Page 1

02/13

vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti 27. vuosikerta • irtonumero 4 € • teema: aseet


RJ

I ÄK

US

NIKO PELTOKANGAS

T OI

Vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti Perustettu vuonna 1987 • Kultti ry:n jäsen • Kustantaja: Libero ry. • Päätoimittaja: Niko Peltokangas • Ulkoasu: Pirjo Hakonen • Osoite: Hämeentie 29, 6.krs, 00500 Helsinki Puhelin: 045 348 5499 • Sähköposti: TOIMITUS@ vasemmistonuoret.fi • Kotisivu: www.liberolehti.fi • ISSN 0783–6198 • Painopaikka: waasa graphics, Vaasa • Painettu ympäristöystävälliselle paperille ympäristöystävällisessä painossa. Tilaushinta 20 €, tukitilaus 50 €.

KUNPA VÄELLÄ OLISI VALTA

02 LIBERO

VASEMMISTOAKTIVISTIT keskeytti-

tä, jonka ytimessä oli juuri väkival-

presidentiksi valitun Herman Van

kansalaistottelemattomuus.

Helsingissä toukokuun alussa. Eu-

pankin ikkunoiden kivittäminen ja

vät Jyrki Kataisen ja vaaleitta EU:n Rompuyn

keskustelutilaisuuden

tainen mellakointi eikä väkivallaton Purokuru kysyy Liberossa, onko

roeliitin varpaille megafoneineen kä-

vankien kiduttaminen samaa väki-

uutiskynnyksen yli, ja porvarimedia

lukiessaan Riia Collianderin ra-

hiljennettiin ja saateltiin pois tilai-

la järjestetystä kahliutumisaktiosta

Pääministerin kasvoilta välittynyt

rei’ittävien mielenosoittajien välillä

velleet nuoret astelivat tietysti myös

raportoikin, miten mielenosoittajat

suudesta nopeasti.

vitutus on pelkkää bonusta, sillä pienenkin mielenilmauksen tavoitteet

ovat yleensä syvällisemmät. Sadat, ehkä tuhannet, silmät näkivät Ta-

valtaa. Kysymystä voi miettiä myös

porttia ydinasetukikohdan porteil-

(s. 22). Ydinohjusten ja poliisirivejä

voi aistia tiettyä epäsuhtaa. ***

Oliko Talouskuri tappaa -lakana vä-

louskuri tappaa -banderollin Helsin-

kivaltaa? Tottakai. Se oli hyökkäys

nuoret ja vanhat kapinalliset saivat

vastaan, joka onnistui nostamaan

gin Sanomien uutiskuvassa. Sadat

intoa omiin kamppailuihinsa kurjistamista vastaan.

Mielenosoituksen rintaan läikäyt-

sitä väkivaltaista kriisipolitiikkaa

semurhaluvut ja espanjalaisten masennusdiagnoosit. Se oli valtaa, jota

tämä lämpö alkoi kuitenkin lauhtua,

heikompi väki on yrittänyt käyttää

nistyi: Sananvapauden polkemista.

an.

pauksien loukkaamista. Väkivaltaa.

mellakoidaan. Persukansanedusta-

kun internetkommentointi käyn-

Vaaran aiheuttamista. Toimintava***

vahvempaansa vastaan läpi historiTätä kirjoittaessa Tukholmassa

jat uhkailevat saman alkavan pian

Suomessakin. Heille kyse on maa-

Madridissa aukiota vallanneen 15M-

hanmuuttopropagandasta, muille

taiseksi, kun osa mielenosoittajis-

kansalaisaloitteita käytetään sytyk-

puutarhaksi, kirjoittaa Pontus Pu-

yhtiöt kiittävät veroalesta irtisano-

liikkeen protesti leimattiin väkivalta yritti muuttaa aukion ruohikkoa

rokuru Käsitteitä ja kamppailuja

ehkä jostain toivottavammasta. Kun

keinä eduskunnan saunassa, suurmisilla ja isot puolueet betonoivat

-palstalla (s. 36). Anarkistikirjailija

valtaansa suuressa valtionhallin-

minen väkivallattomuuteen suojelee

vat ehkä jotain muuta kuin kurjis-

tuttaa ihmisten vihan», hän toteaa.

haluta valtansa takaisin.

Peter Gelderloosin mielestä sitoutu-

vallanpitäjiä. »Väkivallattomuus talAntti Rautiainen puolestaan kir-

non uudistuksessa, ihmiset halua-

tavaa kriisipolitiikkaa. Väki saattaa

joitti Fifin blogissa taannoin, että vä-

kivaltainen mellakointi on hyvä tapa

vastustaa sortavia hallituksia. Hän

muistuttaa esimerkiksi arabikevääs-

s . 06

kasvuun lähinnä kreikkalaisten it-

NIKO PELTOKANGAS PÄÄTOIMITTAJA

ALKUPALAT

06 08 10 14 16

henkilö: Mersu löysi oikean sanan kaikelle, mitä ajattelee. Kun vaalitulos ei miellyttänyt, Venezuelassa alkoi paukkua. Mitä jos työntekijät eivät itse polkisi työehtojaan? Parhaat rikosilmoittajat vierailevat poliisilla päivittäin. Li Andersson ja liittokokouksen päätökset


TEKIJÄLTÄ

s . 18

s . 22

»Kirjoitin teemasivuille kaksi artikkelia aseista. Kumpikin lähestyy aihetta erilaisesta näkökulmasta, mutta niiden taustalla on yhteinen motiivi: minua kiinnostaa se, mikä ilmenee meille syvällisesti vieraana.» »Uskon, että olemme pitkälti vieraantuneita väkivallasta. En tarkoita, että tämä olisi hyvä tai paha asia, vaan sitä, että tämä estää meitä ajattelemasta ja arvioimasta väkivaltaa tarkasti. Mielestäni aseisiin liittyy aina tietty väkivalta ja sikäli nekin ovat meille vieraita. Samaan aikaan aseet ovat osa populaarikulttuuriamme. Aseet ovat jokapäiväisiä, silti epätodellisia. On hyvä muistaa, että aseet ilmenevät radikaalisti eri lailla hänelle, jolle mahdollisuus joutua aseellisen väkivallan kohteeksi on osa todellisuutta.» »Onko ase hyvä vai paha? Eikö ase ole aina tuhoamisen ja tappamisen välikappale? Eikö sitä voida käyttää myös suojelemiseen? En etsi näihin kysymyksiin suoria vastauksia vaan minua kiinnostaa se, mitä aseiden olemassaolo ylipäätään kertoo meistä.»

mikael leskinen kirjoittaa Liberoon filosofian opintojen ohessa.

s . 40 pirjo hakonen kuvasi kannen haulikkomiehen.

TEEMA

LOPUKSI

19 22 24 26 28

30 32 36 38 40

Ampuminen on oikeasti aika siistiä. Skotlantilaiset haluavat sulkea ydinasetukikohdan. Matka Talvivaarasta ydinsodan vaaraan ei ole pitkä. Asekauppa se on, mikä kannattaa. Työväenlaulujen väkivaltainen vihapuhe?

Nykyteatteri dokumentoi ja terapoi. Syrjäytytetyt puhuvat Robert Meriruohon runoissa. käsitteitä & kamppailuja: Väkivalta ja -vallattomuus vasemmistonuoret: Kädet valtionaputaikinaan. Aseen osoittaminen ihmistä päin

Jotain uutta, jotain vanhaa Vasemmistonuorten johdossa.

on kuumottava tilanne molemmille osapuolille sekä aseen takana että edessä. Tunnelataus on huima: uhma, pelko ja odotus risteilevät mielessä.

03 LIBERO


VINKIT

MUUT MEDIAT Liberon poimimia mediahelmiä

Sivilisaatiot kautta historian ovat tuhoutuneet tuhoamalla luonnon ympäriltään. Aiemmin sivilisaatiot ovat kuitenkin olleet suhteellisen rajattuja. Nykyään markkinatalouden käsissä on koko Maapallo. Markkinatalouden, jonka toimintalogiikka perustuu luonnosta vieraantumiselle ja sen ryöstökäytölle.

Voiko kokonainen yhteiskunta valaistua? Pystyykö kollektiivinen tajuntamme käsittelemään ympäristötuhon traumaa, jolta meidät sokeuttaakseen se on muodostanut hirvittävän määrän defenssimekanismeja, ennen kuin on liian myöhäistä?

paavo j. heinonen, kaltio 2/2013 Porvariston mainosmiehet kätkevät sen totuuden, että ihmisen henkinen kurjistuminen ja vieraantuminen taiteesta on vain kapitalistiselle yhteiskunnalle ominainen ilmiö.

pääkirjoitus, kulttuurivihkot 2–3/2013 Unkarilaisen kansalaisoikeusjärjestö TASZ:n sekä Unkarin Transparency Inter-

nationalin mukaan laki olisi muun muassa edellyttänyt oikeudellisen perus-

teen esittämistä tietopyynnöille julkisten elinten päätöksistä tai virkamiesten henkilötiedoista. Tähän saakka tiedot ovat olleet julkisia.

Hallituksen uusi näkemys tiedonsaannin vapaudesta oikeuttaisi hallituk-

sen ja kunnat salaamaan julkisten varojen käytön, toteaa TASZ tiedotteessaan.

timo mielonen, maailma.net 23.5.2013

Nykyisillä voimasuhteilla enemmistöparlamentaarisen vallan keskenään ja-

kavat suuret puolueet hyötyisivätkin huomattavasti enemmän keskitetystä

kirja: mistä ei voi puhua – kirja uskosta ja uskonnosta anna kontula, into 2012

»Mistä ei voi puhua, siitä on vaiettava» on Ludwig Wittgensteinin tunnettu päätelmä. Uskonnollisesta kokemuksesta vaikenemisen sijaan kansanedustaja, tutkija Anna Kontula pukee sen sanoiksi uusimmassa kirjassaan. Hänen mukaan kulttuurissamme puuttuu luonteva tapa puhua uskosta. Kirjassa kristinuskon merkitystä pohditaan sen myyttisen ytimen kautta korostamalla, ettei usko ole totuuden omistamista vaan sen etsimistä. Lukija kulkee halki nykyaikaan sovitetun, sivupolkuja synnyttävän uskonnollisen käsitteistön kahden naisen välisessä dialogissa. Tekijä osoittaa perehtyneensä erityisesti ortodoksiseen teologiaan ja mystiikkaan. Teoksen loppupuolella korostetaan uskonnon vaikuttavan päätöksentekoon, jonka vuoksi sitä tulee ymmärtää. Kirja tarjoaa paljon pohdittavaa uskovaisesta uskonnottomalle lukijalle. Mikä yhdistää uskovaisia ja vasemmistoa? Onko mielekästä asettaa tiedettä ja uskoa keskenään vastakkain? Mitä eroa on ortodoksisella ja luterilaisella perinteellä? petrus kauppinen

ja tehokkaasta hallintokoneistosta kuin hajautetusta ministeriaalisuudesta.

Keskushallintouudistus vastaa juuri tähän tarpeeseen. Keskittäminen ei kuitenkaan olisi mahdollista ilman ensin toteutettua hajautettua ministeriaalisuutta, mihin pienemmätkin puolueet ovat suostuneet vaikutusvaltansa kasvamisen toivossa.

joonatan virtanen, revalvaatio.org 9.5.2013

kasetti: kuuhun ja takaisin

Olennaisinta olisi se, että esitämme oman vaihtoehtomme ennen ratkaisuja ja ratkaisuja tehtäessä ja ratkaisun jälkeen. Olisi hyvä, jos muut puolueet tekisivät saman. Kompromisseja tekevien puolueiden erot kävisivät selvemmiksi, politiikka palaisi politiikkaan.

jouko kajanoja, kansan uutiset 11.5.2013 REVA käynnistettiin pilottiprojektina Etelä-Ruotsissa. Projektin luonne il-

meni nopeasti Malmön katukuvassa. Syndikalistisen Arbetaren-lehden päätoimittaja Daniel Wiklander kuvailee SVT:n mielipidekirjoituksessa helmi-

kuussa, kuinka poliisi teki ratsioita torikauppiaiden myyntikojuihin yhdessä veroviranomaisten kanssa ja pysäytti pyöräilijöitä, jotka rikkoivat joitakin lii-

kennesääntöjä saadakseen verukkeen tarkastaa henkilöpapereita. Nämä tarkistukset kohdistuvat ainoastaan ei-valkoisiin henkilöihin. Poliisi myös pidät-

ti ja karkotti luvatta maassa oleskelevia teinejä, jotka olivat lomalla mielen-

terveyshuollosta - johon he olivat päätyneet nimenomaan karkotuksen pelosta johtuen. Poliisin, maahanmuuttoviraston ja kriminaalihuollon näkökulmas-

ta REVA oli menestys - karkotukset lisääntyivät voimakkaasti. Samalla poliisi on tehnyt selväksi, ettei edes mielenterveysvastaanotto ole turvallista aluetta paperittomille siirtolaisille.

olivia maury ja valter sandell, ubik 2/2013

04 LIBERO

frans höyer, kompakti 2013 Frans Höyer soittaa musiikkia, joka tuo mieleen hopeisina hohtavat päivät, jolloin Sputnik piipitti radallaan ja katseli, kun ihmiskunta marssi kohti huolettomampaa huomista. Maria Sotikovista, Ari Suomalaisesta ja Jussi Reitusta koostuva kollektiivi käyttää soittimina analogisia syntsia, lelukosketinsoittimia ja lp-sämplejä. Aavikko ja Flaming Lipsin nykytyyli tulevat mieleen. Laulua kuullaan vain ensimmäisellä kappaleella, jossa soi vanhalta älppäriltä vääntyilevästi jotain hengellistä musiikkia. Biisien nimet kuvaavat musiikkia mainiosti: Hengellisiä lauluja, Posetiivi, Haamuaika, Jännittävä seikkailu... Kuuhun ja takaisin -albumin formaatti on c-kasetti, joten marginaalisempaa meininkiä osaa odottaakin. Äänitteen on julkaissut joensuulainen kulttuuriyhdistys Kompakti. heikki lahnaoja


yhden sanan runoja ajankohtaisista aiheista Tero Hannula

aloite: liputuspäivä arndt pekuriselle

kirjoituskilpailu: oli(s)pa kerran perustulo

www.kansalaisaloite.fi/fi/aloite/336

www.tamy.fi

Arndt Pekurinen istui 1930- ja 1940 -luvuilla vankilassa kieltäydyttyään asepalveluksesta. Jatkosodan aikana hänet määrättiin jälleen aseisiin ja kieltäytymisen jälkeen teloitettiin 5.11.1941. Pekurisesta tuli eräänlainen aseistakieltäytymisen symboli Suomessa. Kansalaisaloite esittää nyt, että Arndt Pekurisen kuolinpäivästä tehdään virallinen liputuspäivä, jopa rauhan ja eettisen vakaumuksen vapauden juhlapäivä. Edellä mainitut arvot ovat keskeisiä nyky-yhteiskunnasamme, mutta ne eivät vielä ole saaneet omaa liputuspäiväänsä. Pekurisen kunniaksi määrättyä liputuspäivää voitaisiin kutsua esimerkiksi »vakaumuksen ja vapauden päiväksi»», aloitteen perusteluissa toivotaan.

