Page 1

Tekoälyn tulo kääntää katseet ihmisten osaamisiin s. 12

Tunnelma on energiaa s. 19

Asiantuntijan brändin on oltava aito s. 28

Paikallinen sopiminen on epäreilua – vai onko? s. 30

Aito HSO ry:n jäsenlehti No. 1/2018 46. vuosikerta

Onnea, uudet HSOt!

Ole ylpeä, uskalla ja verkostoidu s. 24


24

1/2018

Onnea!

Valmistujaistilaisuus vuonna 2017 valmistuneille

3 Päätoimittajalta 4 Alkupalat 6 TEEMA Monimuotoisella työpaikalla saa olla oma itsensä 9 Syynissä. Puheenjohtaja Annette Wikström: Rohkeutta ja uusia avauksia 11 Tervetuloa taloon, Hanna! 12 TEEMA Tekoälyn tulo kääntää katseet ihmisen osaamisiin 16 TEEMA Asenne ja ammattitaito – mitä muuta työyhteisössä tarvitaan?

9

19 Tunnelma on energiaa! 22 Yhteistyössä. Monien mahdollisuuksien Billnäs 24 Ole ylpeä, uskalla ja verkostoidu 28 Asiantuntijan brändin on oltava aito 30 Kolumni. Paikallinen sopiminen on epäreilua – vai onko? 31 Uutiset

6 s.12

Numero 1/2018 Kannen kuva Janica Lönn 2 AITO 1/2018

Ilmoitusmyynti Aito HSO ry (09) 586 5020 hso@aitohso.fi Ilmoitusaineistot maarit.rapp@aitohso.fi Painosmäärä 3 000 kpl

R PÄ

ISTÖME

Aito HSO on laadun tae

R I

AITO HSO RY Eerikinkatu 20 C 37 00100 Helsinki Puhelin (09) 586 5020 hso@aitohso.fi www.aitohso.fi

Painopaikka Libris Oy, Helsinki KK

Päätoimittaja Maarit Rapp 040 575 5996 maarit.rapp@aitohso.fi

Toimittajat 1/2018 Saara Aikio Kati llomäki Anssi Koskinen Piia Pellinen Anni Piipponen Susanne Sjöblom Marjo Valjakka Karoliina Viitasalo

YM

Ilmestyy 4 kertaa vuodessa 46. vuosikerta

M

ILJ

ÖMÄRK

T

Painotuotteet 4041 0014

Taitto Nymandesign Oy ISSN 0783-4942 Aikakausilehtien Liiton jäsen

Jäsenmaksu vuonna 2018 1,1 % bruttopalkasta. Kannatusjäsenmaksu 65 €. Yhdistyksen pankkitili Nordea 155530-100728 IBAN: FI0615553000100728 BIC: NDEAFIHH

Aito HSO ry:n on ammatti-, alumni- ja palvelujärjestö, jonka jäseniä yhdistää korkea­ tasoinen ja ainutlaatuinen HSO-koulutus. Jäsenemme ovat suorittaneet tradenomi, HSO -tutkinnon Haaga-Helia ammattikorkeakoulussa tai alimman korkea-asteen tutkinnon Haaga-Heliaa edeltäneessa Helsingin Sihteeriopistossa. Koulutus antaa erinomaiset valmiudet toimia eri alojen työpari-, asiantuntija ja esimiestehtävissä.


Päätoimittajalta KUVA UZI VARON

Liity omaan heimoosi ROHKEA JA VALMIS MUUTOKSIIN. Muun

muassa näillä sanoilla luonnehtivat Aito HSOn aktiivitoimijat omaa yhdistystään muutaman viikon takaisessa yhteisessä suunnitteluseminaarissa. Muutosvalmiut­ ta ammattiyhdistysliikkeeltä totta vie edel­ lytetäänkin, jos haluamme olla mukana jäsenten arjessa eikä jämähtää vanhentu­ neeksi instituutioksi. Olemme Aito HSOssa viime aikoina pohtineet paljon, miten voimme parhai­ ten tukea jäseniämme työelämän eri kään­ teissä. Ammattiyhdistyksen perustehtävät – ammatillinen edunvalvonta, ansiosidon­ nainen työttömyysturva ja työsuhdeneu­ vonta – ovat toki tärkeitä peruspalveluita ja luovat vankan perustan toiminnallemme, mutta tämä ei yksin riitä. Haasteet työelä­ mässä ovat hyvin moninaisia ja edellyttä­ vät myös ammattijärjestöiltä uusia, jäsen­ lähtöisiä palveluja – ehkä jopa sellaisia, joita ei helposti mielletä liiton tarjoamiksi. AITO HSON JÄSENTEN laaja-alainen osaa­

minen käy ilmi jäsenrekisteristämme, jossa eri ammattinimikkeitä on pitkälti yli 300. Jäsenten työtehtävien kirjo on uskomatto­ man monipuolinen enkä lakkaa hämmäs­ telemästä toinen toistaan kiinnostavam­ pia uratarinoita, joita jäsentapaamisissa kuulen. Olemme aidosti moniosaavaisten asiantuntijoiden heimo! Ja millainen voimavara tällainen hei­ mo onkaan parhaimmillaan: keskusteleva, kannustava ja vertaistukea tarjoava. Itse toivoisin, että voimme jatkossa olla yhä useammalle juuri ”se oma heimo”, johon on helppo liittyä ja jossa voi olla oma it­ sensä. Sellainen, joka tarjoaa alustan kes­

kusteluille ja verkostoille ja jossa saa joko asiantuntijan sparraamana tai kollegoilta tukea omaan ammatilliseen kehittymiseen ja urapohdiskeluihin. Askeleita uuteen suuntaan on jo otet­ tu: Ammatilliset seminaarit, tietoiskut ja koulutukset sekä vapaamuotoisemmat, verkostoitumista tukevat ja myös ei-jäse­ nille avoimet kohtaamiset ovat jo vakiin­ nuttaneet paikkansa Aito HSOn tapah­ tumakalenterissa. Ja tämä on vasta alkua, uusia toimintamuotoja, avoimempaa ja ripeämpää viestintää ja eri jäsenryhmil­ le suunnattuja palveluja suunnitellaan in­ nolla. Seuraa siis viestintäämme eri kana­ vissa ja tule mukaan toimintaan.

»Itse toivoisin, että voimme jatkossa olla yhä useammalle juuri ’se oma heimo’, johon on helppo liittyä ja jossa voi olla oma itsensä.»

VUODEN ENSIMMÄISEN jäsenlehti Ai­

don kattoteemaksi valikoitui ”Monimuo­ toinen työelämä”. Halusimme kirjoittaa työyhteisötaidoista, digitalisaatiosta ja monimuotoisuuden johtamisesta ja tote­ simme, että nämä kaikki aiheet sujahta­ vat todella luontevasti saman yhteisen teeman alle. Minulle jäi erityisesti mie­ leen Aulikki Sippolan ajatukset sii­ tä, että jos halutaan uudistusta, pi­ tää jähmeitä ja luutuneita rakenteita purkaa aivan tietoisesti. Samalla voi tulla upeita yllätyksiä, kun organi­ saation jäsenten osaaminen saa­ daan entistä laajemmin käyttöön (s. 6). Viisaita sanoja, suosittelen lukemaan. jäsen­ lehtenne parissa. Otan mielelläni vas­ taan juttuvinkkejä ja kehitys­ideoita sisällön suhteen – tätä lehteä tehdään juuri teille! n TOIVOTTAVASTI VIIHDYTTE

MAARIT RAPP

040 575 5996 maarit.rapp@aitohso.fi

AITO 1/2018 3


4/17

Alkupalat

Aito HSO ry:n tapahtumia ja koulutuksia: 25.4. Kv-assistenttipäivän aamuseminaari HUONEella toukokuu 14.4. Kevätkokous, Lahti Toukokuu Tulevaisuusseminaari (lisää tietoa huhtikuussa) Akavan Erityisalojen koulutuksia:

Torstai-tapaksilla tunnelmaa ja vilkasta keskustelua historian ensimmäisillä Torstai-tapaksilla 22.3. oli hieno tun­ nelma. Jäsenet tulivat paikalle oman aikataulun mukaan rennolla meinin­ gillä nauttimaan tapaksista, espanja­ laisesta viinistä sekä tietysti mahta­ AITO HSON

vasta seurasta. Illan aika juttua riitti laidasta laitaan. Seuraava vapaamuo­ toinen kokoontuminen on jo suun­ nitteilla, joten seuraa viestintäämme some-kanavissa! n

20.4. Neuvottelutaitoa luottamushenkilöille, Helsinki 24.4. Työhyvinvointikortti, Vaasa 7.5. Johtajuuden webinaarisarja, osa 3: Muutoksen johtaminen ja muutosvalmius (esimiehille), webinaari 15.5. Miten pärjään neuvotteluissa – arjen onnistumisia työpaikan neuvottelutilanteissa, Helsinki 17.5. Vaeltavat ammattilaiset – erilaisten työsuhteiden juridiikkaa, Tampere 21.5. Johtajuuden webinaarisarja, osa 4: Kurinalaisuus ja energia (esimiehille), webinaari

Nimitykset

Maarit Rappista Aito HSOn toiminnanjohtaja MAARIT RAPP on nimitetty Aito HSO ry:n

toiminnanjohtajaksi 1.4.2018 alkaen. Maarit on toiminut Aito HSOn järjestöpäällikkönä vuodesta 2009 lähtien. Sitä ennen hän toi­ mi pitkään viestinnän johto- ja asiantunti­ jatehtävissä eri organisaatioissa. – Organisaatiomme on pieni ja kette­ rä, joten aivan täydellistä myllerrystä työ­ tehtävieni osalta ei tapahdu. Paljon tuttua työtä siis, mutta myös erittäin kiinnosta­ 4 AITO 1/2018

via uusia vastuita muun muassa edunval­ vonnan ja hallinnon osalta, Maarit sanoo. – Aito HSOssa on juuri tällä hetkellä ta­ pahtumassa paljon ja monella rintamalla: uusi, tulevaisuuteen luotaava strategia on työn alla ja järjestön toiminnassa on kaiken kaikkiaan vahva halu mennä eteenpäin ja kehittämisen meininki. Näen, että työn­ jaon järkiperäistäminen ja sujuvoittami­ nen luottamushallinnon ja toimihenkilöi­

den välillä on erittäin positiivista ja palvelee ennen kaikkea meidän jäseniä, hän toteaa. Maaliskuun alussa HSO-toimistolla aloitti myös uusi järjestöassistentti Hanna Mäkinen. Hanna on Haaga-Helian assis­ tenttiopiskelija ja työskentelee toimistolla osa-aikaisena opiskeluiden lomassa. Lue Hannan mietteitä työstään ja ammatti­ järjestön merkityksestä opiskelijoille si­ vulta 11. n


Laatulaina

Love us – we will love you back

sivuvaikutuksenaan lisää äly ko te an illa m im ha ar ”P e essämme, missä olemm realismia itseymmärryks omakunnan kruunu hy viä ja missä emme. Lu muun löytää paikkansa rivistä yyden ekosysteemin ihmeellis hen sii keskeltä. Ja ymmär tää liitty vät vastuunsa.” htaja Opetushallituksen pääjo n ne Olli-Pekka Heino 018 Hämeen Sanomat 17.3.2

SEURAA AITO HSOn kuulumisia

Facebookissa, Instagramissa, Linked­ Inissä ja Twitterissä. Tykkääjät hoksaavat parhaiten peruutuspaikat jäsentilaisuuksiin, tuoreimmat työelämäkuulumiset ja työpaikkapörssin nopeat haut. n

Aidot appit Kevään tulo on näyttänyt hieman takkuiselta, mutta siitä ei Aito HSOssa lannistuta: Me olemme suunnanneet katseemme jo kohti kesäisiä lomamatkoja sekä kukkia ja mehiläisiä! Unohda siis hiirenkorvalle selaillut matkaoppaasi piirongin laatikkoon ja lataa puhelimeesi Triposo-virtuaalimatkaopas. Siihen päälle vielä TaskuTurva ja iNaturalist-luontosovellus niin kesäiset ajatukset valtaavat väkisinkin mielen. Ja sehän ei ole ollenkaan huono juttu!

