Page 1

JÄSENLEHTI 3. 2015 | SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry

Työaikapankit

s. 8

Stockmann näytti sopimisen mallia s. 4 | Työretriitti s.12 | Jäsentyytyväisyyskysely s.14

www.specia.fi | Asiantuntija 3/2015 1


3.2015

Yhteistyö hyödyttää kiistatta kaikkia s. 4 | Työaikapankista on hyötyä niin työnantajalle kuin henkilöstöllekin s. 8 | Työntekijöiden odotusten kohtaaminen s. 10 | Työretriitillä kadonneen työrauhan jäljillä s. 12 | Kansallista Etätyöpäivää vietetään 8.10.2015 s. 13 | Jäsentyytyväisyyskysely 2015 s. 14 | Opiskelijakolumni s. 18 | Puheenjohtajan mietteitä s. 18 | Svensk resumé s. 19

Pääkirjoitus

KUVA: JUSSI AALTO

Yhteiskuntasopimus puhututti kesällä Sipilän hallitus alkoi vaalivoittonsa jäl-

Jokaiselle meistä lienee selvää, että vaikka neuvottelut kaatuivat, on muutoksia tulossa. Marika Laakko kehittämispäällikkö

Asiantuntija-lehti on ilmestynyt vuodesta 1991. Julkaisija SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Päätoimittaja Marika Laakko Ulkoasu Nymandesign Oy Painopaikka T-Print Ky Ahokaari 3 05460 HYVINKÄÄ Painosmäärä 6 700

keen puhua yhteiskuntasopimuksesta ja äänestäjien viidesosan kannatuksen turvin hanketta ryhdyttiin viemään ponnekkaasti eteenpäin. Elokuussa sopimusneuvotteluille laitettiin kuitenkin piste. Sopimusta ei ole tulossa, ainakaan toistaiseksi. Puheenjohtaja Risto Tolonen kehottaa meitä kantamaan vastuumme paremman tulevaisuuden yhteisinä rakentajina (s.18). Jokaiselle meistä lienee selvää, että vaikka neuvottelut kaatuivat, on muutoksia tulossa. Millaisia muutoksia työelämään tulee ja millaisia sinne toivotaan? Tässä numerossa valotamme työaikapankkien käyttöä. Ne helpottavat asiantuntijatyössä ajankäytön hallintaa ja oman työn järjestämistä.

Työelämä muuttuu ja sitä muutetaan.

Yksi suurimmista muutoksista työpaikalla on YT-neuvottelut ja henkilöstön väheneminen. Stockmannin luottamusmiesopimusta avataan lehden toisessa artikkelissa. Vertasimme muutoksia myös jäsenemme, Reijo Häyrisen, kanssa (s.15). Kolmekymmentä vuotta on pitkä aika ja joskus asiat vaativat pitkänkin ajan muuttuakseen. Onko muilla samanlaisia ajatuksia? Juhlimme lokakuussa 30-vuotiasta

SPECIAa. Paikkoja on tarjolla rajoitetusti, joten tarkkailkaa sähköpostianne. Ilmoittautuminen avataan erikseen ilmoitettavan aikataulun puitteissa.

SPECIAn toimisto Toiminnanjohtaja Simon Huldén 040 719 3328 simon.hulden@specia.fi Kehittämispäällikkö Marika Laakko 040 820 2215 marika.laakko@specia.fi Järjestöasiantuntija Hanna-Mari Koski 044 333 9116 hanna-mari.koski@specia.fi toimisto@specia.fi Snellmaninkatu 19–21 00170 Helsinki SPECIA ry:n puheenjohtaja Risto Tolonen risto.tolonen@specia.fi 0400 780 676

SPECIAn sääntömääräinen syyskokous 21.11.2015 Tuusulassa, Krapinhovissa, klo 11. Järjestämme kuljetuksen Helsingistä, mahdollisuus tutustua Ainolaan ja Halosenniemeen. Osallistujille korvataan matkakulut julkisten kulkuneuvojen mukaan (juna, bussi). Emme maksa päivärahoja. Lisätietoja myöhemmin Speciaalissa ja verkkosivuilla.

Jäsenmaksut ja jäsenyyttä koskevat kysymykset

KANSIKUVA: THINKSTOCK

Akavan Erityisalojen jäsensihteerit 0201 235 370 (toimistoika 9:00–15:00) Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko www.erko.fi, (09) 7206 4343 (ma–to klo 12.00—15.00)

2 Asiantuntija 3/2015 | www.specia.fi

SPECIA sosiaalisessa mediassa SPECIAn löydät myös Twitteristä. Seuraa nimimerkkiä @SPECIAry, niin pysyt perillä ajankohtaisista asioista.

SPECIA on myös Facebookissa. Käy tykkäämässä!


Työn orjat Roope Alho

Levin mökille 2016 SPECIAn suositun Levin mökin haku ensi vuodelle on käynnissä. Voit hakea haluamaasi viikkoa 25.10.2015 asti. Haku ja lisätiedot SPECIAn nettisivuilla www.specia.fi.

Työyhteisön hyvinvoinnin johtaminen on esimiehen tärkeimpiä tehtäviä. Mitkä asiat vaikuttavat tietotyöläisen hyvinvointiin ja miten niitä johdetaan? Tervetuloa Akavan esimiesaamuun oppimaan uusia työhyvinvointijohtamisen taitoja ja vaihtamaan kokemuksia alueesi esimiesten kanssa.

Esimies,

osaatko johtaa työhyvinvointia? Tulossa! Työnhakukoulutus 7.11.2015. Seuraa uutiskirjettä!

Juhlimme 30-vuotiasta SPECIAa Helsingissä, Kilta-salilla 17.10.2015. Iltajuhlaa edeltää seminaari, jossa puhuu FT, YTM MarjaLiisa Manka. Juhlassa meitä viihdyttää Riku Rantala.

SPECIA 30v!

Helsinki, ke 23.9.2015 klo 9–11

Turku, ke 7.10.2015 klo 7.30–10

Tampere, to 29.10.2015 klo 7.30–10

Hämeenlinna, ti 10.11.2015 klo 7.30–10

Akava järjestää tilaisuudet yhteistyössä Työturvallisuuskeskuksen kanssa. Lisätietoja ja ilmoittautuminen osoitteessa www.akava.fi/esimiesverkosto

Seuraa uutiskirjettä – ilmoittautuminen avautuu myöhemmin! www.specia.fi Asiantuntija 3/2015 3/2015 3 www.specia.fi || Asiantuntija 3


| Edunvalvonta |

Stockmann näytti sopimisen mallia

Yhteistyö hyödyttää kiistatta kaikkia Tyytyväinen hyminä säestää sopimusta, jonka Stockmann on tehnyt henkilöstöedustusjärjestelmästä. Sekä työntekijät että työnantaja kiittelevät ylempiä toimihenkilöitä koskevaa ratkaisua. Yhteistyö sujuu konsernissa nyt huomattavasti aiempaa paremmin. Teksti ja kuva: Katariina Kivistö | Kuvat: Stockmann Oyj

4 4 Asiantuntija Asiantuntija 3/2015 3/2015 || www.specia.fi www.specia.fi


Johto ja henkilöstö voivat nyt lähteä viemään Stockmannia yhdessä eteenpäin. Ville-Veikko Rantamaula, YTN

Ihan hetkessä sopimus ei syntynyt.

Neuvottelupöytään kuljettiin kuoppaista tietä. Mutta nyt Stockalla päästään nauttimaan avoimuuden ja reilujen pelisääntöjen hyödyistä. Ville-Veikko Rantamaula, joka vastaa kaupan alasta neuvottelujärjestö Ylemmät toimihenkilöt YTN:ssä, kehuu sekä solmitun sopimuksen sisältöä että Stockmannin muille antamaa esimerkkiä. Kaupan alan ylemmillä toimihenkilöillä ei ole vieläkään omaa työehtosopimusta. – Jos iso kaupan konserni pystyy tekemään talokohtaisen sopimuksen, miksei koko alalla voida sopia. Stockmannin sopimus on iso harppaus kohti koko alan työehtosopimusta, Rantamaula arvioi.

kertaa voimakkaasti julkisuudessakin kantaa Stockmannin henkilöstöpolitiikkaan, muun muassa yt-neuvotteluihin ja johtamistyyliin. – Koskettiin pohjaa niin että kivet kolisivat. Tänä keväänä neuvotteluasetelma muuttui. Sitä ennen yrityksen toimitusjohtaja ja henkilöstöjohtaja olivat vaihtuneet. Johdon yhteistyökyky ja asenne kohenivat. Neuvotteluaikoja alkoi löytyä. Kaupan liitto tuli mukaan tiukkaan neuvottelupöytään. Lopulta syntyi hyvä sopimus. Rantamaula kiittää Stockmannin nykyjohtoa hyvästä neuvotteluilmapiiristä. – Johto ja henkilöstö voivat nyt lähteä viemään Stockmannia yhdessä eteenpäin.

