Page 1

www.specia.fi

SPECIA ry:n

jäsenlehti

2 | 2014

Kesälaidun kutsuu…

…mutta ensin hiukan asiaa koulutuspolitiikasta (s.4), s.9 | Työttömyysturva s.10 | Jaksaako pätkää pitkään? s.12 | Obuasin naiset ja lapset s.16 johtamisesta (s. 12) ja mentoroinnista (s. 15).

SPECIAFORUM 2014


2| 2014

Koulutuspolitiikka vaikuttaa koko yhteiskuntaan s. 4 | Vastavalmistuneiden työttömyyden kasvu pysäytettävä s. 8 Anna mulle työtä! s. 9 | Johtaja, katse budjetista asiakkaaseen s. 12 | Mentorointi – tukea urapolun pohtimiseen ja osaamisen tunnistamiseen s. 15 | Kopo-asiaa ja koulukkaalla jo syksynkin odotusta s. 18 | Svensk resumé s. 19

Pääkirjoitus

Nykynuoret ovat pullamössösukupolvea kunnianhimoisempia Työskennellessäni SPECIAssa olen

Yksinkertaisin tapa harjoittaa hyvää koulutuspolitiikkaa on koulutuksen laadun kehittäminen. Simon Huldén kehittämispäällikkö

ollut paljon tekemisissä opiskelijoiden kanssa. Minua on monesti hämmästyttänyt miten opiskelijat tänä päivänä jo opintojen alkuvaiheessa pohtivat menestyksekkään työuran edellytyksiä. Itse muistan, että opintojen alussa valmistumisen jälkeinen elämä oli viimeisempänä mielessä. Määrätietoisempi ote ja pyrkimys ovat hyviä asioita, eivätkä ne välttämättä ole pois opiskelijaelämän jokseenkin huolettomasta olemisesta. Ne myös luovat paljon paremmat edellytykset työllistymiselle koulutusta vastaavaan työhön. Määrätietoisemmasta otteesta huo-

Asiantuntija-lehti on ilmestynyt vuodesta 1991. Julkaisija SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Päätoimittaja Simon Huldén Ulkoasu Nymandesign Oy Painopaikka Libris Oy Kontulantie 12 00940 Helsinki

KANNEN KUVA: THINKSTOCK

Painosmäärä 6 700

SPECIAn toimisto Kehittämispäällikkö Simon Huldén 040 719 3328 simon.hulden@specia.fi Järjestöasiamies Hanna-Mari Savolainen 044-3339116 Faksi (09) 147 242 toimisto@specia.fi Snellmaninkatu 19–21 00170 Helsinki SPECIA ry:n puheenjohtaja Aino Harinen 040 492 3179 aino.harinen@specia.fi Jäsenmaksut ja jäsenyyttä koskevat kysymykset Akavan Erityisalojen jäsensihteerit 0201 235 370 (toimistoika 9:00–15:00) Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko www.erko.fi, (09) 7206 4343 (ma–to klo 12.00—15.00)

2 Asiantuntija 2/2014 | www.specia.fi

limatta vastavalmistuneiden työllistyminen on viime vuosina vaikeutunut. Syy siihen löytyy talouden heikosta tilasta. Opiskelijoiden harmiksi oma aktiivisuus ei aina välttämättä lisää työtilaisuuksia työmarkkinoilla. Jos vastavalmistuneita on esimerkiksi sata ja tarjolla olevia työpaikkoja viisikymmentä, niin voi olla ettei työtä löydy vaikka olisi kuinka kunniahimoinen. Vastuu työllistymisestä valmistu-

misen jälkeen on myös kiinni onnistuneesta koulutuspolitiikasta, eli siitä,

miten koulutusta järjestetään. Koulutuspolitiikalla pyritään tyydyttämään yhteiskunnallisia tarpeita tuottamalla oikeanlaisia osaajia. Korkeakoulujen sisäänottomäärien säätäminen on vaikeaa koska tulevaisuuden ennakoiminen on aina ollut ihmiskunnalle miltei mahdotonta. Helposti käy niin, että tuotetaan liikaa osaajia alalle, jossa ei ole kysyntää ja liian vähän alalle, jossa on. Tässä yhteydessä specialaisten generalistikoulutukset ovat vahvoilla. Ne kun helpommin sopeutuvat ympäristön yllättäviin uusiin haasteisiin. Yksinkertaisin tapa harjoittaa hyvää

koulutuspolitiikkaa on koulutuksen laadun kehittäminen. Asia ei tosin helpotu sillä, että istuva hallitus on leikannut koulutuksesta puolitoista miljardia euroa. Tämä on tehty vaikka hallitusohjelmassa luvattiin uudistaa korkeakoulutuksen rakenteita ja parantaa niiden laatua. Akava on ottanut vahvasti kantaa asian korjaamisen puolesta. Tämän lehden yhtenä teemana on

koulutuspolitiikka. Lisää aiheesta seuraavilla sivuilla.

Työsuhdeneuvonta uudistui Akavan Erityisalojen työsuhdeneuvontaan on tullut kaksi uutta puhelinpalvelusarjaa: julkisen sektorin työsuhdeneuvonta (0201 235 380) sekä yksityisen sektorin työsuhdeneuvonta (0201 235 350). Puhelinpalveluaika toimii edelleen klo 9 – 14 välisenä aikana. Samalla palvelun nopeuttamiseksi on otettu käyttöön työsuhdeneuvonnan yhteydenottolomake, jolla jäsen voi

lyhyesti kuvailla avun tarvetta. Tämän jälkeen lakimies ottaa häneen henkilökohtaisesti yhteyttä, jolloin henkilökohtaisuus ja luottamuksellisuus pysyy turvattuna. Uudistuksesta huo­limatta lakimiesten henkilökohtaiset sähköpostiosoitteet ja puhelinnumerot säilyvät. Uudistus ei koske perhe- ja perintöoikeudellista neuvontaa.

|


Palkkasuositus päivittyi

Kasvatustieteilijöiden palkkasuositus on päivitetty ja se on voimassa 1.6.2014 – 31.3.2016. Palkkasuosituksessa on asiantuntijatehtävien, vaativien asiantuntijatehtävien ja johtotason tehtävien vähimmäispalkkasuositukset tehtäväkuvauksineen. Suositus on postitettu kaikille specialaisille kasvatus- ja aikuiskasvatusalan asiantuntijoille sekä kasvatustieteiden opiskelijoille painettuna toukokuun aikana. Suositus löytyy myös SPECIAn kotisivuilta.

Hanna-Mari jatkaa SPECIAn toimistolla

Korkeakouluharjoittelija esittäytyy

Viime toukokuussa SPECIAn toimistolla korkeakouluharjoittelijana työt aloittanut Hanna-Mari Savolainen jatkaa SPECIAssa järjestöasiamiehenä. Hanna-Marin työtehtäviin kuuluvat muun muassa opiskelijatoiminta, koulutustuet, Levin mökin varaus sekä yleiset jäsenpalvelutehtävät. Tulevana kesänä Hanna-Mari valmistuu Jyväskylän yliopistosta yhteiskuntatieteiden maisteriksi. Hänen pro gradu -tutkielmansa SPECIAn kasvatustieteilijätaustaisista jäsenistä valmistui toukokuussa ja työ julkaistaan osana SPECIAn tutkimussarjaa elokuun aikana. Hanna-Mariin voit olla yhteydessä sähköpostitse: hanna-mari. savolainen@specia.fi tai puhelimitse: +358 443 339 116.

Humanististen tieteiden kandidaatti Teemu Siltanen työskentelee kesä-, elo- ja syyskuun SPECIAn toimistolla korkeakouluharjoittelijana. Teemun työtehtäviin kuuluvat muun muassa jäsenrekrytointikampanjan suunnittelu ja kasvatustieteilijöiden työelämään sijoittumisselvityksen toimittaminen. Pääaineinaan historiaa ja valtio-oppia Tampereen yliopistolla opiskelevalla Teemulla on aikaisempaa työkokemusta toimittajan tehtäviin ja markkinointiin liittyen. ”Odotan innolla SPECIAn tarjoamia haasteita! Uskon oppivani tulevien kuukausien aikana valtavasti uutta, mutta kykeneväni myös soveltamaan aiemmin oppimaani”, Teemu paljastaa odotuksiaan työharjoittelun suhteen.

KESÄAIKATAULUT | SPECIAn toimisto on kiinni 27.6.–2.8. Jäsenpalveluja saa kuitenkin aivan normaalisti Akavan Erityisalojen taholta. Vaihteen numero on 0201 235 340. Jäsensihteerien puhelinaika kesällä 23.6.– 31.7 on arkisin klo 9–12. Jäsensihteerit tavoittaa sähköpostitse osoitteesta jasenpalvelut@ akavanerityisalat.fi. | Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erkon puhelinajat ajalla 16.6.–8.8.2014 ovat maanantaisin ja torstaisin klo 12–15 (normaalisti ma–to). Puhelin: (09) 7206 4343. Hakijamäärät ovat vuoden 2014 aikana olleet edelleen kasvussa. Uusien hakemusten käsittelyn odotetaan ruuhkautuvan kesäkuun puolivälistä elokuun loppuun.

