Page 1

www.specia.fi

SPECIA ry:n

jäsenlehti

3 | 2014

Työtä kaiken ikää s.12 Henkilöstön kehittäjä

asiantuntija_314_190914.indd 1

s.4 |

Hyvinvoiva työntekijä

s.7 |

Erotu työnhakijana s.15 | Jäsenetuja s.16

26.9.2014 11.45


3 | 2014

Henkilöstön kehittäjän työssä on imua s. 4 | Hyvinvoiva työntekijä on organisaation etu s. 7 | Yleisakateemikon asialla, Teemu Siltanen s. 10 | Jos viimeisinä vuosina helpottaisi s. 12 | Erotu työnhakijana s. 15 | Jäsenedut s. 16 | Syyskokous s. 17 | Puheenjohtajalta s. 18 | Svensk resumé s. 19

Pääkirjoitus

Eläkkeelle, lomps? Viime vuonna keskimääräinen koko-

Kun eläke tällä hetkellä on noin 60 prosenttia viimeisestä palkasta, tulee se muutaman kymmenen vuoden jälkeen olemaan noin 40 prosenttia. Simon Huldén vt. toiminnanjohtaja

naiseläke suomalaisilla miehillä oli 1 760 euroa kuukaudessa ja naisilla 1 376 euroa. Summat eivät ole päätä huimaavia. Varsinkin, jos on pääkaupunkiseudulla vuokralla asuva yksinelävä nainen.

Suomalainen eläke on ostovoimaltaan Länsi-Euroopan heikompia. Valitettavasti tilanne ei ainakaan siltä osin näytä parantuvan. Kun eläke tällä hetkellä on noin 60 prosenttia viimeisestä palkasta, tulee se muutaman kymmenen vuoden jälkeen olemaan noin 40 prosenttia. Tämän lisäksi muun muassa rikkonaiset työhistoriat ja pidemmät vanhempainvapaat tulevat vaikuttamaan negatiivisesti lopulliseen eläkkeeseen. Tulevaisuudessa tulee siis olemaan entistä haastavampaa pärjätä eläkkeellä. Mitä sitten parannukseksi, kun tar-

Asiantuntija-lehti on ilmestynyt vuodesta 1991. Julkaisija SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Päätoimittaja Simon Huldén

SPECIAn toimisto Vt. toiminnanjohtaja Simon Huldén 040 719 3328 simon.hulden@specia.fi

Faksi (09) 147 242 toimisto@specia.fi Snellmaninkatu 19–21 00170 Helsinki

Painopaikka Libris Oy Kontulantie 12 00940 Helsinki

SPECIA ry:n puheenjohtaja

KANNEN KUVA: THINKSTOCK

Akavan esittämillä eläkeratkaisuilla

vanhuus ei tarkoita pakollista poistumista työelämästä, vaan edellytyksenä on, että työpaikoilla järjestellään työt niin, että vanhemmatkin työntekijät jaksavat tehdä töitä ja tuntevat kuuluvansa työyhteisöön. Tämä antaa yhteiskunnalle varaa pitää osan eläkeläisistä kokonaan eläkkeellä ja osan, ainakin osittain, työelämässä. Työhyvinvointisatsaukset ovat hyö-

dyksi myös työnantajille. Hyvinvoivat ja motivoituneet työntekijät ovat tehokkaita ja sitoutuvat organisaation toimintaan ja tavoitteisiin (kts. Työhyvinvointitutkimus sivulta 7). Työurien pidentämisen hyvinvoinnin lisäämisen kautta soisi siis olevan myös työantajapuolen tavoitteena neuvottelupöydässä.

Järjestöasiamies Hanna-Mari Savolainen 044-3339116

Ulkoasu Nymandesign Oy

Painosmäärä 6 700

jolla ei ole tarjolla lisää rahaa? Akavan kanta on, että teknisen eläkeiän noston sijaan pääpainon on oltava työurien pidentymisessä. Jos työntekijöiden hyvinvoinnista ja jaksamisesta ei huolehdita, on eläkeikärajoja turha laatia.

Akavalaiset palkansaajat ovat kuitenkin valmiita työskentelemään nykyistä iäkkäämmiksi vaikka samaan aikaan vastustetaan eläkeiän nostamista. Pelkona on, että eläkeikää nostetaan, mutta kukaan ei huolehdi työntekijöiden jaksamisesta tai heitä ei edes pidetä töissä eläkeikään saakka.

Aino Harinen 040 492 3179 aino.harinen@specia.fi Jäsenmaksut ja jäsenyyttä koskevat kysymykset Akavan Erityisalojen jäsensihteerit 0201 235 370 (toimistoika 9:00–15:00) Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko www.erko.fi, (09) 7206 4343 (ma–to klo 12.00—15.00)

SPECIA kirjamessuilla SPECIA ja Akavan Erityisalat osallistuvat kirjamessuihin, Helsingin Messukeskuksessa 23. – 26. lokakuuta. SPECIAn toimisto on paikalla osastollamme 7e58 torstaina ja perjantaina. Tervetuloa keskustelemaan kanssamme.

2 Asiantuntija 3/2014 | www.specia.fi

asiantuntija_314_190914.indd 2

26.9.2014 11.45


SPECIA viestii myös Twitterissä

SPECIA laajensi viestintäkanaviaan liittymällä syyskuussa virtuaaliyhteisö Twitteriin. Löydät meidät nimimerkillä @SPECIAry. Ryhdy siis seuraajaksemme!

AKAVA-kalenteri 2015 SPECIAlaisten on mahdollista saada tänäkin vuonna itselleen Akavan kalenteri vuodelle 2015. Ensi vuoden kalenteri on muutoin edellisvuosien kaltainen, mutta kannet on nyt valmistettu kierrätyskartongista. Kalenterit voi tilata 1.–30.11.2014 välisenä aikana osoitteesta toimisto@specia. fi ja ne postitetaan tilauksessa mainittuihin osoitteisiin joulukuun aikana.

Lomalle Leville SPECIAn suositun Levin mökin haku ensi vuodelle on käynnissä. Voit hakea haluamaasi viikkoa 24.10. 2014 asti. Hakutoiveet vuokrattavista viikoista lähetetään sähköpostilla osoitteeseen toimisto@specia.fi. Viikkojen vuokrahinnat ja lisätietoa mökistä löydät SPECIAn kotisivuilta.

Päivitä tietosi Muistathan ilmoittaa meille, jos • osoitteesi muuttuu • työnantaja muuttuu • jäät äitiyslomalle tai hoitovapalle • olet vuorotteluvapaalla • jäät työttömäksi • lähdet ulkomaille työhön • opiskelijana valmistut Tiedot voi päivittää kätevästi jäsenkanavalla www.akavanerityisalat.fi tai olemalla yhteydessä jäsensihteereihin.

Työn orjat Roope Alho

www.specia.fi | Asiantuntija 3/2014 3

asiantuntija_314_190914.indd 3

26.9.2014 11.45


| Työhyvinvointi |

Henkilöstön kehittäjän työssä on imua Henkilöstön kehittäjät nauttivat työstään. Henkilöstön kehittäjän merkitys on kasvanut, ja sille povataan myös hyvää tulevaisuutta. Henkilöstön kehittäjiltä vaaditaan monenlaisia taitoja. Teksti: Mia Hemming | Kuva: Thinkstock

Henkilöstön kehittäjiltä odotetaan kehittämisorientoitunutta työotetta, ja vastaavasti he pääsevät työssään kehittymään HR-ammattilaisina. Kevan henkilöstön kehittäjä Marja-Leena Säteen mielestä jatkuva uuden oppiminen tekee

työstä mielekästä ja motivoivaa. – Ja kun onnistuu jossain vaikeassa asiassa, se palkitsee. Ja ylipäänsä onnistuminen ja tavoitteiden saavuttaminen tuo hyvää mieltä, Säde miettii. Säde on ollut noin kuusi vuotta nykyisessä tehtävässään. Samoja tehtäviä hän on kuitenkin tehnyt jo 15 vuotta, nimike vain on vaihtunut. Henkilöstön kehittämispääl­ likkö Hanna Oranen sisäministeriöstä nostaa työnsä parhaaksi puoleksi sen monipuolisuuden. Häntä myös miellyttää työskentely ihmisten kanssa ja heidän eteensä. – Rehellisesti voin kehua työtäni älyttömän mukavaksi, Oranen sanoo.