Vaikeuksien kautta voittoon Stockmannin luottamusmiessopimusta edelsi hankala aika. Henkilöstön huolestuttava tilanne kävi ilmi noin vuosi sitten. Monet ongelmat olivat lamaannuttaneet toimihenkilöt. Silti heitä ei kuultu eikä otettu huomioon. YTN otti useaan

Johto on oppinut kuuntelemaan Luottamusmies Minna Hirvonen iloitsee hyvästä sopimuksesta. Siihen pääsy vaati parin vuoden pohjatyön. Vuoden 2013 lopulla Stockmannin ylempien toimihenkilöiden yritysyhdistys (SYT ry) pani Hirvosen johdolla

tuulemaan. Toiminta aktivoitui ja profiili nousi. Samalla yhdistys rakensi määrätietoisesti suhteita YTN:ään ja yrityksen johtoon. – Teimme johdolle rakentavia ehdotuksia ja toimme rohkeasti esiin henkilöstön pahoinvointia, Hirvonen muistelee. Hirvosen mukaan johdon kyky kuunnella on kaiken aikaa parantunut. Hän arvelee kehityksen johtuvan siitä, että lukuisissa yt-neuvotteluissa on ollut pakko kuunnella. Johto lienee myös huomannut, että henkilöstöltä tulee hyviä ehdotuksia, joiden toteutus ei välttämättä edes maksa mitään. Stockmannin ylempien toimihenkilöiden luottamusmies edustaa noin 700 yrityksen palveluksessa olevaa. Hän on ollut todella työllistetty viime aikoina. Silti Hirvonen ei valita, sillä työnantaja on joustanut erinomaisesti ajankäytössä. Intoa lisää se, että uusi henkilöstöedustusjärjestelmä antaa luottamusmiehelle monia välineitä parantaa toimihenkilöiden asemaa.

www.specia.fi | Asiantuntija 3/2015 5


| Edunvalvonta |

Luottamusmiehen seuraavana tavoitteena on uudistaa Stockmannin yhteistoiminnan menettelyjä niin, että kaikki toimii selvästi ja nykyaikaisesti. Ja tietenkin isona tavoitteena on kaupan alalle ylempien toimihenkilöiden sopimus, jonka syntyyn Hirvonen sanoo ”tietenkin uskovansa”. Hirvonen on optimisti myös Stockmannin tulevaisuuden suhteen. – Toivon pilkahduksia on näkyvillä. Henkilöstö on rauhallisempaa kuin vuosi sitten. Se tuntuu luottavan, että täältä vielä noustaan. Itsekin uskon niin.

Puhutaan asioista, ei enää menettelytavoista Stockmannin henkilöstöpäällikkö Santeri Rommi kiittelee sitä, että ylempien toimihenkilöiden kanssa

6 6 Asiantuntija Asiantuntija 3/2015 3/2015 || www.specia.fi www.specia.fi

saatiin asiat järjestykseen. Hän sanoo luottamusmiessopimuksen vastaavan työnantajan toiveita ja tarpeita. – Pääsimme vaiheeseen kaksi. Menettelykysymysten sijasta voimme keskittyä varsinaisiin asioihin, Rommi summaa. Henkilöstöpäällikkö myöntää, että työnantajalla ja henkilöstöllä on ollut matkan varrella jonkin verran erimielisyyksiä. Ne oli tärkeä saada haudattua ja asiat sovittua paperilla. Sopimusneuvottelut käynnistyivät Rommin mukaan silloin, kun ylempien toimihenkilöiden järjestö valitsi ensimmäistä kertaa luottamusvaltuutetun pari vuotta sitten. Valtuutetun asema ja ajankäyttö oli ratkaistava. Kun sopimuksen tarpeesta oli päästy yhteisymmärrykseen, neuvottelut eteni-

vät kohtuullisen sujuvasti. Neuvottelua saattoi Rommin mielestä helpottaa se, että hänet on keitetty monissa työmarkkinaliemissä. Niissä oppii ymmärtämään, miten tärkeää on tuntea toisen osapuolen tarkoitusperät. Rommi ei ryhdy ennakoimaan yhteistoiminnan tulevaisuutta. Hänestä on paras edetä asia kerrallaan ja katsoa ensin, miten sopimus lähtee käyntiin. Hän on kuitenkin optimistinen tulevaisuuden suhteen. Rommi muistuttaa, että Stockmann on Kaupan liiton jäsen. Näin ollen se ottaa huomioon alan työnantajajärjestön periaatteet ja suuntaviivat. – Olemme solidaarisia työnantaja­ yhteisöä kohtaan.


Henkilöstö on rauhallisempaa kuin vuosi sitten. Se tuntuu luottavan, että täältä vielä noustaan. Luottamusmies Minna Hirvonen

i

i

Kaupan alan ylemmät toimihenkilöt

Sopimus sisältää uusia avauksia

• toimivat asiantuntijatehtävissä,

Stockmannin uusi järjestelmä henkilöstön edustuksesta on edistyksellinen. Ensinnäkin Stockmann on ensimmäinen kaupan alan yritys, joka tunnustaa tällä tavoin sopimuksessa ylemmät toimihenkilöt. Ylempien luottamusmies pääsee osallistumaan paikallisten sopimusten tekemiseen sekä valvomaan työlainsäädännön ja työehtosopimusten noudattamista.

keskijohdossa ja yritysjohtoa avustavissa tehtävissä • yhteensä noin 30 000 henkilöä • noin 13 000 järjestäytynyt YTN:n jäsenliittoihin • suurimpia jäsenryhmiä ekonomit, tradenomit, insinöörit, diplomiinsinöörit ja lakimiehet • ammattinimikkeitä mm. myynti-, osto-, markkinointi-, myymälä-, henkilöstö-, talous- ja asiakaspalvelupäällikkö, ostaja, aluejohtaja, huoltoinsinööri, myynti-insinööri • kaupan alan työehtosopimus (Kaupan liiton ja PAMin välinen) kattaa työntekijä- ja toimihenkilötason • ylemmillä toimihenkilöillä ei ole omaa työehtosopimusta • isoimmilla työpaikoilla ylemmillä toimihenkilöillä on omia yritysyhdistyksiä, ns. yryjä.

Luottamusmiehen asema turvataan vahvasti. Työstä vapautuksesta, rahallisesta korvauksesta sekä tulosja voittopalkkiotavoitteista on selvät säännöt. Varaluottamusmiehellä on pitkälti sama asema. Esimerkiksi irtisanomissuoja ja koulutusoikeus ovat yhtäläiset.

