Page 1

YLITORNION LOHIJÄRVELLÄ 16.-18.7.2004


2

SISÄLLYS: S. Johdanto: 1. Mistä kaikki alkoi

3 3

2. Tapahtuman sisältö

3-4

3. Tavoite

4

4. Koulutukset 4.1 Tapahtuma kylien tuotteeksi 4.1.1 Tavoiteasettelu 4.1.2 Tehtävät, vastuualueet 4.1.3 Luvat 4.1.4 Tapahtuman markkinointi 4.1.5 Budjetointi 4.2 Turvallinen yleisötapahtuma 4.2.1 Liikenne ja yleisötapahtuman luvat 4.2.2 Turvallisuus 4.2.3 Kylän pelastussuunnitelma

5

5. Ystävyyskuntahanke

11

6. Markkinointi ja tiedottaminen

11-12

7. Loppuyhteenveto

12-14

Kylällä kirjoitettua

14-19

Kronikka Tuula Keurulainen

19-22

5.-6 7 7-8 8 8-9 9 9-10 10-11 11


3 Johdanto Tapahtuma ideoitiin 2002 syksyllä. Tuomiset Meltosjärveltä olivat pohtineet pidempään jonkin suuremman kylätapahtuman järjestämistä Ylitorniolle. Koska Lohijärvi sijaitsee keskeisellä paikalla koko kuntaan nähden ja kaikki puitteet olivat muutenkin kohdallaan, kuten jo toimiva yhteistyö kylien välillä ja V.U. seura Kuohun toiminta, tuli kylästämme ensimmäisen Maailman kylät -tapahtuman järjestämispaikka. Toimiviksi yhteistyökumppaneiksi saimme Outokaira tuottamhan ry:n ja Meän kylät yhessä etheenpäin –hankkeen, Lapin kyläasiain neuvottelukunnan, Ylitornion toriyhdistyksen, Ylitornion seurakunnan, 4H -yhdistyksen, Kuohu ry:n, Ylitornion kunnan ja nuorisotoimen, kansalaisopiston, taideseura Sinkilön ja Kokkosen puutarhan. 1. Mistä kaikki alkoi Puhelin soi, siellä oli Lasse Tuominen. Hän kertoi olevansa matkalla Rovaniemelle Marjan kanssa ja kertoivat miettineensä sellaista kuin Maailman kylät tapahtumaa teille sinne Lohijärvelle. Minua ei tarvinnut paljon suostutella, ja lupasin ehdottaa asiaa seuraavassa kyläyhdistyksen kokouksessa. Samana syksynä otimme asian käsittelyyn ja päätimme ryhtyä tuumasta toimeen. Seuraavaksi soitin Meän kylät yhessä etheenpäin -hankkeen projektipäällikölle Ritva Sauvolalle, joka innostui asiasta aidosti ja lupasi siltä istumalta, että jossain muotoa tapahtuma tullaan toteuttamaan. Sitten tulikin aika viedä asia Kuohu ry:n kokoukseen. Siellä kylätapahtumaidea sai vähän varovanlaisen vastaanoton, mutta kuitenkin luvattiin antaa tilat tapahtuman käyttöön. Alkuun oli tarkoitus järjestää tapahtuma jo seuraavana kesänä 2003 ja tapahtumasta tehtiin alustava suunnitelma tammikuussa 2003. Tunnusteltiin nimeä MAAILMANKYLÄ -tapahtuma. Ajankohtaa suunniteltiin 12.7.2003. Paikkana Lohijärven Kuohun talo ja urheilukenttä. Mutta kun tilaisuuden kokonaisuus alkoi valjeta, päätimme siirtää järjestämisen seuraavaan kesään, sillä silloin meillä olisi aikaa kaksi vuotta tehdä tapahtuman järjestelyt kunnolla. Tapahtuman nimi muotoutui lopulliseen muotoonsa vuoden 2004 alussa .Tapahtuman logo valittiin Kuvataideseura Sinkilön järjestämän kilpailun tulosten pohjalta. Sauvola, Vesterinen ja Viiri suorittivat valinnan, joka oli ”Räsymatto”, tekijä Marja Tuominen. Tekijän kanssa sovittiin pienistä täsmennyksistä. 2. Tapahtuman sisältö Alustavassa suunnitelmassa tapahtuman perusajatukseksi tuli erilaisten ihmisten tapaaminen niin, että voitaisiin kuitenkin huomata inhimillisten ongelmien samankaltaisuus. Tapahtuma muodostuisi kolmesta osasta:


4 •

Asiantuntijatapaaminen asiantuntijoita ovat ennen muuta ne ihmiset, jotka asuvat kylillä, mutta toki paikalle kutsuttaisiin päättäjiä ja tutkijoita. Ihmisiä eri puolilta Suomea, mutta myös Pohjois-Ruotsista ja Pohjois-Norjasta ystävyyskunnista

Kylämarkkinat pienyritysten ”paikallisia” tuotteita niin Ylitorniolta kuin kauempaakin, myös rajojen takaa etnisiä vähemmistöjä edustavia ruuanmyyjiä esiintyjiä, temppujen tekijöitä yms.

Kylätanssit tanssit Kuohun talolla, mahdollisesti muutamia erityylisiä orkestereita ja esiintyjiä 3. Tavoite Ensimmäisessä yhteistyöryhmän palaverissa toukokuun alussa 2003 Ylitorniolla määriteltiin tapahtuman tavoite ja pääteemat. Paikalla olivat Ylitornion kunnan elinkeinoasiamies, projektipäällikkö Ritva Sauvola sekä kylillä valittu työryhmä. Tapahtumasta tulisi erilaisten ihmisten kohtaamispaikka, vetovoimainen uusiutuva kylien tapahtuma, jossa etsitään ratkaisuja yhteisiin ongelmiin maaseudulla ja esitellään omia onnistumisia muille ohjenuoraksi ja lainattavaksi toimintatavaksi sekä markkinoidaan omaa aluetta.

Pääteemat: 1. Maaseudun kehittämisfoorumi: asiantuntijat, kyläkehittäjät, tutkijat, rahoittajat, päättäjät 2. Kylämarkkinat: kylien yritysten tuotteet, etniset tuotteet, esittelyjä, esiintyjiä 3. Kylätanssit: Urheiluseura, Sääskisafari, paikallinen ja kansainvälinen musiikki 4. Muu kulttuuriohjelma: erilaiset ohjelmaryhmät, näyttelyt, näytelmät, tervahauta, käsityöpaja 5. Kylien esittelyt Ohjelmakumppanit päätettiin valita teemaan sopivasti. Tapahtuman valmistelemiseksi kylissä ajateltiin järjestetään mahdollisesti kansainvälisiä työleirejä, työvoimapoliittista koulutusta, talkootyötempauksia sekä perustaa työryhmä asian valmistelemiseksi vastuuyhteisöjen kesken.


