Page 1

JÄSENLEHTI 1.2015 | SPECIA RY

Löytyykö some-salaatille resepti?

s.8

FORUM s.19 Opinnot ja ansiosidonnainen päiväraha s.4 | Kehitystyön ytimessä s.14 | SPECIA www.specia.fi | Asiantuntija 1/2015 1


1.2015

Opinnot voi rahoittaa ansiosidonnaisella päivärahalla s. 4 | Sosiaalinen media – moderni työväline vai vaara työsuhteelle? s. 6 | Työsuojelu some-aikana s. 10 | Yhteiseen maaliin! s. 12 | Kehitystyön ytimessä s. 14 | Opiskelijakolumni: Pikku perfektionisti s. 16 | SPECIA-koulutukset: LinkedIn s. 17 | Puheenjohtajan mietteitä: Yhdessä s. 18 | Svensk resumé s. 18 | SPECIA Forum s. 19

Pääkirjoitus

KUVA: JUSSI AALTO

Juhlavuosi alkoi – tule mukaan! Vuosi 2015 on monella tapaa tapah-

Kannattaa hyödyntää asiantuntijoiden osaamista – esimerkiksi lainopillinen neuvonta kuuluu jäsenpalveluihin. Marika Laakko kehittämispäällikkö

Asiantuntija-lehti on ilmestynyt vuodesta 1991. Julkaisija SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Päätoimittaja Marika Laakko Ulkoasu Nymandesign Oy Painopaikka T-Print Ky Ahokaari 3 05460 HYVINKÄÄ Painosmäärä 6 700

SPECIAn toimisto Toiminnanjohtaja Simon Huldén 040 719 3328 simon.hulden@specia.fi Kehittämispäällikkö Marika Laakko 040 820 2215 marika.laakko@specia.fi Järjestöasiamies Hanna-Mari Koski 044 333 9116 hanna-mari.koski@specia.fi Faksi (09) 147 242 toimisto@specia.fi Snellmaninkatu 19–21 00170 Helsinki

tumarikas. SPECIA täyttää järjestönä 30 vuotta (tätä juhlistetaan 17.10. – merkitse päivä kalenteriin, lisätietoja myöhemmin!), eduskuntavaalit ratkaisevat maallemme uudet päättäjät sekä odotuksissa on maailmantalouden taite valoisampaan tulevaisuuteen. Teemme järjestönä parhaamme pitääksemme jäsentyytyväisyyden korkeana ja profiilimme kiinnostavana jäsenkasvun mahdollistamiseksi. Te jäsenet olette ratkaisevassa roolissa toimintamme suuntaviivoissa. Nyt juhlavuotena yksi strategisista painopisteistämme on aluetoiminta; niin vaikuttamistyössä kuin perinteisessä alueilla näkymisessä. Tämä vuosi on alkanut seitsemän paikkakunnan LinkedIn-kiertueella. Ensimmäiset tilaisuudet pääkaupunkiseudulla saivat runsaan osanoton. Matka jatkuu kohti suurimpia kaupunkeja ja aihe tuntuu kiinnostavan monia. Kehotan teitä rohkeasti antamaan palautetta, ideoita, ajatuksia ja parannusehdotuksia – teille me tätä teemme ja teidät haluamme pitää tyytyväisinä. Juhlavuoden alueellinen toiminta ei lopu LinkedIn-kiertueeseen, tekeminen jatkuu!

Olemme mukana Akavan aluetoimin-

nassa ja Akavan Erityisalojen järjestämissä tapahtumissa. AE:n Politiikan piinapenkki -kiertue starttasi viime kuun lopussa. Kiertue tenttaa eduskuntavaaliehdokkaita usealla eri paikkakunnalla. Yksi keskeisistä teemoista on ammattijärjestön rooli työelämän sopimuksissa. Toinen hyvin meitä lähellä oleva teema on oikeudenmukaisen työelämän mahdollistaminen, se pidentää työuria ja parantaa työtulosta. SPECIA painottaa tässä yhteydessä määräaikaisissa työsuhteissa olevien yhtäläisiä etuja ja mahdollisuuksia. Aikuiskoulutuksen mahdollisuus on sallittava myös asiantuntijoille, ja niinkään määräaikaisille työntekijöille ja työttömille. Hallituksen jäsen Pasi Hario kirjoittikin asiasta, voit lukea Pasin kirjoituksen SPECIAn sivuilta. Työhyvinvointi on teemana ollut kysyt-

ty myös teidän keskuudessanne. Tänä vuonna tullaan järjestämään seminaaria/koulutusta ko. aiheesta. Kannattaa hyödyntää asiantuntijoiden osaamista – esimerkiksi lainopillinen neuvonta kuuluu jäsenpalveluihin. Ollaan kuulolla!

SPECIA ry:n puheenjohtaja Risto Tolonen risto.tolonen@specia.fi 0400 780 676 Jäsenmaksut ja jäsenyyttä koskevat kysymykset

KANSIKUVA: THINKSTOCK

Akavan Erityisalojen jäsensihteerit 0201 235 370 (toimistoika 9:00–15:00) Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko www.erko.fi, (09) 7206 4343 (ma–to klo 12.00—15.00)

2 Asiantuntija 1/2015 | www.specia.fi

SPECIA sosiaalisessa mediassa SPECIAn löydät myös Twitteristä. Seuraa nimimerkkiä @SPECIAry, niin pysyt perillä ajankohtaisista asioista.

SPECIA on myös Facebookissa. Käy tykkäämässä!


Työn orjat Roope Alho

SPECIA ry kevätkokous 2015 25.4. Kansallismuseo, Helsinki Esityslista

tumisiae.tfi u a t t i o Ilm to@spec toimis Aika Lauantai 25.4.2015 klo 15.30 . Ennen kokousta on tarjolla pientä välipalaa. Paikka Kansallismuseon ryhmätyöhuone, Mannerheimintie 34, 00100 Helsinki. Ilmoittautumiset ja mahdolliset erityisruokavaliotiedot tiistaihin 14.4.2015 mennessä sähköpostitse osoitteeseen toimisto@specia.fi. Matkat korvataan halvimman kulkuneuvon mukaan.

www.specia.fi | Asiantuntija 1/2015 3

KUVA: THINKSTOCK

1. Kokouksen avaus, puheenjohtaja Risto Tolonen, Specia ry 2. Kokouksen järjestäytyminen • kokouksen puheenjohtajan valinta • kokouksen sihteerin valinta • kokouksen pöytäkirjantarkistajien valinta • kokouksen ääntenlaskijoiden valinta 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen • Esityslistan vahvistaminen 4. Toimintakertomus, tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus vuodelta 2014 • Vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille • Vaalivaliokunnan asettaminen ja ohjesääntö vuodelle 2015 • Vaalivaliokunnan valinta • SPECIAn strategian ja arvojen vahvistaminen 5. Muut kokoukselle tehdyt esitykset 6. Ilmoitusasiat 7. Kokouksen päättäminen


| Työttömyysturva ja opinnot |

Opinnot voi rahoittaa ansiosidonnaisella päivärahalla Työttömälle maksetaan päätoimisten opintojen ajalta ansio­ sidonnaista päivärahaa enintään kaksi vuotta, jos viranomainen uskoo kouluttautumisen edistävän työllistymistä. Teksti: Paula Launonen | Kuvat: Thinkstock

Työtön työnhakija on Suomessa voinut

vuodesta 2010 ryhtyä päätoimiseksi opiskelijaksi päivärahaoikeuttaan menettämättä.

