__MAIN_TEXT__

Page 1

Kes채/Syksy 2013 verkkolehti numero 4


OUTOKAIRAN KYLÄPÄIVÄT 2013 YLITORNIOLLA 3-5.5.2013

Ylitornion kuntakartta

Outokaira tuottamhan ry:n Meän kylät menossa maailmalla – ja maailman menossa – hanke järjesti, järjestyksessään toiset Outokairan kyläpäivät Ylitorniolla 3-5.5.2013. Kyläpäivät järjestettiin Tornion, Ylitornion ja Pellon kylien asukkaille. Kyläpäivien ohjelma suunniteltiin tiiviissä yhteistyössä Ylitornion kylien ja Ylitornion kyläpuulaakin kanssa. Matkan tarkoituksena oli tutustua tänä vuonna Ylitornion kyliin ja lisätä alueemme kylien yhteistyötä. Outokairan kyläpäiville osallistui yhteensä 29 henkilöä Pellon, Ylitornion ja Tornion kuntien alueelta sekä kylätoiminnassa mukana olevia yhteistyökumppaneita.

Kantomaanpää Aavasaksalta jatkoimme Kantomaanpään kylään. Hilkka Lantto kertoi linja-autossa matkanvarrella olleista kylistä Tengeliöstä, Portimosta ja Koivistonpäästä. Kantomaanpää valittiin vuoden lappilaiseksi kyläksi 2012. Aluksi kokoonnuimme vasta valmistuneeseen kyläsaliin. Kantomaanpään kylätalon yläkertaan on remontoitu mittavan kokoinen sali juhlakokoustiloiksi. Tässä vaiheessa kyläpäivien osallistujamäärä oli 30 henkeä, kun saimme mukaan myös lisää ylitorniolaisia. Kantomaanpään kyläyhdistyksen puheenjohtaja Raimo Keskitalo ja muut kyläläiset kertoivat kyläyhdistyksen toiminnasta, kylällä toteutetuista hankkeista (Kyläläisiä Kantomaanpäähän – kylän kehittämishanke, traktorihanke) ja tulevista hankesuunnitelmista kahvitarjoilun ohessa. Kantomaanpään kyläyhdistyksen hankkeiden rahoitus on haettu Outokaira tuottamhan ry:ltä. Saimme tutustua kylätalon tiloissa toimivaan antiikkikauppaan, kirpputoriin ja maalaustiloihin, joissa opetetaan Tornionlaakson perinnemaalausta. Lisätietoja www.kantomaanpaa.fi

Lohijärvi Kantomaanpäästä jatkoimme Lohijärvelle, jossa meillä odotti lounas Ravinteli Nälkäisessä Hauessa. Marko ja Sari Salonen: Alueellamme, ravintola keskellä maaseutua on jo harvinaisuus, jota kannattaa pitää yllä ja käyttää sen palveluja hyväksi. Ja miksipä ei käyttäisi, sillä ruoka oli erittäin hyvää ja palvelu erinomaista. Ravinteli Nälkäinen Hauki on saanut yritystukea Outokaira tuottamhan ry:ltä. Lohijärven kyläyhdistyksen sihteeri Raimo Viiri ja Lohijärven Kuohun edustaja Veikko Kokkonen esittelivät meille tässä tilaisuudessa yhdistystensä toimintaa ja Lohijärven kylästä juuri valmistuneen esittelyvideon. Lohijärvellä on omat kotisivut, josta löytyy mm. kylän verkkolehti. Lisätietoja www.lohijarvi.net

Pessalompolo Lohijärveltä siirryimme Pessalompolon kylätalolle. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja Mikko Marjeta ja sihteeri Elsa Pajuniemi kertoivat meille Pessalompolon kylätalon remontoinnin vaiheista. Nyt kylätalo on valmis juhlien ja kokousten järjestämiseen. Tiloista löytyy tilava, uudistettu keittiö ja iso sali, jossa on enimmillään kokoontunut 80 henkeä. Kylätalolla on myös laadukas karaokelaitteisto ja karaokeiltoja järjestetään kyläläisille ja kauempaakin tuleville viikoittain. Pessalompolon kylätalon investointeihin on haettu useampaan otteeseen hankerahoitus Outokaira tuottamhan ry:ltä. Lisätietoja: www.pessalompolo.suntuubi.com

(jatkuu seuraavalla sivulla)


Meltosjärvi Pessalompolosta siirryimme naapurikylään Meltosjärvelle. Meltosjärven kyläyhdistyksen puheenjohtaja Erkki Kumpula tuli mukaan linjaautoomme jo hyvissä ajoin kertomaan kylästä sitä mukaa, kun ajoimme kylän läpi. Meltosjärvellä on meneillään erityisesti ympäristönhoitohankkeita, joiden toteutus on näin kevään koittaessa jo hyvässä vauhdissa. Kylän tienvarsia on raivattu ja siistitty niin, että molemmin puolin harjun päällä kulkevaa kylätietä, näkyvät huikeat järvimaisemat. Myös Meltosjärven kirkon parkkipaikkaa on laajennettu ja tältä alueelta kaadetuista puustosta on tehty kyläläisille yhteinen laavu ja polttopuita jaettavaksi vanhuksien kotitalouksiin. Meltosjärvellä pysähdyimme Meltosjärven entisellä koululla, jossa kyläyhdistyksellä ovat kokoustilat. Koulurakennuksen tiloissa toimii myös terveysasema, kyläkahvila, kirpputori ja kuntosali. Kyläyhdistyksen puheenjohtaja kertoi kylän historiasta ja kyläyhdistyksen nykyisestä toiminnasta. Koulun piha-alueella on meneillään kyläpihahanke, johon on haettu hankerahoitus Outokaira tuottamhan ry:ltä. Hankkeella kunnostetaan keinut ja liukumäki. Alueelle hankitaan myös uusia leikkivälineitä lapsille ja kuntovälineitä aikuisten käyttöön. Lisätietoja: www.meltosjarvi.fi Lauantaina majoituimme Meltosjärvelle Loma- Vietosen mökkimajoitukseen. Iltaohjelmaan kuului yhteinen päivällinen Loma- Vietosen päärakennuksen tunnelmallisessa pirtissä ja edellisten opintomatkojen ja kyläretkien kuvien katselua kokoustila Oppiriihessä. Kun ryhmässämme oli innokkaita karaoken harrastajia, niin karaokeakin sai taas kaikki halukkaat illan päätteeksi laulaa. Lisätietoja www.lomavietonen.com

Raanujärvi Loma- Vietosen runsaan aamiaisen jälkeen, jatkoimme matkaa Raanujärven kylään. Meidät oli kutsuttu ensin Raanujärven koululle, jossa tutustuimme aluksi Raanujärven korukivihankkeeseen Eelis Pulkkisen opastuksella. Raanujärven kyläyhdistyksen puheenjohtaja Riikka Hyöky esitteli meille Raanujärvellä vielä toiminnassa olevaa ala-asteen koulua ja kertoi yleistietoa Raanujärven kylästä sekä kyläyhdistyksen toiminnasta. Koululta siirryimme Raanujärven Loimun toimitiloihin. Loimun tiloissa oli kyläläisten talkoot parasta aikaa menossa tilojen kunnostamiseksi. Kyläyhdistyksen aktiiveihin kuuluva Kimmo Kivilompolo kertoi meille työskentelynsä ohessa Raanujärven liikunta- ja ulkoilureittihankkeesta, joka sekin on jo hyvää vauhtia toteutumassa. Kaikki Raanujärven kylän hankkeet on haettu Outokairan tuottamhan ry:ltä. Raanujärveltä lähdimme takaisin päin Ylitorniota kohti. Raanujärveltä Meltosjärvelle asti Tommi Kuusela kertoi Meltosjärven kylän maisemista. Meltosjärveltä ajoimme Piimätietä pitkin Lohijärvelle, tässä vaiheessa Raimo Viiri kertoi linja-autossa Piimätien varren asutuksesta. Lohijärveltä ajoimme Mellakoskelle ja sieltä viimeiseen kohteeseemme Etelä-Portimojärven kylään.

