimme tätä! Erilaiset mobiilipohjaiset palvelut, ilmoittautumisten helpottaminen ja työ- ja urapalvelut ovat kehittämiskohteitamme. Otamme toki koko ajan vastaan ideoita, ajatuksia ja mietteitä meidän toiminnan parantamiseksi. Kohdistamme palveluitamme entistä enemmän alakohtaisesti entisen työnantajasektorin sijaan. Tämä näkyy esimerkiksi koulutuksissa niin, että teemat mietitään pikemminkin ”mikä kiinnostaa projektityötä tekeviä” kuin räätälöity koulutus valtiosektorilla työskenteleville. Edunvalvontaan kaivattiin lisää potkua ja terävyyttä. Olkaa yhteydessä mikäli koette, että jokin asia on jäänyt liian vähälle huomiolle! Me olemme täällä teitä varten ja yhdessä Akavan Erityisalojen kanssa (ja Akava suuremmassa mittakaavassa) jäsentemme oikeuksien ja asiantuntijuuden puolestapuhujia!

Hyvää joulua & onnea vuodelle

2016

www.specia.fi www.specia.fi || Asiantuntija Asiantuntija4/2015 4/2015 33


| Johtaminen |

Esimies, viestintä ja vastuu Esimiehillä on huomattavasti suurempi viestintävastuu organisaatioissa, kuin kuvitellaan. Esimies rekrytoi, perehdyttää, ohjaa, palkitsee, motivoi, toimii esimerkkinä ja johtaa tiiminsä kohti menestystä. Esimiestyö on johtamista ja johtaminen hyvin pitkälti viestintää. Teksti: Elina Melgin | Kuva: Olli-Pekka Orpo, Thinkstock

Kehollisen viestinnän voima on suurempi kuin sanallisen. Jos sanallinen ja kehollinen viestintä ovat ristiriidassa, aitous katoaa, eikä esimiehen viestintä ole uskottavaa. Elina Melgin

ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n toimitusjohtaja.

4 Asiantuntija 4/2015 | www.specia.fi 4 Asiantuntija 4/2015 | www.specia.fi


Elina Melgin on koulutukseltaan filosofian tohtori ja ProCom – Viestinnän ammattilaiset ry:n toimitusjohtaja.

i

Kun esimies valitsee työntekijänsä,

hän osallistuu työnantajakuvan muodostamiseen. Ensinnäkin työpaikan ja esimiehen pitää olla kiinnostavia parhaiden työnhakijoiden silmissä. Esimies vastaa käytöksellään ja taidoillaan siitä, miltä yritys näyttää ulospäin. Yleistä työantajakuvaa voi suunnitella ja silottaa mainostoimistossa, mutta nykypäivän työnhakijat saavat tietoa eri kanavista. Millainen kulttuuri työpaikalla vallitsee? Mitä työpaikasta puhutaan? On hyvä muistaa, että työntekijät puhuvat joka tapauksessa ja puhe koskee ensisi-

jaisesti kertojan omakohtaisia kokemuksia. Esimies toimii koko yrityksen tai yhteisön maineen peilinä, vaikkei tahtoisikaan.

Ensivaikutelmalla on merkitystä Esimiehellä on tärkeä rooli paitsi yrityksen maineeseen liittyvässä ulkoisessa viestinnässä, myös sisäisessä viestinnässä. Tärkeä kosketus syntyy jo silloin, kun esimies perehdyttää uuden työntekijän tehtäviinsä. Onko toimenkuva selkeä? Kertooko esimies selvästi, mitä työntekijältä odotetaan? Huolehtiiko hän siitä, että työyhteisö ottaa uuden yksilön lämpimästi joukkoonsa? Viestintä ei ole yksisuuntaista tiedottamista vaan kuuntelemista ja yhteisen tahtotilan rakentamista. Viestintä on vuorovaikutukseen perustuvaa vaikuttamista. Ensivaikutelma säilyy pitkään. Esimiehellä on nimensä mukaisesti esimerkillinen rooli kannettavanaan. Ennen esimiehiä kutsuttiin mestareiksi. Taitavat mestarit opettivat nuorempiaan, siirsivät taitojaan heille. Tämän päivän esimiehen tehtävänä on tulkita yrityksen tai yhteisön strategiaa. Hän on se henkilö, joka purkaa auki yleiset tavoitteet: mitä ne tarkoittavat tiimin ja yksilön kannalta. Tätä viestintävastuuta ei voi siis delegoida viestintäosastolle eikä assistentille. Esimies vastaa siitä, että strategia tulee ymmärretyksi. On eri asia rakentaa kirkkoa, kuin kantaa kiviä paikasta toiseen, kuten kuuluisa Mandelan sanomaksi väitetty esimerkki kuvailee. Kehollinen viestintä on sanallista vahvempaa Perehdytyksen jälkeen alkaa työntekijän ohjaus. Esimiehellä voi olla suora tai > www.specia.fi | Asiantuntija 4/2015 5 www.specia.fi | Asiantuntija 4/2015 5


| Johtaminen |

välillinen rooli ohjauksessa, ja hänellä on aina viestinnällinen vastuu. Innostunut ja strategiaan sitoutunut esimies saa helposti muut mukaansa. Kehollisen viestinnän voima on suurempi kuin sanallisen. Jos sanallinen ja kehollinen viestintä ovat ristiriidassa, aitous katoaa, eikä esimiehen viestintä ole uskottavaa. Esimies ei toimi yksin. Viestintäorganisaation tehtävänä on rakentaa esimiehen avuksi sellainen tiedonkulkuprosessi ja työkalut, joiden avulla hän voi onnistua tehtävässään. Samalla tavoin henkilöstöorganisaatio antaa työkalut työntekijöiden ohjaus- ja palkitsemisprosesseihin. Esimies on itsekin samaisen palkitsemisprosessin osa. Hänen panostustaan johtamistyöhön arvioidaan ja hyvä jälki palkitaan.

Kommentti | Esimiehen haasteena ovat erityisesti nopea tiedon lisääntyminen ja tiedonkulun vauhti. Mietin, onko viesti saavuttanut tiimini, vai meneekö se myös asiaan kuulumattomille. Heille, joita asia ei oikeastaan koske. Kaikkihan on napin painalluksella mahdollista. Toisena haasteena pidän tiedon määrän hallintaa ja sen varmistamista, että välittämäni viesti on ymmärretty oikein. Kaikkea tietoa ei pysty hallitsemaan, se on muistettava ja hyväksyttävä. Pitää vain tietää mistä työkalupakista tieto todennäköisesti löy-

6 Asiantuntija 4/2015 | www.specia.fi 6 Asiantuntija 4/2015 | www.specia.fi

Ihmissuhteet murheenkryyninä Organisaatioiden turhauttavimmat arkimurheet piilevät ihmisten välisissä suhteissa. Tulehtunut tiimi voi jarruttaa koko organisaation toimintaa. Sosiaalisessa kanssakäymisessä syntyvät paineet johtuvat usein epärealistisista odotuksista, epäselvistä toimenkuvista sekä johtamisjärjestelmien toimimattomuudesta. Ongelmia alkaa kasautua, jos työntekijöille syntyy riittämättömyyden tunteita. Olennaista on, miten nopeasti sellaisista tilanteista selvitään. Ratkaisukeskeisessä ja motivoituneessa toimintakulttuurissa esimiehelle voi puhua avoimesti. Hänen vastuullaan on saada työntekijät käsittämään, ettei keskinäinen kähnääminen vie minnekään. Esimies saa palkkansa siitä, että

työnteko sujuu ja tulosta syntyy.

