Page 1

Lähettäkää v. 2006 VFCn jäsenmaksut ajoissa, kiitos! Please renew your VFC membership for 2006.

Valuuttakurssi 29.11.-05 Euro D CAD = 1.383 Euro D USD = 1.182

Länsirannikon Uutiset The West Coast News 6540 Thomas Street, Burnaby, BC Canada V5B 4P9 Joulukuu 2005 December

Joulurauhaa kaikille! Christmas Peace to everyone!

Hyvää Uutta Vuotta! Happy New Year!


2

Länsirannikon Uutiset / West Coast News

Joulukuu 2005 December

VANCOUVER FINLANDIA CLUB 6540 Thomas Street, Burnaby, BC V5B 4P9 Vancouver Finlandia Club Tiedustelut: / For inquiries call: Rachel Kuisma – 604 936 8424 Jäsenmaksut 2005: Elinaikaisjäsen (Yksityinen) Pariskunta Yksityinen Opiskelija/Lapsi Huom.: Jäsenetuna PohjoisAmerikassa asuville kuuluu Länsirannikon Uutiset lehti (ei opiskelijoille/lapsille)

$150 $25 $25 $5

Membership Dues 2005: Lifetime Member (Single) Couple Single Student/Child Note: Free West Coast News subscription included for North American members (except student/child)

Lähetä kaavake ja maksut / Send application & dues to: Vancouver Finlandia Club Attn: Rachel Kuisma 6540 Thomas Street Burnaby, BC V5B 4P9 Shekki nimellä / Make cheque payable to: Vancouver Finlandia Club

Jäsenkaavake/ Membership form Nimi/Name: ________________________________________ Osoite/Addr.________________________________________ ________________________________________ Postikoodi/Postal code: _______________________________ S-posti/E-mail: ______________________________________ Uusi jäsen/New

LÄNSIRANNIKON UUTISET THE WEST COAST NEWS 6540 Thomas St., Burnaby, BC. Canada V5B 4P9 E-MAIL / S-POSTI: ronericson@shaw.ca • WCN.editor@shaw.ca VFC: www.vcn.bc.ca/vfc WCN: www.vcn.bc.ca/vfc/the_west_coast_news.htm Publisher/Julkaisija: Editor/Päätoimittaja: Mailing/Postitus: Treasurer/Rahastonh.: Printing/Lehtipaino:

Vancouver Finlandia Club Ron Ericson 604 327 9595 Avoin/Vacant Katja Yip 604 931 3251 Horizon Publications Ltd., Vancouver, BC

Advertising rates/Ilmoitushinnat 1/1 page/sivu: ........................................ $ 250.00 1/2 page/sivu: ........................................ $ 150.00 1/4 page/sivu: ........................................ $ 75.00 1/8 page/sivu: ........................................ $ 40.00 business card size/käyntikorttikoko: ..... $ 25.00 small ad/pieni ilmoitus ........................... $ 20.00 + GST Subscription rates/Tilaushinnat 1 year / 1 vuosi: Canada $ 25.00 USA, Finland, Other countries / Muut maat: $ 45.00 CAD. GST and airmail included / GST vero ja postitus (lentoposti ulkomaille) sisältyvät hintaan. Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa, tammi-helmikuun lehti on kaksoisnumero. Lehteen tarkoitettu materiaali tulee toimittaa ylläoleviin osoitteisiin viimeistään kuukauden 20pvä. Toimitus pidättää oikeuden hyljätä tai editoida julkaistavia artikkeleita. Editor

Entinen jäsen/Current Member numero/No: ______

FINLANDIA FISH & GAME CLUB Jäsenkirjuri: Eila Itkonen 2004 – 5652 Patterson Ave. Burnaby, BC. V5H 4C8 Puh. 604 430 5330 Jäsenmaksut: Pariskunta $ 35.00 Yksityinen $ 23.00 Jäsenmaksuun sisältyy: B.C. WILDLIFE FEDERATION JÄSENYYS sekä lehti “The Outdoor Edge” ole hyvä ja kirjoita sekki nimellä: Finlandia Fish & Game Club Seuraava kokous jouluk. 14 klo 19:00 Scandinavian Centre, 6540 Thomas Street, Burnaby, BC KAIKKI ENTISET JA UUDET JÄSENET TERVETULOA!

Vancouver Finlandia Clubin JUMPPA LOMALLA Lisätietoja: Raili Wikman 604 941 8940 Vancouver Finlandia Clubin KIRJASTO avoinna Centerin aukioloaikoina. Lisätietoja: Marja Mattila 604 515 4257

Vancouver Finlandia Clubin PURPURIT PIKKU-PURPURIT Scandinavian Centre 6540 Thomas St. Burnaby, BC. Purpurit: Helena 604 278 0144 Pikku-Purpurit: Anne 604 939 2269

Finnish Heritage Society Puheenjohtaja: Ray Rinta 604 325 4721 Jäsenkirjuri: Kalevi Sissonen 604 437 0132 E-mail: sissonen@telus.net

SOTAVETERAANIT Puheenjohtaja: Allan Hakkarainen 604 460.0328 Sihteeri: Eino Kyynäräinen 604 942 9321 Veteraanit kokoontuvat joka kuukauden toinen keskiviikko kello 12:00 Scandinavian Centre, 6540 Thomas St., Burnaby, BC

BINGO!

BINGO!

BINGO!

Boardwalk Gaming Centre 7155 Kingsway, Burnaby, B.C. avoinna paivittain pelaajille. Ensimmainen istunto: Toinen istunto: Kolmas istunto: Myohaisistunto:

11:00 – 14:15 14:30 – 17:45 18:30 – 21:45 22:00 - ---

Kannattamalla “Boardwalk” Bingoa kannatat myos Vancouver Finlandia Clubin toimintaa. Clubissa on monia aktiivisia toimintaryhmia, jotka saavat tukea juuri naista bingon tuloista, kuten esim. Kansantanssijat, Kirjasto, Suomen kielen koulu, Musiikkiryhmat, Lansirannikon Uutiset etc.

Bingon pelaajat: “Boardwalk Gaming Centre” odottaa!

HYVÄ LEHDEN TILAAJA: Oletko muistanut tarkistaa koska tilauksesi menee umpeen. Muista uusia tilauksesi ajoissa ! WCN

!!! HUOMIO !!! TOIMITUKSELTA!!! Kaikki lehteen tarkoitettu materiaali tulee olla toimituksessa VIIMEISTÄÄN joka kuukauden 20 päivä Postita sähköpostilla: ronericson@shaw.ca tai postiosoitteeseen, jonka löydät etusivulta. Please, send all material for West Coast News by the 20th day of each month, ads in greyscale PDF-file, articles in MS-WORD, photos in JPEG/TIFF.

Please send by E-mail: ronericson@shaw.ca

TOIMIHENKILÖT Puheenjohtaja Riitta Enridge 604 526 0172 Varapuheenjohtaja Markku Kuisma 604 936 8424 Sihteeri Liina Marshall 604 453 4544 Rahastonhoitaja Kristiina Morrison 604 540 2500 Jäsenkirjuri Rachel Kuisma 604 936 8424 JOHTOKUNTA Bill Vuorensivu 604 590 5032 Henry Lahti 604 873 1934 Don Staley 604 433 9853 Arno Forslund 604 942 6323 Kyösti Sutela 604 435 3212 Marita Kareinen 604 931 2516 YHTEYSHENKILÖT Bingo edustaja Riitta Enridge 604 526 0172 Fish & Game Kalevi Itkonen 604 430 5330 Huvitoimikunta Marita Kareinen 604 931 2516 Sports Kosti Uusikartano 604 434 6066 Jumppa Raili Wikman 604 941 8940 Kirjasto Marja Mattila 604 515 4257 Korsukuoro Peter Mokkonen 604 460 1872 WCN-Lehti Ron Ericson 604 327 9595 Purpurit Helena Rutkowski 604 278 0144 Pikku Purpurit Anne Viitanen-Szefer 604 939 2269 Sotaveteraanit Allan Hakkarainen 604 460 0328 FinnFun koulu Marja Mattila 604 515 4257 Finland House Society Arno Forslund 604 942 6323 Finnish Heritage Society Henry Lahti 604 873 1934 KSK Kristiina Morrison 604 540 2500 Ikäihmisten Yliopisto Ella Saarinen 604 324 4608 Heritage Music Group Henry Lahti 604 873 1934

Vancouver Finlandia Clubin JOHTOKUNNAN KOKOUS joka kuukauden 3:s torstai klo 19:00 Scandinavian Centrellä 6540 Thomas St. Burnaby, BC.

ARVOISA JÄSEN, Oletko muistanut suorittaa VFC’N vuotuisen JÄSENMAKSUSI. ELINAIKAISJÄSENYYDEN HINTA ON VAIN $150.00 Näin säästyt jokavuotiselta muistamiselta ja takaat LANSIRANNIKON UUTISTEN kestotilauksen


Joulukuu 2005 December

Editorial 6.12 juhlimme Suomen 88:ta itsenäisyyspäivää. Hyvät ystävät! Muistakaamme, että joulukuun 6:s päivä ei ole mikään tavallinen arkipäivä. Suomalaiset sotilaat tekivät suuren uhrauksen voitokkaan talvisodan aikana ja itsenäisyys saatiin säilymään myöskin jatkosodan loppuselvittelyissä. Itsenäisyys ei ole mitenkään itsestään selvä asia, vaikka jokainen maan ja heimon halu on päättää omista asioistaan. Vapaustaisteluja käydään nykyäänkin monella maailman kulmalla. Suomi on suhteellisen nuori maa itsenäisten valtioiden joukossa, mutta paljon on nuorempiakin, kuten esimerkiksi -90 luvun alussa itsenäistyneet Itä-blockin maat, monet niistä itsenäistyivät jo toista kertaa. Suuri joukko Karibian Saarista ja Afrikan koloneista itsenäistyi viime vuosikymmenien kuluessa, myöskin Israel on yksi niitä juniorimaita. Suomen itsenäisyystarianan voisimme aloittaa vaikkapa vuodesta 1809 jolloin 650- vuotta kestänyt yhteys Ruotsin kuningaskuntaan loppui. Ruotsi oli siinä vaiheessa kyllästynyt loputtomiin rajaselkkauksiin ja sotiin Venäjän kanssa ja luovutti Suomen maakunnan Tsaarivallalle jonkinlaisena rauhanpalkintona. Ruotsi menetti niihin aikoihin maita Napoleonille ja Norjan

Lukijan osasto / Letters to the Editor Lukijan osastoon lähetetyissä kirjeissä täytyy olla lähettäjän osoite ja puh.no mukana (jota ei julkaista), sekä kirjoittajan nimi (julkaistaan).

Länsirannikon Uutiset / West Coast News

maan joka myöhemmin liitettiin kuningaskuntaan uudelleen josta Norja vihdoin irrottautui vuonna 1905. Venäjän Tsaarivalta antoi aluksi Suomelle melkoisen autonomian itsehallintoon, mutta rajoituksia alkoi kuitenkin ilmestyä 1800-luvun loppua kohden ja jossain vaiheessa suomalaisia nuoria miehiä alettiin kutsumaan Venäjan sotaväkeenkin mikä aiheutti melkoisen siirtolaisbuumin - suomalaiset merimiehetkin joutuivat kantamaan taskuissaan Venäjän passia. Ensimmäisen maailmansodan tappiot ja rasitukset saivat aikaan suuren levottomuustilan Venäjällä ja tilanne johti kahteen vallankumoukseen (maaliskuussa ja lokakuussa) vuoden 1917 aikana ja vihdoin keisarivallan kaatumiseen. Tämä sekasorto mahdollisti Suomen irtaumisen Venäjästä. 15.11.1917 Suomen eduskunta hyväksyi nk. valtalain jonka mukaan kaikki valta Suomessa kuului eduskunnalle ja Suomi tullaan irroittamaan Venäjän hallinnasta. P.E. Svinhufvudin ”itsenäisyyssenaaati” antoi joulukuun 4 päivänä hallitukselle ehdotuksen Suomen tasavallan hallitusmuodosta. Joulukuun 6 päivänä eduskunnan äänestyksen jälkeen, 100 ääntä puolesta ja 88 vastaan, senaatti antoi Suomen kansalle itsenäisyysjulistuksen. Tämän vuoksi hyvät ystävät, joulukuun 6 päivä ei ole mikään tavallinen arkipäivä. Kansainvälisesti tärkeä itsenäisyystunnustus saatiin Leninin johtamilta bolsevikeilta tammikuun alussa 1918

samoinkuin Ruotsilta, Ranskalta ja Saksalta. Kuitenkin USA:n ja IsoBritanian tunnustuksia saatiin odottaa parin vuoden ajan, ei hällä väliä, Kanadakin odotti aikoinaan samanlaista tunnustusta 64-vuotta (1867-1931). Pian itsenäistymisen jälkeen Suomessa käytiin punaisten ja valkoisten joukkojen välinen verinen “sisällissota” johon osallistui myöskin Suomeen jääneitä venäläisiä, saksalaisia ja ruotsalaisia vapaaehtoisia. Tarton rauhansopimus v. 1920 vahvisti itsenäisen Suomen ja Venäjän rajat ja (suurvaltojen) Kansainliitto määräsi Ahvenanmaan kuuluvan Ruotsin vaatimuksista huolimatta Suomelle. Itsenäisyydestä nautittiin lähes 22vuoden ajan, mutta sitten Suomen aseveljet ja sotasisaret joutuivat puolustamaan kotimaata urheasti “talvisodassa,” eikä Suomi antanut periksi myöskään jatkosodan aikana jolloin Hitlerin ja Stalinin salaisten sopimusten perusteella Venäjän puna-armeija jyräsi Baltian maiden ja Puolan itäosan yli. Lopuksi Suomi joutui vielä käymään nk. Lapin Sodan jossa entinen liitolainen Saksa jouduttiin ajamaan asevoimin maasta pois. Itsenäisyyden hinta oli kallis ja uhraukset suuret. Suomen maa-alueesta menetettiin yhteensä 12% ja sotakorvauksia jouduttiin maksamaan 300 miljoonan dollarin arvosta. Suurvaltojen Kansanliitto olisi tietenkin voinut vaikuttaa huomattavasti neuvottelujen kulkuun ja pitää Venäjän sotakorvausvaatimukset kohtuullisina,

mutta kiinnostuksen puuttuessa asia kuitattiin ”Venäjän sisäisenä asiana.” Sotavelat maksettiin ja Suomesta on ajan mittaan kehittynyt johtava teollisuusmaa jonka laivateollisuuden ja IT teollisuuden tuotteet tunnetaan kaikkialla. Suomen riippumattomuuslinjaa Venäjä yritti häiritä -60 luvulla lähettämällä erilaisia “nootteja” jotka kritisoivat Suomen sisäpoliittisia päätöksiä. Pres. Kekkonen kävi niistä monet neuvottelut Venäjän johtajien kanssa. Vielä -70 luvullakin Venäjä alkoi painostaa yhteisten sotaharjoitusten pitämistä Suomen Armeijan kanssa. Viimeinkin vuonna 1989 Presidentti Mihail Gorbatsov Suomen vierailun aikana tunnusti selväsanaisesti Suomen puolueettomaksi maaksi. Vuonna 1995 Suomi liittyi EU:n jäseneksi ja on nopealla aikataululla irrottautunut Venäjän vaikutuspiiristä, vuonna 1999 Suomen markka kiinnitettiin euroon (silloin 5,945 markkaa oli 1 euro) ja eurosta tuli vuonna 2002 Suomen virallinen käteisvaluutta. Suomen puolueettomuuslinja on juuri nyt mikroskoopin alla ja aktiivisen pohdiskelun alaisena. Puolustustilanteen tullen, pärjätäänkö yksin vai harkitaanko liitymistä NATO:n, tuleeko Euroarmeija hankkeesta mitään? Tiedämme kaikki, että lähes joka maalla on armeija, ellei omaa, niin jonkun toisen. Hyvät ystävät muistakaamme, että joulukuun 6 päivä ei ole mikään tavallinen arkipäivä. – Ron Ericson ©2005

F U N F O R T H E W H O L E FA M I LY The Vancou ver Finlandi a Sports Club

FINN FINN-SKI DAY

Toimituksella on oikeus lyhentää tai jättää julkaisematta sopimaton kirjoitusmateriaali. — WCN.Editor@shaw.ca

Suomen itsenäisyyden 88- vuotisjuhla pidetään Finnish Manorilla, su. joulukuun 4 päivänä. Alkaen klo. 14:00 Järjestää Länsirannikon Sotaveteraanit Sotaveteraaniosaston puurojuhla kesk. Jouluk. 14. 2005. klo 12:00 Sentterillä. Tuokaa kannuruokia Food Bankille.

Cross-Country Day Trip to Manning Park Sunday, January 7th, 2006 << Phone (604) 731-8818

to confirm. When booking mention ‘The Flying Finns’ group >>

$54 $49 Adults

Seniors / Children

3

Sit back, have a nap and enjoy the ride in a chartered luxury coach. Included in your day trip cost are wine, cheese, pepperoni, crackers and juice.

TURVALLISUUSAJON TEHO-OPETUSTA ANNETAAN Asiakkaan autolla, kaikissa ajokorttiluokissa. Asiantuntevaa tehoopetusta nuorimmista vanhempiin Englannin-ja Suomenkielilla. Luo pohja turvallisempaan autoiluun koulutetun, kokeneen ja taysin laillistetun ajo-opettajan opastamana. Hintatiedustelut ja ajantilaukset: Juhani Jokinen, Professional Driver and Safety Instructor

PRO-ACT TRAINING & CONSULTING Tel: 604 937-5279, Cel: 604 219-4257 Fax: 604 937-5259, e-mail: proacttraining@shaw.ca


4

Länsirannikon Uutiset / West Coast News

Joulukuu 2005 December

Kalaruoka Etelä-Savossa tehty selvitys raportoi, että kalatiskeissä myydään turhan usein kalaa, jonka laadussa on toivomisen varaa. Kala tunnetaan vaativana elintarvikkeena. Kalan laatu heikkenee taatusti, jos se joutuu päiväkausia odottamaan paistinpannulle, uunin ritilälle tai pakastimeen pääsyä. Suomen kansa on hoidellut kalan säilyvyyttä rankalla suolaamisella ja muilla kansan hyväksi tietämillä kotikonsteilla. Perusongelman kalansyöjä ja sitä ravinnoksi laittava on aina tiennyt: kalan rakenne ja koostumus on sellainen, että herkuttelun voi unohtaa, jos kalan pyytämisen ja nauttimisen välinen aika venähtää paria vuorokautta pitemmäksi. Kalan laatu alkaa muuttua nopeasti sen jälkeen, kun se on otettu hengiltä. Kala on tältä osin ratkaisevasti erilainen elintarvike kuin liha, jonka tummumista herkkusuut pitävät suorastaan suosituksena. Kalan käsittelyn asiantuntijat muistuttavat, että kalan säilyvyyttä auttaa sen varovainen esikäsittely. Ehkä tässä on yksi kansantajuinen selitys sille, että kalatiskeissä eniten ongelmia on fileoiduissa ja kypsissä kaloissa sekä myös kylmäsavu- ja graavikaloissa. Kala on erinomainen elintarvike, joka kelpaa ravinnoksi kaikkialla maailmassa. Sitä arvostetaan niin merien, järvien ja jokien äärillä kuin sisämaissakin. Suomalaisille on annettu suosituksia siitä, miten usein kalaa sopisi syödä. Viime vuosina suunta on ollut se, että on suositeltu kalan lisäämistä ruokapöydässä. Toivottavasti kalatiskien laatuongelmat eivät nyt ala huolestuttaa kuluttajaa tarpeettomasti. Melkein aina ongelmilla on tapana korjaantua, kun niihin kiinnitetään huomiota. On syytä olettaa, että kalan hyvä maine itäsuomalaisessa ruokapöydässä ei ihan pienten syiden vuoksi notkahda. Täällä kala on iäti ollut kovassa kurssissa, ostettiinpa sitä elintarvikeliikkeiden kalatiskeistä, torien kalapöydistä tai narrasipa harrastuskalastaja sen pöytään suoraan järvestä. — Kyösti Pienimäki

Book Review

It’s the Finn in me is a bi-lingual (English & Finnish) book of poetry in which the poet Kaarina Brooks pours her inner Finnish-soul into powerful melancholy writings about her life experiences, relationships with people, straight talk about life and death and so on. Her translations are very skillful and convey all the deep emotions of the poems. I was fascinated by the poem “On the Shore – Rannalla.” maybe, because it had very little of the gloom and doom. “Winds of Time”, “Don’t Say It’s Wrong” and “Elvi” touched me in some unexplainable ways. The book contains 63 pages of clearly laid-out poetry plus some nice pictures. For the lovers of poetry heavy on emotion. Ron Ericson

ISBN 0-9735152-0-1 On the Shore I stand alone on the shore. A while sailboat heels against the wind. Tears tighten my throat. I want to go out with you again. In our blue-hulled boat and feel the waves curl ‘round, our floating world. Honestly, my love, I wouldn’t have complained so much of seasickness and boredom, had I known our voyage together would end so soon.

