Metso-Leijona 2013 by webmaster 107g

METSO-LEIJONA 107-G-piirin tiedotuslehti 2013

OTTAISITKO SINÄKIN KUMMILAPSEN SRI LANKASTA? s. 22-23

LC JYVÄSKYLÄ/ JYVÄSSEUTU AHERTAA. s. 11

KATSEET VIELÄ VIIME KESÄÄN JA LIITTOKOKOUKSEEN. s. 16-19

Mistä on kivat klubit tehty? SUOMEN LIONS-LIITTO ponnistelee pysäyttääkseen jäsenmäärän laskun. Sama ponnistelu on käynnissä myös G-piirissä ja ruohonjuuritasolla lähes kaikissa klubeissa. Miten luomme ja pidämme klubissa yllä aidon yhteenkuuluvaisuuden hengen ja hauskan toiminnan ilmapiirin? Tätä olemme omassani, kuusivuotiaassa LC Viitasaari Karoliinassakin ehtineet pohtia useasti.

MEIDÄN KLUBIIMME on sopinut se, että syntymässä olevat kuppikunnat hajotetaan tykkänään ja toiminnassa vältetään vastakkainasetteluja. Jäsenien erilaisuudelle annetaan tilaa ja vältetään viivasuoraa sääntöjen tulkintaa. Huumori on kulkenut mukana hikisimmissäkin aktiviteeteissä. Palveluhenkeä, jota korostamme kaikessa toiminnassa, pitäisi riittää myös omassa keskuudessamme. Lionkaveria voi palvella välttämällä tuomitsemista, jos joku aktiviteetti jääkin väliin. Kunhan siitä ei tule tapa, joka rasittaa pitkän päälle sitä klubin aktiivista enemmistöä. Klubini kutsuu uusia jäsenehdokkai-

ta tutustumaan porukkaan ja kurkistamaan tunnelmaa jo ennen jäseneksi hyväksymistä. Tämä on havaittu tehokkaaksi tutustumiskeinoksi puolin ja toisin. Niinpä voin iloisena kertoa, että vuonna 2013 on jo saatu kaksi uutta jäsentä. Kuusi vuotta sitten, 29 naisen voimin perustetun klubin vahvuus on tällä hetkellä 30. Klubihenkeen vaikuttavat myös lionspiirien ja Lions-liiton odotukset. Joskus tuntuu, että niitä on liikaakin. Tämä johtaa siihen, että klubit jättävät jotain väliin, mikä luonnollisesti rumentaa piirin toimintatilastoja.

SINÄ JOKA ET VIELÄ ole lion! Jos satut

KÄYTÄNNÖN KOKEMUKSESTA voin kertoa, että ilman yhteistä klubiasua, ilman palkintopinssejä ja ilman säännöllistä kokoontumispaikkaakin voi toimia. Klubi-ilta ei ole kokouspainottainen, jos hallitus osaa ja uskaltaa tehdä päätöksiä tahollaan. Lionsklubien on kerta kaikkiaan heitettävä yltään sulkeutuneisuuden ja elitistisyyden viitta, mikäli sellainen vielä kummittelee. Muuten asemamme maailman suurimpana ja luotettavana palvelujärjestönä voi olla uhattuna.

MEITÄ KAIKKIA, kaikenkarvaisia lionpersoonia toki erottaakin moni asia, mutta ennenkaikkea yhdistää palveluhenkisyys. Erilaiset lähtökohdat, ammatit ja taidot laajentavat klubin kykyjä nähdä yhteisön palvelutarpeet ja vastata niihin.Tervetuloa mukaan!

tätä lehteä selaillessasi tai leijonien aktiviteetteja seuratessasi kiinnnostumaan toiminnasta, ota ihmeessa yhteyttä asuinpaikkakuntasi lionsklubiin. Niitä saattaa olla useita, jolloin on jopa valinnanvaraa. Leijonaksi ei tulla klubin jäseneksi ilmoittautumalla, vaan perinteisiin kuuluu jäseneksi kutsuminen. Tällä varmistetaan,että joukko pysyy samanhenkisenä ja klubin tavoitteisiin nähden sopivan kokoisena. Tarkoitus ei ole erotella leijonaksi sopivia ja sopimattomia, vaan löytää heidät, jotka todella sitoutuvat toimintaan.

Pirjo Nyman Metso-Leijonan päätoimittaja LC Viitasaari Karoliina pirjo.nyman@lions.ﬁ

Metso-Leijona valittiin maailman parhaaksi piirilehdeksi Viime toimintakauden MetsoLeijona sai odottamatonta arvostusta, kun se valittiin kansainvälisen Lions-järjestön parhaaksi piiritiedotuslehdeksi. Tuomaristona toimi järjestön kansainvälinen hallitus, joka arvioi lehtien työn laatua ja ulkoasua. Tulokset julkistettiin Etelä-Korean Busanissa kansainvälisessä Lionsvuosikongressissa kesäkuussa 2012. Uudistunut ulkonäkö

Lehden

ulkonäkö

uudistui

METSO-LEIJONA 2013

merkittävästi viime vuonna. Tavoitteena on nykyaikainen tiedotusaikakauslehti, jota on helppo lukea Lions-järjestöön kuulumattomankin. Lehteen pyritään sijoittamaan paljon kuvia ja juttuja lionstoiminnasta kautta linjan. Lehti ilmestyy edelleen kerran vuodessa helmikuun alussa. Lehti syntyy yhteisvoimin

Juttuja tekevät leijonat eri puolilta G-piiriä joko tilauksesta tai omasta aloitteestaan. Päätoimitus on Viitasaarella, jossa päätoimittaja Pirjo Ny-

JON I E L -

SO T E M

man kokoaa lehden, taittaa ja vastaa tuotannosta. Niin viime kuin tänäkin vuonna laadukkaasta painotyöstä vastaa Kirjapaino Kari Ky Jyväskylästä. Kilpailussa muitakin sarjoja

Maailman 1,35 miljoonaa leijonaa, noin 46 000 klubissa voivat vuosittain kilpailla lehtien (uutiskirje) lisäksi myös vaihtopinssien, ystävyysviirien ja verkkosivujen -kilpailusarjoissa. Metso-Leijona on aiemmin saanut ainakin kerran kunniamaininnan lehtikisassa.

otu

n tied

-piiri

107-G

2012 slehti

NAT LEIJO LLE EE LIIKK OLLA K JO JA U YLÄÄN K JYVÄS USSA KU Ä S KE s. 7-9

METSO-LEIJONA 2013

Kansikuva:

Sri Lankassa monella perheella köyhyys kurjistaa elämää. Kannen lapsella on ollut onni saada kummi Suomesta Lions-liiton kautta ja varmistaa opintiensä. Kuva: Kimmo Törmä. s.22–23.

SISÄLTÖÄ: Piirikuvernööriparimme Taisto ja Marja-Leena Kotila Taiston tiellä yhdessä........................................................s.5 Kutsu Viitasaaren piirikokoukseen Parfymööri Max Perttula ryydittää puoliso-ohjelmaa......s.6 Kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkunen vieraili Viitasaaren lionsklubeilla kiintoisa klubi-ilta................s.8–9 Neljän ilon aktiviteetti Kymmeniä tuhansia kiloja omenoita mehuksi, tämän on jo huomannut verottajakin ja rokottaa rajusti......................s.11

Pihtiputaan lionsklubit järjestivät joulun alla Maria Lundin suositun hyväntekeväisyyskonsertin, jonka tuotto lahjoitettiin seurakunnan diakoniatyölle. Kuva: Pekka Arkilahti s.10.

Muistellaan vielä Jyväskylän vuosikokousta 2012 Sanoin ja kuvin.........................................................s. 16–19 Mitä jäi käteen lionsnuorisovaihdosta? Oikeustieteen opiskelija Oskari Korhosen kolumni.......s. 14 Matkustaminen yhdistää klubia......................................s.24 Suomen lionien unelma elää! Tämän hetken tietoa Harri-Alikuljun kansainvälinen presidentti -kampanjasta.........................s.28 Karstulasta kajahtaa Mörköheimot palaavat juurilleen Kirkkovuorelle?? Mistä oikein on kysymys............................................................s.29

Jyväskyläläisen Lost Sosietyn kitaristi Arttu Lesonen irrotteli Lions-liiton Skeba-bändikisassa viime kesäkuussa Jyväskylässä. Kuva: Pirjo Nyman s.18–19

Mille leijonat nauravat ....................................................s.30

METSO-LEIJONA Julkaisija:

Suomen Lions-liitto ry MD 107 G-piiri Toimitus:

Päätoimittaja Pirjo Nyman Puh. 050 4060479 e-mail: pirjo.nyman@lions.ﬁ

Lehden postiosoite:

Metso-Leijona, Pirjo Nyman Siekkiläntie 193, 44500 Viitasaari

Jakelu:

Ilmestymisaikataulu:

4000 kpl: G-piirin lionit sekä laajasti sidos- ja yhteistyöryhmät, kirjastot, terveyskeskukset ym. julkiset paikat.

Lehden koko:

Painopaikka:

Kerran vuodessa.

4-palstainen aikakausilehti, 4/4 väri painopinta-ala: 240x340 mm.

Kirjapaino Kari Ky, Jyväskylä www.kariteam.ﬁ METSO-LEIJONA 2013

PIIRIKUVERNÖÖRIN PUHEENVUORO

Vain osallistumalla luomme toimintaa Laatiessani toimintasuunnitelmaa tulevalle kaudelleni teemaksi valitsin ”Vain osallistumalla luomme toimintaa”. Esitellessäni toimintasuunnitelmaa piirihallitukselle ensimmäistä kertaa minulle ehdotettiin, että jättäisin alusta vain sanan pois. Mielestäni tuo sana vain on koko teeman ydin, sillä mitään toimintaa ei synny ellei jäsenistö aktiivisesti osallistu siihen. Tämä koskee niin aktiviteetteja kuin koulutusta sekä muita järjestettyjä tilaisuuksia. Antaessamme Lionslupauksen olemme luvanneet seuraavaa: ”Lupaan parhaani mukaan koettaa noudattaa lionsperiaatteita, tulla kokouksiin säännöllisesti, ottaa vastaan minulle uskotut tehtävät ja osaltani edistää klubini ja kansainvälisen lionsjärjestön tavoitteita.” Tähän lupaukseen vedoten ei klubeilla pitäisi olla vaikeuksia saada henkilöstöä klubivirkoihin ja piirin tehtäviin eikä myöskään aktiviteetteihin. JYVÄSKYLÄN vuosikokouksessa 2012

hyväksyttiin seuraavat Lions-arvot: Palveluhalu Talkoohenki Paikallisuus Luotettavuus Ihmisläheisyys Kansainvälisyys Nuo edellä luetellut arvot perustuvat klubeissa viime kaudella käytyihin arvokeskusteluihin. Tässä yhteydessä haluan korostaa kahta arvoa, paikallisuus ja kansainvälisyys ne eivät suinkaan ole toistensa vastakohtia. Klubin ensisijainen tehtävä on toiminta oman paikkakuntansa hyväksi niin palveluaktiviteeteilla kuin rahallisilla avustuksilla. Mutta kuitenkin pitää muistaa se, että ”elämää” on myös oman klubin ja paikkakunnan ulkopuolella. Kuulumme kansainväliseen palveluklubien järjestöön ja osallistumme sen osoittamaan palvelutyöhön. Pyrimme vaalimaan kansainvälistä yhteistyötä järjestömme puitteissa ja avaamaan suomalaisia palvelukohteita apua tarvitsevissa maissa. Esimerkkinä mainittakoon Sri Lankan silmäsairaalaprojekti, johon oli syyskaudella keräys leikkausmikroskoopin hankkimiseksi – tavoitteeksi oli asetettu meidän piiristä 1 500 euroa eli n. 1 euro/jäsen ja tavoite saavutettiin yli 150-prosenttisesti – tarkka tulos oli 2 507 euroa. Kiitos tästä kuuluu kaikille lahjoittaneille klubeille ja muille tahoille ja näihin kiitoksiin yhtyy myös hankkeen isä PID Erkki Laine. VALMISTAUTUMINEN piirikuvernöörin

virkaan alkoi puolisen vuotta ennen varsinaista kautta ja se oli työntäyteistä aikaa – kiireisempää kuin varsinainen toimikausi. Koulutukset, talousarvion ja toimintasuunnitel-

METSO-LEIJONA 2013

Piirikuvernööripari yhdessä Linda ja Waune Maddenin kanssa. man sekä piirihallituksen muodostaminen veivät lukemattoman määrän aikaa. Toimikauden 2012–2013 piirikuvernöörit saivat perehdytystä tulevaan tehtäväänsä piirikuvernöörielektien seminaarissa kesäkuun 19.–22. päivinä Etelä-Korean Busanissa. Koulutusaineisto oli rakennettu kilpa-ajo-teemaan. Kansainvälinen presidentti Wayne Madden puhui useissa tilaisuuksissa Indianapolis 500-ajon kohokohdista: ”Aivan kuin autokilpailussa, on tärkeää, että meillä on hyvä alku, kun aloitamme 95. palvelun vuotta. Mutta on tärkeää muistaa, että tämä vuotemme ja palvelumme muille ihmisille ei ole yhden kierroksen kilpailu. Kilpailu vaatii kestävyyttä, voimaa ja huolellista suunnittelua, jotta voimme onnistua.”

”

Vanhat miesklubit, seuratkaa LC Uuraisten mallia ja muuttukaa yhteisklubiksi.

Seminaaria seurasi varsinainen Lions Clubs Internationaalin 95. vuosikongressi 22.–26. kesäkuuta, johon osallistui ennätysmääräinen joukko yli 45 000 lionia eri puolelta maailmaa – Suomesta oli meidän 14

piirikuvernööri-elektien lisäksi 40 lionia. Kansainväliseen paraatiin osallistui tänä vuonna noin 15 000 henkeä noin 100 maasta, ja Suomi marssi perinteisesti Skandinavian ryhmässä. Vuosikongressin päätteeksi n. 750 piirikuvernööri-elektia ympäri maapallon nimitettiin piirikuvernööriksi – tänä kautena siis me olimme ”valmiita” piirikuvernöörejä aloittaessamme kauttamme. Wayne A. Madden, USA:n Indianan osavaltiosta valittiin kauden 2012–2013 kansainväliseksi presidentiksi. Presidentti Madden on vakuutusalalla. Hän tulee johtamaan järjestöä, jolla on 1,35 miljoona jäsentä 46 000 klubissa, 206 maassa ja maantieteellisellä alueella. Maddenin teema on Palvelun maailmassa (In A World of Service). Presidentti vetoaa teemassaan omistautumiseen, jotta lionit sitoutuisivat palvelutyöhön sekä lukutaidon edistämiseen. I varapresidentiksi valittiin Barry J. Palmer North Maitlandista Australiasta ja II varapresidentiksi Joseph ”Joe” Preston Arizonasta Yhdysvalloista. Kansainväliseen hallitukseen valittiin ensimmäistä kertaa myös sukulaiskansamme Viron edustaja, Kalle Elster Tallinnasta. Suomi on menestynyt lähivuosien aikana jo viisi kertaa uutiskirjeiden piirisarjassa. Tällä kertaa voittajaksi julistettiin meidän oma MetsoLeijona, ja lisäksi E-piirin lehti sai kunniamaininnan. KAUDEN 2012–2013 suurin haaste on saada jäsenkehityksen lasku taipumaan nousuun Suomessa. Viime kaudella Suomen lionien määrä väheni runsaat 400 ja se oli tämän kauden alussa 25 279. Tänä kautena ei ole mahdollisuutta moiseen jäsenkatoon, sillä tuo 25 000 jäsentä on raja suomen säilymisenä yhtenä päämajan virallisista kielistä.

Käytännössä se tarkoittaisi sitä, että päämajan tiedotteet klubeille tulevat englannin kielisenä ja näin on myös LCI:n nettisivujen. Tätä kirjoittaessa meidän piirin osalta jäsenmäärä on kaksi plussalla, mutta koko maan osalta ollaan 115 miinuksella. Jäsenkato on toisaalta myös maailmanlaajuinen ilmiö. Monet muutkin maat ja järjestöt kampailevat saman ongelman kanssa. Jäsenistö vanhenee eikä enää jakseta olla aktiivisia ja osallistua, vaikka klubin toiminta koetaankin mielekkääksi. Nyt on aika saada toimintaan mukaan lisää naisia ja nuoria. Meidän piirissä on naisten osuus maamme toiseksi alhaisin eli vanhat miesklubit, seuratkaa LC Uuraisten mallia ja muuttukaa yhteisklubiksi. Toimintasuunnitelmassani on myös perustaa piiriimme uusi naisklubi tai yhteisklubi. OLEN TEHNYT ja tulen tekemään klubivierailuja edeltäjiäni vähemmän, mutta vanhan sanonnan mukaan laatu korvaa määrän tässäkin suhteessa. Varapiirikuvernööreille olen suonut tilaisuuden tehdä piirikuvernöörin klubivierailuita parikymmentä kummallekin. Toivon, ettei klubeissa petytä, kun piirikuvernööri ei itse käy vierailulla. Jos aloittamani käytäntö omaksuttaisiin käyttöön piirissämme II vara Kyösti tulisi vierailemaan kaikissa klubeissa kuluvan kolmen vuoden aikana eli klubit saisivat joka kolmas vuosi vieraakseen istuvan piirikuvernöörin. Kuluvalla toimintakaudella korostuu erityisesti palvelu, olemmehan maailman suurin palveluklubien järjestö. Kansainvälisen presidenttimme Wayne A. Maddenin teema on ”In a World of Service” (Palvelun maailmassa) ja kotimainen teemamme on ”Palvelulla hyvinvointia” sekä piirimme oma teema” Vain osallistumalla luomme toimintaa”. Äitienpäiväviikolla keväällä 2013 järjestetään valtakunnallisesti seniorikansalaisille kohdistetun palvelutempauksen, jonka yhteydessä kävisimme tervehtimässä ja ulkoiluttamassa laitoksissa sekä yksin kotonaan asuvia. Tämä ei ole mikään uusi palveluaktiviteetti piirissämme, vaan moni klubi on jo ”omatoimisesti” harjoittanut ko. palvelua. Toivon, että mahdollisimman moni klubi liittyisi joukkoon tänä keväänä.