Työn orjat Roope Alho

www.specia.fi | Asiantuntija 2/2014 3


| Koulutuspolitiikka |

Koulutuspolitiikka vaikuttaa koko yhteiskuntaan, koko yhteiskunta siihen Vaikka Tapio Heiskari on liekeissä historiasta, taistelee hän sekä työssään SYL:n koulutuspoliittisena sihteerinä että SPECIAn hallituksen jäsenenä paremman huomenen puolesta. Koulutuspolitiikka kietoutuu monin tavoin koko yhteiskuntaan. Tapio selittää miten ja mikä on koulutuspolitiikan merkitys tavalliselle SPECIAlaiselle. Teksti: Tuija Heikkilä | Kuva: Simon Huldén

Tämän vuoden toukokuu oli kolmekymppisen Tapio Heiskarin elämässä merkittävä ja varmasti ikimuistoinen: hän valmistui maisteriksi Helsingin yliopistosta ja aloitti työnsä SYL:n koulutuspoliittisena sihteerinä. – Lukuisien muiden pikkupoikien tapaan myös nelivuotiaan Tapion unelma-ammattini oli kuulemma veturinkuljettaja. – Sen jälkeen ei minulla ole varsinaista unelmatyötä ollut mielessä, Tapio Heiskari myöntää. Vaikea uskoa, sillä kun hän kertoo opinnoistaan ja työstään, on sanoissa aitoa innostusta ja tiedon tuomaa vankkaa painoarvoa. Yliopistossa Tapion pääaine oli yleinen historia. Sivuaineina hän opiskeli kaikenlaista latinan kielestä tilastotieteeseen. Äkkiseltään ajatellen vaikuttaa hämärältä, mitä niillä on tekemistä 4 Asiantuntija 2/2014 | www.specia.fi

edunvalvonnan ja koulutuspolitiikan kanssa. – Valitsin historian, koska tieteenala on äärimmäisen kiehtova. Meille säilyneet historialliset lähteet ovat vain murto-osa sitä materiaalia, jonka perusteella voimme oppia tuntemaan menneisyyden ihmisiä ja kulttuureja. Kipinäni historiaan sytytti loistava lukion historianopettaja, joka innosti omalla persoonallaan perehtymään oppiaineeseen syvemmin. Tapion gradun aihe oli tekstihistoriallinen analyysi 1200-luvun lopulla kirjoitetusta tekstistä. – Ei se järin paljoa liity koulutuspolitiikkaan, eikä koulutukseni suoranaisesti valmistanut minua juuri tähän työhön. Historianopinnot antoivat kuitenkin monenlaisia valmiuksia, joita pääsen käyttämään työssäni päivittäin. Tärkeimpiä koulutukseni kehittämiä

taitoja ovat laajojen asiakokonaisuuksien hallinta, tiedon hankinta ja soveltaminen sekä tietenkin kirjallinen esittäminen. Pari vuotta ennen yliopisto-opintoja ja jonkin aikaa niiden ohessakin Tapio paiski töitä varastotyöntekijänä. – Varsinaisia oman alan töitä – mitä ikinä se tarkoittaakaan – olen tehnyt Sotamuseossa. Nykyiseen ammattiini minua ovat itse asiassa valmentaneet lähinnä luottamustehtävät, erityisesti oman ylioppilaskuntani HYY:n ja SYL:n hallituksissa vietetyt vuodet.

Opiskelijoiden edunvalvoja Suomen ylioppilaskuntien liitto ry eli SYL on 1921 perustettu suomalaisten ylioppilaskuntien yhteistyöjärjestö. Se edustaa noin 135 000 perus- ja jatkotutkinto-opiskelijaa.


Tapio Heiskari 30 vuotta Suomen ylioppilaskuntien liiton (SYL) koulutuspoliittinen sihteeri filosofian maisteri, pääaineena yleinen historia toiminut ylioppilasliikkeessä ja yliopistomaailmassa useissa keskeisissä luottamustehtävissä. Hänellä on runsaasti kokemusta tehtävän toimialoista, mukaan lukien yliopisto-opetuksen kehittäminen ja opiskelijan oikeusturva sekä työelämäasiat.

Suomessa on perinteisesti uskallettu panostaa korkeakoulutukseen vaikeinakin aikoina, ja se on auttanut viemään maamme siihen asemaan, missä nyt olemme.

www.specia.fi | Asiantuntija 2/2014 5


| Koulutuspolitiikka |

Koulutuspolitiikka ei ole näpertelyä. Sen mahdollisuudet ja merkitys niin Suomessa kuin muualla maailmassa ovat valtavat. Jokaisen suomalaisen yliopiston opiskelijat kuuluvat oman yliopistonsa ylioppilaskuntaan. Niitä on yhteensä 14. SYL tukee ylioppilaskuntia niiden työssä, edustaa opiskelijoita valtakunnan tasolla muun muassa erilaisissa työryhmissä ja valvoo yliopisto-opiskelijoiden etua muiden kansallisten opiskelijajärjestöjen rinnalla. Tapion tehtäviin SYL:n koulutuspoliittisena sihteerinä kuuluvat muun muassa korkeakoulutuksen laadunvarmistus, opiskelijapalauteasiat ja opiskelijan oikeusturva. – Lisäksi puuhastelen työelämään liittyvien asioiden, kuten täydennyskoulutuksen, ja opintoihin liittyvien työharjoittelujen ja osaamistarpeiden ennakoinnin kanssa. Käytännössä työ on monipuolista asiantuntijatyötä. – Kirjoitan lausuntoja, toimin esittelijänä SYL:n hallitukselle ja edustan SYL:ä eri työryhmissä. Tärkein tehtäväni lienee hallituksen työn tukeminen kaikin puolin. Olennaisen tärkeää työssä on Suomen ja Euroopan korkeakoulukentän ja sen kehittymisen hyvä tuntemus. – Työni parhaita puolia ovat ehdottomasti työnkuvan monipuolisuus ja mielenkiintoinen toimintaympäristö. Mahtavat työkaverit ovat myös suuri plussa. Hirveän huonoja puolia on vaikea keksiä. Ajoittain pitkäksi venyvät työpäivät ovat tietenkin välillä raskaita. Eniten harmittaa, jos ei ole aikaa tehdä jotakin asiaa kunnolla, Tapio pohtii.

Mitä koulutuspolitiikka on ja miksi sitä tarvitaan? Koulutuspolitiikalla pyritään määrittämään niitä puitteita, joissa koulutetaan ihmisiä eri koulutusasteilla yhteiskunnan tarpeisiin. –Kyseessä on siis politiikan osa-alue, kuten vaikkapa sosiaali- tai työmarkkinapolitiikka. Koulutuspolitiikka kietou6 Asiantuntija 2/2014 | www.specia.fi

tuu koko yhteiskuntaan hyvin monella tavalla, varsinkin jos puhutaan koko koulutusjärjestelmästä varhaiskasvatuksesta tohtorikoulutukseen. Kuten politiikka yleensä, myös koulutuspolitiikka vaatii asioiden ja ilmiöiden tarkastelua useasta eri näkökulmasta. – Päätösten seuraukset ja vaikutukset ovat usein monimutkaisia, ja ne pitää ymmärtää, jotta osaa suhteuttaa muutokset kokonaiskuvaan. Koulutukseen liittyvät näkemykset vaihtelevat eri toimijoiden kesken, mikä tietenkin johtaa poliittiselle päätöksenteolle tyypillisiin keskusteluihin, ristiriitoihin ja kompromisseihin. Lisäksi koulutuspolitiikan tyypilliset aikavälit ovat pitkiä. – Esimerkiksi vuonna 2005 tehdyn opintoaikojen rajauksen vaikutuksia on voitu todella arvioida vasta viime aikoina. Vanhan viisauden mukaan kyseessä onkin kestävyyslaji, ei pikamatka. Koulutuspolitiikka ei ole näpertelyä. Sen mahdollisuudet ja merkitys niin Suomessa kuin muualla maailmassa ovat valtavat. – Korkeakoulutus ja koulutus ylipäätään luovat mahdollisuuksia hyvinvoinnin ja tasa-arvon edistämiseen kaikkialla. Suomessa on perinteisesti uskallettu panostaa korkeakoulutukseen vaikeinakin aikoina, ja se on auttanut viemään maamme siihen asemaan, missä nyt olemme. Viime vuosina halu satsata koulutukseen on näyttänyt hiipuvan, kun eri koulutussektorien rahoitusta on nipistetty pienemmäksi. Globaalilla tasolla puolestaan koulutuksen kaupallistuminen on viime vuosikymmeninä ollut nouseva trendi, millä on ollut monissa maissa vakavat seuraukset koulutuksellisen tasa-arvon kannalta.

