Page 1

03/13

vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti 27. vuosikerta • irtonumero 4 € • teema: ilmasto


RJ

I ÄK

US

NIKO PELTOKANGAS

T OI

TÄMÄ ON MIELIPIDEKIRJOITUS Vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti Perustettu vuonna 1987 • Kultti ry:n jäsen • Kustantaja: Libero ry. • Päätoimittaja: Niko Peltokangas • Ulkoasu: Pirjo Hakonen • Osoite: Hämeentie 29, 6.krs, 00500 Helsinki Puhelin: 045 348 5499 • Sähköposti: TOIMITUS@ vasemmistonuoret.fi • Kotisivu: www.liberolehti.fi • ISSN 0783–6198 • Painopaikka: waasa graphics, Vaasa • Painettu ympäristöystävälliselle paperille ympäristöystävällisessä painossa. Tilaushinta 20 €, tukitilaus 50 €.

»TIETTYJÄ POIKKEUKSIA lukuunot-

02 LIBERO

tamatta kaikki toimittajat ovat lais-

palstan ja muun sisällön välillä ei

välttämättä ole kauhean isoa eroa.

koja juoppoja, jotka eivät tiedä mis-

Pääkirjoitusten asema »yhteiskun-

Liberoakin aikanaan avustaneen Mik-

nä tapahtumapaikkoina varsinkin

tään mitään.» Olen pohtinut näitä

nallisen

keskustelun»

keskeisi-

ko Kähkösen sanoja viime viikkoi-

kannattaa kyseenalaistaa. Ei mei-

mentti muutenkin kärjistetty, mut-

kansanvaltaisella prosessilla. Julkai-

on ajoittain helppo jakaa.

dän tarkoituksiaan täällä parhaiten.

na. Juoppous lienee legendaa ja komta sanoista huokuva lohduttomuus

Media kohottaa itsensä neljännen

valtiomahdin asemaan ja aikamois-

tä tosiaan ole tänne valittu millään

sijat vain uskovat, että ajamme heiEn oikeastaan usko paljon puhut-

tuun journalismin kriisiinkään, jo-

ta valtaa se käyttääkin. Kalevan pää-

ka on oikeammin mediayhtiöiden

ti valtaansa taannoin tehdäkseen

tin mahdollistama kansalaisjourna-

toimittaja Markku Mantila käyttrans- ja naissukupuoliset naurun-

alaisiksi. Aiemmin Mantilan pilkan

kohteena ovat olleet »pienet vihreät naiset».

Vähemmän vitsikkäänä mutta si-

täkin kärkkäämpänä mielipidekir-

joittajana on kunnostautunut Ilta-

rahantekomallien murrosvaihe. Ne-

lismin kasvu paljastaa kaiken journalismin olevan kansalaisten tuottamaa – toisilla vain on aikaa, välineitä

ja muodollista koulutusta tuottaa ***

Sanomien Ulla Appelsin, joka muun

Tämä on mielipidekirjoitus kuten

marjanpoimijoiden työtaistelun ole-

hes jokainen tämän lehden artikke-

muassa analysoi thaimaalaisten

van vasemmiston vaalikikka ja poimijoiden hyväksikäyttöä. Ajatus on

suosittu muillakin mielipidepals-

toilla.

*** Lehdistön vapaus on samanlaista

kuin markkinoiden vapaus. Joitakin

perusoikeuksia turvaavan lainsää-

dännön lisäksi median toimintaa

säätelevät pääoma ja yleinen mielipide. Ja samoin kuin (muutkin) yri-

tykset, median toimintatavat ja hie-

rarkiat ovat demokratian ulottumat-

tomissa.

En halua lehdistöä poliittiseen

kaikki lehtien pääkirjoitukset. Läli ja palsta koostuu kirjoittajansa tai

lähteensä mielipiteistä – ja tietysti

niiden perusteluista. Mikä tärkein-

tä, minä olen yksin päättänyt, mitä

haluan tässä lehdessä käsitellä.

Tällä kertaa valitsin teemaksi il-

maston. Aihetta tarkastellaan filo-

sofisena kysymyksenä sekä mark-

kinointikeinona eli viherpesuna. Kauimpana mielipidetekstistä on

artikkeli ilmastonmuutoksen vai-

kutuksesta Suomen vesistöjen kaloihin.

Seuraavassa numerossa jaamme

tietoa ja mielipiteitä islamista.

kontrolliin enkä ehdota Liberon seuraavan päätoimittajan valitsemis-

ta lukijaäänestyksellä. Haluan vain

muistuttaa, että lehden mielipide-

s . 06

hieman enemmän.

NIKO PELTOKANGAS PÄÄTOIMITTAJA

ALKUPALAT

05 06 08 10 14

Matias Kangas haikuilee uudella palstalla. henkilö: Ville Hoikkala edustaa kapinallisia ja rikollisia. Turkin levoton kesä kosketti nuoria. Portolaisesta Pridesta ei politiikkaa puutu. Lukija haluaa parempaa argumentointia ydinvoimasta.


TEKIJÄLTÄ

s . 17

s . 20

LOPUKSI

17 20 22 24 25

26 28 32 34 36

Riittääkö kasviin 15 prosenttia kasvia? Viherpesu yltää tuotepakkauksista joukkoliikenteeseen. Kalalajisto muuttuu ilmaston mukana. Tunnetko Länsi-Papuan alkuperäiskansat kuin kotimaiset?

raisa musakka on Liberon lattariekspertti.

s . 26

TEEMA Ilmastonmuutos on ongelma filosofillekin.

Asustelin Buenos Airesissa Argentiinassa vuonna 2008, kun Liberon silloinen päätoimittaja Veera Nuutinen otti yhteyttä kysyen kiinnostaisiko kirjoittaa Liberon Latinalaisen Amerikan teemanumeroon. Tietenkin kiinnosti. Yksi Ibero-Liberoon tekemistäni jutuista käsitteli tuolloin valloillaan ollutta sellukiistaa Argentiinan, Uruguayn ja Suomen välillä. Suomalainen metsäyhtiö Botnia oli juuri aloittanut toimintansa Uruguayssa Argentiinan rajan tuntumassa. Argentiinalaiset ympäristöaktivistit pelkäsivät selluteollisuuden saastuttava maiden välisen rajajoen. Kävin Uruguayssa Fray Bentosin kaupungissa, ja matkalta syntyi Liberoon juttu »Uruguay-joen paperitiikeri». Siitä lähtien aloin kirjoittaa juttuja Latinalaisesta Amerikasta. Nyt olen palannut Suomeen, asun Helsingissä, ja opiskelen journalismia ja valokuvausta. Libero toimi minulle tärkeänä ponnahduslautana journalismin maailmaan. Tähän numeroon kirjoitin muun muassa järjestöuutisia.

pirjo hakonen kuvasi kannen hämmästyneen siian. 03/13

vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti 27. vuosikerta • irtonumero 4 € • teema: ilmasto

Aktivistit panivat ydinaselaitoksen peukakolukkoon. käsitteitä & kamppailuja: Masennus on poliittista. Queer-räppi on Mykki Blancolle väliaikainen leima. på svenska: Klimatförändring är ett filosofiskt problem. Siika ei osaa lobata poliitikkoja, jotta

vasemmistonuoret: Onko tasa-arvo kunnossa?

nämä tekisivät viisaita päätöksiä ilmastonmuutoksen tappavien vaikutusten torjumiseksi. Liberon lukijat osaavat.

03 LIBERO


MUUT MEDIAT Liberon poimimia mediahelmiä

Mieheni feminismi mahdollistaa minulle pysymisen perinteisessä pullantuoksuisessa ja hoivavietin riivaamassa naisen roolissa.

Kyllä, juuri siinä, josta olemme pyristelleet pois emansipaation alusta asti.

Minusta on kivaa olla kodin hengetär. Roolit antavat elämään selkeyttä ja keveyttä. Kaikkien ei tarvitse tehdä kaikkea, eikä kaikkea tarvitse jakaa.

miriam attias, tulva 3/2013

Jos Bushin linjalla olisi toimittu ajoissa, Syyrian jo kolmatta vuotta jatkuva

kansanmurha olisi voitu lopettaa alkuunsa. Pohjois-Korean ja Iranin kasvavaa uhkaa ei olisi olemassa, jos tältä pohjalta olisi toimittu, eikä Iran olisi ajamas-

sa sisällissotaan Saddam Husseinista vapautettua, orastavan demokraattista Irakia, jos Yhdysvaltojen joukkoja ei olisi sieltä ennenaikaisesti poistettu.

markku ruotsila, perussuomalaisten nuorten rahvas-lehti 3/2013

Kreikkaan asti päässeet [syyrialaiset] pakolaiset pannaan telkien taakse, il-

man vanhempia saapuneet lapset mukaan lukien. Monet ovat joutuneet viet-

tämään säilössä lähes yhdeksän kuukautta. Amnestyn mukaan olosuhteet Kreikan leireillä ovat luokattomat: pakolaisia ja siirtolaisia pidetään pimeissä ja likaisissa selleissa, ilman riittävää ruokaa mahdollisuuksia ulkoilla ja huolehtia hygieniastaan.

mika rönkkö, le monde diplomatique & novaja gazeta 4/2013 Eliittitulkinta nykyisestä taantumasta tuntuukin sisältävän suomalaiselle talousajattelulle ominaisia piirteitä. Liiaksi kasvanut julkinen sektori, liian

lyhyet työurat, työnteon vähäiset kannusteet ja liian suuret palkankorotuk-

set ovat syöneet terän kansalliselta kilpailukyvyltä. Valtiovarainministeri Jutta Urpilaisen huoli vähenevästä »työnteon arvostuksesta» ilmentää eliittien

huolta kansan moraalisesta rappiosta. Suomessa työtä moraalisena velvoitteena onkin historiallisesti korostettu enemmän kuin esimerkiksi Ruotsissa, jossa on Suomea vahvemmin korostunut ajatus työstä oikeutena. »Työllä»

moraalisena arvona vaikuttaakin olevan suomalaisessa poliittisessa hallinnassa eräänlainen kaksoisrooli: ensinnäkin »työ» kantaa mukanaan natio-

nalistis-historiallista havinaa ahkerasta itsenäisestä talonpojasta, mutta toisaalta työnteon retoriikan kautta on helppo perustella uusliberaaleja työelämäreformeja.

timo harjuniemi, revalvaatio.org 4.9.2013 Pahinta tilanteessa on se, ettei työttömyyskriisi tunnu liikuttavan ketään.

Päinvastoin joka puolella toistellaan, kuinka Suomen talouden ongelmat ovat rakenteellisia eivätkä suhdanneperäisiä, minkä vuoksi elvytys- ja kysynnänsäätelypolitiikan tielle on turha lähteä. Kun vielä vuonna 2009 hallitus puo-

lusti ja jossain määrin jopa harjoitti elvyttävää talouspolitiikkaa, tänään on tarjolla ainoastaan lisää leikkauksia ja veronkorotuksia.

jussi ahokas, raha ja talous (rahajatalous.fi) 24.9.2013

Paskan nuorisotutkimuksen ydin on siinä, että aikuiset tietävät kaiken nuoria paremmin. Tunge itsesi joka paikkaan ja puhu nuorten puolesta. Hyvä väite on esimerkiksi se, että nykynuoret ovat masentuneita/itsetuhoisia/läskejä.

Yhdistelmät toimivat myös hyvin, esimerkiksi itsetuhoiset läskit, jotka eivät halua tehdä töitä, on pistämätön kuvaus nykynuorten sukupolvesta.

tomi kiilakoski, nuorisotyö 5/2013

04 LIBERO


HAIKULOISIA Matias Kangas

Ongelmatonta persuillakaan ei ole meno näköjään: piirijohtaja kohtelusta valitti jäi kelkasta pois mutta media Kokoomuksen riitoja setvii mieluummin

Orjapalkalla marjanpoimijat saavat tehdä työtänsä riehumista on se kun vaatii oikeuttaan tässä Suomessa

Homosaatio isänmaamme mädättää sanon siis Sieg heil!

teksti ja piirrokset sini savolainen 05 LIBERO


HENKILÖ

happamia,

sanoi kettu keravan m teksti ja kuva emilia kukkala

»KAPINAMARJASTAJIA» EDUSTAVA LAKIMIESYRITTÄJÄ VILLE HOIKKALA ON USKOVAINEN DEMARI, JOKA MUISTELEE LÄMMÖLLÄ LAHDEN DOPING-SKANDAALIA . »MITÄ TE VIELÄ musta haluatte», Ville Hoikkala vastaa puhelimeen huvittuneisuutta äänessään, kun pyydän haastattelua. Sovimme

sen Keravalle, jossa Hoikkala perheineen asuu ja pitää toimistoaan.

Hän on työskennellyt asianajajana yhdek-

»Tunteita herättävissä tapauksissa niin

ja tuli sieltä lakimiehenä, jona hän on työs-

nista Hoikkala on varovainen sanomaan mi-

den vuoden Ruanda-oikeudenkäynti. Proses-

Yrittäjän ääntä painottaneesta uutisoin-

tään. Paitsi että se on Jansan runsaasta kuulemisesta huolimatta – tai itse asiassa juuri

siksi – toiminut hänen mielestään poimijoiden pussiin.

»Pitäisi olla varovainen aina, kun kuunnel-

laan oikeusprosessin osapuolia», tyytyy Hoik-

maailmankatsomukseen.

»Sellainen perusluottamus systeemiin on

mennyt. En silti tunnustaudu anarkistiksi, olenhan demari.»

Ruanda-oikeudenkäynnin jälkeen asiakas-

»PERUSLUOTTAMUS SYSTEEMIIN ON MENNYT»

kaita. Tyypillistä asiakastaan Hoikkala ei osaa

sen johtajaa Kari Jansaa vastaan.

muuten kiinnostunut myös toimittajan uras-

den joukossa, vaikka siihen liittyvä julkisuus

aukeaa enemmän mahdollisuuksia.»

on ollut hänen urallaan harvinaista, joskaan

si ei voinut olla vaikuttamatta myös omaan

kunnassa on näkynyt Hoikkalan sanoin »as-

Miten Hoikkala sitten päätyi lakimieheksi?

Marjajuttu on Hoikkalalle työkeikka mui-

kennellyt vuodesta 2004. Kovin koulu oli vii-

kala toteamaan diplomaattisesti.

sän vuotta. Nyt hän ajaa thaimaalaisten marjanpoimijoiden asiaa marjayritys Ber-Exiä ja

Hoikkala lähti opiskelemaan Rovaniemelle

usein käy. Se vain kuuluu tähän ammattiin.»

»Lukion jälkeen piti mennä jonnekin. Olin

tetta porvarillisempaa» väkeä ja yritysasiakmääritellä. Paljon on naisasiakkaita, perheväkivaltatapauksia ja huoltajuuskiistoja.

»Mutta hoidan juttuja ihan laidasta lai-

ta, mutta ajattelin, että oikeustieteellisestä

taan», Hoikkala sanoo ja osoittaa hyllyä täyn-

Silloin Hoikkala asui vielä synnyinkau-

paukset tällä hetkellä.» Siihen mahtuu muu-

nä värikkäitä mappeja. »Tuossa ovat kaikki ta-

ei poikkeuksellista. Keikat ovat laskettavissa

pungissaan Lahdessa. Seurakuntansa vapaa-

Hoikkalan mukaan erityisesti tapauksis-

huomannut hahmottavansa helposti moni-

puskaradion kautta. »Pitkään oli eräs itähel-

Samanlainen kokemus jäi silloisella työpai-

din. Paljon on myös ulkomaalaisia asiakkai-

yhden käden sormilla.

sa, joissa asianomistajat eivät usein hyvästä

syystä paljoa puhu, jutut henkilöityvät helposti asianajajiin. 06 LIBERO

ehtoisessa maahanmuuttajatyössä hän oli

mutkaistenkin tilanteiden problematiikkaa. kalla meneillään olleesta oikeusjutusta.

takin kuin marjanpoimintaa.

Valtaosa asiakkaista, »95 prosenttia», tulee

sinkiläinen rikollisporukka, jonka asioita hoi-

ta, koska olen hyvä kielissä.» Monet kaipaavat


Yksittäisistä ajamistaan parannuksista hän

nostaa yleishyödyllisen yhdistyksen kiinteistöveron alentamisen, vaaralliseen risteykseen

vilkkuvalon saamisen jalankulkijoille – jonka kokoomus nimesi Villen vilkuksi – sekä vapautuvien vankien aseman parantamisen asuntojonoissa.

Hoikkala kuuluu myös SDP:n oikeudellispoliittiseen työryhmään, jossa hän toivoo voivansa kehittää perheoikeudellisia asioita.

»Huoltajuuskiistoissa prosessien keventä-

minen on yksi tällainen, ettei joka asiasta tarvitse mennä oikeuteen.»

Hoikkalalle tärkeää on, ettei uskota kohta-

loon, vaan että ihmiset näkevät mahdollisuutensa vaikuttaa omiin ja toisten asioihin. Lakimiehenä jälkimmäinen tulee jo työn puolesta.

Esitän kysymyksen, onko hänestä armo vai

oikeudenmukaisuus tärkeämpää. Hoikkala ei

suostu laittamaan kumpaakaan toisen edelle. »Kristillisessä etiikassa sekä armolla et-

marjamiehestä

tä oikeudenmukaisuudella on sijansa. Kristus on täynnä armoa ja totuutta.... Vai miten se meni.»

SUOMEN CHICAGOSTA SUOMEN KERAVALLE Keravalla Hoikkalalla on kaikki. Työ, perhe ja politiikka. Vapaa-ajan ongelmia ei juuri ole,

siitä pitää huolen muun muassa keväällä syntynyt pieni Rosa.

»Kalenteri on silti ihan hyvin hallussa. En

kyllä tiedä, onko Sirkku (vaimo) samaa mielapua turvapaikanhakuprosessissa tai saadessaan kielteisen päätöksen.

AKTIVISTIEN PITÄISI ARMAHTAA ITSENSÄ Helluntaiseurakuntaan kuuluva Hoikkala

lisuus, aloitteellisuus», hän pudottelee.

Uskonsa Hoikkala ei koe olevan mitenkään

ristiriidassa politiikassa ajamiensa arvojen kanssa.

»Jokaisella on omat arvonsa, joiden pohjal-

kuului 2000-luvun alkupuolella myös kristil-

ta tehdä politiikkaa. Minulla ne ovat kristilli-

muassa Päivi Räsäsen puheenjohtajuuden

parhaiten ihmiskäsityksessäni.»

lisdemokraatteihin. Puolue sai jäädä muun

myötä. »Ennen Räsäsen kautta se oli hyvin

set arvot. Uskon vaikutus politiikkaan näkyy Se koskee myös politiikan tekijöitä. Hoikka-

erilainen puolue, innovatiivisempi ja libe-

lan mukaan monet politiikassa toimivat ovat

Demari Hoikkalasta tuli 2011 hänen elet-

»Olen yrittänyt monia aktivisteja neuvoa

raalimpi.»

liian ankaria itseään kohtaan.

tyään ensin pitkään henkilökohtaista kriisiä

armahtamaan myös itsensä. Politiikassa pi-

valtuutettu. Mutta miten kristillidemokraa-

varsinkaan nuoret ihmiset vedä itseään piip-

KD:n kanssa. Nyt hän on Keravan kaupungintista tuli sosiaalidemokraatti?

»Tykkään SDP:n tavasta tehdä asioita, eikä

tämä ole mikään piikki Vasemmistolle.»

täisi toisten vähän katsoa perään, etteivät puun.»

VILLEN VILKKU JA VAPAUTUVAT VANGIT

Yrittäjänä Hoikkala näki SDP:ssa potenti-

Lakimiehen verbaalisista kyvyistä on hyötyä

semmistolaisuus ja yrittäjyys eivät sulje toisi-

»Kykenen nostamaan asioita keskustelun-

aalia myös yrittäjien asioiden ajamiseen. »Va-

myös politiikassa.

tä.»