5 4. Koulutukset Meän kylät yhessä etheenpäin –hanke järjesti kaksi koulutustilaisuutta, joihin osallistui myös muiden kylien väkeä. 4.1. Tapahtumat kylien tuotteiksi Tapahtumat kylien tuotteiksi –koulutukset Lohijärvellä 3.6.2003, johon osallistui 12 hlöä Ylitorniolta ja Pellosta sekä Juoksengissa 12.6. 2003. Kouluttajana olivat Lasse ja Marja Tuominen, Tuomisen Yrttitarhalta, Meltosjärveltä. Koulutuksessa ideoitiin tapahtumaan sopivaa ohjelmaa, esim. musiikkija tanssiesityksiä, kyläkaraokea, ilta savusaunassa, letkajenkka, torimyyjiä eri kylistä/maista, kotieläinpiha, kylien tapahtumien/ hankkeiden/suunnitelmien esittelyjä, seminaari, tikanheittoa, saappaanheittoa, tanssit, teatteria, lapsille ohjelmaa, nuorille disko, makkaranmyynti, soppatykki, käsityönäyttely, huovutus- ja pajutyökurssi, taidenäyttely, hevosajelua, rullaluistelutapahtuma, tervanpolttoa, perinnetyönäytökset, pussitappelu, yhteistyö partiolaisten ja 4H:n kanssa, juhlapuhe ja kutsuvieraita(maaherra), heinähölkkä, maakirkko, soutukilpailut. Vaihtoehtoja löytyi siis monia mistä lähteä tapahtumaa kokoamaan. 4.1.1. Tavoiteasettelu Keskusteltiin ja pohdittiin tapahtumien luonteesta ja synnystä sekä osallistujien kokemuksista tapahtumien järjestämisessä. Keskustelussa ”Suomi on kesätapahtumien luvattu maa” huomattiin, että perinteet yhdistyvät tapahtumiin ja tapahtumat ovat kulttuuripainotteisia sekä markkinatapahtumien liittyneen mukaan. Alku tulee usein muutamista ihmisistä ja perustana on hyvä idea. Kantavuuden tuo yleisön läsnäolo eli täytyy olla yleisöä tai osallistujia. ”Tarvitaan taito napata kiinni mahdollisuudesta!”. Koulutuksessa käytiin läpi tavoiteasettelu, kysyen miksi tapahtuma tulisi järjestää? A. Kylän kannalta: tunnetuksi tekeminen, myönteinen kuva omasta kylästä ihmisille, piristystä kylässä asuville, taloudellinen hyöty B. Järjestäjien kannalta: talous, aktiivisuus, talkootyölle vastiketta, muun toiminnan rahoittaminen C. Yleisön kannalta: tuttujen tapaaminen, uutta, mielenkiintoista, vieraita kylässä, elämyksiä Vertailtaessa lähialueen tapahtumia pääteltiin, että • Etukäteen saatu tieto edistää päätöksentekoa. Ennakkotieto tapahtumasta täytyy olla, jotta vaikuttaa matkasuunnitelmaan tai sen muuttamiseen. • Monella kylällä ei ole ”puolueetonta” tapaamispaikkaa. Tapahtuma luo puitteet tapaamiselle. Tilausta on tapahtumille – pienille, kyläkohtaisille.


6 •

Tapahtumaa tulisi aina kehittää kerätyllä rahalla. Uusiutuminen tärkeää. Kun ohjelmaa järjestetään, niin pääsymaksu on asiallinen. Jos ei lippua, niin ei odoteta mitään suurta.

Pitkän tähtäimen jutut sovittava ensin, sitten keskittyminen lähimpään tulossa olevaan tapahtumaan. Lyhyen ja pitkän tähtäimen tavoitteiksi saatiin: • Alueellisesti toimiva ja riittävän laaja verkosto (lepovuorot, vastuunjako mahdollista). Vältettävä päällekkäisyydet tapahtumissa. Toisaalta itsestään selvyyksiä, mutta käytännössä ei. • Koskaan ei kannata järjestää vain yksi tapahtuma, aina kannattaa miettiä jatkoa tapahtumalle. Järjestely on myös oppimistapahtuma: suunnittelu, toteutus, selvitykset. Opittu asia helpottaa järjestämistä. Kysymykseen mitä tulee järjestää, saatiin vastaukseksi: tapahtumia ja ohjelmaa kaikenikäisille ja kaikille – kyläläisille, lähialueen asukkaille, mökkiläisille, matkailijoille, kylätoiminnasta ja kylien kehittämisestä kiinnostuneille päättäjille (pääministeri, presidentti), projektien vetäjille, kouluttajille jne. Miten järjestetään kysymykseen vastattiin: yleisemmästä yksityiskohtaisempaa, ilmasta leijumisen kautta käytännön toimintaan. Pääjärjestäjä on avainasemassa toteuttajayhteisönä. Alkuvaiheen toteutuksesta vastuussa olevat nimettävä: ydin, joka ottaa yhteyttä muihin osapuoliin. Yhteydenotto asian merkeissä mahdollisimman varhaisessa vaiheessa kaikkiin mahdollisesti mukaan tuleviin toimijoihin. Yritykset tulisi olla mukana alusta asti, jotta voivat sopeuttaa toimintaansa tapahtuman huomioiden sekä ottamaan hyöty irti järjestelyissä. Kaikki toimijat tulee tiedottaa ja vastaanottaa mukaan. Yhteisöissä tehdään päätökset mukaantulosta. Toteutus, tavoitteet täytyy olla myös tiedotusvälineitä houkuttelevia. Sponsoreiksi sopivia tahoja: • Maakunnalliset suuryritykset, anna arvio kävijämäärästä • Elintarvikeyritykset • Hartwall • Alko • Pankit • Vakuutusyhtiöt • Muut tapahtumat • Paikalliset yritykset, yritykset hakevat ihmisläheisiä juttuja • Lehdet: Lapin Kansa, Pohjolan Sanomat, harrastuslehdet Jatkuvuuden turvaamiseksi kokemukset siirrettävä ja dokumentoitava. Meän kylät -hanke järjestää kokemuksenvaihtotilaisuuksia.


7 4.1.2. Tehtävät, vastuualueet Vastuuyhteisöt toimivat itsenäisesti omalla osa-alueellaan suunnitellen tapahtuman eri osia ja ne myös huolehtivat niiden käytännön toteuttamisesta. Ne voivat hankkia yhteistyökumppaneita. Ne myös vastaavat oman osa-alueensa taloudesta ja mahdollisesta maksuosuudesta tapahtuman yhteisiin kustannuksiin. -> vastuualueet, koordinaatio koko tapahtumalle (seuranta, valvonta), palkatut työntekijät (huomioitava työpanoksen kasvu tapahtuman lähestyessä) -> aikataulutus, synkronoidaan muiden tapahtumien kanssa eri ajankohtiin tai tukemaan toisiaan, selkeä käsikirjoitus minuuttiaikatauluna yleisölle ilmoitettava, lipsuminen vie tapahtuman tunnelmaa alaspäin, ennakkoon käytävä läpi kentällä vastuuhenkilöiden kanssa, kuka missä milloinkin -> tiedottaminen: lehdistö, radio, tv, mahdollisen varhaisessa vaiheessa tieto, jotta toimituksen kalenteriin, yhteistyökumppaneille sisäinen tiedotus, eri asia kuin markkinointi -> varaukset: alueet, talot, tilat, majoitus, esiintyjät, palvelut, -> viranomaiset, lupa-asiat (ilmoitukset, hakemukset, liikennejärjestelyt, huviluvat, järjestysmiehet, teostokorvaukset/Gramex), terveystarkastajalle ilmoitukset, eri kunnissa eri käytäntöjä (yhteisilmoitus vai kaikkien omat ilmoittamiset), kaavakkeet, oma valvonta suunnitelmat, hygieniapassi, poliisiviranomaiset -> ennakkosuunnitelmat turvallisuudesta, ensiapusuunnitelma -> taloussuunnittelu -> markkinointi -> Talkoisiin ympäristökylistä porukkaa! Ulkopuolisia uusia naamoja olisi hyvä saada mukaan. Nuoret ja lapset mukaan heti alussa. 4.1.3. Luvat Luvat ovat yksinkertaistuneet, pääosin ilmoitusmenettelyjä, osa maksullisia, riippuen tapahtuman luonteesta ja käsittelijän suhtautumisesta. 1. Huvilupa, vaatii tietyn määrän järjestyshenkilökortin omaavia henkilöitä. Kortti voimassa korkeintaan 3 vuotta, jonka jälkeen suoritettava uudestaan. 2. Torilla, markkinatapahtuma, ei vaadi ilmoittamista ainakaan poliisille. Muulla paikalla tapahtuvat tulee ilmoittaa nimismiehelle. Vrt. ilmoittaminen, ilmoitus. 3. Iso tilaisuus: neuvoteltava liikennejärjestelyistä poliisin kanssa. Neuvottelu mahdollisimman varhaisessa vaiheessa, niin neuvovat tarvittavista toimenpiteistä järjestäjiä. 4. Maanomistajan luvat. 5. Tielaitos, metsähallitus, ilmoitus järjestyspaikasta 6. Elintarvikkeiden tilapäinen myynti. Kiinteillä paikoilla yleensä olemassa. Markkinatapahtumassa kaikki elintarvikemyynti vaatii ilmoituksen kunnan terveystarkastajalle tai vastaavalle viranomaiselle. Ilmoitus: elintarvikkeen luonne, kuka myy ja mitä myy ja miten hoitaa syntyvät jätteet, minkälaisella laitteella valmistetaan (+60 ° oltava), käsien pesun


