Issuu on Google+

Länsirannikon Uutiset West Coast News Suomalaisia uutisia ja tapahtumia Kanadan länsirannikolla Finnish news and culture from the west coast of Canada Huhtikuu 2009 April

6540 Thomas Street, Burnaby, BC V5B 4P9 Canada

KOLUMNISTIT • Regular Columns

ARTIKKELIT • special ARTICLES

Valuuttakurssi • CURRENCY rates

Jonathan’s Journal Paulan pakina Northern Lights Kirkot Perheuutiset/Family News Kaarinan kuvat

Suomi-Seura 4 Kalevalajuhla 8 Korsukuoro/VFC’s Spring Bash 9 Emergency Planning 10 Evakkomatkan muistelmia 11/12 Ristin viholliselle 15

28.04.2009

6 6 10 14 15 15

Moments at the Art Show February 28 & March 1, 2009 Scandinavian Cultural Centre

Photos: MLH

Euro  CAD = 1.65 Euro  USD = 1.33 USD  CAD = 1.24

ILMOITUKSET • ANNOUNCEMENTS

Kaikkille lukijoille Hyvää pääsiäistä! Happy Easter!

Lepokotiyhdistyksen Kevätjuhla sunnuntaina, huhtikuun 19 päivä 2009 kello 14:00 Finnish Manorin Juhlasalissa 3460 Kalyk Ave. Burnaby

Ohjelmassa: Yhdistyksen Juhlakirjan julkistaminen Terhi Miikki-Broersma, Mieskuoro, sooloja, ja muuta hauskaa ohjelmaa. Kahvitarjoilu

Tervetuloa mukaan!

The Finnish Canadian Rest Home Association Spring Festival Sunday April 19th at 2:00 pm In the Finnish Manor Auditorium 3460 Kalyk Ave. Burnaby

Program to include: The Association’s Anniversary Book Launch Terhi Miikki-Broersma, Male Choir, solos, as well as other enjoyable program. Refreshments will be served

Please come and join us!




Länsirannikon Uutiset • West Coast News

Vancouver Finlandia Club perustettiin vuonna 1971 yhdistämään ja valistamaan Brittiläisessä Columbiassa asuvia suomalaisia sekä kehittämään heidän ruumillista ja henkistä hyvinvointiaan ja tekemään Suomea tunnetuksi kanadalaisille kuten myös Kanadaa ja sen kulttuuria suomalaisille. Vancouver Finlandia Club was formed in 1971 to integrate and enlighten the Finnish population in British Columbia in order to improve the well-being of its members, both in body and spirit, and to make Finland known to Canadians as well as Canada and its culture known to Finnish people. TOIMIHENKILÖT/OFFICERS | 2009–10 Puheenjohtaja/President Ron Ericson 604 Varapuheenjohtaja/Vice-President Kyösti Sutela 604 Sihteeri/Secretary Jugroop Tontti 604 Rahastonhoitaja/Treasurer Don Staley 604 Jäsenkirjuri/Membership Marita Kareinen 604 JOHTOKUNTA/DIRECTORS | 2009–10 Marja Bulmer 604 Kaarina Ramsay 604 Pasi Tontti 604 Riitta Enridge 604 Amber Morrison 604 Marja Wilson 604

Attention: library users!

Please call the Scandinavian Centre before you visit to ensure the Library is open. Thank you.

604 294 2777

327 9595 435 3212

avoinna Centerin aukioloaikoina

872 1921 433 9853 931 2516 666 728 551 526 339 913

8261 6572 1137 0172 7338 7832

YHTEYSHENKILÖT/CONTACTS | 2009–10 Bingo Riitta Enridge 604 526 0172 FinnFun School Marja Mattila 604 515 4257 Finland House Society Marja Wilson 604 913 7832 Fish and Game Club Kalevi Itkonen 604 430 5330 Huvitoimikunta/Entertainment Lindsay Krause 778 294 5650 Ikäihmisten Yliopisto/Seniors’ University Ella Saarinen 604 324 4608 Kalevan Sointu Kantele Group Eva Kangas 604 294 2777 Kirjasto/Library Leena Kelly <leenakelly@hotmail.com> Korsukuoro Immo Koivisto 604 536 9242 KSK Kyösti Sutela 604 435 3212 Länsirannikon Uutiset/West Coast News Marja-Liisa Hassinen 604 324 5116 Purpurit Reta Staley 604 433 9853 Sotaveteraanit/War Veterans Mike Rautiainen 604 325 7042 Urheilu/Sports Kaarina Ramsay 604 728 6572

VANCOUVER FINLANDIA CLUB JÄSENKAAVAKE/MEMBERSHIP FORM | 2009–10 $175 $30 $30 $5

Olkaa hyvä ja soittakaa Scandinavian Centren toimistoon, ennen kirjastoon saapumistanne varmistaaksenne, että Suomi huone on auki. Kiitos!

Vancouver Finlandia Clubin KIRJASTO

Kokouset Joka kuukauden 3:s torstai klo 19:00, Scandinavian Centerillä • Meetings Every month on the third Thursday, 7pm, Scandinavian Centre.

Elinaikaisjäsen/Lifetime member Pariskunya/Couple Yksityinen/Single Opiskelija-lapsi/Student-child

Huomio: kirjaston käyttäjät!

(yksityinen/single) (1 vuosi/year) (1 vuosi/year) (1 vuosi/year)

Nimi/Name________________________________________________ Osoite/Address_ ___________________________________________ ________________________________________________________ Postikoodi/Postal code_ ____________________________________ S-posti/email______________________________________________ o Uusi jäsen/New member o Vanha tilaus/Renewal: #__________________________________ Shekki nimellä/Write cheques to: “Vancouver Finlandia Club” Lähetä kaavake ja maksut / Send application & dues to: Vancouver Finlandia Club, Attn: Marita Kareinen 6540 Thomas Street, Burnaby, BC V5B 4P9 Canada Tiedustelut/For inquiries call: 604 931 2516 Oletko suorittanut VFC’n vuotuisen jäsenmaksusi. Jäsenetuna PohjoisAmerikassa asuville kuuluu Länsirannikon Uutiset lehti (ei opiskelijoille/ lapsille). Elinaikaisjäsenyyden hinta $175 ja saat Länsirannikon Uutisten kestotilauksen. • Please send in your membership dues on time. Free West Coast News subscription included for North American members (except students/children). A lifetime membership is $175 and receive The West Coast News always.

Lisätietoja: Leena Kelly - 604 926 3311

Vancouver Finlandia Clubin

PURPURIT

Scandinavian Centre, 6540 Thomas Street, Burnaby Reta - 604 433.9853

SOTAVETERAANIT Veteraanit kokoontuvat joka kuukauden toinen keskiviikko, kello 12:00. Scandinavian Centre, 6540 Thomas Street, Burnaby, BC Puheenjohtaja: Mike Rautiainen 604 325 7042 Sihteeri: Eino Kyynäräinen 604 942 9321

BINGO! BINGO! BINGO! Boardwalk Gaming Centre 7155 Kingsway, Burnaby, BC Avoinna päivittäin / Open Daily Ensimmäinen istunto / First sitting: Toinen istunto / Second sitting: Kolmas istunto / Third sitting: Myöhäisistunto / Late sitting:

11am – 2:15 pm 2:30 – 5:45 pm 6:30 – 9:45 pm 10:00 pm

Kannattamalla Boardwalk Bingoa kannatat myös Vancouver Finlandia Clubin toimintaa. Klubissa on monia aktiivisia toimintaryhmiä, jotka saavat tukea juuri näistä bingon tuloista, kuten esim. Kansantanssijat, Kirjasto, Suomenkielen koulu, Musiikkiryhmät, Länsirannikon Uutiset, jne. Support Boardwalk Bingo and help the Vancouver Finlandia Club at the same time. Funds go toward many programs – such as the national dancers, library, language classes, music groups, West Coast News, etc.

Bingon pelaajat! / Bingo Players! Boardwalk Gaming Centre odottaa teitä! / is waiting for you! Vancouver Finlandia Club acknowledges the financial assistance of the Province of British Columbia

IKÄIHMISTEN YLIOPISTON OPINTORYHMÄ Ikäihmisten Yliopiston Opintopiiri kokoontuu tiistaisin klo 2.oo pm, 2230 Harrison Dr, kirjastossa. Kaikki tervetulleita. Yhteyshenkilö Ella Saarinen puh./tel. 604 324 4608

S

uomen Sotaveteraaniliiton Länsi-Kanadan sosialineuvojaksi on valittu: Immo Koivisto 6540 Thomas Street, Burnaby, BC V5B 4P9 Puh.: 604 536-9242

Sotaveteraanileskien ja puolisoiden avustus ja tukihakemukset, jotka tulee lähettää Kanadan piirin kautta Suomen Sotaveteraaniliittoon Suomeen. Näiden lisäksi sosialineuvoja hoitaa muutkin veteraaneja koskevat asiat Länsi-Kanadassa.


HUHTIkuu 2009 APRIL



Länsirannikon Uutiset West Coast News 6540 Thomas Street, Burnaby, BC V5B 4P9 Call 604 294-2777 for further info • Fax 604 294-5932 email: info@scandinaviancentre.org • website: www.scandinaviancentre.org OFFICE HOURS: Tuesday through Friday: 12 noon to 7 p.m. Saturday: 10 a.m. to 2 p.m. • Sunday & Monday: Closed Contact the office if you wish to have bulletins e-mailed or faxed to you. Mailouts only by individual societies to their members. Membership fees are very low!

6540 Thomas Street Burnaby, BC V5B 4P9 Canada 604 324-5116 Sähköposti/Email: wcn.edit@telus.net www.vcn.bc.ca/vfc/the_west_coast_news.htm

Be kind to the environment: we ask that our member clubs try NOT to use Styrofoam cups or plates as they never dissolve & fill up our garbage dumps. Use the china cups here for your free use… just wash & put away. Or purchase paper/cardboard plates & cups if you must have disposables. Also, remember to rinse out & recycle any glass jars, cans, plastic bottles… we have recycle bins here for them or you can take them home to put into your own re-cycling bins for pick-up. DO NOT put them in the garbage here or in our dumpsters. Thank you!

Julkaisija/Publisher: Vancouver Finlandia Club Toimittaja/Editor in Chief: Marja-Liisa Hassinen Design: David Laulainen Rahastonhoitaja/Treasurer: Katja Yip Lehtipaino/Printing: Horizon Publications Ltd.

Spring Events 2009

Typefaces for West Coast News generously provided by: Tomi Haaparanta, Suomi Type Foundry • www.type.fi Kasarmikatu 26 E 59, 00130 Helsinki, Suomi Finland “That” / “Tee Franklin” / “Tang” – Thank you, Tomi!

Please see website for more: www.scandinaviancentre.org/Trellix/events.htm April 04, 05 (Sat & Sun) Photo Exhibit: Nordic Spirit: The Danes in BC” 11a.m. -4p.m. both days. Wonderful historical images from a wide range of locations in B.C. & the Pacific Northwest. Opening reception: Saturday, April 4th at 11:30 a.m. FREE ENTRANCE April 04 (Sat) Celebrate the launch of “ Gold Dust On His shirt” 7 p.m. Meet Author Irene Howard (of Swedish /Norwegian ancestry) hear her stories, readings from her book . Her book explores the life of one family’s toil and history as an immigrant. Admission $10 (includes coffee & cake). April 10 (Fri) Scandinavian Seniors 55+ Luncheon 12 noon Make new friends & visit with old friends. Bring a plate of sandwiches or cakes/slices to share & pay $2 towards coffee and expenses. Or, if you prefer not to bring food to share, pay $5. April 16 (Thur) Scandinavian Community Centre’s AGM – 7p.m., All members please attend. April 18 (Sat) Genealogy Advice: specifically on the Nordic countries. 1 p.m. experts on hand Don’t know where to begin? Need help with the next step? $2 drop-in fee includes coffee. For more info contact: Lillian ljsvendsen@shaw.ca 0r 604 439 9202 Or Poul Erik Rasmusssen sonofrasmus@shaw.ca 604 526 1233 April 19(Sun) Canadian Friends of Finland: Movie matinee showing “ RAJA “ ( Border) 2 p.m. a historical drama in Finnish with English subtitiles has been deemed director Lauri Torhonen’s best film. Admission by donation, coffee and cake will be available. April 25 (Sat) SPRING WORKPARTY: earlybird breakfast provided at 8:30 a.m.; start at 9 a.m. Calling all volunteers of all ages to come and help us spruce-up the grounds and the building. Coffee treats & lunch provided. Bring your rags & pails & gloves; or your gardening tools. Something to suit everyone’s talents. April 26 (Sun) Giant Fleamarket 11a.m - 3p.m. Time to clean out the closet and donate items for sale to support the Scandianvian Centre and browse for gently used items you need. Light lunch available for purchase, hotdogs, cakes, tea, coffee. For information phone 604-294-2777 Upcoming Festivals * Mark your Calendars May 30, Saturday • European Festival • www.eurofestbc.ca June 20-21 • Scandinavian Centre’s Annual Midsummer Festival FINNISH Language Classes Adults & children: contact Marja marja_mattila@hotmail.com Folk Dance groups Purpurit Finnish Folkdancers: Practice Tuesday evenings. Contact Reta Staley annib@telus.net Scandinavian Folk Dancers: Contact: Wendy 604 685 7405 or www.vcn.bc.ca/scandi

Volunteers Needed for Midsummer Festival June 19–21, 2009 Volunteers are needed for various areas so that the Midsummer Festival can continue to be the huge success that it has been! There are 4 basic categories where we need volunteers: 1. Food services

ILMOITUS / ADVERTISING

1/1 sivu/page 1/2 sivu/page 1/4 sivu/page 1/8 sivu/page käyntikorttikoko/business card size

$ 280 $ 170 $ 80 $ 45 $ 30 + GST

Yhteys/Contact: Marja-Liisa Hassinen 604 324-5116 / wcn.edit@telus.net MAINOKSET / SUBMISSIONS Lehteen tarkoitettu materiaali tulee olla toimituksessa viimeistään joka kuukauden 20 päivään mennessä sähköpostina. Please, send all material for West Coast News by the 20th day of each month. Ads in Adobe Acrobat PDF, articles in MS-Word DOC, photos in JPG or TIF. E-mail to: wcn.edit@telus.net DO NOT EMBED GRAPHICS IN EMAIL OR WORD

TILAUSHINNAT / SUBSCRIPTIONS Kanadassa: 1 vuosi: $ 40 (sisältäen GST ja lähetys) USA, Suomi ja muut maat: $ 50 CAD (sisältäen lentopostikulut ulkomaille) Canada: 1 year: $ 40 (incl. GST and postage) US, Finland and International: $ 50 CAD (price includes Air Mail) Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa Tammi-helmikuun lehti on kaksoisnumero Paper comes out 11 times per year January and February is a double issue

LÄNSIRANNIKON UUTISET / WEST COAST NEWS TILAUS / OSOITTEEN MUUTOS SUBSCRIPTION / ADDRESS CHANGE Nimi/Name________________________________________________ Osoite/Address_ ___________________________________________ ________________________________________________________ Postikoodi/Postal code_ ____________________________________

2. Kids activities

S-posti/email______________________________________________

3. Customer service

o Uusi tilaaja/New subscriber o Vanha tilaus/Renewal

4. Pre and post festival set-up and take down

o Uusi osoite / New address:

Students! This is a great opportunity to receive credit for volunteer work. There are 3 ways to sign up to be a volunteer: 1. Email or phone the Midsummer Festival Volunteer Coordinator (Cathy Stenfors): Email: stenfors@shaw.ca

Phone: 604-788-0937

2. Visit the Midsummer Festival website: www.scandinavianmidsummerfestival.org 3. Phone the Scandinavian Community Centre: 604-294-2777

________________________________________________________ ________________________________________________________ Shekki nimellä/Write cheques to: “West Coast News” Lähetä kaavake ja shekki / Send form & cheque to: West Coast News, Attn: Marja-Liisa Hassinen 6540 Thomas Street, Burnaby, BC V5B 4P9 Canada Tiedustelut / For inquiries call: 604 324 5116 Kiitos! / Thank you!