Edellisestä liitosta Hoikkalalla on myös

9-vuotias Otto, joka asuu äitinsä luona. Ke-

ravassa Hoikkalan mukaan hyvää on halpa asuminen ja yhteydet.

»Asemanseutu. On täällä sellaista yhtei-

söllisyyttä myös, tämä on helposti lähestyttävä paikka.»

Kaupungista löytyvät myös kaikki lapsiper-

heen tarvitsemat peruspalvelut. »Kaupungin karhea imago ei paljoa kiinnostanut, kun elin

90-luvun laman Lahdessa. Vanhemmillani tosin kävi hyvin, he säilyttivät työnsä. Olen siten ollut vähän hopealusikka suussa. Koen, että se velvoittaa.»

Jos Keravassa parasta ovat pois vievät rai-

teet, mikä on parasta synnyinkaupunki Lahdessa? Vastaus tulee kuin pyssyn suusta.

»Vuoden 2001 doping-skandaali. Se avasi

ihmisten silmiä ja laittoi olemaan uskomatta kaikkea.»

Lahtelaisuuden piikkiin hän pistää myös

aan mitenkään pois. Yrittäjällekin hyvinvoin-

aiheiksi ja sitä kautta saamaan aikaankin jo-

kyvyn nauraa itselleen.

Pyydän Hoikkalaa kuvailemaan puoluet-

hua niin, että myös ihminen, jonka arvot ovat

totuutta löytyy Raamatusta Johanneksen

tiyhteiskunta on paras turva.»

taan kolmella sanalla. »Ihmisarvo, kohtuul-

tain, kun tarpeeksi kauan jankkaan. Pitää putoiset, voi kannattaa sanomaasi.»

Saan illalla vielä tekstiviestin: »Armoa ja

evankeliumi 1:14.» ­

07 LIBERO


AJANKOHTAISTA POLITIIKASSA

TURKKILAINEN KESÄ teksti ja kuvat milja rämö

teksti ja kuvat milja rämö

MIELENOSOITTAJIEN PÄIVÄT venyivät

ja yöunet lyhenivät taistelussa demokratian ja ihmisoikeuksien puolesta,

kun mielenosoitukset levisivät Istan-

bulin Gezi-puistosta ympäri Turkkia. Kyse ei ollut enää puiston puiden suojelusta. Hallitsevan AKP-puolueen ja

mielenosoituksiin. »Olin nähnyt mie-

lenosoituksia televisiossa, mutta mikään aihe ei motivoinut minua menemään kaduille, vaikka olenkin ollut kiinnostunut politiikasta», kertoo 23-vuotias insinööriopiskelija Ali Can.

Aikaisemmin mielenosoitukset ovat

pääministeri Erdoğanin kymmenvuo-

liittyneet vahvasti vähemmistöjen, ku-

ten aiheuttama painostus sai riittää.

»Koen, että me näimme nyt Turkin

tisen valtakauden poliittisten päätösSyitä osallistua mielenosoituksiin oli monia, mutta yksi tärkeimmistä vaikutti olevan ennen näkemätön hallituksen käyttämä poliisiväkivalta kansalaisiaan vastaan.

Monet turkkilaiset nuoret aikuiset

eivät olleet aikaisemmin osallistuneet

8 LIBERO

ten kurdien ja aleviittien, oikeuksiin.

vähemmistöjen arjen. Tosin kukaan meistä ei ollut aikaisemmin kokenut

vastaavaa poliisiväkivaltaa», kuvailee 25-vuotias aktivisti Onur.

Nuorten aikuisten sukupolvea Tur-

kissa on pitkään kuvailtu laiskak-

si. »Ikäluokkamme on niin laiska, et-

yllä Teini-ikäinen mielenosoittaja tarkkailee, ovatko rynnäkköpoliisit, vesitykit ja kumiluotiautot tulossa.

tä emme jaksa lähteä elokuviin. Ge-

zi-puiston mielenosoitukset saivat meidät liikkeelle. Kävelimme Anato-

lian puolelta Euroopan puolelle, koska näkemämme väkivalta oli ennen kuu-

lumatonta», kuvailee 23-vuotias lakimies Pinar. Kävely Bosporinsalmen

yli sekä luottamuksen menettäminen

mediaan ovat Pinarin mielestä mielen-

osoitustusten tärkeimpiä virstaanpyl-

väitä. »Se, että emme voi luottaa enää, mitä näemme televisiossa, tekee meistä myös vaarallisia ja vahvoja. Emme

luota enää siihen, mitä kuulemme mediassa.»

Suurimpien mielenosoitusten päät-

tymisen jälkeen protestit jatkuivat pie-


KYYNELKAASU, VESITYKIT, MELLAKKOPOLIISIT JA KUMILUODIT MUUTTIVAT MONEN TURKKILAISNUORTEN ELÄMÄÄ.

nimuutoisempina. »Vaikka mielen-

Nykyisin yritän keskustella avoimem-

on tullut herkempiä menemään kadul-

ka ovat kanssani eri mieltä.»

min politiikasta ihmisten kanssa, jot-

osoitukset eivät ole enää isoja, meistä

Ali Canin koke-

le vaatimaan oikeuksia, etenkin kun

kynnys osallistua ensimmäisen ker-

mus mielenosoituk-

jakaa Onurin ajatuksen: »Tämän saat-

lainen, mikä voi joh-

tua myös siitä, että

toi havaita jo Istanbulin Pride-kulku-

hän meni usein yk-

eessa. Itse olen osallistunut niihin ai-

sin

kaisemmin, mutta tänä vuonna kul-

mielenosoituk-

siin ilman omien ys-

kue oli isompi. Myös tuttavani, joiden

tävien tukiverkkoa,

tiedän vitsailleen homoseksuaalien

»meistä on tullut herkempiä menemään kadulle.»

vaikka tuntematto-

LUOTTAMUSTA JA PELKOA Onuriin, Pinariin ja Ali Caniin henki-

hoillani maksan

tällaista toimin-

taa. Tavallaan ra-

hoitan väkivaltaa itseäni ja ystäviäni vastaan».

Kesäisten Ge-

zi-puiston

mie-

lenosoitusten

vaikutuksia on vielä vaikea arvioida.

lanneet mielenterveyteni. Ainakaan

muutoksia, esimerkiksi Pinar halu-

nyt en voi osallistua mielenosoituk-

lökohtaisella tasolla. Aikaisemmin po-

politiikas-

mat olivat myös toistensa tukena. »Ge-

zi-puiston mielenosoitukset ovat pi-

Mielenosoitukset ovat vaikuttaneet

liittisesti aktiiviset Onur ja Pinar ko-

alla

siin, koska pelkään niin paljon. Mie-

tuksista. »Ystäväni sanovat, että olen

Rynnäkköpoliisi on Turkissa hyvätuloinen ammatti kouluttamattomille.

pakoon ja minua ammuttiin kumiluo-

Olin todella turhautunut silloiseen po-

hua

tavalla: »Verora-

tuksissa elintärkeä,

kueeseen.»

semmin en ollut kamalan puhelias.

Ali Canin ystäväpiiri on alkanut puta aivan uudella

mikä oli mielenosoi-

kustannuksella, tulivat mukaan kul-

muuttunut sosiaalisemmaksi. Aikai-

teltuna asia ei ole niin.»

sista on hieman eri-

ran on ylitetty», kuvailee Onur. Pinar

kevat saaneensa voimaa mielenosoi-

ti aiotaan hyökätä, vaikka järjellä aja-

lenosoituksissa juoksin yksin poliiseja deilla. Nyt kun näen poliiseja tai vesitykin, ajattelen aina, että minua koh-

Henkilökohtaisella tasolla voi nähdä

aa tehdä tulevaisuudessavapaaehtoistyötä. Mielenosoitukset jatkuvat edelleen. Uudet mielenosoittajien kuolemat sekä erilaiset poliittiset päätökset

saavat mielenosoittajat kaduille uudestaan ja uudestaan.

liittiseen tilanteeseen sekä pettynyt

erään aktivistiryhmän toimintaan, jossa olin itsekin mukana. Kaikki oli

niin kapeakatseista. Gezi-puistossa eri-

laiset ihmiset tulivat yhteen ja autoimme tosiamme», kertoo Onur.

Useiden varusteisiin kuului sitruu-

naa ja maitoa silmien ja ihon kirvelyn

avuksi. Monilla oli mukana myös ast-

mapiippu. Mikäli mielenosoittaja kaa-

tui, tuntemattomat olivat nostamassa ylös. »Oli todella hienoa, miten olim-

me yhdessä kadulla. Meidän oli myös

pakko luottaa täysin tuntemattomiin ihmisiin, mikä oli minulle uusi kokemus», pohtii Onur.

Pinar kokee, että erilaisten ihmis-

ten tapaaminen Gezi-puistossa on ollut erittäin merkityksellistä: »Koin aikaisemmin vahvasti, että turkkilaisessa yhteiskunnassa luokkani on estänyt

minua puhumasta ja ystävystymästä erilaisten ihmisten kanssa. Tapasin mielenosoituksissa ja Gezi-puistos-

sa erilaisia ihmisiä ja se oli mahtavaa!

9 LIBERO


AJANKOHTAISTA POLITIIKASSA

Talouskuri vie kortsutkin

AKTIVISTIN PALESTIINAN-MATKAAJA LÖYTÄÄ ITSESTÄÄN HELPOSTI ANTISEMITISTIN. ONNEKSI SE ON MYÖS HELPPO VAIENTAA. teksti ja kuva niko peltokangas

BUSSI PYSÄHTYY Jerusalemin vanhan

kaupungin liepeille. Olemme palan-

neet Palestiinan puolelta Israeliin, ja

matkustaminen alkaa kahden viikon jälkeen jo väsyttää.

Linja-autot eivät liikennöi sapatti-

na, joten on taksinkuljettajien markkinat. Toisin kuin Palestiinan hienovaraiset torventöräyttäjät, aggressiiviset israelilaissuharit eivät kertakieltoa

usko, vaan tyrkyttävät palvelujaan ää-

SIINÄ MISSÄ HELSINKI PRIDEN TEEMANA OLI KOHTAAMINEN, PORTOSSA, PORTUGALISSA PRIDEA VIETETTIIN HIEMAN ERI TUNNELMISSA. PORTO PRIDEN TEEMANA OLI TALOUSKURI. teksti ja kuva sini savolainen KUN KULKI PITKIN Porton katuja, ei tarvin-

GISBERTA ELÄÄ PORTON PRIDE-KULKUEESSA

nut miettiä, miksi talouskuri puhutti myös

Porto Priden tausta on Gisberta Salce Júnio-

hemmistöjä. Liikehuoneistojen julkisivuja oli

Gisberta oli Brasiliasta Portugaliin muutta-

HLBTIQ-väkeä eli seksuaali- ja sukupuolivämuurattu umpeen, näyteikkunat ammottivat tyhjillään ja asunnottomiksi joutuneita ihmisiä näkyi puistoissa ja oviaukoissa.

Portugalin hallituksen säästötoimenpiteet

ovat osuneet myös seksuaali- ja sukupuolivähemmistöihin. Sukupuolenkorjaushoitojen

julkista rahoitusta on leikattu rajusti ja HIVin hoitoon erikoistuneita yksiköitä on karsittu.

rin murhassa, joka tapahtui keväällä 2006. nut HIV-positiivinen transnainen. Hän joutui

nuorisojoukon kiduttamaksi yöpaikallaan rakennustyömaalla, jolla sijainneeseen kaivan-

toon pojat työnsivät kuolleeksi luulemansa ruumiin. Gisberta oli kuitenkin kolme päivää kestäneen väkivallan jälkeen edelleen elossa ja hukkui kaivannon pohjalla olleeseen veteen.

Tänäkin vuonna kulkueeseen osallistujilla

Lisäksi julkisen terveydenhuollon jakamis-

oli kylttejä, joissa luki muun muassa »Trans-

huutava pula. Huono taloustilanne on tietys-

manifestissa, joka luettiin vilkkaalla ostos-

ta ilmaisista kondomeista on ollut hetkittäin

ti myös heijastunut kaikkien elämään henkilökohtaisella tasolla. ta

Porto Pride ei kärsi Suomessa tavatuspolitiikka-allergiasta.

TIQ-järjestöjen, järjestöjen, järjestön

ja

Poly

Useiden

ihmisoikeusPortugal

itsenäisten

ja

HLB-

kadulla keskustassa, vaadittiin edelleen täysiä kansalaisoikeuksia ja vapautta sorrosta ja syrjinnästä.

Marssi päättyi kaupungintalolle, jossa se

nais-

yhdistyi hallituksen vastaisen mielenosoituk-

kollektiivien

että HLBTIQ-liike pystyy osoittamaan muille

-polyamoria-

lisäksi tapahtumaa ovat järjestämässä pai-

kalliset demarinuoret ja Vasemmistoliiton sisarpuolue Bloco de Esquerda. Tapahtumal-

la ei ole ulkopuolisia sponsoreita, vaan kaikki käytetty raha on järjestävien tahojen omaa. 10 LIBERO

fobia tappaa! Gisberta ei unohdu!». Pride-

sen kanssa. Järjestäjien mukaan on tärkeää,

sitä tukea, jota se itse vaatii. Tärkeäksi näh-

dään myös se, ettei liike voi elää erillään muista yhteiskunnallisista kamppailuista. Odotan

innolla, koska samanlaisia lausuntoja saadaan irti Suomen vähemmistökentästä.

nekkäästi ja pitkään.

Taksibussien ajojärjestelijä kouhot-

taa erityisen ärsyttävästi. Nousemme nuristen kalliiseen kyytiin vasta kun tiedämme, ettei mies ainakaan itse

lähde sitä ajamaan. Nostan keskimmäisen sormen pystyyn, kun israelilaismatkustaja nappaa muistoksi kuvan kyytiläisistä.


N JERUSALEM-SYNDROOMA Vaikka ajatukset synkkenevät siksi,

kaan nimetystä syndroomasta. Käym-

me ajan rukousnauhaa, suhtautuisin

Tel Aviv eivät näytä tietävän mitään ra-

la hautapaikalla, mutta kukaan ei saa

huvittuneesti. Palestiinassa kutsun

että hyvinvoivat ja vapaat Jerusalem ja

jan takana käynnissä olevasta miehi-

tyksestä ja sorrosta, pienet vastoinkäymiset tuntuvat kertovan pahaa nimenomaan ihmisistä.

Seuraavaksi vitut-

taa motellin töykeä

vastaanottovirkailija, joka epäystävälli-

syyden lisäksi neuvoo

me itkumuurilla ja Jeesuksen oletetulnäkyjä tai vakuutu olevansa Kristus.

Aktivistin Jerusalem-syndrooma on-

kin erilainen. Se saa näkemään, kuinka paljon siistimmässä

»aktivistin syndrooma on erilainen.»

meidät aivan vika-

ja

parempikuntoises-

sa vanhan kaupungin

ka järkyttää, mutta tunteet yllättävät

silti. Epäreilu viha israelilaisia, juutalaisia, kohtaan antaa satunnaisel-

le vierailijalle pienen välähdyksen siitä, millaiset tunteet ylläpitävät koko

tilannetta – miehitystä ja sen aiheuttamaa vastarintaa.

Vitsailemme ennen ensimmäistä Je-

rusalemin-vierailua kaupungin mu-

messa kirkot henkivät korruptiota ja hyväksikäyttöä.

ni aiemmin saman kokeneiden tunte-

unohtamaan,

miten

Se saa myös näkemään asiat vääräl-

Olen varautunut siihen, että mat-

kisyyttä, Israelissa synagogat ja Suo-

hin verrattuna. Se saa

vielä lähtiessä, sillä puolentoista tunomaismielivaltaa.

keijat edustavat minulle siellä hen-

Puran kokemuksiani matkan jälkeen

vät muslimikorttelei-

riistoa aiheuttaa järjestelmä eivätkä

nin turvatarkastus on silkkaa viran-

häntä toverikseni. Minareetit ja mos-

osassa juutalaiset elä-

suuntaan postia etsimään. Lentokenttävirkailijat varmistavat pahan mielen

häneen todennäköisesti vähintäänkin

yksilöt, joita systeemi liikuttelee.

ja vertailen orastavaa antisemitismiämuksiin. Eräs toveri toteaa, että an-

tisemitismi on »tendenssi, jota vastustamme, koska emme ole urpoja».

Vaikka oikeudenmukaisuus on tun-

lä tavalla mustavalkoisina. Jerusale-

ne, se on ennen kaikkea ajatuksia ja te-

rukouskutsut ovat kauniita ja niitä on

tellessa kukaan ei kiinnitä huomiota

missa ensimmäistä kertaa kuulemani

mukava kuunnella, kuten viitasaarelainen kansanedustajakin tietää. Yhtäkkiä kuitenkin kaikki islaminuskoon

liittyvä vaikuttaa kauniilta ja sympaat-

tiselta, kun taas juutalaisten kipa-pää-

hineet ja vyötäröltä roikkuvat narun-

koja. Palestiinalaisten kanssa keskususkonnollisiin tunnuksiin eikä julista vihaansa naapurin uskontoa koh-

taan. Israelilais- ja palestiinalaisaktivistit puhuvat ei-uskonnollisen valtioratkaisun puolesta.

Palestiinan miehityksen näkeminen

pätkät tuntuvat vain naurettavilta ja

uskontojen välisenä selkkauksena tu-

Jos haastattelisin Suomessa puolue-

Aktivistin Jerusalem-syndrooma on osa

ylimielisiltä.

johtajaa, joka hiplaisi keskustelum-

kee lähinnä islamofobista ajattelua. tätä harhautusta.

11 LIBERO


MIELIPIDE PUHEENJOHTAJA

MÄTÄ MARJATEOLLISUUS TÄTÄ KOLUMNIA KIRJOITTAESSANI istun helsinkiläisen työ-

väentalon puulattialla. Ympärilläni pyörii kuutisenkym-

mentä henkeä siivoamassa, puhumassa, kokkaamassa, laulamassa ja lepäämässä. Osa porukasta on paikalla auttamassa, mutta suurin osa on täällä, nukkumassa työväentalon lattialla, koska heillä ei ole mitään muuta vaihtoehtoa.

50 thaimaalaisen marjanpoimijan taistelu saatavistaan

ja oikeuksiensa puolesta on ollut yksi koskettavimpia poliittisia kokemuksia mitä minulla on ollut. Näiden 50 hengen

rohkeus ja taistelutahto on voimaannuttanut, mutta tilanne vetää surulliseksi.

On myös ollut helpottavaa huomata, että ilmapiirin ko-

ventumisesta huolimatta Suomessa ryhdytään edelleen toi-

miin, kun joku tarvitsee apua. Työväentalot niin Keski-Suo-

messa kuin pääkaupunkiseudullakin ovat heränneet eloon uudestaan väliaikaisena kotina, ja asiasta huolta kantavat

ihmiset ovat tuoneet kaikkea olutlaatikoista ja riisikeittimistä vaatteisiin.

Poimijoiden tilanne tosin pysyy huolenpidosta huolimat-

ta vakavana.

Tänä vuonna Suomen metsissä on ollut 3 200 thaimaalaista

marjanpoimijaa. Määrä on ennätyssuuri, ja kasvu on ollut nopeaa. Vuonna 2005, kun ensimmäiset thaimaalaiset marjanpoimijat tulivat Suomeen, heitä oli 92.

Poimijat velkaantuvat voimakkaasti jo ennen tuloaan. He

maksavat itse lentolipuistaan, viisumeistaan ja vakuutuk-

sistaan, minkä päälle tulee erinäisiä välityspalkkioita ja tarkastusmaksuja. Jokaisella poimijalla tässä 50 hengen ryh-

mässä oli velkaa noin 2 500 euron edestä jo saapuessaan. Sellainen velkataakka motivoi kyllä paiskimaan työtä.