4 Asiantuntija 3/2014 | www.specia.fi

asiantuntija_314_190914.indd 4

26.9.2014 11.45


Nuorten lahjakkuuksien uran seuraaminen harjoittelujaksosta lähtien on todella palkitsevaa. Jenni Marko, Castrén & Snellman

Oranen on viihtynyt työssään yli seitsemän vuotta. Henkilöstön kehittäjä Jenni Marko asianajotoimisto Castrén & Snellmanilta vastaa muun muassa harjoittelijarekrytoinneista. Hän on onnistunut löytämään useita lahjakkuuksia, jotka ovat myös työllistyneet yritykseen valmistuttuaan. – Nuorten lahjakkuuksien uran seuraaminen harjoittelujaksosta lähtien on todella palkitsevaa. Onnistumisen kokemus on verraton, kun nuoresta on kehittynyt osaava asiantuntija, joka on löytänyt paikkansa organisaatiossa, Marko kertoo. Marko on ollut työssään noin seitsemän vuotta. – Pidän myös uusien esimiesten auttamisesta – on hienoa nähdä, kuinka he esimerkiksi valmennuksessa saavat uusia oivalluksia. Ylipäänsä se on palkitsevaa, että pystyy vaikuttamaan muiden työhyvinvointiin, kyetä sitä tukemaan omalla osaamisellaan.

Tehtäviä niin rekrytoinnin kuin toimitilahankkeiden parissa Kevassa henkilöstönkehittäjä vastaa sisäisten asiantuntijakoulutusten ja kehittämishankkeiden kokonaisuudes-

ta. Hänelle kuuluu myös keskeisten henkilöstöprosessien, kuten rekrytoinnin ja perehdytyksen, kehittäminen. – Rekrytointi vie ison osan työstäni, mutta myös osaamisen kehittäminen. Lähinnä keskityn esimiesten osaamiseen, jonkin verran lisäksi asiantuntijoiden. Olen vielä HR:n tietojärjestelmän pääkäyttäjä, jolloin työhöni kuuluu kehityskeskustelujen hallinnoiminen, Marja-Leena Säde luettelee. Säde on koulutukseltaan HSO-sihteeri. – Tehtävässä onnistuminen vaatii itsenäistä työskentelytapaa ja oma-aloitteisuutta, mutta myös yhteistyötaitoja. Täytyy olla lisäksi joustava – pienessä henkilöstöhallinnossa tulee ajoittain esimerkiksi tarve olla sijainen kollegalle. Jenni Markolta odotetaan aktiivisuutta ja työhyvinvoinnin merkityksen esillä pitämistä. Hänen täytyy kehittää käytäntöjä työhyvinvoinnin tukemiseksi. – Minun on tiedettävä, mihin yrityksen menestys perustuu ja mitkä ovat yrityksen tavoitteet. Minun on myös nähtävä asiakkaiden tarpeet, sillä niihin yritys toiminnallaan yrittää vastata, Marko pohtii. Marko on koulutukseltaan kauppatieteiden maisteri. – Työkenttäni jakautuu oikeastaan kolmeen osa-alueeseen: osaamisen kehittämiseen, rekrytointiin ja kehitys­ hankkeisiin. Ensiksi mainittuja ovat esimerkiksi koulutusohjelmat, ja kehityshankkeet voivat olla HR-hankkeita tai koko toimistoa koskevia kehitysprojekteja. Lisäksi vastaan työterveyshuollosta.

Hanna Orasen työhön kuuluu kaikille ministeriön työntekijöille avoimen henkilöstökoulutuksen suunnittelu sekä työhyvinvointiin liittyvät asiat. Myös työterveyshuoltoa ja työsuojelua koskevat kysymykset ovat osa Orasen työtä - Oranen toimii ministeriön työsuojelupäällikkönä. Oranen on myös ministeriön peruskorjaus- eli toimitilahankkeen koordinaattori: monitilaan siirtyminen edellyttää esimerkiksi työtapojen kehittämistä. – Osaamisen kehittäminen kohdistuu niin työntekijöihin kuin johtajiin ja esimiehiin. Lisäksi organisoin perehdytystä, Oranen selvittää. Oranen on koulutukseltaan opettajapuolelta valmistunut teologi. – Toimin tiimissä, jonka tehtävänä ministeriössä on strateginen ohjaus ja kehittäminen. Henkilöstön kehittäminen on siis osa toiminnan kehittämistä sen sijaan, että sijaitsisimme hallinnon puolella. >

www.specia.fi | Asiantuntija 3/2014 5

asiantuntija_314_190914.indd 5

26.9.2014 11.45


| Työhyvinvointi |

Vasemmalla yllä: Hanna

Oranen joutuu joskus perusteellisesti selvittämään yksiköille, miksi kulloiseenkin kehittämistoimenpiteeseen pitäisi löytää aikaa ja resursseja. Silloin häntä auttaa usko omaan toimintaansa ja ylimmän johdon tuki, jota Oranen pitää äärimmäisen tärkeänä. Kuva: Paula Sampola

Vasemalla alla: Marja-Leena Säteen työn tuloksissa on paljon sellaista, mitä ei pysty mittaamaan, mutta myös mitattavia onnistumisia. Kehityskeskusteluissa myös henkilöstönkehittäjä saa esimerkiksi projekteihin liittyviä aikataulullisia tavoitteita.

Oikealla: Jenni Marko tietää joskus heti onnistuneensa, mutta toisinaan menee pidempi aika työnsä tulosten arvioimiseen. Kehittymisen seuranta vaatii pidemmän aikajänteen, kun taas rekrytoinnissa nopeasti havaitsee, onko valinnut oikean ihmisen. Kuva: Jonna Monola

Henkilöstö kohtaa jatkuvasti uusia haasteita Marja-Leena Säde työskentelee henkilöstöjohtajan suorassa alaisuudessa. Henkilöstöpäällikkö on hänen kollegansa. – Minulla ei ole esimiesvastuuta, vaan tämä on asiantuntijatehtävä, Säde täsmentää. Jenni Marko on esimies harjoittelijoille, mutta ei muille. – Henkilöstöjohtaja on esimieheni. Kuulun kolmen hengen tiimiin – HR-koordinaattori on kolmas, Marko kertoo. Hanna Orasella ei ole lainkaan esimiesvastuuta, ja hänen esimiehensä ei ole sama kuin HR-ryhmän. Koska Orasen tiimi on sijoitettu strategisen

ohjausryhmän alaisuuteen, sen vetäjä eli kehittämisneuvos on Orasen esimies. – Toimin siis asiantuntijatehtävissä, Oranen selvittää. Henkilöstön kehittäjän merkitys kasvanee, sillä yritysten toimintaympäristön nopeat muutokset asettavat uusia vaatimuksia osaamisen kehittämiselle. Säteen mielestä jokaisen pitää koko ajan itseään kehittää työntekijänä. – Työnkuvat muuttuvat nopeammin kuin aiemmin toimintaympäristön muutosten myötä. Henkilöstön kehittäjä on saanut enemmän tilaa, ja häneltä odotetaan paljon. Myös Castrén & Snellmanilla jatkuva kehittyminen on toiminnan yksi peruspilareista. Sisäisten koulutusten lisäksi työntekijöitä tuetaan ja kannustetaan

hakemaan oppia talon ulkopuoleltakin. Osaamisvaateet monipuolistuvat ja liike-elämässä tapahtuva muutos tuntuu koko ajan vain kiihtyvän. Esimiestyö ja työhyvinvointiin liittyvät asiat ovat korostuneet. Oranen ennustaa henkilöstön kehittäjälle valoisaa tulevaisuutta, jos työ nähdään työpaikalla osana sen strategista toimintaa. – Mutta jos rooli ymmärretään kapeasti koulutuksen järjestämisen ja virkistystoiminnan organisoimisena, ei henkilöstön kehittämistyötä pidetä tärkeänä. Sitä se kuitenkin on jo ennenaikaisen eläkkeelle jäämisen ehkäisemiseksi, mikä edellyttää työelämältä laatua ja sisältöä. Työn on tunnuttava mielekkäältä, ja omaan työhön on voitava vaikuttaa.

6 Asiantuntija 3/2014 | www.specia.fi

asiantuntija_314_190914.indd 6

26.9.2014 11.45


| Työhyvinvointi |

Hyvinvoiva työntekijä on organisaation etu Teksti: Hanna-Mari Savolainen | Kuvat: Thinkstock