Tatuka Raanujärven kylällä toimiva yritys Tatukan yrittäjät Pirjo ja Martti Uusitalo kertoivat meille yrityksen vaiheista ja tämän päivän ohjelmapalveluista. Saimme nauttia samalla lättykahvit isossa, tunnelmallisessa kodassa. Lisätietoja www.tatuka.net Muistion laatija:Tarja Kinnunen

Miten matkailu, paikalliset tuotteet ja pienyrittäminen kohtaavat? 8.5. klo 18.00 Lohijärven Nälkäinen Hauki Matkailu on merkittävä lappilainen elinkeino, joka on vähitellen levittäytynyt myös suurten tunturikeskusten ulkopuolelle. Matkailijat hakevat kaikkialla maailmassa paikallisia elämyksiä ja paikkakunnan omia tuotteita. Myös Tornionlaaksossa vierailee vuosittain tuhansia kävijöitä niin kotimaasta kuin ulkomailtakin. Miten matkailija löytää paikalliset pienyritykset, palvelut ja muut tuotteet? Tätä aihetta käsittelee keskiviikkona 8.5. klo 18.00 Lohijärven Nälkäinen Hauki – ravintolassa Johan Edelheim Lapin yliopiston matkailuyksiköstä.Tilaisuus on avoin kaikille kiinnostuneille. Tilaisuuden järjestävät yhteistyössä Outokaira tuottamhan ry:n Meän kylät kakkonen – hanke ja Ylitornion toriyhdistys.


Kuohun tapahtumia 2013

Perinteinen lentopallon kyläturnaus iskettiin Kuohulla la.4.5.2013 klo 10-16. Mukana oli viisi joukkuetta, joten ohjelmassa oli 10 peliä. Kapusta voitti jälleen turnauksen tasaisuudella ja rutiinillaan, vaikka joukkueessa oli vain viisi pelaaja ja avainpelaaja Jukka Mäkihannu puuttui kokoonpanosta. Kapusta voitti kaikki pelit puhtaasti 2-0, vaikka joutuikin muutaman kerran ahtaalle. (yläkuvassa eturivissä, kiertopalkintoineen) Takana toiseksi tullut Meltosjärven joukkue, joka hävisi vain Kapustalle, muut pelit voitti. Alakuvassa edessä Lohijäven joukkue, joka voitti yhden ottelu ja pelasi toisen tasan 1-1. Loppusijoitus oli neljäs. Takana Pessalompolon joukkue, oikealla pelit tuominnut Pentti Pakisjärvi.(M.Y)

Vappuhölkän palkintojenjaon jälkeen palkittiin perinteisesti Kuohun hiihtomestarit 2013. Kaikki palkitut eivät olleet paikalla, kuvissa osa palkituista. Hiihtojaoston puheenjohtaja Erkki Leukumaavaara alakuvassa vasemmalla. Kuohun mestaruushiihdot kisailtiin Leukumaanpäässä loistavissa olosuhteissa Erkin ja Anjan kisakeskuksessa la.6.4. klo 13. Matkoina olivat pitkähköt sprintit. Lukuisten yhteensattuminen vuoksi osanottajia oli 27. Nuorin osanottaja oli 1- vuotias Aino Lamsijärvi ja nestorina hiihti Mauri Granath. Leukumaavaaran Hanna otti hyviä kuvia hiihdoista. (M.Y)

---------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Naisten sählyturnaus pelattiin jo 19. kerran Kuohulla. Annin mussukat voittivat tiukan ja tasaisen turnauksen. Kapusta nappasi hopeaa, Alposjärvi pronssia. Viime kevään voittaja MellAkat joutui tyytymään 4. sijaan. Kaikki pelaajat saivat Kuohun muistomitalin juhlavuoden kunniaksi. (M.Y)


Kokkosen Veikolla alkoi jälleen kevätkesän myyntisesonki. Lohijärven puutarhan tuttu auto täynnä äitienpäiväkukkia oli jälleen parkkeerattu torille Katajan patsaalle. Kuvat otti Satu Ylävaara pe.10.5.2013. TALKOOT

Talkoo-sana käsittää yhteistyötä ja avunantoa naapureille/kyläläisille, josta ei oteta rahapalkkaa, vaan talo jossa talkoita tehdään voi tarjota ruokaa ja juomaa. Edesmennyt Isäni on auttanut paljon kyläläisiä rakennustöissä, puunteko ja heinä hommissa, silloinkuin omat korjuutyöt oli tehty, isä lähti auttamaan kyläläisiä sadonkorjuussa, myös me lapset päästiin usein mukaan. Yleensä talkoopäivä oli lauantai ja muistan kun isä keräsi meidät traktorin lavalle ja lähdettiin porukalla kylälle pottujen nostoon, jossa oli isot pottumaat ja siellä tarvittiin apuvoimia. Potut nostettiin koneella, jota veti traktori. Potut lenteli pitkin maata ja ne kerättiin siitä astioihin ja lajiteltiin erilaiset erikseen. Syksyisin kun ohrapellot olivat muuttuneet keltaiseksi kedoksi, niitettiin heinä ja kuivatettiin seipäillä ja kun heinä oli kuivunut alkoi ryskäys, eli puintitalkoot, siinä hommassa olen myös ollut mukana, joka tarkoittaa ohraheinän lajittelua koneessa, jota pyöritti traktori, jossa jyvät karsittiin akanoista. se oli kyllä niin pölyistä hommaa, varsinkin tuulisempana päivänä, että isä käski meät pienimmät pois läheltä ryskikonetta, kun silmät ja suu oli täynnä heinän pölyä.Talosta saatiin sitte ohrajauhopussi kotiin viemiseksi ja äiti leipoi siitä riestaa. En muista onko Lohijärvellä ollut koskaan kellään myllyä, jossa jauhettiin ohran siemen jauhoksi.Talkoissa meni yleensä koko päivä ja talon emäntä laittoi ruokaa ja keitteli kahvia työläisille. Talkoosauna lämpeni töitten loputtua ja loppuilta meni saunassa, joskus aikuisille tarjottiin "miestä väkevämpää". Tänä vuonna on kyläläiset tehneet puuntekotalkoita laavulle, että talvella saadaan tehdä nuotio hiihtolenkin lomassa ja paistaa makkaraa ja keittää nokipannukahvit. Kuohulla on ollut siivoustalkoot joka kevät. ( Sinikka V.)


4.7.2013 06:00 Taina Laitinen

Kauppias Einari Rautio on itse nikkaroinut hyllyjä kauppaan. KANTOMAANPÄÄ – Mistä tietää, että kesä on tullut? Siitä, että Einari Rautio on saapunut paikkakunnalle ja avannut kesäkaupan ovet Kantomaanpäässä. Iloinen kauppias kättelee ovella jokaisen asiakkaan ja rupattelee mukavia. Avajaispäivän ensimmäisinä tunteina oli ollut väkeä ruuhkaksi asti niin, ettei kaupan pihaan mahtunut enää autoja! Tänä kesänä kyläkauppa palvelee elokuun ensimmäiseen viikonloppuun saakka. – Kauppa on auki lauantaihin 3.8. saakka, jolloin pyritään taas järjestämään Tavallisten ruohonleikkuutraktoreiden kiihdytysajot. Viime vuodesta oppineina voidaan todeta, että kyseessä on kylähulluin ja hulvattomin kisa mitä on ikinä nähty! Einari sanoo. Lue lisää Meän Tornionlaakson sivulta...

---------------------------------------------------------------------------Kantomaanpään kyläjuhla Vuoden lappilaisen kylän titteli ei suinkaan tullut Kantomaanpäähän odotetusti viime vuonna. Kylätoimikunnan puheenjohtaja Raimo Keskitalo toteaa, että kylä lähti aivan pohjalta. - Kyläyhdistys oli nukkunut 18 vuotta ruususen unta. Sitten kolme vuotta sitten alkoi tulla uhkakuvia; kunta ilmoitti, että kaikki koulukiinteistöt myydään. Silloin alkoi kyläyhdistyksen käynnistäminen. Keskitalo kuvailee, kuinka kylätalona toimivan vanhan koulun menettämisen uhka sai kyläläiset heräämään, sillä kokoontumis- ja harrastuspaikasta ei haluttu luopua. Ja taistelu kannatti: kylätalo jäi kylätoimikunnalle, ja siellä järjestetään monenlaista ohjelmaa. Kylät kunnan puolesta

Kyllä met uskoma tulevaisuutheen ihan Ylitornion kunnanjohtaja Tapani Melaluoto piti puheen keskiviikkona, kun Kantomaanpää vihdoin juhlisti viime vuotista titteliään vuoden lappilaisena kylänä. valoisin silmin. Kunnanjohtajakin kannusti vilkkaaseen kylätoimintaan. - Kunta tarvitsee eläviä kyliä, - Raimo Keskitalo Melaluoto korosti. Samaa mieltä ovat myös kantomaanpääläiset. Keskitalon mukaan kyläyhdistys on tehnyt kunnalle esityksen vuosittaisesta 2000 euron tuesta aktiivisille kyläyhdistyksille. - Me koemme, että me teemme sitä työtä myös kunnan puolesta. Jos me voimme palveluja kehittää täällä, niin tokihan vanhempi väestö on silloin pidempään kotona, Keskitalo perustelee. Melaluodon mukaan aloite käsitellään tulevissa kokouksissa. Valoisa tulevaisuus Enää Kantomaanpään kyläyhdistys ei aio nukkua. Keskitalo kertoo, että yhdistyksellä on paljon suunnitelmia ja tulevia projekteja. - Kyllä met uskoma tulevaisuutheen ihan valoisin silmin. Emmä murehi huomista, vaan olema tyytyväisiä siihen, mitä tänään on, hymyilee Keskitalo.