”Elämä on matka: Olennaista on tietää, minne on menossa ja miten matka tehdään mahdollisimman antoisasti.” (Fakta 1/1999 Seppo Lampikoski) Terveisin Piirikuvernööripari 2012–2013 Taisto ja Marja-Leena Kotila LC Laukaa

MILLAINEN MARJA-LEENA? HYVÄT PUOLET: Sosiaalinen ja auttavainen sekä palveluhaluinen. MISSÄ PARANTAMISTA: Ei mainittavaa tähän mennessä. OUTO PIIRRE: Hyvät ”unenlahjat” – nukkuu myös päiväunet, kun vain mahdollista. HARRASTUKSET: Ulkoilu koiran kanssa tai ilman sekä talvisin hiihto ja jumpalla käynti. MOTTO: ”Ei mitään niin huonoa, ettei jotakin hyvää.” (Lähteenä puoliso Taisto)

PIIRIKUVERNÖÖRIPARI 2012–2013, TAISTO JA MARJA-LEENA KOTILA

Taiston tiellä yhdessä

MILLAINEN TAISTO? HYVÄT PUOLET: Luotettava. Tekee minkä lupaa. MISSÄ PARANTAMISTA: Asiat jäävät joskus viime tippaan. Sanoo mitä ajattelee eikä ajattele mitä sanoo. OUTO PIIRRE: Tavarat häviää jostain kumman syystä. HARRASTUKSET: Kesäisin suunnistus sekä talvisin hiihto ja äijäjooga. Monessa mukana – yhdistystoiminta. MOTTO: ”Oota hetki..” (Lähteenä puoliso Marja-Leena)

uluvan kauden piirikuvernööri on puolustusvoimissa yhden uran tehnyt tehnyt, nykyinen tilitoimistoyrittäjä Taisto Kotila. Hän on kotoisin Pieksänmäen maalaiskunnasta, missä syntyi Aleksis Kiven päivänä 58 vuotta sitten. Hänen tuleva puolisonsa MarjaLeena syntyi kuusi vuotta myöhemmin Lucian päivänä Laukaassa. Marja-Leena on hoitoalalla ja työskennellyt Laukaan kunnan kotihoidossa lähihoitajana vuodesta 1981. Palokan hiihtomajan tansseissa Marja-Leena ja Taisto tapasivat ensimmäisen kerran Palokan hiihtomajalla lauantaina 1.12.1979. Tanssi-illan päätteeksi Taisto saattoi Marja-Leenan tämän kotiportille maitokopin kohdalle. – Sen jälkeen ei nähty toisiam-

me puoleentoista vuoteen. Varsinainen seurustelu alkoi keväällä 1981.Tapasimme viikonloppuisin, sillä Taisto asui Kouvolassa ja Marja-Leena Laukaassa, kertovat Kotilat. He kihlautuivat uudenvuodenaattona v. 1982 Kouvolassa. Vihkiminen tapahtui Laukaan kirkossa 9.6.1984. Häitä seurasi viikon häämatka ja reilun vuoden ”asumisero”. –Vuoden 1985 syksyllä syntyi esikoistyttäremme ja Marja-Leena muutti vauvan kanssa Kouvolaan. Siellä asuimme vuoden verran ja sitten muutimme Jyväskylään. Vuonna 1988 ostimme omakotitalon Laukaan Vihtavuoresta, ja poikamme syntyi uuteen kotiin. Nuorin tyttäremme on syntynyt 1992. Taisto työskenteli puolustusvoimissa vuodesta 1976 vuoteen 2002. Ensimmäinen palveluspaikka oli Salpausselän Ilmatorjuntapatteristo Kouvolassa. Vuodesta

1986 alkaen palveluspaikkana oli Jyväskylän Sotilaspiiri ja KeskiSuomen Sotilaslääni. Viimeiset palvelusvuodet Taisto vietti Ilmavoimissa Tikkakoskella. Vuoden 2003 alusta Taisto on ollut evp (elää vaimonsa palkalla) ja päätoiminen tilitoimistoyrittäjä. Leijona kymmenisen vuotta Taisto liittyi LC Laukaan jäseneksi vuonna 2003. Sihteerinä hän toimi kolme vuotta ja presidenttinä kaudella 2007–2008. Piirihallitukseen Taisto pääsi lohkon puheenjohtajana mukaan v. 2008. Seuraavalla kaudella hän toimi alueen puheenjohtajana ja teki klubivierailuja piirikuvernöörin sijaisena. – Kuvittelin olevani lion-uranihuipulla ja muistin myös mainita sen vierailuilla, muistelee Taisto. Toisin kuitenkin kävi. Hän sai kutsun piirikuvernööriputkeen, ja

hän toimi lionslupauksen mukaisesti. Marja-Leenan ensimmäinen kosketus lady-toimintaan tuli Taiston presidenttikautena. –Pyrin osallistumaan lady-toimintaan mahdollisuuksien mukaan. Olen saanut siellä tutustua uusiin, mukaviin ihmisiin. Tärkeintä on yhdessä tekeminen hyvän asian puolesta. Busania ei voi unohtaa Marja-Leenan ja Taiston mieleenpainuvin lionsmuisto on viime kesän matka Etelä-Korean Busaniin. He osallistuivat ensin piirikuvernöörielektien koulutukseen yhdessä 750 eri puolilta maailmaa olevien parien kanssa ja sen jälkeen 45 000 lionin kansainväliseen kokoukseen. – Siellä loimme hyvät suhteet suomalaisiin piirikuvernööri pareihin. METSO-LEIJONA 2013

METSO-LEIJONA 2013

Kuva: Urpo Minkkinen

TAVATAAN PIIRIN VUOSIKOKOUKSESSA VIITASAARELLA !

iitasaarelaiset klubit toivottavat G-piirin lionit ja puolisot tervetulleeksi Viitasaarelle la 13.4.2013. Tapahtumat sijoittuvat uudistetulle koulukeskukselle, jossa on erinomaiset tilat vuosikokousja oheistoiminnoille. Vuosikokous on piirin tärkein tapahtuma, jossa käydään läpi mm. edellisen kauden toiminta ja päätetään vastuuvapaudesta, vahvistetaan tulevan kauden talousarvio ja toimintasuunnitelma sekä valitaan piirikuvernööri ja varapiirikuvernöörit. Tilaisuudessa käsitellään myös mahdolliset aloitteet, mitä klubit tai hallitus on esittänyt. ÄÄNIOIKEUTTEUJEN määrän ratkaisee niiden jäsenten määrä, jotka ovat olleet jäsenenä yhden vuoden ja yhden päivän vuosikokousvuoden maaliskuun 1. päivänä (liiton jäsenrekisteri). Jokaista täyttä kymmentä jäsentä kohden voidaan valita 1 edustaja ja vähintään viidellä täyden kymmenen ylittävältä 1 edustaja. Jokaisella oikeustoimikelpoisella lionsklubilla, joka on perustettu kokousvuotta edeltävän maaliskuun 1. päivän jälkeen ja

Viitasaaren kaupunki kunnioittaa ja arvostaa lionstoimintaa sekä toivottaa kaikki G-piirin lionit tervetulleiksi piirikokoukseen Viitasaarelle 13.4.2012!

joka on merkitty SLL:n jäsenrekisteriin viimeistään vuosikokousvuoden maaliskuun 1. päivään mennessä, on oikeus valtuuttaa yksi äänioikeutettu edustaja kokoukseen. Piirikuvernööri ja edelliset piirikuvernöörit voivat osallistua täysivaltaisina edustajina piirinsä vuosikokoukseen. Heitä ei lasketa klubinsa äänioikeutettujen määrään näissä kokouksissa. Klubeja pyydetäänkin ilmoituksissaan merkitsemään entiset piirikuvernöörit PDGmerkinnällä seurannan helpottamiseksi, vaikka virallisten edustajien määrä on alle maksimimäärän. PIIRIN VUOSIKOKOUS on järjestyksessään 48:s. Kokouspäivän yhteydessä olevia koulutustarjontoja on lisätty, ja toivomme klubien lähettävän mahdollisuuksien mukaan jäseniään eri koulutustilaisuuksiin. Vaikka koulutukset on nimetty tietyille toimenhaltioille, niihin voi osallistua muutkin lionit, joita asia kiinnostaa esimerkiksi klubin tulevia virkoja ajatellen. Piirimme kannalta on tärkeää, että jokaisesta klubista on edustajia kokouksessa päättämässä ja keskustelemassa meitä

koskevista asioista, sekä myös tutustumassa piirimme muihin lioneihin. Tällä tavalla toimien laajennamme klubien välistä yhteistyötä ja kokemuksia vaihtamalla voimme kehittää klubien ja piirin toimintaa. Puoliso-ohjelmassa toisessa osassa käydään läpi ”Naisen elämänkaari” ja toisessa tutustutaan tuoksujen maailmaan Suomen ainoan parfyrmöörin Max Perttulan kertomana. Hän kertoo taustaa elämästään sekä työstään ja on tuotteineen myös kokousväen tavoitettavissa omalla osastollaan. ILTAJUHLA on Hotelli Pihkurissa ,ja sinne olemme järjestäneet myös ohjelmaa illan ratoksi. Illallisella on luvassa herkullista ruokaa eri vaihtoehdoista (kala ja liha), ja yöpyjille olemme neuvotelleet normaalia huokeammat hinnat. Toivomme runsasta osanottoa myös tähän iltatapahtumaan. Voit osallistua iltajuhlaan, vaikka et olisi päässyt osallistumaan päivätapahtumiin. Vuosikokousterveisin IPDG Pertti Jämsén vuosikokoustmk puh.joht.

Keväällä 2014 ilmestyy

METSO-LEIJONA 2014

Varaudu lehden juttutuotantoon jo ennen kiirehtimiskirjettä. Mieti aiheita, sopivia haastateltavia ja ota valokuvia pitkin toimintakautta. Niin saat lionsklubillesi näkyvyyttä. METSO-LEIJONA 2013

KLUBIVIERAILU

LC Viitasaari Porthanin Aki Tolkki (vas.) teki kaksi vuotta töitä, kun pyrki saamaan ministeri Henna Virkkusen luennoitsijaksi klubikokoukseen. Tammikuussa vierailu vihdoin mahtui kiireisen naisen aikatauluun.

Ministeri Virkkunen vieraili kolmen klubin kokouksessa K eskisuomalaisella kunta- ja hallintoministeri Henna Virkkusella (kok.) on takana tuulinen vuosi. Kuntarakenteen uudistus, joka suurentaisi Suomen kuntien kokoa, mutta vähentäisi kuntaliitosten myötä kuntien määrää, on kohdannut valtavaa arvostelua eikä sille loppua näy. Sote-palveluiden tuottamisen tulevaisuusmalli ei ole selkiintynyt vielä juurikaan. LC Viitasaaren, LC Viitasaari Porthanin ja LC Viitasaari Karoliinan yhteiskokouksessa hotelli Pihkurissa tammikuussa ei kuitenkaan nähty stressaantunutta ministeriä vaan varsin hyväntuulinen luennoitsija. Virkkunen ei sortunut politikointiin, vaan kertoili alkukevään työohjelmastaan, avasi kuntarakenneuudistuksen tarvetta ja aikataulua sekä vastasi esitettyihin kysymyksiin. Hän uskoi kuntarakenneuudistuksen arvostelun johtuvan lähinnä muutoksen pelosta: Menneisyys ja nykyisyys tunnetaan, mutta tulevaisuutta ei. –Tavallisten ihmisten huolet liittyvät lähinnä siihen, miten isommassa kunnassa pystyy vaikuttamaan ja miten lähipalvelut

METSO-LEIJONA 2013

turvataan. Nykyisellä kuntarakenteella se ei ainakaan onnistu, arvioi Virkkunen. Venyvätkö maakuntarajat kuntaliitoksissa?

Kysymyksiä ministerille sateli muun muassa kuntien elinvoimasta, vapaaehtoistyön verotuksesta sekä teiden kunnossapidosta. Teuvo Ruuhi LC Viitasaari Porthanista kysyi, voiko nykyisiä maakuntarajoja ylittää kuntarakenteen muutoksessa, jos kuntien elinvoiman turvaaminen sitä näyttää vaativan? –Maakuntarajat eivät ole este. Kuntalaisilla itsellään on uusin tieto asioinnista ja työssäkäynnistä alueella, jota hallinnonkin pitäisi tukea. Monesti ihmisillä olisi halua osakuntaliitoksiin kuntien raja-alueilla, totesi Virkkunen. Miten houkutellaan koulutettuja nuoria?

LC Viitasaari Karoliinan Ulla Urpelainen ketoi ministerille, millaista on työssä käynti keskustassa sivukylältä 30 kilometrin päästä.

LC Viitasaari Porthanin Heikki Vihava, joka itse on paluumuuttaja Viitasaarelle, oli huolissaan nuorten koulutettujen ihmisten saamisesta maaseutukaupunkiin.

”

On tärkeää, että kaikkialla Suomessa on mahdollisuuksia yritystoiminnalle ja hyvälle elämälle.

AR-Säätiön apurahojen myöntämisperusteet ovat muuttuneet

Henna Virkkunen, kunta- ja hallintoministeri

Missä mahtaa ministeri säilyttää kaikkia muistoksi saamia standaareja. Hymyillen hän taas yhden vastaanotti. –Työn luonne on muuttunut. Sitä tehdään enemmän keskuksissa kuin maaseudulla. Kouluttautuminen ja työpaikka saavat ihmiset yleensä muuttamaan.Tulevaisuus näyttää siltä, että ihmiset siirtyvät aina vain enemmän kaupunkeihin. On kuitenkin tärkeää, että kaikkialla Suomessa on mahdollisuuksia yritystoiminnalle ja hyvälle elämälle. Hyvät liikenneväylät ja tietoliikenneyhteydet ovat elintärkeitä yrityksille. Ihmiset itse kuitenkin tekevät päätöksen siitä, missä asuvat, sanoi Virkkunen.

myös haja-asutusalueella. Koska joukkoliikennettä ei ole, perheeseen tarvitaan monesti useampi auto. –Suomi on tyyris maa pitää yllä tieverkostoa. Liikenneväyliä tarvitaan aina vain enemmän kaupunkeihin. Tarpeita olisi noin viiden, kuuden miljardin tiehankkeille ja niitä pystytään vuosittain toteuttamaan noin 500 miljoonan edestä, sanoi Virkkunen.

Vapaaehtoistyön verotus

Virkkunen on lionsperheessä varttunut rotary. Hänen puolisonsa Matti Mäkinen kuuluu LC Jyväskylä Lohikoskeen, joten lionsasiat lienevät joskus vaikuttajaperheessäkin esillä. Ladytoimintaan Henna Virkkunen ei ole ehtinyt osallistua. Hän ei muistinsa mukaan ole koskaan saanut kutsua jäseneksi lionsklubiin, mutta ei pidä jäsenyyttä mahdottomana jossakin elämänvaiheessa. –Vierailen mielelläni lionsklubeissa, sillä todella arvostan niiden tekemää työtä. Enemmän olen kuitenkin tennyt vierailuja rotaryklubeihin ja enimmäkseen pääkaupunkiseudulla, kertoi Virkkunen. Pirjo Nyman

–Verottajalla on eri paikkakunnilla

erilaisia käytäntöjä vapaaehtoistyön verotuksesta. Voiko vaikuttaa siihen, että yleishyödyllistä, yhteiskuntaa hyödyttävää työtä ei verotettaisi lainkaan, tiedusteli IPDG Pertti Jämsén LC Viitasaaresta. –Ilman muuta siihen voi vaikuttaa. Muutamia vuosia sitten tärkeää työtä tekevien yhdistysten erilainen kohtelu ympäri Suomen oli paljon esillä, ja ohjeistusta yhtenäistettiin. En ole varma siitä, onko lainsäädännössä edelleen isoja tulkintakohtia. Jos on epäselvyyksiä, lainsäädäntöä pitää täsmentää, katsoi Virkkunen. Hän rauhoitteli lioneita siitä, että verotuksen lainsäädäntövalmisteluissa ei ole viime aikoina ollut tapetilla EU:ssa esille tullutta uhkakuvaa, jossa yhteisöjä ja yrityksiä kohdeltaisiin verotuksessa samalla tavoin. Teiden kunto maaseudulla

Teiden kunnosta olivat huolissaan muun muassa LC Viitasaari Porthanin Hannu Hämäläinen ja LC Viitasaari Karoliinan Ulla Urpelainen. Pasalan kylältä 30 kilometrin päästä keskustaan työhän ajava Urpelainen korosti, että valtion pitäisi jollakin tukimuodolla varmistaa työssäkäynnin mahdollisuudet

Perheessä rotary-rouva ja lion-herra

”

Voiko vaikuttaa siihen, että yleishyödyllistä, yhteiskuntaa hyödyttävää työtä ei verotettaisi lainkaan?

purahoja on kolme luokkaa: 1-luokka on normaalit apurahat, jossa myönnetään enintään 50 prosenttia ja pienin myönnettävä apuraha on 1 000 euroa. 2-luokka, jossa apurahan kohteena ovat kunnat, kaupungit ja ym. yleishyödyllisten yhteisöjen omistamat kohteet. Näihin myönnetään apurahaa enintään 25 prosenttia palveluaktiviteetin rahallisesta arvosta. Klubin rahasijoituksen tulee olla vähintään 75 prosenttia. 3-luokka on muut apurahat, jossa myönnetään tämän toimintakauden aikana enintään 10 000 euroa ja myönnettävä apuraha on 50 prosenttia klubin omasta sijoituksesta. Tämä 3. luokka on tarkoitettu pieniin hankkeisiin, jossa myönnettävä apuraha voi olla 250–1000 euron välillä. Päätös apurahasta haetaan ennen palveluaktiviteetin aloittamista, mutta raha maksetaan klubille kuitteja vastaan. Kaikki apurahahakemukset tulee tehdä ennen hankkeen aloittamista. Ohjeistuksen mukaisesti apurahaa myönnetään vain niihin kohteisiin, joihin sisältyy klubin palveluaktiviteetti. Oman rahaosuuden hankkimiseksi tehtyä työtä ei huomioida omaksi rahaosuudeksi tai kohteen hyväksi tehdyksi palveluaktiviteetiksi. Säätiö ei myönnä apurahaa klubien tekemiin lahjoituksiin. Tämä tarkoittaa esimerkiksi sitä, ettei säätiö enää tue pelkästään lahjoitusmuotoista toimintaa, johon ei sisälly palveluaktiviteettia. Lisäksi tähdennetään sitä, että ns. kolmen vuoden sääntö koskee niin klubia kuin myös palveluaktiviteetin kohdetta. Eli samaan kohteeseen ei myönnetä uutta apurahaa esim. toisen klubin välityksin ennen kuin on kulunut kolme vuotta edellisen myöntämisestä. Apurahan hakulomake sekä selvityslomake ovat

myös uudistuneet. Selvitys apurahan käyttämisestä tulee tehdä vuoden sisällä apurahan myöntämisestä. Uudistettu apurahaohje sekä hakemiseen liittyvät uudet lomakkeet ovat saatavissa säätiön internetissä olevalta kotisivulta. Klubit voisivat hakea avustuksia enemmänkin. Kehotankin kaikkia G-piirin klubeja miettimään kevätkauden aikana palveluaktiviteetteja, joihin Arne Ritari Säätiön apurahaa voisi hakea. Ritarikillan jäsenyyksiä tuetaan

Kaudella 2012–2013 G-piiri tukee Ritarikillan jäsenyyksiä maksamalla puolet eli 425 euroa viidestä killan jäsenyydestä kauden aikana. Arne Ritari -killan jäsenyys on erinomainen tapa palkita ansioituneita Lioneita klubeissa. Kaikkia tuettuja ritariuksia ei ole tätä kirjoitettaessa (joulukuu 2012)vielä haettu. Keväällä moni klubi juhlii määrävuosia ja tällaiseen juhlaan ritarinimitys tuo juhlavuutta. Kauteni AR–toimikunnan puheenjohtajana päättyy kesäkuussa 2013. Kiitän kuluneesta kolmesta vuodesta kaikkia G–piirin klubeja ja AR-toimikunnan jäseniä; Veikko Kotolahtea LC Sysmästä, Jouko Hintikkaa LC Mäntästä, PDG Jaakko Mäkisaloa LC Äänekoski/Kotakennäästä ja PDG Pekka Arkilahtea LC Pihtiputaasta. Kyösti Mikkonen AR -toimikunnan pj. G-piiri

Pertti Jämsén, LC Viitasaari METSO-LEIJONA 2013

LEIJONA-GALLUP

Miksi olet leijona?