8 järjestäminen, herkästi pilaantuvien elintarvikkeiden osalta hygieniapassi myyjällä. Terveystarkastaja voi tulla paikanpäälle tarkastamaan ilmoituksen sisällön toteutumisen. Varmista kuitenkin ilmoituksen perille meno. Ilmoituksen voi tehdä kirjeenä, sähköpostina, faksina, suullinen tieto ei riitä. Järjestäjällä ei ole juridista vastuuta toisten toiminnasta, vaan se on valvojan ja yrittäjän välinen asia. Järjestäjän olisi hyvä ilmoittaa tulijoille yhteystiedot, mihin ilmoituksen voi tehdä tai kaavake mukaan jne. 7. Ensiavun järjestäminen, esittely 4.1.4. Tapahtumamarkkinointi – sisäinen ja ulkoinen Ulkoisessa markkinoinnissa tulee huomioida imago, mielikuva tapahtumasta (ainutlaatuinen, hieno miljöö, elämys, uudenlainen, erikoinen, uskomaton, täytyy kokoa, ensi kertaa, hauska, iloinen, nostalginen, kesäinen, valoisa kesäyöt, henkilökohtainen, tuttu) -> toistuu kaikessa markkinoinnissa Markkinointiviestintä = kaikki tapahtuman tiedottaminen * esite: aika, paikka, ohjelma, kuka järjestää, majoitustiedot, lisätietoja voi tiedustella? jne. * käyntikortit * kuvat, värit, fontti, muodot, kaikki kertovat tapahtuman luonteesta, tulee erottua muista * tehokkain oranssipohja ja musta teksti tutkimusten mukaan, väreissä myös kulttuurisia eroja * markkinointikirjeet yrityksille, yhteisöille, erotuttava toista vastaavista * www.maaseutupolitiikka.fi/kulttuuri , MaaseutuPlus -lehteen ilmoitus, Lapin kyläasiain neuvottelukunta, kylätoimintapäivät, osoiterekisterit Mediamarkkinointi: * lehdet: päivä-, sanoma-, aikauslehdet * tv * radiot * netti * ehdottomasti tärkein asia hoitaa, jatkuvaa, toistuvaa pitkällä ajalla * huomioitava markkinoinnissa vuoden tietyt juhlat, ei postituksia samaan yhteyteen * uudet tiedot aina tiedotettavia, lisätään tietoa, ei toiste koko ajan vain samaa * muista hyvä vastaanotto, tiedotustilaisuus, tarjoilu, opastus, neuvonta, iloinen mieli luo turvallisuuden tunnetta.


9 4.1.5. Budjetointi Budjetti tapahtumalle laskettiin seuraavan talousarviorungon avulla. Menot:

Tulot:

Ilmoituskulut Mainontakulut Luvat Esiintyjien palkkiot Elintarvikehankinnat Kuljetukset eri kohteisiin Kilpailujen palkinnot Arpajaispalkinnot Tekijänoikeusmaksut Puhelin- ja postikulut

Lipputulot Kilpailutulot Arpajaistulot Ravintolatulot Rahoitukset Majoitustulot

Huomioitavaksi: Toimitilavuokrat Työvälineet, tietokone Internet Ulkopuoliset palvelut: tilitoimisto, kotisivut Vakuutukset Markkinointikulut Matkakulut Toimistokulut, postitus Tulkkauspalvelut 4.2. Turvallinen yleisötapahtuma – mitä tulee huomioida yleisötapahtumaa järjestettäessä Turvallisuussuunnitelman laadinnan koulutus järjestettiin 23.4.2004 Lohijärvellä, läsnä oli 23 hlöä eri kylistä. Kouluttajina olivat nimismies Esko Rasi, palopäällikkö Pasi Korpela ja Ylitornion SPR:n puh.joht. ja vapaaehtoisen pelastuspalvelun aktiivitoimija Pentti Parkkila. Terveystarkastaja lupautui ohjeistamaan ja neuvomaan puhelimitse tarvittaessa järjestäjiä. 4.2.1. Liikenne ja yleisötapahtuman luvat • •

Liikenteen nopeuksien rajoittamisella alueella 30 km/h voidaan parantaa turvallisuutta. Tätä varten on haettava lupa kirjallisesti Tieliikennelaitokselta viimeistään kesäkuun alussa. Liikenteen ohjauksessa ajoradalla toimivat henkilöt nimetään poliisin toimesta. Tähän tarvittava lupa voidaan hakea tapahtuman ilmoituksen yhteydessä. Ajoradalla ohjaavat henkilöt käyttävät ”Ajoneuvolla ajo kielletty” –merkkejä, joita saa mm. palokunnalta. Suositeltavia ovat 2 h työjaksot. Pysäköintiä varten olisi hyvä merkitä viitoilla 1 – 2 paikkaa sekä pysäköintikieltoalueet. Pysäköintipaikan sijaitessa pellolla, tulisi huomioida sään aiheuttamat ongelmat ja varata paikalle esim.


10 traktori hinausavuksi. Pysäköintipaikalle ei tarvita toimilupia. Ajoneuvot tulisi saattaa riveihin. Viitoitukset ja opastaulut eivät saa peittää liikennemerkkejä tai häiritä liikenneturvallisuutta muodostamalla näköesteitä. Koska tilaisuus on perhetapahtuma, ei tarvita välttämättä järjestyksen valvojia. Tansseja varten normaali määrä valvojia on n. 1/50 hlöä. Nimettäessä järjestyksen valvojia on otettava huomioon molemmat sukupuolet. Virallisesti järjestäjän täytyy ilmoittaa tapahtumasta 5 vrk ennen, mutta on hyvä ilmoittaa tapahtumista ajoissa, jotta ne voidaan huomioida työvuoroissa tarvittaessa varsinkin kesällä. Perhetapahtuman ollessa kyseessä on järjestäjän päätettävissä

• •

• •

Järjestyksen valvojia on kahdenlaisia: o kortilliset: koulutetut, poliisin hyväksymät o kortittomat: voivat olla mukana, jos myös kortillisia paikalla Pääosin tulisi pyrkiä siihen, että järjestyksen valvojat ovat koulutuksen saaneita. Koulutus sisältää 24 h opetusta ja kokeen, koulutusmateriaali on valtakunnallinen. Koulutuksen voi järjestää esim. kansalaisopisto. Peruskurssin jälkeen on mahdollisuus jatkokoulutukseen, jonka jälkeen on myös voimankäyttöoikeus. Alueella voi talkoilla järjestää yövartioinnin, mutta maksullisia palveluja saavat tarjota vain alan yritykset. Talkoilla tehdessä vartijoilla on jokamiehen oikeudet. Lupalomakkeita ja ohjeita löytyy www.poliisi.fi/luvat sekä poliisilaitokselta.