2 iNaturalist Tarkoitus: Eläinten ja kasvien tunnistaminen Kieli: Englanti (+ 10 muuta) Kuvaus: Luontosovellus, jonka avulla tunnistat kasveja ja eläimiä. iNaturalist hyödyntää joukkovoimaa sekä laajaa tieteellistä yhteisöä ja tietokantoja. Luontohavainnon tunnistettavuus paranee, kun muut yhteisön jäsenet kommentoivat tietoja ja vahvistavat tai tarkentavat havaintoa. Käyttöjärjestelmä: Android 4.0.3 tai uudempi, iOS 9.0 tai uudempi.

• play.google.com/store/apps/details? id=org.inaturalist.android • itunes.apple.com/fi/app/inaturalist/id421397028?mt=8

3 TaskuTurva Tarkoitus: Vakuutusturva Kieli: Suomi Kuvaus: TaskuTurva on Turvan asiakkaiden ja Turvan vakuuttamien ammattiliitojen jäsenten oma mobiilisovellus. Aito HSOn ja Akavan Erityisalojen jäsenenä näet TaskuTurvassa matkavakuutuskorttisi sekä muut Turvasta ottamasi vakuutukset sekä jäsenyyteen sisältyvät edut. Käyttöjärjestelmä: Android 6.0 ja uudempi, iOS 10.0 ja uudempi. • play.google.com/store/apps/details? id=fi.turva.taskuturva&hl=fi • itunes.apple.com/fi/app/taskuturva/ id1221876565?l=fi&mt=8

WWW.TURVA.FI

1 Triposo Tarkoitus: Virtuaalinen matkaopas Kieli: Englanti Kuvaus: Virtuaalinen matkaopas, jonka avulla suunnistat matkakohteessa ja paikallistat nähtävyydet. Triposo antaa myös meno- ja shoppailuvinkkejä sekä sisältää tietoa julkisesta liikenteestä. Käyttöjärjestelmä: Android 4.0.3 tai uudempi, iOS 8.0 tai uudempi. • play.google.com/store/apps/details? id=com.triposo.droidguide.world&hl=fi • itunes.apple.com/us/app/triposo/id467053028?mt=8

AITO 1/2018 5


Monimuotoinen työelämä TEKSTI ANNI PIIPPONEN KUVAT INGA-STINA HEIKKINEN JA THINKSTOCK

Monimuotoisella työpaikalla saa olla oma itsensä työelämässä ja sen johtamisesta puhutaan nykyään pal­ jon. Maailmalla monimuotoisuuden joh­ taminen on jo arkipäivää, sen ympärillä käydään kilpailuja ja onnistumisista pal­ kitaan. Viimeisen viiden vuoden aikana kiinnostusta aiheeseen on Aulikki Sippo­ lan mielestä ollut kasvavassa määrin myös Suomessa. Aulikki on monimuotoisuuden johtamisen asiantuntija: hän on sekä tutki­ nut aihetta että myös kouluttaa siitä. Monimuotoisuuden johtamisessa voi­ daan nähdä kaksi puolta, henkilöstönäkö­ kulma ja asiakas-/markkinanäkökulma. Johtamisessa on siis huomioitava sekä hen­ kilökunta että asiakkaat. – Yrityksen asiakaskunnasta saattaa puuttua isojakin asiakasryhmiä. Pitäisi miettiä, mitkä ryhmät puuttuvat ja miten heitä ja yhteiskuntaa voisi palvella parem­ min, Aulikki toteaa. Monimuotoisuuden MONIMUOTOISUUDESTA

6 AITO 1/2018

johtaminen on nyt pinnalla, sillä yrityk­ set selvittävät, mistä ne saavat kilpailuetua. Pohdinnassa on, miten saadaan tuotettua parempia palveluja ja tuotteita sekä millai­ nen on niihin tarvittava työvoima. – Sellaisesta työvoimasta kilpaillaan, joka pystyy näitä palveluja ja parempaa asiakastyytyväisyyttä tuottamaan. Aihe on myös tärkeä yrityskuvan kannalta. – USEIN MONIMUOTOISUUDEN johtami­

sesta lähdetään puhumaan nais-/mies- tai maahanmuuttajanäkökulmasta, Aulikki sanoo. Kumpikin näkökulma kuuluu to­ ki monimuotoisuuden johtamiseen, mut­ ta aihe on tätä laajempi. – Johtamisen tulee ottaa huomioon monenlaista erilaisuutta lähtien ihmisten erilaisista ominaisuuksista, kokemuksis­ ta, kyvyistä ja odotuksista. Sen tavoittee­ na on luoda tuottava työ- ja toimintakult­

tuuri, jossa jokainen on osallinen ja pystyy käyttämään omaa potentiaaliaan, hän jatkaa. Käytännössä tämä tarkoittaa myös sitä, että ihmisen pitäisi voida olla työpai­ kalla omanlaisensa, eikä hänen tarvitse muuttua työpaikkaa varten. Esimerkiksi sil­ lä, mitä etnisyyttä, sukupuolta, ikäluokkaa tai onko perheellinen vai ei, ei pitäisi olla mitään väliä. Osaaminen ratkaisee ja kun saa olla oma itsensä, motivoituu paremmin. – Perinteisesti työntekijät ovat sopeu­ tuneet yrityksiin, nyt yritykset sopeutuvat työntekijöihin. Työpaikalle pitää mahtua monenlaista porukkaa. johtaminen ei si­ nänsä ole mikään uusi käsite. Kaikissa työ­ paikoissa on jo olemassa demograafista mo­ nimuotoisuutta. Johtamisessa pitäisi Aulikin mukaan kuitenkin keskittyä kyvykkyyksi­ en tasa-arvoon, jolloin erilaisuutta arvos­ MONIMUOTOISUUDEN


Monimuotoisuuden johtamisen asiantuntija, KTT Aulikki Sippola kertoo, miksi monimuotoisuuden johtaminen on tärkeää ja miten siinä päästään alkuun. tetaan ja hyödynnetään vain taitoina, osaa­ misena ja tarpeina taustoista riippumatta. Sen takia pitäisi ensin miettiä, mitä mo­ nimuotoisuudella ymmärretään ja miksi se on tärkeää ja vasta sen jälkeen miten ja minkälaista monimuotoisuutta halutaan li­ sätä. Voidaan muun muassa tutkia, millä toimenpiteillä saadaan tasapainotettua henkilöstön rakennetta jos nähdään, että sisään otetaan esimerkiksi työntekijöitä ko­ vin samanlaisilla taustoilla ja osaamisella. Johtamista ohjaa liiketoimintaetujen ohella myös yhdenvertaisuusperiaate, jo­ ka tulee jo laista. Yhdenvertaisuuslaki määrää, että työn­ antajan on arvioitava yhdenvertaisuuden toteutumista työpaikalla sekä kehitettä­ vä työoloja sekä niitä toimintatapoja, joi­ ta noudatetaan henkilöstöä valittaessa ja henkilöstöä koskevia ratkaisuja tehtäessä ottaen huomioon työpaikan tarpeet. Joh­

tamiseen kuuluu myös seuranta. – Työilmapiiritutkimuksista saa paljon irti näitä asioita, Aulikki muistuttaa. Niis­ tä selviää, mitkä asiat työpaikalla toimivat ja mitkä eivät. ja monimuotoisuuden arvostuksesta voi olla helppo puhua, mut­ ta asiat pitäisi saada vietyä myös käytän­ töön. Avainasemassa on hyvä viestintä. Pitää kertoa, mitä moniarvoisuus ja sen mukainen johtaminen juuri tässä organi­ saatiossa tarkoittaa – niin asiakkaille kuin henkilökunnalle. – Aika pitkälle voidaan ohjeistaa, mi­ kä on esimerkiksi yhdenvertaista kohtelua ja sen edellyttämää hyväksyttävää käyttäy­ tymistä. Monimuotoisuuden johtaminen on yrityksen ja ihmisten ajattelumallien ja toimintatapojen tarkentamista ja muutta­ mista, Aulikki toteaa. TASA-ARVOSTA

Jo rekrytointivaiheessa muun muassa organisaation käytänteet, toimintakulttuu­ ri tai monikulttuurisuus on hyvä avata, jol­ loin hakija päättää voiko niihin sitoutua. Rekrytointi on muutenkin tärkeä vaihe: – Kaikki lähtee pohdinnasta, miten tu­ levaisuuden muutoksiin vastataan. Mones­ ti aloitetaan juuri rekrytoinnista ja mieti­ tään, miksi hyvät kandidaatit jäävät pois. Pitäisi nähdä laajemmin sekä hakija- että asiakaspotentiaalia, Aulikki painottaa. Esteet lähtevät usein organisaation ra­ kenteista. Asiat on totuttu tekemään tietyl­ lä tavalla, joka ei aina ole se tehokkain tapa eikä aina myöskään se asiakasystävällisin­ kään tapa. Muutos lähtee johtamisproses­ seista ja esimiehistä. – Suomessa on äärettömän hyvää hen­ kilöstöjohtamista. On erillisiä monikult­ tuurisuusohjelmia ja naisohjelmia, jot­ ka kuuluvat osaltaan monimuotoisuuden

AITO 1/2018 7


Monimuotoinen työelämä johtamiseen. Yrityksissä pitää tietysti osa­ ta myös avata, mitä erilaiset ohjelmat käy­ tännössä tarkoittavat. Ongelma on usein se, että monimuotoisuuteen ja yhdenvertai­ suuteen kuten esimerkiksi palvelujen saa­ tavuuteen tai esteettömyyteen liittyviä asi­ oita käsitellään todella hajallaan toisistaan. – Kun lähdetään kehittämään koko­ naisvaltaista kaikkien osallisuutta lisäävää johtamista, pitää lähteä purkamaan toimin­ tatapoja ja miettiä, mikä pitää rakenteita yllä. Ovatko nykykäytännöt tietoisia rat­ kaisuja? Monesti asiat tehdään tutulla ta­ valla, koska niin on aina tehty. Saatetaan tiedostamatta asettaa ihmisiä eriarvoiseen asemaan kuluttajina tai työntekijöinä. Jäl­ kimmäisten kohdalla se ilmenee valintati­ lanteessa, kehittämisessä, kannustuksessa tai etenemisessä ja siten suljetaan pois tai jätetään hyödyntämättä hyvää osaamista, Aulikki nostaa esille tyypillisiä haasteita. – Sitä paitsi, jos kaikki tehdään aina sa­ man kaavan mukaan eikä koskaan tehdä mitään erilaista, niin miten mitään uutta voi edes luoda?

Aulikki Sippola kehottaa työyhteisöjä purkamaan jähmeitä, eriarvoisuutta ja jopa syrjintää ylläpitäviä rakenteita.