Parin viime vuosikymme­nen ajan suomalaisen työelämän koetaan huonontuneen. Tyypillisiä ilmiöitä nykytyöelämässä ovat muun muassa stressi, uupuminen, kiire, henkinen kuormitus, epävarmuus sekä epätyypilliset työsuhteet. Lisäksi työn vaatimukset ja tieto­ intensiivisyys ovat lisääntyneet. Ilmiö näkyy myös muualla kuin Suomessa ja työelämän kielteinen mielikuva on säilynyt siitä huolimatta, että nykyään työ ei ole enää kuitenkaan niin fyysisesti kuormittavaa ja työn sisällöt ovat monipuolistuneet. > www.specia.fi | Asiantuntija 3/2014 7

asiantuntija_314_190914.indd 7

26.9.2014 11.45


| Työhyvinvointi |

Epävarmuuden ilmapiirin lisääntymistä kuvastaa lisäksi työttömyyden kasvu myös akateemisen koulutuksen saaneiden keskuudessa. Korkeakoulututkinto ei enää takaa työllistymistä kuten ennen. Myös työmarkkinoiden polarisoituminen vähentää keskitason työtehtäviä vaikkakin vastaavasti asiantuntijatehtävät lisääntyvät matalapalkkatöiden ohella. Joka tapauksessa akateeminen työttömyys jatkaa kasvuaan ja kesällä 2013 ylittyi ensimmäistä kertaa 40 000 työttömän korkeakoulutetun raja. Tämän kiireen ja kuormittavuuden aikakaudella työssä jaksaminen on ollut koetuksella ja työhyvinvointiin on alettu kiinnittää entistä enemmän huomiota. Viime vuosina yritykset ja organisaatiot ovat alkaneet satsata työhyvinvoinnin kehittämiseen henkilöstön hyvinvoinnin kohentamiseksi sekä työn tehokkuuden lisäämiseksi. Hyvinvoiva työyhteisö nähdään jopa kilpailuetuna, sillä uupuneet työntekijät eivät suoriudu tehtävistään tuloksekkaasti vaan työ muuttuu helposti rutiininomaiseksi suorittamiseksi. Hyvinvoiva ja motivoitunut työyhteisö on siis kaikkien etu. SPECIA ry:n jäsenistöstä noin 1500 on kasvatustieteilijätaustaisia ja järjestössä seurataan aktiivisesti kasvatustieteen kentän työmarkkinoita. Aiempi tutkimus SPECIAn kasvatustieteilijäjäsenistä ilmestyi 2008, jossa tutkittiin erityisesti jäsenten urapolkuja ja osaamisalueita. Tällä kertaa haluttiin selvittää kasvatustieteilijätaustaisten jäsenten kokemuksia työhyvinvoinnista ja työn imusta sekä kartoittaa niihin vaikuttavia tekijöitä. Lisäksi pro gradu -tutkielman tuloksista saadaan arvokasta tietoa vastaajien sijoittumista työmarkkinoille. Seuraavaksi esitellään lyhyesti tutkimuksen tuloksia.

Hanna-Mari Savolainen SPECIAN JULKAISUSARJA 1/2014

Työhyvinvoinnin portailla

Tilaa tutkimus itsellesi

Tutkimuksen SPECIAn kasvatustieteilijätaustaisten jäsenten työllistymisestä ja työhyvinvoinnista on voit tilata veloituksetta itsellesi sähköpostiosoitteesta toimisto@specia.fi.

Akateemisen työttömyyden kasvusta huolimatta työnantajasektoreittain tarkasteltuna specialaiset kasvatustieteilijät ovat jakaantuneet melko tasaisesti koko kentälle. Valtaosa eli 89 % vastaajista ilmoitti olevansa palkkatyössä. Osa oli tällä hetkellä vuorottelu- tai vanhempainvapaalla, osa opiskelijoita, eläkeläisiä, yrittäjiä tai tukityöllistettyjä. Työttömänä vastaajista oli vain 3 % eli kahdeksan vastaajaa. Olisi voinut kuvitella akateemisen työttömyyden kasvun näkyvän myös tässä aineistossa, mutta sen sijaan työttömyysprosentti oli jopa alhaisempi kuin aiemmassa tutkimuksessa. Kasvatustieteilijöiden generalistikoulutus ja sen tarjoamat yleisakateemiset kyvyt sekä laaja osaaminen mahdollistavat työllistymisen moniin eri tehtäviin kaikille sektoreille. Se tarjoaa tiettyyn ammattiin valmistavia koulutuksia paremmat työllistymismahdollisuudet myös epävarmempina aikoina. Kasvatustieteilijät osaavat hyödyntää laajaa koulutustaan sekä luovuuttaan työnhaussa. Lisäksi alhaista työttömyysprosenttia selittänee myös tutkimuksen teema eli työhyvinvointi ei välttämättä houkuttele esimerkiksi työttömiä jäseniä vastaamaan kyselyyn.

Valtaosa vastanneista työskentelee pääasiallisesti hallinto, suunnittelu- sekä kehittämistehtävissä. Seuraavaksi eniten tehdään opetus- tai koulutustehtäviä, asiakastyötä tai toimitaan johto- ja esimiestehtävissä. Vastaajat työskentelevät siis hyvin monipuolissa toimenkuvissa, suurin osa ylempinä toimihenkilöinä. Selkeä enemmistö eli 76 % palkkatyössä olevista on toistaiseksi voimassa olevassa eli vakituisessa työsuhteessa. Määräaikaisten osuus on 24 %, joista puolella syy määräaikaiseen työsuhteeseen on työskentely projektissa tai hankkeessa. Seuraavaksi yleisin määräaikaisen työsuhteen selittävä tekijä on sijaisuus, minkä oli vastannut viidennes määräaikaisella työsuhteella toimivista. Työmarkkinoiden epävarmuus sekä akateemisen työttömyyden kasvu näkyy tässä aineistossa erityisesti työttömyysjaksojen pituuden kasvuna sekä työsuhteiden määrän kasvuna. Voidaankin olettaa, että myös kasvatustieteilijät joutuvat työskentelemään lyhytkestoisissa työsuhteissa ja vaihtamaan työpaikkaa myös omien toiveiden vastaisesti. Yleistä epävarmuutta heijastelee myös suuri määrä koettuja epävarmuustekijöitä. Työttömyyden uhkaa koettiin selvästi lomautuksen ja irtisanomisen uhkaa enemmän, mikä saattaa viitata ennemmin huoleen yleisestä työttömyyden kasvusta kuin juuri oman työpaikan menettämisestä. Työurien pirstaloitu-

8 Asiantuntija 3/2014 | www.specia.fi

asiantuntija_314_190914.indd 8

26.9.2014 11.45


ä ja

Kasvatustieteilijät työelämässä Ajankohtaista tietoa kasvatustieteilijöiden työelämään sijoittumisesta ja palkkauksesta sekä tukea työnhakuun ja asiantuntijuuden kehittämiseen jo opiskeluaikana

Samasta osoitteesta voi tilata tutkimuksen pohjalle tehty ”Kasvatustieteilijät työelämässä” -työelämäoppaan opiskelijoille ja jo työelämässä vaikuttaville. Opas tarjoaa ajankohtaista tietoa kasvatustieteilijöiden työelämään sijoittumisesta ja palkkauksesta sekä tukea työnhakuun ja asiantuntijuuden kehittämiseen jo opiskeluaikana.

misesta huolimatta työmarkkinoiden polarisaatiosta seurannut ilmiö omaa koulutusalaa vastaamattomiin matalapalkkatehtäviin sijoittumisesta ei näy tässä aineistossa. Vastaajat kokevat edellisen tutkimuksen tulosten tavoin pääosin olevansa koulutustaan vastaavassa työssä. Tätä selittävät varmasti laajat mahdollisuudet työmarkkinoille sijoittumiseen, mutta myös SPECIA ry:n jäsenistön halukkuus kouluttautua myös työuran aikana päivittääkseen osaamistaan sekä parantaakseen työllistymismahdollisuuksiaan. Työhyvinvoinnin tai työn imun suhteen suuria eroja ei syntynyt taustatekijöitä tarkastellessa. Tämä viittaa siihen, että työhyvinvoinnin ja työn imun kokeminen on todella subjektiivista ja pikemminkin työpaikkakohtaista kuin esimerkiksi työnantajasektorista riippuvaista. Suurimmat erot koetussa työhyvinvoinnissa esiintyi toimiasemavertailussa. Johtotehtävissä toimivilla on suuremmat vaikutusmahdollisuudet oman työn sisällön sekä ajan käytön suunnitteluun, jolloin työtä voidaan helpommin suunnata omien mielenkiinnon kohteiden sekä vahvuusalueiden suuntaan. Tämä todentaa työn autonomian, mielekkyyden sekä tuloksellisuuden kokemusten vahvan kytköksen työhyvinvoinnin kokemiseen. Työelämän kasvaneet tehokkuusvaatimukset näkyvät tässä aineistossa kääntöpuolena autonomian ja vastuun lisääntymiselle nousseena työn kuormittavuuden kasvuna. Vaikka johtotehtä-

vissä toimivat kasvatustieteilijät kokivat muilta osin työhyvinvointinsa muita ryhmiä positiivisemmin, oli työ heidän mielestään kuitenkin kuormittavampaa ja työstä palautumiseen jäävä aika riittämättömämpää. Lisäksi noin puolet vastaajista koki työmäärän lisääntymisen yli sietokyvyn uhaksi. Työelämän muutoksen myötä kasvaneet kuormittavuuden ja kiireen kokemukset ovatkin nykypäivän korkeasti koulutettujen ryhmässä suurimpia haasteita työhyvinvoinnin kokemiselle. Erilaisia työhyvinvointi-investointeja suunniteltaessa erityisesti näihin tekijöihin vastaaminen tulee jatkossa ottaa yhä enemmän huomioon. Tutkimustulosten perusteella asiantuntijatehtävissä toimivat kasvatustieteilijät kokevat yleisesti ottaen työssään autonomiaa, motivoituneisuutta sekä mielekkyyttä ja se näkyy korkeissa työn imun kokemisen tasoissa. Asteikolla 1–7 keskiarvoksi muodostui 5, 5. Esimerkiksi ylpeyttä ja innostusta omasta työstään koettiin pääsääntöisesti viikoittain ja noin puolet vastaajista kokee uppoutuvansa työhönsä päivittäin tai vähintään muutaman kerran viikossa. Korkeasti koulutettujen asiantuntijoiden työ on monipuolista,

