Metso-Leijona 2012 by webmaster 107g

METSO-LEIJONA 107-G-piirin tiedotuslehti 2012

LEIJONAT LIIKKEELLE JA JOUKOLLA JYVÄSKYLÄÄN KESÄKUUSSA s. 7-9

Hyrinää ja murinaa UUSIN METSO-LEIJONA on käsissäsi.

Lehti on kursittu kasaan tällä kertaa Gpiirin pohjoisella reunalla Viitasaarella. Samalla paikkakunnalla, jossa piirimme laumanjohtaja Pertti makoilee lyhyet lepoaikansa kuvernöörikiireiden lomassa. Kun kyseinen johtoleijona pyysi ottamaan lehdentekovastuun, en enää voinut kieltäytyä ihan paikallisen leijonakunnian vuoksi. Kunniattomasti olen niin jo kahtena vuonna tehnyt kiireisiin vedoten.

MIKÄ ON Metso-Leijonan tehtävä? Se on piirimme tiedotuslehti, mutta pitäisikö lehden aina pelkästään hyristä tyytyväisenä lionsien voittokulusta… Saako se joskus murista tai jopa karjahtaa? Eiköhän sekin ole sallittua ja jopa toivottavaa oikeasta aiheesta… Kuten joutavasta

byrokratiasta, kuihtuvista klubeista, jo puulta maistuvista perinteistä, joita kukaan ei tohdi muuttaa... Tervetuloa siis kantaa ottavat kirjoituksetkin! Joka tapauksessa Metso-Leijonan pitää mielestäni olla luettava, tyyliltään kohtuullisen nykyaikainen ja monipuolinen. Sellainen, johon on mahdollista myös myydä tuki-ilmoituksia. Toivottavasti osa näistä tavoitteista täyttyi jo tänä vuonna. Toivon kaikenlaista palautetta lehdestä. Edessäni lienee vielä kaksi toimitusvuotta, jos piirihallitus näin hyväksi näkee.

KIITÄN LÄMPIMÄSTI kaikkia, jotka ovat lähettäneet juttuja Metso-Leijonaan. Ammattitoimittajan tunnottomuudella olen tehnyt joitakin muutoksia ja lisäyksiä. Lehteen jäi varmasti kirjoitusvirheitä ja

muutakin huomautettavaa, mutta kannan vastuun niistä samalla tunnottomuudella. Kiitän lämpimästi myös niitä klubeja, jotka olivat erityisen aktiivisia ilmoitusmyynnissä. Itseasiassa yksi on ylitse muiden. 50-vuotias LC Hankasalmi täytti sivun paikallisilla ilmoituksilla, jolloin pienen kunnan palvelut saivat ansaittua näkyvyyttä. Kuka panee paremmaksi ensi vuonna?

TÄMÄ METSO-LEIJONA jaetaan kaikille Jyväskylän liittokokouksen osanottajille, jotka toivottavasti huomaavat lehdestä G-piirin olevan virkeä ja ajassaelävä Lions-toiminnan lohko. Pirjo Nyman Metso-Leijonan päätoimittaja LC Viitasaari Karoliina pirjo.nyman@lions.ﬁ

Tervetuloa kaikki piirimme lionit ja puolisot G-piirin

Arne Ritari-Lion juhlaan pe 30.3.2012 klo 18.00 Varuskuntakerho Tikkakoski *** Smokki, tumma puku Illallisbuffet 25€/henkilö V.p. viimeistään pe 15.3.201 G-piirin AR-säätiötoimikunnan pj. Kyösti Mikkonen 050–59 38 320 kyosti.mikkonen@elisanet.fi

METSO-LEIJONA 2012

Kansikuva: Piirikuvernööri Pentti Jämsen LC Viitasaaresta ja Hannele Kivelä LC Viitasaari Karoliinasta istutustalkoissa Viitasaaren Viitakankaalla vastaamassa kansainvälisen presidentin haasteeseen. Kuva: Pirjo Nyman. Lisää aiheesta .................... s.11

Sisältöä: Piirikuvernööriparimme Leena ja Pertti Jämsen Mikä on Leena naisiaan ja Pertti miehiään.......................s.5 Kutsu Laukaan piirikokoukseen Katso kuka pitää juhlapuheen ja muuta tärkeää................s.6 ................s.6 Lions-liiton vuosikokous Jyväskylässä Järjestäjien kokoustunnelmia ........................................s.7–9 Nenäpäivä-hulluttelua Jyväskylässä ”Soitin saksofonia ensi kertaa julkisesti”...................s.12–13 Sosiaalinen media ja leijonat Piirin webmaster Jouni Huotari kannustaa ..............s. 16–17 ”Paappa-leijona” rustasi kotisivut LC Mäntälle.............s. 17 Leijonapersoonia Tervamestari Pentti Rautasalo, Kannonkoski ..........s. 18–20 Heimo Kupsu, Pihtipudas/Espanja ..........................s. 22–23 Skeba-kisasta vauhtia! Jyväskyläläinen Four of Kind voitti viime vuonna Vaasassa Skeba-bändikisan ansaitusti............................................s.23 Tukea Suomipojalle Viroon Vaajakoskelaiset klubit Päijänne ja Vaajakoski tukevat Suomen puolustamiseen osallistunutta veteraania................s.29

Tervamestari Pentti Rautasalo valmistautuu tervahaudan sytytykseen. Kuva: Risto Pöntinen.

Nenäpäivä-keräystä soittamalla vauhdittanut Jouni Huotari LC Jyväskylä Harjusta ja piirin keräysvastaava Maarit Linjendahl LC Jämsä Lyyleistä .

Klubien pyöreät vuodet LC Hankasalmi 35 vuotta................................................s.30 LC Laukaa 50 vuotta.......................................................s.31 LC Viitasaari Porthan 35 vuotta......................................s.32 Suomen lionien unelma elää! Tämän hetken tietoa Harri-Alikuljun kansainvälinen presidentti -kampanjasta.........................s.34

METSO-LEIJONA Julkaisija:

Suomen Lions-liitto ry MD 107 G-piiri Toimitus:

Päätoimittaja Pirjo Nyman Puh. 050 4060479 e-mail: pirjo.nyman@lions.ﬁ

Lehden postiosoite:

Metso-Leijona, Pirjo Nyman Siekkiläntie 193, 44500 Viitasaari

Four of Kind Jyväskylästä voitti Lions-liiton Skebabändikisan viime vuonna.

Jakelu:

Ilmestymisaikataulu:

5 000 kpl: G-piirin leijonat, Lions-liiton vuosikokousedustajat Jyväskylässä sekä sidos- ja yhteistyöryhmät, kirjastot, terveyskeskukset ym.

Lehden koko:

Painopaikka:

Kerran vuodessa.

4-palstainen aikakausilehti, 4/4 väri painopinta-ala: 240x340 mm.

Kirjapaino Kari Ky, Jyväskylä www.kariteam.ﬁ METSO-LEIJONA 2012

PIIRIKUVERNÖÖRIN PUHEENVUORO

Palvellen parempaan huomiseen T

Teemallani ”Palvellen parempaan huomiseen” tahdon korostaa palveluaktiviteettien tärkeyttä. Usein palvelun tärkeyttä ei tiedosteta tai ei vaan itse arvosteta sitä tarpeeksi ja kuitenkin palvelu, ihmisen kohtaaminen, on monessa tapauksessa millään muulla tavalla korvaamaton asia. Näitä palvelumahdollisuuksia on monia. Lionsjärjestössä teemme tätä työtä jatkuvasti ja lämmin kiitos tästä G-piirin lioneille. Itselläni on ollut hieno tilaisuus tutustua piirimme toimintaan piirikuvernöörin virkaa hoitaessani.

PIIRIKUVERNÖÖRIN virkaan val-

mistautuminen alkaa tiivistyä reilut puoli vuotta ennen virkaan astumista. Koulutukset, budjetoinnit, toimintasuunnitelmat, hallituksen muodostaminen jne. vievät ison määrän työtunteja kevään aikana. Varsinainen nimitys tulee kansainvälisessä Conventionissa, missä koulutusten sekä vuosikokouksen lopuksi vannotaan vala, jolloin n. 750 pk-elektistä ympäri maapallon tulee piirikuvernöörejä. Lionien kansainvälinen 94. Convention pidettiin 4–8.7.2011 Seattlessa USA:ssa ja meitä oli paikalla noin 15 000 lionia eri puolilta maailmaa.Tässä samassa tilaisuudessa vannoi virkavalan kv-presidentiksi,Wing-KunTam, Hong Kong, China, eli hän on tämän kauden lionien kansainvälinen presidentti. 1. varapresidentiksituli Wayne Madden USA:sta ja 2. varapresidentiksi Barry Palmer Australiasta.

maton,” Tam muistelee. Hän kertoi kokemuksestaan silloiselle klubipresidentille. ”Hän sanoi, että lahjojen arvo ei ole se mikä ilahdutti vanhuksia. Se oli välittämisen tunne, jonka toin heille”.

SAMANTAPAISIA tarinoita olen

kuullut myös G-piirissä tehdessäni klubivierailuja. Tämä on se paras palaute, mitä voimme saada työstämme, onnellisuus lähimmäisen kasvoilla tai jopa onnen kyyeleet hänen silmissään. Nämä ovat hetkiä, kun me koemme ne, niin meistä tulee leijonia sen syvemmässä merkityksessä. Palvelu on lähimmäisestä välittämistä.

TOINEN TAPA auttaa on antaa rahal-

lisia avustuksia eri kohteisiin mm. vanhuksille, nuorisolle, sotaveteraaneillesekä muille avuntarvitsijoille mahdollisuuksien mukaan. Tämän mahdollistaaksemme, lionit suorittavat erilaisia varainkeruuaktiviteetteja, joiden tuottoluovutetaanavustuskohteisiin. Klubi ei ota näistä yleisöltä kerätyistä tuotoista mitään oman käyttöönsä. Klubilla on oma hallintotili, mihin varoja kerätään jäsenmaksuina ja omalla työllä, esim. metsänraivaus, aurausviittojen pystytys jne., oman toiminnan menojen kattamiseksi. Maksamme siis jäsenmaksua saadaksemme tehdä

hön, sotaveteraanien ja -invalidien, vammaisjärjestöjen ja vanhusten hyväksi. Viimeisin Punainen Sulka –kampanja toteutettiin v. 2006, jolloin varoja kerättiin Suomen lasten ja nuorten paremman elämän puolesta. Tässä työssä me G-piirin lionit olemme mukana, kaikkien muiden lionien kanssa myös maailman laajuisesti.SightFirst–kampanjallalionit ovat pelastaneet näkökyvyn yli 30 milj. ihmiselle ja vaikuttaneet yli 100 milj. ihmisen näkökyvyn paranemiseen.

SUURENA JÄRJESTÖNÄ olemme

hyvin uskottavia ja LCIF (lionsjärjestön säätiö) on rankattu maailman parhaaksi avustusjärjestöksi avun perille menon suhteen. Suurena järjestönä olemme saaneet myös suuren luokan yhteistyökumppaneita. Esimerkiksi muutamat lääketehtaat ovat luvanneet toimittaa joitakin lääkkeitä ilmaiseksi, jopa siihen asti, että sairaus on saatu hävitetyksi kokonaan ja me lionit huolehdimme lääkkeiden jakelusta sekä tarvittaessahoitohenkilöstön koulutuksesta. Pystymme vaikuttamaan hyvin suuresti tulevaisuuteen tehdäksemme siitä paremman. Jos emme luo sitä elämää, jota haluamme elää, elämme yksinkertainsesti sitä elämää, joka meille luodaan.

PIIRIKUVERNÖÖRINÄ kiertäessäni, tätä kirjoittaessani yli 40:ssä klubissa, olen saanut Lions-järjestön presidentti DrWing-KunTam sekä Suomen G-piirin piirikuverööripari Pertti nauttia todella ystävällisestä ja avoimesta ilmapiiristä, mikä on ja Leena Jämsén Seattlen Conventionissa. tuonut uskoa piirimme kykyyn ja haluun olla mukana tässä WING-KUN TAM, tämä lämpalvelutyössä. minhenkinen luonnonystävä, on Kehotankin niitä lukijoita, jotka ”Jos emme luo sitä elämää, jota tehnyt paljon työtä lionismin eteen. haluamme elää, elämme yksineivät ole vielä saaneet kutsua Seattlessa hän haastoi kaikki lionit lionjärjestöön, ottamaan yhteyttä kertaisesti sitä elämää, joka meille ympäri maailmaa istuttamaan milpaikalliseen klubiin/lioniin, saadakluodaan.” joona puuta. Lionit ottivat haasteen seen lisätietoa lioneista ja työstämKOTIPAIKKAKUNTA on lionsklubien vastaan ja puolessa vuodessa oli me, sekä mahdollisesti ilmaisemaan tärkein toimintakohde. On ollut istutettu jo yli 6 miljoonaa puuta. kiinnostuksensa lionstyötä kohtaan. hienoa kuulla niistä moninaisista Tämä on hyvä esimerkki järjesMeillä on halu ja tarve saada uusia palveluista piirissämme, mitä klubit tömme voimasta, kuten myös lioneita suorittamaan tätä arvokasta paikkakunnallaan tekevät. monet kansainväliset projektimme palvelutyötä. Yksi osa toimintaamme on tehdä sen osoittavat. Maailma muuttuu ympärillämme. palveluksia suoraan niitä tarvitseVuosi 1981 oli Tam´ille merAvuntarvitsijoita tulee olemaan yhä ville. On lumen aurausta, nurmikon kityksellinen. Hän perusti oman enemmän, eikä yhteiskunta pysty leikkuuta, vanhusten ulkoiluttayrityksen, meni naimisiin ja liittyi huolehtimaan kaikista avuntarvitsimista, pientä remonttiapua sekä leijoniin. Hän oli klubinsa nuorin joitaan edes tällä hetkellä. Välittämoninaisia muita apuja sellaisille jäsen. käämme noista ihmisistä. Monta henkilöille, jotka eivät itse enää kertaa ihmiseltä puuttuu lähimmäitätä vapaaehtoistyötä. KLUBIPRESIDENTTI oli 94-vuopysty niistä suoriutumaan. nen, eikä kenelläkään ole aikaa. tias ja hän antoi Tamille hänen Tästä palvelutyöstä on tehty myös Antakaamme heille osa ajastamSUOMESSA pidetään aika ajoin ensimmäisen tehtävänsä, lahjojen kirjallisia sopimuksia paikkakunnan me. Sitä ei voi korvata rahalla. myös valtakunnallisia kampanjoita. hankkimisen vanhuksille, joille järjestöjen kesken mm. Viitasaarella, Punainen Sulka -kampanjat lienevät klubi järjesti risteilyn. Tam hankki jossa oma klubini LC Viitasaari toiTerveisin tulleet monille tutuiksi, joita on vanhuksille karamelleja ja muita mii.Tämänlaatuinen työ on lionstoiPiirikuvernööripari 2011-2012 toteutettu 5–10 vuoden välein vuopieniä lahjoja. minnan ydinasiaa ”Me Palvelemme” desta 1972 lähtien. Pertti ja Leena Jämsén, -hengessä. ”Heidän reaktionsa oli uskoLC Viitasaari. Varoja on kerätty mm. syöpätyö-

”

Jos emme luo sitä elämää, jota haluamme elää, elämme yksinkertaisesti sitä elämää, joka meille luodaan.

METSO-LEIJONA 2012

PIIRIKUVERNÖÖRIPARI 2011-2012 PERTTI JA LEENA JÄMSÉN

MILLAINEN LEENA? HYVÄT PUOLET: Seurallinen, avulias, jämpti. Tekee myyjän palvelutyössä myös sosiaalista palvelutyötä. Hyvä maku kodinsisustuksessa ja ahkera kodinhoidossa. MISSÄ PARANTAMISTA: Voisi vähän enemmän harkita, mitä ja miten äkkiä heitetään tavaraa pois kierrätykseen. OUTO PIIRRE: Tavaroita pitää silloin tällöin vaihtaa uuteen paikkaan. HARRASTUKSET: ulkoilu, lukeminen. MOTTO: ”Ei ole mitään väliä, millainen ilma on ulkona, kun sydämessä paistaa aurinko.” (Lähteenä puoliso Pertti.)

MILLAINEN PERTTI: HYVÄT PUOLET: Luotettava suomalainen mies, pitää huolta perheestään, erittäin henkinen ihminen. MISSÄ PARANTAMISTA: Jättää asiat joskus viime tippaan. OUTO PIIRRE: Ovet ja laatikot jäävät usein pikkuisen auki. HARRASTUKSET: avantouinti, karaoke, ihmisten henkisten voimien tutkiminen. MOTTO: ”Katotaan”. (Lähteenä puoliso Leena.)

Samalla kelkalla jo 38 vuotta E

lokuinen ilta viitasaarelaisen ravintola Pihkurin tanssilattialla vuonna 1973 oli kohtalokas. Pertti Jämsén sattui hakemaan Leena Tyyskän tanssiin vähän vahingossa, koska luuli tanssivansa hyvin samannäköisen siskotytön kanssa. Siitä alkoi heidän yhteinen tiensä: Ensin 10 vuotta seurustelua, sitten avioliittoon siten, että taival on kestänyt 38 vuotta. Jämséneillä on yksi aikuinen tytär, joka asuu jo omillaan.

Molemmat perinjuurin viitasaarelaisia

vuotta sitten, ja tehtävän haku tuli eteen täysin odottamatta, kun klubini kannusti ja tuki, sanoo Pertti. – Pikkuisen piti Leenaa pehmittää asialle, mutta loppujen lopuksi päätin hakemista varsin äkkiä. Leenan epäröinti johtui osittain hänen vuorotyöstään. Hän on kuitenkin

”

Kaikille meille leijonille yksi taito on ylitse muiden: ole oma itsesi!

Molemmat ovat kotoisin Viitasaarelta ja suurimman osan elämäänsä siellä asuneetkin. Leena on tehnyt myyjän moniosaavaa työtä Keskimaan palveluksessa 38 vuotta. Pertti teki pitkän, 28 uran Pisla Oy:n palveluksessa viimeksi laatupäällikkönä. Hän jäi pois työelämästä muutamia vuosia sitten.

edustanut puolisonsa rinnalla niin paljon kuin on pystynyt. –Tästä ajasta on jäänyt mieleen miten, mukavia ihmisiä leijonat ovat, kiteyttää Leena.

Leijonaharrastusta jo 23 vuotta

Ikimuistoinen elektimatka

Pertti liittyi LC Viitasaaren jäseneksi vuonna 1989. Leena kertoo osallistuneensa vain vähän lady-toimintaan lukuun ottamatta Pertin presidenttivuotta 1997-98. – En rivijäsenenä koskaan edes ajatellut tähtääväni piirikuvernööriksi. Toimin lohkopuheenjohtajana pari

Leena ja Pertti osallistuivat viime kesänä piirikuvernöörielekteinä Seattlessa, USAN:n luoteiskolkassa, länsirannikkolla pidettyyn kansainväliseen kokoukseen. – Se oli ikimuistoista, sanovat molemmat. Elektipariskuntia ympäri maailman

osallistui kokoukseen noin 750. Heidät erotti muista lioneista elektinauhoistaan. –Kummallista, miten he, samassa tilanteessa olevat tuntuivat vanhoilta tutuilta, muistelee Pertti. Suurkaupunki, johon oli kokoontunut noin 15 000 lionia, ohjelmaan sisältyneet kansainväliset showt sekä erityisen tiiviiksi rakentuneet ystävyyssuhteet suomalaisten, tulevien piirikuvernööripariskuntien välillä jäivät myös matkalta mieleen. Miten kausi on kulkenut?

Pertti myöntää piirikuvernöörillä olevan niin paljon tehtäviä, että tällä hetkellä se vastaan hänelle melkein työtä. –Suuren osan siitä muodostaa kiertäminen klubeissa. Paljon aikaa vietän myös tietokoneen äärellä. Erityisesti olen vaikuttunut siitä, miten lämpimästi kaikissa klubeissa on otettu minut vastaan. –Tehtävä on myös kouluttanut Jämseniä. Jos uuden tilanteen ja tuntemattomien ihmisten kohtaamista vähän jännitti alussa, niin siihen on tottunut. Tietous lions-toiminnan kokonaisuudesta on karttunut niin, että sitä haluaa jakaa muillekin. –Kannustan lioneita lähtemään piirin tason tehtäviin, koska usein vasta silloin saa kuvan siitä, miten aikaansaavassa kansainvälisessä järjestössä on mukana.

