Page 1

Lintulammen asukasyhdistys ry Latokartanontie 1 90150 Oulu puh: (08) 336 223

Vuosikertomus 2016

Lintulampikisat 2016. Kisoissa yhdistyvät ankara yritys, iloinen urheilumieli, yhteisöllisyys ja tarkka ajanotto.

Aluetoimikunnan käsittely: 28.2.2017 Vuosikokous: 28.3.2017


1. Asukasyhdistys asukkaiden vaikutuskanavana....................................................................................... 3 2. Aluetoimikunta ....................................................................................................................................... 4 3. Henkilöstö .............................................................................................................................................. 4 4. Talous (Joni toimittaa) ............................................................................................................................ 5 5. Asukkaiden olohuone ............................................................................................................................. 5 5.1. Lounasruokailu ja ravitsemus ...................................................................................................... 5 5.2. Tietotyötoritoiminta...................................................................................................................... 6 5.3. Asukasyhdistyksen liikuntakerhot ............................................................................................... 6 5.4. Kuntouttava työ ........................................................................................................................... 7 5.5. Asukasyhdistyksen muut tapahtumat .......................................................................................... 7 6. Tiedottaminen ......................................................................................................................................... 8 7. Yhteistyö ................................................................................................................................................ 8 7.1. Yhteistyö omassa toiminnassa...................................................................................................... 8 8. Hankkeet................................................................................................................................................. 9 8.1. Hyvinvointia Kotiin –hanke ........................................................................................................... 9 8.1.1. Koulutus ja työ ................................................................................................................. 9 8.1.1.1. Koulutus ...................................................................................................................... 10 8.1.1.2. Työ .............................................................................................................................. 10 8.2. Eväitä elämään –hanke ............................................................................................................... 11 8.2.1. Taustaa ........................................................................................................................... 11 8.2.2. Tavoitteet........................................................................................................................ 12 8.2.3. Toimenpiteet................................................................................................................... 12 8.2.4. Hyvät käytänteet ............................................................................................................ 13 8.2.5. Haasteet hankkeen toteutuksessa ................................................................................... 13 8.2.6. Muiden tahojen yhteistyö hankkeessa, sekä työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken ............................................................................................... 13 9. Ikäihmisten päivätoiminta .................................................................................................................... 14 10. Vapaaehtoistoiminta ........................................................................................................................... 15


1. Asukasyhdistys asukkaiden vaikutuskanavana Lintulammen asukasyhdistys ry hyväksyttiin Oulun kaupungin tukemaksi lähidemokratiaorganisaatioksi 22.4.1986 ja asukastupatoiminta aloitettiin 7.11.1997. Höyhtyän Välkkeen asukkaiden olohuonetoiminnasta vastaa asukasyhdistys yhdessä Oulun kaupungin kanssa. Asukasyhdistyksen vastuulla on toiminnan suunnittelu ja toteuttaminen sekä työntekijöiden palkkaaminen. Oulun kaupunki vastaa tilavuokrista, tietotorin laitteista ja tukee toimintaa toiminta-avustuksin. Asukasyhdistyksen perustoiminta-alueena on Höyhtyä, Lintula, Mäntylä ja Nokela. Asukastupien karsimisen takia toiminta ulottuu myös Karjasillalle, Kaukovainiolle, Hiiroseen ja Lyöttyyn. Koti- ja vammaispalvelun osalta toiminta-alue on laajempi kuin perustoiminta-alue. Höyhtyän Välke on suurin ja toiseksi vanhin Oulun asukastuvista. Vuonna 2016 tilastoituja kävijöitä tuvalla oli noin 34 600. Lintulammen asukasyhdistys ry on yleishyödyllinen kolmannen sektorin toimija, jonka tarkoitus ei ole voiton tai muun välittömän taloudellisen ansion hankkiminen siihen osallisille. Sen toiminta koostuu useista eri projekteista. Toiminta ei ole pääasiallisesti taloudellista ja toimintaa säätelee yhdistyslaki. Lintulammen asukasyhdistyksen sääntöjen mukaan yhdistyksen tarkoituksena on koota asukkaat yhteistyöhön edistämään yleistä viihtyisyyttä, ympäristön terveellisyyttä ja asukkaiden hyvinvointia alueellaan, toimia alueen asiantuntijana, jäsentensä etujärjestönä ja edistää alueen kehittämistä sekä ehkäistä syrjäytymistä ja kehittää keinoja ikääntyvien, sairaiden ja vammaisten kotona asumisen tukemiseksi. Kesällä 2016 huomattiin, etteivät kaikki Lintulammen koulun ykkös- ja kakkosluokkien iltapäivätoimintaa tarvitsevat oppilaat mahtuneet koulun järjestämään kerhoon. Yhdistys perusti, lasten perheiden kanssa pidetyn tilaisuuden jälkeen, oman iltapäiväkerhon, jonka toiminta käynnistyi kouluvuoden alussa elokuussa 2016. Iltapäiväkerhoon osallistui 10-25 koululaista päivittäin. Yhdistyksen tarkoituksen toteuttamiseksi se toimii alueensa asiantuntijana ja pyrkii edistämään sen kehitystä ja kaikenikäisille tarjottavia palveluja. Se harjoittaa tiedotus-, koulutus-, julkaisuja neuvontatoimintaa, järjestää valistustilaisuuksia sekä juhlia ja huvitilaisuuksia. Se tekee esityksiä viranomaisille ja yhteisöille sekä tekee yhteistyötä alueen muiden yhteisöjen kanssa. Yhdistys on toiminut Höyhtyän suuralueen alueellisessa yhteistyöryhmässä toteuttaen myös sitä kautta osallisuuden ja vaikuttamisen toimenpideohjelmaa. Yhdistys on tehnyt yhteistyötä myös muiden asukasyhdistysten/asukastupien kanssa. Yhteistyö on ollut enemmän arjen kohtaamisia, kuin aluetoimikuntien välistä. Yhdistys voi myös harjoittaa voittoa tavoittelematonta kuntouttavaa työtoimintaa ja työllistämistä yhdistyksen toiminnassa.