• Laura Holappa Yle Perämeri


Lohijärvellä oli viikolla 27 oikein tapahtumaputki: la.6.7.2013 Aamupäivällä pidettiin huutokauppa Lohijärven entisellä koululla, sitten keskipäivällä olivat koulurehvit. Illalla klo 19 alkoi Lohijärven Kuohulla perinteinen Pohjolan yössä-tanssitapahtuma, joka kesti 02.30 asti yöltä. Sunnuntaina päättyi tapahtumaputki sopivasti jumalanpalvelukseen, joka pidettiin teltassa Lohijärven koulun pihalla. Huutokaupassa oli ostajia ainakin 50 henkeä, koulurehveissä 150 ja Kuohulla lähes 500. Jumalanpalvelukseen sunnuntaina jaksoi tulla vielä 25 sanankuulijaa. Tässä Lohijärven koulun oppilaita järjestäytyneenä luokkakuvaan. Opettaja Lauri Kuoppala muistelee hauskoja tapahtumia kouluvuosiltaan.

Jorma ja Tuula muistelivat kouluaikojaan 1950luvulla ja kertoivat Lohijärven koulun vaiheista laajemminkin.

Koulurehveistä paikallislehessä Kuvat ja tekstit: M.Y

Seuraavilla sivuilla Jorman ja Tuulan puheet


Lohijärvellä 6.7.2013 Jorma Ylävaara Taisin olla toisella luokalla kansakoulussa, Lohijärven koulussa, 1950 –luvun puolivälissä. Luokkaan oli ilmestynyt uusia, hohtavia, kahden istuttavia pulpetteja. Päätinpä minäkin jättää puumerkkini neitseellisen pulpetin kanteen eikä se ollutkaan pelkkä puumerkki , vaan kaiversin puukolla koko nimeni paksuin, syvin kirjaimin. Jäin tietenkin kiinni ja jouduin opettaja Ester Laitisen julkiseen puhutteluun. Opettaja oli syystä kiihtynyt, uusi pulpetti oli turmeltu, kaiken lisäksi aikaansaannokseni oli ruma : kirjaimet olivat kai lähinnä ”harakanvarpaita” , eri kokoisia, ryhdittömiä. Vauhtiin päästyään Esteri lausui jäätävän uhkauksen: ”Olisi se katkera pilleri isän nieltäväksi, jos poika jäisi luokalle!” No, luokalle en sentään jäänyt, vaikka uskoin pitkään niin tapahtuvan. En muista sainko arestia tai muistutuksen , mutta kotona asiaa käsiteltiin ja hävetä ainakin sain. Onneksi opettaja ei saanut nokkoskuumetta. (Esterillä oli tapana varottaa meitä kauheasta nokkoskuumeesta, jonka hän saisi, jos olisimme tottelemattomia). Koulunkäyntini alku oli itselleni myös opillisesti takkuileva. Lukeminen ja laskeminen tuottivat vaikeuksia. Varsinkin S-kirjain oli haasteellinen. Naapurin tyttö kuitenkin antoi tukiopetusta Ylävaaran kuistissa, apuna tikkukaramellin tikusta teroitettu lukutikku ja vähitellen opinkin lukemaan. Matematiikassa tai laskennossa, kuten silloin sanottiin, laskettiin ”pötköjä” – ja jossakin vaiheessa nekin tehtävät vaikeutuivat ja tarvittiin isäni apua. Hänellä ei ollut kuitenkaan kasvattajan tarvitsemaa kärsivällisyyttä. Hän istui synkkänä pöydän päässä, kun hikoilin hänen antaman lisätehtävän kimpussa. Kun ojensin hänelle suoritukseni, hän tuhahti kärsimättömästi virheilleni ja antoi uuden tehtävän. Hän ei voinut ymmärtää kuinka hänen poikansa oli noin lahjaton laskennossa. Kului muutama vuosi. Opettajana oli Annikki Kariniemi-Willamo. Isäni oli luvannut ottaa minut mukaansa Tornioon, sirkukseen. Ehtona oli, että käyn itse pyytämässä koulupäivän vapaaksi. Niinpä astelin kotoani Kreiville, jossa opettaja asui, kaksinkertaisesti peläten. Kaikki tiesivät, että Kreivillä kummitteli ja opettaja oli arvaamaton. Jos hän olisi pahalla kiirillä, lomaa ei tulisi. Miten hän uskalsi asua yksin Kreivillä? Hän oli kertonut kerran koulussa nähneensä Kreivilä Suomen sodan aikaisen sotilaan – aaveena. Se meitä ihmetytti, että hän kertoi asiasta haltioituneena. Kerrassaan outo nainen! Asiat sujuivat odottamattoman sulavasti, loma myönnettiin sillä ehdolla, että kerron myöhemmin kokemukseni koko luokalle. Sinne jäi opettaja kolpansa keskelle ja kiiruhdin kotiin: sirkus odotti Torniossa! (”Kolpa” oli Annikin keräämää vanhaa esineistöä talojen vinteiltä – mm. pahkakuppeja, viilipyttyjä, ja voirasioita). Jotenkin selvisin luokalta toiselle ja pääsin oppikouluun Tornion Yhteislyseoon – kiitos tuolloisen opettajani Lauri Kuoppalan Kenttämaan vinttikamarissa antamien matematiikan yksityistuntien. Oppikoulun käyminen tuohon aikaan – 1950 –luvun lopulla - ei ollut itsestäänselvyys Lohijärvellä. Moni lahjakas nuori joutui valitsemaan perinteisen vaihtoehdon jatkokoulun ja ammattikoulun, jäipä moni ilman jatkokoulutustakin. Ehkä sana ”joutui” on väärä, sillä monelle löytyi ura, ammatti ja tyydytystä antava työ ilman ylioppilastutkintoa. Kansakoulun käyminen mahdollisti siis kaikille tien lisäkouluttautumiseen ja sitä kautta uuden, sodanjälkeisen ajan uusiin ammatteihin. Työvoimaa tarvittiin kasvavan teollisuuden, palveluammattien sekä kunnan ja valtion virkamiestehtäviin. Maatalous oli näillä seuduilla hyvin työvoimavaltaista vielä 1950- ja 1960 –luvuilla, mutta vähitellen maaseudun työvoimantarve pieneni. Maa- ja metsätalous koneellistuivat ja maaseutu alkoi tyhjetä - työvoima siirtyi kaupunkeihin ja taajamiin, paljon nuoria muutti myös Ruotsiin. Osa heistä palasi Suomeen, osa jäi pysyvästi asumaan Ruotsiin. Ikäluokat alkoivat pienetä eikä maaseudun kouluihin riittänyt oppilaita. Oppilaiden väheneminen ja heikkenevä kuntatalous johtivat haja-asutusalueiden koulujen lakkauttamiseen. Jäljelle jäi koulurakennus, jolle löytyikin uusiokäyttöä kyläyhdistyksen, metsästysseuran tai yksityisen yrittäjän, taiteilijankin tarpeisiin. Tuo edellä mainittu valitettava kehitys tapahtui koko Suomen maaseudulla, erityisesti Itä- ja Pohjois-Suomessa. Miten asiat etenivät Lohijärvellä? Ennen kansakoululaitoksen perustamista (Kansakouluasetus 1866) alkeisopetuksen järjestäminen oli kirkon vastuulla. Kiertokoulun opettajien, mm. Iisak Antin ja Frans Andellin antama opetus oli pitkään tämän seudun syrjäseutujen eläjien koko opillinen sivistys, täydennettynä rippikoululla, ja se riittikin noissa olosuhteissa. 1800 –luvun puolivälin jälkeen alettiin perustaa kansakouluja ympäri Suomenmaan, aluksi kaupunkeihin. Vuoden 1921 oppivelvollisuuslaki pakotti kunnat perustamaan kansakouluja ja niin muodostettiin koulupiirit, joihin jokaiseen tuli järjestää kaksivuotinen alakoulu, nelivuotinen yläkoulu ja kaksivuotinen jatkokoulu. Lohijärveltä käytiin koulussa Pessanrannalla vuodesta 1916 alkaen ja oma kansakoulu aloitti Kreivin talossa vuonna 1929, opettajana Ester Laitinen; ensimmäisellä luokalla oli tuolloin 23 oppilasta, joukossa mm. naapuritalon tytär Aune Lantto, joka oli tuolloin yhdeksän vuoden ikäinen. Poikien käsityön opettajana toimi Aunen isä, Iisak Lantto. Lohijärven varsinainen koulurakennus valmistui v. 1939, sodan kynnyksellä. Ester Laitinen ehti opettaa kahta sukupolvea lohijärviläisiä; hänen erityisansiona on pidetty kaunokirjoituksen juurruttaminen monen täkäläisen käsialaan. Häntä seurasivat monet muut opettajat vuosikymmenten kuluessa. Koululaitos kehittyi. Vuonna 1972 kansakoulu muuttui osaksi peruskoulua, joka mahdollisti halukkaille opiskelu-uran lukiossa tai ammatti-oppilaitoksessa koko ikäluokalle. Pian kuitenkin alkoi kunnan ala-asteiden hiipuminen ja lopulta Lohijärven ala-astekin lakkautettiin v. 1995, kyläläisten vastustuksesta huolimatta. Paitsi kouluna, Lohijärven koulu on palvellut kyläläisiä äänestyspaikkana kunnallisissa ja valtiollisissa vaaleissa ja koulun lopettamisen jälkeen se on ollut kyläläisten monitoimikeskus aivan viime vuosiin asti. Vaikka me kaikki vanhenemme ja koemme paljon hyvää ja vähemmän hyvää elämämme aikana, lapsuuden ja nuoruuden muistot ovat voimakkaimmat, ne ovat tarttuneet mieleemme pysyvästi, aika on ehkä tiivistänyt ne oleelliseen, ehkä jotkut yksityiskohdat ovat hioutuneet pois, mutta se ydin on säilynyt. Kukapa ei muistaisi koulunkäyntinsä ensimmäisiä vuosia ja opettajia? Joskus muistot ovat kirpeitä, jopa katkeria, joskus hauskoja ja iloisia. Hyvät Lohijärven koulun entiset oppilaat ja opettajat, tänään on tarkoitus jakaa vuosien tai oikeammin vuosikymmenten takaisia koulumuistoja. Millaista oli Ester Laitisen, Annikki Kariniemi-Willamon, Lauri Kuoppalan, Vappu Ellan, Aira Kariniemen, Soila Äyräksen, Kyllikki Keskitalon, Eija Uusitalon, Seija Keskitalon, Tiina Kuopion, Mauri Puljujärven tai Sulo Vaaraniemen koulussa? Tässä yhteydessä ei voi unohtaa Lohijärven koulun koulukeittäjien arvokasta työpanosta. Keittäjinä ovat toimineet ainakin Enni Rovanperä, Maila Rova, Hilja Kenttämaa, Impi Rissanen, Kerttu Alajärvi, Riitta Yrjänheikki ja Terttu Kokkonen. Keittäjän toimi olikin vaativa, sillä siinä yhdistyi kolme virkaa: keittäjän, siivoojan ja talonmiehen! Nyt on minullekin annettu tärkeä virka: olen järjestäjä, jolla on valta soittaa tätä kelloa ja julistaa koulumuistelut alkaviksi! Tervetuloa! ( Jorma Ylävaara)