Akavalainen hyötyy Irtisanotulle akavalaiselle opiskelu mahdollistaa työttömyysajan tehokkaan hyödyntämisen, kun ansiosidonnaisen päivärahan turvin voi esimerkiksi saattaa loppuun keskeneräisen tutkinnon, hankkia virkakelpoisuuden edellyttämän pätevyyden tai kouluttautua kokonaan uudelle alalle. – Myös perusopetus ja lukio-opinnot ovat mahdollisia, jos niiden puuttuminen on este ammatil-

Kysy Työlinjalta

4 Asiantuntija 1/2015 | www.specia.fi

Omaehtoisen opiskelun ajalta maksetut päivät lasketaan mukaan ansiopäivärahan 500 päivän enimmäismaksuaikaan. liselle kehittymiselle. Samoin vapaan sivistystyön oppilaitoksissa järjestettävä ammatillisesti suuntautunut koulutus tulee kyseeseen. Näiden lisäksi työttömyysetuudella voi opiskella yksityisten koulutuspalvelujen tuottamissa ammatillisesti suuntautuneissa koulutusohjelmissa, jos ne muutoin täyttävät lain

ehdot, luettelee neuvotteleva virkamies

Markku Virtanen työ- ja elinkeinominis-

teriön työllisyys- ja yrittäjyysosastolta. – Tohtorin tai lisensiaatin tutkintoa työttömyysetuudella ei kuitenkaan voi suorittaa. Mahdollisia ovat vain ylempään korkeakoulututkintoon johtavat tai sitä alemmat opinnot.

Puntaroi koulutusvaihtoehtoja työvoimahallinnon valtakunnallisen asiantuntijan kanssa: • Puhelin 0295 020 702, ma–to klo 8–17, pe klo 10–17 • koulutusneuvonta@te-toimisto.fi • www.facebook.com/koulutusneuvonta



Laki sanelee ehdot

i

Työvoimaviranomainen voi kieltäytyä maksamasta työttömyysetuutta opiskeluajaltasi vaikkapa siksi, ettei sinulle ole laadittu työllistymissuunnitelmaa kahden viikon kuluessa työttömyytesi alkamisesta. Jos olet työtön ja haluat opiskella täysiaikaisesti, tarkista lakisääteiset ehdot: • Olet vähintään 25-vuotias. • Sinut on irtisanottu tai työsuhteesi on päättynyt konkurssin tai viransijaisuuden päättymisen vuoksi. • Olet ilmoittautunut TE-toimistoon työttömäksi työnhakijaksi viimeistään ensimmäisenä työttömyyspäivänäsi. • Sinulle on TE-toimistossa laadittu työllistymissuunnitelma 2 viikon kuluessa työnhaun alkamisesta. Tässä suunnitelmassa sovitaan myös opinnoista. • Et ole aloittanut opiskelua etkä ole kirjoilla oppilaitoksessa ennen ilmoittautumistasi TE-toimistoon. (Opiskelun tukemisesta voidaan sopia opintojen alkamisen jälkeen, jos ne on aloitettu työsuhteen aikana tai työvoimakoulutuksena. Lisäksi tukemisesta voidaan sopia opintojen alkamisen jälkeen, jos siihen on painava syy. Jos olet esimerkiksi saanut opiskelupaikan varasijalta peruutuspaikkana tai TE-toimisto ei ehdi tehdä työllistymissuunnitelmaa tai sitä korvaavaa suunnitelmaa ennen opiskelun alkamista.) • Et ole saanut irtisanomisen yhteydessä rahallista korvausta, jonka takia sinulle ei makseta työttömyysetuutta.

Viranomainen päättää Virtanen kertoo, että yli 20 000 työtöntä aloittaa tällaiset omaehtoiset opinnot vuosittain. – Suosio on kasvanut jatkuvasti, ja järjestelmä on osoittautunut erittäin toimivaksi. Vuosi sitten ilmestyneen selvityksen mukaan kahdeksan kymmenestä oli saavuttanut tavoittelemansa päämäärän, ja puolen vuoden kuluttua opiskelujaksosta reilut 60 prosenttia oli saanut työpaikan.

Työtön ei kuitenkaan itse päätä, voiko hän osallistua koulutukseen työttömyyspäivärahan turvin. Asian ratkaisee viranomainen siinä TE-toimistossa, jonka asiakas työtön on. – Vaakakupissa painavat puhtaasti työmarkkinatekijät. Viranomainen tarkastelee ennen kaikkea sitä, mikä on osaajien tarve alalla, jolle työtön haluaisi pätevöityä. >

www.specia.fi | Asiantuntija 1/2015 5


| Työttömyysturva ja opinnot |

Sisältö ratkaisee Virtanen tähdentää, ettei kenelläkään ole subjektiivista oikeutta työttömyysetuuteen opintojen ajalta. – TE-toimisto ratkaisee asian henkilön toimittamien tietojen sekä oman kokonaisarvionsa perusteella. Viranomainen selvittää ammatillisen koulutuksen tarpeen yksilöllisten työllistymismahdollisuuksien näkökulmasta ja varmistaa opinnoissa etenemisen edellytykset.

– Opintojen sisällön on oltava sellaisia, että niillä todella on vaikutusta henkilön osaamiseen ja tuleviin mahdollisuuksiin saada työtä tai aloittaa yritystoiminta. Virtasen mielestä on ymmärrettävää, että lähtökohdiltaan selkeän järjestelmän käytännön toteutus aiheuttaa runsaasti myös hämmennystä. Ristiriitatilanteita syntyy, kun työttömän ja viranomaisen näkemykset koulutuksen tarpeellisuudesta eivät kohtaa.

Vastuu yhdellä Ei ihme, että kielteisen päätöksen saanut työtön epäilee systeemin oikeudenmukaisuutta, jos vastaavassa tilanteessa ollut tuttu on voinut aloittaa päätoimisen opiskelun etuuksien turvin. – Ratkaisuun vaikuttavat ihmisen koko työ- ja koulutushistoria, soveltuvuus ja elämäntilanne; esimerkiksi se, haluaako hän muuttaa toiselle paikkakunnalle työn perässä. Jokainen tapaus on yksilöllinen, ja eri alojen työllistymismahdollisuudet eri puolilla maata vaihtelevat, Virtanen taustoittaa. Päätöksen tekee yleensä sama TE-toimiston asiantuntija, jonka kanssa työtön muutoinkin asioi. Monien mielestä päätöksenteko pitäisi siirtää yhdeltä ihmiseltä ryhmälle, jotta ratkaisuun saataisiin riittävän laaja näkemys. – Suurimmassa osassa toimistoja näin menetelläänkin, kun kysymys on monimutkaisista tapauksista tai uusintakäsittelypyynnöistä, Virtanen toteaa.

Tukiaika on rajattu 24 kuukauteen, koska tavoitteena on työnhakijan mahdollisimman nopea sijoittuminen avoimille työmarkkinoille.

6 Asiantuntija 1/2015 | www.specia.fi


Henkilön ei tarvitse olla kokonaan työtön saadakseen opiskella työttömyys­ etuudella. Iltaisin tai viikonloppuisin osa-aikatöitä tekevä voi saada soviteltua päivärahaa. Myös osa-aikaisesti tai kokonaan lomautettu voi opiskella työttömyysetuudella, jos se katsotaan tarpeelliseksi. Työ- ja elinkeinoministeriön neuvotteleva virkamies Markku Virtanen

i Tuliko kielteinen päätös? Jos omaehtoisen, työttömyyspäivärahalla tuetun täysipäiväisen opiskelun kriteerit eivät TE-toimiston mielestä täyttyneet, et voi valittaaa päätöksestä. Lain mukaan ”oikaisua ei saa hakea eikä päätöksestä saa valittaa, jos päätös koskee ratkaisua olla tukematta työnhakijan omaehtoista opiskelua”.