Poimijat tekevät 12–15-tuntista työpäivää, 7 päivää viikos-

tyksen toimesta. Kun nämä 50 marjanpoimijaa kuulivat, et-

tä he ovat Suomen lain mukaan yrittäjiä, he purskahtivat nauruun.

Ja onhan se käsittämätöntä. Yrittäjästatus tekee myös

marjanpoimijoista täysin suojattomia riitatilanteissa. Tä-

mä rohkea ryhmä ihmisiä, jotka päättivät jäädä Suomeen taistelemaan riidannuttuaan kutsujayrityksen kanssa, on

elänyt kuukauden vapaaehtoistoimijoiden järjestämän avun

varassa. Mikään viranomaistaho ei ole ollut heistä kiinnos-

tunut. Tutkinta heidän tekemästään ihmiskauppailmoituksesta lopetettiin heti alkumetreillä. Poliisi ei kuullut yhtä-

kään marjanpoimijaa rikossyytteen vakavuudesta huolimatta. Siis ei ainuttakaan asianosaista. Heillä ei »yrittäjinä» ole

liittoa, jonka puoleen kääntyä eikä työsopimusta, johon perustaa vaateensa.

sa. Suuren särkylääkemäärän syöminen, monen kilon laih-

Nämä viikot ovat tuoneet julki niin paljon Suomesta, raken-

enemmän sääntö kuin poikkeus. Tämän lisäksi poimijoille

tetusta orjatyöstä. Tosin nämä viikot ovat myös muistutta-

tuminen sekä metsässä nukkuminen ajan säästämiseksi on syntyy kustannuksia myös täällä olleessaan. Heidän myyntituotoistaan vähennetään suoraan osuus majoituksesta ja autojen käytöstä (näiden poimijoiden kohdalla 16 euroa),

teellisesta rasismista, median alennustilasta ja tästä laillisneet siitä, että tärkeintä poliittista työtä on ihmisten oikeuksien ja taloudellisten etujen puolesta taisteleminen.

Siihen meidän pitää keskittyä, Wasanin, Sukchain, Boons-

ruuat ja polttoaineet he joutuvat niin ikään itse kustanta-

ongin, Praditin, Ubonratin, Phanomin, Yongyutin, Nawain,

kaan ei kata tappioita.

nin, Somjitin, Thoedthunin, Chanchain, Chanain, Bun-

maan. Mikäli marjoja ei saakaan poimittua riittävästi, kuKäsittämättöminta on kuitenkin se, että nämä thaimaa-

laiset marjanpoimijat ovat Suomen nykykäytännön mukaan

täällä »yrittäjinä». Heidän suorittamansa työ ei viranomais-

ten mielestä ole »oikeaa työtä». Poimijat eivät siksi ole työsuhteessa, vaikka sitoutuvat myymään marjojaan vain hei-

tä Suomeen kutsuneelle yritykselle, vaikka yritys heidän thaimaalaisissa asiakirjoissaan on merkattu työnantajak-

si. Vaikka kaikki käytännön järjestelyt työnohjauksesta ma-

joitusleirin sijainnista päättämiseen tapahtuu samaisen yri12 LIBERO

Sathianin, Khanongin, Witthawatin, Thanongsakin, Banyemeen, Eakapotin, Narinthipin, Suchartin, Prathinin, Jaro-

enin, Banjongrakin, Sithatin, Mongkhongin, Saithongin, Sakdawutin, Duangin, Sathianin, Suthatin, Praisantin, Kittipongin, Kittisakin, Chaimongkhonin, Oraphanin, Su-

banin, Somchain, Ananin, Ruangrutin, Piyan, Wuttichain, Sudtan, Kiatisakin, Channachain, Kannikan, Kanchanan, Pornthipin, Bunruayn ja Chanchainkin takia.

He eivät halua lähteä täältä ennen kuin ovat saaneet ra-

hansa.

LI ANDERSSON Vasemmistonuorten puheenjohtaja


LUKIJAKIRJE

YDINKYSYMYSTEN ÄÄRELLÄ KESKUSTELU YDINVOIMASTA ja jätteen

konaan uutta hiilivoimaa, kuten 2,6

niin mediassa kuin politiikassakin po-

holtaan nopeasti säädeltävän rusko-

loppusijoituksesta on ollut pitkään larisoitunutta ja edustanut sitä kuului-

saa vaihtoehdottomuutta puolin ja toisin. Vasemmistopiireissä tämä on voinut näkyä keinotekoisena teollisuuden

ja vihreiden arvojen vastakkainasetteluna. Tulevaisuus kuitenkin vaatii parempia ratkaisuja.

Nykyisin käytössä tai rakenteilla

Teollisuuden voiman (TVO) mukaan

miljardin euron hintaisen 2,2 GW te-

4. sukupolven reaktoreita ei odoteta

hiilivoimalan paikkaamaan tulevan

vuotta 2030 ja kehitystyötä tarvitaan.

tuuli- ja aurinkovoiman epäsäännöllis-

tä tuotantoa. Lisää hiilikattiloita pel-

kästään Saksaan on tulossa viidentoista Olkiluoto 3:n verran. Jää nähtäväksi,

kuinka kalliiksi nämä ratkaisut käyvät ilmastolle ja kansanterveydelle.

Ympäristöjärjestöt ovat useimmiten

saavan kaupalliseen käyttöön ennen Bill Clintonin hallinto tosin lopetti vuonna 1994 Yhdysvalloissa vuosikym-

meniä kestäneen lupaavan kehitysprojektin. Kenties uusien lupien ja vanhojen laitosten korvaamisen ehdoksi voisi

asettaa reaktorityypin edistyksellisyyden. Miten lie poliittisen tahdon lai-

olevat ydinreaktorit edustavat pääasi-

myös turhan vahvasti kiinni omas-

ka käyttävät uraanista kerman päältä

on Climate scorecard –dokumenttien-

miksi on laskettu myös suurpääoman

hiilipäästöjen olevan kilowattituntia

lämmöntuotannon puuttuminen ja

assa 2. tai 3. teknistä sukupolvea, jot-

ja jättävät kasoittain ydinjätettä sekä uraania lojumaan välivarastoihin. Sen sijaan teknisesti jo mahdolliset neljännen sukupolven reaktorit eli ns. hyötöreaktorit käyttäisivät Säteilyturvakes-

kuksen arvion mukaan luonnonuraa-

nin energiasta 60-90 % nykyisen noin 2 %:n sijaan ja kykenisivät siten myös

ydinjätteen käyttämiseen. STUK arvi-

sa doktriinissaan. Esimerkiksi WWF

sa laskelmissa 2009 esittänyt Ruotsin kohden yli nelinkertaiset siihen verrattuna, mitä ne olisivat jos WWF ei olisi itse käyttänyt laskennassa maakaa-

sun päästölukuja ydinvoiman päästöjen tilalla. Tämän WWF myöntää itse alaviitteessä.

Raisa Musakan kirjoitus Liberossa

oikin, että tekniikan laajamittaises-

(2/2013) yhdisti Talvivaaran kaivoksen

vattu käytännössä rajattoman pitkäl-

leviämisongelmaan. Hyötöreaktoreis-

sa käytössä energiansaanti olisi turle, kun huomioidaan myös meriveden

uraanivarat. Uusiin reaktoreihin on lisäksi kaavailtu passiivisia suojamekanismeja, jotka estäisivät ydinonnettomuudet.

Japanin maanjäristyksen ja siitä seu-

ranneen Fukushiman katastrofin jälkeen useat maat ovat uhanneet luopu-

vansa lopullisesti ydinvoimasta. Historiallisen voimakas järistys pirstoi myös

useita patoja, mutta kukaan ei ole esittänyt vesivoimasta luopumista. Saksa

on sen sijaan päättänyt rakentaa ko-

ja ydinpommikelpoisen materiaalin

sa polttoaineeksi käy uraanin lisäksi torium, joka ei sellaisenaan sovi lainkaan ydinaseeseen ja käytössä tuottaa

vähemmän pommikelpoista materiaa-

lia kuin uraani. Materiaalin käsitte-

ta nyt?

Muiksi ydinvoimalaitosten ongel-

luonne, keskitetty energiantuotanto,

uusiutuvan energian syrjäyttäminen

investoinneissa. Toisaalta myös kunti-

en energiayhtiöillä on ydinvoimaomis-

tuksia ja reaktorimalleja on myös koon puolesta monenlaisia, esimerkiksi 10-

300 megawatin suuruisia »patterivoi-

maloita», jotka voidaan vaikkapa kertalatauksella upottaa maan sisään ja

käyttää kokonaisten kaupunkien lämpölaitoksina. Uusiutuvaa energiaa ja

ydinvoimaa ei ole mielekästä nähdä toisilleen vastakkaisina valintoina. Älkäämme ainakaan tehkö poliittisista ongelmista teknillisiä.

Tätä kirjoittaessa Norja on ottanut

ly ja kierrätys voidaan myös toteuttaa

toriumin käyttöön Haldenin tutkimus-

esimerkiksi plutoniumia tarvitse kul-

rilevityksessä ympäristökysymysten ja

yhden ja saman laitoksen sisällä eikä

jettaa ulos missään vaiheessa. Eräs kiinnostava kysymys on, voisiko kaivosteollisuus uraaninappien viennin

sijasta tuottaa polttoainetta kotimaahan?

reaktorissa ja Yhdysvalloissa on teatte-

ydinvoiman suhdetta käsittelevä dokumentti Pandora’s Promise. JARKKO LAMPUOTI Hämeen Vasemmistonuoert

KIRJOITA LUKIJAKIRJE! Anna palautetta, korjaa virheitä, kehu ja väitä vastaan. Julkaistuista kirjoituksista lähetämme vaivanpalkaksi kirjan. Vaippoihin liittyviä palautteita ei julkaista.

Jarkko Lampuotille lähetetään Jari Tammisen Kulttuurihäiriköt-kirja (Voima Kus-

Libero Hämeentie 29, 6. krs 00500 Helsinki

LUKIJAKIRJE MYÖS SIVULLA 39!

tannus 2013) ja Mika Rantaselle Johanna Sumuvuoren toimittama Sadankomitean 50-vuotisjulkaisu Rauhan ytimessä (Into 2013).

13 LIBERO


14 LIBERO


15 LIBERO

hannele richert

aino sutinen


TEEMANA ILMASTO Ilmasto on kuuminta hottia ja lämpenee vain. Vaikka poliittiset päätökset eivät vielä riitäkään torjumaan ilmastonmuutosta, aihe on selvästi popularisoitunut. Sääennusteista on tullut kohu-uutisia, hiilijalanjäljestä arkikielen sana ja ympäristökatastrofeista dystopia-elokuvien vakioteema. Tämän ovat huomanneet myös markkinavoimat, jotka käyttävät ilmasto- ja ympäristöystävällisyyttä markkinointikeinona. Se näkyy tuotteiden nimissä, mainoslauseissa ja muotoilussa, joiden tunnistaminen vaatii kuluttajilta uudenlaista kriittisyyttä. Ilmiötä käsittelevät kirjoituksissaan Mikael Leskinen ja Johanna Koivisto. Toisenlaista viherpesua valottaa Julle Tuuliainen, joka ihmettelee, miksi hupenevia luonnonvaroja käytetään uusien autojen valmistamiseen, kun vanhatkin voisi käyttää loppuun. Näillä teemasivuilla ilmastoa ja ilmastonmuutosta ei muutenkaan käsitellä luonnontieteen kannalta. Aloitusjuttuun haastateltu filosofi Lauri Lahikainen kertoo ilmastonmuutokseen liittyvän paljon eettisiä ja filosofisia ongelmia. Ihmisyyden ja elämisen uudelleenmäärittelyä tarvitaan, kun elämän edellytykset muuttuvat dramaattisesti. Eettinen pohdinta on paikallaan myös siksi, että ilmastonmuutos kohtelee ihmisiä eri tavalla. Kuinka varmistetaan pohjoisen ja etelän välinen oikeudenmukaisuus? Entä tulevien sukupolvien, joiden puolesta poliitikot tekevät nyt ilmastosopimuksia? Alkuperäiskansojen huolista teollisuuden ja ympäristöongelmien armoilla avautuu kolumnisti Sini Savolainen. Syyskuussa ilmastonmuutoksen uutisoitiin »hyödyttävän Suomea». Vaikka lämpötila nousee ja satokaudet ehkä pitenevät, muutos ei ole vain »parempaan». Vesistöjen lämpeneminen vaikuttaa merkittävästi muun muassa kalalajistoon, kirjoittaa Matilda Runonen artikkelissaan.


EN OMISTA AUTOA, olen suurin piir-

tein kasvissyöjä, ostan miltei kaiken

käytettynä ja lajittelen biojätteeni.

Olen mielestäni tehnyt lähes kaikkeni, jotta ilmastonmuutos ei etenisi.

Kun pyydän ilmastonmuutosta filoso-

fisena ongelmana tutkivalta Lauri Lahikaiselta synninpäästöä, hän kohot-

taa mietteliäästi kulmiaan, pitää pienen tauon eikä näytä vakuuttuneelta.

Lahikainen toteaa tyynesti, että »täs-

sä asiassa on kaksi puolta», kuten hän on vastannut melkein jokaiseen kysymykseeni. Ellei näkökulmia ole kolme

tai neljä. Ilmastonmuutos on filosofinen ongelma.

Hörpimme kahvia kertakäyttömu-

keista lippakioskin terassilla, Kaisa-

niemen kasvitieteellisen puutarhan

vieressä Helsingissä. Hän kutsuu sitä tiedostamisprosessiksi. »Kun ihminen

kiinnostuu ympäristöasioista, hän al-

kaa kiinnittää huomiota esimerkiksi juuri kulutustottumuksiin. Ilmastonmuutos ei kuitenkaan ole sellainen ongelma, joka voitaisiin ratkaista yksilö-

tasolla. Pitäisi pystyä vaikuttamaan maailmantalouden rakenteisiin. Ja se taas vaatisi sitä, että yksilöt löytäisivät keinoja vaikuttaa yhdessä muiden ihmisten kanssa.»

Lahikainen tekee parhaillaan väi-

töskirjaa Tampereen yliopistoon työni-

mellä Ilmastonmuutos ja filosofiset ihmiskäsitykset. Mutta mitä se käytän-

luvassa lämpenevää LAURI LAHIKAINEN TUTKII ILMASTONMUUTOSTA FILOSOFISENA ONGELMANA. VOIKO ILMASTONMUUTOKSEN PYSÄYTTÄÄ teksti ja kuvat laura happo AJATTELEMALLA?

nössä tarkoittaa?

17 LIBERO


»Ilmastonmuutokseen liittyy paljon

mielinen: ilmasto muuttuu. On vain

tisiä ja filosofisia. Ne ihmiset, jotka to-

ka katastrofaaliseen suuntaan. Mutta

ongelmia, jotka ovat luonteeltaan eetdennäköisesti tulevat kärsimään kaikista eniten ilmastonmuutoksen seu-

Tällä hetkellä yhteiskuntamme pe-

meistä kiinni, kuinka nopeasti ja kuin-

rustuu ajatukselle koko ajan kasvasta

ketkä ovat me?

mastonmuutos on kapitalismin lapsi.

»Meistä ihmisistä on tullut yksi geo-

kulutuksesta. Lahikaisen mielestä il-

»Jos yhteiskuntamme ei olisi niin

rauksista ovat kaikkein vähiten siitä

loginen voima, mutta silti me emme

riippuvainen talouskasvusta, fossiilis-

hiilijalanjäljen tuottamisesta hyötyvät

me. On kaksi eri asiaa, mihin ihmiset

ta, niin silloin ei ehkä puhuttasi koko

vastuussa. Eli köyhät ihmiset. Eniten

kehittyneet länsimaat. Mikä on oikeudenmukaista ja kuka maksaa viulut?»

»Toisaalta ilmastonmuutos on on-

gelma koko filosofiselle ajattelulle, sillä tällä hetkellä olemassaolevat filoso-

fiset käsitykset yhteiskunnasta eivät

tunnista vaikutusmahdollisuuksiamkollektiivisella toiminnalla ovat kyke-

neväisiä ja miten he vaikutusmahdolli-

kuilu.»

vinvointivaltion, niin se on aina ta-

an välillä on jonkilainen ristiriita tai

»Yhteiskuntaan pitäisi pyrkiä löytä-

minen, mitä on oikeudenmukaisuus

sanliikeen täytyisi olla globaali toimi-

tää? Periaatteessa kaikkia noihin kysymyksiin vastaavia teorioita pitäsi ar-

voida uudestaan ilmastonmuutoksen kannalta.»

KAPITALISTI MUUTTI ILMASTON Yhdestä asiasta Lahikainen on yksi18 LIBERO

»Kapitalismille tärkeintä on talous-

kasvu. Jos kysytään joltain taloustie-

mään tehokkaampia vaikutusmahdol-

tai miten yhteiskunta pitäisi järjes-

ongelmasta. Sitä ei olisi tullut.»

suutensa kokevat. Näiden kahden asi-

pysty kunnolla käsittelemään ilmastonmuutosta. Mitä merkitsee olla ih-

ta polttoaineista ja halvasta energias-

lisuuksia. Tavallisten ihmisten kanakseen. Nyt saattaa olla tärkeämpää

pyrkiä vaikuttamaan yritysmaailmaan ja poliittiseen eliittiin. Niihin, jotka

tällä hetkellä päättävät asioista. Poliit-

teilijältä, että mikä mahdollistaa hylouskasvu. Silloin muut asiat jäävät toiselle sijalle, ja esimerkiksi hiilidioksidipäästöjen radikaali vähentäminen on talouskavun kannalta haitallis-

ta. Nämä on tuttuja argumentteja ilmastokonferensseista.»

KUKAAN EI AJATTELE LAPSIA

tisessa vaikuttamisessa täytyy olla pit-

Kun ilmasto kerran muuttuu, mei-

tähtäimen toimintaa. Kriisi on kuiten-

mastonmuutokseen. Tässä kohtaa il-

kän tähtäimen suunnitelmia ja lyhyen kin akuutti.»

dän pitäisi löytää tapoja sopeutua ilmastofilosofille on taas tarvetta. Yh-


»nykyiset käsitykset siitä, mikä on oikein ja väärin, eivät riittävästi ota huomioon tulevaisuuden sukupolvia.»

teiskunta pitäisi ajatella uudelleen;

ilmasta. Millainen maailma on ja mi-

haa. Ihminen on riippuvaisempi työn-

tonmuutoksen.

teiskunta? Yhtä lailla ilmastonmuutos

vä kasvukausi. Ihminen on erotta-

sellaiseksi, joka huomioi myös ilmas»Nykyiset järjestelmät ja käsitykset

siitä, mikä on oikein ja väärin ei riit-

tävästi ota huomioon tulevaisuuden ihmisiä ja tulevaisuuden sukupolvia.

ten se toimii? Millainen olisi hyvä yhon sellainen ongelma, jota pitäisi tarkastella myös arjen filosofisena ongelmana.»

Lahikaisen mielestä olemme harvi-

Meillä ei ole edustuksellisessa demo-

naisen ongelman edessä juuri siksi,

lehtisi tulevien sukupolvien eduista il-

hyvinvoinnista. Olemmeko unohta-

kratiassa mitään instanssia, joka huo-

mastonmuutoksen kannalta. Täytyy

miettiä myös, miten tullaan toimeen

ettemme välitä tulevien sukupolvien neet tulevaisuuden?

»Ilmastonmuutos koskettaa aika

antajasta kuin siitä, että tuleeko hynut luonnosta myös tuotantoeläimet. Kaikki ihmisen toiminta vaikuttaa

luontoon, vaikka ajatellaan, että ih-

misen luoma kulttuuri ja toiminta on luonnosta irrallista. Sitten tulee yllä-

tyksenä, että tämä mitä me tehdään, vaikuttaa meidän elinympäristöön ja ilmastoon.»

