__MAIN_TEXT__

Page 1

Talvi / kev채t 2013 verkkolehti numero 3

Kansi kuva: Marika Granat


Tässä numerossa kouluekstra Lohijärven koulutrehvit 5-7.7 2013... Koulun pihalla Ravinteli koulukuvassa oikealle Sihteerin kuulumisia Lohijärven uutiset kertoo kylällä tapahtuneista asioista, sekä kylään ja kuntaan liittyvää toimintaa. Kylän esite on nyt digitaalisessa muodossa. Esitteen linkki löytyy www.lohijarvi.net sivulta. Uutta on kylän esittelyvideo DVD versiona, ja video julkaistu youtuubissa DEMO versiona. Myöhemmällä saadaan toinen entistä ehompi video kylästä. Tämä lehti kertoo loppuvuoden 2012 asioista aina kevään 2013 kuulumisiin. Ensi kesänä tapahtuma tarjontaa riittää. Koulutrehvit on yksi haasteisin tapahtuma joka on päätetty pitää heinäkuun 6 ja 7 päivä, jolloin on koulun pihalla teltta. Kuohu järjestää pohjolanyössä tapahtuman mittavalla esiintyjä joukolla lauantaina 6.7. Kuohu ry:n 100 vuotisjuhla on 10 elokuuta. Heinäkuussa on viikon mittainen tapahtumaketju Ylitorniolla, johon olemme lupautuneet mukaan järjestämällä omalla kylällä toimintaa viikolla 29. Ei Mithään raijjaa rantautuu Lohijärvelle tiistaina 16.7 Yhdistys on pitänyt palvelupäiviä vuoden aikana. Tupailtatoimintaa jatketaan, niissä on kekustelu vapaampaa, siellä jutellaan ajankohtaisista aiheista ja suunnitellaan tulevaa toimintaa. Eräkeskuksen sekä kauppa / ravinteli- yhteistyö on toiminut erittäin hienosti Uistelukisaa ei päätetty laittaa vuoden toimintasuunnitelmaan, vaan jos yrittäjät haluavat järjestää kilpailun niin met olemme joukolla talkoilemassa. Hyvää kevättä kaikille

Lohijärven koulu, ei mikä tahansa kansan koulu Pertti Rova Kun puhumme Lohijärven koulusta, monen mielikuva koulusta on yhtä kuin koulurakennus vanhan kylätien varrella Lohijärven rannalla. Toki tämä 1930-luvun pulavuosien jälkeen ja talvisodan kynnyksellä valmistunut koulurakennus on yksi ja ainut Lohijärven koulu, mutta kansakoulua oli Lohijärvellä käyty jo aiemminkin mm. vanhan Kreivin talon tiloissa. Minulle tämä liki kuusi vuosikymmentä koulukäytössä ollut rakennus on merkinnyt paljon. Lapsen silmin nähdystä monumentaalisesta opinahjosta sain opettajieni välityksellä ammentaa henkistä pääomaa, joka on ollut myöhemmän elämäni perusta. Vaikka koulurakennus onkin silmissäni sittemmin pienentynyt, se on tullut jotenkin tutummaksi ja läheiseksi.

Ohi kulkiessani se ikään kuin kutsuu minua sisään tervehtimään vanhaa ystävää, tarinoimaan menneistä vuosista ja vuosikymmenistä. Ehkäpä ensi kesänä kohtaamme koulutreffeillä. Koulu on minulle portti lapsuuden vuosiin. Lapsuutta en voi muistella ilman koulua, enkä koulua ilman lapsuutta. V. A. Koskenniemen sanoin ”Olen unessa useasti sinun poluillasi (kaduillasi) koulutie, kotiportilta kouluun asti minun askeleeni vie.---Ah, enkö ma hautahan asti myös koululainen lie?” olen minäkin unessa usein kulkenut tätä koulutietä.


Ylitornion kyläpuulaakin historiallinen puurojuhla 12.12.12 Kuohulla Kyläpuulaakin ensimmäisen puurojuhlan järjestämisvastuun sai Lohijärven kyläyhdistys ry Vuonna 2015 tulee kuluneeksi 30 vuotta kun Lohijärvi kokoontui ensimmäisen kerran perustaen kylätoimikunnan joka rekisteröitiin oikeustoimikelpoiseksi yhdistykseksi 1990. Kylien edustajia oli kertynyt paikalle kohtalaisesti ottaen huomioon keskellä viikkoa järjestettyyn tilaisuuteen. Kyläpuulaakin sihteeri Ari Ala- Poikela avasi tilaisuuden. Ari kertoi vuoden aikana tulleista esityksistä ja ”puulaakin” toiminnan tarkoituksesta. Ylitorniolle perustettiin kyläpuulaaki toimimaan kaikkien kylien yhteiseksi sanansaattajaksi kuntaan sekä virkistämään yhteistyötä ja verkostoitumalla toimimaan yhdessä. Vuoden 2013 toimintasuunnitelmassa merkittävin on ”Ei mithään raijjaa” tapahtuman järjestäminen. Tapahtuma on tarkoitus saada toistuvaksi joka vuosi järjestettäväksi ns. ”suurtapahtumaksi” Heinä-Elokuun viikonvaihteessa alkava tapahtumaketju on viikon mittainen. Kyliltä liikkeelle lähtevä uittovene kulkee kylästä kylään ja kylillä järjestetään oman näköisiä juttuja. Toinen vene lähtee myötävirtaan Kaulirannalta ja todennäköisesti Niurossa ”törmäillään” jolloin kaikki kylät kokoontuvat kuntakeskukseen pääjuhlaan. ”Ei Mithään Rajjaa” on saanut hanketyöntekijän joka aloitti toiminnan alkuvuodesta. Ylitorniolla ensimmäistä kertaa: Vuoden 2012 Kyläteko kilpailu. Osallistumisilmoituksessa sai selostaa vuonna 2012 tehty kyläteko, jolla osallistui kilpailuun. Jokainen kylätoimikunta/-yhdistys sai osallistua yhdellä kyläteolla kilpailuun. Kilpailuun osallistui kuusi kylää. Kilvan voitti Meltosjärven kyläyhdistys. Voittajan valitsi kylistä riippumaton taho. 1000 euron palkintoa vastaanottamassa Meltosjärven kyläyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Kumpula ja hallituksen jäsen Tuomas Kuusela. Vasemmalla Ylitornion kyläpuulaakin sihteeri Ari Ala- Poikela ja yritysneuvoja Markku Norrena.

Puurojuhlan arvontaan lahjoittajat: J&J Lakkapää, Kallen Kukka, Aimon TV& Data, Rauta ja Kone Nippeli, Raija Kenttämaa, Anja ja Erkki Leukumaavaara, Helena Palokangas, Radiohuolto Niemelä, Monitoimilappilainen ja Sirkka Sandqvist.

Kyläyhdistys kiittää kaikkia ja erityisesti Erkin vetämän näytelmäryhmän panosta. KIITOS


Tasavallan presidentti Sauli Niinistö toivoi ensimmäisessä uudenvuodenpuheessaan ihmisten välittävän enemmän toisistaan ja vähemmän itsestään.