Koulutuspolitiikkaa tekevät kaikki Koko Euroopassa valtioilla on keskeinen asema koulutuspolitiikassa. – Koulutuspolitiikkaa tekevät kuiten-

kin myös monenlaiset järjestöt ja tahot, joista edes osittainen lista olisi aivan liian pitkä tässä lueteltavaksi. Vaikkapa peruskoulun tuntijakoon on mielipiteitä varmasti meillä jokaisella. Suomessa on hyvä tilanne sikäli, että kolmatta sektoria osallistetaan päätöksentekoon ahkerasti. Opiskelijajärjestöt ovat niin ikään mukana jollain tavalla kaikessa opiskelijoihin liittyvässä päätöksenteossa. Koulutuspolitiikkaan ja sen tekemiseen vaikuttavat eniten tarkasteltavan maan yleinen poliittinen järjestelmä sekä aste, jolla valtiovalta osallistaa erilaisia kolmannen sektorin ryhmiä toimintaan. – Kyse on siis pitkälti tietyn maan poliittisesta kulttuurista. Toinen koulutuspolitiikkaan vaikuttava tekijä on tietenkin talous, jonka asettamat realiteetit vaikuttavat kaikkeen yhteiskunnalliseen päätöksentekoon. Toki taloudenkin vaikutus näkyy kuitenkin aina poliittisen järjestelmän suodattimen läpi, ja lopulta koulutuspolitiikan linjat riippuvat eniten juuri poliittisesta tahdosta. Koulutuspolitiikka on tiiviissä vuorovaikutuksessa myös työmarkkinapolitiikan kanssa, koska koulutusmäärien arvioinnin tulee ilman muuta perustua huolellisesti arvioituun työvoimatarpeeseen. Myös Akavalla ja Specian emojärjestöllä Akavan Erityisaloilla on omat koulutuspoliittiset näkemyksensä. – Akavalla on suurelta osin erittäin hyviä koulutuspoliittisia linjauksia. Erityisesti korkeakoulutettujen ja työelämän suhteen tiimoilta Akava nostaa esille olennaisia asioita. Kaikkien Akavan koulutuspoliittisten linjausten kanssa Tapio Heiskari ei kuitenkaan voi olla yhtä mieltä. – Esimerkiksi Akavan kannattamat lukukausimaksut EU- ja ETA-maiden ulkopuolisille opiskelijoille olisivat vakava takaisku suomalaisen korkeakoulutuksen hyvin liikkeelle lähteneelle kansainvälistymiselle. Huojentavaa on se, ettei Akava halua millään tavalla rajoittaa lukukausimaksuilla kotimais-


ten opiskelijoiden tasa-arvoista pääsyä korkeakoulutukseen. Specian hallituksen jäsenenä Tapio on ja haluaa olla vahvasti mukana vaikuttamassa yhdistyksen koulutus­ poliittisiin näkemyksiin. – Olen hyvin pitkälti Specian linjoil­ la koulutuspolitiikassa, ja näen ne yhdistyksen jäsenten kannalta erittäin hyvinä. Specialaisista löytyy laajasti koulutusasioiden tuntemusta. Toivon, että omasta asiantuntemuksestani on apua ja hyötyä hallituksen ja yhdistyksen päätöksenteossa.

Koulutuspolitiikalla edistetään tasa-arvoa ja torjutaan syrjäytymistä Nykyinen työelämä on jatkuvaa uuden opettelua. Työntekijöiden täydennyskoulutus on olennaista osaamisen ylläpitämiseksi. – Järjestelmän toiminnan kannalta on olennaista, että väylät työelämän ja koulutuksen välillä toimivat joustavasti. Suomi on yleisesti ottaen onnistunut sovittamaan korkeakoulutuksen ja työelämän sujuvasti yhteen. Monesta Euroopan maasta poiketen suomalaiset opiskelevat yliopistolla yleensä suoraan maisteriksi saakka ja siirtyvät työelämään joustavasti ja ripeästi. Korkeakoulutetuilla on paperit saatuaan jo työkokemusta, mikä helpottaa työllistymistä ja työelämään orientoitumista. Olisikin toivottavaa, että yleisessä keskustelussa keskityttäisiin järjestelmämme vahvuuksiin, eikä toistettaisi vuosikymmeniä vanhoja huolia pitkistä opiskeluajoista. Yleisesti ottaen koulutuspolitiikan keskeisin merkitys tavalliselle specialaiselle on aikanaan saatu koulutus ja työuran mittaan saatava täydennyskoulutus. – Suomalaisten antama maksuton korkeakoulutus on mahdollistanut eri sosiaalisista ja taloudellisista taustoista ponnistavien jäsenten koulutuksen ja jopa kaksoistutkinnot, joilla varsinkin generalistialoilla luodaan mielenkiintoisia ja hyödyllisiä yhdistelmiä. Toisaalta Akavan ansiokkaasti puolustama

mahdollisuus palkansaajien täydennyskoulutukseen on sekin aivan olennaista. Kolme vuosittaista koulutuspäivää mahdollistaa paljon. Koulutuspolitiikalla voidaan vaikuttaa olennaisesti myös yhteen tämän hetken yhteiskuntamme vaikeimmista ongelmista, nuorten syrjäytymiseen ja työllistymiseen.

Kolme vuosittaista koulutuspäivää mahdollistaa paljon. – Pelkän perusasteen koulutuksen varaan jäävillä on selvästi suurempi syrjäytymisriski kuin korkeamman koulutuksen saaneilla. Varsinainen työ syrjäytymisen ehkäisemiseksi tapahtuu kuitenkin lähinnä perus- ja toisella asteella. Korkea-asteella syrjäytyminen ja työttömyys ovat vähäisempiä ongelmia, joskin niihin tulee ilman muuta kiinnittää huomiota. Akava onkin viime aikoina ansiokkaasti pitänyt esillä korkeakoulutettujen kasvavaa työttömyyttä.

Järjestötoiminnalla voi tehdä maailmaa paremmaksi Tapio Heiskari on asunut koko ikänsä Helsingissä. Sinkkumies lukee ja kuuntelee mielellään musiikkia. Järjestötoiminta lohkaisee kuitenkin aikamoisen palasen aktiivisen toimijan vapaa-ajasta. Mutta jos se vie aikaa ja energiaa, se myös antaa. – Järjestötoiminta avartaa maailmaa, tutustuttaa uusiin ihmisiin, opettaa uusia asioita ja pakottaa haastamaan omaa ajattelua. Minulle järjestötoiminta merkitsee lyhyesti sanottuna sitä, että voin antaa oman pienen panokseni siihen, että maailma muuttuu hieman paremmaksi ja mukavammaksi paikaksi järjestön jäsenille. Järjestötoiminta on ennen kaikkea jäsenten palvelemista – tämä tulee pitää

mielessä aina, kun tehdään päätöksiä järjestön linjoista tai tekemisistä. Ilman jäseniä järjestöä ei ole olemassa. Järjestötoiminta nappasi miehen otteeseensa ensimmäisestä opiskelupäivästä lähtien, kun Helsingin yliopiston historian opiskelijoiden ainejärjestö Kronos tempaisi hänet mukaansa. – Pikaiseen tahtiin päädyin sitten mukaan myös muiden, erilaisten, pitkälti ylioppilaskunnan alaisten järjestöjen toimintaan. Olin kaikennäköisissä tehtävissä juhlien järjestäjästä puheenjohtajaksi. Pian minua kutsuikin jo oma ylioppilaskunta ja myöhemmin SYL, johon nyt päädyin töihin. Lisäksi olen edelleen Historiallisen yhdistyksen hallituksessa, sekä tietenkin ay-puolella Speciassa. Speciaan Tapio liittyi 2008, hieman opintojensa aloittamisen jälkeen. – Specian edustaja kävi esittelemässä yhdistystä ainejärjestöni järjestämässä työelämätilaisuudessa. En ollut vielä suuntautunut mihinkään tiettyyn ammatilliseen ryhmään, ja Specia vaikutti itselleni sopivalta vaihtoehdolta. Ja kun tarkastelin jäsenyyden tarjoamia etuja, totesin ne ehdottomasti liittymisen arvoisiksi. Tapio on ollut tyytyväinen valintaansa. – Aina olen saanut nopean vastauksen kaikkeen alkaen kassaa koskevista kysymyksistäni lakineuvoihin. Ammattijärjestö tarjoaa korvaamatonta apua sekä työsuhteen aikana että työttömyyden yllättäessä. Työttömyyskassan tarjoaman konkreettisen avun lisäksi erilaiset koulutukset ja muut tapahtumat sekä edut ja palvelut ovat helposti hintansa väärtejä. Specian hallituksessa hän haluaa kaikin mahdollisin tavoin edistää oikeudenmukaista ja tasa-arvoista kehitystä työelämässä yhdistyksen jäsenille. – Oikeudenmukaisuus selittänee itsensä, ja tasa-arvo käsittää laajasti sekä sukupuolien että ikäryhmien välisen tasa-arvon. Samalla kun fokus luonnollisesti on omissa jäsenissä, ei kuitenkaan pidä unohtaa muita. Olen tyytyväinen, jos pystyn omalta osaltani muuttamaan suomalaista työelämää ja yhteiskuntaa piirun verran parempaan suuntaan. www.specia.fi | Asiantuntija 2/2014 7


| Koulutuspolitiikka |

Vastavalmistuneiden työttömyyden kasvu pysäytettävä Nuorisotakuun toimet on räätälöitävä korkeasti koulutettujen tarpeisiin. Teksti: Jaana Parkkola, Akava | Kuva: Thinkstock

