Page 1

www.specia.fi

SPECIA ry:n

jäsenlehti

1 | 2014

Arvot työpaikan arjessa FT, professori Marja-Liisa Manka s.4

SPECIAFORUM 2014

s.9 |

Työttömyysturva

s.10 |

Jaksaako pätkää pitkään? s.12 | Obuasin naiset ja lapset s.16


1| 2014

Työpaikan pelisäännöt löytyvät keskustellen s. 4 | Kotkan kaupungin henkilöstöstrategian arvot s. 8 | SPECIAFORUM 2014 s. 9 | Työttömyysturvaan muutoksia vuodenvaihteessa s. 10 | SPECIA-kevätkokouskutsu s. 10 | Jaksaako pätkää pitkään? s. 13 | Ammatti­ yhdistysliike solidaarisuuden asialla s. 15 | Hyvä työelämä on globaali asia s. 16 | Elakeuudistus.fi s. 18 | Svensk resumé s. 19

Pääkirjoitus

Minäkin kannatan hyviä asioita

Kysehän on loppupeleissä siitä, mitä pitää oikeana ja vääränä. Simon Huldén kehittämispäällikkö

Asiantuntija-lehti on ilmestynyt vuodesta 1991. Julkaisija SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry Päätoimittaja Simon Huldén Ulkoasu Nymandesign Oy Painopaikka Libris Oy Kontulantie 12 00940 Helsinki

KANNEN KUVA: ELISE KULMALA

Painosmäärä 6 500

SPECIAn toimisto Kehittämispäällikkö Simon Huldén 040 719 3328 simon.hulden@specia.fi Järjestöasiamies Hanna-Mari Savolainen 044-3339116

Nykyään lähes jokaisella itseään

kunnioittavalla yrityksellä ja organisaatiolla on viralliset ja julkilausutut arvot. Arvojen tarkoituksena on toimia työntekijöiden toimintaa ohjaavina periaatteina. Oletuksena on, että työntekijät sisäistävät arvot ja noudattavat niitä kaikessa toiminnassaan.

nähdä epäluottamuslauseena yksilön vapaata ajattelua kohtaan. Sehän ei ole sen tarkoitus, mutta minunkaltaiset arvokriitikot tulkitsevat sen helposti sellaiseksi. Kynnys kritiikille nousee kunhan kaikki työntekijät pääsevät vaikuttamaan arvoihin ja siihen, että ne viedään päivittäisiin käytäntöihin.

Olen itse aina suhtautunut kriittisesti

On myös syytä kysyä miten terveellä

eri organisaatioiden esittämiin arvoesityksiin. Mikäli isompi yritys kertoo arvopohjastaan, näen sen helposti laskelmoivana brändi- ja markkinointikikkana. Aikaisemmilla työpaikoillani arvot ovat yleensä esitelty jostakin ylemmältä tasolta, johon itselläni ei ole ollut minkäänlaista kontaktia. Mikäli ylhäältäpäin esitetyt arvot, kuten esimerkiksi oikeudenmukaisuus, eivät mielestäni ole toteutuneet, on ollut itsestään selvää, että arvoihin on suhtautunut skeptisesti. Ylätasolta tulleiden arvojen sisäistäminen ei välttämättä edes onnistu kaikilta vaikka arvot olisivat täysin identtisiä yksilön oman arvomaailman kanssa. Kun eteesi tuodaan lista työpaikan arvoista, jonka oletetaan helpottavan päätösten ja valintojen tekoa, sen voi myös

pohjalla ollaan, jos työntekijän odotetaan tinkivän omista arvoistaan työnantajan arvojen puolesta. Kysehän on loppupeleissä siitä, mitä pitää oikeana ja vääränä. Varmasti juuri tämän takia suurin osa työelämän julkilausutuista arvoista on sellaisia joista on vaikeata olla eri mieltä. Harvempi meistä ei kannata oikeudenmukaisuutta, tasa-arvoa, yhdessä tekemistä ja niin edelleen. Haasteena on löytää ne ainutlaatuiset ja ei niin itsestään selvät arvot, jonka eteen koko työyhteisö voi kulkea. Tällöin niillä on oikeastikin vaikutusta. Tarkoituksenani ei ole todeta ettei

keisarilla olisi vaatteita vaan, että arvokeskustelu on hyvin monimuotoinen. Seuraavalla aukeamalla voit lukea lisää arvoista.

Faksi (09) 147 242 toimisto@specia.fi Snellmaninkatu 19–21 00170 Helsinki SPECIA ry:n puheenjohtaja Aino Harinen 040 492 3179 aino.harinen@specia.fi Jäsenmaksut ja jäsenyyttä koskevat kysymykset Akavan Erityisalojen jäsensihteerit 0201 235 370 (toimistoika 9:00–15:00) Erityiskoulutettujen työttömyyskassa Erko www.erko.fi, (09) 7206 4343 (ma–to klo 12.00—15.00)

2 Asiantuntija 1/2014 | www.specia.fi

Alumniverkoston AfterWork! Kasvatustieteilijöiden alumniverkoston AfterWork tapaaminen järjestetään nyt ensimmäistä kertaa keskiviikkona 26.3. klo 17.00 SPECIA ry:n tiloissa osoitteessa Snellmaninkatu 19–21 E 15, 00170 HKI. Tervetuloa tapaamaan muita kasvatustieteilijöitä ja vaihtamaan ajatuksia rennoissa tunnelmissa!

Tarjolla viiniä, pientä naposteltavaa sekä tuoreita näkökulmia alan työkenttään. Ilmoittautumiset osoitteeseen hanna-mari.savolainen@specia.fi 21.3. mennessä.


Liity kasvisalumniverkostoon Facebookissa! Ryhmä löytyy nimellä Kasvisalumnit.

Päivitäthän jäsentietosi Hae 31.3. mennessä!

Hae talkoomatkalle! Haku SASKin opintomatkalle – eli

tuttavallisemmin talkoomatkalle – on jälleen auki. Tänä vuonna matka suuntautuu Filippiineille. Matkaan lähdetään 21.11.2014 ja kotiin palataan 6.12.2014. Talkoomatka on osallistujien itsensä kustantama solidaarisuusmatka, jonka ohjelman järjestävät SASKin paikalliset kumppanit. SASK on järjestänyt

matkoja muun muassa Mosambikiin, Nicaraguaan, Dominikaaniseen tasavaltaan, Tansaniaan, Namibiaan, Ghanaan, Uruguayhin, Brasilian Amazonasille ja Nepaliin. Hakuaika päättyy 31.3. Lisätietoja talkoomatkoista ja linkki hakulomakkeeseen: www.sask.fi/toiminta/talkoomatkat

Oletko vastavalmistunut tai oletko siirtynyt vanhempainvapaalle? Päivitäthän jäsentietosi niiden muuttuessa. Voit tehdä sen ottamalla yhteyttä jäsensihteereihin, kirjautumalla sähköiseen asiointiin tai täyttämällä lyhyen sähköisen lomakkeen verkossa. Lomakkeet ja yhteystiedot löytyvät kootusti osoitteesta Akavan Eerityisalojen verkkosivuilta. Jäsentietojen päivitys on ehtona mahdolliselle jäsenmaksuvapautukselle.

www.akavan­erityisalat.fi

Lue lisää aiheesta sivulla 16: ”Hyvä työelämä on globaali asia”.