Länsirannikon Uutiset • West Coast News

Suomi-Seuran intensiivinen suomen kielen kurssi 20. - 31.7. 2009

S

uomi-Seura ry:n intensiivinen suomen kielen kurssi järjestetään Helsingissä 20. – 31.7.2009. Kurssi on tarkoitettu ensisijaisesti 18 - 45 -vuotiaille ulkosuomalaisille ja/tai heidän puolisoilleen, jotka suunnittelevat muuttoa Suomeen. Seminaarissa opiskellaan suomen kieltä 50 tuntia kolmessa tasoryhmässä: (vastaalkajat, keskiryhmä ja edistyneet). Kurssilla esitellään opiskelu- ja työhakumahdollisuuksia Suomessa ja tutustutaan suomalaisuuteen. Luennot ja esittelyt pidetään englanniksi. Opetuskielet ovat suomi ja englanti. Kurssille osallistuvan ei tarvitse osata suomea, mutta englannin kielen taidon on oltava riittävä, jotta opiskelija pystyy seuraamaan luentoja ja osallistumaan opetukseen. Kurssi pidetään Helsingin kristillisellä opistolla, joka sijaitsee Laajasalossa, noin yhdeksän kilometrin päässä Helsingin keskustasta. Paikalle on hyvät kulkuyhteydet. Kurssin hinta on 820 euroa, johon sisältyy opetus, opetusmateriaali, majoitus kahden hengen huoneessa, täysihoito, opastettu Helsingin kiertoajelu ja retki Tuusulan Rantatien kulttuurikohteisiin. Ilman majoitusta kurssin hinta on 560 euroa. Hakuaika päättyy 22.4.2009. Mahdollisia vapaita paikkoja voi tiedustella määräajan jälkeen. Hakulomakkeet voi tulostaa seuran kotisivuilta: www.suomi-seura.fi (seminaarit ja kurssit). Lisätietoja: Suomi-Seura ry, puh. +358-9-684 1210, info@suomi-seura.fi.

The Finland Society’s Intensive Finnish Language Course, July 20 - 31, 2009

T

he Finland Society arranges an Intensive Finnish Language Course in Helsinki on July 20 – 31, 2009. Place: Helsinki Christian College, Laajasalo, Helsinki Finland Society (Suomi-Seura ry) will arrange an intensive two-week Finnish language course for descendants of Finnish emigrants who are planning to move to Finland. The foreign spouses of expatriate Finns may also attend the seminar. Students should be over 18 years of age and preferably under 45 years old. Knowledge of Finnish is not required. The language of instruction is English. Consequently, a sufficient knowledge of English is necessary. Finnish (50 lessons) will be taught in small groups at three levels: beginners, intermediate and advanced. Lectures (in English) give the participants information on various aspects of Finnishness and information about studying opportunities and advice in job hunting in Finland. Fee: The Seminar fee is 820 euros, which covers tuition, room (double occupancy) and board, study materials and a live guided tour of Helsinki and an excursion to the artist community of lakeside road Rantatie in Tuusula. Fee without accommodation is 560 euros. Deadline: Please, send the application forms to Finland Society by April 22, 2009. (If after that there is still room, students may be admitted to the Seminar.) For more information and application forms, please visit our website: www.suomi-seura.fi (seminars and courses) or contact Suomi-Seura ry/Finland Society, Mariankatu 8 B, FI-00170 Helsinki, FINLAND, tel. +358-9-684 1210, info@suomi-seura.fi.

Ulkosuomalaisten nuorten leiri 18.7. – 1.8.2009

M

etsäkartanon nuoriso- ja luontomatkailukeskus järjestää yhteistyössä Suomi-Seura ry:n kanssa kesäleirin 14 -16 -vuotiaille ulkosuomalaisille nuorille. Leiri pidetään 18.7. – 1.8.2009 Metsäkartanon nuoriso- ja luontomatkailukeskuksessa Rautavaaralla, Pohjois-Savossa. Leiriohjelma sisältää suomalaiseen kulttuuriin ja kieleen liittyviä työpajoja ja urheiluun ja luontoon liittyviä aktiviteetteja. Metsäkartanon asiantuntevat, mukavat ja kielitaitoiset oppaat pitävät huolta ohjelman kulusta ja turvallisuudesta koko leirin ajan. Osallistumismaksu on 888 euroa, ja se sisältää majoituksen kahden - neljän hengen huoneessa, täysihoidon, ohjelmassa mainitut aktiviteetit ja niissä tarvittavien varusteiden lainat sekä ilmaisen kuntosalin käytön. Myös meno-paluu-linja-autokyyditykset Helsinki-Vantaan lentokentältä/ Helsingin keskustasta sisältyvät maksuun. Lisätietoja: Helena Karhu, Metsäkartanon Kansainvälinen koordinaattori, puh. +358 (0)40 3564530, helena.karhu@metsakartano.com, www.metsakartano.com

Youth Camp for Finnish Expatriate Youth July 18 – August 1, 2009

M

etsäkartano Youth and Wilderness Centre in cooperation with The Finland Society (Suomi-Seura ry.) welcome all young Finnish expatriates to participate in a summer camp on July 18 – August 1, 2009! The purpose of this youth camp is to gather Finnish expatriate youth of 14-16 years of age from different countries, and to offer wonderful experiences in one of the leading youth destinations of Finland. The venue is Metsäkartano Youth and Wilderness Centre, which is located in Rautavaara, in a stunning wilderness lakeside location. The daily programme includes a variety of activities on culture, sports and nature, and there will be active workshops on Finnish culture and language. Metsäkartano´s professional guides speak fluent English and Finnish and take care of coordination and safety during the activities. Participation fee is 888 EUR, which covers accommodation in 2-4-person-rooms, full board, program activities including rent of equipment during activities, free use of fitness gym and a youth leader / guide during the daily programme. Bus transfers from Helsinki-Vantaa Airport/ Helsinki city centre to Metsäkartano and back with a transfer guide / youth leader are included in the participation fee. For more information please visit the website: www.metsakartano.com (International Youth Work -> Youth Camp for Expatriate Finns) or contact: Helena Karhu, International Coordinator, Metsäkartano Youth and Wilderness Centre, helena. karhu@metsakartano.com, tel. +358 (0)40 3564530.

Sormenjäljet lisätään passeihin

S

ormenjäljet lisätään passeihin ja jäljet rekisteröidään. Passilain muutos on tulossa voimaan tämän kevään aikana. EU edellyttää jäsenvaltioiden lisäävän sormenjäljet kansallisiin passeihin ja muihin matkustusasiakirjoihin viimeistään 28. kesäkuuta 2009. Passin siruun lisättävillä sormenjäljillä parannetaan passin turvallisuutta ja luodaan luotettavampi yhteys matkustusasiakirjan ja sen haltijan välille. Sormenjäljen rekisteröinnillä pyritään passin myöntöprosessin turvallisuuden ja henkilön tunnistamisen luotettavuuden takaamiseen. Sormenjäljet otetaan hakijoilta, jotka hakevat tavallista passia, Ahvenanmaan passia, väliaikaisia passeja, diplomaatti- ja virkapassia, merimiespassia, muukalaispassia tai pakolaisen matkustusasiakirjaa. Passinhakijalta otettavat sormenjäljet talletetaan kansalliseen rekisteriin. Passinhakijalta ei oteta sormenjälkiä, jos niitä ei saataisi iän, vamman, sairauden, fyysisen esteen tai muun vastaavan syyn vuoksi. Passinhakijan olisi pyynnöstä esitettävä esteestä luotettava selvitys. Sekä passin siruun että kansalliseen rekisteriin talletettua sormenjälkeä saavat lähtökohtaisesti lukea vain passiviranomainen ja rajatarkastusviranomainen henkilön henkilöllisyyden varmistamiseksi passin hakemiseen ja rajatarkastukseen liittyvissä tilanteissa. Lisäksi poliisilla olisi yleisempi oikeus lukea sormenjäljet aina silloin, kun henkilön henkilöllisyyden selvittäminen poliisin toimenkuvassa sitä vaatii. Siruun lisättävät sormenjäljet on toinen Suomessa käyttöön otettava biometrinen tunniste. Digitaalinen kasvokuva sisällytettiin siruun vuonna 2006. Voimassa olevaa passia ei tarvitse uusia muutoksen takia, eikä sormenjälkiä lisätä jo käytössä oleviin passeihin.

Takuueläke tulee käyttöön vuonna 2011

H

allitus sitoutuu ottamaan käyttöön takuueläkkeen vuoden 2011 maaliskuun alusta. Takuueläkkeen rahoitukseen käytetään 111 miljoonaa euroa vuodessa. Takuueläkkeen voi saada ihminen, joka on pienituloinen tai jolla ei ole lainkaan tuloja elämänsä aikana. Takuueläkkeen summaksi on arvioitu 650 euroa kuussa. Nykyinen eläkejärjestelmä pysyy voimassa. Samalla kuitenkin taataan, että pienituloiset saavat tietyn tasoisen eläkkeen. Takuueläkkeen summaa ei ole vielä päätetty. Jos noin 550 euron kansaneläkkeeseen tulee 100 euroa lisää eli takuueläke on 650 euroa, on näitä eläkkeensaajia noin 120 000.

Paluumuuttajan infopäivä Suomi-Seurassa

S

uomi-Seuran neuvontapalvelu järjestää 5.6. ja 28.8.2009 ulkomailta Suomeen palaaville ja paluumuuttoa suunnitteleville avoimen infopäivän. Päivät koostuvat tietoiskuista: maahanmuutto, terveydenhuolto, eläkkeet, verotus, työnhaku ja lasten koulunkäynti. Neuvojamme antavat myös henkilökohtaista paluumuuttoneuvontaa, ja tilaisuuksissa voi tutustua Suomi-Seuran laatimiin oppaisiin (Takaisin Suomeen ja Senioripaluumuuttajan opas) sekä muuhun aiheeseen liittyvään materiaaliin. Suomi-Seuran neuvontapalvelun ovet ovat avoinna klo 10 -15. Seuran toimisto sijaitsee Helsingin Kruununhaassa, osoitteessa Mariankatu 8 (3. kerros). Tilaisuudet ovat maksuttomia. Lisätietoja ja tarkemmat aikataulut: Suomi-Seura ry, p. +358-(0)9 – 684 1210, info@ suomi-seura.fi, www.suomi-seura.fi

Witches Fly at Easter

S

tories and tales of witchcraft are a part of widely-known folk tradition. In Central Europe, witches are out and about especially on Walpurgis Night, but in the Nordic countries they fly between Good Friday and Easter Sunday, the time when Jesus is still lying in the Garden Tomb behind a sealed stone door. According to popular belief, witches were old women who had sold themselves to the devil. They were much feared, because they had the power to hurt people and domestic animals. In some parts of Western Finland, the custom still remains of burning bonfires on Holy Saturday. This is said to be connected with the age-old habit of scaring witches. Children with sooty faces and scarves tied round their heads go begging, carrying baskets, coffee pots and bunches of decorated virpovitsa willow twigs. Pussy willows are ancient Easter decorations. During last century, a witch with her broomstick and cat became part of children’s Easter games; the devil’s advocate flying on her broomstick thus became a fairy-tale character. Of old, witches were associated with Easter, and now they began to symbolize the festival. Pictures of witches were featured on Easter cards and letters. Children began walking around villages dressed as witches as early as the 1800s.

SCANDINAVIAN COMMUNITY CENTRE SOCIETY NOTICE OF ANNUAL GENERAL MEETING APRIL 16 th 2009

TAKE NOTICE: The Annual General Meeting of the Scandinavian Community Centre Society will be held at the Scandinavian Community Centre, 6540 Thomas Street, Burnaby BC, on Thursday, April 16th, 2009 at 7pm. 1) Consider the reports of the Directors. 2) Consider the Financial Statements for the year ended December 31, 2008. 3) Special Resolutions. 4) Elect Directors for the coming year. 5) Transact such other business as may properly come before the meeting Agenda for the Annual General Meeting will be posted at the Scandinavian Centre 30 days before the meeting. Dated the 10th day of January, 2009 By order of the Board of Directors of Finland House Society


HUHTIkuu 2009 APRIL



Pääsiäinen on kevään suurin juhla!

P

ääsiäisenä askarrellaan ja herkutellaan! Nautitaan pajunkissoista ja juhlan perinteistä. Siirretään traditiota polvelta toiselle. Yksi pääsiäisen suosituimmista perinteistä on virpominen.

Virpomisen historia Virpominen on alun perin ollut ortodoksinen tapa ja peräisin Karjalasta. Palmusunnuntaina ihmisillä oli tapana kevyesti “vitsoa” ystäviään ja sukulaisiaan pajunvarvuilla lausuen samalla terveyttä ja vaurautta toivottavia loruja. Kevään elämää ja hedelmällisyyttä symboloiva vitsa jätettiin sitten hyvän onnen toivotukseksi virvotulle. Lasten pukeutumista noidiksi taas tunnetaan vuosisadan takaa Ruotsista, ja Pohjanmaalta tulee kukoistava trulliperinne. Suomalaisten nykyinen virpomistapa onkin hyvä esimerkki idän ja lännen perinteiden yhteensulautumisesta. 1800-luvun Inkerissä virvottiin tällaisella lorulla: Urpaa, arpaa, tuoreeks’, terveeks’, siul’ kana, miul’ muna! Riihen parvet rikkaaks’, aitan parvet autuaaks’, kuominad kuninkaaks’! Talliltais talonpojaks! Tuo lehmält’ voi-lusikka, Taikinapytylt’ kakku! Viikoks’ velkaa, aastajaks’ anteeks’! (SKVR III:2 N1803)

Varaa nyt kesämatkat Suomeen! 2009talvijakesälennotSuomeen ja Eurooppaan nyt varattavissa! Minä varaan matkani ajoissa ettei jää luu kouraan!