On muuten harvinaisen lämmin

radikaalisti erilaisen ilmaston kanssa,

montaa filosofista kysymystä, jotka

syyskuun iltapäivä. Melkein t-paidas-

pakolaisvirtaa, nälänhätää ja kuivuut-

Pitkään on länsimaisen ajattelun

den kävelemään kohti rautatieasemaa.

joka tarkoittaa luonnon ääri-ilmiöitä,

liittyvät unohtamiseen.

ta. Niihin on varauduttava yhteiskun-

historiassa korostettu sitä, että ih-

si olla riippuvaisia fossiilista polttoai-

sofit ovat lähteneet selvittämään ih-

nassa jotenkin. Emme myöskään saineista.»

Lahikainen korostaa myös kansa-

laisten roolia vastuullisessa yhteiskuntamallissa. »Sen lisäksi, että filosofia

on akateeminen oppiaine ja ajattelu-

perinne, jokainen ihminen on filosofi. Jokaisella on jonkilainen käsitys maa-

minen on irrallaan luonnosta. Filomisluontoa vertaamalla sitä eläimiin,

tekemällä siitä vastakohdan. Mitä ihmisessä on sellasta, jota eläimillä, kivillä tai kasveilla ei ole?»

»Ihminen on erottanut itsensä luon-

nosta myös arjen toiminnalla. Ruoka tulee kaupasta ja siihen tarvitaan ra-

sa tarkenisi. Kun kahvit on juotu, lähIhmiset vaikuttavat huolettomilta. Eivät välttämättä läpeensä onnellisilta,

mutta eivät myöskään siltä, että he miettisivät aktiivisesti ilmastonmuutosta. Ehkä siksi me tarvitsemme Lau-

ri Lahikaisen kaltaisia ajattelijoita, jotka ovat vielä enemmän huolissaan

kuin ne, jotka vain lajittelevat ja käyttävät julkisia.

19 LIBERO


채 i n e i P 채 t i e r h i v a t i e h l va 20 LIBERO


ä a

ILMASTONMUUTOS MARKKINOINTIVÄLINEENÄ VIHREYDELLÄ ON MARKKINA-ARVOA. teksti mikael leskinen • kuvitus pirjo hakonen HELSINGIN RAUTATIENTORILLA seisoo

ta, tasapainoista ja uskollista vaiku-

nä ilmoitetaan yhtiön uudesta pullos-

muassa sanan »kasvi» käyttöä sen pe-

suurikokoinen Coca-Colan mainos. Sii-

ta, jossa on käytetty »jopa 15 % kasvipohjaista materiaalia sekä 50 % kierrätysmuovia». Mainos pyrkii antamaan

vaikutelman ekologisuudesta muun

telmaa» tuotteesta. Øe kritisoi muun rusteella, että korkeintaan 15 prosentin kasvipohjaisen materiaalin osuus ei oikeuta pullon PlantBottle-nimitystä.

Oregonin yliopiston luomalla sivus-

muassa vihreiden värien ja kierrätys-

tolla greenwashingindex.com voi kat-

Cola on antanut pullolle nimen Plant-

da niiden syyllistymistä viherpesuun.

merkistä johdetun logon avulla. CocaBottle (suomeksi kasvipullo) ja antaa

ymmärtää, että kyseessä on tulevaisuuden ympäristöystävällinen virvoitusjuomapullo.

Ilmastonmuutoksen aikakaudella

vihreydellä on markkina-arvoa. Moni yhtiö pyrkii nyt antamaan itsestään

ympäristöystävällisen vaikutelman. Vihreys saattaa kuitenkin olla vain

soa ja ladata mainoksia sekä arvioiMainoksia arvioidaan asteikolla 0–5,

jossa 5 merkitsee huonointa arvosanaa. PlantBottle-kampanjan arvosana on tällä hetkellä 4. Sivuston määritelmien mukaan tämä tarkoittaa, että mainos »liioittelee tuotteen vihreyttä

suhteessa siihen, mitä se käytännössä on».

Coca-Cola on vastannut syytöksiin

hämäystä – usein yhtiöt toimivat mai-

toteamalla, että kriitikot näkevät asiat

nalta vahingollisesti. Siinä missä whi-

»puoliksi täysinä». Yhtiön Suomen ko-

noksista huolimatta ympäristön kantewashing tarkoittaa pinnallista ja harhauttavaa epäkohtien kaunistelua ja

peittelyä, viherpesu on samaa ekologisessa kontekstissa.

Onko Rautatientorin mainos viher-

pesua? Voiko Coca-Colan kaltainen yhtiö olla aidosti ympäristöystävällinen,

kun kuluttajan kannalta ekologisin vaihtoehto olisi jättää tuote kokonaan ostamatta?

mieluummin »puoliksi tyhjinä» kuin tisivulla lukee, että PlantBottle edus-

taa »yhtä pientä kehitysaskelta» kohti

ympäristöystävällisempää pakkausta. Lopullinen tavoite on kehittää pullo,

jossa »käytetään pelkästään uusiutuvia materiaaleja». Lisäksi sivulla ilmoitetaan, että vuosina 2009–2012 pullojen

valmistuksessa on käytetty 200 000 öljytynnyrillistä vähemmän kuin olisi käytetty vanhalla menetelmällä.

Ihmiset tulevat varmasti ostamaan

KASVIPULLO PUOLIKSI TYHJÄ, PUOLIKSI TÄYSI

virvoitusjuomia ilmastonmuutoksesta

Coca-Cola esitteli PlantBottlen ensim-

tuote on edes pienessä määrin ekologi-

mäisen kerran Kööpenhaminan il-

mastokokouksessa 2009. Paikallinen ympäristöjärjestö Verdens Skove valit-

ti kokouksen jälkeen Tanskan markkinointilakeja valvovalle virastolle ja

syytti Coca-Colaa viherpesusta. Elokuussa 2013 julkaistussa raportissa

tanskalainen virkamies Henrik Saugmandsgaard Øe toteaa, ettei Coca-Colan mainonta esitä »totuudenmukais-

huolimatta; eikö silloin ole hyvä, että

sempi? Vai onko Coca-Colan kampan-

ja vain vilpillinen yritys rahastaa ilmastonmuutoksella? Edustaako PlantBottle todella askelta kohti parempaa

tulevaisuutta, vai onko sen merkitys

lopulta vain marginaalinen? Yksi viherpesun ongelmista lienee se, että se

synnyttää epävarmuutta: se tekee aidosti ekologisten hankkeiden tunnistamisesta entistä vaikeampaa.

21 LIBERO


Vihreä pinta, vihreä TUOTEPAKKAUKSET JÄLJITTELEVÄT LUONNONMUKAISUUTTA HUIJATAKSEEN. teksti johanna koivisto • kuvitus pirjo hakonen TUOSSA NIITÄ ON, heti ensimmäisessä ker-

minkäänlaisia sertifikaatteja ei löydy. Hyllyn

Helsinkiläisen tavaratalon valkoinen, kir-

tuotesarjan nimessä mainittu luonnollisuus

roksessa.

kas valo korostaa hyllylle asetettua meikki-

rivistöä. On arkinen iltapäivä ja asiakkaita kulkee ovista tasaiseen tahtiin. Vaikka ulko-

na alkaa vihdoin olla jo viileä syyssää, sisäl-

lä lamppujen paahteessa on kuuma. Leveästi

vieressä olevasta mainoksesta käy ilmi, että

TAKAAKO SERTIFIKAATTI YMPÄRISTÖYSTÄVÄLLISYYDEN?

saalta eihän yritys edes väittänyt näin olevan.

Jatkan matkaani tavaratalon ruokaosastolle,

Viherpestyn tuotteen ei välttämättä suo-

ruokakauppana. Nykyään kaupan erikoisuuk-

seen. Se ei taida luontoa pelastaa. Mutta toiVai väittikö?

raan väitetä olevan ekologisesti kestäviä, mut-

sa liikkeellä, vaan syynäämässä kaupan tava-

voidaan antaa kuluttajalle kuva vihreästä va-

ravalikoimaa erityinen tarkoitus mielessäni:

Aion etsiä tuotteita, jotka väittävät olevansa

houtumiseen.

liittyy tuotteiden sisältämään ratamouuttee-

hymyilevä myyjä tarjoaa apuaan, mutta kieltäydyn tarjouksesta. Tänään en ole ostoaikeis-

lisen ruuan hinnan nousuun ja eliölajien tu-

ta esimerkiksi pakkaussuunnittelun avulla linnasta.

Ilmaston lämpenemisestä käydyn keskuste-

jolla on maine tyyriinä, mutta monipuolisena siin kuuluu muun muassa nurkkaus, joka on omistettu pelkälle luomuruualle. Kyltissä lukee isoin kirjaimin »luomu / eko». Katsotaanpas.

Edessäni olevissa koreissa on luomukasvik-

muuta kuin ovat, niin sanottuja viherpesu-

lun myötä kuluttajista on tullut entistä ym-

sia ja -hedelmiä. Tarkastelen niiden alkupe-

Olen ehtinyt kulkea kosmetiikkaosastol-

jatkuvasti lehdistä ja aiheesta käydyt debatit

neja ja yhdysvaltalaisia bataatteja. Jos luo-

tuotteita.

la vain hetken, kun ensimmäinen esimerkki osuu silmiini. Siinä niitä nyt on, poskipunat,

huulikiillot ja luomivärit kiiltelevät edessä-

ni. Tartun puuterirasiaan ja koetan ymmärtää takakannessa olevaa listaa tuotteen sisältämistä ainesosista. Luovutan. Listassa olevat

kemialliset nimet eivät sano minulle mitään, enkä kykene arvioimaan niiden mahdollisia

päristötietoisempia. Ilmastouutisia voi lukea kuumentavat tunteita netissä. Tämän vuoksi sellaisillekin yrityksille, joiden liiketoimi on

lähtökohtaisesti epäympäristöystävällistä,

syntyy paineita vihertää imagoaan. Parhaimmillaan tämä voi johtaa myös todellisiin muu-

toksiin ja parannuksiin, mutta toisaalta tilanne houkuttelee yrityksiä esittämään toimensa

rälappuja: Etelä-Afrikasta tuotuja appelsiimuruokaa syö vain sen terveellisyyden takia, saattaa tämä toki mennä läpi, mutta ovatko

kuluttajat valmiita kutsumaan näin kaukaa tuotua ruokaa ekologiseksi? Miksi tuokin nai-

nen korkokengissään valitsee luomulaarin appelsiineja pussiinsa?

Veikkaan, että yksi syy saattaa nimen-

todellisuudesta poikkeavassa valossa.

omaan olla tuotteiden sijoittelussa ja somis-

tenkin rasian tutkimista. Pakkaus on heleän

peace on joutunut moittimaan viherpesusta

tifikaateilla päällystettyjä tuotteita, joka pur-

tä lehdestä, joka koristaa tuotesarjan luonto-

jaa. Kyseinen kampanja on oiva esimerkki sel-

ympäristö- tai terveysvaikutuksia. Jatkan kui-

värinen ja kaunis, sen päällä on kuva vihreäsaiheista nimeä. Itse asiassa tämä puuterihan

on mukavan maanläheinen, jotenkin viaton, paljonkohan tämä maksaa...?

Mutta hetkinen. Vaikka kuinka tarkaste-

len, pakkauksessa ei mainita sanaakaan tuotteen ympäristöystävällisyydestä, esimerkiksi 22 LIBERO

Tämä näkyy myös Suomessa, jossa Green-

muun muassa Neste Oilin palmuöljykampanlaisesta viherpesusta, jossa yritys ylikorostaa

tuotteensa hyviä puolia ja piilottele huonoja. Vaikka Neste Oil markkinoi palmuöljyä ekologisena vaihtoehtona, tosiasiassa palmuöljyn

tuottamiseksi raivataan Kaakkois-Aasian sa-

demetsiä, mikä vaikuttaa esimerkiksi paikal-

tuksessa. Hyllyt ja jääkaappi ovat täynnä ser-

nukassa lukee »ekologinen», kaikkialla on vihreää. Nämä seikat yhdessä rakentavat sellaista tunnetta, että täältä ostaminen on oi-

kea valinta. Tällä tavalla ajatellessa saattaa käydä niin, että nappaakin oikeasti ympäris-

töystävällisten tuotteiden seasta vahingossa myös jotakin sellaista, jonka ekologisuus on todellisuudessa niin ja näin.


viherpesua ympäristön ja pienyrittäjän kustannuksella

teksti julle tuuliainen

sisältö?

OLI VASTENMIELISTÄ KUULLA joitakin

pois markkinoilta kertaheitolla! Pikku-

taan enää saanut ajaa vanhalla bussil-

la eikä savustaa. Autotehtaiden lobbaa-

vuosia sitten, ettei Tukholman keskus-

la. Vaikutti ensin siltä, etteivät vain

halunneet venäläisiä turisteja. Pian kuitenkin näitä »ympäristövyöhyke-

firmoja ei ole tarvinnut ostaa, uhkail-

mat kaupunginvaltuutetut ovat tehneet sen isokenkäisten puolesta.

Suomessa ei tällaisia älyttömyyksiä

kaupunkeja» alkoi ilmestyä kartalle

ole esitetty ja se on hyvä. Vanhat ajo-

kin jo kymmeniä kaupunkeja, jotka

ja uudet tulevat toisesta päästä tilalle.

myös muissa maissa. Euroopassa onvaativat keskusta-alueelle saapuvalta isolta autolta euro 4 -luokan moottorin.

Totta onkin, että euronelonen on

kit väistyvät kuvasta luonnollista tietä

Helsingissä tosin on sovittu, että uusissa kaupunginbusseissa pitää olla euroneloset, mikä on kohtuullista. Vanhoja käytetään niin kauan kuin niihin

Toisaalta aidon ympäristöystävällisyyden

huomattavasti vähäpäästöisempi kuin

olla hankalaa. Yksi tapa vahtia tuotteiden eet-

taa kuitenkin muistaa, että vanhat ajo-

nöt kiusaavat suomalaisiakin yrittä-

dessa ja jäljelle jää vain uudempia.

le Köpikseen, Damiin tai Stokikseen,

arvioiminen ja viherpesun tunnistaminen voi tisyyttä ovat erilaiset sertifikaatit, joista tun-

netuin on kenties Reilun kaupan sertifikaatti. Sertifikaatit asettavat tiettyjä eettisiä ja eko-

vanhemmat diesel-moottorit. Kannatneuvot kuolevat pois muutamassa vuo-

Vielä 90-luvulla valmistetulla bus-

logisia standardeja, ja myöntävät merkkinsä

silla tai kuor-

yrityksille. Kuitenkin myös sertifikaatit saat-

daan

käyttölupaa näitä standardeja noudattaville

tavat johtaa kuluttajaa harhaan. Muun muassa juuri Reilua kauppaa on moitittu siitä, että se asettaa köyhät viljelijät eriarvoiseen asemaan jakamalla sertifikaattiaan vain osalle heistä.

Yritykset osaavat myös hyödyntää kuluttaji-

en sertifikaattiuskoa. Esimerkiksi Chiquita on hakenut itselleen Rainforest Alliance -sertifikaatin kilpaillakseen Reilun kaupan banaani-

en kanssa. Vaikka Rainforest Alliance asettaa

tuottajilleen rajoituksia, sen uskottavuutta syö se, että suuri osa toiminnan rahoituksesta tulee sertifikaatin yhteistyöyrityksiltä.

Tavaratalon vaihtoehtojen määrä alkaa

tuntua ahdistavalta, joten päätän suunnis-

murilla

voi-

hyvin

ajaa kaksi, jopa kolme miljoonaa

kilo-

metriä ennen

kuin sen matka on ohi. Puvuodesta. En

uskalla edes ajatella sitä luonnonva-

rojen ja päästöjen määrää, mitä uuden ajokin valmistus maksaa. Mut-

korvaavatko ne todella aina epäeettisempiä

to, josta kyllä osataan pyytää hunajaista

hintaa. Ja senhän

viime sä

maksaa

kädes-

matkusta-

ja. Tukholmassa ajetaankin

suoraan sallittua reittiä sata-

maan. Näin kaupunki menettää sääntelyllä myös turismituloja.

Sitä ihmettelen enemmän, kuin-

ka bändit ja artistit, joilla ei ole me-

pungeissa».

sevät näissä kaupungeissa keskustan

niissä »ympäristöä huomioivissa kauYmpäristövyöhykkeen julistaminen

lannissa ja Italiassa, on varmasti he-

metyt tuotteet vain keino kuluttaa lisää, vai

on vuokrattava suhteellisen uusi au-

ta se ympäristötärviöhän ei satukaan

vaikka yritysten ekologisessa heräämisessä

ovatko erilaiset sertifioidut ja ekologisiksi ni-

jiä. Jos nyt pitää lähteä bussimatkal-

hutaan 20-30

näihin kaupunkeihin, joita on erityi-

on myös paljon hyvää, lienee järkevää kysyä,

Mutta kyllä nuo ulkomaiden sään-

»en uskalla edes ajatella sitä luonnonvarojen ja päästöjen määrää, mitä uuden ajokin valmistus maksaa.»

taa kassojen ohi ja ovea kohti, tyhjin käsin. Ulospäin vievissä rullaportaissa mietin, että

ollaan tyytyväisiä.

sen paljon Ruotsissa, Saksassa, Holrättänyt suurta riemua isoissa kuljetusliikkeissä. Jaloissa pyörivät yhden

ja kahden auton pienyrittäjät on saatu

gajulkisuutta ja suuria rahoja, pääklubeille? Ehkä tavarat ja muusikot

kuskataan kaupungin laidalta henki-

löautoilla. Niiden liikennnöintiähän ei millään lailla rajoiteta ainakaan iän perusteella. Sellainenhan olisi pois

kaupunginvaltuutettujen omasta mukavuudesta.

vaihtoehtojaan. Uskon, että todellisuudessa itse kulutuksen vähentäminen olisi kaikkein ilmasto- ja ympäristöystävällisintä.

23 LIBERO


LOTTA DANIELSSON

SUOMEN KALAT VAARASSA

ILMASTONMUUTOS EI OLE VAIN NAPAJÄIDEN JA HIEKKAAAVIKKOJEN ONGELMA. teksti matilda runonen

SUOMEN AINUTLAATUINEN kalalajis-

kykenevät elämään sekä viileässä että

ole vain paikallisia vaikutuksia, vaan

niin yleisiä, että pienimmässäkin lam-

to on muuttumassa. Muutoksilla ei

pohjoisen joen lämpeneminen vaikut-

sen katoaminen jättäisi yhden ekolokeron tyhjäksi.

Useimmat särkikalat viihtyvät läm-

messa on ainakin toinen niistä.

pimässä ja rehevässä vedessä. Tällai-

Ilmaston lämpeneminen tulee vai-

taissa, viileissä ja hapekkaissa vesis-

pienet ja keskikokoiset järvet sekä Itä-

kalalajistoon. Lähes kaikki Suomessa

mään kuin lämpimään veteen, joten

taa yli tuhannen kilometrin päässä.

kuttamaan monella tavalla Suomen tavattavat kalalajit ovat levinneisyytensä äärirajoilla. Eteläiset lajit ovat

esiintymisalueensa pohjoisella rajalle ja pohjoiset lajit eteläisellä rajallaan.

Näin ollen pienikin lämpötilan muutos voi olla tuhoisa.

Kylmän veden lajit viihtyvät puh-

sä. Happi sitoutuu paremmin kylilmaston lämmetessä vesien hapensi-

meri monin paikoin, etenkin Suomenlahdella ja saaristoissa.