Viestijän taidot Onko suomalaisella keskivertoesimiehellä sitten viestijän taitoja? Onko hän ratkaisukeskeinen vuorovaikutuksen mestari? Kysymys on relevantti siksi, että esimiehiksi noustaan useimmiten ihan muilla ansioilla. Viestintätaitoja voi kuitenkin hankkia työn ohessa. Yhä useampi oppiva organisaatio sisällyttää henkilöstön kehittämissuunnitelmiinsa esimiesten viestintätaitojen valmennukset. Tiimin vetäjien on muistettava itsekin kouluttautua ja ylläpitää omaa hyvinvointiaan. Oman työn hallinnan ansiosta esimies pysyy motivoituneena vaativassa roolissaan tavalla, joka tuottaa hedelmää.

Myyntipäällikkö Ari Lipponen, Sveitsinportin Auto

tyy, kun sitä tarvitaan. Ja että tiiminikin tietää tämän. Kommunikoidessaan esimiehen on asetettava sanansa oikein, sillä sävyihin ja yksityiskohtiin tartutaan herkästi ja sisältökin saatetaan ymmärtää toisin kuin on tarkoitettu. Tähän tarvitaan paitsi koulutusta, myös itsekritiikkiä viestijältä. Kehollisen viestinnän merkitys on suuri. Se vaikuttaa niin alaisiin kuin asiakkaisiinkin. Tämän unohtaa helposti kiireen keskellä ja muun taakaan painaessa. Esimerkki on kuitenkin aina esimerkki,

valitettavasti myös negatiivinen. Kaikki ”eturintamassa” -esimerkillä tehtävä toiminta ja viestintä vaikuttavat ja vaikutus on nopeaa. Kuten aiemmin jo totesin, yhdellä viestillä voi tuhota paljon tai saavuttaa paljon. Siksi on erityisen tärkeää miettiä ennen napin painallusta, onko viesti tarkoin harkittu ja että voimmeko sillä saavuttaa toivotun reaktion. Käytännön esimies ja johtamistyön viestinnän laatuun ja kehittämiseen on panostettava, sillä tulevaisuudessa työelämän vauhti kiihtyy!


| Koulutus |

Jani Jylhä lähti Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten (MMA) koulutukseen hakemaan tukea ja täydennystä omalle ammattitaidolle. – Etteivät perusasiat unohdu, KONEen myyntipäällikkönä Jyväskylässä työskentelevä Jylhä sanoo.

Liittojen koulutuksista uutta virtaa omaan työhön Akavan jäsenliitot tarjoavat monipuolisia koulutuksia, joiden avulla jäsenet voivat kehittää osaamistaan ja ammattitaitoaan. Koulutukset antavat myös tukea työuran eri vaiheissa ja hyvän mahdollisuuden verkostoitua oman alan asiantuntijoiden kanssa. Teksti ja kuva: Anssi Koskinen KONEen myyntipäällikkö Jani Jylhä

kiittää liittonsa Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten koulutustarjontaa. Hän on saanut koulutuksista tukea oman ammattitaitonsa kehittämiseen ja hyödyllisiä verkostoja. Jani Jylhä lähti Myynnin ja markkinoinnin ammattilaisten (MMA) koulutukseen hakemaan tukea ja

täydennystä omalle ammattitaidolle. – Etteivät perusasiat unohdu, KONEen myyntipäällikkönä Jyväs­ kylässä työskentelevä Jylhä sanoo. Jylhä tekee myyntityötä viidettä vuotta ja hän osallistui tänä vuonna ensimmäistä kertaa MMA:n järjestämään koulutukseen. Edellisin koulutus oli marraskuun alussa järjestetty Myynnin

huipulle 2 -koulutus. Hän kiittelee ammattitaitoisia ja osaavia kouluttajia. Jylhän mukaan merkittävimpiä hyötyjä koulutuksista ovat olleet oman ammattitaidon lisääminen, myynnin perusasioiden kertaaminen ja tieto tulevaisuuden ennusteista, jotka arvioivat myyntialan muutosta. Tärkeää on ollut myös se, että koulutuksissa pääsee > www.specia.fi | Asiantuntija 4/2015 7


| Koulutus |

verkostoitumaan. – Koulutukseen osallistuvien osoitetiedot jaettiin kaikille, ja nyt on sähköposti laulanut, Jylhä sanoo tyytyväisenä. MMA:n koulutus- ja tutkimuspäällikkö Jouni Röksän mukaan heidän koulutusohjelmastaan suosituimpia ovat työnhakuun liittyvät koulutukset sekä vaativammat myyntityön koulutukset, kuten neuvottelutaitoon ja myyntiprosessien hallintaan liittyvät koulutukset. Lisäksi MMA kouluttaa jonkin verran ajankohtaisiin asioihin liittyen. Esimerkiksi lakimiehet antavat jäsenille koulutusta työsopimuslakiin liittyvissä asioissa. Työttömyys on kasvava ongelma myynnin ja markkinoinnin ammattilaistenkin keskuudessa. Röksä toteaa rekrytoijien korostavan kouluttautumisen merkitystä. – CV:ssä on syytä näkyä jotain, vaikka olisikin ollut työttömänä. MMA on pitänyt verkkokoulutuksia jo lähes 12 vuoden ajan. Röksä kertoo, että vajaa kymmenen vuotta sitten liitossa päätettiin, että koulutusten painopistettä aletaan siirtää verkon suuntaan. – Verkkokoulutusta voidaan antaa kaikille jäsenille riippumatta siitä, missä he asuvat. Joillain paikkakunnilla asuu niin vähän jäseniä, ettei siellä voida järjestää koulutusta paikan päällä. MMA tiedottaa jäsenilleen tulevista koulutuksista jäsenlehden koulutusosiossa, liiton verkkosivuilla, jäsentiedotteella ja sosiaalisessa mediassa. – Lisäksi meillä on mahdollisuus lähestyä jäseniä työttömyyskassan kautta joko kirjeellä, sähköpostilla tai tekstiviestillä. Se on selkeä etu ja siitä kiitos työttömyyskassallemme, Röksä sanoo.

Työmarkkinatilanne aktivoi Sosiaalialan korkeakoulutettujen ammattijärjestö Talentia järjestää jäsenilleen etupäässä järjestöalan koulutusta ja työhyvinvointikoulutusta. Näiden lisäksi Talentia pitää edunvalvontailtoja ja koulutustilaisuuksia muun muassa lakiuudistuksista.

8 Asiantuntija 4/2015 | www.specia.fi

Talentian suurin koulutustapahtuma on Sosiaalialan asiantuntijapäivät. Asiantuntijapäivillä jäsenet pääsevät esittelemään työpaikoilla kehittämiään käytäntöjä toisilleen. – Kun joku keksii hyvän idean, se jää usein työpaikalle eikä leviä laajemmalle. 2000-luvun alussa keksimme ajatuksen, että jospa alan ammattilaiset pääsisivät esittelemään käytäntöjään toisilleen, kertoo tapahtuman järjestelystä vastaava Johanna Merilä. Järjestöasiantuntija Leena Kemppaisen mukaan Talentian järjestökoulutuksen yhtenä tavoitteena on auttaa jäseniä jaksamaan ja olemaan aktiivista yhdistysväkeä, vaikka työ olisikin välillä uuvuttavaa. Luottamusmieskoulutus on viime aikoina ollut erityisen suosittu. Hiljattain pidetyt luottamusmiesvaalit ovat lisänneet kiinnostusta.

