Issuu on Google+

SUNNUNTAINA 16. SYYSKUUTA 2012

HELSINGIN SANOMAT l E 1

Data Warehouse Architect D

SAP Manager S H E LS INK I ta i TAMPE RE

HELSINKI

Pääsuunnittelija VIER UMÄKI

Tarkemmat tiedot ja lisää työpaikkoja > www.sihti.fi

E

Työelämä Sen ainakin tiedän, että

lapsettomia pompotetaan lapsellisten kustan-

Jos haluat osua, ota Sihti

tyoelama@hs.fi Uutisvinkit: (09) 122 2707 PL 85, 00089 Sanoma

Toisille rutiinisaikuttaminen ei tunnu aiheuttavan minkäänlaisia omantunnontuskia.

Eiköhän ole jokaisen vanhemman velvollisuus hoitaa sairas lapsi.

nuksella työvuoroja ja sellaista jaellessa.

Lapselliset ja kateelliset johtajat ovat työpaikan riippakiviä, siis lapsenomaiset, joilla itsellään ei ole useimmiten lapsia.

Työnantajan voi olla vaikeaa saada tuuraajaa, jos työntekijä aamulla ilmoittaa jäävänsä kotiin hoitamaan lasta.

Saattaa heilahtaa työtoverin harteille.

Aika moni voi kotonakin tehdä töitä normi-sairaan lapsen kanssa, jos vain on nettiyhteys. Pari oman lapsen sairauspäivää ovat olleet aika tehokkaita päiviä, kun lapsi yleensä sairaana nukkuu.

Pienten lasten vanhemmat ovat lyhyillä sairauslo-

milla huomattavasti enemmän kuin ne, joilla

Lapsettomat saattavat notkua illat pitkät töissä ja laskuttavat sitten ylitöitä. Perheellisillä on kiire hakemaan lapsia. He hoitavat hommat tehokkaasti.

ei pieniä lapsia ole.

Lapsettomana olen usein se, joka venyy. Ja kyllä sitä joskus käytetään hyväksi, joskaan ei noin suoraan.

Esimiehenä en ole koskaan ajatellut, että joku käyttäisi tuota

märtävät ja hyväksyvät

maksaa moninkertaisesti.

mieluusti lapsellisten lomat samalle ajalle, jolloin lapsillakin on lomaa.

En ole kokenut, että työpaikallani olisi ikinä ollut lapsellisia kollegoita,

On kyseenalaista, jopa heitteillejättö, jos jättää pienen lapsen yksin sairastamaan.

Enemmän väärin on olla lojaalimpi työnantajalle

Joskus on kieltämättä käynyt mielessä, että ihan kuin lapset sairastelisivat keskimääräistä enemmän perjantaisin, maanantaisin ja juhlapyhien yhteydessä.

Ne on pystytty hoitamaan itse kotoa etänä.

Monesti on niin, että vanhemmat työntekijät, joilla on ollut aikoinaan pieniä lapsia, ym-

Lomien suhteen koululaisten vanhemmat ovat aika sidottuja. Koulujen loma-aikoina on täyttä ja kaikki

Ongelma aiheesta tulee vasta, kun työt järjestetään niin, että kaikki poikkeava kaatuu heti ja konkreettisesti toisten niskaan.

Rutiinivastuisiin ei määräaikaisena, pätkätyöläisenä tai yksinyrittäjänä ole viitsinyt hirveästi kinuta apua.

oikeuttaan väärin.

kuin omalle lapselle.

jotka käyttäisivät perhettään tekosyynä lorvimiseen. Omia sairaslomia ehkä otetaan löysemmin, mutta lapsia harva tohtii syyttää motivaatiokriisistään.

Erinäisistä syistä, eikä vähiten taloudellisista, työnantajat

Minua on joskus ärsyttänyt se, että perheissä tuntuu usein jäävän kotiin se sama vanhempi, yleensä äiti. Eikö niissä perheissä isät

Olen kyllä kuullut sellaisesta käytöksestä joillakin työpaikoilla, että oletetaan, että sinkut eivät tarvitse lomaa. Siksi heille voi laittaa työvuoroja aina juhlapyhille.

eivät enää palkkaa sijaisia poissaolojen ajaksi. Silloin työ kasaantuu ja jää osin jopa tekemättä.

voi koskaan jäädä kotiin kipeän lapsen kanssa?