Keijo Valve, LC Jyväskylä/ Viitaniemi, lion vuodesta 1982 – Lions-toiminta on luonut minulle sosiaalisten suhteiden verkoston ja niin henkilökohtaiset kuin ammatilliset toveruus- ja ystävyyssuhteet, joissa tärkeää on luottamuksellisuus ja tasavertaisuus ilman oman edun tavoittelua. Olen saanut mahdollisuuden vapaa-ehtoiseen yhteiskunnalliseen osallistumiseen avun tarpeessa olevien ihmisten auttamiseksi parempaan elämään. Lionstoiminta on myös rikastuttanut ja jäsentänut omaa elämääni antaen siihen sisältöä, merkitystä, tavoitteellisuutta ja palkitsevuutta.

Helvi Stolt, LC Vaajakoski/Ewe (aiemmin LC Äänekoski/ Helmen perustajajäsen), lion vuodesta 2002 – Liittymällä Lions-järjestöön olen saanut paljon uusia, hyviä ystäviä ja päässyt käymään paikoissa, joista olen vain voinut uneksia. Minulla on voimakas halu auttaa, ja auttamishalun olen perinyt vanhemmiltani. Valintani Vuoden Leijonaksi ylitti kaikki odotukseni.

Kiinnostaako lionstoiminta? Ota rohkeasti yhteyttä asuinpaikkakuntasi lionsklubiin! 10

METSO-LEIJONA 2013

LEIJONAT LAHJOITTAVAT

Leijonien tarkkakätinen heittäjä Olli Elimäki pääsi varmistamaan lähietäisyydeltä leijonille hopeaa tiukassa ottelussa sairaalakoulun opettajia ja oppilata vastaan. Kuva: Markku Koivisto.

Lahjoituksia keskussairaalan koululle ja lastenosastolle Keski-Suomen keskussairaalan sairaalakoulu (virallisesti Kukkumäen koulu) vastaanotti viime vuoden syyskuun loppupuolella Jyväskylä/Lohikosken klubin lahjoituksena kolme siirrettävää frisbeegolfkoria ja 13 heittokiekkoa. Lahjoituksen vastaanotti koulun rehtori Juha Ahonen yhdessä oppilaiden ja henkilökunnan kanssa. Samalla luovutustilaisuudessa käytiin tasaväkinen frisbeegolfottelu lahjoittajien, koulun oppilaiden ja opettajien kesken. Kolmimiehisin joukkuein käydyn ottelun voittivat oppilaat, lahjoittajaleijonat olivat toise-

na ja opettajat tulivat kolmanneksi. Frisbeegolﬂahjoitukseen klubi suuntasi 700 euroa. Yhteistyötä jo pidempään

Jyväskylä/Lohikoski ja klubin ladyt ovat panostaneet parina viime vuonna osan aktiviteettituotostaan Keski-Suomen keskussairaalan lastenosaston ja sairaalakoulun hyväksi. Vuoden 2011 jouluksi lastenosastolle hankittiin kaksi kipupumppua ja yksi seurantamonitori, yhteensä 5 000 euroa. Ladyt lahjoittivat lastenosastoille 1 000

euron arvosta leluja. Tähän lahjoitukseen klubi sai ARS-varoja 1500 euroa. Klubilla on ollut toimikausittain jatkuvana aktiviteettina muun muassa yhden Quest-opettajan koulutus vuotta kohden, rauhanjulistekilpailu, pienten stipendien antaminen muutamalle peruskoulun luokalle sekä klubin ladyilla kummilapsiaktiviteetti. Viime keväänä muistettiin myös ns. näkövammaisten koulun alempien luokkien oppilaita kustantamalla heille Laajavuoreen kesäteatteriin Peppi Pitkätossu-näytös. Ossi Kurki

Joululahja diakoniatoiminnalle Pihtiputaan lionsklubit yhdistivät voimansa ja järjestivät yhdessä seurakunnan kanssa lämminhenkisen joulukonsertin Pihtiputaan kirkkoon marraskuun lopussa. Kirkasääninen solisti, Maria Lund esitti säestäjänsä Arto Piispasen kanssa rakkaimpia joululaulujaan sekä myös ulkomaalaisia lauluja. Kuulijat saivat kokea todellisen joulutunnelman kauniissa kirkossa. Minun Jouluni -joulukonsertti tuotti monen ihmisen sydämeen lämpöä. LC Pihtipudas ja LC Pihtipudas Emmit lahjoittivat konsertin nettotuoton kokonaan Pihtiputaan seurakunnan diakoniatyölle. Tuntuvalla lahjoituksella mahdollistettiin joulunvietto vähävaraisemmille perheille ja yksinäisille. Lions-järjestön tunnuslause ”Me palvelemme” toteutui täydellisesti. Pirjo Järvelin

Kiitosten aika. LC Pihtiputaan presidentti Pekka Salminen, solisti Maria Lund sekä LC Pihtipudas Emmien presidentti Pirjo Järvelin. Kuva: Pekka Arkilahti

LEIJONA-GALLUP

Miksi olet leijona?

Janne-Pekka Juutilainen, LC Sysmä, lion vuodesta 2009. – Olen leijona, koska sain kunnian tulla pyydetyksi mukaan toimintaan, ja hyvähenkiseen veljesporukkaan on mukava kuulua. Klubin toiminnan pääpaino paikallisen nuorison kesätyöllistymiseksi Nuori Työ -projektin kautta miellyttää minua.Myös musisointi leijonaveljien kanssa Soidinyhtye Eroticassa tuo mukavasti vaihtelua arkeen.

Mehunpuristus käynnissä. Etualalla nykyinen presidenttimme Mikko Näkkilä, joka on muodostanut yhdessä Antti Knuuttilan kanssa hankkeemme voimakaksikon. Kuva: Reijo Louna

Neljän ilon aktiviteetti K

lubillemme tuli kesällä 2010 mahdollisuus jatkaa Jyväskylän Marttojen Viherlandian tiloissa vuosia ylläpitämää mehuasemaa. Tästä alkoi klubimme toiminnassa aika, jota voimme nyt kolmen vuoden kokemuksen jälkeen kutsua neljän ilon aktiviteetiksi. Ensimmäinen ja suurin

Ensimmäinen ja suurin ilo on se, että tämän aktiviteetin kautta klubimme ”löysi” jälleen itsensä. Arkipäiväistyneeseen toimintaamme tuli uutta intoa ja mielekkyyttä, kun veljet yhdessä puolisoittensa kanssa pääsivät tekemään oikeata työtä. Kolmen syksyn aikana olemme puristaneet jyväskyläläisten ja jyvässeutulaisten puutarhoissaan kasvattamia omenia yhteensä 85000 kiloa, joista on irronnut 52500 litraa maittavaa terveysjuomaa. Tämä on edellyttänyt yhteensä 75 toimintapäivää ja 26 klubilaisemme (veljet ja puolisot) tekemää 3560 työtuntia. Viime syksynä mukana oli myös muutamien leojen auttavia käsiä. Toinen, joka innostaa

Toinen ilon aihe on tyytyväiset asi-

akkaamme. He kertovat, että osa heidän kasvattamistaan omenoista olisi ilman mehuasemaamme päätynyt kompostien raaka-aineeksi tuottamatta kasvattajilleen iloa ja hyötyä maukkaan mehun muodos-

”

Klubistamme tuli mehuaseman myötä ”iloinen” veronmaksaja.”

sa. Viime aikoina kovasti esillä ollut lähiruoka-ajattelukin on saanut toiminnastamme käytännön sovelluksen. Ehkäpä olemme tehneet tarpeettomaksi ainakin yhden tuontihedelmärekan saapumisen Jyvässeudulle. Kolmas, joka antaa hyvän mielen

Kolmannen ilon jakavat kanssamme ne tuen tarpeessa olevat nuoret ja sotiemme veteraanit, joita olemme voineet tukea mehuaseman tuotolla aikaisempaa suuremmin

avustuksin. Näin olemme voineet runsastuttaa sekä saajien että antajien hyvää mieltä. Neljäs hieman ristiriitainen

Neljäs ilon aihe on kannaltamme ristiriitainen. Klubistamme on tullut mehuaseman myötä ”iloinen” veronmaksaja. Arvonlisäveron lisäksi verottaja on katsonut oikeaksi määrittää palkaton työmme ja sen yleishyödyllisiin kohteisiin osoittamamme tuotto yhteisöveron alaiseksi. Näin maksamme tuloksestamme lähes puolet veroa. Olemme päättäneet jatkaa ja edelleen kehittää toimintaamme. Omenatietouttamme olemme kartuttaneet professori Risto Tahvosen toimiessa innostavana opettajanamme. Teknisenä uudistuksena olemme tarjoamassa muun muassa viinipakkauksista tuttuja hanapakkauksia mehun säilyttämiseen pullojen ohella. Suurin osa klubilaisistamme on jo kolmannen sektorin toimijoita, joten meille on luontevaa jatkaa verottajan ”kannustavasta” suhtautumisesta huolimatta mielekästä työtämme aidossa Saarijärven Paavon hengessä. LC Jyväskylä/Jyvässeutu

Tiina Pitkänen, LC Viitasaari/Karoliina, lion vuodesta 2012. – Olen leijona, koska se on helppo tapa tehdä hyvää. On siinä omakin lehmä ojassa, koska leijonaporukka on niin mukavaa, jolloin yhdessätekeminen on hauskaa.

Matti Perälä, LC Toivakka lion vuodesta 1975 – Haluan olla tekemisissä alueen ammatinharjoittajien kanssa ja kehittää omaa paikkakuntaani yhdessä samansuuntaisesti ajattelevien kanssa. Pidän tärkeänä palvella ja auttaa lähimmäisiä. Lions-järjestön kautta opin tuntemaan toisia lionia ja sen myötä kehittämään itseäni ja ammattitaitoani. METSO-LEIJONA 2013

LEIJONA-GALLUP

Miksi olet leijona?

Johannes P. Verasdonck, LC Laukaa, lion vuodesta 2010. – Olen leijona, koska välitän lähiihmisten hyvinvoinnista. Siksi kannatan hyväntekeväisyysperiaatteella tapahtuvaa edistyksellistä toimintaa apua tarvitseville. Luomalla mahdollisuuksia muille tuottaa molemmille osapuolille hyvän mielen.

Viljo Lehtonen, LC Jyväskylä/ Lohikoski, lion jo 43 vuotta. – Yrittäjä Matti Jaatinen, sittemmin kansanedustaja ja Kymen läänin maaherra, pyysi minut uuden lionsklubin perustavaan kokoukseen. En ollut hyvin perillä lionstoiminnasta enkä innokaskaan lionsaatteelle, mutta kun ystävä pyysi, niin ajattelin, että mikäpä siinä. En ole halunnut piirin virkoja, vaan suunnannut voimani oman klubin hyväksi. Niissä on lionstyö parhaimmillaan ja läheisenä tekijälleen.

Lionit Tarja Parviainen ja Jaana Kauppinen LC Viitasaari Karoliinasta glögin jakovuorossa, kun muut hoitavat laulupuolta.

Glögin tarjoilua joululaulujen tahtiin K

ulkijat soittelivat radiokanavillekin kivaa viestiä ABC Viitasaaresta pari päivää ennen joulua. ”Siellä lauletaan joululauluja ja jaetaan ilmaista glögiä ja pipareita”. Asialla oli LC Viitasaari Karoliina, joka joulun alla laajensi yhteistyötään paikallisen ABC-liikenneaseman kanssa. Tontuiksi pukeutuneina leijonat lauloivat uusia ja vanhoja joululauluja sekä tarjoilivat joulun matkalaisille jouluisia virvokkeita. Mukana oli myös ”Korhosen kotiorkesteri”. Presidentti Marjaana Juntusen puoliso Harri Korhonen ja poika Oskari Korhonen soittivat kitaroita ja lauloivat oman settinsä. Jo kuutena vuotena klubin jäsenet ovat pesseet kiirastorstaina samassa paikassa pääsiäishahmoiksi pukeutuneina autojen tuulilaseja sekä järjestäneet lapsille pääsiäisaskartelua.

ABC on tärkeä yhteistyökumppani

Matti Rissanen, LC Hankasalmi, lion vuodesta 2008. – Vapaaehtoistoiminta on kuulunut kauan minun ja perheeni harrastuksiin. Klubissamme voin sitä toteuttaa monipuolisesti veljien ja ladyjen kanssa.

METSO-LEIJONA 2013

ABC korvasi neljän tunnin vaivan maksamalla tukea vuosittain järjestettävälle esikouluikäisten Leijona-uimakoululle. Uimaopetus pyritään järjestämään lähes maksuttomana niin, että varmasti jokaisella lapsella on mahdollisuus siihen osallistua. ABC:stä on tullut klubille tär-

Piparit ja karkit tekivät kauppansa joulukulkijoille. keä yhteistyökumppani. Hyöty on molemminpuolista, sillä varsinkin lapsiasiakkaat ovat huomioineet tapahtumat. Ja jos lapsi viihtyy niin aikuisetkin ovat tyytyväisiä. Sillä taukopaikalla, jossa tontut jakavat pipareita tai pääsiäispuput karkkia pysähdytään seuraavallakin kerralla. Hauskaa heittäytyä

Aktiviteetin mittaan asemalla poikkesi lukuisia leijoniakin ympäri maan. Joku heistä pyysi lupaa kopioida idea paikallisen huoltoaseman

kanssa. Sehän meille sopii hyvin. Tekeminen on hauskaa, kun heittäytyy omalle epämukavuusalueelleen hassusti pukeutuneena tai julkisesti laulamalla, vaikka laulun numero ei koulussa ollutkaan kiitettävä. Kyse ei ole pelkästään varainkeruusta, vaan ihmisten kohtaamisesta ja ilosta, joka välittyy erityisesti lasten ja lastenmielisten palautteesta. Karoliina-klubi on nähty myös enkeliasuissa muutamia kertoja Viitasaaren Yrittäjien joulunavajaisissa glögin jakajina. Pirjo Nyman

Lions Quest -koulutus vastavalmistuneen opettajan silmin

ions Quest -materiaalipaketti on ollut Lohikosken koululla käytössä jo useita vuosia. Joka vuosi joku opettajista on saanut mahdollisuuden osallistua koulutukseen, ja materiaalia on käytetty jokaisella luokkatasolla, vaihtelevalla aktiivisuudella. Materiaalissa lukee jo ensimmäisillä sivuilla, että sitä saa käyttää vain koulutuksen käynyt opettaja. Todellisuus kuitenkin on, että kouluilla, joissa ohjelma on laajasti käytössä, sitä käyttävät myös sellaiset opettajat, joita ei ole vielä perehdytetty. Näin voi käydä etenkin vastavalmistuneille opettajille sekä niille, jotka ovat tehneet vain lyhyitä sijaisuuksia. NUORELLE OPETTAJALLE Lions Quest oli vain nimenä tuttu, joskus jonkun opettajankoulutuslaitoksen luennon ohella mainittu kasvatusohjelma. Ei olisi ollenkaan huono idea, jos ohjelma tekisi itseään entistä näkyvämmäksi jo opiskeluvaiheen opettajille. Tosin voi olla, että harvalla opettajaopiskelijalla on budjetissaan varaa ilmoittautua kurssille ennen ensimmäistä työpaikkaa. Minäkin olin hivenen hämmentynyt, kun ensimmäisessä pidemmässä työpaikassani todettiin kuukauden jälkeen, että ”Kai sinä olet Lions Quest -tunteja jo pitänyt?”. Pienen kyselyn ja kaivelun jälkeen materiaalipaketti löytyi kaapista ja lähti kotiin luettavaksi. Ilman koulutusta ohjelma tuntui haastavalta: Ideoita ja harjoituksia oli paljon, pitäisikö ne kaikki ehtiä yhdessä tuokiossa tekemään? Edellinen sijainen ei ollut puolen vuoden aikana pitänyt yhtään tuntia, kannattaisiko minun nyt aloittaa alusta? Päädyin poimimaan materiaalista sen, mikä aihealueeltaan sopi senhetkiseen tilanteeseen. Pidin kevään aikana vain muutaman tunnin. Sain tilaisuuden jatkaa samassa työpaikassa seuraavana syksynä, tällä kertaa ensimmäisen luokan opettajana. Rehtorin kysellessä uusia halukkaita Lions Quest -koulutukseen olin ensimmäisten joukossa ilmoittautumassa. Lohikosken koululla suurin osa opettajista on jo käynyt koulutuksen, joten pääsin sijaisstatuksestani huolimatta lähtemään mukaan.