Henkilöstön edustajien oikeus saada tietoa laajenee ja ulottuu myös palkkaukseen. Tiedonsaantioikeus mahdollistaa tasa-arvoisen palkkauksen edistämisen. Luottamusmies pääse osallistumaan henkilöstöpolitiikan kehittämishankkeisiin. Henkilöstö- ja koulutussuunnitelmaa onkin ryhdytty työstämään yhteistoiminnassa. Stockmannin kesäkuun puolivälissä solmima paikallinen luottamusmiessopimus avaa ylempien toimihenkilöiden luottamusmiehelle ovet myös pörssiyhtiön hallintoelimiin. Luottamusmiehellä on niissä puheoikeus.

www.specia.fi www.specia.fi || Asiantuntija Asiantuntija 3/2015 3/2015 7 7


| Edunvalvonta |

Työaikapankista on hyötyä niin työnantajalle kuin henkilöstöllekin Erkki Mattilan työpaikka räätälöi työaikapankin vastaamaan tarpeitaan. Järjestelmä on tuonut toivottua joustoa vapaiden pitämiseen. Akavan mielestä työaikapankit on aika määritellä työaikalaissa. Teksti: Katariina Kivistö | Kuva: Leena Tuominen, Thinkstock

www.akava.fi/akavalainen/ arjessa/tyoelamassa/pienet_ yritykset_nayttavat_esimerkkia_ tyoaikapankkien_kaytossa

– En ole kuullut pahaa sanaa työaikapankista, luottamusmies Erkki Mattila

vakuuttaa. Mattilan työpaikalla Sweco Industry Oy:ssä työaikapankki on ollut käytössä kolme vuotta. Kuten arvata saattaa, tyytyväisimpiä ovat ne työntekijät, joille kertyy liukumia pankkiin säästettäväksi. – Pankkivapaat ovat pidettävissä eri lailla kuin muut vapaat ja liukumat. Niitä voi suunnitella enemmän itse, kertoo Mattila. Työnantajallakaan ei ole ollut moittimista. Yhdessä työntekijöiden kanssa muokattu malli sopii yhtiön tarpeisiin. Sweco Industryn molemmat työntekijäryhmät, sekä toimihenkilöt että ylemmät toimihenkilöt, ovat mukana sopimuksessa. Työaikapankin käyttäjäksi on tullut tähän mennessä 125 työntekijää. Konsultointi-, suunnittelu- ja projektinjohtopalveluita tarjoavan yhtiön henkilöstömäärä on noin 450.

Vanhaa liukumaa laitetaan pankkiin Aloite työaikapankin perustamisesta tuli työntekijöiltä. Yhtiön Helsingin toimiston luottamusmiehenä toimiva Mattila kuului akavalaisen Ylemmät Toimihenkilöt YTN:n suunnittelualan tausta8 Asiantuntija 3/2015 | www.specia.fi


Erkki Mattila

ryhmään. Siellä otettiin työaikapankki puheeksi ja laadittiin siitä malli. Mattila ehdotti pankkia omalla työpaikallaan. Työnantajalla ei ollut ennakkoasenteita ja asiaa ruvettiin työstämään. Helmikuussa 2012 syntyi sopimus, joka tuli voimaan saman vuoden kesäkuussa. – Emme menneet ihan suunnittelu­ alan mallisopimuksen mukaan. Työnantaja oli tahollaan pohtinut yksityiskohtia. Päädyimme omaan, molempia osapuolia palvelevaan pankkimalliin, Mattila kertoo. Työaikapankilla täydennettiin Sweco Industry Oy:n käyttämää työaikajärjestelmää. Se korvasi aiemmin käytössä olleet joustovapaat. Swecon oma sovellus on esimerkiksi se, että pankkiin on talletettava kerralla vähintään 37,5 tuntia. Pienempien kertaerien pelättiin kuormittavan liikaa palkanlaskentaa. Työntekijä voi siirtää työaikapankkiin edelliseltä vuodelta kertynyttä liukumaa sekä työajan lyhennysvapaita, niin sanottuja Sweco-vapaita. Kuluvan vuoden liukumia pankkiin ei voi siirtää, ei myöskään vuosilomia. Miinussaldoa ei hyväksytä. Säästöjä voi kerätä vaikka monta vuotta ennen niiden käyttöä. Työntekijä näkee oman saldonsa palkkaerittelyssä ja intranetissä. Työntekijä ja esimies sopivat yhdessä etukäteen ”pankkivapaiden” pitämisestä. Yhden noston vähimmäispituus on kalenteriviikko, mutta muustakin pituudesta voi sopia. Vaihtoehtona on sopia, että saldo tai osa siitä korvataan rahana.

Pankkivapaisiin voi vaikuttaa itse Swecon itselleen hioma malli on toiminut. Luottamusmies muistaa ainoastaan yhden tilanteen, kun vapaiden käytöstä ”jouduttiin hieman vänkkäämään” työnantajan kanssa. – Kyllähän tyytyväisiä ovat ne ahkerat, jotka saavat kertyneitä tunteja varmaan talteen. Pankkivapaat ovat pidettävissä eri lailla kuin muut vapaat ja liukumat. Niitä voi suunnitella enemmän itse.

Työnantajalle työaikapankki on puolestaan väline tasata työn ja tekijöiden suhdetta. Järjestelmästä on apua, kun töitä on erityisen paljon tai normaalia vähemmän. Mattila ei näe esteitä työaikapankkien yleistymiselle. – Tarvitaan vain aktiivisuutta.

Vapaiden pidosta tarvitaan selvät säännöt Työaikapankin kahnausalttein vaihe on se, jolloin työntekijä haluaa käyttää pankkiin säästämiään työtunteja. Vapaista ilmoittamisesta ja niistä päättämisestä kannattaa sopia tarkoin. – Helpottaa paljon, jos on selvät säännöt siitä, miten vapaiden pidossa toimitaan, Meklin muistuttaa. Työaikapankki lisää työaikakirjanpitoon tehtäviä merkintöjä. Meklin torjuu arvelut hallintobyrokratian paisumisesta. – Onneksi liput ja laput voi jättää historiaan. Nykyään kirjaukset hoituvat sähköisesti teknisten järjestelmien avulla. Ilmoitukset ja hyväksynnät voidaan tehdä vaikka kännykästä. Toki paljon perustuu myös työnantajan ja työntekijöiden keskinäiseen luottamukseen.

Akava näkee harppauksena kohti joustoja Työaikapankit kuuluvat Akavan keskeisimpiin tavoitteisiin, koska niillä voidaan lisätä työelämän joustavuutta. – Työaikapankeista hyötyvät sekä työnantaja että työntekijät. On molempien etu, että henkilöstöllä on riittävästi aikaa palautua tiiviistä työrupeamista. Kun työhyvinvointi paranee, myös tuottavuus lisääntyy, Akavan vastaava lakimies Jaana Meklin sanoo. Työaikapankit ovat tarpeellisia senkin vuoksi, että ne tuovat parhaimmillaan ryhtiä työajan seurantaan. Koska työaikapankki edellyttää, että työajan seuranta on kunnossa, työaikapankin avulla voidaan vähentää epämääräistä työntekoa, jota ei kirjata mihinkään. Varsinkin ylemmille toimihenkilöille, joiden työ on liikkuvaa, kasaantuu harmaita työtunteja. Liukuva työaika tarjoaa kyllä joustoa, mutta lähinnä vain yhden päivän ajankäyttöön. Lisäksi monilla työpaikoilla voi pitää saldovapaita, mutta yleensä yksittäisinä vapaapäivinä. Työaikapankit ovat harppaus eteenpäin, sillä ne mahdollistavat pitkähköjenkin vapaiden pitämisen. Vapaita voi yhdistää esimerkiksi lomiin.

Lakipykälät selkärangaksi Työaikapankit ovat olleet pitkään Akavan toiveena. Työmarkkinakeskusjärjestöt laativatkin vuonna 2004 yhteisen suosituksen työaikapankkijärjestelmästä. Sittemmin asian ympärillä on toiminut useita valmisteluryhmiä. – Siihen nähden, miten hyödyllisiä työaikapankit ovat, niiden perustaminen on lähtenyt käyntiin todella hitaasti, Meklin kummastelee. Ajatuksena on ollut edetä sopimusteitse. Akavan liitot ovat olleet aloitteellisia ja työaikapankkeja onkin saatu työehtosopimuksiin, mutta niitä käytetään edelleen vähän. Vauhtia ei ole kiihdyttänyt edes se, että joustavuutta tukevista työaikapankeista olisi entistä enemmän hyötyä muuttuvassa työelämässä. Meklinin mielestä on aika ottaa työaikapankit lainsäädäntöön. – Työaikalaki ei vielä tunne käsitettä työaikapankki. Jos järjestelmän reunaehdot määriteltäisiin laissa, työaikapankkeja syntyisi helpommin, Meklin uskoo. Meklin korostaa, että laki olisi järjestelmän selkäranka. Pykälät eivät saisi olla liian yksityiskohtaisia ja rajoittavia, jotta ne eivät hankaloittaisi työaikapankkien perustamista. www.specia.fi | Asiantuntija 3/2015 9


| Työelämä |

Työntekijöiden odotusten kohtaaminen Esimiehen odotetaan jakavan työt oikeudenmukaisesti niin, että työntekijöiden osaaminen hyödynnetään työntekijän sekä työnantajan näkökulmasta parhaalla mahdollisella tavalla. Esimies toimii työnantajan edustajana. Teksti: Antti Ikonen ja Kaisa Isotalo | Kuvitus: Thinkstock

