Page 1

Hyviä tyyppejä tarvitaan myös työpaikoilla, sanoo eetikko Antti Kylliäinen s. 12

Terhi Majasalmi: Perussäännöt talouden hallintaan – perehdy, suunnittele ja toimi s. 18

Palkkatutkimus 2017 s. 22

Aito HSO ry:n jäsenlehti No. 2–3/2017 45. vuosikerta

Oili Valkila:

Työelämässä tarvitaan naisen apua naiselle s. 14

Seminaariextra s. 6–17


22

2–3/2017

Palkkatutkimus 2017

Tuoreet luvut HSO:iden ansiokehityksestä

3 Puheenjohtajalta: 4 Alkupalat 6 SEMINAARIEXTRA: Virity ja Verkostoidu -seminaari 2.11.2017 tarjoaa tietoa ja tunnelmaa. Tutustu ohjelmaan, puhujiin ja yhteistyökumppaneihin. 12 SEMINAARIEXRA: Hyviä tyyppejä tarvitaan myös työpaikoilla, sanoo eetikko Antti Kylliäinen 14 SEMINAARIEXTRA: Kouluttaja Oili Valkila peräänkuuluttaa työelämään naisen tukea naisille 17 Yhteistyössä: Paasitornissa moderni ja leikkisä kohtaavat historiallisen 18 Perussäännöt oman talouden hallintaan: Perehdy, suunnittele ja toimi 22 Palkkatutkimus 2017: Palkat nousseet samaa tahtia muiden palkansaajien kanssa

6–17

28 Uratarina: LinkedIn vei Susannan Liettuaan 30 Haaga-Helia: Tulevaisuus ja HSO-henki kohtaavat: haastattelussa koulutusohjelmajohtaja Tuula Tuomainen 32 Uratarina: Muutokseen täytyy olla valmis, sanoo johdon assistentti Heidi Koivumäki 34 Opiskelijat: Rohkeasti ulkomaille 36 Kielenhuolto: Assistentti, työpaikan tekstitaituriko? 38 Tapahtumat: Uraillassa opiskelijoille työelämätietoa ja leffaa 40 Edunvalvonta: Paikallinen sopiminen: Mitä, miten ja miksi? 42 Uutiset

34 Ilmoitusmyynti Aito HSO ry (09) 586 5020 hso@aitohso.fi

Numero 2–3/2017 Kannen kuva Tarja Nenonen 2 AITO 2–3/2017

AITO HSO RY Eerikinkatu 20 C 37 00100 Helsinki Puhelin (09) 586 5020 hso@aitohso.fi www.aitohso.fi

Ilmoitusaineistot maarit.rapp@aitohso.fi Painosmäärä 3 000 kpl

R PÄ

ISTÖME

Aito HSO on laadun tae

R I

Toimituspäällikkö Maarit Rapp 040 575 5996 maarit.rapp@aitohso.fi

Painopaikka Libris Oy, Helsinki KK

Päätoimittaja Marina Paulaharju 050 560 4230 marina.paulaharju @merimieselakekassa.fi

Toimittajat 2–3/2017 Taru Eboreime Kati Ilomäki Leena Jaakkola Pia Kangasniemi Tarja Nenonen Anni Piipponen Marjo Valjakka Karoliina Viitasalo

Ilmestyy 4 kertaa vuodessa 45. vuosikerta

YM

36

M

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet 4041 0014

Taitto Nymandesign Oy ISSN 0783-4942 Aikakausilehtien Liiton jäsen

Jäsenmaksu vuonna 2016 1,1 % bruttopalkasta. Kannatusjäsenmaksu 65 €. Yhdistyksen pankkitili Nordea 155530-100728 IBAN: FI0615553000100728 BIC: NDEAFIHH

Aito HSO ry:n on ammatti-, alumni- ja palvelujärjestö, jonka jäseniä yhdistää korkea­ tasoinen ja ainutlaatuinen HSO-koulutus. Jäsenemme ovat suorittaneet tradenomi, HSO -tutkinnon Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa tai alimman korkea-asteen tutkinnon Haaga-Heliaa edeltäneessa Helsingin Sihteeriopistossa. Koulutus antaa erinomaiset valmiudet toimia eri alojen työpari-, asiantuntija ja esimiestehtävissä.


Puheenjohtajalta KUVA UZI VARON

Syksyn huippuhetkiä JOKA TOINEN vuosi teemme jäsenten kes-

kuudessa palkkatutkimuksen. Tällä kertaa uutiset ovat iloisia. Kokoaikaisten kuukausipalkkaisten keskipalkka on noussut peräti 1,6 % kahden vuoden takaisesta tasosta. Eikä kyseisenä aikana ole juuri ei-oota enempää ollut jaossa yleiskorotuksina tai TES-korotuksina. Tutkimustulosten perusteella valtaosalla palkka on noussut itse neuvotellen joko työpaikan vaihdoksen yhteydessä tai työtehtävien muuttuessa. Yhä useampi on käyttänyt korotuksissa apuna palkkasuosituksiamme. Sekin ilahduttaa minua paljon. Palkkasuosituksemme perustuvat palkkatutkimustietoon. Siksi on tärkeää tehdä säännöllisesti palkkatutkimusta ja myös tärkeää saada teidän jäsenten vastauksia. Ilahduttavaa on myös se, että tulosten mukaan HSO-jäsenet pitävät kiinni työajoistaan. Kuinka helppoa onkaan nykyteknologian aikaan vastata sähköposteihin ja puheluihin illalla työkännykästä. Opiskelijoille syyskuussa järjestetyssä uraillassa kuulimme muutaman hiljattain valmistuneen alumnin puheenvuorot. Toinen alumneista muistutti, että työajan lisäksi on tärkeää olla omaa aikaa, vapaa-aikaa. Todella tärkeää kaikkien muistaa. Tutkimuksemme mukaan vastaajat eivät tee juurikaan ylitöitä ja yhä useammalla on mahdollisuus mm. etätöihin. Hyvä juttu! TYÖELÄMÄ ON muun muassa digitalisaa-

tion seurauksena muutoksessa. Työtehtäviä katoaa ja samalla syntyy tilalle aivan uusia tehtäväkokonaisuuksia. Lisäksi vanhempien ikäluokkien siirtyessä eläkkeelle työelämään astuu erilaisen arvopohjan ja erilaisia odotuksia omaavia nuoria. Haaga-Heliasta johdon assistenttikoulutusohjelma ja sen edeltäjät ovat aina pyrkineet tarjoamaan tulevaisuuden työelämän tarpeisiin sopi-

via monipuolisia osaajia. Sisältöä ja painotuksia on muokattu yhteistyössä alumnien ja tulevaisuuden tutkijoiden kanssa. Kuten tässä lehdessä toisaalla voitte lukea, koulutusohjelmamme on myös murroksessa. Työelämän muutokseen on vastattava, jotta varmistamme koulutusohjelmasta valmistuvien hyvän työllistymisen ja riittävän palkkatason myös jatkossa. Koulutusohjelman nimenmuutos on käynnistynyt yhteistyössä opettajien, johdon, opiskelijoiden, alumnien ja yhteistyökumppaneiden kanssa kesällä 2017. Nykyisen koulutusohjelman ja sen edeltäjien maine sekä niistä valmistuneiden työllistyminen on ollut erinomaisella tasolla. Loistavaa brändiä on rakennettu 50 vuoden ajan. On tärkeää rakentaa silta uuden ja vanhan välillä ja myös valmistella asiaa suurella viisaudella, ettei heitetä lasta pesuveden mukana.

»Työelämän muutokseen on vastattava, jotta varmistamme koulutusohjelmasta valmistuvien hyvän työllistymisen ja riittävän palkkatason myös jatkossa.»

muutosten virrat heijastuvat myös käynnistettyyn Aito HSO ry:n uuden strategian ja toiminnan kärkien valmisteluihin. Haluamme tulevaisuudessakin tarjota parasta mahdollista vaihtoehtoa järjestäytyä uuden ajan ammattijärjestöön. Arvotutkimuksemme mukaan olemme edelläkävijöitä ja rohkeita kokeilijoita. Sen pohjalta uskon meillä olevan hyvät valmiudet olla työelämän, koulutuksemme ja alumnijärjestömme parhaita kehittäjiä. Kohtaamisiin eri foorumeilla! n EDELLÄ MAINITUT

Marina Paulaharju Aito HSOn puheenjohtaja marina.paulaharju@merimieselakekassa.fi 050 560 4230 AITO 2–3/2017 3


2–3/17

Alkupalat

Muistathan pitää jäsentietosi ajan tasalla! VAIHTUIKO TYÖPAIKKA? Muuttuiko

osoitteesi? Pitämällä jäsentietosi ajantasaisina pysyt mukana oman HSO-verkostosi tapahtumissa ja kuulumisissa. Näin saat myös Aitoa asiaa -jäsentiedotteen kuukausittain sähköpostiisi.

Jäsentietosi voit päivittää helposti joko Akavan Erityisalojen sivuilta (www. akavanerityisalat.fi) löytyvillä lomakkeilla tai jäsenen sähköisessä asioinnissa. Voi olla myös meihin yhteydessä sähköpostitse jasenasiat@aitohso.fi. n

Tunnetko jo Member+ -jäsenedut? MEMBER+ ON keväällä avattu

jäsenetupalvelusivusto, joka tarjoaa akavalaisten liittojen jäsenille ja heidän perheenjäsenilleen laajan valikoiman vapaa-aikaan ja lomailuun liittyviä jäsenpalveluja.

Tarjolla on muun muassa lomahuoneistoja moneen makuun sekä terveyteen ja hyvinvointiin liittyviä palveluja. Tutustu palveluun osoitteessa www.memberplus.fi n

Lumenelta jäsenetu Aito HSOn jäsenille LUMENE TARJOAA Aito HSOn jäsenille

25 prosentin ostoedun Espoon tehtaanmyymälän tuotteista tiettyjen kampanjaviikkojen ajan. Ostoetu on voimassa vielä tänä syksynä viikoilla 48–49. Tarjoukseen kuuluvat myös Cutrin ja Kiilto-tuotteet sekä ja 2-laatuiset tuotteet. n

Lue lisää jäsenen extranetistä

Tapahtumakalenteri syksy 2017 3.10.2017 Hotel Haaga Central Park

Akavan Erityisalojen tilaisuuksia jäsenille syksyllä 2017 3.10.2017 • Sosiaalinen media opiskelijan työhaun apuna -webinaari

5.10.2017

• Aivojen oikotiet vaikuttavaan esiintymiseen

10.10.2017

• Miten neuvottelen palkkani -webinaari

12.10.2017

• Myötätunto työelämässä – enemmän tuloksia ja hyvinvointia

24.10.2017

• Paineensietokyky paremmaksi – treenaa resilienssiä -webinaari

Lue lisää Akavan Erityisalojen verkkosivuilta www.akavanerityisalat.fi tai uusimmasta Yhteenveto-lehdestä. n 4 AITO 2–3/2017

Tervetuloa tutustumaan uudistettuun hyvän olon hotelliin tiistaina 3.10.2017 klo 17–19. Tapahtuman aikana pääsemme kierrokselle hotellissa sekä nauttimaan kehonhuoltohetkestä Wellness Studiossa ja tilaisuuden päätteeksi vielä lasilliset kuohuvaa maistuvien Finger Foodien kanssa. n

Nyt saa olla mieltä! ONKO JÄSENLEHTI AITO sinulle

tärkeä? Mikä juttu oli paras? Mitä aiheita pitäisi olla enemmän, mitkä teemat eivät kiinnosta sinua pätkääkään? Haluatko lehden kannettuna postilaatikkoosi vai lukisitko mieluimmin sähköistä lehteä? Saat pian jäsenlehti Aidon ilmestymisen jälkeen sähköpostiisi lukijakyselyn. Toivottavasti olet ehtinyt tutustua tuoreeseen numeroon ja käytät hetken aikaa kyselyyn vastaamiseen. Käytämme kyselystä saatuja tuloksia Aito HSOn jäsenviesinnän kehittämiseen, joten jokainen mielipide on tärkeä! Arvomme vastaajien kesken Finnkinon leffalippupaketteja. n

2.11.2017 Virity ja Verkostoidu –seminaari Ajankohtainen ja paljon kiitosta saanut seminaarimme kutsuu jälleen ajankohtaisten työelämäaiheiden äärelle torstaina 2.11.2017. Tänä vuonna seminaari järjestetään Paasitornissa Helsingin Hakaniemessä. n

21.11.2017 Syyskokous Aito HSO ry:n sääntömääräinen syys­ kokous järjestetään tiistaina 21.11. klo 17.00 Radisson Blu Seasidessa Helsingissä. Seuraa viestintää uutiskirjeissä ja Aito HSOn verkkosivuilla, tapahtumakalenteri päivittyy koko ajan! n


Laatulaina

ästä. Siinä täytyy olla ”Työn on oltava mielek inen. pelkkä tuloksen tekem joku muu aspekti kuin issään nimessä uhrata Eikä työn takia pitäisi m itselle tärkeitä.” niitä asioita, jotka ovat an Riikka Kämppi, Maailm

Love us – we will love you back

Kuvalehti

Lisää Riikan ajatuksia Virity ja Verkostoidu 7. -seminaarissa 2.11.201

SEURAA AITO HSOn kuulumisia

Facebookissa, Instagramissa, Linked­ Inissä ja Twitterissä. Tykkääjät hoksaavat parhaiten peruutuspaikat jäsentilaisuuksiin, tuoreimmat työelämäkuulumiset ja työpaikkapörssin nopeat haut. n

Aidot appit Pistä tärkeät asiat muistiin sähköiseen muistikirjaan ja pyöräytä ammattimainen video kätevällä työkalulla. Taas on tarjolla käteviä sovelluksia hyödyksesi ja iloksesi! 1 OneNote Tarkoitus: Digitaalinen muistikirja Kieli: suomi, ruotsi, englanti ja muita Käyttöjärjestelmä: Android 4.4 tai uudempi, iOS 9 tai uudempi Kuvaus: Kaikki muistiinpanosi yhdessä paikassa, aina mukanasi. OneNote on digitaalinen muistikirja, johon voit tallentaa tehtäväluettelosi, luento- ja kokousmuistiinpanosi, lomasuunnitelmasi ja kaiken muunkin, minkä haluat muistaa tai pitää järjestyksessä. n

play.google.com/store/apps/details?id= com.microsoft.office.onenote itunes.apple.com/us/app/microsoft-onenote/ id410395246?mt=8 2 Google Keep Tarkoitus: Digitaalinen muistikirja Kieli: suomi, ruotsi, englanti ja muita Käyttöjärjestelmä: Android, iOS 8 tai uudempi Kuvaus: Merkitse mietteesi muistiin nopeasti, ja saat aiheesta muistutuksen myöhemmin oikeassa paikassa tai oikeaan aikaan. Google Keepin avulla teet kätevästi muistiinpanoja tai luot luetteloita oman muistisi tueksi ja voit jakaa sisältöä myös kavereille ja perheenjäsenille. n

play.google.com/store/apps/details?id= com.google.android.keep itunes.apple.com/us/app/google-keep-notes-and-lists/ id1029207872?mt=8

3 GIF Keyboard Tarkoitus: Videonmuokkaus Kieli: suomi, englanti, ruotsi ja muita Käyttöjärjestelmä: Android 4.0.3 tai uudempi, iOS 8 tai uudempi Kuvaus: Eivätkö sanat riitä kertomaan? Muokkaa tekemiäsi GIFejä (lyhyt toistuva viedeoleike) tai videoita sovelluksen avulla haluamallasi tavalla ja ilmaise paremmin esimerkiksi tunne, jonka haluat videosta välittyvän. n

play.google.com/store/apps/details?id= com.riffsy.FBMGIFApp itunes.apple.com/us/app/gif-keyboard/id917932200?mt=8 4 Quik Tarkoitus: Kuvien ja videoiden muokkaus Kieli: englanti ja muita Käyttöjärjestelmä: Android 5.0 tai uudempi, iOS 9 tai uudempi Kuvaus: Tee omista kuvistasi videoita ja lisää niihin esimerkiksi musiikkia ja muita tehosteita. Voit muokata sovelluksen avulla myös omia videoitasi. n

play.google.com/store/apps/details?id= com.stupeflix.replay itunes.apple.com/us/app/quik-gopro-video-editor-to-editclips-with-music/id694164275?mt=8

AITO 2–3/2017 5


SEMINAARIEXTRA TEKSTI AITO HSO RY KUVA MAARIT RAPP

Virity ja Verkostoidu tarjoaa tietoa ja tunnelmaa

Ilmoittaudu mukaan – paikkoja rajoitetusti!

Viime vuonna huippusuosion saanut Virity ja Verkostoidu -seminaari tulee jälleen! Tällä kertaa seminaari järjestetään historiallisessa Paasitornissa Helsingin Hakaniemessä 2.11. Puhujakaarti on maineikas ja ajankohtainen.