Hän korostaa, että klubien suuri ponnistus on vetää passiivijäsenet mukaan toimintaan. Ainut, vaikkakin monesti toistettu neuvo, on tehdä klubi-illoista niin kiinnostavia, että niistä ei haluta jäädä pois. –Avustuskohteista kannattaa pyytää vierailijoita kokoukseen, jotta kiitos ja avustuksen käyttötapa menee perille kaikille klubin jäsenille. Mitä piirikuvernööriltä vaaditaan?

Pertti arvioi, että piirikuvernöörin tehtävässä auttaa innokkuus ottaa asioista selvää ja kyky kohdata ihmisiä. –Kokouksen johtamis- ja esiintymistaidosta on hyötyä, mutta kaikille meille leijonille yksi taito on ylitse muiden: ole oma itsesi. Ilman englanninkielen taitoakin piirikuvernöörinä voi toimia. Suomen kieli on yksi Lions-järjestön virallisista kielistä, sitä kannattaa käyttää hyväksi. Joillakin on harhakuvitelma siitä, että piirikuvernöörille maksettaisiin tehtävästä palkkio. Tämä ei pidä paikkaansa. Päämaja kustantaa kansainvälisen kokousmatkan, ja matkoista saa vaatimattoman 14 sentin korvauksen kilometrille. Virkapuku hankitaan omalla kustannuksella ja aivan pakollisia kuluja kertyy mm. kuvernöörineuvoston kokouksista. Pirjo Nyman METSO-LEIJONA 2012

PIIRIN VUOSIKOKOUS LAUKAASSA 14.4.2012

Uusittu Kylpylähotelli Peurunka

Kutsu piirikokoukseen 107 G-piirin vuosikokous pidetään 14.4.2012 Kylpylähotelli Peurungassa Laukaassa alkaen klo 15.00. Laukaan alueen klubit kutsuvat kaikki 107 G-piirin klubit 47. piirikokoukseen. Virkailijoiden koulutukset ovat perinteiseen tapaan aamupäivällä. Alustavan suunnitelman mukaan koulutusta klubien presidenteille, sihteereille, rahastonhoitajille, alueen- ja lohkopuheenjohtajille, tail twistereille sekä lisäksi nettikoulutusta. Puoliso-ohjelmassa on aamupäivällä keskustelutilaisuus puolisotoiminnasta sekä iltapäivällä Kylpylähotelli Peurungan järjestämä luentotilaisuus. Iltajuhla pidetään Kylpylähotelli Peurungassa. Ilmoittautuminen kokoukseen 30.3.2012 mennessä. Ilmoittautumisohjeet ja muu kokousinformaatio löytyvät piirikokoussivustolta osoitteessa: http://www.lions.ﬁ/ district107-g/LaukaaSara/piirikokous/index.html Tervetuloa Laukaaseen! LC Laukaa, LC Laukaa Sara, LC Lievestuore 6

METSO-LEIJONA 2012

Päiväjuhla Liput saapuvat Leijonahenki, säestys kanttori Jouni Vaaja Seppelpartio, Laukaan klubien edustajat Juhlahartaus, Laukaan srk:n edustaja Tervehdys, järj.toimikunnan pj. Erkki Myllylä Tervehdys, piirikuvernööri Pertti Jämsén Tervehdys, Laukaan kunnanjohtaja Esko Koliseva Musiikkiesitys, Mieskuoro LauCanto, joht. Jouni Vaaja Juhlapuhe, hallinto- ja kuntaministeri Henna Virkkunen Keski-Suomen kotiseutulaulu, säestys Jouni Vaaja (Ohjelman kesto noin 1 h 15 min).

Palvellen parempaan huomiseen!

VUOSIKOKOUS JYVÄSKYLÄSSÄ 8.–10.6.2012

LEIJONAT LIIKKEELLE

KUVA: JUHANA KONTTINEN

Uusia näkökulmia leijonavuosikokoukselle

uoden 2012 vuosikokouksen lähtölaskenta alkoi 107 G -piirissä syksyllä 2007, jolloin perustettiin työryhmä tavoitteenaan saada vuoden 2012 vuosikokous Jyväskylään. Tästä alkoi työskentely, joka huipentuu 8.–10.6.2012 Jyväskylä Paviljongissa vietettävään leijonaviikonloppuun. Tiesimme jo hakiessamme tehtävän moninaisuuden ja haasteellisuuden, mutta toisaalta kaikki seutukuntamme klubit olivat valmiit ottamaan yksimielisesti tuon tehtävän vastatakseen. Olemme nyt valmistelleet yli neljä vuotta viikonloppuamme ja voin todeta, että valmistelumme ovat edenneet toivotulla tavalla ja into päästä toteuttamaan suunnitelmamme on erittäin korkealla.

VUOSIKOKOUKSEN teemaksi on valittu Leijonat liikkeelle. Jos kurkistamme hieman ensivaikutelmaa syvemmälle, voimmekin oivaltaa monia eri vivahteita, joita se tuo tullessaan. Monelle teema tuo viitteen keskeisestä paikasta ja sen mukana tuomasta innosta lähteä tapaamaa leijonaystäviä. Ehkäpä ohjelmamme saa jonkun Teistä oivaltamaan uuden näkökulman teemaamme. Oheisohjelmistamme löytyy myös viitteitä.

vät tiettyä aikataulua. Vuoden 2012 kansainvälinen vuosikokous pidetään Busanissa, Etelä-Koreassa tavallista aikaisemmin, joten aloitamme vuosikokouksen jo perjantaina saadaksemme tehtyä vaaditun päätöksen sääntöjen mukaisesti. Kokouksesta pääsemmekin suoraan mukaan perjantain rennon leijonahenkiseen iltatilaisuuteen, jossa tapaamme tuttavia ja vaihdamme kuulumisia. Perinteinen iltajuhla pidetään tutulla paikalla lauantai-iltana vuosikokouksen 2. osan jälkeen.

Koko viikonlopun ohjelma on rakennettu teitä varten ja toiveitanne kuunnellen.

ERITTÄIN tärkeänä muutoksiin johtaneena asiana pidän kuitenkin keräämiämme toiveita, joita Te olette antaneet meille eri yhteyksissä. Uskonkin, että voitte aistia vuosikokouksemme ilmapiirissä muutoksen tuulia. Vuosikokoussivuiltamme ( www. lions.ﬁ/vk2012 ) sekä muista tiedotteistamme löytyy tarkempaa tietoa viikonlopun ohjelmasta. Myös ilmoittautumisessa sekä maksujärjestelyissä olemme huomioineet toiveitanne.

”

Toivonkin, että löydätte oman tulkintanne teemastamme ja saatte vahvistuksen siihen viikonloppumme aikana. OLEMME suunnitelleet viikonlopun tapahtumat uudella tavalla. Osin tämä johtuu kansainvälisen järjestömme säännöistä, jotka edellyttä-

hin meillä kaikilla on mahdollisuus osallistua. Myöskään ei pidä unohtaa sunnuntai aamupäivän konserttiamme, jossa esiintyjänä on yksi rock- ja kevyenmusiikin merkittävimmistä vaikuttajistamme. Nämä ja koko muu viikonlopun ohjelma on rakennettu Teitä varten ja toiveitanne kuunnellen. TOIVOTAN yhdessä koko järjestelyorganisaation kanssa Teidät kaikki mukaan nauttimaan Euroopan suurimmasta leijonatapahtumasta. Tapahtumat ovat keskeisellä, hyvien kulkuyhteyksien varrella olevalla paikalla, jossa palvelut ja majoitus ovat lähellä. Nyt siis Leijonat liikkeelle Heikki Pamilo VK 2012 päätoimikunnan pj.

VIIKONLOPPU koostuu myös monista oheistapahtumista mm. Leojen oma vuosikokous, Skeba-bändikisan ﬁnaali, Lasten turvapäivä sekä kolmannen sektorin seminaari, joiMETSO-LEIJONA 2012

VUOSIKOKOUS JYVÄSKYLÄSSÄ 8.–10.6.2012

Reilua leijonanautinnollisuutta hyvällä hinta-laatusuhteella Näin lupaa toimikuntapuheenjohtaja Keijo Valve.

ion Keijo Valve, majoitus- ja ravitsemustoimikunnan puheenjohtaja, mitä tulet tekemään, että täällä Jyväskylän vuosikokouksessa viihdytään ja tämä muistetaan järjestelyiltään hyvänä leijontatapahtumana? – Toimikuntamme tehtävänä oli valmistella vuosikokouksen järjestelyt ja vieraiden majoitus sekä ravitseminen ensisijaisesti huomioiden vieraidemme viihtyvyys. Tiedämme, että nämä ovat palveluja, jotka muistetaan; ne joko ihastuttavat tai vihastuttavat, totesi veli Keijo. Sujuva kokous kaikin puolin

– Näistä lähtökohdista olemme lähteneet suunnittelemaan vuosikokousta motolla: ”Reilua leijonanautinnollisuutta hyvällä hinta-laatusuhteella”. Tavoitteena on järjestää kokous, mikä on toimiva, sujuva ja helppo. Tällöin on tärkeätä, että hallitsemme isojen massojen liikuttelun kokoustiloissa ja ravintoloissa ilman kohtuutonta jonottamista. Samoin kulku hotelleista kokouspaikalle on oltava vaivatonta. Nämä ovat asioita, joita painotimme työskentelyssämme. Toisekseen kokouksen on oltava tunnelmallinen ja antaa positiivinen kokemus. Tässä ravintolapalvelut näyttelevät tärkeätä osaa. Ruokien tulee olla maittavia, ja ravitsevia eikä ruoka saa loppua. Atmosfäärissä on hengittävä tunnelmaa. Leijonien sosiaalinen osallistuminen on tärkeä ohjenuora. Hinnoittelussa etsittiin keskitie

– Kolmanneksi palvelujen hinnoittelu on pidettävä hallinnassa. Emme voi alentaa hintaa palveluja minimoimalla tai ruokaa ” heikentämällä”. Mielestämme esimerkiksi keittolounas

Majoitus- ja ravitsemustoimikunta on tehnyt työtä jo lähes neljä vuotta Jyväskylän vuosikokouksen onnistumiseksi. Toimikunnan jäset Risto Roiha (vas.), Outi Kiviranta, Tapio Karsio, Keijo Valve uskovat vieraiden muistavan Jyväskylän hyvästä ruuasta ja onnistuneesta majoitusjärjestelyistä.

lauantaina on turhan heppoinen pitkän kokouspäivän ravitsemukseen. Toisaalta ylilaatu on kallista. On löydettävä keskitie. Panostimme myös siihen, että iltapäivisin on saatavissa virkistystä. Mm. kahvi- ja pullatarjoilua niin paljon kun kukin jaksaa, sisältyy myytäviin ravintolapasseihin, jatkoi toimikunnan puheenjohtaja veli Keijo. – Uskomme, että Jyväskylässä on erinomaiset mahdollisuudet järjestää juuri toimiva, mutta mieliin painuva kokous. Jyväskylässä on noin 1 500

hotellihuonetta valmiina majoittamaan 2 500 henkilöä vuorokaudessa. Jyväskylän ravintolaelämä on monipuolista luoden osaamisperustan tällaisten tapahtumisen järjestämiselle kaupungissa. Ravintolaelämän keskus sijaitsee kuuluisalla kävelykadulla. Paviljonki keskuspaikkana

Kokousjärjestelyt on keskitetty yhteen paikaan, Jyväskylä Paviljon-

kiin. Kokouspaikka on kävelymatkan päässä hotelleista. Paviljongissa on kokemusta suurten tapahtumien ravintolajärjestelyistä. Uskomme ravintolapalvelujen hoitamisen alan ammattilaisille. Leijona- talkoolaiset toki ovat mukana kuvassa aputöissä ravintoloissa. Eiköhän näistä järjestelyistä meidät muisteta, kuhan hoidamme työmme moitteetomasti, tuumi majoitus- ja ravitsemustoimikunnan puheenjohtaja veli Keijo. Ossi Kurki

KUVA: TOMMI PENTTINEN

Paviljonki-ravintolat toteuttavat vuosittain satoja kattauksia erilaisten asiakasryhmien tarpeisiin.

METSO-LEIJONA 2012

Paviljongin tiloissa on mahdollista toteuttaa niin pienet kuin suuretkin tapahtumat. Tässä valmistellaan viime syksyn Nordic Business Forumia.

VUOSIKOKOUS JYVÄSKYLÄSSÄ 8.–10.6.2012

Jyväskylän suurkokouksen perusta tehtiin jo syksyllä

KUVA: HANNA KORHONEN

auantaista tulee varmasti sähäkkä, mutta onneksi meillä on ripeitä ihmisiä käytössä ja tilaakin on selvästi enemmän kuin aikaisemmissa kokouksissa, miettii kansliatoimikunnan puheenjohtaja Viljo Hokkanen Lions-Liiton tulevaa vuosikokousta Jyväskylän Paviljongissa. Kokous tuo Jyväskylään ainakin 2 200 vierasta 8.–10. kesäkuuta, joista keskimmäinen päivä on aamusta iltaan yhtä suurta tapahtumaa Paviljongissa. Samalla luonnollisesti täyttyvät kaupungin ja lähialueiden hotellit vieraista. SUURTA TAPAHTUMAA on valmisteltu useissa kokouksen toimikunnissa, joista kansliatoimikunta valmistautuu ottamaan vieraat vastaan, tarkistamaan näiden valtakirjat, jakamaan asiakirjat ja erilaiset varaustodistukset sekä myymään ohjelmapaketit, hoitamaan lukuisat äänestykset ja laskemaan ripeästi tulokset äänen tarkkuudella kohdalleen. Erilaisissa tehtävissä on mukana kymmeniä ja taas kymmeniä leijonia. Järjestäjät tulevat 17. Jyväskylän seudun klubista. Joukko hoitaa kokousjärjestelyitä, ruokahuoltoa, ohjelmatapahtumia, liikennettä ja markkinointia erityisesti Paviljongissa, mutta yhtä hyvin myös hotelleissa. Apuna on vuosien aikana kerätty kokoustottumus, jossa Paviljonki ja messut muutetaan Lions-Liiton kokouspaikaksi. Yksityiskohtaisia valmisteluja on tehty jo 2011 aikana ja esimerkiksi sähköinen ilmoittautuminen kokouksiin ja hotelleihin alkoi jo joulun alla. Luonnollisesti esimerkiksi markkinointi, tiedotus, aineiston valmistelu ja suuren kokouksen yksityiskohtainen suunnittelu on tehty pitkälle jo ennen vuoden vaihtumista. Ainoa ongelma ovat rakennustyöt, jotka näkyvät Paviljongin vierellä. VIIMEISET PÄIVÄT ennen kokousta painetaan ja kootaan kokousedustajien aineistopaketteja, jotka räätälöidään henkilökohtaisiksi tehtyjen tilausten mukaan. Kokousvalmius Paviljongissa alkaa jo keskiviikkona, mutta valmiiksi niin kalusteet kuin kaikki hallien aineisto kootaan vasta perjantaiksi – ja puretaan saman tien sunnuntaina tulevien tapahtumien alta. – Koko kokousvalmius saadaan aikaan talkootyöllä, jonka tuntimäärät ovat selvillä vasta joskus kesällä. Parasta tässä urakassa on ollut järjestäjien halu suunnitella ja tehdä mahdollisimman hyvää työtä,miettii puheenjohtaja Vilho Hokkanen. Risto Pynnönen kansliatoimikunnan sihteeri

Jyväskylän vuosikokous 2012 LC Jyväskylä/ Viitaniemen klubiaktiviteettina LC Jyväskylä/ Viitaniemi on ottanut ensi kesän Jyväskylän vuosikokouksen majoitus- ja ravintolatoimikunnan järjestelytehtävät koko klubinsa huolenpidon aiheeksi ja klubinsa aktiviteetiksi. Majoitus- ja ravitsemisjärjestelytoimikunta on yksi toimikunta muiden joukossa. – Tultuani v. 2008 lopulla pyydetyksi vuosikokouksen järjestelyjen päätoimikuntaan, esitin klubilleni, että ottaisimme vastuun järjestelyistä koko klubina. Mielestäni sitä perusteli, että klubissamme on useita majoitus- ja ravintola- tai elintarvikealaa tavalla tai toisella hallitsevaa leijonaa, muistelee järjestelytoimikunnan pj. Keijo Valve toimikunnan alkutaipaletta. Täten vuosikokous 2012 on ollut ja on Viitaniemen klubin aktiviteettina vuodet 2009–2012. Näin toimien on alun alkaen varmistettu, että toimikunnan työ rakentuu kestävälle pohjalle. Onhan toimikunnan työ viime kädessä klubin presidentin ja hallituksen valvonnassa. Vuosikokousaktiviteettitoimikunnan ydin rakentuu Viitaniemen klubin leijonista. Toimikunnan koko on valmisteluvaiheessa ollut verrattain pieni 3–4 henkilöä. Toimikunnan pj on ollut Keijo Valve ja varapj. Risto Roiha. Ryhmään on kuulunut myös Jouko Välisaari. Koska toimikunta on tarvinnut myös naisenergiaa, on ryhmässä mukana LC Palokka/Vilmaa edustava Outi Kiviranta. Outin ansioita mukana oloon perustelee mm. se että hänellä on pitkä kokemus suurten tilaisuuksien varausjärjestelmistä. Toimikunnan pieni koko on riittänyt, koska päätoimikunta valitsi kokouksen pitopaikaksi Jyväskylä Paviljongin. Toimikunnan tehtävänä on ollut lähinnä neuvotella palvelujen alihankinnasta ja palvelutarjonnan sisällöstä sekä hinnoittelusta. Vaihtoehtona pidettiin kyllä ideaa järjestää vuosikokoustilaisuudet Hippos-hallissa. Tuolloin toimikunnan työ olisi

ollut laajempi järjestelyiltään. Tästä ideasta kuitenkin luovuttiin Paviljongin ehdottomien kokonaisetujen kannalta. –Klubitoiminnassamme tämä klubiaktiviteetti on tarkoittanut, että vuosikokousasioita on käsitelty jo-

”

Vuosikokousasioita on käsitelty jokaisessa kokouksessa. Koko klubi on valjastettu myös talkootöihin.

LC Jyväskylä/ Viitaniemi klubin toimikunnan työ on tiivistynyt ja suunnitelmia viedään operaatioihin. Toimikuntaa on laajennettu käytännön toimijoilla. Koko klubi on valjastettu myös talkootöihin, joita ravintolatoiminnan piirissä on avustavien töiden muodossa. Talkootyövoiman tarve ravintoloissa on noin 20 henkilöä. Talkootyövoimaa tarvitaan ja on hankittu myös muiden klubien joukosta. – On hyvä muistaa, että talkootyö on tarpeellista, jopa välttämätöntä kokouksen läpiviennin kannalta myös taloudellisesti. Se on myös rahanarvoista työtä. Maksaahan ravintoloitsija talkootyöstä pienen tuntikorvauksen, mikä tulee klubien hyväksi kertoi pj. Valve. Järjestelyt toimikuntamme ennakkovalmistelujen osalta ovat jo nyt täysin valmiit. Hotellit on varattu ja ravintolamenut suunniteltu. Varausjärjestelmämmekin toimivat ja ovat toimineet kiitettävästi. Täten olemme valmiina vastaanottamaan ja luomaan viihtyisät puitteet Teille Leijonat kokousviikonlopuksi täällä Jyväskylässä. Hyvä kokous syntyy yhdessä Leijonien myötävaikutuksella meidän luomissa puitteissa. Tervetuloa! Keijo Valve majoitus- ja ravitsemistoimikunnan puheenjohtaja

kaisessa kokouksessa normaalien aktiviteettiasioiden lailla. Jokaisessa kokouksessa on kerrottu toimintakatsaus. Samalla on tunnistettu lisätoimenpiteiden ja organisoinnin tarpeet aina eteenpäin, toteaa toimikunnan varapuheenjohtaja Risto Roiha. Kun vuosikokousjärjestelyissä ollaan talvella 2012 ” loppusuoralla”, on ”kirivaiheen” aika. Se tarkoittaa METSO-LEIJONA 2012

Äänekoski täytti 100 vuotta Lionsklubit kunnioittivat tapahtumaa istutustalkoilla.