Työntekijöiden näkökulmasta esimies

ennen kaikkea pitää huolta henkilöstönsä voimavaroista, työn tekemisen edellytyksistä ja työhyvinvointijohtamisesta. Työn henkiset ja fyysiset uhkatekijät ovat viime vuosina lisääntyneet esimerkiksi kouluissa, päiväkodeissa sekä sosiaali- ja terveyspalveluissa. Tämä asettaa uudenlaisia vaatimuksia terveyden ja turvallisuuden johtamiselle. Työyhteisö tarvitsee eri-ikäisiä työntekijöitä, jotta kehittämisinto ja kokemus olisivat tasapainossa. Kokenut opettaja tarvitsee toisenlaista tukea esimieheltä kuin aloitteleva, kirjoittavat Antti Ikonen ja Kaisa Isotalo. Talouspaineiden keskellä hallinto

voidaan nähdä kulueränä, josta tehostamisen nimissä mielellään säästetään. Jokaisella työntekijällä on oikeus esimiehen tukeen, joten työaikaa on varattava riittävästi esimiestyöhön. Esimiehellä on oltava perehtyneisyyttä, mutta myös vaikutusmahdollisuus organisaation tavoitteisiin, työpaikan työoloihin, työn vaatimuksiin ja henkilöstöön. Rehtorin johdettavana on opettajien lisäksi opetustyötä tukevaa henkilökuntaa kuten koulusihteeri ja koulunkäyntiavustajat. Henkilöstön ammatillinen 10 Asiantuntija 3/2015 | www.specia.fi

erikoistuminen voi olla hyvin erilaista. Odotukset koulun toiminnan johtamista kohtaan ovat usein vaikeasti hahmotettavissa ja joskus keskenään ristiriitaisia. Esimiehen on tärkeä henkilöstöä palkatessa muistaa, että työyhteisö tarvitsee eri-ikäisiä työntekijöitä, jotta kehittämisinto ja kokemus olisivat tasapainossa. On selvää, että kokenut opettaja tarvitsee toisenlaista tukea esimieheltä kuin aloitteleva työntekijä. Asiantuntijatyön imu syntyy innostavis-

ta työtehtävistä ja joustavista työn tekemisen malleista. Esimieheltä vaaditaan keinoja, joilla hän pitää huolta työntekijöiden työmäärän kohtuullisuudesta. Työtä tehdään yhä useammin virallisen työajan ja -paikan ulkopuolella. Vaikka opettajan työ on melko itsenäistä, koulun sosiaalisessa kontekstissa on monenlaista ryhmiä ja verkostoja, jotka hoitavat tehtäviä yhteistyössä. Erilaisten moniammatillisten ryhmien työn yhteensovittaminen koulun arjen kanssa edellyttää rehtorilta koordinointia. Haastetta lisää se, että saman työntekijän esimiehelle kohdistama toive ryhmän jäsenenä voi erota suuresti siitä, mitä hän yksilönä ajattelee.

Millaista johtamista erilaiset odotukset

sitten edellyttävät? Johtajan on käytettävä aikaa ihmisiin ja heidän osaamiseen ja verkostoihin tutustumiseen. Oman työpaikan kulttuuri on tunnettava niin hyvin, että erilaisissa muutostilanteissa tietää millainen etenemistapa on viisainta valita. Johtajalla pitää olla aikaa henkilöstön kuulemiseen ja kehityskeskusteluihin. Arjen kiireessä esimiehen on usein tehtävä itsenäisesti nopeita päätöksiä. Jos työpaikalla on hyvä luottamuksen kulttuuri, se kestää nopean päätöksenteon. Työyhteisössä pitää kuitenkin olla riittävästi aikaa keskustella yhteisistä tavoitteista, joiden mukaan jokainen työntekijä tekee ratkaisujaan. Esimieskin. Eivät työntekijät esimieheltä lopulta ihmeitä odota. He odottavat aitoa kohtaamista, kuulluksi tulemista, arvostusta ja tosiasioiden tunnustamista. Se riittää!

Mitä miel­tä olet? Kes­kus­te­lu ai­hees­ta jat­kuu Joh­ta­mis­ver­kos­ton Lin­ke­dIn-si­vuil­la. Kerro mie­li­pi­tee­si!


Jos työpaikalla on hyvä luottamuksen kulttuuri, se kestää nopean päätöksenteon.

Esimiehen kom­ment­ti

Joustoa tarvitaan, molempiin suuntiin

Rehtori, hallintotieteiden maisteri, kasvatustieteen maisteri Antti Ikonen työskentelee Joensuun kaupungissa, ja on Suomen Rehtorit -järjestön varapuheenjohtaja. Kasvatustieteen maisteri Kaisa Isotalo työskentelee Seinäjoen lyseon rehtorina ja on väitellyt tohtoriksi 7.11.2014. Isotalo tutki rehtorien johtamispäätöksiä väitöskirjassaan.

”Kir­joit­ta­jat nos­ta­vat esiin esi­mie­hen mer­ ki­tyk­sen hen­ki­lös­tön ter­vey­den ja tur­val­ li­suu­den joh­ta­mi­ses­sa. Se on hyvä kä­si­te ku­vaa­maan ko­ko­nais­val­tais­ta hen­ki­lös­tös­tä huo­leh­ti­mis­ta. Ar­tik­ke­lin opet­ta­ja­nä­kö­kul­maa voi mo­ nis­sa koh­din ver­ra­ta ur­hei­lu­val­men­ta­jan nä­kö­kul­maan. Val­men­ta­jan työyh­tei­sö on kui­ten­kin usein opet­ta­jien työyh­tei­söä pie­ nem­pi. Val­men­nus­ta teh­dään it­se­näi­ses­ti ja ken­ties vielä opet­ta­jia­kin suu­rem­mal­la in­to­ hi­mol­la sekä tun­teel­la. Siksi val­men­nus­työs­ sä esi­mie­hen suu­rim­pia haas­tei­ta on saada val­men­ta­jat te­ke­mään työtä tii­mi­nä, yh­tei­sen pää­mää­rän suun­nas­sa. Sen vuok­si joh­ta­mi­ seen re­sur­soi­mi­nen on aivan yhtä tär­ke­ää kuin suu­res­sa kou­luor­ga­ni­saa­tios­sa­kin. Asian­tun­ti­ja­työn imun syn­ty­mi­sen ku­vaus osuu hyvin val­men­ta­jan työ­hön. Val­men­ta­jan ar­keen kuu­luu jous­ta­vuus työ­ mää­räs­sä, työ­ajois­sa ja työym­pä­ris­tös­sä. Jous­ta­vuut­ta tar­vi­taan, mutta esi­mie­hen teh­tä­vä­nä on var­mis­taa, että se saa­daan to­teu­tu­maan kah­teen suun­taan. Tämän haas­teen rat­kai­se­mi­nen ja työn imun säi­lyt­ tä­mi­nen ovat yh­teis­tä kai­kil­le esi­mie­hil­le.” Pirk­ko Haa­pa­la Toi­min­nan­joh­ta­ja, Voi­mis­te­luseu­ra Kes­ki-Uusi­maa ry www.specia.fi www.specia.fi || Asiantuntija Asiantuntija 3/2015 3/2015 11 11


| Työelämä |

Työretriitillä kadonneen työrauhan jäljillä Nykypäivän asiantuntija kamppailee kiristyvien aikataulujen, laajenevien työtehtävien ja jatkuvien keskeytysten kanssa. Löytyykö työrauha ja tehokkuus työretriitiltä? Teksti: Olli Viljanen, TTL | Kuva: Thinkstock