8 AITO 1/2018

»Perinteisesti työntekijät ovat sopeutuneet yrityksiin, nyt yritykset sopeutuvat työntekijöihin. Työpaikalle pitää mahtua monenlaista porukkaa.» pitää siis lähteä tut­ kimaan, mikä estää aitoa tasavertai­ suutta. Toimintatapoja on hyvä tarkas­ tella siitä näkökulmasta, että sopivatko ne kaikille, ovatko ne oikeudenmukai­ sia niin erilaisille työntekijöille kuin asiakaskunnillekin. AULIKIN MUKAAN

– Kyse on pohjimmiltaan inklusiivisen organisaation rakentamisesta. Henkilöstön kohdalla se on yksilöllisyyden, vaihtoehto­ jen ja vaikutusmahdollisuuden lisäämistä. Muun muassa erilaisten joustojen tai järjes­ telyjen avulla voidaan muuttaa työn teke­ misen tapoja ja parantaa sekä motivaatiota että tuottavaa työntekoa. Myös asiakkaita pitää kuunnella ja ottaa mukaan kehittä­ miseen sekä päätöksentekoon. Niin kuin monessa muussakin asiassa, myös tässä muutosvastarintaa aiheuttaa todennäköi­ simmin uuden pelko. Aulikki kuitenkin huomauttaa: – Toimiva monimuotoisuut­ ta tukeva johtaminen ei ole vain tiettyjen ryhmien oikeuksien eteenpäin viemistä, vaan kaikkien yhdenvertaisten oikeuksi­ en ja kyvykkyyden tunnistamista. Se on moniarvoisuuden toteuttamista. Aulikki Sippola kiteyttää onnistuneen monimuotoisuuden johtamisen lopuksi yhteen lauseeseen: – Se on normaalia hyvää, mutta oi­ keudenmukaisena koettua HR- ja asia­ kastyötä. n


Syynissä TEKSTI KATI ILOMÄKI KUVAT JANICA LÖNN

Puheenjohtaja Annette Wikström:

Rohkeutta ja uusia avauksia Vuodenvaihteesta lähtien Aito HSOssa puhaltavat uudet tuulet, kun uusi puheenjohtaja Annette Wikström tarttui yhdistyksen ohjaksiin. Millaisia ajatuksia Annettella on roolistaan puheenjohtajana ja mihin suuntaan hän haluaa Aito HSOta luotsata? ANNETTELLA ON KOKEMUSTA jo pitkäl­

tä ajalta Aito HSOn aktiivitoimijana ja hän on nähnyt yhdistyksen kehitystä monesta eri roolista ennen astumistaan puheenjoh­ tajan saappaisiin: – Aktiivitoiminnasta on tullut minulle vilpitön elämäntapa, tuore puheenjohtaja toteaa. Olin aikoinaan mu­ kana jo ainejärjestö HSOY ry:n hallitukses­ sa, jonka kautta pääsin opiskelijaedustaja­ na mukaan myös Aito HSOn toimintaan. Sittemmin yhdistysura Aito HSOssa jatkui erimittaisissa jaksoissa hallituksen jäsene­ nä, varapuheenjohtajana sekä eri työryh­ missä ja toimikunnissa. – Viimeisin tauko minulle tuli vuosien 2016 ja 2017 vaihteessa, kun päätin vetäy­ tyä hetkeksi miettimään, mitä tämä yhdis­ tys ja siihen kuuluminen minulle itselleni oikein merkitsevät. Huomasin, että kaipa­ sin kovasti takaisin toimintaan. Vaikka Aito HSO onkin Annettelle hyvin tuttu toimintaympäristö jo entuu­ destaan, on puheenjohtajan pesti tuonut mukanaan paljon uutta. Alkuvuoden työ­ hön on kuulunut paljon käytännön asioi­ den selvittelyä ja tietenkin myös totuttelua

AITO 1/2018 9


Syynissä uuteen rooliin. – Olen tavannut lukui­ sia yhteistyökumppaneita ja partnereita ja uusia yhteistyömuotoja eri suuntiin on jo pohjustettu. Myös vastuualueita halli­ tuksen jäsenten ja henkilöstön kesken on tarkennettu. Samassa yhteydessä nimitet­ tiin yhdistyksen järjestöpäällikkö Maarit Rapp toiminnanjohtajaksi. Uusi ja entis­ tä selkeämpi tehtäväjako mahdollistaa, että me luottamustoimessa olevat henkilöt pys­ tymme keskittymään yhdistystä koskeviin linjauksiin, kun taas toimiston osaava hen­ kilöstö vastaa operatiivisesta työstä yhteis­ työssä työryhmien ja toimikuntien kanssa.

tegiatyön myötä nähdään varmasti myös aivan uusia avauksia. Haluamme sitout­ taa myös jäsenet vahvasti mukaan oman yhdistyksen kehittämiseen – jäsenillehän me tätä tehdään!

ANNETTE ON luontevasti ottanut roolinsa

»Ay-liikkeen pitää rohkeasti havainnoida, mitä ympäristössä tapahtuu ja tukea jäseniä entistä monipuolisemmassa roolissa.»

moninaisen yhdistyksen vetäjänä. – Puheenjohtajana olen ennen kaikkea valmentava ja ohjaava – eräänlainen spar­ raaja ja mentori. Henkilökohtaisia vah­ vuuksiani ovatkin kykyni kuunnella ja ot­ taa toiset huomioon. Annan mieluummin muille tilaa loistaa kuin olisin itse jatkuvasti esillä tai kertomassa omaa mielipidettäni. Toisin sanoen olen luonteeltani hyvin pe­ rinteisen assistenttimainen ja toimin mie­ lelläni taustajoukoissa rakentamassa asioita yhteisen hyvän eteen, Annette naurahtaa. Tuore puheenjohtaja näkee ammatti­ liitoilla paljon mahdollisuuksia jatkuvasti muuttuvan työelämän pyörteissä, kunhan ne ovat valmiita ottamaan uudistumishaas­ teen vastaan. – Liittojen perusviestiä täytyy nykyai­ kaistaa. Meidän pitää rohkeasti havainnoi­ da, mitä ympäristössä tapahtuu ja tukea jä­ seniä entistä monipuolisemmassa roolissa, Annette ehdottaa. – Aikoinaan on tarvittu rakenteita ja ins­tansseja työntekijän ja työnantajan vä­ lille, mutta nykyään liiton rooli ei ole enää samanlainen. Työnantajat ja työntekijät käyvät yleisesti rohkeampaa keskustelua esimerkiksi paikallisen sopimisen ympä­ rillä, mikä mahdollistaa ay-liikkeen ke­ hittymisen uuteen suuntaan – jos siihen vain ollaan valmiita tarttumaan. Yleisesti ottaen toiminnan tulisi ehdottomasti olla helpommin lähestyttävää, avoimempaa ja ketterämpää kuin mitä se tällä hetkellä on, hän pohdiskelee. – Aito HSOssa käydään avointa ja vil­ kasta keskustelua ja käynnissä olevan stra­

10 AITO 1/2018

MEDIASSA AIKA-AJOIN ennustetaan, että

muun muassa assistenttityö, jota monet Aito HSOn jäsenet tekevät, tulee häviä­ mään. Haaga-Heliassa pohditaan myös koulutusohjelman nimen uudistamista. Onko meillä tulevaisuutta?

– Näen, ettei työmme häviä mihinkään. Se vain muuttuu ja meidän täytyy olla val­ miita kehittymään siinä mukana. Suurin tulevaisuuden uhkakuva löytyy meistä jo­ kaisesta itsestämme, jos pidämme liian tiu­ kasti kiinni entisestä ja kiellämme tosiasi­ at. Työelämä ja tehtäväkenttämme tulevat muuttumaan. – Mielestäni vahvuutemme ammatti­ ryhmänä on eräänlainen sisäänrakennettu uteliaisuus ja kyky muovautua toimintaym­ päristön mukaan, vaikkei se aina helppoa olisikaan, Annette sanoo. Mikä sitten ajaa tuoretta puheenjohta­ jaa järjestötoiminnan pariin – viettämään vapaa-aikaa yhteisen yhdistyksen parissa? – Kyllä se on tämä yhteisö ja yhteisön jäsenet, mikä vetää minua puoleensa, An­ nette toteaa. En ole aikaisemmin osannut ajatella itseäni vaikuttajan rooliin tai puhu­ maan jonkun tietyn asian puolesta ja sa­

noisinkin, että nimenomaan ilman tätä ra­ kasta HSO-yhteisöä en olisi nyt tässä tätä hommaa tekemässä. Palkitsevaa on myös, että teemme työtä, joka vaikuttaa jäsen­ ten elämään sekä työssä että vapaa-ajalla. – Meistä löytyy mieletöntä osaamista, energiaa ja asennetta, mitä mielestäni tä­ hän mennessä ei ole hyödynnetty tarpeeksi. Olisin meihin yhdistyksenä todella tyyty­ väinen, jos jatkossa ilmapiirimme olisi sel­ lainen, jossa kaikki kukat saisivat kukkia. – Toiveeni on, että saisimme jatkos­ sa jäsenistön äänen enemmän kuuluviin, jotta jokaisella jäsenelllä olisi mahdolli­ suus vaikuttaa ja käydä keskustelua yhdis­ tyksen toimintaan liittyvissä asioissa, An­ nette sanoo. n

Annette Wikström Ikä 47 vuotta Töissä Moët Hennessy Suomi Oy Valmistunut 2001 Perhe Kaksi poikaa sekä aviopuoliso Asun Helsingin Töölössä Vapaa-aika ja harrastukset ”Luonnehtisin itseäni kausi- ja mielialaliikkujaksi, tällä hetkellä nautin erityisesti joogasta. Vapaa-aikani kuluu pitkälti poikien harrastuksien sekä HSO-juttujen parissa.”


Terveiset HSO-toimistolta TEKSTI HANNA MÄKINEN KUVA MAARIT RAPP

Tervetuloa taloon, Hanna! Aito HSOn toimistolla jäseniä palvelee kuluvan vuoden ajan assistenttiopiskelija Hanna Mäkinen, joka on ottanut innolla ja raikkaalla asenteellaan moninaiset rutiinit haltuunsa. Olen Hanna Mä­ kinen, Aito HSO:n uusi järjestöassistent­ ti. Monelle opiskelijalle ja vastavalmistu­ neelle olen varmasti tuttu näky koulun käytäviltä. Olen nyt kolmatta vuotta mu­ kana Johdon assistenttityön opiskelijoiden HSOY ry:n hallituksessa. Tällä hetkellä meneillään on toinen puheenjohtajavuote­ ni. Aito HSO on siis ollut tuttu ja läheinen jo muutaman vuoden. Yhteistyötä on teh­ ty paljon ja istuin myös Aito HSO:n halli­ tuksen opiskelijajäsenenä ennen järjestö­ assistentin pestiä. Aito HSOssa olen päässyt osallistu­ maan mm. erilaisiin viestintätehtäviin, mitkä ovat minulle uusia aluevaltauksia. Nautinkin. Nautinkin suuresti siitä, että pääsen käyttämään luovuutta ja pääsen tekemään viestinnästä jäsenistömme nä­ köistä. Vinkkejä ja ehdotuksia otetaan vas­ taan! Jäsentapahtumien järjestäminen yh­ dessä työryhmien kanssa on minulle tuttua HSOYn toiminnasta, mutta kohderyhmä on nyt laajempi ja monipuolisempi. Tapah­ tumissa pääsen tapaamaan juurikin teitä, HSO-jäseniä. Opintojeni ensimmäisenä päivänä kuu­ lin sanan verkostot valehtelematta kymme­ niä kertoja. Tuota sanaa ei hoeta turhaan. Aito HSO:n ainutlaatuinen ja ammattitai­ toinen yhteisö on jotain poikkeuksellisen hienoa. Verkostoja on ollut helppo luoda jo opiskeluaikoina, kun on lähtenyt mukaan jäsentapahtumiin ja koulutuksiin. HEI KAIKKI LUKIJAT!