Tampereen yliopiston ylioppilaskunta ja Elävän kirjallisuuden yhdistys - ELKI ry järjestävät A. E. Jänneksen rahaston kirjoituskilpailun aiheella »Oli(s)pa kerran perustulo». Kilpailuun voi osallistua 30.8.2013 mennessä lähetetyillä kaikennäköisillä ja -sävyisillä perustuloa koskevilla kaunokirjallisilla, fiktiivisillä teksteillä. Haastetta kirjoittamiseen tuo sääntö, joka kieltää sanojen perus, tulo ja perustulo käyttämisen kilpailutyössä. Voittajaa ovat valitsemassa järjestäjien lisäksi kirjallisuustieteen tohtorikoulutettava Tytti Rantanen sekä kirjailija ja kulttuurivaikuttaja Claes Andersson. Palkinnoilla tuskin kukaan elää kuukauttakaan, sillä voittajalle on luvassa 300 euroa.

Turun Sanomat 24.5.2013

skinkkuelämää asiasanat: kidutusrauhan rikkominen, röhinvapaus

Taloussanomat 20.5.2013

levy: vihaa ja katkeruutta

ulli lust, like 2013

kadonneet toverit 2013

Vuonna 1984 Eurooppa avautui Ulli Lustille ja hänen kaverilleen kuukausia liftaamalla. Vuosien jälkeen yksittäiset tapahtumat punoutuvat rosoiseksi tarinaksi, jossa Wieniin kyllästyneet punkkarit ottavat maailmaa haltuun – käteen jää välillä ruusun lehtiä, välillä piikkejä. Matkakertomus vie kohti Italiaa vaihtoehtokulttuurin ja yhteiskunnallisten viitteiden kautta. Sarjakuva-albumi perustuu nuoren Ulli Lustin matkapäiväkirjoihin eikä yritä kaunistella rahattomana matkaavien naisten kokemuksia. tiia suorsa

Kadonneet toverit soittaa vasemmistorockia ja yhteissoittotaitoa löytyy. Tovereitten ensimmäinen levy Vihaa ja katkeruutta on nimensä mukainen. Masennusta tulee yliannostus. Eikö kommunismi olekaan iloinen asia? Kadonneet toverit kuulostavat jo valmiiksi alistuneilta ja taistelun hävinneiltä. Vallankumoukseen uskotaan niin kauan kuin kaljaa riittää eli ainakin sunnuntaihin. Ennen oli tarpeeksi tovereita marssia varten, mutta ehkä ne löydetään uudestaan. Mutta ehkä asia menisi paremmin perille tanssahdellen. heikki lahnaoja

»Tutkimus: Ruipelot rikkaat miehet kannattavat tulonjakoa»

ruiperustulo asiasanat: Wahlroos, Sarasvuo, Katainen, Niinistö, Viinanen, Stubb

Helsingin Sanomat 24.5.2013

sarjakuva: tänään on loppuelämäsi viimeinen päivä

»Sikatilojen salakuvausjutun syytteitä nurin hovissa»

»Kataisen väsymys huolestuttaa kokoomuksessa»

fantastiszz... asiasanat: REMmiä pakaroille, Man on the Moon

YLE 22.5.2013

»Kriteerit kertovat, mikä on hyvää taidetta»

ta/idé

asiasanat: avslå idé, ikuinen taide

Viimeinen Uutisvuotos Libero 2/2013

Kiitos 2010–2013

asiasanat: Hannulan väsähtäneisyys huoleszzz...

05 LIBERO


HENKILÖ

subusta tubeen teksti tiia suorsa • kuva pirjo hakonen

LINDA-MARIA ROINE, 20, ELI RÄPPÄRI MERCEDES BENTSO TIETÄÄ, MIKÄ ON PAHOINVOINTIYHTEISKUNTA JA MITEN SIITÄ SELVITÄÄN VOITTAJANA. Mistä musiikkiurasi lähti liikkeelle?

Se lähti liikkeelle Nuorisoasiainkeskus Hapen järjestämästä Bass Camp -räppityöpajas-

ta, jossa aloitin syksyllä 2010. Olin jättänyt lukion kesken puoli vuotta aiemmin ja elämäntilanteeni oli hyvin epävakaa. Bass Campissa

vieraili ohjaajana räppäri Pyhimys, joka kiin-

jaan. Haluan sanoa biiseilläni, että nainen voi räpätä aivan samoista asioista ja yhtä hyvin

kuin mies. Sairasta on, että tällaisia asioita

Mikä Suomen pahoinvointiyhteiskunnassa

Mikä on tärkein sanoma, jonka haluat välit-

Miss Suomi -perintöprinsessa Maija Kerisal-

tää musiikilla?

Personal Rainerin sanoma on lähinnä feministinen. Feminismi merkitsee minulle yksinker-

taisesti tasa-arvoa. Haluan rehellisesti kertoa kaikissa biiseissäni, miltä maailma näyttää minun näkökulmastani.

Jokin on pielessä, kun esimerkiksi päihde-

ongelmat ovat monelle ihmiselle arkipäivää.

elämää. Pelastumista. En olisi selvinnyt il-

ni vakavista asioista. Jonkun mielestä jotkut

man musiikkia.

Räppikulttuuri ei perinteisesti riko suku-

rissa, vaan systeemissä, joka ei ole terve.

tarvitsee edes murehtia vuonna 2013.

nostui musiikistani ja alkoi tuottaa minua.

Musiikki merkitsee minulle kaikkea. Koko

tekijöitä, jotka syrjäyttävät. Vika ei ole nuo-

Käytän useasti mustaa huumoria puhuessariimini voivat olla »hauskoja». Pointtinani on

kuitenkin se, miksi ihmiset voivat niin huo-

on tällä hetkellä eniten pielessä?

mi sanoi Facebook-sivullaan toivovansa, että

toimeentulotukiasiakkaille tarjottaisiin hirttoköyttä tukien sijaan. Huolestuttavaa ei ole

se, että näin ajattelee yksi missi, vaan se, et-

tä perintöprinsessan ajatukset ovat vain kärjistetty versio siitä, mitä suuri osa päättävässä asemassa olevista ihmisistä ajattelee. Eni-

ten pielessä on se, että tässä yhteiskunnassa ihmistä ei ajatella yksilönä, vaan käyttötavarana, josta on joko hyötyä tai haittaa suurelle koneistolle.

Poistaisin yhteiskunnasta kaikenlaisen

nosti, että täytyy vetää subua Itiksen vessassa?

epätasa-arvon, kohdistuipa se sitten suku-

piskenessä?

Mitä sana syrjäytyminen sinulle tarkoittaa?

etniseen taustaan. Mielestäni jos tämä toteu-

asenteet raivostuttavat minua. Haluaisin, et-

Kukaan ei päätä lapsena, että »minäpä syrjäy-

puolirooleja. Miten näet itsesi ja roolisi räpRäppimaailmassa vallitsevat sovinistiset

tä minua ja muita naispuolisia räppäreitä tituleerattaisiin räppäreiksi »naisräppärin» si06 LIBERO

»Syrjäytetty» olisi mielestäni oikeampi sana. dyn, kun kasvan isoksi!» Olosuhteet, huonot

lähtökohdat ja systeemi itsessään ovat niitä

puoleen, seksuaaliseen suuntautumiseen tai tuisi, jokaisella ihmisellä olisi mahdollisuus

onnelliseen elämään lähtökohdista tai muis-

ta tekijöistä huolimatta. Nyky-yhteiskunta ei ole tasa-arvoinen.


MIHIN VAPAUKSIA SAA KÄYTTÄÄ? teksti matias luukkanen sananvapaus,

sa tuodaan esiin myös lukuisia epäjoh-

keisimmät toimintavapaudet ovat toimi-

lainsäädännössä ja erityisesti sen sovelta-

KO KO O N T UM I SVA PAU S,

sekä muut kansalaisyhteiskunnan kesvan oikeusvaltion perusta. Kalevi Höltän

Kansalaistoiminta – Lailliset oikeudet -kirja (Into 2013) antaa kattavan paketin historiaa, teoriaa, sekä käytännön vinkkejä julkisen poliittisen toiminnan järjestäjille.

Kirjassa käydään läpi ensi valtio-opil-

linen teoreettinen perusta, sekä oikeus-

valtion ideologista ja historiallista roolia.

donmukaisuuksia ja suoranaisia virheitä

misessa. Julkinen keskustelu kansalaistoi-

minnan edellytysten takaamiseksi on ko-

ko demokraattisen järjestelmän toimivuuden kannalta tärkeää, ja Hölttä onnistuu antamaan uusia näkökulmia esimerkiksi

poliisien toimivaltuuksista käytävään keskusteluun.

Kalevi Hölttä on onnistunut kirjoitta-

Suurin osa kirjasta pitää kuitenkin sisäl-

maan helppolukuisen ja kattavan, mut-

läheistä tarkastelua. Tapausesimerkkien

teoriasta, historiasta ja käytännöstä. Tot-

lään eri toimintavapauksien käytännönavulla Hölttä havainnollistaa seikkape-

räisesti lainkohtien käytännön tulkintaa ja tekee huomioita käytäntöjen ristiriitai-

suuksista sekä suoranaisista virheistä lain tulkinnassa viranomaisten toimesta.

Vaikka mielenosoitusten järjestäminen

ei kuuluisi lähitulevaisuuden suunnitel-

miin, tai vaikka julkinen poliittinen toi-

minta olisi jopa ajatuksena täysin vieras, on oikeusvaltioperiaatteiden tunteminen

paras tae niiden toteutumiselle. Kirjas-

ta tiiviin esityksen kansalaistoiminnan takai olisi suotavaa, että jokainen täysi-

ikäinen kansalainen olisi sujuvasti perillä poliittisen historian, valtio-opin ja oikeu-

tieteiden perusteista, sekä valmis omantuntonsa mukaan puolustamaan ja kehittämään demokraattisen oikeusvaltioiden

perustuksia älynsä ja päättäväisyytensä voimalla. Onneksi me muut voimme tyytyä helposti sulatettavaan tiivistykseen

ja vaikuttaa yhtä oppineilta, muutaman tunnin lukukokemuksen perusteella. ­

Kuinka hyvä väline musiikki on tehdä politiikkaa?

Todella hyvä. Minulle on auennut monia asi-

oita ja monet mielipiteeni ovat saaneet vah-

vistusta kuunnellessani poliittisesti kantaaottavaa musiikkia. Nyt voin jakaa samaa sanomaa eteenpäin musiikkini kautta. Haluaisin

käyttää muitakin väyliä mielipiteideni julkituomiseen ja asioihin vaikuttamiseen.

Mitä vasemmistolaisuus merkitsee sinulle? Oikeudenmukaisuutta, vai pitäisikö sanoa vasemmanmukaisuutta? Sitä, että sille, miten

olen aina ajatellut on kaunis nimikin: vasemmistolaisuus.

YouTubessa Personal Rainer -video on katsottu jo lähes 60 000 kertaa. Miltä kesäsi näyttää?

Toiveikkaalta ja hyvällä tavalla kiireiseltä. Vihdoinkin saan tehdä sitä, mitä rakastan.

Olen iloinen ja otettu, että olen saanut lyhyessä ajassa paljon kuuntelijoita. Jokainen heis-

tä on minulle tärkeä syy jatkaa musiikin tekemistä. Hyvää ja punaista kesää!