Työn orjat Roope Alho

www.specia.fi | Asiantuntija 1/2014 3


| Työhyvinvointi |

Työpaikan pelisäännöt löytyvät keskustellen FT, professori Marja-Liisa Manka on ansioitunut erityisesti työhyvinvoinnin tutkijana, vaikuttajana ja asiantuntijana erilaisissa alan kehittämisprojekteissa. Mitä hän ajattelee arvojen näkymisestä työpaikan arjessa? Teksti: Tuija Heikkilä | Kuvat: Elise Kulmala

Työpaikkojen arvot ja eettiset säännöt ovat kehittyneet työsuojelun ja työhyvinvoinnin kautta. – Sata vuotta sitten näitä asioita katsottiin yksilökeskeisesti. Ongelmat olivat negatiivisia ja fyysisiä. Vasta 1990-luvulla alettiin kiinnittää huomiota henkisiin asioihin, työntekijöiden psyykkisiin ongelmiin, työyhteisön johtamiseen ja osaamiseen, Marja-Liisa Manka kertoo. Sitten herättiin huomaamaan, että jokaisella itseään kunnioittavalla yrityksellä tulee olla kirjatut arvot. Tulevaisuuteen katsottiin kuitenkin vielä peräpeilistä, menneeseen tukeutuen. – Tuolloin arvot olivat enemmän toiminnan pelisääntöjä ja strategisia keinovalikoimia, ei vielä eettisiä arvoja. Arvot olivat lähinnä kompassi kahden asian välillä, kuten missä ollaan mukana ja miksi tehdään juuri näitä asioita mitä tehdään. Suunnilleen kaikki yritykset väänsivät arvojaan 1990–2000-luvuilla. Mankan mukaan kaikkien arvoista myös tuli hyvin samankaltaisia. – Itse arvoja tärkeämpää on kuitenkin ollut niiden syntyprosessi, johdon ja työntekijöiden välinen keskustelu. On hyvä, että on pystytty vaikuttamaan yhdessä. 4 Asiantuntija 1/2014 | www.specia.fi

Työpaikkojen eettiset säännöt ovat vasta muutaman vuoden takaa. – Eettinen näkökulma on noussut esiin, kun on herätty kestävään kehitykseen.

Nuoret eivät pidä työtä samalla tavalla tärkeimpänä elämän sisältönään kuin vanhemmat sukupolvet. Arvoprosessi on parhaimmillaan pelisääntöjen rakentamista. – Siinä pohditaan asiakastyytyväisyyttä, luottamusta, työn vaikuttavuutta ja tuloksellisuutta, harvoin kuitenkaan työniloa. Joskus prosessit voivat olla poikkeaviakin: keskustellaan yhdessä ja mietitään, mikä tuhoaa tai mikä edistää luottamusta. Keskustelun aika ei suinkaan ole ohi, vaan laman myötä dialogin

tärkeys korostuu entistä enemmän. Jotta kaikki havahtuisivat ja elämisen edellytykset kehittyisivät ja parantuisivat, tarvitaan keskustelua, arvoja ja niiden miettimistä arkeen ja käytäntöön.

Miten arvoja arvostetaan? Marja-Liisa Manka arvioi, että suhtautuminen työpaikan arvoihin ja niiden vaikutus vaihtelee sukupuolten välillä mutta erityisesti eroa on sukupolvien välillä. – Nuoret arvostavat erityyppisiä asioita kuin vanhemmat työntekijät. Nuoret eivät pidä työtä samalla tavalla tärkeimpänä elämän sisältönään kuin vanhemmat sukupolvet. Suhtautuminen arvoihin vaihtelee myös eri aloilla. – IT-alalla on aivan erilaiset työnteon fiilikset ja tarpeet kuin vaikkapa jossakin perinteisessä teollisuustyöpaikassa. Eräällä työpaikalla oli jo saatu yhdessä arvoprosessi aikaan, järjestetty kaikille arvopäivä ja kävin esimiesten kanssa keskustelut 360 astetta -palautteista. Arvoista oli tehty CD-levyjä, joissa linnut livertelivät ja kuiskuteltiin, että kuulija on hyvä työntekijä. Eräs metallimies sanoi, että hän ei voi sellaista


Marja-Liisa Manka FT, YTM Tutkimusjohtaja, professori Tampereen yliopiston johtamis­ korkeakoulu, Tutkimus- ja koulutuskeskus Synergos, tutkimusalueena työorganisaatioiden toimintakunto Työhyvinvointiin erikoistuneen konsulttiyritys Docendum Oy:n toimitusjohtaja Hyvän työelämän puolestapuhuja 2011 (Työ Terveys Turvallisuus) Vuoden yhteiskuntatieteilijä 2011 (Suomen Valtiotieteilijöiden Liitto SVAL) Väitöskirja (1999) Toptiimi: kohti tuottavaa, oppivaa ja positiivista työyhteisöä sekä henkilökohtaista hyvinvointia. Toimintatutkimus broileritehtaan transformaatioprosessista – tiikerinloikalla ja kukonaskelin

www.specia.fi | Asiantuntija 1/2014 5


| Työhyvinvointi |

levyä työpisteeseen viedä. Hänestä olisi riittänyt, että olisi sanottu, että hän on onnistunut työssään ja hänen työnsä on ollut kunnollista. Toimialasta ja sukupuolesta riippuen myös työhyvinvointiin voi kohdistua ennakkoluuloja. – Eräässäkin miesvaltaisessa yhtei­ sössä herättiin huomaamaan, että työhyvinvointi onkin tulosta tuottavaa tosimiesten eikä mitään kukkahattutätien hommaa. Arvojen ja eettisten sääntöjen pohdinnassa on lähdettävä liikkeelle omasta toimialasta käsin eikä kopioitava arvoja ulkopuolelta. Vain siten tulee esiin työpaikan oma kulttuuri ja se mikä juuri siellä on tärkeintä. Valtionhallinnossa on jo tehty paljon arvojen eteen, ja se näkyy työpaikoilla. Kunnallishallinto on sen sijaan juuri nyt myllerryksessä. – Saan ihmisiltä paljon postia siitä, miten kunnissa sovelletaan henkilöstöpolitiikkaa, kun työtä pitäisi tehdä aiempaa vähemmillä resursseilla. Työolobarometrin mukaan työn psyykkinen kuormittavuus onkin selvästi kohonnut. Siinä on paljon työsarkaa edessä.

työstä. Työnantajan ja työntekijän välillä vallitsee henkinen sopimus. Sen mukaan pyrit työntekijänä parhaaseesi ja työnantaja kohtelee sinua hyvin. Laman myötä työntekijän ja työnantajan riippuvuus toinen toisestaan on rikkoutunut. Samat kriteerit eivät ole enää olemassa kuin aiemmin. Vaikka tekisit työsi kuinka hyvin ja tunnollisesti, voit silti joutua irtisanotuksi. Sosiaali- ja terveysministeriö ja Työterveyslaitos kartoittivat sote-alan vetovoimaa lisääviä tekijöitä, ja helmikuussa sosiaali- ja terveysministeri Paula Risikko palkitsi 12 vetovoimaista sosiaali- ja terveydenhuollon työpaikkaa. – Palkitut ovat hyviä esimerkkejä moniammatillisesta yhteistyöstä. Yhden niistä, Pihlajalinna Oy:n tamperelai­sen terveysaseman OmaPihlajan edus­ta­jat puhuivat laumaälystä, jossa kaikki arvostavat toisiaan ja työpaikalla ide­ oidaan ja kehitetään työtä ja toimintaa yhdessä, toinen toista arvostaen, ammattiin ja koulutukseen katsomatta. Hoitoalalla, jolla on perinteisesti paljon eriarvoisuutta, esimerkki on hyvä. Kun kaikki ovat yhtä arvokkaita, on kiva tehdä työtä.

Lama on pysäyttänyt arvoprosessin Taloudellinen taantuma yt-neuvotteluineen, irtisanomisineen ja toiminnan supistamisineen on luonnollisesti vaikuttanut myös työpaikkojen arvoihin. – Kaikilla itseään kunnioittavilla yrityksillä on kirjatut arvot, mutta viime aikoina ne eivät ole olleet pinnalla. Keskustelu ei ole edistynyt, jalostunut ja kehittynyt. Voisi kuvitella, että työntekijöitä kohdellaan saneeraustilanteissa hyvin ja arvokkaasti, koska se on yrityksen maineen kannalta tärkeää. Onkin paljon organisaatioita, joissa toimitaan fiksusti ja viisaasti, mutta myös paljon niitä, joissa ei oteta näitä asioita huomioon. Lehtien antaman kuvan mukaan tilanne näyttää vaihtelevan hirveän paljon. Työ- ja elinkeinoministeriön työolobarometrin mukaan työnmielekkyyskehitys on ollut alamäessä jo pitkään. – Siihen on vaikuttanut epävarmuus 6 Asiantuntija 1/2014 | www.specia.fi

i SPECIAn arvot SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n arvot on määritelty yhdistyksen strategiassa. Toteutamme SPECIAssa yhdistyksemme perustehtävää toimimalla kaikissa tilanteissa ja kaikessa toiminnassamme arvojemme mukaisesti.