Kun joku keksii hyvän idean, se jää usein työpaikalle eikä leviä laajemmalle. Johanna Merilä Talentia

– Uudet luottamushenkilöt tulevat hakemaan tietoja ja taitoja. Työmarkkinatilannekin aktivoi, ihmiset ovat tuohtuneita hallituksen toimista, Kemppainen sanoo. Talentia kouluttaa jäseniään myös eri järjestötyön rooleihin, kuten puheenjohtajaksi, taloudenhoitajaksi ja viestintävastaavaksi. Talentian jäsenten työhyvinvointikoulutuksessa työsuojelukoulutus on isoin kokonaisuus. Tänä vuonna kurssitarjontaan on työhyvinvointi-,

työturvallisuus- ja työsuojelukoulutuksen rinnalle tullut stressinhallinnan ja psykososiaalisen kuormituksen koulutus. – Psykososiaalisen kuormituksen ja stressinhallinnan kurssi on yllättäen ollut suosituin. Jäsenet kokivat sen mielekkäänä ja tarpeellisena, kertoo Talentian erityisasiantuntija Alpo Heikkinen. Heikkisen mukaan jäsenliittojen järjestämissä valinnaisissa koulutuksissa on aina reunaehtona se, kuinka paljon työnantaja antaa työntekijän käyttää työaikaa kouluttautumiseen. – Meidän alalle on tulossa ammattihenkilölaki, jonka mukaan työntekijällä on velvollisuus ylläpitää ammattitaitoaan. Ennen työnantaja katsoi työntekijän tarpeen koulutuksiin, nyt tilanne on fifty-fifty, Heikkinen sanoo.

Eri-ikäisillä eri tarpeet Akavan Erityisalat järjestää koulutusta eri elämänvaiheessa oleville jäsenilleen. Vastavalmistuneilla ja jo pitkään työelämässä olleilla on erilaisia tarpeita. – Opiskelijoille ja vastavalmistuneille onesimerkiksi tänä vuonna järjestetty kaksi kokopäivän mittaista urapäivä-koulutusta. Vastaavasti pidempään työelämässä mukana olleille, yli 50-vuotiaille on järjestetty työnhakukoulutusta otsikolla ”Onnistu työnhaussa +50”, Akavan Erityisalojen alue- ja koulutustoiminnan asiamies Mira Kajander kertoo. Lisäksi Akavan Erityisalat on järjestänyt koulutusta yrittäjille ja yrittämisestä kiinnostuneille, luottamusmiehille, työssään kouluttaville jäsenille sekä esiintymiskoulutusta ja projektikoulutusta. Lakimiehet kouluttavat jäsenkuntaa lainsäädäntöön liittyvissä aiheista. Sosiaalisesta mediasta Akavan Erityisalat on järjestänyt verkkokursseja eli webinaareja. – Ensi vuonna järjestämme yhdeksän webinaaria ja kaikista webinaareista tehdään tallenne, joka jäsenistön katsottavissa jäsensivuillamme, Kajander kertoo.


| Koulutus |

10

vinkkiä piilotyönhakuun

Teksti ja kuva: SPECIA ja Pilvi Nybom

01

Harva meistä miettii omaa osaamistaan ulkopuolisen silmin. Oma työkokemus voi näyttäytyä suppealta ja jopa tavanomaiselta. Osaamisen ja taustan avaaminen paperille antaa uusia näkökulmia ja lisää motivaatiota työnhakuun. – ”Minähän osaan tätä(kin)!”

02

Oman osaamisen analysointi auttaa oman osaamisen ja vahvuuksien tunnistamisessa sekä markkinoimisessa potentiaalisille työnantajille. Tämä korostuu erityisesti nykyaikana, jolloin perinteinen työpaikkailmoittelu on vähentynyt ja rekrytoinnit menevät usein verkostojen kautta.

03

Puhutaan, että työpaikoista noin 20–30% on julkisesti avoinna ja loput ovat ns. ”piilotyöpaikkoja”, paikkoja jotka eivät tule koskaan julkiseen hakuun. Moni työnhakija hakee vain julkisesti avoinna olevia paikkoja, eli todellisuudessa kilpailee harvoista paikoista. Uskallus hakea työpaikkoja laajemmin puuttuu monelta ja hidastaa työllistymistä.

04

Piilotyöpaikkoja voi löytää lukuisin eri tavoin. Usein piilotyöpaikat löytyvät omien verkostojen kautta. Omien verkostojen merkitys onkin suuri piilotyönhaussa.

05

Työnantajat suosivat piilotyönhakua, koska palkkaavan yrityksen kannalta se on usein nopeampaa, joustavampaa ja kustannustehokkaampaa kuin ns. perinteinen rekrytointi.

06

Voit etsiä piilotyöpaikkoja monin eri tavoin. Esimerkiksi jättämällä CV:si CV-pankkiin tai kontaktoimalla rekrytointi-, vuokrausja headhunteryrityksiä. Voit myös ottaa suoraan yhteyttä potentiaalisiin yrityksiin, jotka kiinnostavat sinua. Muistat-

han myös soittaa kyseisiin yrityksiin, hakupapereiden lähettämisen lisäksi.

07

Aktiivisemmat keinot perustuvat vuorovaikutukseen ja verkostoitumiseen. Kysele, keskustele ja nosta asiantuntijuutesi muiden tietoon. Käy esimerkiksi alan tapahtumissa ja kysy vaikkapa omaa unelmatyötäsi tekevältä vinkkejä, mistä voisi löytyä vastaavia töitä.

08

Parhaimmillaan oman osaamisen ja työpaikan tarve kohtaavat nopeasti ja saattaa johtaa erittäin nopeaan työllistymiseen.

09

Tee oma ”hissipuheesi”, eli lyhyt kuvaus omasta osaamisestasi. Oma lyhyt, positiivinen myyntipuhe vakuuttaa rekrytoijan osaamisestasi ja jää mieleen.