CHRISTMAS CONCERT AND DANCE Saturday Dec. 17. 2005 Scandinavian Community Centre 6540 Thomas St. Burnaby

Program 8 PM, Dance 9 PM Runeberg Chorus Purpurit Folk Dancers Dance Music by “MIDNIGHT SUN” Tickets $15.00 from the Centre office, also at the door

Sponsored by Finland’s Svenska Klubben

We Dare to Dream: Finns in Canada A young bride reluctantly steps off a soot-covered train, afraid her future will be as grim as the desolate landscape of the tiny mining town; a seven year old girl strains to haul a case of bootleg liquor up a steep stairwell; a man leaves his family in their tiny cabin in the autumn forest for work, knowing he won’t be back until spring; and women in town call out to guide their husbands through pollution clouds so thick they can’t find their way home any other way... These are just a few of the experiences of Finnish immigrants who came to Canada around the turn of the century. Like many of the immigrants to Canada at that time, the Finns were desperately poor. These stories and others are to be included in a new one-hour documentary called We Dare to Dream: Finns in Canada by Edmonton’s Karvonen Films. “It celebrates the contributions of Finnish immigrants to Canada as seen through the literary works and selective interviews of key Finnish authors and surviving Finnish historians” says Producer Pirkko Karvonen. “It’s about their struggle for survival in the New World and the legacy they left behind.” says Karvonen. Karvonen Films has already received three broadcast licenses, from Access TV, Canadian Learning Television and Book TV. These stations will broadcast the finished film across the country. To raise additional funding for the project Karvonen Films are selling “Dream” scarves; hand woven cashmere and silk scarves for donations of $100 dollars or more. Donors will also receive a finished their choice of a DVD or video for their family. “These stories are as much a part of the Canadian culture as they are the Finnish-Canadian experience. And they need to be told.” To make your donation please send a cheque or money order to Karvonen Films, 2001-91 Avenue, Edmonton, AB T6P 1L1 Canada. If you would like to be part of this kind of film email pirkko@karvonenfilms.com — Ron Ericson

Lapsuuteni Joulu Joulu on minulle muistojen aikaa, kauas vuosien taakse, taas mietteissäni palaan. Muistojen kultaamat, lapsuuden joulumuistot, metsästä kuusen haku ja tuvassa herkkujen tuoksut. Aamusta iltaan äidillä kiirettä riitti, kun suurelle perheelle joulua valmisti. Leipoi hän tortut, piiraat, piparit ja paljon muuta olihan meitä niin monta herkkusuuta. Joulun yhdessä aloitimme laululla “Enkeli taivaan”, Isän voimakasta laulua ja sitä tunnelmaa vieläkin kaipaan. Kertoi vanhemmat myös meille Jeesuksesta, Beetlehemin pienestä Joulun Lapsesta. Kuusen alta jaettiin ne jännittävät paketit, kauniisti papereihin käärittynä, sukat, paidat lelut ja jouluraketit. Kun alkoi hiljetä jo laulun, leikin, riemun äänet, minä onnellisena ja vasyneenä painoin isän syliin pääni. Kuin unesta minä muistoistani herään, pois on äiti ja isä, eivät ole he täällä enää. Heitä tänäkin jouluna lämmöllä muistan, askeleet johtaa kirkkopuistoon, haudalle. Minä muistoista rakkaista heitä kiitän, kynttilän haudalle sytytän, ja käteni yhteen liitän. —Tainan Helmi


Joulukuu 2005 December

Länsirannikon Uutiset / West Coast News

The Vancouver Finlandia Club P R E S E N T S

PIKKUJOULU / CHRISTMAS PARTY

PUB

December 18. 2005 at 5 pm at the Scandinavian Centre

NIGHT Wednesday, Dec. 21, 2005

Everyone Welcome Young and Young at heart

Come to the Centre for a beer after the game! Finland vs. Latvia Wednesday, Dec. 21, 2005 Scandinavian Community Centre 6540 Thomas Street Burnaby,BC V5B 4P9 Tel: (604) 294-2777 Hockey Canada World Jr. Under 20 Pre-Competition Finland vs. Latvia Bill Copeland Sports Centre 7:00pm Tickets $20 each reserved seating, available at the Express office. (604) 473-GOAL

Come and enjoy an evening of Christmas music and songs

Lihanjaosta Teemu Keränen opettaa Perhossa Suomessa eränkäyntiä, erämatkailua ja riistanhoitoa paikalisessa Kansanopistossa. Varsinaista lihaa saa suomalaisesta hirvestä n. 80% teuraspainosta, kun luuttomaksi leikkaaminen tehdään jäähtyneestä ja riiputetusta ruhosta. Isoin sonnin elopaino tähän tietoon on ollut 583 kg (7,5 vuotias sonni.) Sonneilla painon kehitys jatkuu käytännössä 10 ikävuoteen asti, mutta naaraiden painonkehitys pysähtyy vasojen aiheuttaman rasituksen takia 3-4 vuoden seutuvilla. Kuitenkin 4 vuotiaiden lehmien teuraspainot ovat selvästi yli 160 kg ja samanikäisten sonnien n. 190 kg. Otantaaineisto on suhteellisen iso ympäri maata tehtyjen ynnäilyjen perusteella sisältäen muutaman tuhatta hirveä. 48 % lihasta on luista keittolihaa, 22 % luutonta paistia, 17 % palapaistikamaa ja 13% irrotettua luuta. Koska seuruejahdissa lihan jakaminen aiheuttaa joskus tuskaa, suurin jae eli keittoliha irrotetaan usein vielä rustoista sekä pikkuluista ja jauhetaan jauhelihaksi. Itse karsastan tätä ja olen koettanut suosia sitä, että jako-osalliset saavat lihasäkkinsä suunnilleen kaikkia osia oikeassa suhteessa sisältävinä ja saavat keittää tai jauhaa oman halunsa mukaan. Helpoin homma on silloin, kun saadaan vähintään ½ hirveä per mies ja jokainen saa puolikkaansa leikata miten lystää. Kokonainen hirvi/ metsästäjä on vielä parempi, mutta sitten jo itketään, että tuo toinen sai isomman... Lihanjaossa ihmisen typeryys ja raadollisuuus pääsee oikein loistamaan. Siinä mielessä teidän systeemi on paljon mielekkäämpi: ampuja pitää ja jakaa miten haluaa tai on jakamatta. Teillä lihan saaminen tai saamatta jääminen perustuu omaan kykyyn metsästää eikä manttaalin kokoon ja röyhkeyteen jakoosista sovittaessa. Tosin monissa porukoista arpa jo laulaa ja vikinät ovat jääneet vähemmälle. —Teemu

A bell is not a bell until you ring it. A song is not a song until you sing it. Oscar Hammerstain

Refreshments served including Joulupuuro (rice pudding) Santa Claus will visit (please bring a small gift for your child) Event is free and sponsored by Finnish Canadian Fish and Game Club Donations for the food bank would be greatly appreciated

5


6

Länsirannikon Uutiset / West Coast News

Joulukuu 2005 December

Suomen Eduskunnan puhemies Paavo Lipposen vierailu Vancouverissa 3.11 Puhemies Lipposelle, hänen valtuuskunnalleen ja paikallisille kutsuvieraille oli järjestetty Vancouverin Konsulaatin taholta vastaanotto Westin Bayshore Inn:n juhlasalissa. Kunniakonsuli Harri Jansson piti esittelypuheen ja senjälkeen puhemies Lipponen ylisti (erittäin sujuvalla englannin kielellä) meitä ulkosuomalaisia liikuttavassa puheessaan. Hän kertoi vastaanoton olleen lämpimän joka paikkakunnalla jossa he olivat vierailleet ennen Vancouveria (Ottawa, Toronto ja Thunder Bay, täältä matka jatkui Victoriaan. -Puhemies Lipponen, mikä on puoluejako nykyään Eduskunnassa? “Suomessa on 3-puoluetta jotka saavat 20-25% äänistä ja ne ovat suuruusjärjestyksessä; keskusta, sos. demokraatit ja kokoomus. Koaliittiohallituksessa on nyt kekustapuolue, Matti Vanhanen pääministerinä, sos. demokraatit ja ruotsalainen kansanpuolue, siis 200 edustajaa ja yksi kamari.” -Suomen presidentin vaalit ovat tulossa, mitkä ovat näkymät vaalien kannalta? “Viimeisimmät mielipidetutkimukset antoivat Haloselle ensimmäisellä kierroksella 58% äänistä, Niinistölle 20% ja Vanhaselle 15%, mutta kampanjahan on vasta alkamassa.” -Mikä on polttavin poliittinen keskustelunaihe Suomessa? “Tällä hetkellä kuumin aihe on hedelmöityshoito, eli millaisille pareille esim. naispareille, minkälainen oikeus heille voidaan antaa hedelmöitymiseen. Tärkeysjärjestyksessä talous ja työllisyys, siis millä saisimme suurimman osan työikäisistä ihmisistä työllistettyä. Suomen 8% työttömyyslukema on eurovaltioiden keskitasoa alempana, mutta alemmaksi pitäisi päästä.” -Lopuksi, kuinka NATO:n liittymishanke etenee? “Siitä jonkun verran keskustellaan, mutta yksikään puolue ei näytä olevan halukas asiaa esittämään. Sellaista voimakasta hanketta ei tallä hetkellä ole näköpiirissä.” —Artikkeli & kuvat, Ron Ericson

Puhemiehen ja valtuuskunnan vierailu Vancouverissa 3.11 Kuvassa Puhemies Paavo Lipponen ja Suomen Vancouverin kunniakonsuli Harri Jansson

Leena Mökkönen Vancouverista, ja Tapio Pekkola Suomesta

Puhemies Paavo Lipponen kuvailee millainen kokemus oli NHL'n jääkiekko-ottelu

Outi Kuma ja Marja Mattila Kansanedustaja ja ent. huippu-urheilija Arto Bryggare


Joulukuu 2005 December Hyvä ulkosuomalaisjärjestö, Suomessa on nautittu poikkeuksellisen lämpimästä ja kauniista syksystä. Helsingissä on edelleen lehdet puissa ja komeat ruskan värit. Presidentinvaalikampanjat alkavat pikkuhiljaa käynnistyä Suomessa. Tiedotteessamme annamme tietoa ennakkoäänestyksestä ulkomailla. Äänestyspaikoista tiedottavat ulkosuomalaislehdet ja edustustot, ja äänestyspaikat tulevat myös oikeusministeriön nettisivulle www.vaalit.fi, jolla on muutenkin paljon tietoa vaaleista. Presidenttiehdokkaat esitellään marraskuun Suomen Silta -lehdessämme. Suomi-Seura on saanut uuden ulkosuomalaisparlamentin sihteerin Tina Nordqvistin, jonka esittely myös tiedotteessamme. Terveisin Suomi-Seura ry Uusi parlamenttisihteeri Ulkosuomalaisparlamentin uusi sihteeri Tina Nordqvist aloitti 1.11. työnsä Suomi-Seurassa, kun edellinen sihteeri Tina Strandberg siirtyi toisiin tehtäviin. Uusi Tina on ennen ollut mm. ulkoasiainministeriössä töissä ja on ollut ulkosuomalaisena eri puolilla maailmaa, viimeksi Saksassa, Berliinissä, ja Virossa, Tallinnassa. Koulutukseltaan hän on valtiotieteen maisteri. Yhteyttä saa mm. sp-osoitteesta tina.nordqvist@suomi-seura.fi Ennakkoäänestys ulkomailla tasavallan presidentin vaalissa vuonna 2006 Tasavallan presidentti valitaan suoralla, tarvittaessa kaksivaiheisella vaalilla. Jos kukaan ehdokkaista ei saa ensimmäisessä vaalissa yli puolta annetuista äänistä, toimitetaan toinen vaali, jossa ehdokkaina ovat kaksi ensimmäisessä vaalissa eniten ääniä saanutta ehdokasta. Toisessa vaalissa enemmän ääniä saanut ehdokas on valittu tasavallan presidentik-si. Presidentin toimikausi on kuusi vuotta. Ensimmäinen vaali toimitetaan sun-nun-tai-na 15. tam-mi-kuu-ta ja mahdollinen toinen vaali sunnuntaina 29. tammikuuta 2006. Kaksi samanlaista ilmoituskorttia Presidentinvaalissa äänioikeutettuja ovat kaikki Suomen kansalaiset, jotka täyttä-vät 18 vuotta vii-meis-tään en-sim-mäisen vaalin vaalipäivänä, 15. tammikuuta 2006. Myös ulkosuomalaiset, joilla ei ole kotikuntaa Suomessa, ovat äänioikeutettuja. Kaikki äänioikeutetut, joiden osoite on väestötietojärjestelmässä, saavat Vä-estö-re-kis-teri-kes-kukselta kaksi sa-manlaista ilmoi-tuskor-ttia (ilmoitus äänioikeu-des-ta). Niistä toi-nen on tarkoitettu käytettäväksi ensimmäisessä vaalissa ja toinen toisessa vaa-lis-sa. Kortit lähetetään viimeistään 22. joulukuuta. Jos henkilö ei ole saanut ilmoituskorttia, hän voi ottaa yhteyttä maistraattiin tarkistaakseen, onko hänellä äänioikeus. Helsingin maistraatin puhelinnumero on +358 9 695 441. Kaikkien maistraattien yhteystiedot löytyvät Internetistä osoitteesta www.maistraatti.fi Ennakkoäänestys ulkomailla ja kotimaassa Äänioikeutettu saa äänestää ennakolta kotimaan yleisessä ennakkoäänestyspaikassa tai ulkomailla ennakkoäänestyspaikkana olevassa Suomen edustustossa. Ulkomailla ennakko-ää-nestys on ensimmäisessä vaalissa 4. - 7. tammikuuta ja toi-sessa vaalissa 18. - 21. tammi-kuu-ta. Useissa ulkomailla olevissa ennakkoäänestyspaikoissa ajan-jak-so on kuiten-kin lyhy-empi. Suomessa ennakkoäänestys ensimmäisessä vaalissa on 4.-5. ja 7.-10. tammikuuta ja toisessa vaalissa 18.-24. tammikuuta. Eräissä ennakkoäänestyspaikoissa ajanjakso on lyhyempi. Suomen yleiset ennakkoäänestyspaikat ovat kiinni loppiaisena 6. tammikuuta. Tiedot yleisistä ennakkoäänestyspaikoista Suomessa ja ulkomailla sekä niiden aukioloajoista ovat nähtävillä oikeusministeriön vaalisivuilla www.vaalit.fi. Ennakkoäänestyspaikkoja voi tiedustella myös maksuttomasta palvelunumerosta suomeksi + 358 800 1 57575 ja ruotsiksi + 358 800 1 38383. Vaalipäi-vänä 15. tammikuuta (ja mahdollisen toisen vaalin vaalipäivänä 29. tammikuuta) saa äänestää vain ilmoituskorttiin mer-kityssä äänestyspaikassa Suomessa. Äänestys-pai-kat ovat avoin-na kello 9-20. Henkilöllisyystodistus mukaan Äänestäjän on esitettävä selvitys henkilöllisyydestään niin vaalipäivän äänestykses-sä kuin ennakko-äänestyksessäkin. Henkilöllisyystodistuksen tulee olla kuvallinen. Myös ilmoituskortti on hyvä ottaa mukaan. Äänestäjälle annetaan äänestyslippu ja ennakkoäänestyksessä lisäksi vaalikuori ja lähetekuori sekä tarvittaessa lähetekirjelomake. Äänestäjä merkitsee äänestyslippuun sen ehdokkaan numeron, jonka hyväksi hän antaa äänensä. Merkintä on tehtävä äänestyskopissa tai muutoin siten, että vaalisalaisuus säilyy.

Länsirannikon Uutiset / West Coast News

7

Tietoa ja tuloksia vaalisivuilla www.vaalit.fi Oikeusministeriön vaalisivuilla osoitteessa www.vaalit.fi on mm. perustietoa äänestämisestä ja tiedot koti-maan ja ulko-maan ennak-ko-ää-nes-tys-pai-koista ja niiden aukioloajoista. Sivuilla on myös ehdokasluettelo sekä tulospalvelu. Vaalisivuilla on tietoa myös ruotsiksi ja englanniksi. Ennakkoäänestyspaikkoihin materiaalia Suomi-Seurasta Mikäli olette vaalitoimitsijana presidentinvaalin ennakkoäänestyspaikassa tai ylipäätään mukana ennakkoäänestyksen järjestämisessä, toivomme teidän antavan mahdollisimman pian tietonne meille, sillä lähetämme mielellämme erilaista materiaalia Suomi-Seurasta jaettavaksi äänestyspaikalla. YLE Radio Finlandin Kantapöydän ohjelmistoa Lauantaina 5.11. Kantapöydässä The Fins Theatre Company Lontoosta. Kolme nuorta teatterialan ammattilaista Salme Unkurin vieraana. Lauantaina 12.11. puhutaan eläkeläispaluumuutosta. Maila Andersson palasi Suomeen eläkkeelle neljäntoista Yhdysvalloissa vietetyn vuoden jälkeen. Mukana myös Suomi-Seuran seniorineuvoja Helena Balash. Toimittajana Brita Jokinen. Lauantaina 19.11. tutustumme kansainväliseen kulttuurikeskukseen Caisaan Helsingin sydämessä. Toimittajana Salme Unkuri. Lauantaina 26.11. aiheena on kansainvälinen lapsuus. Haastateltavina opettaja Jonne Karanko ja IB-lukiolainen Emilie Aarnio Helsingin Kansainvälisestä koulusta. Toimittajana Salme Unkuri. Lista suomalaisista lastenlevyistä internetissä Suomalaisen musiikin tiedotuskeskus (Fimic) on julkaissut listauksen suomalaisista lastenlevyistä internetissä osoitteessa www.fimic.fi/lastenlevyt Heijaa, pomppaa ja rokkaa – Suomalaisia CD-levyjä lapsille -listaus sisältää tiedot ja kuvauksen yli 200 markkinoilla saatavana olevasta äänitteestä. levyt ovat koonneet ja arvioineen Pauliina Linnosaari ja Tuula Saarela, ja sen ”epäviralliset alkusanat” on kirjoittanut M.A. Numminen. Näin laajaa suomalaisten lastenlevyjen listausta ei ole aiemmin toimitettu julkiseen käyttöön. Lisätietoja: www.fimic.fi, info@fimic.fi, puh. (0)9-6810 1313, fax 682 0770 Muistathan, että suomalaisia levyjä, elokuvia, kirjoja ja muita tuotteita voit kätevästi tilata Suomi-Seuran tuotevälityksen kautta. Lisätietoja: www.suomi-seura.fi (”Tuotteet”) tai info@suomi-seura.fi, puh. +358-9-684 1210, fax 684 12140 Alfa-kielioppi nyt myös äidinkielen opetukseen Alfasoft Oy on nyt tuottanut tietokoneohjelmiston, jonka avulla on mahdollista opiskella suomen kielen kielioppia kokonaisvaltaisesti täysin uudella tavalla. Tämän Alfa-tuoteperheeseen liittyvän äidinkielen opetusohjelman sisältörakenne on suunniteltu suomalaisten koulujen äidinkielenopetuksen opetusvaatimusten mukaiseksi. Ohjelmakokonaisuus koostuu erillisistä Oppi- ja Harjoituskirjaohjelmista. Oppikirja + Harjoituskirja on todella laaja ja laadukas ohjelmapaketti. Harjoituksia on runsaasti kaikentasoisille opiskelijoille, ja uusi tekniikka sekä pedagogiset oivallukset kieliopin opettamisessa tekevät opiskelusta mielekästä ja miellyttävää. Ohjelmisto kattaa koko kieliopin ja vastaa opetussuunnitelmia niin sisällöltään kuin laajuudeltaan aina ala-asteelta lukiotasolle saakka. Laajin Harjoituskirja sisältää oman osion, jonka harjoitukset on suunniteltu erityisesti maahanmuuttajien tarpeisiin. Tämä osio sisältää myös oppimista helpottavan viisikielisen sanaston sekä muista Alfa-tuotteista tutun äänituen. Kaikki maahanmuuttajille suunnatut harjoitukset on myös äänitetty. Alfa-kieliopin avulla opettaja pystyy säästämään aikaa, samalla kun yksilöllinen eri oppimistyylejä ja -tarpeita tukeva opetus helpottuu. Ohjelma on oiva eriyttämisen apuväline, koska se palvelee kaikentasoisia oppilaita ja ottaa huomioon erilaiset oppijat (auditiiviset, visuaaliset ja kinesteettiset oppijat). Koulu saa oppi- ja harjoituskirja-ohjelmista valmista tulostettavaa materiaalia, jota voi käyttää myös silloin, kun atk-laitteet eivät ole oppitunnilla käytettävissä. Oppilaat saavat mahdollisuuden opiskella kielioppia uudella tehokkaalla, innostavalta ja kannustavaa, välitöntä palautetta antavalla tavalla ilman välttämätöntä jatkuvaa opettajan ohjausta. Monipuolinen harjoitustyyppivalikoima, itseohjaava tekniikka ja helppokäyttöinen käyttöliittymä takaavat sen, että vaikeimmatkin asiat opitaan nopeasti ohjelman avulla. Ohjelman antama palaute auttaa havainnollisesti huomaamaan sen, mihin asioihin kunkin oppilaan kannattaa keskittyä. Alfakieliopin avulla yksilöllisten kielellisten vahvuuksien tukeminen ja mahdollisten heikkouksien karsiminen on todella vaivatonta. Ohjelman helppokäyttöisyyden vuoksi erillistä käyttökoulutusta tai kurssitusta ei tarvita. Toimitamme edelleen suomen kielen Alfa-aapinen 2000-ohjelmaa sekä englannin, ruotsin, saksan, ranskan, venäjän ja espanjan kielten ohjelmia. Lisää tietoa kaikista tuotteistamme löydätte internet-sivuiltamme osoitteesta http://www.alanammattilaiset.net, missä kaikki tuotteemme on esitelty. Jatkuu s.17


8

Länsirannikon Uutiset / West Coast News

SCANDINAVIAN COMMUNITY CENTRE EVENTS & INFORMATION BULLETIN 6540 Thomas St., Burnaby V5B 4P9 Call #604-294-2777 for further info • Fax 604 294-5932 email: info@scandinaviancentre.org website: www.scandinaviancentre.org Contact the office if you wish to have bulletins e-mailed or faxed to you.Mailouts only by individual societies to their members. Membership fees are very low!