Lohijärven koulumuistoja 6.7.2013 Tuula Keurulainen Lohijärven rannalla mäntysellä kankhaala kauhniila paikala koulu seisoo törmälä Täälä meitä koulutethiin käytöstäki sivistethiin pojat lakkia nostivat jalkaa vähän kopsauttivat tyttäret syvhään niiasivat Alkumuisto opettajasta oli pölkö Laitisesta opin siemen koulussa iti Esteri sielä jöötä piti karttakepilä tietoa päähän tako niin se oppi etheenpäin kanto Ensimmäisinä vuosina velli-puuro ruokana yksi koulun keskeisenä oli äitini Enni työntekijänä toimi keittäjä-siivoojana puhisti raput ja koulun lämmitti ja monta muuta asiaa toimitti Kuoppala tuli koululle nuorena miehenä seminaariin lähti ja palasi opettajana eläkheele asti hän oppia antoi johtajan vastuun koulusta kantoi Kariniemi -Villamo kalevallaa luetti eikä sinä vuona muuta opittu Pojat pirruutta teki monesti siittä kiini jäi parasta oli talvela mäkeä laskea välitunnila muulloin aikaa kulutethiin pesäpalloa pelathiin tervapattaa pyörithiin

tippaa hypithiin mustaa miestä huuethiin Paljon oli aherrettu jotakin varhmaan opittu lukukausi talvella päättyi joulujuhlalla loppiaisesta takasi tulthiin oppimaanhan sinne menthiin Vaikeammasta päästä oli kertotaulu seuraava painajainen oli koelaulu laulahmaan en ole vieläkhään oppinu mutta kertotaulun olen sethään muistanu Koulu kaiken keskeisessä oli kylän elämässä muistan kuinka juhlithiin kun äitienpäivää vietethiin ohjelmaa aina esitethiin paljon sitä harjotelthiin väki saapui koululle juhliin vauvasta vaahriin sinne tulthiin toinen kausi koulussa päättyi kevätjuhlassa Vuosien saatossa opettajat vaihtuivat me vanhenimme eri tahoille muutimme nyt olemme tänne tulheet juurihlemme saapuhneet kun ihminen vanhenee niin kaipuu syvenee mieli tänne usein halaa aatoksissain kothiin palaa Kun aikoja menheitä muistelee niin nöyrin mielin aattelee kyllä pieni koulu voiton vie täältä elämän poluille kulku tie.

Lohijärven koulurehveistä on saatavilla video-kooste. Videon saa tilata Lohijärven kyläyhdistykseltä hintaan 10 euroa. Varat käytetään kyläyhdistyksen toiminnan tukemiseen. Kotisivuilta löytyy linkki missä opettajat esittäytyvät. Video on You Dube:sa. Siellä voi kommentoida ja ottaa kantaa.


Meininki jatkui Kuohulla CatCat huipensi hienon illan Kuohulla. Tytöt tulivat Tornion Öölifestien keikalta suoraan Lohijärvelle. Virtaa riitti työillä, olisivat laulaneet vielä toisen tunninkin! Kotiarenalla yleisö otti lämpimästi CatCat- tytöt vastaan, show oli hyväntuulinen ja rautainen. Kuva ja Teksti M.Y

Maailmankylät

Maton luovutustilaisuus Kantomaanpäässä 17.7.2013, Mattoa vastaanottamassa vasemmalta kyläyhdistyksen sihteeri Seppo Suhunen, Hilkka Lantto ja puheenjotaja Raimo Keskitalo. Mattoa luovuttamassa Suomussalmen puolesta Raimo Viiri ja Eija Leppäjärvi.

MAAILMANKYLÄT Maailmalla Maailmankylät 2014 järjestetään Ylitornion Kantomaanpäässä 27-29.6 2014 Lisää asiasta myöhemmin ja kevään 2014 Seutu-uutisissa


Maailman kylät tapahtuma kulkee kylästä toiseen vieden mukanaan haastemattoa ( Englannin käännös sivulla 17) English translation on page 17 Vuosi 2004

Ylitornio, Lohijärvi Heinäkuu Ystävyyskunta Taebla Virosta, Virosta mukana soittokunta, Kansantanssi ryhmä. Ruotsista: Meän suota teatteriesitys. Paikallinen valokuvanäyttely. Taideseura Sinkilö. Yhteistyössä lähialueiden yhdistykset, Ylitornion kunta, Meän kylät yhessä etheenpäin- hanke ja Lapin kyläasiain neuvottelukunta.

