13
1
2
3
Kuva 1. Kaksi kuvaa vasemmalla: termisen kesän (vasemmalla) ja talven (oikealla) pituus vuorokausina eri puolilla Suomea vuosina 1971–2000 mitattujen lämpötilojen perusteella. Kaksi kuvaa oikealla: Kuvissa on esitetty näitten vuodenaikojen pituudet tulevaisuudessa ilmastomallitietojen perusteella. Mikäli kasvihuonekaasujen päästöjen rajoituksissa onnistutaan, oikeanpuoleiset kuvat esittäisivät tilannetta 2080-luvun tienoilla. Jos rajoituksia ei saada täytäntöön, tällaiseen ilmastoon voidaan päätyä jo vuosisadan puolivälissä.
Talvet tomaksi saavuttaa. Hillintätoimien rinnalla on koko ajan tehtävä työtä ilmastonmuutokseen sopeutumiseksi. Lämpötila ei nouse kaikkialla maailmassa yhtä paljon, vaan korkeat leveysasteet lämpenevät enemmän kuin maapallo keskimäärin. Nykyisten malliarvioiden mukaan muutos on Suomessa talvella noin 2,5-kertainen koko maapallon lämpötilan muutokseen verrattuna. Toisin sanoen siinäkin tapauksessa, että maapallon lämpeneminen onnistutaan rajoittamaan kahteen asteeseen, Suomessa talvet lämpenisivät noin viidellä asteella, Pohjois-Suomessa hiukan enemmän. Kesällä Suomi sen sijaan näyttää lämpenevän vain aavistuksen enemmän kuin koko maapallo keskimäärin. Paitsi lämpimämmäksi, ilmastomme ennustetaan muuttuvan myös märemmäksi. Mainittu koko maapallon kahden asteen lämpeneminen lisäisi meillä sademääriä kesällä noin 10 % ja talvella 20 % verran – pohjoisessa hieman enemmän kuin etelässä. Eri ilmastomallien tulokset kylläkin poikkeavat toisistaan jonkin verran.
lyhenevät ja kesät pitenevät
Lämpötilatietojen perusteella talveksi määritellään tavallisesti se osa vuodesta, jolloin vuorokauden keskilämpötila on keskimäärin pakkasen puolella (ns. terminen talvi). Vastaavasti termiseen kesään luetaan se ajanjakso, jolloin vuorokauden keskilämpötila ylittää +10 °C. Nykyisellään terminen kesä kestää TunturiLapissa noin kaksi, Rovaniemen tienoilla kolme ja eteläisimmässä Suomessa neljä kuukautta (kuva 1). Vaikka kasvihuonekaasujen päästöjä saataisiin rajoitettua tehokkaasti, kesä pidentyisi ennen tämän vuosisadan loppua lähes kuukaudella. Mikäli päästörajoitusneuvotteluissa ei päästä tulokseen, tähän tilanteeseen päädyttäisiin jo 2050-luvulla. Vastaavasti talvi lyhentyisi Lapissa noin kuukaudella ja etelässä huomattavasti enemmän (kuvan 1 kartat 2 ja 4). Lounaissaaristossa ei olisi vuosisadan loppua lähestyttäessä lämpöoloiltaan normaalina vuotena termistä talvea enää lainkaan. Paitsi että keskilämpötilat kohoavat, talvisin myös lämpötilojen vaihtelut näyttävät vaimentuvan. Ankarat pakkaset harvinaistuvat sen takia selvästi.
4