on ollut minulle hyödyllinen monella taval­ la. Tätä kirjoittaessani istun lentokonees­ sa Ranskan yläpuolella. Takana on viikon­ loppureissu Madridissa. Laukustani löytyy passin ja hammasharjan lisäksi Akavan Eri­ AITO HSO:N OPISKELIJAJÄSENYYS

tyisalojen jäsenkortti ja siinä oleva matka­ vakuutus. Jäsenyyteen kuuluva vakuutus on selvää säästöä minun kaltaisilleni reissaa­ jille. Vakuutus tosin on vain yksi eduista. Viime kesän työpaikan bongasin jäsenten Työpaikkapörssistä. Vinkkinä opiskelijoil­ le, sieltä löytyy aika ajoin myös harjoitteluja osa-aikaisia paikkoja. Kannattaa käydä kurkkimassa. Näin valmistumisen lähestyessä poh­ din yhä tarkemmin ammatti-identiteet­ tiäni ja sitä, miksi sitä oikein isona haluaa (ikäni jääköön mainitsematta). Aito HSO on antanut minulle paljon neuvoja amma­ tilliseen kehitykseen. Virity ja verkostoidu -seminaarin luennot, LinkedIn-koulutus ja kännykkäkuvaamisen workshop nousevat näistä ensimmäisenä mieleen. Myös opis­ kelijana kannattaa ottaa kaikki irti näistä tilaisuuksista. Tärkein asia minulle edellä mainit­ tujen lisäksi on kuitenkin kokemukset ja elämykset, joita pääsen kokemaan yhdes­ sä yhteisöni kanssa. Tällä hetkellä odotan innolla kevätkokousmatkaa Lahteen. On mahtavaa päästä tämän eliittijoukon kans­ sa viettämään aikaa, nauttimaan teatteris­ ta ja hyvästä ruuasta. Matkasta tulee var­ masti ikimuistoinen.

missä ikinä minuun törmääkään, opiske­ lijahaalareissa approilla tai jakkupuvussa seminaarissa. Aurinkoista kevättä kaikille! Toivottavasti nähdään pian! n Hanna

hanna.makinen@aitohso.fi

TOIVON, ETTÄ OPISKELIJAT ja muut­

kin jäsenet uskaltautuvat roh­ keasti mukaan Aito HSO:n tuleviin tilai­ suuksiin. Odotan jo, että pääsen keskus­ telemaan jäsenis­ tön kanssa kas­ votusten. Minua saa tulla nykäi­ semään hihasta

AITO 1/2018 11


Digitalisaatio TEKSTI PIIA PELLINEN KUVAT ROB ÖRTHEN, THINKSTOCK

Tekoälyn tulo kääntää katseet ihmisen osaamisiin

<Looking for job>

12 AITO 1/2018


Kun puhutaan roboteista, koneoppimisesta ja tekoälystä, mielikuvitus laukkaa Matrix- ja Terminaattori-elokuvien maalaamiin kuviin. Järki toppuuttelee, että ihan noin synkkä ei tulevaisuus taida olla. Työn tulevaisuus kuitenkin huolettaa, kun kaikki tiedämme, että asiat automatisoituvat ja robotti voi löytyä yhtä hyvin tehtaasta kuin toimistostakin.

»Ei kaikkien suomalaisten tarvitse osata ohjelmoida, mutta pitää ymmärtää miten tekoäly vaikuttaa elämään ja ammattiin.»

PALKITUN TEOÄLYFIRMAN Headain perustaja Harri

Ketamo kuvailee robotin ja tekoälyn toiminnan

eroa. − Robotti voi siirtää paperin pinosta toiseen, siihen ei tarvita älyä. Kun kone ensin lukee paperin ja sisällön perusteella päättelee, mihin pinoon paperi kuuluu, se tekee ihmisen ajattelua vaativaa työtä ja kyse on tekoälystä, havainnollistaa Ketamo. Millaisia ominaisuuksia koneella sitten on verrattuna ihmiseen? Kone on laskennassa ihmistä nopeampi eikä tee virheitä, jos se on oikein koodattu. Koneella ei ole tietoisuutta, se ei toimi suhteessa ympäristöönsä, kuten ihminen. Sille ei ole olemassa mennyttä, nykyistä tai tulevaa eikä se kykene omaan tahtoon. Maailman tuhoamista suunnittelevien koneiden uhan voi siis saman tien unohtaa. − Kone tekee loogiset päätöksensä ihmiseltä saa­ tujen tietojen perusteella, se ei ajattele ihmistä paremmin, sanoo Ketamo. TEKOÄLYN POLTTOAINE , data, on uusi öljy – rikkaus, jota kaikki janoavat. Ja sitä tarvitaan paljon. Esimerkiksi Google on luonut tekoälyn, joka on syväoppinut tunnistamaan diabetekseen liittyvän silmäsairauden paremmin kuin silmälääkärit. Pohjana on 150 000 kuvaa ja noin 100 000 lääkärinlausuntoa. Headai on kehittänyt luonnollista kieltä ymmärtävän tekoälyn, joka laatii osaamiskarttoja verkossa olevasta avoimesta datasta, kuten opetussuunnitelmista. Tavoitteena on osaamisen parempi tunnistaminen, mitä osaamista juuri nyt on sopivasti ja mitä ei. Tällöin voidaan helpommin arvioida, miten yritysten tulisi uudelleen kouluttaa työntekijöitä tai millaista koulutusta yhteiskunnassa tulisi olla tarjolla. Headaissa uskotaan, että osaamista kartoittamalla voidaan sekä houkutella Suomeen ulkomaisia yrityksiä että helpottaa ihmisten siirtymistä työskentelemään maasta toiseen.

AITO 1/2018 13


Digitalisaatio että osaamisen tun­ nistamisessa ja työvoiman ja työn kohtaa­ misessa on valtava globaali haaste. Julkisuudessa on luotu mielikuvaa, että tietyn­ laiselle työlle ei ole kysyntää vaikka kysy­ mys on ammattinimikkeiden muuttumi­ sesta ja vanhenemisesta. − Kukaan ei hyödy tästä puhetavas­ ta, se ei palvele ketään ja vahingollisinta se on niille, jotka ovat näissä ammateissa. Vaikka ammattinimike katoaa, nimikkeen takana oleva osaaminen säilyy ja sille on hyvin todennäköisesti myös kysyntää työ­ markkinoilla. Esimerkiksi mainospiirtäjää ei enää työpaikkailmoituksissa näy mutta hänel­ lä oli todennäköisesti ainakin visuaalis­ ta silmää ja viimeistelytaitoa. Kenties hän koki joskus turhautumistakin, jos ei pääs­ syt kaikkea osaamistaan hyödyntämään. Ja todennäköisesti hänellä on töitä edelleen, nyt esimerkiksi AD-assistenttina. Tänä päivänä yrityksillä on osaajapula mutta samanaikaisesti ManpowerGroupin KETAMO SANOO,

Käynnissä on kulttuurinen muutos, josta kaikilla on vastuu, sanoo Harri Ketamo.

14 AITO 1/2018

»Vaikka ammattinimike katoaa, nimikkeen takana oleva osaaminen säilyy ja sille on hyvin todennäköisesti myös kysyntää työmarkkinoilla.»

tekemän selvityksen perusteella 30−45 % ihmisistä kokee, että heidän osaamisensa ei ole kunnolla käytössä.

− Kun tuijotetaan vain ammattinimik­ keitä, hukataan osaamista. Nimikkeet tu­ lee purkaa osaamisiksi, sillä ne antavat pa­ remman kuvan siitä, mitä ihminen voisi työkseen tehdä. puhumaan ammattinimikkeistä ja osaamiset on jaettu kovin karkealle tasolle, esimerkkinä vaik­ kapa myynti- tai asiakaspalveluosaaminen. Tästä pitäisi jatkaa hienojakoisempaan ja­ otteluun. Ihmisen itsensä näkökulmasta on tärkeää ymmärtää, mitä osaamista on ker­ tynyt paitsi opinnoissa ja työssä, myös esi­ merkiksi harrastuksissa. Mitä sitten itse kukin voi omassa työs­ sään tehdä ja miten valmistautua oppiviin koneisiin ja tekoälyyn? Ketamo nostaa tär­ keimmäksi pohdinnan siitä, miten tekoäly vaikuttaa omaan työhön. Mitkä ovat omat osaamiseni ja intohimoni, mihin suuntaan haluan mennä. − Paljolti se on varautumista tulevai­ suuteen, mitä osaamista minulla on, mihin YRITYKSISSÄ ON TOTUTTU


se voi johtaa, mikä minua kiinnostaa, mi­ tä osaamista hankin lisää. Mielestäni kau­ pallisen puolen ihmisille on aina kysyntää, kannattaa hakea omaa suuntaa ja samalla pohtia, miten tehostaisi omaa työtä teko­ älysovelluksilla. tietoja, joita ihmisen ei ole aina itse helppo hahmot­ taa, ja joiden löytämiseen ja laskemiseen voi kulua paljon aikaa. Esimerkiksi laki­ asiaintoimistossa, jossa tehdään paljon taustatyötä, tekoälyä voi käyttää infor­ maation hakuun ja tehostaa siten ihmi­ sen työtä. Myyntityössä tekoäly voi auttaa myyjää kysymään tarpeelliset kysymykset ja huomauttaa, jos tietyt tuotteet eivät so­ vi yhteen. Tekoäly on suurimmassa mää­ rin vielä avustaja, se tehostaa esimerkik­ si raportointia. − Ei kaikkien suomalaisten tarvitse osa­ ta ohjelmoida, mutta pitää ymmärtää, mi­ ten tekoäly vaikuttaa elämään ja ammat­ tiin, kiteyttää Ketamo. TEKOÄLY VOI YHDISTELLÄ

Headai voitti Sitran Ratkaisu 100 -kilpailun. Kilpailussa tiimien tavoitteena oli kehittää ratkaisuja, joiden avulla voidaan paremmin tunnistaa ja hyödyntää osaamista ja kykyjä, kun ihmiset ja tieto liikkuvat entistä enemmän maasta toiseen. n

Työ siis muuttuu ja yksi olennainen seikka on työn tuottavuuden kasvu. Yh­ teiskunnan näkökulmasta samalla huoleh­ ditaan myös kilpailukyvystä. Yksilö poh­ tii tässä kohdin, että jos olemme koneiden avulla tuottavampia, voimmeko tehdä ly­ hyempää päivää ja mihin silloin käytäm­ me vapautuvan ajan? Miten käy palkan, entä millaisia ovat arvomme ja millainen elintasomme? − Olemme ajattelussamme vielä ju­ miutuneita liukuhihnaan, vaikka eläm­ me post-industrialismin aikaa. Puhumme myös jatkuvasta kasvusta, mikä tarkoittaa enemmän jätettä, mitä maailma ei kestä. Nämä ajatukset on käännettävä kestävästi muihin arvoihin, pohtii Ketamo. mut­ ta tavallaan tässä ei olekaan mitään uutta. Maanviljely syrjäytti aikanaan metsästyk­ sen ja kirjapainotaito mahdollisti tiedon jakelun. Teollinen vallankumous toi ihmi­ set kaupunkeihin, nosti tulotasoa ja muut­ OLEMME SIIS UUDEN ÄÄRELLÄ,

ti työtä. Murroksessa on aina ensin paljon ikävää, mutta siitä voi seurata myös hyvää. − Työpaikkoja on aina mennyt, mutta samassa on virinnyt myös toivo siitä, että muutoksessa piilee mahdollisuus. Jos nostetaan katse omasta arjesta koko maailman tasolle, Harri Ketamon huolen­ aiheena käynnissä olevassa teknologisessa murroksessa on se, annetaanko tekoälyn luisua vain muutaman yrityksen, kuten Googlen ja IBM:n käsiin. Jos tekoäly on niiden omistuksessa, kukaan muu ei voi tehdä sillä rahaa. − Miten lainsäädännöllä pidetään huol­ ta, että pienetkin yritykset voivat olla teki­ jöinä ja osallisina murroksessa? Ketamo toivoo, että tekoälylle käy sa­ ma kuin pelialalle, esimerkkinä vaikka­ pa Supercell. − Haluan nähdä Suomessa ilmapiirin, jota ruokkii positiivisen kierre. Tulee hy­ viä läpimurtoja, joista mietitään, että »mi­ tes toi oli mahdollista» ja halutaan yrittää samaa itse. n

Kuvassa Headai-tiimin Peter Vesterbacka (vas.), Anu Passi-Rauste, Sanna Vahtivuori-Hänninen ja Harri Ketamo. KUVA: ROB ÖRTHEN.