”

ODOTIN KOULUTUKSELTA ennakkoon paljon: Ohjeita siihen miten materiaalia tulisi käyttää, käytännön harjoitusta tuokioiden järjestämiseen sekä taustaideologiasta keskustelua kollegoiden kanssa. Sovimme etukäteen opettajanhuoneessa, minkä materiaalipaketin toisin koulutuksesta, jotta jokaisella luokkatasolla olisi omansa. Oppilaille tuttu sijainen luokkaan ja koulutukseen mars! Koulutus tarjosi kaikkea sitä, mitä odotin. Ilmapiiri oli alusta asti avoin ja kannustava. Vasta koulutuksen aikana oivalsin sen, miten vahvasti leikki ja toiminnallisuus kuuluvat Lions Quest -tunteihin. Ripeän kahden päivän aikana emme ehtineet montaa hetkeä istua paikoillamme. Aikuista alkoi jo kuuden tunnin toimintarupeama väsyttää, mutta sanoma jäi kirkkaasti mieleen: Leikki kuuluu lapsen maailmaan. Kaikkien harjoitusten ei tarvitse olla monimutkaisia ja pitkiä, lapset innostuvat jo kuvitteellisen höyhenen puhaltamisesta. Mitään muuta en jäänyt koulutuksesta kaipaamaan kuin sitä, että ohjaaja olisi tuonut enemmän materiaalipaketteja mukanaan ja olisimme voineet ostaa useamman kappaleen jo paikan päällä.

kaiken oppimani heti käytäntöön. Järjestimme luokassa pulpetit hevosenkenkämalliin, jotta saimme enemmän tilaa leikkiin ja toimintaan. Hankin luokkaan nallen, jolle ekaluokkalaiset syttyivät välittömästi. Nalle saa useita halauksia joka päivä, ja sille on luettu, kirjoitettu ja Hanna Hokkanen piirretty. Nalle pitää ahkerista Lohikosken koulu oppilaista ja istuu joskus näiden pulpetilla tunnin aikana. Näinkin yksinkertainen asia kuin pehmolelu on ollut yllättävän monikäyttöinen kaikilla oppitunneilla. Vietimme alkutalvesta kokonaisen teemaviikon Nallesta. Matematiikan tunnilla Nallella oli oma kioski, jossa lapset kävivät ostoksilla ja laskivat hintoja. Liikunnassa harrastimme nalleliikuntaa: nallehippaa, karhukävelyä, nallen taitorataa ynnä muuta. Ympäristö- ja luonnontiedossa tutustuimme Nallen sukulaisiin ja näiden talvehtimiseen. LIONS QUEST ja Nalle ovat tuoneet ensimmäisen luokan arkeen positiivista lapsenmielisyyttä. Nyt ensimmäisen puolen vuoden jälkeen ryhmäni osallistuu innoissaan mihin tahansa toiminnalliseen harjoitukseen, yhteishenki on kohdillaan ja ilmapiiri hyvä. Olemme käyneet opettajanhuoneessa keskustelua materiaalipakettien vuosiluokkateemoista. Pääasiassa olimme sitä mieltä, että teemat sopivat hyvin ikätasolle ja vuoden muuhun sisältöön. Muutama ihmetyksen aihe kuitenkin löytyi, kuten esimerkiksi 2. luokan terveysjakson keskittyminen tupakoinnin vaaroihin. Onko tupakointi todellakin ajankohtainen aihe 8-vuotiaille? Arvelimme tämän jakson syntyneen vastaamaan kansainvälisempään tarpeeseen, joka täällä Keski-Suomessa ei vielä ole kasvattajien huolena. ENSIMMÄISEN VUODEN teemat ovat sopineet hyvin luokkani rytmiin: Olemme muun muassa käyneet tutustumassa koulun muuhun henkilökuntaan keittiöstä siivoojaan ja vahtimestariin asti, ja lapset tuntevat nyt nämäkin aikuiset nimeltä. Olen toteuttanut ohjelmaa pienissä tuokioissa ”Nalletuntien” nimellä, joskus tiiviimmin ja joskus harvemmin. Alakoulun tuntimääriä on vähennetty sen verran, etten ole voinut toteuttaa jokaista teemaa omana oppituntinaan. Joitain tuokioita olen yhdistänyt oppikirjan sisältöihin, KiVa kouluun sekä erilaisiin teemaviikkoihin. En koe tästä huonoa omaatuntoa. Mielestäni on tärkeämpää, että Lions Quest -ohjelman arvot ja toimintatavat näkyvät kaikessa koulun arjessa siinä määrin, kun se kullekin oppilasryhmälle sopii. Ohjelmassa on niin valtavasti sisältöä, että sitä on suhteellisen helppo integroida muuhunkin. Itse olen ohjelmasta omaksunut etenkin leikkimielisyyden, joka on muuttanut koko opettajuuttani. Kiitos kaikille Lions Clubin jäsenille siitä, että tuette suomalaista opetusta, lähetätte meitä opettajia joka vuosi lisäkoulutukseen ja annatte meille mahdollisuuden kehittyä kasvattajina!

Ei olisi ollenkaan huono idea, jos Lions Quest -ohjelma tekisi itseään näkyvämmäksi jo opiskeluvaiheen opettajille.

PALASIN TAKAISIN luokkaan koulutuksen jälkeen innoissani, ja otin

METSO-LEIJONA 2013

Ottaisinko nuoren ulkomailta vaihtoon ensi kesänä?

ions-liitto järjestää joka vuosi kansainvälistä nuorisovaihtoa yli 40 maan kanssa. Kesällä 2013 Keski-Suomeen tulee jälleen 30 nuorta Jämsässä 20.– 28.7.2013 järjestettävälle kansainväliselle nuorisoleirille. Saapuvat nuoret ovat iältään 16–20 vuotiaita ja tulevat noin 20 eri maasta. Eurooppalaiset ovat Suomessa kaksi viikkoa ja muualta tulevat 3–4 viikkoa ennen sitä. Poikkeuksena japanilaiset, jotka ovat Suomessa leirin jälkeen kaksi viikkoa. Lyhyin mahdollinen vaihtoaika on 1 viikko/perhe. Suositeltavaa on, että perheessä olisi ainakin yksi teini-ikäinen

nuori. Mitä aikaisemmin täyttää hakulomakkeen ja lähettää sen paikallisen lions-klubin edustajalle, sitä suuremmat mahdollisuudet on saada toiveiden mukainen nuori. Hakuaika on parhaillaan ja päättyy maaliskuun lopussa. Tutustu nettisivuihimme http://www.lions. ﬁ/district107-g/nuorisovaihto.php, josta löytyy myös isäntäperhelomake ja ohjeita. Omalla lapsella halua vaihtoon?

Jos olet miettinyt oman jälkikasvun lähettämistä tulevaisuudessa ulkomaille lyhyeen 2–5 viikon

nuorisovaihtoon, on tässä sinulle mainio tilaisuus ottaa vastavuoroisuusperiaatteella ensin ulkomailta nuori perheeseenne. Nuoret pääsisivät tutustumaan toistensa kieleen ja kulttuuriin sekä solmimaan kansainvälisiä ystävyyssuhteita. Nuorten kielitaito kohenee lyhyessä ajassa merkittävästi, mikä on omiaan parantamaan mahdollisuuksia esimerkiksi syksyn ylioppilaskirjoituksissa. Lisäksi ottamalla nuoren perheeseesi lisäät todennäköisyyttä saada tulevaisuudessa oman nuoresi ulkomaille. Leijonien nuorisovaihtoon ei liity opiskelu eikä työ, ja se tapahtuu aina koulujen kesälomien aikana.

Nuori on perheessäsi kuin oma lapsi. Hänelle tarjotaan oma nukkumapaikka ja ateriat, aivan kuten suomalaisille nuorille ulkomailla. Nuori maksaa itse matkansa Suomeen. Etukäteiskirjeenvaihto hyödyllistä

Kannattaa käydä kirjeenvaihtoa etukäteen ja selvittää, mitkä ovat hänen kiinnostuksensa kohteita. Suurkaupungeista tulevat nauttivat luonnosta, saunasta ja uimisesta. Suomessa on myös runsaasti kesätapahtumia ja festivaaleja, joille kannattaa osallistua.

Mitä jää käteen? KUTEN NIIN monen muunkin, aikanaan ensimmäinen konkreettinen kosketukseni Lions-toimintaan oli järjestön organisoima nuorisovaihto ulkomaille. Neljän viikon reissu Kanadan Ontarioon kesällä 2008 oli kasvattava kokemus englantia sujuvasti ymmärtävälle, mutta kovin kankeasti puhuvalle miehenalulle. Yli kuukausi vieraassa maassa vieraalla kielellä toimi myös erinomaisena sosiaalisena tehokurssina; koska kielimuuri rajoitti itseilmaisuani, söin hämähäkin viihdyttääkseni leiritovereitani. Kaksi vuotta myöhemmin toimin jo apulaisena Viitasaaren Lucy Lake Lions -leirillä. Tällä kertaa pelkkä hämähäkkien nieleminen ei riittänyt, vaan leirin järjestelyissä oli oltava aktiivisesti mukana. Oli hienoa ja samalla hieman kummallista seurata, kuinka valtavalla hämmästyksellä leiriläiset ottivat vastaan meille niin tavanomaisen, kesäisen Suomen. Suurkaupungeissa ikänsä asuneet nuoret ihmettelivät ja pyörittelivät päätään hiljaisuuden keskellä, kun ei ollut kiire mihinkään ja omat ajatuksensakin saattoi kuulla. Leirin pojat olisivat jaksaneet ajella vuokraamallamme lauttasaunalla tuntitolkulla. Ymmärsin heidän vilpittömän innostuksensa, kun koetin katsoa ympäröivää maisemaa ensikertalaisen silmin. Ovathan peilityynet järvet,

METSO-LEIJONA 2013

ponttooneilla kelluva sauna ja horisonttiin punaisena laskeva aurinko kuitenkin aika siisti juttu, vaikka sen onkin jo useampaan otteeseen kokenut. Toinen ihmetyksen aihe oli kaikkea muuta kuin hiljainen. Luonto esitteli viikon aikana koko kattauksensa, kun raju ukkosmyrsky lipui leirikeskuksen ylle ja kaatoi puita lähimaastosta. MITÄ NÄISTÄ upeista kokemuksista jää muistojen lisäksi käteen? Ainakin hillitön määrä leirikuvia, joihin merkitään kavereita Facebookissa vielä kuukausien kuluttua. Leirien lisäksi nuorisovaihto on erinomainen tilaisuus päästä tutustumaan toiseen kulttuuriin ”sisältä” käsin: matkatoimistojen pakettireissut kun eivät vie osaksi tavallisen perheen arkea. Nykyään uusiin tuttaviin pidetään reissun jälkeen yhteyttä erityisesti Facebookin kautta. Moni nuorisovaihdossa ollut tuttavani kirjoittaa merkittävimpiä tilapäivityksiään myös englanniksi, jotta viestit perheenlisäyksestä, elämänkumppanin löytymisestä tai uudesta työpaikasta tavoittavat myös vieraskieliset tuttavat. Aina yhteydenpito ei jää pelkästään satunnaiseksi chattailuksi internetissä. Ystävät ympäri maailmaa muodostavat turvaverkon, johon voi tukeutua matkustaessaan. Osa kansainvälisistä ystävistäni, varsinkin

Euroopassa toisiaan lähellä asuvat, ovat tavanneet toisiaan myös leirien jälkeen. Visiitit ovat olleet yhteisiä molemmille vieraaseen kohteeseen tai yö kaverin sohvalla -tyylisiä pikapiipahduksia. Vaikka reissumaan tuttavia ei ehtisikään tavata, on mukavaa ja rauhoittavaa muistaa, että samalla alueella on kuitenkin joku, jonka tuntee jo entuudestaan. Ihan vain kaiken varalta.

mahdollisuus tutustua vanhoihin tuttuihin kulttuureihin aivan uudelta kantilta ja tuulettaa omia stereotypioitaan. Leirien parasta antia ovat olleet keskustelut siitä, asuuko Joulupukki oikeasti Pohjoisnavalla vai Korvatunturilla, millainen on perheen merkitys eri puolilla maailmaa ja miksi kummassa kanadalaiset nuoret eivät kuuntele juuri lainkaan metallimusiikkia. Tiettyjä aiheita on kuitenkin hyvä välttää. Ei sillä, etteikö kulttuuri- ja mielipide-eroista tulisi keskustella, mutta leiriympäristö ei mielestäni ole oikea areena kiihkeille poliittisille ja uskonnollisille väittelyille. Olen pariin otteeseen korvat punaisena kuunnellut ja valmistautunut pahimpaan arkojen aiheiden vääjäämättä noustessa tapetille, mutta helpotuksekseni nuorilta tuntuu aina löytyvän ymmärrystä ja tervettä välinpitämättömyyttä kulttuurieroja kohtaan. Eikä niitä eroja loppujen lopuksi edes ole niin paljon - nuoriso on kaikkialla samanlaista. Mihin kielitaito loppuu, siitä jatketaan soittimin. Kun kielimuuri katkaisee metafyysiset pohdinnat, on parempi kaivaa esiin kitara ja kajauttaa auringonlaskulle kimara kaikkien tuntemia leirinuotiolauluja.

UUSIEN YSTÄVIEN kautta on avautunut myös ainutlaatuinen

Oskari Korhonen

”

Osa kansainvälisistä ystävistäni, varsinkin Euroopassa lähellä toisiaan asuvat ovat tavanneet toisiaan myös leirien jälkeen.

Viime heinä-elokuussa KeskiSuomessa oli nuoria Japanista, Intiasta, USA:sta, Kanadasta, Saksasta, Ranskasta, Isosta-Britanniasta ja Italiasta. Vaihtoaika sujui erinomaisesti. Nuoret vierailivat isäntäperheidensä kanssa kesätapahtumissa, perhejuhlissa, huvipuistoissa ja museoissa. Kesämökillä kalastettiin, uitiin ja saunottiin, mikä oli monelle nuorelle juuri sitä, mitä he odottivat eniten. Isäntäperheet pitävät heihin edelleen yhteyttä, ja osa suunnittelee tapaavansa heillä olleet nuoret ensi kesänä heidän omassa kotimaassaan. Vastaan mielelläni nuorisovaihtoon liittyviin kysymyksiin osoitteessa anne.nieminen@ lions.ﬁ.

Viime vuonna KeskiSuomessa nuorisovaihdossa olivat muun muassa ylhäältä vas. Emily Donovan USA, Jacob Farrell Canada, Nemish Mehta Intia, alhaalta vasemmalta: Chiara Carnevale Italia, Pauline Waldschmidt Saksa, Clara Couvidat Ranska ja Melissa Elliott Iso-Britannia.

Anne Nieminen 107-G piirin nuorisovaihtojohtaja

Oona-Marian rauhanjuliste G-piirin voittaja Lion Clubs Internationalin 25. kansainvälisen rauhanjulistekilpailun teemana oli ”Kuvittelen rauhan”. G-piirin vuoden 2012 parhaaksi rauhanjulisteeksi valittiin Jyväskylän Keltinmäen koulun oppilas Oona-Maria Tirkkosen tekemä vahaliitutyö. Oona–Marian työssä, jonka hän nimesi ”Hyvyys voittaa pahuuden”, pahuuden symbolina käytetty käärme on nielemässä maapallon, niin maat kuin meretkin, ammottavaan kitaansa. Hyvyyden symbolina rauhankyyhky vetoapuineen on kuitenkin saavuttamassa voiton. Väritykseltään tasapainoinen

Taiteilija Arvi Saaren johtama rauhanjulistetoimikunta totesi Oona-Marian piirustuksen kaikista kilpailutöistä julistemaisimmaksi, väritykseltään tasapainoiseksi ja taiteellisesti omalla tavallaan arvoitukselliseksi. Esille tulee nuoren henkilökohtainen käsitys rauhasta ja myös se, että kansojenvälinen rauha ei ole itsestäänselvyys. Rauhan saavuttamiseksi ja pysyttämiseksi ihmiskunnan on oltava valmis jatkuvaan työhön rauhan puolesta. Haastava ja vaativa kilpailu

Kansainvälinen kilpailu on järjes-

telyiltään erittäin vaativa ja monitasoinen. Kilpailuun voi osallistua kuka tahansa 11 – 1 3 - v u o t i a s nuori, mutta vain lionsklubin sponsoroimassa kilpailussa. OonaMaria Tirkkonen osallistui Keltinmäen koulussa LC Jyväskylä Lohikosken sponsoroimaan kilpailuun. Kilpailutöiden koko ja tekotapa on tarkoin määritelty. Työn tulee olla piirustuspaperilla ja sitä ei saa liimata esimerkiksi pahvialustalle (voitava rullata, ei saa taittaa). Käsintehty ja alkuperäinen

Työn on oltava vain yhden nuoren käsin tekemä alkuperäinen luomus. Ilmaisuvälineet voivat vaihdella; lyijykynä, puu- ja liituvärit, hiili tms. Työ ei saa olla kolmiulotteinen eikä sen etupuolella saa olla kirjaimia tai numeroita. Alkukilpailusta G-piirin kilpailuun LC Lohikoski hankki Keltinmäen koulussa sponsoroimaansa kilpailuun kolme kilpailupakettia. Kilpailuun osallistui noin 110

”

Taiteellinen omalla arvoituksellisella tavallaan. Arvo Saari

Palkintojen jako koulussa

Oona-Maria Tirkkonen kuvasi työssään hyvyyden voitto pahuudesta.