Ongelmia aiheuttavat runsaslukui-

set särki ja lahna, jotka syövät pohja-

kaloja, samoin niiden kaukainen su-

jaa. Vesistöjen pohjassa on sediment-

ja nieriä ovat tyypillisiä kylmän veden

kulainen, suosittu ruokakala muikku. Pohjois-Suomen jokiin kutemaan

nousevat lohet elävät tavallisesti Itä-

den lajeihin. Poikkeuksia ovat Suomen

likin vuotta. Näin ollen lohen merkitys

kansalliskala ahven sekä hauki, jotka

sia vesiä ovat monet Etelä-Suomen

tomiskyky vähenee. Esimerkiksi lohi

Useimmat kalalajit voidaan selkeäs-

ti lokeroida kylmän ja lämpimän ve-

24 LIBERO

lämpimässä vedessä. Molemmat ovat

merellä ja kutuvaellus voi kestää puo-

ravintoketjussa on hyvin merkittävä ja

kasvillisuutta pöllyttäen samalla pohtiä, kerrostunutta maa-ainesta, johon raskasmetallit varastoituvat. Kalojen

tonkiessa pohjaa nämä raskasmetallit

pääsevät takaisen veteen. Lisäksi sedimentteihin sitoutunut typpi ja fosfori rehevöittävät vettä.


SA

LAINEN VO

JA NIIDEN MAIDEN PITI OLLA IKUISIA... SANOTAAN, ETTÄ tavalliset ihmiset te-

Ironista on, että usein olemme pal-

kevät kamalia asioita, kun kamalista

jon tietoisempia kamaluuksista, jot-

liset ihmiset osallistuvat kamaliin asi-

me

asioista tulee tavallisia. Lisäksi tavaloihin, kun ne myydään heille kivaan ympäristöystävälliseen pakettiin pakattuna. Hyviä esimerkkejä tästä ovat

ekologisina markkinoidut energiamuodot kuten vesivoima.

Vesivoimahan on sellaista kivaa ja

puhdasta energiaa. Vesi pyörittää tur-

biineja, jotta sinä voit iloisesti katsella kotona televisiota ja huristella mehu-

koneella itsellesi kivoja vihreitä mehu-

ka tapahtuvat kaukana meistä. Olemasiantuntijoita

Länsi-Papuan

tilanteessa ja muissa kaukaisissa solidaarisuutta vaativissa konflikteissa.

(Oletteko muuten huomanneet, että

solidaarisuuden toivottaminen on vassareiden vastine sille, kun harras kristitty ilmoittaa rukoilevansa jonkin asi-

an puolesta?) Kuka meitä voisi syyttää. Niinhän sen pitääkin olla. Solidaariset teot maailmaa pyörittää.

Silti meidän pitäisi katsoa myös lä-

ja ja luomusmoothieita. Kenellekään

helle. Lappia ja muita syrjäseutuja

le ihmisille, joiden täytyy muuttaa te-

jen yritysten leikkikentiksi. Kaivokset

ei aiheudu harmia. Paitsi tietysti niilkojärven alta pois.

Ja onhan se ikävää, sillä tavalla valit-

taa ja pilata toisten hyvä mieli. Ei sillä,

kyllähän me tykätään alkuperäiskan-

kaupataan halvalla turistirysiksi ja iso-

pilaavat vesistöjä ja rikkovat poronhoitoalueita. Ilmastonmuutos saa pohjoisen luonnon aivan sekaisin.

Vuonna 2011 Vasemmistonuorten

soista. Aina kun on naamiaiset, niin

liittokokouksessa käytiin poliittista

laitetaan niitä tukkaan, koska mikään

tä, tulisiko ohjelman alkaa puolen si-

ostetaan askartelukaupasta sulkia ja ei ole parempi naamiaisasu kuin viihdeteollisuuden raiskaama mielikuva eksoottisesta alkuperäiskulttuurista.

Tosin se, että emme tiedä mistään

mitään, ei ole täysin omaa syytämme. Meille ei kerrota tai meille ei an-

neta kertoa aivan kaikkea. Kun Dawn Mikkelson teki kanadalaista Manitoba

Hydroa ja sen alkuperäiskansojen maat

ohjelmaa uudistettaessa vääntöä sii-

vun mittaisella listalla siitä, mistä kai-

kista liikkeistä Vasemmistonuoret on ottanut vaikutteita. Listalla vilahte-

li muun muassa ympäristöliikkeitä ja radikaaleja ympäristöliikkeitä.

Se, mitä en muista listasta, liittyy

alkuperäiskansojen käymiin kamppailuihin.

Innoittavatko nämä kamppailut

hukuttanutta vesivoimahanketta kri-

myös meitä? Olemmeko ennen Gállo-

(2006), käytti Manitoba Hydro valtavia

mistään? Ehkä meidän olisi korkea ai-

tisoineen dokumentin Green Green Water summia rahaa kampanjoidakseen elokuvaa vastaan.

Onhan se nyt syvältä, että joku ame-

rikkalainen kuluttaja tulee kameran kanssa kyselemään vaikeita ja näyttämään miten vesivoima tuhoaa alkupe-

räiskansojen yhteisöjä. Koska kyllähän maasta pitäisi saada hyötyä niidenkin,

joilla on rutosti rahaa ja omatunto pakkasen puolella, eikö niin?

kin kaivoskapinaa todella innostuneet

ka innostua, rummuttaa vaikka vähän tehokkaammin alkuperäiskansojen

asemaa käsittelevän ILO 169 -sopimuksen puolesta.

SINI SAVOLAINEN

Kirjoittaja ei tiedä Länsi-Papuan tilanteesta mitään, mutta aikoo ottaa siitä selvää. Kolumnin otsikko on käännetty rivi Blue King Brown -yhtyeen Water-kappaleesta. 25 LIBERO


ydinaseet auroiksi JOUKKO SUOMALAISIA RAUHANAKTIVISTEJA OSALLISTUI ENGLANNISSA KANSAINVÄLISEEN TOIMINTAVIIKKOON, JONKA TARKOITUKSENA OLI HÄIRITÄ YDINASEITA teksti ja kuvat henri salonen VALMISTAVAN TEHTAAN TOIMÍNTAA.

ASEISTAKIELTÄYTYJÄLIITTO AKL järjes-

yhdeksästä ydinasevaltiosta ainakin

Saavuimme Rauhanleirille myöhään

kan Englannin Burghfieldiin osallistu-

nittelemassa tai jo toteuttamassa jouk-

kennettu aivan Burghfieldin ydinase-

ti elo-syyskuun vaihteessa bussimat-

akseen kansainväliselle Rauhanleirille ja häiritäkseen paikallisen ydinaselai-

toksen toimintaa. Lähdin matkalle osallistuakseni toimintaviikon pääta-

pahtumaan, jonka tarkoitus oli tuk-

kia ydinaselaitokseen johtavat tiet. Ta-

Venäjä, Yhdysvallat ja Israel ovat suun-

kotuhoasearsenaalinsa päivittämistä Britannian kanssa. (Libero kirjoitti Tridentistä edellisessä numerossa.)

ASIATON LEIRIYTYMINEN KIELLETTY

pahtuma oli osa nyt alkanutta Action

Ydinaseita vastustavilla kansalaistot-

tä huomiota Britannian aikeille uusia

kät perinteet. Liikkeet ovat myös lä-

AWE -kampanjaa, jolla halutaan keräTrident -ydinsukellusvenejärjestelmä vuonna 2016.

Tridentin päivittäminen uuteen ase-

järjestelmään tulee maksamaan vä-

hintään sata miljardia euroa. Järjestelmän uusiminen merkitsee uutta alkua

ydinasevarustelukierteelle ja tekee toi-

veet ydinaseriisunnasta erittäin epätodennäköisiksi tulevien 25-vuoden aika-

na, joka on ydinasejärjestelmien keskimääräinen käyttöikä. Maailman 26 LIBERO

telemattomuuskampanjoilla on pithes poikkeuksetta olleet sitoutuneita pasifismiin, jolla on pyritty vähentämään tilanteiden kärjistyminen väki-

valtaiseksi molemmilta puolilta. Väkivallattomuuten sitoutuminen on myös

yleisesti virkavallan tiedossa, mikä on tehnyt toimintaan osallistumisesta lähtökohtaisesti turvallista.

torstai-iltana. Pieni telttaleirin oli ralaitoksen turva-aitaan kiinni. Leirille

saapuessamme jouduimme heti teke-

misiin poliisin kanssa. Poliisi ilmoit-

ti, että leiri oli julistettu laittomaksi ja siellä yöpyminen on itsessään jo rikos,

mutta emme välittäneet näistä (myö-

hemmin tyhjiksi osoittautuneista) uhkauksista ja pystytimme omat telttamme muiden rinnalle. Yritys kriminalisoida leirille osallistuminen jo ennen

kuin mitään kansalaistottelematto-

muutta on harjoitettu kertoo siitä, että kankeudestaan pilkatut viranomaiset

osaavat myös olla luovia keksiessään uusia kontrollin ja repression työkaluja aktivismia vastaan.

Kuuden päivän ajan harjoittelimme

Maanantaina 26.8. alkanut bussi-

leirillä väkivallatonta toimintaa työ-

fieldiin vaati neljä matkustuspäivää.

leiriläisten kanssa. Teiden tukkimis-

matka Helsingistä Englannin Burgh-

pajoissa ja verkostoiduimme muiden


ta harjoiteltiin viereisessä Readingin

minen piti alun perin hoitaa. Toisiinsa

tu mustaanmaijaan, heittäydyimme

den kirkossa ja kokoontumistilassa.

laista onnistuivat tukkimaan tienpät-

tielle jatkaaksemme symbolisesti tien

kaupungissa paikallisten kveekareiKiinnostavana yksityiskohtana mainittakoon, että kveekarit ovat Englannin suurin yksittäinen antimilitaristinen ja aktiivisesti ydinaseita vastaan

kamppaileva ryhmä, vaikkeivät käsittääkseni osallistukaan itse kansalaistottelemattuusaktioihin.

SEKSIKAUPAN KAUTTA Toimintapäivänä 2.9. meidän suomalaisten ryhmä osallistui ydinaselaitok-

sen pääportin viereisen tien tukkimiseen käyttäen apunaan seksikaupasta

ostettuja peukalolukkoja. Niiden käyttäminen oli ryhmämme aamulla spon-

taanisti virittelemä suunnitelma B. Po-

liisit olivat löytäneet edellisenä yönä pellon laitaan piilottamamme muovi- ja metalliputket, joilla tien tukki-

peukaloista lukkiutuneet neljä suoma-

kän puoleksitoista tunniksi, jolloin

kaikki ydinaselaitokseen johtavat tiet saatiin suljetuksi. Espanjankielisten

veltoiksi ryhmämme kuvaajan kanssa tukkimista. Pidätetyiksihän siinä päädyttiin.

Olimme kiinniotettuina paikalli-

aktivistien ryhmä onnistui tukkimaan

sessa putkassa kuutisen tuntia, min-

Suomalaisryhmästä kaikki päätyivät

vistit, jotka hyväksyivät viranomaisten

oman tiensä jopa 14 tunniksi.

pidätetyksi ryhmän tarkkailijaa eli le-

gal observatoria lukuunottamatta. Poliisi oli mielenosoitttajia kohtaan melko ys-

tävällinen, lukuun ottamatta heti tien

kä jälkeen poliisi vapautti kaikki akti-

antaman varoituksen. Tästä ei seuraa muuta kuin merkintä poliisin rekisteriin.

Putkasta saimme kyydin brittiläi-

tukkimisen jälkeen seurannutta pai-

siltä tovereilta takaisin Rauhanleiriin

Yhdelle lukkiutuneista aiheutui suurta

erittäin onnistunut päivä se, kun blo-

nostusta irrottautua peukalolukoista. kipua poliisin koittaessa tiirikoida lukkoa auki. Itse toimin ryhmämme kahliutujien tukihenkilönä koittaen tehdä

heidän olonsa mahdollisimman mukavaksi tien tukkimisen aikana. Kun poliisi alkoi lopulta saada peukalolukkoja

auki ja muutama tientukkija oli saatet-

puimaan aktiota. »Mun mielestä oli

kattiin», kommentoi tapahtumia ku-

vaajamme Jasper. Vaikka näimme jo seuraavana aamuna, kuinka laitoksen

lisärakennusten pystyttäminen jatkui

turva-aidan takana, koin, että tämä taistelu ydinaseita vastaan on edelleen voitettavissa.

27 LIBERO


KRITIIKKI

nostalginen oulu PETER VON BAGH PALAA LAPSUUTENSA KAUPUNKIIN VIIMEISTELEMÄTTÖMÄN TUNTUISESSA DOKUMENTISSA. PETER VON BAGH on toiminut eloku-

taidemuotona. Elokuva koostuu lähes

lisella osa-alueella. Parhaiten hänet

tävimmät otokset ovat kotimaisen elo-

van parissa lähes jokaisella mahdoltunnetaan

elokuvahistorioitsijana,

mutta viime vuosina tuotteliaan elämän varjopuolelta on noussut valokeilaan miehen elokuvatuotanto. Rotterdamin elokuvajuhlien järjestämää

retrospektiiviä seurasi San Franciscon elokuvajuhlien luovuttama Mel Novi-

muutkin Suomessa korkeaan asemaan päässeet Martti Ahtisaaresta lähtien.

Esseemäisen elokuvan filmimateri-

kuvatuotannon suurimmilta ohjaaja-

aali koostuu sekä ammattilaisten että

kaasti sieltä täältä repäisten, mutta

kaitafilmeistä. Näiden ohella kaupun-

nimiltä. Otokset on poimittu lennok-

niiden synteesi toimii. Lista käytetyis-

tä elokuvista sopisi melkein kelle tahansa johdannoksi kotimaiseen elo-

amatöörien kuvaamista valokuvista ja ki näyttäytyy maalauksissa ja videolle kuvatuissa nykykuvissa.

Elokuvamuistelon on vaikea välttää

kuvaan.

menneen ajan kultaamista, mutta ke-

Ei ole liioiteltua väittää, että kan-

kaa kaupunkidokumenttien sarjaa.

mista pateettiseksi. Kaupunkiin koh-

von Baghin vuonna 2008 ohjaama hie-

tunut elokuva on henkilökohtaisem-

koff -palkinto.

sainvälisen huomion pääsyyllinen on

no dokumenttielokuva Helsinki, ikuisesti. Ainutlaatuisen romanttinen rakkaudenosoitus Helsingille kristallisoi von

Baghin ajatukset elokuvasta kollaasin

28 LIBERO

pelkästään arkistokuvasta, josta näyt-

teksti mikko pihkoluoma

Ouluun sijoittuva Muisteja (2013) jat-

Ohjaajan 70-vuotispäiväksi valmispi keskittyen von Baghin lapsuusvuo-

siin kaupungissa. Keskeisin tapahtu-

mapaikka on Oulun lyseo, jossa von Baghin ohella ovat opiskelleet monet

peä huumori hillitsee elokuvan vajoadistuvan kritiikin pehmeämpi moniäänisyys muodostuu lainaamalla muita. Elokuvassa kuullaan mietteitä

Oulun jättäneiltä ajattelijoilta, joiden

synkät sanat sisältävät myös aimo annoksen huumoria.


KRITIIKKI

me räjäytetään teksti feniks willamo Filmihullun pääkirjoituksissaan von

ÄÄRIENERGISENÄ live-bändinä tun-

ri räimii menemään. Toisena kuulta-

kin ensimmäisen täyspitkän albu-

Laulu kusipäisille pokeille ja muille saatanan

Bagh on veisannut samaa virttä vä-

nettu Räjäyttäjät julkaisee vihdoin-

keen ja sitä kautta elokuvasivistyksen

minsa. Punkkiasenteella operoivalle

hintään 20 vuotta elokuvakerholiikkuolemasta, johon syypäinä ovat vuo-

rollaan olleet lähes kaikki elokuvaan liittyvät instituutit Sodankylän eloku-

vajuhlat pois lukien. Elokuvissaan hän

onnistuu jättämään henkilökohtaiset ilkeämielisyydet sivuun. Eikä elokuva-

kulttuurin kutistumista pienemmissä kaupungeissa tarvitse erikseen painottaa. Faktat puhuvat dokumentissa puo-

yhtyeelle täydelliseksi hiotut soundit

eivät ole pääasia – tai edes tavoite – sen verran räkäistomasti

nimet-

ty Awopbopaloopop Alopbam RÄJÄ! –albumi sisältää.

Biisilistankaan

suhteen Räjäyttä-

taviivoihin kurottava Muisteja ei nouse

pia syvällisyyksiä

aiemman dokumentin Helsinki, ikuisesti tasolle. Osin se tuntuu viimeistelyä

vaille jääneeltä. Erityisen ongelmallis-

ta on, että moni von Baghin mainitsema Oulussa nähty elokuva on ulkomainen, minkä kuvituksena on karkea

kuvakaappaus elokuvasta. Esimerkik-

vastaan tulleille mulkuille sekä Kaljaa ko-

neeseen. Levyn takakantta koristavat myös sellaiset helmet kuten Me räjäytetään, Löysää paskaa

tä räminää aivot-

lestaan.

Henkilökohtaisesta suurempiin vir-

va Ei hauskaa potkii lujaa, kuten myös

jät eivät suurem-

sekä Fuck On.

»biisilistankaan suhteen räjäyttäjät eivät suurempia syvällisyyksiä hae.»

hae. Levyn avaa

Räjäyttäjien bii-

sien tiivistäminen äänilevyn

muo-

toon on mahtavaa,

mutta toki fakta on se, että tämä yhtye on todistettavana elävänä. Varsinkin

keulahahmo Rapa,

vauhdikkaasti Räjä’n’roll All Night Long,

joka yleensä riisuu vaatteensa jo en-

on homman nimi. Hikistä, vanhan

teineen erittäin virkistävä tuulah-

joka tekee heti alkuun selväksi, mikä

koulukunnan rokkijytää, sitä tämä

Jyväskylästä lähtöisin oleva orkeste-

Räjäyttäjät Awopbopaloopop Alopbam RÄJÄ! Ektro Recods / Räjä Records 2013

sitahtien aikana, on hällävaliä-asen-

dus Suomen muuten melko kaavoihin kangistuneessa rock-skenessä.

si Rio Bravon hienous ei oikein pääse oi-

keuksiinsa, joskin on ymmärrettävää, ettei suomalaisella dokumentilla ole

mahdollisuuksia ostaa lupia amerikkalaisiin klassikoihin. Valitettavasti tek-

nisesti toivomisen varaa jättävät myös kotimaisten valokuvien käyttö ja tämän päivän Oulua kuvaavat videopät-

kät, joiden staattisuus ei tunnu luontevalta. Vaikuttaa, ettei von Bagh seuraa täysin nykyaikaa.

Monet dokumentin keskeisimmis-

dystopia taivaalla teksti juuso aromaa MAALISKUUSSA ilmestynyt Bioshock

ta: Columbine on rasistinen, ääri-

ensimmäinen, joka ei sijoitu Raptu-

juhlii ja työläiset taistelevat alipalka-

tä väitteistä ovat silti suhteellisen kiis-

Infinite on kolmas Bioshock ja sarjan

sevat kaupungissa kuin kaupungissa

ren vedenalaiseen dystopiaan. Tari-

tattomia. Nykyään julkista tilaa hallitkauppakeskukset ja matkalla on on-

nistuttu tuhoamaan arkkitehtonisesti arvokkaita alueita. Kritiikkiin lyhytnä-

köisen rahan vallasta on helppo yhtyä. Muisteja on persoonallinen ja pienimuotoinen dokumentti, joka käsittelee

kiinnostavasti kaupunkikuvan muutoksia ja muistijälkien tärkeyttä. Se-

nassa alkoholisoitunut yksityisetsivä

ja entinen Pinkerton -agentti Booker DeWitt saa komennuksen taivaalla leijuvaan Columbinen kaupunkiin.

tuu vuoteen 1912, mutta innoitus on

selvästi haettu oman aikamme tilanteesta ja kamppailuista.