Vastavalmistuneiden korkeasti koulutettujen työttömyys kasvaa hälyttävällä vauhdilla. Huhtikuussa kasvua vuoden takaisesta tilanteesta oli 35 prosenttia. Vuoden alussa voimaan tulleesta nuorisotakuusta ei ole ollut apua korkeasti koulutetuille. – Nuorisotakuun piiriin kuuluvista 25–29-vuotiaista noin 60 prosentilla on korkeakoulututkinto, mutta heidän tilanteensa on jäänyt liian vähäiselle huomiolle. Edistysaskelia on toki otettu, mutta työllistämistoimista puuttuvat yhä korkeasti koulutetuille räätälöidyt palvelut, sanoo Akavan asiantuntija Miika Sahamies. Hän pitää erityisen huolestuttavana ylemmän korkeakoulututkinnon suorittaneiden työttömyyttä, joka on lisääntynyt vuodessa 45 prosentilla. – On sanomattakin selvää, etteivät peruskoulun päättäneen 16-vuotiaan nuoren ja yliopistosta valmistuneen 29-vuotiaan aikuisen uraohjauspalvelut voi olla samanlaisia. Nuorisotakuu lupaa jokaiselle alle 25-vuotiaalle sekä alle 30-vuotiaalle vastavalmistuneelle koulutus-, työkokeilu-, työpaja- tai työpaikan kolmen kuukauden sisällä työttömäksi ilmoittautumisesta. Tästä huolimatta nuorisotakuun palveluvalikoi8 Asiantuntija 2/2014 | www.specia.fi


Opinto- ja uraohjauksen pitäisi limittyä toisiinsa läpi opintojen.

masta ei löydy riittävästi työkaluja nuorten korkeasti koulutettujen työllistämiseksi. Akavan asiantuntijan Ida Mielityisen mukaan yksi olennaisimmista epäkohdista ovat TE-toimistojen heikot palvelut korkeasti koulutetuille. – TE-toimistoissa korkeasti koulutettujen työmarkkinoita ja erilaisia työllistymismahdollisuuksia tunnetaan huonosti. Lisäksi korkeasti koulutetuille räätälöityjä työvoimapalveluja on vähennetty, esimerkiksi Helsingistä Kluuvin palvelupiste lakkautettiin, Mielityinen huomauttaa.

Opinto- ja uraohjaukseen resursseja Työttömyys kohtelee eri aloja kovin eri tavoin. – Työttömyyden korkea taso tietyillä koulutusaloilla suhdanteista riippumatta kertoo siitä, että koulutusmääriä tulee näillä aloilla maltillisesti vähentää ja huolehtia sisäänotettujen mahdollisimman laadukkaasta koulutuksesta ja ohjauksesta. Korkeakouluilla pitäisi Mielityisen mielestä olla enemmän vastuuta kasvateistaan. Opiskelijoiden siirtyminen työelämään helpottuisi huomattavasti, jos korkeakoulut ja TE-toimistot tekisivät tiiviimpää yhteistyötä. – Opinto- ja uraohjauksen pitäisi limittyä toisiinsa läpi opintojen. Ammatti-identiteetin kehittyminen on hidas prosessi ja sitä tulee tukea tavoitteellisesti opintojen ensimetreistä asti. Korkeakouluopintojen tavoite on aina päästä työmarkkinoille hyödyntämään tietoja, taitoja ja sivistystä. Sen sijaan erityisesti opintojen loppupuolella ura- ja rekrypalveluiden sekä työvoimatoimiston palveluiden pitäisi Mielityisen mukaan linkittyä saumattomasti toisiinsa. – Uran alkuvaihe ja työmarkkinoille kiinnittyminen on kriittinen kohta koko työuran kannalta. Vastavalmistuneiden työttömyyteen on tarttuva kaikin mahdollisin keinoin erityisesti nyt, kun työvoiman kokonaiskysyntä laskee, Mielityinen sanoo.

Koulutuksen tarjottava työllistymisen eväät Vastavalmistuneiden työllisyyteen voidaan Mielityisen mukaan vaikuttaa kustannuste-

hokkaasti ja nopeasti kehittämällä opintoja, opetusta ja opiskeluympäristöjä. – Korkeakoulutuksen on reagoitava voimakkaammin siihen kehitykseen, että tulevaisuudessa suuri osa korkeasti koulutettujen työpaikoista syntyy pieniin ja keskisuuriin yrityksiin. Vastavalmistuneet tarvitsevat työllistyäkseen erilaisia valmiuksia kuin kaksikymmentä vuotta sitten. Mielityisen mielestä suomalaisopiskelijat kiinnittyvät työmarkkinoille hyvin jo opiskeluaikana pitkälti omaehtoisen työssäkäynnin ansiosta. – Tosin tätä halutaan hiukan suitsia, jotta opiskelijat keskittyisivät enemmän opiskeluun ja opintoajat lyhentyisivät. Lyhyemmät opiskeluajat eivät saa kuitenkaan johtaa siihen, että vastavalmistuneiden työllisyys heikkenee. Silloin joudumme ojasta allikkoon. Opintoja ja koulutusta kehittämällä voidaan ratkaista tätä yhtälöä. Kehitystyöhön tarvitaan kuitenkin enemmän resursseja ja sitä on arvostettava enemmän korkeakouluissa.

Yrittäjävalmiuksia korkeakoulun penkiltä Yhä useampi tarvitsee työllistyäkseen yrittäjämäistä asennetta tai muita yrittäjävalmiuksia. Tämä on otettava huomioon korkeakouluopintojen sisällössä. Mielityinen ei sysäisi vastuuta yleisten työelämävalmiuksien, työelämätietouden ja yrittäjyystaitojen lisäämisestä erillisille kursseille. – Jok’ikisellä kurssilla on oltava omat tavoitteensa ja menetelmänsä. Jokaiseen korkeakoulututkintoon on lisäksi kuuluttava hyvin ohjattu, tavoitteellinen ja laadukas työelämäjakso. Korkeakouluissa on jo nyt Mielityisen mukaan lukuisia hyviä käytänteitä, asenteita ja osaamista näiden valmiuksien edistämiseksi. – Tällaisia ovat esimerkiksi projektipohjaiset opetussuunnitelmat, työelämän toimijoiden haastattelut, työelämässä olevien vierailut, tavoitteelliset ja monipuolista ryhmätyöskentelyt, sosiaalisen median käytännöt sekä yritysten tai muiden alojen opiskelijoiden kanssa yhteistyössä toteutetut kurssit. www.specia.fi | Asiantuntija 2/2014 9


| Koulutuspolitiikka |

Mitä viimeksi ajattelit työhakemusta kirjoittaessasi? Kuulostaako otsikon epätoivoinen huudahdus tutulta? Teksti: Sonja Strömsholm | Kuva: Thinkstock

Jokainen meistä on ollut tilanteessa, jossa työn saaminen tai työn vaihtaminen on tuntunut niin tärkeältä, että se on alkanut ahdistaa. Se on kasvanut mielessämme niin suuriin mittasuhteisiin, että olemme unohtaneet, mikä työnhaussa on oikeasti tärkeintä. Työtä kun ei saa hampaat irvessä vaatimalla. Työtä ei saa helpommin itkemällä ja anelemalla tai lähettämällä 100 hakemusta kymmenen sijaan. Jo Albert 10 Asiantuntija 2/2014 | www.specia.fi

Einstein sanoi: ”Hulluutta on se, että

tekee samat asiat uudelleen ja uudelleen ja odottaa eri tuloksia.”

Hakeudu kohti kutsumustasi Työnhaun perusta on siinä, että tunnet itsesi: kuka olet, mitä haluat saada aikaan elämässäsi ja mikä sinua innostaa. Liian usein ajattelemme työtä vain keinona hankkia elanto tai saavuttaa jokin

sosiaalinen status, jota muut arvostaisivat. Liian usein haemme mieluummin vain osaamistamme vastaavaa työtä, vaikka voisimme toteuttaa työssämme myös intohimojamme. Tekemällä sitä, missä olemme parhaimmillamme, palvelisimme tehokkaimmin myös ympäröivää maailmaa. Lauri Järvilehdon mukaan kutsumuksemme onkin siellä, missä intohimomme kohtaa maailman tarpeet.


Ole tosissasi

Perustele väitteesi

On selvää, että sinun on paljon todennäköisempää tulla valituksi työhön, joka tukee sekä intohimojasi, vahvuuksiasi että osaamistasi kuin työhön, joka ei kiinnosta sinua. Yleensä hakuammunta ei toimi, sillä työnantaja kyllä aistii hakudokumenteistasi, oletko tosissasi. Jokainen työnantaja haluaa palkata tyypin, jossa yhdistyy sekä innostus että taito haettavaa työtä kohtaan. Tällainen työntekijä tulee paljon todennäköisemmin viihtymään työssään ja pysymään siinä pidempään kuin se, joka tekee sitä vain paremman puutteessa. Lisäksi työstään aidosti innostuneen tyypin työn laatu ja tuottama tulos on tutkimusten mukaan huippuluokkaa verrattuna työhön pakollisena pahana suhtautuviin työntekijöihin.