5.–6.-luokkien oppilasta. Kilpailupaketit takasivat sen, että tästä koulun kilpailusta voitiin valita kolme tasaveroista voittajatyötä, jotka sitten lähetettiin G-piirin kilpailuun.

Palkintojen jako tapahtui Keltinmäen koulussa 28.11.2012. Ruokalatilaa juhlisti kilpailuun osallistuneiden oppilaitten töistä koottu julistenäyttely. LC Lohikosken kilpailuvastaava Heikki Suni kertoi lyhyesti leijonatoiminnasta ja esitti toiveen, että näistäkin nuorista kasvaisi pikkuleijonia eli leoja tai myöhemmin iän karttuessa innokkaita leijonia. Toimintaan mukaan halutaan niin tytöt kuin pojatkin. Koulun rehtori Pasi Pohjolalle ojennettiin Lions-järjestön kunniakirja. Keltinmäen koulu on antanut mahdollisuuden rauhanjulistekilpailun järjestämiseen koulussa jo ainakin kymmenen vuoden aikana. LC Lohikosken presidentti Markku Koivisto jakoi Heikki Sunin avustamana kolmelle alkukilpailun voittajalle kunniakirjat ja palkintokuoret. Sisältönä oli kiva jouluraha, voittajatyöstä tehty kortti ja muutama valokuva. Tämän jälkeen seurasi tilaisuuden odotetuin hetki. G-piirin piirikuvernööri Taisto Kotila kiitti koulua ja onnitteli oppilaita reilusta kilpailusta ja hyvästä menestyksestä jo useiden vuosien aikana. Hän ojensi Oona-Marialle Tirkkoselle piirin palkinnon. Heikki Suni METSO-LEIJONA 2013

G-piiri kutsui lionit Jyväskylään Olavi Taivalantti LC Jyväskylä Viitaniemestä täydensi jäävesisäiliötä. Torvisoitto tahditti lauantaiaamun aurinkoista marssia.

Marjukka ja Heikki Pamilo johtivat lauantaiaamun marssia Paviljongina aurinkoisella pihalla. Hattuherrat hilpeinä liikkeellä.

illaiset muistot Jyväskylästä nyt, kun välissä on jo reipas puoli vuotta, päätoimikunnan puheenjohtaja Heikki Pamilo? –Alusta alkaen päätoimikunnalla oli tavoite tarjota uudenlainen vuosikokoustapahtuma, joka tarjoaa osallistujalle monipuolisen, laadukkaan ja elämyksellisen kokonaisuuden. Lähes 40 aikataulutettua tilaisuutta järjestelyineen ja loistavat tilat loivat pohjan vieraittemme kokemukselle. Osallistujilta, yhteistyökumppaneilta ja talkoolaisilta saamamme palautteen perusteella on tunne onnistumisesta. Myös nuorisojärjestömme Leot pitivät samoissa tiloissa oman vuosikokouksensa, joten koko leijonaperhe oli kokoontunut yhteisen viikonlopun viettoon. Nämä lämmittävät mieltä vielä pitkään ja tuovat miellyttävät muistot yhä uudelleen esille. Kuinka paljon vuosikokoukseen

METSO-LEIJONA 2013

osallistui leijonia? –Tapahtumaan osallistui noin 2200 leijonaa ja puolisoa, jonka lisäksi oheistapahtumiin (Skeba-bändikilpailu ja Lastenturvapäivä) yli tuhat henkeä. G-piiristä osallistujien määrä nousi huomattavaksi, sillä suuri osa talkoolaisista rekisteröityi myös kokouksen osallistujiksi. Ulkomaisia vieraita oli kymmenen leijonapariskuntaa sekä Leojen omassa kokouksessa heidän omat kansainväliset vieraat. Ulkomaisista vieraistamme voidaan mainita muun muassa 2.VP Barry Palmer sekä kolme muuta kansainvälisen hallituksen jäsentä puolisoineen. Millainen voimainponnistus vuosikokous oli järjestäjille? –Vaikka saimme yhteistyökumppaneiksemme alansa ammattilaisia ja täten kokonaisuuden muodostaminen pienine yksityiskohtineen oli helpompaa kuin toisenlaisessa tilanteessa, on kuitenkin huomioitava,

että jokainen meistä toimi vapaaehtoisena ja tämä projekti piti sisällyttää normaaliin elämään. On erittäin kunnioitettavaa, että me kaikki järjestelyihin osallistuneet henkilöt olimme valmiit irrottamaan omasta ajastamme kymmeniä ja jopa satoja tunteja sekä käyttämään asiantuntijuuttamme muiden hyväksi. Millainen voimainponnistus se oli sinulle itsellesi? –Viisi vuotta projektin kanssa, päälinjojen vetoja, yksityiskohtien hiomista, asioiden esille nostamista, tarkastamista, sopimista, taustatyötä, esilletuomista, sparrausta jne, jne. Kaikki kaatuu niskaan. Näin kokee moni projektin vetäjä. Itselläni oli onni saada työskennellä alansa ammattilaisten kanssa, jotka toimivat pyyteettömästi saavuttaaksemme yhteisen tavoitteemme, tyytyväisen vieraamme. En voi väittää, ettei tämä tapahtumakokonaisuus olisi ollut suuri voimanponnistus myös kohdallani, mutta ympärilläni

toimineet henkilöt saivat kevennettyä taakkaani erittäin paljon, josta lämmin kiitos heille. Kuinka monta talkoolaista ja kuinka monta talkootuntia kokous vaati? – Jyväskylän seudun kaikki klubit osallistuivat järjestelyihin. Leijonia, puolisoita ja Leoja osallistui n. 220 henkilöä ja tekivät varsinaisen tapahtuman aikana noin 2 800 tuntia talkootyötä. Tämän lisäksi valmistelukokouksista ja koulutuksista kertyi satoja tunteja lisää, etenkin päätoimikunnalle. Onko vuosikokous hyvä varainhankinta-aktiviteetti järjestäville klubeille? –Liiton vuosikokousohjesääntö määrittää summan, jonka vuosikokousjärjestäjä voi jakaa talkoolaisille. Varainhankintamme sekä hinnoittelumme onnistui erinomaisesti, joten pystyimme jakamaan ko. summan kokonaisuudessaan klubeille

sekä palauttamaan vielä osan liitollekin. Klubeille jaettavat summat muodostuivat klubilaisten tekemien talkootyötuntien suhteessa ja oli monille klubeille erittäinkin mieluisa summa. Mikä Jyväskylän vuosikokouksessa onnistui erityisen hyvin? –Olemme saaneet kiitosta erityisesti kokonaisuuden onnistumisesta. Tähän vaikuttivat erityisesti kokouspaikkamme sijainti sekä mahdollisuus kaikkien tapahtumien järjestämiseen saman katon alla. Toisen erityiskiitoksen ovat saaneet talkoolaisemme, jotka hymyillen, ystävällisesti ja ammattitaitoisesti olivat apuna kaikissa tilanteissa. Mitä olisi voitu tehdä toisin? –Saamiemme palautteiden, pidettyjen kritiikkipalaverien ja yhteistyökumppaneiden kanssa käymiemme palautekeskusteluiden perusteella en voi nostaa esille sellaisia kohtia, joiden perusteella toteuttaminen

”

Olemme saaneet kiitosta erityisesti kokonaisuuden onnistumisesta. Toisen erityiskiitoksen ovat saaneet talkoolaisemme, jotka hymyillen, ystävällisesti ja ammattitaitoisesti olivat apuna kaikissa tilanteissa.

Anne Niskanen ja muut LC Palokka Wilman touhukkaat lionit palvelivat vastaanotossa. tehtäisiin toisin. Tietysti suurten ihmismäärien ollessa kyseessä tulee kuitenkin väistämättä esille jokin yksittäinen asia joka on syystä tai toisesta aiheuttanut harmia jollekin, mutta nekin hoidettiin mahdollisuuksien mukaan aina kuntoon. Jäikö jokin erityinen kiitos mieleen? –Keskustelin tapahtuman aikaan monien henkilöiden kanssa saadakseni kokonaiskuvan järjestelyistämme. Näistä mieleen painui muun muassa kaksi keskustelua. Toinen oli ensimmäisessä vuosikokouksessa olevalta, kuitenkin monissa muiden järjestöjen tilaisuuksissa käyneen henkilön kanssa käyty. Hänen viestinsä oli: Nyt tiedän, millainen hyvin toteutettu tilaisuus on ja tulen jatkossakin osallistumaan näihin. Toinen keskustelu oli erittäin kokeneen vuosikokouskävijän kanssa, jossa kiitoksen ydin oli: Asetitte uudenlaisen standardin kokouksille.

Miksi lauantai-aamun marssi järjestettiin typistettynä paviljongin läheisyydessä eikä Jyväskylän ydinkeskustassa? –Marssin toteuttamisesta tavallam-

me hieman taustaa. Jouduimme muuttamaan tapahtuman aikataulutusta huomattavasti ja sijoittamaan eri osia uuteen paikkaan kokonaisuudessa. Näin marssille oli ainoa mahdollinen ja järkevä paikka tuo lauantaiaamu. Vaikka olisimme siirtäneet marssin keskustaan, niin paikalla ei olisi ollut montaakaan henkilöä tuohon aikaan, sillä tuon mahdollisen reittimme varrella ei ole kovin montaa asukasta ja ainakaan aikaisempina vuosina katsojia ei ole olleet kuin ne, jotka luontaisesti ovat olleet liikkeellä tuohon aikaan. Tilanne olisi ollut tietysti toinen, jos marssi olisi ollut mahdollista suorittaa esim lauantai päivällä. Pirjo Nyman METSO-LEIJONA 2013

MUISTELUSSA JYVÄSKYLÄN VUOSIKOKOUS

” JOPA PARAS VUOSIKOKOUS TÄHÄN ASTI” M etso-Leijona kyseli satunnaisilta Jyväskylän vuosikokousosallistujilta puolivälissä kokousta mielipiteitä järjestelyistä. LC Tampere Wivi Lönnin lionit vuodattivat kiitosta presidenttinsä Kirsti Vapalon johdolla. –Paviljonki on paikkana ihanan väljä. Salin väritys on tosi kaunis: hopeanväriset liput ja moniväriset liput. Ruoka on maistuvaa ja juomapisteitä tarpeeksi. Tamperelaiset kehuivat oheisohjelmaa. Vapalo mainitsi kuitenkin:

Yksi pihlajista matkasi Posiolle Pekka Siekkisen otteessa.

– En pitänyt juontaja Riitta Väisäsen tyylistä perjantain iltaohjelmassa. Tarmo ja Raija Heikkilä LC Savonlinna Savonrannasta kiittelivät Jyväskylän vuosikokousta parhaaksi tähän asti. –Tilaa on paljon, ja ruoka on hy vää. Kokousäänestykset sujuivat jouhevasti, kun käytettiin apuna ilmoittautumispaikkojen väyliä. Joidenkin mielestä salin puheet eivät kuulu perille asti. Tulevan vuosikokouksen järjestäjiä Heinolasta oli ottamassa oppia.

LC Tampere Wivi Lönnin tyylikkäät leijonat olivat ihastuneita vuosikokoussalin väreihin.

Softengine Seinäjoelta Lutakon kunkuksi G-piirillä oli viime kesän Skebabändiskabassa Jyväskylän Lutakossa kaksi omaa edustajaa: jyväskyläläinen Lost Society ja Defiant Jämsästä. Lost Society kuvasi itseään ”vanhan koulun trash & heavypumpuksi”. Bändillä on nyt ikää vajaat kolme vuotta. Se sijoittui kisan kolmanneksi. Noin puoli toista vuotta sitten nykykokoonpanoonsa vakiintunut Defiant kertoi olevansa vanhan liiton hard rock –bändi. Defiant rämisteli yleisön suosikkiyhtyeeksi. Tuomaristo nosti voittoon kuitenkin seinäjokelaisen Softenginen, joka soittaa ”leijuvan peh-

METSO-LEIJONA 2013

moista, mutta väliin räiskyvän säröytyvää” vaihtoehtorockia. Rock-klubi Lutakko aivan vuosikokouspaikka Paviljongin naapurissa oli onnistunut valinta Skeba-ﬁnaalin tapahtumapaikaksi. Ryhmä kansainvälisiä lionvieraita pääsi suomalaisten oppaidensa käväisemään pikavierailulla korvatulppineen aistimassa suomalaisen nuorisomusiikin tilaa ennen perjantain iltajuhlaa. Skeba-kisan järjestelyistä vastasivat lion Johanna Arho-Forsblom LC Palokka Wilmasta sekä juonnotkin hoitanut Vili Urpilainen Leo Club Jyväskylä Lohikoskesta apureineen. Pirjo Nyman

Lost Societyn kitaristi Arttu Lesonen ja Samy Elbanna, kitara ja laulu. Bassoa hoitaa Mirko Lehtinen ja rumpuja Ossi Paananen.

”

MUISTELUSSA JYVÄSKYLÄN VUOSIKOKOUS

Lauantain lounas oli makoisa ja sujui paremmin kuin missään.

Arvioitaan kertoivat LC Heinola Kailaksen Ari Nokelainen sekä LC Heinolan Tähden Terttu Lång ja Hillevi Vainio. – Lauantain lounas oli makoisa ja sujui paremmin kuin missään. Vuosikokoustilat ovat väljät ja toimivat. Kirjoittautumisväylät piireittäin oli hyvin järjestetty. Huomauttamistakin löytyi: –Tänne tullessamme lionsopasteet puuttuivat lähes täysin. Kokouksen äänentoisto voisi olla parempi. Pirjo Nyman

Lasten Turvapäivän ohjelma Jyväskylän ydinkeskustassa huomioi koko perheen.

Marita Taavitsainen viihdytti.

Naisten Valmiusliiton Keski-Suomen alueneuvottelukunnan hernerokka maistui.

Tanssilattialla pidettiin hauskaa lauantain iltajuhlassa.

Kokoussalia kehuttiin. Iso näyttö toi etuosan tapahtumat kaikkien silmiin. Liiton varapuheenjohtajaksi valittiin äänestysten jälkeen Asko Merilä Utajärveltä. Iltajuhlassa hän oli rennolla tuulella puolisonsa Kaisun ja piirisihteeri Jorma Tuhkasen kanssa.

Deﬁantissa soittivat vas. Antti Turkkila (kitara), Ville Koskinen Vuosikokouksen kansainväliset vieraat eivät aivan päässeet Luta(basso ja taustalaulu), Juho Peltonen (rummut) sekä Jim Heikkinen kon tiheään tunnelmaan sisälle, mutta tekivät kuitenkin kohteliai(kitara ja laulu. suusvierailun korvatulppineen. METSO-LEIJONA 2013

Me teimme sen toisen kerran

Karstulan Sirkat on paras palveluklubi G-piirissä viime kautena.

Naisten silmin

Naiset katsovat asioita käytännöllisesti. Lähellämme on varmasti jokaisella apua tarvitsevia ihmisiä; vanhuksia, yksinäisiä, arjen ääreen uupuneita. LC Karstulan Sirkkaleijonat ovat jo vuosien ajan toteuttaneet pientä, mutta kaunista palvelutehtävää. Runsas ystäväpalvelun tuntimäärä kertyy lähellä ihmisten tarpeita. Palvelua on kodin askareissa auttaminen ja lähimmäiselle leivotut lämpimäiset. Palvelua on asiointikyydin tarjoaminen kuntakeskukseen ja mukava rupatteluhetki ajomatkan aikana. Pientä, mutta tärkeää voi olla postin hakeminen

ja vieminen liikuntarajoitteiselle, ja sen jälkeen yhdessä kahvittelu ja päivän kuulumisten vaihto. Joskus puhelinsoitto voi olla yksinäiselle päivän ainoa puhekontakti toiseen ihmiseen. Ei maineen vuoksi

Lionsklubien toiminta perustuu vapaaehtoistyöhön. Vain kaikkien yhteistyöllä voimme saavuttaa tärkeimmät tavoitteemme. Meillä tulee olla riittävästi nöyryyttä, intoa ja halua auttaa. Tarkoituksena ei ole saavuttaa omalle toiminnallamme mainetta ja kunniaa. Tärkeintä on se, että voimme olla lähimmäistemme apuna, kun siihen on tarvetta. Lions-järjestö ei pyri korvaamaan yhteiskunnan peruspalveluja, vaan vapaaehtoistyöllä annetaan apua kohteisiin, jotka jäävät hoitamatta julkisin varoin. Tämä apu voi olla pienille ryhmille tai yksittäisille ihmisille hyvinkin merkittävää. Kaikki Lions-toiminta tapahtuu ”Me palvelemme” -hengessä. Lc Karstula/Sirkat Päivi Honkonen-Tyni Pirkko Kangasaho Hilkka Saarenketo

Karstulan Sirkkojen tilkkupeittotalkoissa Pirkko Kangasaho ja Riitta lähdemäki.

Kiitos ilmoittajillemme! METSO-LEIJONA

Onko hän varovainen vai riskinottaja?

Paikallisesti paras jo vuodesta 1933 Millainen säästäjä sinä olet?

Me Nordeassa kuuntelemme ajatuksiasi ennen kuin neuvomme sinua. Varaa aika tapaamiseen osoitteessa nordea.fi/sisu tai soita 0200 3000 (pvm/mpm) 24h/vrk. Tehdään yhdessä Sinun suunnitelmasi säästämiseen.

Teemme sen mahdolliseksi

METSO-LEIJONA 2013

Nordea Pankki Suomi Oyj

”Luokaa ilmapiiri toisistanne välittämisen, molemminpuolisen kunnioituksen ja perheenjäsenen kaltaisen kohtelun ympärille. Tavallisesta voi tehdä ennenkuulumatonta ottamalla vastaan palveluhaasteen ja vaikuttamalla muiden elämään. Ja aikaa tulisi viettää enemmän palvellen kuin kokoustaen. Laittakaamme yhdessä paino takaisin sanalle – me.” ”Me palvelemme”, kehotti Wing -Kun Tam, kauden 2011–2012 kansanvälinen presidentti.

Valtakunnallinen vammaislaskettelupäivä Hankasalmella

o perinteeksi muodostunutta vammaislaskettelupäivää on vietetty Hankasalmen Häkärinteillä 17 vuoden ajan. LC Hankasalmen leidit ja veljet. ovat avustaneet päivän käytännön toteuttamisessa.