Vuosi 2005

Rovaniemen maalaiskunta Sonka Yhteistyössä Ulkolaiset vieraat: Ostroleka, lasten kansantanssiryhmä Puolasta Kotimaiset : Reittulan Riihi, teatteriryhmä Iisalmesta Seminaarissa luennoitsijat: Professori Aho Lapin Yliopisto Emeritus professori Samuli Onnela , Unarin Luusuasta Anni Korpi, Kainuunkylä. Kuopiosta esiintyjiä. Oma teatteri, Tornionlaakson musiikkiklubin Sääskisafari- tanssit

Vuosi 2006

Sodankylä Unarin-Luusua Savottailtamat: ”Suurten savottain aika Lapissa” Yhteistyössä: seudun kaikki kylät. Lapin Kyläasiain Neuvottelukunta

Vuosi 2007

Kemijärvi Luusua 7.7 Pidettiin Luusuan koululla ja mukana oli kyläisiä. Pidettiin lapin kyläasiain neuvottelukunnan kokouksen yhteydessä.

Vuosi 2008

Enontekiö, Vuontisjärvi Rohki hyä meininki: Väkeä yli tuhat kahen päivän aikana Yhteislaulumaratoni: kesto 52 tuntia = epävirallinen maailmanennätys Kylän ympäri ”käpsyttely” Murrerunoilija filosofian maisteri Heli Laaksonen

Vuosi 2009

Kiiruna, Lannavaara Kullan huuhdonnan SM kilpailut Yhteislaulua: Lapin kulttuurin harrastajat ry, Mukana Vuontisjärven kööri Kiveen hakattu kuva rajajoki logona

Vuosi 2010

Jällivaara, Palohuornas Teemana: Lasten festivaali Koko kylän kiertävä tie ja asukkaat olivat mahtavasti tekemässä yhdessä ikimuistoista tapahtumaa. Väkeä oli todella paljon etelä ruotsia myöten. Iltajuhlassa yhteislaulua ja nuoriso bändi esiintyivät.

Vuosi 2011

Ylitornio, Meltosjärvi- Raanujärvi Tapahtuma järjestettiin ensimmäistä kertaa kahdessa eri kylässä samanaikaisesti. Raanujärvellä oli perinteinen raanutori ja koulun 100 vuotisjuhla Meltosjärvellä vanhat koneet ja esineet, sekä laavun tekoa. Vietosen rannalla: kylien välimailla oli nuotan vetoa ja iltajuhlaa yhteislaulun merkeissä, mukana perulainen Jose harppuineen ja kitaran myötä.

Vuosi 2012

Suomussalmi, Karhulanvaara Kyläparlamentti, tapahtuma typistyi yksipäiväiseksi

Vuosi 2013

Maton luovutus Ylitornion Kantomaanpäälle. Paikallinen kyläjuhla ”Ei Mithään Raijjaa” Kantomaanpään osiossa Tapahtumalla niin sanottu. välivuosi.

Vuosi 2014

Ylitornio, Kantomaanpää

27-29.6 2014 http://www.kantomaanpaa.fi/


Pessalompolo Sää suosii Jupon Erän SM-kesäammuntoja, ulkona varjossa oli to.25.7.2013 25,7 astetta. Osanottajiakin oli hyvin, vaikka ennätysosanttoon ei enää päästy. Kaksi Suomen ennätystä paukuteltiin Pessalompolossa. Tästä on hyvä jatkaa viikonlompun finaaleihin. Kuvassa pääportti, tuttua säpinää oli kisakansliassa Saulin johdolla. Kuva/ Teksti: M.Y ------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------------

Kuohu 100 vuotta: Lämminhenkinen juhla: Martti Ylävaara Juhlasali täyttyi jo klo 18.30, joten jouduimme kantamaan kaikki mahdolliset lisätuolit ja penkit. Pääjuhla alkoi yllätysohjelmalla, kun toimittajien ja valokuvaajien pyynnöstä jouduimme vielä tanssimaan Salmen kanssa ensi valssit juhlaväen silmien edessä. Onneksi lavalle saatiin myös juhlan esiintyjistä Anneli Kätkä ja Yrjö Rautio. Nuoruusmuistoja helkytti hanuristaan Esko Kätkä. Mukaan saatiin lavalle vielä valssin aikana Mirja Metsävainio ja Taavi Palokangas. Yllätysesityksen jälkeen päästiin itse ohjelmaan. Kuuluttajana toimi tämän kevään uusi ylioppilas Sanna Hallikainen, joka on ollut Kapustan avainpelaaja sähly- ja jalkapalloturnauksissa. Sanna suoriutui hyvin tehtävässään. Tervehdyssanat esitti Salme Ylävaara. Anneli Kätkä lauloi Esko Kätkän säestyksellä Oskari Merikannon hienon laulun Laula tyttö. Lanko Pekan historikkiesitys koetteli yleisön naurujänteitä kuten arvata saattoikin. Historiikin jälkeen Tuula ja Pena räppäsivät Kuohun uuden laulun. Entinen kun on vuodelta 1915. Juhlapuhujaksi olimme saaneet toimittaja- kirjailijan Yrjö Raution, joka on viettänyt jo vuosia kesälomaansa lähellä synnyinkotiaan Miekojärven rannalla olevassa kesäasunnossaan. Juhlapuhe oli huolellisesti valmisteltu ja yleisö piti kuulemastaan. Alpoksen iloiset ilvekset

esittivät kaksi tuttua laulua Kulkurin kaiho ja Neljän tuulen tiellä. Yleisö piti esityksestä ainakin suosionosoituksista päätellen. Mitalien ja merkkien jako onkin aivan oma juttunsa, johon palaan myöhemmin. Yhteisöllisyyttä korostanut muistamistilaisuus oli varmaan monelle mieleenpainuva. Seuraavana Sanna Keskitalo tulkitsi Mikset yhtyeen säestyksellä hienosti Jukka Kuoppamäen ikivihreän laulun Paljon sanomatta jää. Sanna Hallikainen luki sitten pitkän listan, jossa oli kaikki Kuohua onnitelleet. Kansan käsi on karttuisa pitää paikkansa! Vapaan sanan aikana puheenvuoron käyttivät Erkki Anunti, Tapani Melaluoto ja Jorma Uusimaa, jonka hauska muistelus oli erityisesti yleisön mieleen. Juhla päättyi yhteisesti laulettuun maakuntalauluun Kymmenen virran maa, joka onkin ollut joka kerta loppulauluna Kuohun juhliessa täysiä kymmeniä. Juhlaväki siirtyi sitten nauttimaan ansaitut kakkukahvit! Lisää aiheesta myöhemmin! Lähipäivinä laitan listan tälle sivulle kaikista Kuohua onnitelleista, jotka ovat olleet Ylitornion Osuuspankin onnittelulistalla, Piimätien Puodin listalla ja Kuitusen Kelloliikkeessä olleessa listalla. Nimiä on todella paljon, varsinkin yksityishenkilöt ovat olleet aktiivisia. Kansan käsi on todella karttuisa!

Salme lausui tervehdyssanat eikä jännittänyt yhtään. Yrjö piti hyvän juhlapuheen.


Kuohun juhlassa palkitut 14.08.2013 08:55 | marttiylavaara Kuohun 100- vuotisjuhlassa palkitut Lapin liikunnan kultaisen ansiomerkin saa Salme Ylävaara . Luovuttajana Jouko Lehmikangas. Lapin liikunnan hopeinen ansiomerkki Martti Ylävaaralle .Kuohun viiri Helena Palokankalle, Kuohun perinteisen rintamerkin saavat Hannu Yrjänheikki, Heikki Holster, Eero Palomaa ja Anja Leukumaavaara. Juhlatoimikunnan kokouksessa helmikuussa 2013 päätettiin Kuohun juhlamitalin tilaamisesta ja sovittiin kriteerit mitalien jakamisperusteeksi. Pääpaino pantiin talkootyölle, jonka perusteella seura on voinut jatkaa näinkin laajaa toimintaa. Talkoolaisia on tarvittu seuran tanssi- ja urheilutapahtumien järjestämisessä. Johtokunnan jäsenet ovat tehneet myös arvokasta työtä seuran hyväksi, joten heitä myös muistetaan. Kaikille Kuohun juhlamitalin saajille päätettiin lähettää henkilökohtainen kutsu, jotta mahdollisimman moni olisi paikalla seuran 100- vuotisjuhlissa. Lohijärvi 24 ( Kuohun uusi juhlamitali) Salme Ylävaara, Martti Ylävaara, Veikko Kokkonen, Tuula Keurulainen ja Pentti Vesterinen, Raimo ja Katri Viiri, Reima Viiri, Torsti Viiri, Raija Kenttämaa, Erkki ja Anja Leukumaavaara, Mirja Kenttämaa, Tapio Metsävainio, Kerttu ja Ahti Alajärvi, Juha Rova, Alpo Rova, Erkki ja Helena Palokangas, Reino Marjeta, Seppo Niemi, Hannu ja Maritta Holster, Mauri ja Maila Granath, Raimo Holster, Reeta ja Raimo Lohiniva, Olavi Lohiniva, Vienna ja Esa Leukumaavaara, Maritta ja Hannu Holster