Usein näkee myös hakijoita, jotka kyllä kertovat omista ominaisuuksistaan ja osaamisistaan ja mainitsevat jopa, mitä arvokasta toisivat organisaatioon tullessaan valituiksi. Vain perustelut puuttuvat kokonaan. Jos kerrot, että olet hyvä hallitsemaan kokonaisuuksia, mistä työnantaja tietää, että tämä on totta? Jos siis väität jotain, perustele se. Älä sano vain: ”Olen positiivinen ja energinen ihminen.” Avaa mieluummin väitettäsi: ”Kykyni nähdä vaikeissakin tilanteissa asioiden positiiviset puolet ja mahdollisuudet on tuonut kuormittavissa tilanteissa energiaa myös kollegoilleni. Työskennellessäni Yritys Oy Ab:ssä sain esimieheltäni Timo Työnantajalta positiivista palautetta erityisesti kyvystäni pitää yllä positiivista ilmapiiriä.” Kertomalla konkreettisia esimerkkejä erotut heti eduksesi muista hakijoista!

Älä vaadi vaan anna Kuinka sitten tulla valituksi? Jotta voit rohkeasti tuoda esiin potentiaalisi työnantajalle, sinun tulee ensin itse tietää, miksi olisit paras valinta kyseiseen työhön. Mitä työnantaja saisi, jos hän valitsisi sinut? Mitä ainutlaatuista juuri sinussa on, ja mitä hyvää tämä toisi tulevalle työpaikallesi? Yksi yleisimpiä työnhakijoiden virheitä kun on kirjoittaa työhakemus ja puhua työhaastattelussa pelkästään omasta näkökulmastaan: miksi minä haluaisin tämän työn, miksi minä olen kiinnostunut siitä, mitä minä siitä oppisin ja miksi valinta sopisi täydellisesti minun elämäntilanteeseeni. Nämä ovat hyviä asioita tuoda esille, mutta se ei saisi jäädä siihen. Muista, että työnhaussa ei ole kyse sinusta vaan työnantajasta. Työnantajalla on tarve löytää työhön sopivin henkilö; tyyppi, joka hoitaisi työn parhaiten. Karkeasti sanottuna häntä ei satoja hakijoita läpi käydessään juurikaan kiinnosta, miten innokas olet oppimaan, miten tulotasosi paranisi uuden työn seurauksena ja miten kätevän matkan päässä työpaikka sijaitsisi kotoasi. Häntä kiinnostaa, miten hoitaisit kyseisen työn ja mitä lisäarvoa sinä toisit organisaatioon.

Luota prosessiin Saatat ehkä ajatella, että intohimotyön saaminen on sinulle mahdotonta. Ehkä ajattelet, ettet voi koskaan saada haluamaasi työtä, koska sinulla ei ole sen alan työkokemusta tai osaamista. Muista kuitenkin, että jokainen on aloittanut ensimmäisen tai täysin uuden työuransa alun perin nollasta. Kyse ei siis olekaan siitä, että pääsisit heti tekemään unelmatyötäsi vaan siitä, että kaikki se mitä teet, vie sinua eteenpäin ja lähemmäs tavoitettasi. Kun kirjoitin ylioppilaaksi, työskentelin kuukauden rakennussiivoojana rakennustyömaalla. Tämän seurauksena pääsin rekrytoijaharjoittelijaksi rakennusalan ammattilaisia vuokraavaan henkilöstövuokrausyritykseen neljä vuotta myöhemmin. Tämä kokemus taas johti ensimmäiseen vakituiseen työpaikkaani henkilöstön kehittämisen ja työyvinvoinnin parissa kansainvälisessä konsulttiyrityksessä. Kaikissa näissä töissä oli omat hyvät puolensa, ja kaikissa niissä pääsin jollain tavalla käyttämään vahvuuksiani. Opin koko ajan lisää itsestäni ja itseluottamukseni vahvistui.

Et siis voi koskaan tietää, mihin mikäkin kokemuksesi johtaa. Pysy siis aktiivisena ja opi kaikesta matkalla!

Kutsumustyön tekemisen seuraukset 1. Kutsumukselliset työntekijät ovat muita terveempiä: he kärsivät merkittävästi verrokkiryhmää vähemmän burn-outista ja kognitiivisista sairauksista kuten Alzheimerista 2. Kutsumukselliset työntekijät kokevat olevansa selvästi ei kutsumuksellisia onnellisempia 3. Kutsumukselliset työntekijät suoriutuivat esimiesarvion perus teella työtehtävistään 16 % ei-kutsumuksellisia paremmin 4. Kutsumukselliset työntekijät olivat 32 % sitoutuneempia työpaikkaan sa kuin ei-kutsumukselliset LÄHDE:

Lauri Järvilehto:

Upeaa työtä! Näin teet itsellesi unelmiesi työpaikan

Työnhaun TOP 5 vinkit 1. Hae lähtökohtaisesti vain sellaista

työtä, joka jollain tavalla innostaa sinua tai vie sinua eteenpäin 2. Ajattele työnhakua työnantajan näkökulmasta: mitä hyötyä työn antajaorganisaatio saisi, jos sinut palkattaisiin 3. Perustele itseäsi koskevat väitteet ja luettelemasi ominaisuudet esimerkeillä ja saamallasi palautteella 4. Suuntaa ja personoi työnhaku dokumenttisi haettavaan työhön ja kerro intohimoistasi, vahvuuksis tasi ja osaamisistasi juuri tämän työn suhteen 5. Jotta voisit koko ajan kehittyä työnhaussa, pyydä työnantajalta palautetta; varsinkin silloin, jos et tule valituksi. Sonja Strömsholm on KM, elämäntapayrittäjä ja uravalmentaja. sonjastromsholm.com www.specia.fi | Asiantuntija 2/2014 11


| Johtaminen |

Johtaja,

katse budjetista asiakkaaseen Kuluja kyttäävä johtaja on mennyttä maailmaa. Vai onko? Teksti: Anssi Kaarlo Koskinen | Kuvitukset: Thinkstock

Organisaatioita ei voi johtaa niin, että vain talous määrää tahdin. Tätä mieltä on brittiläinen johdon konsultti ja psykologi John Seddon, jonka mukaan vain taloudellisissa vaikeuksissa oleva yritys voi keskittyä kulujen minimoimiseen.

12 Asiantuntija 2/2014 | www.specia.fi

Perinteinen tapa budjetoida on Seddonin mukaan melko hyödytön apuväline. Budjetti on mittari, joka katsoo taaksepäin. Se kertoo mitä on tapahtunut ja miten taloudenpito on sujunut. Johtamisen pitäisi perustua eteenpäin katsoviin mittareihin, jotka perustuvat

asiakkaiden tarpeisiin. Lisäksi johtajan olisi tärkeää ymmärtää organisaatiossaan tehtävää työtä. Organisaatio tulisi nähdä kokonaisuutena, eikä vain yksittäisinä toimintoina. Suuri osa nykyjohtajista toimii Seddonin mukaan väärin. He johtavat orga-


nisaatioitaan käskyttämisen ja kontrolloimisen kautta. Heidän johtamisessaan keskeistä ovat numerot, talous kulkee edellä ja johtaminen keskittyy kulujen karsimiseen. – He tietävät miten tämä tehdään, mutta heillä ei ole mitään käsitystä siitä, mikä siinä on pielessä. Jos heidän näkemyksiään haastaa, he pitävät sinua hulluna, Seddon sanoo. Onko Seddonin puheissa perää? Voisiko tosiaan olla niin, että yritys voi menestyä ilman tiukkaa kulukuria? Suomalaiset asiantuntijat ovat Seddonin kanssa hieman eri linjoilla.

Johtaja tasapainoilee Aalto-yliopiston johtamisen professorin Janne Tienarin mukaan johtaminen on tasapainoilua. – Toisessa vaakakupissa on työn tekemisen mielekkyys, ja toisessa kupissa ovat omistajien ja analyytikkojen vaatimukset. He katsovat menestystä numeroiden kautta. Tasapainon löytäminen on haaste, Tienari sanoo.

Seddonin mukaan organisaation systeemin suunnittelu ja varsinaiseen työhön keskittyminen tuovat lopulta kustannuksetkin matalammalle kuin jos johtajan ensisijaisena tehtävänä olisi kulujen karsiminen. Eikö tällainen voisi lepyttää osakkaat ja analyytikotkin? Tienarin mielestä ajatus kuulostaa hyvältä, mutta hän epäilee, voiko sitä yleistää jokaiseen organisaatioon ja jokaiseen tilanteeseen. – Yleisten väitteiden aika on ohi. Niin monet asiat kuitenkin vaikuttavat kokonaisuuteen. Seddon sanoo johtajien keskittyvän koviin lukuihin, ja jossain määrin tämä on ollut todellisuutta Suomessakin. Tienarin mukaan Suomessa on ollut pitkään vallalla teknokraattinen johtaminen, mutta tämä on muuttunut viime vuosikymmeninä. Aikaisemmin johtajiksi edettiin useimmiten teknisen koulutuksen kautta ja monet johtajista olivat diplomi-insinöörejä. – Ulkomaisten omistajien merkitys on lisääntynyt, minkä ansiosta jotkut johtajien erityispiirteet ovat hioutuneet.