LEIJONAT PALVELEVAT

Yli tuhat osallistujaa

Yli tuhannen paikallaolijan huoltaminen vaatii suunnittelua ja tekeviä käsiä. Ohjelmassa on ollut laskettelua, pulkkailua, moottorikelkka- ja hevosrekiajelua, musiikkia, ruokailua sekä iloista yhdessäoloa. Tunnelmaa on ollut kohottamassa muun muassa Arja Koriseva. Tilaisuus on aktiviteettien ja ohjelmiston osalta ollut täysin maksuton. Osallistujat avustajineen ovat pitäneet tapahtumaa talven kohokohtana, johon tullaan ympäri Suomen yhä uudestaan ja uudestaan. Henry Aarnio LC Hankasalmi

”

Talven kohokohta, johon tullaan ympäri Suomen yhä uudestaan ja uudestaan

Luhangan Osuuspankki

Maanrakennus Ari Helminen Oy

Paikallinen palveleva pankki! p. 010 254 3001

Luhanka, Mämminiementie 72 p. 0400 648 231, 0400 613 716

TAKSI Rami Ahola Grand Express Oy Erikoiskuljetukset Luhanka/Tammijärvi Rami Ahola Tammijärvi p.0400 320 300 p. 0400 640016

Autohuolto V. Santala Ky

Päivittäistavarakauppa, Ravintola UPPOTUKKI polttoainemyynti, asiamiesposti, p. 040 865 3117

Puristamme omenoita

LUHANGAN KUNTA

27.8.-2.10.2013

www.luhanka

Ajanvaraus: p. 045 2073340

(laita talteen).

TÄL KU LÄ PO NG

tarjoaa ILMAISEN 2 viikon tutustumisen Kuntokeskuksen palveluihin paikkakunnan lionsklubilaisille. Sisältää: kuntosalit, joihin opastus, ohjatut tunnit ja infrasaunan.

M-MARKET Luhanka, Rantatie 1

OMENOISTA TUOREMEHUA

Yliahontie 4, 42700 Keuruu 0400-642639, autohuolto.santala@pp.inet.fi

Ääneseudun KUNTOKESKUS

Vammaislaskettelupäivänä saa kyytiä moottorikelkalla ja perinteiseen tapaan hevosreellä.

ILL

Lisätietoja kotisivultamme syksyllä: http://www.lions.ﬁ/ district107-g/JklJyvasseutu/ ajankohtaista.html LC Jyväskylä/ Jyvässeudun aktiviteetti METSO-LEIJONA 2013

KOULUTUS ANTAA TOIVON PAREMMASTA Kummilapset Sri Lankasta ovat lion Hannele Törmän mielessä Suomen pakkasissakin. Suhteet tiivistyvät lähes vuosittaisissa tapaamisissa.

Sanduni (vas.) Sachini, Chamika, Rajithi ja Sameera ovat kaikki saaneet koulutustaan tukevat kummit Suomen Lions-liiton sekä osittain Hannele ja Kimmo Törmän välittäminä. Heidän oma kummityttönsä on Chamika. Kuvat: Kimmo Törmä.

iidakon laidassa Sri Lankan Beliattassa nökötti pieni, kolmen ”huoneen” savimaja ruohokatolla ja maalattialla. Ei ovia, ei ikkunoita estämässä hyönteisten ja käärmeiden sisäänpääsyä. Ruoka valmistettiin kolmen kiven päällä. Ruokaa ei toisaalta näkynyt missään, koko talossa oli puolenkymmentä astiaa. Pihtiputaalta Sri Lankaan matkanneet lion Hannele Törmä ja hänen puolisonsa Kimmo olivat järkyttyneitä kaiken kattavasta köyhyydestä. Sandunin perhe

LC Pihtipudas Emmit oli päättänyt Hannelen presidenttikaudella vuonna 2006 ottaa kummilapsen Sri Lankasta. Lapsi oli majassa asuva 10-vuotias Sanduni-tyttö. Perheeseen kuuluivat lisäksi Sandunin kaksoissisko Sachini, vauvaveli Malik, äiti, isä sekä tämän

METSO-LEIJONA 2013

vanhemmat. Perheen niukka elanto tuli isän satunnaisista tuloista maatyöläisenä. Perheen olot kohenivat huomattavasti jo ensivierailulla. Lapset saivat pikkulahjoja, äiti sikäläisittäin suuren summan, ainakin perheen vuositulojen verran Emmeiltä kerättyä rahaa lasten hyvinvoinnin varmistamiseen. Kiitos nosti palan kurkkuun

Niin tytöt kuin äitikin heittäytyivät puhtaissa vaatteissaan polvilleen pölyiseen maahan kiittämään. Kaksostytöt kipaisevat viidakosta raaán mangon tarjoiluksi, koska muuta ei ollut ja vieraanvaraisuus on maan tapa. Hyväntekijöiden olo on tukala. Paluumatkalla Törmät pysähtyivät ensimmäisen kaupan kohdalle, ostivat kolme teräskattilaa ja palasivat viemään ne äidille.

Hannele Törmä ja hänen jalasjärveläisen ystävättärensä kummilapsi Indira vuonna 2009. Pikkutyttö asuu Tangalassa. Perhe on todella köyhä, koska isä kuoli suuressa tsunamissa. Indiran pikkusiskolle löydettiin kummi Pihtiputaalta.

Neljän vuoden kuluttua

Seuraava vierailu neljän vuoden kuluttua oli erilainen. Perhe on päässyt muuttamaan neljän huoneen ja keittiön puutaloon, jossa on ovet, ikkunat ja betonilattia. – Talossa oli jopa sähköt. Lapset olivat selvästi onnellisempia. Yhdessä huoneessa oli sänky ja patjat, ilmeisesti perheen yhteinen nukkumapaikka sekä puolenkymmentä säkkiä riisiä. Isovanhemmat olivat kuolleet, kertoo Hannele. Sandunin koulutus oli varmistettu 10 euron kuukausirahalla, kaksossiskolle oli löytynyt myös kummi. Tuohon aikaan 10 euron summa vastasi maatyöläisen kuukausituloja. Koulunkäynti on Sri Lankassa ilmaista, samoin osa koulumatkoista. Koululaisen on kuitenkin itse kustannettava pakollinen koulupuku ja –kengät sekä kaikki koulukirjat ja tarvikkeet kynistä lähtien. Ilman kummien tukea Sanduni siskoineen ei varmasti aloittaisi lukiota tänä vuonna niin kuin heillä nyt on mahdollisuus tehdä. Kummilapsien joukko

Sri Lankassa on kaikkiaan 12 lasta, joille Törmien tuttaviin kuuluvat yksityishenkilöt tai tahot ovat lupautuneet lionskummeiksi. Heillä on kaksi henkilökohtaista kummilasta, Emmien lisäksi myös LC Pihtipudas ja Pihtiputaan rotaryklubi ovat ryhtuneet kummeiksi. Heidän yrityksessään Nelostien varren Takkatuvassa on valokuvanäyttely Sri Lankan lapsista. -Omia kummilapsiani aion tukea aina korkeakouluopintoihin asti, jos heidän lahjakkuutensa ja opiskeluhalunsa riittävät sinne asti, sanoo Hannele Kaikki kummit eivät luo kummilapsiin niin läheisiä suhteita kuin Törmät ja arviolta sata muuta lionia, jotka käyvät tapaamassa lapsia näiden kotimaassa. Monelle riittää se, että maksettu avustus menee varmasti perille ja käytetään lapsen hyväksi. Lions-liitto varmistaa tämän tiiviillä yhteistyöllä Sri Lankan lionsklubien kanssa ja jokavuotisilla tarkastuksilla. Uusia lapsia kymmenittäin on odottamassa pääsyä kummilapsiohjelmaan. 26 vuoden aikana yli 2000 lasta on saanut suomalaisen kummin. Jälleen matkalle

Hannele matkusti taas tammikuussa kolmeksi viikoksi Sri Lankaan, tällä kertaa ystävättärensä kanssa. –Käyn tapaamassa lapsia sikäläisten lionsklubien järjestämissä lastenjuhlissa ja heidän kodeissaan. Vien lapset ostoksille kauppaan, jossa he saavat 20 eurolla ostaa mitä tarvitsevat, vaatteita tai koulutarvikkeita. Olen kerännyt muilta kummeilta rahaa tätä varten, kertoo Hannele.

Sri Lankan leijonat järjestävät alkutalvesta useita lastenjuhlia, joissa Suomesta tulevat lionit voivat tavata kummilapsiaan ja näiden huoltajia. Matkatavaroissa on myös kasoittain pieniä pehmoeläimiä jaettavaksi köyhille lapsille ja kerjäläisäitien vauvoille. Hannele muistuttaa, että kummilapsien tapaamisen ohella hän myös viettää ihan tavallista lomaa Sri Lankassa. Hän on ystävystynyt monien suomalaisten kummileijonien kanssa ja myös paikallisia tuttavia on tullut. –Jottei tulisi jeesusmainen olo, niin korostan, että lomallehan sinne lähdetään. Kolmen viikon lomasta uhraan 3¬¬-5 päivää kaikkiaan 12 kummilapsen tapaamiseen. Tutustumme maahan, syömme hyvin, nautimme Lion-olutta, shoppailemme ja kävelemme Intian valtameren rannalla. Millainen matkakohde?

Sri Lanka on kaikkineen mielenkiintoinen ja edullinenkin matkakohde suomalaiselle. Noin Oulun läänin kokoinen saari sijaitsee Intian valtameressä. Siellä on loistavia hiekkarantoja ja useita kansallispuistoja. Olot ovat olleet epävakaat, mutta varsinainen sotatila päättyi neljä vuotta sitten. Turismi on elpynyt esimerkiksi Hikkaduwassa, joka on suomalainen ryhmämatkakohde. Demokratia ei toimi länsimaisella tavalla, korruptio kukoistaa ja inﬂaatio on korkea. Kummilapsiperheiden elämä ei siis ole helppoa. He asuvat kuitenkin saaren eteläosassa, jossa on ollut rauha 2000-luvulla. Pirjo Nyman Lähde: Suomen Lions-liitto

LYHYESTI Suomen Lions-liiton kummilapsiohjelma - Vuonna 1986 alkanut ohjelma on suomalaisten kummien ja Sri Lankan lionien yhteistyötä. - Kummit ovat lionsklubeja, yksittäisiä leijonia ja heidän puolisoitaan, mutta myös lionsjärjestön ulkopuolisia perheitä, esimerkiksi työporukoita. - Kummilapseksi hyväksytään 5-12-vuotias lapsi, jonka koulumenestys on lupaava. Usein lapset ovat puoliorpoja ja köyhistä oloista. - Peruskoululaisille maksetaan kuukausittain 10 euroa vastaava summa. Lukiolaisen tuki on 15 euroa ja yliopistossa opiskelevan 20 euroa kuukaudessa. Lisäksi peritään kulukorvaus 10 euroa vuodessa. - Rahalla hankitaan pakollinen koulupuku, koulutarvikkeita, kunnon ruokaa ja tarvittaessa terveydenhuoltoa. - Lions-liiton aktiivit käyvät vuosittain Sri Lankassa tarkistamassa kummilapsitilit. Lasten valokuvat ja vuosiraportit sekä tilikuitit toimitetaan Suomeen kummeille.

- Kummit voivat mielellään eri tavoin pitää yhteyttä kummilapsiinsa. - Yhteyshenkilöitä Lionsliitossa: Ossi Vuorinen, ossi.vuorinen@lions.fi Eero Arvo eero. arvo@lions.fi Leena Marvola-Sine leena.marvola-sine@lions.fi Pirjo Puoskari pirjo.puoskari@lions.fi - Lisätietoja: www.lions.fi METSO-LEIJONA 2013

LC Jyväskylä Cygnaeuksen kevätretket Tänä vuonna suuntana on Istanbul Turkissa.

LEIJONAT MATKALLA

Yhteisillä kokemuksilla on parhaimmillaan positiivinen vaikutus ryhmän yhteishenkeen. Tämä on ollut ajatuksena, kun LC Jyväskylä Cygnaeus alkoi jo vuonna 1994 järjestää huhti- toukokuussa kevätretkiä. Eurooppaa ristiin rastiin

Matkat suuntautuivat alkuvaiheessa maamme lähialueille, mutta viime vuosina pidempiäkin matkoja on tehty. Matkakohteina ovat olleet Viro (Tartto), Ahvenanmaa, Viro (Saarenmaa), Venäjä (Pietari), Latvia (Riika), Nurmes (Bomba), Viro (kartanokierros), Liettua (Vilna), Saksa (Trier) + Luxenburg, Irlanti (Dublin), Italia (Milano), Venäjä (Petroskoi), Puola (Krakova) Saksa (Berliini) ja Tsekki (Praha). Yhdssä ja itsenäisesti

Retket ovat sisältäneet yhteisiä tutustumiskohteita, mutta myös ohjelmoimatonta vapaa-aikaa, jolloin jokainen on voinut tutustua haluamiinsa kohteisiin. Olemme tutustuneet nähtävyyksiin, käyneet kiertoajeluilla ja laivaristeilyillä ja nauttineet hyvätasoisista konserteista. Retkiä on leimannut erittäin hyvä ja leppoisa yhteishenki ja tietynlainen täsmällisyys eli kun jotain on yhdessä sovittu, niin siihen on voinut luottaa – ketään ei ole tarvinnut odotella missään. Klubin puolesta matkojen järjestelyistä on viime vuosina matkatoimiston ohella vastannut lion Pekka Einovaara, joka on suunnitellut erinomaiset ohjelmat ja toiminut matkanjohtajana kokeneen matkamiehen rutiinilla. Matkoille on osallistunut noin 30 henkilöä ja useimmiten matkalla on ollut mukana myös tuttavaperheitä. Matkailuinnosta kertoo jo sekin, että ensimmäiset ideat seuraavasta matkakohteesta heitetään yleensä jo edellisen reissun paluumatkalla. Ensi kevään matkakohteeksi on valittu Istanbul. Odotamme taas innokkaasti uusia mielenkiintoisia kokemuksia ja leppoisaa yhdessäoloa. Heikki Paanila

METSO-LEIJONA 2013

Jokiristeilyllä Berliinissä. Taustalla osa Berliinin muuria.

”

Retkiä on leimannut erittäin hyvä ja leppoisa yhteishenki ja tietynlainen täsmällisyys ketään ei ole tarvinnut odotella missään.

Kevätretken päätösruokailu Berliinissä vuonna 2011.

Prahan matkalaisia vuodelta 2012 jokiristeilyn lähtöpaikalla.

Leo Europa Forum – mikä, missä, milloin

eo Europa Forum on lionien kansainvälisen nuorisojärjestön, leojen, eurooppalainen kongressi, joka järjestetään vuosittain. Elokuussa, 10.–17.8.. LEF järjestetään Suomessa, yhdeksän vuoden tauon jälkeen. Tarkempi tapahtumapaikka on Himos Jämsässä. Tapahtuma on viikon mittainen ja osallistujiksi odotetaan jopa 400 leo-nuorta Euroopasta ja PohjoisAfrikasta. Ennen varsinaista foorumiviikkoa, 25.–27.1., järjestettiin viikonlopun mittainen Leo Europa Pre Forum, jonka osallistujamäärä tulee olemaan noin 100 henkilöä. Valmistelevan viikonlopun aikana osallistujamaiden edustajille esiteltiin tapahtumapaikat ja LEF:in ohjelmaa. TAPAHTUMAN teema on kestävä kehitys, joka tulee näkymään sekä ohjelman sisällössä että tapahtuman toteutukseen liittyvissä valinnoissa. Yksi LEF-viikon huippukohdista on esteettömyyteen liittyvä aktiviteetti. Tapahtuman valmisteluissakin noudatetaan kestävän kehityksen periaatteita, mm. suosimalla kokousviikonloppuina kimppakyytejä tai joukkoliikennettä. LEF:ia järjestävät leot ovat organisoituneet järjestelytoimikunnaksi ja orgateamiksi. Järjestelytoimikunta toimii hallituksen tapaan ja jokaisella sen jäsenellä on oma vastuualueensa ja toimialatiiminsä. Tällä hetkellä järjestelytoimikunta koostuu leoista eri puolilta Suomea, Helsingistä aina Ouluun asti. Järjestelytoimikunnan lisäksi valmisteluita tehdään toimikunnissa, jotka paneutuvat tarkemmin

mm. varainhankintaan, markkinointiin, ohjelmaan ja logistiikkaan. MILLAISIA mahdollisuuksia on tukea LEF 2013 -tapahtumaa? LEFjärjestäjät ovat saaneet jo paljon tukea lionsklubeilta sekä yrityskontaktien että osallistujille jaettavien villasukkalahjoitusten muodossa. Suurkiitos niistä jo tässä vaiheessa! Tulemme myös mielellämme kertomaan tapahtumasta ja järjestelyistä esimerkiksi klubi-iltaanne. LEF:ia varten kerätään edelleen rahalahjoituksia, jotka ovat tapahtumalle erittäin tärkeä tukimuoto. Lionsklubit voivat tukea leojen järjestämää tapahtumaa aktiviteettitililtään. Lahjoituksia otamme vastaan tilille: FI8589008710457067 (Leo Europa Forum 2013). JOS SINULLA tai klubillasi on ideoita tapahtuman tukemiseksi tai haluaisitte osallistua esimerkiksi talkoisiin yhtenä päivänä itse tapahtumassa, ottakaa yhteyttä järjestelytoimikuntaan! Meidät tavoittaa parhaiten sähköpostilla: lef2013@gmail.com. Muistattehan vierailla myös nettisivuillamme osoitteessa www.lef2013.org! Innokkain yhteistyöterveisin, Vili Urpilainen LEF 2013 Presidentti Leo Club Jyväskylä/Lohikoski Leo Europa Forum 2013

Viime kesäkuussa Suomen Lions-liiton vuosikokouksessa Jyväskylässä Suomen leot marssivat iloisesti oman lippunsa kanssa. Kuva: Pirjo Nyman

Kädentaitoinen LC Mänttä Esteri LC Mänttä Esteri kutoi viime keväänä käsityökeskuksen järjestämässä tapahtumassa maton, johon jokainen jäsen kutoi oman raitansa. –Myimme maton keväällä 15-juhlassamme huutokaupalla. Mattomme oli myös esillä Mänttä-Vilppulan käsityökeskuksen tapahtumassa. Tällä kaudelle menemme askartelemaan yhdessä helmiä, kertoo Anne Sahi. Näin Esteri kuvailee mattoaan: ”Voimakas lila kuvaa sitä, että olemme tärkeä osa suurta auttamisorganisaatiota, jonka väri on lila. Meitä Estereitä on 16, kuten on raitoja matossa. Leveiden raitojen välissä olevat 15 kultaista raitaa kuvaavat niitä kultaisia vuosia,

jotka yhdistyksemme on Mäntässä toiminut. Matossa on iloisia ja harmaita sävyjä. Ilo kuvaa tapaamistemme ja kuukausi-iltojemme tunnelmaa. Olemme kiitollisia siitä, että voimme edistää ja tukea apua tarvitsevia ennen kaikkea omalla paikkakunnallamme, mutta myös maailmanlaajuisesti. Harmaat raidat kuvaavat sitä, että auttaminenkin on välillä raavasta työtä. Ne kuvaavat myös surua, jonka olemme yhdessä jakaneet jäseniämme kohdanneissa raskaissa elämäntilanteissa. Kultaisten raitojen lomassa tarkka katsoja voi erottaa pisaroita, Esterin sadepisaroita. Toivomme olevamme yhtä ravitsevia kuin maahan putoavat sadepisarat.