– HALUAMME tarjota jokaiselle Aito HSOn

jäsenelle soveltuvan tapahtuman, jossa yhdistyvät kiinnostava sisältö sekä rento verkostoituminen kollegojen ja yhteistyökumppanien kanssa. Viime vuonna seminaari tuli täyteen lähes viimeistä paikkaa myöten ja myös tänä vuonna on ilmoittautuminen edennyt ripeästi, kertoo Aito HSO ry:n järjestöpäällikkö Maarit Rapp. – Kannattaakin siis olla nopea, jos seminaarilipun hankkiminen on mielessä. Virity ja Verkostoidu -seminaarin puhujat ja tunnelma saivat osallistujilta huikean positiivista palautetta. Miten tapahtuman suunnittelu on edennyt tänä vuonna? – Olemme pyrkineet löytämään sellaisia aihekokonaisuuksia, jotka saavat osallistujien ajatukset liikkeelle, tuovat uutta puhtia omaan työhön ja jaksamiseen. Asiasisällön lisäksi myös ulkoisten puitteiden täytyy olla kunnossa. Aito HSOn jäsenet ovat vaativia kokousvieraita – järjestäväthän he itsekin korkeatasoisia tapahtumia ja tilaisuuksia työssään. Tärkeää on myös hyvä tunnelma; seminaarista pitää jäädä hyvä fiilis pitkäksi aikaa. VIIME VUODEN

6 AITO 2–3/2017

VIRITY JA VERKOSTOIDU - seminaari antaa hyvän

Tapahtuman verkkosivuilta löytyy muuten kätevästi tulostettava infopaketti, jota voi käyttää apuna siinä vaiheessa, kun esittelee omaa seminaariosallistumista esimiehelle, hän vinkkaa.

yleiskat­sauksen työelämän polttaviin teemoihin. Puheenvuoroissa käsitellään muun muassa työpaikan ihmissuhteita, omien voimavarojen haltuunottoa ja hyödyntämistä sekä viestinnän eri aiheita aina sosiaaMaarit Rapp lisen median häiriköintitilanteista jämäkkään kasvokkaisviestintään. Myös tapahtumien järjestämiseen on tarjolla toi- OMIA SEMINAARITÄRPPEJÄ Aito HSOn mivia ja käytännössä testattuja ammatti- järjestöpäällikön on vaikea nimetä: – Yhlaisvinkkejä. – Ihan varmasti jokainen se- tä yksittäistä suosikkia ohjelmasta on tominaarivieras saa tapahtumasta hyvät eväät della vaikea nostaa esiin, sen verran kiinomaan työhönsä ja jaksamiseensa, Maarit nostavia ovat kaikki puhujat. Tietoisku lupaa. – Ja tietenkin paljon iloista mieltä EU-tietosuojasta koskettaa lähes kaikkia pimenevään syksyyn! organisaatioita, se kannattaa kuunnella tarkkaan. Oili Valkialan puheenvuoro asTÄNÄKIN VUONNA Virity ja Verkossertiivisesta viestinnästä ja eetikko Antti toidu -seminaarin osallistujamaksu on Kylliäisen osuus, jossa hän puhuu positiiAito HSOn jäsenille erittäin edullinen: visuuden merkityksestä työyhteisössä ovat – Seminaarilipun hinta ei saa olla kynnys- suosikkilistani kärjessä. Mukava on saada kysymys kenellekään. Yleensä osallistujien myös Haaga-Helian rehtorin Teemu Kotyönantajat maksavat osallistumismaksun, kon terveiset osallistujille, juhliihan HSOmutta seminaarilipun hinta ei ole itse mak- koulutusohjelma tänä vuonna 50. toiminsavillekaan liian korkea, Maarit sanoo. – tavuottaan. n


#VirityJaVerkostoidu

OHJELMA 2.11.2017 8.00 Ilmoittautuminen & aamiainen

9.00 Avaussanat | TEEMU KOKKO, rehtori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu 9.20

Hyvässä työssä tarvitaan hyviä ihmisiä | ANTTI KYLLIÄINEN, eetikko, SyFron Oy • Epäkohtien sijaan työelämässä pitäisi keskittyä positiivisten asioiden kehittämiseen ja korostamiseen. Miten Aristoteleen aikaiset hyveet voivat auttaa työelämän kehittämisessä ja työn mielekkyyden säilyttämisessä?

Vuoden 20 seminaarist16 a sanottua

»Loistava! Jo avauspuheenvuoro tiesi hyvää. Paljon ajattelemisen aiheita.»

10.00 Tauko 10.20 Eihän ylitsesi kävellä? Ota paikkasi työyhteisössä | OILI VALKILA, viestintäkouluttaja, Will & Way Oy • Jämäkkä, assertiivinen asiantuntija tuntee arvonsa ja pitää puolensa, ja se tapahtuu viestinnän kautta. Miten viestin jämäkkyyttä vuorovaikutustilanteissa? 11.00 Kymmenen asiaa, jotka jokaisen organisaation on tiedettävä uusista EU-tietosuojasäännöksistä | ANNA PAIMELA, lakimies, osakas Iconics Consulting Oy • Millä tavoin toukokuussa 2018 voimaan tuleva EU:n uusi tietosuoja-asetus näkyy henkilötietoja käsittelevien yritysten arjessa? Mitä uusia velvollisuuksia ja rajoitteita uudistus tuo tullessaan? Käytännönläheinen tietoisku EU-tietosuoja asetuksen keskeisiin muutoksiin.

»Puhujat oli valittu hyvin ja kaikki olivat tosi ammattilaisia ja tottuneita esiintyjiä – heitä oli ilo kuunnella. Kiitos siitä!»

11.45 Lounastauko & verkostoitumista & näyttelyyn tutustumista 13.00 Miten tehdään maailmanluokan tapahtumia – suomalaisella budjetilla? | KATI SORJANEN, yhteyspäällikkö, Tapahtumantekijät Oy • Onnistuneen tapahtuman salaisuus ei välttämättä ole suuri budjetti, pikemminkin kysytään luovuutta ja rohkeutta. Kati Sorjanen avaa onnistuneiden ja palkittujen tapahtumien anatomiaa ja kertoo, miten onnistumisia saadaan myös pienemmällä euromäärällä.

13.45

Haastavien tilanteiden hallinta sosiaalisessa mediassa | PIRITTA SEPPÄLÄ, sosiaalisen median asiantuntija ja kouluttaja, Viestintä-Piritta Oy • Jokainen organisaatio kohtaa sosiaalisessa mediassa kriittistä kommentointia tai jopa häiriköintiä. Miten voi tunnistaa ja erottaa toisistaan haastavat tilanteet ja kuinka toimia niissä oikein?

14.30 Tauko 15.00 Mahdottomasta mahdollinen | RIIKKA KÄMPPI, viestinnän ammattilainen, Rautarouva Oy • Jos haluaa muuttaa asioita on kuroteltava korkealle ja saatava muut ihmiset mukaan. Kuinka se käytännössä tapahtuu ja miten ihmisille pitää silloin viestiä? Miten vaikeudet voi muuttaa voimavaraksi?

»Upea päivä ja todella ajan hermoon osuva ohjelma. Sain paljon hyötyä ja vinkkejä henkilökohtaiseen hyvinvointiini ja omaan työhöni. Näitä lisää!»

15.30 Vuoden HSO 2017 -julkistus 15.45 Päätössanat 16.00 Cocktails AITO 2–3/2017 7


SEMINAARIEXTRA TEKSTI AITO HSO RY

Tutustu Vuoden 2017 Virity ja Verkostoidu -puhujiin Viime vuonna huippusuosion saanut Virity ja Verkostoidu -seminaari tulee jälleen! Tällä kertaa seminaari järjestetään historiallisessa Paasitornissa Helsingin Hakaniemessä 2.11. Puhujakaarti on jälleen maineikas ja ajankohtainen.

ANNE LAHNAJÄRVI

TEEMU KOKKO

ANTTI KYLLIÄINEN

päätoimittaja, sanomalehti Uusimaa (seminaarin moderaattori)

rehtori, Haaga-Helia ammattikorkeakoulu

eetikko, SyFron Oy

A

K

TT, markkinoinnin dosentti Teemu Kokko on Haaga-Helia ammattikorkeakoulun rehtori ja toimitusjohtaja. Uransa aikana hän on asunut ja ollut töissä ulkomailla yhteensä yhdeksän vuoden ajan (Moskova, Budapest & Oslo). Teemu on erittäin aktiivinen monissa kansainvälisissä verkostoissa ja vakituinen esiintyjä kansallisissa ja kansainvälisissä konferensseissa. Hän on myös ollut vierailevana luennoitsijana lukuisissa yliopistoissa ja ammattikorkeakouluissa niin kotimaassa kuin ulkomaillakin. n

E

nne Lahnajärvi on Uusimaa-lehden päätoimittaja, joka uskoo kasvokkain kohtaamisten voimaan. Monien erilaisten ja uusien työtehtävien myötä hän on huomannut, että verkostot ovat edellytys onnistumiselle. Anne on toiminut aiemmin muun muassa Tamperelaisen päätoimittajana ja on tapahtumalehti Eventon perustaja ja entinen päätoimittaja. n

8 AITO 2–3/2017

etikko Antti Kylliäinen pyrkii muuttamaan maailmaa hyveiden avulla. Hän on kehittänyt aristoteeliseen hyveetiikkaan perustuvia työkaluja paitsi työyhteisöjen ja organisaatioiden käyttöön myös mm. päiväkoteihin ja kouluihin, vanhusten ja vammaisten hoivapalveluihin sekä joukkueurheilun maailmaan. Hänen työn etiikkaan liittyvä kirjansa Paksunahkaisuudesta suurisieluisuuteen kuvaa, kuinka hyveet voivat pelastaa organisaatiot tyhjältä arvopuheelta ja työntekijät työn mielekkyyden murenemiselta. n


OILI VALKILA

ANNA PAIMELA

viestintäkouluttaja, Will & Way Oy

lakimies, osakas, Iconics Consulting Oy

V

A

iestintäkouluttaja Oili Valkila (FM, MHT, logonomi) auttaa koulutettaviaan tuomaan viestintä- ja vuorovaikutustaitonsa muun osaamisensa tasolle. Siitä lähtee myös työyhteisön hengen kohentuminen. Oili on innostava ja sparraava esiintyjä. »Toisten kanssa toimeen tuleminen ja toisiin vaikuttaminen on yhtä kaikki viestimistä. Viestimättä kun ei voi olla.». n

nna Paimela on tietosuojaan ja teknologiaan erikoistunut lakimies sekä Iconics Consulting Oy:n osakas. Ennen Iconicsiin liittymistä hän työskenteli eurooppalaisessa mediakonsernissa, johtaen viimeisimpänä konsernin tietosuojatiimiä. Anna on osallistunut lukuisiin digitaalista liiketoimintaa koskeviin tuote- ja palvelukehityshankkeisiin sekä luonut EU:n uuden tietosuoja-asetuksen mukaisia prosesseja käytännönläheisellä otteella. Anna on kokenut kouluttaja tietosuoja-asioissa. n

Ilmoittaudu mukaan – paikkoja rajoitetusti! #VirityJaVerkostoidu

KATI SORJANEN

PIRITTA SEPPÄLÄ

RIIKKA KÄMPPI

yhteyspäällikkö, Tapahtumantekijät Oy

sosiaalisen median asiantuntija ja kouluttaja, Viestintä-Piritta Oy

viestinnän ammattilainen, Rautarouva Oy

K

P

R

ati Sorjanen toimii yhteyspäällikkönä palkitussa taphtumamarkkinointitoimisto Tapahtumantekijät Oy:ssä. Kati on kehittänyt ihmisten välisiä tuloksellisia kohtaamisia yli 15 vuoden ajan. Katin mielestä tapahtumamarkkinoinnissa yhdistyvät kiehtovalla tavalla luovuus, teknologia, dramaturgia ja inhimilliset tekijät. Hän uskoo järkähtämättömästi kohtaamisten voimaan. n

iritta Seppälä on viestinnän ja sosiaalisen median asiantuntija, joka yrityksensä Viestintä-Pirittan kautta on koulinut suomalaisia somen tehokkaaseen ja laadukkaaseen käyttöön vuodesta 2010 lähtien. Pirittan käytännönläheinen ja kokemukseen perustuva asiantuntemus tarjoaa seminaariosallistujille vinkkejä pursuavaa informaatiota ja ajatuksia herättäviä näkemyksiä somen käyttöön. n

iikka Kämppi tietää, kuinka koskettaa miljoonia. Hän on nainen Pekka Haaviston presidenttivaalikampanjan takana sekä Nenäpäivän äiti. Hän puhuu mielellään siitä, kuinka motivoida ihmisiä tekemään jopa ihmeitä viestinnän avulla ja kuinka viestintä on viime vuosina muuttunut. n

AITO 2–3/2017 9


SEMINAARIEXTRA TEKSTI AITO HSO RY

Virity ja Verkostoidu -yhteistyökumppanit Seminaarin tauoilla voit tutustua Aito HSOn yhteistyökumppanien näyttelyyn Kumppanikadulla. Päivitetty kumppanilistaus löytyy Virity ja Verkostoidu -tapahtumasivulta osoitteessa www.aitohso.fi. Eckerö Line

E

ckerö Line tarjoaa matkailupalveluita Tallinnaan päiväristeilyistä laadukkaisiin hotellimatkoihin. M/s Finlandialla on päivittäin kaksi lähtöä Helsingistä sekä kaksi lähtöä Tallinnasta. Modernissa Kokouskeskus & Loungessa on kokoustiloja monen kokoisille ryhmille: viisi erikokoista kokoustilaa muokkautuu tarpeen mukaan 8–110 henkilölle. Uutuutena m/s Finlandialla nyt Captain’s Lounge, joka tarjoaa upean tilan vapaamuotoiseen seurusteluun. Buffet Eckerö tarjoaa tuoreista raaka-aineista valmistettuja herkkuja eri sesonkien mukaan ja laivan viihderavintoloissa soi päivittäin elävä musiikki. M/s Finlandia on ainoa Suomen lipun alla Tallinnaan liikennöivä matkustajalaiva. Eckerö Line on myös reitin ainoa laivayhtiö, jolla on oikeus käyttää suomalaisen palvelun Avainlippu-tunnusta. n www.eckeroline.fi

Hotelli Korpilampi

U

udistettu Hotelli Korpilampi on nyky­aikainen ja monipuolinen kokous­hotelli Espoossa, lyhyen matkan päässä Helsinki-Vantaan lentokentältä sekä pääkaupunkiseudun solmukohdista.

10 AITO 2–3/2017

Sijaintimme luonnonkauniin erämaajärven rannalla sekä toimivat kokous- ja tapahtumapalvelut takaavat onnistuneen tilaisuuden jopa 300 hengelle. Hotellissamme on 155 lämpimin värein ja luontoaihein sisustettua huonetta, jotka tarjoavat aina oikean vaihtoehdon niin kokousasiakkaillemme kuin myös työ- ja vapaa-ajan matkaajille. Kesäisin ja viikonloppuisin Korpilampi on suosittu häiden ja merkkipäivien pitopaikka. n www.korpilampi.fi

Korsisaari

O

nko teillä tarve, johon meillä on ratkaisu? Korsisaari on luotettava kumppani kuljetuksien järjestämiseen. Meillä on kokemusta henkilökuljetuksien järjestämisestä muutamasta henkilöstä aina tuhansien ihmisten liikuttamiseen. Voimme huolehtia puolestanne kaikista käytännön järjestelyistä. Henkilökuntamme on ystävällisiä ja alan ammattilaisia. n www.korsisaari.fi

Kämp Collection Hotels Kokoushotelli Gustavelund

K

okoushotelli Gustavelund on perheyritys, joka toivottaa lämpimästi tervetulleeksi kaikki vieraansa niin läheltä kuin kaukaakin kunniakkaan historian omaaviin Tuusulanjärven rantamaisemiin. Tarjoamme herkullista ruokaa, tilaa erilaisille tapahtumille ja monipuolisia palveluja ryyditettynä suomalaisella taiteella, arkkitehtuurilla ja designilla. Sijaitsemme puolen tunnin matkan päässä Helsingistä ja 15 minuutin matkan päässä lentokentältä. n www.gustavelund.fi

K

ämp Collection Hotels koostuu yhdeksästä ylellisestä boutique- ja life­ stylehotellista Helsingin parhailla paikoilla. Hotel Kämp on Helsingin ainoa viiden tähden hotelli, aito grand hôtel. Hotel Haven tarjoaa lämminhenkisen ylellisen hotellikokemuksen Etelärannan kupeessa. Lilla Roberts edustaa korkeatasoista, modernia viihtyvyyttä elegantissa ympäristössä ja Hotel Fabian on kodikas boutique-hotelli. Designhotelli Klaus K Hotel on saanut inspiraationsa taiteesta ja Kalevalasta. GLO Hotel Kluuvin sijainti ydinkeskustan sydämessä on voittamaton ja GLO Hotel Artin päärakennuksen upea jugendlinna ihastuttaa. GLO Hotel Sello Espoon


Leppävaarassa ja Glo Hotel Airport lentokentällä ovat mutkattomia lifestylehotelleja. Uusi luku Helsingin hotellihistoriassa kirjoitetaan alkuvuodesta 2018, kun Hotel St. George avaa ovensa. n http://www.kampcollectionhotels.com

Lahden Seurahuone

E

uroopan parhaana kaupunkihotellina vuonna 2015 palkittu Solo Sokos Hotel Lahden Seurahuone hurmaa vieraansa yksilöllisellä palvelulla, viimeistellyillä hotellihuoneilla ja erinomaisella ruoalla. Maineikas hotelli on kestinnyt vieraita jo 1890-luvulta lähtien; salissa on valssattu häävalssit ja siemailtu samppanjaa ja Seurahuoneen vällyjen väliin on käpertynyt arvovieraita aina marsalkka Mannerheimista kuninkaallisiin. Seurahuoneen ainutlaatuinen tunnelma ja puitteet saavat vieraat palaamaan Seurahuoneelle yhä uudelleen. Tervetuloa Seurahuoneelle viettämään unohtumaton viikonloppu tai työ- tai lomapäivä! n www.sokoshotels.fi