Opiskele sivutoimisesti Voit opiskella sivutoimisesti päivärahaoikeuttasi menettämättä. Sivutoimista on opiskelu, jonka laajuus on alle viisi opintopistettä tai alle kolme opintoviikkoa kuukaudessa tai alle 25 tuntia viikossa. Myös sivutoimisilla opinnoilla voit vahvistaa osaamistasi ja hankkia lisävalmiuksia työmarkkinoilla menestymiseen. Olennaista on, että TE-toimisto hyväksyy opiskelun sivutoimiseksi, joka ei estä kokoaikaisen työpaikan vastaanottamista.

i Laaja tarjotin
 Voit opiskella päätoimisesti enintään 24 kuukautta työttömyyspäivärahaasi menettämättä, kun: • Aiot vahvistaa ammatillista osaamistasi opinnoilla, joiden laajuus on vähintään 5 opintopistettä tai 3 opintoviikkoa opiskelukuukautta kohden. (Jos opintojen laajuutta ei ole määritelty opintopisteinä tai -viikkoina, vähimmäismäärä on 25 tuntia viikossa.) • Opintosi johtavat ammatilliseen perustutkintoon, ammattitutkintoon, erikoisammattitutkintoon, yliopistossa tai korkeakoulussa suoritettavaan alempaan tai ylempään korkeakoulututkintoon tai tutkintojen osien suorittamiseen. • Opinnot voivat olla myös ammatillista lisä- ja täydennyskoulutusta tai avointa yliopisto- tai ammattikorkeakouluopetusta tai perusja lukio-opintoja.

Perehdy työmarkkinoihin Kun pystyt vakuuttamaan TE-toimiston virkailijan sillä, että opiskelu auttaa työllistymään uudestaan joko työsuhteessa tai yrittäjänä, parannat mahdollisuuksiasi opintojen rahoitukseen työttömyystuella. • Selvitä, mitä juuri sinun kannattaa opiskella työmarkkinakelpoisuutta vahvistaaksesi. • Tutki, millä aloilla tekijöitä tarvitaan. • Mieti, oletko valmis muuttamaan opiskelun ja työn vuoksi.

www.specia.fi | Asiantuntija 1/2015 7


| Sosiaalinen media |

Sosiaalinen media - moderni työväline vai vaara työsuhteelle?

Sosiaalinen media toi mukanaan keskustelun: työväline vai vapaa-ajan huvi. Työntekijän tehtävänkuva määrittää kummasta on viimekädessä kyse. Työnantajat selkeyttävät tilannetta some-ohjeistuksillaan. Teksti: Heikki Meskanen | Kuva: Thinkstock

Esimiehen haasteet Esimiehen kannalta haasteeksi voi muodostua se, että alainen seuraa ja käyttää tiiviisti somea työajalla. Tämä voi viedä merkittävästikin työaikaa ja seuraaminen rikkoo keskittymistä varsinaiseen työhön ja haittaa työntekoa. Esimiehellä on oikeus puuttua tilanteeseen ja vaatia työhön liittymättömän 8 Asiantuntija 1/2015 | www.specia.fi

somen käytön rajoittamista. Esimiehellä on myös tarvittaessa oikeus kieltää somen käyttö omien asioiden hoitamiseen työaikana kokonaan. Helpoiten asia kuitenkin hoituu yhteisillä pelisäännöillä. 
Esimiehen tietoon saattaa tulla alaisen epäasiallinen viestittely työtovereistaan tai asiakkaistaan. Tähän on oikeus ja lakisääteinen velvollisuus puuttua ja keskusteluiden sekä ehkä myös huomautusten ja varoitusten avulla varmistaa asiattoman käytöksen loppuminen.

Verkon voiman ymmärtäminen Somessa olevat tekstit leviävät helposti viruksen tavoin ja saa alkuperäistä tavoitettaan laajemman yleisön. Tekstit jäävät pääsääntöisesti elämään ikuisesti ja ovat haettavissa verkosta vuosienkin kuluttua. Juridisesti erityisesti tiedon leviämisen ja todistelun kannalta tilanne on kokonaan uusi. 
Sosiaalinen media ei ole tuonut mukanaan täysin uusia ongelmia. Toimintaympäristö on epämuodollisempaa ja siten riskialttiimpi. Somen mahdolliset ongelmat ovat osin verrattavissa esimerkiksi herjaussähköposteihin. Juridisen sääntelyn kannalta some ei varsinaisesti muuta mitään. Se, mikä on kiellettyä lehdessä painettuna tai kahvihuoneessa

puhuttuna, on sitä myös verkkoon laitettuna.

Some on oiva väline Somessa toiminta on yhä laajemman työntekijäjoukon työn osana. Selkeät pelisäännöt ja niistä keskusteleminen onkin suotava keino harmien välttämiseksi ja somen hyötyjen maksimoimiseksi.

KUVA: AKAVAN ERITYISALAT

Työsuhteen kannalta oleellista on työsopimuslaissa määrätty työntekijän lojaliteettivelvollisuus työnantajaa kohtaan. Lähtökohtaisesti työlainsäädännön velvoitteet koskevat työssäoloaikaa, mutta useissa ammateissa, varsinkin korkeammalla asematasolla edellytetään myös työntekijän vapaa-ajan käytökseltä työsopimuksen mukaisen työn edellyttämää asianmukaisuutta. 
Etenkin yrityksen kannalta kielteiset, selkeästi virheelliset väitteet ja lausumat, vaikkapa blogikirjoituksessa, voidaan tulkita työntekijän lojaliteettivelvoitteen rikkomiseksi. Tästä voi seurata jopa työsuhteen päättäminen. Sananvapaus ei ole tältä osin suinkaan täysin rajoittamaton. Työpaikan asioiden kielteinen julkinen kommentointi somessa ei ole suotavaa. Erityisesti on vältettävä viittaamasta tunnistettaviin henkilöihin.

Artikkelin kirjoittaja, päälakimies, varatuomari Heikki Meskanen työskentelee Yksityisalojen Asiantuntijat ja Esimiehet YTY:n palveluksessa erityisalanaan työsuhdeneuvonta ja -neuvottelut. Hän toimii myös YTN:n lakiryhmässä. Meskasella on myös liki 20 vuoden kokemus työsuhdeasioiden prosessaamisesta eri tuomioistuimissa oman lakiasiaintoimistonsa kautta.


! Kom­ment­ti

So­si­aa­li­sen me­dian edut työs­sä ”Asian­tun­ti­jan roo­lis­sa Hä­meen Lii­tos­sa käy­tän so­si­aa­lis­ta me­di­aa sekä vies­tin­näs­ sä että työs­ken­te­lys­sä eri si­dos­ryh­mien kans­sa. So­si­aa­li­sen me­dian uudet käy­ tän­nöt mah­dol­lis­ta­vat no­pe­aa vies­tin­tää, koh­den­net­tua tie­do­tus­ta ja uusia mah­dol­li­ suuk­sia yh­teis­työl­le. Par­hail­laan osal­lis­tun val­men­nuk­seen, jossa meitä val­men­ne­taan so­me-ka­na­vien käyt­töön en­na­koin­tiin liit­ tyen. Osal­lis­tu­mi­nen ja yh­tei­söl­li­syys ovat en­na­koin­nis­sa tär­kei­tä. Some tuo sii­hen uusia mah­dol­li­suuk­sia. Yrit­tä­jä­nä Lin­nan Pyö­rä­vers­taal­la some on ollut tär­keä mark­ki­noin­ti- ja vies­tin­tä­ka­ na­va yri­tyk­sen pe­rus­ta­mi­ses­ta läh­tien. Vers­ taal­la on käy­tös­sä monia so­me-ka­na­via, niitä käy­te­tään sekä vies­tin­tään asiak­kai­den ja si­dos­ryh­mien kans­sa että si­säi­seen vies­tin­ tään. Haas­tee­na on somen työ­käyt­tö ja niin sa­not­tu oma käyt­tö ja ra­jan­ve­to näi­den vä­ lil­lä. Toi­set hah­mot­ta­vat hel­pom­min mikä on tar­koi­tuk­sen­mu­kais­ta työ­teh­tä­vien kan­nal­ta, toi­set kai­paa­vat enem­män oh­jaus­ta.”