10

Muistathan myös aina korostaa asennettasi ja motivaatiotasi kyseiseen tehtävään. Pilvi Nybom InCoaching Oy:stä oli luennoimassa järjestämässämme ”Uudelle uralle – piilotyöpaikkojen ABC”- tilaisuudessa Helsingin Kilta-salilla. Paikalla oli 40 jäsentä ja kuvauksen kautta myös etäosallistuminen oli mahdollista. Tilaisuuden materiaali löytyy sivuiltamme.

www.specia.fi | Asiantuntija 4/2015 9 www.specia.fi | Asiantuntija 4/2015 9


| Jäsenasiaa |

Yksityissektorin neuvottelukunta Esittelemme Asiantuntijassa Akavan Erityisalojen toimikuntia, työryhmiä ja neuvottelukuntia, joissa SPECIAlla on edustajia. Aloitamme esittelyn yksityissektorin neuvottelukunnasta. Teksti ja kuvat: SPECIAn edustajat

Yksityissektorin neuvottelukunta on Akavan

Erityisalojen hallituksen alainen neuvottelukunta ja sen tehtävänä on vastata työmarkkinaedunvalvonnan valmistelusta ja kehittämisestä yksityisellä sektorilla. Neuvottelukunnan jäsenet tulevat siis Akavan Erityisalojen jäsenyhdistyksistä. Neuvottelukunnan alaisuudessa toimii kaksi työryhmää; Sopu ja Järki -ryhmät. Sopu-ryhmän tehtävänä on nostaa esille sopi-

muksettomien edunvalvonnallisia ongelmia sekä miettiä niihin ratkaisuja. Sopimuksettomiksi Sopu-työryhmässä katsotaan kaikki, joilla ei ole omaa akavalaista työehtosopimusta. Kyseeseen tulee myös mahdollisia uusia avauksia ja asioiden esille tuomista ja käsittelyä yli liittorajojen. Sopu-ryhmä järjestää aiempien vuosien tapaan syksyllä 2015 Sopu-seminaarin, jossa käsitellään jälleen sopimuksettomille aloille ajankohtaisia asioita. Järki-ryhmän tehtävänä on keskittyä järjestöalan

erityiskysymyksiin sekä edistää järjestöjen saamista työehtosopimusten piiriin, järjestösektorilla toimivien jäsenten verkostoitumiseen, ammatilliseen edunvalvontaan ja järjestäytymisen edistämiseen. Hyvänä lisänä järjestöväelle on Facebookissa suljettu ryhmä nimeltä Järjestöväen koti, joka on keskustelufoorumi järjestöissä työskenteleville jäsenillemme.

10 Asiantuntija 4/2015 | www.specia.fi

SPECIAn tavoitteena on nostaa seuraavia asioita esille • Yleinen työehtosopimus järjestöalalle. • Yhteistoiminnan vahvistaminen, työ paikkojen luottamushenkilöstöedustus. • Harmaiden ylitöiden kitkeminen. • Perättäiset määräaikaisuudet vakituisiksi, mikäli 4 vuotta 5 vuoden aikana. •

Määräaikaisten ja vakituisten työntekijöiden tasapuolinen kohtelu täydennysja aikuiskoulutuksessa.


SPECIAn edustajat toimikaudella 2015–2016 Aino Harinen, myös Sopu-työryhmässä Kotipaikka Joensuu Olen tehnyt koko työurani ja julkisella sektorilla, aluksi yliopistolla (joka kuului silloin valtiosektorille) ja sittemmin kuntayhtymän palveluksessa. Viimeisimmän työnantajani Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän palveluksessa olen toiminut jo yli kymmenen vuoden ajan. Vaikka en toimikaan yksityisellä sektorilla ja itselläni työehtojen turvana on aina ollut joko OVTES tai KVTES, on sopimuksettomien edunvalvonta ollut aina lähellä sydäntäni. Siksi päätin hakea mukaan myös SOPU-työryhmän toimintaan. Hyppäsin mukaan SOPU-ryhmään toimiessani SPECIAn puheenjohtajana kaudella 2013–2014. Tuolloin sain hallitukselta tehtäväkseni edustaa ryhmässä yksityisellä sektorilla sopimuksettomilla aloilla työskenteleviä lukuisia jäseniämme. Erityisesti minua kiinnostavat keskustelun, sopimisen ja yhteistoiminnan lisääminen niillä työpaikoilla, joilla jäsenillämme ei ole omaa TESsiä. Haluaisin vaikuttaa siihen, että AY-liikkeen tärkeä sanoma saisi näkyvyyttä ja ajamiaan asioita keskusteluun eri areenoilla ja rakentavilla tavoilla. Erityisesti toivon, että myös työnantajat näkisivät, kuinka yhteiset keskustelut, sopimukset ja niistä kiinni pitäminen koituvat lopulta työpaikoilla kaikkien eduksi. Olen kokenut työryhmän toiminnan merkitykselliseksi ja antoisaksi: ryhmä on todella työryhmä, joka tekee hartiavoimin töitä sopimuksettomien asioiden esiin nostamiseksi. Ryhmä muun muassa järjestää tapahtumia, tiedottaa ja nostaa esiin sopimukset-

tomien asioita aktiivisesti eri areenoilla. Onkin hienoa, että myös SPECIAlla on SOPU-ryhmässä laaja edustus: ryhmän kautta pääsemme vaikuttamaan liitossa sopimuksettomien edunvalvontaan monin konkreettisin tavoin. Tuire Eilittä, myös Sopu-työryhmässä Kotipaikka Rovaniemi Työskentelen sopimuksettomalla alalla kouluttajan/valmentajan työtehtävissä. Olen pitkään työskennellyt yksityisissä yrityksissä, joten koen yksityissektorin neuvottelukunnassa toiminnan erittäin mielenkiintoiseksi ja tärkeäksi. Haluan nostaa esille asioita, joita olen huomannut Specian jäsenten antamissa palautteissa, sekä omalla työurallani. Sopu-työryhmään lähdin mukaan, koska haluan nostaa sopimuksettomien alojen asioita esille. Itsekin olen vuosia työskennellyt alalla, jolle ei ole omaa työehtosopimusta tai sille sovelletaan työehtosopimusta joltain toiselta alalta.

Ritva Partanen, Järki-työryhmässä Kotipaikka Jyväskylä Olen toiminut pitkään järjestösektorilla projektitehtävissä. Tämän vuoksi järjestösektori on minulle lähellä sydäntä ja haluan olla kehittämässä järjestöalalla toimivien asioita niin työnhyvinvoinnin, työn kehittämisen kuin rahoituksen ja palkkauksen näkökulmasta. Tällä hetkellä koen erityisen tärkeänä esimerkiksi rahoituspohjan kehittämisen

Järki-ryhmä on Akavan Erityisalojen yksityissektorin neuvottelukunnan alaisuudessa toimiva työryhmä, jonka pj:nä toimii Hanna Puura (Aito HSO ry) ja sihteerinä Saara Aikio (Akavan Erityisalat ry, Asiamies, yksityissektori, YTN). Järki-ryhmä keskittyy Akavan Erityisalojen järjestösektorilla toimivien jäsenten

ja uusien rahoituskanavien löytämisen, jotta järjestösektorin työntekijät voisivat tulevaisuudessa nauttia palkankorotuksia, saada parempaa peruspalkkaa ja kiinnittyä entistä paremmin järjestösektorilla ilman, että rahoitus on jatkuvasti liipaisimen alla. Sara Miettunen, varajäsen Sopu-työryhmässä Kotipaikka: Helsinki Työskentelen tällä hetkellä yksityisellä sektorilla pienessä firmassa, joka on myös sopimukseton eli ei kuulu minkään työehtosopimuksen piiriin. Minulle tämä ei ole ongelma, ja koen sen jopa jollain tapaa vapauttavana. On kuitenkin selvää, että tällainen järjestely ei sovi kaikille, sillä sopimuksettomalla alalla niin paljon on sitten kiinni työnantajan reiluudesta sekä omista neuvottelukyvyistä, eli reilua kohtelua ei voi taata. Tähänastinen työkokemukseni on sopimuksellisilta aloilta järjestöpuolelta, joten yksityissektori on ollut ”minun sektorini” jo pitkään. Siksi onkin kiinnostavaa päästä vaikuttamaan yksityissektorin erityiskysymyksiin sekä Akavan Erityisalojen toiminnan painopisteisiin. Yksityisalojen neuvottelukunta järjestää vuosittain Inspiraatiopäivän, jossa käsitellään yksityisaloja koskettavia ajankohtaisia aiheita. Vuoden 2015 Inspiraatiopäivän aiheena oli digitalisaatio.

verkostoitumiseen, ammatilliseen edunvalvontaan ja järjestäytymisen edistämiseen. Hyvänä lisänä järjestöväelle on Facebookissa suljettu ryhmä nimeltä Järjestöväen koti, joka on keskustelufoorumi järjestöissä työskenteleville jäsenillemme. www.specia.fi www.specia.fi || Asiantuntija Asiantuntija 4/2015 4/2015 11 11


| Järjestöasiaa |

Uskon, että läpinäkyvyys onnistuisi hälventämään ay-liikkeen huonoa imagoa.