4.2.2. Turvallisuus •

• • • •

Pelastustiet, hälytysajoneuvoilla tulee olla esteetön pääsy joka paikkaan. Määräykset eivät koske tilapäisjärjestelyjä, mutta ne on otettava huomioon, esim. pysäköintialueilla. Pelastustiemerkkejä voi käyttää. Viestiliikenne: GSM voi ruuhkautua, radiopuhelin parempi vaihtoehto. Radiopuhelimien käytöstä olisi hyvä järjestää käyttökoulutus. Radiopuhelimia voi saada lainaksi mm. puolustuslaitokselta, poromiehiltä, metsästysseuroilta, SPR:n toimistot, autourheilijat. Eri toimijaryhmät voivat käyttää eri kanavia. Vesistöjen turvallisuus myös huomioitava, veneenlaskupaikat, pelastusveneet ym. Avotulen teossa oltava varovainen, koska maastopaloriski aina olemassa. On myös huomioitava metsäpalovaroitukset. Kaasukäyttöiset tulet pitää tarkastaa ennen käyttöönottoa ja sähkötyöt tulee teettää ammattilaisilla. Palovaroittimet, uloskäynnit, sammuttimet: o Yöpymistiloissa tulee olla varoittimet. o Yleisissä tiloissa kaksi uloskäyntiä, jotka on merkitty vihreillä opastimilla ja joista on esteetön ulospääsy. o Alkusammuttimet tarkistettava ja mahdolliset 200 l vesitynnyrit sijoitettava valittuihin paikkoihin ja huolehtia näihin ämpärit ja kauhat.


11 • • • • • •

o Sammutuskoulutusta, esim. 2 – 3 h, voi kysellä. Ensiapukoulutukset ja ensiapupäivystys tapahtuman aikana. Lääkekaapin sisältö tarkistettava ja varattava tarpeeksi siteitä ym. tarvikkeistoa. VPK:n kaluston käyttömahdollisuus ja esim. VPK:n ja SPR:n järjestämät näytökset tilaisuuteen Tilaisuudelle voi laatia pelastussuunnitelman, johon nimetään vastuuhenkilö. Tapahtumiin liittyvät vakuutukset, talkoo- ja vastuuvakuutus, kuntoon. Tietoa elintarvikkeiden myynnistä tapahtumissa saa ”Suositus elintarvikkeiden torilla ja muualla ulkona tapahtuvasta myynnistä ja valmistuksesta”, joka löytyy Internetistä www.ymparistojaterveys.fi/ohjeetjasuositukset/ohjeetjasuosituk set.php. Samasta osoitteesta on myös tilattavissa ”Turvallinen yleisötilaisuus” –kirjanen.

4.2.3. Kylän pelastussuunnitelma Koulutuksessa tuli myös esille kylien pelastusasiat ja vapaaehtoiset pelastussuunnitelmat. Joka kylään olisi hyvä saada toimiva ensiapuryhmä, joka muodostuisi koulutetuista henkilöistä. Koulutuksen voisi järjestää yhdessä kansalaisopiston kanssa. Kyläkohtaiset turvallisuussuunnitelmat tulisi tarkastaa ja päivittää vuosittain. Suunnitelmia voi laatia kaikkien asioiden varalta esim. varalämmitysjärjestelmät, liikenneonnettomuudet. Oman kylän toimijoista voi koota hälytyslistan, kerätä kalustoluettelon ja niiden osaavat käyttäjät. Valmiita järjestelmiä on esim. VAPEPA eli vapaaehtoinen pelastuspalvelu, joka muodostuu 46 eri järjestön toimesta. SPR koordinoi toimintaa. 5. Ystävyyskuntahanke Ylitornion kunnan ystävyyskuntia ovat Viron Taebla, Ruotsin Övertorneå ja Norjan Lyngen. Ylitornion kunta oli hakijana hankkeessa, jossa Maailman Kylät – Lohijärvi 2004 pyrki kokoamaan tapahtumaan eri maiden kyläläisiä ja esittelemään heidän kulttuuriaan, ruokia, paikallisia käsitöitä jne. Päätettiin kutsua Taeblasta ja muista ystävyyskunnista ihmisiä esittelemään omaa kulttuuriaan (musiikki), käsityötaitojaan ja omia perinteisiä ruokiaan. Maailman kylät – Lohijärvi 2004 –tapahtuman yhteydessä järjestettävillä markkinoilla esitellään vieraiden tuotteita ja niitä on mahdollisuus myös ostaa. Edellytyksenä on, että ne ovat itse tai ko. alueen pienyrityksissä valmistettuja. Tapahtuman markkinaosuuteen kuuluu ”Kansainvälinen keittiö”, jossa on mahdollista valmistaa erilaisia ruokia ja esitellä kunkin alueen tyypillistä ruokaperinnettä.


12 6. Markkinointi ja tiedottaminen Markkinointi toteutettiin suunnitelman mukaan useilla eri tavoilla: nettisivut, ilmoitukset, esite jne. Kohderyhmiä oli useita: lomalaisia tavoitellaan etukäteen, yhteistyötä kotiseututapahtumien järjestäjien kanssa Ylitornion kunnan sekä Pellon osalta. Tuomisen Yrttitarha Oy valmisteli tapahtuman esitettä ja pyrkii rahoittamaan sitä sponsorituloilla etenkin matkailuyrittäjiltä, joille samalla tiedotetaan tapahtumasta. Tiedottaminen tapahtumasta aloitettiin vuoden 2003 lopussa julkisuuteen ja yhteistyötahoille, jotta paikallinen väki muistaisi jo ennen joulua, että tällainen tapahtuma on tulossa ensi kesälle. Sisäinen tiedottaminen hoidettiin sähköpostin ja netin välityksellä sitä mukaa, kun uutta tietoa sisällöstä valmistui. Ensimmäinen tiedotustilaisuus tapahtumasta pidettiin 10.2.2004. Maaliskuussa 2004 saimme paikallislehden(Meän Tornionlaakso) kanssa sopimuksen koko kevään ajaksi. Joka torstain lehteen pieni juttu koskien järjestettävää tapahtumaa. Kaikkiin mahdollisiin lehtiin yritettiin puffeja saada sisään, koska tarkoituksenmukaisesti näkyvyyttä olisi hyvä saada Kemi-Tornio alueella sekä Rovaniemellä ja muualla alueen ulkopuolella. Lehtien yhteystiedot sivulla www.sanomalehdet.fi/fi/index.shtml. Lehtimainoksilla ja radiossa markkinoitiin tilaisuutta viime hetkellä. www-sivut saatiin Ylitornion kunnan sivuille, www.ylitornio.fi/maailmankylat, viikolla 22. Myös aavasaksa.com – osoitteeseen laitettiin tapahtuman tiedot. Lähetettiin kirjeet kylätoimikunnille Outokairan alueella, n. 80 kpl. Julisteet jaettiin ilmoitustauluille kauppoihin ja muihin yleisiin tiloihin ja kyläpostien liitteeksi sekä kaikki jakoivat materiaalia kulkiessaan. 8.7. järjestettiin tiedotustilaisuus Rovaniemellä, johon kutsuttiin radion, tv:n ja lehdistön edustajat kuulemaan viime hetken tiedot tapahtumasta. Tapahtumasta tiedotettiin sähköpostitse myös valtakunnallisiin medioihin sekä noin 200:lle maaseuduntoimijalle, yrittäjätahoille, oppilaitoksille tms. 7. Loppuyhteenveto tapahtumasta Valmistavia kokouksia oli paljon vuosien varrella sekä valmistavaa koulutusta, joka oli hyödyllisiä ja ideoita antavaa. Talkooväkeä itse tapahtuma sekä valmistelut vaativat runsaasti. Jälkeenpäin saatiin paljon myönteistä palautetta. Pääjuhlassa oli Kuohun sali täynnä väkeä. Virolaiset vierailijat esiintyivät upeasti. Kokkosen puutarhalla oli myös Sinkilön kuvataideseuran 25v-näyttely sekä Jorma Ylävaaran valokuvanäyttely. Kursseille voisi ajatella myös ryhmähinnoittelua. Paikallisia tuotteita kaivattiin myyntiin. Käsityönäyttely oli monipuolinen. Yhteenvetona voi sanoa, että ennakkovalmistelu oli hyvin tehty. Yleisesti tapahtuman toiminnoista annettiin seuraavaa palautetta:


13 • • •

• • • • • • • • •

• •

• • •

kylän pitämä kahvila Kuohulla: jäätelön myynti jäi vähäiseksi ( oma myyjä jäätelöille) torialueelle kaivattiin kahvia ja juomaa myytäväksi. Jokapaikan ”jantusia” hyvä olla Ruokailusta ainoastaan myönteistä palautetta. Olisi saanut olla avoinna sunnuntaina myöhempään. Asia kuitenkin korjattiin ilmoittamalla pääjuhlan jälkeen, että ruokalan aukiolo aikaa on jatkettu. Koululla olisi voinut toimia myös makkaran ja jäätelön myynti. Arpojen myynti kylillä oli myönteinen kokemus. Ennakkomainostaminen todettiin tärkeäksi. Sähköyhtiön ja kylmä-auton toiminnat saivat suuren plussan. Istuimia ei ollut tarpeeksi (pääjuhlassa su ja ruotsalaisten esityksessä la) Palvelua olisi pitänyt olla myös pääjuhlan aikana: kahvilat ja käsityönäyttelyt. Letkajenkasta tuli tynkäjenkka: kentällä soitto ja tanssi sovittu, soittajat ja tanssijat Kuohun pihalla ( ohjelman ajankohta ei ollut oikea la klo 17.30) Virolaisten vieraiden esittely kyläläisille ontui Ennalta suunniteltava kaikki kuvattavat kohteet, jotta ei mikään oleellinen jäisi pois Meän kylät -hanke vastasi tapahtuman perjantaina järjestetystä ”Maaseutuyrittäjyys – siinä on ideaa!” –seminaarista. Seminaariin ilmoittautui 69 osallistujaa. Puhujia/asiantuntijoita oli 10. Pääluennoitsijana oli professori Hannu Katajamäki Vaasan Yliopistosta. Lauantaina hankkeen toimesta järjestettiin Kyläkulma, jossa sana oli vapaa esitellä omaa kylää ja kylien hankkeita sekä kertoa omia mielipiteitä maaseudun nykypäivästä. Puhujia oli 19 ja teltassa esillä olleisiin materiaaleihin tutustui runsaasti tapahtuma-yleisöä. Kuohu järjesti erityisohjelmaa. Perjantain kylien välinen karaoke oli kaikille kylille. Lauantain konsertti oli menestys. Tansseissa viihdytti lappilainen tanssiorkesteri sekä ulkolavalla karaoke. Markkinoilla myyjien määrä jäi vähäiseksi. Myöhemmin syytä kysellessä sanottiin mm. markkinaväsymys ja samanaikaiset tapahtumat. Taustalla ehkä se , ettei luotettu uuden tapahtuman vetovoimaan. Lopputuloksena myytävä tavara valikoitui tapahtuman luonteeseen sopivaksi. ” Aitoa tavaraa” kehuttiin, ei ollut markkinarihkamaa. Miettikää markkinoitten luonnetta, jotta se on sopusoinnussa itse tapahtuman kanssa. Torin ohjelma sujui suunnitelman mukaan. Ainoastaan avajaiset myöhästyivät eestiläisten juututtua ruokajonoon. Ylitornion Soittajat paikkasivat tilanteen hienosti. Toripaikkojen hinnoittelua aiheellista harkita. Kokkosen puutarhalla väkeä kävi n. 500. Autoista vapaata aluetta rajata tarpeeksi. Kokonaisuutena pelkkää hyvää sanottavaa Äänentoistolaitteet välttämättömät. Oman kunnan edustus oli puutteellinen koko tapahtuman aikana. Ylitornion kunnan johto ei ollut mukana pääjuhlassakaan, vaikka Maaherra Hannele Pokka oli paikalla, sen sijaan Taeplan kunnanjohtaja sekä Simon kunnanjohtaja


14 •

• •

(Pokan puoliso) olivat paikalla. 4H :n kotieläinpihalla oli satoja kävijöitä päivien aikana, lapsille mieluisa kohde. Veikin seurakunnan Lapsiparkin käyttäjät minimiin. Kävijät olivat erittäin tyytyväisiä kotieläinpihaan ( maksuton ohjelma) Esittelijät olivat innokkaita ja aina paikalla. Myös ratsastus oli mieluinen lapsille ja nuorille. Hevostaksi oli suosittu, sillä oli paljon käyttöä. Ylitornion OP ja Lohijärven kyläyhdistys sponsoroi. Vihje: Pankkien kanssa kannattaisi hyvissä ajoin neuvotella sponsorointia. Tehdään kooste tapahtumasta käsikirjan muodossa sekä DVD:nä ja videona.

Kuvassa: Pentti Vesterinen Anja Leukumaavaara ja Tuula Keurulainen

Lapin kyläasiain neuvottelukunta palkitsi Maailman Kylät Lohijärvi 2004 –tapahtuman syksyllä 2004 Ylläksellä pidetyillä kylätoimintapäivillä vuoden lappilaisena kylätekona. Palkinto on tunnustus uskaliaasta ja rohkeasta teosta, joka osoittaa, kuinka yhteistyöllä saadaan aikaan huikeita näyttöjä.


15

Myöhään illalla taivaasta tuli vettä kaatamalla. Ajatus huomenna alkavasta tapahtumasta painoi mieltä. Tapahtuman onnistumiseen sää luo puitteet. Nämä olivat viimeiset ajatukseni illalla. Herätessäni aamulla ja katsoessani ulos, näin pilvipeitteen harventuneen, satoi vielä tihkua. Päivän edetessä ja tapahtuman käynnistyessä pilvet olivat kadonneet. Männikkömetsät ja järvenlaineet korostivat ympäristön kauneutta. Aurinko paistoi täydeltä terältä ja toivotti vieraat tervetulleiksi MAAILMAN KYLÄT - LOHIJÄRVI 2004 -tapahtumaan. Ajatus tapahtumasta oli tullut Tuomisen Marjalta. Valmistelu oli alkanut jo vuotta aikaisemmin. Aluksi oli mukana edustus toriyhdistyksestä, josta Tuomiset olivat mukana, Lasse toimi työryhmän pj. Meän kylät yhessä etheenpäin -hanketta edusti Ritva Sauvola ja Lohijärven kyläyhdistyksestä pj. Raimo Viiri. Myöhemmässä vaiheessa siihen lisättiin edustusta kyläyhdistyksestä, Kuohu tuli myös mukaan. Toimikunta kokoontui useita kertoja. Meän kylät yhessä etheenpäin -hanke järjesti tarvittavaa koulutusta, mm. palo- ja pelastukseen sekä liikenteen ohjaukseen liittyvää. Työnjako oli, että toriyhdistys huolehtii toritapahtumaan liittyvät järjestelyt, yhteistyö kumppaneiksi se sai taideseura Sinkilön, Kariniemiseuran ja Lohijärven puutarhan. Meän kylät yhessä etheenpäin -hanke järjesti yrittäjäseminaarin ja kotokyläteltan torille.

Lohijärven kyläyhdistykselle jäi ruokala- ja kahvilapalvelut, käsityönäyttely ja tapahtuman pääjuhla. Yhteistyökumppaneiksi saimme seurakunnan ja 4Hkerhon ja kansalaisopiston. Kuohun tehtäväksi jäi iltaohjelmat sekä tanssit. Välitön luottamus työryhmän sisällä lisäsi yhteenkuuluvuutta ja loi mehenkeä. Hyvissä ajoin keväällä kyläyhdistys toimeenpani arpajaiset kulujen peittämiseksi. Saimme kiitettävästi arpapalkinnoiksi lahjoituksia, sponsoreita arpoihin sekä sitkeitä ja uutteria arvanmyyjiä. Talkootöitä tehtiin paljon ennen tapahtumaa, tapahtumassa ja sen jälkeen. Meillä oli ilo työskennellä osaavien, ahkerien ja hauskojen ihmisten parissa.