Huhtikuussa avataan microcompetencies.com, jossa yksilöt voivat nimetä osaamisiaan.

AITO 1/2018 15


Työelämätaidot TEKSTI MARJO VALJAKKA KUVAT THINKSTOCK

Asenne ja ammattitaito

– mitä muuta työyhteisössä tarvitaan? ”Onhan meillä ohjeet olemassa, mutta jokainen tekee, miten lystää.” ”Tätä samaa on jauhettu jo monta vuotta.” ”Mä oon vaan töissä täällä.” Kuulostaako tutulta? Älä enää valita, vaan haasta itsesi ja ota työyhteisötaidot haltuusi. JOKAINEN MEISTÄ työskentelee keskimäärin vajaat 40 vuot­

ta. Parhaimmillaan työssä voi oppia uusia asioita, kehittää niin itseään kuin työympäristöään, kokea onnistumisia ja saada aikaan jotain, josta voi olla ylpeä. Pahimmillaan työ turhauttaa, kyynistyttää ja saa aikaan itselle ja muille mielipa­ haa. Tuskin kukaan meistä kuitenkaan tarkoituksella haluaa tehdä työssäkäynnistä epämieluisaa ja olla hankala muille. Vaikeiksi ko­ etut toimintatavat, huono ilmapiiri, takkuavat järjestelmät, kiire ja aiem­ mat ikävät kokemuksemme saavat meidät kuitenkin joskus toimimaan irrationaalisesti, olemaan välittämät­ tä ja toimimaan vastoin ohjeita. Siitä millaiseksi koemme työpaikkamme, riippuu vahvasti myös siitä, millaiset työyhteisötaidot meillä on.

asiantuntijatiimeissä, jolloin korostuvat erityisesti tiimityös­ kentely- ja kommunikaatiotaidot, eikä niinkään esimiehen rooli ohjeiden antajana. Alaistaidoista ollaankin tultu koh­ ti yleisiä työyhteisötaitoja, jotka kattavat niin kollegoiden keskinäiset välit kuin suhteet esimieheen, johtoon ja työn tavoitteisiin. Työyhteisötaidoilla tarkoitetaan myös muun muassa vastuullisuutta, vuorovaiku­ tustaitoja, halua kehittyä, hyviä käy­ töstapoja, ammattimaista otetta työ­ hön sekä hyvän ilmapiirin vaalimista.

»Vaatii taitoa ja rohkeutta haastaa itsensä ja tarvittaessa ottaa askeleita myös tuntemattomaan.»

JOHTAJUUTTA JA ESIMIESTAITOJA on tutkittu vuosikym­

menten aikana paljonkin, mutta taidot toimia alaisena ovat nousseet keskusteluun vasta erityisesti 2000-luvulla. Alais­ taidot tarkoittavat työntekijän kykyä hoitaa tehtävänsä ja toimia yhteistyössä esimiehen ja työtovereiden kanssa. Yhä enemmän työskennellään kuitenkin myös itseohjautuvasti

16 AITO 1/2018

tärkeimmistä ominaisuuksista on se, että hän osaa ottaa vastuuta omasta tekemisestään ja osallistuu aktiivisesti omien tavoit­ teidensa määrittelyyn yhdessä esimie­ hen ja lähimpien kollegoiden kanssa. Näin hän pystyy vaikuttamaan myös omaan esimieheensä, jonka vastuulla on alaisensa työteh­ tävien ja siihen liittyvien tavoitteiden asettaminen sekä pa­ lautteen antaminen. Tärkeä osa työyhteisössä toimimista onkin myös palautteen vastaanottotaidot. Parhaimmillaan palaute auttaa oppimaan, mitä pitää osata ja antaa mahdol­ lisuuden kehittää itseään toivottuun suuntaan. YKSI HYVÄN ALAISEN


Viisi tärkeintä työyhteisötaitoa 1 Yhteistyökyky esimiestä kohtaan 2 Palautteen hyödyntäminen itsensä kehittämiseksi 3 Ammattitaidon ylläpitäminen ja itsensä haastaminen 4 Oma-aloitteisuus ja uusista asioista innostuminen 5 Kollegiaalisuus ja hyvän työilmapiirin vaaliminen Lähteinä käytetty muun muassa seuraavia Helsingin Sanomien artikkeleita: On myytti, että tylsä työ tylsistyttää, sanoo työelämän asiantuntija Heikki Peltola – ”Jos palkkapäivä on työn kohokohta, ihminen on tehnyt itsestään orjan” hs.fi/ura/art-2000005471204.html Helpointa on syyttää kaikesta pomoa – kiukuttelun sijaan työpaikalla pitäisi ottaa vastuu omasta motivaatiosta hs.fi/ura/art-2000002891976.html HS kysyi työnantajilta, mitä uusilta työntekijöiltä oikeasti vaaditaan – Esiin nousivat omien rajojen tunnistaminen, kyky saada suu auki sekä yksi aivan ehdoton vaatimus hs.fi/ura/art-2000005606784.html

AITO 1/2018 17


Työelämätaidot

Yhtä tärkeää on myös lojaalisuus työ­ antajaa kohtaan niin sisäisesti kuin työn ul­ kopuolella. Kaikista ongelmista ei voi aina syyttä johtoa, vaan myös työntekijöillä on velvollisuus hoitaa työnsä niin, että moti­ voituu työstään ja voi työssä hyvin. Työs­ tä innostuminen voi olla sitä, että yrittää ymmärtää, miten asiat toimivat ja on avoi­ mesti kiinnostunut uudesta. Urautuneessakin työssä voi yrittää näh­ dä asioita uudella tavalla ja pyrkiä kehittä­ mään omia työtapoja. Itselleen voi asettaa välitavoitteita ja haasteita, joiden avulla näkee työnsä merkityksen. Vaatii taitoa ja rohkeutta haastaa itsensä ja tarvittaes­ sa ottaa askeleita myös tuntemattomaan. to­ ki myös esimiehiltä, joiden tehtävänä on toteuttaa strategiaa ja ylläpitää työhyvin­ TYÖYHTEISÖTAITOJA VAADITAAN

vointia. Ylhäältä päin käskyttäminen ei ole­ kaan enää tätä päivää, vaan yhä enemmän korostetaan tiimipelaamisen taitoja, jossa halutaan yhdessä tehdä työtä yhteisen hy­ vän eteen. Alaiset voivat vaikkapa tuoda esimiehelleen esille ideoita työtehtävien kehittämiseksi. Esimiesten pitäisi puoles­ taan kuunnella alaisten ajatuksia, arvioida ideoiden toteuttamismahdollisuudet ja to­ teuttaa ne mahdollisuuksien mukaan. Hy­ väkään esimies ei kuitenkaan pysty innos­ tamaan alaisiaan, jos työntekijän asenne on lähtökohtaisesti negatiivinen eikä hä­ nellä ole motivaatiota kehittää itseään tai työympäristöään. Hyvä työntekijä osaa olla myös koh­ tuullinen esimiestään kohtaan ja kertoo esimiehelleen omista odotuksistaan. Yk­ sin jäämistä on turha murehtia, jos siitä ei kerro kenelläkään. Joskus tarvitaan myös

»Alaistaidot tarkoittavat työntekijän kykyä hoitaa tehtävänsä ja toimia yhteistyössä esimiehen ja työtovereiden kanssa.»

18 AITO 1/2018

nöyryyttä ja rohkeutta myöntää, että on ottanut liian ison haasteen vastaan, eikä selviä ilman apua. Tunne siitä, että hallit­ see työnsä, auttaa myös pitämään huolta siitä, että myös muut voivat työssä hyvin. TYÖYHTEISÖTAITOJA VOI YLLÄPITÄÄ

hyvin yksinkertaisilla tavoilla. Keskuste­ lemalla avoimesti esimiehen ja työtove­ reiden kanssa, olemalla kollegan tukena tarvittaessa, tekemällä työnsä niin hyvin kuin osaa, arvostamalla omaa ja muiden ammattitaitoa sekä hyödyntämällä palau­ tetta itsensä kehittämiseksi ja yhä parem­ maksi työyhteisön jäseneksi. Työntekijä, jolla on hyvät työyhteisötaidot on ennen kaikkea hyvä alainen ja reilu työkaveri. Ku­ kapa sellainen ei haluaisi olla? n


Tunnelmajohtaminen Xxxxxx TEKSTI KAROLIINA VIITASALO KUVAT ILE SUNI

Tunnelma on energiaa! Hyvä tunnelma sitouttaa, helpottaa oppimista ja edistää päätöksentekoa. Se lisää jopa tuottavuutta. Hyvästä tunnelmasta hyötyvät kaikki – niin asiakkaat, työntekijät kuin yrityksen johto. MIKSI SAMALLA liiketoimintakonseptil­

la saavutetaan yhtäällä parempia tuloksia kuin toisaalla? Marjo Rantanen, nykyisin valmentajana ja kirjailijana toimiva yrittä­ jä, pohti tätä kysymystä toimiessaan usei­ ta vuosia rahapelialalla konseptipäällik­ könä ja henkilöstövalmentajana. – Asiaa selvitettyäni ymmärsin, että niissä toimi­ pisteissä, joissa yhteishenki ja tunnelma

olivat hyviä ja esimiehillä oli taitava ote, myös liiketoiminta kukoisti, Marjo ker­ too. Hän vakuuttui siitä, ettei puhtaal­ la asiajohtamisella saavutettaisi kestävää kilpailuetua, vaan ihmisten oma poten­ tiaali pitää ottaa käyttöön, ja se linkittyy tunnelmaan. Marjo päätti toteuttaa ide­ an kirjan kirjoittamisesta, ja on sillä tiel­ lä edelleen.

AITO 1/2018 19


Tunnelmajohtaminen

– SUOMESSA TUNNELMAN vaikutus liike­ toimintaan on uusi aihe, mutta esimerkik­ si Yhdysvalloissa asiaa on tutkittu. Aloin käyttää termiä tunnelmamuotoilu viitates­ sani siihen, miten tunnelmaa ja sen mer­ kitystä yritetään ymmärtää ja miten siihen yritetään vaikuttaa, hän jatkaa. Marjon mukaan tunnelma rinnaste­ taan usein ilmapiiriin, mutta hän näkee sen moniulotteisempana: – Tunnelma koostuu ajatuksista, ais­ teista ja tunteista, jotka ovat vuorovaiku­ tuksessa ympäristön kanssa. Ympäristöä on vaikkapa se, miten ihmiset kohtelevat toisi­ aan. Jos ajatuksemme ovat työn tai henki­ lökohtaisen elämän ongelman parissa, jos aistimme toisen olevan vihainen, tai ko­ emme, että meitä kohdellaan väärin, tun­ nelma kääntyy herkästi huonoksi.