Kyläyhdistys otti vastaan uuttavuotta Kuohulla omien eväitten parissa Toista kertaa päätettiin järjestää yhteiset illanistujaiset Kuohulla. Porukkaa oli mukavasti ja yhteislaulut toimi hienosti. Kuvia vuosien varrelta katsoimme videotykin lähettämistä ”seinäkuvista” Marika oli tehnyt yli 300 kuvan kuvakoosteen kaikkien iloksi. Kuvat oli niin hyviä että piti kattoa kahesti. Kuohu ry 100 vuotta 1.5.2013 Vuoden vaihtuessa Martti ampui juhlavuoden avauksen, yksi raketti jokaista vuosikymmentä kohti. Kuohun satavuotisjuhlaa vietetään elokuussa. Tilapäivityksiä voi seurata facebook:sta

KOULUEXTRA Lohijärven koulutrehvit, heinäkuussa 2013 5-6-7. heinäkuuta 2013 Lohijärvi kutsuu: entiset oppilaat, opettajat, työntekijät ja kyläläiset (perheineen) mukaan koulu tapaamiseen osoitteessa kouluntie 34. Koulun pihalla toiminta- teltta. Lauantaina on Kuohun talolla pohjolan yössä konsertti ja illalla tanssitaan kahden orkesterin voimalla taukoamatta, sekä lisäksi ulkolavalla karaoketanssit. Koulutrehveille osallistujille liput Kuohulle erikoishintaan. Majoittumiseen mahdollisuus Lohijärven Eräkeskuksessa. Ravinteli Nälkäinen Hauki palvelee täysin anniskeluoikeuksin. Luvassa hulppea meininki. Muisteluja kouluajalta Raimo Syyskuussa 1957 aloitin koulunkäynnin Lohijärven kansakoulussa. Me asuimme nykyisen Laitalan tien varrella. Silloin ei ollut tietä ees, eikä autoja ollut juuri kellään. Hevosen reen jälkiä kuljettiin talvisin ja kesällä piti olla kumisaappaat ettei jalat kastuneet. Näistä syistä minut laitettiin asumaan Rovalle, josta koulua sitten käytiin. Rovan Ritva oli minun ”koti- opettaja” Ensimmäinen opettajani koulussa oli Ester Laitinen. Toista luokkaa kuljin kotoa yhessä Pekan kanssa. Yläluokalla opetti Lauri Kuoppala ja välillä Vappu Ella toimi sijaisena. Lauri oli koulun johtajaopettaja. Muistan kun Esteri oli sairastunut, niin opettajana oli Annikki Kariniemi Willamo. Annikki kävi myös tuuraamassa ylä- luokissa. Loukkolassa käytiin syömässä, kun koululla ei ollut keittiötä. Kuoppalan ohjaamana ja gevalipurkkia rummutellen marssittiin Loukkolan Ennin tekemille sapuskoille. Jossain koulukuvassa oli opettajana Kyllikki Keskitalo, tästä tapauksesta ei ole muuta muistikuvaa, kuitenki pakko uskoa kun olen samassa kuvassa. KUVAssa oikealla>>>>>>


Pertti Iloisia lasten kiljahduksia välitunneilla, jolloin pelattiin nelimaalia, juostiin kilpaa koulua ympäri, hiihdettiin, leikittiin hippaa ja konkkaa. Koulupäivän avaus aamuhartaudella Kuoppalan säestäessä polkuharmoonilla, oppitunneilla ääneen lukemista ja kertotaulujen kilpaopiskelua, kaunokirjoitusta ja maantietoa sekä uskonnon opetusta. Liputuspäivinä asennossa seisten katsomassa lipun nousemista salkoon, Vappu Ellan johdolla laulettiin laulukirjoista maakuntalauluja, harjoiteltiin joulunäytelmiä, esityksiä äitienpäiväjuhlaan ja oppivuoden päättäjäisiin. Istun paripulpetissa, kun opettaja näyttää kartalta jotain. Maalaamme kavereiden kanssa koulun vintillä vuoden aikana tehtyjä puukäsitöitä ja katsomme kuinka sammakonkudusta kehittyy lasimaljassa oikea sammakko. Yhä vielä korvissani soivat lasten laulamat suvivirren sulosävelmät ja iloiset huudahdukset kesäloman koittaessa.

Minun koulunkäyntini Lohijärvellä ajoittui vuosille 19621966 ja noilta vuosilta on yksi luokkakuvakin, jossa olen ekaluokkalainen. Tuohon aikaan koululla taisi olla eniten oppilaita, muistaakseni noin viisikymmentä. Minä olin hieman ujo koululainen, jolle esiintyminen ja varsinkin yksinlaulu aiheutti jännitystä ja lievää pakokauhua. Olin kuitenkin sosiaalinen ja viihdyin muiden oppilaiden seurassa, joskus kepposiakin tehden. Koulunkäynti oli minulle aina mieluista, vaikka en mikään mallioppilas ollutkaan. Ruokatunnit olivat mieluisia, koska silloin saimme syödä Rovanperän Ennin maittavia ruokia ja voileipiä varsinkin lauantain käsityötuntien tauoilla. Keskikouluvuosiltani muistan kun Poikelan Saara piti koululla kansalaisopiston konekirjoituskurssia. Kävin kurssin ja opin kymmensormikirjoituksen, josta on todella ollut hyötyä myöhemmin työurallani ja näin tietokoneaikana.

Monia mieleen painuvia tapahtumia noilta koulupäiviltä ja –matkoilta on jäänyt mieleeni ja kerronkin nyt erään kouluaamun kommelluksista: ”Herätys Eija ja Pertti, nouskaa nyt ylös jo, muuten myöhästytte koulusta!” Äitimme joka-aamuinen messu kantautuu unen rajoilla viipyvään tietoisuuteeni. Vedän täkkiä korvilleni ja yritän vaipua takaisin uneen, ulkona pimeässä syksyaamussa sade ropisee ikkunaan. ”Nouse jo ylös, tuo se vain aina vetkuttelee!” Eija-siskokin rupeaa hermostumaan minun aamuvirkeydestä. Ei auta, ylös on noustava ja naaman aamupesulle, jotta viimeisetkin unet karisevat silmistä. Teetä ja voileipää aamupalaksi ja vaatteet ylle. ”Onko kirjat ja vihkot repussa? Varmasti?” On, on, raavin niskaani ja yritän muistella laitoinko illalla repun valmiiksi. Tarkistus, kyllä, ainakin reppu on valmiina kouluun lähtöön. Ulkovaatteet päälle ja kengät jalkaan pimeässä porstuassa. Sukellamme vielä pimeään syksyaamun koulutielle ja Eija hoputtaa minua tuon tuostakin. ”Nousisit sieki aikasemmin ylös, jottei tarvittis aina juosta.” Joo, joo, väsyttää vain nämä pimeät aamut! Siinä sitä sitten edettiin Hianpäästä puolijuoksua maantietä pitkin ja Ylävaaran kuusiaidan takaa vanhalle kylätielle aamun pikkuhiljaa valostuessa. Päästiin vihdoin lähelle koulua kylätien ja Lanton tien risteykseen. Siinä Eija repeää hervottomaan nauruun ja osoittaa sormella jalkojani. Hänen puheesta ei tahdo saada selvää, niin maukasta tuo nauru on! Mitä, mitä siinä naurat ja samalla katson jalkojani. Aamunkajossa huomaan, että jaloissani ovat eri paria olevat kengät! Toisessa jalassa on ruskea Pekka-saapas ja toisessa musta Janne-saapas! Voi perhana, jähmetyn paikalleni ja mietin, että mitäs nyt. ”Mie lähen kyllä takaisin kotia, en Pitkäperjantaina 29.03.2013 Kempeleessä