änekoski tunnetaan metsäteollisuudesta ja kun kaupunki vietti viime vuonna 100-vuotisjuhliaan, niin mikäpä sopisi meille paikkakunnan leijonille sen paremmin kuin Kansainvälisen presidentti Wing-Kun Tamin puunistutuskampanja kunnioittamaan juhlivaa kaupunkia. Klubit toteuttivat kampanjaa istuttamalla paraatipaikalle kauniiseen Rantapuistoon kaupungintalon läheisyyteen kukin klubi yhden puun. Puisto rajoittuu lisäksi Keitelejärveen, mikä valittiin syksyllä KeskiSuomen maakuntajärveksi.

Viisi klubia yhdessä lapion varressa

Paikkakunnalta viisi klubia, LC Äänekoski, Kotakennäs, Helmi, Sumiainen ja Suolahti tempaisivat yhdessä lokakuisena perjantai-iltapäivänä ja kokoontuivat joukolla talkoisiin. Koko edellisen yön oli suorastaan myrskytuuli raivonnut ja satanut kaatamalla, joten jännittyneenä odotimme päiväksi luvattua auringonpaistetta. Säätiedotus piti paikkansa ja innokas istuttajien joukko leijonia tarttui lapioihin kauniissa syysilmassa. Eikä siinä kauan lapiot heiluneet, kun puut olivat tukevasti omilla paikoillaan. Taalainmaankoivuja ja kukkasipuleita

LC Kotakennään Simo Kettunen hankki klubeille yhteisostona puut ja mullat. Puistoon istutettiin taalainmaankoivuja ja ensi keväänä puiden keskelle tuodaan jyhkeä kivilohkare, mihin kiinnitetään kyltti muistuttamaan kaupungin juhlasta ja leijonien kampanjasta. Puiden lisäksi LC Äänekoski/Helmi istutti kaupungin sisääntulotielle sata kukkasipulia kaupungin yhtä monen vuoden kunniaksi. Nyt vain odotamme kukkien loistoa sekä koivujen vihreyttä tulevina vuosina. IPDG Pirkko Kokkonen LC Äänekoski/Helmi

”

Kuka tahansa voi istuttaa puun. Se on erittäin näkyvä ja käytännöllinen tapa, jolla jokaikinen lion voi vaikuttaa.

Kansainvälinen presidentti Wing-Kun Tam

METSO-LEIJONA 2012

Äänekosken viisi lionsklubia ahkeroivat lokakuussa kaupunkinsa Rantapuiston istutustöissä.

Yksi puun taimista, jotka lionit istuttavat tällä kaudella maapallon keuhkoiksi. Metso-Leijonan painoon mennessä niitä on yhteensä reippaasti yli 6,6 miljoonaa.

Ja maailma pelastuu K

ansainvälinen presidentti Wing-Kun Tam on haastanut lionit istuttamaan miljoona puuta maapallolle tällä toimintakaudella. Arvon kansainvälisellä johtajalla ei tainnut olla käytännön realiteetit globaalista taimenistutuksesta tai leijonien uutteruudesta aivan tiedossa tavoitetta asettaessaan. Pääsemme juhlimaan tavoitteen monin-moninkertaista toteutumista.

Kuvernööri putken varressa

Piirikuvernööri Pertti Jämsén näytti jo syksyllä hyvää esimerkkiä istutuskampanjassa. Hän istutti omin kätösin 702 puuta ja aikoo jatkaa kevätkaudella. Syyskuussa Jämsén ja muutama LC Viitasaari Karoliinan leijona viimeisteli yhden uudistusalan istutuksen Viitasaaren Viitakankaalla. Siviiliammattissaan metsänhoitoyhdistyksen metsäneuvojana toimiva lion Hannele Kivelä järjesti istuttajille pottiputket ja taimilaukut. Istutus sujui kuten hyvät talkoot ai-

nakin: ei tiennyt tehneensäkään, kun työtä oli vain sopivasti ja seura mitä mainioin. Taimien istutus ei liene aivan uusi, mutta ehkä osittain unohdettu aktiviteetti. Mikäli kohde on sopiva ja sää suosii, tälläkin tavalla voi kartuttaa klubin hallinto- tai aktiviteettitiliä ja kohottaa samalla kuntoa. Uskovan palkinto on osa kansainvälistä istutuskampanjaa. Piirit ja kkubit, jotka uskovat palvelun mahtiin, voivat saada sen. Jokainen piirikuvernööri, jonka piirissä vähintään puolet klubeista osallistuu puunistutukseen, saa I´m A Believer –laatan muistoksi. Kunkin vaalipiirin 100 klubia, joiden jäsenet ovat istuttaneet eniten puita, saavat erityisen palkintolaatan ja julkisia mainintoja. Kaikki osallistuneet klubit saavat lippumerkin aktiviteetistä. Osallistuvien klubien ja piirien pitää ilmoittautua kirjallisesti ja mahdollisesti kuvallisesti Lions Clubs Internationaliin lionien palveluaktiviteettiilmoituksella toukokuun alkuun mennessä. Pirjo Nyman

Maailmanlaajuisen istutuskampanjan tilannetta

voi seurata netissä sivulla: http://www.lionsclubs.org/FI/member-center/membership-and-new-clubs /global-membership-team/presidents-theme/million-tree/index.php LC Viitasaari Karoliinan viime kauden presidentti Tarja Parviainen järjestää taimia istutuskoriin.

METSO-LEIJONA 2012

LEIJONA-GALLUP

Mikä on mieluisin leijonamuistosi?

ARNE RITARI -SÄÄTIÖN APURAHAT HAUSSA Aarne Ritari -säätiö perustettiin Kuvernöörineuvoston päätöksellä v. 1986. Tavoitteena on tukea omilla päätöksillä suomalaisten klubien palveluaktiviteetteja ja tukea muutenkin lionstoimintaa. Sääntöjen mukaisesti säätiö vaalii maamme lionstoiminnan perustajan Arne Ritarin elämäntyötä. Säätiö toteuttaa tarkoitustaan jakamalla apurahoja Suomen Lions-liitto ry:n jäsenklubien omille tai yhteisille piiri- ja liittotason aktiviteeteille sekä tukemalla muutenkin suomalaista Lions-toimintaa

Pirkko Kokkonen, LC Äänekoski Helmi, lion vuodesta 2002

– Uusien klubien perustaminen, joissa olen ollut mukana: oma klubi , jossa olin charter-pressa sekä kummiklubien LC Saarijärvi Saarettaren ja LC Vaajakoski Ewen perustaminen.

Merja Noronen, LC Pihtipudas Emmit, lion vuodesta 2004

– Viime kauden presidenttivuosi kokonaisuudessaan, mutta viimeisimpänä: Rotaryt haastoivat Emmit karaoketaistoon tammikuun alussa.Emmit voitti joukkueosan- ja minä henkilökohtaisen kilpailun.

Kalevi Varis, LC Viitasaari Porthan, lion vuodesta 1966

– Olen kuulunut aiemmin Kyyjärven ja Karstulan klubeihin. Meillä oli Kyyjärvellä hyvin originelli jäsen Boris Mikojan, ravintoloitsija ja taiteen kerääjä. Kerran erehdyin sanomaan, että pidin yhdestä hänen taulustaan. Antelias Boris halusi klubi-illan päätteeksi lahjoittaa minulle tämän suuren taulun ja kaivoi vielä pakastimesta lady Vapulle kotiinviemisiksi ruisleivän ja täytekakun. Piti tilata pakettiauto lahjojen kuljetukseen.

METSO-LEIJONA 2012

Säätiön tärkein apurahakohde on klubien palveluaktiviteettien rahoitus, jolloin klubin osuus rahoituksesta on vähintään puolet. Säätiö myöntää myös apurahoja perheille, joita on kohdannut katastroﬁ kuolemantapauksen tai esim. tulipalon muodossa. Tällöin ei välttämättä vaadita klubilta palvelutyötä tai täyttä 50 prosenttia omarahoitusta. Hakemuksen tulee olla Lions-klubin tekemä. Säätiö on myös tukenut piirien ja liiton lionismia edistäviä hankkeita. Apurahan hakeminen tehdään hakulomakkeella. Hakijan nimen (klubi) jälkeen tulevat tarkat osoite- ja yhteystiedot sekä tieto aikaisemmin myönnetyistä apurahoista. Klubi voi hakea uutta apurahaa aikaisintaan kolmen vuoden kuluttua edellisen myöntämisestä. Avustuskohde ilmaistaan muutamalla sanalla samoin kohteen sijainti.

Apurahoja myönnetään vain toteutumattomiin kohteisiin. Mitä suurempi on palvelutyön määrä, sitä paremmin hakemus hyväksytään. Huom! Palvelutyötä ei ole klubinrahoitusosuuden hankkimiseksi käytetty aktiviteettityön määrä. Tarkemmat tiedot kohteesta, palvelutyön toteutuksesta ja talousarviosta voivat olla myös yhtenä liitteenä. Hakijan pankkiyhteys (klubin aktiviteettitili) tulee aina merkitä hakemukseen. Hakemuksia hylätään vuosittain: suurin syy on hakemuksen väärä kohde. Haetaan siis rahoitusta varainhankinta-aktiviteetille, jota ei ohjesäännön mukaisesti rahoiteta. Säätiöllä on puute hyvistä kohteista ts. puhtaista palveluaktiviteeteista, jotka ovat ainutkertaisia eikä vuosittain toistuvia. Säätiö ei myöskään tue Suomen Lions-liiton ohjelmaan kuuluvia kertaluontoisia tai jatkuvia aktiviteetteja (esim. Lions Quest).

noksensa hankkeeseen ja monesti tällaisella lisätuella on merkittävä vaikutus avustuskohteelle. Piirissämme on tällä hetkellä kaksi hakemusta vireillä ja lisää odottelen. Kaikki ennen 15.5.2012 tulleet hakemukset käsitellään vielä tämän kauden aikana. PS. Olen 1.1.2012 siirtynyt eläkkeelle päivätyöstäni, joten aikaa hakemusten teossa avustamiseen on ja kuten edeltäjäni Tuomo Kilpinen on aiakisempina vuosina todennut säätiöstä: ” RAHAA ON.” Kyösti Mikkonen Arne Ritari- toimikunnan puheenjohtaja, G-piiri

Mitä nyt sitten pitäisi klubeissa tehdä?

Kannustan klubeja miettimään, onko teillä sellaisia kertaluontoisia aktiviteetteja, jotka soveltuisivat AR-säätiön apurahakohteiksi. Klubeilla on itse asiassa tällaisia hankkeita, mutta jostain syystä AR-säätiön apurahaa ei vain ole haettu. Soitelkaa allekirjoittaneelle ja mietitään vaikka yhdessä, soveltuuko klubinne hanke tuen kohteeksi. AR-säätiön kautta klubilla on mahdollisuus kaksinkertaistaa oma pa-

Yhteystiedot: Kyösti Mikkonen Puh: 050 59 38 320, Sähköposti: kyosti.mikkonen@elisanet.ﬁ tai kyosti.mikkonen@lions.ﬁ Osoite: Kullerontie 4 As 1 40520 JYVÄSKYLÄ

Nenäilyä Jyväskylän jäähallissa Jääkiekkofanit hieraisivat silmiään astuessaan JYP-Ilves otteluun 1.11.2011 Jyväskylän jäähalliin. Turvatarkastuksen jälkeen vastassa oli punanenäinen ja peruukkipäinen leijona helisyttäen keräyslipastaan. Voiko tähän kutsuun vastata muuten kuin antamalla muutaman kolikon hyväntekeväisyyteen? Ensin yhteydenotto Jypiin Kari Tyniin

Juttuhan lähti siitä, että LC Vaajakoski Ewen Helvi otti yhteyttä JYP:n markkinointijohtaja Kari Tyniin kysyen, voiko otteluun tulla tekemään hyväntekeväisyyttä? Vastaus oli myönteinen ja innostunut, niinpä lippuluukulla odottikin kuusi kutsuvieraslippua lipaskerääjille. Kuusi Eweläistä iloisella mielellä, peruukit ja nenät päässä asettautuivat

sisäänkäyntien läheisyyteen vastaanottamaan kiekkokansaa. Vastaanotto oli positiivinen ja ihmiset iloisesti yllättyneitä, myös rahakukkaroiden nyörit höltyivät. Herätti hilpeyttä ja lahjoituksia rapisi

Väliajoilla punanenät kiertelivät käytävillä herättäen hilpeyttä - jopa kioskijonossa annettiin lahjoitus silläkin uhalla, että ostokset jäivät saamatta. Peliajalla kerääjät jännittivät muiden fanien mukana katsomossa.Nenien lisäksi myös kämmenet punoittivat kun kannustettiin JYP 4-0 voittoon! Eeva-Kaisa Rouhiainen Helvi Stolt Helvi ja Eeva-Kaisa jännittävät JYP:n menestystä jäähallissa.

Nenäpäivänä hulluttelua hyvän asian puolesta N

enäpäivän keräys sopii monella tapaa Lions-toimintaan. Siinä yhdistyvät hyväntekeväisyys ja sosiaalinen yhdessäolo – samalla saamme hieman näkyvyyttä ja kenties ajan mittaan uusia jäseniä. Keräyspäivä 4.11.2011 onnistui monella tavalla yli odotusten. Ihmiset lahjoittivat auliisti rahaa, kerääminen oli hauskaa ja tuotti hyvää mieltä sekä kerääjille että lahjoittajille. Tuhannet kiitokset kaikille ja erityiskiitos ”päänenä” Maarit Liljendahlille, G-piirin keräysvastaavalle! Keräyspäivänä mainostimme samana iltana ollutta YLE TV2:n Nenäpäivä-showta. Kun suora lähetys klo 24 päättyi, oli Nenäpäivä kerännyt yhteensä 2 021 158 euroa kehitysmaiden lasten auttamiseksi.

Mistä idea tulee, mihin raha menee?

Mistä Nenäpäivä on tullut ja mihin rahat menevät? Isossa-Britanniassa Red Nose Day on näkynyt katukuvassa jo 20 vuotta. Briteissä kyseessä on varsinainen kansanliike: siellä on kerätty jo yli 100 miljoonaa puntaa! Nenäpäivää vietetään nykyään myös mm. Saksassa, Australiassa, Norjassa ja Islannissa. Vuosina 2011–2013 kerätyt varat käytetään lasten auttamiseen Afrikassa ja Etelä-Aasiassa. Keräystuotto käytetään lasten koulutukseen, perheiden ja yhteisöjen vahvistamiseen sekä terveyden ja hyvinvoinnin edistämiseen

Mikä on mieluisin leijonamuistosi?

Osmo Kontula LC Pihtipudas, lion vuodesta 1990

– Touhuaminen eri tapahtumissa, mm. messut, Kylien kyvyt -tapahtumat, tervanpoltto, konsertit, joulukadun avajaiset ja joulupukkikulkue. Klubikokoukset ovat persoonallisia, koska joka vuosi on uusi presidentti. Presidentti luo leijonakuvan aikakaudestaan.

Useita kohteita Jyväskylässä

Jyväskylän alueella keräys tapahtui useassa eri kohteessa. LC Jyväskylä/Aino-klubi keräsi mm. Keljon ABC:llä ja Harju- ja Chydeniusklubien edustajat Jyväskylän keskustassa. Harju-klubin Pauli Viitala ja Jouni Huotari uhmasivat hieman koleaa ilmaa ja soittivat hanurilla ja saksofonilla muutamia tuttuja kappaleita. Jounin päätös osallistua vuoden 2011 Nenäpäivän keräykseen katusoittajana syntyi jo alkuvuodesta 2011. Tällöin Jounin kummi Harjuklubista Seppo Pitkänen esitti haasteen yhteisen työpaikan, Jyväskylän ammattikorkeakoulun, henkilöstölehdessä: tee jotain ”extremeä” eli sellaista, jota aiemmin elämässäsi et ole tehnyt. – Aloitin vastikään uuden harrastuksen, saksofonin soiton. Päätin soittaa julkisesti ensimmäistä. kertaa ja samalla kerätä rahaa hyväntekeväisyyteen, Jouni toteaa.

LEIJONA-GALLUP

”

Hanuristi Pauli Viitala ja saksofonisti Jouni Huotari soittivat Jyväskylän keskustassa Nenäpäiväkeräyksen hyväksi.

Tee jotain ”extremeä eli sellaista, jota aiemmin elämässäsi et ole tehnyt!

Kirsi Salojärvi, LC Viitasaari Karoliina lion vuodesta 2006

– Päällimmäisenä Charter Nigh -juhlamme toukokuussa 2006. Me naisleijonat olimme Lions-taipaleemme alkumetreillä, kaikki oli uutta ja me perustajajäsenetkin osin tuntemattomia toisillemme. Ruuponsaari tarjosi upeat puitteet arvokkaalle juhlalle, joka soljui eteenpäin mukavasti hyvässä seurassa. Vieraiksemme olimme saaneet mm. Viitasaaren miesleijonia puolisoineen.

Seppo Pitkänen

Markku Paananen, LC Viitasaari Porthan, lion vuodesta 1999 Maarit Ryhänen ja Leena SäämänenHuotari LC Jyväskylä Ainosta iloisissa keräystunnelmissa.

– Risusavotta 2000-luvun alussa, jossa olin työnjohtajana Lion-veljille, jotka olivat saapuneet juuri saapuneet leijonaretkeltä JYP:n ottelusta. Yöunia oli ehtinyt kertyä pari tuntia. METSO-LEIJONA 2012

LEIJONA-GALLUP

Mikä on mieluisin leijonamuistosi?

Pekka Termonen LC Kannonkoski, lion vuodesta 2005

– Hallituksen vaihtajaiset ovat hauska tapa. Teatteriretkille tulee lähdettyä harvoin muussa kuin leijona- ja ladyporukassa. Se on vaivatonta: kun muistaa tulla torille sovittuun aikaan bussi vie ja bussi tuo. Tervahaudalla valvominen kesällä 2005 oli unohtumaton kokemus. Viime kevään pilkkikilpailussa oli mahtava keli: Kalaa saivat paljon ne, jotka osasivat pyytää.

Ari Järvinen, LC Äänekoski Kotakengäs lion vuodesta1989

– Muutamana vuotena olen ollut toteuttamassa klubimme järjestämää seutukuntamme omaishoitajien virkistystapahtumaa. Osallistujat muistavat meitä kiitollisuudella vielä pitkään tapahtuman jälkeenkin kadulla tavatessamme. Mieltä lämmittää tietoisuus, että aktiviteettimme on ollut hyvä ja tarpeellinen.

Timo Paananen, LC Viitasaari,lion vuodesta 2004

– Presidenttivuosi 2009–2010. Silloin oli koko ajan jotain touhua.

METSO-LEIJONA 2012

LC Äänekoski Kotakengäs -kalenteri on myynnissä Torpparissa, joka on paikallisten tuotteiden suoramyyntipiste.