Esimiehellä on oikeus puuttua tilanteeseen ja vaatia työhön liittymättömän somen käytön rajoittamista.

KUVA: HÄMEEN LIITTO

Minna Ta­ka­la Alue­ke­hi­tys­asian­tun­ti­ja, Hä­meen Liit­to
 Yrit­tä­jä, Lin­nan Pyö­rä­vers­tas

www.specia.fi | Asiantuntija 1/2015 9


| Sosiaalinen media |

Miten työsuojelu toteutuu, kun töitä tehdään etänä ja viestit virtaavat somessa? Etätyö ja sosiaalisen median käyttö tuovat uusia haasteita työpaikoille ja työsuojelutoimintaan, mitä ei ole vielä huomioitu kaikkialla. Tämä käy ilmi Työturvallisuuskeskuksen ja Työterveyslaitoksen tekemästä työsuojelupäälliköille ja -valtuutetuille suunnatusta Työsuojelupaneelista. Teksti: Työterveyslaitos | Kuva: Thinkstock

Työsuojeluhenkilöstöstä yli puolet kertoi, että omalla työpaikalla on etätyömahdollisuus. Niistä työpaikoista, joissa etätyö oli mahdollista, reilulla kolmanneksella ei ollut ohjeistusta etätyön tekemiselle. Vielä selvästi harvemmalla työpaikalla oli etätyöntekijöille erilliset työsuojelun toimintaohjeet. – Myös etätyön kuormituksesta keskustelu, työnantajan tarjoama tuki hyvän ergonomian rakentamiseen ja ajankäytön hallintaan puuttuivat valitettavan useilta työpaikoilta, toteaa Työterveyslaitoksen tutkija Minna Toivanen. Sen sijaan työnantaja oli huolehtinut useimmilla työpaikoilla etätyön mahdollistavasta tekniikasta ja tarjonnut muutenkin tarvittavat välineet.

työskentelyn haitalliset seuraukset. – Työpaikoilla tulisikin olla selkeät, yhteisesti sovitut pelisäännöt ja käytännöt etätyön tekemiselle. Etätyötä tekeville tulisi tarjota opastusta ja ohjeita esimerkiksi juuri hyvän ergonomian rakentamiseen ja ajankäytön hallintaan, Toivanen suosittelee.

Etätyöhön liittyvinä työsuojelullisina

Sosiaalisen median käytön toimintata-

haasteina vastaajat kokivat erityisesti vastuukysymykset sekä työskentelyolosuhteiden kartoituksen ja seurannan. Kotona työskentelyä oli mahdotonta seurata, jolloin työnantajan velvollisuus valvoa työympäristöä ja -olosuhteita ei toteutunut. Lisäksi työaikojen hallitsemattomuus, huono ergonomia ja työtilojen turvallisuuteen liittyvät puutteet koettiin ongelmallisina. Esiin tuotiin myös ylipitkiin työpäiviin liittyvä työntekijöiden kuormittuminen ja yksin 10 Asiantuntija 1/2015 | www.specia.fi

Pelisäännöt ovat epäselvät.

– Sosiaalisen median käyttö työssä koettiin yleensä myönteisenä tai neutraalina asiana, toteaa erikoistutkija Minna Janhonen Työterveyslaitoksesta. Suurimmiksi hyödyiksi koettiin viestinnän ja kontaktien ylläpidon tehostuminen, markkinointiin, imagoon ja näkyvyyteen liittyvät myönteiset vaikutukset sekä nopeus. – Suurimpina ongelmina vastaajat toivat esiin sen, että pelisäännöt ovat epäselvät, some saattaa viedä aikaa varsinaiselta työltä ja sitä saatetaan käyttää omien asioiden hoitoon, jatkaa Janhonen. Työsuojeluun liittyvänä haasteena

vat ovat vielä hakusessa työpaikoilla Sisäisen sosiaalisen median käyttö ei ole vielä kovin yleistä: noin kolmannes vastaajista kertoi, että heillä käytetään esimerkiksi intranetin keskustelupalstaa. Jos sisäistä mediaa ei käytetty, syyt liittyivät useimmiten organisaatiokulttuurin ”vanhanaikaisuuteen”, tietoturvaan, työpaikan pieneen kokoon, teknisiin ongelmiin tai työn luonteeseen. Ulkoista mediaa, kuten Facebookia käytettiin työasioihin noin puolessa työpaikoista.

nähtiin erityisesti epäasiallinen tai kielteinen palaute yksittäisiä henkilöitä kohtaan sekä uhkailu. Niistä työpaikoista, joissa sosiaalinen media oli käytössä, noin puolessa oli tehty linjaukset sähköpostin ja tietoverkon käytöstä henkilökohtaisten asioiden hoitoon, annettu ohjeet sosiaalisessa mediassa esiintymiseen ja laadittu yhteiset pelisäännöt sosiaalisen median käytöstä. Sen käyttöön liittyviä kuormitustekijöitä oli sen sijaan kartoitettu vain harvoilla työpaikoilla.


i Tietoa Työsuojelupaneelista Työsuojelupaneeli on Työterveyslaitoksen ja Työturvallisuuskeskuksen 1–2 kertaa vuodessa toteuttama kyselytutkimus työsuojeluhenkilöstölle. Paneelissa kerätään tietoja työpaikoilla näkyvistä työsuojelun tarpeista sekä yhteiskunnallisten ilmiöiden vaikutuksista arjen työhön. Tuorein kysely tehtiin lokakuussa 2014. Kysely lähetettiin 3 129 Työsuojeluhenkilörekisteristä poimitulle työsuojeluvaltuutetulle ja -päällikölle, joista kyselyyn vastasi 498.

Lisätietoja • Tutkija Minna Toivanen Työterveyslaitos p. 043 824 4506 minna.toivanen@ttl.fi 
 • Erikoistutkija Minna Janhonen Työterveyslaitos p. 043 824 3391 minna.janhonen@ttl.fi • Asiantuntija Kerttuli Harjanne Työturvallisuuskeskus p. 040 716 5915 kerttuli.harjanne@ttk.fi

Tutustu • TS-paneeli www.ttl.fi/tyosuojelupaneeli Paneelin IV tarkemmat tulokset • Työterveyslaitos: Etätyö-verkkosivut 
 • Työturvallisuuskeskus: Sosiaalisen median työkäyttö -opas www.ttl.fi

www.specia.fi | Asiantuntija 1/2015 11


| Työyhteisöt |

Yhteiseen maaliin! Reilu peli, kirkas tavoite ja yhteen maaliin pelaaminen. Näillä eväillä Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymän työyhteisöä saatellaan yhteiseen menestykseen. Eteenpäin on päästy pienin mutta varmoin askelin. Teksti: Sakari Okko | Kuva: Tarmo Sotikov | www.tyoelama2020.fi

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä (Pkky) on 13

kunnan omistama koulutus- ja kehittämisorganisaatio. Henkilökuntaa on reilut tuhat, opiskelijoita noin 7 600 ja oppilaitoksia yhdeksän. Koulutusmuotoja ovat mm. ammatillinen peruskoulutus ja aikuiskoulutus. – Aika hajallaan toimimme, kun kahden yksikön välimatka voi olla jopa parisataa kilometriä. Iso työyhteisömme on muotoutunut useista oppilaitoksista, jotka

”Henkilöstömme voi luottaa siihen, etteivät epäkohdat jää roikkumaan ilmaan. Ilmapiirimittauksen vastausmäärä on ollut parhaimmillaan tuhannesta lähes 880”, Heli Harjula ja Ilkka Pirskanen kertovat.

12 Asiantuntija 1/2015 | www.specia.fi

toimivat eri paikkakunnilla ja joissa on hyvinkin erilaiset toimintakulttuurit. Tämä on tuonut toimintaamme omat haasteensa, kuntayhtymän johtaja Ilkka Pirskanen sanoo. – Yhteisen henkilöstöpolitiikan avulla olemme pyrkineet yhdenmukaistamaan eri oppilaitosten toimintaa ja erilaisia toimintakulttuureja siten, että kaikki työntekijät kokisivat olevansa tasavertaisia kuntayhtymäläisiä, pääluottamusmies Heli Harjula toteaa.