Lotta Aarikka haluaa paremman ay-liikkeen Ammattiyhdistysliikkeen pitää keskittyä ihmisiin ja heidän tukemiseensa työelämässä, vaatii yliopistoaktiivi Lotta Aarikka. Hän haluaa työmarkkinapolitiikasta enemmän oman sukupolvensa näköistä. Teksti: Eija Kallioniemi Kuva: Laura Oja

12 Asiantuntija 4/2015 | www.specia.fi 12 Asiantuntija 4/2015 | www.specia.fi


– Koko omana elinaikanani Suomi on ollut hyvin

vakaa ja rauhallinen. Muistan hämärästi lamasta sen, kun Frank Pappa -show’ssa laitettiin markka kellumaan ja Iiro Viinasella oli vakava naama, Lotta Aarikka muistelee. Lotta Aarikka ärsyyntyi viime kesänä keskusjärjestönsä ulostuloihin ja kokosi joukon akavalaisia nuoria pohtimaan, mitä asioita ay-liikkeessä pitäisi korjata. Aarikka toimi tuolloin korkeakoulutettujen edunvalvojana Aalto-yliopiston ylioppilaskunnassa. Tuloksena oli heinäkuussa julkistettu pamfletti ”Kuule Akava!”. Se sisälsi viisi teesiä, miten ay-liikkeen, ammattiliittojen ja oman keskusjärjestön pitäisi muuttua, jotta ne houkuttaisivat nyt ja jatkossa nuoria sukupolvia.

”Fokus ihmisiin ja työelämään” Aarikka sanoo, ettei halua vain ärsyttää ja arvostella, vaan haluaa yksinkertaisesti parempaa ay-liikettä. Hän haluaa ylipäänsä enemmän keskustelua. – Ammattiyhdistysliikkeen saama valta on johtanut siihen, että on alettu keskittyä epäolennaisuuksiin: tarrataan viimeisin, kohmeisin sormin esimerkiksi ansiosidonnaiseen tai jäsenmaksujen verovähennysoikeuteen. Näitä pidetään kaiken ytimenä, mutta fokus on väärässä kohdassa! – Fokuksen pitäisi olla ihmisissä ja työelämässä sekä ihmisten auttamisessa ja joukkovoimassa. Siitähän ammattiyhdistystoiminnassa on oikeasti kyse, Aarikka perustelee. Aarikka uskoo silti vahvasti ay-liikkeen tulevaisuuteen, koska tietää, etteivät työelämän intressi­ erot häviä puhaltamalla. – Vaikka puhutaan paikallisen sopimisen puolesta ja vastakkainasettelun vanhanaikaisuudesta, tietyissä asioissa työnantajalla ja työntekijällä on vaan eri tavoitteet. Siksi työntekijöiden järjestäytymistä tarvitaan yhä. – Perimmäinen syy on luoda joukkovoimaa, jotta työelämä olisi työntekijän näkökulmasta mahdollisimman oikeudenmukaista ja mielekästä. Tämä ei muutu miksikään, vaikka epätyypilliset työsuhteet ja työskentely freelancerinä yleistyvät. Siinäkin ammattiyhdistysliikettä tarvitaan jatkossa, Aarikka sanoo. Hän katsoo, että ammattiliitoilla on edelleen yleispolitiikassa paljon sanomista ja tekemistä. ”Ay-liike avoimeksi ja läpinäkyväksi” Nuoret patistivat pamfletissaan ammattiliittoja esimerkiksi keventämään hallintorakenteita ja julkistamaan toiminnasta kaiken avattavissa > www.specia.fi | Asiantuntija 4/2015 13 www.specia.fi | Asiantuntija 4/2015 13


| Järjestöasiaa |

olevan datan. Jäseniä pitäisi osallistaa päätöksentekoon ja saada keskustelemaan sosiaalisessa mediassa. Opiskelijajäsenillä tulisi olla äänioikeus. – Ajatus siitä elää vieläkin, että ay-liikkeeltä löytyy rahaa ja että se on vähän likaista, vaikka oma sukupolveni ei ole 1970-lukua nähnytkään. Mistä raha tulee ja miten liikkuu, miten ihmiset valitaan ja miten toimielimet toimivat? Uskon, että läpinäkyvyys onnistuisi hälventämään ay-liikkeen huonoa imagoa, Aarikka pohtii. Aarikka neuvoo ammattiliittoja vierailemaan ylioppilaskunnissa ja kuuntelemaan, miten siellä puhutaan jäsenmaksuvarojen käytöstä. – Ylioppilaskunnissa on automaatiojäsenyys. Niissä suhtaudutaan mielettömällä nöyryydellä ja velvollisuudentunteella siihen, että jäsenten rahoilla tehtäisiin oikeita asioita. Nöyrästä asenteesta kannattaa ottaa mallia. Aarikan mielestä työmarkkinajärjestöt – myös työnantajapuoli – voisivat käyttää paljon enemmän aikaa ja energiaa siihen, että eri syistä Suomeen muuttaneet ulkomaalaiset integroituisivat paremmin suomalaiseen työelämään. – Tämä on häpeällisellä tolalla. Ulkomaalaisen on todella vaikea työllistyä Suomessa koulutustaan vastaavaan työhön. Siinä meillä kaikilla on todellinen peiliin katsomisen paikka.

Painetta täydennyskoulutukseen Aarikka ei jaksa olla hirveän huolestunut korkeakoulutettujen työttömyysluvuista ja uskoo, että korkea koulutus kannattaa edelleen. – Uskon, että ihmiset ovat elämänsä aikana töissä useammassa paikassa, ja me korkeakoulutetut erilaisissa tehtävissäkin. Täydennyskoulutusta tarvitaan koko työuran aikana. Hän toivoo, että työurien pirstaloituminen pakottaa ammattiliitot tarttumaan entistä vahvemmin jäsenten ammatilliseen kehittymiseen ja 14 Asiantuntija 4/2015 | www.specia.fi

täydennyskoulutukseen. – Suomalaiselle järjestelmälle on tyypillistä, että työnantajat eivät kouluta työntekijöitään toisin kuin monessa muussa maassa. Miksi osaamisen kehittämiseen ei haluta panostaa? Tämä on kummajainen, josta puhutaan hirvittävän vähän. Voisiko ay-liikkeellä olla tulevaisuudessa tehtäviä, jota sillä ei vielä ole? Toki voisi. Aarikka haluaisi esimerkiksi tunnistaa reilun firman. – Olisin valmis maksamaan ostamistani palveluista enemmän, jos tiedän, ettei firma kyykytä työntekijöitään tai että se investoi asioihin, jotka ovat minulle tärkeitä. Kuluttajan on vaikea lähteä selvittämään itse tätä. Ammattiliitoilla olisi voimaa tehdä tuollaisia asioita läpinäkyviksi. 