Ihmisiä on alkanut kiinnostaa, miten tunnelma on läsnä sekä yksilön arjessa että elämän suurissa taitekohdissa, ja miten se vaikuttaa hyvinvointiimme, Marjo Rantanen sanoo.

»Tunnelma koostuu ajatuksista, aisteista ja tunteista, jotka ovat vuorovaikutuksessa ympäristön kanssa. Ympäristöä on vaikkapa se, miten ihmiset kohtelevat toisiaan.»

HUONO TUNNELMA lamaannuttaa ja hei­

kentää keskittymiskykyä, stressaa, lisää vir­ healttiutta ja laskee tuottavuutta. Tällöin tehdään yleensä lyhytnäköisiä, huonoja päätöksiä. Liskoaivomme ovat tuolloin val­ lassa, ja resurssimme ohjautuvat uhan kä­ sittelyyn. Huono tunnelma aiheuttaa sen, että työnteko näennäisesti jatkuu, mutta hanskat ovat oikeasti tippuneet. Seurauk­ sena on myös sairaspoissaoloja, suurta työ­ voiman vaihtuvuutta ja työkyvyttömyyttä. – Tunnelma tarttuu, koska aivojemme kehittyneemmät osat tulkitsevat taitavas­ ti toisen ihmisten todellisia tunteita ja ai­ keita ja peilaavat niitä. Yksi signaali, kuten kiitos tai moite, riittää laukaisemaan reak­ tion, joka leviää, Marjo sanoo. Kyseessä on positiivinen tai negatiivi­ nen kierre. Ryhmässä vahvimman aukto­ riteetin tunnetila tarttuu nopeimmin. Siksi esimerkiksi esimiehellä on suuri merki­ tys. Jos hän ei ota paikkaansa, joku ryh­ mässä aina ottaa sen. Tällöin ryhmä voi ajautua hämmennykseen, skismaan ja ylipäätään väärään suuntaan suhteessa tavoitteisiin. – Jo ennen kuin konflikti syntyy on taustalla yleensä kireyttä ja ongel­ mia, Marjo korostaa. Perussyynä on usein se, että erilaisuutta ja erilaisia ajat­ telutapoja ei hyväksytä. Vahva, konserva­ tiivinen toimintakulttuuri vaikkapa lää­ käriasemalla voi olla tällainen. – Jos sosiaalisten tunteiden kaikki osa-alueet ovat kunnossa, ongelmia tus­ kin syntyy. Jos konflikti päätyy taisteluun, asioita jää hampaankoloon ja iskuja sate­ lee myöhemmin. – Sosiaaliset loukkaukset, kuten se, että eristetään tai arvostellaan, voivat tu­ lehduttaa tilanteen. Kannattaa miettiä, milloin on parempi vaihtaa maisemaa. että hyvä tunnelma toimii kestävän energialatauksen lailla: – Kun koemme olomme hyväksi, tur­ valliseksi ja arvostetuksi, keskittymisky­ kymme on hyvä ja opimme helpommin uusia asioita. Tuottavuus, tehokkuus, luo­ vuus ja hyvinvointi nousevat, ja sitoutu­ minen on vahvempaa. Olemme motivoi­ tuneita ja ylitämme itsemme. MARJO SANOO,

20 AITO 1/2018


KIRJA

Tunnelmamuotoilu Marjo Rantanen Talentum Pro. 2016. 193 sivua. ISBN 9789521427886

– Asiakkaat aistivat henkilöstön hy­ vän tai huonon ilmapiirin herkästi, ja se saa heidät joko palaamaan aina uudestaan tai hakeutumaan muualle. Rauhallinen ja empaattinen hammaslääkäri houkuttaa käymään enemmän kuin hapan kollegan­ sa, Marjo naurahtaa. – On todettu, että asiakaskokemus kor­ reloi työntekijäkokemuksen ja edelleen tuoton kanssa. Hyvä, luottamuksellinen tunnelma heijastuu muillekin elämänalu­ eille ja päinvastoin. Kyselyissä, joissa asiakkailta kysytään halukkuutta suositella yritystä muille, ar­ vosanoja 9 ja 10 antavat mainitsivat usein perusteluissa hyvän tunnelman jossain muodossa, kuten ”näiden ihmisten kans­ sa on kiva tehdä töitä”. Edelleen, etenkin nuoret työntekijät kertovat, että ensim­ mäisinä kuukausina saatu kokemus ilma­ piiristä ja toimintakulttuurista saa heidät joko jäämään tai hakeutumaan muualle. MARJO TOTEAA tunnelman olevan kivi­ jalka. – Jos se on kunnossa, kestetään huonot­ kin ajat. Jos yrityksen strategia on niin sa­ notusti ahne, eli tavoitteena on kova tuot­ to kovin keinoin, se näkyy toiminnassa, ja asiakas aistii tämän. Hyvä esimerkki on aggressiivisesti tyr­ kyttävä, provisiopalkkainen myyjä. Asia­ kas todennäköisesti ahdistuu ja poistuu, tai ei ainakaan palaa tai suosittele yritystä muille. Jos taas rakennetaan hyvää tunnel­ maa ja johtajuutta, asiakas todennäköisesti viihtyy ja palaa, ja tuotto kasvaa. Oleellista on, ovatko ihmiset vain ra­ han väline. Huono strategia voi lähteä sii­ tä, että johtoryhmässä on kireä tunnelma ja epäluottamusta, jolloin syntyy huonojen päätösten kehä. Johtoryhmän ja esimies­ ten tunnelma on ratkaisevaa. Jokaisella meillä on oma tyyli johtaa tunnelmaa, Marjo kertoo. – Suomalaisista johtajista noin 70 % on niin sanottuja asiajohtajia, he johta­ vat tyypillisesti numeroilla ja tähtäävät tehokkuuteen ja säästöön. Jos johtoryh­ missä on liikaa yksimielisyyttä, voi syntyä sokeita pisteitä.

KIRJA

Tunnelmajohtaja Alma Talent (tulossa lokakuussa 2018)

Sosiaaliset tunteet • Arvostuksen tunne Jos korkea, motivaatio kasvaa ja tehdään paremmin kuin on tarve • Varmuuden tunne Mitä minulle tapahtuu huomenna – varmuus siivittää hienoihin suorituksiin, epävarmuus lamaannuttaa • Vaikuttamisen tunne Voinko vaikuttaa tulevaisuuteeni ja työnkuvaani – vaikuttaa motivaatioon • Yhteenkuuluvuuden tunne Syntyykö me-henkeä – jos korkea, nostaa motivaatiota • Reiluuden tunne Mitä saan työpanoksestani – vaikutus motivaatioon ja yksilön toimintaan

Marjo pohtii, lähteekö tämä paino­ tus esimerkiksi rekrytoinnista vai esimie­ histä ja toimintakulttuurista, eli ollaanko kannustavia ja innostavia vai suositaanko asiatyyliä. Suomessa tehdään eniten orga­ nisaatiouudistuksia maailmassa – tämä jos mikä vaikuttaa tunnelmaan ja ihmisiin. Monesti tappioissa vedotaan vaikka huonoon hetkeen markkinoilla, mutta syy voi olla ihan muualla. Johtamistyyli itses­ sään voi olla suurin este kilpailukyvylle. Tietoa ja teknologiaa on tarjolla runsaas­ ti, mutta ymmärrys ihmisistä voi puuttua. Marjo näkee, että tunnelma syntyy muusta kuin rahallisista resursseista, se syntyy ihmisistä. Siksi pienellä, toiminnas­ saan ketterällä yrityksellä on jopa parem­ mat mahdollisuudet toteuttaa tavoittele­ maansa tunnetilaa. Pienet yritykset jäävät helpommin mieleen kuin isot ja kasvotto­ mat. Tunnelmaa ei voi vakuuttavasti lavas­ taa. Varsinkin näin reaaliaikaisen median ja sosiaalisen median aikana yritys on ko­ ko ajan sidosryhmiensä kanssa vuorovai­ kutuksessa. Tunnelma välittyy – ihmiseltä ihmiselle. Marjon seuraava kirja keskittyy­ kin tunnelmaan yritystason sijaan yksilön näkökulmasta. n

»Hyvä tunnelma toimii kestävän energialatauksen lailla. Kun koemme olomme hyväksi, turvalliseksi ja arvostetuksi, keskittymiskykymme on hyvä ja opimme helpommin uusia asioita.» AITO 1/2018 21


Yhteistyössä

Monien mahdollisuuksien Billnäs Kokousjärjestäjien korviin on viime syksystä saakka kiirinyt tieto, että kolmisen vuotta hiljaiseloa viettänyt Billnäsin Ruukki on jälleen avannut ovensa. BILLNÄSIN RUUKIN tarina ulottuu liki 400

vuoden taakse. Kiehtova ruukkalue noin tunnin matkan päässä Helsingistä on his­ toriansa aikana nähnyt monia vaiheita. Vii­ meisimmän käänteen tarinaan toi Manage­

22 AITO 1/2018

ment Eventsin pääomistaja ja hallituksen puheenjohtaja Olli Muurainen hankkies­ saan Billnäsin omistukseensa kymmen­ kunta vuotta sitten. Muuraisen kunnianhimoisena tavoit­

teena oli luoda Billnäsistä korkeatasoinen kongressi- ja kokouskeskittymä. Suurten investointien ja laajojen saneerausten jäl­ keen Billnäs ehti kuitenkin toimia vain ly­ hyen ajan, kunnes hanke laitettiin jäihin muun muassa hitaasti etenevän kaavoitus­ prosessin vuoksi. Nyt asiat ovat edenneet monella rintamalla ja kehittämisen ja kas­ vun esteet ovat väistyneet; Billnäs on val­ mis uuteen kukoistuskauteen.


TEKSTI MAARIT RAPP KUVAT BILLNÄS

– Moni asia loksahti viime syksynä kohdalleen, ja käynnistimme yhteistyön Visa Heinosen kanssa, vahvistaa Petri Hiltunen Management Eventsistä. – On hienoa, että Billnäsin kaltainen, kulttuu­ rihistoriallisesti arvokas kohde saatiin jäl­ leen käyttöön. Billnäsiä operoi palkitusta Kieloran­ nasta tuttu Visa Heinonen. Hän on ko­ tiutunut uusille tiluksille hyvin ja esittelee

Billnäsin monipuolisia mahdollisuuksia jo tottunein ottein: – Onhan tämä aivan ai­ nutlaatuinen kohde, kun asiakkaat voivat vuokrata ruukin lähes yksityiskäyttöön, Heinonen hehkuttaa. Ja ainutlaatuinen paikka Billnäs onkin. Se soveltuu erinomaisesti 10–40 hengen yöpyviin yritystapahtumiin ja kokouksiin. – Yöpyviä yritysten johtoryhmien ko­ kouksia ja myyntikokouksia meillä jär­ jestetään paljon, Heinonen vahvistaa. – Tarpeen tullen vierai­ lijoiden yksityisyys taataan täysin ja luottamuksellisia keskusteluja voi käydä myös lounaiden ja illallisten yhtey­ dessä. Näin taataan, että hyvä flow ja ideavirrat eivät katkea tauoillakaan. Billnäsin tilat so­ veltuvat hyvin myös yritysten kick-off-tilaisuuksiin, häihin ja perhejuhliin. Ruoat valmistetaan asi­ akkaan toiveiden mukaises­

ti joustavasti ja toivotussa aikataulussa. – Tavoitteemme on, että myös ruokai­ lu on kokousasiakkaallemme elämys; laa­ tuun kiinnitetään paljon huomiota, Heino­ nen korostaa. Toimintakonseptin ytimessä on yksilöllinen ja korkealaatuinen, asiak­ kaan tarpeet huomioiva palvelu. Management Eventsin Hiltunen näkee Billnäsissä paljon mahdollisuuksia myös aivan uudentyyppisiin avauksiin: – Tarinat kiehtovat ihmisiä. Billnäsin historia ja tarinat näkyvät aivan kaikessa ja tätä haluamme hyödyntää myös jatkossa. Uskon, että nimenomaan tämän kaltaisil­ la paikoilla on hyvät mahdollisuudet me­ nestyä ja kehittyä, hän toteaa. Mahdollisesti jo ensi kesän Billnäs-vierailun yhteydessä voi piipahtaa antiikkikaupassa tai pistäytyä kahvilassa ja nauttia kupposen kahvia upe­ assa ja historiallisessa ruukkimiljöössä. n Tutustu Billnäsin palveluihin: www.billnas.fi

AITO 1/2018 23


Tapahtumat | Valmistujaiset TEKSTI SUSANNE SJÖBLOM KUVAT JANICA LÖNN

Onnea vuonna 2017 valmistunut tradenomi, HSO!