LC Mänttä Esteri kutoi 15-vuotisen toimintansa kunniaksi maton, joka huutokaupattiin. METSO-LEIJONA 2013

LIONSKLUBIN PYÖREÄT VUODET

LC Luhangan perustajajäsen Väinö Koskenniemi, joka oli vapunpäivän säätilaveikkauksen alkuunpanija yhdessä Junno Halmekosken kanssa tutustumassa säätila-arvaukseen.

Edelleen vireä LC Luhanka 40 v

mme tienneet 40 vuotta siten, miten LC Korpilahden veljet Erkki Merisalo ja Heimo Uusitalo toivat meille tehtävän, johon olemme yksituumaisesti tarttuneet kiinni ja toteuttaneet kaikessa toiminnassamme lionsperiaatteita. Ensimmäisenä kokoonnuimme Luhangan Lomakeitaalle tunnustelemaan 14 hengen ryhmänä kummien johdolla klubin perustamista Luhankaan. Keskustelun perusteella päätimme yhdessä lähteä toteuttamaan haavetta. Tavoitteena 30 perustajajäsenentä eri alojen edustajista koostuvasta joukosta. Kutsuimme heidät kokoukseen, joka pidettiin Luhangan Lomakeitaalla 2.11.1971. Avuksi tulivat vielä opastusta antamaan lionsveljet Mauri Säntti

LC Jämsän Jokilaaksosta ja Kauko Koljonen LC Jämsänseudusta. Perustajajäseniä tuli Luhangan lisäksi Joutsasta, Leivonmäeltä ja Korpilahdelta.

Vielä kuusi perustajajäsentä

40-vuotisen historiastamme aikana jäsenmäärämme on pystytty pitämään koko ajan 28–30 lionin vahvuisena. Perustajajäsenistämme on vielä kuusi veljeä mukana toiminnassamme. Töiden tai muiden syiden tähden on poistunut yhdeksän veljeä ja täältä puolehen ylhäisen maan 15 veljeä. Emme tienneet 40 vuotta sitten, mitä tulevaisuus tuo tullessaan, mutta uskoimme vakaasti leijonahenkeen ja toimintaan seutukunnallamme. Kaikki toiminassam-

LC Luhangan viirit ovat tallessa omassa vitriinissään Marja- ja matkailutila Salviassa Tammijärvellä. Vas. piirikuvernöörikaudellaan PDG Rauno Ahola, silloinen presidentti Tapio Vainiomäki ja DG Pentti Äijö.

METSO-LEIJONA 2013

me mukana olleet veljet ja ladyt ovat olleet avustamassa työtä, jota teemme seutukuntamme nuorison, vanhusten, sotainvalidien, sotaveteraanien ja vähempiosaisten lähimäisten auttamiseksi. Olemme kantaneet Suomen, klubimme ja veteraanien lippuja useissa tilaisuuksissa. Kunnioitamme läsnäolollamme Itsenäisyysveteraani- ja kaatuneitten muistopäivän viettoa. Olemme monessa mukana tuomassa tukea lähimmäisillemme ja saavuttaneet vankan aseman Lions-periaatteiden mukaisessa avustustyössä paikallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Työ, jota teemme, on pyyteetöntä; palkaksi saamme hyvän mielen. Presidenttejä klubissamme on ollut 40, lohkon puheenjohtajia

Ihan joka klubista ei löydy tätä: LC Luhangalla on oma hanuriduo, lion Pentti Könnö ladynsa kanssa.

seitsemän, alueen puheenjohtajia kaksi, piirisihteeri-rahastonhoitajia yksi ja piirikuvernööri yksi. Klubissamme on Melvin Jones kunniakirjalla palkittu kolme veljeä ja Liosritari Aarne Ritari Killanjäsenyydellä kaksi veljeä. Toimintamme aikana olemme kokoontuneet kuukausikokouksiin Luhangan Lomakeitaalla, Myllykahviossa, Joutsenlammella, Etapissa, Ruohtulassa ja Salviassa. 40-vuotisjuhlaa vietimme Tammijärvellä Marja- ja matkailutila Salvian viihtyisissä tiloissa 17.3.2012 suurella joukolla.Toivomme kaikki toimintarikasta tulevaisuutta leijonahengessä! Rauno Ahola PDG, LC Luhanka perustajajäsen

40-vuotias LC Luhanka on järjestänyt myös Luhanka-soututapahtumia muutamana kesänä.

G-piiri onnittelee

Vuonna 2013 merkkivuodet täyttyvät seuraavilta piirin klubeilta: 50 v: LC Jämsänseutu, LC Korpilahti, LC Joutsa, LC Uurainen 40 v: LC Saarijärvi/Palvasalmi 30 v: LC Karstula/Riutta 25 v: LC Jyväskylä/Kuokkala, LC Keuruu/Karhunsoutaja, LC Jämsä/Himos 20 v: LC Jyväskylä/Aino 10 v: LC Palokka/Wilma, LC Pihtipudas/Emmit Lähde: Lions-vuosikirja

LC Laukaa, yli 50 vuotta lionstyötä

Joulupakettiitalkoissa LC Laukaasta Eino Pulkkanen, Vesa Kauppinen ja Kari Laine. Diakoniatyönedustaja Ari Muurikainen. Kuva: Laukaa -Konnevesi-lehti

ionsclub Laukaa jatkaa pitkiä perinteitään osallistumalla muun muassa monipuolisiin talkootöihin ja avustustoimintaan. Samuli Edelmanin konsertti oli Laukaan kirkossa 4.11.2012. Kuulijoina oli yli 850 kirkkomusiikin ystävää ja kirkon kaikki varapaikatkin oli otettava käyttöön. Runsas osallistujajoukko kuvaa mainiosti myös ajan henkeä ja kirkon roolia turvallisena osana ihmisen arkea. Tapahtuma onnistui Laukaan seurakunnan, sanomalehti Keskisuomalaisen, St1:n ja LC Laukaan mutkattoman yhteistyön turvin. Joulupaketteja tuplamäärä

Onnistunut konsertti ja erityisesti siihen osallistuvat kuulijat loivat mahdollisuuden kaksinkertaistaa edellisen vuoden joulupakettien määrän. Paketit kohdennettiin seurakunnan diakoniatoiminnan kautta 49 kodin jouluun. LC Laukaan konkreettista toimintaa on muutamien laukaalais-

”

Tavoitteenani on saada elämään mielekästä sisältöä talkootöihin osallistumalla.

Ensio Arponen

Anja Kaurasta tapaamassa kokenut talkoolainen Hannu Koskinen ja uutta lionsvoimaa edustava Ensio Arponen. ten pihapiirin lumitöihin osallistuminen. Osin talkootyön turvin voidaan ikääntymisestä huolimatta asua kodeissa. Uusia jäseniä

Jäsenhankinta takaa myös toiminnan jatkuvuutta, ja klubiin onkin saatu kaksi uutta jäsentä noin vuoden aikana. Kummina molemmille on uuttera ja kokenut klubimesta-

rimme Eino Pulkkanen. – Syksyllä 2012 Pulkkasen Eikka kysyi mielipidettäni lionseista, ja olisinko kiinnostunut tämän tapaisesta toiminnasta. Tästä se alkoi, ja muutaman päivän mietinnän jälkeen keskustelimme asiasta tarkemmin. Tavoitteenani on saada elämääni mielekästä sisältöä talkootöihin osallistumalla; konserttitalkoissa olinkin sitten liikennemiehenä jo ennen ensimmäistä kokoustani, kertoo uusin jäsen Ensio Arponen. – Samalla uskon saavani uusia ystäviä leijonaveljistä. Eläkepäivät mahdollistavat tällaisen toiminnan erinomaisesti. Olen myös itsekäs, kun ajattelen saavani tästä toiminnasta paljon hyvää itselleni, ainakin päiviin sisältöä ja hyvää mieltä saadessani olla hyödyksi ja pystyessäni auttamaan apua tarvitsevia pieneltä osaltani. Arposen mielestä tärkeää on myös tunne kuulua tähän yhteisöön, jolla on arvokkaat perinteet ja tavoitteet. Kari Laine lion v. 2011 METSO-LEIJONA 2013

Ratkaisu lähestyy Suomen lionien unelma elää! Me suomalaiset olemme käyneet kampanjaa 2. varapresidentin tehtävän saamiseksi jo kuusi vuotta. Suomalainen lionstoiminta on maailmanluokassa mittavaa. Reilun viiden miljoonan suomalaisen joukossa on yli 25 000 jäsentä, jotka haluavat palvella lionina. Niinpä meillä on oikeus odottaa, että me voimme asettaa edustajamme johtamaan kansainvälistä Lions -järjestöä presidenttinä. Kuuden vuoden kampanjan ajanjakso on ollut vaiherikas. Olemme rakentaneet kampanjan tueksi koko maan kattavan organisaation. Suomen lionit ovat antaneet kannatustodistuksen Lions-liiton vuosikokouksessa. Olemme järjestäneet onnistuneen tukimaksukeräyksen ja kiertäneet puhumassa Suomen hankkeesta eri puolilla Suomea ja maailmaa. Kampanjan aikana on Eurooppa saanut tehtävän kerran. Saksalainen Eberghard Wirfs oli presidenttinä 2009–2010. Kesällä 2013 lienee valintavuorossa yli 100 000 lionin Japani. Vuoroja tulee kaikille vaalipiireille, USA:n kiintiön ollessa puolet. Onko Euroopan vuoro saada kansainvälinen presidentti kesällä 2014 tai 2015? Tämä ratkennee vuoden kuluessa. Kun Euroopan vuoro tulee, on Suomen asema suurimpana, vielä järjestön johtotehtävää vailla olevana Euroopan maana vahva. Enemmistö Euroopan lioneista on ilmaissut tukensa meille. Päätöksenteko on kuitenkin arvaamatonta, sillä Euroopassa on useita ehdokkaita. Olemme nähneet kampanjamme kansallisena projektina, jota suomalaiset leijonat ovat suurenmoisesti tukeneet. Ehdokkaamme Suomalaiset ovat asettaneet ehdokkaakseen PID Harri Ala-Kuljun. Hänen lionsmeriittinsä niin kotimaassa, Pohjoismaissa, Euroopassa kuin kansainvälisellä tasollakin täyttävät selkeästi tehtävän vaatimukset. Harri on esiintynyt kaikilla merkittävimmillä kansainvälisillä forumeilla ja hän on tavannut Lions-järjestön korkeimman johdon useita kertoja, joten hänet tunnetaan jo nyt kaikkialla. Suomi on suuri lionsmaa. Olemme perustaneet kampanjamme Suomen leijonien voimaan ja aikaansaannoksiin. Tahtoamme tukee Euroopan valintahistoria. 62-vuotisesta historiastamme huolimatta olemme ylivoimaisesti suurin Euroopan maa, jolla vielä ei ole ollut

METSO-LEIJONA 2013

Suomen lippu liehuu, kun se vuorollaan tuodaan kansainvälisen kokouksen kokoussaliin. Kuva: H. Hemmila. Harri ja Sirkku Ala-Kulju valmistautumassa Busanissa paraatiin kymmenientuhansien lionsystävien kanssa. Kuva: Tuomo Holopainen.

EUROOPAN SUURIMMAT LIONSMAAT Maa Saksa Italia Ranska Suomi Iso-Britannia Ruotsi Hollanti Norja

Jäseniä 50 484 45 749 28 091 25 196 16 511 12 109 11 769 11 737

Presidenttejä 1 1 2 0 1 2 0 0

järjestön korkeimman johtajan tehtävää. Mallikelpoisia leijonia Suomalaiset ovat mallikelpoisia leijonia. Olemme yli 60 vuoden ajan hyödyttäneet kotimaatamme palvelemalla omilla kotipaikkakunnillamme. Sen lisäksi Punainen Sulka -kampanjamme ovat koonneet kymmeniä miljoonia euroja oman yhteiskuntamme apua tarvitsevien hyväksi. Olemme olleet voimalla mukana kaikissa kansainvälisen järjestömme hankkeissa, kuten esimerkiksi maailmanlaajuisen Campaign SightFirst -kampanjoissa, Quest -ohjelmassa, katastroﬁavussa tai vaikka puiden istutuksessa.

lä kansainvälisessä vuosikokouksessa Hampurissa. Jäsenmäärän kehitys Suomessa tulisi saada kääntymään positiiviseksi. Tiedämme, että suhteellisesti jäsenlasku on monessa muussa maassa paljon suurempaa, mutta kilpailtaessa järjestön johtajan tehtävästä prosenttilaskua ei harjoiteta. Lions-liitto on asettanut tavoitteekseen viime kausien jäsenmäärän laskun korjaamisen. Hampuriin

Olemme myös hyviä lahjoittajia LCIF:lle. Yksi merkittävä viime vuosien kansainvälinen saavutuksemme on Sri Lankan silmäsairaalahanke. Mitä vielä tehtävissä? Kampanjan talous on kunnossa. Edellisen kauden aikana suoritettu vapaaehtoinen varainkeräys onnistui niin hyvin, että kampanja voidaan talouden puolesta hoitaa loppuun ilman uutta varainkeräystä. Mitä Suomen leijonat voivat vielä tehdä? Suomalaiset ovat nyt tilanteessa, jossa kaikki tosiasiat puhuvat puolestamme. Paras keino varmistaa Harrin valinta on toimia edelleen mallioppilaana, parantaa jäsentilannetta ja olla vahvasti esil-

Kansainvälinen vuosikokous 5. –9.7.2013 Hampurissa on nyt lähempänä kuin koskaan, ja siksi meitä suomalaisia tulisi olla ennätysmäärä mukana. Tavoitteenamme on esiintyä näkyvästi yhdessä suomalaisina sinivalkoisin lipuin. Kansainvälinen vuosikokous on niin voimakas kokemus, että jokaisen lionin soisi sen ainakin kerran elämässään kokevan. Yhdessä me suomalaiset lionit saamme kokea jotain sellaista, josta on paljon kerrottavaa ystävillemme kotimaassa. Mitä suuremmalla delegaatiolla lähdemme tuleviin vuosikokouksiin, sitä paremmin olemme esillä ja myös tavoitteitamme otetaan huomioon. Tuomo Holopainen Suomi johtoon -viestintä työryhmän puheenjohtaja

Herbert Ylinitzelin tonttikysymykseen löytymässä ratkaisu Herbert Ylinitzelin tonttikysymykseen on vihdoin löytymässä ratkaisu. Etelä-Sveitsissä asuvan harmaakarvaisen herran elämä hankaloitui, kun sikäläinen sinkkisankotehdas päästi jätevesiään luontoon. Nyt ratkaisu näyttää löytyvän Karstulan Pääjärvenmäen Kirkkovuorelta. Sikäli onnellista, että samalla voitaisiin poistaa myös Bratskissa Uralin takana asuvien Igorin ja Tatjan asunto-ongelma. Uruguayn sademetsissä asustellut Banjo Potnia haluaisi myös helpotusta elämäänsä. Noin 10 000 vuotta siten pohjoinen jääkausi tuhosi alueen elollisen luonnon pitemmäksi aikaa. Useat kasvi- ja eläinlajit kuolivat sukupuuttoon. Alueellamme aikoinaan vaikuttaneet möröt onnistuivat kuitenkin aikojen saatossa kasvattamaan itselleen tuuhean karvapeitteen. Karvapeite ei auttanut, kun jää työnsi möröt yhä etelämmäksi, armaat kotikonnut jäivät taakse. Populaatio hajaantui ympäri maailmaa ja koko pohjoinen mörkökulttuuri menetettiin. –Lähitulevaisuudessa näemme eri mörköheimojen ympäri maailmaa palaavan juurilleen Kirkkovuoren Mörkömaahan, uskovat Kirkkovuorelta tavoitetut asiantuntijat Tuomas Nieminen ja Juhani Lehtonen.

LEIJONAHANKE

Kirkkovuorella käy vuosittain tuhansia matkailijoita 25-30 maasta.

Mörkömaa täydentää Kirkkovuorta

Kirkkovuoren luontomatkailualue kiinnostaa niin suomalaisia kuin ulkomaalaisia. Vieraskirja kertoo, että vuosittain Kirkkovuorella on edustettuna 25–30 kansallisuutta. Kävijöitä on vuosittain noin 10000. Lions Club Karstula on suunnitellut näkötornin läheisyyteen Mörkömaan, jonka on tarkoitus olla erilainen elämys- ja hyvinvointipalvelu. Se rakentuisi täydentämään Kirkkovuoren luontomatkailualuetta. – Mörkömaassa tuhannet tarinat ja konkreettinen paikka yhdistyvät. Kirkkovuoren luontomatkailualueesta ei kehitetä huvipuistoa, vaan koskemattomaan luontoon luonnonmukainen mörkökulttuurin kehto. Tänä keväänä käynnistyvällä hankkeella halutaan kehittää seudun matkailuimagoa. Alue on Karstulan kunnan omistama ja

Juhani Lehtonen ja Tuomas Nieminen arvelevat löytäneensä kestävän sateensuojan Banjo Potnialle.