­

07 LIBERO


AJANKOHTAISTA POLITIIKASSA

UUTISET VENEZUELASTA PÄÄLAELLAAN

VASEMMISTO VOITTI HUHTIKUISET PRESIDENTINVAALIT, MUTTA OPPOSITIO EI TUNNUSTA TULOSTA. VÄKIVALTAISUUKSISSA ON KUOLLUT 13 IHMISTÄ. KUKA AMPUI JA KETÄ? teksti ja kuva raisa musakka

»LUIN NETISTÄ ESPANJAN median uu-

biisin sanoitukset kertovat sosialismis-

»VAALIVILPPI OLISI VAIKEA TOTEUTTAA»

sista. Kaikki oli käännetty päälaelleen.

teisvoimasta.

Vasemmiston Nicolás Maduro voitti

me syypäitä väkivaltaan. Tuntuu tosi

19-vuotias tyttö. »Naapurini talo pol-

lesin presidentinvaaleissa 14. huhti-

Suomessa?»

lueen aktiivi. Hän oli sisällä talossa,

tisia, joissa kerrottiin väkivaltaisuukUutisista sai sen kuvan, että me olisimpahalta. Miten nämä asiat on esitetty

Olemme ilmaiskonsertissa Venezue-

lan pääkaupungissa Caracasissa. Ska08 LIBERO

ta ja latinalaisen Amerikan maiden yhKysyjä on konsertissa tapaamani

tettiin, koska hän on sosialistipuomutta pääsi ulos ja selvisi säikähdyksellä», tyttö jatkaa.

niukasti opposition Henrique Caprikuuta. Vaalien jälkeen oikeistokoalition Capriles kutsui kannattajansa maan

kaduille. Oppositio vaati äänten uudelleenlaskentaa, mutta viivytteli viralli-


sen pyynnön tekemisessä keskusvaalilautakunta CNE:lle.

»Vaalivilppi olisi erittäin vaikea to-

teuttaa, sillä Venezuelan vaalisysteemi on yksi latinalaisen Amerikan moder-

neimmista», kommentoi kansainvälisenä vaalitarkkailijana toiminut Gua-

kuva: Vaaleja tarkkaillut Guatemalan ex-presidentti Álvaro Colom pitää vaalivilppiä lähes mahdottomuutena.

temalan ex-presidentti Álvaro Colom,

kua, mutta kyseessä ei ollut rauhan-

rista tulitettiin vasemmiston voittoa

piirteitä omannut ilkivalta. Aseiste-

chez, 11, ja María Báez, 12, haavoit-

omainen vastarinta, vaan fasistisia

tut autopartiot hyökkäsivät sosialistipuolueen toimistoihin, aktiivien koteihin, hallituksen asutusohjelman asuin-

kun kysyn häneltä vilpin mahdollisuu-

taloihin ja ter-

desta. Samaa sanoo myös yhdysvalta-

veyskeskuksiin

lainen vaalitarkkailija.

ja valtion tele-

Seuraavana päivänä sosiaalisessa

visiokanavan ti-

mediassa leviää kuvia sotilaista ja laa-

Taloja paloi. Ihmisiä ammuttiin.

vatekstin mukaan »sotilaat hävittävät

Vaalien jälkeinen väkivalta on vaati-

vat katoavat, sillä selviää, että ne ovat

mäinen kuolonuhri oli sosialistipuo-

kadotettuja ääniä». Hetken päästä ku-

nut tällä hetkellä 13 henkeä. Ensim-

useita vuosia vanhoja. Kuvat tuntuvat nestys on sähköinen.

miston kannattajia. Yli 80 ihmistä haavoittui.

Ska-bändi

lo-

sa, yleisö haluaa vielä yhden biisin. Ta-

paamani tyttö katsoo minua ja odottaa vastausta.

Kerron hänelle, että Suomen media

taan, ettei oppositio hyväksy vaalitu-

Zulian osavaltiossa katumaastu-

Ilmoitushinnat alkaen 200 € www.liberolehti.fi

julkaissut lyhyen uutisen, jossa kerrolosta, mikä on johtanut kuolonuhrei-

hin. Ja kyllä, uutisista on saanut päinvastaisen kuvan tapahtumista.

JÄSENEKSI

Liityn jäseneksi Vasemmistonuoriin ja saan Liberon kotiin kannettuna.

TIETOA

En liity vielä jäseneksi, mutta haluan saada lisää tietoa Vasemmistonuorista.

TILAUS

Tilaan vuoden Liberot näytenumeroina ilmaiseksi, koska olen alle 30-vuotias opiskelija, koululainen tai työtön. Tilaan Liberon ilmaiseksi kouluun, nuorisotilaan, vankilaan tms. Tilaan Liberon rahalla. Lähettäkää 20 euron lasku. En halua, että minulle lähetetään enää Liberoa. Osoitteeni on muuttunut, alla uusi osoite.

Nimi....................................................................................................................................................................................

seuraava libero ilmestyy syyskuussa.

Vastaanottaja maksaa postimaksun

LIBERO VASTAUSLÄHETYS TUNNUS 5003551 00003 HELSINKI

Lähiosoite......................................................................................................................................................................... Postinumero ja -toimipaikka......................................................................................................................................... Puhelinnumero................................................................................................................................................................ Sähköposti........................................................................................................................................................................ Syntymäaika ..................................... Päiväys............................... Allekirjoitus.........................................................................................................................

(Alle 15-vuotiaalta liittyjältä huoltajan allekirjoitus)

Libero 2 | 2013

oikomaan vääryyksiä, puolustamaan sorrettuja, pelastamaan maailman… ottakaa minuun pikimmiten yhteyttä alle rastimani vaihtoehdon merkeissä.

duron ja vasem-

pettelee keikkaan-

haluatko tavoittaa 7 000 nuorta? – ilmoita liberossa

kyllä, olen kiinnostunut

uhria olivat Ma-

nen puolustaessaan terveyskeskuskuuden lapsen isä.

Caprilesin protestikutsu sai vastakai-

Kaikki 13 kuolon-

on ollut tapahtumista joko hiljaa tai

ta Mirandan osavaltiossa. Ponce oli

ILKIVALLALLA FASISTISIA PIIRTEITÄ

vät vammoihinsa seuraavina päivinä.

lueen aktiivi, 45-vuotias José Luis

Ponce, jota ammuttiin päähän hä-

oudolta pilalta, koska Venezuelassa ää-

tuivat. Molemmat lapset menehtyi-

»venezuelan vaalisysteemi on latinalaisen amerikan moderneimpia.»

loihin.

tikoista, joiden kyljessä lukee CNE. Ku-

juhlinutta ihmismassaa. Rey Sán-


MIELIPIDE

MISSÄ VIIPYY PALKKALAKI? ENTÄ JOS TYÖEHTOJEN POLKEMINEN OLISI LAITONTA JA SIITÄ RANGAISTAISIIN MUITAKIN KUIN AASIALAISTA RAVINTOLAYRITTÄJÄÄ?

teksti julle tuuliainen kuvitus milka peltokangas

ETSIN TUOSSA JOULUN ALLA rekka-

sa toivomalla työehtosopimuksen mu-

kin. Niin joutaakin. Mutta kuitenkin,

tyksen erittäin matalavetoisen seson-

nin päiviä kahdeksan tunnin palkal-

kiluotoa rakenneta asiallisilla palkoil-

keikkaa. Perhetilanteen ja oman yrigin vuoksi olisin hyvin joutanut joulun

ja tammikuun puolivälin paikkeil-

kaista palkkaa. Tuttava ajelee 12 tunla ja sunnuntait ilman sunnuntailisiä. Vasemmistoliitto on joskus kolmi-

la heittämään keikan tai kaksi vaikka

sen vuotta sitten esittänyt lakia mi-

suuntaan. Kävin parissa firmassa jut-

esitti Rakennusliitto, että työehtojen

ulkomaillekin, mihin tahansa ilmantelemassa ja lupasivat soitella.

Eivät kuitenkaan soittaneet. Sa-

maan aikaan tuttavani ajelee vastaavia keikkoja milloin minnekin suuntaan Euroopassa ja vaihtaa välillä sujuvasti firmaa. Näin ollaan menty jo

nimipalkasta. Viimeksi sydäntalvella

kennusmiehet istuvat kaljakuppiloissa työttöminä.

Jos yksi työntekijä keksii vaatia saa-

dotuksia, mutta syystä tai toisesta kes-

nen pitää maksaa jälkikäteen se raha,

Nämä ovat hyviä ja kannatettavia ehkustelu aina vaimenee ennen kuin se kunnolla edes pääsee alkamaan.

Toisinaan saadaan kyllä lukea, että

tänyt, miksi hän saa töitä ja minä en.

kansalaisilla alle säädettyjen palkkojen

10 LIBERO

tään. Ja samaan aikaan paikalliset ra-

taviaan jälkeenpäin, on ainoa työnan-

joku, yleensä aasialainen ravintoloit-

Mokaan itseni aina työhaastattelus-

la, eikä kukaan tee asialle yhtään mi-

polkeminen peräti kriminalisoitaisiin.

monta vuotta. Hän ajelee ja minä ky-

selen. Vasta tänä talvena olen ymmär-

kaikki tietävät, ettei esimerkiksi Ol-

sija, on teettänyt töitä oman maansa

ja saanut peräti vapausrangaistuksen-

tajaan kohdistuva sanktio se, että häjoka olisi pitänyt maksaa jo aikanaan.

Niille kymmenelle muulle, jotka eivät

uskalla korottaa ääntään, ei sitten tar-

vitsekaan maksaa. Ja sen yhden äänekkäämmän hepun työllisyystilanne jatkossa on helposti arvattavissa.

Rakennus- ja kuljetusalojen työ-


»hyödyttäähän nykytilanne toki porvareita, joiden mielestä tuloerojen kasvu on iloinen asia.»

voimapulasta puhutaan paljon, mutta lieneekö pulaa vain sellaisesta työ-

voimasta, joka suostuu vitosen tuntipalkkaan? Ennen kuin lyötte otsaani

rasistin leiman, korostan, että on aivan sama, kuka rekkojamme ajaa ja

voimaloitamme rakentaa, kunhan saa sen palkan, joka työmiehelle Suomes-

sa kuuluu. Ja kai sekin on jonkinlais-

ruskirja, jonka artikla 4.1 edellyttää

vastassa, jos tällaiselle porukalle anne-

sialainen työnantaja tuomitaan, mut-

päinvastoin kuin muut vastaavan elin-

Suomea, jossa töitä tehdään eurolla

ta rasismia, että aiemmin mainittu aata suomalaista ei?

Viron korkein oikeus päätti hiljat-

tain, että virolaiselle työntekijälle, jo-

minimipalkan maksamista. Suomi,

tason EU-maat, ei ole katsonut aiheelliseksi ratifioida koko peruskirjaa.

Luulisi asian kiinnostavan porvari-

ka lähetetään töihin johonkin muu-

puolueitakin. Onhan maassa edelleen

mesta, on maksettava vähintään

noudattaa sopimuksia ja maksaa työn-

hun EU-maahan virolaisfirman toikohdemaan mukainen palkka. Eri asia

on, mitä päätös käytännössä merkitsee. Suunta on kuitenkin oikea.

TARVITAAN ANNOS POLIITTISTA TAHTOA Työehtosopimuksen mukaisten palkkojen polkemisesta on luonnollisesti

paljon haittaa yhteiskunnalle ja erityi-

sesti yksilöille. Kun eräät tekevät töi-

tä alipalkalla, maksetaan muille työttömyysavustusta. Eikä niistä alipal-

työnantajia, jotka todella haluavat

tus on ottanut asiaan kantaa, mutta miksei lakialoitetta ole näkynyt?

Entä demarit? Joskus tuntuu sitä,

että demarit ajavat vain niiden asiaa,

joilla palkat ovat taulukoiden mukai-

moni asia täytyy nykyään lain mukaan kilpailuttaa ja halvimpaan tarjoukseen on tartuttava. Se, maksetaanko urakan

toteuttajille asiallisia palkkoja, ei kil-

kunnassa marginaalipuolueeksi. Nyt

olisi persuilla tietenkin hyvä tilaisuus

lopettaa hiljaisuus tämän asian kohdalla. Mutta sieltä hiljaisuudesta tunnutaan enemmänkin huutelevan mil-

työmarkkinatuella, aletaan muistuttaa muinaista Roomaa, orjatyölle pe-

rustuvaa yhteiskuntaa. Sellainen vain ei ole pidemmän päälle kestävää.

Itse olen yrittäjä, mutta porvariksi

mökkejä ja autoja, omakotitaloista pu-

Tietysti katse kääntyy seuraavaksi

tä Rakennusliitto älähti aiheesta. Mutkisivät yhtäaikaisesti vaikuttamaan

vaikkapa SAK:n ja muiden keskusjärjestöjen kautta? Eivätkö asiat muka lähtisi rullaamaan? Jotenkin ei voi

välttyä ajatukselta, ettei niissä norsun-

verran, että elelen pikkuhiljaa ilman

humattakaan. Saanpahan vain tehdä sitä, missä viihdyn, ilman että kukaan

määräilee, miten saan työssäni pukeutua. Yritän pitää hintani kilpailukykyisinä, mutta varsin usein häviän keik-

koja tarjouskilpailuissa. Mietin usein, että millähän palkoilla voittaneissa firmoissa työskennellään?