KUVA: THINKSTOCK

Ahkeraa mittaamista Yhtenäistäminen on tuonut toimintaan tehokkuutta, laatua ja työhyvinvointia. Kaikkea ei kuitenkaan ole tarkoituksenmukaista yhdenmukaistaa ja erilaisuuskin saa kukkia. Pirskanen korostaa, että menestys kumpuaa kirkkaasta yhteisestä tavoitteesta, samaan maaliin pelaamisesta ja reilusta pelistä. – Tämä on meille elinehto, sillä emme voi päivittäin tavata kasvokkain tuhatta ihmistä. Jokainen tuntee tavoitteemme, joka perustuu siihen, että opiskelijat läpäisevät tutkinnot, antavat ja saavat palautetta sekä työllistyvät. Pkky:ssä ollaan Pirskasen mukaan kovia mittaamaan. Esimerkiksi työilmapiiriä on mitattu samalla tavalla vuodesta 2002. Luvut ovat tasaisesti nousseet tasaisesti ja pieni askelin, mutta tärkeää on sekin, että kyselyssä esiin tulleisiin asioihin puututaan. – Kun muutama vuosi sitten esimerkiksi kävi ilmi, että henkilökuntaa ahdisti uusien tietokoneohjelmien jatkuva opetteleminen töiden ohessa, järjestimme tutkinnon, jossa jokainen opiskeli itselleen tarpeelliset ohjelmat. Näin osaaminen saatiin haltuun ja työn hallinnan tunne sekä työtyytyväisyys kasvoivat selvästi, Harjula kuvailee. Paras investointi ikinä Sekä Harjula että Pirskanen kiittävät poikkeuksellisen toimivaa yhteispeliä työnantajan ja työntekijöiden välillä, mikä perustuu luottamukseen, avoimuuteen ja aitoon puhumiseen. Harjula on toiminut kokoaikaisena pääluottamusmiehenä vuodesta 2006,

mikä on poikkeuksellista sekin. – Olemme panostaneet asiaan enemmän kuin asiasta virallisesti säädetään, mutta olemme pitäneet sitä parhaana investointina, mitä kuntayhtymässä on tehty, Pirskanen sanoo.

Meille yt ei ole kirosana vaan paikka, jossa tehdään yhdessä ratkaisuja. – Puhumme ennakoivasta edunvalvonnasta. Kaikista yksittäisistä asioista ei aina voida olla yksimielisiä, mutta kun suuret linjaukset on tehty yhdessä ja ne ovat selvillä, se helpottaa jokapäiväistä työtä, Harjula kertoo. Jos eteen tulee vaikkapa säästökuuriin liittyvä uhka irtisanomisista, työantaja keskustelee yhdessä työntekijöiden edustajien kanssa avoimesti. Molemmat osapuolet saavat kertoa näkemyksensä rehellisesti ja luottamuksellisesti. Yhdessä sitten katsotaan, miten asiat voidaan hoitaa parhaalla mahdollisella tavalla. Talossa on yhteinen ymmärrys myös siitä, millainen on hyvä työyhteisö. Kun se toimii, hyvinvointi syntyy töitä tekemällä. Lisähöysteenä tarjoillaan resursseja yksikkökohtaisiin tyhy-tempauksiin ja tilaisuuksiin, joista yksiköt päättävät itse. – Vielä eivät ole sellaista keksineet, että olisi pitänyt kieltää, Pirskanen nauraa.

Haasteet hanskataan yhdessä Haasteita on ollut ja lisää on tulossa. Vuosina 2015 ja 2016 vähenee yhteensä 440 opiskelijapaikkaa. Taloudellinen supistamistavoite on noin kolme miljoonaa euroa vuotta kohti. Tämä tietänee Pirskasen ja Harjulan mukaan yt-neuvotteluja, joskaan päätöstä asiasta ei vielä ole. – Meille yt ei ole kirosana vaan paikka, jossa tehdään yhdessä ratkaisuja. Kaikki keinot käytetään ja yhdessä katsotaan, miten nämäkin haasteet taas hanskataan.” Koulutuskuntayhtymäläiset ovat omien sanojensa mukaan ammatillisen osaamisen mestareita. Tästä on myös konkreettista näyttöä palkintojen muodossa. Pkky on saanut Ammatillisen koulutuksen laatupalkinnon kolmesti, vuosina 2004, 2008 ja 2012 sekä Suomen laatupalkintokilpailun Recognised for Excellence -tunnustuksen vuonna 2010.

Pohjois-Karjalan kuntayhtymä (Pkky) pähkinänkuoressa • Toimiala: Pohjois-Karjalan koulutus kuntayhtymä on 13 kunnan omistama koulutus- ja kehittämisorganisaatio. Jäsenkuntia ovat Ilomantsi, Joensuu, Juuka, Kitee, Kontiolahti, Lieksa, Liperi, Nurmes, Outokumpu, Polvijärvi, Rääkkylä, Tohmajärvi ja Valtimo. • Henkilöstön määrä: noin 1 000 • Liikevaihto: 100 milj. € • Lue lisää: www.pkky.fi www.specia.fi | Asiantuntija 1/2015 13


| SPECIAlainen |

Kehitysyhteistyön ytimessä Sabina Bergholm on SPECIAn jäsen ja helsinkiläinen kehitysyhteistyön ammattilainen. Hän ei pelkää tarttua haasteisiin sillä vain siten voi saavuttaa paljon. Hänen perustamansa järjestö, I-Aid, tekee merkittävää työtä Intian Jaipurissa. Ajanhallinta, osaamisen kehittäminen ja unelmat ovat avainasemassa asiantuntijan arjessa! Teksti: Marika Laakko | Kuvat: i-Aid

14 Asiantuntija 1/2015 | www.specia.fi


Sabina aloitti Kirkon Ulkomaanavun

vapaaehtoistyön suunnittelijana vuonna 2008. Hän sai olla mukana käynnistämässä ja kehittämässä Naisten Pankin vapaaehtoistoiminnan muotoja. Naisten

Oman järjestön toiminnan vakiinnuttaminen ja laajentaminen on haaveeni. Pankki onkin esimerkillinen menestystarina kehitysyhteistyön kontekstissa. Erilaiset hankkeet pitävät työnkuvaa vaihtelevana ja inspiroivana. Opettajat ilman rajoja -hanke on ollut hänen tuoreimpia hankkeitaan. Se auttaa tukemaan opettajien työtä paikan päällä, suomalaisten, vapaaehtoisten pedagogien toimesta. – Työpäivät ovat täynnä hankkeiden asioita, vapaaehtoisten rekrytointeja, uusien toimintamuotojen kehittämistä ja viestintää. Vapaa-aikani menee pitkälti I-Aid:n asioiden parissa. Työnantajani suhtautuu asiaan kannustavasti. Joillakin on harrastuksena jumppa, joillakin keräily, minulla on I-Aid. Tällä hetkellä Sabina on äitiysvapaalla. Ajatukset työstä, urasta ja tulevaisuuden suunnitelmista eivät silti maistu vieraalta. Humanitäärinen työn osaamisen vahvistaminen ja kenttätyö kuulostavat tulevaisuuteen ”sopivilta”. – Oman järjestön toiminnan vakiinnuttaminen ja laajentaminen on haaveeni. Harrastuksesta voisi tulla työ! Toivoisin myös voivani lähteä kenttätöihin, joko Ulkomaanavun tai jonkun kumppanin kautta. Kehitysyhteistyössä vain harvemmin on paikkoja perheellisille. Sabina vastaa osaltaan työssään myös muiden ihmisten unelmien mahdollistamisesta. Kehitysyhteistyö kiinnostaa monia ja kilpailu työpaikoista ja jopa vapaaehtoistyöpaikoista on kovaa. Sabina vastaa vapaaehtoisohjelmasta, jonka puitteissa ammattilaiset saavat mahdollisuuden lähteä kehitysyhteistyö-

hön. Avoimeen paikkaan voi tulla useita kymmeniä hakemuksia, tämä koskee sekä työ- että vapaaehtoispaikkoja. Ainutkertaiset mahdollisuudet laajentavat osaamista kantavat läpi elämän, kokemukset jättävät elinikäisiä muistoja. Näinhän kävi myös Sabinalle. Yhteistyötaidot, kokemus kehitysyhteistyöstä kotimaassa, kenttätyöstä tai harjoittelu ulkomailla ovat oikeastaan välttämättömiä edellytyksiä valituksi tulemiselle. – Lähetän useita henkilöitä vuosittain maailmalle, on upeaa olla mukana maailman muuttamisessa!