kehtaa mennä näin kouluun” tokaisen ja meinaan kääntyä takaisin. ”Et kyllä enää lähe takaisin, myöhästymme muutenkin kohta sinun takiasi koulusta” Eija vastaa ja vaatii jatkamaan matkaa. Siinä muutaman hetken punnittuani tätä hirveää häpeää saan jalkani vihdoin liikkeelle. ”Ei sitä kukhaan huomaa, mennään nyt” Eija hoputtaa ja yrittää naurultaan minua kannustaa. Ehdimme juuri ja juuri koulun eteiseen, jonne riisumme kengät ja ulkovaatteet, ja sitten yläluokkaan aamun avaukseen. Välitunnit hiippailen sukkasillani ja vastaan jos mitäkin uteleville kysyjille. Jossakin välissä näen Kuoppalan Laurinkin ihmettelevän katseen minun seisoessani jonossa sukkasillani välitunnin päättyessä. Loppuihan se koulu päiväkin sanan varsinaisesti sukkasillaan ja enpä ole tainnut koskaan tulla kotiin koulusta niin kevein jaloin ja nopeasti, kuin tuona kauheana ”eriparisaapaspäivänä”. Mielestäni rakas Lohijärven koulumme ansaitsisi oman laulunsa ja/tai runonsa. Varmasti meissä tämän koulun entisissä oppilaissa on sen verran Eino Leinoa ja Jean Sibeliusta, että saisimme kudottua tällaisen huomionosoituksen sanan ja sävelen muodossa opinahjollemme. Tämän hengentuotteen oiva julkaisuhetki olisi koulutreffit ensi kesänä lauantaina 6. päivä heinäkuuta. Töihin siis, aikaa on rapeat kolme kuukautta! Asian etenemistä voimme seurata Lohijärven koulu -sivuilla facebookissa.


Kati Harjuvaara Entten tentten teelika mentten, konkan kiertäjää valittiin. Rumprumprellaa rekareka rellaa, siltaa ali käytiin. Kertotauluja tankattiin, marginaaleja sanelun aluksi vedettiin, suksilla vaaraan hiihdettiin, vesikelkalla rannassa laskettiin. Jaa mitäkö tässä muistelen. Tuoko nuo sanat ja mielikuvat sulle jotaki mieleen? Kouluajan varmaanki, jos olet näilä seuduilla koulua käyny. Mulla nämä muistot ja monet muut vievät ajatukset Lohijärven rantatörmälle ja sielä vieläki pystyssä olevalle koululle. Ja jos silloin ko mie sielä alotin opintien oppilaita oli koko koululla 16, niin paljonko meitä sitä koulua käyneitä on kaikkiaan? No sitä en tarkkaan tiä, mutta vuodesta 1939 rakennus on ollu pystyssä ja vuoteen 1995 toiminu kouluna. Pakisjärven oppilaatkin Lohijärveen siirtyivät osittain, kun oma koulu loppui. Ja kyllähän näitä faktoja on julkaistuissa muistelmissa löydettävissä ja arkistoista lisää. Mutta sitä kollektiivista muistia, niinko hienosti sanotaan, on meillä siellä koulua käyneillä lisäksi huikeat määrät ja ne on sellaista, jota ei arkistoista löydy! Meillä monella oli, pitkäaikainen opettaja Lauri Kuoppala,koulun perinteitä osin luomassa ja ylläpitämässä. Aisaparina toimineet kollegat hänen lisäkseen toivat oman osansa muistoihin. Ja lisäksi tietenki saatiin peruskoulutus, jotta on sitten kukin voitu sille perustalle myöhempää oppia rakentaa tahoillamme.

Mutta vaikka meitä pitkältä ajalta onkin oppilaita, niin kylläpä niitä yhteisiä koulumuistoja silti on. Hetken kun istuimma Nälkäsen hauen pöydässä, niin niitä löytyi. Vaikka toiset jo aikuisina töissään, kun toiset vielä koulun penkkiä sielä Lohijärvellä kuluttivat. Istuminen sielä hauessa ei kuitenkaan ollu turha, vaikka nälkäkin lähti. Nytkähti eteenpäin se, minkä alkuun facebookissa oli laitettu. Kaiken tarkoituksena koota yhteen Lohijärvellä koulua käyneet, siellä työskennelleet ja kyläläiset perheineen, jotka ovat mukana koulun elämässä olleet.

Siksi pystyyn nousee teltta koulun pihalle ja informaatiota tulee jo nyt montaa kautta, jotta mahollisimman moni paikalle tulisi 6.7.2013 ! Omasta takkaa on esiintyjiä lupautunu jo montaa lajia, että eipä se jutunjuuri tiukassa varmasti ole. Naiset on luvanheet känttyä leipoa ja kahvin sekä ruoan meille keittää Nälkäisen Hauen Sari ja Marko. Niitä ja arpoja varten ota pikku pörsi matkaan. Ja jos majotusta tarvii, niin Lohijärven eräkeskukselta saa huoneita ja vaunupaikkoja varata. Ja hehkeintä kesäpäivää kun on yhdessä vietetty, niin saamma käydä toiseen kulttuurin kehtoon eli Kuohulle konsertin ja tanssien merkeissä viettämään kesäiltaa. Rehvaajille on pikkusen alenusta lipuissa luvattu. Näin luomma talven varalle niitä yhteisiä muistoja, joiden avulla 18 vuoteen ei ole sillä pihalla enää tippaa hypitty välitunneilla kaamoksesta taas sen koittaessa selvitään. tai musiikkitunneilla lauluja laulettu. Monet samat leikit ja laulut Nyt ei vuoroja lasketa, entten tentten, ketä paikalle kutsutaan. Vaan huudellaan pihalla, että kaikki pois piiloista! Nyt otetaan ovat nyt nykyisten lasten osana opetusta. Mutta kun tämmöinen entinen nuori värssyn pätkän laulua kuulee, niin se hetki tavata ja kesälle jo voipi sen päivän allakasta ruksata, kyllä siinä lapset ihmettelee, että osaatko sieki tämän laulun? ettei muuta siihen suunnitella. Klo 12.00 alkaa koulurehvit lohijärvellä! Niin ja ilmottautua saapi mieluusti jo nyt Viirin Tästä on aivan joku viikko sitten kokemusta omassa perheessä, vaikka meitä tosin yhdistää saman kunnan koulu Raimolle 0400286972 tai www.lohijarvi.net ja sama musiikin opettajakin!