Voi olla, että tulee vielä minunkin

luutorneissa juuri kiinnostuta rivijäse-

kohdalleni se päivä, jolloin vain lai-

Työministeri Lauri Ihalainen sanoi

vut. Eläähän työttömyysavustuksel-

nten ongelmista.

markkinoita,

ta, olisi perussuomalaiset jäänyt edus-

kentelevät alipalkattuina ja kantavä-

mentävä aukko!

on siis selvä porsaanreikä. Peräti sian

lueen kannatus.

kittyneet ajamaan pienituloisten asioi-

Jos lähdetään sille tielle, että kehite-

en itseäni koe. Tienaan keikoistani sen

julkisuudessa hiljattain, ettei Suo-

Jos vasemmistopuolueet olisivat kes-

loerojen kasvu on iloinen asia.

pailutuksessa merkitse mitään. Laissa

set. Sellainen väki vähenee maassamme jatkuvasti ja sitä mukaa myös puo-

sellaisia porvareita, joiden mielestä tu-

estö vetelehtii jollain alati kutistuvalla

mään päin. Erikoista onkin se, että

ta mitäpä jos kaikki ammattiliitot pyr-

topuolueille. Vasemmistoliiton halli-

lanne ja ennakoitava tulevaisuus toki

pailuissa useimmiten ja ovat vähene-

työnantajat tosin häviävät tarjouskil-

Miksei asialle sitten tehdä mitään?

jaaminen kuuluisi tietysti vasemmis-

ja vainotaan. Ja hyödyttäähän nykyti-

tään Suomi, jossa ulkomaalaiset työs-

ammattiliittojen suuntaan. Hyvä, et-

Ensisijaisesti tämän epäkohdan kor-

tunnissa ja ammattiyhdistysaktiive-

tekijöilleen asialliset palkat. Tällaiset

katuista hommista taida kovin suurta verokertymää syntyä.

taan lisää valtaa. En halua ajatellakaan

meen saa pesiytyä rinnakkaisia työjoilla

ulkomaalaiset

työskentelevät halvemmalla. Suunta

on oikea. Mutta eikö juuri ministeriä

kuunneltaisi ja hänen ohjeistustaan noudatettaisi, jos tämä konkreettisesti ehdottaisi alipalkkaamisen kriminalisointia?

EI ANNETA VALTAA KONNILLE

tan firmani kiinni ja suljen nettisilakin. Mutta kuinka kauan arvelette

maan talouden kestävän sitä, että alati suurempi joukko sinnittelee työttö-

myyskorvauksella samalla, kun muiden palkoista jää entistä vähemmän verorahaa?

Toivoa sopii, että pikapuoliin saatai-

siin maahan selkeä laki minimi- ja työehtosopimuspalkoista ja niihin liittyvän vilpin sanktioinnista.

Ja sinä nuori, jos meinaat luoda uraa

loin mitäkin älyttömyyksiä, jotka eivät

Kuka sitten hyötyy nykytilanteesta?

politiikassa, voisit aikanasi tarttua tä-

omaa lyhyeksi jäävää tähdenlentoa. Ai-

het, joilla yhä enemmän tuntuu olevan

että nykyinen poliitikkosukupolvi vain

vie mitään eteenpäin paitsi puolueen

nakin EU pitää muistaa haukkua joka

käänteessä. On sieltä kuitenkin tullut esimerkiksi Euroopan sosiaalinen pe-

No, tietysti ne epärehelliset liikemie-

kytköksiä valtakunnan rajat ylittävään järjestäytyneeseen

rikollisuuteen.

Kaikkihan sen ymmärtävät, mitä on

hän kysymykseen. En nimittäin usko,

viitsii. Tällä asialla ratsastamalla saisit paljon suosiota ja sopivasti vihollisiakin.

11 LIBERO


MIELIPIDE

näkökulmia perust

PERUSTULO EI OLE VAIN KANSALAISALOITE. SE LIITTYY ASIAAN JOS TOISEENKIN.

teksti joonas pulkkinen VUODEN ALUSSA ALULLE pantu kansa-

laislakialoite perustulosta on hyvä läh-

tökohta suomalaisen sosiaalipolitiikan uudistamiselle, tulonjaon tasoittamiselle ja sosiaalisen eriarvoisuuden ehkäisemiselle. Nyt on tärkeää kerätä

kansalaisaloitteen vaatimat 50 000 allekirjoitusta.

kelmia, miten esimerkiksi perustulon

telmästä ja sen sisältämistä voimasuh-

rin hallinnollisia kuluja Kelan ja kunti-

misessa on kyse päätöksentekojärjesteista, kannattajakunnan poliittisista

jakolinjoista ja mahdollisuudesta löy-

Jokaisessa suuressa muutoksessa voi

myös vallitseva »yleinen mielipide» ja

kiksi nuorisotakuun valmistelussa olisi

ta mallista. Tärkeänä edellytyksenä on kansalaisista lähtevä poliittinen paine.

Kansalaislakialoite on väline julki-

sen lakkauttaminen, sukupuolineut-

si positiivista niiden luoma monipuoli-

äänestäminen – perustulo on arvopo-

en roolin muuttuessa.

piillä oma tilansa myös perustulolle ja

sen keskustelun herättämiseen. Kan-

raali avioliittolaki ja EU-jäsenyydestä

käyttöönotto keventäisi julkisen sekto-

tää sisäinen konsensus tavoiteltavas-

Kuten muut julkisuuteen nousseet

kansalaislakialoitteet – turkistarhauk-

salaislakialoitteissa on ollut toistaiseknen keskustelu.

Osmo Soininvaara on kirjoittanut,

siihen liittyvälle keskustelulle. Esimerollut mahdollista vaatia alueellista pe-

rustulokokeilua. Koska sote-uudistus muuttaa kunnallisen peruspalvelurakenteen, perustulon ajatus olisi saanut olla valmistelussa mukana. Tämä

olisi voinut tarkoittaa esimerkiksi Kelan hallintoroolien sisällyttämistä uu-

liittinen kysymys. Sen tavoitteena on

että perustuloon siirtyminen vaatisi

kaisempi yhteiskunta. Tutkija Jouko

toihin ja verotukseen liittyen. Aloit-

tulolla voisi olla oivat mahdollisuudet

suurta merkitystä, keskustelulla on.

tukijärjestelmää. Perustulo kannus-

halu tehdä tulonjaoltaan oikeudenmuKajanojan sanoin: perustulo merkitsee palaamista pohjoismaisen, kaik-

kia koskevan sosiaalipolitiikan juuril-

valtavan lakimuutosurakan tulonsiirteen sanamuodolla ei siksi ole niin

le ja katkaisee suuntauksen kohti köy-

Perustulokeskustelun ei tarvitse velloa

Johanna Perkiö on eritellyt hyvin

rillä. Muuttuva taloustilanne ja eten-

hyyspolitiikkaa.

edellytykset perustulon toteutumisek-

si (Perustulon aika, toim. Perkiö & Kaisu

12 LIBERO

Suopanki). Hänen mukaansa toteutu-

pelkästään kansalaisaloitteen ympäkin julkisen talouden tarkastelu antaisivat aihetta tehdä tarkempia las-

distukseen.

Opintotuen näkökulmasta perus-

muuttaa radikaalisti nykyistä opintotaisi opiskelevia töihin, toisin sanoen

mahdollistamalla entistä suuremmat ansiot tukien ohella. Perustulon määrä

tulisi suhteuttaa asumistukeen ja verotukseen siten, että se olisi työnteon

kannalta oikeasti motivoiva. Järjestel-


tulokeskusteluun

män voi toteuttaa porrastetusti, tavoit-

kuitenkin havaittavissa. Suomen ke-

tuloeroja. On ymmärrettävää, että pät-

maan suunnitellussa tahdissa.

kansantalouden muuttuessa viennin

jä saa käteen vähemmän kuin kahden

teena motivoida opiskelijoita valmistuJos Vasemmistoliitto pyrkii kohti as-

teittaista siirtymis-

hittyessä kohti palveluyhteiskuntaa ja suhteen yhä suppeammaksi piilee yrittäjissä

tä kohti perustuloa, miksi emme voisi yhtä hyvin vaatia myös alakohtaisia kokeiluja

koskien

esimerkiksi vuokra-

työtä tekeviä, free-

»jokaisessa muutoksessa voi piillä oma tilansa myös perustulolle.»

lancereita tai itsensä työllistäviä? Käy-

tännössä tämä voisi olla luontevaa aloilla, joilla ei ole selkeitä työehtoja,

joilla työn muodot ja työsuhteet poik-

potentiaali

F r e e l a n c e r - t yö -

edustusta. Useissa tapauksissa vaih-

nestystarinoiksi».

suhteet ovat niin ikään

kasvussa.

Vuonna 2010 freelan-

cer-tyyliset työsuhteet lisääntyivät 50

prosenttia. Perustu-

loajattelu istuu hyvin yhteen useiden yhtäaikaisten työsuhteiden kanssa.

Yrittäjien kannalta voisi olla järke-

muistaa, että ei ole mitään yhtenäis-

rahan uudistamista. Yrittäjien määrä oli vielä ennen taantumaa kasvus-

sa, mutta on kääntynyt nyt laskuun. Kiinnostusta vaihtoehtoiseen yrittä-

miseen, esimerkiksi osuuskuntiin, on

Tästä ryhmästä iso osa lukeutuu

siihen 12 prosenttiin, joilla ei ole työ-

Niin sanotusta uusprekaarisesta ryh-

vää pohtia perustuloa tukevaa startti-

vuoden sopimuksella oleva tohtori.

»suomalaisiksi me-

keavat laajalti tai joilla ei ole takuita toimeentulosta.

kätyösuhteessa oleva varastotyönteki-

markkinaratkaisuja tehtäessä edes

toehdoksi jää liittyä ammattiliittoon,

jota toimiala nimellisesti yhdistää,

mutta täysiä takeita esimerkiksi oi-

keusturvasta ei ole, kun pätkätyösuh-

teen pituus ei täytä liiton asettamaa ehtoa. Toinen mahdollisuus on luoda uusi järjestäytymismuoto, jonka haasteena on täysien neuvotteluoikeuksien saavuttaminen.

mästä puhuttaessa pitää kuitenkin

Tarkoituksenani ei ole lobata mitään

tä muuttuneen työelämän prekaari-

kemminkin haluan korostaa, miten

liikettä. Ryhmään kuuluvia yhdistää

ainoastaan epävarmuus ja epäoikeudenmukaisuus työelämässä ja tulon-

jaossa. Tähän ryhmään lukeutuvilla palkansaajilla on jo keskenään suuria

yhtä perustulomallia tai agendaa. Pimonella eri tasolla perustulosta voi

keskustella. Toivotan perustulon läm-

pimästi tervetulleeksi osaksi 2010-lu-

vun suomalaista tulo-, sosiaali- ja talouspoliittista keskustelua!

13 LIBERO


MIELIPIDE

RIKOSILMOITUKSIA KOLMELLA LUUKULLA POLIISIMYÖNTEINEN TOSITARINA PASILAN POLIISITALON AULASTA. teksti julle tuuliainen kuvitus milka peltokangas

SOITTIVAT SYKSYLLÄ poliisista. Soit-

taja halusi vähän jutella, koska minusta oli tehty rikosilmoitus. Kyseessä taisi olla lähinnä kunnianloukkaus

ja jonkinlainen vainoaminenkin. Tämä ei tullut suurena yllätyksenä. Olen

roikkunut erään mieleltään ailahtelevan henkilön hampaissa jo seitsemisen

vuotta. Selitin näkemykseni asiasta ja

myöhemmin tuli syyttämättäjättämispäätös postitse. Se siitä.

Talvella olinkin sitten itse poliisita-

lolla rikosilmoitusta laatimassa. Ru-

tiinia. Joku tyyppi oli tullut taksiini

kilötunnuksensa ja nyt on alkanut

tain runsaasti. Päinvastoin kuin taval-

tänyt livistää. Pienen painimisen jäl-

tenkin paisui sitä kerrottaessa ja itse

välttämättä olekaan suurimmilta osin

tietoisena rahattomuudestaan ja yrit-

keen sain herran henkilöllisyyden selville. Annoin myös tilaisuuden maksaa

kyydin jälkeenpäin. Heppu kuitenkin mieluummin maksaa parinkympin

kyydistä pitkän kaavan mukaan parisataa. Mikäpäs siinä.

Istuin siis Pasilan poliisitalon odo-

tusaulassa vajaan tunnin ja katselin

rikosilmoituksia tekeviä ihmisiä. Talon intimiteettisuoja

on vähän heikko. Au-

lassa on kolme luukkua, joilla rikosil-

moituksia voi tehdä jonotusjärjestykses-

asiassa siivooja kävi öisinkin asunnolla kähveltelemässä tavaroita, vaikkei

siivoojalla pitänyt olla asunnon avai-

miakaan. Osoite oli kaupunginosassa, jossa asuu paljon hyväosaisia ja käy jonkin verran kotisiivoojia.

Viereisen luukun poliisi otti vas-

taan naisen rikosilmoituksen ja asia

pikku varkauksista ja

linen ihminen voisi kuvitella, ne eivät poliisin voimankäyttöä ja mahdollisia laittomia etsintöjä koskevia, vaan hyvin suuri osa on harhaisten ihmisten

käsialaa. Näitä saa sitten oikeusasiamies tutkiskella ja poliisin edustaja joutuu tietenkin kirjoittelemaan omia näkemyksiään valituksista.