VILLE ASIKAINEN/KIRKON ULKOMAANAPU

Sabinan tulevaisuus näytti vielä 2000-luvun alussa toisenlaiselta. Opinnot Helsingin yliopiston humanistisessa tiedekunnassa olivat hyvässä vauhdissa, tosin työ Yleisradiossa oli viedä hänet mennessään. Toimittajan työt radion ajankohtaisohjelmassa harjaannuttivat koulutuksen avaamia näkökulmia mutta jotakin tuntui puuttuvan. Henkilökohtainen palo muuttaa maailmaa eikä vain raportoida ja analysoida muiden tekemisistä hehkui taustalla kunnes Sabina päätti lähteä Kepan Etelän vapaaehtoisohjelma Etvon kautta Intiaan. Se matka muuttikin kaiken. – En vain voinut olla tekemättä mitään. Paluu Suomeen intensiivisten kuukausien jälkeen tuntui tyhjältä. Lastenkodissa tehty työ ja lasten hätä saivat minut tarttumaan härkää sarvista. Palattuaan Suomeen Sabina perusti yhdistyksen ja alkoi kerätä rahoitusta. Pian I-Aid vastasi yhden lastenkodin pyörittämisestä. Nyttemmin lastenkoteja on neljä ja lapsia sen verran paljon ettei Sabina muista kaikkia. Vanhimmat asukkaat ovat jo aikuisia ja aloittelevat aikuiselämää puolisoina ja ammattiopiskelijoina. Joukkoon mahtuu myös lastenkodista lähteneitä, entiseen palanneita (kadulle) ja perheensä löytäneitä. Intiassa on paljon perheestään eksyneitä lapsia – lapset lähtevät esimerkiksi kerjäämään tai keräämään roskia saadakseen rahaa. – Omasta halusta tehdä näiden lasten eteen jotain on syntynyt mittava verkosto. Olemme laajentaneet toimintaamme lastenkotitoiminnan ulkopuolelle. Haimme ja saimme puoltavan päätöksen ammatillisten valmiuksien vahvistamiseen Jaipurissa. Ulkoministeriö rahoittaa nyt hankettamme, joka keskittyy käsityöyrittäjyyden edellytysten mahdollistamiseen. Samalla heille opetetaan kädentaitoja.

Fact file • Sabina Bergholm, 36 vuotta • Filosofian maisteri, uskontotiede • Vapaaehtoistoiminnan koordinaattori, Kirkon Ulkomaanapu • I-Aid-järjestön perustaja, puheenjohtaja • Äitiysvapaalla 09/14 • SPECIA-jäsen vuodesta 2008 www.i-aid.org www.specia.fi | Asiantuntija 1/2015 15


| Opiskelijakolumni |

Aloittaessaan aikuis-ja kasvatustieteen opinnot oli nuori aikuinen innoissaan ihan kaikesta. Poimiessaan kurssikirjoja kirjastolla, hän nauroi itsekseen, miten hassua on, että kirjat, joita heille oli määrätty luettavaksi olivat sellaisia, joita lukisi huvikseen muutenkin. Hän tiesi tulleensa oikeiden opintojen äärelle. Jossain vaiheessa lapsenintoinen uteliaisuus kuitenkin vaihtui huoleen ja levottomuuteen. Opintojen sisällössä ei edelleenkään ollut mitään vikaa, mutta nuori aikuinen ei vain pystynyt kuvittelemaan itseään minnekään spesifille työkentälle. Psykologian ja liiketalouden sivuaineet suoritettuaan, hylkäsi hän päämäärätietoisen opiskelijan mentaliteetin ja antoi itsensä harhailla. Milloin hän opiskeli biologiaa, milloin sukupuolentutkimusta, kunnes lopulta löysi itsensä Eurooppa-opintojen keskeltä lukemassa Euroopan integraation historiaa. Sen lisäksi, että opintojen jälkeen hän tunsi olevansa ehkä ensimmäistä kertaa eurooppalainen, pystyi hän kuvittelemaan itsensä Euroopan Unionin työntekijäksi HR-puolelle. Hiljaa hiipi myös tarve opiskella ranskaa, pienten elämää ohjailevien sattumusten kautta, joista yksi oli rakkaus Stromaen musiikkia kohtaan. Niinpä nuori aikuinen aloitti uuden kielen ja pääsi puolen vuoden opintojen jälkeen kieliharjoitteluun Belgiaan. Siellä hän opiskeli 3 viikkoa ranskan kieltä autenttisessa ympäristössä loppukesän lämmöstä nauttien. Hän seikkaili maassa tutustuen paikallisiin nuoriin aikuisiin ja palattuaan kotiin, järjesteli opintoihinsa lisää aikaa kansainvälistymiselle. Myös pieni perfektionisti, se tavallinen kympin tyttö, aloitti kasvatus- ja aikuiskasvatustieteen opinnot innoissaan, vaikka alun perin ajatuksena olikin hakea lukemaan psykologiaa. Luonteelleen ominaisesti pieni perfektionisti pyrki valitsemaan fiksut sivuaineet kauppa16 16 Asiantuntija Asiantuntija 1/2015 1/2015 || www.specia.fi www.specia.fi

tieteistä ja viestinnästä. Ensimmäinen vuosi menikin mukavasti yliopistomaailmaan tutustuessa. Ihmiset ympärillä olivat kiinnostuneita samoista asioista ja professorit luennoivat kiinnostavista aiheista. Pieni perfektionisti koki löytäneensä oman paikkansa. Sitten heräsi epävarmuus. Pieni perfek-

tionisti ei enää nähnyt selvästi, mihin opintopolku hänet johdattaisi. Opinnot tuntuivat liian epämääräisiltä ja pieni perfektionisti hätääntyi. Sivusta hän seurasi, kuinka monet ystävät kulkivat suoraa tietä pitkin haluttuun päätepisteeseen, ilman sen suurempia ongelmia. Hän toivoi yhtä suoraviivaista opiskelua. Kun koulun penkit eivät tarjonneet valmista pakettia tai polkua, jota seurata, päätti pieni perfektionisti hankkia osaamista muualta. Niinpä hän lähti mukaan asuinalueensa järjestöihin, vaikutti ainejärjestön hallituksessa ja vietti jopa kaksi kevättä ulkomailla opiskellen. Ja kyllä, opinnot venyivät, mutta samalla hän hankki osaamista, jota pelkät opinnot eivät kyenneet tarjoamaan.