Reijo Yliniva, Juhani ja Tuula Mäntyranta, Elvi Viiri, Aira ja Osmo Kuure, Helena ja Pauli Kuure, Hilkka Myllykoski, Ulla-Maija Uusitalo, Lauri ja Hilja Kuoppala, Pekka Lanko, Anne Alatalo, Elsa Lanko, Elsa ja Sauli Pajuniemi, Annikki ja Raimo Yrjänheikki, Kapusta 6 Kuohun viiri annetaan Anneli ja Esko Kätkälle, Raimo Bimberg saa Kuohun rintamerkin. Taavi Palokangas, Liisa ja Kauko Kvist, Reijo Kvist, Taimi Veteläinen, Salli ja Raimo Bimberg, Anneli ja Esko Kätkä Törmäsjärvi 4 ( Kuohun uusi juhlamitali) Mauri ja Pirkko Palokangas, Maila ja Tauno Nalli, Arto Nalli, Kari Törmänen Pakisjärvi 6 ( Kuohun uusi juhlamitali) Oili ja Mauri Kangas, Frans Vallo, Aapo Alajärvi, Liisa ja Jaakko Törmänen, Vesa-Matti Pakisjärvi, Yrjö Rautio, Rauha Törmänen Meltosjärvi 9 ( Kuohun uusi juhlamitali) Erkki Kumpula, Lauri ja Tuulikki Ruonamaa, Marja-Leena ja Ahti Kangas, Väinö Vaarala, Leo Rantaniemi, Timo ja Tarja Heikka, Tuomas Kuusela, Anne Alatalo, Tuula Vettenranta Mellajärvi 2 Kuohun rintamerkki Markku Kangas

Mellakoski 20 ( Kuohun uusi juhlamitali)

Kuohun uusi juhlamitali

Harri ja Kyllikki Laamanen, Kaarina ja Heikki Lohiniva, Hilkka ja Veli Juustovaara, Anna ja Veli Mäkelä, Marja ja Viljo Romppanen, Sisko ja Heikki Bimberg, Irene ja Pentti Niskakoski, Riitta ja Esko Ainasto, Liisa ja Eino Hallikainen, Meeri Lantto, Kaarle ja Elsa Viiri, Anni Palokangas, Päivi ja Pentti Kurtti, Pekka ja Raija Huusko, Eija ja Kalevi Koivisto, Tuula ja Esa Parikka, Anna-Greta ja Veikko Kostiander, Taimi ja Jaakko Bimberg, Jari Granath, Seppo Barsk

Sanni Alatalo ja Pentti Piuva, Pauli Lohiniva

Pessalompolo 13

Ylitornion kunta, LC Ylitornio- Aavasaksa, LC-Ylitornio, Katja Kätkä, Virpi Kätkä, Seija ja Simo Keskitalo, Birger Stenberg,

Tapani Rantalalle Kuohun rintamerkki Kuohun uusi juhlamitali

Kantomaanpää 4 ( Kuohun uusi juhlamitali) Matti Konttila, Kirsti Lantto, Marja-Leena ja Martti Kantomaa, Seija ja Lauri Kangas Muut Kuohun juhlamitalin saajat 6

Kuohun uudet kunniajäsenet: Martti Ylävaara, Taavi Palokangas, Hannu Yrjänheikki, Reijo Yliniva, Kerttu Alajärvi ja Pekka Lanko

Vasemmalla Kuohun "ikoni" Taavi Palokangas, joka pitkän ja menestyksekkään urheilu-uransa jälkeen jaksoi vielä uurastaa Kuohun puheenjohtajana 1980- luvulla, jolloin jouduttiin tekemään talkootyötä isolla joukolla vuosikausia. Oikealla pitkän aikaa "Kuohun Helenaksi" kutsuttu Helena Palokangas, joka on ollut mukana 1960- luvun alusta lähtien ja vieläkin on mukana talkootempauksissa. Anneli ja Esko Kätkä ovat esiintyneet Kuohulla 1970- luvun lopulta lähtien ehkäpä ainakin 50 kertaa, viimeiset 10 vuotta he ovat olleet "avainhenkilöinä" mukana Pohjolan yössä kerran tanssitapahtumassa.

Tekstit ja kuvat Martti Ylävaara


Kuvaa Meltosjärven kylän osuudesta Ei Mithään Raijjaa tapahtumaan.

MELTOSJÄRVELLÄ tehtyä Aikuisille- lapsille--ikä-ihmisille mm. Tasapaino harjoitteita ja venyttelyä yms. Oikealla riukuaita


Terveisiä Kantomaanpäästä! Syksy on tullut, kauniit värit hehkuvat, lämpöä riittää vieläkin, kyllä on ihana syksy. Marjoja on kerätty ahkerasti, varaudutaan talventuloon niinkuin oravat. Kyläyhdistyksen syystoiminta on pyörähtänyt käyntiin kehon hoidolla, on jalkojen hoitoa, intialaista päänhierontaa sekä kokovartalohierontaa, tarpeeseen on ollutkin kaiken metsässä rämpimisen jälkeen. Seniorikerho lähti hyvin käyntiin, kymmenen osallistujaa heti ensikerralla ja porukkaa tulee lisää seuraavalla kerralla. Kurssitoimintakin lähtee käyntiin pikkuhiljaa, kunhan päästään näistä syyshommista. Äänentoisto laitteita ollaan laittamassa, korkealaatuisia, odotellaan vielä mikrofoneja, ovat tilauksessa, sen jälkeen onkin kurssin vuoro jotta opitaan näitä laitteita käyttämään, jatkossa sitten koko kylä on hyviä karaoke laulajia.Tämähän kuuluu hankkeeseen, Kyläsalin kalusteet joka meillä nyt on ajankohtainen. Hankkethan ovat tärkeitä kun kalliita kamppeita hankitaan, puolet kustannuksista saadaan takaisin sitä kautta. Huomasitteko uutisen Meän Torniolaaksossa, Einari Rautio on valittu varatoimitusjohtajaksi tähän lehteen, hänhän oli meillä töissä vuoden, hanke-rahoituksella, siinä hankkeessa meillä oli 10% oma vastuu. Näin se vain kävi että Einari jäi pohjoiseen! Toimintarikasta syksyä ja talvea kaikille, Hilkka Lantto Vp. Kantomaanpään kyläyhdistys ry

3.10.2013 06:00 Kari Kaulanen

Mawson Oy etsii, etsii ja soisi löytävänsä... LOHIJÄRVI–ROMPAS – Tien päässä on iso, keltainen talo. Sen pihassa seisoo autoja, joista osassa on ruotsalainen rekisterikilpi. Tilavan kuistin lattialla on useita pareja kenkiä, niin kumisaappaita kuin lenkkareita. Eteisestä suoraan eteen päin on keittiö, jonka ikkunasta avautuu näkymä Lohijärvelle. Vasemmalla on raollaan oleva ovi, josta näkyy kerrossänkyjä. Oikealla on iso tupa. Siellä ei kuitenkaan näy perinteistä sohvakalustoa televisiosta puhumattakaan. Sen sijaan huoneen poikki päätyseinän suunnassa on pitkä pöytä, jonka päällä on niin kannettavia tietokoneita kuin isoja näyttöjä, piuhoja ja papereita. Ruuduilla näkyy värikkäitä käyriä ja karttoja. Pöydän ääressä istuu neljä henkeä. Mawson Oy:n varatoimitusjohtaja, australialainen geologi Nick Cook on käymässä Lohijärvellä Helsingistä. Lars Dahlenborg on ruotsalainen geologi, joka työskentelee joka toinen viikko Lohijärvellä, joka toinen viikko Ruotsissa. Pöydän toisessa päässä istuvat vastakkain Australiasta Lohijärvelle piipahtaneet geofyysikko David McInnes ja hänen puolisonsa Rachel McInnes, joka muun muassa piirtää puhtaaksi geologisia karttoja. Ei ole liioiteltua sanoa, ettäLohijärven rannalla vallitsee kansainvälinen meininki. Lue lisää Tornionlaakson sivuilta 8-9.