2. Aluetoimikunta Yhdistyksen toiminnan kaikesta päätöksenteosta ja taloushallinnosta vastaa sen hallitus, aluetoimikunta, yhdistyslain ja yhdistyksen sääntöjen mukaisesti sekä yhdistyksen toimintasuunnitelman ja talousarvion puitteissa. Siihen kuuluu yhdistyksen sääntöjen mukaan puheenjohtajan lisäksi 6 jäsentä ja 3 varajäsentä, jotka kaikki toimivat vapaaehtoisesti. Aluetoimikunta valitaan yhdistyksen sääntömääräisessä vuosikokouksessa ja sen toimikausi on vuosikokousten välinen aika. Aluetoimikunta hoitaa yhdistyksen taloutta ja hallintoa ja vahvistaa kalenterivuosittain yhdistyksen vuosikertomuksen ja talousarvion. Asukasyhdistys piti sääntömääräisen vuosikokouksensa maaliskuun 20. päivänä 2016. Kokouksessa valittiin aluetoimikunta, jonka jäsenet edustavat kaikkia asuinalueita. Aluetoimikunta piti vuoden 2016 aikana kuusi kokousta, joista kaikki ovat olleet päätösvaltaisia. Sen kokoonpano on toimintavuoden 2016 ajan ollut seuraava: Tuija Pohjola, puheenjohtaja Tanja Tiainen, varapuheenjohtaja Päivi Pesola, rahastonhoitaja Risto Örling, sihteeri Eija Salmi Eija Törmänen Ritva Kitinoja Varajäsenet: Seija Lepistö Mira Ojanen Jari Haapalainen

3. Henkilöstö Vuonna 2016 yhdistyksellä oli töissä yhteensä 113 palkallista työntekijää ja 88 kesätyösetelinuorta. Henkilöstön määrä kokonaisina henkilötyövuosina oli 68. Palkatun henkilöstön lisäksi yhdistyksessä on työskennellyt henkilöitä työkokeilussa, kuntouttavassa työtoiminnassa, siviilipalveluksessa ja työharjoittelussa. Palkatut työntekijät olivat projektityöntekijöitä, palkkatukityöntekijöitä, yhdistyksen omalla rahoituksella palkattuja, siviilipalvelusta suorittavia tai oppisopimustyösuhteessa olevia. Projektityöntekijöiden palkkakustannukset on saatu osittain tai kokonaan ELY-keskukselta. Palkkatuki koostuu Kelan työmarkkinatuesta ja työvoimatoimiston maksamasta työllisyystuesta. Lisäksi Oulun kaupunki on maksanut ns. kuntalisää.


Yhdistys työllisti vuonna 2016 63 henkilöä oppisopimuksella. Koulutukset tähtäsivät kotityö- ja puhdistuspalvelujen perustutkintoon, lähihoitajan perustutkintoon sekä liikuntaneuvojan perustutkintoon.

4. Talous Yhdistyksen menot vuodelle 2016 olivat korjatussa talousarviossa 2 105 052 euroa, joita oli suunniteltu katettavan asiakasmaksuilla noin 5,8 %, avustuksilla 6,7 %, oppisopimustuotoilla 2,5 %, kumppanuussopimustuotoilla 27,5 %, projektituilla 15,4 % ja työmarkkina- ja työllistämistuilla noin 39,3 %. Talousarvio jätettiin alijäämäiseksi 50 622 euroa. Suurin menoerä talousarviossa, eli 86,7 % kokonaiskustannuksista oli palkka- ja henkilösivukuluja. Talousarvio toteutui seuraavasti: menot 2 020 289,88 euroa ja tulot 2 105 616,02 euroa. Tuloista asiakasmaksuja oli 5,6 %, avustuksia 5,4 %, oppisopimustukia 3,9 % kumppanuussopimustuottoa 29,1 %, projektitukituloja 15,9 % ja 40,9 % oli työmarkkina- ja työllistämistukia. Toteutuneista menoista palkkojen ja henkilösivukulujen osuus oli 1 761 660 euroa, eli 87,2 %. Tilikauden tulos oli + 82113,92 €. Menot jäivät päättyneen tilikauden jälkimäisellä puoliskolla pienemmiksi mitä arvioitiin. Korjatussa talousarviossa menot olivat juuri sen verran, kun tuloja oli eli menojen toteutuessa oltaisiin oltu nolla tuloksessa. Voitollinen tulos mahdollistaa 2017 heinäkuussa päättyvän hankkeen loppuun viemisen. Vuoden 2017 tulos tulee olemaan reilusti tappiollinen.

5. Asukkaiden olohuone Höyhtyän Välkkeen tilanahtaus konkretisoitui elokuussa koulujen alettua. Iltapäiväkerhon lapset söivät välipalansa samaan aikaan, kun vanhempi väki lauloi yhteislauluja perinteikkäässä lauluköörissä. Kesän aikana selviteltiin mahdollisuutta saada lisätilaa naapurihuoneistosta. Kaupungin tilakeskus vuokrasi tilan, jonka jälkeen tehtiin remonttisuunnitelma hyvässä yhteistyössä kaupungin tilakeskuksen, kuntalaisvaikuttamisen ja hyvinvointipalvelujen, sekä urakoitsijoiden kanssa. Varsinainen remontti tehtiin kahdessa osassa. Syksyn aikana valmistui ns. uusi puoli, joka tehtiin valmiiksi ennen Välkkeen asukastuvan ja hyvinvointipisteen remonttia. Välkkeen ovet olivat suljettuna rakennustöiden takia 30.12. 2016 – 29.1. 2017.