Nykyään on enemmän ammattijohtajia, Tienari sanoo.

Maailma on hankala ennustettava Vuoden 2008 finanssikriisin jälkeen maailmasta on tullut niin hankala ennustettava, että budjetti ei voi enää ohjata toimintaa, sanoo konsulttiyritys Psyconin toimitusjohtaja Tapani Haavisto. – Yritysten pitää nykyään reagoida mahdollisimman nopeasti, ja budjetoinnin merkitys on pienentynyt. Perinteinen budjetti on useimmissa yrityksissä korvattu rullaavalla ennustamisella, Haavisto sanoo. Hänen mukaansa pelkästään kuluja kyttäävä johtaja on mennyttä maailmaa. Tämän päivän palveluorganisaatio rakentuu asiakkaiden varaan. Yritysten täytyy olla selvillä asiakkaan tilanteesta, tarpeista ja tulevista muutostrendeistä, jotta ne kykenevät tuottamaan asiakkaalle sopivia ratkaisuja.

www.specia.fi | Asiantuntija 2/2014 13


| Johtaminen |

Taloudellisia laskelmia toki tarvitaan, että voidaan analysoida liiketoiminnan kannattavuutta ja palvelujen hinnoittelua. Talouden on oltava tasapainossa. – Kulut ovat aina suhteessa johonkin eli pystytäänkö palvelua tai tuotetta tuottamaan niin, että siinä on kannattavan liiketoiminnan edellytykset. Jos kysyntä putoaa, kuluja joudutaan karsimaan. Haaviston mukaan kustannuksista puhuminen on tälle ajalle ominainen piirre. Talouden alavireisyys tuo painetta kustannusten karsintaan. Tämä näkyy vahvasti julkisessa keskustelussa. – Kulujen karsinta on arkea, kun kysyntä romahtaa ja tilanteeseen yritetään reagoida mahdollisimman nopeasti.

Johtajat oppivat toisiltaan, kun he kertovat toisilleen menestystarinoitaan.

Syvä asiantuntemus ei aina tue kokonaisuutta, vaan saattaa saada aikaan sen, että johtaja ei näe kokonaisuutta ja hän korostaa jotain kohtaa liikaa. – Jos johtaja tietää paremmin kuin muut, hän ei käytä porukan asiantuntemusta riittävästi, eikä osaa tehdä ratkaisuja, joita häneltä odotetaan.

Asiantuntija hallitsemaan kokonaisuutta Seddon painottaa, että johtajien on hallittava organisaationsa varsinainen työ. Haaviston mukaan tämä on nykyisin yleinen käsitys. Nykyjohtajalla on erityisesti asiantuntijaorganisaatioissa oltava vankka tuntemus toimialasta ja toimialan logiikasta. – Toisaalta, ei aivokirurgeja johtamaan tarvita aivokirurgia, Haavisto huomauttaa.

Tulevaisuuden johtaja on vastuullinen Ekonomiliiton toiminnanjohtajan Aija Bärlundin mukaan tulevaisuuden johtaja johtaa yritystään vastuullisesti, kestävän kehityksen periaatteiden mukaan. Bärlund on hiljattain kirjoittanut Sitran tutkijan Susanna Perkon kanssa kirjan ”Kestävä johtajuus”, joka tarkastelee kestävää kehitystä liiketoiminnan arvonluonnin näkökulmasta. Bärlundin mukaan Suomessa ollaan tällä hetkellä heräämässä vastuulliseen johtamiseen. Kaikkialla se ei vielä näy. – Saneeraminen tuntuu olevan johta-

14 Asiantuntija 2/2014 | www.specia.fi

jien ydinosaamista. He oikein kilpailevat sillä, kuka saneeraa rankimmin. Se on hirveän lyhytnäköistä. Bärlund peräänkuuluttaa vastuullisuutta yritysten koko toimintaan. – Palkansaajat maksavat veronsa Suomeen, mutta yritykset eivät. Yritykset eivät osallistu yhteiskunnan ylläpitoon ja kehittämiseen. Kovin aggressiivinen verosuunnittelu voi vaarantaa yrityksen maineen. Vaikka Suomessa ollaankin nykyään ongelmissa talouden kanssa, muutamat yritykset ovat osanneet kääntää tilanteen edukseen. Ne ovat muuttaneet koko

ansaintalogiikkaansa kestävämmäksi. Bärlund toteaa menestystarinoiden poikivan muutosta muuallakin. – Johtajat oppivat toisiltaan, kun he kertovat toisilleen menestystarinoitaan. Bärlund mainitsee menestyneinä yrityksinä muun muassa Outotecin, jonka toimitusjohtaja on Pertti Korhonen sekä Konecranesin, jonka toimitusjohtajana toimii Pekka Lundmark. Lisäksi hän mainitsee perheyritykset. – Perheyritysten kvartaali on 25 vuotta. He voivat pitää työntekijöistään kiinni, vaikka menisi hetkittäin huonomminkin.


| Urakehitys |

Mentorointi

– tukea urapolun pohtimiseen ja osaamisen tunnistamiseen Monet opiskelijat kokevat epävarmuutta opintojensa suuntaamisen ja työelämän suhteen. Epävarmuus lienee sitä suurempaa, mitä geneerisemmän alan opiskelijasta on kyse.

KUVA: THINKSTOCK

Teksti ja kuva: Telma Rivinoja

Yhdeksi hyväksi epävarmuuden lieventämisen keinoksi on ehdotettu mentorointia, jossa opiskelija saa itselleen jo työelämässä työskentelevän henkilön mentoriksi. Tampereen yliopiston kasvatustieteen opiskelijoilla tuntui olevan kova tarve ja kiinnostus mentorointia kohtaan, joten päätimme muutaman ainejärjestötoimijan voimin kehittää mentorointiohjelman kasvatustieteen ja aikuiskasvatustieteen opiskelijoiden Mentor ry:lle. Tavoitteeksemme asetimme opiskelijoiden ammatti-identiteetin vahvistamisen, työelämän mahdollisuuksien selkiyttämisen sekä alumniyhteistyön kehittämisen mentoroinnin avulla. Neuvoja ja apua mentorointiohjelman muotoiluun saimme muilta opiskelijoiden mentorointia tehneiltä henkilöiltä ja ainejärjestöiltä sekä alan kirjallisuudesta. Useimmat mentorointiohjelmat ovat suunnattu joko jo

valmistuneille tai pian valmistumassa oleville opiskelijoille. Emme kuitenkaan halunneet rajata osallistujia opiskeluvaiheen mukaan, koska uskomme, että mentoroinnista on hyötyä missä tahansa opintojen vaiheessa, jos opiskelija kokee tarvitsevansa tukea. Mentorointiohjelmaan ilmoittautui yksitoista innokasta opiskelijaa, joiden toiveiden ja mielenkiinnon kohteiden pohjalta etsimme heille sopivia mentoreita. Hankalimmaksi prosessissa osoittautuikin mentoreiden löytäminen, koska mitään systemaattista alumnitietokantaa ei ollut olemassa. Niinpä käytimme mentoreiden etsimiseen omia tuttujamme, LinkedIniä, Googlen hakukonetta, Tampereen yliopiston Alumni ry:n sähköpostilistaa ja erilaisia tapahtumia, kuten Tampereen yliopistolla järjes­tettyjä Yrityspäiviä. Helmikuun 2014 loppuun mennessä onnistuimme löytämään jokaiselle opiskelijalle oman mentorin.

Mento­reista enemmistö on kasvatustieteilijöitä, mutta joukossa on muutamia sosiaali-, yhteiskunta- tai kauppatieteitä opiskelleita henkilöitä, jotka työskentelevät kasvatustieteen opiskelijoita kiinnostavissa asiantuntijatehtävissä. Yksi mentoroitavaksi ilmoittautuneista opiskelijoista on Laura Iisakka, joka aloitti kasvatustieteen opinnot syksyllä 2011 ja suunnittelee saavansa kandidaatintutkintonsa valmiiksi jouluna 2014. Lauraa kiinnostaa yritysmaailma ja erityisesti henkilöstö- ja suunnittelutyöt sekä työhyvinvointi. Lauran mentoriksi pyydettiin Johanna Pystynen, joka työskentelee työhyvin­ voinnin kehittämisestä tunnetuksi tulleen Vincit Oy:n henkilöstöjohtajana. Johanna aloitti Tampereen yliopistossa kasvatustieteen opinnot vuonna 2005 ja työskenteli monenlaisissa tutkimus- ja henkilöstötehtävissä opintojensa ohella. www.specia.fi | Asiantuntija 2/2014 15


| Urakehitys |

Mentoroinnilla saa opintoihin konkreettista tietoa siitä, mitä oikeassa elämässä tapahtuu. Mentor ry:n nettisivut: mentorblogi.wordpress.com/ Lisätietoa Mentor ry:n mentorointiohjelmasta: prezi.com/rrjllkpxx5i0/ mentorin-mentorointiohjelma/ 16 Asiantuntija 1/2014 2/2014 | www.specia.fi


Kasvatustieteilijäopiskelijoilta Tampereen yliopistosta: Johanna Pystynen ja Laura Iisakka.