OFFICE HOURS Monday through Friday 12 noon to 7 p.m. Saturday 10 a.m. to 2 p.m. / Closed Sundays and Holidays Book your business for a daytime workshop, seminar, picnic or luncheon on a WEEKDAY at very competitive rates!

Fall / Winter 2005 Events Nov 6 (Sun) 12 noon to 4 p.m. “Welcome to Norway” Craft Fair. Come and start your Christmas shopping - Norwegian sweaters, baked goods, rosemaled items, calendars and much, much more. Everyone welcome – Have lunch and visit a while - Openfaced sandwiches etc available in the Lounge area. Organized by S.O.N Sleipner Lodge. Nov 11 (Fri) 12 noon – Scandinavian Seniors monthly luncheon – YES, this is Remembrance Day. Bring a plate of cakes or sandwiches to share and pay $2 each for coffee etc. Everyone welcome 55+. Christmas Ham luncheon tickets on sale at $10 each today for December 9th. Purchase today or call Aslaug 604 733 6664 and reserve before Dec 3rd. Nov 12 (Sat) – Wild Game / Hirvipeijaiset / Dinner Dance – 6:30 p.m. Happy hour – 7:30 p.m. Dinner – Dance 9 p.m. to music by Hannu Lambert & Co. Advance tickets only, before Oct 30th. Tickets 2 for $50 or 1/$30 Call Marita 604 931 2516 or Riitta 604 526 0172 or from the Centre’s office. Nov 14 th – We will be looking for help with Christmas decorations during this week for Danish House (Foyer & outside lights); Finland House (Lounge); Sweden House (Upstairs). And for the week of the 21st Norwegian House (Hall). Nov 19 & 20th (Sat / Sun) 11 a.m. to 4 p.m. Swedish Christmas Market – a building full of crafts, imports, baking & much more for your shopping pleasure. Lunch & coffee in the Lounge area. NO MORE SELLERS TABLES AVAILABLE. Organized by Swedish Cultural Society. Nov 24 (Thu) Bridge Tournament – a fundraiser for the Scandinavian Centre. $$ PRIZES, PRIZES $$ 9 a.m. coffee; 9:30 am Tournament. Tickets $20, delicious lunch included. For all nationalities – members and non-memebers. Nov 25 (Fri) Torskeklubben’s Christmas Dinner Dance – more details later. Nov 26 (Sat) 1 p.m. Genealogy drop-in. Volunteer experts on hand to assist you with your search for your Nordic roots. $2 fee includes coffee. Organized by the Scandinavian Cultural Society. Nov 27 (Sun) 11 a.m. to 4 p.m. Scandinavian Craft Fair – A wide variety of crafts, baking, imports and more – finish your Christmas shopping here …. Lunch & coffee available in the Lounge area. Organized by VFC Purpurit Finnish Folkdancers. Dec 3 (Sat) Scandinavian Business Club Christmas Dinner Dance. 6pm Tickets $50 a person( payable in advance), to reserve call Bjarne at 604 528-9290 / Henrik at 604 244-9300 or susan-henrik@shaw.ca Dec 4 (Sun) Lutefisk Dinner – organized by S.O.N. Sleipner Lodge. All welcome. Details TBA. Dec 6 (Tue) Finland’s National Day Dinner Dance. Organized by Finland House Society. Details TBA Dec 9 (Fri) 12 noon. Scandinavian Seniors Christmas Ham Luncheon. $10 tickets must have been reserved before Dec 3rd by purchasing your tickets at the November luncheon or by calling Aslaug Virding at 604 733 6664. Dec 9 (Fri) Swedish Christmas Dinner. Organized by the Swedish Cultural Society. Details TBA Dec 11 (Sun) Icelandic Children’s Christmas Party. Organized by the Icelandic Canadian Club of B.C. Dec 13 (Tues) Danish Christmas by the Fireside. Organized by Danish House Society. Details TBA Dec 14 (Wed) Norwegian Family Christmas. Organized by Norwegian House Society for all ages. Norwegian-style rice pudding, lefse, Norwegian Christmas cookies, coffee & juice. Traditional singing around the Christmas tree in English & Norwegian, Goodie bags for the children, children’s crafts. Please call ahead so we have kids ages and know how much baking & rice pudding we need to make. More details TBA Dec 17 (Sat) 1 p.m. Genealogy drop-in. Volunteer experts on hand to help you with your search for your Nordic family roots. Organized by the Scandinavian Cultural Society. Dec 17 (Sat) Finland Svenska Klubben’s Christmas Concert & Dance.8pm tickets $15 per person, from George 604 4659758, the Centre’s office, or at the door. Dec 18 (Sun) Finnish Christmas Party, 5 pm. No Admission fee, Santa will drop by, goodies for kids, rice pudding and coffee, Chris Hamilton children’s musical entertainer will perform live. Organized by Finnish Canadian Fish & Game Club.

Joulukuu 2005 December

SCANDINAVIAN COMMUNITY CENTRE Sign up now for the Scandinavian Centre’s 7 day Alaskan Cruise Fundraiser Sails June 28th, 2006 from Vancouver on Holland America’s Volendam. Only a $500 p.p. deposit is needed to hold your cabin (the deposit is refundable, should you change your mind, until balance is paid on April 1). See posters at the Centre for the Ports of call and the prices for Inside, Outside and Balcony Cabins as well as 3rd and 4th person rates.

SPRING PLANTSALE Help support the Centre’s fundraising Spring Plantsale. When you divide & clean-up your flower beds this Fall, plant some perennials, shrubs or small trees in containers for the Centre to sell at this sale. For info or to donate plants call Ingrid Lyth (Danish House) 604 936 6069; Carolyn Thauberger (Norwegian House) 778 999 6339; Christina Mitlewski (Sweden House) 604 461 2488 or Helina Clement (Finland House) 604 275 1620.

LANGUAGE CLASSES Regular language classes and Folk Dance groups re-started in September Next series starts in January. Danish Childrens’ & Adults Language classes. Contact: Elin Beall rhbeall@telus.net or 604 737 1994 Danish Parents and Tots – the third Saturday morning of each month. Contact: Elin Beall 604 737 1994 or rhbeall@telus.net Finnish: Children: contact: Marja Mattila marja_mattila@hotmail.com Adult classes: contact: Sirpa Smeds ssmeds@shaw.ca or 604 536 3533 Norwegian: Adults or Children: contact: Nina 604 988 4146 (until mid October) then Tor Olufsen 604 294 2777 Norwegian conversation & coffee on Sunday evenings at 7 p.m. in the Norwegian room: Contact: Eva Lindzen 604 581 3376 or elindzen@shaw.ca Swedish: Children: Contact: Eva Andersson 604 921 1580 Adult classes: Contact: Astrid 604 228 9160 or Monica 604 987 6086

FOLKDANCE GROUPS AND BEGINNERS DANCE LESSONS Scandinavian Folk Dancers: Contact: Wendy 604 685 7405 or see http://www.vcn.bc.ca/scandi Purpurit Finnish Folk Dance group: Beginners Dance Course. Come and learn basic Finnish couple and folk dance steps on Tuesday nights from 7 p.m. to 9 p.m. Foxtrot, waltz, schottische, mazurka, polka, humppa etc. All ages welcome! Course fee $40; Vancouver Finlandia Club members $1‘5; Drop-in fee $5. Instructor: Helena Rutkowski.

Join the lively crowd at the Scandinavian Centre’s

New Years Eve Dinner Dance December 31st 6:30 p.m. Cocktails 7:00 p.m. Smorgasbord Dinner 9:00 p.m.—1 am. Live Dance music by “the Silver Stars” 4 piece band terrific dance music for all ages & all nationalities Cost: $60 p.p. if pre-paid by Dec 27th ($70 p.p. if paid late) Includes hats, noisemakers & champagne to toast in the New Year together with your friends & family Tickets from the Centre office 604 294 2777 All table seating is pre-arranged— so be sure to advise us in advance if you wish to be seated together with special friends or family 6540 Thomas Street, Burnaby (off Kensington near Freeway exit)


Joulukuu 2005 December

PAULAN PAKINA Sawubona. Se tarkoittaa “tervehdys”, Nguni-heimon kielellä Melkein tasan 150 vuotta sitten David Livingstone oli kuullut Makololo heimolta, että lähettyvillä oli valtavat putoukset. He olivat antaneet putouksille oman nimensä, “Mosi-oa-Tunya”, “The smoke that thunders”. Makololo-heimon päällikkö, Sekelutu, itse ohjasi Livingstonen putouksille pienellä kanootilla Zambesi-joella. Livingstone kuitenkin antoi putouksille toisen nimen “Victoria Falls”, ja sillä nimellä maailma oppi tuntemaan nämä mahtavat jättiläiset. (“Livingstone’s heart was buried in Africa and his two loyal companions Susi and Chuma, took on the arduous task of carrying his enbalmed body and his papers on a dangerous 11-month journey of more than 1600 kilometres to Zanzibar so that his body could be returned to England and buried in Westminster Abbey.”) Ote on “South-African Airlines” –lehdestä. Nousu Johannesburgista oli kauhea. Kone heittelehti sivuittain ja ehdin jo ajatella, että tännekö me tulimme kuolemaan. Kesti kauan, ennenkuin kone tyyntyi ja rauhoittui. Onneksi heti tuotiin juomia, jotka rauhoittivat sydäntä ja vatsaa. Livingstone on pieni kaupunki, vaikka se oli aikanaan silloisen Pohjois-Rhodesian pääkaupunki. Lentokenttä oli yhtä pieni kuin ennenkin, Johnin muistojen mukaan. Hän asui siellä lapsena parisen vuotta. Hotellin bussi haki meidät kentältä ja ainoa hyvä tie kulki kaupungin läpi. Sekin oli kuoppainen ja näkymät olivat masentavia. Kaikkialla näkyi vain rappeutuneita taloja ja maleksivia ihmisjoukkoja. Bussi meni elokuvateatterin ohi, jossa John oli aikanaan nähnyt monta Disney ja –Villin Lännen elokuvaa. Saimme myöhemmin tietää, että se oli vieläkin käytössä, mutta oli todella nähnyt parempia päiviä. Syyskuun 20, Zambesi Sun Resort Saavuimme upeaan Hotelliin, jonka alueet olivat aidat-

tu. Paikan nimi oli “Zambesi Sun Resort”. Kysyin kuljettajalta, kuinka pitkä matka on putouksille. Hän nauroi ja sanoi, että kahden minuutin kävelymatkan päässä. “Olkaa kuitenkin varovaisia, kun poistutte hotellin alueelta . Kaikkialla liikkuu epämääräistä väkeä, jotka haluavat tulla teille oppaaksi”, hän neuvoi. Hotellin aulan edessä oli meitä vastassa alkuasukassotureita, jotka esittivät heimotanssia rumpujen tahdissa. Iltapäivä oli kuuma, mutta halusimme heti lahteä putoksia katsomaan. Hotellihuone oli valmiiksi tehty viileäksi ilmastointilaitteilla ja purimme matkalaukut. Huone oli upea ja ihmettelin koko hotellialueen rikkaan tuntuista ympäristöä. En ole koskaan ollut näin hienossa paikassa, ja kuitenkin hotellin ulkopuolella vallitsi äärimmäinen köyhyys. Kaikki hotellin rakennukset olivat ympyrässä ja kaksikerroksisia. Ympyrän keskellä vihreää ruohikkoa, upea uima-allas kaartuvine siltoineen. Sillan yli pääsi katoksen alle baarille. Suuri ulko -ja sisäilmaravintola olivat sillan toisella puolella. Kävely putouksille kesti 5 minuuttia, sillä hotellin alueelta poistuessa täytyi kirjoittaa nimet kirjaan, josta nimi täytyi myös löytyä takaisin tullessa. Valtava kohina kuului joka puolelta ja pienta tihkusadetta ilmestyi putouksilta kovasti tervetulleena. Tien varrella oli kyltti jossa varoitettiin apinoista, paviaaneista (baboons) ja muista villieläimistä. John käveli edellä videokameroineen ja minä löntystelin kauheassa kuumuudessa perässä. Muita ihmisiä ei sillä hetkellä ollut näkyvissä. Yht’äkkiä ilmestyi vierelleni valtava paviaani. Se käveli pystysuorassa muina miehinä ohitseni. Kurkustani ei tullut ääntä, ja vaikka olisin huutanut Johnille, ei hän olisi kuullut, silla putouksien kohina oli valtava. Kaiken lisäksi olisin ehkä pelästyttänyt paviaanin. Se marssi kuitenkin ohi aivan rauhallisesti ja meni tien varrella olevalle roskapöntölle, käänsi sen ylös-alaisin, söi sieltä jotain ja hävisi pensaik-

Länsirannikon Uutiset / West Coast News koon. Victorian putoukset ovat täysi ihme. Minulla on ollut onnea nähdä Niagaran -ja Iguassun putoukset vuosia sitten, mutta John oli oikeassa. Nämä olivat vertaansa vailla. Ja tällä hetkellä olimme vain Zambian puolella. John kertoi, että 50 vuotta sitten aitauksia ei ollut ja ihmiset pääsivät aivan putousten jyrkille reunoille. Olisin jäänyt siihen paikkaan, sillä tihkusade oli kerta kaikkiaan ihanaa siinä kuumuudessa. Muita ihmisiä ilmestyi paikalle ja Etelä-Afrikan (englannin kielen) murre on mielestäni kaunista kuultavaa. Suurin osa turisteista tulee Etelä-Afrikasta, ja Zambesi Sun Resort on heidän rakentamansa ja omistamansa. Kävelimme vielä eteenpäin ja filmasimme putouksien kaunista sateenkaarta. Joimme “sun-downers” omassa baarisamme uimaaltaan kaarisillan takana. Palvelu oli nopeaa ja kohteliasta. Kaikki olivat pukeutuneet samaan Afrikan väreihin kuuluvaan puuvillapaitaan. “Aah, tämä on elämää”, sanoin Johnille. Mutta pieni omantunnon ääni alkoi kolkuttaa. Heti hotellin ulkopuolella oli elämä aivan toisin. Afrikan omat hajut, rikkinäiset kengät, talohökkelit ja likaiset lapset ojissa leikkimässä roskajätteiden joukossa. Illastimme ulkoilmaravintolassa. Kuumuus oli häipynyt ja tuulen henkäys tuli putouksil-

ta. Hyttysten vaara oli suuri näilla alueilla, joten emme unohtaneet ottaa malariapillereitä. Syyskuun 21. Zambesi Sun Resort. Aikainen nousu aamulla. Ihana aamiainen ulkoterassilla. Seisovat pöydät notkuivat mitä ihmeellisimmistä ruuista. Silmäni söivät enemmän kuin vatsa jaksoi ja vähän aikaa levättyämme lähdimme vaeltamaan kohti Zimbabwen rajaa. Taas nimi kirjaan, kun poistuttiin hotellin turvalliselta alueelta. Tällä kertaa menimme suoraan maantielle, joka johti kohti rajaa. Maantiellä näytti kävelevän muitakin turisteja, joten se teki heti turvallisen tunteen. Läkähdyttävä kuumuus alkoi jo tuntua, vaikka kello oli vasta puoli 10. Kävelimme pitkän tovin ja vastaantuleva vanhempi pariskunta sanoi, että raja ei ole kaukana. Jouduimme kuitenkin kaikenlaisten kaupustelijoiden uhreiksi. Sanoimme heille, että emme aio ostaa mitään, mutta se meni kuuroille korville. Puolen tunnin hiostavan marssin jälkeen näkyi raja. Passeja tutkittin kovasti ja leimoja iskettiin parille sivulle, meidän täytyi myös maksaa siitä, 30 Amerikan dollaria kummaltakin. Kun astuimme ulos tullista, juoksi eteemme ainakin 5 taxinkuljettajaa. Valitsimme heistä nuoreimman, sillä hän kuulosti osaavan parhaiten

9

englantia. Hänen taxinsa oli samanlainen kuin muittenkin. Tuulilasi rikki, ovenkahvat poissa ja hyvä ilmastointilaite, rikkinäiset ikkunat. Hinnasta sovittiin ja hän ajoi meidät pari sataa metriä eteenpäin portille, jossa luki Victoria Falls National Park. Pääsymaksu 60 dollaria yhteensä meiltä. Ajattelimme viettää tunnin siellä ja taxikuski lupasi odottaa. John oli aikaisemmin sanonut, että Zimbabwen puolelta putoukset ovat mahtavammat. Oikeassa hän oli. Kävely putouksille oli jälleen vain 3 minuuttia ja koska muita turisteja oli vähän, koko alue oli kuin meitä varten. En koskaan tule unohtamaan vesimassan määrää ja ääntä. Ympärilä oleva puisto oli hyvin hoidettu eikä paviaaneja näkynyt. Näköalapaikkoja oli kymmeniä, mutta en siinä kuumuudessa jaksanut kävellä kaikkiin kohtiin. Jäin istumaan penkille ja vain katselin alhaalla näkyvää valtavaa sateenkaarta. Taximme odotti sovitulla paikalla ja ajoi meidät Victoria Falls Hotelliin pienelle visiitille . Se on vanha, suuri, colonial-aikainen hotelli, joka koostuu monesta rakennuksesta. Kun rähjäinen taximme ajoi edessä olevalle courtyard ovelle, meitä tuli tervehtimään paksussa punaisessa takissa ja silinterihatussa oleva mies. Hän toivotti meidät tervetulleeksi. John muisti hotellin hyvin. Hänen perheellään oli ollut tapana tulla hotellin takana olevalle aukealle istumaan ja syömään omaa piknikkiä. Sieltä avautui upea näköala Jatkuu s.10

Photo: Leena Valkama Korsukuoro singing O canada at Canada/Russia old timer’s hockey game November 10th at Pacific Coliseum.