Seinäkalenteri varainhankintavälineenä LC Äänekoski Kotakennäs on vuosikaudet tehnyt seinäkalenteria yhteistyössä LC Konginkankaan kanssa. Muutama vuosi sitten käytimme kuvamateriaalina eri yritysten omia kuvia menneisyydestä ja nykypäivästä. Tämä toimi siten, että yhtenä kuukautena oli kuva yrityksen alkuvaiheista ja toinen kuva samalla sivulla nykypäivästä. Näin yhteen kalenteriin saatiin mahtumaan 12 eri yritystä. Seuraavana vuonna oli jälleen 12 muuta yritystä. Kansikuvaksi pyrittiin löytämään mielenkiintoinen maisemakuva tai kuvaus tunnetusta tapahtumasta paikkakunnalla. Yritykset saivat kalentereihin oman logonsa. Huolehdimme painatukset ja jakelun yrityksille. Yritykset ostivat kalenterit meiltä ja antoivat kalentereita lahjoina omille työntekijöilleen ja yhteistyökumppaneilleen. Äänekosken kokoisella paikkakunnalla ei tällä systeemillä voinut kovin montaa vuotta toimia. Yritykset eivät kovin innokkaasti halunneet kalente-

Markku Tukia, LC Saarijärvi, lion vuodesta 1971.

ria, jossa oli kilpailijan kuvia. Mielestäni näin oli aluksi siinä mielessä hyvä, että pääsimme tutuiksi monen yrityksen kanssa. Tällä hetkellä markkinoimme kalenteria pääasiallisesti edelleen yrityksille. Hyvät kuvat tiukassa

Kuvamateriaali on kuitenkin kokonaan muutaman vuosikymmenen takaisia henkilökuvia tai kuvia vanhoista rakennuksista. Hyvien vanhojen kuvien löytäminen on työllistävää, mutta palkitsevaa. Kuvat eivät saa kuitenkaan olla niin vanhoja, että nykyihmiset eivät enää tunnista kuvan henkilöitä. Kalenterin katumyynti ei ole kovin tuottavaa. Ovelta ovelle myyntiä meillä tekevät oppilaat, jotka saavat osan myyntihinnasta leirikoulun rahoitukseen. Jäsenemme ovat aika ajoin myyneet kalenteria ison kauppaliikkeen edessä. Sitä on ollut myynnissä yhdessä tai kahdessa kau-

– Peltoahon Vanhustenpuiston vihkijäisissä 20.8.2010 lausumani luovutussanat: Minulle on annettu mieluisa tehtävä luovuttaa tämä 113 346 euron arvoinen Peltoahon Vanhustenpuisto Saarijärven kaupungin omaisuudeksi ja Perusturva-liikelaitos Saarikan käytettäväksi. Pyydän, että kaupunginjohtaja Janne Kinnunen ja liikelaitos-

passa. Näillä myyntikonsteilla saamme näkyvyyttä ja PR:ää, mutta ei kovinkaan hyvää taloudellista tuottoa. Nykyään monet lehdet ja yritykset antavat asiakkailleen ilmaiseksi hyvälaatuisia kalentereita. Näin ollen kalenterimme on yleisömyynnissä liian kallis. Ihan pienellä hinnalla ei kuitenkaan kannata myydä, koska esimerkiksi painatuskustannukset ovat mittavat. Avainjuttu on yhteistyö paikallisten yritysten kanssa. Alkuvaiheessa asia vaatii klubin jäseniltä aktiivista markkinointia yrityksiin. Kohtalaisen aktiivinen tulee olla kaiken aikaa. Harvemmin joku yritys omaaloitteisesti tiedustelee kalenteria. Kalenterityön käynnistämme kesällä kuvien valinnalla, yrityksiin otamme yhteyttä syksyn mittaan ja myyntiin kalenterin saamme hyvissä ajoin ennen joulua. Raimo Veintie LC Äänekoski /Kotakennäs

johtaja Mikael Palola yhdessä ottavat puiston vastaan ja avaavat puiston käyttöön leikkaamalla auki sillalla olevan nauhan. Saarijärven Lions klubit odottavat, että tulevat, nousevat sukupolvet vaalivat tätä puistoa ja kunnioittavat meiltä perimiään arvoja ikääntyvien kunnioittamisessa. Täten julistan puiston avatuksi ja vihityksi käyttöön.

Varainhankintaa ilmavalokuvilla LC Jämsä Himoksella on tapana hankkia varoja toimintaansa mitä erilaisimmilla viihdyttävillä tempauksilla. On muun muassa hiihdetty vuorokausi, pyöräilty Inarista Jämsään, taaplattu Päijänteen ympäri ja viimeksi narrattu kalaa Jämsänjoesta kellonympärys. Tempauksista kertyneet varat on aina lahjoitettu hyväntekeväisyyteen. Joulun tienoilla klubi päätti kerätä varoja myös hallintotilin kartuttamiseksi. Leijonat kuvauttivat moottoroidusta liitovarjosta koko komean kotiseutunsa. Kakkiaan liitovarjomiehet Aarno Isomäki ja Heikki Ristolainen napsivat kevään, kesän ja jo lumienkin maahan tultua Jokilaaksosta ja sen

”

Vaikka kuva-CD-levyjen hankkiminen vaatikin kohtuullisen alkupääoman, ollaan nyt jo tuloksellisesti voiton puolella.

Jämsäläistä järvimaisemaa lintuperspektiivistä.

ympäristöstä 1500 valokuvaa. Parhaat kuvat koottiin CD-levyille,jotka laitettiin myyntiin parahiksi joulumarkkinoille. Klubi osti haltuunsa myös kuvien oikeudet ja teetti ja teettää yhäkin myös yksittäisiä kuvasuurennoksia

niitä haluaville. Sekä kuvakoostetta, että yksittäisiä kuvia saa hankkia LC Jämsä Himoksen veljiltä. Vaikka kuva-CD-levyjen hankkiminen vaatikin kohtuullisen alkupääoman, ollaan nyt jo tuloksellisesti voiton puolella. Samankaltaista va-

rainhankintatempausta voi siis hyvinkin suositella paikkakunnille, jossa sitä ei vielä ole tehty. Hannu Reijonen LC Jämsä Himos

Sotainvalidien rakentama Sen johdosta, että jälkipolvet osaisivat arvostavasti kunnioittaa Sotainvalidien tärkeää panosta sodanjälkeistä Suomea rakennettaessa, neljän sotainvalidien rakentaman talon seinään Jyväskylässä kiinnitettiin ”Sotainvalidien rakentama”-teksti. Tekstilaatan paljastusjuhlaa vietettiin 4.10.2011 Sotainvalidien Sairaskodilla keskussairaalantiellä. Tilaisuuden avasi kamarineuvos Erkki Fredrikson ja paljastuspuheen piti kaupunkineuvos Jaakko Lovén. Sää oli syksyisen sateinen, mutta tekstin paljastus suoritettiin sille kuuluvalla arvokkuudella. Sisätiloissa sairaskodin asukit olivat suurin joukoin paikalla ja niille, jotka eivät jaksaneet tulla paikalle, juhla näytettiin suorana lähetyksenä televisioissa. K-S:n Sairaskotisäätiön hallituksen puheenjohtaja Raimo Kinnunen, sekä säätiön kunniapuheenjohtaja, sosiaalineuvos Taito Lampinen(myös lion), pitivät ansiokkaat puheet valottaen nykytilannetta ja menneisyyttä. Juhlassa esiintyi myös henkilökunnan kuoro,

Pertti Jämsén, Keski-Suomen Sairaskotisäätiön hallituksen pj. Raimo Kinnunen, sosiaalineuvos ja Sairaskotisäätiön kunniapj. sekä johtaja-ylilääkäri Pia Laukkanen tekstilaatan paljastusjuhlassa.

Ilonat ja kuorolaiset toivat olemuksellaan pirteän tuulahduksen niin juhlijoille kuin asukkaillekin. Lionit ovat olleet vahvasti mukana sekä perustamisvaiheessa, että toiminnan aikana. Suomen Lionsliiton Punainen Sulka –keräyksestä sotiemme veteraanien hyväksi So-

tainvalidien Veljesliitto ohjasi SisäSuomen piirille 1 000 000 markkaa Sairaskodin omaksi pääomaksi. Se oli merkittävä panostus Sotainvalidien Sairaskodin rakentamiseksi Jyväskylässä. Lisäksi paikallisen lionit ovat olleet aktiivisesti mukana mm. tarvi-

kehankinnoissa ja ohjelmaesitysten muodossa. Nämä ohjelmalliset tuokiot ovat olleet todella suosittuja ja piristäviä tapahtumia normaaliin arkirutiinin keskellä. Piirikuvernööri Pertti Jämsén

METSO-LEIJONA 2012

Sosiaaliset nettileijonat jakavat ja löytävät tietoa

”

-piirin webmaster Jouni Huotari odottaa sosiaalisesta mediasta luotettavaa ja avointa palvelua leijonatoimintaan. Verkkopalvelut ovat Lions-toiminnalle Huotarin mukaan mahdollisuus. – Luotettava ja avoin palvelu tarvitaan. Toisaalta palvelun pitää sallia myös yhteisön sisäinen kommunikointi siten, että siihen on mahdollisuus klubin sisällä ja myös piirin sisällä. Helppokäyttöisyys on avainasemassa ihmisten yksityisyyden turvaamisen lisäksi. Harju hyödyntää Googlen palveluita

Huotarin omassa klubissa LC Jyväskylä Harjussa tieto pysyy netin kautta näppärästi hallussa sekä klubin omassa toiminnassa että muille jaettavaksi. – Käytämme Googlen tarjoamia palveluja, kuten Google docsia. Pöytäkirjat ja muistiot löytyvät Googlen palveluista, samoin muun muassa

METSO-LEIJONA 2012

Jaa tietoja, ideoita ja videoita. Anna maailman tietää, että olet ylpeä lioniudesta!

Jouni Huotari kehottaa etsimään helppokäyttöisiä ja ihmisten yksityisyyttä turvaavia sosiaalisen median ratkaisuja klubien käyttöön.

klubikokouksiin osallistuneet. Siten saamme muun muassa osallistujaprosentit ja muut tiedot saman tien ilmoitettavaksi piirin toimintailmoitukseen. Uusia jäseniä klubi ei ole vielä Facebook- tai kotisivujen kautta saanut,

mutta yksi verkostoitumisen kanava netti on myös uusille jäsenille. – Olemme saaneet klubin www-sivujen kautta yhteydenottopyyntöjä. Yhtään klubistamme kiinnostunutta ei ole vielä www-sivujen kautta ilmoittautunut, mutta sosiaalisen

LEIJONAT UUDISTUVAT median esitys (löytyy Slidesharesta, slideshare.com => hae esimerkiksi avainsanoilla sosiaalinen media lions-toiminnassa) on ainakin muutamia innostanut hakemaan lisätietoa sosiaalisen median hyödyntämisestä.

Vinkkejä Leijona-verkkoon VOIT LUODA klubisi jäsenistä ryhmän, joka voi jakaa toisilleen

tietoja ja lähettää sähköpostia ryhmän tunnuksella.

OHJEET Lions-liiton sivuilta http://www.lions.ﬁ/index.php/ﬁ/

postitusryhman-luonti-linkki

NIIN MEIDÄN kuin monen muunkin klubin kotisivut ovat tekemättä

LINKKEJÄ sosiaalisen median ohjeisiin http://sometu.ning.com/;

http://www.23asiaa.net/

LIONIT verkossa esim.

http://www.google.com/profiles/lionsclubsorg http://fi.wikipedia.org/wiki/Lionsklubi http://www.facebook.com/lionsclubs http://www.flickr.com/photos/lionsclubsorg/ http://www.myspace.com/lionsclubsorg http://lionsclubsorg.wordpress.com/ http://twitter.com/lionsclubsorg http://www.linkedin.com/groupsDirectory?results=&sik=12689 713734671/2011LC. Jouni Huotari

”

Kurki, mitä muut kirjoittavat. Osallistu keskusteluihin. Jaa ideoita ja linkkejä. Bloggaa ja tiedota.

Myös kansainvälisiä verkkoja

Sosiaalisen median vahvuuksia ovat Huotarin mukaan nimenomaan verkostoituminen muiden klubien kanssa sekä Suomessa että kansainvälisesti. Tiedonjakoon se on kätevää, sillä klubin asiakirjat, valokuvat, videot ynnä muut ovat tallessa ja käytettävissä netin kautta kätevästi. Hyvien käytäntöjen ja ideoiden jakaminen säästää saman asian äärellä työskentelevien voimavaroja. Eikä tähän tarvitse kuluttaa isoja rahoja, sillä yhteydenpitoon on paljon ilmaisia verkkopalveluja. Verkkopalvelun etuja ovat nopea palaute, yksilöllisyys, jatkuvasti 24/7 avoinna oleva järjestelmä ja toisiinsa kytkeytyminen. Taitoa muillekin lionille

Webmasterille tietotekniikka on työtä ja arkea. Hän toimii yliopettajana Jyväskylän ammattikorkeakoulussa teknologia ja ICT-puolella. Kuinka pitkälti sosiaalisen median käyttö klubitoiminnassa sitten on tietotekniikasta tietokirjoja tehneen Jouni Huotarin vastuulla?

Kotisivut klubeille jopa ”63 vee” paapan vähäisillä atk-taidoilla

Minkälainen on LC Jyväskylä/Harjun tietotekninen valmius ja innostus sosiaaliseen mediaan kaiken kaikkiaan? – Tietotekninen valmius on vielä tällä hetkellä monilla jäsenillä sellainen, että koulutusta tarvitaan. Pääasiallinen haaste on luoda webbipohjaisista palveluista sellaisia, että ne ovat turvallisia ja helppoja käyttää. Harju-klubi on saman haasteen edessä kuten muutkin klubit: mistä löytää aikaa ottaa haltuun parhaat ja luotettavimmat palvelut, joita ”netistä” on saatavilla. Oppimisessa verkostoituminen auttaa, sillä kaikkea ei tarvitse aloittaa tyhjästä ja ajatella itse. Helpoin tapa oppia on matkia. Huotari neuvoo aloittamaan pienestä. – Kurki, mitä muut kirjoittavat. Osallistu keskusteluihin ja jaa ideoita ja linkkejä. Bloggaa ja tiedota. Tätä kautta voi löytää oman tapansa toimia verkkoyhteisössä. Jouni Huotarin esitys sosiaalisen median mahdollisuuksista on osoitteessa http://www.slideshare.net/ JouniHuotari/lionit-sosiaalinenmedia. Jaana Räihälä LC Viitasaari Karoliina

tai päivittämättä. Meillä kaikilla on nykyään kiire – myös minulla ”valtionelätillä”; jos olen perjantai-iltapäiväksi tilannut parturin, en uskalla muuta sille viikolle enää ”buukata”! Mikään ei ole ilmaista, mutta jotkut asiat ovat maksuttomia, kuten leijonien pari verkkosivustopohjaa: Liiton tai Päämajan ylläpitäminä. Päädyin jälkimmäiseen, koska HTML-kieli tms. on minulle täysin vieras. Lisäksi Liiton nettityöryhmän puheenjohtaja, Lionskummipoikani Viljo Hokkanen sekä G-piirin webmaster Jouni Huotari rohkaisivat minua käyttämään e-Klubitaloa.

SIVUJEN LAATIMINEN ja päivittäminen on yllättävän helppoa ja vaivatonta, kunhan uskaltaa klikata ja saa tukea/oppia klubin nuoremmilta ATK-taitajaleijonilta, kuten itse sain Jaakko Karppiselta. Hän istui pari tuntia vierelläni ja neuvoi: ”Paina tuosta, klikkaa tuo täppi, kokeile tuota!” Se oli siinä – melkein! Myös LC Kontiolahti/Höytiäinen klubin Timo Hakkaraisen muokkaama ja poikansa Samin suomentama, netistä löytyvä ohje oli hyvä apu. Tein tämän jutun G-piirimme lehteen pyynnöstä, rohkaisemaan muitakin kotisivujen päivittäjiä.Kyseessä ei ole kaiken kattava ohje, kirjasin ainoastaan kokemuksiani! TÄSSÄ MUITA SYITÄ, miksi valitsin Päämajan ylläpitämän

Lions e-Clubhousen: - Jos osaat käyttää Wordia, osaat käyttää e-Clubhousea! Olen mainoksen uhri… - Suomenkielinen, mutta kapeahko sivu – hiirellä alakulmasta raahaten saa työstövaiheessa laajemmaksi. - Tunnukset ja saatekirje tulivat illassa Johnilta ”Rapakon takaa”… Voi herranen aika sitä ATK:lla käännettyä suomenkieltä – ei haittaa! - Melko selkeä verkkosivujen pohja, jonka vasemmasta laidasta piilotin kolme sivustoa, ”Etusivua” ei voi piilottaa. Lisäsin neljä omaa sivustoa,joiden tekstiosiin laitoin pari kuvaa. - Kuvagalleriaan saa laittaa vain kymmenen kuvaa ja niiden pitää olla kooltaan pienempiä kuin 1 Mt (John kirjoitteli saatteessaan 75 KB:stä?) ja leveydeltään alle 470 pikseliä. Kuvia onnistuin muokkailemaan Ofﬁce 2010:llä, koska muilla konsteilla en osaa… - Muutokset tein sivulla www.e-clubhouse.org käyttäen pääasiassa komentoja: sivujen hallinta, muokkaa, esikatsele, julkaise, lisää kuva, selaa, tallenna palvelimelle, ok, jne. Sivut toimivat nopeasti ainakin Mäntässä mokkulalla. - Koska omavalintaisia lisäsivustoja saa laittaa vain viisi, ujutin sivuille linkkejä, mm. klubin säännöt, jäsenet 50 vuoden aikana, ym. Linkkien on oltava PDF-tiedostona. - Olen onnistunut siirtämään mm. Word-asiakirjoja sivuillemme. Käytin ”kopioi-liitä”-toimintoa, jossa on kuulemma hyvät ja huonot puolensa tässä yhteydessä – ainakin vielä pelittää! - En laittanut sähköpostiosoitteisiin @-merkkiä roskapostin minimoimiseksi! - Toistaiseksi emme ota käyttöön Intranet-osiosivua, jolla voi lähettää vain jäsenille suunnattua tietoa. Jäsenet tarvitsevat salasanan päästäkseen Intranet-osioon. Sinänsä hyvä osio. - G-piirissä oman klubini lisäksi LC Jyväskylä/Ainolla on sama pohja. Kannattaa harrastaa ”teollisuusvakoilua” ja tehdä opintoretkiä muiden klubien sivuille. 1970-luvulla Taxi-lehdessä oli mainos: ”Kaikkea hyvää kannattaa matkia, siksi otimme uuteen Volkswageniin Porschen taka-akseliston!” - Tästä voi aloittaa vakoilun: http://www.e-clubhouse.org/sites/mantta/index.php

Mäntässä 8.11.2011 Lion Pekka Marttila LC Mänttä METSO-LEIJONA 2012

”

Uutta tervaa LC Kannonkoski lupaa kesäksi 2013.

Pilkotut tervakset ladotaan hautaan säteittäisesti laidoilta keskelle eli napaan päin.

Tervamestari Pentti Rautasalo heittää kirveen haudan yli. Se ja muuta vanhat taiat takasivat hyvän tervasaannon. Valokuvat tervanpolttopaikalta: lion Risto Pöntinen, Mikkeli.

Tervahaudasta tulee paljon savua vain hetki sytytyksen jälkeen. Sen jälkeen avotuli tukahdutetaan turpeilla ja pilkkeet palavat hitaasti hiiltymällä.

Vanhan perinteen mukaan tervanpolttajat kiersivät haudan kahdesti myötäpäivään ja mumisivat loitsuja. Samalla hautaa ripsuttiin lepänlehvillä. Tervamestari Pentti Rautasalo vetää letkaa.

Tervamestarin tuntevat piispat ja ministeritkin

”

Tervaa tulee vain pihkoittuneista männynkannoista. tervamestarikaan ei pysty loihtimaan tervaa kannoista, joissa sitä ei ole.

METSO-LEIJONA 2012

annonkosken tervamestari leijonaveli Pentti Rautasalo on tervanpolttotaitonsa ansiosta tutustunut niin katolisen kirkon piispaan kuin pääministeri Harri Holkeriinkin. Tutuiksi miehet tulivat kesällä 1990 Kannonkosken Piispalassa partiolaisten Tervas –leirillä. Myöhemmin Rautasalo kävi lähetystön kanssa viemässä Holkerille pienen puutynnyrillisen Kannonkoskella poltettua tervaa. ”Tervasleiri oli valtava tapahtuma. Vierailupäivänä Piispalassa oli 33 000 ihmistä”, Rautasalo muistelee. Kannonkosken leijonat rakensivat Piispalan rantatörmään betonisen

tervahaudan juuri partioleiriä varten. Tervamestarin mukaan leirihaudassa pilkkeitä oli peräti 42 kuutiota. Tervahaudalle vaelsi kansaa yötä päivää. Tervamestaria ilahdutti amerikkalaisten leiriläisten laulama Yhdysvaltain kansallislaulu aamuyön tunteina. LC Kannonkosken polttamaa tervaa lähti eri puolille maailmaa, kun 11 000 leiriläisestä jokainen sai muovipullollisen mukaansa. Kolmannen polven tervanpolttomestari

Pentti Rautasalo (80) on tervanpolttaja jo kolmannessa polvessa. Hänen

isoisänsä hankki osan elannostaan tervanpoltosta. Isä-Jalmari ryhtyi puuhaan vasta vanhoilla päivillään. Pentti oli tervahaudalla ensimmäisen kerran noin 15-vuotiaana. Isä-Rautasalo lähti metsään kirveen ja tikkakuokan kanssa ja veti kannoista pilkkomansa tervakset kelkalla haudan lähelle. Nyt tervakset nostetaan ja ajetaan tienvarteen metsäkoneella. Kannonkoskella on kehitetty traktorikäyttöinen kantojen pilkontalaite, joka tällä kertaa on sovitettu metsäkoneen puomiin. Kirveille on silti töitä. Ja niiden heiluttajille.

”

Latomiseen ja polttoon löytyy voimia. Kantojen pikkominen on suurin työ.