Lahti Region Oy

L

ahti Region Oy:n kautta saat kattavasti kaikki kokous- ja yritystapahtuman järjestämiseen liittyvät palvelut sekä runsaasti tasokkaita oheis- ja ohjelmapalveluita. Kansainvälistä tapahtumaa suunnittelevalle Lahti Region Oy tarjoaa myös convention bureau -palvelut. Hallitsemme yritystapahtumien järjestämisen aina pienimpiin yksityiskohtiin saakka: kokous- ja majoituskohteiden, ruokailujen sekä oheispalvelujen paketointi, ryhmäretket ja yritysvierailut, kuljetusjärjestelyt, ilmoittautumis- ja rekisteröintipalvelut ja maksuliikennejärjestelyt. Avustamme myös suunnittelussa, hakuprosesseissa ja tukimateriaalien laatimisessa. n www.visitlahti.fi

Messukeskus Helsinki

M

essukeskuksessa sinua palvelee joukko osaavia tapahtuma-alan ammattilaisia. Autamme onnistumaan kokouksissa, kongresseissa, juhlissa ja muissa tapahtumissa. Meiltä löydät puitteet tuloksellisille kohtaamisille. Voit valita 40 erilaisesta tilasta, 21 ravintolasta ja 7 hallista ja kaikista tapahtumapalveluista, mitä tilaisuutesi tarvitsee. Kanssamme mikään tapahtuma ei ole liian pieni tai iso. Oletko jo kokoustanut Loistossa, verkostoitunut Rennossa tai sukeltanut Suomi-tilan kanervikkoon? Kesän aikana valmistunut Usvatila herättää aistillisempaan päivään 40 kokoustajaa. Namu on herkullinen huone 8 hengen tiimille. Näistä ei malttaisi lähteä! n www.messukeskus.fi

Scandic Hotels

S

candic on Pohjoismaiden johtava hotelliketju, jolla on 15 000 työntekijää, ja toiminnassa tai kehitteillä lähes 230 hotellia ja noin 45 000 hotellihuonetta. Scandic Friends on Pohjoismaisen hotellialan suurin kanta-asiakasohjelma 2 miljoonalla jäsenellään. Vastuullisuus on aina ollut osa Scandicin DNA:ta, ja Scandic on nimetty Pohjoismaiden parhaaksi hotellibrändiksi (BDRC). Scandic listautui Nasdaq Tukholman pörssiin 2. joulukuuta 2015. n www.scandichotels.fi

Sodexo Oy

S

odexo Oy on kokonaisvaltaisia palveluja tarjoava suomalainen yritys, joka kuuluu kansainväliseen, alallaan johtavaan Sodexo-konserniin. Sodexo tarjoaa laajan valikoiman kokous- ja juhlapalveluita, jotka parantavat kaikkien palveluihimme osallistuvien arjen elämänlaatua. Suomessa meillä toimii 35 erilaisia palveluita tarjoavaa toimipaikkaa. n www.sodexo.fi

AITO 2–3/2017 11


SEMINAARIEXTRA TEKSTI MAARIT RAPP

Eetikko Antti Kylliäinen:

Hyville tyypeille on kysyntää työpaikoilla ”Kuulostaapa vanhakantaiselta ja kirkasotsaiselta”, miettii moni meistä, kun aletaan puhua hyveistä. Eetikko Antti Kylliäinen on toista mieltä: Tarvitsemme pirstaloituvassa ja muuttuvassa elämässämme antiikin Kreikasta polveutuvia hyveitä enemmän kuin koskaan ennen. KYLLIÄISEN KUNNIANHIMOISENA tavoit-

teena onkin tehdä vallankumous ja parantaa maailmaa tuomalla hyveet näkyviksi ihmisten arjessa. Mitä hyveet sitten ovat ja mihin niitä tarvitaan? Hyveillä tarkoitetaan sellaisia ominaisuuksia, jotka tekevät meistä ihmisistä hyviä. Niitä tarvitsevat myös yhteisöt toimiakseen ja voidakseen hyvin. Hyveet tekevät meistä hyviä yhteisön jäseniä ja antavat mahdollisuuden tavoitella onnellisuutta. Kylliäisen mukaan hyvä elämä ja onnellisuus jäävät pelkiksi haaveiksi ilman hyveitä. Hyveet ovat universaaleja, ne ylittävät kulttuuri- ja uskontorajat. – Maalaisjärjellä ajateltunakin on selvää, että ihmisen kannalta on kaikin puolin parempi, että hän on esimerkiksi luotettava, rehellinen ja vastuullinen kuin että nämä piirteet hänestä puuttuisivat, Kylliäinen konkretisoi. Hyveet ovat aina kulkeneet ihmisten mukana, vaikka niistä ei meillä ole juuri puhuttukaan moneen vuosikymmeneen. – Vielä 1950–60-luvuilla hyveet kuuluivat suomalaiseen arkikieleen. Ihmiset ymmärsivät, mistä oli kyse. Sen jälkeen hyvekeskustelu tyrehtyi kokonaan neljäksi vuosikymmeneksi. Viime aikoina tilanne

12 AITO 2–3/2017

on kuitenkin muuttunut: Hyveet ovat nousseet puheenaiheiksi niin työelämässä, kouluissa, päiväkodeissa kuin lasten harrastusten parissa, kertoo Kylliäinen. – Hyveiden osalta on tapahtumassa nyt jotakin isoa. On huomattu, että tätähän me tarvitaan: konkreettisia, arjessa eläviä hyveitä arvopuheen sijaan, Kylliäinen sanoo.

mitä oikeasti tapahtuu ja kuinka toimitaan. Hyveet ovat aina ensisijaisesti ihmisen hyveitä ja sitä kautta niistä voi tulla myös organisaation hyveitä. Jos sanomme, että vastuullisuus on yksi keskeisiä hyveitämme, mutta samalla toimimme vastuuttomasti ja muista piittaamatta, ei tätä hyvettä käytännössä ole olemassakaan.

»On huomattu, että tätähän me tarvitaan: konkreettisia, arjessa eläviä hyveitä arvopuheen sijaa.»

KYLLIÄINEN ON

Vaikka arvot ja hyveet ovatkin sukulaiskäsitteitä, eroavat ne toisistaan paljon. – Arvot näyttävät meille suuntaa, jota kohti haluamme kulkea. Ne eivät välttämättä kuitenkaan ole totta tekojen tasolla. Saattaa olla jopa niin, että organisaation arvot eivät näy millään tavoin sen toiminnassa. Hyveillä sen sijaan on elävä yhteys siihen,

viime vuosina kehittänyt työkaluja ja toimintaprosesseja, joilla monenlaiset ja erikokoiset organisaatiot voivat kehittää liiketoimintaansa ja tuoda hyveet luontevasti arkeen. Työkaluja löytyy myös esim. päiväkoteihin ja hoitolaitoksiin. Ajatuksena hyveprosessissa on, että sen sijaan, että märehditään epäkohtia ja sitä, mitkä ei toimi, keskitytään positiivisuuden vahvistamiseen: tehdään enemmän asioita oikein ja hyvin. – Usein auttaa, että mukana on joku työyhteisön ulkopuolinen, joka katselee yhteisöä ulkopuolelta ja toimii ikään kuin kätilönä. Hyveprosessi etenee varsin suoraviivaisesti: – Kaikki, mitä tehdään, on jo olemassa organisaatiossa itsessään. Työyhteisön jäsenet määrittävät ja valitsevat kehitettävät hyveensä itse. He myös asettavat tavoitteet. Saatetaan esimerkiksi todeta, että


olemme organisaationa varsin joustavia ja yhteistyökykyisiä, mutta näitä ominaisuuksia voi vielä kehittää, Kylliäinen kertoo. Kyseessä on selkeä, muutaman kuukauden prosessi. Kylliäisen mukaan hyveiden tietoisella esiin nostamisella työpaikoilla on valtavasti positiivisia seurauksia sekä työntekijöiden hyvinvoinnin että organisaation tuottavuuden kannalta. Hyveprosesseja on toteutettu muun muassa Otavamediassa ja Finlandia-talossa, molemmissa on saatu mitattavia, myönteisiä tuloksia. – JOS hyveet ovat yrityksessä elävässä käy-

tössä, ihmiset voivat paremmin. Yhteishenki vahvistuu, työntekijät sitoutuvat työhönsä ja painopiste siirtyy pahoinvoinnin purkamisesta positiivisten asioiden kehittämiseen. Ilmapiiri paranee monin tavoin. Työnantajan näkökulmasta työn laatu paranee ja tuottavuus kasvaa. Seuraukset ovat siis varsin kokonaisvaltaisia. n

Hyveet ”Filosofit antiikin Kreikassa kutsuivat hyveiksi niitä ominaisuuksia ja luonteenpiirteitä, jotka tekevät ihmisestä hyvän. Kreikkalaisten ei kuitenkaan voi sanoa keksineen hyveitä: kaikissa kulttuureissa kaikkina aikoina on osattu kertoa, millainen on hyvä ihminen. Siksi hyveet ylittävät vaivatta kaikki kulttuurien ja uskontojen väliset rajat. Ne ovat ihmiskunnan yhteistä omaisuutta.” n Antti Kylliäinen

Virity ja Verkostoidu -seminaarissa 2.11.2017 on mahdollisuus kuulla lisää Kylliäisen ajatuksia positiivisuuden vaikutuksista työelämässä. Kylliäinen lupaa, että seminaarivieraat saavat kotiin viemisiksi ideoita, kuinka hyveajattelun avulla voi lisätä omassa työyhteisössä positiivisuutta ja samalla parantaa omaa hyvinvointia. – Hyveiden avulla voidaan pitää huolta siitä, että meillä menee jatkossakin hyvin. n

AITO 2–3/2017 13


SEMINAARIEXTRA TEKSTI JA KUVAT TARJA NENONEN

Oili Valkila peräänkuuluttaa työelämään

Naisen tukea naiselle

Pitkät korvarenkaat ja kädet heiluvat, kun Oili Valkila, Will & Way, innostuu. Hän on vahva viestinnän ja vuorovaikuttamisen ammattilainen: toimittaja, kouluttaja, kirjoittaja. viime syksyn jäsenlehti Aitoa. Artikkeli viime vuoden ja Virity ja Verkostoidu -seminaarista kiinnostaa, koska hän on yksi syksyn seminaarin puhujista. – Täällä näkyy paljon tuttuja kasvoja. Artikkeli vuoden HSO 2016 Liisa SirénSalmisen työurasta kiinnostaa erityisesti. – Selvästi huomaa, kuinka yhteiskunta ja työelämä ovat muuttuneet. Kiltti, vaatimaton sihteeri on kasvanut vahvaksi monitaitoiseksi assistentiksi, jolla on mahdollisuuksia vaikka mihin, jos itse haluaa. Tradenomi, HSO, aiemmin HSO-sihteeri, on ammattimainen, kielitaitoinen moniosaajaa. Hänellä on hyvät vuorovaikutustaidot ja laaja ymmärrys liiketoiminnan eri osa-alueista. Nainen on vahva asiantuntija ja osaaja aloilla, joita on ennen pidetty miesten maailmana. Mies saa olla lapsia hoitava pehmoisä, kun nainen tekee uraa. Vielä 60-luvun lopussa nainen ei edes päässyt ravintolaan ilman miestä. Toisen sukupuolen roolimuutos heiluttaa tasapainoa, joten kummankin roolien on muututtava. VALKILA SELAA

AALTO-YLIOPISTON TUTKIMUS ruotsalai-

sista johtoryhmistä vuonna 2016 kertoo, että lasikatto edelleen estää naisen etenemi-

14 AITO 2–3/2017

sen työelämässä. Tämä tunnistetaan myös Suomessa. Keskuskauppakamarin selvityksen mukaan naisen vastuulla johtoryhmässä on usein viestintä tai henkilöstö. Naisen etenemiseen uralla vaikuttavat opiskeluvalinnat, mutta myös perinteet, asenne ja stereotypiat naisroolista. Moni nainen on liian itsekriittinen ja liian vähän verkottunut mieheen verrattuna.

»Liian harvoin nainen tukee vilpittömästi toista naista työelämässä.» Naisten keskinäinen tuki kiinnostaa Valkilaa erityisen paljon. – Itse asiassa ongelma on tuon tuen puuttuminen. Liian harvoin nainen tukee vilpittömästi toista naista työelämässä, hän pamauttaa. – Nainen lyö edelleen päätään lasikattoon, mutta onneksi katto on alkanut säröillä. Oleellista on kiinnittää huomio lasi­katon läpi pyrkivän naisen selustaan:

onko siellä nainen tuuppaamassa häntä ylöspäin vai iskemässä puukkoa selkään? Jos kaksi miestä hakee samaa työpaikkaa tai saa ylennyksen, mitä tekee toinen samaa tehtävää halunnut mies? Häntä suututtaa, ja hän varmasti kuittailee toiselle kasvotusten. Sen jälkeen asia on selvä ja mennään eteenpäin. – Nainen ei yleensä edes kerro toiselle naiselle, että hakee paikkaa. Kun toinen nainen saa sen paikan, häviölle jäänyt nainen saattaa onnitella ja olla iloisen näköinen. Mutta selän takana hän on kateellinen ja marisee naisystävällensä, minkälainen vääryys tapahtui, Valkila sanoo. Nainen on siis naiselle susi? – Ei pidä paikkaansa. Naarassusi pitää huolta toisen naaraan pennuista, ja nainen toisen naisen lapsista. Mutta työelämässä tuki yhtäkkiä unohtuu. Valkilalla on paljon kokemuksia työuransa varrella. Hän on tavannut ja kouluttanut tuhansia ihmisiä eri puolella Suomea. Naisen toiminta eri tilanteissa kiinnostaa paljon. – Naisen esteenä on usein hän itse: itsekriittisyys, epävarmuus, kateellisuus. Yleistää ei voi, mutta tällaisia piirteitä meissä naisissa löytyy liikaa. >


Kuka? Oili Valkila, Will & Way, www.willetway.fi. FM, puheviestinnän opettaja ja logonomi, MHT.

Mitä? Viestinnän, esiintymisen ja vuoro­ vaikuttamisen kouluttaja, puhuja, kirjoittaja ja toimittaja. Kirjoittanut 3 kirjaa: • Loista puhujana – Laita itsesi likoon • Loista kirjoittajana – Älä suotta odota inspiraatiota • Hanki ihana, peloton elämä

Mistä? Alun perin Ikaalisista, mutta opiskeli Tampereella. 20 Helsinki-vuoden toimittaja- ja viestintätöiden jälkeen palasi Tampereelle. Pitää itseään Tampereen flikkana, jolle mustamakkara maistuu.

Missä? Kajakilla meloessa kotimaan järvissä ja joissa pääsee tosi lähelle luontoa. Linnut pitävät melojaa luontoon kuuluvana, eivätkä pelkää. n

AITO 2–3/2017 15


2018 Seminaarispesiaali 11.-12.4.2018 klo 9.30-16.30 Messukeskus, Helsinki

Valkilan mielestä kateus kannattaa valjastaa voimavaraksi. – Myönteinen kateus kantaa eteenpäin, kielteinen tuhoaa. Hyvä keino on kääntää oma ajattelunsa myönteiseksi: vaikka hävisin, hävisin hyvälle. Minäkin voin onnistua. Mitä voisin oppia tästä? Jos me naiset tukisimme toisiamme paremmin, meitä saattaisi olla enemmän johtotehtävissä. Olisi vähemmän ristiriitoja, ja työ saattaisi olla mukavampaa. olla täydellinen. Saat mokata ja nauraa itsellesi. Tutustu itseesi ja tunnista syitä pitää itsestäsi. Myönnä itsellesi, että olet hyvä eri asioissa, niin voit kertoa niistä muillekin. Ole rohkea, mene kohti uutta ja tuntematonta, vaikka se pelottaa. Tärkeää on pitää puolensa, sietää ristiriitoja ja avata suunsa, kun on se aika. – Sano mielipiteesi palaverissa, älä puhu vasta palaverin jälkeen käytävällä. Opettele myönteistä jämäkkyyttä. Benchmarkkaa muita, myös menestyviä miehiä, Oili Valkila kannustaa. – Sano jotain, mitä voit aidosti sanoa. Kehu nainen päivässä. Kun nainen pyytää sinua kannattamaan jotain asiaa, jota käsitellään seuraavassa palaverissa, lunasta lupauksesi, jos olet asiasta samaa mieltä. Älä käännä selkää, puukottamisesta nyt puhumattakaan, Oili Valkila painottaa. Naiset yhdessä luovat uusia tarinoita. Naisverkostoja ja -ryhmiä on paljon, ja Aito HSO on erinomainen osoitus vahvasta toimivasta verkostosta. Miehillä on Hyvä Veli -kerhonsa. Kannattaisiko luoda Hyvä Sisko -verkosto? – Ehdottomasti kannattaa. Keksiikö joku paremman nimen? Sisko ei kuulosta riittävän jämäkältä. n EI TARVITSE

Yritystilaisuuksien ja kokousjärjestäjien vuosittainen päätapahtuma

TERVETULOA mukaan päivittämään osaamistasi, tutustumaan alan uusimpiin ratkaisuihin ja tapaamaan kollegoitasi.

Ennakkoilmoittaudu NYT!

Kongressimessut on ammattitapahtuma, joka on maksuton kohderyhmään kuuluville kutsuvieraille. Ei opiskelijoille tai yksityishenkilöille.