SPECIA ja Työterveyslaitos järjesti-

vät yhteistyössä työretriittikokeilun kesäkuussa 2015. Kokeilun idea syntyi Työterveyslaitoksen tutkimushankkeen ’AikaJärjestys asiantuntijatyössä’ tiimoilta. Hankkeen yhtenä tavoitteena on löytää toimivia ratkaisuja asiantuntijatyön ajankäytön haasteisiin. Tutkimuksessa moni asiantuntija kuvaa työtään palkitsevaksi ja haastavaksi ajattelutyöksi, jota kuitenkin varjostaa työn sirpaloituminen. Työpäivä hajoaa yhä pienempiin osiin ja työhön syventyminen vaikeutuu. Työretriitti etsi ongelmiin ratkaisua työnteon aikatauluttamisesta. Työretriitissä työskentely tapahtui nk. pomodoro-tekniikalla, jossa työn tekeminen jakautuu ajastettuihin työjaksoihin, joiden välissä pidetään taukoja. Työjakson aikana vallitsi työrauha, josta työretriittikonseptin kehittäjä, ohjaaja Joonas Tähtinen piti huolen. Specian jäsenistä koostuva satunnainen joukko asiantuntijoita mukautui työretriitin työskentelytapaan ja uuteen ”työyhteisöön” nopeasti. Valtaosa osallistujista koki työnteon olevan tehokkaampaa tavanomaiseen työympäris12 Asiantuntija 3/2015 | www.specia.fi

töön verrattuna ja miltei kaikki kokivat keskittymisen ja työhön syventymisen hyväksi. Osa joukosta kaipasi työjaksojen pituuteen vaihtelua, mutta työretriitin perusrakenteeseen oltiin tyytyväisiä. Mikä työretriitistä sitten teki onnistu-

neen? Osallistujilta kerätyt kokemukset osoittivat, että työnteko oli työjaksojen aikana erityisen intensiivistä, pääosin juuri tiukan, ulkoapäin sanellun rytmityksen vuoksi. Usein laajoista työtehtävistä koostuva asiantuntijatyö sai ryhtiä työn palastelun ja suunnitelmallisuuden kautta. Osallistujien keskittymistä syvensi puolestaan rauhoitetun ympäristön lisäksi tilassa vallinnut kollektiivinen keskittyminen. Usean kohtalontoverin keskittyminen omiin työtehtäviinsä samassa tilassa yllättäen kohensi myös yksilön keskittymistä. Kokeilu muistuttaa, että erityisesti itsenäinen ja vapaa ajattelutyö vaatii tietynlaista struktuuria: suunnitelmallista, välitavoitteita sekä ajoittaista sosiaalista tukea. Tulosten perusteella asiantuntijatyön tehostamiseksi tuleekin kiinnittää huomio niin ulkoinen kuin sisäinenkin työympäristön rauhoittamiseen.

Mikä?

i

Työretriitit ovat sosiaalisia yksinpuurtamistilaisuuksia, joissa tehdään yhteisellä rytmillä omia projekteja. Työskentely tapahtuu pomodoro-tekniikalla 25 minuutin jaksoissa, joiden välissä on viiden minuutin tauko. Työretriitissä yhdistyvät keskittymistä helpottava työympäristö, tehokkuutta tukeva työskentelytapa, ja sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuus. Työskentelyssä kunkin työjakson rupeama määritellään ennalta.

Lisätietoja Työsuojelurahaston rahoittamasta ja Työterveyslaitoksen toteuttamasta tutkimushankkeesta: www.ttl.fi/aikajarjestys Lisätietoja työretriiteistä: facebook-ryhmä ’Työretriitit’.´


| Työelämä |

Kansallista Etätyöpäivää vietetään 8.10.2015 Microsoft, DNA ja Työterveyslaitos järjestävät Kansallisen Etätyöpäivän tänä vuonna lokakuussa. Jo aiempien vuosien Etätyöpäivät ovat olleet suosittuja noin 20 000 suomalaisen osallistuessa kampanjaan vuositasolla. Teksti: Työterveyslaitos | Kuva: Thinkstock

Työelämä on muuttunut, ja työn teke-

misen tavat siinä mukana. Etätyöpäivän aiempina vuosina esille tuomat teemat, kuten uudenlainen johtajuus, luottamus ja yhteisöllisyys, ovat rikastaneet keskustelua työelämän uudistumistarpeista. Esimerkiksi etätyö on tullut suomalaisten työelämään jäädäkseen. ”Kansallisen Etätyöpäivän missio on edelleenkin suomalaisten työelämän parantaminen. Digitaaliset työvälineet mahdollistavat työn tekemisen, organisoimisen ja siihen vaikuttamisen entistä

mutkattomammin”, Microsoftin henkilöstöjohtaja Sanna Lindner toteaa. ”Joustava yhdessä työskenteleminen, niin spontaanisti kuin suunnitellustikin, auttaa hyödyntämään koko ryhmän älyä ja osaamista.” ”Vaalien aikana ja niiden jälkeen on käyty paljon keskustelua työtuntien lisäämisestä ja tuottavuuden kasvattamisesta. Uskomme, että Kansallisen Etätyöpäivän viesti työelämän parantamisesta tulee kantamaan osaltaan kortensa suomalaisesta työstä käytyyn pohdintaan. Olemme itse käytännössä nähneet, miten vastuun ja vapauden antaminen työntekijöille lisää työmotivaatiota ja -tehokkuutta”, sanoo DNA:n henkilöstöjohtaja Marko Rissanen. ”Mahdollisuus vaikuttaa omaan työhön, työaikoihin ja työn suunnitteluun lisää työn mielekkyyttä ja hyvinvointia. Työhyvinvointi parantaa tutkitusti myös tuottavuutta”, muistuttaa tiimipäällikkö, erikoistutkija  Seppo Tuomivaara Työterveyslaitoksesta. ”Meillä on hyviä esimerkkejä toimivista, uudenlaisista käytännöistä työpaikoilla. Näitä haluamme nostaa esiin.”

i

Mikä? Kansallinen etätyöpäivä on Microsoftin, DNA:n ja Työterveyslaitoksen yhteistyöhanke. Etätyöpäivää vietetään 8.10.2015 viidettä kertaa. Kampanjaa voi seurata sen nettisivujen lisäksi myös Facebookissa www.facebook.com/kansallinenetatyopaiva  ja Twitterissä hashtagilla #etätyöpäivä.

”Kansallinen Etätyöpäivä tulee tänä vuonna muuttumaan kiinnostavalla tavalla. Odotamme kovasti syksyä ja keskustelua, jota uskomme herättävämme suomalaisen työelämän parantamisesta”, kumppanit toteavat.

www.specia.fi | Asiantuntija 3/2015 13


| Jäsenasiaa |

Jäsentyytyväisyyskysely 2015

Työttömyysturva, automaatio ja koulutustausta – jäsenyyden ytimessä! Teimme jäsentyytyväisyyskyselyn kesäkuussa ja vastauksia tuli 1 656 kappaletta. Vastausprosentiksi tuli näin 27, hienoa te! Olemme tyytyväisiä SPECIAlaisten vastausintoon ja saimme paljon uusia ideoita toimintamme kehittämiseksi. Tässä lyhyt kooste kyselystä; nostamme seuraavissa lehdissä esille kyselyn teemoja spesifimmin. Teksti: SPECIA ry

Tämän tyylinen jäsentyytyväisyyskysely

tehtiin nyt ensimmäistä kertaa, joten se luo pohjaa jatkoa ajatellen. Vastaava kysely toteutetaan joka toinen vuosi, jokainen vastaus on tärkeä ja ideat, ajatukset ja ehdotukset huomioidaan! Vastaajista 83% oli naisia (koko jäsenistöstä vastaava luku on 80%) ja suurin osa vastaajista oli 35–44 vuotiaita.