Haudan lähellä on jälleen mittava kasa pilkkomattomia kantoja. ”Niistä tulee ainakin 50 kuutiota pilkkeitä”, tervamestari laskee ja huokailee jo nyt edessä olevaa valtavaa pilkontaurakkaa. ”Latomiseen ja polttoon löytyy voimia, pilkkominen on kovin työ”, mies tietää kokemuksesta. Uutta tervaa LC Kannonkoski lupaa kesäksi 2013. Tervaa tulee vain tervaskannoista

Tervaa tulee vain vanhoista pihkottuneista männynkannoista. Tervames-

tarikaan ei pysty loihtimaan tervaa kannoista, joissa sitä ei ole. Tämän Rautasalo joutui ensi töikseen kertomaan Tohmajärvellä, minne hänet kutsui Pro Kellotapuli –liike. Tohmajärveläiset olivat päättäneet uusia kirkonmäen kellotapulin paanukaton ja tehdä sekä paanut että tervan itse. Pioneerit olivat nostaneet ja pilkkoneet suuren määrän kantoja. Valitettavasti ne olivat tuoreita, joista ei tulisi tervaa edes mestarin opein. Rautasalon toppuutteluista huolimatta ”tervakset” poltettiin. Saalis oli 200 litraa tervankusta eli pihkavettä. (Jatkuu seuraavalla sivulla.) METSO-LEIJONA 2012

Tervamestari hämmästelee sitä valtavaa innostusta, mikä Tohmajärvellä vallitsi koko polttotapahtuman ajan. Joensuun kaupunginteatterin näyttelijät pitivät showta yllä, kirjailija Heikki Turunen valvoi tervahaudalla muiden mukana baskeri kallellaan. Tohmajärveläiset eivät masentuneet, vaan hankkivat kunnon tervakset ja saivat paanuihinsa tervaa. Rautasalo ei päässyt onnistuneeseen polttotapahtumaan. Pyhän Laurin ja Kärsämäen kirkot

Rautasalon opein poltetulla tervalla on suojattu säätä vastaan muun muassa Pyhän Laurin kirkkoa Lohjalla ja Kärsämäen paanukirkkoa. ”Lohjalle meni yli tuhat litraa, Kärsämäelle 400 litraa”, Rautasalo muistelee. Miehen kasvoilla häivähtää lievä vahingonilo, kun hän kertoo Lohjan seurakunnan taloudenhoitajan tekemästä vanhasta ja yksinkertaisesta tervatestistä. Tynnyriin työnnetään höylätty puukeppi, joka paljastaa armotta tervaan lisätyn tai siinä muu-

”

Aitoa hautatervaa kysytään joka kevät. Vieläkin on paljon puuvene en omistajia, jotka haluavat terva ta veneen ennen vesillelaskua.

toin olevan liian veden. Lohjan ”lotnikka” hylkäsi Pihtiputaan leijonien tervaerän, Kannonkosken tavara kelpasi. Aitoa hautatervaa kysytään joka kevät. Vieläkin on paljon puuveneen omistajia, jotka haluavat tervata veneen ennen vesillelaskua. Myös mökkejä ja muita puurakennuksia suojataan tervalla, aineista parhaimmalla. Reijo Vesterinen

Hyvää alkanutta Vuotta 2012! Ravintola Hallin Janne

Haukilahdentie 4, 35 600 Halli, puh. 03-532 0120

LEIJONAPERSOONA

Pentti Rautasalo on yksi neljästä LC Kannonkosken Melvin Jones -jäsenestä. Kuva: Reijo Vesterinen

Leijonanpesä Old Aleksander

Kauppaneuvoksenkatu 3 A, Mänttä

METSO-LEIJONA 2012

Tiian rauhanjuliste oli erilainen ja moniulotteinen M aailman Lions-järjestön toimintakauden 2011–2012 rauhanjulistekilpailun teemana oli ”Lapset tietävät, mitä rauha on”. Taiteilija Arvi Saaren johtama rauhanjulistetoimikunta valitsi G-piirissä parhaaksi työksi Jyväskylän Keltinmäen koulun 5. luokan oppilaan Tiia Mykkäsen työn, joka erottui muista kilpailutöistä julistemaisuudellaan, väritykseltään selkeänä ja monin tavoin kilpailun teeman esittävänä. Tiia kirjoitti kilpailutyönsä tarraan: ”Jos yhdistämme hyvät aikeemme, saamme maailmasta paremman paikan”. Tiian työ lähti Helsinkiin edustamaan Gpiiriä kilpailussa, jossa valitaan Suomen paras juliste. Se puolestaan kilpailee Yhdysvalloissa koko kansainvälisen kilpailun parhaan julisteen palkinnosta.

Haasteelliset säännöt

Maailmanlaajuisen rauhanjulistekilpailun säännöt ovat sitovat ja kilpailijoille erittäin haasteelliset. Kilpailun aiheen mukaisesti työssä tulisi näkyä jollakin tavoin koko globaalia maailmaa koskeva rauha. Kilpailutyön pitää olla henkilökohtaisesti ja käsin

tehty. Siihen ei saa liimata mitään (kollaasitöitä ei hyväksytä). Kirjoitusten ja numeroitten käyttö ei ole sallittua, mutta muuten tekniikka on vapaa. Useimmat kilpailutyöt on tehty väriliituja, vesivärejä tai väri- ja lyijykynää käyttäen. Keltinmäen koulussa rauhanjulistekilpailuun osallistui 75 oppilasta kolmen opettajan johdolla. Kilpailun sponsoriklubina toimi LC Lohikoski. Palkintojenjako marraskuussa

Marraskuun 21. päivänä suoritettiin koulussa kilpailun palkintojen jako. Klubin presidentti Ossi Kurki ja kilpailun yhteyshenkilö Heikki Suni ojensivat palkinnot koulun kilpailun kolmelle voittajalle. Tilaisuuden huipentumana piirikuvernööri Pertti Jämsèn ojensi piirin palkintona ”kirjekuoren” Gpiirin voittajalle Tiia Mykkäselle. Rauhanjulistetoimikunta kiittää kaikkia kilpailuun osallistuneita oppilaita, koulujen opettajia ja sponsoriklubeja. Kilpailu tukee osaltaan arvokasta rauhankasvatustyötä, toimikunta toivoo ensi vuoden rauhanjulistekilpailuun vieläkin runsaampaa osallistumista.

Kiitos ilmoittajillemme! METSO-LEIJONA

Paikallisesti paras jo vuodesta 1933

Jyväskylän Keltinmäen koulun oppilaan Tiia Mykkäsen voittoisa rauhanjuliste edustaa G-piiriä Suomen ja kansainvälisessä kisassa.

Törmäsen Juhlapalvelu Ky Haapasaarentie 3, Viitasaari 040-5060116

OMENOISTA TUOREMEHUA Puristamme omenoita

28.8.-28.9.2012

Ajanvaraus: p. 045 2073340

(laita talteen).

Lisätietoja kotisivultamme syksyllä: http://www.lions.ﬁ/ district107-g/JklJyvasseutu/ ajankohtaista.html LC Jyväskylä/ Jyvässeudun aktiviteetti METSO-LEIJONA 2012

PDG Heimo Kupsu 50 vuotta leijonana P

Pihtiputaan Lionsklubi juhli viime maaliskuussa 55-vuotiasta toimintaa. Juhlan yhteydessä palkittiin ansiomerkeillä useita 30, 40 ja 50 vuotta toimineita lioneita. Arvokkain huomionosoitus oli PDG Heimo Kupsulle myönnetty ansiomerkki 50 vuoden toiminnasta. Pihtiputaan klubin historiassa Heimo on toinen lion joka on ollut mukanan toiminnassa yli 50 vuotta. Aikaisemmin ainoastaan perustajäsen Reino Varha oli yli 50 vuotta klubin jäsenenä.

Uusi klubi kehitti innolla Pihtipudasta

Ensimmäinen Heimon kokemus Lions-toiminnasta tuli Lions-iltamista. – Pari vuotta ennen kuin 1961 minut kutsuttiin klubin jäseneksi tutustuin klubin iltamissa ensimmäistä kertaa lionismiin. Näin siellä mm. miehen joka oli pukeutunut suureen leijonan pukuun. Uuden klubin toiminta oli 1960-luvulla aktiivista ja erityisellä innolla oltiin kehittämisessä Pihtipudasta. – Lions-henki oli hyvin 60-luvulla innostunutta ja kokoukset lähes poikkeuksetta täysilukuisia. Innostus aktiviteeteissa kohdistui pääasiassa Pihtiputaan kehittämiseen. Klubiesitelmien seurauksena miltei poikkeuksetta syntyi tulokseksi aktiviteetti paikkakunnan olojen parantamiseksi. Kyläkuvan parantamiseksi järjestettiin pihakilpailu, syntyi aloite Pihtipudas-seuran, Kotiseudun Sanomat -paikallislehden perustamisesta, myös museohanke sai vauhtia klubin aloitteesta. – Aktiviteetit olivat usein talkootöitä. Siten saivat alkunsa mm.ampumaradan perustukset, jääkiekkokaukalon rakentaminen, yms. muistelee Heimo 1960-luvun klubitoimintaa.

Jälleen elokuussa 2010 nuorisovaihdon tehtävissä PDG Heimo Kupsu jakoipalkintoja Lucky Lake Lions -nuorisoleirin Pihtipudas päivään päätteeksi.

LEIJONAPERSOONA

Näkyvä ja monipuolinen lion-ura Aktiivinen lion, Heimo, sai pian vastuu klubin, piirin ja liiton tehtävissä. Hän oli klubin presidenttinä 1968–69, I-piirin piirikuvernöörinä 1972–73, Lions-liiton varapuheenjohtaja 1973–74, Lions-liiton nuorisovaihtojohtaja 1974–1979. Oma klubi ei kuitenkaan täysin huomannut Heimon kykyjä, eikä hän ottanut vastaan Lions-liiton puheenjohtajan tehtävää. – Kukaan ei ole profeetta omalla maallaan! Olin innokkaasti toiminut erään klubiveljeni mainosmiehenä hänen pyrkiessään piirikuvernööriksi, mutta tulinkin itse merkityksi. Yllätykseksi LC Kalajoki ja LC Kärsämäki olivat tehneet minusta esityksestä ja tulin valituksi I-piirin

METSO-LEIJONA 2012

Kun Heimo on talvet Espaniassa presidentti Harri Back luovutti ansiomerkin 50-vuoden ansiokkaasta lions-toiminnasta Heimon ”kesäloman” aikana elokuun 2011 klubi-illassa.

piirikuvernööriksi. – Kuvernöörineuvoston kokouksessa tulin valituksi Lions-liiton puheenjohtajaksi 1973. En voinut millään suostua tehtävään opettajatehtäväni ohessa, kun olin juuri ostanut osake-enemmistön yrityksessä, jonka kehittäminen oli ykkösasia. Onneksi vpj. Hannu Koskivuori oli valmis tehtävään ja vaihdoimme

puheenjohtajuudet keskenämme kuvernöörineuvoston suostumuksella. Muiden kokousten lisäksi vuosina 1972–1980 olin 28 peräkkäisessä kuvernöörineuvoston kokouksessa. Tehtävät veivät ympäri maailman

Lions-tehtävät veivät Heimon myös

lukuisille matkoille ympäri maailmaa. – Lions-liiton tehtävät ovat vieneet minua monille matkoille. Piirikuvernöörin koulutuksen sain Mexico Cityssä. Nuorisovaihdon tehtävissä oli Honolulun ja Tokion convensonissa. Kuuden vuoden aikana osallistuin mm. Brightonin, Berliinin, Nizzan, Maltan, Torremolinoksen, Frankfurtin ja Turun Eurooppa Forum -kokouksiin. Lisäksi olin nuorisovaihdon ja pohjoismaisissa kokouksissa. Lions-tehtävissä ulkomaanmatkoja kaikkiaan kertyi yli kaksikymmentä. Eläkepäivät Espanjassa

Neljän kauden toiminta Lions-liiton nuorisovaihdon johtajana on jättänyt Heimoon pysyvän jäljen ja vienyt hänet eläkepäivinä Espanjaan. Eikä tuosta kansainvälisyydestä ole oma klubikaan kärsinyt, sillä klubi on lähettänyt ympäri maailmaa yli 60 nuorta. (Jatkuu seuraavalla sivulla.)

”

Käyn Torremolinoksessa Lions-kokouksissa silloin tällöin.

Golf-kärpäsen puraisema Heimo Kupsu, joka viettää talvet Espanjassa.

– Pihtiputaan klubin yksi merkittävin aktiviteetti on ollut nuorisovaihto. Kiihkeimpänä vuonna lähetimme viisi pihtiputaalaista nuorta Amerikkaan, Texasiin. Lisäksi kolme nuorta matkusti Ruotsiin ja kaksi Tanskaan nuorisoleirille. Pihtiputaalaisia on ollut nuorisovaihdossa Amerikassa, Aasiassa, Afrikassa, Väli-Amerikassa ja ainoastaan Etelä-Amerikka ja Australia ovat jääneet vaihdon ulkopuolelle. Nuorisovaihtoa on myös kotimaassa, sillä olimme Ilmo Kurosen kanssa 1960-luvun lopulla kansainvälisen nuorisoleirin vetäjinä Hauholla ja Kuortaneella. – Olin 1991 Venäjän ensimmäisen lions-klubin LC Moskovan perustamisdelegaatiossa ja klubimme oli mukana LC Viipurin perustamisjuhlassa. – Minusta tuntuu että tämä kansainvälinen toiminta jättänyt minuunkin jälkensä, sillä olen nyt eläkepäivinä asunut talvikaudet Espaniassa jo 11 vuoden ajan, golf-kärpänen puraisemana. – Käyn Torremolinoksessa Lionskokouksissa silloin tällöin. Se on espanjalainen lions-klubi, joka on suomalaisten klubi, sillä siellä puhutaan suomea. Klubitoiminnan kehittäjä

Heimolla on aina riittänyt virtaa ja ideoita klubin toiminnan kehittämiseen. Hänen ideoistaan ovat saaneet alkunsa mm. Kinnulan klubi, Pihtiputeet -messut josta alkoi useiden messujen sarja. – LC Kinnulan perustamisessa olin kummina ja opasleijonana 1967. Kolmas klubin viiri, klubilippu ja Pihtiputaan-isännänviirin klubi on toteuttanut ehdotukseni pohjalta. Lions-toiminnansta 50 vuoden ajalta on jäänyt paljon hyviä muistoja. – Mieleenpainuvimmat muistot, lions-taipaleelta, ovat kansainväliset kokoukset ja yhteistyö eri maiden lionien kanssa. Tietysti myös oman klubin erilaiset yhteistilaisuudet saunailtoineen ja retkineen ovat mieluisia muistoja. – Lionismin ylevät eettiset arvot ja päämäärät eivät jätä varmaan ketään kylmäksi! Kun oli halu olla yhteistyössä samoin ajattelevien naisten ja miesten kanssa, oli helppo innostua Lions-työstä, ja olla tekemässä tätä maailmaa paremmaksi elää ja asua, kiteyttää Heimo yli 50 vuotta kestänyttä innostustaan. Pekka Arkilahti

Jyväskyläläinen Four of Kind voitti Lions-liiton Skeba-kisan viime vuonna. Kuva: Four of Kind.

Skebasta vauhtia tulevaisuuteen I

stahdamme alas jyväskyläisessä kahvilassa. Pöydän toisella puolella istuvat tarkoilla silmillä varustetut tulevaisuuden rokkitähdet: Paulus Riuttaanmäki (16) ja Nuutti Juvonen (16) Pojat hörppivät kaakaota ahkerasti ja odottavat.

Mistäs olikaan kyse...

Suomen Lions-liitto järjestää tänä vuonna jo kolmatta kertaa SKEBAnuorten bändikilpailun. Kilpailun tarkoituksena on antaa nuorille ja lupaaville yhtyeille mahdollisuuden näyttää osaamisensa koko Suomen tasolla. Kilpailussa mittaa ottavat niin raskaampaa metallia soittavat nuorta uhoa täynnä olevat pojat kuin kauniita harmonioita tarjoavat poppibändit. Ainoa rajoitus kilpailuun on yläikäraja 20 vuotta sekä jäsenten 18 vuoden keski-ikä. Viime vuonna Skebassa järjestet-

”

Tykkää Four of Kindia Facebookissa tai ota yhteyttä osoitteeseen ofﬁcialfoak@ gmail.com

tiin piirien alkukarsintojen jälkeen semiﬁnaali Seinäjoella rytmikorjaamolla ja ﬁnaali Vaasan Ritzissä. Vaasassa kilpailun ehdottomasti parhaan shown tarjonnut ryhmä voitti ansaitusti myös koko kisan. Jyväskylästä kotoisin oleva Four of a Kind loisti soittotaidoillaan, lavaesiintymisellään sekä loistavilla omilla lauluillaan. Vaasasta takaisin Jyväskylään ja tähän vuoteen. Musikaalisuus perittyä

Nuutti ja Paulus ovat molemmat perineet musikaalisuuden vanhemmiltaan. Musiikki harrastuksena on ollut molemmilla mukana elämässä jo nuoresta alkaen. Nuutti tarttui rumpukapuloihin isänkin hakatessa rumpuja. Paulus taas aloitti basistina, kun bändiä perustaessa basso oli vapaa soitin. Four of a Kindin taru alkoi jo ensimmäisestä bändistä 3. luokalla. Muutaman nimenvaihdoksen jälkeen Four of a Kind, tai FOAK vakiintui yhtyeen nimeksi. Bändikilpailuissa enemmänkin menestystä

Mitä nämä 16-vuotiaat nuoret rokkarit sitten ovat saaneet aikaan? Yhtye on voittanut paikallisen Toukofestin bändikilpailun neljä kertaa peräkkäin (vaikkakin neljännellä kerralla oli ensimmäinen sija jaettu). Ääni ja vimma -kilpailun ﬁnaalissa yhtye ylsi ﬁnaaliin nuorimpana yhtyeenä.

Skebaan pojat päättivät lähteä yhtyeen kolmas jäsen Noel Syvälahti (15) löysi kilpailun netistä. Hommaa oli jo tehty hyvän aikaa ja settikin oli valmis, joten päätös lähteä kisaan oli helppo silloiselle nelikolle, nykyiselle kolmikolle. Kisan voittaneessa kokoonpanossa vaikutti myös Matias Naskali, 16, joka on voiton jäänyt pois kokoonpanosta. Skebasta jäi yhtyeelle vain hyviä muistoja. Kisan taso oli korkea ja erilaisia tyylisuuntia riitti vaikka muille jakaa. Omasta mielestään yhtye erottui monipuolisella ja hyvin treenatulla lavaesiintymisellä. Pääpalkinto menee kuulemma ensimmäisen virallisen demon tekemiseen. Pidemmän matkan tavoitteena on levytyssopimus ja tarpeeksi keikkoja. Kuva leijonistakin on kuulemma muuttunut ja vielä entistä positiivisempaan suuntaan. Mitä Nuutti ja Paulus siis odottavat? Nopeita autoja ja rokkitähden elämää? – Seuraavaksi mennään treenikämpälle treenaamaan, kuuluu Nuutin vastaus. Vanha sanonta pitää näköjään edelleen paikkansa. Harjoitus tekee mestarin, ja mestari harjoittelee jatkuvasti. Jos haluat seurata Four of a Kindin menoa, tykkää heistä Facebookista tai ota yhteyttä osoitteeseen: ofﬁcialfoak@gmail.com Vili Urpilainen Leo Club Jyväskylä/Lohikoski METSO-LEIJONA 2012

KOKEMUKSIA NUORISOVAIHDOSTA ISÄNTIEN SILMIN 0 Mizuki Sato oli Anne Niemisen (oik.) perheessä vaihto-oppilaana muutamia vuosia sitten ja tutustui muun muassa suomalaisiin kansallispukuihin.