10

Länsirannikon Uutiset / West Coast News

Joulukuu 2005 December

PAULAN PAKINA Sawubona... jatkoa s. 9

Jonathan’s Journal Jonathan Riikonen

TUMMAKUTRINEN VALKOINEN ENKELI Joulunläheinen tervehdys kaikille. Poikkesinpa minäkin pitkästä aikaa siellä Vancouverissa, matkallani Los Angelesiin. Vastassa oli sama kaunis kaupunki, samat sateet, samaa jääkiekkohuumaa kuin ennenkin. Jotain toki oli muuttunutkin Nyt tuntuu kuin koko kaupunki on booming; kaikkialla rakennetaan, töitä on tarjolla ja elämä sykkii toisella lailla kuin silloin ennen. Se on hyvä, että Vancouver näyttää mallia isolle eteläiselle naapurillekin kuinka saadaan talouden rattaat pyörimään. Kiitos vaan kaikille majoittajilleni ja terveisiä niille, joita en ehtinyt nähdä. Ennen matkaa sairastuin kummaan tautiin ja vietin pari päivää sairaalassa. Sellainen innoitti kirjoittamaan kolumnin Suomen lehteeni ja ajattelin sen jakaa tässä. Joulu kun on enkelien aikaa muutenkin. “Ensin näin vain valkoista valoa. Sitten valon sekaan ilmestyi valkoinen enkeli. Kuvittelin olleeni jossain painovoimattomassa onnelassa, jossa loisti ikuinen valo eikä siihen tarvittu edes tunneliakaan. Totuus oli tällä kertaa melkeinpä taruakin ihmeellisempi; edessäni seisoi valkoiseen mekkoon pukeutunut kaunis ja tummalettinen nuori nainen. Sairaanhoitaja. Hän hymyili minulle ja pyysi kättäni. Hetken jo ajattelin, että eikö sääntöjen mukaan oikeastaan minun pitäisi pyytää kättä elämäni prinsessalta eikä päinvastoin. Mutta hän halusikin vain vertani ja alkoi sitä ammattimaisin ottein minusta valuttaa. Voin vain kunnioituksella ihailla tuota terveysalan ammattilaista. Itseni piti olla lähtemässä matkalle ja olla nyt jo kaukana kotimaasta, mutta luontoäiti päättikin toisin ja tie veikin sairaalaan. Toista kertaa elämässani hoitoa tarvitessani - ensimmäisen kerran olin vielä pieni ja avuton - tuli mieleeni kuinka äärettömän arvokasta työtä nämä ihmiset tekevät. He kyllä ansaitsivat saada palkkansa kultakolikkoina, mutta saavat pärjätä pienellä korvauksella samalla kun tekevat työtä suurella sydämellä. Arvelujen mukaan umpisuoleni piti puhjeta minä hetkenä ta-

hansa. Iltayöstä sairasvuoteella lekotellessani vatsa kippurassa näin jo sieluni silmin koko operaation. Siinä kolme lääkariä viljeli työpaikkahuumoria leikkausvälineet käsissään. - Katso, voin luetella tarkkaan mitä tämä kaveri on viimeksi syönyt; perunoita, herneitä, ruisleipää, paistettua Norjan lohta, soijajugurttia... - Ei tuo ole Norjan lohta, sehän on Rymattylän silakkaa! - Tuoko muka? Väittaisin, että se on filippiiniläistä tonnikalaa, josta on päiväys vanhentunut. - Oli miten oli, annapas nyt se käsisirkkeli tänne... kiitos.... tässä se nyt on, ota kiinni! - Ajatella miten tälläisesta viattoman tuntuisesta parin tuuman suikaleesta voi kehkeytyä aikapommi ihmisen elimistössä. - Pannako lasipurkkiin ja annetaan potilaalle muistoksi. On sitten jotain mitä esitellä mummeille ja kummeille sukujuhlilla. - Hei, stop! Äläpäs vielä ompele sitä avantoa umpeen. Minulta on hukkunut korvakoru jonnekin...! Ensiapupoliklinikan odotushuoneen tv-nurkkauksen vieressä on oikeastaan varsin hyvä passipaikka. Siinä näkee vilaukselta edestakaisin rientäviä lääkäreitä ja hoitajattaria, mutta ennenkaikkea kuulee vieraiden jutustelua. Erityisesti mieleeni iskostui eräs ilmeisestikin isäpoika-pari. Isä oli sairaalan vaatteissa, mutta oikein hyvinvoivan oloinen. Poika oli siviilikamppeissa ja näytti sairaalta. Hän yski ja ryki yhtenään ja välillä ontui vessaan. Eniten korviinkäyvää oli kuitenkin heidän keskustelunsa. He katsoivat telkkaria ja joka viiden minuutin välein jompikumpi tokaisi jotain yksikantaan ja toinen murahti vastauksensa yhtä lyhyesti. Jokaiseen putulvaan mahtui kuitenkin useita voimasanoja hoysteeksi. Mitä lie miettivätkään sairaalan valkoiset enkelit ohitse liihotellessaan?” Joulun enkelien kirkkautta teille kaikille! —Jonathan

-Rantasalamelaisia sanontoja: -Ku on hieno,ni suap hienoo seoroo. -Ilemestyy ku uamulehti.

-Eihä hyvvee tehessä piä pelätä. -Paanpas nyt leipäläppein linkkuu. -Huastampa asioo...

putouksille ja rautatiesillalle. Söimme lounaan hotellin terassilla, vaikka ruokaa piti odottaa tunnin verran. Ruokaa odotellessa lähdin filmaamaan hotellin sisätiloja. “Bulawayo” huone oli upea nahkaisine kalustoineen ja arvokkaita tauluja näkyi seinillä. “Stanley” ”huone oli kirjaston tapainen ja ihmeellinen haju täytti nämä vanhat huoneet. Naisten huone oli kuin Pariisista. Siellä oli pitkiä pukeutumispöytiä ja monia vanhoja valaisimia, ehkä alkuperäisiä. Lounge oli täynnä pehmoisia sohvia ja kauniisti kirjailtuja pöytiä. Oli selvää, että täällä aikanaan kävi vain EteläRhodesian rikkaat. Hyvänmakuinen lounas vihdoin tuli. Olimme molemmat tilanneet niukasta ruokalistasta katkarapu –ohukaiset (crepe) ja Mosioluet. Mikä elämys käydä lounaalla tässä upeassa vanhassa colonialajan hotellissa. Sen mitä muuten näimme Zimbabwesta tällä lyhyellä matkalla, ei ollut kehuttavaa. Ihmiset näyttivät rutiköyhiltä, kukaan ei hymyillyt meille hotellin ulkopuolella, ja tunsimme olevamme ei-toivottuja. Ei ole kehumista Mr. Mugaben maassa. Syyskuun 22, Zambesi Sun Resort. Odotin innoissani ja nälkäisenä taas aamiaiselle menoa. Ilma oli vielä leppoisa ja kesy zebralauma kulki ohi, kun kävelimme kohti ravintolan terassia. Niihin ei saa koskea ollenkaan, sillä ne ovat kuitenkin villieläimiä. Eräs mies ei uskonut varoitustauluja, vaan meni paijaamaan yhtä zebraa. Hän sai aikaan valtavan potkaisun takakavioista , mutta ehti onneksi hypätä syrjään. Hotellin alueella on myös klinikka, ja nyt ymmärsin miksi. Tänään kävimme Livingstone kaupungissa. Halusin nähdä David Livingstone Museon ja John halusi nähdä vanhan koulunsa ja kotinsa. Tilasimme hotellin aulasta taxin. Tällä kertaa taxi oli aika hyvän näköinen,

mutta ajajamme ei ollut pessyt itseään aikoihin, ja pistävä haju täytti auton. Avasimme heti ikkunat. Livingstone Museo oli elämys. Siellä oli kaikki paikallaan, lasikaappien takana. Näin Livingstonen paksun, ruskean takin, silmälasit, lääkelaukun, matkakirstun ym. Näin myös sivun hänen päiväkirjastaan ja huomasin, kuinka pientä hänen käsialansa oli. Valokuvia oli paljon ja kaikenlaista tavaraa, mitä hänen elämästään oli jäänyt jaljelle. Oli liikuttavaa ajatella, että hän oli rakastanut Afrikkaa niin paljon, että halusi sydämensa jäävän sinne. John ei tunnistanut vanhaa kotikaupunkiaan paljoakaan. Hänen koulunsa oli vielä paikallaan ja jotenkuten kunnossa, mutta entistä kotitaloa emme löytäneet. John kertoi, että hänen äitinsa oli istuttanut bougainvillapensaita talon ympärille. Livingstonessa oli aikanaan ollut pari kuuluisaa ja hyvää hotellia, jotka nyt näyttivät täysin hylätyiltä. Ajajamme kertoi, että niiden huoneita vuokrataan ihmisille. Emme nähneet yhtäkään valkoista ihmistä. Näin on vanha colonial Afrikka muuttunut. Iltapäivälla joimme viimeiset sundowner-drinkkimme ja oli vähän haikeaa ajatella, että matkamme alkoi olla loppuvaiheessa. Illastimme Hotellialueen Casinossa, ja söimme tosi hyvää Breamkalaa. Syyskuun 23. Johannesburgin lentokenttä. Vähän yli tunnin Lento Livingstonesta tänne meni hyvin. Odotimme konetta, joka vei meidät ensin Solsaarelle ja sitten Atlantan kautta Vancouveriin. Matka oli ehkä paras Afrikan matkoistamme. Meillä oli onnea nähdä kaikki eläimet, jotka halusimme nähdä, paitsi emme nähneet “villia koiraa” (Wild dog). Ehkä ensi kerralla. Geseende Kersfees. (Afrikaans), tarkoittaa Hyvää Joulua.

Thank you very much to everyone who donated wild game meat and fish to our wild game dinner & dance. Also, thanks to those who prepared all the food and helped in the kitchen. Seasons Greetings to all VFC-members, sub-club leaders and supporters. Vancouver Finlandia Club President & Board of Directors


Joulukuu 2005 December

Länsirannikon Uutiset / West Coast News

Hyvää Joulua ! Merry Christmas! Siunattua Joulurauhaa, Onnea ja terveyttä Vuodelle 2006 ystävilleni t. Taimi Rautiainen

Jouluniloa ja terveyttä Uudelle Vuodelle t. Anna-Liisa ja Immo

Hyvää Joulua ja Onnellista V. 2006 kaikille ystävilleen t. Auvo Martikainen

Onnellista Uutta Vuotta t. Bob ja Raija Orava

Hauskaa Joulua kaikille ystäville ja tutuille t. Jorma, Helena, Miku Kolehmainen

Lämmin Joulutervehdys ja Taivaallista Uutta Vuotta 2006 t. Saila ja Eino

Siunattua Joulua kaikille ystävilleen t. Tiina, Martti ja Tim Montonen

Iloista Joulua ja

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta t. Riitta ja Norm Enridge

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta ystävät ja sukulaiset t. Nina Virolainen

Hauskaa Joulua ja Onnellista Uuutta Vuotta t. Kosti Uusikartano

Oikein Hyvää Joulua ja Siunattua Uutta Vuotta kaikille omaisille & ystäville t. Katri Westerlund, Ulla Sandstrom

Lämpimin Joulu- ja Uuden Jouluterveisin !

Ulla ja Toivo Heinonen

Vuoden terveisin Eva-Liisa, Harri & lapset

Iloista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta t. Helvi & Esko, Markku & Leena, Tarmo, Susanna & pojat, Kaarina, Steve & lapset

Hyvää Joulua ja Onnea tulevalle vuodelle t. Sirkka & Rainer Sillantaus

11


12

Länsirannikon Uutiset / West Coast News

Joulukuu 2005 December

Hyvää Joulua ! Merry Christmas! Our warmest wishes for Hyvää Joulua ja Onnellista v. 2006 kaikille tutuille t. Arvo Kokko

Iloistas Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta t. Taisto & Marja

Joyful Christmas Season & Very Best for New Year Kristiina, Amber, Samantha & Kevin Morrison

Hauskaa Joulua ! t. Markus & Eveliina

Hyvää Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle t. Joan & Topi Mönkkönen

Hauskaa Joulua ja Onnea Uudelle Vuodelle 2006 t. Marita Kareinen

Riemukasta Joulua ja hauskaa Uutta Vuotta t. Finn-Fun koulun oppilaat, opettajat, vanhemmat ja johtokunta

Iloista Joulua ja paljon

Merry Christmas to all teachers and friends ! t. Mia & Brita Marshall

Hyvää Joulua ja

Onnea Vuodelle 2006 t. Terttu & Reijo Hyvärinen

Rauhallista Joulua ja

Onnellista Uutta Vuotta t. Tuulikki & Leo Seppänen

siunausta vuodelle 2006 t. Eero Sorila easorila@hotmail.com

Happy Holidays ! Markku, Rachel & Anna

Joulurauhaa ja Onnea Uudelle Vuodelle t. Marjatta & Lassi Kestilä

Rauhallista Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta t. Kirjastonhoitajat

Jouluniloa ja Onnekasta Uutta Vuotta T. Helena & Kalle Ahlqvist


Joulukuu 2005 December

Länsirannikon Uutiset / West Coast News

Lämmin Vuodenajan tervehdys tämän lehden lukijoille t. Seija Saari & Eero Ihalainen

Hyvää Joulua ja Onnekasta Uutta Vuotta t. Eeva & Vilho Kaarama

Joulurauhaa ja Onnellista v. 2006 kaikille ystävilleen t. Ron Ericson

Merry Christmas & Happy New Year 2006 Bill Vuorensivu

Hyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta Allan, Lea, Seppo Hakkarainen

Joulun lämpöä sydämeen asti t. Lempi & Armas, Päivi & Tanja

Rauhallista Joulua & Onnellista Uutta Vuotta t. Marja-Riitta & Arno Forslund

Merry Christmas &

Jyvää Joulua ja Onnellista Uutta Vuotta t. Jari Vuorensivu, Seija & Mira

Happy New Year f. Henry Lahti

HYVÄÄ JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2006 toivottaa KUNNIAKONSULAATTI Harri Jansson

Ritva Huttunen

13


14

Länsirannikon Uutiset / West Coast News

Have a very Merry Christmas & a wonderful New Year of 2006 The West Coast News staff Ron, Katja, Rachel, Auvo, David

Canadian Friends of Finland would like to thank our supporters & members, and we wish the readers of The West Coast News Merry Christmas & Happy New Year

Finlandia Fish & Game Club Toivottaa Mitä Parhainta Joulua Ja Muistorikasta Uutta Vuotta Kaikille Lehden Lukijoille

Joulukuu 2005 December

~ Lämmin kiitos kuluneesta vuodesta ja oikein Hyvää Joulun aikaa ~ Thank you all for your support and Joy and Peace during this Christmas Season and always ~ Yhteistyöstä kiittäen, Board of Directors for FINLAND HOUSE SOCIETY

Pikkupurpurit toivoo Iloista Joulua kaikille kannattajille. Tanssitaan!

JOULURAUHAA JA HYVÄÄ UUTTA VUOTTA Finnish Heritage Society toivottaa kaikille jäsenille ja kannattajille.

HAUSKAA JOULUA, AIRA JA KAUKO SOKKANEN SEKA MUUT SOKKASEN TONTUT Finnish Canadian Fish & Game Club Toivottaa Joulurauhaa jäsenilleen ja ystävilleen.


Joulukuu 2005 December

ESKON JOULU LAPIN KAIRASSA

Revontulet loimuavat hiljaisuuden sanomaa

Suomalaisen joulun tunnelma on meillä jokaisella sydämissämme. Kukaan meistä ei ole ilmeisesti unohtanut lapsuutensa joulua, jolloin valkopartainen joulupukki vieraili lahjoineen ja lasten silmät loistivat kilpaa joulukuusen koristeiden kanssa. Joulu Suomen Lapissa lumikinosten keskellä sävähdyttää kovaluontoisimmankin sydämen. Kirkas tähtitaivas on jouluaattona niin lahellä, että sitä voisi melkein käsin kosketella. Tähdet tuikkivat miljoonina tuikkuina ja kaikkia tähtisumuja hallitsee Pohjantähti. Asuimme Helsingissä ennen Kanadaan muuttoamme. Ennen nykyiseen kotimaahan lähtöämme päätimme yhteisesti tehdä retken joulupukin maahan. Pieksämäen ammattikoulussa opiskellut Ossi Issakainen järjesti meille Kittilään jouluasumuksen. Emme tienneet lähtiessämme, millaisten hankien keskelle joutuisimme. Ossi oli Lapin “hullu”, hän rakasti Lappia ja joutui Lapin lumoihin niin perusteellisesti, että eräs saamelaistyttö hurmasi hänet lopullisesti ikuiseksi ystävakseen, aviomiehekseen. Tänä päivänä tuo Lapinmaa tuntuu kuin sadulta. Olen vieläkin hyvin onnellinen ja tyytyväinen, että tuo joulumatka tuli Kittilään tehdyksi. Vaikka olen Lemmenjoella viettänyt monia talviviikkoja, viimeksi viime vuonna kävin tapaamassa kullankaivajatuttaviani, eivät Lemmenjoen kultamatkat vedä vertoja tuolle koko perheen joulumatkalle. Sen muistot eivät ole haalistuneet, onneksi, sillä jouluna Vancouverissa voi muistella korkeita, lumisia tuntuntureita ja lähes olkapäihin ulottuvia lumikinoksia. Lanttulaatikko joulun herkkua Helvi-vaimoni valmistautui tapansa mukaan erittäin hyvin ja monipuolisesti kestitsemään perheensä jouluaattona. Kaarina, Markku ja Jarmo lähtivät mielellään Lappiin, sillä se oli heidän unelmamaansa lapsena. Olin kertonut heille monen monituisia satuja ja kertomuksia poroista ja lappalaisista. Enkä ollut unohtanut valkopartaista joulupukkia, jonka tapaamista lapset odottivat “vesi kielellä”. Helvi-vaimoni valmistautui ennen matkalle lähtöä: kinkku, lanttulaatikko, porkkanalaatikko, itse leivottu ruisleipä ja monet muut jouluherkut. Ne pakattiin autoomme ja matkaa teimme pari paivää kohti lumisia tuntureita. Minun mielessäni oli Lemmenjoki, joka oli ja on vieläkin kuin toinen kotipaikkani. Siellä olen saanut kokea Saamenmaan ihmeen, rauhallisuuden ja hiljaisuuden, jota kiireinen kaupunkilainen ei paase

kovinkaan usein kokemaan. Kittilän erämaa ei kuitenkaan poikkea kovinkaan paljon Lemmenjoen maisemista. Särkijärven rannalla olevaan hirsikämppään majoituimme ja muistan elävästi, miten Helvi ihastui kämpän sängystä löytyvään haahkan höyhenistä tehtyyn täkkiin. Siihen hän käärityi jo ennen kuin menimme nukkumaankaan, sillä tuota ihanuutta hän halusi kokeilla heti kun se löytyi. Olimme tuolla Lapin erämaan pienen järven rantamökissa hyvissa ajoin ennen joulua. Valmistauduimme sekä fyysisesti että henkisesti viettämään jouluaattoa perheen kanssa. Kämppä oli kylmä sinne saapuessamme, mutta valmiiksi tehdyt punahonkaiset kelopuut lämmittivät kämpän hirret nopeasti ja muutaman tunnin kuluttua saatoimme jokainen pyyhkiä hike otsaltamme. Sauna oli samassa rakennuksessa, jossa asuintilatkin. Poikien kanssa kannoimme vedet saunaan ja laitoimme saunan lämpiämään. Halusimme käydä saunassa jo ennen jouluaattoa, sillä mielestämme jouluaatto piti rauhoittaa hiljaisuudelle. Ja kun edessämme oli tuntematon matka kohti Kanadaa, halusimme nauttia kaikin tavoin Joulupukin maasta ja sen tunnelmasta. Poikien kanssa lähdin etsimään joulukuusta. Lähellä oli joitakin korkeita Lapin “kynntiläkuusia” ja niitä kohti suunnistimme. Meillä oli kova työ löytää sopivan kokoinen kuusi. Pelonsekaisin tuntein annoin kirveen pojille. He heiluivat kuin “heinämiehet” hangessa ja lopulta he saivat pienehkön kuusen poikki ilman, etta terävä kirves aiheutti pahempia seuraamuksia. Mustekalojako Särkijärvessä? Jarmo ja Markku olivat puhuneet koko automatkan ajan, mitten he haluavat mennä ongelle. Hyvinhän se onnistuu kesällä, mutta paksun jään alta ongittaessa tarvitaan jo taitoja. Kämpän varastosta löysin jääkairan ja sain kuin sainkin kairatuksi metrin vahvuiseen jäähan reiän. Ongentapaisia vapoja löysin varastosta ja niistä virittelin pojille talvionget. Pojat olivat intoa täynna ja kyselivät neuvoja, miten saada koukku jään alle. Laitoin koukkuihin leivänpalaisia ja niin pojat lähtivät kalamatkalle. Ongelmaksi heille muodostui tietenkin perheen silmaterä, Kaarina, sillä hän halusi myös jäälle onkiavannon viereen. Ja kuten kaikki hyvät kalamiehet tietävät jo luonnostaan, että naisten läsnäolo onkimatkalla ei tuo hyvää kalaonnea. Pojat ovat poikia! He keksivät mainion tavan, jolla naiset saatiin avannolta pois. Toinen pojista juoksi kämppään ja huusi kovalla