Vaikka Johanna on melko tuore kasvatustieteen maisteri, on hänelle ehtinyt kertyä jo monipuolista työkokemusta. Johanna ryhtyi mentoriksi, koska oli kuullut tutuiltaan hyviä kokemuksia mentoroinnista ja lisäksi hän halusi tukea entistä ainejärjestöään uudessa projektissa. Lauraa puolestaan kiinnosti saada kontakti työelämään ja keskusteluapua oman uran pohtimiseen. Odotuksiakin mentorointia kohtaan oli: ”Toivon, että työelämä konkretisoituu ja opin tunnistamaan omaa osaamistani”, Laura kertoo. Johanna odotti omien kokemusten jakamisen kautta saatua innostusta ja virkistäviä keskusteluja, joiden avulla voi opastaa toista välttämään virheratkaisuja opinnoissa. Vaikka tapaamisia on parivaljakolla takanaan vasta kaksi, on tavoitteiden saavuttamisessa päästy jo hyvään vauhtiin: Johanna on kertonut Lauralle omasta urapolustaan ja lisäksi he ovat keskustelleet sivuainevalinnoista ja siitä, kuinka osaamista voi tunnistaa, mitä voi tehdä opintojen ohella ja kuinka löytää oma linja. Jotta tapaamisista on saatu kaikki mahdollinen hyöty irti, on Lauran tehtävänä ollut oman päiväkirjan kirjoittaminen mentoroinnin aikana ja keskusteluaiheen nimeäminen kullekin tapaamiskerralle. Lauran ja Johannan kiinnostuksen kohteet ja sivuainevalinnat vaikuttavat osuneen poikkeuksellisen hyvin yksiin. Mentoroinnin onnistumiseen vaikuttaa kuitenkin yhteisten mielenkiinnon kohteiden lisäksi myös henkilökemiat. Sekä Laura että Johanna kertovat, että heidän väliset henkilökemiansa toimivat hyvin, mutta he ovat löytäneet toisistaan sopivassa määrin pieniä vastakohtaisuuksia, jotka auttavat kyseenalaistamaan omia ajatuksia. Kyseenalaistaminen onkin mentoroinnissa tärkeää, ja Johanna nauraa laittaneensa Lauran kyseenalaistamaan kaikkea alkaen henkilöstötyöhön

liittyvistä mielikuvista ja omista mielenkiinnon kohteista. Laura nimeää oppineensa mentoroinnin avulla nimenomaan kyseenalaistamaan ja huomaamaan, kuinka tärkeää kehittävä ote työn tekemiseen on. Laura ja Johanna eivät ole ainakaan toistaiseksi kohdanneet haasteita mentoroinnissa, koska molemmat ovat olleet asiaan sitoutuneita eikä mentorointi ole kuormittanut kumpaakaan. Mentorin näkökulmasta suurin hyöty mentoroinnissa on Johannan mukaan ollut omien näkemysten jäsentäminen keskustelujen kautta. Lisäksi mentoroinnissa mentori pääsee palaamaan askeleen taaksepäin ja puhumaan opiskeluajan asioista. Erityisen antoisaksi Johanna nimeää ajatusten vaihtamisen, koska hän itse on työpaikallaan ainoa HR-tehtävissä työskentelevä. Keskustelujen anti ei siis suinkaan ole yksisuuntainen. Johanna kertoo, että hänen mielestään on ollut mielenkiintoista kuulla yliopistonäkökulmaa, joka on Lauran puheissa tullut esiin. Johanna kokee, että mentoroitavalle mentorointi on erityisen hyödyllistä työelämänäkökulman laajentamisen kannalta, koska opintojen teoriapohja tulee usein annettuna. Laura puolestaan suosittelee mentorointia opiskelijalle ”silloin kun miettii, mitä haluaisi tehdä tulevaisuudessa ja mitä oma osaaminen on, mitä tutkinto antaa työelämän näkökulmasta – silloin, kun on vähän hukassa”. Sekä Laura että Johanna toteavat, että mentoroinnin toimivuus on pitkälti kiinni mentorointiprosessiin osallistuvista henkilöistä: joillekin mentorointi voi olla luontevampaa ja innostavampaa kuin toisille. He molemmat kuitenkin suosittelevat mentorointia sellaisille, jotka ovat valmiita jakamaan näkemyksiään ja antamaan keskustelulle aikaa. ”Mentoroinnilla saa opintoihin konkreettista tietoa siitä, mitä oikeassa elämässä tapahtuu”, Laura summaa. www.specia.fi | Asiantuntija 2/2014 17


| Puheenjohtajan mietteitä |

Kopo-asiaa ja koulukkaalla jo syksynkin odotusta Tämä keväänä iloitsen paitsi kaikkien kevätjuhlaansa viettävien ja koulutiensä yhden jakson päätökseen saavien puolesta, myös itsekkäistä syistä: pääsen syksyllä opintovapaalle kehittämään osaamistani uusille urille. Tämä on mahdollisuus, jota ei jokaisessa yhteiskunnassa ole tarjolla. Siis kiitos siitä niin ammattiyhdistysliikkeelle kuin koko suomalaiselle yhteiskunnalle! Yhtä kaikki viimeaikaiset koulutuspoliittiset ratkaisut varjostavat iloani väistämättä: näenhän päivittäin uutisia massiivisista rahoitusleikkauksista, jotka eivät säästä yhtäkään koulutusastetta tai -muotoa. Sietääkin toivoa, että myös tulevat sukupolvet saavat mahdollisuuden koulutukseen sitä tarvitessaan, niin nuorina kuin aikuisinakin. Myös Akava on huolissaan ja nostaa epäkohtia esiin toukokuussa julkaistussa koulutuspoliittisessa asiakirjassaan – ja hyvä että nostaakin! Otsikot korkeakoulujen kurjistumisesta YT-neuvotteluineen ovat meille kaikille tuttuja, toisen asteen ammatillisen koulutuksen aloituspaikkojen vähentämisuutisista puhumattakaan. Uusimpana joukkoon liittyi toukokuun lopussa Opetushallitus, jonka säästötoimenpiteissä 60 asiantuntijan työpaikka on uhattuna. Ja miten käykään vapaan sivistystyön tässä leikkausten aallokossa! Samalla työnantajat vähentävät kilvan mahdollisuuksia osallistua jatkoja täydennyskoulutukseen. Ja vasta kun ehdimme oppia, että suomalainen koulutusjärjestelmä on maailman paras! Kuitenkin lastemme sijoitukset kansainvälisissä vertailuissa huononevat, samalla kun opetushenkilöstöä vähennetään, lomautetaan eikä täydennyskouluteta. Onkin selvää, että tarvitsemme ryhtiliikettä: kuten edellisen laman jälkeen, myös nyt tulee panostaa koulutukseen ja 18 Asiantuntija 2/2014 | www.specia.fi

tutkimukseen. Osaamisen kokonaistasoa on kohotettava: siis opettajien työtä tulee tukea sekä tarjota eri tavoitteilla opiskeleville enemmän vaihtoehtoja niin opetussisällöiksi kuin rahoitusmahdollisuuksiksi. Koulutusviennissä tarvitaan rohkeita avauksia ja myyntiosaamista. Myös Akavan hallitus vaatii selkeitä valintoja koulutusjärjestelmän kehittämiseksi – pelkkä lisärahoitus ei auta Suomea kipuamaan osaamisessaan takaisin maailman huipulle. Opetus- ja kulttuuriministeriö uuti­ soi juuri 3000 uudesta aloituspaikasta maamme korkeakouluissa. Tällä väliaikaisella opiskelijamäärän kasvattamisella pyritään purkamaan hakijasumaa ja pidentämään työuria. Lisäaloituspaikkoja saatiin eniten kaupan alalle ja tekniikkaan sekä sosiaali- ja terveysalalle. Vaikka pelkkä aloituspaikkojen lisääminen on lyhytnäköistä, jos lisäyksiä ei kohdenneta oikein ja samaan aikaan kehitetä koulutusta vastaamaan työelämän tarpeita, panostus korkeakoulutukseen on joka tapauksessa hieno asia. Toisaalta myöskään vapaata sivistystyötä tai ns. ”perustieteitä” ei pidä unohtaa: itse en ainakaan haluaisi nähdä suomalaista yhteiskuntaa ilman sivistysintressejä palvelevia, demokratiaan kasvattavia sekä osallistuvaan kansalaisuuteen kannustavia koulutusmahdollisuuksia. Nuorten on saatava mahdollisuus koulutukseen ja työuraan, mutta meidän ei sovi unohtaa myöskään omaehtoisesta itsensä kehittämisestä kiinnostuneita. Lisäksi työelämässä jo toimivien on tärkeä kehittää ammatillista osaamistaan jatkuvasti. Koulutus, paitsi että antaa mahdollisuuden lisäpätevyyksien tai uuden ammatin hankkimiseen, parantaa myös työelämän laatua. Itsensä kehittäminen innostaa ja motivoi parempiin suorituksiin, samalla kun koulutuksissa verkostoidutaan, saadaan uusia ideoita ja osaamista sekä kehitetään tuotteita ja palveluja. Kuten SPECIAn järjestö­