5.1. Lounasruokailu ja ravitsemus Lounasruokailu on Höyhtyän Välkkeen tavaramerkki ja tärkein yksittäinen toimintamuoto. Lounasta tarjoiltiin jokaisena arkipäivänä. Ruokailijoita käy päivittäin 50–100, vuonna 2016 tarjoiltujen ruoka-annosten määrä oli noin 16200. Asukasyhdistys tarjosi AlliMarian palvelukodin asukkaille kuntouttavana palvelukodin ulkopuolisena toimintana mahdollisuuden käydä ruokailemassa asukastuvalla. Kokemukset yhteistyöstä ovat edelleen olleet positiivisia.


Työttömien henkilöiden euron lounasruokailuja toimintakauden aikana kirjattiin kaikkiaan 4481. Halvemmalla hinnalla pääsi syömään maanantaisin ja perjantaisin. LIIHY-hankkeen työttömille suunnattu liikunnan ja ravitsemuksen puheeksi ottamisen vastaanotto toimi perjantaisin ja työttömien miesten liikuntaryhmä aloitti syyskuusta maanantaisin. Maaliskuussa aloitettiin Pohjankartanon koulun keittiön ylijäämäruoan jakelu. Jakopaikkana on vuoden 2016 loppuun saakka ollut Kaukovainion kappeli. Vuoden aikana jakopisteessä on tarjottu ruokaa noin 6100 annosta. Yhdistys järjesti myös yhteistyössä Karjasillan seurakunnan kanssa EU-elintarviketuki jakelut vuoden 2016 keväällä ja syksyllä. Ruokakassin sai kaikkiaan noin 600 henkilöä.

5.2. Tietotyötoritoiminta Höyhtyän Välkkeen kävijöiden käytössä on kaksi tietokonetta, avoin panOulu-verkkoyhteys ja tulostin. Koneiden käyttö on asiakkaille maksutonta, tulosteista peritään omakustannushinta. Kävijöiden tietotekniikan pulmia ovat ratkoneet yhdistyksen työntekijät, siviilipalvelusmies ja alueen toiset asukkaat. Kävijät ovat käyttäneet koneita muun muassa viranomaisille tarvittavien asiakirjojen ja liitteiden, sekä matkalippujen tulostamiseen.

5.3. Asukasyhdistyksen liikuntakerhot Lintulammen asukasyhdistys järjestää ja tukee erilaisia liikuntakerhoja ja – tapahtumia. Lähiliikunta on asukasyhdistykselle ja alueelliselle yhteistyöryhmälle toiminnan tärkeä osaalue. Asukasyhdistys järjesti säännöllisesti suosittuja liikuntakerhoja ikäihmisille maanantaisin Höyhtyän palvelukeskuksessa. Kerhoissa harrastettiin väline- ja tuolijumppaa.. Näihin liikuntaryhmiin osallistui noin 15 henkilöä viikoittain. Myös sauvakävelyryhmä jatkoi viikoittaista toimintaansa edelleen. Yhdistyksen liikuntaneuvojaopiskelijat ohjaavat kotihoidon piirissä olevien senioreiden liikuntaryhmää Merikotkan palvelutalon liikuntatiloissa ja Hiirosen hoivakodilla. Lapsille järjestetään kahdesti viikossa liikkuva päiväkoti –toimintaa. Lintulammen koululla jokainen koulupäivä on liikkuva. Toiminnan vetämisestä vastaavat yhdistyksen liikuntaneuvojaopiskelijat. Lapsiperheiden perheliikuntaryhmät kokoontuvat viikoittain kahdessa eri ryhmässä yhteistyössä Lapanen –hankkeen kanssa. Lisäksi lauantaisin on kaksi Kiddiejam –ryhmää. Alueen asukkaille järjestettiin kaksi hyvinvointipäivää johon sisältyi mm. Inbody kehonkoostumusmittaustilaisuus.


5.4. Kuntouttava työ Yhdistys järjestää ryhmämuotoista kuntouttavaa työtoimintaa. Ryhmään on kuulunut vuoden aikana 8-10 henkilöä. Kuntouttavan ryhmän jäsenet ovat osallistuneet muun muassa ylijäämäruoanjakeluun. Työtehtävien lisäksi ohjelmaan on kuulunut viikoittainen liikunta, kuten pallopelit. Ryhmän jäsenet ovat opetelleet terveellisen ravitsemuksen alkeita valmistamalla itselleen terveellisen ja maittavan aamupalan.