Puolivälin jälkeen juoni kuitenkin

taantuu melko tavanomaiseksi scifi-

nainen.

lopulta kantaa ei oteta suuntaan tai

akkaalle Elizabeth-niminen nuori

Asetelma on mielenkiintoinen ja

miljöö visuaalisesti häikäisevä. Syn-

se olisi kaivannut korkealentoisten aja-

Columbinen ero ei voisi olla suurem-

tusten tueksi.

tuista tehdasduuneista. Peli sijoit-

Tehtävänä on etsiä ja toimittaa asi-

kalaisen aineiston osittainen epäelokuvamaisuus vie elokuvalta tehoja, joita

kapitalistinen teokratia, jossa eliitti

kän Rapturen ja yläpilvessä leijuvan pi. Dystopiasta ei kuitenkaan luovu-

junttaukseksi. Tämä on sääli, sillä

toiseen. Infinite kuitenkin todistaa,

Bioschock Infinite 2K Games 2013

että videopeliformaatissa voi käsitel-

lä laajempiakin aiheita machofanta-

sian lisäksi. Rohkeutta pelistudioilta kuitenkin vielä kaivataan.

29 LIBERO


KÄSITTEITÄ & KAMPPAILUJA

Kasinotalouden kritiikkiä suurella budjetilla teksti sanna uuttu kuva thomas aurin

masennus: käsite i MIELENHÄIRIÖ VOI TOIMIA LAKKONA TIETOTALOUDEN NORMEJA VASTAAN. teksti pontus purokuru kuvitus pirjo hakonen

FRANK CASTORF ON 62-vuotias ohjaa-

ja, joka tekee isosti suurten näyttämöiden teatteria. Helsingin Juhlaviikkojen Der Spieler on liki viisituntinen ryn-

kytys, spektaakkeli, jossa näyttämön iso pyörö kääntää katsojalle yhä uudel-

leen valtavaa lavastetta ja sen kolmea tai neljää tahkoa.

Castorfin suhde lähdemateriaalei-

hin on buliminen. Der Spieleristä jää vai-

kutelma kuin se olisi ahminut erottelematta keskusteluja, aloitelmia

poliittisiksi julistuksiksi, raamatun-

katkelmia. Teos on niellyt yhtälailla Fjodor Dostojevskin romaanin Pelurit kuin Krototiili-novellinkin sekä mittavasti itsetietoisia teatterikonventioita, kuvaustekniikkaa ja jankutusta,

200 VIIME VUODEN aikana länsimaiden elin-

sentunut ihminen asettuu yhteiskunnallisia

puhetta.

vähemmän selvää, miten psyykkiselle hyvin-

la oma projekti, kova motivaatio ja kyky jat-

änkytykseksi ja huudoksi purkautuvaa Volksbühnen näyttelijöiden ilmai-

sun amfetamiininen syke piti teoksen intensiteettiä yllä. Omalla kohdal-

lani näytelmän lunastus tuli sen jäl-

taso on vähintään kymmenkertaistunut. On

voinnille on käynyt. Masennuksesta tuli vau-

raiden maiden kansantauti juuri talouskasvun ja kehitysoptimismin kulta-aikana.

Suomessa masennus on yleisin työkyvyt-

kimmäisellä puoliajalla, jolloin uhoa

tömyyseläkkeen myöntämisperuste. Suo-

neljä tuntia. Silloin muutaman vartin

keiden kulutus on kymmenkertaistunut kah-

ja tuhlausta oli jatkunut jo kolme tai ajan tuntui siltä, kuin teos olisi kritiik-

kinsä ja teemansa ytimessä. Näyttämöllä oli vain dokumentaarista video-

kuvaa, näyttelijät Alexander Scheer ja

442 000 suomalaista.

Masennuksesta puhutaan kansantaloudel-

jöiden heltiämättömälle karismalle. 30 LIBERO

korostaa kumouksellisuutta, innovaatioita, esiintymistä ja luovuutta.

»Vanhat» mielenhäiriöt, kuten pakkomiel-

sen aloittamisen puutteena.

masennus on hiljaista ja hienovaraista.

toimintana. Masennus ilmenee toiminnan ja

Masennus tunnettiin tietenkin ennen

Eikä masentuneilla ole omaa poliittista lii-

1970-lukua, mutta tuolloin siitä tuli yleisin

torilla tai organisoidu eturyhmäksi. Miksipä

min surullisuuteen ja alakuloon, 70-luvulla

masentunut haluaisi leimaantua entisestään?

jan mielijohteille, haluille ja näytteli-

mittaminen ovat paheita ympäristössä, joka

sitä pitäisi käsitellä. Hulluuteen verrattuna

kupuoliasetelmiin jäänyttä roisketta? vuosassa ja teos on vain areena ohjaa-

kyvyttömyytenä ja tyhjyyden kokemuksena.

teet, fobiat ja impulsiivinen käytös ilmenivät

kettä. Lamaantuneet ihmiset eivät telttaile

Der Spielerissä kritiikki tuntuu olevan si-

Masennus ilmenee esimerkiksi väsyneisyy-

johtavana sairautena ja haitallisimpana kan-

tä kritiikkiä, vai 90-luvun ajatuskeloihin ja stereotyyppisiin kansallis- ja su-

laan.

Päättämättömyys, epäröinti, välttely ja ju-

2011 Kela-korvausta masennuslääkkeistä sai

santerveysongelmana. Ei silti tiedetä, miten

sen ihmiskohtaloiden heltiämätön-

ja aloitteellisuutta vastaan pelkällä olemisel-

den viime vuosikymmenen aikana. Vuonna

maista selittelevää puhetta.

maisu ajantasaista kapitalismin ja

minen kapinoi suorittamista, vastuullisuutta

tenä, surullisuutena, estyneisyytenä, aloite-

lisena uhkana, pahimmillaan itsemurhaan

Onko Castorfin näyttämöteos ja il-

kuvaan kommunikaatioon. Masentunut ih-

men lääketilaston mukaan masennuslääk-

Kathrin Angerer, venäläistä perunasa-

laattia ja loputtomasti etenevää matto-

normeja vastaan. Nykyään jokaisella pitää ol-

LAMAANTUMINEN ON PROTESTI Masennuksen historiasta kirjoittanut sosiologi Alain Ehrenberg huomauttaa, että ma-

mielenhäiriö. Kun se yhdistettiin aikaisemsiitä tuli sairaus, joka alettiin liittää toimin-

takyvyn puuttumiseen ja aloitekyvyn laskemiseen.

Ehrenbergin mukaan masennus kokoaa yh-

teen modernin yksilön kaikki jännitteet. Sii-


ilman kamppailua?

ajatuksia herättävää komiikkaa teksti joonas korhonen

lukemista: Alain Ehrenberg: La Fatigue d’être soi. Odile Jacob 1998. (Englanniksi The Weariness of the Self, 2009.) Petteri Pietikäinen: Hulluuden historia. Gaudeamus 2013.

VIITISENTOISTA VUOTTA SITTEN Hä-

meenlinnan kaupunginteatterin silloi-

nen johtaja Riku Suokas perusti kaupunkiin Suomen ensimmäisen stand

up -klubin. Tuosta hetkestä on kuljettu pitkä matka siihen, että nykyään stand

up -komiikka on yksi suosituimmista viihdemuodoista ja koomikot täyttävät suuria saleja, parhaana esimerkkinä marraskuussa Hartwall Areenalla esiintyvä Sami Hedberg.

Tunnettujen tähtien takana elää mo-

niulotteinen taiteenmuoto. Jos ei ole

kiinnostunut kuulemaan vitsejä junien myöhästymisestä tai sukupuolten

välisistä eroista, on suomalaisen komiikan ystävän valinta Paukutusjengi.

Paukutusjengi on neljän suoma-

laisen koomikon perustama ryhmä,

jonka tarkoituksena on toki naurat-

taa yleisöä, mutta pyrkiä herättämään myös ajatuksia yleisön mielissä.

Illan aikana yleisö kuulee Anders

Heleniuksen kyynisiä tarinoita: kaik-

ki suomenruotsalaiset eivät olekaan vanä autonomiaan liittyvät arvot, kuten henki-

SAIRAUS VAI OIRE?

lökohtainen valitseminen, itsensä omistami-

Ainoa tapa päästä hoitoon on saada diagnoosi

kaikkialle yhteiskuntaan aina urheilusta

män» välillä nähdään jyrkkänä, ja psykiatria

nen ja yksilöllinen aloitteellisuus yleistetään uraan ja sosiaaliturvaan.

LÄÄKITYS YLLÄPITÄÄ TOIMINTAA

käsittelee helposti yksilöä masentuneena olo-

mitään aikaan. Alkuhämmennykses-

suhteista riippumatta.

Jos esimerkiksi läheinen on kuollut, ihmi-

rataan insuliinilääkitykseen. Näin on hyväk-

ellei kikkaile niin, että suru diagnosoidaan

tamisen ideasta.

Vantaalainen Joni Koivuniemi ker-

too yleisölle, kuinka hän on kyllästy-

nen suree pitkäaikaisen suhteen loppumista

sytty sairauden kroonisuus ja luovuttu paran-

aiheutti perheenlisäystä.

sairaudesta. Raja sairauden ja »normaalin elä-

Psykiatria on valinnut masennuksen vertaus-

kuvaksi diabeteksen. Masennuslääkitystä ver-

rakkaita ja iPhone5-puhelimen kalleus

tai uupuu huonoissa työoloissa, apua ei saa, vaikkapa »keskivaikeaksi masennukseksi».

Masennus diagnosoidaan pääasiassa BDI-

nyt homoihin, koska nämä eivät saa

tä selvittyään yleisö ei pysty vastusta-

maan Jonin aseistariisuvaa tyyliä. Ja

eihän siitä mihinkään pääse, että jos vuonna 2013 joltain ryhmältä puuttuu osa ihmisoikeuksista, niin heitto on osunut osittain myös maaliinsa.

Jukka Lindströmin tarinoissa käy-

Mielenhäiriöt on biologisoitu uudelleen.

lomakkeella. Siinä kysytään mielialan ja pes-

dään läpi informaatioyhteiskunnan

kästään aivoja tarkkailemalla ei selviä, onko

muutoksista, päätöksentekokyvystä ja sosiaa-

nen, eivätkä miehen käsittelyltä pe-

Neurotieteen edistymisestä huolimatta pelyksilö masentunut. Mikään biologinen poikkeustila ei itsessään merkitse masennusta.

»Kaikesta tulee masennusta, koska masen-

simismin asteen lisäksi muun muassa painon

lisesta vetäytymisestä. Lomake on normatiivinen, ja siihen vastatessa on helppo ottaa ma-

aiheuttama ihmisten tyhmentymilastu edes sotaveteraanit.

Äärioikeistolaisten patrioottien teke-

sentuneen rooli.

mä hyökkäys Jyväskylän kirjastoon ai-

voidaan hoitaa, mutta enää ei tiedetä, mikä

Ehkä se on terve reaktio mahdottomaan yh-

Vesterinen kertoo paikalla olleen sil-

Masennuslääkkeisiin liitetyt avainsanat,

Sairauksia voi ajatella itsessään oireina.

nuslääkkeet vaikuttavat kaikkeen. Kaikkea voidaan parantaa», Ehrenberg kirjoittaa.

Ehkä masennus itsessään ei ole ongelma.

teiskuntaan.

kuten enhancement ja empowerment ovat myös

Millaisesta ympäristöstä stressin ja tarkkaa-

avainsanoja. Lääkkeet vaimentavat psyykki-

masennusdiagnoosit yleistyvät, eikö se ole

amerikkalaisen yhteiskunnan ja bisneksen set konfliktit ja alleviivaavat yksilön merkitystä mielenhäiriöissä.

vaisuushäiriöiden lisääntyminen kertoo? Jos talouskasvua tärkeämpi hyvinvoinnin mittari?

heuttaa hillitöntä naurua, kun Teemu min tuon tapahtuman kulun. Ja seikkaileehan Teemun tarinoissa myös Vasemmistonuorten puheenjohtaja Li

Andersson, joka on Teemun mukaan kuulemma Kuuma Pakkaus.

www.paukutusjengi.com 31 LIBERO


räppiä ilman etuliitteitä teksti niia virtanen kuva timothy saccenti

MYKKI BLANCO HAASTAA RÄPIN, SUKUPUOLEN JA KEIKKATILANTEEN NORMIT. PERINTEISESTI HOMOFOBISEN ja mas-

tuihin, joissa käsitellään musiikin si-

telmiä sekoittamalla feminiinisen ja

virtaräpin kentälle on viime vuosina

aalista suuntautumista tai sukupuoli-

kuin tyylin tasolla.

kuliinisuutta normina pitävän valtanoussut useita näitä hiljaisia normeja rikkovia musiikintekijöitä. Lavalla minisortseissa voguaava LE1F, he-

jasta ainoastaan sen tekijöiden seksuidentiteettiä.

KEIKKANORMIT NURIN

teronormille vaihtoehtoista represen-

Joillekin räppärin vallitsevien repre-

sekä sukupuolen performatiivisuudella

laajentaminen on kuitenkin tietoinen

taatiota tietoisesti tarjoava Zebra Katz leikittelevä Mykki Blanco ovat kenties

tämän aallon tunnetuimpia nimiä. Vaikka sukupuolta ja seksuaalisuutta koskevia normeja on varmasti rikottu

aiemminkin rap-musiikissa, ovat nämä teot pitkälti jääneet suuren yleisön tietämättömiin.

Musiikkimedia on niputtanut nämä

tekijät termin »queer rap» alle. Quee-

rilla tarkoitetaan muun muassa suku-

puoleen ja seksuaalisuuteen liittyvien

sentaatioiden kyseenalaistaminen ja

projekti. Flow Festivaleilla esiintyneen Mykki Blanco -hahmon taustalla toimiva Michael Quattlebaum hyö-

dyntää esiintymisissään laaja-alaista musiikki- ja performanssitaustaansa.

Sekä riot grrrlista että akateemisesta queer-tutkimuksesta inspiroitunut

Quattlebaum tuo monella tasolla ilmi normien keinotekoisuuden ja näin ollen muokattavuuden.

Mykki Blancon keikka Flow Festi-

maskuliinisen niin ruumiin, elekielen

Esiintymisessä tehtiin näkyväksi

myös keikkatilanteen normeja. Flow’n kaltaisilla, suurehkoilla ulkoilmafestareilla esiintyjät erotetaan yleisöstä la-

varakenteilla ja turvahenkilöillä. Keikan loppupuolella Mykki Blanco rikkoi tämänkin vastakkainasettelun ei

ainoastaan astumalla yleisön joukkoon, vaan aloittamalla räppikeikal-

le epätyypillisesti mosh pitin ja tämän jälkeen, omien sanojensa mukaises-

ti, muutamalla keikkapaikan klubiksi tanssimalla yleisönsä kanssa. Quattlebaum on myös tässä mielessä ilahduttava esiintyjä. Perinteisen räppärirepresentaation, etäisen ja coolin sijasta

Mykki Blanco ottaa vilpittömästi yh-

kategorioiden ja määritelmien kyseen-

valeilla oli sosiaalipsykologisesta nä-

tetyt räppärit ovat itse kritisoineet sen

pa voimauttava. Vaikka tunnistaisim-

maa vain väliaikaisena reaktiona rap-

elämme kuitenkin niiden kyllästämäs-

kemasi kaltaiset lehtikirjoitukset toi-

alaistamista ja rikkomista. Termiin liikäyttöä. Useat ovat sitä mieltä, että

heidän tekemänsä musiikin määritte-

leminen muuksi kuin yksinkertaisesti

rapiksi on turhaa ja toimii jopa heidän tarkoituksiensa vastaisesti. Räppärit

vaikuttavat – syystä – kyllästyneiltä jut-

32 LIBERO

kökulmasta mielenkiintoinen ja jomekin sortavia rakenteita ja normeja, sä yhteiskunnassa, joka jättää jälkensä

jokaiseen meistä. Mykki Blanco rikkoi surutta sukupuoleen ja seksuaalisuuteen liitettyjä keinotekoisia yhdis-

teyttä yleisöön.

Mykki Blanco pitää »queer rap» -lei-

musiikin uudistumiseen. Jatkossa luvottavasti vähenevät. Räpin rajoittavat normit ovat katoamassa, eikä pian ole

enää mitään, mistä poikkeaminen olisi kirjoittamisen arvoinen asia.


PROTESTILAULAJA PMMP

kymmenen vuotta eikä suotta PMMP LOPETTAA HUIPULTA, VAIKKA LAULAA IHAN ASIASTA. panjaa, jota yhtye on ollut vahvasti tukemassa. Joku raja käsittelee parisuhde-

väkivaltaa suoraa ja kiertelemättä, ja kappaleeseen tehty musiikkivideo palkittiin hopeisella Muuvi–palkinnolla.

Singlen myyntituotot yhtye lahjoitti kampanjan hyväksi.

Vesala ja tuottaja Sjöroos ovat ol-

leet mukana myös Ihmiskauppa ei ole sa-

tua -kampanjassa, jonka yhteydessä he julkaisivat uuden, sangen erilai-

sen version Satumaa-tangoikivihreästä. Hienoa, ja tänä päivänä sangen harvi-

naista on, että Paula ja Mira ovat onnistuneet nousemaan kansansuosi-

keiksi kappaleilla, joissa on oikeaa sisältöä eikä vain löpinää.

Tänä vuonna telakalle jäävä PMMP

on ehtinyt uransa aikana julkaista vii-

si täysipitkää studioalbumia sekä yhden lastenlevyn. Parrasvaloihin yhtye

nousi räävittömän tyttöduon esittelevällä Rusketusraidat-singlellä, joka nousi

kesän 2003 suurimmaksi hitiksi. Seksuaalista vihjailua ei kappaleessa lii-

emmin peitelty ja kävi selväksi, että PMMP on jotakin uutta Suomen musiikkikentällä.

Harva silti tässä vaiheessa vielä us-

koi, että heistä kasvaa vielä 2000-luvun yksi tärkeimmistä suomenkielisistä poprock-yhtyeistä. Yli 370 000 levyä myynyt yhtye on ollut jo vuosien joonas puuppo

ajan kesäfestivaalien ykkösnimi, joka on pomputtanut päälavojen yleisömerta hittikavalkadillaan. PMMP ei

ole myöskään jäänyt vain yhden su-

kupolven suosikkiyhtyeeksi, vaan siiPMMP ON KYMMENEN VUOTTA kes-

naispoptähtiä. He eivät keikistele pik-

tatta Suomen suurimpien yhtyeiden

tamia tyhjänpäiväisiä täsmähittejä.

täneen uransa aikana noussut kiisjoukkoon. Keulakuvat Paula Vesala

ja Mira Luoti tapasivat toisensa Pops-

tars-formaattikilpailussa, joka tuotti poptaivaallemme muutaman kertakäyttöisyyden unholaan vaipuneen

tähdenlennon. Toisin kävi näille kah-

delle neidolle, jotka lyöttäytyivät yh-

teen biisintekijä Jori Sjöroosin kanssa.

kuhepenissä laulaen muiden sanoit-

naissanoittajia, joka on oman yhtyeensä lisäksi tehtaillut lyriikoita myös

muille artisteille, muun muassa Jenni Vartiaiselle, Vesa-Matti Loirille ja Stigille. Monipuolisesta sanoittajasta on siis kyse.

Naisten aseman puolustaminen on

ollut yhtyeelle tärkeää. Kappaleet ku-

en ja pitkälti myös soittaen musiikin

kiinnittäneet huomiota asiaan; ensik-

levyille.

Paula ja Mira eivät ole tavanomaisia

ten Joku raja sekä Tytöt ovat sanomallaan

si mainittu osana Amnestyn naisiin

kohdistuvan väkivallan vastaista kam-

tä on tullut monia eri ikäluokkia ja ihmisryhmiä yhdistävä ilmiö. Keikoilla

mukana laulavat niin nuoret, vanhat kuin lapsetkin.