Vancouverista tai Calgarysta…

1.10.2008 – 30.4.2009

1.5.2009 – 26.6.2009

27.6.2009 – 9.8.2009

10.8.2009 – 30.9.2009

Helsinkiin

$825

$999

$1350

$1099

Tukholmaan, Kööpenhaminaan, Osloon

$845

$1050

$1450

$1150

Tallinnaan, Pietariin, Riikaan, Moskovaan ja muualle Eurooppaan

$925

$1100

$1400

$1200

Soita Martille ja varaa ajoissa – paikkoja rajoitetusti! Kysy myös edullisia autonvuokraus ja hotellinhintojamme! Lennot Lontoon kautta. Hyvät yhteydet. Lapsialennus 25%. Verot ja polttoainelisämaksu Helsinkiin $285.00. Ei viikonloppulisämaksua. Business-luokka $2750.00 plus vero Euroopan kaupunkeihin, joihin Finnair lentää. Ont.Reg# 50014895

Toll Free 1.877.668.6155 | www.vikingescapades.com Virpoa-sana johtuu venäläisestä sanasta Verba = pajunoksa!! Tässä virpomisjuttuja: “Virpoi varpoi vitsa uus, kaunis niinkuin kukkiva kuus. Elämän onnena toivotan sulle. nöyrästi maksa palkka mulle.” Toinen Miepä virvon viisahasti, kopistan koko perehen, tuoreeks, terveeks, tulevaks vuuveks. Isännelle ikä pitkä, emännälle elon iloa, tyttärelle punaiset posket, pojalle hyvä hevonen. Miniälle lapsisauna,keskellä heinäkeseä, vävylle käypä kello ketjuissa kilisevissä.Vunukoille vikkelille onneen tie tasainen. Kolmas Virvon varvon vitsaksilla,painelen pajun visoilla. En mie virvo viinan eest, rahan eest en rapsuttele. Oluen eest en ollenkana, palkan eest en painattele. Munan eest en muksuttele,kanan eest en kapsuttele.Vuan paista päivä emännän pöytään, Perree onni. Siun ONNI!

Finnish Heritage Societyn

Seuraava KOKOUS maanantaina toukokuun 4. 2009 klo 19:00 Scandinavian Centre 6540 Thomas St. Burnaby

Kaikki jäsenet, entiset ja uudet,

Tervetuloa!

Neljäs Virvon varvon, tuoreeks terveeks, tulevaks vuueks. Vitsa siul, palkka miul! Viides Virvon varvon tuoreeks terveekes ,isännalle ika pitkä, emännälle perä leveä pojalle hyvä hevonen ja tytölle punaset posket. Kuudes Virpoi Varpoi vitsaal selkää,tuorehiiks tervehiiks,luppaaks luppaaks vikopäähä velkaa. Tarkoittaa että Palmusunnuntain virpominen täytyi maksaa Pääsiäseen mennees. Kyllä ne maksut sit Pääsiäseen tavallieest tulliitkii. Karjalan kannakselta lähtöisin, nyt ympäri mailmaa olevilta ihmisiltä sain nämä virpomisrunot.

Hyvää pääsiäistä !

— Koonnut Heikki Rasilainen

Länsirannikon Karjala seuran vuosikokous Scandinavian Centre, Suomi huone 18.4. 2009, kello 13.00 Kahvitarjoilu

Tervetuloa!

How’s your Finnish? Time for a brush-up? FinnFun offers Finnish classes with a focus on speaking and listening skills for adults in spring 2009: Beginners 2nd semester, or for those who can speak a few words Wednesdays 7 – 9 PM Intermediate & Advanced Speakers Mondays 7-9 PM Absolute beginners, stay tuned: A new course starts in September 2009!

Scandinavian Community Centre 6540 Thomas Street, Burnaby BC V5B 4P9 Cost (tentative): $120/10 weeks

Classes have started... but it’s not too late. For sign-ups and further information, contact Tuomo Neuvonen e-mail: tneuvonen@hotmail.com

Finnish Heritage Society

6540 Thomas Street, Burnaby, BC V5B 4P9 Puheenjohtaja:

Eila Itkonen puh. 604-430-5330

Jäsenkirjuri: Kalevi Sissonen puh. 604-437-0132 Ainaisjäsenyys vain $10.00 Jos osoitteesi muuttuu, ilmoita meille! • Tervetuloa kokouksiimme - seuraa ilmoituksia tässä lehdessä. •

Arkisto:

Finnish Heritage Society kerää valokuvia ja tietoja British Columbian suomalaisista ja heidän toiminnoistaan tulevia näyttelyitä ja historiaa varten. (Kuvien mukaan kuvatiedot). Arkiston hoitaja: Kalevi Sissonen sissonen@telus.net




Länsirannikon Uutiset • West Coast News

Jonathan’s journal Jonathan Riikonen

Suomen brändiä etsivällä työryhmällä kova urakka edessä

S

uomessa on perustettu erityinen brändityöryhmä, jonka avulla halutaan etsiä iskulauseita ja uusi kansainvälinen imago synnyinmaallemme. Työryhmää johtaa entinen Nokian toimitusjohtaja Jorma Ollila. Projektin tarkoituksena on tämän vuoden aikana miettiä uusia mainosvaltteja Suomesta maailmalle. Muut työryhmän tunnetuimmat jäsenet ovat Esko Aho, Mika Ihamuotila ja Englannin liigassa pärjännyt jalkapalloilija Aki Riihilahti. Myös kapellimestari Esa-Pekka Salosta pyydettin mukaan, mutta hän kieltäytyi kunniasta vedoten tehtävän mahdottomuuteen. Kirjoitin asiaa kommentoivan kolumnin paikalliseen lehteemme ja ajattelin jakaa sen Teidänkin kanssa: Olen pienen elämäni aikana saanut sellaisen kuvan, että suomalaisilla on jonkinlainen alemmuuskompleksi itsestään. Vaikka täällä ollaankin perin isänmaallisia ja osaamme arvostaa omaa nousuamme yhdeksi maailman edistyksellisimmistä maista – niin demokraattisesti kuin teknillisestikin – silti monia vaivaa se, että mitä muut meistä tietävät. Mutta mietitäänpä käänteisesti. Mitä me tiedämme esimerkiksi Paraguaysta tai Turkmenistanista? Emme juuri paljonkaan, ellemme sattumalta ole maissa laajemmin aikaa viettäneet. Häiritseekö se todella sielujamme, etteivät he tiedä meistä mitään? Ei silti, hyväähän myönteinen julkisuus aina on, mutta liiasta tuputtamisesta tulee helposti myös kielteistä esille, kuten kansan juro luonne ja alkoholin koruton käyttäminen. Olen havainnut, että useimmissa maailmanlaajuisissa tilastoissa Suomi on joko ensimmäisten tai viimeisten joukossa. Esimerkiksi koulutuksemme kuuluu maailman parhaimpiin, samoin olemme ykkösiä kännykän ja internetin käyttäjinä. Sen sijaan sydäntaudeissa ja itsemurhissa taidamme olla häntäpään kärjessä. Kun joku lukee näitä listoja maailmalla, hän yleensä katsoo jonon kummankin pään sijoittujat. Mutta pääasia kai on, ettemme huku näkymättömään keskikastiin. Välillä ukomailla asuneena olen havainnut, että Suomi yhä on monelle yhtä eksoottinen paikka kuin Tahiti, Timbuktu tai Tipperary. Pieni mystisyys on vain hyvästä. Eikä heillä ole aavistustakaan, että täällä lyödään pesäpalloa haapamailalla hampaat irvessä tai tanssitaan heinäladoissa tangoa sanatonna mollivoittoisen haitarin säestämänä. Mitä Suomen uudesta maabrädityöryhmästä on tietoja tihkunut, täällä keskitytään koulutuksen, teknologian ja luonnon hehkuttamiseen. Kaikki ovat hienoja Suomi-Neidon ominaisuuksia, mutta meillä on paljon muutakin. Esimerkiksi joulupukista kukaan ei ole puhunut sanaakaan, vaikka hän taitaa olla tunnetuin Suomalainen maailmalla. !920-luvun tunnetuin suomalainen oli Paavo Nurmi ja tänne lähetettiin jopa postia osoitteella Nurmilandia. Nurmi oli silloin muun maailman valitsema Suomen brändi. Nyt jopa Suomen tunnetuinta yhtiötä Nokiaa luullaan joskus nimensä vuoksi japanilaiseksi tai korealaiseksi. Suomen brändiksi olisi voinut 1940-luvun taitteessa tulla talvisodan ihme tai

Paulan pakina Paula da Silva

Prinsessa ja banaani-kakku “Mummu, can you make banana bread for me?’ kysyi Saskia (3 ½ vuotias) tässä hiljakkoin. “Of course I can”, sanoin ja silitin pikku prinsessani hiuksia. Sitten tuli mieleen, että en ole pitkään aikaan leiponut mitään. Viimeinen yritys oli ennen joulua jolloin leivoin piparkakkuja ja ne epäonnistuivat ulkonäöltään, mutta maistuivat kuitenkin hyvälle. Keittokirjaa hakiessani ajattelin, että vuosia sitten leivoin paljon ja kun pojat tulivat koulusta kotiin , oli höyryävä omenapiirakka valmiina odottamassa. Kuinka laiskaksi olen tullut. Tässä pieni lapsenlapseni pyytää mummulta jotain aitoa, eikä kaupasta ostettua.

It’s been a long, cold winter… so Time to dust off those dance shoes and join us at the Scandinavian Centre for an evening of dancing the foxtrot and the bugg (Swedish style) to the live band

Right As Rain

Friday April 17, 2009 8pm – midnight

For those who think they can’t dance: Easy dance instructions during the first hour. For those who are thirsty: visit the BAR For those who might get a little hungry: Hot dogs and “Janssons” for sale.

Organized by Swedish Cultural Society

Order tickets ONLY $10 from monicaolofsson@shaw.ca or by phone 604-987-6086 www.scandinaviancentre.org Scandinavian Centre, 6540 Thomas Street, Burnaby BC, 604-294-2777

myöhemmin Tali-Ihantalan torjuntavoitto jättivihollisesta. Suomi oli kuin Baskimaa, jota ei suuri ja mahtava Rooma pystynyt koskaan valloittamaan. Valitettavasti vain toisessa maailmansodassa muillakin mailla oli niin paljon tekemistä, ettei pienen Suomen voitokasta kohtalontaistelua koskaan ihastuksensekaisella kunnioituksella noteerattu. Toivottavasti edes nyt valmistelun alla oleva Mannerheim-elokuva vie sitä maailmalle. Vai pitäisikö sittenkin ottaa teemaksi ”lentävät suomalaiset”? Suurjuoksija Hannes Kolehmainen oli ensimmäinen ja samaa rataa ovat jatkaneet rallikuskit, mäkihyppääjät, formulamiehet ja nyt viimeiseksi Aino-Kaisa Saarinen MM-kisojen kolmen kultamitalin sankarina. Kuitenkin tässä kaikessa piilee suuri vaara, että lopulta Suomi tullaan muistamaan maailmalla ”sinä maana, joka yritti kaikin keinoin etsiä itselleen tunnettavuusbrändiä”. Mutta onhan sekin kai parempi kuin pysyä tällaisena unhoitettuna takametsien maana.

Tuumasta toimeen. Löysin vanhan “Five Roses Guide to Good Cooking” kirjan ja katsoin indexia. Sivulta 28 se tuli esiin: Banana Nut Loaf”. Olen leiponut sen monta kertaa, siitä kertoo sormenjälkiä täynnä oleva sivu. Se jopa tuoksui banaanille ja ruskealle sokerille. Kävin läpi kirjan muitakin sivuja ja muistot alkoivat vallata mielen. “Chicken Cacciatore” oli ollut suosittu, sekin sivu oli järkyttävässä kunnossa. Se oli kaikkien herkkua, mutta sitten tuli anopin antama resepti “piri-piri kanaan” ja siitä tuli heti suosikki. Mutta takaisin banaani-leipään (kakkuun). Tarkistin aineet ja kaikkea oli kotona. Annoin Saskialle kuivat aineet sekoitettavaksi ja jauhopilven takaa näkyi pian onnellinen mummun apulainen. Kaikkein kovin työ oli margariinin ja ruskean sokerin yhdistäminen ja vatkaaminen. Banaanit soseutuivat melkein itsestään ja loppu olikin helppoa. Sitten ei muuta kuin uuniin laitto ja odottaminen. Tunti oli Saskian mielestä aivan liian kauan ja kun talo alkoi tuoksua hyvälle, tuli Johnikin alakertaan nuuhkimaan ja ihmettelemään. Monet ystävistäni ovat hyviä leipomaan. Anja loihtii taivaallisen omenakakun, Pirkko leipoo suussa sulavia korvapuusteja ja Oili saa aikaan rapeita ja ihania pinaatti-piirakoita. Itseäni voin sen verran kehua, että ainakin kaikki poikani rakastivat omenapiirakkaani.

Äitini on hyvä leipoja. Pakastimen yksi osa on täynna korvapuusteja. Vien usein mukanani kanelia kun käyn Suomessa. Äidin mielestä se on kallis mauste Suomessa ja meiltä saa sitä edullisesti Costcosta. Tunnin kuluttua avasin uunin varovaisesti ja näkyviin tuli kauniisti kohonnut ja ruskettunut banaani- kakku. Saskia tanssi ympärilläni ja taputti käsiään. Olin ylpeä tuloksesta, sillä enhän ollut leiponut banaaneista mitään moneen vuoteen. “Can we eat it already?” kysyi Saskia. Hänellä oli pukeutunut prinsessa-asuun, jonka hän laittaa päälleen heti kun tulee mummolaan. Ajatella, pieni prinsessa keittiössä liitelemässä ja pyytämässä banaani-kakkua, jonka teossa hän oli ollut osallisena! Selitin hänelle, että täytyy odottaa vähän aikaa, muuten suu palaa. Kun sitten vihdoin saimme maistella kakkua, olimme tyytyväisiä ja tietenkin halusimme lisää. Sitä täytyi näköjään syödä suurina paloina. Tuli onnistumisen tunne ja banaaneja täytyi ostaa lisää seuraavalla kauppa-kierroksella. “Where can you get good banana-bread like this?” kysyin Saskialta . “At Starbucks, Mummu. I have it there all the time!!” Hmmm…


HUHTIkuu 2009 APRIL

Yours in Sport

Canadian Friends of Finland present the Finnish film

The Border (Raja 1918) Subtitles in English

                  

  The film is remarkably true to history and has been deemed Lauri Törhönen's best film. The Border garnered five Jussi (Finnish equivalent of Oscar) nominations.

                

Sunday April 19th, 2009, 2 pm at the Scandinavian Centre, 6540 Thomas Street, Burnaby. Admission by donation. Refreshments.