Viidentenä vuonna kaksi jahkailijaa, nuori aikuinen ja pieni perferktionisti, olivat kansainvälistyneet, verkostoituneet, oppineet luottamaan intuitioonsa sekä sietivät epävarmuutta paremmin. Kaiken kaikkiaan he olivat oppineet elintärkeitä työelämätaitoja. Harhailu myös avarsi mieltä sen verran, että jahkailijat uskalsivat tavoitella unelmia, jotka eivät tunteneet valtioiden rajoja. Helppoa ei oman polun seuraaminen ollut. Tulevaisuuden suunnitteleminen lamaannutti aika ajoin, koska vaihtoehtoja ja mahdollisuuksia oli niin paljon kuin niitä uskalsi kuvitella. Paineita opintojen kiiruhtamiseen olivat myös asettaneet niin jahkailijat itse kuin myös etevät esimerkit. Mielenkaaos kuitenkin sai rauhan kun he löysivät tavoitteilleen jonkinlaisen rennon pisteen. Tulevaisuuteen katsominen tuntui jälleen kerran mielekkäältä. Iiris Latva-Koivisto yritys- ja yhteistyövastaava, Emile ry Marjut Nupponen talousvastaava, Emile ry

KUVA: THINKSTOCK, KUVANKÄSITTELY: ARI NYMAN

Pieni perfektionisti löytää suunnan


| SPECIA kouluttaa |

LinkedIn-kiertue tavoitti yli 200 jäsentä SPECIA järjesti helmi–maaliskuussa juhlavuoden ensimmäisen koulutuksen. Koulutus toteutettiin seitsemän kaupungin koulutuskiertueena. Aiheena oli LinkedIn-portaalin hyödyntäminen työnhaussa. Kouluttajana toimi sosiaalisen median asiantuntija Tom Laine. Teksti: Marika Laakko | Kuvat: SPECIA ry

Runsaan osanoton perusteella kou-

lutuksen sisältö oli ajankohtainen ja kiinnostava. Koulutuksen aikana (noin kolme tuntia) käytiin läpi sosiaalisen median roolia työnhaussa, muuttuneita rekrytointimenetelmiä ja oman osaamisen esittämistä. Tom Laine havainnollisti palvelun käyttöä esimerkein. Palvelun toimintoja käytiin läpi yksityiskohtaisesti ja osallistujilla oli mahdollisuus saada vastauksia omiin kysymyksiinsä. Aiheet herättivät keskustelua ja osallistujat saivat nähdä ja kuulla kollegojen kysymyksien kautta muiden alojen/ työtehtävien tilanteista. Sosiaalisen median käyttäminen on ollut meitä lähellä jo kauan mutta usealle tuli varmasti yllätyksenä kaikki ne ulottuvuudet, joita esimerkiksi LinkedIn tarjoaa ja mahdollistaa.

KUVA: MARIA MIKLAS

Tom Laine, miten rekrytointi on muuttunut viime aikoina?

– Rekrytoinnissa ja työnhaussa on menossa iso murros, itse asiassa on ollut jo muutaman vuoden. Niin rekrytointialan yritykset, työpaikkailmoituskanavat, kuin yritysten oma rekrytointikin on muuttumassa, eikä vähiten nykyisen taloustilanteen myötä. Kun rahat ja resurssit ovat tiukalla, niin yritykset tehostavat toimintojaan, ja rekrytoinnistakin on monella tavalla

tullut suoraviivaisempaa ja tehokkaampaa, suorahakuja tehdään enemmän yritysten itsensä toimesta, työpaikkoja ei enää niin paljon ilmoitella vaan otetaan osaajiin suoraan yhteyttä LinkedInin tyyppisten palvelujen kautta, ilmoittelu on siirtynyt edullisempiin some-kanaviin, ja suuret hakijamäärät asettavat haasteita sille miten hyvin hakijoihin pystytään tutustumaan. Iso murros monella tapaa siis. Mitä kannattaa huomioida kun hakee töitä sosiaalista mediaa hyödyntäen?

– Ensinnäkin on syytä harkita mitkä somepalvelut oikeasti olisivat oman osaamisen esittelylle ne sopivimmat, vaihtoehtoja on paljon. Valitse 1, 2 tai korkeintaan kolme eri palvelua joissa osaamistasi eri tavoin esittelet ja verkostoidut. Osa kanavista toimii osaamisen esittelyyn, kuten LinkedIn ja Pinterest, osassa toiminta keskittyy rekrytointi-ilmoitusten löytämiseen, kuten Facebook tai Twitter, ja osaa palveluista käytetään huomion herättämiseen ja lukijoiden houkutteluun varsinaisiin osaamisprofiileihin. Useimmiten kannattaa aloittaa LinkedInistä ja laajentaa somen käyttöä sellaisiin palveluihin jotka itseä eniten kiinnostavat. Jos tuntuu että some ei ole se oma juttu tai jokin palvelu ei houkuta, tulokset ovat usein sen mukaiset – ja toisin päin, oma kiinnostus ja innostuneisuus kantaa monessa palvelussa pitkälle. Kaikki rekrytointi ei koskaan tule siirtymään sosiaaliseen mediaan vaikka sen käyttö rekrytoinnissa ja työnhaussa

onkin kovassa kasvussa, Suomessa työllistytään edelleen hyvin printtimedian ja perinteisempien verkkopalveluidenkin kautta, mutta somen merkitys kasvaa koko ajan, kannattaa kokeilla! Kannattaako työnhausta tehdä julkista eli kertoa siitä avoimesti myös muille?

– Työnhausta kannattaa tehdä julkinen, sillä monessa tapauksessa oman henkilökohtaisen verkoston hyödyntäminen on avain onnistumiseen. Kerro kavereillesi mitä haet, missä haet, milloin haet ja muistuta heitä osaamisestasi jakamalla vaikkapa LinkedIn-profiilisi linkkiä eri palveluissa. Verkostoissa on voimaa! Missä on mahdollista saada lisäkoulutusta, esimerkiksi LinkedInin käytöstä?

– LinkedIn-koulutuksia ja muita sosiaalisen median työnhakukoulutuksia käymme vetämässä monta kertaa viikossa eri puolilla Suomea, kannattaa laittaa viestiä ja kysyä. Olemme myös julkaisemassa maaliskuussa verkkopalvelun jossa voi tutustua sosiaalisen median palveluihin mm. työnhaun näkökulmasta oman aikataulun ja kiinnostuksen mukaan, sivusto aukeaa osoitteeseen www.digitaalinenmedia.fi. Myös Työnhakuopas-kirjan Facebook-sivulta, Pinterest-tililtäni (pinterest.com/tomlaine) ja Slideshare-palvelusta (slideshare.net/ tomlaine) löytyy paljon erilaisia vinkkejä somen hyödyntämiseen.

www.specia.fi | Asiantuntija 1/2015 17


| Puheenjohtajan mietteitä |

| Svensk Resumé |

Yhdessä

Från och med

työntekijöiden vähättely on omiaan vähentämään myös työmotivaatiota työpaikoilla.

”Yhteistyö sidosryhmiemme kanssa on kanava viedä jäsentemme asiaa eteenpäin.” Kun maan hallitus ei löydä yhteistä On se kuulkaa hirvittävää puuhaa

tämä työmarkkinajärjestöjen toiminta. Yksi sanoo meidän uhkaavan ja kiristävän yhteiskuntaa maksimoidessamme omat lyhyen tähtäimen etumme. Toinen ihmettelee, miksi me torppaamme työantajien vilpittömät, koko yhteiskuntaa rakentavat ehdotukset. Kolmas hohottaa meille, kun olemme ampumassa omaa lypsävää lehmäämme. Itsekin haluaisin, että meillä olisi kyky nähdä tulevaisuuteen. En myöskään näe työnantajan ja koulutetun asiantuntijan tai esimiehen etuja lähtökohtaisesti vastakkaisina. Minustakin lypsävä lehmä on pidettävä hengissä. Mutta haluaisin tehdä kaiken tämän yhteistoiminnassa työmarkkinaosapuolten kesken. Hyvä alku olisi, että molemmat osapuolet kunnioittaisivat lakia ja sopimuksia ja haluaisivat ratkaista konfliktit neuvottelemalla. Miksi työnantajien etujärjestö kyseenalaistaa palkansaajien etujärjestön mutta huutelee asiattomuuksia oman erinomaisuutensa huumassa. Erityisen kummallista on meihin