”

Näemme eri mörköheimojen ympäri maailmaa palaavan juurille Kirkkovuoren mörkömaahan. Mörkömaa on LC Karstulan hallinnoima. LC Karstula ei tee bisnestä, hanke on yleishyödyllinen. Ideanikkarit näkevät matkailun olevan elinkeinoelämän alana, jol-

la on selkevät kehittymismahdollisuudet. –Alueiden ja seutukuntien innovatiivisuudesta riippuu, missä palvelut, tuotteet ja matkailijat kohtaavat. Mörkömaa ei tarkoita valtavia rakennelmia luontoon, vaan päinvastoin luonnon vaalimista. Jos Lions Club Karstulan visio toteutuu, niin tulevaisuudessa siintää Tornimetsän Mörkömaa ja luonnonmukaiset rakennelmat. Tulevaisuuteen voisivat kuulua myös Mörkömaa-kirjasarjaa, Mörköblogia ja 3D-animaatiota ja niin edelleen. Tavoitteena on myös saavuttaa

Kenen kotiluola? Puhuvatkohan ne suomea vai lontoonkieltä? vähintään 20 paikallista yritystä kehittämään erilaisia paikallisia mörkötuotteita. – Tarkoitus on luoda Mörkömaabrändi, joka tukee alueen palveluja ja matkailua. Tavoitteena on tehdä tutuksi pohjoisen Keski-Suomen hienoa luontoa ja aitoa maaseutukulttuuria. Mörkömaa-hankkeen ensimmäinen vaihe kestää loppukesään 2014. Mörkömaan kehittämiseksi on palkattu päämörkö Niina Puistovirta hoitamaan muun muassa brändäystä ja rakentamaan yritysten verkostoa. Ilkka Salonen METSO-LEIJONA 2013

Mille leijona nauraa?

LEIJONAKASKUJA

LC Tampere/Härmälän 10-vuotisjuhlat olivat tulossa muutamia vuosikymmeniä sitten ja klubi mietti ideoita niiden juhlistamiseksi. Klubi keksi julkaista kirjan leijonahuumorista ja kerätä sisältöä Suomen lionsklubeilta. Siihen aikaan 70-luvun lopulla ei tunnettu sähköpostia, joten juttujen kerääminen edellytti valtavaa määrää postitettuja kirjeitä. Sen jälkeen odotti urakka valita kirjaan sopivat jutut. Sama kasku saatiin monelta suunnalta, joten lähettävää klubia ei merkitty kaskun perään, mutta kirjan lopussa on kaikkien kirjan tekoon osallistuneiden klubien nimet. Nimiä löytyy kaikista piireistä, lähes neljäsosa silloin toimivista klubeista on osallistunut näihin talkoisiin. Vitsejä saatiin suunnilleen tuplamäärä siihen, mitä kirjaan valittiin ja etenkin LC Helsinki/Käpylä kun-

ON SE KUMMA JUTTU, ihmetteli ravintoloitsija. Kun Lions club tulee pitämään kokoustaan kabinettiin, niin siinä otetaan paukkuja oikein tosissaan, mutta kun kirkkoneuvosto kokoontuu, niin jäsenet tilaavat vain pullakahvit. Kuitenkin ne ovat samoja ukkoja molemmilla kerroilla. VELJET TULIVAT ”retkusiiven” kokouksesta ja tullessaan pohtivat, kuinka selvitä kunnialla ladysta niin aamuvarhain. –Mennään takaperin ovesta ??? Kun vaimo herää, hän kysyy: ”Kulta, töihinkö sinä olet näin varhain menossa?” VELI ÖHMAN TULI klubikokouksen retkusiivestä aamuyöstä ja lady oli hurjana vastassa. –Mikä ihmeen lauma se siellä kokoontuu, kun kotiinkin tullaan tähän aikaan! –Kuulehan nyt, meillä klubissa on aina vallinut järjestys, kotiinkin lähdetään aakkosjärjestyksessä. KUUKAUSIKOKOUKSESSA annettiin jokaiselle komitealle mietittäväksi leijona-aiheinen kasku seuraavaan kokoukseen. Veli Antti purnasi tehtäväjaon kohtuuttomuutta, koska komiteat ovat kovin eri kokoisia. Veli Pentti kuitenkin rauhoitti. –Pienet komiteat miettivät pienen vitsin, isot komiteat ison vitsin, jolloin tehtäväjako on paikallaan. Kokous totesi ensimmäisen kaskun syntyneen. TALOUSKOMITEASSA pyydettiin kaskua, jolloin veli Juhani kaivoi povitaskuaan ja sanoi: –Täältä tulee kirjallisena. Juhani jakoi maksettavat pankkisiirrot jäsenmaksuista.

METSO-LEIJONA 2013

nostautui tarinoiden lähettämisessä. Kirjan toimituskuntaan kuuluivat Matti-Pekka Hännikäinen, ammatiltaan toimittaja sekä Olli Tasanen Art Director piirtäjänä, lisäksi Kalle Heljo, Kaarle Nieminen, Hannu Partala, Esko Salomäki, Reijo Tulonen ja Antti Nikander, jota haastattelin kirjan tekemisestä. Kirjan tuotolla kerättiin varoja aisti- ja monivammaisten lasten, erityisesti kuurojen kuntoutuksen ja omaehtoisen harrastustoiminnan tukemiseksi. Onkohan leijonatoiminta muuttunut totisemmaksi, sillä retkusiivet lienevät lähes historiaa? Sieltä näitä hersyviä kaskuja on tunnetusti kertynyt. Ohessa on pieni leijonankynnen raapaisu kirjasta. Ole hyvä ja nauti! Muistiin merkitsi Pirkko Kokkonen

ammatiltaan lääkäri ja Erkki eläinlääkäri.

VITSIEN keruukirje oli juuri luettu. Klubiveljen spontaani tokaisu: –Millä sen vitsin nyt keksii, kun on auto mukana! ERÄÄN KLUBIN jäsenenä oli kirkkoherra, joka klubikokouksessa tiedusteli veljiltä, milloin nämä olivat viimeksi käyneet kirkossa ja ilmoitti olevansa seuraavana sunnuntaina saarnavuorossa aiheenaan valhe. Jotta veljet voisivat edeltä käsin syventyä saarnan tekstiin, hän kehotti veljiä lukemaan Markuksen Evankeliumin 17:nnen luvun. Sunnuntaina kirkkoherra saarnastuoliin noustuaan tiedusteli: –Nyt pyydän kaikkia niitä, jotka ovat lukeneet Markuksen Evankeliumin 17:nnen luvun, kohottamaan kätensä. Kaikki 26 paikalla ollutta veljeä nostivat kätensä. Silloin kirkkoherra lausui: –Juuri teille, veljet, aionkin nyt puhua. Markuksen Evankeliumissa on vain 16 lukua. OK PÄIJÄT-HÄMEEN sisäpihalla automiehet purkivat säkkikuormaa. Työn lomassa apumies Esa ihmetteli: –On se vain kumma juttu, että susia on jo ilmestynyt tänne Keski-Suomeenkin. Olivat kuulemma Luhangassa syöneet pari koiraakin. KuljettaJja huusi kuorman päältä: –Mitäs tuo nyt on. Onhan Mieskonmäessä nähty leijoniakin. Toteamus johtui siitä, että Joutsan lionsklubi oli suorittanut paikalla aktiviteettiaan.

UROSLEIJONA, veli Martti, ruokaili soittoruokalassa. Kun hän oli syönyt, hän tilasi jälkiruuaksi kahvin ja konjakin. Yllättäen tarjoilija sanoi valitellen: –Valitettavasti kahvi on nyt talosta loppunut. Sopisikohan herralle pelkkä konjakki? Veli Martti suoristi selän, oikaisi solmion ja sanoi: –Leijonalla on aina varaa joustaa! PITKÄKSI VENÄHTÄNEEN kuukausikokousillan jälkeisenä päivänä tapasivat leijonaveljet toisensa. Toinen kysyi: –Mitenkäs sinä selvisit kotona? –No aika hyvin – aika hyvin. Kun tuossa aamuyön tunteina vähän keskusteltiin ladyn kanssa, niin lopulta hän tuli polvilleen eteeni. –Vai, että oikein polvillaan sinun eteesi. Miten sinä osasit asian selittää? –No, tilanne meni siihen, että lady laskeutui polvillaan sängyn viereen ja huusi minulle, että tule pois sieltä sängyn alta ja tappele kuin mies! LC PARIKKALA valitsi lentopallojoukkuetta ja tarvittiin lääkäri. Veli Mauri pyysi puheenvuoroa ehdottaen veli Erkkiä, koska kysymyksessä on leijonajoukkue. Mauri on

ISTUTTIIN RETKUSIIVESSÄ klubikokouksen jälkeen. Kabinettiin ryntäsi hätääntynyt eteisvahtimestari ja ilmoitti, että veli Vihavaisen upouusi amerikanrauta varastettiin ravintolan edestä. Leijona ei hevillä hermostu, eikä Vihavainenkaan, sanoi vahtimestarin yllätykseksi: –Välitäpä tieto tarjoilijalle, että hakevat vichyveden pois ja tuovat tilalle konjakkia. KARSTULASSA on nähty ufoja. – Eivät ne olleetkaan ufoja, kun lähemmin tutkittiin, vaan Karstulan veljet palailivat valtakunnankokouksesta Turusta. ÄITI, KÄKIKÖ tuolla metsässä huutaa ja huhuu? –Ei lapseni! Siellä Karstulan leijonat palailevat Saarijärven klubin 15-vuotisjuhlista. LADY-SINIKAN uskonnon koekysymys yläasteen VII luokalle: –Mainitse kaksi Vanhan testamentin tuomaria Eräs vastaus: –Heikkinen ja Daavit (Selitys ulkopaikkakuntalaisille: Heikkinen oli Saarijärven nimismies ja klubin pres. 1979-80.) HARJOITELTIIN tunnetusti vaikeata Leijonamarssia, mutta tulos oli tervanjuontia. Paikkakunnan kanttori oli johtajana ja hänen pinnansa katkesi ohjeeseen: –Otetaan vielä kerta, ja jos ette muuta osaa, niin noudattakaa edes ohjettani äänenmurroksessa oleville rippikoulupojille: ei Jumala nuottia tarvitse, kunhan sanat tulevat selvinä.

Hampurin vuosikokous vain kahden tunnin lennon päässä Hampurissa 5.–9.7.2013 järjestettävään Lions-järjestön vuosikokoukseen on jo nyt ilmoittautunut yli 250 suomalaista. Koskaan aikaisemmin suomalaiset lionit ja puolisot eivät ole osallistuneet näin runsain joukoin lionien suurimpaan vuotuiseen tapahtumaan. Miksi me suomalaiset lähdemme nyt kansainväliseen vuosikokoukseen? Innostus johtuu siitä, että tulevan kesän vuosikokous on todella lähellä meitä. Hampuriin on vain kahden tunnin lento Helsingistä. Osallistuminen on tehty helpoksi, kun Lions-liitto, monet klubit ja lionit ovat järjestäneet matkapaketteja. Voimme vain kuvitella millainen yhteenkuuluvuuden tunne syntyy, kun kokoonnumme paraatiin tai kongressin täysistuntoihin yh-

tenä suurena ryhmänä. Osallistuja odotetaan kaikkiaan reilut 20 000 yli sadasta maasta. Tapahtumaan rekisteröityminen on tehtävä Lions-järjestön Online Registration -verkkopalvelun kautta.Rekisteröintimaksu on 130 US$/henkilö (n. 97 €) 31.3. saakka ja150 US$/henkilö (n. 112 €) 1.4. alkaen. Vakiintuneen käytännön mukaan vain rekisteröityneillä on oikeus osallistua kongressin tapahtumiin. Rekisteröityneet saavat osallistujakortin, joka oikeuttaa sisäänpääsyyn tilaisuuksiin, joista ei ole ennakkoon ilmoitettu erillistä hintaa. Lisätietoja saa Lions-liiton matkakoordinaattori Tuomo Holopaiselta, puh. 0400-677 293 tai tuomo. holopainen@lions.ﬁ

Tervetuloa kaikki piirimme lionit ja puolisot G-piirin

Lions–juhlaan, jota vietämme Arne Ritarin muistoksi pe 15.3.2013 klo 18.00 Varuskuntakerho Tikkakoski

OHJELMA HAMPURISSA 4.7. Nordic Get-together -ilta (oma tapahtuma Pohjoismaiden edustajille, hinta n. 25 €/henkilö). 5.7. Näyttelyhalli on avoinna koko päivän ja aikaa jää myös kaupungin nähtävyyksiin tutustumiseen. 6.7. Paraati, johon osallistuu yli 20 000 leijonaa ja puolisoa - illalla on aikaa tutustua kaupunkiin. 7.7. Avaustäysistunto, lippuseremoniat, kansainvälisen presidentin puhe ja kansainvälinen show. Iltaohjelmassa mm. Nordic Hospitality Room -iltatilaisuus (hinta noin 25 €/hlö). 8.7. Toinen täysistunto, ehdokkaiden nimeäminen 2. varapresidentiksi ja kansainvälisiksi johtajiksi. 9.7. Äänestys, päätösistunto ja presidentin, kansainvälisten johtajien ja piirikuvernöörien virkaan asettaminen. Iltatilaisuus, jonka järjestävät päämajan LCI:n virkailijat. Katso yksityiskohtainen ohjelma osoitteesta www.lionsclubs.org (sivut myös suomeksi).

*** Smokki, tumma puku Illallisbuffet 25€/henkilö V.p. viimeistään pe 7.3.2013 G-piirin AR-säätiötoimikunnan pj. 2.VDG Kyösti Mikkonen 050–59 38 320 kyosti.mikkonen@elisanet.ﬁ tai lions.ﬁ

Lähdetään joukolla Heinolan vuosikokoukseen

uomen Lions-liiton 60. vuosikokous järjestetään kesäkuussa Heinolassa. Varsinaiset vuosikokouspäivät ovat lauantai 8.6.2013 ja sunnuntai 9.6.2013, mutta runsas ja mielenkiintoinen oheisohjelma sekä Vierumäen muut mahdollisuudet houkuttelevat viihtymään Heinolassa koko viikonlopun. Heinolan vuosikokous on järjestyksessään 60. Suomen Lionsliiton vuosikokous. Vuosikokoustapahtuma on tarkoitettu kaikille lioneille, ei vain virallisille vuosikokousedustajille. Tuskin koskaan aiemmin vuosikokouspaikka on tarjonnut yhtä paljon mahdollisuuksia kuin Heinola ja Vierumäki. Monipuolinen ohjelma

Perjantain ja lauantain oheisohjelmissa on mahdollisuus tutustua ohjatusti pihapeleihin ja lähteä rie-

mukkaalle Lemmenharjun Ellin vetämälle Leijonapolulle Vierumäen luontoon. Perjantaina ja lauantaina lämpiävät myös Vierumäen rantasaunat. Perjantai-ilta huipentuu Vierumäen rentoihin kyläiltamiin ja tanssijatkoihin. Perinteinen juhlamarssi on korvattu lippujen juhlallisella sisääntulolla avajaisjuhlan aluksi. Muista siis ottaa klubin lippu mukaan. Lauantai-iltana kokoonnutaan iltajuhlaan, jossa saamme nauttia laadukkaasta viihteestä ja lähiruokateemalla toteutetusta juhlaillallisesta. Tutustu vuosikokousviikonlopun ohjelmaan tarkemmin verkkosivuilla www.lionsvuosikokous2013.ﬁ. Ilmoittaudu ajoissa

Vuosikokoukseen ilmoittaudutaan verkkosivujen www.lionsvuosikokous2013.ﬁ kautta. Verkkosivuilla on ohjeet ilmoittautumisesta.

Vuosikokoukseen kannattaa ilmoittautua ajoissa, jotta varmistat itsellesi haluamasi majoituksen ja muut palvelut. Myös majoitusvarauksen voit tehdä vuosikokouksen verkkosivujen kautta. Samaan aikaan vuosikokouksen kanssa Lahdessa järjestetään voimistelun suurtapahtuma, joten Lahdenkin hotellit ovat täynnä. Uutta ja vanhaa

Vuosikokoukseen rekisteröidytään piirikohtaisissa ilmoittautumispisteissä Scandic-hotellin tiloissa. Ilmoittautumisen yhteydessä saat vuosikokouskansion sekä tilaamasi vuosikokouspassin. Rekisteröitymisen yhteydessä virallisille vuosikokousedustajille luovutetaan äänestysmateriaali. Virallisen vuosikokousedustajan henkilöllisyys tarkistetaan ilmoittautumispisteessä, joten varaudu siihen. Virallisen vuosikokousedustajan

kokouspassiin liitetään tunniste äänestyksiä varten. Ilmoittautumispisteet ovat avoinna perjantaina 7.6.klo 9–20 ja lauantaina 8.6.klo 8–13.30. Tämän jälkeen ilmoittaudutaan Scandichotellin info-pisteessä. Huomioi, että 8.6. klo 13.30 jälkeen et voi rekisteröityä enää viralliseksi vuosikokousedustajaksi etkä saada äänestysmateriaalia. Toivotamme kaikki lionit tervetulleeksi Heinolaan kokemaan ainutlaatuinen Lions-viikonloppu ja historiallinen 60. vuosikokous – Luonnollisesti! PDG Jukka Hietanen VK2013 päätoimikunnanpj.

METSO-LEIJONA 2013

VERKKOKAUPPAMME ON AUKI! W W W.K A RI T E A M . F I “ Ainutlaatuinen valikoimamme nähtävilläsi juuri silloin kuin sinulle sopii...”

Paino 020 155 55 90 aineisto@kariteam.fi

Tukku 020 155 55 99

asiakaspalvelu@kariteam.fi

LEO EUROPA FORUM TULEE! Haluaako klubinne olla mukana tekemässä tai tukemassa vuosikymmenen suurinta Lions-järjestön nuorisotapahtumaa Suomessa. Tapahtuma järjestetään elokuussa Himoksella. Meidät löytää Facebookista Sekä osoitteesta www.lef2013.org sekä tästäkin Metso-Leijonasta.

Tervetuloa mukaan!