Luukulla istunut poliisi kertoi, et-

oli käsitelty viidessä minuutissa. Jat-

tä jotkut tällaiset ilmoittelijat tulevat

kanssa edelleen. Aloin

vä. Joskus on Pasilan poliisitalolta jo-

koimme taksipetoksen

»tarina jotenkin paisui sitä kerrottaessa.»

sä. Kuulin muminaa

kysellä minua jututtaneelta poliisilta, mikä

prosentti näistä rikos-

ilmoituksista oikeastaan on mielenterveyshäiriöiden tuotantoa.

käymään viikoittain, parhaat joka päi-

ku kuljetettu myös läheiseen Auroran

sairaalaan jatkamaan tarinointiaan. Tavallisesti he ovat muutaman päivän

kuluttua takaisin Pasilan aulassa, kos-

ka ketään ei Suomessa pakkohoideta, ellei hän ole vaarallinen itselleen tai

autoon kohdistuneesta vandalismista.

Sain kuulla, että peräti reilu kolman-

varoita molempiin suuntiin.

kokevat joutuneensa rikoksen uhrik-

tuksista on harhaisten ihmisten teke-

Ilmoitus siirtyy eteenpäin ja tutkin-

kua, niin ehdotan, että yhdelle näistä

Neljännen luukun läpi kulkee löytötaLopulta tuli minunkin vuoroni. Tak-

sipetos on sitä yksinkertaisinta asiaa. Kuitenkin papereita täytellessä menee

helposti reilu vartti. Viereiselle luukulle asteli samaan aikaan aulassa odotellut iäkäs nainen. Kuulin hänen sano-

van rikosilmoitusta vastaanottavalle poliisille äänekkäästi, että hänen siivoojansa on varastanut hänen hen14 LIBERO

pankkitililtä kadota rahaa. Tarina jo-

nes! Lisäksi kaikkia asiakkaita, jotka si, täytyy kohdella samanarvoisesti.

nanjohtaja päättää, jatketaanko asian

käsittelyä. Jollei jatketa, tiedotetaan siitä kaikille asianosaisille. Henkilö,

joka kokee, ettei hänen ilmoitustaan

ole käsitelty oikein, voi valittaa eduskunnan oikeusasiamiehelle.

Valituksia poliisista tehdään vuosit-

muille.

Jos kerran yli kolmannes rikosilmoi-

miä ja Pasilan aulassa on kolme luukkolmesta luukusta palkataan poliisin

sijasta valkotakkinen henkilö. Kahdelta muulta luukulta voitaisiin ohjata

tarvittaessa sille kolmannelle. Hiukan

itsekritiikkiä omaavat henkilöt voisi-

vat oma-aloitteisesti ottaa jonotusnumeron suoraan tälle luukulle.


LUKIJAKIRJE

TUKEA EIKÄ TORJUNTAA MAAHANMUUTTAJILLE YHÄ USEAMMAT uussuomalaiset eivät

löydä töitä kireän maahanmuuttokes-

kustelun ja kasvavan maahanmuut-

synnyinmaata kysytään, viestii se sitä, että tiedolla on merkitystä.

Maahanmuuttajataustaiset nuoret

tajavastaisuuden Suomesta. Toimeen-

näkevät, miten vanhemmille ei ole tar-

hankkimista ja muuta yhteiskuntaan

yhteiskuntaan sopeutumisen kanssa.

tuloa, kielen oppimista, koulutuksen

sopeutumista haittaa tuen puute byrokratian hampaissa.

Meidän pitää tukea maahanmuutta-

jien sopeutumista. Usein saa lukea ko-

jolla kunnon töitä eikä tarpeeksi apua Lopulta maahanmuuttajia ei voi tukea kuin pimeästi - kysykää vaikka Heidi Hautalalta!

Vaikka maahanmuutosta puhutaan

kemuksista, joissa integrointi on epä-

paljon, keskustelu tuntuu päätyvän

minen tarkoittaa?

hen pitäisikö Umaya Abu-Hannan ol-

onnistunut, mutta mitä epäonnistuTilastokeskuksen työssäkäyntitilas-

ton mukaan joka kolmannen toisenpolven maahanmuuttajan koulukäyn-

usein epäolellisiin asioihin, kuten siila kiitollinen suomalaiselle yhteiskunnalle vai ei.

Useimmiten keskusteluun ei edes

ti päättyy peruskouluun. Valitettavan

oteta

tei lapsi ole saanut tarvittavaa tukea.

toa kulttuurimme olevan niin vas-

usein kyse on kielitaidosta ja siitä, etLapsella pitäisi olla oikeus päästä jat-

kokoulutukseen eikä pudota yhteiskunnan ulkopuolelle.

Tutustuin pari vuotta sitten naiseen,

mukaan

maahanmuuttajia.

Maahanmuuttajan lapsena voin kertaanottava, että edes tummahiuksiset tai -ihoiset ihmiset eivät tunne kuuluvansa tänne.

Moni muuttaakin pois maasta, jo-

jonka poika oli heikon suomenkielen-

ta ei koe omakseen. Minä olen päät-

kaa. Hän kysyi minulta neuvoja, sillä

kuulua myös meille ja jotta voisin vielä

taidon vuoksi jäänyt ilman lukiopaikhänelle oli tärkeää, että poika saa jat-

kaa koulutustaan. Pojan koulu ei ollut tarjonnut neuvontaa.

tänyt jäädä, koska tämän maan tulee

tuntea olevani suomalainen siinä missä muutkin.

On helppoa ajatella maahanmuut-

Jos tulevaisuus ei lupaa muuta kuin

tona vain Suomeen pyrkiviä pakolai-

puolisuuden tunnetta yhteiskunnas-

tä suomalaisia asuu maahanmuutta-

tukien varassa kituuttamista ja ulkosamme, onko ihme, jos toisen polven maahanmuuttajat radikalisoituvat?

Vaikka olen vain puoliksi ulkomaa-

lainen ja Suomessa kasvanut, minulta

sia, mutta olisi kiva myös muistaa, etjina muualla, eikä siitä ole kovinkaan

kauan, kun suomalaiset olivat myös itse pakolaisia.

on joka ikisessä työhaastattelussa kysytty, mistä olen kotoisin tai mistä isäni on kotoisin. Niin kauan kuin isäni

HANNA-MARILLA ZIDAN Helsinki

KIRJOITA LUKIJAKIRJE! Anna palautetta, korjaa virheitä, kehu ja väitä vastaan. Julkaistuista kirjoituksista lähetämme vaivanpalkaksi kirjan. Vaippoihin liittyviä palautteita ei julkaista. Hanna-Marilla Zidanille lähetetään Vasurilla-levy (Hytinä-levyt 2012).

Libero Hämeentie 29, 6. krs 00500 Helsinki

15 LIBERO


MIELIPIDE PUHEENJOHTAJA

UUSI KAUSI, UUDET KAMPPAILUT! LIITTOKOKOUS TULI JA MENI. Omasta puolestani kiitän ja

kumarran syvään luottamuksesta ja mahdollisuudesta jatkaa vielä yhden kauden. Viikonloppu oli täynnä upeita tyyppejä, upeita puheenvuoroja, upeita vääntöjä ja upeita esiin-

tymisiä. Kaiken tämän lisäksi tehtiin luonnollisesti liuta tärkeitä päätöksiä, joissa linjattiin Vasemmistonuorten politiikkaa tulevalle kaksivuotiskaudelle.

Vasemmistonuorten poliittiset kampanjat ovat kasvaneet

yhä merkittävimmiksi viimeisten vuosien aikana. Omilla konkreettisilla kampanjoilla pystymme tekemään vasemmistolaisia avauksia yhteiskunnan parantamiseksi sekä tuo-

maan esille vasemmistolaisen liikkeen ajattelua riippumat-

ta siitä, mitä päivänpolitiikassa tapahtuu. Ne ovat hyvä tapa tehdä proaktiivista politiikkaa, jolla saamme muut reagoi-

maan siihen, mitä me sanomme, muiden tekemisiin reagoimisen sijaan. Toimivan organisaation lisäksi näkyvä ja

kuuluva kampanjointityö sekä omien vaihtoehtojen jatku-

Nykyinen hallituskokoonpano ja eurokriisi ovat olleet va-

keen kasvulle.

man konkreettisia vaatimuksia työntekijöiden aseman pa-

va esille tuominen ovat edellytyksäi vasemmistolaisen liikSiksi Vasemmistonuoret vaatii seuraavan kahden vuo-

den aikana toisenlaista asuntopolitiikkaa ja kaikille oikeutta kohtuuhintaiseen asumiseen. Nostamme esille myös

mielenterveysongelmien yleistymisen kytköksen harjoitettuun uusliberalistisen politiikkaan, ja pyrimme omalta osal-

semmistolle hankalia. Soini pauhaa duunarimiehistä ilrantamiseksi ja syyttää vasemmistoa hiljaisuudesta. Hil-

jaisuus onkin hallituskokoonpanon suurin uhka – se, että vaihtoehtomme jäävät näkymättömiks eikä vasemmiston oma ääni kuulu.

Vasemmistonuorilla on erittäin keskeinen rooli suomalai-

tamme vähentämään mielenterveysongelmiin liittyvää stig-

sen vasemmiston kannalta. Me emme ole puolue, me em-

työelämäoikeuksista ja -lainsäädännöstä, jotta he voivat ja-

ja nuorisojärjestö ja teemme radikaalia ja selkeästi vasem-

maa. Lisäksi koulutamme jäsenistöämme ja aktiivejamme

kaa tietoa eteenpäin työpaikoilla, järjestöissä, kaveriporukoissa, oppilaitoksissa ja kaikkialla muuallakin. Levitämme

tuhtia talouspoliittista opintopiiripakettia piirijärjestöille, teemme uuden poliittisen ohjelman ja terävöitämme kantojamme demokratiakysymyksistä.

me ole hallituksessa, vaan me olemme poliittinen kansalaismistolaista politiikkaa omista lähtökohdistamme. Meidän

tulee myös jatkossa kritisoida puoluetta silloin, kun aihetta on, mutta ennen kaikkea huolehtia siitä, että tässä maassa tehdään mahdollisimman vasemmistolaista politiikkaa – että vaihtoehtomme nähdään, kuullaan ja ymmärretään!

Ny period, nya kamper! förbundskongress

ra proaktiv och radikal politik, utan

stigma som finns kring mentala pro-

ner, bra typer och bra fester gjorde vi

Under de kommande åren kommer vi

sättningsvis att vara en central aktör

VÄ N S T E R U N G A S

kom och gick. Förutom bra diskussioen mängd centrala beslut gällande den politik vi kommer att föra under

den kommande tvåårsperioden. Vän-

sterungas kampanjer har fått en allt viktigare roll. Genom dem kan vi gö-

16 LIBERO

att reagera på vad andra aktörer gör. därför att kräva en helomvänding i bostadspolitiken och förmånliga bostäder åt alla samt påvisa hur den nyliberala politik som förts lett till ökad mental ohälsa. Vi vill också minska på det

blem. Vänsterunga är och kommer forför den finländska vänstern. Som politisk ungdoms- och medborgarorgani-

sation kan vi göra radikal politik från vårt eget utgångsläge - och det kommer vi även att göra!

LI ANDERSSON Vasemmistonuorten puheenjohtaja


17 LIBERO

hannele richert

aino sutinen


TEEMANA ASEET Pikkulapsena ase syntyi helposti. Sopivasti taipunut puupalanen tai oksa, josta lähti toinen oksa juuri oikeasta kohtaa. Ei sillä tarkkuutta ammuttu vaan kaveria päin. Toiset osasivat tehdä laukausten ja räjähdysten ääniä suullaan paremmin kuin toiset. Muoviset leluaseet sopivat tietysti vielä paremmin käteen ja toivat televisiosarjojen fiilistä. Niiden muovinen naksahtelu ei kuitenkaan vetänyt vertoja poskien, huulten ja kielen tappaville sinfonioille. Ja se tunne, kun seisoo jalat hieman harallaan, ase toisen tai molempien käsien varassa tai vaikka housunkaulukseen työnnettynä. Voima. Valta. Seksikkyys. Jostain samasta mutta samalla myös jostain aivan muusta kirjoittaa Mikael Leskinen teemasivujen avausjutussa (s.19). Mitä kaikessa inhimillisyydessämme rakentamamme epäinhimilliset tuhon välineet kertovat meistä? Aseista tuhovoimaisimmat, ydinaseet, ovat mielenkiintoisessa roolissa Skotlannin itsenäisyyshankkeessa. Riia Colliander oli paikalla, kun kansalaisyhteiskunta kertoi mielipiteensä Faslanen ydinasetukikohdasta (s. 22). Ja vaikka Suomen valtiolla ei ydinasetta puolustuksenaan olekaan, uraaninlouhinnan myötä meilläkin on rooli kansainvälisessä ydinasebisneksessä (s.24). Vasemmistonuoret suuntaa rauhankampanjointiaan nyt nostaakseen esiin asekaupan ongelmia. Kuten muussakaan tuottoisassa kaupanteossa, asekaupassa ei edetä eettiset periaatteet edellä. Heidi Auvinen kuvailee asekaupan sääntelyn heikkoja kohtia (s. 26). Entisen rauhanturvaajan haastattelussa selviää, miten sodan kokeneiden ja heidän jälkekäistensä suhtautuminen aseisiin eroaa (s. 27). Teemakolumnissa puolestaan pohditaan vasemmiston suhdetta väkivaltaan työväenlauluperinteen kautta (s. 28).


pampampam! MITÄ ASEET KERTOVAT MEISTÄ, MINUSTA? teksti mikael leskinen • kuvat via vallin LATAAN LIPPAASEEN kymmenen pat-

Ammuin ensimmäisen kerran aseel-

ruunaa. Asetun vatsalleni ohuen muo-

la suorittaessani asepalvelusta. Menes-

rynnäkkökivääriin. Poistan varmis-

ammuin 92 pistettä 100:sta (kiitettävä

vipatjan päälle ja kiinnitän lippaan timen. Vedän virityskahvan taakse ja

saatan sen takaisin eteen. Kohdistan

tähtäimet maaliin sadanviidenkymmenen metrin päässä. En ole aiemmin ampunut aseella.