specialaisten kaltaisiin työntekijöihin kohdistuva näykkiminen. Meillä on osaamista, kykyä ja tahtoa tehdä työmme hyvin ja siitä hyötyy sekä työnantaja että työntekijä. Jatkuva 18 www.specia.fi 18 Asiantuntija Asiantuntija 1/2014 1/2015 || www.specia.fi

linjaa, keksitään ratkaisuksi palkansaajajärjestöjen kurittaminen. Kun yritysjohto ei hahmota tulevaisuuden mahdollisuuksia, ratkaisuksi tarjotaan palkansaajajärjestöjen hutkimista. Kun pikkupoliitikot tahtovat näyttää valtiomiehiltä, siihen pyritään palkansaajajärjestöjä mollaamalla. Oikein hätkähdin, kun elinkeinoministeri sanoi lehtihaastattelussaan hallituskauden kolmesta merkittävimmästä talouspoliittisesta päätöksestä kahden eli eläke- ja tyka-ratkaisujen syntyneen työmarkkinajärjestöjen yhdessä neuvottelemina. Me SPECIAssa haluamme olla jä-

sentemme aktiivinen edunvalvoja ja palvelija. Työssämme onnistuminen perustuu kumppanuudelle. Tarvitsemme kumppanuutta suhteessa jäseniimme ja sidosryhmiimme. Toimiva yhteys jäseniimme varmistaa, että työmme keskiössä pysyvät jäsentemme todelliset edunvalvontatavoitteet ja palvelutarpeet. Yhteistyö sidosryhmiemme kanssa on kanava viedä jäsentemme asiaa eteenpäin Akavan Erityisaloissa, YTN:ssä, Jukossa ja Akavassa. Tämän vuoden alusta aloittanut

SPECIAn uusi hallitus on valmiina tekemään yhteistyötä. Et ole yksin.

Risto Tolonen

början av 2010 har personer som får inkomstrelaterat arbetslöshetsunderstöd större ekonomiska möjligheter än tidigare att höja sin yrkeskompetens. Detta kan med andra ord betyda heltida studier samtidigt som man erhåller inkomstrelaterad arbetslöshetsdagpenning. Förutsättningarna är att myndigheterna tror att studierna förbättrar sysselsättningsmöjligheterna. I lagstiftningen definieras de sysselsättningsfrämjande tjänster som berättigar till antingen normal inkomstrelaterad dagpenning eller till dagpenning förhöjd med inkomstdel eller omställningsskyddets inkomstdel. Till de här tjänsterna hör bland annat frivilliga studier, arbetskraftspolitisk vuxenutbildning och arbetslivsträning. De sysselsättningsfrämjande tjänsterna ska du alltid avtala om att delta i då du gör upp en sysselsättningsplan tillsammans med Arbets- och näringsbyrån. Det här gäller även frivilliga studier. Arbets- och näringsbyrån tar ställning till huruvida tjänsten kan anses vara sysselsättningsfrämjade och därmed berättigad till inkomstrelaterad dagpenning. Man kan fråga mer om möjligheterna vid arbetskrafts- och näringsbyrån. De uppehåller en telefonlinje för frågor kring ämnet. Numret till den så kallade jobblinjen för personkunder är 0295 020 710. Användningen av sociala medier

i arbetslivet ökar konstant. Detta gör att gränsen mellan privat- och arbetsliv blir allt mera otydlig. Frågan är angelägen eftersom ingen arbetsgivare och ingen verksamhet kan backa undan. Diskussioner måste tas internt på varje arbetsplats


| SPECIA-tapahtumat |

om hur man förhåller sig till det sociala medierna. Diskussionen borde inte handlar om att kontrollera utan om att stödja, ge kunskap och våga diskutera ansvarsfrågor. SPECIA är aktiv på Facebook, Lin-

kedIn och Twitter. På Twitter hittar du oss på @SPECIAry. Välkommen till seminariet SPECIA-

Forum onsdagen den 15.4! Temat för dagen är förmanskap och hur man identifierar egna och andras starka sidor i arbetet samt hur detta påverkar välmåendet på arbetsplatsen. Som utbildare fungerar coachen Riikka Pajunen från Montevista Oy. Seminariet hålls i Kilta-salen i Helsingfors (Lappbrinken 2). Seminariet börjar klockan 16.30 med kaffe och salt tilltugg. Efter Riikkas presentation har vi reserverat tid för diskussion och en lätt salladsmiddag. Tillställningen går på finska och du kan anmäla dig på adressenwebropolsurveys.com/speciaforum.net

Målet med seminariet är att ge deltagarna konkreta verktyg för att identifiera kunnande, som i sig ökar välmåendet på arbetsplatsen samt ger energi och självförtroende. Välkommen med!

SPECIA håller sitt vårmöte lördagen

den 25 april klockan 15.30 i grupparbetsrummet på Nationalmuseet i Helsingfors (Mannerheimvägen 34). Mötet är öppet för alla SPECIAmedlemmar. Deltagarna bjuds på tilltugg och kaffe före mötet. Mötesdeltagarnas resekostnader ersätts för tåg- och bussresor. Om du ämnar delta ber jag dig att anmäla det till adressen toimisto@specia.fi eller på numret 040 719 3328 före den 12 april. Välkommen! Simon Huldén verksamhetsledare SPECIA rf

Tervetuloa SPECIAForumiin! Teemana on tällä kertaa esimiestyö: kuinka tunnistat omia ja tiimin jäsenten vahvuuksia ja mitä vaikutusta tällä on työhyvinvointiin. Kouluttajana toimii ratkaisukeskeinen valmentaja Riikka Pajunen. Forum alkaa Kilta-salilla (Lapinrinne 1, Helsinki) 15.4.2015 klo. 16.30 kahvilla ja pienellä suolaisella. Riikan puheenvuoron jälkeen on varattu aikaa keskustelulle ja kevyelle salaatti-illalliselle aina klo 21.00 saakka. Ilmoittaudu mukaan osoitteessa webropolsurveys.com/speciaforum.net

Hyödynnä vahvuudet esimiestyössä ja tiimissä – lisää hyvinvointia ja onnistumisia! Tavoitteena on... • Antaa konkreettisia työkaluja omien vahvuuksien ja osaamisen tunnistamiseen ja esimiehille tiiminsä vahvuuksien ja osaamisten tunnistamiseen • Auttaa oivaltamaan, kuinka suuri merkitys vahvuuksien tunnistamisella on työhyvinvoinnille ja työssä menestymiselle • Antaa lisää energiaa ja itseluottamusta! Teemaa käsitellään hyvin käytännönläheisesti, jotta osallistujat saisivat kotiinviemisiksi konkreettisia keinoja tunnistaa ja hyödyntää omia vahvuuksiaan esimiehenä tai omassa asiantuntijatyössään.

Tukea työnhakuun. Uskallusta urasuunnitteluun. Koulutusta kehittymiseen. Työkaluja työhyvinvointiin. Energiaa elämään!

Kilta-sali, Helsinki keskiviikko 15.4.2015 Käy tykkäämässä Facebookissa – saat vinkkejä työssä hyvinvointiin, urasuunnitteluun ja kehittymiseen! facebook.com/montevistavalmennus Kouluttaja: Riikka Pajunen, KM, Ratkaisukeskeinen valmentaja Montevista Oy +358 40 732 1730 www.montevista.fi riikka.pajunen@montevista.fi www.specia.fi | Asiantuntija 1/2015 19


Asiantuntija 1/2015  

Asiantuntija on SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n jäsenille kohdistettu julkaisu, joka käsittelee jäsenkunnalle keskeisiä...

Asiantuntija 1/2015  

Asiantuntija on SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n jäsenille kohdistettu julkaisu, joka käsittelee jäsenkunnalle keskeisiä...