toimisto@specia.fi www.specia.fi

itsenäistä, muuttuvaa sekä vastuullista. Tällaisissa tehtävissä motivaatio ja mielekkyys syntyvät työn sisällöistä ja omien vaikutusmahdollisuuksien tasosta. Työn imun voidaankin todeta olevan todella ikään kuin työ­hyvinvoinnin tavoitetila, jolloin työntekijä on hyvinvoiva ja motivoitunut. Silloin töihin lähtee mielellään ja työ on antoisaa ja mielekästä. Vaikka työhyvinvointi ja erityisesti työn imu koettiin pääosin vastaajien keskuudessa positiivisesti, jäi usealla osa-alueelle kuitenkin selkeästi kehittämisen varaa. Voisiko työhyvinvointia ja sitä kautta työn tuottavuutta parantaa esimerkiksi panostuksilla esimiestyöhön. Erityisesti kuntasektoria on moitittu tehottomuudesta ja tässäkin aineistossa kuntasektorilla koetut työhyvinvoinnin tasot eri osa-alueilla olivat heikommasta päästä ja erityisesti esimiestyöskentelyyn oltiin muita tyytymättömämpiä. Olisiko selkeillä panostuksilla johtamiseen positiivisia vaikutuksia sekä työhyvinvointiin ja sitä kautta työn tehokkuuden kasvuun. SPECIA ry:n toiminnan kannalta on tärkeää saada ajankohtaista tietoa jäsenten sijoittumisesta työmarkkinoille sekä heidän työhyvinvointikokemuksistaan. Tutkimustuloksia hyödynnetään ammattijärjestön kehittämistyössä sekä toiminnan suunnittelussa. Tieto siitä mitkä tekijät mahdollistavat työhyvinvointia ja työn imun kokemuksia auttaa myös yrityksiä ja organisaatioita saavuttamaan tuloksellisuutta sekä parantamaan työntekijöiden hyvinvointia. Artikkeli pohjautuu Hanna-Mari Savolaisen pro gradu -tutkielmaan Työhyvinvoinnin portailla – Specia ry:n kasvatustieteilijätaustaisten jäsenten työhyvinvoinnin ja työn imun kokemuksia.

www.specia.fi | Asiantuntija 3/2014 9

asiantuntija_314_190914.indd 9

26.9.2014 11.45


| Korkeakouluharjoittelu |

Yleisakateemikon asialla

Tentissä SPECIA ry:n korkeakouluharjoittelija Teemu Siltanen Teksti: Simon HuldÊn | Kuva: Emilia Kangasluoma

10 Asiantuntija 3/2014 | www.specia.fi

asiantuntija_314_190914.indd 10

26.9.2014 11.45


Kuka olet, Teemu Siltanen? Olen 26-vuotias historian opiskelija Tampereen yliopistolta. Muutin tänä keväänä tänne Helsinkiin, joten elän jonkinlaisessa murrosvaiheessa. Helsinki on kuitenkin ottanut minut avosylin vastaan, ja kaupungin ihmiset ovat yllättäneet ystävyydellään. Yhteiskunnalliset asiat ovat aina kiinnostaneet minua, minkä lisäksi pidän kirjallisuudesta, elokuvista ja intoilen jalkapallosta. Työelämässä arvostan ennen kaikkea reiluutta.

Millaisena näet historian opiskelun ja työelämän suhteen? Itse uskon historian opiskelun tarjoavan sellaisia kykyjä, jotka mahdollistavat hyvin monipuolisen työskentelyn. Näitä ovat muun muassa laajojen tietomäärien hallinta, olennaisen ymmärtäminen, tiedonhankintakyky ja kirjoitustaito. Toki sivuaineet ovat myös tärkeitä. Suurimpana koulutuksen ongelmana opintojen jälkeisen elämän näkökulmasta koen heikot suhteet työelämään ja molemminpuolisen arvostuksen puutteen. Monien muiden alojen opiskelijoilla tiiviit suhteet työnantajiin luodaan jo opiskelujen aloitusvaiheessa, mutta generalistimaistereiden kohdalla tässä olisi parannettavaa. Koska olen itse nähnyt, kuinka paljon historian opiskelu tarjoaa, en voi kuin ihmetellä joidenkin opiskelijoiden huonoa itsetuntoa. SPECIAssa pyrin omalta osaltani parantamaan tilannetta muun muassa opiskelijoiden itsetuntoa ja ammatillista identiteettiä tukemalla, vaikuttamalla suomalaiseen työelämään ja tuomalla näitä kahta lähemmäksi toisiaan.

Miten päädyit korkeakoulu­ harjoittelijaksi SPECIAan? Olen itse ollut SPECIAn rivijäsen ensimmäisistä opiskeluvuosistani lähtien, joten järjestönä se oli minulle ennestään tuttu. Osallistuin Akavan Erityisalojen HumasnistiURA 2013 -tapahtumaan, jossa vaikutuin tapahtuman hyvästä meiningistä. Tapahtumassa puhuttiin generalistimaistereista innostavasti, tavalla jonka koin omakseni. Keskustelin tapahtumassa myös SPECIAn toimihenkilöiden kanssa, ja heidän suhtautumi-

sensa minuun oli alusta asti arvostava ja huomioonottava. Nykyisessä haastavassa taloudellisessa tilanteessa mielekkäiden kesätöiden saaminen on todella haastavaa, joten päätin lähettää harjoitteluhakemukseni. Hienoa, että minut otettiin osaksi tiimiä, joka suhtautuu työelämään samalla tavoin itseni kanssa.

Onko korkeakouluharjoittelu vastannut odotuksiasi? Kyllä, ja oikeastaan se on ylittänyt odotukset. Olen saanut osallistua kokonaisvaltaisesti toimiston työtehtäviin, ja tästä syystä olen oppinut paljon SPECIAn ja muiden järjestöjen toiminnasta. Olen saanut myös aivan omia itsenäisiä projekteja. Itse uskon, että vastuunantaminen korkeakouluharjoittelijalle maksaa itsensä kyllä takaisin. Minut on todella otettu yhteisön jäseneksi, ja mielipiteitäni on kysytty ja kuunneltu. Valitettavasti en usko tämän olevan liian yleistä.

Kuinka kehittäisit korkeakouluharjoittelukäytänteitä? Omalla yliopistollani historian opiskelijoiden vapaaehtoiseen korkeakouluharjoitteluun on suhtauduttu kannustavasti. Ongelmia onkin koitunut useimmiten harjoittelupaikan saannissa, sillä kilpailu paikoista on erittäin kovaa! Mielestäni työharjoittelu olisi mielekästä suorittaa paikassa, joka kiinnostaa itseä ja jossa kertynyt kokemus tukee ja täydentää opiskeluissa kertyneitä taitoja ja toisin päin. Tämän vuoksi on sääli, jos opiskelijat joutuvat kovan kilpailun vuoksi ottamaan vastaan minkä tahansa paikan. Itselläni on käynyt tuuri, että sain juuri itseäni kiinnostavan korkeakouluharjoittelupaikan. Yliopistot voisivat lisätä työnantajien tietoisuutta korkeakouluharjoittelun tarjoamista mahdollisuuksista, ja opiskelijat voivat puolestaan lähestyä erilaisia työnantajia ennakkoluulottomasti. Koska korkeakouluharjoittelu saattaa olla opiskelijalle ensimmäisiä todellisia kontakteja työelämään, on erityisen tärkeätä, että harjoittelussa toteutuvat reilun työsuhteen ehdot. Korkeakouluharjoittelijat eivät saa olla halvan työvoiman tarjoajia, jotka korvaavat

täyspalkkaiset työntekijät. Korkeakouluharjoittelu on osa oppimista, sen tulee tukea opiskelijan kehittymistä, tarjota riittävästi ohjausta ja vastuuta suhteessa harjoittelijan statukseen.