METSO-LEIJONA 2012

lipa hienoa, että saimme turkkilaisen vaihto-oppilaan Lionsliiton kautta viime kesänä. Olen nimittäin ollut töissä Turkissa ja osaan hieman kieltäkin. Käymme edelleenkin kauppaa Turkin kanssa työni puitteissa ja pidän tärkeänä kielitaitoni ylläpitoa. Näin myös lapseni saivat kosketuksen minulle rakkaaseen maahan. Olemme jo suunnittelemassa vastavierailua hänen kotikaupunkiinsa ensi kesäksi.” Turkkilaisen vaihto-oppilaan isäntäperheen isä Alkukommentti on lainattu mukavasta puhelinkeskustelusta, jonka kävin isäntäperheen kanssa viime elokuussa. On aina mieltä lämmittävää saada positiivista palautetta tekemästään työstä, jota pitää arvokkaana. Kielitaidon ylläpito on yksi yleisimmistä syistä ottaa nuori kotiinsa. Eri kieliä on tarjolla useita, sillä Lionsliitto on jo 50 vuoden ajan järjestänyt joka vuosi kansainvälistä nuorisovaihtoa – nykyään yli 40 maan kanssa. Onko perheessäsi nuori, joka kirjoittaa englannin tai jonkin muun kielen syksyllä 2012 ylioppilaskokeessa tai kaipaa muuten vain kielikylpyä? Ensi kesänä Keski-Suomeen tulee jälleen noin 15 nuorta etupäässä Euroopan alueelta. Saapuvat nuoret ovat iältään 16–21-vuotiaita ja he tulevat 10–12 eri maasta. Eurooppalaisten vaihtoaika on 2–3 viikkoa ja muilta mantereilta 4–5 viikkoa. Pidemmän vaihtoajan voi jakaa puoliksi toisen perheen kanssa. Vaihtoaika on ensi kesänä pääsääntöisesti 2–3 viikkoa heinäkuussa ja

päättyy 28.7. alkavaan kansainväliseen leiriin. Leiri pidetään Pieksämäellä. ”Koskaan ei meillä ole syöty niin hyvää ruokaa kuin sinä kesänä, kun meillä oli italialainen poika nuorisovaihdossa. Heidän kulttuuriinsa ruoka kuuluu olennaisena osana jo pienestä pitäen ja myös pojat ovat kiinnostuneita keittiöaskareista. Hän teki meille kotipuolensa ruokia pyytämättä ja halusi oppia myös suomalaisia reseptejä. Meillä oli lasten kanssa tosi hauskaa keittiössä!” Italialaisen vaihto-oppilaan isäntäperheen äiti Haluaisitko tutustua toiseen kulttuuriin paikallisen asukkaan opastamana? Joskus pienet ja arkisetkin asiat saattavat tuntua ulkomaalaisesta uusilta ja jännittäviltä – ja sama pätee toisin päin. ”Hieman minua jännitti viedä japanilainen miljoonakaupungin asukas mökillemme Kainuuseen, kun ei siellä ole sähköjäkään ja saunavedetkin täytyy kantaa järvestä. Päivän mittaan hän ihmetteli montaa asiaa: oravat syövät pähkinöitä kädestä ja siili taapertaa vapaana pihamaalla. Iltanuotiolla päivän päätteeksi makkaraa paistaessamme hän vihdoin lausui: Kyllä Suomi on rikas maa. – Kaivatessamme selitystä hän tarkensi: Teillä on näin paljon puuta ja puhdasta vettä! - Asioita, joita me emme osaa aina arvostaa tarpeeksi.” Japanilaisen vaihto-oppilaan isäntäperheen isä

Viitasaarella, kesällä 2010 järjestetyllä Lucky Lake Lions -leirille osallistui 25 Lions-nuorisovaihtonuorta 18 eri maasta.

”

Leijonien nuorisovaihtoon ei liity opiskelu tai työ. Nuori on perheessä kuin oma lapsi. Jos perheessäsi on ulkomaille nuorisovaihtoon tulevaisuudessa haluava nuori, mutta ikää ei ole vielä tarpeeksi (vähintään 17 v.), on tässä sinulle mainio tilaisuus ottaa vastavuoroisuusperiaatteella ensin ulkomailta vaihto-oppilas perheeseenne. Nuoret pääsisivät tutustumaan toistensa kulttuuriin sekä solmimaan kansainvälisiä ystävyyssuhteita pitkälle aikuisikään saakka. Ottamalla nuoren perheeseesi lisäät todennäköisyyttä saada tulevaisuudessa oman nuoresi ulkomaille. Leijonien nuorisovaihtoon ei liity opiskelu eikä työ. Nuori on perheessäsi kuin oma lapsi. Hänelle tarjotaan oma nukkumapaikka ja ateriat, aivan kuten suomalaisille nuorille ulkomailla. Nuori maksaa itse matkansa Suomeen. Käymällä kirjeenvaihtoa etukäteen ja selvittämällä, mitkä ovat hänen kiinnostuksensa kohteita, vaihtoajasta saa eniten myönteisiä kokemuksia. ”Kävi ilmi, että vaihto-oppilaamme oli taiteellisesti erittäin lahjakas. Otimme yhdessä selvää taidetarjonnasta ja yllätyin itsekin, että joka kunnassa on jonkinlainen kesänäyttely. Vaihtoaika sujui rattoisasti niitä kierrellen. Matkalle eksyi myös monta kirpputoria ja kansallispukunäyttely – oivallinen tapa esitellä

suomalaista designia ja kansanperinnettä.” Keskisuomalainen vaihtonuoren ”host äiti” Paikalliset kohteet ovat helposti esiteltävissä, samoin ruokakulttuurimme. Suomessa on myös runsaasti kesätapahtumia ja festivaaleja, joille kannattaa osallistua. ”Intialainen poika tuli Suomeen perheemme harmiksi juuri juhannusaattona. Ei auttanut muu kuin viedä hänet suoraan lentokentältä juhannustansseihin – olimmehan ostaneet liput tangon kuninkaan konserttiin jo etukäteen. Illasta tuli kuitenkin ainutlaatuinen. Delhiläinen ihastui tangoon ja esiintyjä halusi samaan kuvaan kaukaisen faninsa kanssa. Hän esitteli kotona olevansa kuvassa suomalaisen kuninkaallisen kanssa.” Reijo Taipaleen juhannuskeikalta poimittu

Lummeniemen leirikeskuksen pihapöydässä käytiin monet keskustelut.

Kokonaisuutena ottaen vaihtoaika opettaa molemmille osapuolille paljon. Opiskelijavaihto on mitä parhainta kansainvälisyyskasvatusta, jota voi suositella kaikille lämpimästi. Lisää tietoja saat parhaiten avaamalla nettisivumme www.lions.ﬁ/ district107-g ja sieltä Nuorisovaihto. Invitation and Host Family –lomakkeen täyttämällä ja lähettämällä se paikallisen lions-klubin edustajalle osallistut hakuun. Tiedot klubeista löydät myös em. sivulta. Voit myös laittaa tiedusteluja suoraan nuorisovaihtojohtajalle osoitteeseen anne. nieminen@lions.ﬁ. Hakuaika on nyt ja päättyy maaliskuun lopussa. – Ota yhteyttä! Nuorten asialla Anne Nieminen 107-G piirin nuorisovaihtojohtaja

Amazing race Viitasaari -kisassa yhdellä rastilla piti valmistaa karjalanpiirakka.

METSO-LEIJONA 2012

Lions Quest kahden opettajan kokemuksena O

uti Palomiemi sai kuulla Lions Questistä ensimmäisen kerran omien lastensa koulun kautta. –Vanhemmille tiedotettiin LQtunneista, ja tunnit olivat antoisia ja niistä keskusteltiin meillä kotona. Työkaverini, Johanna Arho-Forsblom, hehkui Quest-intoa ja halusin itsekin Questin työtavat käyttööni, kertoo Paloniemi. –Pääsin Hanna Kokkalan Lions Quest –kurssille marraskuussa 2011. LQ-kurssista jäi päällimäisenä mieleen kurssin hyvä ja lämmin tunnelma. Kurssipäivien jälkeen olen ollut sitä mieltä, että kurssi oli antoisa. Kurssilla kerrottiin ja koettiin hyvä ja turvallinen lähestymistapa mm. yhteistoimintaan ja mielipiteen kertomiseen. Kouluttajamme Hanna oli ammattitaitoinen ja rauhallinen sekä asiansa osaava, löysi ratkaisuja kysymyksiimme ja oli johdonmukainen. –Myös yläkoulussa Questin toteuttaminen on ehdottoman tärkeää. Quest edesauttaa nuorten itsetuntemusta juuri tuona murrosiän muutoksen ja epävarmuuden aikana nykyyhteiskuntamme vaativassa, kilpailun täyttämässä yhteiskunnassa. Opit heti käyttöön

Vasemmalla ensimmäistä kertaa Quest -kurssilla Outi Paloniemi ja oikealla Johanna Arho-Forsbom, juuri valmistunut Lions Quest -kouluttaja.

Paloniemi itse aloitti heti kurssin jälkeen Questin muun muassa ryhmätyötilanteissa. – Luokkani pikkujoulut pidin Quest-hengessä ja oppilaskunnan hallituksen tomintaan otin käyttöön Venn-diagrammin, jonka avulla tarkastelimme nuorten osallisuutta ja osallistumista yläkoulumaailmassa. Koen, että Quest-ohjelma auttaa opettajaa helpoin ja oikeasti hyväksi havaituin keinoin tukemaan lasta ja nuorta tuntemaan ja kokemaan itsensä omaksi arvokkaaksi itsekseen sekä edelleen myös ymmärtämään ja asettumaan toisen lapsen ja nuoren asemaan.

KOKEMUKSIAAN KERTOVAT: OUTI PALONIEMI

Historian ja yhteiskuntaopin opettaja Tikkakosken koulussa Jyväskylässä. Osallistui Lions Questkoulutukseen marraskuussa 2011. HANNA KOKKALA

Luokanopettaja Raunistulan yhteinäiskoulussa Turussa. Toiminut Lions Quest kouluttajana vuodesta 1995.

Turvallisessa ilmapiirissä elämää varten

Jo 16 vuotta Lions Quest -kouluttajana toiminut Hanna Kokkala on käyttänyt säännöllisesti Quest-ohjelmaa vuodesta -94 alkaen. – On ollut suuri ilo vetää viikoittain ohjelmaa oman luokan lisäksi muillekin luokka-asteille sekä myös vanhempien kohtaamisessa. Tiedän ja tunnen oppilaiden pitävän toiminnallisesta opetuksesta, jossa jokainen voi tutussa, turvallisessa ilmapiirissä ajatella ja harjoitella elämässä tarvittavia taitoja ja valmiuksia. Itsetuntemuksesta lähtee kyky kohdata arvostaen myös muut ihmiset. (Jatkuu seuraavalla sivulla.)

METSO-LEIJONA 2012

Kouluttanut satoja henkilöitä Lions Quest -kursseilla ja toivoo työn jatkuvan vielä pitkään.

”

Itsetuntemuksesta lähtee kyky kohdata arvostaen myös muut ihmiset.

Lions Ouest -kouluttaja Hanna Kokkala ja Quintus-nalle.

Hanna Kokkala

Yhdessä koetun ilon kautta toisiin tutustuminen luovat tunnesidettä toisista välittämiseen ja huolenpitoon. – Meille aikuisille ja kasvattajille työkalut terveen kasvun tukemiseen ovat osa vastuullista aikuisuutta. Oppilaiden, ihan pientenkin, ajatukset ja mielipiteet pystyvät yllättämään aina vaan. Erityisesti on jäänyt mieleen jo yläkouluun siirtyneiden oppilaiden lausahdus siitä, miten ne suojaavat tekijät, joiden kanssa niin kovasti alakoulussa töitä tehtiin ovat nyt iän karttuessa tulleet heille todeksi ja tueksi, sanoo Kokkala. Kun pienet oppilaat vievät Quintusnallen kotiin, kirjoittavat kotiväen kanssa Nalle-päiväkirjaa ja seuraavana päivänä riemulla ja suurellä merkityksellisyydellä esittelevät tuotosta muulle luokalle, kyse ei ole vain fyysisestä pehmolelun kuljetuksesta, vaan syvemmästä kokemuksesta vastuun kannosta. ”Paras tunti ikinä”-puhe antaa lämpimän ja varman tunteen Questin tarjoamien elämän mittaisten eväiden tärkeydestä.

”

Kasvaminen ja kasvattaminen ovat elämänmittainen matka.

– Koko Questin maailma on ollut minulle selkeyttävä, opettava ja valaiseva ohjenuora niin opettajan työhön kuin yksityiselämäänkin. Oma rohkeuteni kohdata lapsi tai nuori ja vaikuttaa koko oppilasryhmään ovat syventäneet opettajuuttani ja kasvattajuttani. Questissa teoriat limittyvät toisiinsa saumattomaksi kokonaisuudeksi; taidoissa ja toiminnoissa kiteytyy koko inhimillinen elämä ja vuorovaikutus. – Ohjelman arvo ei ole sidottu aikaan tai paikkaan. Toivomme maailman muuttuvan parempaan suuntaan ja päivittelemme ajan ilmiöitä. Muutos alkaa kuitenkin aina itsestämme ja näkemyksien laajentamisesta, oivalluksista suhteessa mina ja muut. Näissä pohdinnoissa Quest-ohjelmien antama malli on erityisen antoisa, selkeä ja toimiva. – Erityisesti minuun on tehnyt suuren vaikutuksen kasvatustieteilijä H.Stephen Glenn teorioillaan itsetunnosta, moraalista ja henkilökohtaisen sitkeyden merkityksestä, korostaa Kokkala. Vanha kiinalainen sananlasku kiteyttää syvän viisauden, joka koskettaessaan voi olla tie omaan kasvuun ja muutokseenkin. ”Jos annat minulle kalan, saan ruokaa yhdeksi päiväksi. Jos opetat minut kalastamaan, saan ruokaa loppuelämäkseni.” Kyse on siis taidoista välineenä elämässä selviytymiseen ja pärjäämiseen. Kasvaminen ja kasvattaminen on pitkäaikainen prosessi, elämänmittainen matka! Toivon, että uudet näkökulmat vahvistavat lähestymistapaa siihen. Questista onnellisena Johanna Arho-Forsbom

Borleus, Clarisia ja Rianne Haitista ovat kiitollisia Tässä he ovat, koko nuori perhe. Perheen isä Borleus Louis (22) kertoo: – Katsoin elokuvaa kadulla, ja lähdin pois. Yhtäkkiä huomasin, kun taloja alkoi sortua ja valaisinpylväitä kaatui. Näin ihmisiä sortuneiden talojen alla. Tulin surulliseksi, kun en pystynyt tekemään mitään heidän auttamisekseen. Sillä hetkellä olin aivan toivoton ja tuntui kuin menettäisin järkeni, mutta Jumala auttoi minua selviytymään. Myöhemmin iso auto poimi ihmisiä viedäkseen heidät St.Marcin sairaalaan. – Pääsimme St.Marciin, jossa serkkuni auttoi meitä seuraavat päivät. Uusi kaunis kotitalo

Perhe on juuri päässyt muuttamaan

uuteen kauniiseen kotiinsa. Äiti Claricia (19) on onnellinen. Talo on toinen niistä kahdesta, suomalaisten leijonien jo tähän mennessä rahoittamista taloista Haitissa. Pientä Rianna Kénolia (1) tulemme tapaamaan vielä uudestaan. Suomalaiset lionsklubit olivat jouluun mennessä lahjoittaneet Haiti-

taloille yhteensä 15 129,20 euroa. Haitilaisten taistelu elämän jälleenrakennushankkeessa jatkuu. Niin jatkuu meidänkin Haititalot-projektimme. Suomalaiset leijonat rakentavat pysyviä, myrskynkestäviä taloja ja koteja haitilaisille. Tämä perhe on onnellinen, heillä on nyt koti, joka kestää myrskyt... Toivottavasti saamme lahjoittaa sellaisen mahdollisimman monelle. Sinä ja klubisi voitte vaikuttaa siihen. Lahjoituksia Haiti-taloihin kerätään Suomen Lions-liiton katastroﬁtilille humanitäärisenä keräyksenä 30.6.2012 asti eli tämän kauden loppuun. lion Leena Lappalainen Haiti - talot projektikoordnaattori

Partiolaiset lähestyvät leijonia Lionsklubeilla ja Suomen partiolaisilla on ollut jo pitkään hyvää yhteistyötä monella paikkakunnalla. Lions-liitto on on päättänyt suhtautua myönteisesti tuleviin avustuspyyntöihin koskien lippukuntien retkeilyvarusteiden hankintaa. Klubeilta toivotaan samaa suhtautumista. Partiolaiset ovat vastavuoroisesti valmiita tulemaan klubien tapahtumiin ja aktiviteetteihin esittelemään toimintaansa. Ohessa otteita Suomen Partiolaiset ry:n puheenjohtaja Heidi Jokisen yhteistyötä kehystävästä kirjeestä. ”Vuonna 2011 Suomen Partiolaisten ohjelmapainotus oli retkeilyssä ja partiotaitokisoissa. Painotuksen iskulause kuului: Suuntaa retkelle, suuntaa kisaan! Painotus onnistui hyvin ja haluamme tänä vuonna jatkaa teemaa hieman muunneltuna. Luonnossa tapahtuvan partiotoiminnan tavoitteena on opastaa partiolaista omien kokemusten ja elämysten kautta arvostamaan monimuotoista luontoa. Vastuu luonnosta ja elinympäristöstä kuuluu jokaiselle. Haluamme, että myös tulevilla sukupolvilla on mahdollisuus nauttia luonnon monimuotoisuudesta, vanhoista metsistä, eliölajien kirjosta ja puhtaasta ilmasta. Suomalaisina meillä on erityinen vastuu puhtaasta Itämerestä ja vesistöistämme. Haluamme levittää henkilökohtaista ja kunnioittavaa suhdetta luontoon. Jokaisella tulee olla mahdollisuus päästä metsään ja vesille. Haluamme kunnioittaa jokamiehen oikeuksia ja edistää kestävää luonnossa liikkumista sekä luonnon käyttöä lasten ja nuorten toimintaympäristönä. Näiden tavoitteiden saavuttamiseksi partiolaiset tarvitsevat luonnossa

”

Partiolaisten talviretkeilytarpeita voisi tyydyttää esimerkiksi Hawu-kamiinateltta.

Haluamme levittää henkilökohtaista ja kunnioittavaa suhdetta luontoon. Jokaisella tulee olla mahdollisuus päästä metsään ja vesille.

liikkuessaan välttämättömiä retkivarusteita, joiden puuttuminen voi olla monessa lippukunnassa suoranainen

retkitoiminnan este. Suomen Lions-liitto ja Suomen Partiolaiset ovat keskustelleet mahdollisuudesta yhteistyöhön lasten ja nuorten luontokokemusten lisäämiseksi. Paikalliset Lions Club -jäsenyhdistykset avustaisivat partiolippukuntia retkivarustehankinnoissa mahdollisuuksiensa mukaan. Suomen Lions-liitto ry ja Suomen Partiolaiset – Finlands Scouter ry tiedottavat yhteistyössä omia jäsenjärjestöjään asiasta talven/kevään 2012 aikana. Yhtenä mahdollisuutena talviretkeilyyn liittyvänä hankintana lippukunnille mainostetaan Hawukamiinatelttaa, joka on suunniteltu partiolaisten lähtökohdista.” Pirjo Nyman

METSO-LEIJONA 2012

LC Jyväskylä Cygnaeuksen palveluaktiviteetti

Pitkäaikaishoidossa olevien vanhusten ulkoiluttaminen LC Jyväskylä Cygnaeus liittyi mukaan vanhusten vapaaehtoiseen ulkoiluttamiseen vuoden 2010 alussa, kun Keljon pitkäaikaishoidon palveluyksikön johtaja, Eeva-Liisa Saarman otti yhteyttä klubimme silloiseen voimakaksikkoon, presidenttiin ja sihteeriin. Klubissamme nähtiin mahdollisuus käynnistää hyödyllinen palveluaktiviteetti, joka sopi erinomaisesti palveluajatukseemme. Vapaaehtoisiksi ilmoittautui kymmenkunta veljeä, monet vielä ladyjen kanssa. Toiminta jatkui siten, että osallistujat jaettiin kahteen ryhmään vanhainkodin osastojaon mukaisesti. Taloon tutustumiskierroksen ja perehdyttämisen jälkeen olimme valmiit aloittamaan vapaaehtoistyön työuramme tammikuun puolivälissä 2010. Toimintakaudella 2010–2011 palvelutunteja kertyi noin 500. Yhteistyö toi mukanaan myös uuden aktiviteetin, kun LC Jyväskylä Cygnaeus lahjoitti vuonna 2010 Osasto 4:lle television asukkaiden käyttöön. Osaston näkökulmasta

Koska vanhusten ulkoiluttamiseen on henkilökunnalla vain rajalliset mahdollisuudet, tuo LC Jyväskylä Cygnaeuksen aktiviteetti toivottua apua henkilökunnalle ja vaihtelua ja virkistystä vanhusten päivärutiineihin.Varsinkin talvisaikaan asukkaiden ulkoiluttaminen on pitkälti vapaaehtoisten varassa. Myös omaiset ulkoiluttavat omiaan varsin aktiivisesti. Henkilökunnan toive on, että vapaaehtoistyöntekijä olisi hyvinkin omatoiminen varsinaisessa ulkoilutustyössä. Henkilökunta toki auttaa asukkaan pukemisessa ja riisumisessa sekä tarvittaessa rullatuoliin laitossa. Pääsääntöisesti asiakkaat ovat tyytyväisiä ulkoiluun eikä negatiivista palautetta asukkailta tai asukkaiden omaisilta ole tullut. ”Isolla puolella” omatoimisesti ulkoilemaan pystyviä asukkaita ei ole ja vain muutama pystyy ulkoilemaan

Television lahjoitustilaisuus, vasemmalta presidentti Martti Kaipainen, Eila Räihä, Pekka Kantala ja Pekka Einovaara

kävellen, tosin talutettuna, enemmistön vaatiessa pyörätuolin käyttöä. Valtaosa dementiapuolen asukkaista pystyisi kuntonsa puolesta ulkoilemaan itsenäisestikin, mutta sairaudestaan johtuen tarvitsisivat aidatun ulkoilualueen. Useita auttajatahoja

Leijonat eivät ole läheskään ainoa vapaaehtoistyötä osastolla 4 tekevä yhdistys. Kaikki seurakunnat toimivat hyvin aktiivisesti, Sydänyhdistys toimii isolla joukolla ja järjestää osastolla mm. pikkujouluja, Jyväskylän Ammattikorkeakoulu on myös aktiivinen toimija. Versova-hankkeen kautta on liittynyt yksityishenkilöitä tekemään Keljossa vapaaehtoistyötä. Kaiken kaikkiaan erilaisten toimijoiden kirjo on suuri. Joulun aikaan esiintyy jopa

ruuhkaa ja joskus eri ryhmien aikatauluttaminen on työlästä. Miten käytännössä...