Totta helvetissä lapsettomat joutuvat venymään, kun vanhemmat hoitavat korvatulehduskierteessä olevia pilttejä. Kyllä sen kaikki tietävät. Toinen juttu on se, kuuluuko niin ollakin.

Palkallisia luvallisia poissaoloja saa kyllä haalittua paljon enemmän aivan muilla tavoilla. Kakaravapaat ovat pelkkä pieni bonus.

Jos ilmapiiri on normaali ja työnsä hoitaa muuten vastuullisella asenteella, ei liene ongelmia. Jos ilmapiiri on huono, leimakirveellä huidotaan kaikkea liikkuvaa: työtoverin tai hänen lastensa sairastumista, potentiaalista mielenterveys- tai päihdeongelmaa, liikaa kiinnostusta syövää harrastusta, tupakkataukoja. Mikä tahansa kelpaa.

Työpaikalla kaikki joutuvat ponnistelemaan entistä enemmän erilaisten vapaiden aikana. Myös perhevapaiden ja kaikenlaisten opintoja sapattivapaiden, joita ottavat sekä perheelliset että perheettömät.

Aivan älytöntä ajatella, että tämä ratkaistaisiin joillakin sijaiskäytännöillä. Ei työpaikkojen ovien ulkopuolella ole mitään kaikkeen pystyviä sijaisjonoja, joista voi noin vain nykiä väkeä korvaamaan kotiin jääneitä vanhempia. Onneksi on omia lapsia, niin kehtaa sanoa.

Nimettömiä ajatuksia on kerätty käytäväkeskusteluista sekä sosiaalisesta mediasta (Facebook, Vauva.fi ja Suomi24.fi).

Koonnut: MATTI TIEAHO / HS, kuvitus: LOTTA HAGLUND / HS

Missä lapsi, siellä sijaisjärjestely Tästä ei yleensä ääneen puhuta, mutta työpaikan resurssien niuketessa lapsellisten ja lapsettomien suhteet ovat koetuksella. Sairaan lapsen hoito ei saisi rasittaa työtovereita. Matti Tieaho HS

Lapsettoman kollegan ajatukset synkkenevät, kun lapselliset työntekijät ryntäävät yhtenä rintamana koulujen hiihtolomalle. Samanlainen kuumotus syntyy, kun alle kymmenvuotiaan lapsen äiti on yllättäen jäänyt kotiin hoitamaan lasta, ja lähiesimies jakaa tämän rästejä muiden tehtäväksi. Kotiin jäänyt työtoveri tuudittaa samaan aikaan kotona korvatulehdusta potevaa lastaan. Hän tuskailee mielessään, miten käy keskeneräisten töiden: kasautuvatko ne, vai joutuuko joku kollega tekemään ne hänen puolestaan? ja ennalta sovitut perhevapaat eivät ole ongelma suomalaisessa työpaikassa. Niihin työnantaja voi varautua ennalta. Elinkeinoelämän keskusliiton lainopillinen asiamies Markus Äimälä pitää yksinomaan järkevänä

VUOSILOMAT

sitä, että työnantajat päästävät lapselliset työntekijät hiihtolomien aikaan vapaalle. Lapsettomatkin voittavat, sillä hiihtolomasesonkien ulkopuolella matkailu on halvempaa. Myös projektipäällikkö Anna Kokko Väestöliitosta on sitä mieltä, että näin sen pitää ollakin. Hän pitää omituisena, jos perheelliselle ei siunaannu vuosilomaa lasten kesäloman aikana: ”Se on koululaisen näkökulmasta äärettömän surullista, jos vanhempien työnantaja on sanonut, että tänä vuonna vuosilomasi on syyskuussa ja ensi vuonna toukokuussa.” ERIKOISTUTKIJA Johanna LammiTaskula Terveyden- ja hyvinvoinnin laitokselta kertoo, että perhevapaat eivät ole työnantajalle ensisijaisesti taloudellinen ongelma. Pulmia aiheuttavat kuitenkin sijaisjärjestelyt. Avainhenkilöiden sijaisia on sitä vaikeampi perehdyttää, mitä erikoistuneemmasta