16 AITO 2–3/2017

LÄHTEET: • Minna Nalbantoglu, HS, 18.2.2016, • Aalto-yliopiston tutkimus • Keskuskauppakamarin selvitys 30.11.2011

Osallistu Virity ja Verkostoidu -seminaariin marraskuussa Helsingissä 2.11.2017 ja kuuntele Oili Valkilaa paikan päällä. Hänen puheenvuorostaan saat varmasti paljon irti: Eihän ylitsesi kävellä? Ota paikkasi työyhteisössä. Jämäkkä, assertiivinen asiantuntija tuntee arvonsa ja pitää puolensa, ja se tapahtuu viestinnän kautta. Miten viestin jämäkkyyttä vuorovaikutustilanteissa? Oili Valkila, viestintäkouluttaja, Will & Way Oy


Yhteistyössä TEKSTI KATI KOSONEN

Moderni ja leikkisä kohtaa historiallisen Kaunis ja kulttuurihistoriallisesti arvokas Paasitorni on saanut uuden, raikkaan ja kutsuvan ilmeen. ihmisenkokoinen kokous-, juhla- ja tapahtumatalo Helsingin Siltasaaressa, Hakaniemen kyljessä, Eläintarhanlahden rannalla. Paasitorniin on helppo saapua, sillä kulkuyhteydet ovat erinomaiset ja vastaanotto henkilökohtainen ja mutkaton. – Voi sanoa, että vuodesta 2010 vuoteen 2015 suuntasimme suuren osan tarmostamme palvelukokonaisuuden laajentamiseen. Sen ansiosta Paasitornissa on lähes 30 omailmeistä ja muunneltavaa kokous-, juhla- ja tapahtumatilaa, viisi persoonallista ravintolaa ja 170 huoneen tarinallinen hotelli, kongressipäällikkö Mervi Tahkola toteaa. – Asiakkaan toiveet ja joustava palvelu ovat aina olleet meille ykkösasia. Nyt on aika keskittyä kuuntelemaan asiakkaita vieläkin herkemmällä korvalla. Panostamme voimakkaasti tilojen toimivuuteen, muka-

vuuteen ja viihtyisyyteen. Haluamme tarjota inspiroivat ja mieliinpainuvat puitteet ja ensiluokkaisen palvelun niin kokouksiin, juhliin kuin muihinkin tapahtumiin, Tahkola linjaa. Yksi Helsingin kauneimmista sisätiloista, Paasitornin sisääntuloaula, uudistettiin vastaamaan paremmin asiakkaitten tarpeita. Tilan upeaa tunnelmaa korostettiin valaistuksella ja uusilla irtokalusteilla, joiden pastellimaiset sävyt ja pehmeä muotokieli korostavat klassisen interiöörin yksityiskohtia. Moderni ja leikkisä sisustus jatkuu muissa aulatiloissa sekä ilmeeltään, kalustukseltaan ja tekniikaltaan täysin uudistetussa Siltasaari-salissa. Valaistusta auloissa ja porrasnousuissa on lisätty merkittävästi. Juhlasalin aulaa ja lämpiötä koristavat näyttävät kattokruunut.

Opastusta ja tilaisuuksien näkyvyyttä on parannettu tilojen ja sisääntuloaulan uusilla sähköisillä infonäytöillä. Henkilökunta neuvoo, auttaa ja viestii Paasitornin palveluista niin paikan päällä kuin sosiaalisessa mediassakin. – Valaistus on juhlatilaisuudessa tunnelmanluonnin tärkein elementti ja oiva tapa maustaa myös kokousta. Paasitornissa onkin kehitetty uusia valaistusratkaisuja myös asiakkaitten tilaisuuksia ajatellen. Omat ammattilaisemme suunnittelevat kanssasi tapahtumasi kruunaavan tunnelmavalaistuksen ja toteuttavat sen, Mervi Tahkola vinkkaa. – Jatkossa keskitymme entistäkin enemmän palvelun laadun kehittämiseen. n paasitorni.fi | facebook.com/ paasitorni|instagram.com/paasitorni

PEKKA MUSTONEN

JANI FORSBERG

PAASITORNI ON

KIMMO VIRTANEN

Mervi Tahkola

AITO 2–3/2017 17


Oma talous TEKSTI: KAROLIINA VIITASALO KUVAT: NIINA STOLT / STUDIO ONNI

TERHI MAJASALMI on yrittäjä,

sijoittaja ja varallisuusvalmentaja. Hän kiinnostui oman talouden hoidosta vuonna 1995, kun hänen isänsä joutui työttömäksi. Oma vaurastumistarina alkoi 31.3.1998, kun hän talletti ensimmäisen 1 000 markkaa ASPtilille. Terhi on kirjoittanut kirjat Totuus taloudestasi (Talentum 2012) ja Koululaisen rahakirja (Readme.fi 2016).

18 AITO 2–3/2017


Perussäännöt oman talouden hallintaan

Perehdy, suunnittele ja toimi Terhi Majasalmi on Suomessa jo hyvin tunnetuksi tullut varallisuus­ valmentaja ja sijoittaja. Kysyimme häneltä selkokielisiä neuvoja oman talouden hallintaan; mistä tulisi aloittaa ja mitä huomioida, jos tähän asti on tallettanut rahaa vain pankkitilille – jos sinnekään. – ENSINNÄKIN, olisi tärkeää, että jokaisel-

la olisi ainakin kaksi tulonlähdettä, Terhi aloittaa. Jos palkkatulo on yksi, on syytä olla myös täydentävä tulonlähde esimerkiksi työttömyyden tai sairasjakson ajaksi – tai jos haluaa nostaa omaa elintasoaan. Sijoittaminen on yksi suhteellisen helppo tapa tähän, mutta varmoja pikavoittoja ilman vaivannäköä se ei tarkoita. – Taloudenpidossa on hyvä miettiä, mikä on itselle tärkeää, eli mihin esimerkiksi haluaa sijoittaa ja mitä sijoittamisella haluaa saavuttaa, Terhi jatkaa. Myös omat taidot pitäisi arvioida ja ottaa aiheesta selvää. Jos osaamattomuuttaan tekee virheitä, innostus voi kuolla heti. Tappioita tulee pitkällä aikavälillä aina, mutta on tärkeää perehtyä niiden minimointiin, Terhi muistuttaa. Terhi vinkkaa, että alkuun pääsee lukemalla muun muassa peruskirjallisuutta osake- ja asuntosijoittamisesta – hyviä teoksia on saatavilla myös suomeksi. Näin pääsee kartalle siitä, mistä pitää ymmärtää. Lehtiä ja blogeja kannattaa myös lukea, sillä niissä kuvataan usein tavoitteita, kompastuskiviä ja menestystekijöitä. Blogeissa kirjoitetaan usein nimimerkeillä, ja niissä voi olla hyvinkin rehellisiä kokemuksia.

voi tässä vaiheessa vielä epäröidä, mutta Terhi muistuttaa, että suurin virhe on olla aloittamatta koskaan. ALOITTELEVA SIJOITTAJA

»Itsellä on syytä olla strategia, miten toimia missäkin tilanteessa ja sitten noudattaa sitä.» – Toki asioita pitää katsoa pitkäjänteisesti, vuodessa ei välttämättä tapahdu mitään, Terhi painottaa. Toisaalta, jos tuloksia haluaa nopeasti, valintojen pitää olla sen mukaisia ja silloin riskitkin voivat olla jo eri tasoa. Hätiköiminen ei ole hyvästä, vaan tasainen vaurastuminen. Sijoittamista voisi kuvailla näkemyksen tietoisena ottamisena – minä uskon, että tapahtuu näin ja näin, mutta jos ei, pitää joko ottaa pieni tappio tai tietoisesti pysyä kelkassa. Itsellä on syytä olla strategia, miten toimia missäkin tilanteessa ja sitten noudattaa sitä.

Yksi tapa on luoda eräänlaiset päätöskriteerit ja pysyä niissä, kuten että ostaa aina osakkeita maksimissaan tiettyyn hintaan, Terhi neuvoo. sijoittaminen vaatii myös aktiivista seurantaa ja toimenpiteitä – joskus pitää myydä ja joskus ostaa. Tarkoitus ei ole vain laittaa jonnekin rahasummaa ja istua odottamaan, että nytpä niitä tuottoja tulee. – Tuloksia tulee, kun on tehnyt asioita – raha harvoin alkaa poikia itsestään, Terhi naurahtaa. – Jos miettii, sijoittaako itse, tulee arvioida, kannattaako maksaa siitä, että joku hallinnoi minun rahojani, hyödynkö siitä. Pankki tai muu taho ottaa aina palkkionsa, olipa sijoitusten arvo ja arvon muutos mikä vain. – Mikäli huolehtii sijoituksistaan itse, voi aloittaa vaikka osakkeista ja indeksirahastoista. Osakkeet ovat melko suoraviivainen valinta, jos on perehtynyt toimialaan ja sen yksittäisiin yrityksiin. Osakkeiden tapauksessa tuotto sijoitukselle tulee osingoista. On hyvä muistaa, että vaikka osinko ei heti olisi suuri tai sitä ei maksettaisi joinain vuosina ollenkaan, osakkeen arvo voi nousta tulevaisuudessa korkeaksi eli omistus sinänsä voi olla arvokas. Toisaalta > PAITSI AIKAA,

AITO 2–3/2017 19


Uratarina

Terhin teesit vaurastumiseen • Ole oman elämäsi johtaja. • Ole itsenäinen, tee aktiivisesti päätöksiä vaikuttaaksesi tulevaisuuteesi. • Opiskelu ja uteliaisuus elämää kohtaan kasvattavat ymmärrystä, jonka avulla syntyy parempia päätöksiä sekä työssä että yksityiselämässä. • Vaikkei raha olekaan elämän tärkein asia, hyvin hoidettu talous helpottaa matkaa kohti taloudellista vapautumista. • Oivallus siitä, että taloudellinen vapautuminen perustuu työstä riippumattomiin tulonlähteisiin, avaa mielen aivan uusille mahdollisuuksille. • Kun raha tekee työtä silloinkin kun nukumme, on mahdollista tehdä elämässään valintoja, jotka muutoin tuntuisivat etäisiltä ja tavoittamattomilta.

www.terhimajasalmi.com

se, että yritys jakaa pieniä osinkoja voi johtua juuri siitä, että yritys tekee tärkeitä investointeja, jotka nostavat yrityksen arvoa jatkossa. Toki se voi johtua myös huonosta taloudenpidosta, jolloin osinkoja ei ole varaa maksaa – perehtyminen on siis valttia. – Jos taas sijoittaa indeksirahastoon, pitää miettiä yleistä tilannetta. Jos aloittaa nollasta ja indeksit ovat laskevia, saa tehtyä halvemmalla ostoja. Tämä on eduksi, sillä alussa pääomaa eli rahaa, jolla ostoja tehdään, ei ole paljon. Jos taas on myymässä, toivoo mahdollisimman korkeaa hintaa. Tilanne määrää; eri sijoittajat toivovat eri asioita. Indeksirahastot ovat ylipäätään kasvattaneet suosiotaan, koska harva sijoittajapalvelua tarjoava voittaa indeksien tuotot, Terhi summaa. Hän ei suosittele aloittelijalle strukturoituja sijoitustuotteita tai indeksilainoja, sillä näihin eivät taidot yleensä riitä tai niissä on haasteellisia ehtoja. Omien taitojen kasvaessa voi sijoituskenttäänsä sitten monipuolistaa. sijoituksia sitten pitäisi hajauttaa? Terhi toteaa, hajauttaminen on MISSÄ MÄÄRIN

20 AITO 2–3/2017

hyvästä, mutta jos on taitoja ja aikaa panostettavana ja ymmärtää riskit, voi hyviäkin tuloksia saada keskittämällä. Terhin mukaan naiset ovat keskimäärin hyviä sijoittajia, koska he ovat harkitsevampia ja perehtyvät huolella aiheeseen ja välttävät uhkarohkeimmat yritykset, mutta sijoittaminen on kuitenkin tärkeää kaikille – siis talouden hoitaminen. Talouden pitäisi kestää eri elämäntilanteet ja mahdollistaa unelmat ilman taloudellisia vaikeuksia. – Myös lapsille olisi ehdottoman tärkeää opettaa, mistä raha tulee ja millaisia ostopäätöksiä kannattaa tehdä. Jos ei voi antaa tai säästää lapselle rahaa, ei kannata tuntea huonoa omaatuntoa – rahataidot ovat paljon tärkeämpiä. Jos antaa rahaa, muttei rahataitoja, tulos voi olla paljon huonompi. – Opiskeluiässä taas kannattaa hankkia ymmärrystä. Oletettavaa on, että opintojen jälkeen tulotaso nousee. Tällöin ei kannata nostaa kulutusta uuteen maksimitasoon, vaan käyttää osa varoista sijoittamiseen ja nostaa tulotasoaan. Opiskeluaikana voi hyvin laittaa vaikka kymppejä

ihan vain (säästö)tilille, jotta on puskuria oman talouden hoitoon ja sitten valmistuessa alkaa sijoittaa. Säästämisen ja sijoittamisen tulisi olla arkipäivää, jolloin palkasta menee aina tietty summa säästöön. haluaa varautua eläkeikään? – PS-tili voisi olla toimiva, jos säästää erityisesti eläkettä varten, sillä siellä voi vaihtaa pääoman kohdetta toiseen ilman myyntivoittoveroa. Eläkevakuutukset ovat lakimuutosten takia muuttuneet, ja ihmiset ovat hieman menettäneet uskoaan. Yhtä hyvin voi ostaa osakkeita tai sijoittaa rahastoihin. Mitä vanhempi on, sitä suurempia rahasummia tietysti pitää laittaa – siksi kannattaakin aloittaa mahdollisimman ajoissa. On vaikeaa tietää, mitä eläkkeille tapahtuu – siksi on parempi olla itse ohjaksissa ja varautua tulevaan. Eläketaso, jota ihmiset olettavat saavansa, ei välttämättä tule toteutumaan. On hyvä miettiä, mihin asti töitä pystyy tai jaksaa tehdä – ja jos pitää aiemmin jäädä pois, riittääkö eläke elämiseen? Mieti ja toimi sen mukaan, Terhi vielä summaa. n ENTÄ JOS


AITO 2–3/2017 21


Palkkatutkimus 2017 TEKSTI TARU EBOREIME KUVAT THINKSTOCK

1,6% 97% 37,5h 87% 60% AITO HSO:N JÄSENTEN KESKIANSION NOUSU 2015–2017

VASTANNEISTA KIRJALLINEN TYÖSOPIMUS

KESKIMÄÄRÄINEN SOVITTU VIIKKOTYÖAIKA

PITÄÄ TYÖAIKAA SOPIVANA

Palkkatutkimus 2017

Palkat nousseet samaa tahtia muiden palkansaajien kanssa Aito HSO ry:n keväällä toteutettu palkkatutkimus osoittaa, että jäsenten palkkakehitys on kahtena kuluneena vuonna ollut positiivinen. Palkat ovat nousseet vuodesta 2015 noin 1,6 % eli samaan tahtiin yleisen palkkakehityksen kanssa. Jäsenten keskipalkka oli tutkimuksen mukaan 3 466 euroa kuukaudessa, kun se kahta vuotta aiemmin oli 3 342 euroa kuukaudessa. Inflaatiokehitys vuosien 2015 ja 2017 välillä on ollut maltillista, kuluttajahintaindeksin vuosimuutos vuoden 2017 huhtikuussa oli 0,8 prosenttia. BKT asukasta kohden on Suomessa edelleen lähestulkoon samalla tasolla kuin vuonna 2010, joten kansantalous ei ole merkittävästi viime vuosina kasvanut. > 22 AITO 2–3/2017

SUUREMPI TODELLIN TYÖAIKA KUIN SOVITTU


%

NEN

AITO 2–3/2017 23


Palkkatutkimus 2017 Jäsenkunnan palkat ovat nousseet maltillisesti

Palkat vaihtelevat työnantajasektorin ja toimialan mukaan

Kahdella viidestä vastaajasta kuukausipalkka on viimeksi kuluneen vuoden aikana noussut. Tyypillisimmin palkan nousuun on vaikuttanut työntekijän oma neuvottelu. Seuraavaksi eniten palkkaa on saanut nostettua vaihtamalla työtehtäviä. Joka kymmenennen palkannousun takana ovat ikä-/vuosi-/kokemuslisät. Alakohtaiset työehtosopimukset ovat syynä vain 14 prosenttia palkannousuista. Vastaajista 46 prosenttia kertoo, että palkka on pysynyt ennallaan. Tämä ilmentää, että peruspalkat eivät juurikaan ole nousseet.

Yksityisen työnantajan palveluksessa maksettiin kaksi vuotta sitten keskimäärin yli 500 euroa enemmän palkkaa kuukaudessa kuin julkisella sektorilla. Nyt yksityisen sektorin palkat ovat 242 euroa korkeammat verrattuna julkisen sektorin palkkoihin. Palkkaero sektoreiden välillä on aina ollut varsin suuri ja tulee luultavasti aina pysymään huomattavana, vaikka se tämän tutkimuksen valossa näyttäisikin puolittuneen. Varsinkin teollisuuden palkat ovat nousseet muiden ryhmien palkkakehitystä hitaammin, mikä luonnollisesti vaikuttaa mm. juuri tähän.