Scandinavian Centre Needs You!

Scandinavian Centre Needs You!

Saturday, April 25

Sunday, April 26

SPRING WORK PARTY

Giant Flea market

Earlybird breakfast provided at 8:30 am Start at 9 am

11a.m - 3p.m.

Calling all volunteers of all ages to come and help us spruce-up the grounds and the building. Coffee treats & lunch provided. Bring your rags & pails & gloves; or your gardening tools. Something to suit everyone’s talents.

Time to clean out the closet and donate items for sale to support the Scandianvian Centre and browse for gently used items you need. Light lunch available for purchase, hotdogs, cakes, tea, coffee.

information: 604 294-2777

information: 604 294-2777

Nyt kun Veteraanien rahankeräys tältä vuodelta on tehty on kiitoksen aika lahjoittajille.

Monet kiitokset Vilho Vuorensivu, Edsel Miettinen, Nina Virolainen, Mike Rautiainen, Eino Kyynäräinen, Seppo Oinonen, Osmo Kvist, Annikki Lintunen, Matti Haapasaari, Hellevi Sillanpää, Pentti Karhunen, Sulo Koppola, Pentti Lund, Matti Koskela, Esko Venäläinen, Harri Johanson, Riitta Wrede, Helena Fletcher, Nils Waselius, Mauri Skogster, Eero Sorila, Esko Kajander, K. Morrison Law Corporation, Finland House Society ja Finnish Canadian Resthome. Kiitos kaikille lahjoittajille Finnish War Veterans B.C.



A

nother season is upon us, and after what seems like a long harsh winter, spring has finally sprung!. I say that as a Vancouverite, so anything more than a few centimeters of snow is unbearable. Except on the mountains of course! I’m glad to say the that ski season has shaped up, and I’ve spent a few fantastic days up at Whistler. The Richmond Olympic Oval recently hosted an excellent speed skating competition and many local Finns were there to witness Mika Poutala and Pekka Koskella place in the top 20 in several categories. The men’s 500m was an excellent race and Poutala held a podium spot until the Koreans edged past him in the final heat. The arrival of spring means it’s time to go play outside! Dust off those kleats, balls, bats, nets, racquets, and whatever else you can find and enjoy the sunshine. The days are getting longer, and will continue to do so for the next three months - until midsummer… and that means there’s only 3 months until the annual Paavo Nurmi Run! A good amount of time to do a bit of training - and if you need a warm-up run, the Vancouver Sun Run is happening in just a few weeks. New this year at the midsummer festival will be the first ever VFC Wife Carrying Contest! This exciting and offbeat race encourages fitness and team work, and should be an entertaining event for all involved! More details will be available in the months to follow, but for now check out the sports club’s new wiki web site at www.finnsports.wikidot.com . Info will be updated regularly and your input is always welcome! Until next month, happy sporting! — Karina Ramsay Questions, comments, compliments? My inbox is always open: finlandiasports@hotmail.com

Canadian Friends of Finland and Runeberg Lodge 124 invite you to join the

RUNEBERG STUDY GROUP in an informal English language, small group discussion about some of the poetry & literature of

Johan Ludvig Runeberg Finland’s National Poet Wednesdays: 22 April, 23 September, 28 October & 25 November At 2 p.m. in the Finnish Library The Scandinavian Community Centre 6540 Thomas Street, Burnaby

For information call Dianne Kilback 604 294 3716

Länsirannikon Karjala seuran vuosikokous Scandinavian Centre, Suomi huone 18.4. 2009, kello 13.00 Kahvitarjoilu Tervetuloa!




Länsirannikon Uutiset • West Coast News

Kalevalajuhla

P

erinneyhdistys on jo usean vuoden ajan järjestänyt kauniin ohjelmallisen Kalevalajuhlan Finnish Manorille. Samoin oli tänä vuonna maaliskuun ensimmäisenä päivänä herkkä ja lämminhenkinen Kalevalajuhla. Finnish Canadian Festival Orchestra soitti tervetuliasmusiikkia. Juhla alkoi yhteislaululla molempien ”kotimaiden” kansallislaululla. Finnish Heritage Society puheenjohtaja Eila Itkonen toivotti yleisön kiittäen tervetulleeksi. Laulu Veikot (heidän toinen esiintyminen) lauloi Kyösti Sutelan johdolla, aloittaen heidän ”tunnus-sävelmällään” Kauas johti Länttä kohti muuttolinnun tie..., Kyösti Sutela lauloi ruotsalaisen laulun Itämaille..., Matti Viitanen toi kotiseudultaan nuotit ja sanat Minun kotiseutuni- Kuinka sanoa sen voin .... tätä paikkaa rakastan, täällä elää haluan... Sylvi Talkkari lauloi Kauko Siiran säveltäessä muunmuassa Laulu lintu, Kuningas Erikin laulu, ja iloisen Talitintti maaliskuussa. Purpurien vauhdikkaat Suvi polskan ja Paimenplikan valssin. Kotimaani ompi Suomi yhteislauluna, Kyösti Sutela lauloi Juha Vainion sanottaman ja säveltämän kauniin Yksinäinen saarnipuu. Matti Viitanen ja Kauko Siira esitti Riemu ja rikkaus.. tämä kaikki väliaikaista on vaan, Säkkijärvenpolkka ja johon Purpurit tuli railakkaasti mukaan. Näin kotiseutuja muistelen Kalevalan ja musiikin mukana, kahvin tuoksu tuli mukaan ja herkullisten herkkujen kera nautimme muutamasta hetkestä. Monet kiitokset ehtoisille emännille. — Artikkeli ja kuvat: MLH

Matti Viitanen ja Kauko Siira

Laulu Veikot

H

aluan lausua suur’kiitokset Suomalaiselle Juhlaorkesterille kun jälleen tulitte ja soittelitte somasti, kajautitte kaunihisti meidän kaikkien iloksi, Kalevalajuhlan alkajaisiksi.

Väinämöinen ja Kantele Väinämöinen tekee hauin leukaluusta kanteleen, jota ei kuitenkaan osata soittaa.

Iloiset Purpurit vauhdissa

Jo oli soitto suorittuna, valmihina kanteloinen, soitto suuri hauinluinen, kantelo kalan-eväinen Vaka vanha Väinämöinen käski nuoren, käski vanhan käski keskenkertaisenkin soittamahan sormillansa tuota ruotaista romua, kalanluista kanteletta. Nuoret soitti, sormet notkui, vanhat väänti, pää vapisi. Ei ilo ilolle noussut, soitto soitolle ylennyt.

Perinne yhdistyksen puheenjohtaja Eila Itkonen

Väinämöinen soittaa kanteletta, ja kaikki elävät olennot yksin haltiatkin, saapuivat soittoa kuulemaan. Vaka vanha Väinämöinen, laulaja iän’ikuinen, sormiansa suorittavi, peukaloitansa pesevi; Istuiksen ilokivelle, laulupaaelle paneikse hopeiselle mäelle, kultaiselle kunnahalle. Otti soiton sormillensa , käänti käyrän polvillensa, kantelen kätensä alle. Sanan virkkoi, noin nimesi; ”Tulkohompa kuulemahan, ku ei liene ennen kuullut iloa ikirunojen, kajausta kanteloisen.” Siitä vanha Väinämöinen alkoi soittoa somasti hauinruotaista romua , kalanluista kanteletta ; Sormet nousi notkeasti, peukalo ylös keveni. Jo kävi ilo ilolle, riemu riemuille remahti, Tuntui soitto soitannalle, laulu laululle tehosi; Helähteli hauin hammas , kalan purstö purkaeli, Ei ollut sitä metsässä jalan neljän juoksevata koivin koikkelehtavata, ku ei tullut kuulemahan, iloa imehtimähän. Kun tutustuin Perinneyhdistyksen, Finnish Heritage Society, arkistoihin ja leikekirjoihin, tein havainnon, että Kalevalajuhlaa on alettu viettää British Columbian länsirannikolla jo vuoden 1930 alussa. Ensimmäisenä juhlat järjesti Kansallisseura ja pian heidän avukseen tuli Veljeysseura. Nämä kaksi seuraa yhdessä huolehtivat juhlien järjestelyistä aina sinne saakka kun Vancouver Finlandia Club perustettiin vuonna 1971 ja tämä uusi seura otti ohjat käsiinsä. Viimeiset 25 vuotta on suomalainen perinneyhdistys pitänyt kunniatehtävänä juhlien jatkuvuuden. Näin ovat suomalaiset seurat vuosikymmenien ajan aivan kuin liitetty renkailla yhteen ketjuun kun on kysymys Kalevalajuhlien järjestelyistä. Toivottavasti tämä ketju ei katkea vaan juhlien vietto jatkuisi ja suomalainen perinne säilyisi tälläkin alalla. Kiva kun tulitte juhlimaan Kalevalajuhlaa kanssamme. ”Terve tänne tultuanne, suuret juhlavierahamme, Juhlahetkemme iloksi, päivän suuren kunniaksi.” — Eila Itkonen


HUHTIkuu 2009 APRIL



Kanadan Länsirannikon Korsukuoron Talvisodan konsertti

H

ieman koleana lauantaina 14 päivä maaliskuuta Emmaus kirkko täyttyi pikku hiljaa Kauko Siiran ja Karl Kahilan hiljaisen taustamuusiikin myötäilessä. Kuten varmaan suurinosa meistä tietää hieman historiaa Korsukuorosta, sen ajatus syntyi, kuinkas muuten Esko Venäläisen ja Jukka Joensuun saunareisulla 1998.Korsukuorolla oli ensimmäinen julkinen esiintyminen Vancouverin Kanadan Suomalaisten suurjuhlilla vuonna 1999 . Kuoro on esiintynyt ympäri Kanadaa ja neljänä vuonna eripuolella Suomea. Uusi matka kotimaahan on suunnitelmissa myös tänä kesänä. Talvisodan konsertin ovat järjestäneet B.C.:n suomalaiset sotaveteraanit kunnioittaakseen Talvisodan sankareita. Talvisota, kutsutaan myös nimellä 105-päivän sota, päättyi 13.3.1940, suurinosa esitetyistä lauluista on tuolta ajalta. Konsertti alkoi veteraanien puheenjohtaja Mike Rautiaisen toivottaessa yleisön tervetulleeksi ja kiittäen samalla Korsukuoroa järjestämästä konsertista , sekä

Kalervo Hämaläisen töitä) lopetti konsertin. Veteraanien sihteeri Eino Kyynäräinen kiitosten myötä Korsukuorolle ojentaen samalla punaisen ruusun jokaiselle lotalle. Samoin Helena Fletcher ja Mirjam Koskinen ojensi kukkakimpun kuorolle kiitokseksi kauniista ja ihanasta muistoja herättävästä musiikista. Rovasti Jukka Joensuu siunasi Seppeleen kunnianosoituksena kaatuneille, ja yleisö kuoron kanssa lauloi Jumala ompi linnamme, seppelvartio johon kuului Alvi Koverola, Arno Forslund ja Esko Kajander, veivät seppeleen sotaveteraanien muistomerkille Scandinavian centterille. — Artikkeli ja kuvat: MLH

Ihantalan taistelun veteraani Alvi Koverola. Keskellä Arno Forslund ja oikealla Esko Kajander. Kuvan ottanut P. Mokkonen.

Emmauksen tarjoilukomiteata ja Vancouver Finlandia Clubia juhlatarjoilusta konsertin jälkeen. Konsertti alkoi Sillanpään marssilaululla, jatkuen uudemmalla Ei kaveria jätetä, sen on sanoittanut Vexi Salmi ja säveltänyt Jussi Rasinkangas, iloinen Potpourri sota-ajan monista tytöistä tehdyistä lauluista Orvokki-Kaarina-TellervoLiisa pien ja Iso Iita, Georg Mamstenin Ilta Skansissa, lotat Tuulikki Seppälä, Marja Kestilä ja Leena Mökkönen esitti Valkea sisar ja Kodin kynttilät, Elämä juoksuhaudoissa - jäi miettimään kuinka raakaa ja julmaa sota on, ja miksi? Vartiossa, lauloi soolon Leo Seppänen, kun rovasti Jukka Joensuu lauloi Pienet kukkivat kummut, säveltänyt ja sanoittanut Kalervo Hämäläinen, tuntui, että koko kirkko huojui, niin mahtava oli hänen äänensä ja tunnelma. Tuntematon sotilas ja Veteraanien iltahuuto (molemmat myös Korsukuoro ja heidän johtaja Jukka Joensuu ja Eino Kyynärainen hän antoi ruusut lotille

Helena Fletcher, Mirjam Koskinen ja Jukka Joensuu

VFC’n tarjoiama kahvipöytä oli maukas ja runsas

VFC’s Spring Bash

G

rasshopper, Grasshopper, go away to the heck, eli heinäsirkka, heinäsirkka mene täältä hiiteen, we sang on Friday March 13th on the St. Urho’s day. History of St. Urho’s started in the 1950s when small group of Finns in Minnesota decided to have a St. Day too, and of cause little for the sake of the Irish St.s Day 17th of March, Finns had to do that 16th of March. Now over fifty years St.Urho’s day has been celebrated, and in Vancouver about four years. Yearly we will elect a New St.Urho by singing Grasshopper song and one who get’s most loud reaction will be elevated to St.’s status Well, this year Kosti Uusikartano proudly received a hat with purple grapes, purple cape and a wooden stick with grasshopper top of it from last year’s St.Urho Pasi Tontti. I did not know that, a St. can also have a queen, but that is the way, and this year’s “Queen Sinikka” is Raija Orava. — Article and photos: MLH

Eeva and Harri Queen Sinikka and St.Urho

Mauno sang the song “Isännällä ja emännällä oli sonninmullikka...”

Ron, Pasi and Eva show Teemu Selänne’s hockey jersey, Jari Paananen donated the frame and mounting

Matthew and Laura


10

Länsirannikon Uutiset • West Coast News

Are You Prepared for an Emergency?