KOLUMNI Pertti Rova Rakennemuutos Herään keskikesän varhaiseen auringon nousuun, pukeudun ja astelen vielä hieman unisena isoäitini luokse navetalle. Karjakeittiöön astuessani haistan tuoreen ja siivilöidyn lypsetyn maidon hieman imelän tuoksun ja muuripadan alla palavien puiden savun. Lypsylehmät navetan puolella nauttivat rehuistaan ja sieltä täältä kuuluu tervehdys tutulle hahmolle. Silitän Korean ja Lypsävän turpaa ja otsaa. Kuinka lempeät voivatkaan olla lehmän silmät, karhea kieli nuolaisee kättäni palkkioksi hyväilystäni. Käyn tervehtimässä muitakin lehmiä ja vasikoita karsinoissaan ja suuntaan tallin puolelle katsomaan Kiriä, talon suomenrotuista työhevosta. Kavioiden kopse ja hirnahdus kertoo Kirinkin nousseen työpäivään. Kutsun hevosta nimeltä ja sen pää kääntyy tulijaa kohti. Muutama rapsutus hevosellekin ja sitten palaan takaisin karjakeittiön puolelle. ”Käypä Pertti hakemassa pari ämpärillistä jäitä jäähuoneesta, jotta saadaan maidot jäähtymään ennen meijerille vientiä.” Teen työtä käskettyä ja kaadan sitten jäät veden sekaan jäähdytysaltaaseen. Mamman kanssa nostamme yhdessä maitopänikät altaaseen, josta ne muutaman tunnin kuluttua viedään maantien varteen maitolaiturille ja edelleen meijeriin kirkonkylälle. Lehmät ammuvat tietäessään pääsevänsä pian niitylle nauttimaan tuoreesta ruohosta. Ohjainköydet pihalla paikoilleen ja sitten alkaa lehmien vapauttaminen parsistaan ja ulos ohjaaminen. Muutama hännän nosto, pyrähdykset ja iloiset äännähdykset ja sitten johtavan lehmän perässä niitylle. Tyynessä varhaisaamussa tuoksuu tuore ruoho ja lehmän läjät. Onpa kaunis aamu. Tällaista työtä voisi tehdä aina. Katseeni kiertää kylän muihinkin taloihin ja huomaan, että samanlaisissa puuhissa niissäkin ollaan. Lähinaapureille kädenheilautukset hyvän huomenen toivottamiseksi ja sitten palaamme takaisin navetalle siivoamaan parsia ja käytäviä heinänrunsuista. Tällaista elämä Lohijärven taloissa kesäaamuisin on ollut noin kaksisataa vuotta aina Kustaa III ajoista lähtien, jolloin ensimmäisiä tiloja ja taloja kylälle rakennettiin. Työ maataloissa on aina ollut ankaraa ja varmasti joskus yksinäistä puurtamistakin. Liki kaikki työ tehtiin omavaraisesti. Sairaudet ja katovuodet koittelivat ihmisten kestävyyttä, mutta aina niistäkin selvittiin joskus huonommin ja joskus paremmin. Aikojen saatossa tilat kasvoivat ja maatalouskoneiden kehityskin auttoi ihmisiä leveämpään leipään. 1950-luvulla Suomen väestöstä suurin osa teki töitä maa- ja metsätaloudessa, mutta sittemmin koulutuksen kehittymisen, teollisuuden monipuolistumisen ja kaupunkien kasvun myötä maaseudun väestö rupesi nopeasti vähenemään. Nyt Suomessa eletään taas voimakasta rakennemuutoksen aikaa. Maatilojen määrä on pudonnut sadoista tuhansista noin 13000 toimivaan tilaan ja teollisuus pakenee ulkomaille suurempien voittojen tavoittelussa. Työttömiä on enemmän kuin ehkäpä koskaan. Mistä me löydämme uudet elinkeinot, jotta tulevillakin sukupolvilla olisi työtä ja toimeentuloa näillä selkosilla ja kaupungeissakin. Aina on uskottava tulevaisuuteen, eikä toivottomuuteen kenenkään saa vaipua. Voima on meissä ihmisissä ja maassa ja metsissä. Täytyy vain oivaltaa tulevien aikojen haasteet ja mahdollisuudet.

Ohessa kuva 1960-luvun lapsuusmaisemistani, nyttemmin Lohijärven viimeiseksi jääneen maitotilan pihapiiristä, maitolaiturista, niityistä ja heinäladoista. Hianpäässä 10.10.2013 Pertti Rova

Ylitornion Kuntotalon aukiolojat Liikuntahallin ja kuntosalin aukioloajat Maanantai-perjantai 07.00 - 21.00 Lauantai 10.30 - 17.00 Sunnuntai Suljettu Uimahallin aukioloajat Maanantai (aamu-uinti) 07.00 - 08.30 (uintiaika) Maanantai-perjantai 14.00 - 19.30 (sisäänottoajat) Lauantai 10.30 - 16.00 (sisäänottoajat) Sunnuntai Suljettu

Kuntotalo on avoinna lauantaisin lokakuusta huhtikuuhun. Kuntotalolla käynnit aukioloaikojen ulkopuolella poletilla. Kysy lisätietoja Kuntotalolta puh. 040 518 1539 Osoite Alkkulanraitti 2, 95600 Ylitornio Ylitornio.fi


Teosto ja YouTube tekivät lisensointisopimuksen Teosto ja YouTube ovat tehneet lisensointisopimuksen, jonka myötä musiikintekijät voivat jatkossa saada korvauksia, kun heidän musiikkiaan kuunnellaan YouTuben kautta Suomessa. Sopimus koskee Teoston kotimaista ja kansainvälistä repertoaaria. Teoston musiikintekijäasiakkaat saavat YouTubesta korvauksia videoissa esitettävien mainosten myötä. Korvauksia maksetaan siis niille tekijöille, joiden videoihin on liitetty palvelussa mainontaa. Jotta YouTube voi myydä tekijän videoihin mainoksia, ja tuloja sekä tekijälle tilitettäviä korvauksia voi alkaa muodostua, tekijän pitää liittyä YouTuben kumppaniohjelmaan ja sallia mainosten liittäminen omiin teoksiinsa. Käytännössä YouTube tullee myymään mainontaa sellaisten videoiden yhteyteen, joilla on palvelussa runsaasti katsojia.

Tekijöille tuloa kerryttäviä mainoksia voi olla esimerkiksi perinteisessä audiovisuaalisessa sisällössä, musiikkivideoissa, live-streameissa ja käyttäjien lataamissa videoissa. YouTube luovuttaa Teostolle musiikin käytöstä tietoa, jonka pohjalta Teosto kohdentaa korvaussummat musiikintekijöille. Korvauksia aletaan maksaa, kun YouTube alkaa saada palvelusta tuloja. Tarkkaa tietoa siitä, milloin ensimmäiset YouTube-korvaukset maksetaan, ei vielä ole. Tekijänä voit ladata YouTubeen omaa materiaaliaasi ja teoksiasi. Mikäli musiikkiasi on levytetty, musiikin lataamista hallinnoi usein levy-yhtiö. Myös levyyhtiöillä on YouTuben kanssa sopimukset, jotka perustuvat mainostuloihin. Lisätietoa Teoston ja YouTuben välisestä sopimuksesta sekä sen käytännön vaikutuksesta musiikintekijöille löydät täältä. Lisätietoa YouTube-mainonnasta ja kumppaniohjelmasta löydät YouTuben verkkosivuilta.