16 Perjantaina tapahtuma käynnistyi Kuohulla maaseutuyrittäjyysseminaarilla. Vastuun kantoi Meän kylät yhessä etheenpäin -hanke. Kuohun sali oli täynnä innokkaita kuulijoita. Laadun ja uskalluksen maaseudusta uennoi prof. Hannu Katajamäki. Kerrottiin tarinoita onnistumisesta ja yrittäjyyden ilosta sekä Suomalaisesta voimavarasta ”sinni ”,siksi kannattaa aina yrittää. Aihe herätti paljon keskustelua. Seminaari loi unelmia, antoi rohkeutta ja kannustusta yrittämiseen. Samana päivänä koululla käynnistyi kansalaisopiston pajukurssi. Siinä sai olla mukana tekemässä tai seurata sivusta työnäytöksenä. Paju on halpa materiaali ja siitä voi valmistaa mitä erilaisempia koriste- ja käyttöesineitä. Osallistujat olivat innostuneita ja vakuuttivat jatkavansa harrastusta. Luokassa kaikui kiehtova kitaran soitto. Käsityönäyttely oli avattu. Näyttelyssä oli esillä lohijärviläisten tai Lohijärvellä syntyneiden käsitöitä. Ikkunoissa oli kudottuja, kauniisti laskeutuvia verhoja. Kuultokudokset koristivat ikkunoita. Kestosuosikkina oli poppanoita. Niitä oli kudottu myös erilaisilla poljennoilla sekä poimimalla. Väriyhdistelmät olivat kauniita ja sointuivat keskenään. Kaitaliinoja oli puoli- ja kokopellavasta ja niissä oli käytetty ruusukaspoljentaa, jolla saadaan mitä moninaisempia kuvioita. Oli kauniita kirjontatöitä, vanhin vuodelta 1920. Erityisesti huomio kiintyi nyplättyihin käsitöihin. Ne olivat taidetta, erilaisia liinoja, pitsiä, tauluja, arvokasta kädenjälkeä. Näytteillä oli pellavaisia saunapyyhkeitä, kreppisukista valmistettuja kukkia: orkideoja ja iiriksiä. Makuukamariin oli tehty vanhan tapettiraanun mukaan sänkypeitto, raanu ja verhot. Kokonaisuutta täydensi tyyliin sopiva matto Kauniita olivat myös virkatut- ja poppanasta kudotut sänkypeitot ja tyynyt. Laiskanryijyjä oli useita seinällä.Ne ovat nopeita kutoa ja hauskan näköisiä. Verhokappoja oli kudottu paljon ja niissä ne oli sommiteltu vanhoista malleista. Näytteillä oli revinnäisiä, todella vaativia ja aikaa vieviä. Koristelussa oli käytetty erivärisiä lankoja, jolloin saadaan elävyyttä liinoihin. Puikoilla oli tehty isoja liinoja ja niihin oli tehty kauniita yhtenäisiä kuvioita. Seinillä oli kanavatöitä. Oli sommiteltu upea nurkkaus erilaisista posliinitöistä: oli taulua, koriste-esineitä, käyttöesineitä, todella kaunista kädenjälkeä. Ompelemalla oli tehty vanhojenpuku. Näytteillä oli myös ensimmäisenä Lohijärvellä tehty Torniolaakson kansallispuku., sekä kastemekko jonka kangas oli myös itse kudottu. Puutyönä oli esillä vanha, vähän entisöity kirstu. Vieraileva taiteilija esitteli tiffanytöitä. Niitä oli monenlaisia: koristeesineistä käyttöesineisiin. Yhteenvetona näyttelystä voi todeta, miten pienestä kylästä voi löytyä niin monipuolista käsityön harrastusta. Näki, että kylässä valmistetaan ja arvostetaan kädentaitoja. Näyttelyn vastaavana toimi Helena Palokangas. 4H- kerhon kotieläinpiha oli koulun päädyssä. Siellä oli aitauksessa lampaita, vasikoita, kanoja ja kukko. Lisäksi oli myös kaneja kotieläiminä. Lapsilla oli hauskaa tutustua eläimiin ja katsella niiden touhuja. Mielellään katseli myös aikuiset, koska niitä näkee nykyisin harvoin. Paikalla oli aina myös asiasta innostuneita esittelijöitä. Eläimistä vastasivat Anni ja Eine Piuva ja Aimo Kenttämaa. Ratsastus oli jääkiekkokaukalossa, sen hoiti Kvistit.


17 Seurakunnan lapsiparkki oli Kuohulla, siellä kävijöitä ei ollut kovinkaan monta. Lapset viihtyivät aikuisten seurassa.

Markkinat käynnistyivät markkinatorilla, jossa oli torimyyjiä ja yleisöä. Avajaisissa esiintyi Ylitornion ja Haapsalun Big Band torvisoittokunnat sekä Paliveren kansantanssiryhmä Virosta. Ryhmä oli erittäin tasokas. Esitykset olivat kaunista katseltavaa ja kuultavaa. Lohijärven puutarhan kasvihuoneilla avattiin näyttelyt. Taideseura Sinkilö oli laatinut näyttelyn 30-vuotisjuhlan merkeissä. Näytillä oli useiden taitelijoiden töitä. Näyttely oli upea ja mieliin painuva. Toisessa kasvihuoneessa oli Lohijärven puutarhan 25-vuotta valokuvanäyttely. Se kuvasi aikoja puutarhan perustamisesta tähän päivään. Valokuvista heijastui luja usko ja kova työ yrittämiseen. Samassa yhteydessä oli myös Lohijärveltä lähtöisin olevan Jorma Ylävaaran valokuvanäyttely ”Katkennut hanko”. Tämä kuvasi maaseudun työskentelyä vuosikymmenten aikana. Puutarhan avajaisissa esiintyi jälleen Viron ohjelmaryhmä sekä torvisoittokunta. Väkeä oli runsaasti katsomassa kaunista esitystä ja tutustumassa näyttelyihin. Perjantai-illan päätti Kuohulla pidettävä kylien välinen karaokekilpailu ja tanssit. Innokkaita laulajia, kauniita lauluja, edustavaa tulkintaa kuultiin ja nähtiin. Voittajaksi tasokkaassa kilpailussa selvisi Lohijärvi. Väsymys ei painanut jalkoja, kun pistettiin menemään tanssin tahdissa pitkin Kuohun lattiaa. Lauantai alkoi aurinkoisena ja sää oli mitä parhain. Markkinat jatkuivat kentällä. Tänään kylät esittäytyivät markkinatorilla kotokulman teltalla. Esittelyt olivat virkistävää kuultavaa, siellä asiaa maustettiin huumorilla. Kuohun edustalla oli teatteriesitys” Ennen iltalypsyä”, jonka esitti Övertorneån kulttuuritiimi Ruotsista. Esitys oli


18 niin mukaansa tempaava, että naurua riitti vielä jälkeenpäinkin. Kansainvälinen keittiö esitteli taitojaan torilla. Ruuanvalmistajat kilpailivat paremmuudesta. Oli asiantuntevia maistajia tuomareina ja paras voitti. Jälleen esiintyivät Virosta tullut tanssiryhmä ja torvisoittokunta. Koululla ja puutarhalla näyttelyt jatkuivat. Koululla oli lisäksi kansalaisopiston huovutuskurssi, jossa sai joko itse huovuttaa tai katsella toisten tekemistä. Koulun alueella voi tutustua lisäksi nuotan valmistukseen. Tätä esitteli Tuomas Tirroniemi. Hevostaksi ajeli ahkerasti. Kyytiin oli tulijoita kaikista ikäluokista. Illan päätti Kuohun järjestämä paikallisten solistien konsertti. Lumoutuneena kuuntelimme esittäjien upeaa tulkintaa hienoista kappaleista. Ilta jatkui tansseilla. Tahdin takasivat Eero Magga ja Jupiter yhtye. Ulkolavalla karaokea esitti Viihde-Huhtalat. Tanssien aikana oli kylienvälinen tikanheittokilpailu. Kilpailijat olivat tasaväkisiä, mutta Lohijärvi voitti tiukan kisan. Ruokala toimi koululla, leirikeskuksen ruokalassa. Jokaisena päivänä oli tarjolla noutopöydästä lounas ja päivällinen. Meidän toimiva apu oli kylmäauto, joka oli käytössämme koko tapahtuman ajan. Siitä erikoiskiitokset Kauvosaaren Veijolle. Ruokalanvastaavana oli Lohijärveltä kotoisin oleva Pirjo Ylikoski avustajineen. Kuohulla oli kahvila, jonka vastaavana toimi Katri Viiri. Toinen kahvio oli koululla, josta vastasivat Loukkolan sisarukset Tuula ja Terttu. Liikenteen ohjauksesta huolehti Erkki Palokangas työryhmänsä kanssa. Sunnuntaina jatkuivat näyttelyt. Ylitornion kunta järjesti kyläkiertoajelun linjaautolla. Esittelyssä olivat lähikylät ja Aavasaksa. Tutustuminen kesti useita tunteja. Viimeiset arvat myytiin tapahtumassa ja arvonnan suoritti klo 12.00 Veikko Kokkonen apulaisineen. Päävoittona ollut vene meni Lohijärvelle. Palkintoja jakaantui eri puolelle Suomea Helsingistä Utsjoen välille. Voitot on lunastettu ja osa viety Espooseen ja Helsinkiin saakka.