Palveluaktiviteetin käytännön toteuttamisesta kertoo hankkeessa alusta asti mukana ollut Pekka Einovaara. – Pyrin käymään kerran viikossa asukkaiden ruokailun jälkeen ja aloitan tavanomaisesti hieman ennen klo 13:a. Olen ollut periaatteessa vuoroviikkoina Onnelassa (dementiaosasto) ja Isolla puolella. Ilmoitan tekstiviestillä osastonhoitajalle tulostani ja saan paluuviestinä varmistetun ja osaston aikatauluun sopivan tiedon siitä, kummalle puolelle menen. Ulkoilulenkki on lyhyehkö, 20–30 minuuttia. Yritän tehdä kaksi ulkoilukierrosta päivässä. Onnelan asukkaita ulkoilutan pääsääntöisesti taluttaen ja joskus otteen on oltava

tiukkakin, ettei kaveri lähde omille teilleen. Tässä on huomattavana apuna se, että olen ”senttaaliklubin” jäsen ja otteeni on tarvittaessa hyvinkin pitävä. Ison puolen asukkaita ulkoilutan pääasiassa pyörätuolissa. Yritän ylläpitää kevyttä keskustelua, jos asukas pystyy vastaamaan. Aiheet kannattaa valita ulkoilutettavan menneisyydestä, kysellä, mutta ei udella. Suosittuja aiheita ovat myös lapset, lastenlapset, asukkaan entinen työ, marjastus, sienestys, autot, matkustelu, maanviljelys, sää ja verotus. Kesällä B –talon edustalla oleva kiikku on varsin suosittu. Tärkeintä ulkoiluttamisessa on sen jatkuvuus siten, että siitä muodostuu kevyt rutiini jaulkoilutettavat tunnistavat sinut, kiteyttää Einovaara. Heikki Paanila LC Jyväskylä Cygnaeus

Osasto 4 pähkinänkuoressa Osastoa 4 johtava sairaanhoitaja Eila Räihä on toiminut alalla jo noin 30 vuotta, joista viimeiset neljä vuotta tämän osaston johdossa. Hän kertoo osasto 4:n toiminnasta: ”Osastolla on henkilökuntaa yhteensä 30, joista hoitohenkilökuntaa 24. Tiimityö on otettu

METSO-LEIJONA 2012

aktiivisesti käyttöön ja siihen on annettu henkilökunnalle myös koulutusta. Tiimityö on selkeästi tehostanut toimintaa. Osaston henkilökunnan määrä vastaa annettuja suosituksia ja osastolle myönnetyt resurssit varmistavat hoidon hyvän tason. Tason ylläpitäminen vaatii kuitenkin

kovaa työntekoa ja lisää tekeviä käsiä kaivataan. Osastolla on yli asukasta, joista 14 – 16 on dementiapuolella. Tätä puolta osastosta kutsutaan Onnelaksi. Toisen puolen nimitys keskuudessamme on ”Iso puoli”. Asukkaiden keski-ikä on 82 vuotta, nuorin on hiukan yli

50-vuotias ja vanhimmalla on ikää reilut 100 vuotta. Useammalla asukkaalla on jokin muistisairaus ja lähes kaikilla on useampia sairauksia. Valitettavasti edelleenkin on joitakin asukkaita, joita kukaan ei käy katsomassa tai jonka luona käydään erittäin harvoin.

Suomipojalle tukea Vaajakoskelta

LEIJONAT PALVELEVAT

aajakoskelaiset klubit Päijänne ja Vaajakoski ovat ottaneet vastuulleen Suomen puolustamiseen osallistuneen sotaveteraanin tukemisen. Suomi sai jatkosodassa avuksi sotaan Neuvostoliittoa vastaan Virosta 2 600 nuorukaista, joita nimitettiin suomipojiksi. Suomipojat karkasivat salaa Suomenlahden yli pohjoiseen ja liittyivät täällä koulutettuun suomipoikien joukkoosastoon. Heidän mukanaan tuli myös Willem Ahas, silloin vielä alaikäisenä Tallinnasta, ja osallistui koulutuksen jälkeen itärintaman sotaan. Willem palasi muitten Suomipoikien kanssa Viroon 1944 saksalaisten sotaonnen loputtua ja osallistui Viron itärintamalla taisteluun neuvostoliittolaisia joukkoja vastaan. Taistelujen loputtua Willem palasi kotiinsa Tallinnaan, mistä hänet kumppaneittensa kanssa otettiin kiinni maan valloittaneiden neuvostoliittolaisten voimin. Osa suomipojista karkasi ulkomailla varsinkin Ruotsin suuntaan.

Willem karkotettiin Siperiaan

Willem ja Lydia Ahas viettävät eläkevuosiaan Tallinnan itälaidalle rakentamassaan talossa.

Willemin kohtaloksi tuli karkotus Siperiaan, missä hän joutui olemaan lähes vuosikymmenen. Karkotus kärsittiin hyvin karuissa oloissa ja välillä lähes ruuatta. –Siellä opin kunnioittamaan ruokaa enkä koskaan sen jälkeenkään ole jättänyt lautaselleni syömätöntä ruokaa,

Uusi pääsihteeri aloittaa maaliskuussa

Yksi hakija kuhunkin kuvernöörivirkaan

Lions-liiton uusi pääsihteeri Maarit Kuikka aloittaa tehtävänsä hoidon maaliskuun alusta. Pitkäaikainen pääsihteeri Markus Flaaming on lomalla vuoden alkupuoliskon ja jää eläkkeelle heinäkuun alusta. Tammi- ja helmikuussa pääsihteerin tehtävät on hoidettu tilapäisjärjestelyin. Päivittäistä päätöksentekoa vaativat asiat hoitavat puheenjohtaja Heimo Potinkara sekä varapj. Seppo Söderholm. Heidän tukenaan on liiton hallituksen nimittämä kahden lionin tukiryhmä: PID Harri Ala-Kulju ja PCC Jouko Ruissalo. Pääsihteerille tulevat sähköpostiviestit avaa vielä kuluvan kuukauden ajan ensisijaisesti Heimo Potinkara.

G-piirin kuvernöörivirkoihin on ilmoittautunut yksi hakija kuhunkin. DG:ksi hakee VDG Taisto Kotila LC Laukaasta. 1. VDG:ksi hakee 2. VDG Jari Rytkönen Uuraisilta ja 2. VDG:ksi Kyösti Mikkonen LC Muuramesta. Piirikuvernööri Pertti Jämsénin mukaan kaikki hakijat täyttävät tehtäviin asetetut vaatimukset. Valinta tehdään piirin huhtikuun vuosikokouksessa Laukaassa. Helmikuun loppuun mennessä lohkopuheenjohtajat keräävät lohkonsa klubeilta tiedot vuosikirjan lukumäärän tarpeesta. Klubien ydinvirkailijoille on avattu liiton jäsenrekisteriin salasanallinen testikäyttö. Pääsy sallitaan koko jäsenistölle mahdollisesti heinäkuussa. Pirjo Nyman

Pirjo Nyman

muistelee Willem karkotusaikaansa. Onnekseen Willemin tuomio loppui ja hän pääsi palaamaan Tallinnaan. Siellä nuori mies löysi puolisokseen Lydian, jonka kanssa hän perusti perheen ja rakensi omakotitalon Tallinnan itälaidalle. William ja Lydia elävät tänä päivänäkin samassa, nyt jo parannetussa talossa. William osallistuu suomipoikien hupenevan järjestön toimintaan ja on käynyt useita kertoja Suomessa. Elämänkerta valmistui

Viime vuonna hän sai valmiiksi elämästään kertovan kirjan. LC Vaajakoski-Päijänne otti Willemin tukensa kohteeksi ja lupasi maksaa perheelle vuoden lämmityskulut. VaajakoskiPäijänteen kuoltua LC Vaajakoski otti vastuulleen perheen elinikäisen sopimuksen ja on toimittanut tuen Willemille ja Lydialle vuosittain. Ahaksen perhettä on käyty joka vuosi tuen toimittamisen yhteydessä tapaamassa Tallinnassa ja heidän kotonaan. Tänä vuonna LC Vaajakoski lähtee Tallinnaan tutustumaan ladyjen kanssa bussilla ja matkalla on tavoitteena yhteinen iltapala vuotuista lahjoitusta luovutettaessa. Suomen valtiolta suomipojat ovat vasta viime vuosina saaneet vähäistä tukea ja joukko on nyt jo hyvin vähäinen. Risto Pynnönen

Jäsenmäärä on voimaa Piirimme ja koko Lions-liiton jäsenmäärä on hienoisessa laskussa tällä kaudella. Vuoden vaihteessa G-piirissä oli 1 729 jäsentä, miinusta kertyi tälle kaudelle 10 jäsentä. Koko maassa oli vuoden vaihteessa 162 leijonaa vähemmän kuin viime kauden lopussa. Jäsenmäärä on voimaa niin paikallisella kuin kansainvälisellä tasolla. Uudet jäsenet ovat klubien elinvoiman ja tulevaisuuden avaintekijöitä. Uuden kasvun voima -palkinto

Lions-liiton jäsentoimikunta on lanseerannut Uuden kasvun voima –palkinnon. Jokaisessa piirissä palkitaan yksi klubi, joka on vuoden aikana kasvattanut jäsenmääräänsä. Kaikki

klubit, joiden jäsenmäärässä on tapahtunut nettokasvu kauden aikana , saavat nimensä näkyviin vuosikokouksen ansiolistalle. Kasvun voima -palkinnon saajat valitaan arpomalla tältä listalta. Palkinnot jaetaan Jyväskylän vuosikokouksessa kesäkuussa. Myös oma piiri palkitsee

Myös omassa G-piirissämme seurataan tarkalla silmällä ja kannustaen jäsenmääriä. Piirin parhaiten kunnostautunut klubi palkitaan 100 euron kannustuspalkinnolla, joka jaetaan piirin vuosikokouksessa Laukaassa huhtikuussa. Pirjo Nyman METSO-LEIJONA 2012

Hankasalmen lionit ovat tehneet muun muassa jäälyhtyjä.

LC Hankasalmi on toiminut 50 vuotta 16.2.2012 tulee kuluneeksi 50 vuotta, kun Suomen kahdessadas LC- klubi perustettiin Hankasalmelle. 19. helmikuuta 1962 päivätyn perustamisasiakirjan mukaan klubia oli perustamassa 18 jäsentä, joiden joukosta ensimmäiseksi presidentiksi valittiin pankinjohtaja Jaakko Ahti, sihteeriksi farmaseutti Tor Steffansson ja rahastonhoitajaksi piiriesimies Esko Malste. Kummiklubina (sponsoring club) toimi LC-Vaajakoski. Perustajajäsenistä yksi veli, eläkkeellä oleva opettaja Jorma Rissanen, on vielä mukana klubin toiminnassa. Klubin jäsenmäärä on alkuajoista vakiintunut kolmenkymmenen paremmalle puolelle. Nykyisin klubissa on 34 jäsentä, joiden keski-ikä on 62 vuotta. Alkuaikoina tiukasti protokollan mukaan

Alkuaikoina kokoustaminen ja edustaminen suoritettiin tarkasti protokollan mukaan. Tuolloin huomattavan monet asiat ratkaistiin demokraattisesti äänestämällä. Tarjoilut piti olla esillä viimeisen päälle, ja se arvatenkin aiheutti paineita tarjoilupuolella. Kokousten kulku kirjattiin tarkasti pöytäkirjaan. Komitea joka lähtöön

Merkillepantavaa oli erilaisten komiteoitten olemassaolo. Oli mm. kuntokomitea, jossa punnittiin leijonaveljien elopaino. Painon lisäyksestä veli

METSO-LEIJONA 2012

joutui maksamaan klubille 10 mk/kg, ja vastaavasti painon vähenemisestä klubi maksoi veljelle 1 mk/kg. Muita komiteoita olivat mm. jäsen-, ohjelma-, aktiviteetti-, läsnäolo-, romu-, kansainvälisten suhteiden, sääntöjenuudistus-, kirpputori-, potkupallo-, vaali-, verokalenteri-, viiri-, opintorahasto-, jäänveikkausja naamiaiskomiteat. Olipa mukana ns. mummokomiteakin, jonka tehtäviin kuului iäkkäämmän väestön avustaminen kirkkomatkoilla. Yleensä komitean perustaminen tapahtui niin, että kun joku veli otti asian esille kokouksessa, hänestä tehtiin komitean puheenjohtaja, ja hän sitten täydensi ryhmää. Komiteoitten määrä tahtoi vain kasvaa. Monet toiminnat ovat säilyneet hyvin samantyylisinä alusta asti. Yksi perinteistä on ns. kellon ryöstö vierailevan klubin toimesta. 1980-luvulla mukaan tulivat mm. palvelupäivä, työaktiviteetti, palvelu-/yrityskalenteri, Mikkomarkkinat, ja kaskukirja. Yksi tunnetuimmista viime vuosien aktiviteeteistä on ollut toukomarkkinat: Neste Jari-Pekassa vuosittain järjestettävä koko päivän markkinatapahtuma huipentuu uuden auton arvontaan. Muita aktiviteettejä ovat olleet mm Revontuli-pilkin avustustehtävät, Hankasalmen palveluhakemiston laatiminen ja Neste Oil Rallin lipunmyynti. Palveluaktiviteettejä on järjestetty Leijona-hengessä: Leijona-olympialaiset ovat yhdessä paikallisen urheiluseuran kanssa järjestettävät lasten

”

Kuntokomiteassa punnittiin leijonaveljien elopaino. Lisäyksestä joutui maksamaan klubille 10 mk/ kilo.

yleisurheilukilpailut. Häkärinteillä järjestettävässä vammaisten laskettelupäivässä on avustettu. Koulunsa aloittaville lapsille on lahjoitettu pyöräilykypärät. Veteraanikeräysten järjestelyihin on osallistuttu. Ruokailut yhdessä leidien kanssa

Aivan alkuaikoina kuukausikokouksissa oli vain kahvitus, mutta myöhemmin kuvioon tuli veljien toivoma ruokailu. Ruoka nautittiin yhdessä puolisoiden kanssa. Lisäksi esitelmä kuunneltiin yhdessä, minkä jälkeen osapuolet hajaantuivat pitämään omaa kokoustaan. Kautta aikojen leidit ovat osallistuneet suurelle yleisölle tarkoitettujen aktiviteettien järjestämiseen. Leideillä on ollut myös omia stipendi- ja

avustuskohteita, viimeisimpänä rajan takana olevan Paanajärven lasten tukeminen. Sakotustapaus leijonanpennusta

Kuukausikokouksen ohjelmaan alusta asti kuuluneita ohjelmanumeroita ovat olleet tietoveikkaus, esitelmät ja arpajaiset. Sakotuskäytännössä sattui alkuaikoina tapaus, jossa jäsentä oli sakotettu leijonapennun hankkimisesta 30 mk. Oli tehty päätös, että jäsenelle syntyvästä lapsesta oli suoritettava ns. pentuvero klubille, ja uudelta isältä asia oli unohtunut. Myöhemmin käytännöstä kuitenkin luovuttiin, kun ei haluttu rangaista leijonapentujen syntymisestä. Runsaasti klubivierailuja

Klubivierailuja on ajan saatossa tehty lukematon määrä, sekä paikkakunnan sisällä että alueen ulkopuolelle. Samoin teatteriesitykset ja vierailut eri laitoksiin ovat olleet suosittuja. Luonnollisesti kaikki varat, jotka kerätään yleisöltä, jaetaan takaisin erilaisille yhteisöille, pääasiassa nuorison ja vanhusväestön piirissä tapahtuvan toiminnan tukemiseen, sosiaalisten tai taloudellisten syiden perusteella. LC-Hankasalmi jatkaa elinvoimaisena kohti uusia haasteita. Henry Aarnio

G-piiri onnittelee

Kautena 2011–2012 merkkivuodet täyttyvät seuraavilta klubeilta: 55 v: LC Vaajakoski ja LC Jämsä. 50 v: LC Sysmä, LC Mänttä, LC Jyväskylä/Jyvä, LC Hankasalmi ja LC Tikkakoski. 45 v: LC Kinnula. 40 v: LC Luhanka, LC Pylkönmäki. 35 v: LC Viitasaari/Porthan, LC Keuruu/Lapinsalmi, LC Jyväskylä/Cygnaeus, LC Joutsa/Jousa. 30 v: LC Saarijärvi/Kalmari. 15 v: LC Saarijärvi/Kalmari. 10 v: LC Mänttä/Esteri. Lähde: Lions-vuosikirja

LC Laukaa: auttamista ja juhlaa LC Laukaan kauden tunnuslauseena on: ”Auttaminen jalostaa ihmistä”. Tässä näkyy keskeinen arvomme, auttaminen, mikä toivottavasti on meille myös sisäisen ilon asia. Auttamistyötämme on ollut mm. huolenpito ikääntyneistä henkilöistä lunta luomalla, nurmikkoa ajamalla ja polttopuita kantamalla. Samalla on ollut tilaisuus keskustella heidän kanssaan maailman menosta ja saada virkistystä molemmin puolin. Varoja avustuksia varten olemme hankkineet osallistumalla Suomen MM-rallitalkoisiin ja järjestämällä yhdessä Laukaan seurakunnan kanssa jo perinteisen kirkkokonsertin. Tänä vuonna konsertin pääesiintyjä oli Jaakko Ryhänen, joka veti kirkkoon ennätysyleisön, noin 700 henkilöä. Marraskuussa juhlimme Peurungassa LC Laukaan 50-vuotistaivalta. Juhlapuheen piti liiton varapuheenjohtaja Seppo Söderholm. Tilaisuutta kunnioittivat läsnäolollaan myös Aarne-Ritari säätiön hallituksen jäsen Matti Tallgren, piirikuvernööri Pertti Jämsén sekä klubimme perustajajäsen Pertti Laurila. Raha-avustuksia juhlassa myönnettiin laukaalaisille järjestöille, jotka tekevät lapsi- ja nuorisotyötä tai työskentelevät ikääntyneiden ja muiden apua tarvitsevien parissa. Juhlassa nautimme myös Ala-Keiteleen musiikkiopiston lapsikuoro Sirkuttajien ja Laukaan seurakunnan kamarikuoron musiikkiesityksistä. Klubimme 50-vuotishistoriikin oli laatinut ja esitti Hannu Koskinen: LC Laukaan syntysanat on lausuttu Äänekosken ruumishuoneella kummiklubimme LC Äänekosken edustajan ja silloisen lääninlääkärin kesken tietyn virantoimituksen yhteydessä! Talouselämän pelisääntöjä klubimme oppi, kun se hankki lainavaroilla golf-osakkeen 1980-luvun lopulla. Siitä piti tulla pieni ”rahasampo”, mutta kohta alkanut lama ja osakkeen arvon alentuminen johtivat vuosia kestäneeseen taisteluun velkataakasta selviytymiseksi. Kovalla työllä siitä kuitenkin selvittiin. Lion-toiminnassa ansioituneita Lioneita huomioitiin myös: Hannu Koskinen lyötiin Lion-ritariksi ja Melvin Jones huomionosoitukset myönnettiin Reima Kurkiselle ja Mauno Rauramolle. Ari Kuntsi LC Laukaa

50 v

Matti Tallgren lyö Hannu Koskisen Lions-ritariksi klubin 50-vuotisjuhlissa.