Ole ylpeä, uskalla ja verkostoidu

pakkaspäivä oli hiljal­ leen lumihiutaleiden leijuessa kääntymäs­ sä iltaa kohden ja Finnkino Tennispalatsin Sviitin täytti vuonna 2017 valmistuneiden iloinen puheensorina. Aito HSO:n perin­ teinen valmistuneiden illanvietto toi yh­ teen entiset opiskelukaverit ja tilassa kuu­ lui vilkas keskustelu nykyisistä työpaikoista ja muista kuulumisista. Illan virallisen osuuden avasi Aito HSO ry:n puheenjohtaja Annette Wikström, jo­ ka toivotti kaikki tervetulleiksi ja toi järjes­ MAALISKUINEN

24 AITO 1/2018

tön puolesta terveiset ja onnittelut valmis­ tuneille. Kuohuvan kera, totta kai! HSO-lähettiläs Hannele Salmi antoi kullanarvoisia vinkkejä kuulijoille: ole yl­ peä koulutuksestasi, uskalla hakea itseäsi kiinnostavia paikkoja ja pidä yhtä opiske­ lukavereiden kanssa. Verkostot ovat am­ mattikunnallemme tärkeitä. Yhteistyö­ kumppani Finnkinon tervehdyksen toi HSO-taustainen Pauliina Käkönen, jo­ ka toimii Finnkinolla Media Distributi­ on Managerina.

Pelkkiä puheita ei valmistuneiden il­ lanvietto kuitenkaan ollut. Saimme naut­ tia hyvän seuran lisäksi herkullisesta ruo­ asta ja pienestä väittämäleikistä, joka toimi hyvänä vastapainona päivän istumiselle. Hienon illan päätti parhaan naispääosan Oscar-palkinnon saanut Three Billboards Outside Ebbing, Missouri. Kiitos yhteistyökumppanillemme Finnkinolle sekä kaikille osallistujille. Ja vielä kerran paljon onnea kaikille valmis­ tuneille tradenomi, HSO:ille! n >


Iloinen puheensorina täytti Finnkinon Sviitin hetkessä, kun viime vuonna valmistuneet tradenomi, HSOt kohtasivat.

AITO 1/2018 25


Tapahtumat | Valmistujaiset

26 AITO 1/2018


Mitä tästä kaikesta jäi käteen? Illan aikana kysyimme neljältä valmistuneelta parhaita muistoja opiskeluajoilta sekä mietteitä assistenttikoulutuksen antamista eväistä työelämään. Kysymyksiin vastasivat Iitu Leinonen, Elisa Ryynänen, Annika Huhtala ja Sanni Sinkko. 1 Missä työskentelet tällä hetkellä? | 2 Mieleenpainuvin muistosi opiskeluajoilta? | 3 Mitä eväitä assistenttikoulutus on antanut työelämään? Iitu

Elisa

Sanni

Annika

1 Työskentelen startup-yritys MaaS Global Oy:ssa Executive Assistenttina.

1 Olen tällä hetkellä töissä Tori.fi:ssä Minjon vuokratyöfirman kautta tiimiassistenttina.

1 Työskentelen Administrative Specialistina nVIDIAlla.

1 Työskentelen Eilakaislan kautta Meriteollisuus ry:ssä assistenttina.

2 Mieleenpainuvin muisto opiskeluajoilta on ehdottomasti vastuututorointi sekä tutorointi yleensäkin.

2 Työharjoittelu valtiovarainministeriössä, koska sieltä sai hyvää työkokemusta ja siellä tapasi hyviä tyyppejä.

3 Kielten opiskelu on tuonut hyvän pohjan nykyiseen monikansalliseen työympäristöön. Lisäksi yleinen kuva yritysten ja yritysmaailman toiminnasta, lähtien yhtiökokouksista ja muista pienistäkin asioista, on ollut työn kannalta tärkeä asia oppia. n

3 Koulutus on todella monipuolinen. Mitä tahansa sitten haluatkaan tehdä tulevaisuudessa; jatkokouluttautua, tehdä töitä assistenttina tai ihan muulla alalla, tuo se hyvän pohjan josta jatkaa eteenpäin. n

2 Mieleenpainuvimmat muistot opiskeluajoilta ovat ehdottomasti tutorointi ja työharjoittelu. 3 On hienoa, että koulutuksen kautta on mahdollisuus päästä tekemään työharjoittelua ministeriöihin tai suurlähetystöihin. Toiseksi nostaisin kielten opiskelun, koska mahdollisuudesta opiskella laajasti erilaisia kieliä on tulevaisuudessa hyötyä. n

2 Täytyy sanoa, että fuksiaiset jäivät parhaimpana mieleen. Siellä luotiin hyvä yhteishenki opiskeluryhmään ja kyllähän kultaisen trukkilavan raahaaminen ympäri kaupunkia on ikimuistoinen kokemus. 3 Työharjoittelu, jossa saa hyvää käytännön kokemusta viiden kuukauden yhtäjaksoiselta ajalta. Sen lisäksi monipuolinen koulutus, josta pystyy työllistymään moniin eri työpaikkoihin muillakin kuin assistentti-nimikkeellä. n

AITO 1/2018 27


Henkilöbrändi TEKSTI ANSSI KOSKINEN KUVAT ALMA TALENT JA MARIA MIKLAS

Asiantuntijan brändin on oltava aito Tom Laine

Asiantuntija voi rakentaa vahvuuksilleen vankan brändin. Valheesta jää nopeasti kiinni, muistuttavat Henkilöbrändikirjan kirjoittajat Jarkko Kurvinen ja Tom Laine. on brändi, pitipä siitä tai ei. Brändi kertoo muille asiantuntijan tie­ doista ja osaamisesta. – Brändi on yhtä kuin maine ja ima­ go, toista näistä voi rakentaa ja toinen tu­ lee tekemisen kautta. Joillakin brändi on arvoton, ja sitä on syytäkin rakentaa, sa­ noo kouluttaja ja tietokirjailija Jarkko Kurvinen. Kurvinen on yhdessä Tom Laineen ja Ville Tolvasen kanssa kirjoittanut kirjan ”Henkilöbrändi, asiantuntijasta vaikutta­ jaksi”, jossa käydään läpi henkilöbrändin merkitystä ja rakentamista. Kurvinen ja Tolvanen ovat markkinoinnin asiantuntijoita, Laineen erityis­ ala on some-rekrytointi. Kurvinen nostaa brändin ra­ kentamisessa keskeiseksi kol­ me kohtaa: itsetuntemuksen, vaikuttavan viestinnän ja ar­ von tuottamisen kohdeyleisöl­ le. Vahva identiteetti ja itsetunto ovat tärkeitä, omat vahvuudet ja heikkoudet on tunnettava. Vah­ vuuksille voi rakentaa toimivan brändin.

ASIANTUNTIJA

28 AITO 1/2018


KIRJA

Henkilöbrändi – Asiantuntijasta vaikuttajaksi Ville Tolvanen, Tom Laine, Jarkko Kurvinen 257 sivua, Alma Talent, 2017

Viestinnän on oltava vaikuttavaa ja viesti on kyettävä jakamaan ymmärrettä­ västi. Asiantuntijan olisi myös pystyttävä tuottamaan arvoa jokaisella kohtaamisel­ laan kohderyhmän kanssa. – Paraskin asiantuntija häviää keskin­ kertaiselle, jos keskinkertainen jättää koh­ taamisissa merkitysjälkiä ja paras ei, Kur­ vinen huomauttaa. TOM LAINE KEHOTTAA asiantuntijaa valit­

semaan asiasanat, joiden kautta hän haluaa brändiään rakentaa. On löydettävä sanat, joita oman alan ihmiset käyttävät ja poh­ dittava, miten ne tukevat omaa osaamis­ ta ja omia tarpeita. Avainsanojen mukaan voi esimerkiksi kirjoittaa tekstiä jaettavak­ si sosiaalisessa mediassa. – LinkedIn on helppo ja ammatillinen, siellä ei tarvitse koko aikaa olla läsnä. Twit­ ter ja Facebook ovat haastavampia, paljon viihteellisempiä, ja niissä osaamista on vai­ keampi tunnistaa, Laine vinkkaa. Aitous on Kurvisen mukaan ensisijai­ sen tärkeää brändin rakentamisessa. – Se on falskia ja valetta, jos identiteet­ ti ja teot eivät kohtaa. Silloin brändistä tu­ lee päälleliimattu, eikä se kerro siitä, mitä asiantuntija lopulta saa aikaiseksi. Valta­ osan ongelma on, että he eivät tunne itse­ ään, heidän arvomaailmansa ei ole kirkas, eivätkä he pysty viestimään vahvuuksistaan käsin, hän sanoo. Yrityksillä ja asiantuntijoilla ei ole Lai­ neen mielestä enää varaa rakentaa illuu­ siota. Kaikki tieto on sosiaalisen median ja internetin aikana julkista ja läpinäky­ vää, valheesta jää nopeasti kiinni.