Pääjuhla alkoi klo 13.00 Kuohulla. Juhlaväen toivotti tervetulleeksi kyläyhdistyksen vpj. Anja Leukumaavaara. Juhlapuhujaksi oli lupautunut Maaherra Hannele Pokka. Hän puhui kylän toiminnasta ja kehui kyläyhdistystä kylän elvyttäjänä. Hän kannusti myös muita yhdistyksiä toimintaan. Pääjuhlassa esiintyivät virolaiset. Sirosti ja kevyesti esiintyivät myös Ylivolin tytöt upeilla tanssiesityksillään. Juhlassa kuultiin myös Anu Kokkosen puhe meänkielen ominaispiirteistä ja merkityksestä. Lohijärven improilijat esiintyivät Marja-Terttu Huotarin johdolla.


19 Oli myös ”Kronikka Lohijärveltä”, jonka kirjoitti ja esitti allekirjoittanut. Ohjelmassa oli myös kaunista haitarin soittoa. Maaherralle luovutettiin matto muistoksi Lohijärveltä. Viimeisenä esiteltiin logomatto. Matossa olevan logon oli suunnitellut Marja Tuominen. Matto luovutettiin Songan kylän edustajille. He olivat lupautuneet ensikesän MAAILMAN KYLÄT 2005 järjestäjiksi. Juhlan päätteeksi kaikki yhtyivät lauluun:” Tämä taivas, tämä maa”. Juhlan juontajana toimi PenttiVesterinen. Lohijärven kyläyhdistys tarjosi lopuksi juhlakahvit aamulla leivotun voinisun kera. Meillä oli pääjuhlassa arvokkaita vieraita: maaherra Hannele Pokka, Simon kunnanjohtaja Esko Tavia ja Virosta Taeblan kunnanjohtaja sekä juhlaväkeä salin täydeltä. Tämän tapahtuman yhtenä tavoitteena oli virittää ja luoda kotiseutuhenkeä kylällä asuvien ja kylältä muualle muuttaneiden keskuuteen, jotta he muistaisivat sukujuuriensa rikkauden ja siirtäisivät kotiseuturakkautensa myös jälkipolville. Kävijöillä oli mahdollisuus tavata eri alojen asiantuntijoita näyttelyiden yhteydessä sekä tuttuja vuosikymmenten takaa. Tämä tapahtuma säilyy kauan kävijöiden mielissä. Lopuksi kiitän vielä kaikkia arpapalkinnon lahjoittajia, sponsoreita, arpojen myyjiä, kaikkia talkoisiin osallistuneita, ohjelman esittäjiä, yhteistyö kumppaneita, työryhmää ja parhaat kiitokset myös tapahtumaan osallistuneille kävijöille. Erikoiskiitokset KUOHULLE tilojen käytöstä. Me kaikki yhdessä teimme onnistuneen kyläjuhlan. Kävijöitä oli reilut 3000 henkeä. Ilmat suosi, aikataulu täsmäsi ja kaikki meni suunnitelmien mukaan. Tuula Keurulainen TÄMÄN ON KIRJOITTANUT JA ESITTÄNYT MAAILMAN KYLÄT 2004 TAPAHTUMASSA TUULA KEURULAINEN. KRONIKKA LOHIJÄRVELTÄ 1.LOHIJÄRVEN RANNALA SYNTYÄ SAIN, TORPPARIN SUKUA ISÄ OLI VAIN. ÄITI OLI AHKERA TEKEHMÄÄN TÖITÄ, PÄIVÄT VENYVÄT PITKÄLE ÖITÄ. ISO OLI PERHE, PALJON LAPSIA, MUKANA VANHUKSIA, HARMAA HAPSIA. 2.KAIKKI ASUIMA SAMAN KATON ALLA, SIINÄ OLI PIRTTI JA KAMARI, KYLMÄ JA VETONEN, KUISTI OLI JÄÄNYT, KESKEN TEKONEN. PIHASSA NAVETTA, MUUTAMA LEHMÄ, HEVONEN, LAMPHAAT JA SIKA, JOS NÄILÄ EI SAKIA RUOKKINU, OMA OLI VIKA. 3.ISÄ TIENASTIA SAVOTOILTA LISSÄÄ HAKI, ÄITI KANGASTA OSTI JA VAATHEITA TEKI. EI SITÄ AINA UUTTA SAATU, EIKÄ NIISSÄ LUKENU MERKKILAATU. VANHASTA TEHTIIN PESTHIIN JA KÄÄNETHIIN, HYVÄNÄ NEKKI PIETHIIN.


20 4.HYVÄMIELI TULI NIIN PIENISTÄ ASIOISTA, OLTHIIN KAVEREITA, TYKÄTHIIN TOISISTA. TOISIHNAAN OLTHIIN VASTAKHAIN JA RIIELTHIIN, MUTTA ANTHEEKSI AINA PYYETHIIN. 5.KYLÄSSÄ OLI KAUPAT JOSTA IHMISET OSTIVAT TAVARAT. SIELTÄ SAI HEVOSTEN VALHJAISTA LAMPPUÖLHJYYN SUOLASTA KAHVIIN JA KAURANRYYHNIIN. RAHHAA OLI HARVOIN, VELAKSI OSTETHIIN. SITTE MAKSETHIIN KO RAHHAA SAATHIIN. 6.KOULU SEISO TÖRMÄLÄNSÄ, TUKEVASTI JUURILANSA. SIELÄ ESTERI OPIN ANTOI, KARTTAKEPILÄ TIETOA PÄÄHÄN TAKOI. KAUAN ESTERI KOULULA OPETTI, ENNEN KO VANHUUTTANSA OPETUKSEN LOPETTI. 7.TALVELLA EI OLLU NAVETAN KATTOA TAI MÄKEÄ, MISSÄ EI OLLU PIENTÄ VÄKEÄ, SIELÄ AIKAA KULUTETHIIN, KO ILTA LUMESSA TYYRÄTHIIN. PIMEÄLLÄ VASTA KOTIA TULTHIIN. TEHTIIN LÄKSYT JOS VIELÄ MUISTETHIIN. KOULUSSA KYLLÄ ESTERIÄ PÖLÄTHIIN. MUTTA JOSKUS KYLLÄ LUKEMATTA NUKUTHIIN. 8. KEVÄTAURINKO KO SULATTI PÄLVET, NIIN ALKO MEILÄ KOTILEIKIT. VANHOJA POTTULOOVIA HAETHIIN, RIKKINÄISIÄ ASTIOITA KOOTHIIN JA NIILÄ PÄIVÄSTÄ TOISSEEN LEIKITHIIN, KÄPYLEHMIÄ SIVUSSA RUOKITHIIN, JA MONTA ASIAA VÄLILÄ TEHTIIN. RAJOJA EI OLLU MIELIKUVITUKSESSA, EIKÄ RAHOJA TARVITTU HUVITUKSESSA. 9. JOS VEESSÄ OLI SYÖNY TÄKY, LAUTASELLA OLI TUTTU NÄKY, RUAKSI KEITETHIIN KUPPISOOSIA JA KALAPOTTUA, SIIHEN ALKO VUOSIEN VARSILA TOTTUA. EI TARJOTTU AHVENIA FILHEINÄ, KYLLÄ NE OLI TÄYNÄ RUOTOJA JA SEKI ASIA OLI OPETELTAVA SILLOIN EI KÄYTETTY SANNAA, ETTÄ KYLLÄSTYÄ, KO NÄLKÄ LÄHTI, NIIN SE OLI HYÄ. 10.KAKAROITA OLI RUNSSAASTI JA KAIKKIALLA. KYLÄ ELI JA ELÄMÄ SYKKI. TYÖTÄ OLI PALJON JA SE OLI RASKASTA JO PIENESTÄ PITÄEN SITÄ OLI TEHTÄVÄ. IÄN MYÖTÄ TAITO KARTTU, SAMALA KO IKÄ VARTTU. ARVOSSA KORKEASSA, KÄENTAITOA JA REHELISYYTTÄ PIETHIIN NÄKIHÄN SEN SIITTÄ KO OVI ULKOA LUUALA LUKITHIIN. VÄLTYTHIIN MONELTA HUOLELTA, OVI PANTHIIN KROOKHIIN SISÄPUOLELTA. 11.LAPSENA OLTIIN HEINÄNTEOSSA, PIENET KÄET HARAVANVARRESSA. ISOMPANA HEINIÄ JO HANGOTHIIN, HEINÄPELLOLA KESÄ VIETETHIIN.