”

LC Laukaan syntysanat on lausuttu Äänekosken ruumishuoneella silloisen lääninlääkärin tietyn virantoimituksen yhteydessä. Leijonia lumitöissä Anja Kaurasen pihalla pimeänä alkutalven päivänä.

METSO-LEIJONA 2012

Porthan-klubi toteutti yhdessä Viitasaaren seurakunnan kanssa Rantapolku-aktiviteetin. Klubi veti toista kilometria kaapelia valoille ja pystyttivät 40 valopylvästä. Aikaa meni 150 talkootuntia ja rahaa 5 100 euroa.

Lions Club Viitasaari Porthan lahjoittaa suuren summan Toteutamme kansainvälisen Lionsjärjestön periaatetta ’ We Serve-Me palvelemme’ harjoittamalla vapaaehtoistyöhön, palveluihin ja avustamiseen perustuvaa toimintaa. Avustustoimintamme haluamme kohdistaa erityisesti lasten ja nuorten, vammaisten, vanhusten ja sotaveteraanien sekä muuten vaikeaan tilanteeseen joutuneiden perheiden hyväksi. Viitasaaren keskus lähiympäristöineen on klubimme toimipaikka. Alueella sijaitsevat koulut lähialueineen muodostavat luonnollisen toimintaympäristön lasten ja nuorten avustustyölle. Keskustan alueella on myös kaupungin monia palvelulaitoksia ja muita toimintayksiköitä, joiden kautta tavoitamme avustettavia kohteita. Nuorten tukeminen

Klubimme haluaa tukea eteenpäin pyrkiviä nuoria jakamalla stipendejä koulunsa päättäneille. Muistamme stipendeillä peruskoulunsa päättäviä, uusia ylioppilaita ja ammattiin valmistuvia. Oppilasstipendit ovatkin yksi tärkeimmistä avustustoimintamme muodoista. Vaikka klubimme ensi sijassa toimii paikallisesti oman alueemme asukkaiden hyväksi, osallistumme omalla panoksellamme myös Lionsjärjestön koordinoimiin sekä kansallisiin että kansainvälisiin avustusohjelmiin ja –kampanjoihin.

METSO-LEIJONA 2012

35 v

lahjoittamalla heille virkistäytymisja hoitopaketteja kylpylöihin sekä hoitolaitoksiin. Tärkeänä avustuskohteena on ollut myös kehitysvammaisten talviliikunta-päivän järjestäminen. Lisäksi olemme tukeneet vammaisyhdistyksen toimintaa. Yhteistyö paikkakuntamme yritysten, yhdistysten ja vapaaehtoisjärjestöjen sekä Viitasaaren kaupungin ja seurakunnan kanssa on sujunut hyvin, kiitos teille. Haluamme myös kiittää niitä paikkakuntalaisia jotka ovat tukeneet toimintaamme osallistumalla eri tapahtumiin ja keräyksiin vuosien varrella. Yhdeksän tonnin avustus 35-vuotias lionsklubi hankki 300 polkupyörän valoa ja heijastinta ja lahjoitti ne Viitasaaren koululaisille. Armas Pasaselle valon luovutti lion Hannu Hämäläinen. Kuva: Viitasaaren Seutu

Koulutoimen piirissä klubimme osallistuu merkittävällä panoksella Lions Quest- ohjelmaan eli opettajien valmennuskoulutukseen. Sen avulla pyritään antamaan opettajille lisävalmiuksia kohdata nykypäivän erityishaasteita koulujen kasvatustoiminnassa kuten huumevalistus, käyttäytymiskoulutus, toisista välittäminen jne. Klubimme onkin kustantanut vuosien aikana useille alueen opettajille tämän Quest- lisäkoulutuksen. Merkittävä avustustoiminnan muoto on Lions-klubien järjestämä kansainvälinen nuorisovaihto. Klubim-

me kautta lähtee nuorisovaihtoon vuosittain 1–2 nuorta, joita matkajärjestelyjen lisäksi tuemme vielä matka-avustuksella. Veteraanien tukeminen pysyvästi ohjelmassa

Sotiemme veteraanit ovat olleet pysyvästi Lions-klubin avustuskohteena. Klubimme perinteisiin on kuulunut syksyisten autokuljetusten järjestäminen varusmiehille jotka ovat suorittamassa keräystä eri puolilla pitäjäämme. Olemme myös avustaneet sotiemme veteraaneja muunmuassa

Lions Club Viitasaari Porthan on perustettu 8.12.1976 ja 35- vuosijuhlaa vietettiin perjantaina 9. 12. 2011 Törmäsen Juhlapalvelutiloissa. LC Viitasaari Porthan lahjoittaa 9 000 euroa 35-juhlavuoden kunniaksi seuraaviin avustuskohteisiin: vanhustenkotiyhdistys, polkupyörän valaisimet ja heijastimet 300 kappaletta kouluille, vuodeosaston lepotuoli, joululahjakortit kymmenelle lapsiperheelle, veteraaniavustukset, vammaisyhdistyksen avustus, kehitysvammaisten tukiavustus, nuorisovaihto, opiskelijoiden stipendit ja Quest-lisäkoulutukseen. Esa Kainulainen tiedotustoimikunta LC Viitasaari Porthan

SUOMEN lionien unelma elää! Suomalainen lionstoiminta on maailmanluokassa varsin mittavaa. Reilun viiden miljoonan suomalaisen joukossa lähes 26 000 haluaa palvella lionina. Niinpä meillä on oikeus odottaa, että me voimme asettaa edustajamme johtamaan kansainvälistä järjestöä presidenttinä. Meidän ehdokkaamme on Harri Ala-Kulju, entinen kansainvälinenjohtaja. Hänen takanaan olevalle Suomi johtoon –kampanjalle vuodet 2013– 2015 ovat ratkaisevia. Tällä hetkellä käymme kampanjaa Busaniin vuosikokoukseen osallistumisen ja kampanjan taloudellisen tukemisen puolesta. Myös jäsenasioihin kiinnitetään klubeissa ja piireissä entistä enemmän huomiota. Taloudelliset edellytykset ja kotikenttä halutaan pitää kunnossa. Olemme hankkineet Suomen ehdokkaalle laajan tuen Euroopasta. Iloksemme pohjoismaiset naapurimme Ruotsi, Norja ja Islanti sekä itä- ja etelänaapurimme Venäjä ja Viro ovat meitä tukevien 14 maan joukossa. Suomen tavoitteet tiedetään, ja ehdokkaamme tuntee maailman lionsvaikuttajat ja korkeimman lionsjohdon.

Lionien suhtautuminen keräykseen on ollut varsin myönteistä. Tavoitteena on kampanjatuen ohella saada mahdollisimman monelle suomalaiselle mahdollisuus osallistua lionsjärjestön kansainväliseen vuosikokoukseen. Siellä klubeilla on mahdollisuus osallistua äänestyksiin, saada tietoa ja koulutusta, ja ennen kaikkea tavata toisia lioneita eri puolilta maailmaa.

Mihin kampanja käyttää rahat?

Miksi Suomesta halutaan kansainvälinen presidentti?

Kun saamme Harrista kansainvälisen presidentin, se hyödyttää kaikkia lionsklubejamme. Saamme positiivista julkisuutta medioissa, ja tunnettuutemme ja imagomme paranee. Silloin klubien on helpompi saada riveihinsä uusia jäseniä sekä yhteistyökumppaneita ja palveluja varainkeräysaktiviteettien hoitaminen tulee helpommaksi. – Meillä suomalaisilla on kansainväliselle lionsjärjestölle paljon annettavaa muun muassa osaamisessamme ja tavassamme toimia. Ja kun esimerkiksi Kanada, Ruotsi, Ranska ja 11 muuta maata ovat saaneet oman ehdokkaansa kansainväliseksi presidentiksi, on niiden vaikutusvalta järjestössä kasvanut pysyvästi, toteaa kampanjapäällikkö Jouko Ruissalo. – Lionsjärjestön kansainvälisen presidentin tehtävä on mille tahansa maalle kunnia-asia. Asiasta hyötyy välillisesti koko kansakunta, mutta eniten luonnollisesti lionsyhteisö, jokainen klubi ja kaikki jäsenet, sanoo Ruissalo.

Harri ja Sirkku Ala-Kulju kansainvälisen presidentin Wing-Kun Tamin seurassa,

kaiden kyvykkyys ja sopivuus, arvioi Harri Ala-Kulju. Hän onkin tavannut kansainväliset johtajat jo moneen kertaan ja käynyt virallisissa ja vähemmän virallisissa haastatteluissa lukuisia kertoja. Euroopan ja Suomen vuoro on tulossa Euroopan vuoro saada edustajansa kansainväliseen presidenttiputkeen toteutuu todennäköisesti vuosien 2013, 2014 tai 2015 vuosikokouksessa. Kilpailu on kovaa ja kaikki maanosat kilpailevat niistä vuosista, jolloin ei ole USA:n vuoro. Busanin vuosikokouksessa 2. varapresidentiksi valittaneen Joe Preston Arizonasta, USA:sta. Jouko Ruissalon mukaan kilpailutilanne Euroopan osalta elää koko ajan. Tällä hetkellä Euroopasta on

Tarvitaan vaikuttamista eri puolilla maailmaa

Valintaprosessi vaatii pitkäjänteistä vaikuttamista ja esiintymisiä eri puolilla maailmaa – Valintaprosessia voi verrata minkä tahansa kansainvälisen organisaation johtajan rekrytointiin. Kaikkia ehdokkaita haastatellaan useita kertoja, ja jokaisen toimintaa tarkkaillaan, arvioidaan ja seurataan useita vuosia. Lionsjärjestön johtoon valittavan halutaan onnistuvan tehtävässään ja siksi varmistetaan ehdok-

Lue lisätietoja Harrista: www.lionharri.ﬁ PID Harri Ala-Kulju LC Espoo/Keskus Puhelin 050 646 84 Sähköposti: harri.ala-kulju@lions.ﬁ

”

Meillä suomalaisilla on kansainväliselle lionsjärjestölle paljon annettavaa.

Harri Ala-Kulju

ehdolla kaksi muutakin ehdokasta. Englantilainen Phil Nathan ja belgialainen Philippe Gerondal, ja hekin pyrkivät vaikuttamaan päätöksentekijöihin. Harri Ala-Kulju on kuitenkin vahvoilla, sillä hänellä on jo nyt suurin osa Euroopan merkittävimpien lionsmaiden antamista kannatustodistuksista. Vuoden 2013 valintavuorosta Suomi kilpailee Japanin kanssa. Maan todennäköinen ehdokas Jitsuhiro Yamada on hyvin vahva, onhan Japani lionjärjestön mahtimaita. Euroopan vuoro olisi sitten vuonna 2014 tai 2015, ja kampanjamme tähtää juuri noiden vuosien valintoihin. Kampanjan rahoitukseen päätettiin vuosikokouksessa 2011 kerätä varoja järjestämällä arpajaiset. Kun luvan saanti tähän tarkoitukseen osoittautui mahdottomaksi, päätimme järjestää vapaaehtoisen tukimaksukeräyksen, joka on ollut käynnissä joulukuusta 2011.

Suomi johtoon -kampanja edellyttää matkustamista ja kansainvälisten johtajien tapaamisia eri puolilla maailmaa järjestävissä forumeissa ja kokouksissa. Kampanjan vakuuttavuus perustuu siihen, että esittäytymisiä ja keskusteluja ei käy ehdokas yksin, vaan mukana on aina toinen henkilö Suomesta. Näin myös tapaamisissa saatavat viestit ja vastaukset saavat todistajan. Kampanjan kuluista enin osa menee matka- ja majoituskuluihin. Matkoilla mahdollisesti mukana olevat muut henkilöt, esimerkiksi puolisot, maksavat matkansa itse. Kampanja tarvitsee varoja myös erilaisen markkinointi- ja pr-aineiston tuottamiseen. Kaikki kampanjan asiantuntijat ja suomalaiset vaikuttajat toimivat luonnollisesti talkoohengessä ilman palkkioita. Tukimaksuja palautetaan klubeille

Kaikki klubeilta kerättävät tukimaksut eivät mene kampanjan kuluihin, vaan merkittävä osa varoista palautetaan lionsjärjestön kansainvälisen vuosikokouksen osallistumismaksuina. Tavoitteena on saada mahdollisimman monta suomalaista mukaan Etelä-Korean Busaniin 22. – 26.6.2012. – Suomalaisen lionstoiminnan kansainvälinen näkyvyys on äärettömän tärkeätä kampanjamme uskottavuuden kannalta. Menemme tulevina vuosina kansainvälisiin vuosikokoukseen normaalia paljon suuremmalla joukolla. Siten me osoitamme oman vahvuutemme, vakuuttaa Jouko Ruissalo. – Kampanja on kestänyt jo monta vuotta. Olen todella iloinen ja ylpeä suomalaisten lionien minua kohtaan osoittamasta luottamuksesta. Uskon vankasti, että projektimme onnistuu. Kiitos kaikille taustavoimille, iloitsee Harri Ala-Kulju. Lisätietoja kampanjan etenemisestä antavat piirien kampanjavastaavat sekä Suomi johtoon kampanjan työryhmien puheenjohtajat. Kaikki kontaktitiedot löytyvät www.lionharri.ﬁ sivuilta sekä piirien kampanjavastaavilta. Tuomo Holopainen Suomi johtoon -kampanjan viestintätyöryhmän pj. METSO-LEIJONA 2012

Kangaspuut pystyyn mangopuun katveeseen Yksityistä hyväntekeväisyyttä lionien keskuudessa.

aksi lionia LC Viitasaari Karoliinasta, Aino Kemppainen ja Kaija Korhonen, vuodattivat tammikuun alun lomamatkallaan Gambiassa muutaman ylimääräisen hyväntekeväisyyshikipisaran. Paikallisen helluntaikirkon lähetysaseman pihaan Sukutaan, pääkaupunki Banjulin lähelle pystytettiin mangopuun alle kangaspuut ja niihin vedettiin mattoloimi. Paikallisille painotettiin, että puut on syytä nostaa katon alle, kun sadekausi alkaa. Kuivan kauden helteessä maton kutomiselle paras paikka on ulkona.

Kontillinen kierrätystavaraa Gambiaan

Tarvikkeet olivat lahjoitus Viitasaaren Käsityökeskukselta ja pieni osa siitä tarvikekuormasta, joka viime syksynä lähetettiin laivakontissa Viitasaarelta Helsingin kautta Gambian Banjuliin Afrikan länsirannikolle. Konttiin pakattiin käytöstä poistettuja Viitasaaren koulujen pulpetteja ja muita huonekaluja, Jyväskylän lopetetun sokeainkoulun erikoistarvikkeita sekä liinavaatteita, vaatteita ja kenkiä erityisesti lapsille.

Eläkkeellä oleva käsityönopettaja Aino Kemppainen pistää mattolointa puihin Gambian Sukutassa.

Lionsklubit auttoivat osaltaan rahtauskuluissa

Aino ja Kaija puolisoineen sekä LC Viitasaari Porthanin Jouko Räsänen puolisoineen järjestivät tavaroiden keräyksen, kuljetuksen sekä varainkeruun lähetyskustannuksiin. He olivat aiemmilla lomamatkoillaan kuulleet helluntaikirkon aikeesta rakentaa uusi koulu ja sen kalustepulasta. Rahaa kertyi ja meni lähes 3 500 euroa. LC Viitasaari Porthan ja Karoliina lahjoittivat myös keräykseen pienet summat. Muun muassa Viitasaaren Rotaryklubi lahjoitti myös huomattavan summan tarkoitukseen. Tavarat perillä ja koulu rakenteilla

Nyt tammikuussa hyväntekijät totesivat omin silmin sen, mikä sähköpostilla oli saatu jo aiemmin tietää. Noin 80 pulpettia oli hyvässä säilössä odottamassa 160:lle oppilaalle rakennettavaa koulua. Rakennuksen pohja oli jo kaivettu ja tiilet valmiina kasassa. Vaatteet oli jaettu seurakuntalaisille. Sokeainkoulun tarvikkeet he kävivät itse viemässä paikalliseen näkövammaisten oppilaitokseen. Mukana reissulla oli sokeainkoulun eläkkeellä

METSO-LEIJONA 2012

Luokanopettajan uran tehneellä Kaija Korhosella ei ole peukalo keskellä kämmentä. Kun kudontatarvikkeet puuttuvat, hän valmistaa sellaisen ruosteisella rautasahalla puun pätkästä.

”

Raha ei ole aina paras, eikä ainakaan ainoa vaihtoehto auttaa kehitysmaassa.

Kirkon rahastonhoitaja John on siviiliammatiltaan kutoja ja tarttui heti toimeen kokeilemaan skandinaavista tekniikkaa.

oleva opettaja Marjatta Lehtinen Jyväskylästä. Mitä projekti opetti?

– Mitä opit tästä projektista, lion Aino? –Todella paljon tullibyrokratiasta ja ulkomaan tavaraliikenteen käytännöistä, joista ei ennen ollut hajuakaan. Sekä sen, että raha ei ole aina paras eikä ainakaan ainoa vaihtoehto auttaa kehitysmaassa. Jos rahaa lähettää, sitä pitää lähettää valvotusti

ja tarkkaan kohdistetusti. Pulpeteilla on hyvä tulevaisuus aloittavassa koulussa, muuten ne olisivat menneet kaatopaikalle. –Tätä projektia helpotti se, että Gambian helluntaikirkko oli luotettava yhteistyökumppani ja sähköpostiviestit kertoivat hankkeen etenemisestä, Aino Kemppainen tähdentää. Hän kertoo, että monenlaisia epäilyksiä konttihankkeen onnistumisesta ja ylipäätään järkevyydestä esitettiin ystäpiiristä ja kyllä niitä hiipi välillä organisaattorin omaankin mieleen. Pirjo Nyman

ille

e h r e p a k k i a p Paras

ä ä k ä H n! e ä e t s e t e t y n i r ä T mökistä Hauskempaa lunta!

Tasokasta mökkimajoitusta Häkällä sekä Lomakeskus Revontulessa! Katso lisää ja varaa netissä! Laskettelupaketti Revontulen hotellihuoneessa • • • •

kokopäivälippu Häkälle majoitus 2-3 hlön huoneessa sauna • aamiainen lauantaitansseihin pääsylippu

Laadukkaat kokouspalvelut ja oheisohjelmat • • • •

laskettelua, lumikenkäilyä savusaunomista, ulkoporeallas värikuula-ammuntaa, seikkailuja seinäkiipeilyä, rallia, kalastusta Kysy lisää myyntipalvelustamme!

ma-pe 68 € / hlö / vrk / 2 hh la-su 73 € lapset (alle 12-v) alennus 10 € lisävuode lapselle 43 € Häkärinteet Pieksämäentie 262 41520 HANKASALMI p. 0400-300 2320 info@hakarinteet.fi www.hakarinteet.fi

Jari-Pekan osaavat ja palvelevat taukopaikat

Jari-Pekka Hankasalmi 24h Jari-Pekka Hartola 24h

Hankasalmi

Lomakeskus Revontuli Revontulentie 1 41500 HANKASALMI p. 014-8448 200 info@revontuli.fi www.revontuli.fi

Joroinen

Hartola 9

www.jari-pekka.fi

Vappuna 2012 avataan uusi taukopaikka 5-tiellä,

Jari-Pekka Joroinen 24h

Jussi & The Boys Jyväskylän Paviljongin Jussi Raittinen, (laulu & basso) Eero Lupari (kitara ja laulu) Jari Metsberg (kitara & laulu) Rudy Ryynänen (rummut & laulu)

auditoriossa su 10.6.2012 klo 10

Suomen Lions-liiton vuosikokous Jyväskylässä 8.–10.6.2012

Lions-liiton vuosikokousosanottajille lipun hinta 20 e Lippuja saatavilla myös ulkopuolislle ovelta: hinta 25 e