Arvomme ovat: Yhdessä onnistuminen ja voimaantuminen Ennakkoluulottomuus ja rohkeus Myönteisyys ja työn ilo Oikeudenmukaisuus Kohtuullisuus

Trendit vaikuttavat globaaliin tulevaisuuteen Manka on huolestunut vastuullisuudesta. – Vastuullisuutta tarvittaisiin maailmanlaajuisesti. Raaka-eineresurssit niukkenevat. Yhdysvalloissa katoaa teollisuustyöpaikoista jopa puolet ja uusia pitäisi löytää tilalle. On tärkeä kysymys, millä tavalla turvataan hyvinvointiyhteiskunta, jossa kaikille taataan arvokas elämä epävarmuuden ja vaikeuksienkin keskellä. Kun kysyin 500 työhyvinvoinnin opiskelijaltani, mikä heille on tärkeintä elämässä, vastasivat kaikki ensimmäisenä toiveenaan, että tärkeintä olisi varmuus työpaikasta. Mutta miten se turvataan yhteiskunnan rakennemuutoksessa? Miten luodaan uutta työtä, että kaikki voivat elää hyvää elämää ja valtakunnan tasolla kunnioitetaan eettisiä arvoja, jotta emme jakaudu kahteen kastiin? Voimavararesurssikuilu on meilläkin kasvanut, ja väki jakautunut niihin, joilla on ja niihin, joilla ei ole. Mankan mukaan erityisesti nuorilla on vastuullisuutta. – Trendeissä on noussut esiin vastuullinen kapitalismi ja eettinen vastuu. Organisaatioissa on osaamista muuallakin kuin johdossa. Niinpä kysytään, mihin esimerkiksi palkitsemiskäytännöissä suostutaan. Tavalliset ihmiset eivät ymmärrä, miten joku voi olla niin arvokas, että saa miljoonan tai kaksi vuodessa, kun oma palkka on 20 000– 30 000 euroa. Toisaalta ilmassa on maailmanlaajuinen positiivinen trendi, osallisuuden leviäminen. – Olen ehkä idealisti, mutta meillä kaikilla on osaamista ja näkemystä. Kansalaiset voivat vaikuttaa ja jokaisen ihmisen ääni kuulua. Maailmassa on joukkoliikkeillä saavutettu valtaisia asioita, myös negatiivisia.

Oppimisella on työpaikoilla valtava vaikutus Myös uusin aivotutkimus on tuonut Mankan mukaan työpaikoille hyviä uutisia. Hän uskoo lujasti ihmisen oppimiskykyyn.


– Aivot ovat elastiset ja joustavat. Niissä ei tuhoudukaan hermosoluja, siten kuin on uskottu, vaan suurimmat esteet aivojen käytölle on ihmisen omassa päässä ja organisaatioissa. Asetamme itse esteitä oppimisellemme. Joku sanoo, ettei kannata enää oppia uusia työtapoja, kun eläkkeeseen on vain muutama vuosi. Kuitenkin kaikkien pitäisi lähteä liikkeelle murtamaan vanhoja käsityksiä. Se, että ihminen pystyy oppimaan, lisää itseluottamusta, toiveikkuutta ja realistista optimismia, ja sillä puolestaan on valtava vaikutus työpaikoilla. Asenteiden vaikutuksesta on toki puhuttu, mutta vasta nyt, pikku hiljaa siihen on meilläkin herätty. Manka tutki 1980-luvulla Saarioinen Oy:n työntekijöiden parissa, voivatko sairastaminen ja asenteet kulkea käsi kädessä.

Se, että ihminen pystyy oppimaan, lisää itseluottamusta, toiveikkuutta ja realistista optimismia. – Voivathan ne. Tein väitöskirjani Sahalahdella Saarioisten broilerinteurastamossa. Projektin ansiosta sairaspoissaoloja saatiin vähennettyä 30 prosentilla siten, että työntekijöiltä itseltään etsittiin parannuskeinoja kehittää työtä, ettei tarvitsisi sairastaa. Projektissa kehitettiin työtä ja mietittiin omia asenteita. Tarkasteltiin, mistä liikuntaelinten sairauksia syntyi, ja kevennettiin työtä yhdistämällä kaksi organisaatiota. Työntekijä tuntee hallitsevansa työnsä, kun hän miettii ja ymmärtää, miksi tekee jotakin.

Kun työn henki kaipaa kehittämistä, tilannetta ei ratkaista pelkästään liikuntaseteleillä tai työpaikan pelisääntöihin ja tavoiteasetantaan vaikuttamalla. – On tärkeää kuunnella työntekijöitä. Lopetetaan puhuminen lattiatasosta. Jokainen on tärkeä, osoitetaan se. Ja myös johto ja esimiehet tarvitsevat vastavuoroisesti tukea. Manka on optimistinen: – Olen nähnyt omin silmin, miten lysyssä oleva ihminen voimaantuu, ryhtyy toiminaan työpaikallaan ja saa pienelläkin aikaan muutoksen. Sellaisia tilanteita varten meikäläisen tulee tehdä tätä työtä.

www.specia.fi | Asiantuntija 1/2014 7


| Työhyvinvointi: Specialaisen näkökulmasta |

Kotkan henkilöstöstrategian arvot tukevat henkilöstön hyvinvointia Teksti: Tuija Heikkilä

Kuka olet? Olen Anu Vihavainen,

tö­toiminnan tulee olla oikeudenmukaista, avointa, vastuullista ja arvostavaa. 53-vuotias viidennen Arvoista tärkeimmäksi polven kotkalainen ja valitsisin avoimuuden. Avoin Helsingin yliopistosta vuorovaikutus on välttämätvalmistunut kasvatustietömyys työyhteisöjen toimiteiden kandidaatti. vuudelle. Asioista puhuminen ja esille nostaminen on Mitä teet työksesi? positiivista, vaikeneminen Työskentelen tällä välinpitämättömyyttä. Kun hetkellä kehittämiskoorasioista puhutaan yhdessä, dinaattorina Kotkan on kaikkien helpompi sitoukaupungin lasten ja tua päätöksiin. nuorten palvelujen opeHarmittavaa on, että tustoimen hallinnossa. edelleenkään henkilöstöön Tehtäviini kuuluvat eriKotkan kaupungin liittyvissä päätöksissä ei ole laisten perusopetuksen henkilöstöstrategia avoimuutta, asiat tuodaan laadun kehittämiseen 2013–2016: esille jo päätettyinä. Osalliittyvien hankkeiden www.kotka.fi/instancedata/ lisuuden kautta työntekijälkoordinointi. prime_product_julkaisu/kotläkin olisi matalampi kynnys Olin työskennellyt 20 ka/embeds/kotkawwwstrucsuhtautua työelämään vuotta opintosihteerinä ture/17268_Kotka_Henkilosliittyviin, melkein jo päivitKymenlaakson kesäyli­ tostrategia_2013-2016.pdf täisiin muutoksiin ja uusiin opistossa ja miettinyt vaatimuksiin. pitkään, että olisi mie­ Yhtenä arvoista on len­kiintoista haastaa nostettu esiin oikeudenmuvielä itseni oppimaan kaisuus ja yhdenvertaisuus. uusia työtehtäviä. Tämän arvon tärkeimmäksi Vuonna 2009 huomateemaksi koen esimiesten sin, että nykyisen työni päätösten johdonmukaisuuvastuualueelle etsittiin den, koska se tukee parhaivuorotteluvapaan ten henkilöstön hyvinvointia sijaista. Päätin ottaa taja työyhteisöjen toimivuutta. loudellisen riskin, irtisanouduin työstäni ja Toisaalta esimiehen näkökulmasta siirryin Kotkaan. Vuoden kuluttua virka laivastuullisuus on varmasti yksi tärkeimmistä tettiin avoimeen hakuun ja minut valittiin arvoista. Jokainen on vastuussa omasta vakinaiseksi. Samoihin aikoihin liityin myös osaamisestaan, omasta ja työkaverinsa Specian jäseneksi. Koen ratkaisun olleen työhyvinvoinnista sekä työyhteisön minulle hyväksi ennen kaikkea ammatilliilmapiiristä. Esimiehen johdonmukaisen sen kehittymisen kannalta. toiminnan kautta voi myös alainen on vastuullisempi. Vastuullinen työntekijä on Onko Kotkan kaupungilla määritellyt sitoutunut oman yhteisönsä asettamiin arvot ja/tai eettiset säännöt? työtavoitteisiin. Työyhteisön eettisyyttä Ei ole. Aktiivisena ammattiyhdistyksen tukevat toimintakäytännöt ja työtavat jäsenenä koen itselleni tärkeimmiksi tukevat hyvin myös omien työtavoitteiden kaupungin viime vuonna vahvistetun hensaavuttamista. kilöstöstrategian 2013–2016 arvot. Niiden toimintaperiaatteiden mukaan henkilös­ 8 Asiantuntija 1/2014 | www.specia.fi