5.5. Asukasyhdistyksen muut tapahtumat Vuonna 2016 vietettiin Lintulammen asukastoiminnan 30-vuotista taivalta. Tämän takia perinteinen Lintulammen kesäjuhla järjestettiin koko päivän kestäneenä tapahtumana kolmessa paikassa. Aamun lastenkonsertti järjestettiin Karjasillan koulun salissa. Innokkaat liikkujat vuoroin hiipuvaä ja pomppivat Liikkuvan laulurepun siivittäminä. Hiirosenkodilla pidettyyn Risto Järvenpään Hummani hei -kahvikonserttiin osallistui salintäysi Hiirosen asukkaita ja heidän omaisiaan. Iltajuhla Välkkeen pihapiirissä päätti perinteiset kesäjuhlat, joihin osallistui kaikkiaan oli noin 600 henkilöä. Elokuussa sääolojen takia Caritas-keskuksen sisätiloihin siirrettyyn Elotoriin osallistui noin 350 henkilöä. Karjasillan asukasyhdistyksen ja Höyhtyän suuralueen yhteistyöryhmän kanssa yhteistyössä järjestetyt Lintulampikisat kokosi elokuussa Lintulan urheilukeskukseen kaikkiaan 400 henkilöä. Kevät- ja syyskaudella järjestettiin Höyhtyän hyvinvointipäivä. Maaliskuun lopulla, 23.3. järjestetty Lapsen etu? – varhaiskasvatusilta kokosi alueen vanhempia keskustelemaan ja kuulemaan muuttuvan varhaiskasvatuslain vaikutuksista lasten ja näiden perheiden arkeen. Keskusteluun osallistuivat Oulun kaupungin sivistys- ja kulttuurilautakunnan puheenjohtaja Matias Ojalehto, varhaiskasvatusjohtaja Ulla Rissanen, päiväkodin johtaja Eija Salmi ja Lastentarhanopettajaliiton puheenjohtaja Anitta Pakanen. Keskustelun johti puheenjohtaja Tuija Pohjola. Höyhtyän Välkkeen hyvinvointipisteen toimintaa arvioitiin syyskuussa järjestetyllä kävijäkyselyllä. Kyselyn tuloksia ja laajemminkin kaupungin palveluverkostostoa käsittelevä asukasilta järjestettiin 13.10. Vilkasta keskustelua alustivat kaupungin hyvinvointilautakunnan puheenjohtaja Pirjo Sirviö, hyvinvointijohtaja Kirsti Ylitalo-Katajisto, kehittämispäällikkö Sirkka-Liisa Olli, kehittämis- ja laatupäällikkö Elina Välikangas, palvelupäälliköt Ritva Kuorilehto ja Minna Rekilä-Similä, sekä yhteisötoiminnan päällikkö Pasi Laukka. Asukasyhdistyksen edustajana paneelissa oli puheenjohtaja Tuija Pohjola. Laulukööri kokosi joka torstai alueen innokkaat laulajat ja musiikin ystävät Välkkeelle. Köörin vetäjänä on toiminut Pertti Haipola. Asukasyhdistys tarjosi myös AA-Lintulampi -ryhmälle kokoontumistilat. Kokoontumisissa kävi noin 20 osallistujaa kuukaudessa.


Mannerheimin lastensuojeluliiton Lintulammen yhdistyksen Perhekahvila on jatkanut viikoittaista toimintaansa perjantaisin Välkkeen tiloissa. Yhdistys järjesti keväällä ohjatun villiyrttiretken alueen luontoon ja alkusyksyllä ohjatun sieniretken Sanginjoen maastoon. Yhdistetty teatteri- ja ostosmatka tehtiin Haaparantaan ja Kemiin vuonna 2016 keväällä ja loppusyksyllä. Lisäksivuoden aikana tehtiin Rokuan retki ja teatteriretket Oulun kaupunginteatteriin, Oulun Työväen Näyttämölle sekä Toppilan Möljälle. Joulukuussa järjestettiin asiakkaiden perinteinen puurojuhla, joululaulutilaisuus Karjasillan kirkossa ja jouluateria vähävaraisille ja yksinäisille, sekä vammaisasiakkaiden pikkujoulu.

6. Tiedottaminen Asukasyhdistyksen Lintulammen Sanomia julkaistiin vuoden aikana kolme numeroa. Lehti on yhdistyksen julkaisema tabloidikokoinen sanomalehti, joka jaetaan kaikkiin Höyhtyän, Karjasillan, Lintulan, Mäntylän, Nokelan, Kaukovainion, Hiirosen ja Etu-Lyötyn kotitalouksiin. Yhteistyökumppanina oli Kustannus Oy Maaseutulehdet. Asukasyhdistys tiedotti omien verkkosivujensa ja sosiaalisen median kanavoiden, pääasiassa Facebookin, mutta jonkin verran myös Twitterin kautta. Asukastuvalla pidettiin omat infotilaisuudet lauluköörin yhteydessä ja se on koettu hyväksi tiedotuskanavaksi etenkin vanhemmalle väelle. Etenkin suuremmista tapahtumista on tiedotettu julisteilla, joita on jaettu alueelle mm. kauppoihin, kouluihin ja palvelutaloihin.

7. Yhteistyö 7.1. Yhteistyö omassa toiminnassa Asukasyhdistys on aktiivisesti jakanut tietoa toimivasta asukastupatoiminnastaan tietoa tarvitseville. Höyhtyän suuralueen yhteistyöryhmä ja Karjasillan asukasyhdistys ovat olleet läheisimpiä yhteistyökumppaneita. Yhteistyötä muiden asukastupien kanssa on ylläpidetty mm. tupaverkoston kokouksissa. Läheistä yhteistyötä tehdään myös alueen palvelukotien kanssa joihin yhdistys vie omia maksuttomia palveluitaan heille, jotka eivät pääse Välkkeeseen tulemaan.

7.2. Lasten ja nuorten osallisuus Kesäkuussa asukasyhdistys järjesti perinteiseen tapaan päiväleirin 0-3-luokkalaisille lapsille. Leirin markkinointi kaupungin sähköisessä Kesäfiilis-tiedotteessa lisäsi osallistujien määrää. Edellisvuoden tapaan kahden ensimmäisen viikon aikana osallistujia oli 25, eli täysi miehitys. yhteensä neljän viikon aikana leiriläisiä oli 85. Päivän ruokailut oli järjestetty tuttuun tapaan Välkkeeseen.


Asukasyhdistys järjesti kesätyötä 15-17 –vuotiaille nuorille kaupungin kesätyösetelillä. Työssä oli kaikkiaan 88 nuorta, joiden työtehtävät sijoittuivat asukasyhdistyksen omiin ja yhteistyökumppaneiden kohteisiin. Lasten musiikkileikkituokioita pidettiin siviilipalvelusmiesten johdolla maanantaisin kesäkuukausia lukuun ottamatta. Muskari oli suunnattu 0-3-vuotiaille lapsille ja heidän vanhemmilleen ja isovanhemmilleen. Osallistujia on ollut kuukausittain noin 60. Muskari jatkoi hieman vanhempien, eskari-ikäisten, lasten kanssa Kaukovainion Hiirihaukkatalon kirjastossa. Musiikkileikkituokiota on kehitetty yhdessä vanhempien kanssa ja kerhon suurin vahvuus onkin ollut joustavuus.