I

gnorance is bliss - now I really know what that phrase means. Four months into a new role as an Emergency and Business Continuity Planner with Simon Fraser University (SFU) and my eyes are suddenly wide open. Who would have thought that snow that all Finns are so used to, could bring a Laura Barnette, University (and the lower Emergency and Business mainland) to a standstill? It Continuity Planner for is all about being prepared. Simon Fraser University We can’t prevent disasters from happening, but we can prepare to avoid suffering, minimize damage and come through the recovery period as quickly as possible. I wanted to give you a few tips on how to be prepared. Know the Risks The types of hazards that we could face here in BC include earthquakes, fires (both property and wild), and extreme weather, floods, hazardous material spills, infectious disease outbreaks, landslides, tsunamis, terrorist attacks… Emergency Plan A family emergency plan will help you know what to do in case of an emergency. Every Canadian household needs an emergency plan. You can complete your personalized emergency plan online at GetPrepared.ca. It will take you about 20 minutes. Before starting your home emergency plan, you will need to think about:

• Safe exits from home and neighborhood

• Manual can opener

• Meeting places to reunite with family or roommates

• Flashlight and batteries

• Designated person to pick up children should you be unavailable

• Battery–powered or wind–up radio (and extra batteries)

• Contact persons close-by and out-of-town

• First aid kit

• Health information

• Special needs items – prescription medications, infant formula or equipment for people with disabilities

• Place for your pet to stay • Risks in your region • Location of your fire extinguisher, water valve, electrical box, gas valve and floor drain Emergency kit In case of a major event you will need some basic supplies set aside. That way you will always be prepared to be self-sufficient for at least 72 hours while emergency workers focus on people in urgent need. Many of the items required in an emergency kit are found in most people’s homes. It’s just a question of taking some time and putting them together as your emergency kit. The key is to make sure they are organized, easy to find and easy to carry (in a suitcase with wheels or in a backpack) in case you need to evacuate your home. Whatever you do, don’t wait for a disaster to happen. The following items should be included in your emergency kit: • Water – two litres of water per person per day (Include small bottles that can be carried easily in case of an evacuation order) • Food – that won’t spoil, such as canned food, energy bars and dried foods (remember to replace the food and water once a year)

• Extra keys – for your car and house • Cash – include smaller bills, such as $10 bills (travellers cheques are also useful) and change for payphones • Emergency Plan – include a copy of it and ensure it contains in–town and out–of–town contact information.

You may purchase an emergency kit online at www. redcross.ca and at www.sja.ca or from the following retailers: • Canadian Tire • London Drugs • Value Drug Mart • Home Depot (in-store and on-line) For more information visit the Government of Canada web page GetPrepared.ca

Northern Lights Jennifer Salokannel

The 2009 Caledonia Classic Dogsled Races

M

arch is an exciting month to be in Fort St. James; not because it signals the start of spring, but because it means that the Caledonia Classic is on. The annual Caledonia Classic Dogsled Races were a huge success this year. Contestants came from BC, Alberta, Saskatchewan and Manitoba to our little town of 2,000 occupants. There were about the same number of dog teams as in previous years, which is surprising with the current economic situation and how far the competitors had to travel. In addition to the teams from abroad, there were also 9 local teams

My friend Laura and her lead dog Judo after their second day of racing

The Fort St. James 2009 Caledonia Classic Dogsled Races were a spectacular sight to see in addition to the kid n’Mutt contestants. Our 150-mile stage race ran 60 miles, 40 miles and 50 miles over 3 days. It finished at Cottonwood Park every afternoon. The winner was Gerry Walker and his team from Pierceland, Saskatchewan. On Saturday and Sunday there were sprint races for 4-dog, 4 mile, 6-dog 6 mile, and 10-dog 10 mile. 1 and 2 dog Jr. Mushers ran both days and a Kid n ‘Mutt race was held on Saturday. The Kid n ’Mutt races are always a lot of fun to see. My good friend, Laura Vinnedge, ran 6 dogs and came in sixth place. She was just 8 minutes 7 seconds behind the lead team. Way to go Laura! A new addition to the regular races was a 200mile long Yukon Quest qualifier distance race. Ten teams ran in that series. Karen Ramstead, an 8-time Iditarod finisher ran her pure-bred Siberians. It was really neat to have her in Fort St. James because she was recently included in a Discovery Channel series on the Iditarod. The 200-mile route traced from Fort St. James up Stuart Lake to the American Islands, and then wound back through bush trails to a checkpoint at Camp Morice. There was a 6-hour mandatory lay-

over at the camp with a veterinarian on hand. Then they did the whole thing in reverse finishing back at Cottonwood Beach in Fort St. James. A windstorm caused an extra challenge as the racers contended with a ‘whiteout.’ Bart DeMarie and his team from Christopher Lake, Saskatchewan won that race. The actual Yukon Quest occurs every February and covers 1,000 miles between Fairbanks, Alaska and Whitehorse in Canada’s Yukon Territory. The two week race traces historic Gold Rush and mail delivery dogsledding routes from the turn of the 20th century. You can find out more about the Yukon Quest at the following web site: www.yukonquest.com The longest dog sled race is the Iditarod. The Iditarod is a 10 to 17 day, 1,150 mile race currently running across Alaska from Anchorage to Nome on the western Bering Sea coast, and it is running right now. Lance Mackey is in the lead at the time I am writing this column. You can find out more about the Iditarod at the following web site: www.iditarod.com Fort St. James is proud to play a part in this historic sport.


HUHTIkuu 2009 APRIL

Evakkomatkan muistelmia 1939–1949 Irma Murtonen, Suomen Nuoriso-Opisto, Paukkula, Mikkeli 1949

Osa nelja, ”Toisen evakkomatkan vaiheet” jatkuu Elämää kotikylässä keväällä 1943

V

appu oli taas käsillä, muistelimme edellistä vappua ja sitä mitä silloin oli tapahtunut. Setäkin oli jo parantunut, eikä surrut enää, vaikka olikin menettänyt oikean silmänsä. Toukotyöt aloitettiin entistä innokkaimmin. Suuret juhlapäivät keväällä menivät aina jonkun yhdistyksen järjestämisen juhlien merkeissä. Urheiluharrastus ”sotilaspoikien” ja ”pikku-lottien” kesken alkoi. Järjestettiin kilpailuja kylän urheilukentällä, joka ensin yhteisvoimilla puhdistettiin. Sähkövalo saatiin jo alkukesällä kylään. Posti, joka ennenkin kuljetettiin Kanneljärven asemalta saakka, saatiin Rantakylään, noin 2 kilometrin päähän. Kuljetus järjestyi, että joka talo vuorollaan haki postin ja jakoi kaupalla sen. Sahalaitos perustettiin omaan kylään, joka sekin oli edellisenä kesänä ollut vain Ahtjärven kylässä 8 kilometrin päässä. Isä kävi melkein joka sunnuntai kotona, toi huonekaluja autolla koko kylälle. Edellisenä keväänä rakennettujen väliaikaisten asuntojen tilalle aloitettiin rakentaa oikeita taloja. Vilkas elämä rakennuksilta kuuluva pauke ja kilkatus todistivat ihmisten lujasta uskosta rauhaan ja tulevaisuuteen. Sotatunnelma kuitenkin jatkui, sattui vielä joskus pommituksiakin. ”Ryssät” heittivät lentokoneista desantteja hätyyttämään rauhallisia siviili-ihmisiä. Sotapoliiseilla ja ilman suojelu miehillä oli töitä kovasti. Eräs kylämme isäntä oli aamulla aikaisin lähtenyt niitylle töihin ja syömään mennessään ladolle, jossa eväslaukku oli, hän tapasi siellä vieraan miehen jolla oli venäläinen sotilaspuku yllään. Ensin hän hätkähti ja ajatteli lähtevän karkuun, mutta muutti mieltään, sillä vieras oli laittanut kiväärinsä maahan ja alkanut puhua jotain venäjäksi. Isäntä olikin kielitaitoinen ja ymmärsi venäjää puhui harvinaisen vieraansa kanssa. He söivät yhteiset eväät, sitten vieras otti laukkunsa, kiväärinsä ja lähti kulkemaan pitkin niittyä. Nyt tuli isännälle kiire, nopeasti kotiin ja kaupalle soittamaan puhelimella is. miehille ja sotapoliisille. Vielä saman päivän iltana saatiin desantti talteen eräästä ladosta niityllä. Tälläisiä tapahtumia sattui, mutta nekin tuntuivat mitättömiltä kaiken touhun keskellä. Syksyllä menin rippikouluun kirkonkylään jonne väliaikainen kirkko oli lahjoitusvaroilla rankennettu. Meitä meni kotikylästäni 11 tyttöä ja poikaa. Asuin pappilassa mikä myöskin oli suuri ja kaunis. Meitä rippikoululaisia oli viisikymmentä. Kävimme tytöt ja pojat yhdessä syksyllä kaksi viikkoa. Joulu ja talvi menivät rauhallisesti. Sotilaat, jotka yhä asuivat Ahijärven kylässä, olivat rakentaneet kylään elokuvateatterin joka juhlallisesti sai nimekseen Kino-Kitapuu. Siellä kävi kylämme nuoriso talvella hiihtäen sekä hevosella katsomassa elokuvia. Äiti päästi minutkin pari kertaa isojen tyttöjen mukana naapurin hevosella sinne. Keväämmällä tuli meidän oman kylämme läheisyyteen sotilasleiri taas joukkue lepäämään. Tällävälillä olivat, Saksan ja Venäjän taistelut käyneet yhä kiihkeämmiksi, odotettiin saksalaisten pian saartavan Pietarin. Radiosta kuului saksalaisten voitoista ja Suomen rintamalla oli silloin hiljaiseloa. Keväällä jatkoin rippikouluani 2 viikkoa. Huhtikuun 23 päivänä oli ensimmäinen konfirmaatiotilaisuus Kivennavan uudessa kirkossa. Kansaa oli kirkko täpösen täynnä. Tuntui juhlalliselta ja ihmeelliseltä; minäkin pääsen osalliseksi Jeesuksen asettamasta Pyhästä ehtoollisesta. Olimme kaikki rippikoulutytöt mustissa puvuissa, kukaan ei sodan tähden ollut pukeutunut valkoisiin. Juhlalliselta tuntui astua kirkon alttaria kohti. Kyyneleet olivat vanhempien silmissä, kun he katsoivat meitä lapsiaan, jotka nyt astuimme elämään aikuisina. Äiti ja isäkin olivat ehtoollisella. T.K. valokuvaajat ottivat valokuvia. Se päivä oli suurin juhlapäiväni tähän asti. Kotona oli sisko kattanut kauniin kahvipöydän, kummitädit ja enot, mummu ja vaari oli kutsuttu meille tänä minun juhlapäivänäni. Sain kummiltani hopean sormuksen, toiselta kirjan (Iso-äiti ”Ulos Elämään”), omalta äidiltäni kauniin medaljongin. Eniten kuitenkin pidin niistä hellistä sanoista joita kummitätini sanoi minulle ja jotka yhä korvissani soivat. Seuraavana aamuna tuntui ihmeelliseltä nousta sängystä tietoisena, että on ”isotyttö”, aikuinen. Alussa se tuntui ihmeeltä, mutta siihen tottui. Kevät toi kaikenlaisia ajatuksia mukanaan. Ajatteli elämää jo toisin kuin tähän asti. Isä vei minut toukokuussa Viipuriin ja osti 16-vuotislahjaksi kauniin ranneketjun. Mutta onnelliset hetket ja rauhallinen elämä saivat pian uutta ajattelemista. Radiosta kuultiin uutisia jotka kertoivat saksalaisten rintaman alkaneen murtua. Suomalaisia miehiä meni Saksaan SS miehinä. Sotilaat kertoivat, että heille oli annettu käsky siirtyä rajan pintaan pois lepäämästä. Tuskin oli saatu toukotyöt tehtyä, kun he jo joutuivat siirtymään pois. Kylä tuli oudon hiljaiseksi, kun ei harmaatakkisia enää kulkenutkaan maidon haku matkalla.

Kolmas kerta kotoa Hyökkäys Terijoen suunnalta!

M

utta pian loppuivat hiljaiset päivät, eräänä kesäkuun perjantai-aamuna 25 vihollisen lentokonetta ??kivääreillä ampui turvattomia maanteillä kulkevia siviili-ihmisiä. Rajalla kuului tykkien jylinää tavallista kovemmin, mutta illan tullen tämä taas hiljeni. Lauantaiaamuna taas olivat viholliskoneet liikkeellä. Niitä oli paljon, ne pudottivat pommeja naapurikylään ja saimme omin silmin nähdä, miten laskuvarjomiehiä pudotetaan koneista. Kolme leijaili alas jonnekin niitylle. Kova ilmataistelu käytiin siinä Vuotjärven päällä ja näimme kuinka yksi viholliskone putosi sirpaleina alas. Radio tiedotti kannakselta hijaista tykistötulta, vaikka jylinä koveni hetki hetkeltä. Äiti lähti pyörällä kirkolle tiedustelemaan mitä tehdään ja joko pitäisi lähteä taas. Emme osanneet siskon kanssa tehdä mitään ,odotimme äitiä koko päivän kotiin. Kun hän vihdoin illalla tuli, kertoi hän meille hirveän uutisen. Venäläiset olivat murtaneet linjan, rajalla riehuvat kovat taistelut. Suomalaiset olivat perääntyneet sekavina ryhminä. Taas meidän on lähdettävä kotoa! Pakkaamismääräys oli annettu. Isästä emme tietäneet mitään missä hän oli. Lauantai-iltana tuli minua pihalla vastaan repateinen sotilas ajaen tyhjällä pyörän kumilla. Hän tervehti minua. Silloin hätkähdin ja huomasin, että hän oli niitä poikia, jotka meilläkin olivat tässä

11

auttaneet. Vein hänet sisälle. Siellä hän kertoi että läpimurto oli tapahtunut, että J.R. I oli pitkin metsiä hajotettu, että miehiä oli siellä ja täällä. Lämmitimme saunan väsyneelle pojalle ja syötimme hänet sekä panimme nukkumaan. Itse katselimme mitä naapureissa tehdään, siellä pakattiin taas. Äiti sanoi että täytyy meidänkin ruveta etsimään laatikoita. Illalla klo 22 tuli eräs is. mies sanomaan että kaikkiin huonekaluihin nimilaput ja ulos teiden varsille sekä tavarat. Ne kuljetetaan autoilla pois. Äiti oli kaiken lisäksi sairas. Minä tein illalla nimilaput ja sitten äiti sanoi että käydään nyt nukkumaan, että noustaan yöllä kolmen aikaan pakkaamaan. Niin teimmekin sitten. Se sotilaskin rupesi auttamaan meitä ja teki laatikoita joihin laitoimme tavaroita ja naulasi toisia kiinni. Aamulla aikaisin isä tuli kotiin ison kuorma-auton kanssa,hän oli koko yön ajanut tavaroita asemille ja juniin. Hän oli ihan väsynyt, annoimme hänelle ja hänen apulaiselleen ruokaa ja sitten ne rupesivat nukkumaan. Me jatkoimme pakkaamista. Siskoni olisi lähtenyt kenttäsairaalaan lotaksi, mutta äiti ja isä ei laskenut, sillä silloin olisin jäänyt yksinäni hoitamaan lehmiä matkan varrella. Isä heräsi pian ja tavaroita alettiin pakata autoon. Kuormasta tuli suuri ja korkea, mutta vielä jäi kotiinkin tavaraa paljon. Äiti ja veljeni lähtivät samassa autossa. Sisko ja minä jäimme kotiin, vielä melkein kaikki kylästä olivat jo lähteneet, oli enää muutamassa talossa lehmät kotona. Sunnuntaina iltapäivällä klo 16:00 me sitten sanoimme kodillemme hyvästit ja jätimme sen jo kolmannen kerran. Siihen jäi pihalle seisomaan suomalainen sotilas katseessan loiste sanoi ”kaikkeni isänmaan puolesta.” Niin me lähdimme polkupyörallä eväskori mukana ja lehmiä ajaen, joita oli jo kertynyt 6 sillä aikaan. Lammas vielä narusta pyörän perään, vaan kengät jalkaan ja lähtöön.