Miten arvot jalkautettiin sinun työpaikallesi? Osallistuin henkilöstölle suunnattuun strategian esittelytilaisuuteen, jonka jälkeen odotukseni strategian toteuttamisesta olivat korkealla. Esimiehet eivät esitelleet strategiaa käytännössä, vaan siihen tutustuminen on jäänyt lähinnä oman aktiivisuuden varaan. Itse olen jo muutaman kerran ottanut työtehtäviin liittyvissä keskusteluissa strategian periaatteet esille, koska olen kokenut niiden unohtuneen lähes saman tein. Koen kuitenkin, että nimenomaan henkilöstöpalvelulla on ollut vahva pyrkimys toteuttaa strategiasta nousseita arvoja, mutta yksittäiset yksiköt eivät ole vielä omaksuneet niitä osaksi oman työyhteisön arkea.

Ovatko arvot työntekijän helposti löydettävissä? Henkilöstöstrategia on luettavissa kaupungin ja henkilöstön nettisivuilta.

Tuntevatko myös kaupunkilaiset kaupungin arvot? Kuntalaisilla on ollut keväästä 2013 mahdollisuus osallistua avoimeen keskusteluun sekä uudentyyppisen verkkopalvelun avulla että osallistumalla avoimeen kuntalaiskokoukseen. Ay-aktiivina arvostan mahdollisuutta vaikuttaa oman kunnan palvelujen ja toimintojen kehittämiseen myös tätä kautta.

Mitä ajattelet työpaikan arvoista ja eettisistä säännöistä? Eettisessä organisaatiossa työskentelee vastuullisia työntekijöitä. Työyhteisön hyvinvoinnin ja hyvän vuorovaikutuksen kannalta toivoisin, että henkilöstöstrate­ gian nostamat arvot ja päämäärät omaksuttaisiin päivittäiseen käyttöön. Tulisiko työyhteisöjen eettisten arvojen tuntemisen olla yksi kehityskeskustelun teema-alueista henkilökohtaisten työtavoitteiden saavuttamiseksi? Ja tulisiko eettistä osaamista opiskella?


| Tapahtumat |

Uskalla onnistua – työssä ja vapaa-ajalla!

29.4.2014 | klo 16.30–20.30 | Designhotelli Klaus K. | Bulevardi 2, 00120 Helsinki Lisäksi SPECIAFORUM tarjoaa jäsenille oivan mahdollisuuden verkottumiseen ja ajatusten vaihtamiseen muiden asiantuntijoiden, kollegoiden ja mahdollisten yhteistyökumppanien kanssa, maittavan cocktail-tarjoilun lomassa Helsingin ydinkeskustassa.

OHJELMA 29.4.2014

KUVA: PETRA PIITULAINEN

Tervetuloa SPECIA ry:n järjestämään, asiantuntijasekä esimiestehtävissä toimiville suunnattuun SPECIAFORUM 2014 -jäsentilaisuuteen, jonka tavoitteena on tarjota osallistujille onnistumisen avaimia. Konkreettinen ja keskusteleva ilta auttaa osallistujia omaksumaan viisi onnistumisen periaatetta ja toteuttamaan niitä käytännössä sekä tunnistamaan ja voittamaan esteet niiden toteuttamisessa – siis onnistua entistä paremmin niin työssä kuin vapaa-ajalla.

Ilmoittautuminen ja kahvit

16.30–17

suolaisella kahvileivällä

17–17.15

– puheenjohtaja Aino Harinen, SPECIA ry

Tervetulosanat

17.15–19.15 5 onnistumisen periaatetta – KM Timo Lampikoski, 4L Training & Consulting Oy www.itsensajohtaminen.com 19.15–20.30 Cocktail-tilaisuus – salaattibuffet ja viinit Tilaisuus on SPECIAn jäsenille maksuton, mutta osallistujat huolehtivat itse mahdollisista matkakustannuksistaan. Mukaan mahtuu 70 ensimmäiseksi ilmoittautunutta jäsentä.

Ilmoittautumiset sekä erityisruokavaliotiedot Aino Hariselle, aino.harinen@specia.fi, 050 492 3179 perjantaihin 17.4.2014 mennessä.

en onnistumis tt periaate a

Lisätietoja: SPECIA ry, puheenjohtaja Aino Harinen aino.harinen@specia.fi 050 492 3179

www.specia.fi | Asiantuntija 1/2014 9


| Lakimuutokset |

THINKSTOCK

Työttömyysturvaan muutoksia vuodenvaihteessa Työttömyysturvalakiin on tullut vuoden 2014 alussa monia muutoksia. Muutoksia tuli mm. työssäoloehdon pituuteen, työttömyysajan omavastuuaikaan sekä ansiopäivärahan laskentatapaan ja enimmäismaksuaikaan. Alla lista ajankohtaisista muutoksista. • Palkansaajan jäsenyys- ja työssäoloehto lyheni vuoden alussa 34 kalenteriviikosta 26 kalenteriviikkoon. Tämä tarkoittaa, että kassan jäsenelle voidaan maksaa ansiopäivärahaa aikaisintaan 26 viikon jäsenyyden ja työskentelyn jälkeen. Lyhyempi 26 viikon jäsenyys- ja työssäoloehto koskee niitä henkilöitä, jotka ovat työskennelleet 29.12.2013 jälkeen vähintään yhden työssäoloehdon täyttävän työviikon (= työtä vähintään 18 tuntia viikossa) ajan. • Työttömyysajan omavastuuaika lyheni vuodenvaihteessa seitsemästä arkipäivästä (ma-pe) viiteen arkipäivään. Tämän lisäksi omavastuuaika asetetaan vuodenvaihteen jälkeen enintään kerran vuodessa. • Ansiopäivärahan määrä lasketaan työttömyyttä edeltäneiden ansioiden perusteella työttömyyden alkaessa. 10 Asiantuntija 1/2014 | www.specia.fi

Ansiopäivärahan määrä lasketaan vuodenvaihteen jälkeen enintään kerran vuodessa. • Ansio-osan 500 päivän enimmäismaksuajasta vähennetään jatkossa 100 päivää, jos henkilöllä on alle kolmen vuoden työhistoria tai jos henkilö kieltäytyy ensimmäisen 250 työttömyyspäivärahapäivän aikana työllistymistä edistävistä palveluista tai keskeyttää palvelun. • Vuodenvaihteen jälkeen alle 300 euron työtulot eivät vaikuta ansiopäivärahan määrään. 300 euron ylittävät tulot sovitellaan työttömyysturvassa samaan tapaan kuin aikaisemmin. • Ansiopäiväraha voidaan maksaa korkeammalla tasolla, jos henkilölle on kertynyt riittävä työhistoria tai jos hän osallistuu työllistymistä edistävään palveluun.