Paula Vesala on Suomen taitavimpia

Tämä onkin pysynyt yhtyeen taustalla

koko sen uran ajan säveltäen, sovitta-

teksti feniks willamo

Vuonna 2011 Naisasialiitto myön-

»jos lyöt vielä kerran niin minä tapan sut, ja isken jollain millä sinäkin oot mua hakannut.» pmmp – joku raja

si Paula Vesalalle Vuoden Lyyti -palkinnon ansiokkaasta tasa-arvotyöstä.

Tunnustusta tuli myös vuonna 2009 Te-

osto-palkinnon muodossa kun Vesala, Luoti ja Sjöroos palkittiin Veden varaan

-levystä. Levy levyltä kypsynyt yhtye on tullut toistaiseksi tiensä päähän,

mutta jää varmasti historian kirjoihin massoja koskettaneena bändinä, joka

viimeistään on todistanut, että naiset

pystyvät rokkaamaan siinä, missä miehetkin.

LIBERO

33


PÅ SVENSKA

varmare väder utlovas JAG ÄGER INGEN BIL, jag är i stort sett vegetarian, jag köper nästan allt begagnat och jag

sorterar mitt bioavfall. Jag tycker själv att jag gjort nästan allt jag kan för att stoppa klimat-

förändringen. Då jag ber Lauri Lahikainen, som forskar i klimatförändringen som ett filosofiskt problem, ge mig absolution för mina synder, höjer han fundersamt sina ögonbryn, pausar en stund och ser inte helt överty-

gad ut. Lahikainen konstaterar lugnt att »det

finns två sidor av saken» och besvarar nästan alla mina frågor på samma sätt – fast ibland

finns det tre eller fyra sidor. Klimatförändringen är ett filosofiskt problem.

Lahikainen kallar det en process av medve-

tandegörande. »När du blir intresserad av mil-

jöfrågor börjar du fästa uppmärksamhet vid till exempel just konsumtionsvanor. Den globala uppvärmningen är ändå inte ett problem som går att lösa på individnivå, utan kräver

att man påverkar strukturerna för den globa-

la ekonomin. Och det i sin tur skulle kräva att individer hittar sätt att påverka tillsammans med andra människor.»

Lahikainen skriver för närvarande sin av-

rutten bärindustri JAG SKRIVER den här kolumnen sittandes

ett rekordstort antal, och mängden har ökat

och användning av begagnade bilar dras det

Runt omkring mig rör sig ett sextiotal perso-

lockarna kom till Finland, var de 92 stycken.

jänar, för mat och bensin betalar de likaså själ-

på golvet i ett trähus i huvudstadsregionen. ner som städar, lagar mat, talar, sjunger eller vilar. En del av de som är här har kommit

för att hjälpa, men den största delen är här

eftersom de inte har något annat val. Den kamp för sina rättigheter och för sina pengar

som de 50 thailändska bärplockarna har fört har varit en av de mest berörande politiska

erfarenheter jag haft. Den styrka och kampvilja som dessa 50 personer uppvisar inspirerar, men samtidigt är deras situation myck-

snabbt. År 2005, då de första thailändska bärp-

Bärplockarna tvingas skuldsätta sig redan in-

nan de kommer till Finland. De betalar själva för sina flygbiljetter, visum och försäkringar, dessutom tillkommer utgifter för diver-

se kontroller och förmedlingstjänster. I denna grupp på 50 personer har varje bärplockare skuldsatt sig för 2 500 euro redan innan de an-

länt till Finland. En sådan skuldbörda motiverar minst sagt att arbeta hårt.

Bärplockarna arbetar 12–15 timmar om da-

et sorglig.

gen, varje dag i veckan. Dessutom tvingas de

re rört sig i de finländska skogarna. Det är

band med deras arbete i Finland. För husrum

I år har 3 200 thailändska bärplocka-

34 LIBERO

betala för alla de utgifter som uppstår i sam-

direkt av en daglig avgift av de pengar de förtva. Om man inte lyckas plocka tillräckligt med bär finns det ingen som täcker ens förluster.

Det mest otroliga är ändå att dessa thailändska bärplockare enligt nuvarande praxis anses vara i Finland som »företagare». Det arbete som dessa bärplockare utför är enligt myndigheterna inte »arbete». Plockarna är därför

inte i ett arbetsförhållande, fastän de förbinder sig att sälja sina bär endast till det företag

som bjudit in dem, fastän det hänvisas till fö-

retaget som arbetsgivare i deras thailändska dokument och fastän samma företag ansva-

rar för alla praktiska arrangemang i samband


PÅ SVENSKA

text och bild laura happo översättning petra nysten/qrisp

LAURI LAHIKAINEN FORSKAR I KLIMATFÖRÄNDRING SOM ETT FILOSOFISKT PROBLEM. KAN TANKAR HINDRA DEN GLOBALA UPPVÄRMNINGEN?

handling för Tammerfors universitet under

borde samhället organiseras? Egentligen bor-

fungera. Som det är nu kan det vara viktiga-

fiska människouppfattningar. Men vad bety-

värderas med tanke på klimatförändringen.»

politiska eliten. Att påverka dem som just nu

arbetsnamnet Klimatförändringen och filosoder det i praktiken?

»Det finns många till sin natur etiska och

filosofiska problem kopplade till klimatförändringen. De som sannolikt kommer att lida allra mest av följderna av

klimatförändring-

en är de som har minst

ansvar för att den sker. Fattiga människor. Utvecklade länder i väst är de som drar mest nytta

av att producera fotavtryck i kol. Vad är rättvist och vem betalar?»

»Å andra sidan är kli-

matförändringen

ett

de alla teorier som svarar på de frågorna om-

KAPITALISTEN FÖRÄNDRADE KLIMATET Klimatet förändras. Det är en sak som Lahikainen ser endast en sida av. Hur katastro-

»om vårt samhälle inte skulle vara så beroende av ekonomisk tillväxt så skulle vi kanske inte tala om det här problemet.»

problem för hela det filosofiska

tänkandet,

»Vi människor har bli-

te tala om det här problemet. Det skulle inte

ka. Vad människor kan uppnå

genom

kollek-

är svaret alltid ekonomisk tillväxt. Andra frå-

da saker. Mellan de här

»Vi borde försöka hitta mer effektiva möj-

av vanliga människor måste vara global för att

minska koldioxidutsläppen skulle exempelvis vara skadligt för den ekonomiska tillväxten.

Det här är argument vi känner igen från konferenser om klimatförändringen.»

även påmint om hur det viktigaste politiska

arbetet är att kämpa för människors rättigheter och ekonomiska villkor.

Det måste vi fortsätta koncentrera oss på,

Utredningen av den anklagan om människo-

na pengar.

te en enda bärplockare, trots att det gällde ett

gor förpassas till bakgrunden. Att radikalt

bete fungerar. Å andra sidan har dessa veckor

även för denna grupp människors skull.

lutades innan den påbörjats. Polisen hörde in-

expert om vad som möjliggör välfärdsstaten,

land, strukturell rasism, medians sorgliga lä-

tack vare den hjälp som frivilliga ordnat. In-

handel som bärplockarna gett till polisen avs-

»Det viktigaste för kapitalismen är ekono-

ter att påverka är två skil-

upplever sina möjlighe-

ge och om hur denna form av lagligt slavar-

gen myndighet har varit intresserad av dem.

ha uppstått.»

misk tillväxt. Om du frågar någon ekonomisk

företagare gör dem helt skyddslösa i en kon-

retag som bjudit in dem, har levt en månad

len och billig energi, så skulle vi kanske in-

tiv handling och hur de

Dessa veckor har avslöjat så mycket om Fin-

en konflikt uppstått mellan dem och det fö-

»Om vårt samhälle inte skulle vara så be-

ra möjligheter att påver-

men ändå ser vi inte vå-

företagare, brast de ut i skratt.

land och kämpa för sina rättigheter efter att

ringen.»

roende av ekonomisk tillväxt, fossila bräns-

så allvarligt brott. Alltså: inte en enda.

kor, som bestämde sig för att stanna i Fin-

konsumtion. Lahikainen anser att det är ka-

vit en geologisk kraft,

med plockandet i Finland. När dessa 50 bär-

fliktsituation. Denna modiga grupp männis-

För närvarande grundar sig vårt samhäl-

pitalismen som gett upphov till klimatföränd-

vi?

ligheter att påverka samhället. Folkrörelsen

Och visst är det ofattbart. Deras status som

Krisen är trots allt akut.»

upp till oss. Men vem är

snabbt det sker är endast

förändringen på ett adekvat sätt. Vad innebär

plockare hörde att de enligt finländsk lag är

ta långsiktiga planer och snabba handlingar.

le på en tanke om kontinuerligt tilltagande

två finns det någon sorts konflikt eller klyfta.

det att vara människa? Vad är rättvisa? Hur

fattar beslut. Politisk påverkan måste omfat-

fal riktningen är och hur

eftersom de filosofiska uppfattningar om

samhället som finns inte kan hantera klimat-

re att försöka påverka företagsvärlden och den

De kan inte återvända hem innan de fått si-

LI ANDERSSON ORDFÖRANDE FÖR VÄNSTERUNGA 35 LIBERO


VASEMMISTONUORET

tasa-arvo vaatii jatkuvaa työtä KIELIVÄTKÖ TYÖRYHMIEN JÄSENTEN JA LIITTOKOKOUKSEN PUHUJIEN SUKUPUOLIJAKAUMA JOTAIN VASEMMISTONUORTEN TASA-ARVOTILANTEESTA? teksti raisa musakka kuvitus niko peltokangas

»TASA-ARVOHEHKUTUS voi olla kaksi-

ran skarppi hallitus, että tasa-arvoju-

kut aktiivit kokevatkin syrjintää omi-

nottu Halos-ilmiö. Eli ajatellaan tasa-

Ahlakorpi.

johdosta, jotka järjestön enemmistös-

teräinen miekka. Voi syntyä niin saarvon jo toteutuneen, kun presidentti,

sa Vasemmistonuorissa kolme vuotta,

tonuorten toukokuisessa liittokoko-

toimintakulttuu-

uksessa tasa-arvovastaavana toiminut Milla Pyykkönen.

»Liittokokouksen puheenvuoroista

kaksi kolmesta oli miesten pitämiä,

jonka aikana hän kokee tasa-arvoisen rin

lisääntyneen

asiaan kiinnitetyn huomion takia.

»Ehkä keskeisin

vaikka kokousedustajista noin puolet

asia, mikä on näh-

könen jatkaa.

on sisäpiirikeskei-

oli naisia. Jostain tämä kertoo», Pyyk-

Hiljattain perustettuihin strategia-

ja poliittisen ohjelman työryhmiin haki ja valittiin selvästi enemmän miehiä kuin naisia. Työryhmät valmiste-

levat järjestön keskeisimmät asiakirjat liittokokouksen hyväksyttäväksi.

Vasemmistonuorissa on herätty on-

gelmaan. Uusi hallitus valitsi edeltä-

jänsä tavoin tasa-arvosuunnitelman

däkseni edennyt,

syydestä siirtyminen kohti kaikki-

olemme monessa suhteessa edistyksellinen järjestö ja minusta

tuntuu,

että edelliset polvet

ovat tehneet pal-

jon arvokasta työtä tasa-arvoasioiden

eteen. Emme silti voida tyytyä sii-

sa järjestön alkoholi- ja huumorikult-

vaan jatkuvasti pitää pyrkiä hoitamaan

vaikuttaneet muutokset muun muastuureissa.»

NORMEJA KUMOTTUJEN TILALLE

teiskuntanormien »uudelleennormit-

taan paremmin kuin jossain muualla, ne parhaalla mahdollisella tavalla.»

Myös Pyykkösen mukaan Vasemmis-

tonuoret on ongelmista huolimatta askeleen edellä monia muita järjestöjä.

»Esimerkiksi liittokokouksen pu-

sessä Savolainen näkee kumottujen yh-

heenvuorolistauksessa viisi henkilöä

tumisen» järjestön sisällä.

Mielestäni tämä osoittaa, että Vanussa

»Tämä ilmenee esimerkiksi oletuk-

tehtäväksemme on määritelty tasa-ar-

sina jäsenten uskonnottomuudesta,

töksenteossa. Tosin meillä on sen ver-

ja muista vastaavista normeista. Jot-

vonäkökulman esillä pitäminen pää-

Myös Ahlakorpi peräänkuuluttaa

jatkuvaa työtä tasa-arvon eteen. »Me

hen, että meillä tasa-arvoasiat hoide-

taja Anni Ahlakorpi sekä Visa Savo»Tasa-arvosuunnitelmassa meidän

sä koetaan erilaisiksi.»

en huomiointia. Tähän ovat mielestäni

Haasteeksi järjestön tasa-arvokehityk-

lainen.

en valintojensa tai ominaisuuksiensa

»voi syntyä niin sanottu halos-ilmiö.»

määrittelemät tasa-arvovastaavat. He ovat järjestön toinen varapuheenjoh-

LIBERO

Savolainen taas kertoo toimineen-

tai tässä tapauksessa järjestön puheen-

johtaja, on nainen», sanoo Vasemmis-

36

tut kyllä tulevat huomioiduksi», linjaa

kasvissyönnistä, sivarin käymisestä

ei halunnut määritellä sukupuoltaan. sukupuolivähemmistöt voivat ilmaista

sukupuoltaan, eikä heidän tarvitse lokeroida itseään ahtaisiin normeihin, naisiksi tai miehiksi».


VASEMMISTONUORET

kiitoskirje kaikille suomalaisille ja suomen thaimaalaisille ON OLEMASSA ASIOITA, joita on vaikea

heutamme ylimääräistä huolta mie-

taa lisäpeitteen lempeästi hänen pääl-

on helpompi pukea tunteeni sanoiksi

nen syytään. Hänellä ei ollut mitään

vuorotellen.

ilmaista sanoin tai puhumalla. Minun kirjeessä kuin puhua niistä. Päällimmäisenä mielessäni on tunnekuohu sisälläni, syvä kiitollisuudentunne

suomalaisia ja Suomen thaimaalaisia veljiä ja sisaria kohtaan, jotka ovat pi-

täneet meistä huolta. He ovat antaneet

hen elämään. Eihän tilanne ollut häosuutta asiaan. Tunsin syyllisyyttä sii-

kuin minun oma rakas äitini. Äidit

hän, vaan myös hänen äitinsä ja isän-

heistä huolta lapsuudesta lähtien. Äi-

meidän takiamme. Eikä vain yksin sä, sisarukset ja muut sukulaiset.

Miksi, minkä vuoksi, aina, kun ajat-

telenkin tuota öistä näkyä, kyyneleet

ensimmäisestä päivästä lähtien, jol-

Eräänä päivänä me kaikki menimme

tulevat silmiini ja alan itkeä?

loin tulimme tänne työttömien kes-

jalan maatilalle. Kun saavuimme peril-

malais-thaimaalaisen perheen tiloi-

sen maanviljelijäpariskunnan, sedän

kukseen. Kun muutin asumaan suohin joen rannalle, ilmapiiri siellä oli yhtä lämmin.

Perhe tuli katsomaan minua joka

päivä, satoi tai paistoi. Aamuin illoin.

Vaikka ilma oli kylmä, he tulivat silti.

Yhtäkkiä tajuan, että tätihän on

tä, että hän näki näin paljon vaivaa

meille lämpöä, hyvyyttä, ja tarjonneet meille sydämen ystävyyttä aina siitä

leen. Täti peittelee tällä tavoin jokaisen

le maatilalle, tapasimme hyväsydämija tädin. He antoivat meille paljon kas-

viksia. Sedällä ja tädillä oli myös mehiläistarha. Saimme sedältä ja tädiltä neljä viisi purkkia tuoretta hunajaa

pitävät huolta lapsistaan ja kantavat ti on äiti. Ei ole eroja thaimaalaisen ja suomalaisen äidin välillä. Haluaisin

sanoa tädille: »Äiti, yhäkö sinä valvot? Yhäkö sinä olet hereillä ja huolehdit

lapsistasi? Yhäkö sinä vartioit untam-

me? Menisit jo nukkumaan, äiti. Kii-

tos, että heräsit unestasi ja tulit peit-

telemään minut, koska minun oli niin

kylmä.» Ennen kuin vaivuin uneen, tunsin omien kyynelteni kostuttavan tyynyni. Itkin.

Jos minä kirjoittaisin paperille kai-

mukaamme. Kiitos teille, setä ja täti!

ken sen hyvyyden, jota olemme tääl-

Mieleeni muistuu yksi juttu, joka

paikasta seurakunnan tiloihin. Oli ta-

kä ja loputon tarina. Kymmenen sivua

enemmän. Eräänä yönä heräsin sii-

nut enää päivien lukua, enkä tapahtu-

He välittivät.

sai minut arvostamaan heitä entistä hen, että oviverho liikahti oven edessä. Katsoin ulos, ja näin perheenisän

olevan valveilla. Hän käveli talon ympäri; välillä hän istahti kuistille, ja vartioi talon ympäristöä.

Minä nousin ylös ja katselin häntä

kauan. Olisin halunnut sanoa hänelle kiitokset siitä, että hän vartioi un-

Sitten muutimme perheen majoitus-

pahtunut niin paljon, että en muistaneita asioita. Oli monia asioita, joita

lestä pois. Se huonojen kokemusten

epäitsekäs hyvyys on painunut lähtemättömästi syvälle mieleeni. En koskaan unohda sitä.

On jo myöhäinen yö. Olen väsynyt ja

taasti silmäni ja näen noin 60–70-vuo-

Hän seisoi siellä ulkona kylmässä jo-

ka yö aamunkoittoon asti ja valvoi. Katsoin häntä ja itkin.

Aloin syytellä itseäni siitä, että ai-

Sen hyvyyden tarinan rinnalla ne

miset ovat meille osoittaneet. Ihmisten

tenkin sen hyvyyden, mitä kaikki ih-

le muille meitä auttaneille – vaivoiksi; asia lienee.

tamiseen.

ikävät asiat, jotka koimme menneen

puoliunessa, kun havahdun ja kuulen

olimmeko heille taakaksi, vai miten

paperia ei riittäisi sen tarinan kirjoit-

en edes halua muistaa. Muistan kui-

tamme. Häntä katsellessani ajattelin, mahdoimmeko olla hänelle – ja kaikil-

lä saaneet osaksemme, siitä tulisi pit-

kevyiden askeleiden äänen. Avaan hi-

viiden viikon aikana, unohtuvat mietarina olisi sitävastoin hyvin lyhyt. Se mahtuisi yhdelle riville.

Kiitos kaikille suomalaisille. Suur-

kiitokset teille kaikille. Tällainen yhtenäinen kansakunta tulee elämään ja kukoistamaan ikuisesti.

Lopuksi, osoittaakseni teille syvim-

tiaan naisen, tädin, liikkuvan kevyes-

män kunniotukseni, tervehdin tei-

valvoo unemme rauhaa. Sitten täti tu-

ti pääni syvään kumarrukseen teidän

ti huoneessa. Täti käy jokaisen luona ja lee hiljaa vieressäni nukkuvan miehen

luo. Näen tädin kädessä huopia. Täti kumartuu ystäväni puoleen ja lait-

tä wai-tervehdyksella: painan hitaasedessänne. Tulen muistamaan teitä

rakkaudella ja kaipauksella kuolinpäivääni asti.

PRAISANTI JUM-ANGWA

Kirjeen on kääntänyt Heli Kontio. Lyhentämätön versio on julkaistu osoitteessa 50marjanpoimijaa.blogspot.fi.

LIBERO

37


VASEMMISTONUORET

parasta ovat vasemmistonuoret Pääsihteeri rentoutui Nuorisoliittolaisleirillä kesällä 2012.