Koulun viimeinen luokka kuva 1995


Lähde: wikipedia Kinkerit Kinkerit olivat rippikoulua edeltänyt opetustapahtuma Suomen Tilaisuuksissa oli uskonnollisen ohjelman lisäksi myös maaseutualueilla. Kinkereillä opeteltiin muun muassa lukemaan ja tarjoilua, jonka osalta esiintyi myös jonkinasteista kilpailua. Haluttiin näyttää mitä meidän tila pystyy tarjoamaan. luettiin katekismusta sekä Raamattua. Opettajana toimi usein pappi tai lukkari. Yleisesti kinkereitä Kinkerit-sana tulee muinaisruotsin sanasta, joka kirjoitettiin järjestettiinkansakoulujen yleistymiseen asti. Nykyään niitä suunnilleen seuraavasti: gengiärdh tai gingerdh. Sillä järjestetään edelleen maaseudulla. Kaupungeissa kinkeritoiminta on tarkoitettiin ruokavaroja, jotka varattiin matkakestitykseksi hiipunut. Paikallisesti niillä on edelleen merkitystä sosiaalisina esimerkiksi kuninkaalle tai piispalle. Pikkuhiljaa tuo ruotsin tilaisuuksina sekä seurakunnan toiminnan ja toimihenkilöiden sana tuli tarkoittamaan tästä kehittynyttä vuotuista veroa. esittelytilaisuuksina. Kinkereitä järjestettiin vuonna 2005 noin 3000. Samasta sanasta tulee myös Mikkelin Kenkäveron pappilan Maaseudulla on edelleen seurakuntia, jotka on jaettu nimi. Kenkien kanssa tuolla nimellä ei ole mitään tekemistä, kinkeripiireihin, usein kylittäin. Kinkerit järjestestetään vaan ruotsin gengiärdh on kansan suussa vain vääntynyt piireittäin kouluilla, seurakunnan tiloissa ja kodeissa. samalta kuulostavaksi kengäksi. Selitykseksi siihen vielä Entisaikaan kinkerit järjestettiin useimmiten isoissa lisättiin tuo vero-sana, jotta suomenkielisetkin ymmärsivät, maataloissa, joiden kesken järjestämisvastuu vaihteli. mistä on kysymys: kestitysverosta.

Lohijärven Kinkerit Välikankaalla 17.1.2013 Lohijärven Kinkereillä Välikankaalla oli leppoisa tunnelma. Matti Salminen puhui ajankohtaisesta aiheesta, kuten avioliitto ja perhe. Ylitornion seurakunta antaa uusille aviopareille lahjaksi tuhat euroa. Ehtona on, että toinen vihittävistä on Ylitornion seurakunnan jäsen. Lisäksi vihkimisen tulee tapahtua 2.12.2012–31.12.2013. Kirkkoneuvosto päätti kannustaa tällä tavalla ylitorniolaisia valitsemaan perheen perustaksi avioliiton. Seurakunnan teemana vuonna 2013 on avioliitto ja perhe. Sen teeman ympärille tämä on vähän kuin mansikka hääkakun päälle, Ylitornion kirkkoherra Matti Salminen sanoo. Nopean tienestin toiveissa tuskin tulee eroja ja perään uusia kosintoja. Kirkkoneuvostossa epäilyyn suhtauduttiin huumorilla ja arveltiin sen olevan rukkasten pelossa riskialtista. Avioliitto ja perhe näkyvät Ylitornion seurakunnan tapahtumissa ensi vuonna muutenkin. Seurakunta järjestää avioliittomessut, johon sisältyy ainakin häämusiikin ilta ja juhlat pitkään avioliitossa olleille. Pohjolan Sanomat 21.11.2012


Lähde. Katso linkki 1. Miten valita kannettava tietokone?

Hinta ja laatu

Säästämisen ja lisäpanostusten kohteet kannattaa valita huolella. Esimerkiksi äänetön ja nopea ssd-levy parantaa koneen käytettävyyttä perinteiseen kiintolevyyn verrattuna selvästi. Ssd-levyyn investoiminen hyödyttää useimpia, mutta ei kannata maksaa Kannettavan tietokoneen hankinta kannattaa aloittaa tarvekartoituksella: tarvitsenko 1000 euroa lisää levyn koon tuplaamisesta 128 gigatavusta 256 gigatavuun – elleivät sitten koneen muut hyödylliset ominaisuudet kasva samassa suhteessa. pöytäkoneen korvaajan, mukana kulkevan matkakumppanin, surffailukoneen vai olohuoneen viihdekeskuksen? Mitkä ovat koneen tärkeimmät ominaisuudet itselleni ja missä järjestyksessä? Varaudu kannettavan hankintaan kartoittamalla omat tarpeesi ja ottamalla selvää markkinatarjonnasta. Varo huippuhalpoja ”luksuskannettavia”.

2. Näin valitset sopivan kannettavan Kokoluokka Kannatko konetta mukana vai korvaatko sillä pöytäkoneen? Pitäisikö koneen mahtua olkalaukkuun (alle 14-tuumainen)? Jos haluat mukana kuljetettavan koneen, yli 15 tuuman näytöllä varustettua laitetta ei kone muuttuu isoksi, jos tarvitaan paljon lisälaitteita (ulkoinen dvd-/blu-ray-asema, kannata hankkia. Myös virtalähteen koko ja paino on syytä tarkistaa. Ei ole järkevää täyskokoinen näppäimistö ja niin edelleen). ostaa alle kahden kilon konetta, jos muuntaja painaa lähes kilon! Koneen koko vaikuttaa myös akun kestoon. Suuremmassa koneessa akun kesto on Liian pienellä ruudulla ahertaminen vääristää työskentelyasentoa, joten tuntikausia yleensä lyhyt virtasyöpön näytön vuoksi. Yli 17 tuuman koneissa akku riittää päivässä läppäriä käyttävän kannattaa harkita minikannettavan sijaan esimerkiksi tyypillisesti hädin tuskin parin tunnin työskentelyyn, etenkin jos kysymyksessä on ultrakevyttä 13 tuuman näytöllä varustettua konetta, vaikka ne maksavatkin hintahaarukan edullisemmasta päästä oleva laite, jonka muutkaan komponentit eivät enemmän. ole virtapihejä. Huomioi myös lisälaitteiden tarve: pienessä koneessa on yleensä vähän liittimiä, joten Isoja tehoja tai näyttöä tarvitsevan kannattaa aina harkita pöytäkonettakin, koska liitettävien lisälaitteiden määrä on rajallinen ilman porttitoistimia. Toisaalta pienikin sylikoneen hinnalla saa vähintään vastaavantehoisen ja helpommin päivitettävän pöytämallin isolla näytöllä.

Suoritin Kannettavien suorittimet ovat mobiilimalleja, joiden suorituskyky on kellotaajuudesta Suoritinta valittaessa tulee huomioida myös energiankulutus. Energiatehokkaimpia huolimatta alhaisempi kuin pöytäkoneilla. Jos kaipaat puhtaasti tehoa, pöytäkone on ovat etenkin miniläppäreissä käytetyt Intelin Atom-suorittimet ja AMD:n Eparempi valinta. sarjalaiset, kun taas huipputehokas Core i7 vie eniten virtaa, joskin Intelin i-sarjan suorittimistakin on nykyään myös pihit culv-mallit. Intelin suorittimet jaetaan kolmeen luokkaan: Core i3, i5 ja i7. Nopein näistä on i7. Numeron suuruus kertoo teholuokan, mutta sen ei pidä antaa hämätä. Myös Vaikka kannettavien suorittimet osaavat nykyään säädellä tehoaan tarpeen mukaan, mallinumerolla on merkitystä, sillä tarjolla on kaksi- ja neliytimisiä sekä hitaampia kannattaa tehokkaimpien mallien virrankulutus huomioida, jos mielii pitkää energiapihejä malleja: esimerkiksi Core i3 2330M on suorituskykyisempi kuin Core akunkestoa. Ultrakevyissä kannettavissa käytetäänkin Intelin suorittimista usein Core i7:n erittäin vähävirtainen culv-malli (consumer ultra-low voltage) 2617M. i7:n sijaan i3- ja i5-malleja. Energiapiheistä malleista saadaan virtaa jopa työpäiväksi, mutta suurilla näytöillä varustetut markettimikrot ja tehokoneet saattavat hiipua Esimerkiksi 700 euron koneissa suosittu i5-2510M on 20 prosenttia nopeampi kuin tunnissa tai parissa. vastaavan hintaluokan koneessa oleva AMD A8-3510M, kalliimmissa luokissa AMD:tä ei juurikaan näy. AMD:n etuna C- ja E-sarjassa on yhdysrakenteisten Radeon-näytönohjainten hyvä suorituskyky.