Generalistiopiskelijoiden edunvalvonnan merkitys sinulle? Itse koen generalistiopiskelijoiden edunvalvonnan ja ryhmätietoisuuden lisäämisen sydämenasiakseni. Koen, että tällä saralla on vielä paljon työtä tehtävänä. Toisaalta näen myös vahvasti, että suomalainen työelämä, ja erityisesti yksityinen sektori, tarvitsevat generalisteja. Jokainen voittoisa joukkue koostuu toisiaan täydentävistä yksilöistä, ja usealla työpaikalla on vielä – valitettavaa kyllä – yleisakateemikon kokoinen aukko. Tästä johtuen edunvalvontaan kuuluu erottamattomasti genralistiopiskelijoiden yhteiskunnallisen näkyvyyden kehittäminen. Koen, ettei tämä edunvalvonta onnistu ilman aktiivisia ihmisiä niin työpaikoilla kuin opiskelijajärjestöissäkään. Itse olen todistanut Tampereen yliopiston historian ainejärjestö Patinassa, kuinka asialleen omistautuneet ja osaavat ihmiset voivat saada paljon aikaan. Yksikin esimerkki voi tasoittaa tietä muille. Näin ollen meidän generalistien tulisi olla ylpeitä osaamisestamme ja antaa tuon osaamisen myös näkyä yhteiskunnassamme!

Mikä SPECIAssa innostaa? SPECIAssa työskennellessä on vaikea olla innostumatta, sillä työyhteisönä järjestö on kerrassaan mahtava. Mielestäni on hienoa, kuinka tasavertaisena työyhteisössä kohdellaan muita työntekijöitä. Olen harjoitteluni aikana ymmärtänyt, kuinka tärkeää avoimuus on suunnittelutyön onnistumiselle. Mukavaa on myös huomata, kuinka itse kehittyy. Tämän taustalla on toimiva työyhteisö, joka mahdollistaa oppimisen. Olen myös innoissani siitä, että järjestö näkee toimivan yhteistyön korkeakoulujen ja opiskelijoiden kanssa niin tärkeänä. Toki tämä yhteistyö voisi olla vieläkin toimivampaa, joten haastetta riittää myös tulevaisuudelle! www.specia.fi | Asiantuntija 3/2014 11

asiantuntija_314_190914.indd 11

26.9.2014 11.45


| Työura |

Jos viimeisinä vuosina helpottaisi Työuran loppupäässä mietityttävät väsyminen työssä, eläköityvän asiantuntemuksen katoaminen sekä tarve työurien pidentämiselle. Teksti: Anssi Koskinen | Kuva: Thinkstock

Eläkeneuvottelujen tulokset

Tämän jutun piti myös sisältää viime aikoina käytyjen eläkeneuvottelujen tulokset. Valitettavasti neuvottelut venyivät ja venyivät… joten tulokset eivät ehtineet mukaan tähän numeroon. Simon Huldén päätoimittaja

i Kannattaako jäsenyyttä jatkaa eläkkeelle jäädessä?

12 Asiantuntija 3/2014 | www.specia.fi

asiantuntija_314_190914.indd 12

26.9.2014 11.45


Työuria olisi syytä pidentää, mutta vanhemmilla työntekijöillä on vaikeuksia jaksaa rankkaa työpäivää. Samalla kokeneiden työntekijöiden hankkima asiantuntemus uhkaa kadota eläköitymisen myötä. Yksi ratkaisu tilanteeseen on Akavan esittämä malli, jossa ikääntyneillä olisi lakisääteinen oikeus työajan lyhentämiseen. – Ikääntyvä työntekijä voisi sosiaalisin ja terveydellisin perustein lyhentää työaikaansa samaan tapaan kuin pienten lasten vanhemmatkin, sanoo työelämän asiantuntija Tarja Arkio Akavasta.

Hän uskoo, että ilmapiiri on nyt myönteinen ajatukselle. Ehdotus on osa Akavan hallitusohjelmatavoitteita. Työssä jaksaminen on yksilöllinen kysymys. Arkion mukaan jaksaminen riippuu paljon siitä, minkälainen työura on ollut. Hyvä ura, hyvä esimies ja kohtuullinen määrä kiinnostavia työtehtäviä auttavat siinä, että voimia löytyy vielä uran loppupuolella. – Asiantuntijatehtävissä kuormitus on henkistä. Jos kuormitus kasvaa koko ajan pikku hiljaa, se saattaa kasaantua, aiheuttaa sairauspoissaoloja ja pahimmillaan johtaa työkyvyttömyyseläkkeeseen. Kuormitukseen ei vielä osata puuttua riittävän tehokkaasti ja varhain.

Eläkeläisjäsenyys kannattaa, sillä saat edelleen käyttöösi kattavat ja monipuoliset jäsenpalvelut. Yksi käytetyimmistä palveluista on perhe- ja perintöoikeudellinen neuvonta, jonka kautta voit maksutta laatia esimerkiksi testamentin tai hoitaa perinnönjaon dokumentteineen. Alle 68-vuotiaana olet myös oikeutettu edelleen vakuutusetuihimme.

Arkion mukaan merkittävä tekijä työssä jaksamisessa olisi kiireen vähentäminen sekä työajan jousto. Iäkkäät työntekijät ovat usein kokeneita asiantuntijoita, joiden tietotaito pitäisi pystyä säilyttämään heidän siirtyessä eläkkeelle. Akava pitää tarpeellisena, että työpaikoilla otetaan käyttöön yksilöllinen työurasuunnittelu. Viimeistään työuran keskivaiheilta siihen pitäisi sisällyttää suunnitelma toimista, jotka edistävät työuran jatkamista. – Tällä hetkellä tuntuu olevan niin, että työntekijä kypsyttelee eläkeajatusta itsekseen, ilmoittaa asiasta ja sitten vain lähtee pois ilman sen pidempiä valmisteluja. Hän ei ehkä halua, että hänen >

Eläkeläisjäsenen jäsenmaksu on 60 euroa vuodessa. Jos olet jo maksanut jäsenmaksuja kuluvana vuonna, sinun ei tarvitse maksaa vuosimaksua tänä vuonna vaan vasta seuraavasta vuodesta eteenpäin.

www.specia.fi | Asiantuntija 3/2014 13

asiantuntija_314_190914.indd 13

26.9.2014 11.45


| Työura |

ajatellaan downshiftaavan. Tässä meillä on asennepuolella töitä, Arkio sanoo. Hän toteaa, että muissa Pohjoismaissa yli 60-vuotiaiden työllisyysaste on korkeampi kuin Suomessa. Yksi syy tähän on se, että muissa maissa osa-aikatyön käyttö varsinkin työuran lopussa on yleisempää. – Meillä on opittavaa suhtautumisessa työhön, asenteissa olisi parannettavaa. Vauhti ei saisi olla työssä itseisarvo. Arkio kertoo, että työmarkkinajärjestöt ovat kehittäneet eri ikäisten johtamisen tueksi tarkoitetun sähköisen Työkaarityökalun, joka otetaan pian käyttöön Työturvallisuuskeskuksen sykettatyohon.fi -sivustolla.

Ikäraja liian korkealla Osa-aikaeläke mahdollistaa tällä hetkellä asteittaisen eläköitymisen. Ennen vuotta 1954 syntyneet voivat jäädä osa-aikaeläkkeelle täytettyään 60 vuotta. 1954 ja sen jälkeen syntyneillä ikäraja on 61 vuotta. Osa-aikaeläkkeellä työntekoa vähennetään niin, että ansiotaso laskee 35–70 prosenttia. Lakimies Jarmo Pätäri Akavasta toteaa, että osa-aikaeläkkeen käyttö on toimialakohtaista. – Eniten sitä käytetään opetus- ja terveydenhuoltoaloilla, koska näillä aloilla osa-aikatyötä on helpompi järjestää. Pätärin mukaan osa-aikaeläkkeen toimivuutta rajoittaa se, että ikäraja on asetettu korkealle. Hän laskisi rajaa 58–60 vuoteen. – ETK:n jo jonkin verran vanhassa tutkimuksessa on siihen suuntaan todettu, että osa-aikaeläkkeellä olo pidentäisi työuraa. Tämä on kyllä jonkin verran kiistanalaista, esimerkiksi EK ei näe asiaa näin. Puolitoista vuotta sitten London School of Economicsin professori Nicholas Barr arvioi suomalaista eläkejärjestelmää. Hän ehdotti, että eläkkeestä voisi saada osan maksuun jo ennen alinta vanhuuseläkeikää. Syksyn työuraneuvotteluissa ajatusta on kehitetty pidemmälle. Uuden järjestelmän nimi on osittainen varhennettu vanhuuseläke,

jossa henkilö voi esimerkiksi 61 vuoden iässä ottaa maksuun 25 tai 50 prosenttia karttuneesta vanhuuseläkkestä eikä sen rinnalla tarvitse tehdä osa-aikatyötä. – Jos tekee varhennetun eläkkeen rinnalla työtä, sen määrää ei ole mitenkään rajoitettu. Tämän vuoksi täytäntöönpano eläkelaitoksissa helpottuu, kun ei tarvitse enää seurata osa-aikatyön työaikaa ja ansioita, Pätäri kertoo.