Vastaajat sijoittuivat valtakunnallisesti tasaisesti. Läntisen Suomen vastaajat muodostivat suurimman ryhmän. Tämä selittyy osaksi myös Länsi-Suomen määritelmän laajuudella, se nimittäin sisältää isoja yliopistokaupunkeja. Kahden hengen talous oli yleisin asumismuoto kun taas tutkinnoista filosofian maisteri (FM) veti pisimmän korren. Kyselys-

Haastateltavana kyselyn toteutuksesta vastannut Jari Pekkinen, Infontain Oy

Mitä tutkimuksen tulokset kertovat SPECIAsta? Jäsenet ovat suurelta osin tyytyväisiä SPECIAn toimintaan, mutta tulokset osoittavat myös, että suurella osalla jäseniä on varsin vähän konkreettisia kiinnekohtia järjestöön. SPECIA koetaan asiantuntevaksi ja luotettavaksi, mutta

i

14 14 Asiantuntija Asiantuntija 3/2015 3/2015 || www.specia.fi www.specia.fi

toiminnan tuloksista ja laadusta ei kaikilla ole selkeää kuvaa. Työttömyysturva ja ongelmatilanteissa saatava apu ovat keskeisimmät jäsenyyden syyt, mutta sen lisäksi SPECIAlta odotetaan muutakin. Mitä muuta jäsenet siis odottavat? Koulutus- ja

sämme ei ollut huomioitu kandidaatin, lisensiaatin tai tohtorin tutkintoja, joka selittänee kolmanneksi suurimman tutkinnon, ”muu korkeakoulututkinto”. Tämä huomioidaan jatkossa! Vastaajista 67 % oli kokopäivätöissä ja työttömänä oli 9 % – tämä vastaa hyvin myös koko jäsenistön tilastointia.

ammatti-identiteettiin liittyvä yhteisöllisyys ja verkostoituminen näyttäisi olevan tärkeää – tunne, että kuuluu johonkin suurempaan. Lisäksi työelämään liittyvä neuvonta ja tuki kaikissa muodoissaan on tärkeää erityisesti työuraansa aloitteleville. Hyvät jäsenedut antavat luonnollisestikin konkreettista vastinetta jäsenmaksulle. Ja kun kosketuskohtia on vähän, jäsenviestintä on erityisen tärkeää. Tässä suhteessa esimerkiksi sosiaalinen media ja mobiiliratkaisut tarjoavat aivan uusia mahdollisuuksia tavoittaa jäseniä tai vaikka jakaa omia tuntemuksiaan muiden kanssa.


Kartoitimme jäsentemme työtaustaa

Iso osa tunnusti ns. väriä ja piti SPECIAa oikeana paikkana koulutuksen näkökulmasta!

SPECIAn matkassa 30 vuotta!

KUVA: REIJO HÄYRINEN

hieman poikkeavalla tavalla. Emme kysyneet suoranaista työtehtävää vaan kysyimme tehtävän ns. teemaa. Tästä seurasi se, että toiseksi suurin vastaajaryhmä vastasi ”muut”. Suurin ryhmä muodostui hallinnon parissa työskentelevistä. Muita ennalta nimettyjä teemoja olivat viestintä ja markkinointi, HR, projektit, tutkimus ja koulutus. Yksityinen työnantaja työllistää eniten, perässä tulevat järjestöt, yliopistot ja ammattikorkeakoulut ja lähes rinnakkain valtio ja kunta. Vakituinen työsuhde oli 74 % vastaajista. Raha puhututtaa aina, tosin meillä suomalaisilla on jostain syystä vaikea puhua omista palkoistamme. Suurin osa vastaajista sijoittui 3 001 – 4 000 € kuukaudessa ansaitseviin. Tämä on linjassa siihen mitä palkkaneuvontamme myös ohjeistaa.

Kesäaamu Helsingin Olympiastadiolla – tapaamme Reijo Häyrisen kanssa teeman ”30 vuotta jäsenenä” ympärillä. Paljon on tapahtunut näissä vuosissa mutta jotakin on myös säilynyt. Teksti: SPECIA ry | Kuva: Vastavalo.fi

Onko ammattiliitolla tulevaisuutta?

Miten jäsenet saadaan pysymään ja uudet tulemaan mukaan? Suurin osa teistä on meidän jäsenenä työttömyysturvan vuoksi. Millainen tulevaisuus meitä odottaa jos ansiosidonnainen työttömyysturva tuleekin jäsenyydestä huolimatta? Miltei yhtä iso ryhmä piti ammattiliiton jäsenyyttä itsestäänselvyytenä, hyvä! Mutta tähän ei saa tuudittautua. Ammattiliiton tulee olla ajassa mukana ja palvella jäseniä monipuolisesti ja jopa odotukset ylittäen. Iso osa tunnusti ns. väriä ja piti SPECIAa oikeana paikkana koulutuksen näkökulmasta! Saimme paljon uusia ideoita – kerromme niistä ja toimenpiteistä jatkossa. Pysykää kuulolla! www.specia.fi www.specia.fi || Asiantuntija Asiantuntija 3/2015 3/2015 15 15


| Jäsenasiaa |

Vaikka tietotekniikka on tullut helpottamaan arkea, on henkilökohtaisen tapaamisen tärkeys säilynyt. Mikään ei korvaa kasvokkain kohtaamista.

− Muistan jäseneksi tulohetkeni, silloin meitä jäseniä oli silloisessa Hallinnon toimihenkilöliitossa vain reilut sata. Jäsenkasvu on siis ollut varsin mukavaa! Opiskelin silloisessa Joensuun korkeakoulussa historiaa ja yhteiskuntatieteitä. Tein vuonna 1991 lisensiaatintyöni urheilijoiden sosiaalisesta taustasta. Urheilu ja liikunta onkin seurannut Reijoa koko ajan. Tapaamistamme edeltävä viikonloppu oli mennyt Eläintarhan kentällä veteraanien yleisurheilun SM-kisoissa. Aktiivinen vapaa-aika menee pitkälti liikunnan ja erilaisten omakotitaloon liittyvien askareiden parissa. Työura on myös hyvin ”liikkuvaa” liikuntaa. Työn merkeissä tulee myös kuljettua autoillen, vuodessa kilometrejä kertyy noin 60000. Nykyään Häyrinen vaikuttaa liikuntajärjestön näköalapaikalla Suomen Liikunta-alan ammattilaisissa, jonne hän on päätynyt parin mutkan kautta. Lisuri valmistui tosiaan opetustöiden lomassa Vierumäellä, jossa ura huipentui vararehtoriksi. − Olin mukana hakemassa Vierumäelle oikeutta ammattikorkeakoulutasoiseen tutkintoon. Suomalainen koulumaailma oli 1990-luvulla murroksessa ja sain ensiarvoisen tärkeää kokemusta työskennellessäni eri tehtävissä. Pitkä työuraan mahtuu monenlaista. Häyrinen pääsi seuraamaan sittemmin mm. Liikuntakeskus Pajulahden mukana monia muutoksia. Koulutus siirtyi ensin Lahden ammattikorkeakoulun alaisuuteen ja muutaman vuoden päästä koko koulutus siirrettiin Pajulahdesta Lahteen. Nykyisen järjestön toimipiste on Lahdessa, joskin valtakunnallinen järjestötyö tuo mukanaan vaihtuvat maisemat. Häyrinen on ollut jäsenenä koko työuransa ajan. Jos jäsenmäärä on muuttunut, on jotain pysynyt

16 16 Asiantuntija Asiantuntija 3/2015 3/2015 || www.specia.fi www.specia.fi

miltei samana. Vaikka tietotekniikka on tullut helpottamaan arkea, on henkilökohtaisen tapaamisen tärkeys säilynyt. Mikään ei korvaa kasvokkain tapaamista. Häyrinen on itse ollut mukana hajanaisen satunnaisesti SPECIAn järjestämissä tilaisuuksissa. Omaan työhön kuuluu mm. seminaarien ja messumatkojen järjestämistä sekä lehden tekemistä – se jos mikä on kokonaisvaltaista jäsenkohtaamista! Työelämä on muuttunut hektisemmäksi, päätöksenteko on siirtynyt yhä myöhempään vaiheeseen ja vapaaehtoistyö on vähenemässä. Onko taloudellinen tilanne yksi seuraus päätöksenteon siirtymiseen? Se toki näkyy motivaatiossa ja työn jaksottamisessa. Liikunta tulisi yhdistää työntekoon, ei niinkään itseisarvona vaan välineeksi työyhteisöön. Liikunnalla on myös tärkeä tehtävä ennaltaehkäisevässä työssä, ei vain keinona ratkaista jo syntyneitä ongelmia. Vaikka työvälineet ovat kehittyneet ja työ pirstaloitunut, voisi itse työelämä joustaa vielä enemmän. Perinteinen toimistolla ”istuminen” ei välttämättä tuota parasta lopputulosta – milloin tähän tartuttaisiin oikein kunnolla? – Kun liikunta saadaan lainsäädännössä viralliseksi osaksi ennaltaehkäisevää terveystyötä, niin silloin ollaan astuttu harppaus eteenpäin. − Ay-liike auttaa kohdatessasi ongelmia, kannattaa olla jäsen. Mutta jotenkin meidän tulisi myös huomioida nuorten sukupolvien toiveet? Miten järjestökenttä ylipäätään saa pidettyä itsensä niin kiinnostavana, että liittymistä ja mukanaoloa ei tarvitse puntaroida? Näihin ajatuksiin on hyvä lähteä nauttimaan auringosta ja fiilistellä hetki Stadionin nurmea ennen kotiinlähtöä.