8. Hankkeet 8.1. Hyvinvointia Kotiin –hanke Hanke on käynnistynyt 1.12.2015. Hankkeessa koulutetaan palkkatuella ryhmämuotoisessa oppisopimustyösuhteessa nuorten yhteiskuntatakuun piirissä olevia alle 30-vuotiaita ammatillista koulutusta vailla olevia tai muutoin työelämässä tuen ja ohjauksen tarpeessa olevia henkilöitä sekä muita heikossa työmarkkina-asemassa olevia (yli vuoden työttömänä olevia) henkilöitä. Oppisopimuskoulutuksena toteutetaan Kuntoutumisen tukemisen tutkinnonosa sosiaali- ja terveysalan perustutkinnosta sekä kotityöpalvelujen ammattitutkinnosta Avustamisja asiointipalvelujen tuottaminen. Hankkeessa keskitytään myös hankkeeseen osallistuvien koulutus- ja työelämävalmiuksien parantamiseen sekä avustustehtäviin tähtäävän oppisopimuskoulutuksen valmentamiseen ja läpiviemiseen. Usein vaikeasti työllistyvillä tai esimerkiksi maahanmuuttajataustaisilla ei ole taloudellisesti mahdollisuutta osallistua vastaavien tutkintojen päiväkoulutukseen. Myös riittämätön koulutustausta tai työkokemus alalta vaikeuttavat hankkeen kohderyhmään kuuluvien hakeutumista suoraan ko. koulutuksiin avointen markkinoiden kautta.

8.1.1. Koulutus ja työ Hankkeen koulutukset ja työsuhteet käynnistyivät tammikuun loppupuolella 2016. Opinnot aloitettiin Avustamis- ja asiointipalvelujen tuottamisella, koska se on käytännönläheisempi tutkinnonosa kuin Kuntoutumisen tukeminen. Ajateltiin, että tämä järjestys kannustaisi oppisopimusopiskelijoita Kuntoutumisen tukemisen suorittamisessa, joka saattaa tuntua haastavaltakin henkilöistä, jotka eivät ole opiskelleet sosiaali- ja terveysalalla aiemmin, koska tutkinnonosa sisältää paljon tietoa erilaisista sairauksista ja vammoista. Oppisopimusopiskelijoille järjestettiin ennen varsinaista oppisopimusta 4 viikon oppisopimusvalmennus työkokeilun puitteissa, jolla kartoitettiin valmiuksia alalle ja tutustuttiin työhön ihan käytännössä. Valmennus toteutettiin 21.12.2015-15.1.2016 ja siihen osallistui 16


henkilöä, joista työsuhteeseen 20.1.2016 alkaen jatkoi 13 henkilöä. Heidän lisäkseen otettiin vielä muiden jo aloittaessa työsuhteet työkokeiluun 6 henkilöä, joista 3 jatkoi oppisopimukseen. Maaliskuussa siirtyi yksi liikunta-avustajana toiminut palkkatuettu henkilö mukaan oppisopimusryhmään. Vuoden mittaan ryhmän henkilömäärä vielä muuttui lisää, kun 5 henkilöä päättikin keskeyttää oppisopimuksensa. Ryhmässä on ollut syksystä asti oppisopimusryhmän ohella myös 3 palkkatuettua työntekijää. Ryhmän kokoonpanosta on ollut vuoden 2016 aikana seitsemän nuorisotakuun piiriin kuuluvaa ja 17 yli 500 päivää työttömyysetuutta saanutta tai muuten pitkäaikaistyötöntä

8.1.1.1. Koulutus Avustamis- ja asiointipalvelujen tuottamisen koulupäivät järjestettiin Oulun Palvelualan Opistolla kevään ja alkusyksyn aikana siten, että lokakuussa kaikki siinä vaiheessa oppisopimuksessa mukana olleet suunnittelivat tutkinnonosaan sopivan tutkintotilaisuuden ja jokainen sai sen suoritettua hyväksytysti. Projektipäällikkö, ohjaajat, opettaja ja oppisopimustoimiston edustaja pitivät välipalaverin opiskelijoiden opintojen etenemisestä toukokuussa, jotta saatiin kannustettua ja opastettua jokaista opiskelijaa sopivasti sekä tehtävien teossa että suunniteltua sopivia työtehtäviä, jotka auttoivat suoriutumaan tutkintotilaisuuden vaatimista tehtävistä. Kuntoutumisen tukemisen opintojen aloitus päätettiin yhteistuumin Oppisopimusyksikön sekä koulutuksen tuottajan OSAO:n Kontinkankaan yksikön kanssa siirtää tammikuulle 2017. Ennen tätä opiskelijoille jaettiin ennakkotehtävä tuleviin opintoihin liittyen, jotta opettaja sai paremman käsityksen heidän valmiuksistaan tekstin tuottajina sekä tiedon etsijöinä. Yksi ryhmän opiskelijoista ei osallistu Kuntoutumisen tukemiseen vaan hän suorittaa toisena tutkinnonosana Kotiruokapalvelujen tuottamisen kotityöpalvelujen ammattitutkinnosta. Kuntoutumisen tukemisen opintoihin osallistuu myös kaksi yhdistyksen Eväitä elämään hankkeessa mukana olevaa oppisopimusopiskelijaa.