asiamies Hanna-Mari Savolainen vasta valmistuneessa, specialaisten kasvatustieteilijöiden työn imun kokemuksia kartoittaneessa gradussaan toteaa: ”Tietointensiivisellä aikakaudella asiantuntijatehtävissä toimiville kehittymismahdollisuudet ovat selkeästi työergonomiaa, työturvallisuutta tai työtehtävien jakoa merkityksellisempiä”. Vastuuta koulutuksesta ei voi sysätä tässä taloustilanteessa pelkästään julkiselle vallalle, vaan myös työnantajien on tunnettava vastuunsa. Myös SPECIA kannustaa jäseniään kouluttautumaan: osaamistaan kehittävälle specialaiselle myönnetään koulutustukea, ja iso osa jäsenistämme osaakin jo hyödyntää tätä etua. Lisäksi jäsentemme ulottuvilla ovat Akavan erityisalojen koulutukset ja aluetapahtumat sekä SPECIAn jäsentilaisuudet. Hallitusohjelman tavoitteena on nostaa Suomi maailman osaavimmaksi kansaksi vuoteen 2020 mennessä. Tähän päästäksemme tarvitsemme apuun niin julkista valtaa, työnantajia kuin kolmatta sektoria. Tulevaisuuden reilu työnantaja mahdollistaa henkilöstön kouluttautumisen, missä auttaa myös palveleva ammattiliitto – samalla kun valtio tukee sekä tutkintoon tähtäävää että sivistystavoitteista kouluttautumista. Itse olin jo lapsena syksyihminen: en olisi enää heinäkuussa malttanut odottaa pääsyä koulunpenkille. Sama tunne valtaa minut myös tänä kesänä. Mutta toki toivotan ensin tervetulleiksi loman auringonpaisteineen sekä toivon kaikille SPECIAn jäsenille mitä parhainta kesää – minua ne opinnot kutsuvat sitten elokuussa! Ja samalla kun syksyn tullen pakkaan koulureppuani ensimmäiseen opiskelupäivään, toivon että osaamisyhteiskuntamme nousisi taas kukoistukseensa, yhteisellä tahdolla ja työllä, eri kouluasteet päätöksissä huomioiden. Aino Harinen aino.harinen@specia.fi


| Svensk Resumé |

Nyheter om nedskärningar vid yrkeshögskolor och universitet är beklagligt nog vardagsmat i dessa tider. Bland annat Aalto-universitetet meddelade att 130 arbetstillfällen bedöms vara hotade. Nedskärningarna berör stödfunktionerna, vilket bland annat riskerar att drabba de SPECIA-medlemmar som är anställda vid universitetets administration. Den sittande regeringen har skurit ned en och en halv miljard euro inom utbildningssektorn trots att regeringsprogrammet förklarar att man skall reformera utbildningens strukturer och höja på kvaliteten. Akava påpekar att vi endast genom att investera i utbildningen kan bygga en konkurrenskraftig grogrund, som även den kommande generationen har nytta av. De nationella satsningarna på forskning och utveckling måste återges sin andel på fyra procent av bruttonationalprodukten enligt vad regeringen skrivit in i sitt program. – Den strukturella utvecklingen av högskolorna måste fortsätta och finansierings- och styrsystemet för utbildningen ska uppmuntra till högre utbildningskvalitet och bättre genomslagskraft. Akava är redo för en modigare näringspolitik som bidrar till att skapa nya branscher i Finland, säger ordförande Sture Fjäder. Ett utbildningsmoment där det inte gjorts nedskärningar är SPECIAs utbildningsstöd. Som medlem i SPECIA kan du ansöka om utbildningsstöd för kurser vid öppna universitet, sommaruniversitet samt för utbildningar vid fortbildningscentraler och öppna yrkeshögskolor. Understödet är 50 % av kursutgifterna och max 150 euro per medlem. Understödet kan ansökas om endast en gång per år. Understödet söks med en ansökan (som hittas på vår hemsida) och till den bör kvitton för utgifter bifogas. Nästan hälften av alla 40 år fyllda högutbildade löntagare upplever sådan brådska och stress i arbetet som påverkar deras arbetshälsa, visar Akavas utredning som baserar sig på material från Statistikcentralens arbetskraftsundersökning 2013. Undersökningen visar att

belastning av denna typ är nästan tio procentenheter vanligare bland högutbildade än bland andra. De arbetstagare som upplever belastning har 9,5 sjukdagar om året. Det är dubbelt fler än antalet sjukdagar bland arbetstagare som inte upplever brådska och stress i arbetet. – Siffrorna berättar om arbetslivet i Finland år 2013. Utredningen avslöjar den bistra sanningen att pensionsmatematiken i sig inte hjälper människor att förlänga sina yrkesbanor. Faktum är att hälften av alla akavamedlemmar som fyllt 40 år belastas i arbetet på grund av brådska och stress i arbetet! Det är absolut nödvändigt att vi i förhandlingarna om yrkesbanor och pension avtalar om praktiska åtgärder för att förbättra arbetshälsan, säger ordförande Sture Fjäder. Undersökningen visar enligt Akava obestridligt att informationsarbete har en hög belastningsfaktor och kan vara svårt att hantera. Mycket återstår att göra i organiseringen av expertarbetet och personaldimensioneringen, men tillsvidare har arbetsplatserna inte riktigt kunnat åtgärda de här problemen. Kom ihåg att du har tillgång till alla förmåner som ligger bakom adressen www.jasenedut.fi. Jäsenedut.fi är en portal som innefattar 34 medlemsförbunds samlade förmåner med bland annat över 40 semesterstugor till medlemspris runtom i Finland, samt hundratals andra förmåner som kan komma väl till pass under sommarsemestern. SPECIAs kontor håller stängt under tiden 20.6–4.8. Akavas Specialorganisationer tjänstgör som vanligt även under semestermånaden. Rådgivning om anställningsförhållandet inom den kommunala, statliga och universitetssektorn fås på numret 0201 235 380 och rådgivning om anställningsförhållandet inom privata och organisationssektorn på numret 0201 235 350. Trevlig sommar. Simon Huldén SPECIA rf

www.specia.fi | Asiantuntija 2/2014 19


Ajan ja paikan suhteen joustavia opintoja – verkko-opintoja myös täysin etäopiskeluna!

Opiskele uutta, kehitä osaamistasi! Avoin yliopisto tarjoaa kaikille kiinnostuneille mahdollisuuden opiskella yliopiston tutkintoihin kuuluvia opintoja. Opintotarjonta sisältää yksittäisiä kursseja ja perus- ja aineopintokokonaisuuksia yli 70 oppiaineesta. Opetusta järjestetään Turussa, Porissa, yhteistyöoppilaitoksissa eri puolilla Suomea ja verkko-opintoina. Opintomaksut alkaen 10 €/op. Opintoja on tarjolla ympäri vuoden. ● Aikuiskasvatustiede ● Erityispedagogiikka ● Kasvatustiede ● Tieto- ja viestintätekniikan opetuskäytön projekti ● Laskentatoimi ja rahoitus ● Johtaminen ja organisointi ● Markkinointi ● Kansainvälinen liiketoiminta ● Toimitusketjujen johtaminen ● Yrittäjyys ● Kansantaloustiede ● Yritysjuridiikka ● Talousmaantiede ● Taloussosiologia ● Taloustieteiden kvantitatiiviset menetelmät ● Tietojärjestelmätiede ● Kielet ja liikeviestintä ● Tulevaisuudentutkimus

Tiedustelut puh. 02 333 6424 avoin@utu.fi www.utu.fi/avoin

● Projektijohtaminen ● Ympäristötiede ● Tietojenkäsittelytieteet Tutustu koko ● Johdatus oikeustieteeseen opintotarjontaan ● Filosofia – valitse itsellesi ● Poliittinen historia sopivat opinnot! ● Valtio-oppi ● Monikulttuurisuus ● Kulttuurihistoria ● Luova kirjoittaminen ● Mediatutkimus ● Mediakasvatus ● Suomen kieli ● Psykologia ● Asklepios-ohjelma: Ihminen, terveys ja kulttuuri ● Gerontologia ● Sosiaalitieteet ● Sosiologia ym.

Asiantuntija 2/2014  

Asiantuntija on SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n jäsenille kohdistettu julkaisu, joka käsittelee jäsenkunnalle keskeisiä...

Asiantuntija 2/2014  

Asiantuntija on SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n jäsenille kohdistettu julkaisu, joka käsittelee jäsenkunnalle keskeisiä...