Eläköityvän asiantuntijan tietotaito saattaa olla yritykselle hyvinkin arvokasta. Katoava tietotaito Työntekijän jaksaminen ei ole ainoa ongelma työuran loppupäässä. Pohdittavaa on myös siinä, miten eläköityvän asiantuntijan vuosien varrella kerätty tietotaito ei katoa. Aalto-yliopistossa päättyi pari vuotta sitten ELSA-projekti, jossa tutkittiin asiantuntijatiedon säilyttämistä organisaatioissa. Hankkeen tavoitteena oli selvittää kuinka asiantuntijaorganisaatioissa voidaan tunnistaa säilyttämisen arvoinen tieto ja osaaminen sekä selvittää menetelmiä tiedon säilyttämiseksi ja jakamiseksi. Hankkeen projektipäällikkö Eerikki Mäki kertoo, että 18 tutkitun organisaation joukosta löytyi hyvin erilailla asiaan suhtautuvia. Jotkut organisaatioista olivat heikosti tietokatoon valmistautuneita, jotkut käyttivät yksinkertaisia, mutta toimivia keinoja. – Pitää pohtia, mitä tietoa tulevai-

suudessa tarvitaan, mitä organisaatiossa tullaan tekemään. Eläkkeelle jäävän kanssa pitäisi yhdessä pohtia mikä tieto on tarpeellista, asiantuntijaa ei saa jättää yksin, Mäki sanoo. Kaikki tieto ei kuitenkaan ole säilyttämisen arvoista. – Osa tiedosta on vanhentunutta, organisaatiossa saatetaan alkaa tulevaisuudessa tehdä jotain muuta tai teknologian kehitys on tehnyt tiedosta tarpeetonta. Eläköityvä asiantuntija saattaa olla jäävi päättämään, mitä tietoa on syytä säilyttää, Mäki sanoo. Hänen mielestään eläkkeelle jäävä asiantuntija ja esimies pitää valtuuttaa pohtimaan tilannetta, asialle pitää löytyä aikaa ja resursseja. Eläköityvän asiantuntijan tietotaito saattaa olla yritykselle hyvinkin arvokasta. Mäki mainitsee esimerkkinä tilanteen, jossa yrityksen myynti on hajautettu ja esimerkiksi Pohjois-Suomen myynnistä vastaava on jäämässä eläkkeelle. Jos tilannetta ei seurattaisi ja siirtymää suunniteltaisi kunnolla, tuloksena saattaisi olla asiakkaiden menetyksiä. Mäki kertoo, että ELSA:n yhteydessä tutkituissa organisaatioissa eläkkeelle jääneitä asiantuntijoita saatettiin eläkkeelle lähtemisen jälkeen kutsua takaisin. He palasivat kouluttamaan työntekijöitä tai he osallistuivat projekteihin, kun ymmärrettiin heidän asiantuntemuksensa arvo. – Asiantuntijat tulivat mielellään, jos olivat terveitä ja siihen oli muutenkin mahdollisuudet. He olivat ylpeitä asiantuntemuksestaan sekä lojaaleja entisille organisaatioilleen. Eläketurvakeskuksen toimitusjohtajan Jukka Rantalan mukaan eläkejärjestelmän tulee tukea ihmisten jaksamista uran loppupuolella, mutta työpäivän kevennys ja muut toimet jaksamisen parantamiseksi ratkeavat viime kädessä työpaikoilla. Lainsäädännön keinot ovat rajalliset. – Eläkejärjestelmä ei saa kuitenkaan tulla liian houkuttelevaksi, ettei tulisi houkutusta eläköityä liian aikaisin, Rantala sanoo.

14 Asiantuntija 3/2014 | www.specia.fi

asiantuntija_314_190914.indd 14

26.9.2014 11.45


| SPECIA-tapahtumat |

Tervetuloa SPECIAn Et ole yksin -päivään lauantaina 25.10.!

Erotu työnhakijana! Haluatko kuulla, millaiset hakijat todella erottuvat rekrytoijien mielestä? Päivän ohjelma 9.00 – 9.30 aamupala 9.30 – 12.30 Erotu työnhakijana / Riikka Pajunen, KM, valmentaja 12.30 lounas

Teemat: • Mistä aloittaa? – Työnhaun viiden askeleen strategia • Mitä tarjoat? – Omien kiinnostusten, osaamisen ja vahvuuksien paketoiminen • Miten haet? – Parhaat kanavat ja keinot löytää (piilo)työpaikka • Millä haet? – Iskevä CV ja hakemus – Tärkeimmät vinkit

Paikka: Kiltasali, Lapinrinne 1, Helsinki Ilmoittautuminen SPECIAn osoitteeseen toimisto@specia.fi 14.10. mennessä. Mukaan mahtuu 100 ensimmäistä ilmoittautunutta. Tilaisuus kuvataan ja on katsottavissa SPECIAn kotisivuilla tilaisuuden jälkeen. Käytännönläheinen koulutus sisältää kouluttajan alustuksia, itsenäisiä tehtäviä ja yhteisiä keskusteluita. Opit, miten voit omalla toiminnallasi erottua eduksesi työnhakuprosessissa. Opit konkreettisia keinoja tehostaa työnhakuasi heti.

Lämpimästi tervetuloa!

Kouluttaja: Riikka Pajunen, KM, Ratkaisukeskeinen valmentaja

www.specia.fi | Asiantuntija 3/2014 15

asiantuntija_314_190914.indd 15

26.9.2014 11.45


| SPECIA-edut |

n palveluu u d u a j r i K i! nnä etus ja hyödy

ud u rja Ki

palve

luun ja hyödyn

nä etu si!

Poimintoja Jäsenetujen

Muita uusimpia jäsenetuja: kevään hemmottelutarjouksista: Oman liiton etujen lisäksi käytettävissäsi on Jäsenedut.fi -palvelun tarjoamat jäsenedut. Tässä muuHärmän Kylpylä: Rekisteröidy palveluun Fashionstoren tamia esimerkkejä tarjonnasta. www.jäsenedut.fi, jotta näet tarkemmat tiedot kylpyläpaketti 55 €/hlö/vrk verkkokaupasta –10 % Kylpylä: keväinennettikauppojen kylpyläloma Lentolupakirja tarjouksista ja pääset Ikaalisten hyödyntämään kautta tulevat edut. Tarkista aina edut ja niiden 114 €/huone (1–2 henk.)/vrk TT-Aviationilta –10 % Kuntoutuskeskus Kankaanpää: PlusTerveys-hammaslääkäreiltä voimassaoloajat ennen ostoksille lähtöä, sillä ne vaihtuvat koko ajan ja niitä tulee päivittäin lisää. pääsiäispaketti täysihoidolla 63 €/hlö/vrk palveluja jäsenetuhintaan Naantalin Kylpylä: paratiisiloma kahdelle 130 €/vrk Rauhalahden kylpylähotelli: Hyvän olon loma 245 €/hlö/3 vrk Ruissalon Kylpylä: kylpyläpaketti kahdelle 90 €/vrk Siuntion Hyvinvointikeskus: viikonloppu kahdelle 110 €/vrk Lisäksi tuntuvia alennuksia mm. Flamingo Spasta ja Elegia Day Spasta!

Kristina Cruises -lomaristeilyistä –10 % Hotelli Ylläs Saagan majoituksesta –20 % Viking Line -risteilyjä jäsenetuhintaan Jämerä-talon ostajalle sisustussuunnittelupaketti (arvo 1500 €) Muuttopalvelu Niemen kotimuuton muuttolaatikot puoleen hintaan Kansallisteatterin Isän tyttö -oopperaan kaksi lippua yhden hinnalla Helsingin Kulinaarisen Instituutin teemakurssien lahjakorteista –20 %

Tässä muutamia esimerkkejä tarjonnasta Zalando.fi -verkkokauppa antaa 10 %:n alennuksen normaalihintaisista tuotteista kun ostokset tekevät yli 50 euroa (ei koske välttämättä kaikkia tuotemerkkejä). Tilaus tehtävä ehdottomasti Jäsenedut.fi -palvelusta löytyvän linkin kautta, Akavan Erityisalat ry:n jäsenenä alennuskoodia ei saa luovuttaa eteenpäin! pääset hyödyntämään liiton omien jäsenetujen lisäksi akavalaista Jäsenedut-palvelua.

palvelunnaisten-, käyttäjäksi osoitteessa Citymarket.fi -verkkokauppaRekisteröitymällä tarjoaa lasten-, ja miesjäsenedut.fi näet lisätietoja jäseneduista ja hinnoista. Jäsenedut-sivu myösurheiluvaatteita). Facebookista. ten vaatteet 30 %:n alennuksella (ei löytyy koske Seuraa ja hyödynnä parhaimmat edut heti! Alennuskoodi JASENETUCM14, tarjous voimassa 30.11.2014 asti.