Matka Juvalle Tiellä yhtyi meihin muitakin lehmien kanssa kulkijoita. Olimme pari kilometriä kulkeneet kun tuli vastaan joukko linnoitusmiehiä ja sotilaita. Tie oli tungokseen asti täynnä kansaa. Lehmät olivat aivan villejä, kun ne joutuivat suureen joukkoon. Tiellä kerrottiin, että ”ryssät” olivat jo Kivennavan kirkonkylässä, noin 15 kilometrin päässä. Jyrinä oli korvia huumaava, siihen sekottui lentokoneen jyrinä, lehmien ja ihmisten huudot. Kaikki oli toivotonta, lisäksi vielä tavaton kuumuus. Illan joutuessa pääsimme jo Muolaan pitäjän toiseen päähän. Levähdimme yön aikana lypsimme lehmät ja joimme maitoa, kaadimme loput maahan kun ei ollut mihin panna. Päästyämme Äyräpään asemalle josta meidän piti päästä lehminemme junaan oli siellä jo valtavasti kansaa ja lehmiä. Miten nämä kaikki saataisiin kuljetutettua pois. Siinä asemalla odotimme sitten kolme päivää pääsyä junaan, mutta sitä päivää ei tullut, että olisimme päässeet vaunuun. Olivat pommittaneet radan rikki, Viipurista junat eivät päässeet kulkemaan. Niin lähdimme jalkaisin taivaltamaan eteenpäin. Päivä kerrallan kuljettiin, yöt levättiin jonkun talon pihalla. Juhannuksena olimme Ristiinan pitäjässä, lähellä Mikkeliä. Siellä kesken matkaa sattui iloinen perhetapahtuma lampallemme. Aamulla kun sisko meni lypsylle, oli siellä pieni valkoinen vohla emonsa vieressä. Ei auttanut minun kuin eväskori tyhjäksi ja vohla koriin pyörän taakse. Jatkoimme matkaa kohti Juvan pitäjää. Saavuttuamme Mikkelin lähellä olevaan Moision mielisairaalaan. Soitimme sieltä Maivalan kylään ja kysyimme onko äiti ja velipoikain tulleet sinne. Sieltä saimme myöntävän vastauksen. Käskimme äitiä tulevaan vastaan seuraavana päivänä. Yödyimme siellä sairaalassa, maidon jaoimme sairaalan hoitajille, jotka huolehtivat siellä meistä. Seuraavana päivänä matkustimme lehminemme läpi Mikkelin kaupungin kothi päämääräämme Juvan pitäjää. Äiti tulikin vastaan noin 7 km. Mikkelista Juvalle päin. Hän luovutti polkupyörän siskolleni joka lähti ajamaan jo edellä Maivalaan. Saman päivän iltana klo 23:00 olimme perillä Hirsikankaalla. Olimme kulkeneet yli 40 km. jalkaisin samana päivänä. Olin aivan nuovuksissa, nukuin käskemättä vuoteelle joka oli minua varten valmistettu vaateaittaan.

Vuosi Juvalla Ajat olivat ja menivät sekanaisten ajatusten selvittelemisessä ja ihmettelemisessä, että jälleen olimme täällä Juvalla. Elämä alkoi tasaantua ja hiljentyä. Radiosta kuulimme kuinka Karjala jälleen menetettiin, menetettiin jälleenrakennettu rakas koti. Isä kirjoitteli sieltä jostakin, sekä sotilaat kirjoittelivat. Kesä alkoi kulua syksyyn. Minä olin evakkomatkalla niin rasittunut, että sairastelin puoli kesää sen jälkeen. Siskoni mieli paloi lottatöihin. Hän lähtikin saman kesän lopulla kohti rintamaa. Siellä jossakin olivat sitten, isä ja sisko. Molemmat kirjoittivat ahkerasti. Isä pääsi kerran käymään lomallakin, kertoi kuinka valtavasti oli tavaraa jäänyt sinne Karjalaan. Paikkakunnan ihmiset suruttelivat meidän kohtaloamme, mutta muistan kuinka äitini sanoi: ” kiitän Jumalaa näistä kanhdesta vuodestakin jotka saimme olla kotonamme.” Olin ylpeä äidistäni ja hänen urhollisuudestaan, sillä tiesin kuinka kovasti häneen oli koskenut meidän kova kohtalomme. Syksyn tullen sotakin alkoi taas muttua asemasodaksi ja olo rauhoittui. Joulu meni kaikessa hiljaisuudessa, vuosi 1944 valkeni eteemme taas Juvalla. Synkkä oli tulevaisuus, sota riehuu maassa, ei ole kotia ja kylmä pakkastalvi. Hiljaisesti elimme talven. Keväällä autoimme toukojen kylvössä. Edith ja minä rupesimme kalastamaan. Olimme tottuneet jo tuohon sotatilaan. Teimme työtä kotirintamalla heidänkin edestään jotka olivat itsenäisyyttämme puolustamaan. Minä rupesin jo keväällä kansanvalistusseuran kirjeopiston kautta suorittamaan seminaarin valmistavaa tutkintoa isäni ja äitini kehoituksesta. Luin, vastasin kirjeisiin ja opiskelin kaiken muun työn keskellä. Taas meni kesä eikä mitään erikoista muutosta Suomen oloihin tullut. Humut rauhan neuvotteluista alkoivat kulkea. Kun sitten syyskuu n 19 päiväna, 1944 luettiin välirauhan ehdot radiossa, ei kyyneletöntä silmää näkynyt. Raskaat olivat rauhan ehdot. Karjala oli luovutettava Venäjälle turvaamaan Pietaria. Raskain mielin palasivat miehet rintamalta. Isä vapautettiin ja alottiin hankkia muuttoa Hollolaan jonka piti olla Kivennapalaisten varsinainen sijoituskunta.

Siirto Hollolan Tennilään Siskonikin oli palannut kotiin lotta töistä jotka oli lakkautettukin samoin kun suojeluskunnat. Aloimme pakata ja lähteä taas matkalle. Mutta ei enää tuntunut vaikealle, olimme siihen jo tottuneet. Ennen lähtöpäivää poltti siskoni jalkansa ja niin jouduin minä taas yksin lehmien kanssa matkalle. Isä palkkasi kylästä erään tyttären avukseni. Äiti, isä, sisko ja pikkuveli lähtivät autolla, minä poloinen olin taas jalkapatikassa. Matkani määrä oli Mikkelin kaupunki jonne on Juvalta matkaa noin

jatkuu sivulla 12...


12

Länsirannikon Uutiset • West Coast News

Evakkomatkan muistelmia ...jatkoa sivulta 11 35 km. Tyttö, joka oli avukseni palkattu ei jaksanut kulkea kanssani koko matkaa, vaan hyppäsi 12 km päässä Mikkelistä autoon ja jätti minut yksin kulkemaan. Ilta alkoi hämärtyä ja minua rupesi pelottamaan yksin kulkeminen. Äiti ajoi pyörällä minua vastaan 7 km päähän Mikkelistä. Tyyne oli mennyt ja jättänyt minut yksin kulkemaan. Oli jo aivan pimeä, ennen kuin olimme perillä. Siellä sijoitettiin lehmät vaunuun, itse menimme tuttavien luo yöksi. Aamulla äiti, isä ja pikkuveli lähtivät lehmien mukana härkävaunussa, sisko ja minä illalla matkustajana junassa. Perille Tennilään saavuimme ennemmin kuin äiti ja isä. Tiedostelimme Peltolan taloa, johon meidät oli määrätty. Löysimme talon. Se oli suuri, valkoinen ja komea sukutalo. Emäntä oli ylpeä hämäläinen talon emäntä. Tytär Elli oli maailmannainen, isäntä oli ahkera ja nuuka suuren talon isäntä. Jo heti huomasimme, että nyt olimme tulleet rikkaaseen Hämeeseen. Meille siskoni kanssa näytettiin huone johon koko perheemme sijoitettiin. Huone oli 4 m leveä ja viisi metriä pitkä vanha renkitupa karjakeittiön päässä. Pesimme ja siivosimme huoneen sekä ensimmäisen yön nukuimme talon vintillä palvelijain huoneessa. Aamulla talon isäntä antoi meille 2 hevosta ja isot kumikärryt, joiden kanssa lähdimme asemalle, Elli, talon tytär ja minä, perhettä vastaan. Sisko ei kipeän jalkansa vuoksi voinut lähteä. Siellä jätin hevosen isälle ja otin jälleen lehmät hoiviini ja ajoin ne majapaikkaan. Saimme vanhan tallin lehmille suojapaikaksi. Järjestelimme oloamme mahdollisemman mukavaksi pienessä asunnossamme. Isä osti ruokaa perheelle ja karjalleä. Vähän aikaa talossa oltuamme, huomasimme etteivät he niin kovin ylpeitä olleetkaan. Emäntä ystävystyi äidin kanssa ja rupesi käymään meillä joka päivä rupattelemassa. Pikkuveljeni joka jo Juvalla oli aloittanut alakoulunsa meni Tennilässä alakoulun oppilaaksi. Sisko lähti taas pohjoisiin sotilaskodin palvelukseen. Isä kynti talon peltoja ja oli talossa töissä. Äiti alkoi taas kutoa koneella joka oli matkassamme säilynyt. Lahden kansanopisto ilmoitti aloittavansa toiminnan 6 km päässä asunnostamme, silloin pyysin isältä lupaa päästä sinne talveksi. Talon miniä Irja oli kaupunkilainen eikä osannut kutoa kangasta. Hänkin aikoi lähteä kansanopistoon tätä taitoa opiskelemaan. Niinpä isä suostui pyyntööni ja päästi minut opistoon. Hain sinne ja pääsin.

Vuosi Lahden Kansanopistossa Niin alkoi opiskeluni opistossa. Kuljimme Irjan kanssa suksilla joka päivä aamuin ja illoin 6 kilometrin matkan ja kävimme kotona yötä. Työpäivä opistossa kesti joskus klo 19.00 saakka. Työ aloitettiin aamulla kello 8:00 mutta yhdessä kuljimme matkan sittenkin. Opiskelu tuntui hauskalta kaiken kulkemisen keskellä. Tutustuin sivistyneisiin ja jaloihin tovereihin. Tälläistä oli toivonutkin. Innotus päivä päivältä opiskeluun kasvoi. Joululoma, joka kesti vain pari viikkoa, tuntui pitkältä. Koulun alkua odotin kiihkeästi. Isä oli tyytyväinen minuun kun pidin koulusta. Tuiskuista ja pyryistä huolimatta joka aamu lähdimme taipaleelle. Isä oli mennyt tukkimetsään töihin. Äiti kutoi ihmisille sukkia ym. Pikkuveljeni kävi koulua, siskoni oli pohjoisissa töissä, kukaan ei ollut jouton. Talon väki huomasi, että halusimme todella yrittää elämäämme parantaa kaikesta huolimatta. Äitini hyvän käsityötaidon huomattuaan, emäntä pyysi häntä auttamaan heitä kankaankudonnassa. Äiti auttoi mielellään. Talon pojat, Erkki, poikamies ja Kaino, Irjan mies olivat vapaantuneet sotapalvelusta. Erkki jäi kotitöihin, mutta Kaino lähti isäni kanssa tukkitöihin vaikka olikin suuren talon vanhin poika. Keväällä isä aloitti kysellä maata talosta, joka oli määrätty luovuttamaan sitä, niin talon isäntä itkusilmissä sanoi, ettei heiltä jouda maata, että ottakaa ennemmin raha kuin maata, sillä heillä on 400 vuotta vanha sukutila, jota he eivät antaisi pirstata. Koska maansaanti täällä tyssääntyi, sovimme niin kun isä ei pakkoluovutusta halunnut ruveta käyttämään. Hän tiedusteli Hauholta Kivennavan kunnan toimistosta selvyyttä asiaan. Sieltä tuli vastaus, että tulkaa Hauholle; siellä järjestetään maata meillekin. Keväällä heti opiston loputtua sain jättää hyvästit hertaisille opettajilleni ja tovereilleni, jotka talven aikana olin saanut. Todistus taskussa ja käsityöt mukana menin tyytyväisenä kotiin, jossa äiti, sisko, joka oli palannut pohjoisesta, ja isä olivat pakanneet taas tavarat lähtökuntoon. Itkien sanoi talon emäntä hyvästit,sekä isäntä, mutta maa oli heille rakasta, siitä ei joutunut meille palastakaan. Auton puuttuessa jouduimme taas kuljettamaan lehmät kävellen. Äiti ja minä yhdessä lähdimme matkaan, toiset menivät autolla tavaroiden kanssa.

Siirto omaan kotiin Kokkilaan Aluksi asuimme Tuittulan kylässä erään sotalesken omistamassa pikkumökissä kahden kilometrin matkan päässä varsinaisesta tilastamme. Maat, jotka saimme, olivat aivan rappio kunnossa. Alkoivat rakennustyöt sekä raivaustyöt uudessa kotipaikassamme. Ensimmäiseksi alkoivat rakennustyöt väliaikaisen asunnon saamiseksi mitä pikimmin tilan alueelle. Niinpä rakennettiin sauna jo sinä kesänä. Siskokin oli tullut pois sairaalasta oltuaan siellä harjoittelu ajan kokonaan. Siellä pellolla me kaikki olimme ja hakkasimme vesoja ojista pois. Rakensimme uutta kotia menetetyn tilalle. Syksyllä pääsimme jo oman katon alle. Lokakuun 21 päivä, 1946 ensimmäisen kerran pitkästä aikaa asuimme oman kurkihirren alla. Kesän aikana en paljonkaan tutustunut kylän nuorisoon. Syksyllä 1946 siskoni lähti jatkamaan opintoja Hämeenlinnan läänisairaalaan 8 kuukautta kestävälle apuhoitajakurssille. Minä jäin äidin ja isän kanssa kotiin. Menin Hankalan koululla järjestetyille tyttöjen kotitalous kurssille jotka kestivät yhden kuukauden. Isä oli koko talven kotona ja hommasi rakennus tarvikkeita navettaa varten. Hän osti syksyllä toisen hevosenkin. Joulu omassa kodissa ja pitkästä aikaa ilman sotaa oli ihanaa. Saman talon maista olivat mummolaisen sekä enoni saaneet viljelystilat. Hekin olivat rankentaneet väliaikaiset asunnot. Taas vietimme joulua yhdessä. Pienessä asunnossamme kaikui jouluvirsi heleänä ja kauniina. Vuosi 1947 aloitettiin uusin toivoin. Talvella meidän perhe kokonaisuudessaan liittyi Hauholle perustettuun Hauhon Karjalaiset r.y:hyn. Isä ja äiti valittiin seuran johtokuntaan ja minut juhlatoimikuntaan. Talveni kului seuratoiminnan merkeissä ja kotona äitiä auttaen. Keväällä 1947 menin Hauhon Asutustoimistoon toimistoapulaiseksi. Siskoni lähti taas kesäksi Kymenlaakson kansanopiston järjestämälle kuuden kuukauden kestäville kotitalous kursseille. Äiti ja isä jäivät kahden kotiin. Minä asuin kotona sekä tein iltapäivä työtä kotona. Toimistotyöni loppui iltapäivällä klo 16. Jo syksyllä oli toivostani perustettu Kokkilan ja Tuittulan kyliin nuorisoseura, jonka nimenä oli Itä-Hauhon Nuorisoseura. Talvi 1947 kului seuran touhuissa ja kotona. Tein käsitöitä ja villatakkeja ihmisille. Keväällä 1948 menin Hauholle sijaitsevan 69 ??? maanlunastus lautakunnan toimistoapulaiseksi. Siskoni oli sen kesän kotona. Silloin rakennettiin navettarakennuksen toinen puoli. Syksyllä 1948 hain Suomen Nuoriso-Opiston kansankorkeakoululinjalle oppilaaksi. Saatuani kutsun opistoon, lähdin kohti Mikkeliä, jossa opisto sijaitsi. Aikomukseni oli opiskella nuorisotyöntekijäksi. Äiti, isä ja pikkuveli jäivät kotiin. Sisko oli mennyt Tiuranniemen parantolaan apuhoitajaksi jossa hän yhä edelleenkin on. Pikkuveljeni haki Hauhon keskikouluun ja, tulleen hyväksytyksi, muutti kouluajaksi kirkonkylään asumaan. Niin jäivät äitini ja isäni kahden vielä valinaikaiseen asuntoonsa, isä rakennustavaroita asuinrakennukseen hommaten ja äiti kankaita kutoen.