| Opiskelijakolumni |

Yhteistä tietä etsimässä Kaikki tietävät mitä yhteistyötaidot

ovat ja kuinka merkittäviä ne ovat sekä opiskelija- että työelämässä, missä etsitään ja edistetään yhteisiä tavoitteita. Mutta oletko koskaan oikeasti pysähtynyt miettimään omia yhteistyötaitojasi? Suosittelen jokaista nyt hetkeksi pysähtymään ja miettimään, koska niitä taitoja juuri tarvitset läpi elämän. Itselleni yhteistyötaidoista tulee mieleen luotettavuus, joustavuus, kannustaminen sekä toisten ihmisten huomioiminen ja kunnioittaminen. Koen itse olevani luotettava, mutta

kyllä toisinaan tulee luvattua asioita, joita en välttämättä pystykään toteuttamaan aikataulujen tai muiden esteiden johdosta. Siispä seuraavan kerran ennen kuin lupaan mitään, pyrin puntaroimaan realistisesti pystynkö täyttämään lupaukseni. Vai onko sinulla kenties tapana torjua heti eri luottamustehtävät, koska ajattelet että et kykenisi niitä täyttämään? Pystyisitkö sittenkin?

KUVA: THINKSTOCK

Joustavuudella tarkoitan niin mie-

lipiteitä, käytöstä kuin toimintaakin. Näihin eri tilanteisiin jokainen määrittää itsellensä, ehkä tiedostamattaan, omat ”joustavuusasteensa”. Kuinka

paljon tulet vastaan mielipiteissä, annat anteeksi tai hyväksyt toisten eri tapoja toimia? Huomaatko kenties joskus katsovasi liikaa läpi sormien vai tuomitsetko toisen yhden töksäytyksen johdosta? Itse ajattelen, että parempi myöhään kuin ei milloinkaan – aina voi pyrkiä puuttumaan ja mahdollisesti korjaamaan tilanteita, jotka saattavat olla pelkän inhimillisen väärinymmärryksen aiheuttamia. Tällaiset asiat juuri jäävät usein hiertämään ja haittaamaan yhteistyötä. Olisiko siis aika nostaa kissa pöydälle ja tarkastella sekä omaa että toisten toimintaa? Kolmantena listasin kannustamisen,

mihin liitän myös tukemisen. Kuinka tärkeää onkaan tukea ja kannustaa toisia luomalla samalla myönteistä ja avointa ilmapiiriä. Hyvän olon ympäröimänä jokaisen on kevyempi antaa täysi panostus yhteisen päämäärävn eteen. Pieni tsemppaus ja rohkaisu eivät kenellekään pahaa tee! Viimeisenä ehkä se tärkein ja kokoavin

teema eli toisten ihmisten huomioiminen ja kunnioittaminen. Kuinka pitkälle pystyt huomioimaan toisten tarpeita ja oletko huomaamattasi asettanut

laatuvaatimuksia henkilöille, joita kunnioitat? Me kaikki sorrumme toisinaan kohtelemaan ihmisiä eriarvoisesti, mikä on mielestäni osittain myös yhteiskuntamme aiheuttamaa. Jokainen voisi kuitenkin omalla kohdallaan miettiä, mitä edellytät toisilta antaaksesi kunnioitusta ja huomioimista. Itse luen erityispedagogiikkaa, missä nämä kysymykset liikkuvat jatkuvasti. Opinnoissani kehitän yhteistyötaitojani muun muassa kerryttäessäni tietoa eri vammojen aiheuttamista haitoista ja oppiessani työkaluja niiden kanssa toimimiseen. Pystyn siis opintojen avulla huomiomaan vielä enemmän erilaisten ihmisten tarpeita. Erityispedagogiikkaa en nyt ketään pakota opiskelemaan, mutta jos ihan vaikka kuuntelet mitä toisilla on sanottavana ja keität kahvit koko tiimille. Siinä on kunnioituksen ja huomioimisen osoitus jokaiselle tiimin jäsenelle. Mikäli kaikille maistuu kahvi. Emmi Hallikainen Katko ry Juhlavastaava Ainejärjestölehti Wirikkeen vastaava sekä päätoimittaja

www.specia.fi www.specia.fi || Asiantuntija Asiantuntija 3/2015 3/2015 17 17


| Puheenjohtajan mietteitä |

Sopu antaa sijaa Uuden hallituksen myötä koti­

maamme yhteiskunnalliseen keskusteluun putkahti jälleen uusvanha poliittinen termi yhteiskuntasopimus. Sopimuksella sanottiin pyrittämän kohottamaan työllisyysastetta 72 prosenttiin ja sen tavoitellaan tuovan mukanaan 110 tuhatta uutta työpaikkaa. Tämän saavuttamisen sanottiin vaativan kilpailukyvyn merkittävää parantamista, maan hallituksen laskemien mukaan viiden prosentin kilpailukykyhyppyä. Tässä vaiheessa kaikki tiedämme, ettei sopimusta syntynyt. Kilpailukykyhypyn koostumiseksi on ollut luettavissa monenlaisia reseptejä: arkipyhien siirtoja, lomarahojen leikkauksia, viikkotyöajan lisäämisiä, paikallista sopimista jne. Ulkomailla kaupaksi käyvien tuotteiden ja palvelujen niukkuus ja entisaikojen valuuttapoliittisten konstien puuttuminen johtavat siihen, että koko yhteiskunnan olisi hypättävä yhdessä. Nyt on katsottava rohkeasti eteenpäin, ei saa jämähtää eilisen ratkaisuihin, on etsittävä pysyviä muutoksia. Kaikkien osapuolten on oltava avoimia muutokselle. Muutoksen ja turvallisuuden tunteen on kuitenkin mahduttava samaan ajatukseen. Toinen runsaasti viljelty uudissana on tilannekuva. Eri tahot tuottavat omia tilannekuviaan. Toinen uhkaa Kreikan tiellä, toinen allekirjoittaisi notkeasti uusia velkakirjoja, kolmas ehdottelee jotain siltä väliltä. Mihin tilannekuvaan on uskottava?

18 Asiantuntija 3/2014 | www.specia.fi 18 Asiantuntija 3/2015 | www.specia.fi

Pois työnantajajärjestöjen hellimä, syyttävä termi neliraajajarrutus, mikromanagerointi ja osaoptimointi. Onko lähtökohtaisesti vastustettava maan hallitusta vai lähdettävä tekemään työtä hallituksen viittojen mukaisesti? Molemmilla puolilla näkyy vilpitöntä uskoa, että juuri he ovat löytäneet totuuden. Toimintalinjan valinta on arvokysymys, tilastoja tuijottamalla ei totuus löydy, jälkikäteenkin valintojen vaikutus on kiisteltyä. Palkansaajien etujärjestöjen ei tule olla lamaantuneita yhteiskuntasopimuskeskustelun edessä. Akavan tulisi nostaa keskustelu-

jen vaatimustasoa ja esittää aitoa siirtymistä osaamisyhteiskuntaan. Pois työnantajajärjestöjen hellimä syyttävä termi neliraajajarrutus, mikromanagerointi ja osa-optimointi. Akavalaiset osaavat itse toimia työpaikoillaan kokonaisuuden hyväksi, valita järkevästi. Ammattiliitto vahvana ja osaavana kumppaninaan. Akavalla on uskottavia ohjelmia korkeasti koulutettujen osaamiseen ja vastuunkantoon perustuvalle yhteiskunnalliselle muutokselle. Liekö kukaan median kellokkaista tai politiikan puhekoneista koskaan lukenut yhtäkään näistä ohjelmista, siltä ei ainakaan vaikuta. Akavan puheenjohtajan keskuste-