”Rakenteet vaikeuttavat päätöksiä” Nuorten akavalaisten pamfletti sai Aarikan mukaan hyvän vastaanoton. Ryhmä rakensi sille oman Facebook-sivun ja Twitter-tilin. – Saimme kiitosta rakentavuudesta ja siitä, että olimme nimenneet konkreettisia kehittämiskohteita, Aarikka kertoo. Pamfletistit kävivät syyskuussa Akavassa jatkamassa keskustelua. Heille huomautettiin, että pamfletin teeseissä on monta asiaa, jotka ovat jo jäsenliittojen päätettävissä. Aarikka sanoo ymmärtävänsä sen, mutta pitää jäyhää hierarkiaa silti ay-liikkeen yhtenä perussyntinä. – Menettelytavat rakennettiin 1960–70-luvuilla sillä taka-ajatuksella, etteivät kommunistit tulisi ja kaappaisi valtaa. Sen uhka on poistunut, mutta monimutkaiset päätöksentekorakenteet hankaloittavat yhä päättämistä. Tulee voimaton olo, että miten tämä homma ikinä muuttuu, Aarikka myöntää. Mutta ainakin yhdessä asiassa Aarikka haluaa pysyä vanhassa. – Näen, että kolmikantainen valmistelutapa on vakaan yhteiskunnan tae ja turva.

SPECIA 30 vuotta! SPECIA juhli syntymäpäi-

viään jäsenistölle tarkoitetussa seminaarissa ja iltajuhlassa 17.10.2015. Päivän avasi FT, VTM Marja-Liisa Mankan lämminhenkinen esitys työhyvinvoinnista. Mankan esitys löytyy kotisivuiltamme! Puheenjohtaja Risto Tolonen nosti maljan kolmikymppiselle (nuorelle maisterille!) ennen Riku Rantalan juhlatunnelmaan siivittävää puheenvuoroa. Asiantuntijoiden heimo sai kuulla ja nähdä näkökulmia unelmien toteuttamisesta ja kulttuurien yhteentörmäyksestä. Juhlaillallisen jälkeen julkistettiin Vuoden Asiantuntijan valinta. Valinta tehtiin ensimmäistä kertaa. Tänä vuonna palkittiin Anne Astikainen Keski-Suomesta. Lue lisää Annesta tämän lehden sivulta 18.

Kuvakollaasi: Hanna-Mari Koski


www.specia.fi | Asiantuntija 4/2015 15 www.specia.fi | Asiantuntija 4/2015 15


| Puheenjohtajan mietteitä |

Uusi työelämä Ammattiyhdistysliike näyttäy-

tyy olemassa olevien rakenteiden jämäkkänä puolustajana. Visionäärisyyden määrä ei kannanotoissa päätä huimaa. Taipumuksemme on olla reaalipoliittisia, valtakeskeisiä ja tarkastella työelämää lyhyellä perspektiivillä. Se on toki ymmärrettävääkin. Saamme valtakirjamme tätä päivää eläviltä ihmisiltä. Taivaspaikan lupaaminen palkintona nykyhetkessä kärsimisestä ei lankea hyvään maaperään. Arkinen kiire peittää näköalan eteenpäin. Milloinkahan viimeksi on eletty aikaa, jolloin työelämän muutos ei ole pohdituttanut meitä työntekijöitä? Muutos ei enää koskaan tule olemaan näin hidasta, sanoo Mikael Jungner. Yogi Berra jatkaa: ”Future ain’t what it used to be”. Jotkut odottavat vapautumista työstä ja toiset pelkäävät työn loppumista. Olennaista on huomata, ettei työn muutos ole vain ihmisen toimeentuloa koskeva asia. Työ on yhtä paljon väline liittyä yhteiskuntaan ja sen myötä määrittyvät useat seikat elämässämme. Nykypäivän muutoksen iskusanoja ovat digitalisaatio ja augmentaatio. Digitalisaatio tarkoittaa elävän elämän ilmiöiden muokkaamista sellaiseen muotoon, jonka kone ymmärtää. Augmentaatio tarkoittaa kykyä vuorovaikuttaa koneiden kanssa. Myönnän, ettei vuorovaikutus koneiden kanssa herätä minussa ainoastaan innostavia ja myönteisiä mielikuvia. Digitalisaation lähtökohta on se, että koneen työskentely­ kapasiteetti on niin

16 Asiantuntija 4/2015 | www.specia.fi 16 Asiantuntija 4/2015 | www.specia.fi

Työelämän muutos on vääjäämätön. Ammattiliitojen haaste on suhtautua työelämän muutokseen mahdollisuutena. valtavan paljon suurempi kuin ihmisen ja tätä kapasiteettiä ihminen ja kone sitten käyttävät yhteiseksi hyväksemme. Tutkija Johannes Koponen Demos Helsingistä määrittelee kolme menestystekijää, joilla voimme kohdata muutoksen. Ne ovat kyky nähdä toisin olemisen mahdollisuuksia, omien kyvykkyyksiemme parantaminen ja uteliaisuus. Koposen mukaan pessimismi ja vähäinen tulevaisuu-

susko ajavat ajattelumme lyhyeen perspektiiviin, hahmotamme maailmaa välttämättömyyksien ja ainoiden mahdollisuuksien kautta. Pitempi aikaperspektiivi antaa tilaa useammille mahdollisuuksille, auttaa hahmottamaan vaihtoehtoja, luo uskoa muutoksen mahdollisuuteen tulevaisuudessa. Koposen mielestä keskeisimmät kyvykkyydet työelämässä tulevat olemaan augmentaatio eli kyky vuorovaikuttaa koneiden kanssa, yrittäjyystaidot eli oman osaamisen hyödyn näyttäminen ja systeemiajattelu eli kokonaisuuksien hahmottaminen. Koponen näkee myös ihmisen liikkuvuuden, tunteiden ja luovuuden muodostavan vahvuuksiksimme. Uteliaisuus on menestyksen perusta, halu oppia, nähdä uusia asioita, pohtia uudenlaisia näkökulmia. Uteliaisuudelle on nykymaailmassa tilaa entistä enemmän. Maailma pienenee. Saamme aiempaa helpommin tietoa eri kanavien kautta. Vuorovaikutus erilaisten ihmisten kanssa on aiempaa näppärämpää synnyttää. Jungner kehottaa olemaan tekemisissä myös ärsyttävien ihmisten kanssa, sillä heiltä oppii eniten. Parempi tulos syntyy paremmasta ajattelusta eikä paikallaan pysyvän kuntopyörän yhä kiivaammasta polkemisesta. Työelämän muutos on vääjäämätön mutta se ei mullistu kerralla huomen aamulla. Ammattiliitojen haaste on suhtautua työelämän muutokseen mahdollisuutena. Meidän on jäsentemme kumppanina oltava valmiita näkemään toisin olemisen mahdollisuuksia, parannettava kyvykkyyksiämme ja oltava uteliaita.


| Opiskelijakolumni |

Rusentuuko Helsingin yliopisto Ison pyörän alle? Koulutusuudistus Iso pyörä myllertää Helsingin yliopistoa.