• Ikääntyville pitkäaikatyöttömille voidaan edelleen maksaa ansiopäiväraha 500 päivän enimmäisajan jälkeen lisäpäivinä sen kalenterikuukauden loppuun, jona henkilö täyttää 65 vuotta. Tämän lisäpäiväoikeuden ikäraja on jatkossa 61 vuotta niiden henkilöiden kohdalla, jotka ovat syntyneet vuonna 1957 tai sen jälkeen. Vuosina 1950–1954 syntyneillä ikäraja on edelleen 59 vuotta ja vuosina 1955–1956 syntyneillä 60 vuotta. Oletko tietoinen liiton tarjoamista koulutuksista työttömyyden aikana tai sen uhatessa? Omaehtoisen työllistymisen tuki OTTY ry järjestää maksutonta koulutusta ja vertaisryhmiä Uudenmaan alueen työttömille tai työttömyysuhan alaisille korkeakoulutetuille. Lue lisää OTTYsta ja katso kevään koulutukset osoitteessa www.otty.fi.


| Tapahtumat |

SPECIA ry kevätkokouspäivä 2014 8.30 10.00 10.00–11.00 11.00–12.00 12.00–13.00 13.00–15.00 15.00–16.30

Kuljetus Kiasman edestä lähtee Saapuminen Fiskarsiin Opastettu kierros Fiskarsin ruukissa Aikaa ostoksille ja itsenäiselle tutustumiselle ympäristöön Lounas (ravintola Kuparisydän, noutopöytä) Kevätkokous (iltapäiväkahvit kokouksen lomassa) Paluumatka Helsinkiin

Fiskarsiin on yhteiskuljetus Helsingistä. Muutoin osallistujien matkakulut korvataan julkisten kulkuneuvojen mukaan (juna, bussi). Päivärahoja emme maksa. Lisätietoja Fiskarsin ruukista: www.fiskarsvillage.fi

Esityslista 1. Kokouksen avaus, Specia ry:n puheenjohtaja Aino Harinen 2. Kokouksen järjestäytyminen

• kokouksen puheenjohtajan valinta • kokouksen sihteerin valinta • kokouksen pöytäkirjantarkistajien valinta • kokouksen ääntenlaskijoiden valinta 3. Kokouksen laillisuuden ja päätösvaltaisuuden toteaminen 4. Esityslistan vahvistaminen 5. Toimintakertomus, tilinpäätös sekä tilintarkastuskertomus vuodelta 2013 6. Vahvistetaan tilinpäätös ja päätetään vastuuvapauden myöntämisestä hallitukselle ja muille tilivelvollisille 7. Vaalivaliokunnan asettaminen ja ohjesääntö vuodelle 2014 8. Vaalivaliokunnan valinta 9. SPECIAn strategian ja arvojen vahvistaminen 10. Muut kokoukselle tehdyt esitykset 11. Ilmoitusasiat 12. Kokouksen päättäminen

TIIA ÖHMAN

Ilmoittautumiset ja mahdolliset erityisruokavaliotiedot perjantaihin 11.4.2014 mennessä sähköpostitse osoitteeseen aino.harinen@specia.fi tai puhelimitse numeroon 050 492 3179

THINKSTOCK

Fiskarsin ruukki, lauantaina 26.4.2014 klo 10–15 (yhteiskuljetus Helsingistä Kiasman edestä klo 8.30, paluu noin klo 16.30)

TIIA ÖHMAN

www.specia.fi | Asiantuntija 1/2014 11


| Työsuhteet |

Naistutkijana ei voi olla ajattelematta, miltä naimisissa oleminen ja yksi lapsi näyttävät työnantajan silmissä. Wilhelmina Karikko

12 Asiantuntija 1/2014 | www.specia.fi


Projektityöntekijän tavoite on tehdä itsensä tarpeettomaksi. Teksti: Jaana Parkkola | Kuva: Laura Vesa

Wilhelmina Karikon, 32, erityisosaami-

salueeksi voisi nimetä liikkuvaan junaan hyppäämisen. Karikko on kolmen viime vuoden aikana työskennellyt määräaikaisena kolmessa eri projektissa Tampereen kaupungilla. – Projektityön tekeminen vaatii heittäytymistä ja päättäväisyyttä. On osattava tarttua heti toimeen ja unohtaa edellinen projekti. Turhia liikkeitä ei sallita, muuten aikataulu menee uusiksi, Karikko kertoo. Tällä hetkellä Karikko työskentelee projektisuunnittelijana Tampereen Ikäkaste-hankkeessa. Hänen työhönsä kuuluu kaksi kokonaisuutta: ikäihmisten perhehoitoa koskevan palvelumallin suunnitteleminen ja Ikäkampus-pilotti, jossa kehitetään ikäihmisten palveluita. Lisäksi Karikko muun muassa järjestelee seminaareja, tiedottaa sekä laatii toimintaohjeita ja sopimuksia. Kuulostaa valtavalta työmaalta. Miten Tampereen kaupunki voi pärjätä ilman Karikkoa, kun hänen työnsä lokakuussa loppuu? – Projektityöntekijän tavoite on tehdä itsestään tarpeeton siihen mennessä, kun projekti loppuu. Olenkin projektin alusta asti kirjoittanut itseäni siitä ulos. Kun projekti päättyy, sen tuottama prosessi siirtyy osaksi kaupungin normaalia toimintaa, Karikko kuvaa.

Elämän suunnittelu vaikeaa Epävarmuus ja tulevaisuudesta huolehtiminen ovat pätkätyöläisen arkea. Määräaikaisen on haettava aktiivisesti töitä ennen työsuhteen päättymistä. – Työttömänä työn hakeminen on aina vaikeampaa, Karikko toteaa. Kun tulevaisuudesta ei ole varmuutta, on elämän suunnittelu hankalaa. Edes sitä, missä asuu, ei voi suunnitella etukäteen. – Se ei ole perheellisenä enää mitenkään jännittävää, sanoo pienen pojan äiti. Lisäksi esimerkiksi lomat on pidettävä pois ennen projektin loppumista. – Aina lomia ei ehdi pitämään tai niitä on pidettävä ihmeellisiin aikoihin, mikä voi olla joskus lapsiperheelle hankalaa.

Epäilyttävä kolmekymppinen Karikko valmistui vuonna 2010 Lapin yliopistosta naistutkimuksen maisteriohjelmasta. Perheenlisäystä tuli vuonna 2008, kun molemmat vanhemmat olivat vielä opiskelijoita. – Lapsen saaminen opiskeluaikana toimi hyvin, koska molemmilla oli mahdollisuus hoitaa lasta. Entä miten Karikko kokee äitiyden vaikuttavan nyt työnsaantiin?

– Naistutkijana ei voi olla ajattelematta, miltä naimisissa oleminen ja yksi lapsi näyttävät työnantajan silmissä. Lisäksi kun ikää on 30 ja risat, saatan olla jonkun silmissä varsin epäilyttävä hakija, Karikko naurahtaa. – Joskus perheen lisäyssuunnitelmista on työhaastattelussa kysyttykin, vaikkei saisi.

Takataskussa monipuolista osaamista Määräaikaisuuksissa on Karikon mielestä ollut paljon myös myönteisiä puolia. – Olen saanut projekteista monipuolista työkokemusta ja kerryttänyt osaamista. Lisäksi kaupungin määräaikaisuuksissa on se hyvä puoli, että uutta työtä voi hakea sisäisiltä markkinoilta. Karikko on päässyt Tampereen kaupungilla kehittämään itseään monipuolisesti määräaikaisista tehtävistään huolimatta. Hän on suorittanut muun muassa projektipäällikkökoulutuksen ja kahden viikon harjoittelun Brysselissä Tampere Pirkanmaan EU-toimistossa. Karikko ei sulje uuden projektityön mahdollisuutta pois. Mutta. – Projektityötä olisi vielä mielekkäämpää tehdä, jos projektin jälkeen olisi vakituinen paikka mihin palata. Vakituiset paikat ovat kuitenkin ison kiven www.specia.fi | Asiantuntija 1/2014 13


| Työsuhteet |

alla. Esimerkiksi Tampereen kaupungilla auki olleen vakituisen suunnittelijan paikkaa haki 142 hakijaa.

20 vuotta pätkätöissä Petteri Suominen, 49, on työskennellyt

määräaikaisissa virka- ja työsuhteissa koko työuransa eli noin 20 vuotta. Hän valmistui Tampereen yliopistosta vuonna 1995 pääaineenaan valtio-oppi. – Määräaikaisuudet pitävät pään virkeänä, kun yhteen hommaan ei ehdi turtumaan. On ollut pakko luovia ja pysähtyä välillä miettimään, mitä haluaa tehdä, Suominen kertoo. Suominen työskentelee parhaillaan Asukaspalvelusäätiö ASPAssa viisivuotisessa projektissa, joka päättyy 2016. Sen jälkeistä elämää Suominen ei ole vielä miettinyt tarkemmin. Suominen myöntää määräaikaisten töiden haitanneen oman talouden suunnitelmallisuutta. Esimerkiksi vuoden 2010 aluehallintouudistus murskasi Suomisen omakotitalosuunnitelmat. – Työskentelin silloin sijaisena lääninhallituksen poliisiosastolla. Sijaistamani henkilö irtisanoutui, mutta en voinut hakea paikkaa, koska uudistuksen takia määräaikaisia työntekijöitä ei saanut vakinaistaa. Enkä ollut ainoa määräaikainen, joka koki uudistuksen yhteydessä saman kohtalon.