lualoitteessa nimeltään Luottamus 3.0 kuvataan nykyisten työmarkkinoiden tukijaloiksi yksinpuhelu ja työmarkkinaturva. Vuoteen 2027 tukijalkojen pitäisi olla luottamus, vuorovaikutus ja korkea osaamistaso. Ydinsana on luottamus. Kun työnantaja osoittaa luottavansa työntekijöihinsä, on ihan varma, että työntekijät haluavat osoittaa olevansa luottamuksen arvoisia. Sama koskee poliittisten päättäjien ja ammattiliittojen yhteistyötä. Korkea työllisyysaste, palkan ja verojen takaama vahva ostovoima, terve julkinen talous, toimivat työmarkkinat ja kannattava yritystoiminta ovat ihan yhtälailla työntekijöiden etu. Ammattiyhdistysliike on ollut läpi historiansa yhteiskuntaa uudistava voima. Ei anneta sen voiman muuttua tyhjiksi tynnyreiksi vaan otetaan vastuu ja näytetään taitomme kantaa vastuu entistä paremman tulevaisuuden yhteisestä rakentamisesta.


| Svensk Resumé |

Ehdota Akavan yrittäjäpalkinnon 2015 saajaa Akavan yrittäjäpalkinto myönnetään vuosittain tunnustuksena ansioituneelle yrittäjälle tai ammatinharjoittajalle. Tavoitteena on tuoda esille yrittäjyyden suurta merkitystä suomalaiselle yhteiskunnalle, talouskasvulle ja hyvinvoinnille. Palkinnon saaja voi olla akavalainen yrittäjä, akavalaisen jäsenjärjestön yksi tai useampi jäsen tai muu henkilö tai ryhmä, joka on toiminut merkittävällä tavalla akavalaisen yrittäjyyden hyväksi tai sen toimintaedellytysten parantamiseksi.  Ehdotuksia palkinnon saajiksi voivat tehdä akavalaiset, Akavan jäsenjärjestöt ja niiden jäsenet sekä Akavan elinkeinopoliittinen toimikunta. Erityisesti ehdotuksia toivotaan jäsenjärjestöjen yrittäjätyöryhmiltä, -valiokunnilta ja -neuvottelukunnilta.  Ehdotuksesta tulisi käydä ilmi ehdotetusta ammatinharjoittajasta tai yrittäjästä: • minkä akavalaisen liiton jäsen hän on • miten hän on ansioitunut yrittäjyydessä ja/tai sen toimintaedellytysten parantamisessa • yhteystiedot, mahdollinen verkkosivu osoite ja y-tunnus, mahdollisuuksien mukaan ansioluettelo sekä yhteystiedot henkilöstä, joka antaa asiassa lisätietoja.   Ehdotuksessa voi nostaa esiin esimerkiksi ammatinharjoittamisen tai yrityksen toiminnallisen ja taloudellisen kehityksen, yrittäjämyönteisten asenteiden muokkaamisen, hyvän johtamisen ja työhyvinvoinnin kehittämisen sekä eettisten arvojen huomioimisen. Vapaamuotoiset ehdotukset perusteluineen pyydetään toimittamaan yrittäjäpalkintotyöryhmän sihteerille Anu Tuoviselle 18.9.2015 mennessä joko sähköpostilla anu.tuovinen(at)akava.fi tai Akava ry:n postiosoitteeseen (Maistraatinportti 2, 00240 Helsinki). Yrittäjäpalkintotyöryhmä käsittelee ehdotukset liitetietoineen luottamuksellisena. Palkintona on suomalaista taidetta. Akava julkistaa palkinnon saajan liittokokouksensa yhteydessä 23.11.2015.   Akavassa on noin 30 000 korkeasti koulutettua yrittäjänä ja ammatinharjoittajana toimivaa jäsentä. Viimeksi palkinnon sai tekniikan tohtori, toimitusjohtaja Jukka Jokiniemi. Palkinnon ohjesääntö sisältää tarkemmat tiedot siitä mihin palkinnon saajaa valittaessa erityisesti kiinnitetään huomiota. Ohjesääntö ja muuta lisätietoa on osoitteessa www.akava.fi/yrittajapalkinto

Arbetstiderna kunde

göras flexiblare genom lokala avtal vilket Akava är beredd till i ökad utsträckning. Detta kräver dock att det finns spelregler på båda sidorna och att personalens representant får en bättre ställning. Lokala avtal förekommer redan allmänt och i dem avtalar man mestadels om just arbetstider och löner.   – Akavas förhandlare har ofta lyft fram att man skulle avtala endast om ramarna för ett flexibelt arbetstidssystem i kollektivavtalen, och om det egentliga innehållet på arbetsplatserna. Det finns goda erfarenheter av denna modell, men överraskande ofta har man motsatt sig den på arbetsgivarhåll, berättar ordförande Sture Fjäder.  Akava anser att det rentav är önskvärt med flexiblare arbetstider och lokala avtal eftersom det i bästa fall gagnar både arbetstagarna och arbetsgivarna. Möjligheten till olika slags flexibilitet ger företagen önskvärd produktivitet och konkurrenskraft.  – Med tydliga spelregler och jämbördiga parter som litar på varandra kan man med hjälp av lokala avtal få till stånd helt nya öppningar som motsvarar arbetsplatsens behov och förbättrar konkurrenskraften. Det här förutsätter att personalrepresentanternas ställning och rätt till information på arbetsplatserna förbättras, att samtliga personalgrupper har en representant och att arbetsgivarna sätter värde på hela sin personal och dess representanter, säger direktör Maria Löfgren. Enligt Fjäder finns nyckeln till en ökning av de lokala avtalen i kollektivavtalen.   – Det vore viktigt att få kollektivavtal i de branscher där sådana saknas. Olika branscher har olika behov varför också ramarna för de lokala avtalen kan vara olika. Genom kollektivavtal skapar man åtminstone i princip jämlika ramar. Vi är beredda att öka den lokala flexibiliteten, men är arbetsgivarna beredda att förbinda sig till

jämbördiga förhandlingar och kollektivavtal? frågar Fjäder. Microsoft, DNA och

Arbetshälsoinstitutet står värd för den Nationella Distansarbetsdagen 8.10.2015. Mera information om dagen hittar du på Facebook www.facebook. com/kansallinenetatyopaiva. Ifall du är intresserad av att pröva arbeta på distans är dagen passande att föra på tal med din förman. Tiden för ansökning om semester-

veckor år 2016 i SPECIAs stuga i Levi pågår som bäst. Stugan passar bra för familjer och grupper på 6–8 personer. I det medlemsvänliga priset ingår två liftkort. Mera information hittar du på vår hemsida. Ifall du inte skulle ha turen med dig

i utlottningen av semesterveckorna i Levi så erbjuder portalen jasenedut. fi semesterveckor i ett flertal stugor. Jäsenedut.fi är en portal som innefattar samlade förmåner för Akavamedlemmar, med bland annat rabatter för bilbesiktning, semesterstugor och i flera olika nätbutiker. Kom ihåg att uppdatera dina medlems-

uppgifter vid en eventuell förändring. Du kan själv göra uppdateringar på den elektroniska tjänsten på adressen www.akavanerityisalat.fi eller så kontakta våra medlemssekreterare. SPECIA kallar sina medlemmar till

höstmöte 21.11.2012. Mötet hålls i restaurang Krapi i Tusby. I samband med mötet bjuder SPECIA på lunch och på en guidad rundtur i konstnärshemmen längs med Tusby strandväg. Mera information hittar du på vår hemsida. Ha en skön början på hösten! Simon Huldén SPECIA rf www.specia.fi | Asiantuntija 3/2015 19 www.specia.fi | Asiantuntija 3/2015 19


Asiantuntija 3/2015  

Asiantuntija on SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n jäsenille kohdistettu julkaisu, joka käsittelee jäsenkunnalle keskeisiä...

Asiantuntija 3/2015  

Asiantuntija on SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n jäsenille kohdistettu julkaisu, joka käsittelee jäsenkunnalle keskeisiä...