Länsirannikon Uutiset / West Coast News äänella: - Mustekala, suuri mustekala nousee avannosta. Se tulee jäälle ja vie meidän onkemme. Muuta ei Kaarina tarvinnut. Hän tuli kiltisti Helvin viereen keittiöön valmistamaan riisipuuroa ja luumukiisseliä. Ilta oli tulossa ja Lapin hämärä laskeutui järvelle ja kämpän läheisyydessä olevaan lumiseen metsään. Kuuntelimme ulkona, miten riekot naurahtelivat lähitunturin kuusikossa. Päivällä kuusen hakumatkalla olimme nähneet lumessa riekonkieppejä. Selostin pojille, miten riekko heittäytyy pehmeään lumihankeen ja yoöyy lumen alla. Kerroin senkin, että Lapin kultahäntä, erämaan viekas kettu, saattaa yölla löytää tuollaisen riekonkiepin ja saada makoisan ruokaannoksen melkoisen helpolla. Halusin käydä perheen nuorempien kanssa ulkona katsomassa, miten revontulet loimuavat ja antavat aavemaisen valaistuksen Lapinmaan maisemalle. Pukeuduimme lämpimästi ja pujahdimme ovesta kirpeään pakkaseen hankien keskelle. Järven takana loimusi revontuliseinä ja kun kuuntelimme tarkasti, saatoimme kuulla ohkaisia räsähdyksiä. Puhuimme keskenämme, miten revontulet jättivat meille jäähyväisiä ennen matkaamme suuren meren taakse tuntemattomaan tulevaisuuteen. Mukanani oli kamera, jota pidin matkoilla mukanani. Olinhan ollut joskus jopa jonkinlainen lehden kirjeenvaihtajakin. Pieksämäen Lehden päätoimittaja Ahti Seppä antoi minulle jopa todistuksen tästa ja tunsin joskus olevani jopa oikea sanomalehtimies. Miten saisin kuvatuksi tämän tunnelman ja ehkä kuvan välityksellä palautuisi mieleeni myöhemmin ikimuistoinen matka Lapin erämaahan? Huomenna, jouluaattona koetan ikuistaa kameralla tuon sydämissämme tuntemamme tunnelman. Näin päätin ihaillessamme komeaa tähtitaivasta, josta etsin seitsentähtisen Otavan ja kerroin siitä lapsilleni. Joulun sanoma hiljaisuudessa Jouluaaton aamu huokui hämäräna ikkunaristikoiden takaa. Kuuset kumartelivat oksilla lepäävän lumen painon alla. Nyt minun on yritettävä saada tunnelma ikuistetuksi valokuvaksi. Otin kamerani ja lähdin ulos, huomasin olkapääni yli miten tunnelmallinen oli ikkunasta pilkahteleva valo. Monien yritysten jälkeen sain

15

pojat sytyttämään magnesiumia sisällä kämpässä ja yllätyksekseni myöhemmin huomasin kameran laukaisimen tehneen tehtävänsa: kuvasta oli tullut mieleiseni. Joulu oli mielestämme valmiina edessämme. Lapset olivat kuin tulisilla hiilillä, sillä joulupukista ei ollut tietoakaan. Minunkaan hermoni eivät enää venyneet: annoin luvan joulupukille ajaa pihaan. Hän tuli pitkine partoineen ja poroineen. Lapset eivät olleet uskoa silmiään, sillä he eivät olleet kuvitelleet, että tuo vuoden tärkein henkilö ajaisi porolla pihaan. Lahjat jaettiin, porot jolkuttelivat pihasta pois ja veivät joulupukin takaisin Korvatunturille. Me istuimme joulupöytään ja nautimme Helvin tekemistä iki-ihanista jouluruuista. Jos en aivan väärin muista, niin pojat ehkä hieman nyrpistelivät neniään lipeakalaa nauttiessaan. Mutta joulupukki oli vielä niin lähellä, etteivät he uskaltaneet suurta purnausta aloittaa! Olimme syventyneet jouluevankeliumiin. Yhtäkkia tunnelman laukaisi tyttäremme Kaarina, joka totesi yllättaen: - Joulupukilla oli musta pylly ja ruma naama! Me purskahdimme nauruun ja näin päätimme yhteisen muistorikkaan jouluateriamme hämärän tiivistyessä illan pimeydeksi ja tähtirikkaudeksi. Hiljaisuus. Vetäydyimme yöpuulle ja kukin meistä palautti mieleensä jouluaaton tapahtumia. Helvi kääriytyi haahkauntuvaiseen täkkiinsa. Lapset olivat väsyneitä ja kuulin hiljaista tuhinaa kunkin nukahtaessa vuorollaan. Itse kuuntelin hiljaisuutta ja katselin vielä takassa hiilloksista nousevaa ohutta savukiehkuraa, joka välähteli viimeisillä voimillaan viestittäen ikään kuin ikuisuuden sanomaa perheemme majaan. Kuulin aivan selvästi, miten ääreton hiljaisuus kosketti sydäntani. Täydellisessä hiljaisuudessa olimme kokeneeet joulun syvimmän sanoman, kukin omalla tavallaan ja omassa sydämessään. Perheemme joulun vietto syvällä Lapin erämaassa on tullut mukanamme Kanadaan. Se on muistoissamme ja hehkuu kuin erämaajärven kämpän takan hiillos rauhallisena ja lämpimäna. Nyt joulun hetki on jälleen ajankohtainen. Löydämmekö vielä tuon hohtavan taivaankaaren tähtivyön hiljaisuuden ja joulun sanoman keskuudestamme? Sitä me odotamme ja siihen me uskomme.

You Call this Math...? 1. Grab a calculator. 2. Key in the first three digits of your phone number (NOT the area code) 3. Mutiply by 80 4. Add 1 5. Mutiply by 250 6. Add the last four numbers of your phone number 7. Add the last four numbers of your phone number again 8. Subtract 250 9. Divide number by 2 Do you recognize the answer?


16

Länsirannikon Uutiset / West Coast News

Aila Asikainen SILLOIN ENNEN 6 Eräs joulu on jäänyt pysyvästi mieleeni. Se oli joulu vaaran laella lumimaisemissa Pohjois-Karjalassa. Elettiin sodan jälkeistä rauhan vuotta ja oli pula-aika. Sähköä ei ollut, lamppuöljy oli kortilla ja pula-ajan kupongit käytössä. Opettajistakin oli pulaa ja siksi 19-vuotias helsinkiläistyttö sai viransijaisuuden epäpätevänä opettajana Hirvivaaran kansakoululta. Koulu oli muutaman kymmenkunta kilometrin päässä silloisen Neuvostoliiton rajasta. Oppilaita oli 30.

Tytöllä oli asunto koululla : hiiriä komerossa, lautalavitsa nukkumista varten, puuhella ja ikkunoissa kreppipaperiverhot. Pihalla kaivo ja savusauna ja ulkohuussi. Outoja kaikki kaupunkilaistytölle. Tytöllä oli jalassa kuponkikengat ja yllään sillakankainen takki, mitä lie ollut sota-ajan materiaalia. Syyslukukausi oli lopullaan, joulu lähestyi ja tyttö jo kaipasi Helsingin valoja ja jouluvilsketta Aleksanterinkadulla. Hänen edeltäjänsä, nuo sotavuosien virkaatekevät sijaisopettajat olivat kiireen vilkkaa painaneet koulun ovet kiinni heti viimeisen koulupäivän päätyttyä ja lähteneet muualle joulua ja joululomaa viettämään. Näin aikoi tyttökin tehdä, mutta päätti kuitenkin järjestää pikkiriikkisen joulujuhlan lapsille, joilla oli myös takanaan monta ankeaa sotavuotta. Niinpa sitten tyttö laulatti lapsilla joululauluja ja hän sai Lieksan kirjastosta idean joulukuvaelman esittämiseen. Lapset opettelivat vuorosanat ja kreppipaperista tehtiin yhdessä enkelin

Joulukuu 2005 December siivet ja tonttulakit, pumpulista pupukorvat. Kuusi tuotiin luokkahuoneeseen ja koristeltiin koulun kätköistä löydetyillä kuusenkoristeilla. Sukulaistäti, siirtomaatavarakauppias oli Helsingistä lähettänyt tiskin alta steariinikynttilöitä. Sitten tuli juhlapäivän ehtoopuoli. Ilta alkoi hämärtää, pakkanen paukkui nurkissa ja maan peitti puhdas, valkoinen lumivaippa. Alkoi kuulua kulkusten kilinää ja aisakellojen helinää. Reki toisensa jälkeen ajoi koulun pihaan. Lasten mukana taisi joulunviettoon tulla koko kylän väki. Siella oli isäntää, emäntää, torpan väkeä, Liimataisen karjakotkin. Luokkahuone oli tupaten täynnä. Muita istumapaikkoja ei ollut kuin lasten ahtaat pulpetit. Silti tunnelma oli aidosti harras. Vapisevalla äänellä tyttö luki jouluevankeliumin ja tunsi valtavaa ramppikuumetta odottamattomasta vastuusta. Kuvaelma, runot, laulut ja tonttuleikit sujuivat kuitenkin hyvin. Tyttä jakoi lapsille tilaamansa joululehdet ja

siirtomaakauppiaan lahjoittamat lakritsipatukat. Lapsijoukko seisoi loppulaulun aikana korokkeella ja lauloi hartaana: Hiljaa, hiljaa, joulunkellot kajahtaa kautta avaruuksien, kaikuu laulu riemuinen Jeesus tullut on ......... Kun hyvänjoulun toivotusten jälkeen väki lähti, jäi tyttö yksin hiljaiseen koulutaloon. Porstuan pöydälle oli jätetty monta pakettia. Kilpeläisen mummoin kutomat lapaset. Patalaput. Piparkakkuja ja monta pakettia suolattua sianlihaa. Tyttö lähti sitten Helsinkiin joulunviettoon ja elintarvikepulasta kärsivät sukulaiset saivat iloita joululahjoistaan : läskipaketeista ! Tytön mieleen jäi ikiajoiksi tuo vaaran laella vietetty pula-ajan joulu, silti niin lämmin ja aito. Armas Maasalon säveltämä Joulun kellot on siitä lähtien ollut rakkain joululauluni. Olkoon joulunne hyva ja harras ja jouluilonne runsas, — Aila Aurinkorannikolta

jatkoa s. 7

Seuraava Järjestötiedote ilmestyy joulukuun alussa. HUOM! Jäsenmaksut 2006 Uusimme jäsenrekisterimme vuodenvaihteessa, ja toivomme rekisterin tietojen siirron helpottamiseksi ja varmistaaksemme Suomen Silta -lehden kaikkien numeroiden perille tulon, että mahdollisimman moni Suomi-Seuran jäsen on ehtinyt maksaa vuoden 2006 jäsenmaksunsa ennen vuoden vaihdetta. Joululahjat ja kalenterit Suomi-Seuran Tuotevälityksestä Suomi-Seuran Tuotevälityksen kautta voit kätevästi tilata joululahjat Suomesta sekä ensi vuoden almanakat ja seinäkalenterit. Joululahjavinkit löytyvät SuomiSeuran kotisivulta kohdasta ”Tuotteet”, alaotsikko ”Joulutuotteet ja lahjavinkit”. Kannattaa muutenkin tutustua tarjolla olevien tuotteiden listaan, jossa on lisää lahjavinkkejä. www.suomi-seura.fi Muistathan, että hyvä joululahja on myös Suomi-Seuran jäsenyys, sillä samalla tuet työtämme ulkosuomalaisten asioiden ajamisessa täällä Suomessa.

Suomi-Seura ry Mariankatu 8 00170 Helsinki Puh.: +358-(0)9-684 1210 Fax: +358-(0)9-684 12140 info@suomi-seura.fi www.suomi-seura.fi Ulkosuomalaisparlamentti: Osoite, puh. ja fax samat kuin yllä info@usp.fi www.usp.fi Mikäli haluat liittää postituslistalle uuden yhdistyksen tai erota listalta, lähetä viesti osoitteeseen: tiedote@suomi-seura.fi.

Suomen 2005 Itsenäisyyspäiväjuhla Finnish Independence Day Celebration 1917-2005 Reception and Dinner

Tuesday, December 6th, 2005 Scandinavian Centre, 6540 Thomas St., Burnaby Bar 6.00 pm / Dinner 7.00 pm

New Honorary Consul for Finland Mr. Harri Jansson will deliver the keynote address

Finland House Society Cordially Invites You to Join Us in Celebration of Finland’s 88th Independence Day FHS kunnioittavasti kutsuu teidät juhlimaan Suomen Itsenäisyyspäivää Prepaid Tickets Only: $38/pp by November 26 from Centre 604-294-2777 or Kristiina 604-540-2500. Professionally Catered Buffet Dinner. Dress code: Business Attire or kansallispuku All proceeds to Finland House Society for support of Finnish cultural activities at the Scandinavian Centre.


Joulukuu 2005 December

Länsirannikon Uutiset / West Coast News

17

â&#x20AC;&#x201D; Kirkot â&#x20AC;&#x201D; TĂ&#x201E;Ă&#x201E;LLĂ&#x201E; OVAT JUURESI â&#x20AC;&#x2122;ENKELI TAIVAANâ&#x20AC;&#x2122; KIRKKO http://www.geocities.com/emmauskirkko

Joulujuhla â&#x20AC;&#x201C; lasten â&#x20AC;&#x201C; aikuisten - koko perheen â&#x20AC;&#x201C; lauantaina 3.12. klo 6 pm. JOULUMUSIKAALI â&#x20AC;&#x201C; joulupuuro â&#x20AC;&#x201C; joulupukki tuo jokaiselle lapselle lahja. Tervetuloa!

   %(7+(/&+85&+

g   Âľ3\KlS\KlS\Kl+HUUD6HEDRW NDLNNLPDDRQWl\QQlKlQHQNXQQLDDQVDÂś

Suomen Tasavallan Itsenäisyyspäivän juhlapalvelus sunnuntaina 4.12. klo 11:30. Kuoro â&#x20AC;&#x201C; konsulit. KAUNEIMMAT JOULULAULUT #1 sunnuntaina 11.12. klo 6 pm. Kuoro! Tule kuulemaan ja laulamaan. Tarjoilua KAUNEIMMAT JOULULAULUT #2 sunnuntaina 18.12. klo 11:30. Jokaiselle joululauluvihko lahjaksi. Carols in English & Swedish with Runeberg Choir, Dec. 18th at 7 pm. Uutta - KYNTTILĂ&#x201E;KIRKKO kaikenikäisille aikaisemmin, joten pienimmätkin voivat osallistua eli siis jouluaattona, lauantaina 24.12. klo 5 pm. Sen jälkeen voi saunoa, syĂśdä ja avata lahjoja. Tämä palvelus on osaksi englanninkielinen, jotta kaikki voivat osallistua! Vaali perinteitä! Suomalainen perinne on mennä jouluna isiemme ja äitiemme kirkkoon! Joulupäivänä kaikki joulukirkkon, sunnuntaina 25.12. klo 11:30. Kuoro. KELOWNA â&#x20AC;&#x201C;JOULUJUHLA lauantaina 10.12. klo 1 pm. Juhlatarjoilu. Syntymäpäiväjuhlat. Tervetuloa! Joensuu â&#x20AC;&#x201C; Sievänen Grace Lutheran â&#x20AC;&#x201C; kirkko, 1162 Hudson Rd. Westbank. NANAIMO lauantaina 17.12. klo 5 pm. JOULUJUHLA Hope Lutheran Church, 2174 Departure Bay. Juhlatarjoilu! VICTORIA Tapaninpäivänä, maanantaina 26.12. klo 11:30 am. Kaksikielinen JOULUKIRKKO. Koko perheet mukaan! Grace Lutheran Church, 1273 Fort St. UUTISIA SUOMESTA, TIETOJA TILAISUUKSISTA ja HARTAUS yĂśtä päivää numerosta 604-521-0533. English Worship every Sunday at 10 am Suomalainen Jumalanpalvelus sunnuntaisin 11:30 am

:&1

EMMAUS

$DPXKHWNL+HUUDQHGHVVlVXNORSDVWRULW7HXYR9DONDPD 0DUNNX9DLQLRHKWRROOLQHQ<KWHLQHQWLODLVXXV7XONNDXVHQJODQQLNVL &RPELQHG6HUYLFH6X$0 -RXOXODXOXMHQDDPXVXNOR.RNRRQQXPPH\KGHVVlODXODPDDQ MDNXXQWHOHPDDQNDXQHLPSLDMRXOXODXOXMD7XOHPXNDDQODXOXWRLYRPXNVL QHVL.XRUR6DQDVVDSDOYHOHH0DUNNX9DLQLR 0(.b<00(-28/819,(772+21

.876800(.$,..,<+7(,6((1-28/8-8+/$$1 6811817$,1$./2 .DLNLOOHDYRLQMRXOXMXKOD0RQLSXROLQHQRKMHOPDQl\WHOPlS\KlNRXOXODL VWHQMDQXRUWHQRKMHOPDDMRXOXODXOXWVRLYDWMDWLHW\VWLV\|PPH\KGHVVlMRX OXSXXURWMDQDXWLPPHNDKYLVWD7HUYHWXORDNRNRSHUKHHQMXKODDQ 7HLOOHRQV\QW\Q\W9DSDWDMD-28/8$$081.,5..268./2 0XNDQDVHXUDNXQQDQSDVWRULW\P 5XNRLOOHQ8XWHHQ9XRWHHQVXNOR(KWRROOLVMXKOD -XPDODQ6DQD.HVNHOOlPPHVXNOR

58.2869,,..258.2,//(1+(55$1('(66b  7LODLVXXGHWWLNHNORSHQXRUHWNOR3llWW\HQVXNOR 58.28.6(1$$08819DUDDDLNDD-XPDODQRGRWWDPLVHHQ -XPDODQ6DQD.HVNHOOlPPHWLODLVXXGHWVXMDNOR

(QJOLVKVHUYLFHHYHU\6XQGD\$0 .27,.,5..272,9277$$5$8+$//,67$9$3$+7$-$00( 6<17<0b-8+/$$-$6,81$865,.$67$98277$ 6XQQXQWDLQWLODLVXXNVLHQ\KWH\GHVVlVXRPHQMDHQJODQQLQNLHOLVHWS\KlNRXOXW  :HGQHVGD\V(QJOLVK%LEOH6WXG\ 30  7RUVWDLVLQ6DQDQMDUXNRXNVHQLOODW NOR  3HUMDQWDLVLQQXRUHWMDYDUKDLVQXRUHW NOR  )ULGD\V\RXWKJURXSDQGWKH&HOODW 30 9RLWVHXUDWDNRWLNLUNRQWXOHYLDWDSDKWXPLDLQWHUQHWLVWlZZZNRWLNLUNNREFFDMRVWDYRLWVHXUDWD PDKGROOLVLDRKMHOPDPXXWRNVLD6LYXLOWDO|\W\\P\|VPXLWDWLHWRMDVHXUDNXQQDVWDPPH

2OHWV\GlPHOOLVHVWLWHUYHWXOOXWWLODLVXXNVLLPPH

EMMAUS LUTHERAN CHURCH 6344 Sperling Ave. S, Burnaby, B.C. V5E 2V4 Jukka Joensuu, pastor Puh ja fax: 604-521-7927 Kotipuhelin 604- 469-4811 Matkapuhelin: 604-488-9434 http://www.geocities.com/emmauskirkko/ E-mail: jjoensuu@telus.net

Tule jouluna Emmaukseen! Finlandia Fish & Game Clubin

VUOSIKOKOUS Keskiviikkona tammikuun 11. 2006 klo 19:00 Scandinavian Centrella, 6540 Thomas St. Burnaby Tuo sarvet mitattavaksi ja kalojen punnitustodistukset tähän kokoukseen. Kaikki entiset ja uudet jäsenet

TERVETULOA !