Loppulausunta

K

uten edellä luetusta käy ilmi kotiperheeni vaiheet vuosina 1939-1949 olleet hyvin vaihderikkaat ja täynnä tapahtumia. Kestäneet ovat äitini sekä isäni kohtalon iskut samalla tavalla kuin toisetkin karjalan heimon jäsenet. Niin monessa eri paikassa kuin olimme asuneetkin, voimme hyvällä syyllä sanoa, että kohtelu eri paikoissa on ollut hyvä. Ei ole meitä ”ryssiksi” haukuttu, niin kuin joskus on kuultu sanottavan. Perheemme eri vaiheet ovat kukin kasvattaneet meitä omalla tavallaan. Luojalle on omat tarkoituksensa johtaessaan kansojen kohtaloita. Karjalan heimo rakentaa uutta Karjalaa sinne missäkin heidät on sijoitettu. Onhan Suomen maa vielä vapaa ja se on pääasia, vapaassa maassa, oman kansan keskuudessa. Siellä kaikuvatVäinön kanteleet, karjalaiset kansanlaulut ja leikit. Omaa kultuuriaan levittäen ja taitojaan kehittäen elää heimomme uskoen Suomen tulevaisuuteen. ”Siell’ elää kansa niin sitkeä kuin vaahteran latva nuori, se kyllin saanut on itkeä, mutta vankkana on kuin vuori. Se orjana ollut on ounaan herran. Se vaivaa nähnyt on toisen verran kuin Suomi muu. Mutt murtamaton ja hilpeä vielä se on”.

Loppu.

Kiitoksia Kristiina Morrisonille, kun hän antoi tämän kertomuksen, jonka hänen Äiti oli kirjoittanut. — Kaikkien lukijoiden puolesta Länsirannikon Uutiset

Muutto Hauhon Alvettulaan Kuljimme äidin kanssa ripeässä tahdissa, yövyimme ainoastaan yhden kerran matkalla. Keväällä toukokuun 20 pnä, 1945, saavuimme Hauhon pitäjän Alvettulan kylään Tapolan taloon. Siellä oli jo paljon oman kylän ihmisiä. Jälleennäkeminen ilo oli molemmin puolin. Muutimme asumaan Tapolan vieressä olevaan Kalle Hietalan taloon, jossa saimme asuttavaksemme tilavan huoneen. Lehmille saimme laitumen, sekä maata, johon kylvimme perunaa ja juurikkaita. Talossa, jossa asuimme, oli ennestään Kivennapalainen äiti Anna Lensu tyttärensä Kirstin kanssa. Hän kävi työssä Tourun sairaalassa tyttärensä kanssa ,joka oli apulaishoitaja. He hommasivat siskolle sairaalaan harjoittelijan paikan. Hietasen talossa oli paitsi siirtolaisia, isäntä, vanha-isäntä, vanhan isännän veli ja sisar, emäntä sekä poika Aimo ja tytär Maija-Liisa joka oli Hämeenlinnassa tyttökoulussa. Lisäksi oli yksi naispalvelija ja yksi renki poika. Talon väki oli hyvin herttaista. Maija-Liisasta ja minusta tuli parhaimmat ystävykset. Olimme yhtä pitkiä ja melkein yhtä vanhoja. Hän oli minua vähän nuorempi. Koko kesän kuljimme yhdessä ja kerroimme salaisuutemme toisillemme. Syksyllä Maija-Liisan piti mennä kouluun, ei hän lähtenytkään vaan jäi kotiin. Minä yritin puhua hänelle järkeä, mutta mikään ei auttanut, tyttö jäi kotiin. Syksyllä aloitti Alvettulan opistokeskus toimintansa. Olimme kumpikin innokkaasti mukana opintokerhotyössa. Äitini sairastui syksyllä ja oli 2 kuukautta vuoteen omana, ensin kuukauden Hämeenlinnan lääninsairaalassa ja sitten kuukauden kotona. Silloin minä sain panna taitoni emäntänä liikkelle. Hoidin taloutta ja lehmiä. Isä kävi työssä metsässä, hän oli ostanut jo syksyllä hevosen. Kevättalvesta saimme tilan Kokkilan kylästä Hauholta. Isä hyväksyi tilan. Se lohkaistiin Iso-Köyran maista Kokkilasta. Alvettulasta oli sinne matkaa 14 kilometriä; siis vielä kerran jouduimme muuttamaan.

Easter Morning The Dancing Sun

O

n Easter Sunday and Easter Monday it was always permitted to play and visit friends. In southeastern Finland, children would start walking around their home village on Easter Night. Each child would carry a loud musical instrument, a ratchet or a cowbell. The noise would signify the ending of the silent week. A swing or a see-saw would be built in every yard to please the children. For centuries now, various customs and games connected with Easter eggs have formed part of the tradition in Central Europe and Russia, but they were only introduced into Finland in the 19th century, when poultry raising became more common. Hiding and looking for eggs is a favourite Easter pasttime, especially for children. In addition to chickens, little chicks, dyed eggs and rabbits are a popular Easter decoration, but the various beliefs connected with an Easter bunny who deals out eggs are only known in some parts of Finland. According to an old belief, the sun dances when it rises on Easter morning. It dances because it rejoices the Resurrection of Christ. Early on Easter morning people used to gather at a lookout spot where they could await the moment when the sun appeared from amid the morning mist. As the golden disk rises, it appears to bow, dance and swing.


HUHTIkuu 2009 APRIL

13

Ostospaikat / Marketplace VANCOUVER • FRASER VALLEY

KODIN MYYNTI TAI OSTO MIELESSÄ SOITA ARJALLE: 604 657 3488

e-mail: arja@housmart.ca Arja Mäkinen

WOLSTENCROFT REALTY 111 – 20434 – 64th Avenue Langley, BC V2Y 1N4

JARI PAANANEN OWNER Framing & Art Centre Coquitlam Centre 2929 Barnet Hwy, Unit 1210 Coquitlam, BC V3B 5R5

604 464 2919

With stores across Canada

Tue Suomalaista lepokotia.... Support your Finnish Rest Home.... Liity jäseneksi / Get your membership Finnish Canadian Rest Home Association 2288 Harrison Drive,Vancouver, BC V5P 2P2 puh.(604) 325-8241 - www.finncarebc.ca Puh. joht. / President - Jari Vuorensivu 604 936-5722 Siht. / Secretary - Leena Venäläinen: 604 523-2712 Jäsenkirjuri / Membership - Lauri Karhinen 604 542-1938

It’s definitely a specialty store. It’s strictly for those who have a back of some kind. We’ve created a store devoted entirely to the health of your back. Whether it’s home seating, office furniture, massage chairs, cervical pillows or lumbar car seats, everything you’ll find here will make you and your back more comfortable.

Relax the Back #140 – 5172 Kingsway (@Royal Oak) Burnaby, BC V5H 2E8 TEL: (604) 432-1442 FAX: (604) 432-1224

Jokaiselle jotakin… Something for everyone…

Deals World

1350 Johnston Road, White Rock

604 536-1199 …koko perheen kanssa ostoksille …bring the whole family!

KUNNIAKONSULAATTI 1188 West Georgia Street, Suite 1480 Vancouver, BC V6E 4A2 Puh/Tel: 604 688 4483 • Fax: 604 687 8237 S-posti/e-mail: finconvcr@telus.net Konsulaatti avoinna asiakkaille tiistaisin ja keskiviikkoisin Klo 9.30 – 12 ja 13 – 16.30 Consulate is open for visitors on Tuesdays and Wednesdays 9.30 – 12 noon and 1 – 4.30 pm

Kirja on Suomeksi ja Englaniksi Book in Finnish and English

EUROPE SEAT SALE

Departing from Vancouver, Victoria, Kelowna & Calgary HELSINKI STOCKHOLM OSLO COPENHAGEN AMSTERDAM PARIS LONDON

from $739.00 from $739.00 from $739.00 from $739.00 from $609.00 from $639.00 from $639.00

+ taxes - other cities available in Europe - prices are in Canadian dollars - all the fares are subject to change

MEXICO

from

- air & hotel - all inclusive, plus taxes

UUDET JUURET – UUDET TUULET Kirjatilaus – Book order

Nimi/Name: Osoite/Addr:

$797.00 for 7 nights

For reservations, please call: PAULA 604.687.7734 or 1.800.273.0706 E-Mail: paula.travelink@shawbiz.ca FINNAIR - KLM - LUFTHANSA - AIR CANADA - SAS

TRAVEL HEADQUARTERS A Division of Intercity Equity Corporation • B.C. REG # 23817

1279 Pacific Boulevard, Vancouver, BC V6Z 2R6

Uudet juuret – Uudet Tuulet kirja, välähdyksiä Vancouver Finlandia Clubin toiminnasta vuosilta 1971 – 2006, on ilmestynyt. Kirja on kirjoitettu erittäin mielenkiinto isella tavalla: se vie lukijan mukanaan aikaisiin tapahtumiin ja helposti voi kokea sen tunnelman, joka Klubin toiminnassa vallitsi! Tämä kirja on ulkonäöltään erittäin kaunis; varikuvat, selvä teksti suomeksi ja englanniksi ja kauniisti suunniteltu kokoonpano takaavat sen, että lahjaksikin kirjan voi antaa. Reflections of the club activities among Finns on the west coast of Canada during the last 35 years. Their communal efforts helped new immigrants in finding their places in their new homeland and created many new and lasting friendships.

Postal code: Kovakantinen, värikuvilla varustettu kaunis kirja, sopii myös antaa lahjaksi ystävälle. A hard cover, beautiful book with colour photos. Can be given as a gift to a friend. Kirjan hinta/Price: $ 35.00 Käsittely ja postikulut $14.95 Handling/Shipping (Kanada ja USA) (North America) Yhteensä $ 49.95 Total Maksu shekillä/Cheque payable to: Vancouver Finlandia Club 6540 Thomas Street Burnaby, B.C. V5B 4P9 EI LUOTTOKORTTEJA/ NO CREDIT CARDS


14

Länsirannikon Uutiset • West Coast News

Kirkot / Churches

Huhtikuu Kotikirkossa

E M M A U S LUTERILAINEN KIRKKOKOTI http://www.geocities.com/emmauskirkko

Mämmiä, piirakoita, pullaa ym. pääsiäisen herkkuja. Paljon hyvää käytettyä tavaraa. Tule paikanpäälle. Tervetuloa! Palmusunnuntaina kaksikielinen jumalanpalvelus klo 11. Suomalainen seurakunta perustettiin palmusunnuntaina 1980. Tervetuloa!

Muistathan miten pitkäperjantaita vietettiin nuoruudessamme? Koko päivässä oli harras tuntu. Emmauksessa kokoonnumme jumalanpalvelukseen klo 11:30. Ehtoollinen. Tervetuloa! Pääsiäisen aamu koitti – valo voitti – ilo saapui - toivo tuli! Pääsiäisen jumalanpalvelus Emmauksessa klo 11:30. Kuoro. Tervetuloa! Saarna piispa Jorma Laulaja, konsulit, Finnish Canadian Festival Orchestra, kirkkokuoro, korsukuoro, juhlatarjoilu. Tervetuloa! Nanaimossa aamukirkko lauantaina 25.4. klo 10:30 Hope Lutheran-kirkossa, osoite 2174 Departure Bay Rd Victoriassa iltapäiväkirkko klo 2:30 Grace-kirkossa, 1273 Fort St. Tervetuloa! Piispa Laulaja vierailee myös Westbankissä maanantaina 27.4. klo 1 pm Grace Lutheran Church 1162 Hudson Rd., Westbank. Tervetuloa! Hyvälaatuisia huonekaluja, kodin tarvikkeita ym. kirkon eteisaulassa.Tule tekemään tarjous. Varat seurakunnan hyväksi! Keräämme uuteen kattoon varoja. Apua tarvitaan! Lähetä tai tuo lahjasi kirkolle. Kiitos! *** Muista isiesi ja äitiesi kirkkoa, suomalaista luterilaista seurakuntaa testamentissasi! UUTISIA, TIETOJA ja HARTAUS numerosta 604-521-0533. English Worship every Sunday at 10 am – Finnish at 11:30 am Pyhäkoulua useana sunnuntaina!