Kodin1.com -verkkokauppa Osta 100 eurolla saat 20 euron alennuksen alennuskoodilla K1JASENETU kun lisäät tilaukseen K-Plussa-kortin numeron. Tarjous voimassa 30.11.2014 asti. Adlibris-verkkokirjakaupasta rajoitettu valikoima, kaksi kovakantista kirjaa yhteishintaan 9,90 (norm. alk. 34,70). Tarjous voimassa 30.10.2014 asti. Hobby Hall -verkkokaupasta normaalihintaisista tuotteista 10 %:n alennus koodilla HHAKAVA1 (ei koske elektroniikkatuotteita). Tarjous on voimassa 27.10.2014 asti. Prima-Mausteet.fi -verkkokaupasta koko ostoskorin loppusummasta 15 %:n alennus 31.12.2014 asti (ei koske varainhankintatuotteita). Tilaa yksin tai kimpassa. Alennuskoodi PRIMA-JE14 Sokos.fi -verkkokaupasta normaalihintaista kodin tuotteista 15 %:n alennus koodilla SOKOSKOTI15 tai vaihtoehtoinen etu: osta yli 120 eurolla saat 10 euron alennuksen koodilla SOKOS10. Tarjoukset voimassa 31.12.2014 asti, etuja ei voi yhdistää.

Apteekkituotteet.fi -verkkokaupasta 10 %:n alennus ostoskorista koodilla: ETUAPTEEKKI14. Lääkkeeksi rekisteröidyt valmisteet eivät ole mukana kampanjassa. Tarjous voimassa 31.12.2014 saakka. Vaihtoehtoinen etu: ilmainen toimitus kooJäsenetu, ei ole vielä olemassa? dilla jota JÄSENEDUT14 31.12.2014 saakka. Etuja ei voi yhdistää, Jäsenedut-palvelussa halutaan tuottaa tapahtumia, palveluja ja tarjouksia jäsenten tarpeiden pohjalta. verkkokauppamme hyväksyy vain yhden tilauskoodin per tilaus. Jokainen jäsen voi ehdottaa toiveensa esim. palvelun Facebook-sivulla. Palvelun idea on, ettei se ole ikinä valmis, vaan se etsii jatkuvasti akavalaisia kiinnostavia uusia ja laadukkaita jäsenetuja.

Ekotavaratalo Ekotin -verkkokauppa ja Helsingin myymälä 10 %:n alennus normaalihintaisista tuotteista. Verkkokaupassa alennuskoodi JETU14, myymälässä alennuksen saa jäsenkorttia näyttämällä. Tarjous voimassa toistaiseksi. NetAnttila -verkkokaupan lokakuun edun voit katsoa Jäsenedut.fi -palvelusta. EasyFit-kuntosaleja on tullut mukaan palveluun eri puolilta Suomea, jäsenetuna toinen kuukausi veloituksetta. Aloitusmaksu 29,90 ja kuukausimaksu 29,90-39,90, joka sisältää myös ryhmäliikunnan. Kuukauden irtisanomisaika. Etusi vähintään 29,90. Katso myös muut kuntosalit! Vattenfall-sähkösopimukset jäsenetuhintaan, tee myös jatkotilaus Jäsenedut.fi -palvelun kautta niin saat koko ajan jäsenetuhintasen sähkön. Tilauslinkki löytyy Jäsenedut.fi -palvelusta. Vakuutusyhtiö Turva 30,8 %:n alennus kotivakuutuksesta ensimmäisen vuoden ajan. Muista myös Vianor, K1 Katsastajat, Hertz Autovuokraamo sekä Scandia Rent Autovuokraamon tarjoukset.

16 Asiantuntija 3/2014 | www.specia.fi

asiantuntija_314_190914.indd 16

26.9.2014 11.45


Syyskokous 22.11.2014 Helsingissä SPECIA – asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n sääntömääräinen syyskokous pidetään lauantaina 22.11.2014 klo 14.30 Hotelli Scandic Parkissa, käyntiosoite Mannerheimintie 46, 00260 Helsinki. Tilaisuus aloitetaan Akavan ajankohtaiskatsauksella ja lounaan jälkeen psykologi Tony Dunderfelt puhuu hyvinvoinnin edistämisestä ja tavoitteiden saavuttamisesta. Osallistujille tarjotaan tervetulokahvi, lounas sekä iltapäiväkahvi. Voit halutessasi osallistua myös pelkästään syyskokoukseen. Osallistujien matkakulut korvataan julkisten kulkuneuvojen mukaan (juna, bussi). Päivärahoja emme maksa. Tilaisuus on avoin kaikille SPECIAn jäsenille.

Järjestelyiden vuoksi pyydämme ilmoittautumaan 31.10.2014 mennessä sähköpostilla hanna-mari.koski@specia.fi

Aikataulu:

10.30 Tulokahvi ja ilmoittautuminen 11.00 Akavan työelämän tavoitteet – Ihmisen kokoinen työelämä / Akava 12.00 Lounas 13.00 Vuorovaikutustaidot ja tunneviestintä työpaikalla Puhuja: Psykologi, tietokirjailija Tony Dunderfelt, Dialogia Oy www.tonydunderfelt.com. 14.30 Syyskokous

1. Kokouksen avaus, Specia ry:n puheenjohtaja Aino Harinen 2. Kokouksen järjestäytyminen • kokouksen puheenjohtajan valinta • kokouksen sihteerin valinta • kokouksen pöytäkirjantarkistajien valinta • kokouksen ääntenlaskijoiden valinta 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Esityslistan vahvistaminen 5. Vahvistetaan toimintasuunnitelma sekä talousarvio vuodelle 2015 6. Vahvistetaan jäsenmaksun suuruus 2015 7. Valitaan hallituksen jäsenet erovuoroisten tilalle seuraavaksi kahdeksi kalenterivuodeksi 8. Valitaan hallituksen kolme varajäsentä yhden kalenterivuoden toimikaudeksi 9. Valitaan tilintarkastajat ja varatilintarkastajat 10. Vahvistetaan luottamushenkilöiden palkkiot sekä matkakustannusten korvausperusteet 11. Muut asiat 12. Kokouksen päättäminen

KUVA: THINKSTOCK

Esityslista

www.specia.fi | Asiantuntija 3/2014 17

asiantuntija_314_190914.indd 17

26.9.2014 11.46


| Puheenjohtajan mietteitä |

Ihmisen(ä) kohtaaminen – mission impossible? Aloitin opettajaopintoni elokuussa kahdella lähiopetuspäivällä. Niihin kuului runsaasti keskustelua ja reflektointia. Yksi tehtävistämme oli pohtia opettajalta vaadittavaa osaamista. Laatimamme lista hyvän opettajan ominaisuuksista saa hengästymään: sen mukaan taitava opettaja on paitsi mestariviestijä myös kova substanssiosaaja. Hänellä on ryhmänhallintataitoja, paineensietokykyä, kärsivällisyyttä ja taito luoda turvallista ilmapiiriä. Hän organisoi, hallitsee kokonaisuuksia sekä innostuu ja innostaa. Hyvä opettaja on myös jatkuvasti halukas oppimaan ja kohtaa haasteet ratkaisukeskeisesti. Lisäksi hän haluaa toimia esimerkkinä. Opettaja tarvitsee kehityspsykologista ymmärrystä, menetelmäosaamista sekä tieto- ja viestintätekniikan hallintaa. Muuttuvassa maailmassa myös kulttuurinen ymmärrys ja kielitaito muodostuvat tärkeiksi. Lisäksi opettajan on tunnettava toimintaympäristönsä ja hallittava työtään säätelevät lait ja asetukset. Myös talouden reunaehtojen ymmärrys, bisnesosaaminen, projektihallinta- ja verkostoitumistaidot sekä yhteistyökyky ovat olennaisia. Joissain tilanteissa tarvitaan myös nopeaa reagointia, jopa kriisinhallintataitoja. Yksi taito nousi kuitenkin ylitse muiden: tärkeimmäksi taidoksi määrittelimme lopulta kyvyn ja halun yksilön kohtaamiseen. Pian huomasin miettiväni, millä tavalla nämä taidot eroavat esimerkiksi hyvän esimiehen taidoista. Entäs taitava asiantuntija: miten hän toimii? Ovatko listaamamme opettajan työn vaatimukset erilaisia muiden ammattien vaatimuksiin nähden?

Mielestäni eivät ole. Myös hyvä pomo kuuntelee, neuvoo, keskustelee, neuvottelee, ohjaa ja ojentaakin. Hän osaa asiansa, tuntee ympäristönsä, esiintyy rohkeasti ja on ennakkoluuloton. Myös niin viestinnän asiantuntijana, tutkijana, hoivatyössä kuin metsäkoneenkuljettajana tarvitaan samanlaista osaamista. Työelämän avaintaidoksi voidaan siis nähdä paitsi ammattiosaaminen myös toisen kohtaaminen ihmisenä ja yksilön arvostaminen. Paperilla asia näyttää yksinkertaiselta: kunnioitetaan työkaveria, ajatellaan ennen kuin toimitaan ja arvostetaan erilaisia näkemyksiä. Mutta mikä tekee siitä lopulta niin vaikeaa: miksi me kohtaamme työpaikoilla yhä niin paljon pahoinvointia ja epäasiallista kohtelua?