Muisti Muistien hintojen laahatessa valmistajat ovat ryhtyneet työntämään sitä koneisiin suuriakin määriä. Kolmella gigatavulla pärjää kuitenkin erittäin hyvin, eikä yli neljästä gigasta ole käytännössä mitään hyötyä, koska kannettavan suorituskyvyn muut rajoitteet tulevat vastaan. Markkinoilla olevat kannettavat käyttävät pääsääntöisesti ddr3-muistia, jota on saatavilla eri kellotaajuuksilla. Taajuuksilla (tavanomaisesti 1066–1600 MHz) on merkitystä, jos havittelet ääritehoja. Miniläppäriä ostaessa kannattaa kiinnittää hieman huomioita myös muistityyppiin: osassa markkinoilla olevista Atom N570 -kannettavissa on ddr2-muistia, joka on hitaampaa kuin uudemman sukupolven ddr3muisti. Jos käytössä on 32-bittinen käyttöjärjestelmä, kolmea gigatavua enempää muistia ei tarvita, koska järjestelmä ei pysty käyttämään enempää. Mahdollista muistilaajennusta varten on tärkeä selvittää, onko koneessa vapaita muistipaikkoja. Muistitikulta toimivalla CPU-Z-nimisellä sovelluksella voit selvittää

muistityypin, muistipaikkojen määrän ja vapaat muistipaikat, jos et halua aukoa konetta. Kiintolevy Kannettavien yleisin tallennusväline on edelleen perinteinen kiintolevy. Tällä hetkellä tavallisin tallennuskapasiteetti on 500 gigatavun suuruusluokassa, mikä riittää hyvin monenlaiseen käyttöön. Tallennuskapasiteetin lisäksi on syytä huomioida levyn pyörintänopeus. Kannettavien levyt pyörivät tavallisesti 5400 kierrosta minuutissa, mutta saatavilla on myös 4200 ja 7200 kierroksen minuuttivauhdilla pyöriviä. Suuremmat kierrosluvut nopeuttavat järjestelmää, mutta haittana on kovempi ääni ja suurempi vaurioitumismahdollisuus konetta liikuteltaessa (vaikka koneissa onkin tunnistimia liikkeen havaitsemiseksi). Lähde:https://kirja.elisa.fi/ekirja/nain-valitset-kannettavan-mikropcn-digiopas


PUOLUEETONTA JÄTEVESINEUVONTAA TARJOLLA MYÖS VUONNA 2013 Kemijoen vesiensuojeluyhdistyksen hallinnoima ”Lapin hajajätevesihanke 2012” jatkuu. Lapin Ely-keskus on myöntänyt Kemijoen vesiensuojeluyhdistys ry:lle avustuksen jätevesineuvonnan järjestämiseksi Lapin alueelle. Jätevesineuvonta perustuu ympäristönsuojelulain vaatimuksiin jätevesien puhdistamisvelvollisuudesta kiinteistöissä, jotka sijaitsevat viemäriverkostojen ulkopuolisilla alueilla. Neuvonta toteutetaan puolueettomana yleisneuvontana ja tilaisuudet pyritään järjestämään sinne, missä asiasta kiinnostuneita on. Neuvonnan tavoitteena on, että tilaisuuteen osallistuneet kuulijat pystyvät arvioimaan, että täyttääkö oman kiinteistön jätevedenkäsittelyjärjestelmä asetuksessa annetut vaatimukset, vain pitääkö järjestelmää tehostaa tai uusia. Lisäksi neuvonnassa annetaan tietoa ikävapautuksista ja poikkeuksista, jotka voivat vapauttaa kokonaan tai määräajaksi kiinteistön omistajan jätevesijärjestelmän hankkimisesta. Vuonna 2012 jätevesineuvontatilaisuuksia pidettiin 19 kunnan alueella ja tilaisuuksiin osallistui yli 300 kuulijaa. Toivomme, että kylien edusmiehet osallistuisivat neuvontahankkeeseemme kertomalla alueenne ihmisille mahdollisuudesta saada neuvontaa paikkakunnallenne. Jätevesineuvonta voidaan liittää myös osaksi muita kylätapahtumia. Neuvonta tiedotuksineen on ilmaista, mutta neuvontatilat sekä mahdollinen kestitys jää kylät organisaatioiden vastuulle. Hankkeen onnistumiseksi, olisi toivottavaa, että hankkeeseen osallistuvat kyläorganisaatiot oman alueen tuntijoina voisivat auttaa ja tukea hanketta neuvontatilojen järjestämisessä sekä tilaisuudesta tiedottamisessa. Neuvonta on nimenomaan tarkoitettu ohjaamaan kiinteistön omistajia käynnistämään oman kiinteistön jäteveden käsittelyjärjestelmän hankkimisprosessi niin, että vältyttäisiin virheinvestoinneilta ja kiinteistöille saataisiin puhdistusvaatimukset täyttävä, edullinen ja kiinteistössä asuvien käyttöön sopiva jätevedenkäsittelyjärjestelmä. Jätevesi- neuvontatilaisuus Ylitornio/valtuustosali ma. 13.5 klo. 17:00 Lohijärvi, Nälkäinen Hauki ti. 14.5 klo. 17:00 Kaulirannan monitoimitalo ke. 15.5 klo. 17:00

kyosti.saarijarvi@kemijoenvsy.fi

Hiihtolomaviikon sisältöä Lohijärvellä

Lauantaina oli hieno päätös hiihtolomaviikolle. Ravintelissa oli runsaasti väkeä syömässä ja laulamassa karaokea. Nälkäinen Hauki juhlisti yks- vuotis synttäreitä. Muutoin Ravinteli pidetään auki perjantaisin tarjolla on pizzaa ja pihviä. Kyläyhdistys kokoontui myös tupaillan merkeissä keskiviikkona Helmin ja Marikan emännöimänä. Kuvassa meneillään arvontaa perinteisellä langan vedolla. Hiihto ilmat olivat suotuisat sekä ladut hyvässä kunnossa.


Ei mithään raijjaa on Viikon mittainen erilaisten viestin lailla kylästä toiseen. Raanujärveltä Tengeliönjokea kuntakeskusta ja toisaalta seuraillen Pekanpäästä rantaan. Viikko huipentuu Niuron rantaan Perinnetorin tunnelmiin.