työstä on kysymys. Sairastuneen lapsen vanhemman hoitovapaa on aina yllätys työnantajalle. Työntekijä, joka on alle 10-vuotiaan lapsen vanhempi, voi lain turvin hoitaa lastaan enintään neljä päivää. Työehtosopimuksissa työantaja maksaa palkkaa tavallisesti enintään kolmesta poissaolopäivästä. Kun työnantaja ei saa tästä mitään korvausta, kynnys ylimääräisiin sijaisjärjestelyihin on korkea. ”Organisaatioissa ei hirveästi väljyyttä ole. Ei siellä ole ylimääräisiä työntekijöitä odottamassa, että joku on sairas”, Lammi-Taskula sanoo. Ongelma korostuu pienissä yrityksissä, joille sijaisjärjestelyt ovat

”Organisaatioissa ei hirveästi väljyyttä ole.”

suhteellisesti vielä suurempi taloudellinen rasite. Työ kaatuu helposti työkaverin niskaan. ”Voin kuvitella, että herättää negatiivisia ajatuksia, jos joku on yhtäkkisesti pois, ja toiset joutuvat sen selkänahastaan repimään”, Toimihenkilökeskusjärjestön STTK:n lakimies Anja Lahermaa sanoo. Maria Löfgren Akavasta vakuuttaa, että työntekijöiden tasapuolinen kohtelu on työnantajan velvoite: työpaikkakulttuuri ratkaisee, miten onnistuneeksi poissaolojärjestelyt mielletään. ”Pelisääntöjen pitää olla aina samat koko työyhteisössä”, Löfgren sanoo. Anna Kokko on samaa mieltä: ”Jokaisen pitää tietää, että tämä ei johdu pärstäkertoimesta tai siitä, kuka on pomona. Tai että miehille joustetaan enemmän kuin naisille.” Laki edellyttää yritykseltä tasaarvosuunnitelmaa, jos työpaikalla

JOHTAJA

on yli 30 työntekijää. ”Olisi hyvä, jos tilapäinen hoitovapaa jakaantuisi niin, että isät ja äidit pitäisivät ne mahdollisimman tasapuolisesti”, Lahermaa sanoo. Tasa-arvosuunnitelmaan voi Lahermaan mukaan kirjata selväsanaisesti myös tilapäisten hoitovapaiden menettelyohjeet. Näin saataisiin siirrettyä painetta naisvaltaisilta aloilta miesten työpaikoille. Kokko ennustaakin, että miesvaltaisilla aloilla hoitovapaakeskustelu kuumenee pian, sillä nykyaikaiset isät ottavat perheestä enemmän vastuuta kuin aikaisemmat sukupolvet. Kokko kannustaa osapuolia työpaikkakohtaisiin ratkaisuihin. Maalaisjärjellä saadaan enemmän aikaan kuin pelkästään työehtosopimus- ja lakiviidakkoon vetoamalla. ANNA Kokko luettelee esimerkkejä: reilut pelisäännöt työajoista ja työvuoroista, asenne, pomon esimerkki tai pieni arjen sujuvuutta paran-

tava työaikaratkaisu. Yksinkertaisilla järjestelyillä voi luoda perhemyönteisen ilmapiirin. ”Esimerkiksi yhdessä asiakaspalveluyrityksessä pyritään aina sijoittamaan kaksi lyhyttä työaikaa tekevää perheellistä samaan tiimiin. He tuntevat työtehtävät ja asiakkaat sekä pystyvät sumplimaan työvuoronsa keskenään joustavasti. Aamu- ja iltavuorossa on aina paikalla jompikumpi, vaikka perheissä sattuisi lasten sairastumisia tai muuta yllättävää. Tässä järjestelyssä voittavat kaikki: tiimi, työnantaja, työntekijät ja heidän perheensä.” MARKUS Äimälä vakuuttaa, että myös tilapäisiin hoitovapaisiin voi varautua: ”Ehkä se työnantajakin voi vähän laskea, että kun lapsi on viety kotihoidosta päiväkotiin, niin siinä voi kulua puoli vuotta, vuosi ja pidempäänkin, kun niitä lyhyitä sairauspoissaoloja tulee.”

1

SI

P

1


Vauva