KAKSI VIIME VUOTTA VASEMMISTONUORTEN PÄÄSIHTEERINÄ TOIMINUT SANTERI MIKKOLA, 28, JÄTTÄÄ TEHTÄVÄNSÄ POSITIIVISIN MIELIN.

»TUNNELMAT OVAT oikein hyvät, sil-

kittävää asiaa.

siihen, että se jopa heikkenisi. Mieles-

si vuotta oli mukava aika toimia pää-

se, että rahoituksemme pieneni. Toi-

lisesti itsenäisempiä. Jos keskustoi-

Hänellä on vuosien kokemus järjes-

keiston nousu Suomessa, mikä vaikut-

lä järjestö on hyvissä kantimissa, kaksihteerinä», Mikkola toteaa.

töstä, sillä hän liittyi Lapin Vasemmis-

tonuoriin jo vuonna 2003. Ennen pääsihteeriyttään hän opiskeli Lapin yliopistossa Rovaniemellä valtio-oppia.

»Nyt on tarkoitus palata opiskele-

hän kertoo.

Kolmantena merkittävänä tekijänä

Mikkola mainitsee sen, että Vasem-

reillä olisi hyvä olla omaa puskuria», linjaa Mikkola.

Mikkola kuitenkin näkee Vasemmis-

tonuorten tulevaisuuden valoisana.

»Järjestöllä on hyvä meininki, ja esi-

vaniemelle en kuitenkaan palaa, vaan

tuksessa, vaikuttaa siihen, miten Va-

Nuoret ovat tehneet viime vaaleissa

kertoo.

ten ihmiset kokevat olevansa vasem-

maan ja saada tutkinto valmiiksi. Roopiskelen Helsingistä käsin», Mikkola

»Se, että Vasemmistoliitto on halli-

semmistonuoret näkyy ulospäin ja mimistonuoria.»

Parasta pääsihteerin työssä Sante-

vat, että nuori vasemmisto nousee. hienoja tuloksia, kirkkaimpina esi-

merkkeinä Li (Andersson) ja Hanna (Sarkkinen).»

Mikkolalla on ikänsä puolesta vielä

olla vähän vapaammin. Aika haipak-

ri Mikkolan mielestä oli päästä tapaa-

kaksi vuotta aikaa vasemmistonuor-

vuotta. Nyt voi ottaa hetken vähän ii-

»Pääsin paljon kiertämään piirejä,

kin nyt mennä hetkeksi järjestötoi-

kaa ovat olleet myös nämä kaksi viime

LIBERO

ti järjestön turvallisuustilanteeseen»,

miston taholta tulisi rahastoppi, pii-

merkiksi eduskuntavaalit 2011 osoitti-

vaan olen nauttinut siitä, että saan

38

nen merkittävä asia taas oli äärioi-

täni piirijärjestöt voisivat olla taloudel-

mistoliitto on mukana hallituksessa.

»En ole vielä hakenut uusia töitä,

teksti raisa musakka kuva vanun arkisto

»Isoin juttu järjestön kannalta oli

simmin», hän naurahtaa.

Mikkolan kaksivuotiskauden aikana

Vasemmistonuorissa ja suomalaisessa

yhteiskunnassa tapahtui kolme mer-

maan aktiiveja eri puolilla Suomea.

se oli parasta työssä. Kävin varmaan jokaisen piirin läpi», hän kertoo.

»Järjestön rahatilanne tuskin para-

nee. Olisi hyvä jollain tavoin varautua

ten jäsenenä, vaikka opiskelu saattaaminnan edelle. Tulevista tapahtumista hän kertoo odottavansa erityisellä

innolla vuodenvaihteessa järjestettäviä järjestön 70-vuotisjuhlia.


VASEMMISTONUORET

LUKIJAKIRJE

hupparit t-paidat pinssit kangasmerkit

palestiinalaishuivit

RAUHANTURVAAJIEN VOIMANKÄYTÖSTÄ LUESKELIN Libero 2/2013 -lehteä ja sil-

määni pisti Golanilla palvelleen rauhanturvaajan lausunto rauhantur-

> Vasemmistonuoret.fi/

kauppa

vaajien voimankäytöstä. Haastatellun henkilön tiedot ovat vanhentuneita.

Suomalaisiin rauhanturvajiin sovel-

letaan samanlaisia voimankäyttösääntöjä kuin kotimaassa työskenteleviin

valtion turvallisuusviranomaisiin ja ne kaikki perustuvat pakkokeinolakiin ja rikoslain kohtaan hätävarjelusta.

Ampuma-aseen lisäksi suomalai-

nen sotilas kantaa ei-kuolettavia voimankäyttövälineitä, kuten OC-kaa-

susumutinta ja teleskooppipatukkaa, joiden käyttöön rauhanturvaajat saavat asianmukaisen perehdytyksen ennen toimialueelle lähtöä.

Tämän lisäksi suomalaisia joukkoja

koskee kulloisenkin operaation mandaatin voimankäyttöohjeistus. Aseettomana palvelevat tarkkailijat erik-

seen, mutta lähtökohtaisesti suomalainen sotilas saa käyttää tarvittavia

voimakeinoja, aivan viimeisenä kei-

nona myös ampuma-asetta paikallisen väestön, avustustyöntekijän, itsensä tai kollegansa hengen ja terveyden

suojaamiseksi tai hänelle annetun teh-

tävän täyttämiseksi niillä edellytyksin, kuin kansallinen lainsäädäntö ja operaation mandaatti antavat myöten.

MIKA RANTANEN res. korp., Kosovo 2004–2005, Tshad 2009–2010

KIRJOITA LUKIJAKIRJE! Anna palautetta, korjaa virheitä,

kehu ja väitä vastaan. Tarkemmat ohjeet sivulla 13.

LIBERO

39


VASEMMISTONUORET JÄRJESTÖUUTISET

tekstit raisa musakka

1

THAI-MARJANPOIMIJAT VAATIVAT PALKKASAATAVIA

2

VASEMMISTONUORET vaihtoi keskus-

toimiston vartiointifirmaa osallistuen

KAINUULAISELLE BER-EX OY MARJAYRITYKSELLE SAARIJÄRVELLÄ TYÖSKENNELLEET MARJANPOIMIJAT VAATIVAT YRITYKSELTÄ MAKSAMATTOMIA PALKKOJA. I H M I S O I K E U S A K T I V I ST I Junya

Lek

Yimprasert on sanonut, että Suomeen

Vartiointifirma vaihtoon

Israelin näin miehityspolitiikan vastai-

seen boikottiliikkeeseen. Ylikansallinen G4S vastasi toimiston vartioinnista kesäkuussa 2012 tapahtuneen muuton jälkeen.

komaalaisia poimijoita lähinnä Venä-

Kansainvälisillä turvallisuusmark-

jältä.

kinoilla toimiva G4S on vastannut tie-

15–17 eri tahoa. Viitisenkymmentä poi-

yritystä. Thaimaasta on Suomessa yli

raelilaisissa vankiloissa, joissa viruu

kauppasyytteen.

muutamaa yritystä ja pientä poimija-

tulevasta poimijasta hyötyy ainakin mijaa tekikin marjayrityksestä ihmisPoliisi kuitenkin päätti olla syyttä-

mättä Ber-Ex Oy:n toimitusjohtajaa

Kari Jansaa. Tilanne sai eriskummallisia piirteitä, kun Jansa sen sijaan il-

»Tänä kesänä poimijoita kutsui 19

3 300 poimijaa, kun pelisäännöt ovat

Thaimaalaiset poimivat marjoja Suo-

udella, toimivat »yrittäjinä» ja myyvät marjat marjayrityksille. Koska he eivät ole muodollisessa työsuhteessa, ei-

Länsirannan tarkastuspisteillä.

Brittifirmaa on kuvailtu »maailman

Ber-Ex Oy ja 50 Suomeen jäänyt-

suurimmaksi palkka-armeijaksi», sillä

puun palkkasaatavista. Marjayhtiön

tojatuhansia työntekijöitä, joista osal-

tarjoamat palkkiot eivät riitä edes kat-

messa muodollisesti jokamiehenoike-

jonnut palveluitaan Israelin armeijalle

sunta Ylen haastattelussa.

ten puheenjohtaja Li Anderssonista ja heitä kunnianloukkauksesta.

ja oikeudenkäyntiä. G4S on myös tar-

on ehdottomasti tarpeen», sanoi Va-

tä poimijaa eivät vielä ole päässeet so-

asianajaja Ville Hoikkalasta syyttäen

palestiinalaisvankeja vailla syytteitä

määrää varten. Sääntöjen uusiminen

moitti tekevänsä tutkintapyynnön poimijoita avustaneista Vasemmistonuor-

dustelupalveluiden tuottamisesta is-

yrityksellä on eri puolilla maailmaa sa-

la on puutteellinen koulutus turvalli-

tamaan poimijoita kotimaassa mat-

suusalalle, ja monilla rikosrekisteri.

kaansa varten ottamia velkoja.

Ruotsissa samanlaiseen tilanteeseen

joutunut thaimaalainen marjanpoimija teki hiljattain itsemurhan.

3

Andersson ja Haimi ehdolla eurovaaleissa VUODEN 2014 europarlamenttivaalit

vät he ole minkään työehtosopimuksen

järjestetään Suomessa 25.5.2014. Va-

Kiistaa Saarijärvellä selvittänyt

si Vasemmistonuorten hallituksen jä-

piirissä ja kantavat itse kaikki riskit.

Andersson kommentoi Kansan Uutisissa poimijoiden tekevän yli 15-tuntisia työpäiviä seitsemänä päivänä viikossa. Andersson vaati muutosta poimijoiden oikeudelliseen asemaan.

Ulkomaisten poi-

mijoiden kutsumisen ja käytön sään-

töihin onkin tulossa jonkinlaisia muutoksia, sillä Luonnontuoteteollisuusyhdistys ja ulkoministeriö pitävät palaverin asiasta.

Yhdistyksen pu-

semmistoliiton listalle on ehdolla kaksentä: puheenjohtaja, Turun kaupunginvaltuutettu ja valtuustoryhmän

puheenjohtaja Li Andersson, 26, sekä

Itä-Suomen yliopiston ylioppilaskun-

nan hallituksen jäsen, joensuulainen Toivo Haimi, 23.

Vasemmistoliiton tavoitteena on

saada tulevissa vaaleissa vähintään yksi euroedustajan paikka takaisin.

Nyt siihen onkin erinomainen mah-

dollisuus! Lähde mukaan kampanjoimaan nuorten ehdokkaiden puolesta

eri puolilla Suomea. Ehdokkaiden tu-

kijoiden on tarkoitus kampanjoida tal-

vesta lähtien muun muassa vaalilehtiä jakamalla, keräämällä rahaa ja järjestämällä erilaisia tapahtumia.

heenjohtajan Vernu Vasuntan

mukaan

nykyiset säännöt teh-

tiin ajalla, jolloin vain muutama yritys toi ul-

toivo haimi 40 LIBERO

li andersson


VASEMMISTONUORET PÄÄSIHTEERI

KAMPANJA KERRALLAAN

Vasemmistonuoret

yhteystiedot KESKUSTOIMISTO:

ALUKSI ON PAIKALLAAN esitellä itse-

ovat tiukalla aikataululla osoittaneet

sihteerinä tänä syksynä ja tämä on

le. Tämä tuo jälleen esille sen, kuinka

ni; aloitin Vasemmistonuorten pääensimmäinen järjestökolumnini Liberoon. Olen kuulunut Vasemmistonuo-

riin yhdeksän vuoden ajan ja toiminut järjestössä eri tehtävissä piiri- ja valta-

kunnallisella tasolla. Saman ajan olen

omatoimisesti tukeaan thai-poimijoilVasemmistonuoret on valtakunnallise-

na järjestönä parhaimmillaan osoittaessaan voimansa laajan ja monipuolisen toiminnan kautta.

myös ollut aktiivisesti mukana eri kansalaisjärjestöissä ja liikkeissä; enimmäkseen taustani on vasemmistolaisessa aktivistiskenessä sekä ympäristö- ja eläinoikeusliikkeessä. Lisäksi

olen opiskellut yhteisöpedagogiksi Humanistisessa ammattikorkeakoulussa,

sosiologiaa Tampereella sekä yhteiskuntamaantiedettä Lontoossa. Vasem-

»tavoitteeni on viedä toimintaa yhä kampanjavetoisempaan suuntaan.»

mistonuoriin siirryin Greenpeacen vapaaehtoiskoordinaattorin tehtävistä.

Järjestön kehittämisen näkökulmas-

ta tavoitteeni on viedä toimintaa yhä

kampanjavetoisempaan suuntaan. On

Tämän vuoden puolella käynnis-

ensiarvoisen tärkeää, että Vasemmis-

tyy toinenkin valtakunnallinen kär-

keana ja aloitteellisena punavihreänä

taa asuntopoliittisen kampanjan, jossa

tonuoret jatkossakin profiloituu rohtoimijana vasemmistolaisella kentällä.

Tämän vuoksi järjestön ydinolemuksen pitää näkyä ensisijaisesti aktiivi-

sessa ja monipuolisessa toiminnassa, eikä jäädä pelkästään ylevien puheiden varaan.

Kaikilla järjestön tasoilla toimivien

kikampanja. Vasemmistonuoret aloitselvitetään syitä asumisen kalleuteen

ja asuntopulaan, sekä etsitään ratkaisuja niin asumistilanteen parantamiseksi kuin rakennusalan ongelmien

paljastamiseksi. Kampanja jatkuu ensi syksyyn asti.

Nyt on siis oikea aika alkaa tutus-

kampanjoiden kautta voimme yhdis-

tua asuntopoliittiseen tilanteeseen ja

listen kysymysten huomioimiseen ja

mahdollisuuksia eri paikkakunnilla

tää valtakunnalliset tavoitteet paikal-

pienimuotoisemmat tempaukset suu-

riin valtakunnallisiin tapahtumiin. Parhaimmillaan kampanjat muodos-

tavat loogisen poliittisen kokonaisuuden, johon jokaisen aktiivin on helppo

tarttua ja osallistua. Aktiivinen ja näkyvä toiminta on myös paras tapa saa-

miettiä jo alustavasti, mitä toiminta-

kampanjaan voisi liittää. Vasemmistonuorten keskustoimisto tukee toki

paikallista toimintaa tarjoten kampan-

joinnin tueksi muun muassa tiedotusmateriaaleja, koulutusta sekä yleistä vetoapua.

On suuri ilo päästä ajamaan rohkeaa

da uusia ihmisiä mukaan.

vasemmistolaista politiikkaa kanssan-

vauhdilla, kun Solidaarisuutta marjan-

mään, mitä kaikkea voimme yhdessä

Vasemmistonuorten syksy alkoikin

poimijoille -kampanja pyörähti täydel-

le vaihteelle thaimaalaisten marjan-

poimijoiden ja Ber-Ex -marjayrityksen

ne ja odotan innolla, että pääsen näkesaavuttaa. Maailma muuttuu kampanja kerrallaan.

työoikeuskiistan takia. Vaikka tilanne on poimijoiden näkökulmasta erit-

täin hankala, on ollut hienoa seurata,

miten aktiivimme eri puolilla Suomea

Hämeentie 29, 6.krs, 00500 Helsinki, 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi Keskustoimisto on avoinna ma-to kello 10–15. PUHEENJOHTAJA: li andersson, 040 508 8697 li@vasemmistonuoret.fi PÄÄSIHTEERI: santeri mikkola, 045 351 9917 santeri@vasemmistonuoret.fi JÄRJESTÖ- JA KOULUTUSSIHTEERI: tuuli huovila 050 374 1837, tuuli@vasemmistonuoret.fi TIEDOTTAJA: niko peltokangas, 043 216 0197 niko@vasemmistonuoret.fi TALOUSPÄÄLLIKKÖ: Pirkko Holappa, 045 351 9917 pirkko@vasemmistonuoret.fi toimistoSIHTEERI: sara korhonen, 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi

PIIRIJÄRJESTÖT: ETELÄ-SUOMEN VASEMMISTONUORET: Päijänteentie 35 , 00510 Helsinki puheenjohtaja Valter Söderman, 045 315 8258 piirisihteeri arto bäckström, 044 019 5901, etela-suomi@vasemmistonuoret.fi HÄMEEN VASEMMISTONUORET: Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen, 050 431 1824 tominnanjohtaja pyry urhonen, 040 837 3467, hame@vasemmistonuoret.fi Itä-Suomen Vasemmistonuoret: Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja Aino Nevalainen, 045 652 9646 järjestösihteeri antti saarelainen, 044 202 3911, ita@vasemmistonuoret.fi Keski-Suomen Vasemmistonuoret: Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä puheenjohtaja Katriina Ojala, 040 777 0999 Piirisihteeri martti rasa, 044 347 7235 keski-suomi@vasemmistonuoret.fi Lapin Vasemmistonuoret: Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi Puheenjohtaja Jussi Öman, 040 731 4145 Piirisihteeri markus korjonen, 040 700 0219, lappi@vasemmistonuoret.fi POHJOIS-POHJANMAAN VASEMMISTONUORET: Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Joel Karppanen, 040 090 1715 piirisihteeri jonas björkbacka, 040 740 7175, f. (08) 537 1770, pohjois-pohjanmaa@vasemmisto­nuoret.fi Satakunnan Vasemmistonuoret: Maaherrankatu 28, 28100 Pori, 046 669 5880 puheenjohtaja tuomas sundvall, 044 219 3640 piirisihteeri aleksi norman, 044 9664 878 satakunta@vasemmistonuoret.fi VARSINAIS-SUOMEN VASEMMISTONUORET: Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja sade kondelin, 050 560 87 11 piirisihteeri laura tättilä, 045 131 2552, f. (02) 237 9190, varsinais-suomi@vasemmistonuoret.fi

MAI KIVELÄ PÄÄSIHTEERI LIBERO

41


42

LIBERO


haluatko tavoittaa 7 000 nuorta? – ilmoita liberossa Ilmoitushinnat alkaen 200 € www.liberolehti.fi

seuraava libero ilmestyy joulukuussa.

Vastaanottaja maksaa postimaksun

kyllä, olen kiinnostunut

oikomaan vääryyksiä, puolustamaan sorrettuja, pelastamaan maailman… ottakaa minuun pikimmiten yhteyttä rastimani vaihtoehdon merkeissä.

LIBERO VASTAUSLÄHETYS TUNNUS 5003551 00003 HELSINKI

JÄSENEKSI Liityn jäseneksi Vasemmistonuoriin ja saan Liberon kotiin kannettuna.

TIETOA En liity vielä jäseneksi, mutta haluan saada lisää tietoa Vasemmistonuorista.

TILAUS Tilaan vuoden Liberot näytenumeroina ilmaiseksi, koska olen alle 30-vuotias opiskelija, koululainen tai työtön. Tilaan Liberon ilmaiseksi kouluun, nuorisotilaan, vankilaan tms. Tilaan Liberon rahalla. Lähettäkää 20 € lasku. En halua enää Liberoa. Osoitteeni on muuttunut, alla uusi osoite.

Nimi..........................................................................................................................................................

Lähiosoite...............................................................................................................................................

Postinumero ja -toimipaikka...............................................................................................................

Puhelinnumero......................................................................................................................................

Sähköposti.............................................................................................................................................. Syntymäaika ..................................... Päiväys...............................

Allekirjoitus............................................................................................................................................ (Alle 15-vuotiaalta liittyjältä huoltajan allekirjoitus)

Libero 3 | 2013


Tarkista valmistusmaa pakkausmerkinnöistä ja kerro meille kotimaisella tuotemerkillä myytävistä, mutta ulkomailla valmistetuista elintarvikkeista.

www.kotimaistaruokaa.fi

Allekirjoit vetoomus ru a kotimaiseksi uan vastaan ja kupesua kotimaisten ntien tarvikehankinelintoje puolesta. n

Libero 3/2013  

teemana ilmasto

Libero 3/2013  

teemana ilmasto