Ylitornion kylien voimannäyte. kylätapahtumien sarja kulkee Toisaalta edetää mukaillen kohti Ylitornion puolestaan Tornionjokea Kainuunkylä kautta NIuron

Kulttuuripitäjänä Ylitornio tuo tapahtumassa esille niin kunnan monipuolista musiikkitarjontaa, kuin peräpohjolaista perinnettäkin. Kantavina teemoina tapahtumassa ovatkin meän kieli ja tukkilaiskulttuuri. Päätapahtuma, eli perinnetori Niuron rannassa kutsuu koolle oman kunnan ja lähialueiden kädentaitajat, viljelijät ja kalastajat. Torille ovat myyjiksi tervetulleita niin muikunpaistajat kuin kutojatkin. Kylät ja yhdistykset voivat tuoda osaamisensa esille myös yhdessä, omalla osastolla tai myyntikojulla. Perinnetorin menoa ryydittää läpi perjantain ja lauantain erilaiset musiikkiesitykset ja näytelmät. Torin ilta huipentuu tansseihin Tornionjoen rannalla. Kylät haastavat toinen toisensa osallistumaan ja kokemaan. Ei mithään raijjaa –nimi viittaa niin SuomiRuotsi –yhteistyöhön, kuin kylien väliseenkin yhteistyöhön. Tiedustelut ja lisätiedot : Projektipäällikkö Kati Vehmas p. 0400 220 311 kati.vehmas (at) ylitornio.fi

Tornionlaakson kirjastoauto Puh. 0400-394032 Aikatauluja saa pääkirjastosta ja autosta. Ilmoitamme puhelimitse pysäkeille, jos jokin reitti jää ajamatta. Pidemmistä seisokeista ilmoitamme kuntatiedotteessa. Kirjastoauton aikataulu 2013 Reitti 6

Maanantai

13.20-13.40

ET-PO: koulu

14.00-14.10

Kapusta: Juusola

14.30-14.40

Kapusta: Bimberg, R.

15.10-15.25

Kaitajärvi: Myllykoski

15.35-

Mellajärvi: Kangas

-16.00

Mellajärvi: Piuva

16.40-16.50

Lohijärvi: Palomaa, Toivo

17.00-17.20

Lohijärvi: Kenttämaa, Nanni

17.25-17.40

Lohijärvi: Kauppa

17.45-18.00

Lohijärvi: Granat, Helmi

18.15-18.25

Kapusta: Kurtti, Aino

18.40-18.55

Törmäsjärvi: entinen kauppa

19.15-19.30

Taloniemi

19.40-20.00

Haapakoski: Mursu, I.

20.05-20.20

Aavasaksa: asema

Ajopäivät

Tammikuu 7, 21 Helmikuu 4, 18 Maaliskuu 4, 18 Huhtikuu 15, 29 Toukokuu 13, 27


Ylitornio vastaanottaa vain sähköisiä laskuja Ylitornion kunta ottaa ensi kesästä lähtien vastaan laskut vain sähköisesti. Kunnan mukaan verkkolaskutuksella säästetään rahaa, työaikaa ja ympäristöä. Ylitornion kuntaan tulee yli 18 000 ostolaskua vuodessa, joista noin puolet saapuu jo sähköisessä muodossa. Paperisen laskun käsittely vaatii noin 50 prosenttia enemmän työaikaa kuin verkkolasku. Niin sanottu hiilijalanjälki on sähköisessä muodossa olevalla laskulla noin kolmannes paperisen laskun hiilijalanjäljestä. Ylitornion kuntaan tulee yli 18 000 ostolaskua vuodessa, joista noin puolet saapuu jo sähköisessä muodossa. Poikkeuslupa voidaan myöntää, jos lasku sisältää esimerkiksi luottamuksellisia henkilötietoja. Liikenne- ja viestintäministeriö suosittelee kuntien sähköiseen laskutukseen siirtymistä.

LOHIJÄRVI 24.3.13

Sivakkarinki

Ritva Eronen kertomassa yhteisvastuun tarkoituksesta. Lohijärvellä hiihdettiin yhteisvastuukeräyksen hyväksi sivakkaringissä palmusunnuntaina 24.3. Mukana hiihtämässä oli kymmenen henkilöä ja yksi Velho sekä taustatukena monia tärkeitä sponsoreita. Rahaa kerättiin n. 270 €. Hiihtämässä olivat: Tarkistettujen laskujen mukaan kerta olikin jo 11. ja hiihdon jälkeen kahvilla iloinen joukko totesi, että kyllä perinnettä voi jatkaa vielä ainakin seuraavat kymmenen vuotta. Sekin on mahdollista, että hiihtotapahtuma muuttuu ajan myötä trollaattoriralliksi, mutta sekin liike on eteenpäin. Yhdessä keskusteltiin siitä, löytyykö Lohijärven kylältä yksin jääneitä ikäihmisiä, jotka jäävät avun, ihmiskontaktien ja palvelujen ulkopuolelle. Tunnetko sinä? Tämän vuoden yv-varoilla etsitään heitä. Ideoita oman srk:n käyttöön jäävistä keräysvarojen käytöstä voi kertoa Ritva Eroselle. Ylitorniolla palvelutalo ja Lantonvainio ottavat mieleellään vieraita ja ryhmiä vastaan. Tervehdyskäynnit yksittäisten henkilöidenluokse tai koko asukasjoukolle suunnatut yhteiset esitykset piristävät asukkaiden mieltä. Se voisi olla esim. laulua, muuta musiikkiesitystä, runoja, muistelmia, keskustelua,hartaus, tarinoita, näytelmiä ym. Olisiko Lohijärven kyläläisillä ilo ja halu tehdä tällainen tilaisuus? Asiasta voi sopia suoraan laitoksen kanssa. Kiitos jälleen hiihtäjille, järjestäjille ja sponsoreille!


Kyläviesteissä 27 joukkuetta MELLAKOSKI23.03.2013 21:20 | marttiylavaara

Jälleen kerran kisailtiin perinteiset kyläviestihiihdot Mellakoskella Annin peltoaukealla. Perjantai-iltana tilanne näytti tilanne vielä huolestuttavalta. Ilmoittautuneita joukkueita oli kyllä kohtuullisesti 20 mutta kova tuuli oli päivän aikana tukkinut ajolumella kyläviestiladut. Onneksi illalla Ari soitti Mellakosken latutilanteesta ja lupasi lauantaiaamuna käydä avaamassa vielä "latupaanan" tampparilla. Ladut olivatkin loistokunnossa saapuessamme Alkkulasta kisakeskukseen. Aurinko armas lämmitti ainakin mieltä, vaikka tuuli oli "hiihtostadionilla" navakka. Ainakin 29 vuotta on näitä kyläviestiihtoja kisailtu Annin ja Kassun peltomaisemissa. Innostus kyläviestihiihtoihin oli suurimmillaan 1980-luvun loppupuolella, jolloin parhaimmillaan oli mukana 38 vuosi. Miten käy näiden perinteisten koulujen joukkuetta. Viime vuosina hiihtoharrastus on hiihtokisojen, kun Markku jää eläkkeelle? Vielä vähentynyt kaikilla rintamilla: koulut eivät tohdi enää kuitenkin löytyi valtavirrasta poikkeavia perheitä, panostaa oppilaiden hiihto-opetukseen. Suurin osa jotka osallistuivat Kuohun kyläviestihiihtoihin. oppilaiden vanhemmista lopettaisi koulujen Ylitornion koulujen välisten hiihtojen tulokset on hiihtotunnit, vaikka ainakin ennen hyvä hiihtotaito varmaan julistettu salaisiksi vanhempien pyynnöstä, kuului kansalaisten perustaitoihin. Olen käynyt koska niitä ei julkaistu vuosiin lehdissä eikä myöskään katsomassa Ylitornion koulujen välisiä hiihtoja netissä. Toivottavasti lehdistöstä löytyy vielä eläkkeelle jäämisen jälkeenkin. Perustaidot ovat rohkeutta julkaista nämä kyläviestien tulokset. Kun hukassa, koska niitä ei enää harjoitella riittävästi joskus 1980- luvulla lähetin kyläviestihiihtojen koulujen liikuntatunneilla eikä kotona. Tämän aamuna tuloksia lehtiin, niin lehtien tulossivut oli niin tekstiviesteissä Posarissa oli taas kaksi katkeraa kuormitettu että tuloksista julkaistiin vain sarjojen viestiä Ylitornion koulujen välisistä parhaat. Heti tuli soitto puhelimeeni, jossa ihmeteltiin hiihdoista,samanlaisia kannaottoja on ollut jo miksi meidän lasten tulokset ovat jääneet pois muutama lehdestä, loppuiko sulla muste kirjoituskoneesta! Kyläviestihiihdot Mellakoskella onnistuivat hienosti, joukkueita oli 27. Suhteellisesti ottaen Mellajärven osanotto kisoihin oli parasta, Kangas Kaarinan perheestä mukana viesteissä oli neljä lasta ja 14 lastenlasta ja urheiluhenki oli korkealla. Anni Palokankaan perheen innostus hiihtoharrastukseen on edelleen kiitoksen arvoinen. Mauri Granath oli jälleen mukana Kolmen polven viestissä, Mauri ja Irene olivat jo mukana ensimmäisessä perheviestissä v. 1976 Jupon Erän maastoissa ja siitä alkaen ovat hiihtäneet uskollisesti kyläviesteissä. Tämä on sitä oikeaa hiihtohenkeä ! Kiitos kaikille mukana olleille hiihtäjille, huoltajille sekä yleisölle. Kiitos myös Arille, Annille ja talkooväelle. Yläkuvassa Kyläviesteissä vuodesta 1976 alkaen hiihtänyt Mauri Granath tuo viestin Milla Janssonille os. Niskakoski. Alakuvassa Kaarina Kankaan kolmen polven viestin joukkueet Mellajärveltä.