 3DVWRUL 7HXYR9DONDPD

3DVWRULWDYDWWDYLVVDNLUNRQWRLPLVWROOD WLLVWDLVLQNOR0XLQDDLNRLQD SXKHOLPLWVHSDVWRULW 7HXYR9DONDPD 0DUNNX9DLQLR 3XKHOLQVDQD ZZZNRWLNLUNNREFFD

3DVWRUL 0DUN9DLQLR

AIRA MARJATTA SOKKANEN o.s. VALKOVUORI, ent. LAAMANEN S.23.10.1922 â&#x20AC;&#x201D; K.23.11.2005 Nukkui pois rauhallisesti keskiviikkona, marraskuun 23. 2005, St. Michaels Saattokodissa, Burnabyssa perheen läsnäollessa. Airaa kaipaamaan jäivät aviomies Kauko, pojat Jukka, Markku (Arja), Timo (Kathy Sainty) ja Karl, pojanpojat Jari (Hillary) ja Mikko, sekä veli perheineen ja monet ystävät Suomessa ja Kanadassa. Muistotilaisuus Airalle pidetään Scandinavian Centrellä 6540 Thomas St., Burnaby, sunnuntaina, tammikuun 8. 2006 kello 13:00. Aira oli yksi perustavia jäseniä Vancouver Finlandia Clubissa. Kukkien sijasta lahjoituksia voi tehdä Airan muistoksi Vancouver Finlandia Clubille, St.Michaelâ&#x20AC;&#x2122;s Centre Foundationille tai vaihtoehtoisesti omalle hyvantekeväisyysyhdistyksellenne.


18

Länsirannikon Uutiset / West Coast News

Uutisia Ralliautoilun maailmanmestaruuden vuonna 2001 voittanut Britannian Richard Burns kuoli eilen 26.11, tasan neljä vuotta mestaruuspäivänsä jälkeen. Pitkällisen sairauden murtama Burns oli kuollessaan 34-vuotias. YLE Mika Häkkinen jatkaa kilpa-ajoa DTM sarjassa kaudella 2006. Kaksinkertainen Formula 1 maailmanmestari allekirjoitti vuoden sopimuksen Mercedes-Benz Motorsport-tallin kanssa. Moottoripyöräilijä Juha Salminen on voittanut urallaan peräti 16 MM-mitalia endurossa. Maailmanmestaruuden hän vei kuutena vuonna peräjälkeen (1999-2004). Mitalisateen jälkeen Salminen halusi uusia haasteita ja siirtyi viime keväänä Yhdysvaltoihin kilpailemaan GNCC-sarjaan. Vaan eipä ollut Amerikan parhaista kuskeista Salmiselle kunnon vastuksiksi. Tulokas näytti GNCC-kisoissa muille kaapinpaikan ja vei mestaruuden. Sarjan voittamista pidettiin ison veden takana niin kovana tekona, että Salminen valittiin Yhdysvaltojen vuoden moottoripyöräurheilijaksi. KTM:n moottoripyörällä kilpaileva Salminen on ensimmäinen ulkomaalainen, jolle titteli on annettu. - Tiesin olevani ehdokkaana, mutta ulkomaalaisena en uskonut valinnan osuvan minuun. Amerikassa on todella paljon moottoripyörälajeja ja harrastajia, joten tämä arvostus on vähän eri suuruusluokkaa, kuin Suomen vastaavat arvonimet, Salminen pohtii. Vapaa-ajallaan Salminen, 28, harrastaa jääkiekkoa. IS-RE Ilta-Sanomat julkaisi viime lauantaina varsin mielenkiintoisen tutkimustuloksen, jonka analysointi on valitettavasti jäänyt muun kampanjahulinan peittoon. Suomen Gallupin IS:n toimeksiannosta tekemä tutkimus kertoi, että naisäänestäjistä ainoastaan 31 prosenttia sanoo varmasti äänestävänsä naista tulevissa vaaleissa. Siis Tarja Halosta tai Heidi Hautalaa. Luultavasti naisehdokasta aikoo äänestää 29 prosenttia naisista, kun taas noin joka neljäs nainen (24%) ei aio äänestää naista. Viime presidentinvaaleissa naiset ratkaisivat pelin Tarja Halosen eduksi. Naiset halusivat tehdä historiaa, ja tämä näkyi toisella kierroksella naisten korkeana äänestysaktiivisuutena: 83,1 prosenttia, miehillä vain 77,3 prosenttia. Ennakko-odotusten mukaan naiset liputtavat tälläkin kerralla Halosen voittoon. Sdp onkin ottanut hyvinvointipalvelut keskeiseksi teemakseen, jonka se uskoo purevan naisäänestäjiin. Myös Halosen lehtimainontaa keskitetään naistenlehtiin. Mutta, IS-Gallupin valossa sukupuoli ei olisi ratkaiseva valintakriteeri naisäänestäjille. Itse asiassa vain seitsemälle prosentille sukupuoli on ehdokasvalinnan peruste. Joka toinen (50%) nainen katsoo muiden tekijöiden ratkaisevan. Sauli Niinistö yrittää houkutella karismallaan ja pehmennetyllä imagollaan taakseen kokoomuksen naiskannattajia ja sitoutumattomia, kaupungeissa asuvia palkansaajanaisia. Matti Vanhanen on saanut naisväeltä kehuja miehekkäästä charmistaan, viimeksi Lenita Airistolta. Keskustan omat ja Sdp:n tutkimukset kertovat kuitenkin ongelmasta. Pohjois- ja Itä-Suomessa, keskustan sydänmailla, naiset ovat valinneet Vanhasen sijaan Halosen. Vihreiden Heidi Hautalan osuus naisäänistä jää yhtä ohueksi kuin hänen keittokirjansa. Vihreiden enemmistö (60-75%) liputtaa suoraan Halosen puolesta. Rkp:n Henrik Laxilla on puolestaan toivoton tehtävä pitää kiinni Elisabeth Rehnin ääniperinnöstä. STT Suomen Janne Ahonen otti toisen sijan Rukalla lauantaina 27.11 hypätyssä mäkihypyn maailmancupin toisessa osakilpailussa. Voittoon hyppäsi Slovenian Robert Kranjec, joka kasasi 144,5 ja 135 metrin hypyillään 305,6 pistettä. Ahosen 140,5 ja 136 metriset toivat pisteitä 299,7. Kolmannen sijan nappasi Saksan Michael Uhrmann. MTV3 Vancouver on maailman paras paikka asua. Näin väittää ainakin YK:n vuosittain tekemä elämänlaatua mittaava tutkimus. Hiekkarannat, hiihtokeskukset, vuoret, ystävälliset ihmiset, korkea elintaso, hyvä terveydenhoito ja sää ovat vain osa niistä seikoista, jotka tekevät kanadalaiskaupungista maanpäällisen taivaan. Vancouver on sijoittunut kymmenen vuoden aikana lähes poikkeuksetta

Joulukuu 2005 December ykkössijalle maailman parhaana kaupunkina. Kanadalaiskaupungit sijoittuivat tutkimuksessa muutenkin hyvin. Toronto oli yhdeksäs ja Calgary kymmenes. Australia sai eniten kaupunkeja kymmenen parhaan joukkoon, sillä toiseksi tulleen Melbournen lisäksi listalle pääsivät Perth, Adelaide ja Sydney. Eurooppalaiskaupungeista kymmenen joukossa olivat Wien (3.), Geneve (4.) ja Zürich (8.). IS Suomen suurimpia sotasankareita eli Mannerheim-ristin ritareita on jäljellä enää kuusi. Lauantaina 12.11 haudataan Marskin ritareista kahdeksanneksi viimeinen, kun sotilasmestari Väinö Hämäläinen siunataan sotilasmenoin kunnialaukauksineen Tuusulan kirkolla. Ritareista hautajaisiin tullevat Lahdesta Pentti Iisalo, 85, Lappeenrannasta Tuomas Gerdt, 83, ja Tammelasta Heikki Nykänen, 84. Kolme muuta elossa olevaa ovat Rauman Taavi Törmälehto, 83, Ilomantsin Onni Määttänen, 97, ja Lappeenrannan Leo Kojo, 88. He viettävät eläkepäiviään kotipaikkakuntiensa palvelutaloissa. Kolmessa vuodessa Marskin ritareista on kuollut yhdeksän. Kun ritarit ensimmäisen kerran kutsuttiin ryhmänä Linnan itsenäisyyspäivän juhliin 1994, heitä oli elossa 44 ja paikalle saapui 28. Ritarien säätiön sihteerin majuri Kari Norkolan mukaan ritarien osallistumisesta Linnan juhliin ei ole vielä keskusteltu. IS

News The Bay unveils Olympic wear for Canadian athletes heading to Turin. The bright red and white colours are familiar enough, but shearling hats and yoga pants for Canada’s Olympic athletes? The Hudson’s Bay Co., the country’s oldest department store, knew it had to make a fashion statement Tuesday evening Nov.11 with its official launch of the designs the 2006 Canadian Olympic team will wear in Turin, Italy. “It will remain to be seen which item (takes off with the public), “ said Suzanne Timmins, fashion director at HBC. “Right now we’ve gotten some feedback on our trapper hat that everyone seems to love - that’s the one people seem to be talking about the most.” The designs have a modern take on tradition. And the Bay played the heritage card by holding the gala unveiling of the collection in the city’s Fort York Armoury. The trapper hat, available with shearling or - for those more politically correct - faux shearling, might have been coveted by the trappers of centuries past. CP-RE Sean Fleming kicked a 36-yard field goal in the second round of overtime to give the Edmonton Eskimos a thrilling 38-35 win over the Montreal Alouettes in the 93rd Grey Cup on Sunday Nov. 27th. It was Edmonton’s second Grey Cup title in three years and 13th overall. The last veteran of the First World War believed to have seen action has died, leaving only four Canadians still alive who served in the 1914-1918 conflict. Clarence (Clare) Laking died at Sunnybrook and Women’s College Health Sciences Centre in Toronto on Saturday Nov. 26th. Laking, who was 106, served on the front line as a private with the Canadian Field Artillery, 27th Battery, 4th Brigade. In 1917, at 18 years of age and against his minister father’s wishes, the native of Campbellville, Ont., enlisted in the 64th Battery in Guelph, Ont. CP Jeremy Wotherspoon of Red Deer, Alta., earned his first victory of the season Sunday, recording a track record for the gold medal in the men’s 500 metres at a long-track speed skating World Cup competition. Wotherspoon took the gold in 34.91 seconds, the first sub-35 second time on the Pettit National Ice Centre. Dmitri Dorofeyev of Russia was second in 35.09 and Casey FitzRandolph of the U.S., and Kang-Seok Lee of South Korea tied for third in 35.15. “I built a lot of speed coming out of the first turn and the last 300 was really solid,” said Wotherspoon, who added to his career-leading World Cup wins total for men with his 55th victory. “I had the last inner today which is usually the harder turn to hold and it went really smoothly. I was pretty happy with that.” CP A Japanese space probe landed on an asteroid and apparently collected samples from the surface on November 27, Japan’s space agency said. Scientists believe the probe, called Hayabusa, Japanese for “falcon,” succeeded in its mission on its second attempt. But they won’t know for certain whether it actually collected samples until it returns to Earth in June 2007. The asteroid, 290 million km. from Earth was discovered by U.S scientists in 1998. CBC


Joulukuu 2005 December

Länsirannikon Uutiset / West Coast News

SETĂ&#x201E; TOPELIUKSEN JOULU Suomalaiskodeissa ja kirkoissa soi taas tänäkin jouluna Sibeliuksen säveltämä ja Topeliuksen sanoittama joululaulu En etsi valtaa , loistoa, en kaipaa kultaakaan. Laulu on jo sata vuotta vanha, mutta aina se herkistää mielen ja tuo jouluun niin hyvyyttä kuin syvyyttä. Paitsi kirjailija ja runoilija ja Maamme laulun sanoittaja, Sakari Topelius oli suomalaisille lapsille sadun kertoja Setä Topelius. Topeliuksen joulunvietto jo sata vuotta sitten oli kuin yksi hänen kauneimmista saduistaan. Hän asui perheineen Ă&#x2013;stersundomin Koivuniemessa aaltoilevien apilamaiden ja peltojen ympärĂśimässä talossaan lähellä välkehtiviä vesiä, salmia ja luotoja. Topeliuksen kodissa noudatettiin kaikkia joulun perinteitä. Ensin teurastettiin sika, sitten suolattiin ja savustettiin kinkku, tehtiin makkaroita ja kuivattu lipeäkala pantiin likoamaan. KeittiĂśssä leivottiin herkulliset piparkakut, sahramipullat, kranssit ja joulutortut. Pikkulinnuille varattiin joululyhteitä, talliin ripustettiin kynttilälyhtyjä ja hevoset, lehmät ja porsaat saivat ylimääräisen muona-annoksen. Joulu-aaton aattona kiinnitettiin lipputangon huippuun tähden muotoinen lyhty ja siitä alkoi joulu. Kun joulutähti oli sytytetty valjastettiin vanha Grolle-polle reen eteen ja Topeliuksen pikkupojat lähtivät Evatätinsä kanssa kiertämään mĂśkkejä.

Mukana heillä oli joululahjoja paikkakunnan kÜyhille lapsille ja näin sai koko kylä osallistua Koivuniemestä säteilevään jouluiloon. Jo silloin Topeliuksen joululauluja laulettiin kaikkialla ja hänen satujaan, kuten Koivu ja tähti luettiin koko maassa. Vanhan perinteen mukaisesti suljettiin salin ovet jo aikaisin aattopaivän aamuna. Eva-täti koristi kuusen karamelleillä, lipuilla, omenoilla ja hopealangalla ja kuusen latvaan hän kiinnitti jouluenkelin. Lapset eivät saaneet kurkistaa saliin edes avaimenreiästä. Talo oli täynnä salaisuuksia. Joulunvieton aloitti kello 6 nautittu jouluateria. Isoisä Topelius pyysi jonkun lapsista lukemaan pÜytärukouksen : Jeesuksen nimeen pÜytään käymme, siunattu olkoon ruokamme.....PÜytä oli juhlallisesti katettu, koristeltu kukkasin ja kynttilÜin ja jokaisen lautasliinan alla oli pino joulukortteja, jotka odottivat oikeata hetkeä ääneen lukemista varten. Päivällisen jälkeen koitti vihdoin suuri hetki, jolloin ison salin ovet aukaistiin, kuusenkynttilät oli sytytetty ja loistivat kilpaa lasten sädehtivien silmien kanssa. Sitten oli vuorossa jouluillan vakava ohjelmaosuus. Isoisä Topelius istuutui biedermeiersohvalle ja luki kirjoittamansa joulusaarnan. Senjälkeen laulettiin Enkeli taivaan lausui näin ja joitakin isoisän lauluista. Sitten Topelius siirtyi nojatuoliinsa ja otti esille pitkän hopeakoristeisen meren-

vahapiippunsa, jonka hän sytytti vain kerran vuodessa. Sitten kuului ovelta kolkutus. Joulupukki oli ovella ja sai lasten sydämet hypähtelemään. Hän kysyi oliko talossa kilttejä lapsia. Isoisä tuli apuun ja puhui lasten puolesta. Lahjojen jaon jälkeen ilonpito saattoi alkaa. Laulettiin, luettiin runoja, tanssittiin piirileikkeja ja esitettiin isoisä Topeliuksen joku kuvaelma. Joulupäivän aamuna mentiin Ă&#x2013;stersundomin kirkkoon ja lapset nostettiin vanhoihin matkaturkkeihin kiedottuina rekeen lammasvällyjen alle. Lähdettiin matkaan ja saaristolaiset tulivat pitkissä rekijonoissa kirkkoon jäätä pitkin. Joka reessä oli soihtu tai lyhty, joka loisti pimeydessä. Vuoden 1883 joulukirkkoon menosta kirjoitettiin muistiin näin : Oli ihana jouluaamu, jota valaisi neljä valolähdettä : tähdet, kuunpaiste, aamurusko ja kynttilät mĂśkkien ikkunoissa. Joulumme tänään, 120 vuotta myĂśhemmin ei ole enää topeliaanisen nostalginen. Sellainen joulu on siirtynyt historiaan, mutta Sakari Topelius jätti meille monet ihanat joululaulut, joita yhä laulamme ja jotka ovat jääneet meille - toivottavasti - elääkseen. Lähde : Suuri Joulukirja Enjoy 25MB of inbox storage and 10MB per file attachment with MSN Premium. Join now and get the first two months FREE*

19

PUUTUOLEJA ETSITĂ&#x201E;Ă&#x201E;N! Saimme idean viime kesän FinnGrandFestivaaleilta ja annamme kutsun kaikille etsiä puutuolin, jakkaran, keinutuolin, keinuhevosen tai minkä muun istuimen, kunhan se on tehty puusta. Tarkoituksena on sitten keväällä kokoontua ja talkoilla yhdessä maalata ne koristeellisesti sinivalkoisiksi. On tärkeää, että maalaus tehdään käyttämällä juuri samansävyisiä värejä! Ja tarkoitus onkin, että hankimme maalit talkoopaiväksi kaikkien käyttÜÜn! Tuoleihin voi maalata rakkaita muistelmia, ne voidaan koristella maalaamalla suomenlippuja, niihin voi kirjoittaa runoja ym. ym.! Joten, silmä tarkkana kirpputorilla tai â&#x20AC;&#x153;garage sale:ssäâ&#x20AC;?. Tuoli on jokaisen omaa omaisuutta, mutta aiomme lainata ne Juhannusjuhlille ensi kesänä, jossa ne ovat näytteillä, ja joihin voi istahtaa jalkoja lepuuttamaan. Toivon, että tämä yritys yhteistyĂśllä toteutuu!

LOOKING FOR WOODEN CHAIRS! We are dreaming about blue and white chairs to be displayed at the Midsummer Festival next summer! The idea was found at the FinnGrandFest in Marquette, this past summer! There were 2005 blue and white chairs, all over the city! We would like you to find a chair, stool, rocking chair, or anything else that can be used for sitting down, as long as itâ&#x20AC;&#x2122;s made of wood. We are planning to have a workshop to paint them all at the same time, so we will use exactly same colours . We would provide the paint! You can use your imagination, how youâ&#x20AC;&#x2122;d like to decorate yours! There could be pictures, poems, Finnish flags, etc. The chairs are yours to keep, but we want to borrow them for the Midsummer Festival! If you require more information, please call / Jos tarvitset lisätietoja projektista, soita 604-526-0172, Riitta Enridge

,GDQMRXOXLKPH (YDQNHOLVWD ,GD /HSLVW| UXNRLOL -XPDODD YXRWHHOODDQ WDXGLQ NRXULVVD 6DLUDXV ROL YLHQ\WYRLPDWW\\VWLQ.DXSSDDQ,GDHLRO OXWSllVV\WSLWNllQDLNDDQMDMRQHOMlSlL YllROLMllNDDSSLROOXWW\KMlQl  ,GD ROL ROOXW NRNR HOlPlQVl K\YLQ LW VHQlLQHQ QDLQHQ +lQ ROL S\KLWWlQ\W HOl PlQVl +HUUDQ MD WRLVWHQ LKPLVWHQ SDOYH OHPLVHHQ HLNl NRVNDDQ S\\WlQ\W LWVHOOHHQ PLWllQ (YDQNHOLVWDQ SRONX HL ROOXW NRYLQ UXXVXLQHQ0LWllQWDORXGHOOLVWDNDQQDWXVWD HLMXXULROOXWMDRPDOODYDLYDQQl|OOlROL,GD SllDVLDVVDYDDWLPDWWRPDQHODQWRQVDKDQN NLQXW (YDQNHOLVWDQUXNRXV  7XKDQQHW MD MlOOHHQ WXKDQQHW ROLYDW QH NLUMDW MD OHKGHW MRWND +HUUDQ ³SLLNDW\WW|´ ROLOHYLWWlQ\WVXRPDODLVLLQNRWHLKLQODDMDOOD W\|NHQWlOOllQ1\W,GDROLWXOOXWYDQKDNVL -DOND HL HQll QRXVVXW YXRWLDDOWD QLLQ NXLQ HQQHQ .LHUURNVHW OHKWLHQ MD NLUMRMHQ NDQVVDROLWl\W\Q\WMlWWll  ,GD ROL DLQD OXRWWDQXW -XPDODQ DSXXQ 6LOORLQNXQVHXUDNXQWDMlLLOPDQW\|QWHNL M|LWl,GDKRLWLXUKRROOLVHVWLSLHQWlNLUNNRD MD SLWL KHQJHOOLVLl NRNRXNVLD -D NXQ XXWWD +HUUDQWHPSSHOLlUDNHQQHWWLLQ,GDROLHQ VLPPlLVWHQ MRXNRVVD YDVDUDDQVD KHLOXWWD PDVVD  1\WWDXWLUXQWHOLUXXPLVWDHLNlUXRNDD HQllROOXW,GDNllQW\LKlGlVVllQ7DLYDDO