Vedän keuhkot täyteen ilmaa. Pu-

hallan puolet ilmasta ulos ja alan hi-

taasti vetää liipaisimesta. Yritän pitää tähtäimet kohdillaan. Ase laukeaa ja

tyin ensikertalaiseksi yllättävän hyvin:

tulos olisi ollut pisteen päässä). Ammuin itse asiassa paremmin kuin ku-

kaan muu yksiköstäni. Tarkoitukse-

nani ei ole kuitenkaan kehua itseäni – kaikki eivät vain jaksaneet keskittyä ampumiseen yhtä paljon kuin mi-

nä. Minä nautin ampumisesta, toisin kuin muut.

Ammunta oli minulle luultavas-

potkaisee lujaa olkaa vasten. Suljen sil-

ti asepalveluksen miellyttävin puoli.

näen piipusta kohoavan savua. Hais-

pistoolilla muutamia kertoja ampu-

mäni vaistomaisesti, ja kun avaan ne,

tan ruudin kitkerän hajun, joka ei ole epämiellyttävä. Lippaassa on nyt yhdeksän patruunaa. Kohdistan tähtäimet uudelleen.

Myöhemmin siviilissä olen ampunut maradalla. Huomaan, että nautin am-

pumisesta edelleen paljon. Mutta miksi nautin siitä? Mikä ampumisessa viehättää?

19 LIBERO


Kirjoittaja ampuu pistoolilla, kaliiperi 9 x 19 mm.

AMPUMISEN KOKEMUS Suuri osa ampumiskokemuksesta ki-

teytyy hetkeen, kun alan vetää liipaisimesta ja odotan aseen laukeavan.

Ensimmäisen laukauksen ääni tuntuu läpäisevän kuulosuojaimet. Tunnen, miten laukauksen voima kulkee käsivarsieni ja koko kehoni läpi. On

lä asetta tukevasti käsissäni, keskittyä

sessa on pohjimmiltaan kyse. Minul-

matta asetta. Ampumisen jälkeen on

kää tarkkuusammuntaa. Osuminen

laan ja painaa liipaisimesta liikuttasamaan aikaan sekä energinen että

rauhallinen olo. Ampuminen on puhdistava, katarttinen kokemus.

Kirjoitan näin yksinomaan tuliaseis-

mahdotonta täysin kontrolloida ref-

ta – en esimerkiksi ilma-aseista. Mi-

ka kerta, mutta opin odottamaan pe-

ta on tuliaseen yksinkertainen, pelkis-

leksinomaisia reaktioita; pelästyn jo-

lästymisen hetkeä ja pitämään siitä. Pelko kuuluu jollain oleellisella tavalla

ampumisen nautintoon. Tunnen oloni

nulle ampumiskokemuksessa oleellis-

tetty, raaka voima. Toisaalta myös se, että aseisiin liittyy vaaran elementti.

Aseharrastaja saattaisi sanoa, että

voimakkaaksi, hallitsen aseen samal-

tässä annetaan huono kuva aseista –

kyse hyvin alkukantaisesta asiasta: sii-

sitellään huolellisesti. Vaikka huolelli-

la kun pelkään sitä. Ampumisessa on

hen liittyvät tunteet ovat yksinkertaisia ja voimakkaita.

Toisaalta ampumiseen liittyy keskit-

tymisen tunne: ulkopuolinen maailma

todella katoaa silloin, kun yritän pidel20 LIBERO

Voidaankin pohtia, mistä ampumi-

hengitykseen, pitää tähtäimiä kohdil-

le ampuminen ei nimittäin ole pelk-

tarkasti maalitauluun on tietysti tyydyttävää, mutta vain yksi osuus ampu-

miskokemuksesta. Myös aseiden käsittely on itsessään tärkeää. Patruunoi-

den syöttäminen lippaaseen, lippaan kiinnittäminen aseeseen ja aseen vi-

rittäminen on kaikki äärimmäisen tyydyttävää. Aseen raskaassa painossakin on jotain hyvin miellyttävää; tuntuu hyvältä pidellä asetta kädessä.

Tämä vain korostuu, mitä isommas-

eivät aseet ole vaarallisia, jos niitä kä-

ta aseesta on kyse. Armeijassa minut

nen käsittely tekee aseiden kanssa toi-

väärin lisäksi ilmatorjuntakonekivää-

mimisesta suhteellisen vaaratonta, aseita käsitellään huolellisesti juuri

sen takia, että ne ovat vaarallisia. Ase ei ole koskaan täysin vaaraton.

koulutettiin käyttämään rynnäkkökiri. Jalustaan ja kehtoon kiinnitettynä

sillä on painoa lähes seitsemänkymmentä kiloa, täysi panoslaatikko mu-

kaan lukien kymmenisen kiloa lisää.


Se on iso ja vanha neuvostoliittolainen

teen – aseet ovat vaarallisia, ase kä-

peasti, yksinkertaisesti ja johdonmu-

haa. Sen liikkuvia osia ei vedetä, vaan

ta eikö kuitenkin vain pelkuri nauti sii-

kannalta ihminen on yhdentekevä: se,

konekivääri, jossa ei ole mitään turriuhtaistaan

voi-

dessä minäkin olen vaarallinen. Muttä vallan ja voiman tunteesta,

malla taakse – kuu-

lee, miten ylisuuri koneisto syöttää valtavan

patruu-

tettaessa

patruu-

nan pesään. Poisnaa aseen sisältä

on oltava erityisen varovainen,

»eikö kuitenkin vain pelkuri nauti siitä vallan ja voiman tunteesta?»

sillä

vapautuessaan ko-

jonka

ampumisesta saa? Eikö tämä kerro eni-

ten epävarmuuksistani ja peloistani –

että pelkään olevani heikko?

Eikä kyseessä ole

mikään

tietoinen

lähestyä esteettisesti esinettä, joka on

Olenko pohjimmiltani sadisti? Tekee-

kö sadististen tunteiden tiedostami-

aseissa kiehtoisi juuri yhteys väkival-

taan, kuolemaankin. Mutta tarkoittaako tämä sitä, että ihannoisin väkivaltaa tai tappamista – että hyväksyisin

seen piirteeseen: niiden absurdiuteen. misen tarkoitushakuisesti, suunnitel-

mallisesti valmistama tuote siinä, missä mikä tahansa muukin työkalu. Ja

juuri tämä – että ase todella on työkalu

kutus meihin.

En yritä puolustella tai kritisoida

vat. Mitä ne kertovat meistä? Voi hyvin tyy jotain perverssiä. Mutta mikä on tämän perversion lähde?

Emme halua myöntää kaikkea, mi-

semme ja pelkäämme – edes itsellemtain, minkä mieluummin torjumme. Toisaalta perimmäiset halut pysyvät

aina lopulta jonain kätkettynä, poissaolevana. Usein voin vain spekuloida: miksi teen niin kuin teen ja tunnen niin kuin tunnen?

Jos aseista ja ampumisesta nautti-

– on se, mikä aseissa on samaan aikaan

miseen liittyy jotain perverssiä, pahaa

Ase on epäinhimillinen tuote, mutta

päästä lainkaan eroon? Eivätkö aseet

sekä häkellyttävää että vangitsevaa.

ne? On vaikeaa eritellä, mitä mielessä-

samalla ihmisen tuotos. Ase itse on sie-

Asetta pidellessä kokee vallan tun-

tää tehtävänsä mahdollisimman no-

ni liikkuu ampuessani aseella.

siksi sen läsnäololla on niin suuri vai-

me, sillä pelkäämme haluavamme jo-

Ase itsessään ei ole mitään – se on ih-

likappaleita. En voi kiistää, etteikö

se on jo banaali ja typerä. Ehkä juuri

ABSURDIN ILMENTYMÄ

kuvittele ampuvani ihmistä vetäessäni Aseet ovat tuhon ja kuoleman vä-

rimmäisessä funktionaalisuudessaan

tä tunnemme, ajattelemme, himoit-

Aseiden kiehtovuus liittyy myös toi-

liipaisimesta – tai salaa haaveile siitä?

ta ja muovista rakennettu kone. Ää-

nen vai niiden tyydyttäminen sadistin?

tietoisesti suunniteltu vahingoitta-

maan elävää olentoa? Enkö kuitenkin

luuttisen armoton, brutaali, metallis-

olla, että aseisiin ja ampumiseen liit-

ylipäätään jotain, mitä voisin hallita?

tain perverssiä? Eikö ole epäilyttävää

on, että hänet torjutaan. Ase on abso-

noa, mistä tämä tunne sikiää. Onko se

va laite – ja juuri siksi niin vangitseva.

Mutta eikö tähän kaikkeen sisälly jo-

leeko ammuttu on toissijaista – pääasia

aseita, vaan kysyä, miksi aseet kiehto-

tain, mitä minä tunnen, enkä osaa sa-

ASEFETISISMIÄ

haavoittuuko, vammautuuko tai kuo-

päätös – se on jo-

neiston voima riittää murskaamaan käden. Se on tuhovoimainen, uhkaa-

kaisesti. Aseen toiminnan ja käytön

luton – sen ainoa velvollisuus on täyt-

tai sadistista, voidaanko tästä jostain ja ampuminen vain ilmennäkin jotain hyvin inhimillistä – jotain, josta kääntäisimme katseemme mieluiten pois?

21 LIBERO


pusu, putkilukko ja poliittinen tavoite

TOIMINTAVIIKONLOPPU TOI YDINASEPROTESTIN SKOTLANNIN AVAINPAIKOILLE. teksti ja kuvat riia colliander

22 LIBERO


POIKKEUKSELLISEN aurinkoinen ilma

helli Glasgow’ssa marssinutta, viran-

omaisarvion mukaan noin 2 000 hen-

gen joukkoa. Heidän kärkiviestinään oli vaade paitsi Britannian ydinasejärjestelmän romutuksesta, myös näin

vapautuvien varojen ohjaamisesta

muihin kohteisiin – esimerkiksi julkiseen terveyshuoltoon ja koulutukseen.

Yhdysvalloista Skotlantiin emigroi-

tunut rauhanaktiivi ja Edinburghin

Peace and Justice Centerin puuhamie-

henä työskentelevä Brian Larkin piti näkemästään.

»Haluamme, että varoja sijoitetaan

ydinaseiden sijaan kohteisiin, joissa luodaan työpaikkoja, rahoitetaan jul-

kista terveydenhuoltoa, koulutusjärjestelmää ja vähävaraisten toimeentuloa – vastapainona pöyristyttäväl-

le leikkauspolitiikalle. Westminsterin hallitus kertoo, ettei varoja säällisen

sosiaaliturvan ylläpitoon ole, mut-

ta ilmoittaa samanaikaisesti 100 mil-

eteläportilla. Termospullojen ja voi-

kotuhoasejärjestelmän uudistuksiin.

poliisin hajaantumiskehotukset huk-

jardin punnan investoinneista joukOn selvää, ettei Tridentistä luopumal-

la saatavin varoin voitaisi kattaa tä-

tä kaikkea, mutta vaateiden taustalla on suurempi kokonaiskuva. Haluam-

me budjettikehitystä ohjattavan suun-

leipäkassien kiertäessä kädestä käteen kuivat yhä uudelleen kuorolauluun ja torventörähdyksiin. Päivän aikana

kaikkiaan 47 osanottajaa pidätettiin. Heistä nuorin oli 13-vuotias.

Mausteensa pohjoisportin tungok-

taan, jossa sotilasmenot näyttelisivät

seen toi vailla tunnuksia toimia seu-

la liitetyksi samaan yhtälöön Naton

jaryhmä. Lopulta mediaryhmän on-

yhä pienempää osaa. Emme tahdo tulkanssa, vaan toivomme Skotlannin valitsevan toisen tien.»