Ketjutukset maan tapa Sekä Karikko että Suominen ovat Yhteiskunta-alan korkeakoulutettujen

i

jäseniä. Yhteiskuntaalan korkeakoulutettujen toiminnanjohtajan Simo Pöyhösen mukaan määräaikaisuuksilla on joskus myös sijansa, mutta perusteettomista määräaikaisuuksista on tullut muun muassa julkishallinnossa ikävä tapa. – Erityisesti nuoria naisia palkataan määräaikaisiin palvelussuhteisiin perhevapaakustannusten pelossa ja ketjutettavien sijaisuuksien takia. Määräaikaisuudet hankaloittavat perheen perustamista ja esimerkiksi asunnon hankintaa, Pöyhönen huomauttaa. Hänen mielestään perusteettomat määräaikaisuudet ovat muodostuneet vääristyneen henkilöstöpolitiikan välineeksi, jolloin työuransa alkuvaiheessa olevat toimivat henkilöstöpolitiikan joustonvarana. – Määräaikaisuus on kätevä keino pidentää koeaikaa, se on helppo tapa päästä työntekijästä irti, sitä käytettäessä saa harrastaa lyhyen tähtäyksen henkilöstösuunnittelua ja sen avulla pidetään työntekijä nöyränä, Pöyhönen summaa. Liitto on vienyt ilmitulleet tapaukset usein oikeuteen asti, jolloin ne on todettu laittomiksi. – Valitettavan usein tapaukset ovat olleet julkisella sektorilla, ja jotkut virastot ovatkin niiden myötä vakinaistaneet henkilöstöään. Paljon on vielä tehtävää, vaikka esimerkiksi luottamusmiesten tiedonsaantioikeus henkilöstön määräaikaisuuksista on parantunut.

Puolet määräaikaisista työsuhteista ketjutettuja 48 prosenttia akavalaisista määräaikaisista tekee työtään ketjutetussa määräaikaisessa työsuhteessa, kertoo Akavan tuore jäsenkysely. Keskimäärin vastaajat olivat toisessa peräkkäisessä määräaikaisuudessaan, mutta pahimmillaan peräkkäisiä pätkäsuhteita oli kertynyt useiden vuosien ajalta kymmeniä.

Lue lisää: www.akava.fi/akavalaiset_tyoelamassa

14 Asiantuntija 1/2014 | www.specia.fi

Jatkuvat pätkät uhka terveydelle ja tasa-arvolle TJS Opintokeskuksen kehittämisasiantuntija Sikke Leinikki väitteli korkeasti koulutettujen pätkätöistä vuonna 2009. Leinikin mielestä viime vuoden tilastot osoittavat, että työmarkkinoilta otetaan nyt löysät pois. – Osa-aikainen työ on romahtanut ja määräaikaiset työt lisääntyneet. Lisäksi vuokratyötä esiintyy yrityksissä, joissa on päällä yt:t, Leinikki sanoo. Ennen määräaikaisuudet olivat Leinikin mukaan pidempiä. Nyt ne ovat lyhentyneet ja niiltä odotetaan enemmän. Vaatimukset ovat kasvaneet. – Työnantajan ei tarvitse kantaa taloudellista vastuuta projektien välisestä ajasta. Vastuun kantaa pätkätyöntekijä itse. Leinikki muistuttaa, että pitkään jatkuneet määräaikaisuudet aiheuttavat tutkimusten mukaan terveysongelmia. – Kannattaa miettiä, mitä jatkuvat pätkät tekevät omalle terveydelle ja jaksamiselle. Julkisella sektorilla on säästötalkoot ja virkojen täyttökiellot, jolloin lakisääteisiä tehtäviä tekemään tarvitaan määräaikaisia. Yleensä he ovat naisia, jotka lykkäävät määräaikaisuuksien takia perheen perustamista. – Määräaikaisuudet kohdistuvat edelleen tiettyyn sukupuoleen ja ikäryhmään. Suurin epäkohta on se, että määräaikaisuudet syventävät epätasa-arvoa naisten ja miesten välillä.


| Puheenjohtajan mietteitä |

Ammattiyhdistysliike solidaarisuuden asialla Suunnittelemme perheenlisäystä. Olemme epävarmoja niin lajista kuin rodusta, mutta olipa uusi perheenjäsenemme lopulta sitten jackrusselinterrieri, maatiaiskissa tai kultakala, sen nimi on jo päätetty. Hänestä tulee herra Nelson. Nimi juontaa juurensa esikuvaani, joulukuussa 2013 edesmenneeseen solidaarisuuden ja tasa-arvon puolesta taistelleeseen Nelson Mandelaan, joka edustaa minulle juuri niitä kaikkein tärkeimpiä arvoja. Näen Mandelan myös ay-liikkeen esikuvana: hänhän omisti elämänsä tavoitteille, joita ajamaan ammattiyhdistystoimintakin aikanaan syntyi. Mandelan poistuminen keskuudestamme yhdistettynä Kapkaupungissa viettämääni joululomaan sekä jatkuvasti lisääntyvään yhteiskunnalliseen eriarvoisuuteen ovat viime aikoina saaneet minut pohtimaan oikeudenmukaisuuden kysymyksiä aiempaakin enemmän, niin henkilökohtaisella tasolla kuin ay-rooleissa toimiessani. Nuo pohdinnat nousivat keskeisiksi myös SPECIAn hallituksen aloittaessa vuoden 2014 työskentelynsä yhteisseminaarilla Kuntien asiantuntijat KUMULA ry:n kanssa: seminaarissa pohdittavaksi nousi muun muassa ammattiyhdistystoiminnan perimmäinen tarkoitus. Tilannettamme verrattiin evankelisluterilaisen kirkon asemaan: kuten tuohon kansankirkkoon, myöskään akavalaiseen yhteisöön kuuluminen ei ole enää itsestäänselvyys. Myös vastikään julkaistun Nuorisobarometrin tulokset kertovat, etteivät nuoret ole kiinnostuneita perinteisistä vaikuttamisen areenoista kuten vaaleista tai työmarkkinapolitiikasta. Vaikuttamisen keinot ovat uusia ja vaikutuksetkin usein ennalta-arvaamattomia, ay-liikkeen olemassaoloa kyseenalaistetaan jatkuvasti, ja puheet yhteiskunnallisen epäoikeudenmukaisuuden kasvusta vievät pohjaa myös ammattiyhdistystoi-

minnalta. Siis millä ammattiliitto-SPECIA oikeuttaa olemassaolonsa vuonna 2014? SPECIAn ja KUMULAn hallitukset tuntuivat olevan yhtä mieltä siitä, että ammattiliitto lunastaa paikkansa toimimalla vahvana yhteiskunnallisena vaikuttajana sekä työelämän oikeudenmukaisuuden lisääjänä. Itse olen lähtenyt mukaan paitsi saadakseni näköalapaikan yhteiskuntaan ja mahdollisuuden tehdä tärkeitä asioita, myös siksi että koen ammattiyhdistyksillä olevan merkitystä yhteiskunnalliseen keskusteluun osallistujina ja asenteisiin vaikuttajina. Yhteiskunnallisen eriarvoisuuden kasvu on suuntaus, jota meidän, usein alipalkattuja sekä pätkätöiden tai työttömyysjaksojen värittämiä työuria etenevien asiantuntijoiden etujärjestönä tulee pyrkiä estämään. Korkeamman koulutuksen tulee näkyä palkkauksessa, totta kai, mutta se ei saa johtaa siihen, että juopa paremmin ja huonommin toimeentulevien välillä syvenee entisestään. Myös julkisen sektorin riittävistä resursseista tulee huolehtia. Mandelankin ajamaa solidaarisuutta voidaan vaatia paitsi koko yhteiskunnalta, myös työelämältä. Reilu työelämä on kohtuullinen ja antaa siihen osallistujille mahdollisuuden vaikuttaa ja tulla kuulluiksi. Ja tokihan vaikuttaminen kiinnostaa edelleen: nettialoitteet ja ostoboikotit ovat vain yksittäisiä esimerkkejä niistä uusista vaikuttamisen keinoista, joilla suuret massat ovat lähteneet liikkeelle yhteisten asioiden puolesta. Ammattiyhdistyksen olemassaolon oikeutuksen pohdinta hallituksessa on tärkeää, mutta tämän kaiken tulee näkyä myös teoissamme ja viesteissämme: ammattiliitot puhuttelevat jäseniään sekä keskusteluun osallistujina että konkreettisten palvelujen tarjoajina. Kun perinteinen akavalainen maailma