Tuloksia: 24.3 Lohijärven Kuohun järjestämät perinteiset kyläviestit hiihdettiin Mellakoskella juhlatunnelmissa. Vekaraviesti: 1)Venla ja Ilmari Paavalniemi 3.31 2)Akseli ja Santeri Lamsijärvi 4.18 3)Emmi ja Juuso Palokangas 6.29 4)Jenni ja Santeri Lamsijärvi 7.39 5)Jenny ja Ida-Sofia Kangas 8.14 6)Veeti ja Niko Kangas 8.20 Kolmen polven viesti: 1)Kalervo, Saku ja Kim Lohiniva 13.48 2)Anni, Joni ja Jukka Palokangas 15.50 3)Anni, Joonatan ja Piia Helminen 16.13 4)Anni, Niko ja Petri Palokangas 16.55 5)Anni, Juuso ja Ville Palokangas 19.30 6)Mauri Granath, Milla Jansson ja Irene Niskakoski 21.41 A2-sarja 1)Kaarina, Juho ja Markku Kangas 16.13 2)Kaarina, Heidi Pirttimaa ja Pirjo Kangas 19.35 3)Kaarina, Joni ja Terttu Kangas 22.10 4)Kaarina, Santeri Lamsijärvi ja Sanna Kangas 22.48 38. Perheviesti: 1)Kim, Saku ja Minna Lohiniva 20.14 2)Jyrki, Aki ja Sari Uusimäki 21.18 3)Markku, Saana ja Jaana Paavalniemi 21.56 4)Markku, Laura ja Eliisa Kangas 29.31 Kyläviesti: 1)Kopanmäki 2 Jyrki, Sari ja Ville Uusimäki 19.23 2)Aavasaksa Johanna, Sanna ja Janne Alanenpää 19.50 3)Mellakoski 1 Piia Helminen, Petri ja Jukka Palokangas 21.22 4)Kopanmäki 1 Monika Harri, Aki Uusimäki ja Hannu Lakkapää 21.32 5)Mellakoski 2 Ville Palokangas, Niina Mikkonen ja Tommi Oravakangas 24.46 6)Mellajärvi 1 Sanna, Joni ja Markku Kangas 25.59 7)Mellajärvi 2 Pirjo Kangas, Juha Lauri ja Juho Kangas 30.09

Perinteinen Kuohun laturetki sivakoitiin lankalauantaina 30.3. klo 13 Pakisjärvellä. Mukana oli 32 hiihtäjää ja hiihtösää loistava. Latu oli hyvässä kunnossa ja tunnelma korkealla. Hiihdon jälkeen lähdettiin Lohijärvelle Ravinteli Nälkäiseen haukeen, jossa ruokailun jälkeen jaettiin hiihtäjille Kuohun juhlamitalit. Kiitokset latumestari Alpolle, mehutarjoilusta Oilille ja Anjalle sekä kaikille hiihtäjille ja huoltoryhmälle. Hiihtäjiä oli retkellä mukana Pakisjärveltä, Lohijärveltä, Mellakoskelta, Mellajärveltä ja Pessalompolosta.

Kuohun kasätapahtumat:2013

Kolmas kuva oikealta: viime kesän naisten turnauksen kolme parasta joukkuetta: Alposjärvi, Kapusta ja FC Kurtit. Meeri Lantolle on syytä ilmoittautua mukaan turnaukseen hyvissä ajoin. Mukaan voidaan ottaa kahdelle kentälle maksimissaan kahdeksan joukkuetta. Miten matkailu, paikalliset tuotteet ja pienyrittäminen kohtaavat? Matkailu on merkittävä lappilainen elinkeino, joka on vähitellen levittäytynyt myös suurten tunturikeskusten ulkopuolelle. Matkailijat hakevat kaikkialla maailmassa paikallisia elämyksiä ja paikkakunnan omia tuotteita. Myös Tornionlaaksossa vierailee vuosittain tuhansia kävijöitä niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Miten matkailija löytää paikalliset pienyritykset, palvelut ja muut tuotteet? Tätä aihetta käsittelee keskiviikkona 8.5. klo 18.00 Lohijärven Nälkäinen Hauki – ravintolassa Johan Edelheim Lapin yliopiston matkailuyksiköstä. Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Outokaira tuottamhan ry:n Meän kylät kakkonen – hanke ja Ylitornion toriyhdistys.


Kylällä tapahtumia 2013

Jätevesi- neuvontatilaisuus Ylitornio/valtuustosali ma. 13.5 klo. 17:00 Lohijärvi, Nälkäinen Hauki ti. 14.5 klo. 17:00 Kaulirannan monitoimitalo ke. 15.5 klo. 17:00 MUISTA PAIKALLISUUS On tärkeä käyttää lähi- palveluita Lohijärven Kyläkauppa: PIIMÄTIEN PUOTI p. 016-545122 Lohijärven Taxi: Seppo Niemi p.0400-391280 Ravinteli avoinna perjantaisin 17-21 ja lisäksi teemapäiviä. Katso: www.lohijarvi.fi Ravintelissa: Äitienpäiväkattaus klo:11:30 ja 14:00 Kylien kotisivuja: www.mellakoski.net www.meltosjarvi.fi www.mellakaira.suntuubi.com www.kuohu.fi www.pessalompolo.suntuubi.com http://www.kantomaanpaa.fi/