Kurvinen toteaa, että henkilöbrändä­ yksellä on huono maine, ja aivan syystä. Viime vuosituhannen loppupuolella hen­ kilöbrändäys tarkoitti lähinnä haarniskan kiillotusta, katteetonta itsekehua. – Minä-minä-minä edellä menevät brändääjät unohtivat yleisönsä ja keskit­ tyivät kehumaan itseään. Itsestä muodos­ tettiin kiiltokuva, joille teot eivät tuoneet vastinetta ja kyseinen ”henkilöbrändäys” oli tyhjää puhetta, Kurvinen sanoo. HYVÄ BRÄNDI ON EDUKSI niin asiantun­

tijalle kuin tämän yrityksellekin. Kurvinen sanoo, että brändi on asiantuntijan amma­ tillinen henkivakuutus, ja tämä näkyy lo­ pulta asiantuntijan palkkapussissa ja työ­ tarjouksissa. Tom Laine kuvaa asiantuntijaa yrityk­ sen keulakuvaksi. Heidän kauttaan vahvis­ tetaan mielikuvaa yrityksestä, riippumatta siitä, mikä asiantuntijan varsinainen roo­ li yrityksessä on. Ihmiset seuraavat ja ja­ kavat mieluummin henkilökohtaisia päi­ vityksiä kuin yritysten virallisia kanavia. – Ennen johtaja oli yrityksen puhemies, ja oli yksi virallinen tili, jonka kautta yri­ tys viesti. Siitä ei ole kuin reilu kymmenen vuotta, kun sosiaalinen media avasi verkon kaikille, Laine sanoo. Suomalainen asiantuntija on perintei­ sesti enemmän sellainen, joka tekee työnsä eikä halua puhua itsestään. Kurvinen tote­ aa, että tätä ajattelutapaa on syytä muuttaa. – Asiantuntijalla on identiteettion­ gelma, jos hän ei luota itseensä. Se saat­ taa kehittyä vaikka huijarisyndroomaksi. Asiantuntijan ei pitäisi pelätä sitä, että ei näytäkään hyvältä. Henkilöbrändi ei ole uusi ilmiö, eikä il­ miö Kurvisen mukaan vanhene. Hän ker­ too eräänkin toimitusjohtajan todenneen sosiaalisessa mediassa, että olisi saanut tä­ mäkin kirja jäädä julkaisematta, muistaa­ kohan tätä vuoden päästä kukaan. – Kommentti ei ollut pahantahtoi­ nen, vaan pohdiskeleva. Jos asiantuntija tuntee vahvuutensa, edistää asiaansa, vies­ tii vaikuttavasti ja tuottaa arvoa yleisöl­ leen selkokielisesti, sellainen ei vanhene koskaan. n

Akavan asiantuntijan neuvo:

Sanoita ammatillista osaamistasi ja hae sparrausverkostoja

OMAN OSAAMISEN viestiminen on

Akavan asiantuntijan Ida Mielityisen mukaan osa asiantuntijoiden välttämättömiä työvalmiuksia, eikä viestimisen tarve rajoitu vain työnhakutilainteisiin tai muuhun oman osaamisen markkinointiin. Mielityinen toteaa, että tutkintoon johtavassa koulutuksessa on tämän suhteen paljon kehittämistä. Asiantuntijoiden viestimistaitoja oli myös syytä kehittää koko työuran ajan. – Valmiuksia ei rakenneta teorian kautta tai opettamalla teknisiä välineitä, kuten Twitterin käyttöä, vaan suunnitelmallisesti kehittämällä ja reflektoimalla omaa ammatillista identiteettiä. Mielityinen kaipaa asiantuntijan brändäämiseen avuksi ammatillisia tukiverkostoja, jotka osaavat sparrata asiantuntijaa. Samalla ne kehittäisivät myös laajemmin työelämän hyvinvointia. Akavalaisissa ammateissa ollaan Mielityisen mukaan brändäämisen suhteen hyvin erilaisissa asemissa. Terveyskeskuslääkäri ei kaipaa brändiltään samaa kuin työhyvinvoinnin konsultti. – Asiantuntijan brändi ei voi olla päälleliimattu: brändätty osaaminen täytyy todella olla olemassa. Se on oman osaamisen myyntiä. Mielityinen toteaa, että asiantuntijan brändi rakentuu työstä, osaamisesta ja ammatillisuudesta. – Hoitotyön tai kuntoutuksen ammateissa esimerkiksi kohtaamiseen liittyvää ammatillisuutta harjoitellaan opintojen aikana. Tällaisesta tietoisesta ammatillisen rooliin omaksumisesta ja harjoittelusta voisi olla hyötyä kaikessa asiantuntijatyössä. n

Jarkko Kurvinen TEKSTI: ANSSI KOSKINEN KUVA: LIISA TAKALA

AITO 1/2018 29


Kolumni

SAARA AIKIO, AKAVAN ERITYISALOJEN ASIAMIES

Paikallinen sopiminen on epäoikeudenmukaista – vai onko? ymmärtää ihmis­ ten epäloogisuutta. Tai ehkä se johtuu tiedon puutteesta ja toisaalta siitä, et­ tä nyt on muotia olla jotakin tiettyä mieltä. Asioista halutaan ajatella sa­ moin kuin julkisuuden valtavirta tekee. Otetaanpa nyt esimerkiksi tämä paikallinen sopiminen. Termiä viljel­ lään joka paikassa. Tuntuu, että ku­ kaan ei tiedä, mitä se oikeasti tarkoit­ taa, mutta monet sitä haluavat. Onkohan se niin, että ihmiset ha­ luavat nyt oikeasti vain muutosta, mut­ ta eivät osaa nimetä, mikä se muutos­ tarve oikeasti on. Tiedotusvälineet hokevat paikal­ lisen sopimisen autuutta ja kuinka se olisi nyt pelastus koko yhteiskun­ nalle. Työpaikat pelastuisivat ja nii­ tä saataisiin jopa lukuisa määrä lisää. Kun nyt vaan voitaisiin sopia asioista työpaikoilla. Ei siihen tarvita jähmei­ tä ammattiliittoja sotkemaan. Ne eivät osaa ottaa huomioon työpaikan eri­ tyispiirteitä ja ovat ajattelultaan van­ hanaikaisia.

Tämä kyllä ymmärrettiin, mutta ei ymmärretty sitä, miten toisilla voi olla eri säännöt kuin toisilla (!). Sehän on epäreilua! Niin… Koettakaa nyt päät­ tää. Ensin halutaan mahdollisimman yksilöllistä sopimisvapautta ja sitten hämmästytään, kun säännöt ovat eri­ laisia. Ja lisäksi vielä ihmetellään, kun kukaan ei osaa puolueettomasti kertoa, mitä kenenkin työpaikalla on oikeasti sovittu. Yleensä ne, jotka sopivat, osaa­ vat myös kertoa, mitä on sovittu. Siksi ulkopuolinen taho ei voi suoralta kä­ deltä auttaa työpaikkatason sopimus­ ten tulkinnoissa.

KYLLÄ ON VAIKEA

NO, TULIPA SITTEN vastaan keskuste­

TYÖNANTAJA ODOTTAA paikallisen

»Ensin halutaan mahdollisimman yksilöllistä sopimisvapautta ja sitten hämmästytään, kun säännöt ovat erilaisia.»

lu, jossa sain kuulla, kuinka ay-liike on kaiken pahan alku ja juuri, ja että asi­ oista pitäisi voida sopia suoraan työ­ paikoilla. Tilanteessa oli useampikin ihminen ja kun keskustelu jatkui hieman pidemmälle, päästiin erilaisiin työaikakysymyk­ siin. Siinä sitten keskustelijat alkoivat kertoa, miten työaikapank­ kia koskevat säädökset menevät. Hetken päästä oli ilmiriita siitä, miten työaikapankkia kuuluu noudattaa ja miten niitä ohjeistuk­ sia tulkitaan. Kaikki henkilöt olivat eri työpaikoilta. Yritinpä siihen väliin sanoa, että työaikapankkia ei ole työ­ aikalaissa ollenkaan vaan nämä teidän työaikapankkisäännök­ senne ovat täysin työpaikoilla sovittuja. Eli puhutte juuri niistä paikallisista sopimuksista, joita itse olette siellä paikallisesti teh­ neet, koska niiden tekeminen on niin mukavaa.

30 AITO 1/2018

sopimisen tuovan joustoja. Joustok­ si ymmärrän sen, että asioita sopies­ sa voidaan ottaa huomioon työpaikan omat erityispiirteet. Nämä voivat olla myös erittäin positiivisia asioita ja nii­ den perusteella työntekijät voivat saa­ da parempia työehtoja. Työntekijäpuo­ li on kuitenkin huolissaan, että joustot tarkoittavat heikennyksiä eli joustoja vain työnantajan hyväksi. Ja tätähän ei koeta oikeudenmukaiseksi. Voiko erilainen kohtelu sitten olla oikeudenmukaista? Paikallisesti sopien (ei sanellen) voidaan erilaiset työeh­ dot perustella ja ne kestävät päivänvaloa. Oikeudenmukaisuut­ ta on myös se, että jokainen tietää, mitä omalla työpaikalla on sovittu ja miksi näin on sovittu, ettei tarvitse naapurilta kysellä. Paikallinen sopiminen voisi parhaimmillaan olla työnantajalle mahtava kilpailuetu. Vaikka aina on voinut paikallisesti sopia työehtosopimuksia ja lakeja parempia työehtoja, nykyisen pai­ kallisen sopimisen hengessä työnantajien kannattaisi tuoda tä­ tä puolta enemmän esiin. pitää hyväksyä eri­ lainen, mutta ei epäoikeudenmukainen kohtelu. n

JOS PAIKALLISTA SOPIMISTA HALUTAAN,


KOONNUT MAARIT RAPP

Uutiset

Päivitä jäsentietosi ja voita lahjakortti!

Kysy jäsenyydestä! Akavan Erityisalojen järjestöasiantuntija vastaa Messengerissä HALUATKO tarkempaa tietoa omista jäseneduistasi? Tai mietityttääkö joku muu jäse­ nyyteen liittyvä asia?

Kysy neuvoa Amalialta Facebookin Messengerissä!

Akavan Erityisalojen järjestö­

asiantuntija Amalia Ojanen päivystää Facebookissa 2.5.2018 klo 9–15 ja vastaa livenä kysymyksiisi. Akavan Erityisalat löydät Facebookin Messengeristä nimellä Akavan Erityisalat. n

Kun tarkistat ja korjaat omat jäsentietosi 2.4.–15.4., olet mukana lahjakorttiarvonnassa. Akavan Erityisalat arpoo 10 kappaletta 50 euron arvoisia Sryhmän lahjakortteja. Kun jäsentietosi ovat ajan tasalla, pysyt varmasti kartalla ajankohtaisista jäseneduista, uutisista ja tapahtumista. Oikeat jäsentiedot takaavat Sinulle aina sujuvat ja tehokkaat palvelut. Useimmin tietojen tarkistus on tarpeen, kun vaihdat työpaikkaa, päätät opintosi,jäät perhevapaalle tai sähköpostisi muuttuu. Saat tarkistettua ja korjattua tietosi kätevästi jäsenen verkkoasioinnissa. Verkkoasiointiin kirjaudut kätevimmin Aito HSOn tai Akavan Erityisalojen verkkosivuston kautta. n

AITO 1/2018 31


JOS HUOMAAT TYÖKAVEREISSASI KEVÄTVÄSYMYSTÄ, TARJOA LÄÄKKEEKSI

55

kevään virkistävin wellness-kokous

tarjous alk.

/hlö

Hintaan sisältyy • rentouttava ympäristö merellisen luonnon keskellä • aamiaisella luonnonmukaisesti tuotettuja ja terveyttä edistäviä raaka-aineita • kokoustila tekniikalla • joka päivä erilainen kokouslounas tuoreista raaka-aineista • ammattitaitoinen ja sydämellinen palvelu • iltapäiväkahvilla virkistävät tarjoilut. Lisähintaan majoitus alk. 135 €/2 hh sis. vapaan pääsyn wellness-kylpylään ja kuntosalille. Kysy uudet wellness-aktiviteetit! Voimassa uusiin kokousvarauksiin 10.4.–22.6. Kampanjakoodi: WELLNESS-KOKOUS. Varaukset: (09) 2959 9139, myyntipalvelu@langvik.fi tai www.langvik.fi/tarjouspyynto

Tanskarlantie 9, 02420 Kirkkonummi | puh. (09) 2959 9301 | vastaanotto@langvik.fi | www.langvik.fi

Aito 1/2018  

Aito on Aito HSO ry:n jäsenilleen ja sidosryhmilleen julkaisema ammattilehti. Aito on ajassa kiinni. Se esittelee kiinnostavia uratarinoita...

Aito 1/2018  

Aito on Aito HSO ry:n jäsenilleen ja sidosryhmilleen julkaisema ammattilehti. Aito on ajassa kiinni. Se esittelee kiinnostavia uratarinoita...