8.1.1.2. Työ Oppisopimusopiskelijoiden työtehtävät ovat vaihtelevia Oulun kaupungin kanssa tehdyn Koulutusyhteistyösopimuksen mukaisesti. Oppisopimuksessa olevat henkilöt työskentelevät kaupungin perhetyön kautta tulleissa perheissä, kotihoidon eri tiimeissä sekä mielenterveyskuntoutujille suunnatuissa palveluissa, jotka tukevat asiakkaita heidän sosiaalisessa ja fyysisessäkin hyvinvoinnissaan. Näitä työtehtäviä ovat ateria-, kylvetys-, siivous-, kuljetus-, saattaja- sekä sosiaalista kanssakäymistä edistävät palvelut. Asiakkaat ovat pääsääntöisesti vanhuksia, lapsiperheitä ja mielenterveyskuntoutujia sekä muutamia eri tavoin vammautuneita. Kotihoidon tiimien kanssa on tehty yhteistyötä jo vuodesta 2003, joten sinne suunnitellut työt alkoivat pyöriä heti tammikuun lopusta suunnitellusti. Perheitä on ollut vaikeahkoa saada mukaan palvelun pariin, koska annettava palvelu ei ole suoranaista lastenhoitoa, vaan omalla tavallaan ennalta ehkäisevää toimintaa yhdessä perheen kanssa esim. liikkuen ja leikkien ulkona tai vaikka uimahallissa käyden. Työntekijä on ollut mukana lähinnä apukäsinä pukemisessa ja leikeissä, siten että kotona oleva vanhempi pääsee lähtemään useammankin lapsen kanssa esimerkiksi puistoon.


Mielenterveyskuntoutujia alkoi tulla pikkuhiljaa palvelun piiriin keväällä määrän koko ajan lisääntyen kohti loppuvuotta. Mielenterveyskuntoutujien kanssa on toimittu siten, että on järjestetty aloituspalaveri ja paikalla on ollut asiakkaan lisäksi projektipäällikkö sekä asiakkaan oma sosiaalityöntekijä, tai palveluohjausyksikön ohjaaja, tai mielenterveystoimiston sairaanhoitaja. Näin on saatu selvät sävelet yhteiselle tekemiselle ja projektipäällikkö on päässyt ”tutustumaan” asiakkaaseen ennen kuin on päätetty kuka hankkeen työllistetyistä hänen luonaan alkaa käydä. Tämä siksi, ettei työntekijöillä ole aiempaa kokemusta mielenterveyskuntoutujien kanssa toimimisesta, joten projektipäällikkö on arvioinut asiakasta omaa koulutus- ja työtaustaansa hyödyntäen huomioiden samalla eri työntekijöiden vahvuudet ja heikkoudetkin työn teossa.

8.2. Eväitä elämään –hanke 8.2.1. Taustaa Työttömyys Oulun alueella on suuri, etenkin nuorten, maahanmuuttajien ja vajaakuntoisten osalta. Tammikuussa 2014 alle 25- vuotiaita työttömiä oli yhteensä 2537 henkilöä Oulussa, työttömyysprosentti oli 17%. Kaikista työttömistä työnhakijoista 32,4 % oli alle 30-vuotiaita. Työttömyyteen ei ole helppoja ratkaisumalleja. Parhaiten työttömyyttä voidaan vähentää turvaamalla työttömille taloudellinen mahdollisuus ammatillisen koulutuksen hankkimiseksi oppisopimuksella. Eväitä elämään - hankkeessa toteutetaan koulutustoimintaa vammaispalvelualalle, koska koulutetuista vammaisavustajista on edelleen kova pula. Näin ollen hankkeen toiminta parantaa oleellisesti siihen osallistuvien henkilöiden työmarkkinavalmiuksia ja edistää työllistymistä hankkeesta poistumisen jälkeen. Tutkintoina hankkeessa on kotityö- ja puhdistuspalveluiden ja liikuntaneuvojan perustutkinto. Näihin tutkintoihin päädyttiin, koska perustutkinto on ns. ”alalle tulo tutkinto” ja sen tutkinnon osat voidaan valita niin että ne vastaavat hyvin avustajan työssä tarvittavia taitoja. Erityisosaaminen vammaisavustamiseen hankitaan lähihoitajatutkinnon opetuksesta, josta oppisopimusopiskelijat suorittavat tutkinnon osan ”kuntoutumisen tukeminen”. Tutkinnon suorittamisaika on lähes kolmevuotinen. Siinä ajassa opiskelijat pystyvät omaksumaan vaativaan ammattiin tarvittavat tiedot ja taidot. Tutkinnon osat ovat myös ”pilkottu” pienempiin kokonaisuuksiin ja ovat näin ollen helpommin hallittavissa kuin ammattitutkinnossa esim. tutkintotilaisuuksien suorittamista ajatellen. Ammattitutkinto on osoittautunut varsin haastavaksi suorittaa juuri alalle tulleille. Haastavuutta tuo lisää, jos opiskelijalle suomen kieli ei ole äidinkieli ja/tai henkilö on nuori ammattikoulutusta vailla oleva henkilö. Liikuntaneuvojan perustutkintoon päädyttiin, koska Minun elämäni - hankkeessa huomattiin, että on paljon vammaisia, jotka tarvitsevat avustajaa pääosin vain liikuntaharrastuksiin. Näin ollen avustajan teoreettinen koulutus kotityöpalvelujen alalle ei vastannut työssäoppimista. Huomattiin, että puuttuu kokonaan ammattiala, joka työskentelisi vammaisten henkilöiden liikuntaneuvojina ja ohjaajina.


Oppisopimuskoulutuksen ohella järjestetään Avustamisen perusteet – kursseja työkokeiluna niille, jotka eivät ole halukkaita lähtemään tutkintoperusteiseen koulutukseen, mutta ovat kiinnostuneita avustamistyöstä. Niitä voivat olla työttömät tai henkilöt, jotka haluavat lisää tietoa alasta ennenkuin lähtevät opiskelemaan alalle tai jotka kokevat, ettei heillä ole valmiuksia taikka kiinnostusta tutkintotavoitteiseen koulutukseen. Työkokeilun aikana järjestään koulutusta ja työharjoittelua vammaisten avustamiseen heidän kotonaan ja kodin ulkopuolella.