”On Kristus ylösnoussut, mä häntä palvelen…” Tämä valloittava sanoma on suurinta, mitä kukaan voi tässä syvään lamaan vajonneessa maailmassa julistaa. Jeesus Kristus, Jumalan Poika elää tänä päivänä! Ja Hän on kaikkivaltias Hallitsija, Auttaja, Vapahtaja ja Parantaja. Miljoonat kristityt kautta maailman rakastavat ja palvelevat häntä. Nyt on aika meidän suomalaistenkin yhtyä mukaan ja julistaa kodeissa ja kirkoissa ”Kristus on ylösnoussut!” Su 5.4. HERRAN SANA KESKELLÄMME Pyhäaamu Kotikirkossa klo 10. Ehtoollinen. Klaus Lehtimäki ja vanhimmat. Suomalainen pyhäkoulu lapsille. English service at 11 am. Samuel Tedder English Sunday School for children

PÄÄSIÄISEN JUHLATILAISUUDET 10.4. Ristin juhla Pitkäperjantaina klo 11 Se on kaksikielinen erikoisjuhla, johon kuuluu yhteysateria ja ehtoollinen. Mukana muusikot Tapani ja Outi Alopaeus Victoriasta. Kotikirkon kuoro laulaa ja aiheena on meidän Herramme ristin työ. Sun 12.4. Glorious Resurrection Morning at 11 am. All English speaking folk will sing and worship together. Pastor Samuel Tedder preaching. 12.4. Pääsiäispäivän iltana klo 18 Kristus on ylösnoussut! Tule ja elä mukana Kotikirkon kuoron laulujen, solistien, juhlavan pääsiäismusiikin, Raamatun kirjoitusten ja runouden juhlassa, joka kertoo Mestarimme kärsimyksistä Getsemanessa, Golgatan ristillä ja huipentuu kirkkaaseen ylösnousemuksen aamuun. Hauta on tyhjä. Jeesus elää! Juhlassa on mukana myös Tapani ja Outi Alopaeus. Päätössana Samuel Tedder. Iloista pääsiäistä kaikille! Su 19.4. SANAN ÄÄRESSÄ Pyhäaamuna klo 10. Pastori Samuel Tedder. Pyhäkoulu lapsille. English service at 11 am. Sunday School for Children Su 26.4. UUTTA VOIMAA JUMALALTA Pyhäaamuna klo 10 Klaus Lehtimäki. Pyhäkoulu lapsille English service at 11 am. Sunday School for children Torstaisin Rukousta ja Raamattua klo 19 Fridays Youth @ 7:30 pm. PUHELINSANA 604 324-4447 Ilmoitukset ja hartaushetki KOTIKIRKOSSA VOIT KOHDATA JUMALAN!

SE SUOMALAINEN

KOTI KI RKKO

EMMAUS LUTHERAN CHURCH

BETHEL-SEURAKUNTA BETHEL CHURCH

6344 Sperling Ave., Burnaby, B.C. V5E 2V4 Jukka Joensuu, pastori

Puh: 604-521-7927

Kotipuhelin 604-469-4811 Matkapuh: 604-488-9434 E-mails: jjoensuu@telus.net or jukkapoika@yahoo.com

Tervetuloa Emmaukseen

Pastor

Samuel Tedder

Pastori

Klaus Lehtimäki Kotipuhelin

604 451-4500

PUHELINSANA 604 324-4447 (vaihtuu tiistaisin) www.kotikirkko.bc.ca Toimisto puh. 604 325-5414 Suomalaista televisio-ohjelmaa netissä www.TV7.fi

1920 Argyle Drive, Vancouver BC V5P 2A8

Pastori

Mark Vainio Kotipuhelin 1 604 795-9994

Puhelin ja fax 604 325-5414

USP’n aluekokous Sudburyn suur-Juhlilla USP’n Puhemiehistö kokoontuu 2009 kevätkokoukseensa Helsingissä 16-17.4.2009. Esityslistallamme on mm. Kaksoiskansalaisuusanomuksien tilanne, “Passitoimisto Salkussa”-projektin tilanne sekä kirjeäänestys esitelmän tilanne, ym, ym.

Suomesta vieraileva pastori

Veijo Heikkilä julistaa pääsiäissanomaa: Perjantaina Huhtikuun 10, kello 16 Äikiällä (Vancouver) (tiedustelut puh. 604-986-5162)

Lauantaina Huhtikuun 11, kello 12 Campbell River (tiedustelut puh. 250-923-8356 tai cell 250-205-0559)

Lauantaina Huhtikuun 11, kello 16 Nanaimossa (Hope kirkossa, 2174 Departure Road, Nanaimo) Pastorit Tuomas Jäntti ja Markku Murtonen avustavat.

Kaikki sydämellisesti tervetulleita kokouksiin! Vapaaseurakunnat

USP’n seuraava “Virallinen Täysistunto” tapahtuu Helsingissä 24-25.5.2010 joten on jo aika USP’n jäsenyhdistyksien alkaa ajattelemaan mahdollisia aloitteita ja edustajien valintaa istuntoon. Sudburyn Aluekokous on tärkeä osa tässä prosessissa sillä seuraava virallinen Kanadan alueen edustajien kokoontuminen on juuri ennen istuntoa (ehkä sunnuntaina 23.5.2010. Tämä ei kuitenkaan ole vielä varmistettu). Kokouksen tehtävän on Kanadan-alueen vara-puhemiehen ja hänen varahenkilönsä vahvistus tai uusien valinta. Toivon että USP’n Kanadan-alueen jäsenyhteisöt osallistuvat runsaslukuisina aluekokoukseen Sudburyssa Laurentian Yliopiston Opettajaseminaarin tiloissa (kokouksen aika ja paikka ilmoitetaan tarkemmin USP’n Web-sivulla www.USP.fi ja suur-juhlien Web-sivulla: www. finlandiavillage.ca/suurjuhlat2009 Toivotan kaikki asiasta kiinnostuneet USP’n Kanadan-alueen kokoukseen ja ottamaan osaa Kanadan Suomalaisten 70 Suurjuhlaan. Kiitos avustanne. Niilo K. Saari, Deputy Speaker, Canada Region, Finnish Expatriate Parliament 34 Hillcrest Dr. Lively, ON Canada P3Y 1A8 Tel: 705-692-3823 FAX 705-692-4029 Cell: 705-929-2801 USPCanada@gmail.com www.usp.fi


HUHTIkuu 2009 APRIL

15

Perheuutiset / Family News Tuija Salokanteleelle Hyvää ja Iloista Syntymäpäivää sekä Onnellista Jatkoa toivoo kaikki sukulaiset ja ystävät

kuva: MLH

Huhtikuun 2009 nimipäivät 1 Raita, Pulmu 2 Pellervo 3 Sampo, Veeti 4 Ukko 5 Palmusunn., Irene, Irina, Ira, Iro 6 Ville, Vilho, Vilhelm, Viljami,Vili 7 Allan, Ahvo 8 Suoma, Suometar 9 Michael Agricolan- ja suomenkielen päivä Elias, Eelis, Eeli, Eljas 10 Pitkäperjantai, Tero 11 Verna 12 Pääsiäispäivä, Julia, Julius, Juliaana, Janna

13 2. Pääsiäispäivä, Tellervo 14 Taito 15 Linda, Tuomi 16 Jalo, Patrik 17 Otto 18 Valto, Valdemar 19 Pilvi, Pälvi 20 Lauha 21 Anssi, Anselmi 22 Alina 23 Yrjö, Jyrki, Jyri, Jori, Yrjänä 24 Pertti, Albert, Altti 25 Markku, Marko, Markus 26 Terttu, Teresa 27 Kansallinen veteraanipäivä, Merja

Tervehtien kaikkia tuttuja, samalla toivoen pikaista tapaamista. Toivotan lehden lukijoille Jumalan siunaamaa lämmintä kesää ja mielyttävää vanhenemista näissä merkeissä — Kiitollisuudella Esko

Ristin viholliselle

K

errotaan naisesta, joka joutui synnyttämään lastaan katoliseen sairaalaan. Kun hän makasi sairaalan vuoteella, silmään osui seinällä oleva krusifiksi, Jeesus ristille naulittuna. Se loukkasi häntä tavattomasti. Hän pyysi hoitajaa poistamaan sen seinältä. Mutta hoitaja selitti, että tämä on katolinen sairaala, ja heillä pidetään krusifiksejä seinällä. Sitä ei oteta pois. Nainen oli sitkeä kannassaan ja pyysi, että sen päälle pantaisiin peite. Siihenkään ei hoitaja suostunut. Tämä tuleva äiti vihasi niin tuota ristiä, että hän päätti, että hänen lapsensa ei ainakaan saisi tuota nähdä. Kerrotaan, että lapsi syntyi eikä koskaan nähnyt ristiä, hän syntyi sokeana. Risti on kristinuskon ja sielun pelastumisen symbooli. Se on ihmiskunnan ainoa toivo. Siksi miljoonat kantavat ristiä kaulaketjuissaan ja muissa koruissaan. Miksi sitten ristiä vihataan? Et kai sinä vihaa ristiä? Jokaisen on hyvä heti tietää, että kaikille ristin vihaajille käy huonosti. Luepas mitä apostoli kirjoittaa: ”Sillä monet, joista usein olen sen teille sanonut ja nyt aivan itkien sanon, vaeltavat Kristuksen ristin vihollisina, heidän loppunsa on kadotus…” Fil.3:18.19. Ei voi olla suurempaa tuhoa ristin vihaajalle. Tuhon syy on se, että ihminen on tahallaan hyljännyt ainoan mahdollisuutensa pelastua kadotuksesta. Sama Paavali, joka oli perillä Jumalan salaisuuksista enemmän kuin kukaan muu, kirjoittaa: ”Sillä minä olin päättänyt olla teidän (korinttolaisten) tykönä tuntematta mitään muuta, paitsi Jeesuksen Kristuksen, ja hänet ristiinnaulittuna.” 1.Kor.2:2. Risti ja ristin mies Jeesus Kristus on lopullinen ratkaisu, elämän tai kuoleman valinta. Risti kirkon katolla tai seinässä julistaa sitä, että Jumala armahtaa syntiinlangenneen. Ristillä maksettiin koko maailman syntivelka. Ristin sanoman vastaanottaja pelastuu tuomiosta. Asia on niin yksinkertainen, että kaikki voivat sen uskoa ja omistaa. On sellaisiakin, jotka eivät suoranaisesti vihaa ristiä, mutta pitävät sitä hullutuksena. Heillekin käy todella huonosti. Raamattu sanoo heistä hyvin tarkasti: ”Sana rististä on hullutus niille, jotka kadotukseen joutuvat, mutta meille jotka pelastumme, se on Jumalan voima.” 1 Kor.1:18. Huomaatko, Kristuksen risti ei ole vain symbooli. Risti ja usko ratkaisee kaiken! — LM

Donations to West Coast News

Kiitos! / Thank you!

Matti & Unda Seppänen $50.00

To advertise in West Coast News contact: Mainostaa Länsiranikkon uutisissa yhteydet : Marja-Liisa Hassinen 604 324-5116 / wcn.edit@telus.net

kuva: MLH

kuva: MLH

28 Ilpo, Tuure, Ilppo 29 Teijo 30 Mirja, Miia, Mira, Mirva, Mirjami, Mirka, Mirkka

”Hetkien Helminauha” Pujotan helmiä hetkien lankaan, Lahjaksi minulle ne soi ikuisuus. Enemmän sain kuin nyt tajuankaan Jokaisen päiväni Armo on uus. Toisissa helmissä väri on musta, toisissa kirkkaus kimmeltävin, joissakin purppuran punerrusta, kaikissa loiste on ihmeellinen. Aina en ymmärrä nauhaani lainkaan, kysyvin katsein vain kummastelen. Tuonkin mä tuohon, mistä sen sainkaan? Itse kaikkia toivonut en. Kuitenkin näin on mun nauhani parhain Viisaus suuri kun järjesti sen. Hetkeni herkät myöhään ja varhain Kantavat helmiä ikuisuuden. — Tekijä tuntematon

Kaarinan kuvat Karina Ramsay A fresh sheet of ice at the Richmond Olympic Oval.


16

HUHTIkuu 2009 APRIL

Länsirannikon Uutiset • THE West Coast News

Happy Easter! Free delivery in Victoria and Nanaimo on the 5th of April, 2009 Coffee

Chocolates

Pauling Juhla Mokka Coffee Pauling Presidentti New Presidentti Dark Kulta Katriina

$ 8.99/ 500 g $ 8.99/ 500 g $ 8.99/ 500 g $ 8.99/ 500 g

condiments Meira Mustard Mild, Strong, Hot & Garlic Turun Mustard Hot, Strong or Mild Ground or Whole Cardamom

$ 2.49/ea $ 2.49/ea (reg. $ 2.99) $ 0.99/ea

Fazer “Wiener” Chocolates Fazer Chocolates Assorted Fazer “Exclusive Thins” Dark, Milk, Mocha, White Avec French Pastilles Fazer Present Chocolate Blue Chocolate Bar Milk Chocolate with berries Dark Chocolate Bar Hazelnut Chocolate Bar Marianne Crisp Chocolate Bar Marianne Chocolate Dragee

Cheese Lappi Emmental Muenster Viola

Herring Small jars $ 3.99/ea Large jars $ 5.99/ea Tin $ 9.99/ 850 g

BREADS Finntoast very good! Piparkakkuja Four Grain Cereal or Rye Cereal Siljans Rye Crisp Leksands Siljans Rye Crisp Leksands Linkosuo Varras Crisp Nokkos Varras Fazer Crisp Rye Fazer Oululainen Kaneli korppuja Sokeri korppuja

$ 3.99/ ea $ 12.99/ box $ 4.99/ea 200 g $ 4.99/ ea $ 4.99/ea 200 g $ 4.99/ea 200 g $ 4.99/ea 200 g $ 4.49/ea 150 g

Candy $ 18.90/ kg $ 18.90/ kg $ 18.90/ kg $ 4.99/ ea

Abba Herring PK Herring Monarch Herring

$ 8.99/ box $ 4.49/Box 159 g $ 9.99/Box 320 g $ 2.49/ea 80 g

$ 2.99/ ea $ 4.99/ bag $ 3.99/ 500 g $ 1.99/ 400 g $ .99/ 200 g $ 6.99/ ea $ 6.99/ ea $ 2.49/ 200 g $ 3.99/ 370 g $ 4.49/ 400 g $ 4.49/ 400 g

Marianne Candy $ 4.99/ea 220 g Fazer Salmiakki Pastilles 1.69/ea, Fazer Turkish Pepper $ 3.99/ea 180 g, Fazer Tutti Frutti $ 4.99/ea 300 g Halva Anis or Eucalyptus $ 1.99/Bag Halva Licorice Bars $ 0.95 Halva $ 4.45/ea 300 g Bag Halva Salted Licorice $ 3.99/ea Box Halva Mega Mix $ 4.99/ea 400 g Salmiakki Pastiles $ 2.49/ea 120 g Tupla Chocolate $ 1.49/ea Sisu Pastilles, Fresh Mint or Salmiakki $ 1.79/ea

JAms & sugars Felix Lingonberry Jam Rae sokeri “Pearl Sugar” Sirkku palasokeri “Cube Sugar”

Thank you for your support!

Welcome to our Specialty Store! La Charcuterie Deli

$ 2.99/jar $ 3.99/ 500 g $ 3.99/ 500 g

19080 – 96th Avenue Unit #8 • Surrey (Port Kells), BC Tel. 604 882 0881 • Fax 604 882 0119 • email: kahil1@aol.com Home Delivery available – call and ask Salam


Länsirannikon Uutiset / West Coast News