KUVA: THINKSTOCK

Keväällä 2016 Helsingin yliopiston johto pani liikkeelle koulutusuudistuksen, joka kulkee nimellä Iso pyörä. Yliopiston rakenteet ja tutkinnot tulevat muuttumaan merkittävästi. Ison pyörän lisäksi yliopiston hallintoa yhdistetään rajusti ja villeimmissä suunnitelmissa on muodostaa yksi koko keskustakampuksen yhteinen tiedekunta, joka imaisisi sisäänsä nykyiset viisi tiedekuntaa. Mahtavaksi muutokseksi Iso pyörä vedetään läpi ennätyksellisen nopealla aikataululla. Tiedekuntien tulee esittää ensimmäiset ehdotuksensa uusista koulutusohjelmista jo joulukuun puolivälissä. Uudet koulutusohjelmat on tarkoitus ottaa käyttöön jo vuoden 2017 syksyllä.

Työelämään tiedoilla vähän kaikesta Opiskelijavalinta on uudistumassa siten, että jatkossa Helsingin yliopistoon hakeva ei hakisi opiskelemaan yhtä tiettyä oppiainetta, vaan hakija hakisi niin kutsuttuun laaja-alaiseen kandiohjelmaan. Laaja-alainen kandiohjelma muodostuisi yhdestä tai useammasta tieteenalasta tai oppiaineesta. Uusissa kandiohjelmissa eri tieteenaloja ja oppiaineita tultaisiin siis yhdistämään, joitakin mahdollisesti lopettamaan kokonaan. Laaja-alaisten kandiohjelmien tarkoituksena olisi antaa riittävät tiedot hakea useisiin eri maisteriohjelmiin. Erityisesti kandin alkuvaiheen opetus olisi siis enemmän yleissivistävää kuin oppiainekohtaista. Työmarkkinoilla on tarve asiantuntijoille ja syvälliselle osaamiselle. Yliopiston keino vastata tähän tarpeeseen laajentamalla valmistuvien osaamispohjaa tekemällä tutkinnoista

yleispätevämpiä, on vähintäänkin mielenkiintoinen. Helsingin yliopiston vararehtori Keijo Hämäläinen on nimennyt yhdeksi tulevaisuuden yliopiston haaveeksi kanditutkinnon ja ammattikorkeakoulututkinnon samanarvoisuuden työmarkkinoilla, mikä mahdollistaisi kanditutkinnolla työllistymisen nykyistä paremmin. On epäselvää, miten tämä toteutetaan oikeassa elämässä, jossa kanditutkinnon maine ei rakennu vain tahdon ja toiveiden varaan. On vaikea ymmärtää, millaiseen työelämään laajaalaisen kandin on tarkoitus valmistaa, tai millaista asiantuntijuutta kehittyy pinnallisen tiedon myötä.

Syitä ja ristiriitaisia tavoitteita Miksi Iso pyörä toteutetaan? Syiksin on lueteltu muun muassa seuraavia: opiskelijoiden liikkuvuus tutkinto-ohjelmien välillä, opintoaikojen lyhentäminen ja kansainvälistyminen. Uudistuksia tehdään selvästi myös taloudellisista syistä. Iso pyörä keräsi nopeutta sen jälkeen,

kun hallitus tiedotti korkeakouluihin kohdistuvista koulutusleikkauksista. Opiskelijan näkökulmasta uudistuksen tavoitteet ovat ristiriitaisia. Ison pyörän tavoitteena on toisaalta laajentaa opiskelijoiden osaamista, lisätä poikkitieteellistä yhteistyötä ja keventää hallintoa. Toisaalta sanomattomina pyrkimyksinä on taloudellisen hyödyn hakeminen yhdistämällä ja kaventamalla, koulutusohjelmien vähentäminen ja pienten oppiaineiden hävittäminen. Onko uudistuksen kakku koristeltu kauniilla sanoilla ja tyhjillä fraaseilla? Heikkeneekö Helsingin yliopiston tuottaman tieteen arvo, kun yliopisto kumartaa hallituksen koulutuspoliittisille päätöksille niitä kyseenalaistamatta? Onko yliopisto menettämässä asemaansa kriittisenä yhteiskunnallisena vaikuttajana? Kuinka käy maailmalla arvostettujen koulutusohjelmien? Miten meidän käy? Hanna Palmén Netta Metsäaho Peduca ry

www.specia.fi www.specia.fi || Asiantuntija Asiantuntija 4/2015 4/2015 17 17


| Vuoden Asiantuntija |

Anne Astikainen, Vuoden Asiantuntija 2015 SPECIA juhli 30-vuotissyntymäpäiviään jäsenistölle tarkoitetussa seminaarissa ja iltajuhlassa 17.10.2015. Tilaisuudessa julkistettiin myös historian ensimmäinen Vuoden Asiantuntija. Teksti: SPECIA ja Anne Astikainen Kuva: Sari Naappi

Anne Astikainen, onnea valinnas-

ta ja uudesta työpaikasta! Toimit Keski-Suomen ensi- ja turvakodissa palvelupäällikkönä. Sinulla on mittava ura edunvalvonnasta Vuoden ja järjestökentältä. Miten päädyit Asiantuntija alalle? – Kiitos! Aloitin uuden työn syyskuun alussa ja tässä työssä olen vasta asiantuntijuuden alkutaipaleella. Asiantuntijaksi ei opita kirjoja lukemalla vaan kasvaminen edellyttää mielestäni tiedon lisäksi kokemusta ja laajaa toimintaympäristön ymmärrystä. Olen Turun yliopiston kasvatti ja pääaineeni oli sosiaalipolitiikka. Halusin monipuolisen ja laaja-alaisen tutkinnon, jolla olisi mahdollisuus hakeutua haastaviin, itsenäisiin johto- ja asiantuntijatehtäviin. Opiskelin työelämään sijoittumisen kannalta hyvällä 80-luvulla ja olinkin päätoiminen opiskelija vain muutaman vuoden. Vuodet työelämässä ovat olleet paras kouluni. Olen saanut kokemusta sosiaalityöstä sekä kunta- että sairaalamaailmassa, toiminut kouluttajana ja vetänyt moninaisia hankkeita. Ennen nykyistä työtäni toimin viimeiset 15 vuotta valtakunnallisessa vaikuttamistyössä sosiaali- ja terveysalan kattojärjestössä.  Koen itseni onnekkaaksi 25 vuoden monipuolisen työkokemuksen takia, ja vieläkin saan oppia uutta!     Kollegasi nostivat Vuoden Asiantuntija –haussa esiin kykysi huomioida muut työyhteisön jäsenet sekä positiivisen asenteesi. Asiantuntijuuden rinnalla henkilökohtaiset ominaisuudet vaikuttavat paljon työssä menestymiseen. Millaisia kokemuksia sinulla kollegoiden merkityksestä?  – Pidän vaihtelevasta ja haasteellisesta työstä, jossa vuorottelevat tiimityö ja itsenäisyys. Kaikissa töissäni kol18 Asiantuntija 4/2015 | www.specia.fi 18 Asiantuntija 4/2015 | www.specia.fi


| Svensk Resumé | Följ oss på Facebook så hålls du ajour med vad vi erbjuder våra medlemmar. Ifall du till exempel köper julklappar på nätet så lönar det sig att kolla på förmånerna bakom adressen jasenedut.fi. SPECIA är förutom på Facebook även aktiv på LinkedIn och på Twitter. På Twitter hittar du oss på @SPECIAry.