LOHIJÄRVEN KYLÄYHDISTYS ry:n Toimintakertomus 2012

tiloista. Sotasankari taulun siirto Kuohulle, Pöydät ja tuolit vietiin Kuohulle säilöön Talkoot Eräkeskuksen rannalla.su. 3.6 klo. Laiturin asennusta ja rannan Kyläyhdistyksen hallitus siivousta. Mukana: 9 talkoolaista ja yksi traktori. Seppo Varsinaiset jäsenet: oli aikaisemmin viikolla käynyt traktorilla töissä. Puheenjohtaja: Raija Kenttämaa Elinkeino-, liikenne ja ympäristökeskus Sihteeri: Raimo Viiri , Rahastonhoitaja/ kirjanpito: Lapin Ely-keskus järjesti yleisötilaisuuden Erkki Leukumaavaara Tengeliönjoen vesistön säännöstelyn kehittämistyöstä: LOHIJÄRVI: tiistai 24.4 klo:18 Paikka: Ravinteli Anja Leukumaavaara , Mauri Granath , Eero Nälkäinen Hauki Palomaa , Sakari Mattila, Tengeliönjoen säännöstelyhanke ohjausryhmä Helena Palokangas , Erkki Palokangas ja Salme Kyläyhdistys valitsi ohjausryhmään Mauri Granath ja Ylävaara varalle Erkki Palokangas. Syksyllä 2012 pidetty yksi ohjausryhmän kokous Ylitornion valtuustosalissa. Arvottiin kävely/pyörälaatikolla kävijöille 1 kg Tupailta Mirja Kenttämaalla Tiistaina 7.2 , kahvia Välikankaalla 30.10 Riitta ja Hannu Yrjänheikki Kyläläisten illan viettoa Kahdenruokalajin päivällinen Voittajat: Marja Törmänen, Erkki Palokangas ja Salme Ylävaara Ravinteli nälkäinen hauki Lohijärvellä la. 25.2 Vappukokko Krunnin montulla...30.4 ”Omin eväin”... Kyläyhdistyksen hallitusseminaari Ravintelissa pe. 21.12 Ruokailu ja keskustelutilaisuus, jäsenet ja väkeä noin 30 Vetouistelu palaveri Eräkeskuksessa su.18.2 sääntöjen varajäsenet yhdessä puolisoineen. Uudenvuodenaaton nyyttifästit Kuohun ravintolassa muokkaus Ravintelissa 31.3 Esitteen suunittelu ja Ma. 31.12 yhteislaulua, menneitä muistellen; palkinnoista päättäminen raketteja Kuohun 100 vuoden juhlavuen alkajaisiksi. Raija Kenttämaalla 24.5 vastuuhenkilöt, luvat ja Palvelupäivät: Raija Kenttämaalla: Helmikuu, pelastussuunnitelman laadinta Vetouistelukilpailut la. Toukokuu ja Marraskuu: Jalkahoitaja. Lohijärven 16.6 Tapahtuma oli tappiollinen Oheistapahtumana: Eräkeskuksessa 21.8. Tarjolla olevat palvelut: Ranta- onkikilpailu jalkahoitaja; Ulla-Maija Pahkasalo, hieroja; Mauri Edustus: Ajanki, hiustenleikkuu; Päivi Viiri, intialainen Outokairan kyläpäiville Tornioon 21.-22.4.2012 päähieronta; Merja Keränen Mukana Raija Kenttämaa ja Raimo Viiri Lohijärven verkkolehti kevät 2012 näköislehtenä Lapin kylätoimintapäivät Pellossa 20-21.10 Raija verkossa julkaistiin huhtikuun lopulla, Vekkolehti Kenttämaa Maailmankylät 2012 Suomussalmella Karhulanvaara numero 2 Syksy julkaistu marraskuussa. Kaupalla kopio luettavana. Kylän esite julkaistu nettiversiona 24-25.10 Mukana Raimo Viiri Yhteisvastuuhiihto seurakunta, kahvitus kyläyhdistys/ Ylitornion kyläpuulaakin kokoukset Tammikuussa; Anja Leukumaavaara Mellajärven kylätalo, Toukokuussa; Pessalompolon Terveydenhoitaja Kuohulla. Kahvitukset Kyläyhdistys, kylätalo. Elokuussa; Raanujärvi. Lokakuussa; ti. 10.1.12, ti. 6.3.12, ti. 8.5.12, ti. 2.10.12, ti. Kainuunkylä, Ylitorniolle tapahtuman suunnittelu 27.11.12 työryhmän palaverit Ylitorniolla 25.4, 7.6, 12.9 Muistamiset: Hannu ja Marja- Liisa Salonen, Erkki Edustajana Raimo Viiri , 12.12.12 : Puurojuhla Lanko, Annikki Niska, Marko ja Sari Salonen, Seppo Lohijärven Kuohulla, Kyläyhdistys järjesti arpajaiset Niemi sekä ohjelmaa Muut muistamiset Ylitornion kunnan järjestämään kyläteko kilpailuun osallistuminen Kokoukset: Yleiset 2 Hallitus 3 Talkoot koululla: 10.4 Tavaroitten siirtoa koulun


Pessakoski on Lohijärven kalastuskunnan lupa-aluetta, johon lupia myydään seuraavissa paikoissa: Lohijärvi: Piimätien Puoti 016 545122 Pessalompolo: P. Lantto 040 7000548 Lohiniva: R. Lohiniva 050 3417026

Kuva: Tuomas Kuusela

Meän Opiston lukuvuoden 2013-2014 suunnittelu on alkanut Lukuvuoden 2013-2014 kurssien suunnittelu on alkanut. Oletko kiinnostunut ohjaamaan opiston kursseja? Onko sinulla toive kurssista jonka haluat opiston järjestävän? Kurssitoiveet ja ohjaajaksi ilmoittautumiset Opiston toimistoon 31.5. mennessä Kerää Kimppa! Suunnittele opistolle uusi kurssi ja hanki sille osallistujat (väh. 7 osallistujaa), saat itse kurssin ilmaiseksi. Ota yhteyttä opiston toimistoon! Toimisto on kunnantalon alakerrassa. Puh. 0400 220 343, marjaleena.laitinen@ylitornio.fi

Vappuhölkkää Kuohulla Juoksijoita oli yli 160. Tulokset löytyvät Kuohun nettisivuilta. www.kuohu.fi Arvi Kolehmainen on juossut Kuohun kisoissa jo alle 10vuotiaana. Kolehmaisten perhe juhli 1980 ja 1990- luvuilla Kyläviesteissä, Vappu- ja Heinähölkässä.

Kuohun vappuhölkän ensimmäinen startti- 2010 ja 2011 syntyneet lähdössä matkaan. (M.Y)


Rauha Törmänen täytti 100 vuotta 24.4.2013. Juhla pidettiin la.27.4. veteraanijuhlan yhteydessä. Rauha lahjoitti onnittelurahansa Ylitornion rintamamiesveteraaneille. (M.Y)

Kaikille kaunis kiitos jotka olette antaneet omaa aikaa tämän Lohijärven Lohijärven kotisivu: www.lohijarvi.net kyläyhdistyksen verkkolehen Lohijärvellä palvelee www.lohijarvi.fi tekemisessä. Lohijärven kuohu: www.kuohu.fi Teemme seuraavan numeron syksyllä, Lohijärven Eräkeskus http://www.lohijarvenerakeskus.fi jossa on kevään ja kesä ajan kuulumisia Lohijärven kuulumiset FB:ssä ja uutisia. Palautetta ja uusia uutisia voi lähettää osoitteeseen: lohijarvi8@gmail.com tai raimo.viiri@gmail.com UUTISLEHTI palautteet:

lohijarvi8@gmail.com

Profile for raimo viiri

Lohijärven uutiset 3  

kylän kuulumisia

Lohijärven uutiset 3  

kylän kuulumisia

Profile for lohijarvi
Advertisement