WORLD VILLAGES World

The year 2009 Kiruna , Lannavaara

World Villages 2014 held in Kantomaanpää Ylitornion Earth From 27 to 29.6 in 2014

Gold rinsing Championship competitions

More on this later in the spring of 2014, and Regional news

Singing together : Lapland culture enthusiasts Association, included Vuontisjärvi Koori Carved in stone on the border river logo

The year 2004 Ylitornio , Lohijärvi in July Twinning Taebla Estonia, Estonia with the Band , Folk Group . Sweden : Meän desirable theatrical performance. Local photography . Art Society of staples. Cooperation with neighboring associations, Ylitornion base, Meän villages Yhessä etheenpäin project and the Lapland village affairs. Year 2005 Rovaniemi, Sonka In cooperation with foreing guests : Ostroleka , a children's folk dance group from Poland . Domestic : Reittulan barn , theater Iisalmi The seminar speakers : Professor Aho, University of Lapland

Year 2010 Gällivare , Palohuornas The theme : Children's Festival The whole village traveling the road and the residents were doing a superb one a memorable event. The crowd was very much along the Swedish west . At the ceremony, from the song and the band performed at the youth . Year 2011 Ylitornio, Meltosjärvi - Raanujärvi

Anni Korpi , Kainuu village . Kuopio performers. My theater ,

The event was held for the first time in two different villages at the same time . Raanujärvi was a traditional raanutori and the school's 100 year anniversary

Torne Valley music club Sääskisafari Dances

Meltosjärvi old machines and objects , as well as lean- making .

The year 2006 Sodankylä Unarin - Luusua

This property is on the beach: the villages in between was a seine drawn to and from the feast of the song marks ,

Emeritus Professor Samuli Onnela Unarin Luusua

Logging Iltamat : " Great savottain time in Lapland " Co-operation with all the villages in the region . Lapinkylä Affairs Advisory Board

with a Peruvian Jose harp and guitar time.

Year 2007 Kemijärvi Luusua 7.7

Year 2012 Suomussalmi , Karhulan Danger

Luusua was held at the school and there was a village of origin . Held in Arctic Village Advisory Board meeting.

The village of Parliament , an event reduced to a simple one -time

Year 2008 Enontekiö, Vuontisjärvi

The local village celebration " Nothing in Raijjaa " Carrying the head section

Boldly HYA new record attendance today : The crowd of over a thousand kahen during the day

Year 2013 Non- delivery Ylitornion Carry On Earth .

An event is the so-called . gap year .

Yhteislaulumaratoni : duration of 52 hours = unofficial world record Around the village , " käpsyttely "

Year 2014 Ylitornio, Kantomaanpää

Dialect Poet Master of Arts Heli Laaksonen

27 to 29.6 in 2014 http://www.kantomaanpaa.fi/


Eräkeskuksen kulmilta Näin Joulua odottaessa on tapana kirjoittaa Joulupukille ja niin ajattelimme mekin tehdä eli kolme toivomusta: Asiamiesposti takaisin kyläkauppaan Aikanaan Itella suuressa viisaudesssaan päätti säästää kun lakkautti kyläkaupalta asiamiespostin ja ei investoinut muutamaa tonnia lähetysten seurantaan. Mitenkähän päätöksen laillisuuden laita eli mitä sanoo asiasta Suomen laki ? Onko yli 40 kilometrin matka postilähetysten noutoa ja lähettämistä varten kohtuullinen ? Eli toivon että lisäät järkeä Itellan päättäjien päähän että saadaan Piimätien Puotiin asiamiesposti, jota Sari ja Marko varmasti mielellään pyörittäisivät. Nopea nettiyhteys Lohijärvelle Nykypäivänä kun ihmiset ovat netin välityksellä työn tai muiden asioiden vuoksi yhteydessä ympäri maailmaa niin kaiken maailman mokkulaviritykset eivät ole enää riittäviä, hyviä korvikkeita kumminkin. Laajakaistayhteys ei ole vaikea toteuttaa ja verkkokin taitaa olla aika pitkälle valmiina eli potkaisetko asiaa sen verran eteenpäin ettei netti enää pätki ja saadaan tänne kunnon verkko, jotta ihmiset voivat tehdä töitään verkon kautta. Toisi varmasti uusia asukkaita Lohijärvelle. Lohi takaisin Tengeliönjokeen Nyt on korkea aika kyseenalaistaa vanhojen voimalaitospatojen tarpeellisuus. Mitä tapahtuisi jos Lohi pääsisi nousemaan takaisin Tenegeliönjokeen ja Lohijärveen? Hauet juhlisivat hetken aikaa, mutta me pyytäisimme ne pois ja Lohi palaisi ...Lohien perässä kalastajat. Ei tarvitsisi lähteä enää Lohien takia Tenolle kuuntelemaan Norjalaisetwn asettamia rajoituksia. Liikkeelle voisi lähteä siirtoistutuksilla, jotta voimme todistaa Lohen elinkelpoisuuden vesistössämme. Nämä toiveet eivät taida toteutua tälle Joululle, mutta hiljaa hyvä tulee kun nuo kaksi ensimmäistä toivetta on toteutunut niin pystyn minäkin lupaamaan 2-3 vakituista työpaikkaa kun koulun tiloissa toimija on kilpailukykyinen muualla Suomessa toimivien yritysten kanssa, joilla posti- ja nettiyhteydet kunnossa. Tuo kolomas toive ja sen toteutuminen sekä vaikutukset ovat niin suuret että vaiktuksia en ossaa edes arvioida. Uskallan vain todeta: Lohta kannattaa aina pyytää vaikkei saiskaan. Kiitos Opasteista Onneksi Ylitornion päättäjillä ja virkamiehillä on viisautta ja ymmärrystä kun he uusivat yritysten opasteet. Näiden avulla saamme monta matkailijaa pysähtymään Ylitorniolla ja jättämään euroja alueelle. Eli hyvää kannattaa odottaa, sillä kolomisen vuotta siinä meni. Lämmin ja vilpitön kiitos! Kolme kautta meilläkin on takana Eräkeskuksen kanssa ja viime kesä oli ylivoimaisesti vilkkain. Vieraita kävi paristakymenestä eri maasta ja itsekkin olemme hakeneet oppia maailmalta, kuunnelleet kanssaihmisiä ja ensi kesänä olemme valmiit avaamaan Eräkeskuksen varsinaiseen toimintaan eli Avajaisia odotellessa haluamme toivottaa kaikille oikein Hyvää Joulun odotusta ! Heikki & Eräkeskuksen väki Ps. Olokaahan kilttejä !


Seija Keskitalo, laulu, koskettimet Simo Keskitalo, rummut, taustalaulu Reima Viiri, hanuri, saksofoni Raimo Viiri, basso Yhteystiedot/ tilaukset Reima Viiri: 0400 894871 Simo Keskitalo: 0400 412359 Kotisivu: http://mikset.nettisivu.org/

Linkki kuvassa

Kalusteviiri Puh: 0400 894 871 myynti@kalusteviiri.net www.kalusteviiri.net Kisällinkuja 5 94450 Keminmaa Edullisesti suoraan tehtaalta

● ● ● ● ● ● ● ●

Keittiöt Wc-kalusteet Komerot Vaihto-ovet Tasot Peililiukuovet Erikoismittakalusteet Asennukset

Loppuvuoden tapahtumat Lohijärvellä Kuohu ry:n kokous 1.12.13 klo: 11:00 Kuohun pikkujoulu 7.12.13 Kauneimmat joululaulut: Nälkäinen Hauki: ti.17.12. Klo:18:00 Jalkahoitopäivä Raija Kenttämaalla 10.12 Kyläyhdistyksen avoimet uuden vuoden aaton nytti-festit Kuohulla.

Uusia yrityksiä Meltosjärvellä Meän Tornionlaakso


Lohijärven Uutiset on nyt Lohijärven Seutuuutiset. Lehti on edelleen Digi- muodossa luettavissa ilmaiseksi. Jutut ja asiat kuvineen on tehty sulassa sovussa yhteistyötä kehittävällä periaatteella.

UUTISLEHTI palautteet:

lohijarvi8@gmail.com

Kaikille kaunis kiitos jotka olette

Lohijärven kotisivu:

www.lohijarvi.net

antaneet omaa aikaa tämän

Lohijärvellä palvelee

www.lohijarvi.fi

Lohijärven kyläyhdistyksen

Lohijärven kuohu:

www.kuohu.fi

verkkolehen tekemisessä.

Lohijärven Eräkeskus

http://www.lohijarvenerakeskus.fi

Teemme seuraavan numeron keväällä

Lohijärven kuulumiset FB:ssä

2014, jossa on ajankohtaisia kuulumisia ja uutisia. Palautetta ja uusia uutisia voi lähettää osoitteeseen: raimo.viiri@gmail.com

www.tomminkaraoke.fi

Profile for raimo viiri

Lohijärven Digilehti 4  

Lohijärven Seutu- Uutiset

Lohijärven Digilehti 4  

Lohijärven Seutu- Uutiset

Profile for lohijarvi
Advertisement