8.2.2. Tavoitteet  Tarjota ammatilliseen tutkintoon johtava koulutus oppisopimuksella sellaiselle alalle, jossa työllistymisnäkymät ovat erinomaiset  Turvata ammatilliseen koulutukseen pääsy alle 30-vuotiaat nuoret, joilla on monialaisen yhteispalvelun tarve ja joilla työttömyys on pitkittynyt tai työttömyys uhkaa pitkittyä sekä näin katkaista työttömyys ja luoda mahdollisuudet pysyviin työsuhteisiin oppisopimuskoulutuksen avulla.  Tarjota työkokeilu- ja palkkatukityöpaikkoja ammatinvalinnan tai uravaihtoehtojen selkiyttämiseksi tai työmarkkinoille paluun tukemiseksi  Ohjata ja tukea henkilöitä opiskelun sekä työjaksojen aikana.  Tarjota työssäoppimis- ja harjoittelupaikkoja yhteistyössä kaupungin vammais- ja mielenterveyspalvelujen sekä vammaisjärjestöjen kanssa.  Tarjota apua vammaisille ohjauksessa avustajatoiminnan käynnistämiseksi  Auttaa oppisopimukseen osallistuneita työpaikan etsimisessä opiskelun päättyessä.  Kehittää ja suunnitella työyhteisön toiminnot niin, että ne tukevat yllämainittuihin tavoitteisiin pääsyä. Projektin ohjausryhmässä on edustajat yhteistyötahoistamme: TE - keskuksesta, TEtoimistosta, OSAO:n oppisopimusyksiköstä, OSAO/Kontinkankaan yksiköstä, Virpiniemen liikuntaopistosta sekä Oulun kaupungin hyvinvointipalveluista ja liikuntatoimesta, palvelujen käyttäjien edustaja, OUKA/SOTE hankkeet/vammaisneuvosto, Suomen vammaisurheilu ja liikunta VAU ry sekä Lintulammen asukasyhdistyksestä. Ohjausryhmän tehtävänä on tukea projektivastaavaa ja projektityöntekijöitä ja toimia yhteistyötahona kukin omalla toiminta alueellaan.

8.2.3. Toimenpiteet Hankkeen asettamat tavoitteet ovat toteutuneet hyvin vuonna 2016. Asiakkaita on ollut yhteensä reilut 120. Avustajiin on oltu yleisesti ottaen varsin tyytyväisiä ja järjestetyt tapahtumat ja retket ovat saaneet osakseen kiitosta. Hankkeessa on ollut 8 TE-keskuksen projektituella palkattua henkilöä, projektipäällikkö ja seitsemän projektityöntekijää. Hankkeen työllistämistoimenpiteissä on ollut vuoden 2016 aikana 69 henkilöä. Heistä oppisopimuksessa on ollut 35 henkilöä kotityö- ja puhdistuspalveluiden, liikuntaneuvojan perustutkintoon ja lähihoitajan perustutkintoon valmistavassa koulutuksessa. Palkkatuelle hankkeessa on ollut 11 henkilöä, työkokeilussa on ollut 23 henkilöä. Vuoden 2016 aikana on järjestetty kaksi Avustamisen perusteet- kurssia 9.5.-17.6.2016, johon osallistui 12 henkilöä ja 31.10.-9.12.2016, johon osallistui 10 henkilöä.


8.2.4. Hyvät käytänteet Olemme pystyneet auttamaan ja tukemaan nuoria kriisitilanteissa, niin että he ovat tavalla tai toisella päässeet elämässä eteenpäin kohti työelämää. Nuorilla on paljon osaamista, jolla he ovat rikastuttaneet työyhteisöä esim.  Kielitaito  Tietotekniikka  Monenlaisten harrastusten kautta tullutta osaamista  Uusia näkökulmia Tiivis yhteistyö koulutuksen järjestäjien ja toteuttavien tahojen sekä te- toimiston kanssa tuottaa hyvää tulosta. Ohjaajat ovat koulutettuja ja osaavia henkilöitä. He tukevat oppisopimuksessa olevia kentällä ohjaamisen lisäksi myös etätehtävien tekemisessä ja näyttösuunnitelmien tekemisessä sekä arvioivat oppisopimuksessa olevien näyttökypsyyttä. Tehdään hyvä pohjatyö oppisopimuksen alkaessa;  tarkat työssäoppimisen suunnitelmat  opintojen henkilökohtaistaminen tehdään huolella  kartoitetaan mahdolliset erityisen tuen tarpeet ja järjestetään tarvittavat tukitoimenpiteet  työssäoppimisen ohjaajien kouluttaminen ja perehdyttäminen tehtäviinsä

8.2.5. Haasteet hankkeen toteutuksessa Hanke on päässyt hyvin tavoitteeseensa ja ylittänytkin määrälliset tavoitteet, mutta haasteita on silti ollut. Hankkeen kohderyhmään alalle sopivien sitoutuneiden työntekijöiden rekrytoinnissa on ollut haasteita, koska työ on vaativaa ihmissuhdetyötä ja palkkatuen myöntämisen kriteerit ovat tiukentuneet Tasapainon löytäminen asiakastyön ja työssäoppimisen tarpeiden yhteensovittaminen vaatii ohjaajilta paljon resurssia suunnitella työtehtävät niin, että molemmat tarpeet tulevat huomioiduksi. Hankkeen nuorien ohjaamisessa on ollut paljon haasteita esim. elämänhallinnan osalta ja työelämän pelisääntöjen osalta. Olemme käyttäneet todella runsaasti aikaa yksilöohjaukseen ryhmäohjauksen ja pienryhmäohjauksen rinnalla. Olemme ohjanneet nuoria mm. kriisiapuun ja työpörssiohjaajille sekä työterveyshuoltoon.

8.2.6. Muiden tahojen yhteistyö hankkeessa, sekä työn- ja vastuunjako yhteistyökumppaneiden kesken Projektin yhteistyöverkosto on tiivis ja toimiva.  