1

2

Teollisuuden palveluksessa työskentelevillä on kuitenkin tämänkin tutkimuksen mukaan edelleen korkeimmat palkat, edelleen lähes 300 euroa kuukaudessa keskimääräistä kuukausipalkkaa korkeammat. Alueelliset erot palkoissa ovat satasia kuukaudessa Pääkaupunkiseutu on tunnetusti kallis paikka asua ja elää. Tätä kompensoi kuitenkin osaltaan se, että palkat pääkaupunkiseudulla ovat korkeammat kuin muualla maassa. Keskimääräinen kuukausipalkka pääkaupunkiseudulla on tällä hetkellä 3 441 euroa ja muualla maassa asuvilla 3 187 euroa. Edelliseen tutkimuskertaan verrattuna

1

Onko päätoimesi kuukausipalkka noussut viimeisen vuoden aikana?

1

Mikä aiheutti palkan nousun tai laskun? (voit valita useamman vaihtoehdon)

Alakohtainen työehtosopimus

14 %

Työpaikkakohtainen sopimus

14 %

1

5 46

Ikä-/vuosi-/ kokemuslisät

5

9% 13 %

Työpaikan vaihto

18 %

Työtehtävien vaihto

Noussut Laskenut

2%

Pysynyt ennallaan En ollut töissä vuosi sitten (en voi vertailla)

Siirryin kokoaikaisesta työstä osa-aikaiseen työhön

4%

En tiedä

Siirryin osa-aikatyöstä kokoaikaiseen työhön

22 %

Muu syy, mikä

0 24 AITO 2–3/2017

28 %

Oma neuvottelu

44

5

10

15

20

25

30

%


242

YKSITYISEN SEKTORIN KK-PALKKA SUUREMPI KUIN JULKISELLLA

Palkat valmistumisvuoden mukaan, €/kk

2

44

5 000

%

4 000

2 698

3 000

PÄÄTOIMEN KUUKAUSIPALKKA NOUSI 2015–2017

3 273

4 049

3 809

4 103

1 000 0

2014–2017 2009–2013 2004–2008 1999–2003 1994–1998 1989–1993 1984–1988 1979–1983 1968–1978

Palkat työnantajasektoreittain (kokoaikaiset), € 5 000

Palkat toimialoittain (kokoaikaiset), €

2

5 000

3 466

3 544

3 291

3 000

3 116

4 000

2 000

1 000

1 000 Kaikki

Yksityinen

Julkinen

Muu

3 466

3 500

3 734

3 636

3 700

3 437

3 200

3 360

3 000

2 000

0

3 289

3 701

2 000

2

4 000

3 098

3 735

0

Kaikki

Järjestö- Teollisuus Tukku- ja TietoPankki- ja Opetus, toiminta vähittäis- liikenne/ rahoitus- koulutus kauppa -tekniikka toiminta

Muu palvelutoiminta

AITO 2–3/2017 25


3

Palkkatutkimus 2017

% vastaajista

2015

2017

Ylin johto (toimitus2% johtaja tms.)

1%

Ylempi keskijohto (johtaja)

2%

3%

Aito HSO:n jäsen on useimmiten toimihenkilö, jolla ei ole alaisia

Keskijohto (päällikkötaso)

8%

7%

Suurin osa Aito HSO:n jäsenistä työskentelee toimihenkilötehtävissä ilman alaisia. Muutokset ovat edelliseen tutkimukseen verrattuna hyvin pieniä. Suunta näyttäisi olevan kohden itsenäisiä, vaativia asiantuntijatehtäviä, mutta muutos on hidasta. Osaltaan tämä kertoo siitä, että toimihenkilötason työlle on edelleen tilausta.

Asiantuntijatehtävät (itsenäiset, vaativat asiantuntijatehtävät)

19 %

22 %

Toimihenkilötaso (on alaisia)

2%

3%

Toimihenkilötaso (ei alaisia)

65 %

61 %

Yrittäjä/ammatinharjoittaja

0%

Muu, mikä

1%

1%

En tiedä

1%

1%

palkkaerot pääkaupunkiseudun ja muun maan välillä ovat kasvaneet.

3

Nimikkeistä tyypillisin on edelleen sihteeri Joka neljännen kyselyyn vastanneen 4 tehtävänimike on sihteeri/assistentti. Lisäksi joka viides toimii nimikkeellä johdon sihteeri/-assistentti. Vaikka viestintätehtävät ovat usein osa jäsenkunnan työtä, varsinaisesti tiedottajan nimikkeellä toimii vain 5 prosenttia. Päällikkönimikkeellä toimii enemmän kuin joka kymmenes. Peräti neljännes ilmoittaa tehtävänimikkeekseen jotain muuta, kuin mitä perinteisellä listalla on. Tällaisia nimikkeitä ovat muun muassa koulutussuunnittelija, rahoitustarkastaja, toimittaja ja tuoteasiantuntija.

%

25

4

24

26 prosenttia on hyödyntänyt palkkaneuvotteluissaan Akavan Erityisalojen ja Aito HSO ry:n vähimmäispalkkasuositusta. Onneksi vain vähemmän kuin joka kymmenes vastaaja ei tätäkään suositusta tunne. Näihin suosituksiin osalliseksi pääsee kuulumalla Aito HSO:n lisäksi myös Akavan Erityisalohin. Kaikista vastaajista 87 prosenttia kuuluukin myös Akavan Erityisaloihin. Järjestäytymisaste on korkeampi julkisella sektorilla, jossa molempiin järjestöihin ilmoittaa kuuluvansa jopa 96 prosenttia vastaajista. Työaikaa pidetään sopivana

Aito HSO tarjoaa apua palkkaneuvotteluihin Akavan Erityisalojen ja Aito HSO ry:n Työsuhteen ehdot -suositusta on hyödyntänyt vain 5 prosenttia Aito HSO:n jäsenistä. Tämä on kuitenkin enemmän kuin edellisellä tutkimuskerralla, jolloin vain 3 prosenttia oli sitä hyödyntänyt. Työsuhteen ehdot -suosituksen tunnettuus on kuitenkin noussut. Viime kerralla joka neljäs palkkatutkimuksen vastaajista ei tuntenut kyseistä suositusta lainkaan ja tällä kertaa tällaisia vastaajia oli vain 16 prosenttia.

Palkkojen kehitys kertoo vain osan tarinasta. Työn tekeminen on vuosien saatossa muuttunut erittäin paljon. Tänään kaksi kolmesta jäsenkyselyyn vastanneesta ilmoittaa, että heillä on mahdollisuus tehdä etätöitä. Etätyömahdollisuus on etenkin niillä, joiden palkasta osa määräytyy saavutetun tuloksen perusteella. Onkin selkeästi havaittavissa, että työnantajakin ymmärtää mikä on tärkeää, eikä se aina suinkaan ole se, että työntekijä istuu toimistolla. Saavutettavissa ja työnantajan käytettävissä voi nykyään olla muuallakin. Samaan aiheeseen liittyy sekin, että yhdeksän kymmenestä työskentelee työssä, jossa on käytössä työajan liukuma. Jos ei ole mahdollisuuksia etätyöhön ei todennäköisemmin ole mahdollisuutta työajan liuku-

Mikä on tehtävänimikkeesi?

23

18

20 15

12

10 5

3

3

Toimistosihteeri/ -assistentti

Osastosihteeri/assistentti

2

4

1

2

2

0 Sihteeri/ assistentti

26 AITO 2–3/2017

Johdon sihteeri/ -assistentti

ToimitusMyynti- Markkinoin- Projektijohtajan sihteeri/ tisihteeri/ sihteeri/ sihteeri/ -assistentti -assistentti -assistentti -assistentti

HRsihteeri/assistentti

5 0 Viestintäsihteeri/ -assistentti

1 Tiedottaja

1 Koordinaattori

Päällikkö

Johtaja

Muu, mikä


3441€ KESKIPALKKA PÄÄKAUPUNKISEUDULLA

3187€ KESKIPALKKA MUUALLA MAASSA

26%

HYÖDYNTÄNYT AE:N/ AITO HSO:N VÄHIMMÄISPALKKASUOSITUSTA

maankaan. Tämä tosin saattaa johtua työn luonteesta; kaikissa tehtävissä ei ole mahdollisuutta joustaa läsnäolovelvoitteesta. Kaksi kolmesta vastaajasta ilmoittaa, että heidän sovittu työaikansa on 37,5 tuntia viikossa. Joka neljännellä työaika on sovittu tätä lyhyemmäksi. Todellinen viikkotyöaika on kuitenkin lähes 60 prosentilla enemmän kuin 37,5 tuntia. Varsinkin ne, joilla etätyö ei ole mahdollinen, tekevät todellisuudessa sovittua pidempää työaikaa. Kun kysytään, miten vastaajat arvelisivat oman todellisen viikkotyöaikansa poikkeavan muiden samassa asemassa olevien työajasta, ehdottomasti suurin osa arvelee tekevänsä yhtä pitkää päivää muiden kanssa. Joka kymmenennellä ei kuitenkaan ole sopivaa vertailukohtaa. 85 prosenttia on sitä mieltä, että heidän työaikansa on joko

87%

5

KUULUU AKAVAN ERITYISALOIHIN

Mitä työsopimukseesi on kirjattu? Tehtävänimikkeesi

93 %

Työtehtävät

49 %

Palkka

83 %

Palkan tarkastusajankohta

6%

Koeaika

59 %

Ylitöiden korvaaminen

25 %

Työsuhde-edut

39 %

Irtisanomisaika

63 %

Salassapitolauseke

43 %

Kilpailukielto

13 %

melko tai erittäin sopiva ja 71 prosenttia pitää myös ylitöidensä määrää sopivana. Vain hieman useampi kuin joka kymmenes pitää ylitöidensä määrää liian suurena. Työsopimus tehdään useimmiten kirjallisena Kirjallinen työsopimus on 97 prosentilla palkkatutkimukseen vastanneista. Paitsi tehtävänimike on useimmissa työsopimuksissa kirjattu myös palkka, irtisanomisaika ja koeajan pituus. Jopa kahdessa työsopimuksessa viidestä on salassapitolauseke. Myös kilpailukieltoja on varsin paljon, sillä enemmän kuin joka kymmenennessä työsopimuksessa on jonkinlainen kilpailukieltolauseke. n 5

AITO 2–3/2017 27


Uratarina TEKSTI PAULIINA ELGBACKA KUVAT MAARIT RAPP

LinkedIn vei Susannan töihin Liettuaan Susanna Kiesilä rekrytoitiin pian valmistumisen jälkeen LinkedInin kautta Liettuaan Danske Bankille töihin. Nyt hän asuu Vilnassa ja pitää työstään help deskissä. SUSANNA VALMISTUI kesäkuussa 2016 Haaga-Heliasta ja etsi töitä pääkaupunkiseudulta, kun loppuvuodesta headhunter lähestyi yllättäen LinkedInin kautta. Susanna epäili aluksi, että oliko nyt otettu oikeaan ihmiseen yhteyttä. – Ajattelin, että näin rekrytoidaan ylempiä toimihenkilöitä tai jotain vähän erikoisempaa. Onhan tämä minun tapauk­ seni siinä mielessä spesifi, että Danske Bank etsi suomenkielentaitoisia työntekijöitä Liettuaan. Vaikka profiilissaan on ilmoittanut olevansa avoin uusille mahdollisuuksille, eihän se välttämättä tarkoita, että muuttaisi työn perässä – varsinkin kun kohdemaahan ei ole mitään siteitä, Susanna pohtii. Rekrytointi sujui muuten tavalliseen tapaan; ensin puhelimitse headhunterin ja Dansken edustajan kanssa ja lopulta haastattelu pidettiin Danske Bankin Suomen pääkonttorilla Helsingissä. Susanna muutti vuoden 2017 alussa Vilnaan ja työt alkoivat melkein heti koulutusjaksolla. – Tuntui siltä, että minuun luotetaan, kun uskalsivat palkata minut, vaikka kokemusta ei pankkialalta ollutkaan, Susanna myhäilee. Ennen opiskelua Haaga-Heliassa Su-

28 AITO 2–3/2017

sanna työskenteli vuoden au pairina Ranskassa. Sinne hän palasi myös opintojen aikana vaihto-oppilaaksi ja työharjoitteluun pieneen yhden hengen toimistoon. – Ulkomaille muuttaminen oli tuttua. Se, että on vähän hukassa uudessa paikassa, ei enää häiritse. Silloin kun lukion jälkeen muutin ulkomaille, tuntui olevan hirveästi järjesteltävää, Susanna kertoo.

»Tulee hieno fiilis kun huomaa, että on oppinut asioita ja osaa työn hyvin.» EU-kansalaisen on melko helppoa muuttaa töiden perässä, koska esimerkiksi työlupaa ei tarvita. Susanna löysi itse asunnon Vilnan ulkomaalaisten Facebookryhmän kautta, mutta toki työnantaja olisi auttanut tarvittaessa. Suomalaisilta ja muiltakin työkavereilta voi aina kysyä neuvoa missä tahansa käytännön asioissa.

Vilna on suunnilleen Helsingin kokoinen ja asukkaitakin on osapuilleen saman verran kuin Helsingissä. – Asuminen ja elintarvikkeet ovat noin puolet edullisempia kuin Helsingissä. Palkka ei ole ihan Suomen tasolla, mutta liettualaiseen palkkatasoon nähden kyllä sillä oikein hyvin pärjää ja säästöönkin jää, Susanna vertailee. Susannan tehtäviin kuuluu Suomen Danske Bankin työntekijöiden tukeminen help deskissä, minne he ottavat yhteyttä joko puhelimitse tai viestipalvelun kautta. Kysymykset liittyvät yleensä Danske Bankin järjestelmän käyttöön tai tuotteisiin, kuten kortteihin. Työsuhteen aluksi järjestettiin pitkä koulutusjakso. – Koulutus on hyvä pohja, mutta itse tekemällä oppii paljon. Tulee hieno fiilis kun huomaa, että on oppinut asioita ja osaa työn hyvin. Vanhemmat kollegat kertovat, että uusia asioita tulee vastaan, vaikka olisi tehnyt vuosia tätä työtä. Tärkeintä on osata kuunnella hyvin ja tietää keneltä kysyä neuvoja, Susanna kertoo. Työkulttuurissa Susanna ei ole juuri huomannut eroa suomalaiseen tai ranskalaiseen. Suurin osa työntekijöistä on liettualaisia, mutta joukossa on pohjoismaalaisten lisäksi muitakin eurooppalaisia.


– Muutaman suomalaisen lisäksi tiimissä on jonkin verran suomea puhuvia liettualaisia, jotka ovat asuneet tai opiskelleet Suomessa, Susanna kertoo. Työpaikalla suhtaudutaan ulkomaalaisiin myönteisen uteliaasti varsinkin, jos tulee jostain eksoottisemmasta maasta. Susanna on tavannut Vilnassa muutamia muitakin suomalaisia. Tuttavapiiriin kuuluu myös joitakin paikallisia, mutta suurin osa on muista maista Vilnaan muuttaneita nuoria aikuisia. Töissä Susanna puhuu asiakkaiden kanssa pääasiassa suomea, mutta muun maalaisten kollegojen kanssa englantia. – Usein vasta kotimatkalla havahdun ajatukseen, että olenkin Liettuassa, Susanna hymähtää. – Tämä on ensimmäinen kerta, kun muutan maahan jonka kieltä en puhu. Sen huomaa kaupassa tai bussissa, kun kaikki tekstit ovat vain liettuaksi. Kun katsoo, miltä asiat näyttävät niin sanat alkavat vähitellen jäädä mieleen ja tervehdykset oppii nopeasti, kun niitä käyttää melkein joka päivä. Susannan työ sisältää paljon tiimityötä, joten hyvä yhteishenki on tärkeää. Liettuassa yrityksissä on tapana tutustuttaa työntekijöitä toisiinsa työajan ulkopuolella järjestämällä virkistyspäivä varsinkin silloin kun on tullut uusia työntekijöitä. – Lähdetään esimerkiksi porukalla viikonlopuksi mökille, syödään, saunotaan, käydään uimassa ja ehkä pelataan jotain. Oli tosi kotoisa olo, kun tulee tämmöisestä mökkimaasta, Susanna nauraa. Yhteishenkeä pidetään jatkuvasti yllä kuukausittaisella juhlallisemmalla kahvitauolla ja antamalla positiivista palautetta. – Meillä on positiivinen palautelaatikko. Sinne saa laittaa vain kehuja työkavereista

sisältäviä lappuja, jotka kiinnitetään magneeteilla seinälle. Se on ihana perinne, Susanna hehkuttaa. Danske Bank on iso kansainvälinen konserni, jonka toimintaa ohjaa myös pankkisääntely. – Omaan työhöni voin vaikuttaa tiimin ja osaston tasolla ja tunnen, että omal-

la työpanoksellani on merkitystä. Tuntuu hyvältä, kun saan positiivista palautetta ja huomaan, miten paljon pystyn tekemään itsenäisesti. Se kasvattaa itseluottamusta! Aika näyttää kuinka kauan Susanna viihtyy nykyisessä työssään ja minne seuraavaksi. Tämän kokemuksen turvin voi varmasti suunnata mihin tahansa. n

Susanna Kiesilä viihty y hy vin Vilnassa Danske Bankin leivissä. Kesällä hän piipahti Suomessa ystävänsä polttareiden ja häiden merkeissä.