Koalition mukaan 29 Skotlannin

parlamentin jäsentä tukee näitä pyrkimyksiä. Itsenäisyyttä ajava Skot-

lannin kansallispuolue SNP tosin uu-

disti hiljan kantaansa ilmoittamalla

rannut rouhea-aksenttinen vierailinistui tavoittaa tukikohdan edustaja, joka varmensi nimettöminä pysytel-

leiden tarkkailijoiden olevan Pohjois-

ti kritiikkiä ja syytöksiä tekopyhyydes-

jensa lisäksi peliin ruumiinsa. Joskus

Maanantaiaamun koittaessa laivastotukikohdan eri porteille saapui noin

400 mielenosoittajaa. Kun pääosa keskittyi banderollien levittämiseen tien

poikki tai tukikohdan aitoihin, onnis-

tui pari tusinaa aktivistia asettumaan poliisin estelyistä huolimatta pitkälleen pohjoisportin edustalle lukittau-

tuneina toisiinsa metalli- ja muoviputkin. Järjestäjien radiopuhelimet

särisivät uutisia: toinen joukko oli on-

nistunut vastaavassa pyrkimyksessä

joskus symbolisella tasolla, alleviivamassa, miten tosissaan on mielipiteensä suhteen. Voi kuulostaa naiivil-

yksilötasolla ihmisiä jaksamaan ja jatkamaan. Valtaosa Skotlannin väestöstä vastustaa ydinaseita aluevesillään.

Tämä on mielipidepohja, jonka tulisi saada näkyvämpikin kanava, oikea massaliike.»

Walesista mielenilmaukseen saa-

neistä tehtävistä.

»Joku ihmetteli, miksi olemme tul-

leet etelästä saakka hankkimaan itsemme putkaan. Vaan siitähän tässä

on kyse: ydinaseet ja niihin liittyvät ongelmat eivät ole paikallispolitiikkaa.

Toiveemme on, että Skotlanti näyttäi-

luan uskoa, että se vielä on mahdollista», Zach hymähtää.

Vihreiden aktiivi Patrick Harvie saa-

pui Glasgow’sta. »Jos Skotlanti todella

VERKKOLEHTI

takin, mutta se voi tuoda oman paino-

arvonsa asioiden käsittelyyn ja auttaa

poliisin leikkuutiimiä eniten työllistä-

mistö todella haluaa niistä eroon, ha-

kiä vaikuttamaan asettamalla sanose voi toimia konkreettisena esteenä,

nen toisistaan osoittautuikin yhdeksi

tän pysytellä positiivisena: jos enem-

»Tämänkaltainen protesti tarjoaa

GLASGOW’N KADUILTA MORDORIN PORTEILLE

asetukikohdalle. Kaksikon irrottami-

kuulostaa hippiutopialta, mutta yri-

vän suurempaan kokonaiskuvaan.

esimerkin siitä, miten yksilö voi pyr-

josi suudelmineen vastakohdan ydin-

den maailmanlaajuinen riisunta voi

rauhanleirin asukas ja rauhanaktiivi,

tä eritoten rauhanjärjestöjen parissa.

Sylityksin kahliutunut kaksikko tar-

runsaasti poliittisia kytköksiä, ja nii-

Neuvotteluyhteyksiä poliisin kanssa

muistutti mielenilmauksen kytkeyty-

Zach joutui valokuvaajien ristituleen.

si valonkantajana. Ydinaseisiin liittyy

lannissa kesäkuussa 2013.

mahdollisesti itsenäistyvän Skotlan-

punut opiskelijapariskunta Nicole ja

si esimerkkiä muillekin maille, toimi-

jia. G8-kokous järjestetään Pohjois-Ir-

toimittanut Leonna O’Neill, Faslanen

nin Nato-jäsenyyttä. Ilmoitus nostat-

Scrap Trident -verkosto järjesti 13.-15. huhtikuuta toimintaviikonlopun osana kansainvälistä asevarustelumenoja ja sotilaallista kehitystä kritisoivaa tapahtumaa. Viikonlopun ohjelmaan kuului väkivallaton kansalaistottelemattomuusaktio, jonka tarkoituksena oli lopettaa Faslanen ydinasetukikohdan työpäivä lyhyeen.

Irlannin turvallisuuspalvelun edusta-

kannattavansa Tridentin poistamis-

ta Skotlannin aluevesiltä, mutta myös

fakta

päättää ensi vuonna ottaa haltuun ul-

ko- ja puolustuspolitiikkansa ja halu-

aa itsenäisenä valtiona eroon vieraan vallan joukkotuhoaseista, se lähettäi-

si voimakkaan poliittisen viestin Eng-

lannin ohella muillekin ydinasevalMistä Faslanessa on oikein kyse, ja miten se liittyy Britannian budjettileikkauksiin tai Skotlannin itsenäisyyspyrkimyksiin? Lue lisää verkkolehdestä!

www.liberolehti.fi

tioille. Valtaosa väestöstä missä ta-

hansa ymmärtänee, ettei esimerkiksi Pohjois-Korea muodosta uhkaa vaikkapa Britannialle. Parhaimmillaankin

ydinase kykenee vain siviilien joukko-

murhaan. Nykymaailmassa uhat ovat

toisenlaisia, samoin niiden tehokkaat torjuntakeinot.»

23 LIBERO


talvivaarasta ydinsodan vaaraan

URAANI ON MYRKYLLINEN, radioak-

Suomen ydinvoimaloissa käytetty

mintansa vuonna 2008. Kaivoksen mal-

liassa, Venäjällä tai Nigerissä. Suomen

sina myös uraania, joka liukenee mal-

tiivinen raskasmetalli. Uraanimalmi

uraani on louhittu esimerkiksi Austra-

sältävää kiveä, jonka louhiminen on

maaperän omat uraanivarat ja löyhä

puolestaan on uraanin mineraaleja si-

raaka-aineiden maailmanmarkkinahintojen nousun myötä taloudellisesti yhä houkuttelevampaa.

Uraanin kysyntä kasvaa koko ajan,

kaivoslaki ovat kuitenkin yhdistelmä,

joka on herättänyt kansainvälisten kaivosyhtiöiden kiinnostuksen.

sillä muun muassa ydinvoimaloiden

LUPA URAANIKAIVOKSELLE MUTKAN KAUTTA

tä. Ydinpolttoaineen tuotannossa syn-

Sotkamon kunta sijaitsee Pohjois-Suo-

ja kemiallisesti myrkyllistä jätettä, jo-

nassa asuu hieman yli 10 000 asukas-

käyttämä polttoaine valmistetaan siityy kuitenkin samalla radioaktiivista

ka saastuttaa vesistöjä ja maa-alueita altistaen ihmisiä säteilylle.

Uraanikaivoksilla muodostuu jät-

teenä kiveä ja hiekkaa, joka varastoidaan kaivosalueelle kasoiksi. Tämä ra-

dioaktiivinen hiekkakasa sisältää myös

missa esiintyy pienehköinä pitoisuuk-

mista biokasaliuotuksen yhteydessä. Uraani kerääntyy jätealueelle varastoi-

tavaan kipsisakkaan. Osa siirtyy myös nikkelituotteeseen epäpuhtautena.

Kun uraania joka tapauksessa nou-

see pintaan, niin miksei sille anottaisi

valtioneuvostolta lupaa talteenottoon? Greenpeacen mukaan uraanikai-

messa Kainuun maakunnassa. Kun-

voksille haetaan tyypillisesti ensin lu-

ta, alueella on runsaasti vesistöjä ja

se uraanin talteenotolle anotaan vasta

maakunta elää matkailusta. Sotkamon tunnetuimpia nähtävyyksiä ovat

Katinkullan lomakeskus Vuokatissa,

luontopolut ja Hiidenportin kansallis-

pa muita mineraaleja varten. Lupaa it-

kaivoksen ollessa jo toiminnassa, jolloin uraania jo käytännössä koko ajan nostetaan maaperästä.

Valtioneuvosto myönsi EU:n komis-

puisto.

sion puoltaman uraaniluvan Talvivaa-

kia, kadmiumia ja lyijyä. Lisäksi uraa-

mia järviä, lehtikuusimetsikköä. Se-

ministerit Paavo Arhinmäki ja Mer-

dioaktiivista lietettä, kun uraani erote-

tuista sulfidisen nikkelin esiintymistä.

muita raskasmetalleja, kuten arsenikninlouhinnan sivutuotteena syntyy rataan kiviaineksesta rikkihapolla. 24 LIBERO

Jylhiä vaaroja, harjujen reunusta-

kä yksi Euroopan suurimmista tunneTalvivaaran nikkelikaivos aloitti toi-

ralle vuonna 2012. Vasemmistoliiton

ja Kyllönen, Vihreiden ministerit sekä kaksi SDP:n ministeriä jättivät eriävät mielipiteensä.


URAANIA KÄYTETÄÄN YDINVOIMALOISSA, MUTTA SIITÄ VOIDAAN MYÖS VALMISTAA AMMUKSIA TAI YDINASEITA. TIETÄÄKÖ KUKAAN, MINNE TALVIVAARAN KAIVOKSISTA LOUHITTU URAANI LOPULTA PÄÄTYY? teksti raisa musakka • kuvitus pirjo hakonen

»Talvivaara ei ole täyttänyt sille ase-

kommentoi Suomen ympäristökes-

teen Talvivaaran kaivoksen uraanilu-

den ympäristöluvan käsittely on kes-

Rekolainen Helsingin Sanomien uutises-

yhtiölle, joka ei huolehdi edes helpom-

tettuja ympäristölupaehtoja ja uuken. Uraanilupaa ei tule myöntää en-

nen kuin entiset ympäristölupa-asiat

kuksen vesikeskuksen johtaja Seppo sa tapahtumia.

Kyseinen onnettomuus ei ollutkaan

on saatu kuntoon ja alueen luottamus

vuosisadan pahin ekokatastrofi, sillä

kriteerit ja turvallisuustarkastelut sekä

rempi vuoto sattui viereisessä kipsisak-

toimintaan palautettu. Myös asetetut riittävät ympäristövalvonnan resurssit

on turvattava ennen uusia päätöksiä», kirjattiin pöytäkirjaan tuolloin.

TALVIVAARAN EKOKATASTROFIT Jo ennen uraaniluvan myöntämistä Talvivaaran kaivos oli kulkenut ka-

jatkoa seurasi. Toinen, edellistä suu-

la kalkilla kaivosalueen ulkopuolella.

»Kyseessä on 2000-luvun vakavin

ympäristöonnettomuus Suomessa»,

Kansan Uutisissa.

Luonnonsuojeluliitto on esittänyt

dennut, että Talvivaara-yhtiön uraani-

7 000 kuutiometriä tunnissa. Vuoto oli

niin nopeaa, että altaan pelättiin tyhjenevän ennen vuodon tukkimista.

»Se vuotaa aika nopeasti, joten al-

ri Myllyoja Uuden Suomen haastattelus-

ta vettä yritettiin neutraloida poltetul-

SLL:n puheenjohtaja Risto Sulkava

kuksen mukaan jätevettä virtasi peräti

Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökes-

suuri vuoto marraskuussa 2012. Saasmetrejä tunnissa. Karannutta hapan-

pilaa niillä ympäristöä», kommentoi

myös huolensa Talvivaaran uraanin

las saattaa tyhjentyäkin», kommentoi

tunutta vettä virtasi tuhansia kuutio-

min hallittavista kemikaaleista, vaan

ka-altaassa huhtikuussa 2013. Kainuun

tastrofista toiseen. Kaivosalueen kipsisakka-altaassa sattui ensimmäinen

vasta. »Lupaa ei olisi saanut myöntää

ELY-keskuksen Kainuun päällikkö Sasa katastrofaalista tilannetta.

TALVIVAARAN URAANIA KOLMANSIIN MAIHIN JA KENTIES YDINASEISIIN Suomen luonnonsuojeluliitto teki va-

lituksen korkeimpaan hallinto-oikeu-

päätymiestä ydinaseisiin. SLL on tohakemuksen liiteasiakirjoissa ei ollut vienti- tai luovutuslupaa. Silti yhtiön

tarkoitus on luovuttaa uraani kanada-

laiselle Cameco-yhtiölle. Kanadalaisyhtiö ei valmista uraanista ydinpolttoainetta, vaan kauppaa rikastetta edelleen eri yhtiöille kolmansissa maissa.

»Jos Talvivaara ei kykene kontrol-

loimaan uraanimalmin kansainvälis-

tä hallussapitoketjua, materiaali voi päätyä ydinaseisiin, ja köyhdytettynä uraanina ammuksiin», on Luonnonsuojeluliitto todennut.

25 LIBERO


ASEKAUPPA EI LOPU, VAIKKA SOPIMUS SYNTYI teksti heidi auvinen

lähes kaikki aseet käsiaseista oh-

Y K : N yleiskoko-

uksessa huh-

tikuussa

hyväk-

sytty kansainvälinen

asekauppasopimus as-

tuu voimaan, kun 50 sen

jäsenmaata on allekirjoitta-

nut sopimuksen. Asekauppa-

sopimusta vastusti ja yksimieli-

syyden estivät Iran, Pohjois-Korea

ja Syyria. Muun muassa Kiina ja Ve-

näjä äänestivät tyhjää.

Sopimus on yritys vaikeuttaa asei-

den toimittamista maihin, joissa ri-

kotaan ihmisoikeuksia, valmistellaan

kansanmurhia tai kohdistetaan raa-

kuuksia erityisesti naisiin ja lapsiin. Mo-

net maat valvovat jo nyt aseiden vientiä ja esimerkiksi EU:n säännökset ovat entuudestaan tiukempia kuin hyväksytty asekauppasopimus.

Hyväksyttyä sopimusta on kiitelty

monelta eri taholta, koska se on ensim-

mäinen kansainvälinen sopimus, joka pyrkii säätelemään kansainvälistä

asekauppaa. Sopimus on kuitenkin monelta osalta myös ongelmallinen.