legat ovat olleet ensiarvoisen tärkeitä työtehtävien sujumisen kannalta. Mitä vanhemmaksi tulen, sitä enemmän arvostan hyviä yhteistyösuhteita, luottamuksellista ilmapiiriä työpaikalla ja avointa jakamista. Kollegat antavat uusia näkökulmia, kollegoiden kanssa voi jakaa töitä ja tietenkin myös puhaltaa silloin kun työt eivät syystä tai toisesta suju. Työpaikan sisäiset asiat kuuluvat vain kyseiseen työyhteisöön, minkä vuoksi kollegoiden tuki on kultaakin kalliimpaa – hyvinä ja huonompina aikoina. Kuinka kauan olet ollut jäsen? – Olen ollut jäsenenä vuodesta 1999. Olisiko sinulla joku asia jonka haluat

nostaa esille? Olen aina ollut kiinnostunut hyvästä johtajuudesta ja työhyvinvoinnista. – Yhteistä hyvälle johtamiselle on minusta työntekijöiden kuuntelu ja kunnioitus. Johtaja ei kuitenkaan tiedä mitä häneltä odotetaan, ellei sitä hänelle kerrota. Siksi kannustan työntekijöitä avoimuuteen ja suoraan kommunikointiin. – Tykkään haastaa itseäni myös vapaa-ajalla ja hypätä ns. mukavuusalueen ulkopuolelle. – Vapaa-aikani vietän perheen, ystävien, urheilun ja lukemisen parissa. Luen monenlaista kirjallisuutta romaaneista tietokirjallisuuteen. Viime aikoina olen lueskellut erityisesti johtajuuteen ja elämänhallintaan liittyviä teoksia. Urheilun saralla olen harrastanut monenlaista maan ja taivaan välissä – laskuvarjourheilusta klassiseen balettiin. Nykyisin olen aktiivinen ryhmäliikunnan ja kuntosalin kuluttaja. Uusin innostukseni on aikuisten akrobatia – maailmaa on hyvä katsella välillä uusista näkökulmista, vaikka pää alaspäin.     Anne kiitti juhlaväkeä saamastaan huomiosta. Ilta jatkui punaisissa korkokengissä ja pikkumustassa Helsingin yöhön.

Flexibilitet på arbetsmarknaden är

ett arbetstillfälle som man inte söker via de traditionella arbetsplatsannonserna i tidningar eller på nätet. De flesta jobb annonseras alltså aldrig ut offentligt. I många företag tillsätts platsen, mer eller mindre, om en lämplig person kommer in genom dörren och förstår att fråga om platsen. Rekryterare använder hellre plattformer som LinkedIn när de söker personer eftersom traditionella ofta resulterar i en ohanterbar mängd av ansökningar. Det säkraste sättet att få nys om eventuella dolda jobb är att följa med massmedierna. I dagstidningarna finns direkta eller mellan raderna “gömda” omnämnanden, som man kan dra den slutsatsen av att det kommer att uppstå arbetstillfällen. När du läser dagstidningar så lönar det sig att fästa uppmärksamheten vid följande slags nyheter: 1) Artiklar om tillväxtföretag. Ett växande företag har oftast vilja och behov av att öka personalen. 2) Grundandet av nya affärskomplex, företag, offentliga inrättningar och projekt. Då en ny organisation uppkommer, betyder det i allmänhet också alltid nya arbetsplatser. 3 ) Utnämningsspalter. När verkställande direktören i ett företag byts, betyder det i vanliga fall att personalomsättningen blir snabbare. Den nya kvasten sopar undan vissa och andra tycker helt enkelt inte om det nya sättet på vilket företaget leds. Arbetsplatser kan först bli lediga på chefsnivå och senare på lägre nivå. 4) Saneringssituationer: fusioner och flyttning av verksamhetsfilialer. Vid en fusion blir stadigvarande personal ofta uppsagd, men under processens gång avlönar man vanligtvis även nytt folk. Det lönar sig alltså att vara i kontakt med arbetsplatser man är intresserad av. LinkedIn är också en viktig faktor vid rekrytering. Skapa en profil ifall du ej har en och håll den uppdaterad. Akavas Specialorganisationer kommer att bjuda medlemmarna på LinkedIn-utbildning under nästa år. Mera information hittar du från och med mitten av december på deras hemsida.

För en tid sedan höll SPECIA en med-

Jag önskar dig en riktigt god jul och ett gott nytt år!

någonting som även Akava är intresserad av. Arbetstiderna kunde till exempel göras flexiblare genom lokala avtal. Detta kräver dock att det finns spelregler på båda sidorna och att personalens representant får en bättre ställning. Lokala avtal förekommer redan allmänt och i dem avtalar man mestadels om just arbetstider och löner. – Akavas förhandlare har ofta lyft fram att man skulle avtala endast om ramarna för ett flexibelt arbetstidssystem i kollektivavtalen, och om det egentliga innehållet på arbetsplatserna. Det finns goda erfarenheter av denna modell, men överraskande ofta har man motsatt sig den på arbetsgivarhåll, berättar ordförande Sture Fjäder. Akava anser att det rentav är önskvärt med flexiblare arbetstider och lokala avtal eftersom det i bästa fall gagnar både arbetstagarna och arbetsgivarna. Möjligheten till olika slags flexibilitet ger företagen önskvärd produktivitet och konkurrenskraft. – Med tydliga spelregler och jämbördiga parter som litar på varandra kan man med hjälp av lokala avtal få till stånd helt nya öppningar som motsvarar arbetsplatsens behov och förbättrar konkurrenskraften. Det här förutsätter att personalrepresentanternas ställning och rätt till information på arbetsplatserna förbättras, att samtliga personalgrupper har en representant och att arbetsgivarna sätter värde på hela sin personal och dess representanter, säger direktör Maria Löfgren. Enligt Fjäder finns nyckeln till en ökning av de lokala avtalen i kollektivavtalen. – Det vore viktigt att få kollektivavtal i de branscher där sådana saknas. Olika branscher har olika behov varför också ramarna för de lokala avtalen kan vara olika. Genom kollektivavtal skapar man åtminstone i princip jämlika ramar. Vi är beredda att öka den lokala flexibiliteten, men är arbetsgivarna beredda att förbinda sig till jämbördiga förhandlingar och kollektivavtal? frågar Fjäder. lemsutbildning som behandlade byte av arbetsplats. Jag slogs av häpnad då utbildaren, som arbetat som rekryterare, konstaterade att 80 procent av alla nya arbetstillfällen är ”dolda”. Ett dolt jobb är

Simon Huldén verksamhetsledare SPECIA rf www.specia.fi | Asiantuntija 4/2015 19 www.specia.fi | Asiantuntija 4/2015 19


Asiantuntija 4/2015  

Asiantuntija on SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n jäsenille kohdistettu julkaisu, joka käsittelee jäsenkunnalle keskeisiä...

Asiantuntija 4/2015  

Asiantuntija on SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n jäsenille kohdistettu julkaisu, joka käsittelee jäsenkunnalle keskeisiä...