OLVHQ,VlQSXROHHQMDUXNRLOL³+HUUDSXKX MROOHNLQ HWWl HGHV MRNX VRLWWDLVL´ 7lPlQ UXNRXNVHQ HYDQNHOLVWD UXNRLOL MRXOXDDWWR QD 5XNRXVYDVWDXV  6DPDLVHQD MRXOXDDWWRQD YDLPRQL 7DL PLNXONLNLLUHLVVllQRVWRVNlUU\MHQVlNDQV VDVXSHUPDUNHWLQNl\WlYLl9LLPHLVHWUXR NDRVWRNVHWSLWLYLHOlWHKGlHWWlNDLNNLROL VL NXQQRVVD MRXOXS|\GlVVl -RXOXPXVLLNNL VRLNDLNNLDOODMDLKPLVHWNDKPLYDWYLLPH WLQJDQ RVWRNVLDDQ <KWlNNLl 7DLPL WXQVL VHOYlQ NHKRWXNVHQ ,GD /HSLVW|OOH SLWlLVL YLHGlMRXOXDWHULD7DLPLROLHQQHQNLQVDD QXW VDPDQODLVLD WXQWHPXNVLD MD QLLVVl ROL DLQDROOXWVHOYlMRKGDWXV0XWWDQ\WROLMRX OXDDWWR.DONNXQDROLXXQLVVDMDPXXWMRX OXKHUNXWSLWlLVLYLHOlYDOPLVWDDHQQHQNXLQ SHUKHYRLVLNRNRRQWXDMRXOXS|\GlQllUHHQ 2OLNLLUHMRXOXDDWWRQDROLDLQDNLLUH  $KRVHQ SHUKH LVWXL MRXOXS|\WllQ 3HU KHHQSllOXNLMRXOXHYDQNHOLXPLQMD\KGHVVl NLLWHWWLLQ-XPDODD-HHVXNVHVWD.ULVWXNVHV WD -RXOXQ +HUUDVWD .LLWHWWLLQ P\|V +HU UDD MRNDSlLYlLVHVWl UXRDVWD MD KlQHQ KHO OlVWl KXROHQSLGRVWDDQ $WHULD ROL RQQLVWX QXW.RNRSHUKHROLMXKODYLUHHVVl.\QWWLOlW ORLVWLYDWMDYDQKDWVXRPDODLVHWMRXOXODXOXW VRLYDWNDXNDQD.DQDGDQOlQQHOOl\KWlNDX QLLQD NXLQ NRQVDQDDQ YDQKDVVD PDDVVD $WHULDQMlONHHQROLWDUNRLWXVMDNDDODKMDWMD

VLWWHQ YlKlQ P\|KHPPLQ -XPDOD ROL NXXOOXW SDOYHOL WXOLVL YLHUDLWD LOWDNDKYLOOH MDWWDUHQVDUXNRXNVHQ MDMRXOXDYLHWWlPllQ  0LQXQ ROLVL SLWlQ\W NR  .HVNHQ NDLNHQ SHU WRD OlKWLHVVl NXXQQHOOD KHHQSll VDL PHUNLOOLVHQ 7DLPLD1\WHLROOXWUXRNDD WXQWHPXNVHQ 3LWlLVL OlK PXNDQD(LPXXWDNXLQQR WHl ,GD /HSLVW|l NDWVR SHDVWLDXWRRQMDOlKHLVHVWl PDDQ3HUKHROLN\OOlWRWWX NLLQDODLVHVWD QXUNNDNDX QXW VDDUQDDMDLVlQ SllKlQ SDVWD O|\W\L PDLWRD NLQN SLVWRLKLQ PXWWD WlPl ROLVL NXDOHLSllMDSLNNXOHLSLl HKNl OLLNDD 2OLKDQ MRXOX  .DWRLPPH MRXOXS|\GlQ DDWWR MRWD YDQKDDQ SHULQ MRWD MRXOXNXNND ROL MXKOLV ,GD/HSLVW| WHLVHHQ VXRPDODLVHHQ WD WDPDVVD7XQWXLNXLQWDLYDV SDDQ MXKOLWDDQ SHUKHHQ SD ROLVL NDLNNLQH DDUWHLQHHQ ULVVD ODVNHXWXQXW ,GDQ YDDWLPDW  $MDWXVYDLYDVLMDYDURYDVWLDORLQSXKHO WRPDDQ NRWLLQ 6LLQl NRHWWLLQ -RXOXQ +HU OD ³0LWlKlQ /HSLVW|Q ,GDOOH PDKWDD NXX UDQ OlKHLV\\WWl .LLWROOLQHQ PLHOL Wl\WWL OXD"´7DLPLS\VlKW\LDVWLDWNlVLVVllQUXR NDLNNLHQV\GlPHW,GDQVLOPLVVlNLPPHOVL NDS|\GlQllUHHQMDVDQRL³.XQPLQXOODRQ +HUUDQ DQWDPD LOR MD Ql\WWL NXLQ \OLOXRQ DLYDQVDPDQODLQHQWXQQH-RRVWRVNHVNXN QROOLQHQ YRLPD ROLVL Wl\WWlQ\W KlQHQ KDX VHVVD VDL VHOODLVHQ NHKRWXNVHQ HWWl SLWlLVL UDDQROHPXNVHQVD YLHGl,GDOOHUXRNDD´  9DQFRXYHULQ NDXSXQNL ROL SXNHXWXQXW  7RUMXLQ DMDWXNVHQ UXRDQ YLHPLVHVWl MRXOXDVXXQVD0LOMRRQDWMRXOXYDORWWXLNNL VLOOl WXQVLQ ,GDQ ,GD HL HKNl SLWlLVL VLL YDW NDWXMHQ YDUVLOOD /LLNHQQH ROL KLOMHQW\ Wl 1LLQSl WXXPLPLVHQ MlONHHQ SllWHWWLLQ Q\WYlKlLVHNVLNXQDMHOLPPHMRXOXLVLDND YLHGl MRXOXNXNND MD WRLYRWWDD VLOOl WDYDOOD WXMD NRWLD NRKGHQ .RGLQ HGXVWDOOD ROHYDW HYDQNHOLVWDOOHK\YllMRXOXD SLNNXLVHW MRXOXYDORW Ql\WWLYlW NLUNNDDP  9DLQYDLYRLQMDNVRL,GDWXOODRYHDDYDD PLOWD NXLQ HQQHQ 7\WWlUHW NRWL MD -HHVXV PDDQ(LKlQVLLKHQPRQWDDDVNHOWDWDUYLWWX .ULVWXVWXQWXLYDWUDNNDDPPLOWDMDWXQVLP PXWWDQHPXXWDPDWNLQWXQWXLYDWROHYDQOLL PHV\GlPLVVlPPHWRGHOOLVHQMRXOXLORQ NDD,GDHLKHOSRVWLLWNHQ\WPXWWDQ\WQl\W      WL HWWl KlQHQ VLOPlNXOPDVVDDQ NLPPHOVL   (UNNL$KRQHQ


20

Länsirannikon Uutiset / West Coast News

Presidentinvaalit tammikuussa 2006 Presidentivaalien varsinainen vaalipäivä Suomessa on sunnuntai 15.1.2006. Kanadassa voi äänestää ennakkoon seuraavasti: Advance polls in the Finnish Presidential Elections in January of 2006 Finnish presidential elections will be held in Finland on January 15, 2006. Advance polling in Canada takes place at seven polling stations as follows: Vancouver

Honorary Consulate of Finland 1188 West Georgia Street, Suite 1480 Vancouver BC V6E 4A2 Puh. 604 688 4483

Ennakkoäänestys / Advance polls 4. - 6.1. 2006 9.00 - 16.00 7.1. 2006 10.00 - 14.00 Ottawa

Embassy of Finland 55 Metcalfe Street, Suite 850, Ottawa, ON K1P 6L5 Puh. 613 288 2233

Ennakkoäänestys / Advance polls 4. - 6.1. 2006 9.00 - 16.00 7.1. 2006 10.00 - 14.00 Toronto

Consulate of Finland 1200 Bay Street, Suite 604, Toronto, ON M5R 2A5 Puh. 416 964 0066

Ennakkoäänestys / Advance polls 4. - 6.1. 2006 9.00 - 17.00 7.1. 2006 10.00 - 14.00 Edmonton

Honorary Consulate of Finland 1400 Canadian Western Bank Place 10303 Jasper Avenue, Edmonton, AB T5J 3N6 Puh. 780 421 1818

Ennakkoäänestys / Advance polls 4. - 5.1. 2006 9.00 - 16.00 Montreal

Honorary Consulate of Finland Place Sherbrooke, 1010 Sherbrooke Street

West, Suite 602 Montreal, PQ H3A 2R7 Puh. 514 282 9899 Ennakkoäänestys / Advance polls 4. - 6.1. 2006 10.00 - 16.00 Sudbury

Sudbury Finnish Resthome 233 4th Avenue, Unit 2, INCO Room, Sudbury, ON K1P 6L5 Puh. 705 524 3137

Ennakkoäänestys / Advance polls 4. - 5.1. 2006 9.00 - 17.00 6.1. 2006 9.00 - 16.00 Thunder Bay

Honorary Consulate of Finland 275 Bay Street, Thunder Bay, ON P7B 1R7 Puh. 807 343 9394

Ennakkoäänestys / Advance polls 4. - 5.1. 2006 9.00 - 17.00. 6.1. 2006 9.00 - 16.00

Suomen kansalainen, joka viimeistään 15.1.2006 täyttää 18 vuotta, on oikeutettu äänestämään näissä vaaleissa asuinpaikasta riippumatta. Äänestäjällä on oltava äänestyspaikalla mukana kuvallinen henkilöllisyystodistus ja mielellään myös ilmoituskortti, sillä se nopeuttaa äänestämistä. Lisätietoja vaaleista oikeusministeriön vaalisivuilta: www.vaalit.fi , mukaalukien tietoja mahdollisesta toisesta äänestyskierroksesta, joka pidetään siinä tapauksessa, että kukaan ehdokkaista ei saa enemmistöä äänistä. Every Finnish citizen, regardless of domicile, who has reached the age of eighteen on or before January 15 is eligible to vote in the presidential elections. Photo identification must be presented at the polling station and if you received a voting card it would be helpful to bring it along. Find out more about the elections from the Finnish Ministry of Justice elections web site at www.vaalit.fi, including information about a run-off vote if none of the candidates receives a clear majority.

Joulukuu 2005 December VUOSI VAIHTUU, JUHLAHETKI LÄHESTYY... Vancouver Finlandia Clubin johtokunnan kokouksessa marraskuun 17. päivä 2005 oli aika esitellä historiaprojektin nykytilaa. Projekti on edennyt aikataulun mukaisesti. Vancouver Finlandia Clubin juhlakirjan julkistamistilaisuus ja historiaprojektin päättäjäiset ovat ensi keväänä. Johtokunta hyväksyi vastalauseitta useita juhlakirjaan ja historiaprojektiin liittyviä seikkoja, josta kiitos kaikille kokoukseen osallistuneille. VANCOUVER FINLANDIA CLUBIN ARKISTOLAHJOITUS Historiaprojektin tuloksiin kuuluu monisatasivuisen juhlakirjan lisäksi huomattavan laaja arkistokokoelma, Vancouver Finlandia Club Historical Collection, joka luovutetaan ensi kevään julkistamis-juhlassa UBC:n erityiskokoelmiin. Kokoelman säilytyspaikaksi tulee The University of British Columbia Library, Rare Books & Special Collections (RBSC). Siitä kiitos kirjastonhoitaja Ralph Stantonille ja käsikirjoituskuraattorille George Brandakille. Pääsyvaatimuksena UBC:n erityiskirjastoon on ollut laajan keruumateriaalin järjestäminen arkistovaatimusten mukaiseksi. Tämä on ollut aikaa vievä, mutta välttämätön työ. Ilmestyttyään Vancouver Finlandia Clubin juhlakirja toimii käsikirjana kaikille, jotka haluavat perehtyä seuran monimetriseen arkistoon juuri valmistuneen yliopistollisen tutkimuskirjaston tiloissa. Uusi osoite on: Irving K. Barber Learning Centre, 1st Floor, 1961 East Mall. LEHTIKOKOELMA JA KIRJASTON LUKUKAPPALEET Vancouver Finlandia Club on koko toimintansa ajan, syyskuusta 1971 alkaen, julkaissut kuukausittain omaa tiedotetta. Muoto on vaihtunut monisteesta aikakauslehteen, vakiintuen sanomalehdeksi vuonna 1975. Ensimmäisinä vuosina klubilaiset saivat luettavakseen Vancouver Finlandia Club Tiedottaa vahamonistelehden. Saman nimistä värillistä aikakauslehteä painettiin koeluontoisesti kahdeksan numeroa, kunnes lokakuussa 1975 ilmestyi ensimmäinen Länsirannikon Uutiset – West Coast News. Siitä lähtien Vancouver Finlandia Clubin kustantama sanomalehti on tallettanut paitsi omaa seurahistoriaansa, myös laajemmalti länsirannikon suomalaisyhteisöjen ajankuvaa, maailmanhistoriaa unohtamatta. Kulttuurihistoriallisena saavutuksena tämä on korvaamaton. Erityisesti Ray Rinnalle kuuluu kiitos siitä, että Vancouver Finlandia Club omaa tällä hetkellä lähes täydellisen lehtikokoelman. Alkuaikojen Vancouver Finlandia Club Tiedottaa – sekä monisteet että aikakauslehdet - ovat kaikki tallella. Sanomalehdistä vain muutama numero puuttuu! Toivomme klubilaisten apua seuraavien lehtien löytymiseksi: Länsirannikon Uutiset – West Coast News 1975: Marraskuu 1976: Helmikuu 1981: Elo/Syyskuun kaksoisnumero 1984: Tammikuu 1985: Syyskuu 1986: Maaliskuu, Huhtikuu, Kesäkuu, Syyskuu, Lokakuu, Marraskuu 1987: Huhtikuu, Kesäkuu, Heinä/Elokuun kaksoisnumero 1988 Maaliskuu 1990 Syyskuu 2001 Kesäkuu 2004 Toukokuu 2005 Tammi-Helmikuun kaksoisnumero Alkuperäiset julkaisut ovat ajan kuluessa haurastuneet, ja siksi niiden paras sijoituspaikka on UBC:n asianmukainen arkisto. Lehtikokoelma on kuitenkin niin hauskaa ja elävää luettavaa, että historiaprojektin suunnitelmissa on monistaa lukukappaleiksi kaikki 35 vuosikertaa. Näin lehtikokoelma, Suomi-huoneen kirjaston olennaisena osana, säilyy arkistoinnista huolimatta kaikkien ulottuvilla. JUHLAKIRJAN TOIMITUSKUNTA Vancouver Finlandia Clubin historiallisten asiakirjojen ja kuvamateriaalin asiantuntijoina ovat kutsuttuina toimineet Eila Itkonen, Ray Rinta, Bill Vuorensivu ja Ritva Ahonen. Kolme ensin mainittua ovat kaikki kuuluneet Vancouver Finlandia Clubin vuoden 1971 ensimmäiseen johtokuntaan. Tuula Schroderus on tarkastanut historiaprojektin käynnistämisvaiheen aikana kootun materiaalin. LEIKEKIRJAT AJAN TASALLE Tärkeää lähdeaineistoa juhlakirjan kannalta löytyy lehtien lisäksi leikekirjojen sivuilta. Ennen laajamittaista skannaamista kirjapainon koneilla on jokainen historiallisesti tärkeä kuva täytynyt tarkistaa: kuka, mitä, missä, milloin. Kaikki leikekirjojen hoitajat eivät ole liittäneet kuviin näitä tietoja, ja leikekirja on jäänyt vuoteen 2001. Eila Itkonen ja Ritva Ahonen ovat lupautuneet saattamaan Vancouver Finlandia Clubin leikekirjat ajan tasalle kevään vuosijuhlaan mennessä. He ovat tehneet tarkkuustyötä sekä leikekirjan että lahjoituksena tulleiden kuvien henkilönimien ja otsikoinnin paikkansapitävyyden suhteen. Kiitos heille samoin kuin Ray Rinnalle ja Vilho Vuorensivulle monituntisesta ahkeroinnista arkistomateriaalin parissa.


Joulukuu 2005 December

EUROPE SEAT SALE Departing from Vancouver, Victoria, Kelowna & Calgary

HELSINKI STOCKHOLM OSLO COPENHAGEN AMSTERDAM PARIS LONDON

from from from from from from from

$739.00 $725.00 $725.00 $725.00 $619.00 $619.00 $529.00

+ taxes - other cities available in Europe - prices are in Canadian dollars - all the fares are subject to change

CUBA from $1079.00 November 14, 2005 for 7 nights - air & hotel - all inclusive, plus taxes

For reservations, please call: PAULA OR BEATA 604.687.7734 or 1.800.273.0706 E-Mail: pjokinen@novuscom.net FINNAIR-KLM-LUFTHANSA-AIR CANADA-SAS WESTVIEW INSURANCE & TRAVELINK AGENCIES A Division of Intercity Equity Corporation 1279 Pacific Boulevard Vancouver, BC V6Z 2R6 B.C. REG # 23817

DIGITAALINEN KUVAKIRJASTO Satojen kuvien kokoelma on nyt viittä vaille valmis skannattavaksi. Martti Haapalo on jälleen kerran tarjoutunut tukemaan klubia suurenmoisella tavalla. Olemme saaneet luvan siirtää New West Pressin huippukoneilla digitaaliseen muotoon paitsi kirjaan tulevat kuvat myös kaikki kuvat, joita tulevaisuudessa mahdollisesti tarvitaan. Näin Vancouver Finlandia Clubin kuva-arkisto muuntuu digitaaliseksi kuva-arkistoksi. Tämä palvelee monin tavoin Vancouver Finlandia Clubin julkaisuja, kuten lehteä ja verkkosivuja. UBC:n arkistokokonaisuuden osana digitaalinen kuvakirjasto nopeuttaa huomattavasti Vancouver Finlandia Club –kokoelman kuvamateria aliin perehtymistä. KIITOS JA HYVÄÄ JOULUA Kiitän vuoden 2005 puheenjohtajaa ja johtokuntaa kuluneen vuoden aikana osoitetusta luottamuksesta. Riitta Enridge on ollut monin tavoin kantamassa vastuuta historiaprojektin loppuvaiheen onnistumisesta. Taattu työrauha ja vapaus on mahdollistanut työn jatkumisen kaikista henkilökohtaisista elämänmullistuksista huolimatta. Ehkäpä muutto trooppiseen Rio de Janeiroon ja uuden kuuman kotimaan, Brasilian, tuoma huimaava etäisyys oli tarpeen Kanadan länsirannikon suomalaiskulttuurin kokonaiskuvan oivaltamiseksi. Päiväntasaajan tuolta puolen tarkastellen Vancouver Finlandia Club muotokuva on saanut entistä kirkkaammin pohjoista paikallisväriä. Vancouver Finlandia Clubin historiaprojekti on ollut mittava ja aikaa vievä hanke. Nyt, adventin alkaessa 2005, ollaan kaikkien helpotukseksi vihdoinkin loppusuoralla. Julkaisemisen juhlahetki – ruusujen ja risujen aika! - lähestyy. Suurkiitos kaikille historiaprojektiin osallistuneille. Vancouver Finlandia Clubin leikekirjaan toivotaan kuvia ja lehtiä vuosien 2002 – 2005. Toivottavasti myös puuttuvat lehdet löytyvät ennen juhlahetkeä. Kaiken historiaprojektiin liittyvän materiaalin voi jättää Scandinavian Centren toimistoon Outi Kuman nimellä. Yhteyttä voi ottaa myös sähköpostitse. Joulurauhaa ja toiveikasta vuoden vaihtumista toivottaen — Outi Kuma outikuma@yahoo.ca

Länsirannikon Uutiset / West Coast News

21

IKÄIHMISTEN YLIOPISTON OPINTORYHMÄ 2230 Harrison Dr. • kirjastossa tiistaisin klo 2 pm

AIHE: EUROOPPALAISIA KATSAUKSIA Joulukuun 6 p. 6.