21 KO OLI SAATU HEINÄT LATHOON, SEN JÄLKHIIN ALKO PELLON NIITOT, KUOKITHIIN POTUT JA MARJAT KOOTHIIN. AIKAA OLI KULUNU JA SYKSY TULLUT. 12.SILLOIN RYSKISSÄ OHRAT PUITHIIN, RIESKA OLI LEIPÄ JOTA VILJASTA TEHTIIN. JÄRVESTÄ KALOJA LISÄKSI PYYETHIIN, TALVEN VARALE NIITÄ SUOLATHIIN. TÄMÄN JÄLKHEEN KOITTI AIKA, JOLLOIN KOUHLUUN OLI MENTÄVÄ. 13.EI SEMMOSTA KAIVATTU, MITÄ EI TARVITTU, KYSE OLI NYKYSEN KIELEN MUKHAAN VAPAA-AJASTA, VIETTÄÄ JOUTEN AIKAA, SEMMOSESTA HUONOSTA TAVASTA, JOS PIIKA TAI RENKI TEKEMÄTTÄ OLI, SANOTHIIN, ETTÄ LAISKAHAN SOLI. RUMASTI KATTOTHIIN KIRJAN LUKIJOITA AIKAA HUKHAAN KULUTIT, NOLIT JOUTIHLAITA. 14.PETTYMYKSIIN LAPSENA JO TOTUTHIIN, MITÄ LUVATHIIN , SE TARKON HARKITHIIN. SUURIA EI OLLU TOIHVEETHKAAN, NIITÄ EI SAATU PUHUMALLAKHAAN. SEN AJAN RIKHAUS EI OLLU RAHASSA, VAAN SE KASVO 9 KK ÄITIN MAHASSA. ANKARASSA ARJESSA PUURTAMISTA OLI ELÄMÄ, LUONNOLLISENA OSANA SIIHEN LIITTY SYNTYMINEN JA KUOLEMA. 15.KYLÄ OMAVARAISESTI KAIKESSA ELI, SIELÄ MONITAHOINEN AMMATTIKUNTA KÄYSKENTELI. AIKOJEN SAATOSSA KASVOI TAITO, MONHEEN VAIHVAAN LÖYTY HOITO. JOKA PIHKAVOIJETTA HAAHVOIN KÄYTTI, SE PAHANKI PAISSEEN SILLÄ VOITTI. ÄMMI OLI KUULUSA VOITHEESTHAAN, IHMISET TAHTOIVAT LAITTAHMAAN. ÄMMI OLI MYÖS KYLÄN LAPSENPÄÄSTÄJÄ. EIKÄ JALKAVAIVOJA SÄÄSTÄNY. HÄLLÄ OLI MYÖS PARANTAMISEN TAITO, AUTTAMISEN HALU JA ILO AITO. 16.ÄITI AUTTO LEHMÄN POIKIMISESSA, PARANSI JOS ROSKIA OLI SILMISSÄ. EI OLLU SEMMOSTA AVUN TARVITTIJAA, JOKA EI KYLÄLTÄ LÖYTÄNY AVUN ANTAJAA. TAITOA JA TEKIJÄÄ LÖYTY, JA SIITTÄ OLI KAIKILLE SUURI HYÖTY. EI KAIKKI OLLU HYVIÄ SAMASSA, VAAN APUA VUOROTELTHIIN KYLÄSSÄ. 17.KAUKAA TULTHIIN PYÖRÄLÄ KUOHULLE TANSSHIIN, HOPPU OLI, ETTÄ KERKISI ENSI VALSSIIN. POJILA OLI SUAVELAIHNEITA PÄÄSSÄ. TYTTÄRILLÄ KELLOHAME JA SILKKISET SAUMASUKAT JALASSA LEVYSOITTIMEN TAHISSA TANSATHIIN JA POIKIA SILLÄ SILMÄLÄ VÄHÄN VILKULTHIIN.. SE OLI ENEMPI KO PAREMPI, JOS SIELTÄ LÖYTY POIKAKAVERI. KOTIA TULTHIIN KÄVELEMÄLLÄ, TAI POJAN PYÖRÄNHOLLARILLA. HALAKAULAA SIINÄ YRITETHIIN JOSKUS HUULIA YHTEEN SOVITETHIIN.


22 MIELI VIRKISTY JA TYÖ LUISTI KO VIIKOLA KUOHUN TANSIT MUISTI. 17.IHMISET, JOTKA OVAT TÄÄLTÄ LÄHTEHNEET, TYÖN JA LEIVÄN PERÄSSÄ POIS MUUTTAHNEET. JOKHAINEN ON OLLU OMAN TIENSÄ KULKIJA, TALLAHNEET OMIA POLKUJA. MUTTA TOIVON, KUN ELÄKEIKÄ KOITTAA, NIIN KOTIKAIPUU VOITTAA. TÄNNE SITTEN VÄKI HALAA, KOTIKONNULLENSA PALAA. 18.TEHTÄVÄ HAASTAVA TULEHVAAN, ON MEÄN SAATAVA MUISTAHMAAN, JOTTA SAISIMA PERINTÖNÄ SIIRTYHMÄÄN, KOTISEUTURAKKAUDEN ITÄHMÄÄN, JO KAIKHIIN OLEMASSA OLEHVIIN, SEKÄ SUKUPOLHVIIN, SYNTYVHIIN, TULEHVIIN. MUISTASIVAT SUKUJUURIENSA RIKKAUDEN, SEKÄ KAIKEN LOHIJÄRVEN KAUNEUDEN.

Lohijärvi voitti Kuohun järjestämän kylien karaoke kilpailun sekä Kylien välisen tikkakisan

Järjestelytoimikunta

Tämän koosteen on koonnut Jaana Kähkönen Meän kylät yhessä etheenpäin hankkeesta ja Raimo Viiri Lohijärven kyläyhdistyksestä. Järjestelytoimikunnan puheenjohtajana toimi Lasse Tuominen. Dokumentista on nettiversio www.viiri.net/maailmankylat Huom! Kaikki dokumentissa olevat linkit eivät toimi enää. Tapahtuman nykyinen kotisivu on:http://maailmankylat.nettisivu.org/ Lohijärven osoite on www.lohijarvi.net

Maailmankylät 2004  

Tapahtumaa vietettiin lohijärvellä ensimmäistä kertaa vuonna 2004

Maailmankylät 2004  

Tapahtumaa vietettiin lohijärvellä ensimmäistä kertaa vuonna 2004

Advertisement