AITO 2–3/2017 29


Haaga-Helia TEKSTI MARJO VALJAKKA KUVAT TUULA TUOMAINEN

Tulevaisuus ja HSO-henki kohtaavat Tuula Tuomaisen työpöydällä Vuonna 1990 Helsingin Sihteeriopistoon haettiin juuri hankittuja mikro­ tietokoneita varten tietotekniikan opettajaa. Nuori opetustehtävistä innostunut Tuula Tuomainen päätti hakea paikkaa, ja silloisena rehtorina toiminut Ville Vihanto valitsi hänet uuteen tehtävään. ja matematiikan opetustyöt ovat vaihtuneet hallinnollisiin tehtäviin, mutta yhä 27 vuoden jälkeen Tuula on kiitollinen siitä, että saa tehdä työkseen sitä, minkä hän kokee kiinnostavaksi ja motivoivaksi. Matematiikka oli jo kouluaikoina Tuulan lempiaine. Hän opiskeli yliopistossa systeemiarkkitehtuuria ja päätyi Tiedolle, joka silloin toimi nimellä Tietotehdas, systeemisuunnittelijaksi. Muutaman vuoden päästä perheen tie vei kuitenkin hetkeksi Kokkolaan, jossa hän sai töitä kauppaoppilaitoksen tietotekniikan opettajana. Kokkolan vuosien aikana hän huomasi, että opettajan työ oli juuri sitä, mitä hän halusi tehdä. – Erityisen kutkuttavaa on ollut työskennellä sellaisten nuorten kanssa, jotka ovat matematiikan opintojensa alussa väittäneet olevansa surkeita matematiikassa, mutta ovat loppujen lopuksi tajunneet olevansa sekä kieli-ihmisiä että matikkaihmisiä. Matikka ei ole niin vaikeaa kuin monet ovat itselleen parikymmentä vuotta itselleen vakuuttaneet, Tuula hymyilee. Kun Tuula aloitti työskentelyn Helsingin Sihteeriopistossa, ammattikorkeakoulujärjestelmä teki vasta tuloaan Suomeen. – 1990-luvun alussa ammattikorkeakoulut olivat aivan uutta meille tavallisille lehtoreillekin ja joskus jopa tunsimme pienoista epäuskoa koko asiaan. Luotimme kuitenkin siihen, että päättäjät tekevät viisaita ratkaisuja ja päätöksiä, Tuula muistelee. SITTEMMIN TIETO­T EKNIIKAN

30 AITO 2–3/2017

Tuula Tuomainen on nähny t assistentti­ koulutuksen kehityksen vuosik ymmenten saatossa. Kiinnostava työ innostaa häntä edelleen.


Nykyään hän on iloinen ja ylpeä suomalaisesta korkeakoulujärjestelmästä ja siitä, että ammattikorkeakoulut ovat saavuttaneet ansaitsemansa aseman tutkintojärjestelmässämme. AMMATTIKORKEAKOULUKOKEILUVUO-

1993–1997 ja Helsingin liiketalouden ammattikorkeakoulun vakinaistuminen toivat mukanaan isoja muutoksia, mutta senkin jälkeen on koettu monenlaisia uudistuksia. Konkreettisin muutos oli Oulunkylän HSO-talon jättäminen ja johdon assistenttikoulutuksen muutto uusiin moderneihin tiloihin Pasilaan vuonna 2006. Haaga-ammattikorkeakoulun ja Helian yhdistyminen vuonna 2007 toi mukanaan teknisiä muutoksia, mutta sillä ei loppupeleissä ollut paljoakaan vaikutusta itse koulutukseen. Koulutuksen opetussuunnitelmatyössä on sitä vastoin vuosikymmenten saatossa tehty pienempien viilausten ohella isojakin harppauksia. Kehitystyö on aina tapahtunut tiiviissä yhteistyössä työelämän edustajien kanssa. Myös opettajan työ on muuttunut lähes täysin parin viime vuosikymmenen aikana. – Ennen vastattiin yksin kaikesta oman alueen opettamisesta. Nyt opetusyhteistyötä tehdään niin kollegoiden kanssa tiimiopettajuuden muodossa kuin yritysten kanssa erilaisten toimeksiantojen parissa. Nykyinen opettaja toimii enemmänkin valmentajan roolissa, mikä on osaltaan vaativampaa, mutta tekee työn myös mielenkiintoiseksi. Myös tutkimus- ja kehitystoiminnan lisääntyminen on tuonut mukanaan uusia haasteita ja ulottuvuuksia opettajan työhön, Tuula listaa. DET VUOSINA

muutos näkyi myös pari vuotta sitten toteutetussa avokonttoreihin siirtymisessä, mikä aluksi herätti hieman skeptistä mielialaa omiin työhuoneisiin tottuneessa henkilökunnassa. Nyt tiloihin ollaan kuitenkin tyytyväisiä. Työtä voidaan tehdä entistä enemmän yhdessä ja tarvittaessa löytyy kyllä myös rauhallista tilaa yksintyöskentelyyn. Johdon assistenttikoulutus toimii nykyisin hallinnollisesti Haaga-Helian Digitalous-yksikön alla, mutta onko mitään enää jäljellä niistä ajoista, kun Tuula ensimmäisen kerran astui Oulunkylän ovista siOPETTAJAN TYÖN

sään? Tuula hymyilee ja hakee työpöydälleen vanhan öljylampun. – Oulunkylän ja HSO-koulutuksen henkeä symboloi tämä lampun henki. Kannoimme tämän mukanamme kävellessämme Oulunkylästä Pasilaan. Erityisesti hyvä työyhteisöilmapiiri, ammattiylpeys ja sitoutuneisuus yhteisiin tavoitteisiin ovat edelleen niitä asioita, joita haluamme vaalia. Tiimihenki ja työn korkea laatu ovat vieneet meitä eteenpäin ja auttaneet pysymään ajan hermolla, Tuula summaa.

»Koulutusohjelman tuottama osaaminen on haluttua työmarkkinoilla.» YHTENÄ HSO-HENGEN kokoavana voima-

na Tuula pitää myös Aito HSO -yhdistystä. – Yhdistystoiminta lisää yhteisöllisyyttä ja on ainutlaatuinen voimatekijämme. Aito HSO:n kautta meillä on myös todella hyvä näkymä kentälle, ja esimerkiksi työelämäkummitoiminta on yksi ammatti-identiteetin luomisen tärkeä tekijä, Tuula hymyilee. Luonnollisesti myös opiskelijoiden ainejärjestö HSOY, opiskelijakunta ja tutoropiskelijat ovat tärkeitä yhteistyökumppaneita. Nykyisin on yhä erilaisempia tapoja oppia, ja opiskelijat voivat vaikuttaa enemmän koulutuksen ja oppimisen toteutumiseen. Tuula kuvaa opiskelijoiden kanssa toteutettavaa Laatu-Assi-ryhmän toimintaa yhdeksi koulutuksen aktiivisimmista laatutyömuodoista. Ryhmässä on jäseniä jokaiselta lukukaudelta, lukuun ottamatta ensimmäisen lukukauden opiskelijoita. Ryhmä toimii erinomaisena linkkinä opettajien, opiskelijoiden ja muun henkilökunnan välillä. Tällä hetkellä ajankohtainen asia on muun muassa koulutusohjelman nimen muuttaminen. – Maailma on muuttunut ympärillämme ja on tarpeen pohtia, kaventaako koulutusohjelman nimi odotettua urakehitystä. Koulutusohjelman tuottama osaaminen on koko ajan ja edelleen haluttua työmarkkinoilla, joten koulutusohjelman nimen tulee olla sellainen, että se kuvaa koulutuksen tuottamaa osaamis-

ta mahdollisimman osuvasti nyt ja tulevaisuudessa, Tuula pohtii. Vielä hän ei kuitenkaan paljasta nimiehdotuksia, mutta niistä kuullaan varmasti pian. Assistenttityön tulevaisuudesta hänellä on kuitenkin selkeä kuva: – Tehtävät muuttuvat, töitä katoaa ja uusia töitä syntyy. Näitä työn tulevaisuudessa tapahtuvia muutoksia pyrimme ennakoimaan ja varaudumme niihin vastaamaan koulutuksessamme. Tukitehtävät eivät ole assistentin työssä aina se kaikkein olennaisin alue. Kaikkihan me tuemme toistemme työtä työyhteisössä. Assistentti toimii usein strategian toteuttajana, tiedonvälittäjänä ja viestikanavana. Monet eivät halua hakeutua johtotehtäviin vaan haluavat toimia oman vastuualueensa asiantuntijatehtävissä. Tuulalle merkityksellistä ja mieluista, mutta tärkeää on myös välillä vaihtaa vapaalle. Tällä hetkellä Tuula asuu kahdestaan miehensä kanssa, joten vapaa-ajan suunnitelmat voi tehdä omaan tahtiin sopivasti. – Hankin jokin aika sitten kuntosalikortin, mutta siitä tuli vain stressiä, joten luovuin siitä, Tuula naurahtaa. – Maalla olevalla kesäpaikallamme vietämme paljon aikaa. Marjastus, sienestys, puutarhan hoito ja ylipäänsä luonnossa liikkuminen on erittäin hyvä vastapaino toimistotyölle. Matkustelu on myös hyvin mieluista meille molemmille – sekä Suomessa, että kauempana. Yhteistyö kollegoiden ja opiskelijoiden kanssa on edelleen parasta Tuulan työssä. Samalla työn tulos antaa tyydytystä. Yhdeksän vuotta sitten hän siirtyi johdon assistenttityön ja kielten koulutusohjelmajohtajaksi ja viime syksystä lähtien hän on vastannut myös englanninkielisestä johdon assistenttikoulutusohjelmasta. Kahdesta koulutusohjelmasta vastaaminen on tuonut mukanaan lisää työtä, mutta myös synergiaetuja. – Nyt kaikki asiat ovat samalla pöydällä, jolloin kokonaisuuksia on helpompi hallita, Tuula toteaa tyytyväisenä. – Asiat sujuvat, kun kumppaneina tekemässä ovat eri alojen asiantuntijat, joilta voi luottaa saavansa apua kaikissa mahdollisissa tilanteissa. Hän kiittää myös esimiehiään, jotka ovat aina tukeneet ja kannustaneet häntä eteenpäin ja uusiin haasteisiin. On onni, että on työ, jossa viihtyy. n TYÖ ON

AITO 2–3/2017 31


Uratarina TEKSTI JA KUVAT KATI ILOMÄKI

Assistentti Heidi Koivumäki, Ilmarinen:

Muutokseen täytyy olla valmis Valmistumisensa jälkeen Heidi on työskennellyt johdon assistenttina sekä valtiolla että yksityisellä sektorilla. Yksi asia on kaikissa työsuhteissa ollut yhteistä: muutoksiin ja uudistuksiin kannattaa varatutua.

32 AITO 2–3/2017


HEIDI ON valmistunut johdon assistentiksi

Haaga-Heliasta vuonna 2007. Opiskelupaikan valinnassa ratkaisivat aikoinaan moni­ puolisuus, käytännönläheisyys ja mahdollisuus opiskella kieliä. – Valintaani vaikutti ennen kaikkea se, että koulutusohjelmaa markkinoitiin hyvin monipuolisena pakettina, joka tarjoaa hyvän pohjan lähes minkälaiseen jatkokoulutukseen tai työuraan tahansa. Tämä sopi minulle paremmin kuin hyvin. – Valmistuttuani päädyin töihin valtiolle. Sain viran puolustusministeriöstä johdon kansainvälisten asioiden sihteerinä, josta jäin virkavapaalle muutamaksi vuodeksi. Tänä aikana työskentelin työja elinkeinoministeriössä sekä tasavallan presidentin kansliassa. Nykyisessä tehtävässäni Ilmarisen toimitusjohtajan assistenttina olen ollut alkukesästä 2017 lähtien. Päätökseeni hakeutua yksityiselle puolelle vaikutti se, että vaikka jokaisessa työpaikassa valtion sisällä oli ollut ne omat hyvät puolensa, koin, ettei valtiolla työskentely tarjoaisi minulle enää juurikaan etenemismahdollisuuksia. Ja nyt kun tuli mielenkiintoinen tilaisuus vastaan, en voinut muuta kuin tarttua siihen. Tämä oli myös itselle oiva tilaisuus päästä kokeilemaan, mihin omat rahkeet riittävät työnhakuprosessissa. puhuttu paljon siitä, että perinteisen assistenttityön merkitys muuttuu tai saattaa jopa hävitä kokonaan eikä tulevaisuudessa välttämättä enää puhuta assistenteista: – En näkisi, että assistentin työ häviää minnekään vaan se pikemminkin muuttuu. Minun on vaikea nähdä tilannetta, jossa toimitusjohtaja hallinnoisi omaa kalenteriaan tai hoitaisi järjestelyt tilaisuuksiinsa itse. Mielestäni assistentteja tullaankin tarvitsemaan myös jatkossa, mutta totta on, että työ ja tehtäväkenttä muuttuvat. – Muutokseen täytyy vaan itse olla valmis sopeutumaan – voi hyvinkin olla, että viiden vuoden päästä assistentin työkenttä on aivan erilainen kuin mitä me TYÖELÄMÄSSÄ ON

Pysy avoimena ja ajan hermolla sekä heittäydy avoimesti muutoksiin, Heidi vinkkaa.

tänä päivänä tiedämme ja siihen muutokseen täytyy vaan uskaltaa heittäytyä mukaan avoimesti. Avaintekijänä mielestäni on oma asenteemme, halumme oppia ja pysyä ajan hermolla.

»Se, että taivumme moneen, on mielestäni valttikorttimme, oli työnimikkeemme tulevaisuudessa mikä tahansa.» – Muutos tulisi mielestäni ottaa uutena mahdollisuutena kehittyä ja kehittää omaa työtään. Sen myötä tehtäväkenttä voi laajentua ja avata myös ovia osaamisen hyödyntämiseen monialaisemmin, mikä on mielestäni pelkästään positiivinen asia. – Osa muutosta on myös se, miten organisaatio markkinoi sen työntekijöilleen. Pidän esimerkiksi meillä Ilmarisella siitä,

että organisaatiossa tapahtuvat muutokset, kuten uusien järjestelmien ja ohjelmien käyttöönottoon panostetaan; työntekijöille järjestetään riittävästi koulusta ja tarjotaan tukea itsensä kehittämiseen, mikä ehdottomasti helpottaa sopeutumista muutoksiin. – En näe, että tästä koulutusohjelmasta valmistuvilla olisi mitenkään huonot tulevaisuudennäkymät. Kuten sanottu, tämä koulutus tarjoaa mahdollisuuden moneen sekä lisäksi osaamisemme on tunnustettu työmarkkinoilla. Arvelen, että muilla kuin tämän koulutusohjelman käyneillä assistenteilla voi toisaalta olla heikompi tilanne. – Olen kuullut, että joillain tahoilla sanaa assistentti on alettu kaihtamaan, sillä halutaan enemmin korostaa assistenttityön asiantuntija kuin avustaja puolta. Toisin sanoen assistentti ei toimi enää puhtaasti avustajan roolissa vaan on alkanut siirtyä enemmän kohti asiantuntijatason työtehtäviä. – Toisaalta assistentti-sanaan mielletään niin paljon erilaisia ominaisuuksia ja piirteitä, että pohdittavaa riittäisi toden teolla, että mikä muu työnimike voisi kuvata ominaisuuksiemme kirjoa yhtä kattavasti. Juuri se, että taivumme moneen, on mielestäni valttikorttimme, oli työnimikkeemme tulevaisuudessa mikä tahansa. n

AITO 2–3/2017 33


Opiskelijat TEKSTI PIA KANGASNIEMI KUVAT HENNA MERIKIVI, ALINA RAUTAVA JA LUCIANO HERNÁNDEZ

Alina

Rohkeasti ulkomaille Haaga-Helian johdon assistenttityön opiskelijoista osa viettää lukukauden ulkomailla joko opiskelijavaihdossa tai suorittamassa työharjoittelun. Pääsimme kurkistamaan kolmen ASSI-opiskelijan arkeen ulkomailla ja saimme käytännön vinkkejä vaihtoa tai ulkomaan työharjoittelua suunnitteleville opiskelijoille sekä opiskelijoilta että Haaga-Helian asiantuntijalta. MUBBA-opiskelijoita on vuosittain ulkomailla vaihdossa noin 60, ulkomailla työharjoittelun vuonna 2016 suoritti 26 opiskelijaa, kertoo meille Haaga-Helian kansainvälisten asioiden koordinaattori Johanna Virta. Myös Henna Merikivi, Alina Rautava ja Luciano Hernández ovat viettäneet osan opiskeluajastaan ulkomailla. Henna ja Alina olivat kevään 2017 Erasmus-vaihdossa ja Luciano suoritti työharjoittelujaksonsa Yhdysvalloissa. Haaga-Heliassa kannustetaan opiskelijoita hakeutumaan vaihto-opintoihin ja Alinakin oli kuullut opiskelijavaihdosta pelkkää hyvää. – Halusin kehittää englannin ja saksan kielitaitoani ja kokea jotain uutta sekä asua ulkomailla, Alina kertoo. Henna taas uskoo, että monikulttuurisuudesta oppiminen ja eri taustoilta tulevien ihmisten kanssa toimeen tuleminen opettaa arvokkaita vuorovaikutustaitoja koko elämää varten: – Samalla yksin ulkomaille muuttaminen opettaa totta kai paljon myös omasta itsestäään. Luciano on ollut oman kertomansa mukaan jo pidempään kiinnostunut diplomaatin urasta ja kansainvälisestä politiikasta. Työharjoittelupaikka Suomen Washingtonin suurlähetystössä olikin – ASSI-JA

34 AITO 2–3/2017

mainio tilaisuus Lucianolle saada uran kannalta arvokasta työkokemusta. Hän otti työharjoitteluun varaslähdön ja lähti Yhdysvaltoihin jo toisen lukuvuoden aikana.