Ihmisyys muuttuvassa Euroopassa Johtaja Tapani Sihvola Joulukuun 13 p. 7. Islam Euroopassa - muslimit keskuudessamme FM Sylvia El Kaddioui Joulukuun 20 p. 8. Eurooppalaiset uudet kansainvaellukset Dos Marjatta Rahikainen

AIHE: MUINAISET KULTTUURIT Tammikuun 10 p. 1. Uniajasta nykypäivään - Katsaus alkuperäiskansojen maailmankuvaan TM Tom Sjöblom Tammikuun 17 p. 2. Keltit ja kelttiläiset Irlannin ja Walesin perinteen kuvaamana TM Tom Sjöblom Tammikuun 23 p. 3. Beduiinikultturit - kamelien ja hiekka-aavikkojen eksotiikkaa Prof. Heikki Palva Tammikuun 31 p. 4. Katoavat afriikkalaiset kulttuurit Prof. Arvi Hurskainen Helmikuun 7 p. 5. Mayat – Kuninkaallisia taiteilijoita viidakon kätköistä FM Katri Pirttijärvi Helmikuun 14 p. 6. Arkea ja juhlaa antiikin Kreikassa ja Roomassa FM Julia Burman Helmikuun 21 p. 7. Bysantti ja Pohjola – viikinkiretkien värikkäät vaiheet

YHTEYSHENKILÖ ELLA SAARINEN PUH. 604 324.4608

“A Midsummer Dream” Scandinavian Centre Fundraiser Onboard Holland America Line’s MS Volendam 7-NIGHT INSIDE PASSAGE • ROUNDTRIP VANCOUVER • JUNE 28TH - JULY 5TH, 2006

Day Wed Thu Fri Sat Sun Mon Tue Wed

Port Vancouver, B.C. Canada Cruising Inside Passage Scenic cruising Tracy Arm & Sawyer Glacier, Juneau, Alaska Skagway, Alaska Scenic cruising Glacier Bay Ketchikan, Alaska Scenic cruising Inside Passage Vancouver, B.C. Canada

Accommodations Verandah Suites, 284sq.ft Outside Stateroom, 197sq.ft. Inside Staterooms, 182sq.ft.

Price from $2,396.77 from $1,545.27 from $1,142.27

Arrive

Depart 5:00pm

8:00am 2:30pm 7:00am 7:00am 10:00am

Noon 11:00pm 9:00pm 4:00pm 6:00pm

8:00am

Please Note: Bring your family, 3rd & 4th person in cabin pay only $736.00.

All prices are in $CAD, per person, based on double occupancy. Prices includes Port Charges, (Taxes & Fees extra, $66.86CAD)

Deposit of $500.00/per person, is fully refundable up until final payment, which is due April 1st, 2006.

For more information please contact: Annemari Hermans • Jan-Evert Hermans • Inga Nielsen Cruise Holidays of Port Coquitlam Phone: 604-472-1212 • 1-888-245-1900 • Fax: 604-472-1213 E-Mail: annemari@cruising4us.com / E-mail: jeh@cruising4us.com Laihialaisisäntä kutsui ystävänsä ja naapurinsa jouluaterialle ja kehui, että hänellä on oikein kalkkunakin. Kun istuttiin pöytään, isäntä pani näkkileipäpaketin kiertämään. Juhlan kunniaksi tarjottiin toinenkin kierros. Sen jälkeen isäntä sanoi: - Tuopas eukko se kalkkuna pöytähän, niin saa nokkia muruuset pöyrältä. Laihialaismies osti käytetyn hautakiven ja vaati vaimoaan vaihtamaan nimensä.


22

Länsirannikon Uutiset / West Coast News

Joulukuu 2005 December

Kantele Music by Wilho Saari Saari, a Finnish-American musician and teacher is being recognized for his work in playing, and teaching others to play, the kantele, the Finnish national instrument. Saari, a Naselle native son, graduated from Naselle High School in 1950, Northwest University in Kirkland in 1956 and Seattle Pacific University in 1958. After teaching in such places as North River, Seattle, and Liberia, West Africa, Saari returned to Naselle, where he taught at the Naselle Youth Camp School for 23 years. Saari retired from NYCS in 1992, and since that time, has been busy playing, teaching, performing, composing, and recording CDs on the kantele. Saari is a 5th generation kantele player. His great-great grandmother was the legendary Kreeta Haapasalo, a well-known kantele player in Finland who lived in the 1800s. Wilho’s father, Wilho Sr., brought kantele playing to Naselle in 1915. Wilho Sr. was well-known as a kantele player in the Northwest. Every evening after work he would sit in his rocker and play. After Wilho Sr. passed away in 1968, Wilho Jr. inherited his father’s kantele. The kantele hung idle on the wall for 14 years. At the age of 50 Wilho decided to try playing the kantele and it immediately became a part of him. For the past 23 years this has been his ‘after 50’ hobby! He began writing original music for the kantele as well. Currently there are over 1700 pieces that he has written; most of them are put into the computer and then placed on the shelf to collect ‘dust!’ since there isn’t a big demand for this type of music. In addition to his prolific career as a composer of kantele music, he has taught at various kantele workshops: 1999 in Issaquah, WA, 1999 and 2002 in Portland Or, 2003 in Duluth, Minnesota, 2005 twice in Vancouver BC Canada, and again in Issaquah in 2005. For over five years he has gone to Portland monthly to assist the kantele group called the “Livakat”. The ”Livakat” group began in 1999 and has grown to 12 people who have the large kanteles. Wilho has performed in seven national Finnfests: Berkley, Seattle twice, Portland Oregon, Duluth Minnesota, Minot North Dakota, and Lake Worth, Florida.

Ray Rinnalle Suomen Tasavallan Presidentin onnittelut ja kunniamitali

Suomen suurlähettiläs Pasi Patokallio onnittelee kunniamitallilla palkittua Ray Rintaa.

Photo supplied by Wilho Saari

And next year he will have to travel only one mile to play at the national FinnFest USA ’06 in Naselle, Washington where kantele music has been a big part of the local FinnAm Fest every other year for the past twenty plus years. Saari was awarded a Master Apprenticeship from Washington State Arts and Folklife Commission. Through this he taught the kantele to his daughter Karen Saari Nelson, a music teacher. He also taught and is currently teaching 5-string kanteles to third and fourth graders in Naselle Elementary School.

Lauantaina 5 pv. Marraskuuta kello 15:00 oli Vancouverin Skandinavia keskuksessa koolla kaksikymmentä juhlavierasta. Jokainen oli saanut henkilökohtaisen kutsukortin Suomen suurlähetystöstä arvokkaaseen tilaisuuteen. Suomen suurlähettiläs Ottavasta Pasi Patokallio kunnioitti tilaisuutta läsnäolollaan ja toi suomen presidentin Tarja Halosen onnittelut Ray Rinnalle. Suurlähettiläs luovutti puheensa päätteeksi Suomessa ja Kanadassa ansioituneelle Ray Rinnalle Suomen valkoisen ruusun ritarikunnan kunniaristin. Ray Rinta mainitsi kiitospuheessaan, että monet kanadansuomalaiset olisivat ansainneet kunniaristin suuremmalla syyllä kuin hän, mutta he ovat jo muuttaneet manan maille. Hän erikoisesti alleviivasi niitä kanadan suomalaisia jotka sodan aikana kokosivat kuusikymmentäviisituhatta dollaria Suomen avuksi. Kunniavieraiden pöytää koristi Suomen lippu jonka ympärillä istuivat herra ja rouva Rinta, suurlähettiläs Pasi Patokallio ja Suomen kunniakonsuli Harri Jansson. Monipuolisesta tarjoilusta huolehtivat Helina Clement ja Leila Vataja. Olen tuntenut Ray Rinnan neljättäkymmentä vuotta ja tehnyt seuraavan havainnon, Ray Rinta on mies jonka aikeet eivät ole jääneet puheisiin mutta hän on ryhtynyt tekoihin. Uskon, että allekirjoittaneen lisäksi suuri joukko kanadansuomalaisia yhtyy onnittelemaan Suomen valkoisen ruusun ritarikunannan kunniaristillä palkittua Ray Rintaa. — Artikkeli: Eero Sorila, Kuva: Kalevi Sissonen

Ikäihmisten Yliopisto kokoontui 8.11. Kuvassa Aino Salonen, IrjaLiisa Lantela, Kauko Sokkanen, Esko Saarinen, Jorma Korpelainen Yliop. joht. Ella Saarinen, Martti Koskela, Eeva Miinalainen ja Ray Rinta


Joulukuu 2005 December

Länsirannikon Uutiset / West Coast News

23

Todistaja-lehti täyttää 80 vuotta

Saman alan miehet koolla Vancouverissa

Todistaja on Pohjois-Amerikan suomalaisten helluntaiseurakuntien julkaisu. Pastori Pekka Nuutinen pani lehden alkuun New Yorkissa vuonna 1925 nimellä Totuuden Todistaja. Kahdeksaan vuosikymmeneen on mahtunut hyviä aikoja, mutta myös pula-ajan ja sodan raskaita päiviä. On merkittävä saavutus, että Todistaja etnisenä lehtenä on pysynyt pystyssä ja ilmestynyt säännöllisesti. Lehden muoto on vuosikymmenien aikana vaihdellut moneen kertaan, mutta sanoma on pysynyt samana. Jumalan sanasta kotoisin oleva hengen ruoka on pitänyt hajalla asuvia suomalaisia sisäisesti elossa. Todistaja on siis levittänyt hyvää sanomaa. Viimeiset 40 vuotta Todistajan toimitus on sijainnut Vancouverissa. Nykyinen päätoimittaja Erkki Ahonen on toiminut tehtävässään jo toistakymmentä vuotta. Sivunvalmistuksesta on ansiokkaasti huolehtinut Keijo Sakara. Todistajaa painetaan tällä hetkellä 1800 kpl ilmestymiskuukausina. Se ilmestyy 10 kertaa vuodessa värikkäänä tabloid-mallisena sanomalehtenä, suurimmaksi osaksi suomen kielellä. Todistajalla on lukijoita ja ystäviä kautta maailman. Onnea ja jatkuvaa Jumalan siunausta 80-vuotiaalle! — Leevi Myyrä

Puhelin soi; “Täällä Jonathan Riikonen Atlantassa Georgiassa. Olen tulossa Vancouveriin” Torstai-illaksi 27.10 järjestin kutsut illallisen ja saunomisen merkeissä. Puheen aihetta riitti valokuvaamisesta kirjoittamisesta, kirjallisuudesta ja julkaisutoiminnasta. Kaikilla paikalla olevilla oli omat kokemukset kameran ja kynän käytöstä. Tuupovaaralla syntynyt Kalevi Sissonen (67) valokuvasi ja kehitti jo 13 vuotiaana ja myi ensimmäiset postikortit 15 vuoden ikäisenä. Kanadaan saavuttuaan v. 1964 Sissonen on toiminut enimmäkseen kirjapainoalalla ja toimitti perustamaansa AIKAMME -lehteä Vancouverisissa vuodesta 1977 vuoteen 1986. Jyväskylässä syntynyt Eero Sorila (60) saapui Kanadaan perheensä mukana v. 1957 ja perusti valokuvastudion Vancouveriin v. 1970. Luonto ja historialliset kohteet voittivat miehen mielen. Nyt Sorilan työkenttänä on koko maapallo. Hänen valokuviaan ja kirjoituksiaan julkaistaan kansainvälisesti kalentereissa ja kuvalehdissä. Rantasalmella syntynyt Ron Ericson (59) sai 18-vuotiaana kesäharjoittelupaikan paikan kotinurkiltaan”Demarissa” (Suomen Sosiaalidemokraatti –lehdessä) Helsingissä. Muutettuaan Kanadaan v. 1966 hän aloitti opiskelijana George Brown Collegessa Torontossa. Toimi koulun jälkeen muutamia vuosia liikemiehenä ja myöhemmin kiinteistönvalittäjänä, kuitenkin lehtimieskutsu johti hänen tiensä vapaatoimittajaksi Vapaa Sanaan sekä moottoriurheilukuvaajaksi, Kanadan suurimman lehden, Toronto Starin palvelukseen. Myöskin Formula-lehdelle Montrealiin Ericson toimitti kuvamateriaalia. Parhaillaan Ericson toimii Länsirannikon Uutisten päätoimittajana, Vapaa Sanan Länsirannikon toimittajana ja Suomessa ilmestyvän Vauhdin Maailman Pohj. Amer. kirjeenvaihtajana. Lapinjärvellä syntynyt illan juhlavieras Jonathan Riikonen (44) oli loistava aineenkirjoittaja jo kouluvuosina. Hän opiskeli puuteollisuusteknikoksi, mutta sai kesätoimittajan paikan Kureeri -nimisessä lehdessä 23-vuotiaana. Riikonen on toiminut Hyvinkään Sanomissa toimittajana monia vuosia ja perehtynyt elokuvatuotannon jokaiseen haaraan. Hän jatkaa Vancouverista matkaa Kaliforniaan, jossa osallistuu elokuvakäsikirjoittajien konferenssiin. Riikonen asui Kanadassa vuodesta 1994 vuoteen 1999, josta hän lähti töihin Karibian risteilylaivoille. Hän on piristänyt elävällä tekstillään Länsirannikon Uutisten lukijoita vuosien ajan ja toivottavaa on, että JONATHAN’S JOURNAL -jutut jatkuvat. — Artikkeli Eero Sorila, Kuva Yachu Den

Todistajan ent. toimittaja Leevi Myyrä, nyk. toimittaja Erkki Ahonen ja lehden teknillinen avustaja Keijo Sakara

-Todistaja-lehden päätoimittaja Erkki Ahonen, millä tavalla Todistaja on muuttunut 80-vuoden aikana? “Sanoma tietenkin on pysynyt samana – jo ensimmäisestä lehdestä luettiin nämä lauseet; Tämä lehti tahtoo olla raamatullisen uskon totuuden todistaja. Kirjoituksissa tahdotaan pysyä kiinteästi Raamatun sanassa. Leevi Myyrän toimittaessa lehteä v. 1981 ulkoasua muutettiin tabloidi-muotoon. Aluksi lehti painettiin Mission Pressin omilla koneilla, lehtipaino muutti nimeä NewWest Pressiksi ja nykyään lehti tulee Horizon Pressin lehtipainosta.” -Kuinka monta Todistaja-lehteä painetaan kuukausittain? “Parituhatta lehteä painetaan ja niistä 1800 lähtee jakeluun, noin puolet Kanadan ulkopuolelle. Tilaajamäärä on juuri nyt kaikkein korkeimmillaan. Ensi maaliskuussa jään lehdestä 11-vuoden jälkeen eläkkeelle ja Lauri Karhiainen tulee seuraavaksi toimittajaksi. Kun olen saarnamiehenä koko elämäni toiminut, siihen tulen sitten irrottamaan enemmän aikaa.” -Leevi Myyrä, mitkä olivat suurimmat haasteet siihen aikaan kun teit lehteä? “Olin ovien käsittelyhommissa kun kutsu tuli lehteä tekemään ja mielellään lähdin ovitöistä pois. Tykkäsin aina Suomessa ollessani kirjoituksesta. Kaikki piti tietysti opetella, mutta toisten avulla pääsin hommaan mukaan. Seppo Antturi neuvoi sanoen; Toimittaminen on sitä mitä lehteen laitetaan. Aikaisina vuosina musiikkipuoli oli suurin rahantulo, siis jälleenmyytiin Suomesta tuotettuista master-kaseteista tehtyjä kopioita.” -Lehden teknillinen avustaja Keijo Sakara, muutitte viime vuonna moderniin InDesign taitto-ohjelmaan, millainen apu siitä on ollut lehden tekemisessä? “Ohjelmat toimivat loistavasti ja suomalainen sanakirjakin toimii hyvin. Englanninkieltä lehdessä on vain yksi sivu. Monivärijulisteita voisimme tehdä enemmänkin, mutta se on taas budjettikysymys.” — Artikkeli & kuva, Ron Ericson

Antti ihmettelee kesken syntymäpäivänsä viettoa: - Enkö mä ole enää kaks vuotta? Isä vastaa: - Et, nyt olet jo kolme. Antti hiukan epävarmana: - Vieläkö mä oon Antti?

Matti yritti syödä lihapullia haarukalla, mutta syönti ei vielä oikein sujunut. Vaikka hän kuinka sohi, lihapullat eivät osuneet haarukkaan. Viimein isä otti lihapullan haarukkaan ja antoi Matin suuhun. Matti tokaisi: - Hyvähän sun on, kun mä jo väsytin sen.

Saman alan miehiä...Toimittaja Kalle Fjord Mikkelistä vieraili toimituksessa. Kuva: Ron Ericson

Pohjalainen olla-verbin taivutus: Moon oikias, soot vääräs, soon kans vääräs. Moomma oikias, tootta vääräs, noon aivan mettäs!


24

Länsirannikon Uutiset / West Coast News

Joulukuu 2005 December

JARI PAANANEN OWNER

604 464 2919 KIINTEISTÖVÄLITTÄJÄ MALLA VÄRE tarjoaa ilmaisen kiinteistöhinnoittelun ja luotettavan osto-ja-myyntivälityksen Suur-Vancouverin alueella MALLA, SHE NEVER QUITS!

Soita jo tänään: 604 231 0201

e-mail: malla.vare@shaw.ca Macdonald Realtors Westmar 203 - 5188 Westminster Hwy, Richmond, BC V7C 5S7

KODIN MYYNTI TAI OSTO MIELESSÄ SOITA ARJALLE: 604 657 3488

e-mail: arja@housmart.ca Arja Makinen WOLSTENCROFT REALTY

Framing & Art Centre Coquitlam Centre 2929 Barnet Hwy, Unit 1210 Coquitlam, BC V3B 5R5 With stores across Canada

It’s definitely a specialty store. It’s strictly for those who have a back of some kind. We’ve created a store devoted entirely to the health of your back. Whether it’s home seating, office furniture, massage chairs, cervical pillows or lumbar car seats, everything you’ll, find. here will make you and your back more comfortable. JORMA TIKKANEN #140 - 5172 Kingsway (@Royal Oak) Burnaby, BC V5H 2E8 TEL: (604) 432-1442 FAX: (604) 432-1224

Hei puutarhurit ! Scandinavian Centerillä pidetään ensi toukokuussa puutarha myyjäiset. Onko pihallasi perennoja, pensaita, tai kasveja joita voit lahjoittaa myyntiin ? Otamme mielellämme myös huonekasveja ja nyt voit kierrättää ylimääräiset kukkaruukut. Lisätietoja: 604-275-1620 tai hclement@shaw.ca Helinä

FAMILY DENTISTRY Hammaslääkäri KIRSTI LARJAVA, DDS,MSc North Vancouverissa toivottaa uudet potilaat tervetulleiksi! Tel: 604 987 7188 Address: Dr. Larjava 1509 Eastern Ave. North Vancouver.

SCANDINAVIAN CENTREn TALKOOT

KUNNIAKONSULAATTI

TIISTAISIN KLO 10:00 Kaikki vapaaehtoiset, tervetuloa auttamaan!

1188 West Georgia Street, Suite 1480 Vancouver, BC V6E 4A2

FINLAND HOUSE SOCIETYN JOHTOKUNNAN KOKOUS JOKA KUUKAUDEN KOLMAS MAANANTAI SCANDINAVIAN CENTRELLÄ KLO 19:00

Puh: 604 688 4483 Fax: 604 687 8237 email: finconvcr@telus.net

CORRECTION: November issue, front page photo of Osmo Lipponen: a Finnish consul in New York, NY

Jonathan Riikonen on tehnyt lahjoituksen lehtikassaan. Suurkiitos!

Länsirannikon Uutiset – West Coast News TILAUS / OSOITTEENMUUTOS

Lempi ja Armas ovat lahjoittaneet WCN lehtikassaan. Kiitos!

6540 Thomas Street Burnaby, B.C. V5B 4P9 Puh. 604 327 9595 Sähköposti: ronericson@shaw.ca WCN.editor@shaw.ca

Veikko Pajunen has generously donated to The WCN-Fund. Thank you! R.E

Tilaushinta Kanadassa: 1 vuosi, $ 25.00 Cdn. USA, Suomi ja muut maat, $ 45.00 Cdn. Hintaan sisältyy GST-vero ja postitus (lentoposti ulkomaille) Lehti ilmestyy 11 kertaa vuodessa Tammi-helmikuun lehti on kaksoisnumero. Nimi / Name ________________________________________ Osoite / Addr. _______________________________________ Postikoodi / Postal code _______________________________ Ent. tilaaja / Current subscriber___ Uusi tilaaja / New subscriber ___ Os. muutos / Change of address________________________ _________________________________________________ Ole hyvä ja kirjoita sekki nimellä West Coast News

The Last Swan cast Christine Anton, Doris Chilcott, Lee Taylor and Don Mowatt. It is a play about J. Sibelius

VFC Arcadian Hall, 1975


Länsirannikon Uutiset / West Coast News  

Joulukuu 2005 December

Advertisement
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you