Miksi me kohtaamme työpaikoilla yhä niin paljon pahoinvointia ja epäasiallista kohtelua? Viime aikoina on puhuttu erityisesti koulukiusaamisesta. On hienoa, että asia on nostettu yleiseen keskusteluun, ja erityisen ilahduttavaa on, että esimerkiksi sosiaalisessa mediassa leviävät kampanjat ovat pääosin saaneet alkunsa koululaisilta itseltään. Siis myös nuoret näkevät, että epäasiallinen kohtelu on väärin. Työpaikkakiusaamiseen eivät toki päde aivan samat lainalaisuudet kuin koulukiusaamiseen: työpaikoilla kiusaaminen tapahtuu usein muulta työyhteisöltä salassa ja näkyy esimerkiksi ulossulkemisena tai vähättelynä – sen sijaan kouluissa kiusaaja kaipaa usein yleisöä. Yhtä kaikki samantyyppistä keskustelua kuin nyt käydään

koulukiusaamisesta, siis uudenlaisin sosiaalisen median välinein, kampanjoin ja entistä laajemmalla rintamalla, tulisi mielestäni levittää myös työelämäkeskusteluun. Syksyn työeläkeneuvottelujen aikana mieleeni ovat tulleet entistä useammin myös työhyvinvoinnin kysymykset: jos mieli jatkaa työuria pidemmiksi, on selvää että jokaisen tulisi saada myös työelämässä osakseen inhimillistä kohtelua. Onkin surullista, että osa meistä joutuu yhä kokemaan epäasiallista kohtelua työyhteisössään. Ammattijärjestönä voimme kuitenkin palkkojen ohella nostaa keskusteluun myös näitä, jäsenten arjen hyvinvointia koskevia laadullisia teemoja. Mutta pitäisikö tämän lisäksi meistä jokaisen ottaa myös henkilökohtaisesti koppi tästä: kohdata kollegakin ihmisenä, kunnioittaen ja arvostaen, kaverista huolta pitäen? Opiskelen opettajaopintojeni lisäksi myös suomen kieltä ja kirjallisuutta. Viimeksi kirjallisuuden peruskurssilla tarkasteltiin erilaisia kaunokirjallisuuden antamia vastauksia kysymyksiin olemassaolon mielekkyydestä. Yksi kaunokirjallisuudessa usein toistuva ajatus on, että mielekäs elämä löytyy aktiivisesta osallistumisesta yhteisön elämään ja yhteiskunnalliseen uudistustyöhön. Juuri tällaiseksi koen hallitustyöskentelyn myös SPECIAssa: sitä kautta olen päässyt vaikuttamaan niin keskusteluun osallistumalla, tapahtumia järjestämällä ja niihin osallistumalla kuin hallitustyöskentelyä johtamalla työelämän kehittämiseen monin tavoin, sekä edunvalvonnan laadulliset että kovemmatkin tavoitteet huomioiden. Lisäksi olen saanut osallistua myös liittomme toiminnan operatiiviseen kehittämiseen. Tahdon kuitenkin nyt haastaa itseni myös arjen

18 Asiantuntija 3/2014 | www.specia.fi

asiantuntija_314_190914.indd 18

26.9.2014 11.46


| Svensk Resumé |

Arbetsmarknadsparterna har under senare tid förhandlat om hur pensionssystemet ska se ut i framtiden. Akava har som mål att förlänga tiden i arbetslivet genom bland annat arbetslivsreformer som ökar orken och välmående på arbetsplatserna. Förutom dessa förutsättningar skall det vara ekonomiskt lönsamt att hålla sig längre kvar i arbetslivet. Tanken var att denna tidning skulle presentera resultaten av pensionsförhandlingarna. Tyvärr har förhandlingarna varit väldigt sega. Akavas målsättning skiljer sig till en stor del från de övriga centralorganisationernas och bland annat därav hade man inte kommit fram till någon lösning då denna tidning gick i tryck. SPECIAs medlemmar blir därför tyvärr tvungna att läsa om förhandlingsresultaten i övriga tidningar istället. SPECIA skickar som vanligt inte automatiskt ut Akava-fickkalendern för år 2015 till sina medlemmar. Tidigare erfarenhet har visat att det av ekologiska skäl är förnuftigare att göra på följande sätt: Ifall du vill ha en Akava-kalender, skicka ett e-postmeddelande till adressen toimisto@specia.fi med rubriken ”kalender” under tiden 1.-30.11.2014. Kalendern kommer på posten i december. Kom ihåg att bifoga din adress. Tiden för ansökning om semesterveckor år 2015 i SPECIAs stuga i Levi pågår som bäst. Stugan passar bra för familjer och grupper på 6-8 personer. I det medlemsvänliga priset ingår två liftkort. Mera information hittar du på vår hemsida.

työssä: omissa asenteissa ja kollegoiden kohtaamisissa olisi varmasti minullakin silloin tällöin peiliin katsomisen paikka. Syyskokous valitsee marraskuussa SPECIAn hallitukseen erovuoroisten tilalle neljä varsinaista jäsentä ja kolme varajäsentä. Yksi erovuoroisista olen

På sidan jasenedut.fi har det tillkommit en hel del nya medlemsförmåner. Jäsenedut.fi är en portal som innefattar samlade förmåner för Akava-medlemmar, med bland annat rabatter för bilbesiktning, semesterstugor och i flera olika nätbutiker. Kom ihåg att uppdatera dina medlemsuppgifter vid en eventuell förändring. Du kan själv göra uppdateringar på den elektroniska tjänsten på adressen www. akavanerityisalat.fi eller så kontakta våra medlemssekreterare. SPECIA kallar sina medlemmar till höstmöte 22.11.2012. Mötet hålls klockan 14.30 på hotell Scandic Parkissa, Mennerheimvägen 46, 00260 Helsingfors. Dagen inleds klockan 10.30 med välkomstkaffe. Klockan 11.00 får vi höra om aktuella frågor i Akava och därefter blir det lunch. Efter maten klockan 13.00 berättar psykologen Tony Dunderfelt om interaktion och känslokommunikation på arbetsplatser (på finska). Själva höstmötet börjar klockan 14.30. SPECIA bjuder på lunchen och står även för mötesdeltagarnas resekostnader (buss eller tåg). För att underlätta arrangemanget ber vi dig anmäla dig före den 31.10 till adressen hanna-mari.koski@specia.fi. För mera information kan du ringa mig på numret 040 719 3328. Ha en skön början på hösten! Simon Huldén SPECIA rf

minä. Henkilökohtaisista, ajankäyttöön liittyvistä syistä olen päättänyt jättää puheenjohtajan tehtävät tähän, mutta toivoisin saavani jatkaa hallitustyössä edelleen. Työtä on vielä tehtävänä, niin työelämän inhimillistämisessä kuin palkkoihin ja työsuhteen ehtoihin liittyvissä kysymyksissä, ja haluaisin kovasti tehdä

sitä työtä jatkossakin. Ja, mikäli vaikuttamistyö kiinnostaa, kannustan lämpimästi myös Sinua hakeutumaan SPECIAn luottamustoimiin. Tätä antoisaa, palkitsevaa ja haastavaa työtä riittää meille varmasti pitkälle tulevaisuuteenkin! Aino Harinen www.specia.fi | Asiantuntija 3/2014 19

asiantuntija_314_190914.indd 19

26.9.2014 11.46


KIRJALLINEN ILTA

ILMOITTA UDU MUK AAN

Akavan Erityisalojen jäsenille

Tiistaina 18. marraskuuta klo 17.00 — 20.00, Korkeavuorenkatu 37, 00130 Helsinki Yhteistyössä Tammen ja WSOY:n kanssa

© Jeppe Tuomainen

© Veikko Somerpuro

ILLAN HUIPPUKIRJAILIJAVIERAAT OVAT: Tove Jansson elämäkerran kirjoittaja Tuula Karjalainen sekä Sukupuu -romaanin kirjoittaja Kati Tervo

Kati Tervo

Tuula Karjalainen

SUKUPUU

TOVE JANSSON Tee työtä ja rakasta

Sinulla on myös mahdollisuus ostaa Tammen ja WSOY:n uutuuskirjoja YSTÄVÄHINTAAN. Jäsenenä voit ottaa mukaasi yhden ystävän. Ilmoittautuminen alkaa 1. lokakuuta osoitteessa www.akavanerityisalat.fi/kirja Huom. Paikkoja on rajoitetusti. Ilmoittautuminen päättyy 12.11.2014

Tarjolla pientä syötävää ja juotavaa. LÄMPIMÄSTI TERVETULOA!

asiantuntija_314_190914.indd 20

26.9.2014 11.46

Asiantuntija 3/2014  

Asiantuntija 3/2014 Asiantuntija on SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n jäsenille kohdistettu julkaisu, joka käsittelee jäs...

Asiantuntija 3/2014  

Asiantuntija 3/2014 Asiantuntija on SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n jäsenille kohdistettu julkaisu, joka käsittelee jäs...