»Ystävien saaminen eri maista ja kulttuureista on rikastuttanut maailmankuvaani ja pienentänyt maailmankarttaa.» Haaga-Heliassa ajoitettu normaalin opintopolun mukaan vasta viidennelle lukukaudelle, jolloin opiskelijalla on suoritettuna noin 120 opintopistettä. Luciano toteaakin valmistuvansa todennäköisesti vuotta lyhemmässä ajassa kuin tutkinnon suorittamiseen laskettu 3,5 vuotta.

Haaga-Helian intranetistä löytyy tietoa kohteista, joihin ASSI-opiskelijoiden on mahdollista hakeutua vaihtoon: – Näihin kohteisiin on Haaga-Helialla voimassa oleva opiskelijavaihtosopimus. Tarpeen mukaan uusia sopimuksia avataan, mutta suurin osa vaihtokohteista on vuosittain samoja, kertoo Johanna Virta. Ulkomaan työharjoitteluun voi hakeutua joko koulun ilmoittamiin paikkoihin, mutta myös itsenäisesti. Muun muassa Suomen suurlähetystöt eri maissa otta-

TYÖHARJOITTELU ON

Henna


vat työharjoittelijoita vuosittain, mutta osa löytää harjoittelupaikan opiskelijavaihdossa ollessaan. Myös Opetushallituksen kautta voi saada tietoa ja hakeutua työharjoitteluun. Haaga-Helian intranetistä saatavan informaation perusteella voi helposti vertailla eri kohteita, kaupunkien kokoa, lukukausien kestoja ja aikatauluja, kuten Alina kertoo tehneensä. Myös Henna oli hankkinut tietoa haettavista kohteista Haaga-Helian intranetistä löytyvästä Erasmus-tietokannasta, sekä saanut tarpeen mukaan tukea ja apua Haaga-Helian vaihtokoordinaattorilta. Alina oli hankkinut lisää ennakkotietoja lukemalla vaihdossa olleiden opiskelijoiden raportteja sekä keräämällä tietoa tulevasta koulustaan Berliinissä sekä kaupungista itsestään. voi hakeutua, tulee opintoja olla suoritettuna noin 90 opintopistettä. Suoritustahdilla on myöskin merkitystä; suoritettujen opintojen on oltava kerättynä normaalin, noin 30 opintopisteen tahdissa lukukauden aikana. Eurooppaan kohdistuvassa opiskelijavaihdossa suoritettujen opintojen keskiarvon tulee olla 3, Euroopan ulkopuolelle 3,5. Joissakin kohteissa on näiden lisäksi vielä kielitaitovaatimus tai esimerkiksi korkeamman keskiarvon vaatimus. Kielen osaaminen jo ennakkoon auttaisi sopeutumista ja vähentäisi alun kulttuurishokkia, kuten Hennakin oli saanut kokea Portugalissa. – Monet asiat olisi saanut hoidettua huomattavasti nopeammin, jos olisin ymmärtänyt ja puhunut portugalia, hän sanoo. Vaihto-opintojen aikana tulee opiskelijan luonnollisesti myös suorittaa opintoja. Suurin osa vaihtoon lähtevistä opiskelijoista suorittaa suuntautumisopintoja esimerkiksi markkinoinnin, HR:n tai johJOTTA VAIHTO-OPINTOIHIN

tamisen, sekä kielten opintoja. Opintopisteitä tulee pitkän opiskelijavaihdon aikana suorittaa yhtälailla kuin kotimaassa opiskellessa, eli noin 30 opintopistettä lukukauden aikana. – Opiskelijat, jotka saavat Kelan myöntämän opintotuen, saavat tukea myös vaihto-opintojensa ajaksi. Tämän lisäksi Haaga-Helia tukee kaikkia pitkään opiskelijavaihtoon lähtijöitä myöntämällä apurahan, kertoo Johanna Virta HaagaHeliasta ja toteaa sa­malla, että muita apurahoja on Suomessa erittäin haastavaa saada. Jotkin säätiöt tai ammattijärjestöt voivat näitä joskus myöntää.

Luciano

opiskelijavaihtoon Haaga-Heliassa on ajoitettu keväälle. Jos paikkoja on jäänyt jäljelle, voi näihin tai mahdollisiin uusiin paikkoihin hakeutua myös syksyllä. Johanna Virta Haaga-Heliasta kertoo, että suositumpiin kohteisiin on paljon hakijoita, joten opiskelijan olisi hyvä huolehtia opintojen edistymisestä suositusten mukaisesti ja että mahdolliset kielitaitovaatimukset täyttyvät jo haun alkaessa. Työharjoitteluun voi puolestaan hakeutua koko lukukauden ajan. Tietoa harjoittelupaikoista voi etsiä jo hyvissä ajoin ennakkoon esimerkiksi Opetushallituksen tai opiskelijoille tarkoitetun MyNetin kautta. Myös Haaga-Helian työharjoittelukoordinaattoreista voi olla suuri apu paikan löytämisessä. – Jos vaihto-opiskelupaikka on mieleinen ja kohteeseen haluaisi jäädä pidemmäksi aikaa tai palata sinne myöhemmin, kannattaa harjoittelupaikkaa etsiä jo paikan päällä, vinkkaa Johanna Virta. HAKU ULKOMAAN

kaikkia vaihtoon lähteviä hyppäämään rohkeasti oman mukavuusalueensa ulkopuolelle ja pitämään mielessä, että muutkin vaihto-oppilaat ovat samassa tilanteessa. HENNA KANNUSTAA

– Ystävien saaminen eri maista ja kulttuureista on rikastuttanut maailmankuvaani ja pienentänyt maailmankarttaa. Kun on ystäviä maailmalla, matkusteleminenkin helpottuu. Vaikkakin ulkomaille yksin lähteminen saattaa tuntua pelottavalta, Alina rohkaisee kaikkia vaihto-opintoja harkitsevia ottamaan riskin ja lähtemään maailmalle. Alinan odotuksina opiskelijavaihdosta Berliinissä oli saada paljon uusia ystäviä ja kokemuksia ja näin kävikin; monta ystävää ja unohtumatonta kokemusta rikkaampana oli hyvä palata kotiin. – Jos olet lähdössä työharjoitteluun ulkomaille, kannattaa asumisjärjestelyistä ottaa selvää hyvissä ajoin. vinkkaa Luciano kokemuksesta. – Ensimmäinen asuntoni Washingtonissa oli matka-ajaltaan kaukana työpaikasta ja kesti noin puolitoista kuukautta uuden, lähempänä sijaitsevan asunnon löytymiseen. Luciano kertoo olleensa etuoikeutettu saatuaan työskennellä Suomen suurlähetystössä Washingtonissa ja sanoo sukunsa sekä Suomessa, että Meksikossa olevan erityisen ylpeitä hänestä. Epäilemättä kuulemme kyseisestä tulevasta diplomaatista vielä jatkossa. Rohkeasti matkaan siis Kaikki ASSIt ja MUBBAt! Maailma on teille avoinna! n AITO 2–3/2017 35


Kielenhuolto TEKSTI LEENA JAAKKOLA KUVA THINKSTOCK

Assistentti, työpaikan tekstitaituriko? Monen assistentin työ on ytimeltään tekstityötä, jossa asiat vaativat tekstejä tullakseen todeksi. nähdäkään assistenttien koulutuksessa vain apu- tai tukiaineina, vaan ammattitaito ymmärretään myös oman alan tekstimaailman haltuun ottamisena. Työtekstejä tuotetaan yhä enemmän, mutta samaan aikaan tutkimukset kertovat nuorten kirjoitustaitojen heikentyneen ja myös eriarvoistuneen. TEKSTITAITOJA EI

Mitä tekstitaidoista miettivät alaa opiskelevat? Toista lukukautta alaa opiskelevilla on opinto-ohjelmassaan kurssi Johdon assis­-

tentti tekstitaiturina. Minulla on ollut tapana pyytää kurssin alussa opiskelijoita pohtimaan, mitä assistentin tulee osata, jotta hän olisi tekstitaituri. Samalla assistenttiopiskelijat ovat tehneet SWOT-analyysiin itsestään tekstitaitureina. Tulokset kertovat varsin perinteisestä kirjoitustaitojen näkemyksestä: vastauksissa korostuu virheettömyyden vaatimus. Lähes jokainen opiskelija (106 vastaajaa 131:stä) mainitsi sen assistentille tärkeänä tekstitaitona. Omana kehitystarpeenaan piti oikeinkirjoituksen ja kieliopin hallintaa puolet opiskelijoista.

Viisi tärkeintä tekstitaitoa assistenttiopiskelijoiden mielestä (N = 131) Assistentilta vaadittavat tekstitaidot

Omat kehitystarpeet

Kieliopin ja oikeinkirjoituksen hallinta

Kieliopin ja oikeinkirjoituksen hallinta

Erilaisten tekstilajien hallinta

Kirjoitusprosessiin liittyvät taidot

Tekstin suhde kontekstiin: tilannetaju, lukijan ja organisaation huomioon ottaminen

Sanavarasto, ammattimainen tyyli

Tietotekniset taidot

Erilaisten tekstilajien hallinta

Sanavarasto, ammattimainen asiatyyli

Tekstin rakenteeseen liittyvät taidot

36 AITO 2–3/2017

• Mielestäni oikeinkirjoitus on kaiken A ja O. Se luo pohjan kaikelle muulle, ja kun perusasiat ovat kunnossa, on huomattavasti helpompaa myös soveltaa jo olemassa olevia taitoja. Johanna Granlund on tutkinut gradussaan

(2015) hoitoalaa opiskelevien kielivirheitä. Hän totesi opiskelijoiden osaamisen vielä ammattikorkeakoulussakin hyvin sirpaleiseksi ja yksilöiden väliset erot suuriksi. Eniten virheitä tehnyt ryhmä, nuorimmat ammattikoulutuksen saaneet, tekivät lähes kaksinkertaisen määrän virheitä vanhimpiin lukion käyneisiin verrattuna. Assistenttiopiskelijat ovat tavallisesti kiinnostuneita kielestä ja jo lähtötasoltaan keskimääräistä taitavampia kirjoittajia. Vähätteleviä kommentteja kielenhuollosta ei kuule. Assistenttiopiskelijoiden yleisimmät kirjoitusvirheet, välimerkkivirheet, eivät juuri haittaa tekstin ymmärtämistä niin kuin eivät varsin tavalliset virheet yhdyssanoissa tai alkukirjaimissakaan. Mutta miten tulisi suhtautua sellaisiin virheisiin kuin puhekielisiin ilmauksiin, puuttuviin omistusliitteisiin tai vääriin taivutusmuotoihin: Eikö he pysty kirjoittaa heidän tekstiä ilman häikkää? Yleiskieleen kuulumattomat ilmaukset näyttävät olevan assistenttiopiskelijoidenkin teksteissä yleistymässä – somen vaikutuksesta kenties.


LEENA JAAKKOLA TOIMII SUOMEN KIELEN JA VIESTINNÄN LEHTORINA HAAGA-HELIA AMMATTIKORKEAKOULUSSA JA KOULUTTAA TULEVIA JOHDON ASSISTENTTEJA.

Muutakin kuin virheiden välttelyä

Mitkä taidot jäävät vähälle huomiolle?

Pohdintatehtävässä noin puolet opiskelijoista kertoi assistenteilta edellytettävän erilaisten tekstilajien hallintaa. Tärkeänä oppimistarpeenaan sen mainitsi neljäsosa vastaajista. Lähes puolet opiskelijoista piti tärkeänä myös kontekstia, vaikka omiksi kehitystarpeikseen tilannetekijöiden huomioon ottamisen tunnistikin vain muutama opiskelija.

Opiskelijat ovat tottuneet ajattelemaan kirjoittamista henkilökohtaisena taitona. Oman tekstin näyttäminen muille ja vertaispalaute voivat olla kynnyksen takana. Työkirjoittaminen ei ole kuitenkaan yksityisasia; tekstit syntyvät usein vanhan pohjalta tai peräti yhdessä, eivät vapaiden valintojen seurauksena. Yhteisöllisistä tekstitaidoista oli opiskelijoiden vastauksissa kuitenkin vain satunnaisia mainintoja tai viittauksia rivien väleissä. Oman roolinsa tekstiyhteisössä opiskelijat ymmärsivät yleensä editoijana.

• Assistentin täytyy osata kirjoittaa standardien mukaisia virallisia tekstejä. Esim. kutsuja, ohjeita, tarjouksia ja tarjouspyyntöjä ja raportteja. Erilaisten paperille kirjoitettujen tekstien lisäksi assistentin täytyy osata kirjoittaa sähköisiä viestejä korrektisti oikein. • Täytyy olla kykyä tunnistaa, millaisissa tilanteissa ja kenen kanssa käytettävä virallista/muodollista tyyliä ja kenen kanssa vapaamuotoisempaa. • Pitää osata ero sen välillä, millaista tekstiä tuotetaan esim. someen ja millaista virallisiin teksteihin. • Assistentin tulee hallita eri viestinnän keinoja yrityksen uskottavuuden säilyttämisen ja toisen osapuolen ymmärtämisen vuoksi. Pohdintatehtävä assistenttityön edellyttämistä tekstitaidoista tehtiin siinä vaiheessa, kun opintoja oli takana vasta puoli vuotta. Tässä vaiheessa lähes kolmasosa opiskelijoista koki kirjoitusprosessiin liittyvät taitonsa vielä riittämättömiksi. Vastauksissa oli mainintoja mm. tarpeesta kehittää keskittymiskykyä, kärsivällisyyttä ja tarkkuutta, mutta myös mielikuvitusta, itseluottamusta ja uskoa omaan kehittymiseen. Ajan hallinta ja työn edellyttämä nopeus nousivat esiin useassa vastauksessa. • Haluaisin kirjoittaa tekstejä nopeammin enkä miettiä liikaa. • On vaikea päästä alkuun. • Kestää aina hirveän kauan saada tekstistä oikeaoppista ja kuulostamaan hyvältä.

• On osattava neuvoa muita ja muokata tekstejä. • Täytyy osata lukea/tulkita muiden tekstiä. Taipua. • Assistentin halu ja kiinnostus kirjoittamista kohtaan loistaa teksteistä. Pitää osata ottaa vastaan ohjeita, kritiikkiä ja muiden mielipiteitä myös itsensä kehittämiseksi. Kielitietoisuuden ja tekstitaitojen opiskelussa tarvitaan tueksi käsitteitä, joista monella on kielteisiä koulumuistoja: adessiivi, ablatiivi ja mitä niitä olikaan. ”En oppinut niitä koskaan!” Kaisu Rättyän väitöskirjasta (2017) nousi pieni mediakohu, kun siinä todettiin monella luokanopiskelijaksi opiskelevallakin olevan kieliopin käsitteet hukassa. Esimerkiksi vain viidesosa tunnisti lauseesta subjektin. Jokunen assistenttiopiskelija kirjoitti pohdintatehtävän vastauksessaan, että tekstitaituruuteen liittyy kielitieto, joka auttaa sääntöjen ja suositusten ymmärtämisessä. Kielen kehityksen ja uusien suositusten seuraamisestakin oli vain pari mainintaa. • [Kehittämistarpeeni on] teoria kieliopin takana. • Pitää pysyä ajan tasalla kielen muutoksissa. Mihin suuntaan tekstitaidot ovat kehittymässä? Kirjoitustaidot eivät ole katoamassa digiaikanakaan, mutta muutoksia on näkyvissä. Outi Kallionpää esittää tuoreessa väitöskirjassaan (2017) uuden kirjoittamisen taidoiksi kuudenlaisia taitoja:

• tekniset taidot, joita edellyttävät kehittyvät laitteistot, muuttuvat sovellukset ja erilaiset verkkoympäristöt • multimodaaliset taidot: uudet tekstilajit, joissa on tekstin lisäksi ääntä, kuvaa, videoita • sosiaaliset taidot: tekstien tuottaminen yhteisöllisesti • julkisuustaidot, jotka vaativat esimerkiksi Internet-julkaisemiseen liittyvien säännösten tuntemista • taidot työskennellä hektisessä verkkoympäristössä, jossa vaaditaan monisuorittamista • luovuustaidot: taidot tuottaa ja yhdistellä uusia tekstilajeja, löytää uusia toimintatapoja ja säilyttää etsivä asenne kirjoittamista kohtaan.