tuntuu ajautuvan entistä kauemmaksi uusien sukupolvien arjesta, ay-liikkeen tulisi arvioida tavoitteitaan ja toimintatapojaan uudelleen niin sisäisesti kuin ulkoisesti. Tällä viittaan paitsi ulkoisiin epäkohtiin puuttumiseen, myös liiton sisäisen dialogin ja avoimuuden lisäämiseen sekä tarvittaessa rakenteellisiinkin uudistuksiin. Ammattiliiton tulisi olla sellainen, jonka jokainen jäsen kokee omakseen ja jossa jokaisella on myös halutessaan mahdollisuus vaikuttaa. Käytännössä tämä tarkoittaa ainakin uusien viestintävälineiden käyttöönottoa, vaikuttamisjärjestelmän yksinkertaistamista, vahvaa aloitteellisuutta ja osallistumista sekä ihmisten arjen ja ay-toiminnan tuomista lähemmäs toisiaan. Paitsi jäsentä palvellen ja hänen etujaan ajaen, SPECIA osallistuu solidaarisuuden edistämiseen tukemalla myös esimerkiksi Reilua kauppaa ja osallistumalla Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskus SASK ry:n toimintaan. SPECIA varaa budjetistaan myös vuosittain määrärahan kehitysyhteistyöhön. Nämä asiat nähdään SPECIAssa tärkeiksi, ja niitä arvostavat vuonna 2013 tehdyn arvo- ja asennetutkimuksen mukaan myös jäsenemme. Kuten Mandelakin toteaa, kukaan ei syntyessään vihaa toista ihmistä esimerkiksi ihonväriin perustuen. Myöskään epäreiluus, ahneus tai syrjintä eivät ole sisäsyntyisiä vaan opittuja. Siinä missä Mandela aloitti taistelunsa tasa-arvon puolesta viime vuosisadan puolivälin Etelä-Afrikassa, tuntuvat reiluus ja oikeudenmukaisuus valideilta ja taistelun arvoisilta tavoitteilta myös alati muuttuvassa työelämässä ja tulevissakin yhteiskunnissa. Näin ollen lopulta myös tämän lehden teemaksi valikoitunut solidaarisuuden edistäminen olkoon olemassaolomme oikeutus – niin tänään kuin huomennakin. Aino Harinen aino.harinen@specia.fi

www.specia.fi | Asiantuntija 1/2014 15


| Projektit |

Hyvä työelämä on globaali asia SPECIA on mukana tämän vuoden alusta startanneessa SASK:n eli Suomen ammattiliittojen solidaarisuuskeskuksen hankkeessa ”Obuasin naiset ja lapset”. Teksti: Hanna-Mari Savolainen | Kuvat: SASK

16 Asiantuntija 1/2014 | www.specia.fi

i Joka vuosi 0,7 prosenttia SPECIAn vuosibudjetista osoitetaan kehitysyhteistyöhön. Kehitysyhteistyöllä tarkoitetaan köyhemmän maan kansalaisten auttamista, joko tukemalla yksittäistä projektia tai jatkuvaa toimintaa.


Hankkeeseen lähdettiin mukaan, sillä SPECIA haluaa osallistua talkoisiin paremman työelämän puolesta myös globaalilla tasolla. Hanke pyörii suurelta osin Nenäpäivä-tuella ja kestää alustavasti joulukuuhun 2015 ja tänä aikana on tavoitteena voimaannuttaa Obuasin kaivostyömaa-alueen naisia ja sitä kautta kohentaa koko yhteisönsosiaalista ja taloudellista asemaa. Seuraavaksi tutustutaan hankkeen taustaan ja tavoitteisiin hieman tarkemmin. Kaivosyhteisöissä Afrikassa on työpaikkojen olemassaolosta huolimatta yleisesti matalat tulot ja korkea hintataso, ja lisäksi suurimmassa osassa perheitä mies on ainoa rahan ansaitsija. Useimmilla kaivosmiesten vaimoilla on hyvin vähän koulutusta, ei juuri lainkaan ammattitaitoa eikä siten mahdollisuuksia myöskään yrittäjyyteen tai muuhun taloudelliseen toimintaan. Vastuu koko perheen elättämisestä lankeaa siis miehelle, minkä vuoksi miehet yleensä kontrolloivat perheen resursseja, eivätkä suinkaan välttämättä aina vaimojensa ja lastensa eduksi. Tämä usein johtaa naisten ja lasten huonoon elämänlaatuun, heikkoon ravitsemukseen ja osin sen seurauksena heikkoon koulumenestykseen tai koulun keskeytykseen ja lapsityöhön, teiniraskauksiin ja naisten rajalliseen perhesuunnittelua koskevaan päätäntävaltaan. Kaikki nämä tekijät vaikuttavat sekä naisten että lasten fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen. Obuasin kaivosmiesten vaimot ovat vuonna 2012 Ghanan kaivostyöläisten liiton tuella perustaneet yhdistyksen, jonka tarkoituksena on tarttua yllä kuvailtuihin sosiaalisiin ja taloudellisiin ongelmiin. Yhdistys toimii Anglo Gold Ashanti -yhtiön toimipaikan ympärille toistasataa vuotta sitten syntyneessä Obuasin kaupungissa, jonka lempinimi ”The Golden City of Ghana” on toistaiseksi jossain määrin utopistinen. Kaivosmiesten vaimojen yhdistyksen ajatuksena on kantaa kortensa kekoon organisoimalla ja voimauttamalla naiset sosiaalisesti ja taloudellisesti, jotta

i

Lisätietoja talkoomatkoista ja linkki hakulomakkeeseen: www.sask.fi/toiminta/talkoomatkat

heillä on edellytykset kasvattaa terveitä, onnellisia ja hyvin koulutettuja perheitä. Tähän mennessä naiset ovat järjestäneet siivoustalkoita, urheilutapahtumia ja keskustelutilaisuuksia mm. naisten oikeuksista ja terveysasioista. Yhdistyksen jäsenet ovat myös vierailleet orpokodeissa auttaakseen niiden henkilöstöä raskaassa työssä ja tukeneet kolmea yhdistyksen jäsentä pitämään pystyssä pienet yrityksensä, jotka olivat konkurssin partaalla. Hankkeen tavoitteena on parantaa Obuasin naisten taloudellista ja sosiaalista asemaa tukemalla omaa tulonmuodostusta, jotta naiset voivat osallistua perheidensä elämänlaadun parantamiseen ja koko yhteisön hyvinvoinnin lisääntymiseen. Konkreettisesti tämä tapahtuu naisten lukutaitoa ja yrittäjyyttä tukemalla, itsetunnon kohottamiseen

tähtäävillä toimilla ja uusien jäsenten hankkimisella yhdistykseen. Kun naisten elämänhallintataidot paranevat, he pystyvät saamaan aseman aktiivisina toimijoina koko alueen hyväksi. Hyödynsaajina ovat ensisijaisesti hankkeen avulla voimautetut naiset ja välillisesti heidän perheensä ja koko yhteisö. SASK:n hankekoordinaattori Tarja Valtonen osallistui hankkeen avajaistilaisuuteen helmikuussa. Tunnelma paikan päällä oli erittäin innostunut ja paikalliset naiset ideoivat aktiivisesti erilaisia toimintamuotoja hankkeen toteuttamiseksi. Tulevaisuuteen ja hankkeen onnistumiseen suhtauduttiin valtavan positiivisesti ja toiveikkaasti. Hanketta seurataan ja arvioidaan tämän vuoden aikana aktiivisesti ja Obuasin kuulumisista voit lukea aina myös Asiantuntijasta. www.specia.fi | Asiantuntija 1/2014 17