Työssäoppimisen toteutuksessa ja hankkeesta poistuvien työllistämisessä yhteistyökumppaneina ovat mm. Oulun kaupungin kotihoito ja asumispalveluyksiköt. OSAO , OPAO ja Virpiniemen liikuntaopisto oppisopimuksen ja koulutuksen mahdollistajana. Oulun kaupunki projektituen ja Oulun kaupungin hyvinviointipalvelut


koulutuskumppanuussopimuksen osalta. Vammais- ja kansanterveysjärjestöt sekä vammaiset että Oulun vammaisneuvosto asiantuntijoina. Oulun kaupungin liikuntatoimi ja opetustoimi yhteistyössä Lintulammen asukasyhdistyksen kanssa toteuttamassa työssäoppimista. Samoin toteuttamassa ja/tai mahdollistamassa työssäoppimista yhdistyksen kanssa yhteistyössä ovat Suomen vammaisurheilu ja –liikunta VAU ry, Nuorten ystävien klubitalo Pönkkä , Julkisen alan eläkeläiset, Oulun kaupungin Lapanen-hanke, Kiimingin urheilijat, Oulun kaupungin työllisyyspalvelut, Oulun kaupunginsairaala, Välittämisen keskus Höyhtyän välke, Pohjois-Pohjanmaan näkövammaiset ry. Hankkeiden välinen yhteistyö erityisesti Hyvinvointia kotiin- hankkeen (esim. kokemusten, hyvien käytänteiden, tiedon ja taidon vaihtoa, asiakasohjaus oikeiden palvelumuotojen piiriin, yhteistyö rekrytoinnin suhteen). Projekti on saanut laajan tiedottamisen ja työryhmiin osallistumisen tuloksena paljon positiivista huomiota. Oppisopimuskoulutus vammaisavustukseen suuntautuvaan kodinhuoltajan perustutkintoon ja vammaisavustukseen suuntautuvaan liikuntaneuvojan perustutkintoon. Em. koulutukset on räätälöity vastaamaan työelämän tarpeita, esimerkiksi molempiin tutkintoihin on liitetty lähihoitajakoulutuksesta ”kuntoutumisen tukeminen” -tutkinnon osa syventämään vammaistyön osaamista. järjestetään ”Avustamisen perusteet”- kursseja, jotka räätälöidään henkilöille, jotka ovat kiinnostuneita toimimaan henkilökohtaisena avustajana, mutta eivät voi tai halua hankkia itselleen uutta ammattitutkintoa

Muiden tahojen yhteistyö hankkeessa OSAO:n oppisopimusyksikkö, OSAO/Kontinkankaan yksikkö, OPAO ja Virpiniemen liikuntaopiston rooli yhteistyössä on erityisesti oppisopimuksen ja koulutuksen mahdollistajana, sekä TE- toimisto ja ELY- keskus työllistämistukien ja työllistämistoimenpiteiden osalta, Oulun kaupunki projektituen ja kumppanuussopimuksen osalta, vammais- ja kansanterveysjärjestöt ja vammaiset asiantuntijoina. Oulun kaupungin liikuntatoimi ja Suomen vammaisurheilu ja liikunta VAU ry erityisliikunnan asiantuntijoina ja työssäoppimisen mahdollistajana liikuntaneuvojaopiskelijoille.Kaikki edellä mainitut tahot ovat myös mukana ohjausryhmässä ja toimivat asiantuntijoina ja tukevat projektihenkilöstöä projektin tavoitteisiin pääsemiseksi. Hankkeiden välinen yhteistyö erityisesti Hyvinvointia kotiin- hankkeen (esim. kokemusten, hyvien käytänteiden, tiedon ja taidon vaihtoa, asiakasohjaus oikeiden palvelumuotojen piiriin, yhteistyö rekrytoinnin suhteen). Projekti on saanut laajan tiedottamisen ja työryhmiin osallistumisen tuloksena paljon positiivista huomiota. Projektista tiedottaminen    

Projektiesite Projektin esittely Lintulammen asukasyhdistys ry:n kotisivuilla www.lintulampi.net Projektin esittelyt eri tilaisuuksissa Projekti esillä tiedotusvälineissä; Lintulammen sanomat, Karjasiltalainen

9. Ikäihmisten päivätoiminta Lintulammen asukasyhdistys järjesti ikäihmisille Lauantaikerhon joka toinen viikko. Kerho kokoontui 16 kertaa vuoden aikana ja kävijöitä oli vuoden aikana 140. Ohjelmassa yhteisen aterian jälkeen on ollut erilaista virikkeellistä toimintaa. Leppoisa yhdessäolo ja vireä


keskustelu on myös tärkeä osa kerhon toimintaa. Toimintaa mahdollistamassa on ollut työntekijöiden vapaaehtoistoimijoita lisäksi. He ovat auttaneet keittiössä, tarjoilussa ja viriketoiminnassa. Lauantaikerhon toiminnan kehittäminen ja sen jatkuminen nostettiin esille Lintulammen sanomien lokakuun numeron kolumnissa.

10. Vapaaehtoistoiminta Vapaaehtoistyötä tehtiin laajasti vuoden aikana eri tilaisuuksissa ja asukastuvan arkityössä sekä vanhusten ja vammaisten avustamistehtävissä. Lintulammen asukasyhdistyksen kautta pystyttiin vuoden aikana tarjoamaan vapaaehtoisille myös koulutusta ja virkistystä. Vapaaehtoiset toimivat avustajina liikuntakerhoissa, arpojen myynnissä, arpajaisissa ja retkien avustajina. Vapaaehtoisten työtunteja yhdistykselle kertomusvuonna kirjautui arviolta 5000 tuntia.

Vuosikertomus 2016  
Vuosikertomus 2016  
Advertisement