On vaikea kuvitella assistenttia, jonka työhön ei kuuluisi tulevaisuudessakin kirjoittamista ainakin jossain muodossa. On siis aika pohtia, mikä vanhassa on säilyttämisen arvoista, mutta myös mitä uutta pitäisi osata. Opiskelijan sanoin tärkeää on myös ”usko siihen, että ylipäätään voin kehittyä”. n

LÄHTEITÄ: Johanna Granlund: Ammattikorkeakouluopiskelijoiden tekemät kielivirheet. Aiemman koulutuksen vaikutus virheiden määrään ja laatuun. Pro gradu -tutkielma. Tampereen yliopisto 2015. Outi Kallionpää: Uuden kirjoittamisen opetus – osallistavaa luovuutta verkossa. Väitöskirja. Jyväskylän yliopisto 2017. Kaisu Rättyä: Kielitiedon didaktiikkaa. Kielentäminen ja visualisointi sanaluokkien ja lauseenjäsenten opetusmenetelminä. Väitöskirja. Helsingin yliopisto 2017. n

AITO 2–3/2017 37


Tapahtumat TEKSTI JA KUVAT MAARIT RAPP

Uraillassa opiskelijoille työelämätietoa ja leffaa AITO HSO ja Finnkino tarjosivat syyskuun alussa opiskelijoille asiapitoisen ja viihdyttävän illanvieton Finnkinon Tennispalatsissa. Lähes 140 ASSI- ja MUBBA-opiskelijaa saivat rautaisannoksen työelämätietoa cv-tietoiskun ja alumnipaneelin muodossa. Illan päätteeksi Finnkino tarjosi Miami-uutuuselokuvan leffaherkkuineen. Iloinen puheensorina täytti Tennispalatsin kolmannen kerroksen lämpiön jo hyvissä ajoin ennen uraillan alkua, kun ASSIt ja MUBBAt kokoontuivat ”urailta-etkoille”. Herkulliset sämpylät ja smoothiet tekivät hyvin kauppansa. Varsinaisessa asiaosuudessa Akavan Erityisalojen nuorisoja opiskelija-asiamies Amalia Ojanen kehotti opiskelijoita erityisesti kiinnittämään huomiota cv:n räätälöimiseen, oman

osaamisen tunnistamiseen sekä siihen, että tuo omat taidot esiin oikealla tavalla juuri haettavaa työpaikkaa ajatellen. Alumnipaneelissa Heli Huurtomaa ja Laura Evilä kertoivat omasta työurastaan ja muistelivat omia opiskeluaikojaan. Ideoita saatiin myös siihen, miten omasta jaksamisesta kannattaa pitää huolta, vaikka kiinnostava ja innostava työ tempaa mukaansa. Finnkinon yritysmyynnin esittäytymisen jälkeen olikin aika syventyä kotimaisen roadmovien pariin. – Oli erittäin mielenkiintoista kuulla mitä kaikkea tuleva toimenkuva voikaan pitää sisällään. Ja kiva on päästä katsomaan uusi leffakin, huikkasi ASSI-fuksi, kun kyselimme tuntemuksia uraillan jälkeen. – Mahtimeininki! Näitä lisää! n

Patongit ja smoothiet maistuivat »urailta-etkoilla».

38 AITO 2–3/2017


Tapahtumat

Tervetuloa Aito HSO ry:n sääntömääräiseen syyskokoukseen Aito HSO ry:n sääntömääräinen syyskokous järjestetään 21.11. klo 17 alkaen Radisson Blu Seasidessa Ruoholahdessa, osoitteessa Ruoholahdenranta, 3, 00180 Helsinki. Kokouksessa käsitellään seuraavat sääntömääräiset asiat • hyväksytään yhdistyksen toimintasuunnitelma seuraavaksi toimikaudeksi • määrätään yhdistyksen jäsenmaksun suuruus • päätetään hallituksen puheenjohtajan ja varapuheenjohtajan sekä jäsenten kokouspalkkioista sekä tilintarkastajien palkkion suuruudesta • päätetään hallituksen alaisten valiokuntien kokouspalkkioista • vahvistetaan yhdistyksen tulo- ja menoarvio seuraavaksi toimikaudeksi • valitaan hallituksen puheenjohtaja • valitaan enintään 4 hallituksen jäsentä • valitaan yksi tilintarkastaja ja yksi toiminnantarkastaja sekä heille varatilintarkastaja ja varatoiminnantarkastaja sekä • päätetään muista kokoukselle esitetyistä asioista. Sääntömääräisen kokouksen lisäksi syyskokouksessa puheenvuoron pitää Evento-lehden päätoimittaja Heli Koivuniemi. Ilmoittautuminen ja illan tarkempi ohjelma Aito HSO ry:n verkkosivuilla.

www.aitohso.fi

AITO 2–3/2017 39


Järjestöasiaa TEKSTI ANNI PIIPPONEN KUVA THINKSTOCK

Mitä, miten ja miksi?

Paikallinen sopiminen Paikallinen sopiminen on ollut paljon mediassa esillä viime vuosina. Mutta mitä sillä tarkoitetaan? Onko siitä mitään iloa työntekijälle? Akavan Erityisalojen asiamies Saara Aikio kertoo, mitä paikallinen sopiminen tarkoittaa yksityissektorin näkökulmasta, mitä hyötyä siitä on ja mitä kannattaa ottaa huomioon. mielestä paikallinen sopiminen on ihan ok, kunhan ollaan tasavertaisessa asemassa, jolloin hyötyä tulee sekä työnantajalle että työntekijälle, Saara toteaa heti alkuun. – Paikallinen sopiminen ei ole mikään uusi asia. Se on ollut käytössä joillain aloilla jo 1990-luvulta lähtien, hän jatkaa. Se, mitä paikallisella sopimisella tarkoitetaan, ei ole avautunut kaikille. – Ihmiset eivät tiedä, mitä siihen kuuluu. Kuvitellaan, että kaikki työpaikalla sovittavat asiat kuuluvat paikallisen sopimisen piiriin – esimerkiksi se, että kuka hakee kahvimaidot tai tilaa kopiokoneen huollon, Saara kertoo. Yleisimmät sopimisen kohteet ovat kuitenkin työaika ja palkka. Julkisuudessa on keskusteltu, että paikallista sopimista tulisi lisätä lainsäädännöllä. – Mahdollisuudet paikalliseen sopimiseen ovat laajemmat, kuin mihin niitä nyt käytetään. Tämän takia on tärkeää olla tahtoa, taitoa ja tarvetta, sillä jos näitä ei ole, ei niitä voi lainsäädännöllä edistää, Saara sanoo. Teknologiateollisuus on edelläkävijä siinä, missä laajuudessa voidaan sopia paikallisesti. Kaikissa työpaikoissa ei ole kuitenkaan mahdollista sopia paikallisesti. Sopiminen edellyttää alalla voimassa olevan työehtosopimuksen tai lainsäädännön valtuutusta. Lisäksi työnantajan täytyy yleensä olla järjestäytynyt. Tämän takia sopimuksettomille aloille kannattaakin sopia – AMMATTIYHDISTYSLIIKKEEN

40 AITO 2–3/2017

työehtosopimus, niin asioista voidaan sopia joustavammin. Yksityissektorilla työehtosopimuksessa määritellään, kuka ja mistä asioista voi sopia paikallisesti. Paikallinen sopiminen voi koskea koko työpaikkaa, tiettyä henkilöstöryhmää tai vain yhtä yksilöä.

»Paikallinen sopiminen ei ole työnantajan sanelua, vaan sopimista sanan varsinaisessa merkityksessä.»

– Paikallinen sopiminen ei ole työnantajan sanelua, vaan sopimista sanan varsinaisessa merkityksessä, Saara muistuttaa. – Sen tarkoituksena on lisätä joustoja molemmin puolin. Työntekijän elämä helpottuu, kun työn ja vapaa-ajan yhteensovittaminen helpottuu. – Voisin kuvitella, että siitä on paljon hyötyä esimerkiksi perheelliselle lastenhoitoaikataulujen yhteensovittamisessa tai vaikkapa ikääntyvien vanhempien hoidossa. sitten sovitaan paikallisesti? Aloite voi tulla joko työnantajalta tai työntekijältä. Jos kyseessä on kollektiivinen sopimus eli se koskee koko työpaikkaa tai jotain henkilöstöryhmää, neuvotteluosapuolena työntekijöiden puolelta on pääluottamusmies. Jos kyse on yksilöön kohdistuvasta sopimuksesta, neuvottelee hän itse työnantajan kanssa. – Sopimiseen kannattaa kysyä neuvoja liitosta, sillä aina ei välttämättä ymmärrä asioiden syy-seurausketjua eli miten mikäkin sovittu asia vaikuttaa muihin asioihin, Saara ohjeistaa. – Sopimuksessa on hyvä myös muistaa aina se, miten siitä pääsee eroon: onko sopimus määräaikainen vai toistaiseksi voimassaoleva, jossa on irtisanomisaika, hän jatkaa. Yleisin irtisanomisaika on 3 kuukautta. Määräaikaista sopimusta käytetään yleensä kokeiluun. Sillä saadaan selville, toimiiko jokin parannus tai heikennys toivotulla tavalla. MITEN ASIOISTA


Seuraa somessa: #sovitaanvaan

– On myös hyvä tietää, että jos työntekijä tekee aloitteen paikallisesta sopimisesta, on työnantajan siihen myös vastattava. Jos asiasta ei haluta neuvotella, tulee työnantajan antaa perustelut. Suurin este paikalliseen sopimiseen on Saaran mielestä neuvottelukulttuurin ja todellisen yhteistoiminnan puuttuminen työpaikoilla. – Luottamus puuttuu. Siihenkään ei voida lainsäädännöllä vaikuttaa, hän toteaa. – Siinä mielessä toivoisi Ruotsin diskuteerauskulttuuria työpaikoille. Lisäksi Ruotsissa luottamushenkilöt ovat mukana yrityksen hallinnossa. Tämä edistää neuvottelukulttuuria ja tiedon saantia. Paikallisessa sopimisessa on hyvä ottaa huomioon asioita, joita ei heti ehkä tule ajatelleeksi. – Työntekijöiden välillä saattaa ilmetä kateutta, jos työntekijöillä on erilaiset sopimukset. Voidaan kokea eriarvoisuutta tai epäoikeudenmukaisuutta, jos alan tai työpaikan sisällä on eri työntekijöille eri säännöt, Saara huomauttaa. – Yksilökohtainen paikallinen sopiminen ei ainakaan helpota työnantajan roolia.

Jos sopimuksia on useita, ei kellään välttämättä ole käsitystä kokonaisuudesta. Työntekijöiden täytyy olla valveutuneita, Saara toteaa. Liitosta kysytäänkin neuvoa liittyen jäsenien työpaikoilla sovellettaviin paikallisiin sopimuksiin. Neuvoja on kuitenkin hankala antaa, sillä paikalliset sopimukset eivät ole liitolla käytettävissä samalla tavalla kuin työehtosopimukset. Akavan Erityisalat toivookin, että paikallisia sopimuksia toimitettaisiin liittoon nähtäväksi. – Tarvitsisimme tietoa siitä, mistä on tarve sopia ja missä kentällä mennään, Saara kertoo. Hän rohkaisee jäseniä lähettämään sopimuksia liiton nähtäväksi. – Ei ainakaan tarvitse pelätä, että ollaan sovittu ”vääristä” asioista. Liitosta pyydetään usein paikallisen sopimisen sopimuksen mallia ja toimitetuista sopimuksista olisi apua sen tekemiseen.

yksityissektorin neuvottelukunnan haastekampanja, jossa haastetaan jäsenistöstä työntekijöitä, työnantajia, luottamusmiehiä ja henkilöstöhallinnon ammattilaisia kertomaan onnistuneista paikallisista sopimuksistaan omissa työpaikoissaan. Lisäksi luvassa on Akavan Erityisalojen koulutuksia aiheesta. n SYKSYLLÄ VALMISTELLAAN

Paikallinen sopiminen lyhyesti • Mahdollista niillä aloilla, joilla on olemassa työehtosopimus. • Antaa mahdollisuuden sopia tietyistä asioista, jotka määritellään työehtosopimuksissa tai laissa. • Yleisimmät sopimisen kohteet ovat palkka ja työaika. • Voidaan tehdä kollektiivisesti tai yksilötasolla. • Tavoitteena joustot, joista hyötyvät sekä työntekijä että työnantaja.

LISÄTIETOJA: Yksityissektorin laki- ja asiamiehet: Saara Aikio, Juho-Heikki Leppänen ja Tuire Torvela etunimi.sukunimi@akavanerityisalat.fi

AITO 2–3/2017 41


Uutiset

KOONNUT MAARIT RAPP

On aika valita vuoden HSO-lähettiläs! Sinustako HSO-lähettiläs? HSO-lähettilään valinta on jatkumoa perinteikkäälle Vuoden HSO -valinnalle. Olisitko sinä tai tuntemasi HSO-kollega seuraava HSO-lähettiläs? Haussa on Aito HSO ry:n jäsen, joka • on valmistunut tai opiskelija • haluaa vaikuttaa Aito HSOn jäsenten eduksi ja hyvän työelämän kehittämiseen • on idearikas ja aktiivinen • haluaa sitoutua vuodeksi HSO-lähettilään tehtävään • edistää vuoropuhelua Aito HSOn eri verkostoissa (esim. some-kanavat, blogi/vlogi, puheenvuorot Aito HSOn tapahtumissa, työelämäkummitoiminta jne.) • on aktiivinen toimija omassa työyhteisössään HSO-lähettilääksi valittu saa • mielenkiintoista ja hyödyllistä kokemusta vaikuttamisesta • upean verkoston kollegoita ja kontakteja  • mahdollisuuden tuoda esille hänelle ammatillisesti tärkeitä asioita • ilmaisen osallistumisen kaikkiin Aito HSO ry:n tilaisuuksiin Lisätietoja ja hakuohjeet Aito HSO ry:n verkkosivuilla

www.aitohso.fi

VINKKI: Sinulla on mahdollisuus kuulla lisää Liisa Sirén-Salmisen

ajatuksia mm. jaksamisesta ja ajanhallinnasta Aito HSOn jäsen­ illassa 10.10. Seuraa viestintäämme eri kanavissa!

42 AITO 2–3/2017

– Olen todella otettu sekä äärimmäisen iloinen ja nöyrä, kun tiedän, millaiselta porukalta tämä tunnustus on tullut, totesi vielä valtikkaa pitävä Vuoden HSO Liisa Sirén-Salminen valintansa yhteydessä viime marraskuussa.


Henkilökohtaista valmennusta työelämän muutostilanteissa Akavan Erityisalojen tarjoaman urapalvelun kautta saat tukea työnhakuun, urasuunnitteluun ja työhyvinvointiin liittyvissä kysymyksissä. Tukea työnhakuun • Tulokselliset työnhakukäytännöt, hakemus, CV ja työhaastattelu

Apua urasuunnitteluun • Vahvuudet, tavoitteet, valintatilanteet, osaamisen tunnistaminen, työssä kehittyminen, LinkedIn-profiili, kehityskeskustelut, palkkaneuvottelut

Työhyvinvointia • Työn ja muun elämän yhteensovittaminen, tunteet työelämässä

Ura- ja työnhakupalvelu on jäsenille maksutonta, ja toteutetaan puhelimen välityksellä. Työkaluja käyttämällä voit jäsentää ja kiteyttää taitojasi ja mielenkiinnonkohteitasi sekä punnita eri vaihtoehtoja. Keskustelusi valmentajan kanssa ovat luottamuksellisia. Urapalveluiden toteuttajana toimii suomalainen UP Partners Oy.

Tarvitset jäsennumerosi varataksesi ajan valmentajalle. Jäsennumerosi löydät jäsenkortistasi.

Jos olet unohtanut jäsen­ numerosi, ota yhteyttä jasenpalvelut@akavanerityisalat.fi tai puhelimitse 0800 135 370.

Ota hyöty irti jäseneduistasi!

AITO 2–3/2017 43


Tutustu kaikkiin puhujiin ja seminaariohjelmaan Aito HSOn verkkosivuilla!

Paasitorni Helsinki 2.11.2017 | klo 9–17.30 Aito HSOn Virity & Verkostoidu -seminaarissa päivität osaamisesi ajan tasalle, tapaat tuttuja ja uusia HSO-kollegoja sekä tutustut Aito HSO -yhteistyökumppaneihin.

www.aitohso.fi #VirityJaVerkostoidu

Edullinen jäsenhinta 150 euroa! VIRITY&VERKOSTOIDU tarjoaa: • työkaluja oman työn kehittämiseen • keinoja jämäkkään viestintään • apua somen hyödyntämiseen yrityskäytössä • infopaketin tulevasta EU-tietosuoja-asetuksesta • luotausta tulevaisuuden tapahtumajärjestämiseen

Huippupuhujat ja ajankohtaiset aiheet: Riikka Kämppi, viestinnän ammattilainen • Viestinnän ammattilainen Riikka Kämppi tietää, kuinka koskettaa miljoonia. Hän oli nainen Pekka Haaviston presidenttivaalikampanjan takana ja sai tavalliset ihmiset villiintymään politiikasta. Hän on myös luonut koko kansan suosiksi nousseen Nenäpäivän toimiessaan Ylen Hyvä -säätiön johtajana. Antti Kylliäinen, eetikko, Syfron Oy • Eetikko Antti Kylliäinen pyrkii muuttamaan maailmaa hyveiden avulla. Hän on kehittänyt aristoteeliseen hyve-etiikkaan perustuvia työkaluja työyhteisöjen ja muiden organisaatioiden käyttöön. Piritta Seppälä, sosiaalisen median asiantuntija ja kouluttaja, Viestintä-Piritta Oy • Piritta Seppälä on viestinnän ja sosiaalisen median asiantuntija, joka koulii suomalaisia somen tehokkaaseen ja laadukkaaseen käyttöön. Käytännönläheinen ja kokemukseen perustuva asiantuntemus tarjoaa seminaariosallistujille vinkkejä pursuavaa informaatiota ja ajatuksia herättäviä näkemyksiä. Anna Paimela, lakimies, osakas, Iconics Consulting Oy • Anna Paimela on tietosuojaan ja teknologiaan erikoistunut lakimies. Hän on osallistunut lukuisiin digitaalista liiketoimintaa koskeviin tuote- ja palvelukehityshankkeisiin sekä luonut EU:n uuden tietosuoja-asetuksen mukaisia prosesseja käytännönläheisellä otteella. Anna on kokenut kouluttaja tietosuoja-asioissa.

Ilmoittaudu ajoissa!

Aito 2–3/2017  

Aito on Aito HSO ry:n jäsenilleen ja sidosryhmilleen julkaisema ammattilehti. Aito on ajassa kiinni. Se esittelee kiinnostavia uratarinoita...