| Lyhyesti |

Eläkeuudistus-sivusto kokoaa eläkeneuvotte­lujen faktat ja taustat Työmarkkinakeskusjärjestöjen väliset neuvottelut työeläkejärjestelmän uudistamiseksi ovat käynnissä. Uudistuksen on tarkoitus tulla voimaan 2017 alussa. Uudistusta valmistelevien osapuolten yhteiseksi tietokanavaksi on avattu nettisivusto osoitteessa www.elakeuudistus.fi (ruotsiksi www.pensions­ reformen.fi). Sivuston ylläpidosta vastaa Eläketurvakeskus. Sivustolla kerrotaan muun muassa uudistuksen tavoitteista, joita ovat työeläkejärjestelmän rahoituksen ja

riittävän eläketurvan sekä sukupolvien välisen oikeudenmukaisuuden turvaaminen. Myös työurien pidentyminen on uudistuksen keskeinen tavoite. Eläkeuudistus.fi -sivustolla ei esitellä eri osapuolten neuvottelutavoitteita eikä kampanjoida minkään vaihtoehdon puolesta.

Tietopankki kansalaisille ja medialle Eläkeuudistus.fi -sivustolla on tietoa siitä, mitä työeläke sisältää tällä hetkellä ja miten järjestelmä on kehittynyt tähän mennessä. Aikajanan avulla voi palata vanhoihin uutisaiheisiin ja dokumentteihin, kuten hallitusohjelmaan ja työryhmien muistioihin.

Sivustolla ei esitellä eri osapuolten neuvottelutavoitteita eikä kampanjoida minkään vaihtoehdon puolesta.

elakeuudistus.fi pensions­reformen.fi

18 Asiantuntija 1/2014 | www.specia.fi

Tavoitteena on pitää kansalaiset ajan tasalla siitä, mitä eläkejärjestelmän uudistuksessa tapahtuu, mitkä tahot uudistusta valmistelevat ja minkälaisille taustaselvityksille työ pohjautuu. Tärkeää on kertoa myös, että uudistukset suuntautuvat tulevaisuuteen, eivätkä muuta nyt maksussa olevia eläkkeitä ja niiden ehtoja. Tiedotusvälineille sivusto toimii parhaimmillaan tietopankkina ja historiallisena arkistona, josta voi tarkistaa aiemmat muutokset sekä nykyiset eläke-etuudet, ikärajat ja karttumat. Sivusto on kaksikielinen. Pääsääntöisesti kaikki materiaali on sekä suomeksi että ruotsiksi, mutta aikajanan materiaaleja ei käännetä ruotsiksi. Sama aineisto löytyy kuitenkin tekstinä historia-osuudesta molemmilla kielillä.


| Svensk Resumé |

SPECIAs styrelse har tillsammans med alla medlemmars möjlighet till deltagande tagit fram SPECIAs värderingar. Värderingarna kan ses som grunden i all verksamhet. SPECIAs värderingar är följande: • Framgång och styrka tillsammans • Fördomsfrihet och mod • En positiv inställning och arbetsglädje • Sinne för rättvisa • Måttfullhet SPECIA håller sitt vårmöte lördagen den 26 april klockan 13.00 i Fiskars. Mötet är öppet för alla. Deltagarna bjuds även på en guidad rundvandring i Fiskars bruksmiljö klockan 10 samt en lätt lunch klockan 12. Mötesdeltagarnas resekostnader ersätts för tåg- och bussresor. En gemensam buss för SPECIA-medlemmar åker från Helsingfors till Fiskars med start klockan 8.30 utanför Kiasma. Bussen avgår klockan 15.00 från Fiskars. Om du ämnar delta ber jag dig att anmäla det till adressen aino.harinen@specia.fi eller på numret 050 492 3179 före den 11 april. Välkommen! De centrala arbetsmarknadsorganisationernas förhandlingar om en reform av arbetspensionssystemet har kommit i gång. Organisationerna har avtalat om att lägga fram ett förslag till en långsiktig reform av pensionssystemet hösten 2014. Ifall du är intresserad av frågor kring pensionsreformen hittar du mera information på adressen www.pensionsreformen.fi. Det skett betydande förändringar i arbetslöshetsskyddet från och med början av året. De viktigaste förändringarna är följande: • Det har blivit enklare att få förtjänstskydd, då arbetsvillkoret förkortats från åtta till sex månader.

• Självrisktiden för arbetslöshetsdagpenningen har förkortats från sju till sex dagar, vilket betyder att en person som blir arbetslös får rätt till dagpenning efter fem dagars arbetslöshet. Självrisktiden fastställs högst en gång per år. • Det har införts en skyddsdel på 300 euro gällande arbetslöshetsförmånerna. Arbetsinkomsterna påverkar alltså arbetslöshetsförmånerna endast för den del som överskrider 300 euro. • Nivåerna för den inkomstrelaterade dagpenningen har minskat till två: grundnivån och den förhöjda nivån. Den förhöjda dagpenningen stiger till nivån för omställningsskyddet. Den arbetslösa får förhöjd dagpenning under tiden för sysselsättningsfrämjande service samt 90 dagar i början av arbetslösheten, om personen har en arbetskarriär på minst 20 år bakom sig (och av den tiden har varit medlem i en arbetslöshetskassa i minst fem år) och han eller hon har blivit uppsagd utan egen förskyllan. Annars betalas dagpenning enligt grundnivån. Omställningsskyddets förtjänstdel avskaffas. • Nivån på dagpenningen är i kraft i ett år: då arbetsvillkoret uppfylls görs inte en ny uträkning av dagpenningen om det är mindre än ett år sedan den senaste uträkningen. • Den maximala tiden för arbetslöshetsdagpenning blir beroende av personens arbetshistoria. En person med en arbetshistoria på under tre år har rätt till dagpenning i högst 400 dagar, medan övriga får dagpenning i högst 500 dagar. • Utbetalningstiden för förtjänstdelen förkortas med 100 dagar för den som vägrar delta i sysselsättningsfrämjande service och inte har deltagit i sysselsättningsfrämjande service i minst 40 dagar under de 250 första dagarna som personen har lyft arbetslöshetsdagpenning. Simon Huldén SPECIA rf

www.specia.fi | Asiantuntija 1/2014 19


Kaikki naiset

älkööt

tehkö

käsitöitä. Minna Canth

Markkinointiviestinnän projektijohtaminen

Koulutus alkaa 7.4. Helsingissä.

Suuntana sosiaalinen media Koulutus alkaa 8.4. Helsingissä.

Kiinteistönvälittäjän koulutusohjelma Koulutus alkaa 9.4. Helsingissä ja 15.10. Oulussa.

Itsensä johtaminen

Johtamisen erikoisammattitutkinto

Koulutus alkaa 8.5. Helsingissä ja 25.9. Oulussa.

Viestinnän suunnittelu

Koulutus alkaa 21.5. Helsingissä.

Talouden tunnusluvut johtamisen tukena Koulutus alkaa 3.6. Helsingissä ja 17.9. Oulussa.

Presentation and Selling Skills Koulutus alkaa 9.6. Helsingissä.

Koulutus alkaa 10.4. Helsingissä.

Vuorovaikutustaidot johtamis- ja esimiestyössä Koulutus alkaa 28.4. Helsingissä.

Työsuhdeasiat tutuksi

Koulutus alkaa 28.4. Helsingissä.

Lue lisää: markinst.fi

Tunnistettava muutos.

91 % asiakkaistamme suosittelee koulutustamme! (Asiakaspalaute 2013)

Asiantuntija 1/2014  

Asiantuntija on SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n jäsenille kohdistettu julkaisu, joka käsittelee jäsenkunnalle keskeisiä...

Asiantuntija 1/2014  

Asiantuntija on SPECIA – Asiantuntijat ja ylemmät toimihenkilöt ry:n jäsenille kohdistettu julkaisu, joka käsittelee jäsenkunnalle keskeisiä...