KAUPPA KANNATTAA Sopimus ei pyri valvomaan

aseiden käyttöä minkään maan sisällä, mutta se velvoittaa maat valvomaan

aseiden ja niiden osien siirtoja. Valvonnan piiriin kuuluvat

juksiin ja panssarivaunuihin.

Sopimuksen vastustajien poliittiset

ja taloudelliset intressit ovat uhkana sopimukselle. Kiina on yksi viidestä suurimmasta aseentuojasta ja Venäjä avus-

taa Syyrian kansanmurhaa aseviennillä. Koska sopimuksen sitovuudesta ei ole ta-

keita, on todennäköistä, että maat, jotka rikkovat räikeästi määräyksiä, jatkavat toimintaansa myös tulevaisuudessa.

Kansainvälisessä asekaupassa liikkuu

arviolta 60 miljardia euroa vuosittain. Asekauppasopimus ilman talouden sään-

telyä on riittämätön. Yhteiset tavoitteet rauhan ja demokratian edistämisestä me-

nettävät merkityksensä, jos samalla käy-

puute ja

esimerkiksi

ammusten ja va-

raosien kauppara-

joitukset eivät ole riit-

täviä. Aseiden saatavuus

on tärkeä osa sodankäyn-

tiä, ja siten kontrollointi vai-

kuttaa myös hyvin oleellisesti si-

viilien asemaan ja konfliktien kehitykseen sekä erityisesti naisten asemaan.

SUOMI MUKANA TAPPAVISSA DIILEISSÄ

dään taloudellisista syistä aseteknologi-

Suomen harjoittamaan asekauppaan

kä aseiden tuonnin, viennin ja myynnin

piä ovat viranomaisvalvonnan puute sekä

aan tai aseisiin liittyvää kauppaa. Pelkkontrollointi ei riitä, jos asekaupasta saadut miljoonat voi sijoittaa veroparatiisei-

hin. Asekaupasta on tehtävä taloudellisesti kannatamatonta ja siksi sitä on

aina tarkasteltava osana valtioiden ulko-

politiikkaa ja kansainvälistä talouspolitiikkaa.

RAISKAUS ON ASE Asekauppa vaikuttaa erityisesti naisiin.

Raiskaukset sodankäynnin välineenä on yleinen ja usein käytetty ase kaikkialla

maailmassa. Raiskauksessa ei käytetä hyväksi ainoastaan naista, vaan myös mui-

ta siviilejä. Usein raiskauksen uhrin koko perhe, kylä tai yhteisö joutuu lyödyk-

si. Esimerkiksi raiskauksista syntyneet lapset ovat elävä muistomerkki vihollisen julmuudesta.

Sopimus kieltää aseviennin tapauk-

sissa, joissa aseita voidaan käyttää sotarikoksissa ja rikoksissa ihmisyyttä vastaan. Silti sitovuu-

26 LIBERO

den

liittyy monia ongelmia, joista räikeim-

päätösten ja tiedon avoin saanti. Suomi

on jättänyt noudattamatta EU:n kidutusvälineiden vientiä säätelevää asetusta, vienyt aseita Bahrainiin keskellä arabikevättä ja tukenut Israelia Palestiinan miehittämisessä.

Vasemmistonuoret on käynnistänyt

Tappavan hyvä diili -kampanjan, jonka avulla järjestö haluaa lisätä ihmisten ymmärrystä ja tietoa Suomen harjoittamasta asekaupasta. Asekauppa kulkee aina käsi kädessä taloudellisten päätösten kanssa ja siksi vasemmistolainen rauhanliike suuntaa katseensa niihin taloudellisiin päätöksiin, jotka lisäävät

levotto-

muutta ja epävakautta.


kun aseet ovat arkipäivää MATTI KUOSMANEN ELI ASEIDEN VÄLITTÖMÄSSÄ LÄHEISYYDESSÄ MELKEIN VUODEN AJAN. teksti mikael leskinen • kuva via vallin KUOSMANEN TOIMI rauhanturvaajana Isra-

Matti Kuosmanen työpaikallaan Helsingin kuvataidelukiossa toukokuussa 2013

elin ja Egyptin sekä Israelin ja Syyrian rajal-

la tammikuusta joulukuuhun 1979. Nykyään mies elää hyvin erilaisessa ympäristössä: ma-

tematiikan ja fysiikan opettajana Helsingin kuvataidelukiossa.

Rauhanturvaajat kantavat asetta päivit-

täin, mutta saavat käyttää sitä vain itsepuo-

lustukseen. Silloinkaan ei saa ampua kohti: »Ensin pitää ampua varoituslaukaus. Jos se ei riitä, pitäisi osata ampua niin, ettei tapa.»

ASEET KÄYTÖSSÄ Kuosmanen ei osaa sanoa, ammuttiinko hän-

tä kohti kertaakaan, mutta hän oli ainakin kolmessa tilanteessa, joissa tulitettiin »pään yli tai lähelle».

Kerran Golanin kukkuloilla Israelin puolel-

ta ammuttiin suomalaisten asemien yli. »Tar-

koitus ei koskaan selvinnyt. Halusivat ilmeisesti varoittaa jostain.» Toinen tapaus sattui myös Golanilla, kun läheiseltä syyrialaiselta

ilmatorjunta-asemalta alkoi aamuyöllä ryn-

näkkökivääritulitus. Selvisi, että aseman päälliköllä oli syntymäpäivä, ja humaltuneet sotilaat juhlistivat ampumalla pimeyteen.

nen aikanaan aivan erilainen kuin nykyään

olisi aseita, niin ei tarvittaisi aseistettuja rau-

matkan aikana: pimeydestä tulitettiin lähel-

kunnioitettiin tuolloin enemmän. Afganista-

»aseita nyt vaan on, ja ihminen toimii usein

Kolmas kerta tapahtui Syyriassa öisen taksile, ja autoseurue syöksyi ojaan. Seuraavana

päivänä ilmeni, että he olivat osuneet kapinayrityksen kohdalle.

Kertaakaan eivät Kuosmanen tai muut tur-

esimerkiksi Afganistanissa. YK:n joukkoja

nissa ei ole selkeitä rintamalinjoja, demilita-

risoituja vyöhykkeitä tai osapuolien välistä sopimusta rauhanturvaamisesta.

Hänen mukaan operaatiota »ei ehkä yleises-

vaajat vastanneet tulitukseen: »Ei missään ni-

tikään nähdä rauhanturvaamisena. Moni voi

tua ja selvittää tilanne.»

nissa ollaan sotaoperaati-

messä. Kyllä tarkoitus oli aina ensin suojau-

Ampuminen oli ainakin silloin YK:n soti-

laille »äärimmäisen harvinaista». Kuosmanen itse ei ampunut rauhanturvaajana yhtä-

kään laukausta. Hänen aikanaan suomalaisille sattui vain yksi ampumistapaus – sekin

vahinkolaukaus. Vain kerran hän on ollut ti-

lanteessa, jossa aseen käyttö on ollut lähellä: hän joutui aseella uhaten poistamaan kielle-

tyltä alueelta syyrialaisia lammaspaimenia. Paimenilla olivat aseet esillä. Kuosmasen mukaan on vaikea sanoa, olisivatko paimenet voineet ampua: »Mahdollisesti. Aina kun ase otetaan esille, niin tilanne on uhkaava».

RAUHANTURVAAMINEN ENNEN JA NYT Kuosmanen muistuttaa, että tilanne oli hä-

ajatella, että Afganistaossa, jonka Yhdysvallat

on aloittanut». Afganis-

tanin operaatio ei ole hänestä rauhanturvaamis-

hanturvaajiakaan. Toisaalta hän sanoo, että väkivaltaisesti. Ase sinällään ei ole hyvä tai

paha, teot ovat. Riittävä aseistus voi ehkäistä sotia. Kauhun tasapaino kylmän sodan aika-

na ja tänä päivänä Intian ja Pakistanin välillä ovat ääriesimerkkejä. Rauhanturvaamisessa, tai erityisesti nykyisin rau-

»afganistanin joukot eivät ole oikeasti yk-joukkoja.»

tehtävä samalla tavalla

kuin se toiminta, johon

haanpakottamisessa, tulee joukoilla olla uskottava

aseistus. Srebrenican jouk-

komurha Bosnia ja Hert-

segovinassa olisi ehkä voi-

tu välttää, jos paikalla oli-

si ollut riittävästi riittävän

hän itse osallistui. Kuosmasen näkemys on,

hyvin aseistautuneita rauhanturvaajia.»

joukkoja, vaan Yhdysvaltojen tukijoita. Osa

myös Suomesta. Hän selvitti veljensä kanssa,

malaiset turvaajat »hyökkäävän sotilasliittou-

menessä talossa oli aseita ja ketkä niitä käyt-

että Afganistanin joukot eivät ole oikeasti YK-

afganistanilaisista näkee varmasti myös suoman osana. Toisin sanoen vihollisina, vihollistaistelijoina».

Kuosmanen ei ole sanojensa mukaan kos-

kaan pitänyt aseista. Hänen mukaan »olisi pa-

rempi, jos niitä ei olisi» – jos kenelläkään ei

Kuosmasella on aseaiheista kerrottavaa

kuinka monessa kotikylän muutamassa kym-

tivät. Kaikista paitsi yhdestä talosta aseita löytyi. Ne olivat metsästystä varten. Kaikissa taloissa aseita käyttivät vain sotaa kokemattomat – sodan käyneet miehet eivät koskeneetkaan aseeseen.

27 LIBERO


SA

LAINEN VO

RAKKAITA VIHALAULUJA VASEMMISTOLLA ON PITKÄ ja moni-

fliktien kauhuja. Osa Vietnam-lau-

nen suhde aseelliseen vastarintaan,

Myös sotien onnettomista seurauksista

mutkainen, joskin herkän romanttijota väkivallaksikin voisi kutsua. Suu-

rin osa lauluperinteestämmekin poh-

jautuu hienoiseen uhkailuun ja uhit-

on koskettavia, jopa hieman pelottavia lauluja, kuten Buchenwaldin hälytys.

Sitten on tietysti muistelulaulut,

teluun, sekä muuhun vallankumous-

Toveri Viljaset, Comandante Che Gue-

En todellakaan ulla-appelsinmai-

olimmeko ja olemmeko kommuniste-

romantiikkaan.

sesti väitä työväenlauluja vihapuheek-

si, sillä ne ovat minulle rakasta, suurempaa yhteyttä luovaa kulttuuripe-

varat ja Julian Grimaut. Tosin siitä, ja tullaan varmaan taas äänestämään vuoden 2015 liittokokouksessa.

Aina välillä on hyvä fantasioida por-

rinnettä. Laulamalla luomme siltoja

varin veren juomisesta. Tähän tarkoi-

me itsemme historiassa ja nykyhetkes-

joista saisi kokonaisen kolumnisarjan,

menneeseen ja tulevaan, paikannamsä osaksi jotain meitä suurempaa. Perinne on tärkeä ja pysyy yllä, koska pidämme sitä yllä. Itse en esimerkiksi

osannut yhtäkään perinteistä työväenlaulua tullessani Vasemmistonuoriin.

Mielenkiintoinen onkin sävyltään

hetkittäin hyvin vihaisten työväenlaulujen suhde järjestöön, joka on muun

muassa määritellyt Euroopan unionin tavoitteeksi olla rauhanprojekti.

Mutta mistä laulamme, kun laulam-

me sodasta ja väkivallasta?

»Se on kivääri kädessäsi, öisillä po-

luilla valvovan äidin varjo, sisaresi vih-

reä asetakki..» Monet sotaa ja konflikteja käsittelevät laulumme ovat Chile-

ja Vietnam-lauluja, 60- ja 70-luvuilla sanoitettuja ja sävellettyjä, usein sanoituksiltaan brutaalejakin kappaleita. Miehittäjän väkivalta on raakaa

ja siitä pitää kertoa olennaiset asiat. »Vietnamissa, Vietnamissa, palavat

olkikatot aukiolla, palavat linnunpesät kaislikossa, palavat äidin mustat palmikot..»

Laulamme paljon myös sodista ja

rauhasta. Kyselemme, »haluavatko venäläiset sotaa» ja muistelemme maailmansotien ja niitä seuranneiden kon-

28 LIBERO

luista sopisi myös tähän kategoriaan.

tukseen onkin paljon sopivia lauluja, jos niitä lähtisi tässä erittelemään. Osa

niistä tosin on vanhoja kuin taivas, ja ehkä juuri siksi sanomaltaan 2000-lu-

vulla kappaletta kuuntelevan korvaan niin radikaaleja. Radikalismia voi

tietysti yrittää keventää istuttamal-

la huumorinkukkasia. Kun itse tulin järjestöön kuulin ensimmäisellä Nuo-

risoliittolaisleirilläni kesällä 2008, että Warshavjankan »kauhea joskin on

puhdistustyömme» voi nykyään viitata myös perusprekaariin siivousduuniin. Samojen laulujen useat erilaiset sanoitukset luovat myös huvittavaa vastakkainasettelua. On hieman

eri asia laulaa siitä, kuinka »aamulla varhain, kivääriin tartuin, sen kään-

sin kohti sortajaa», kuin todeta, että »erään kerran, näin kertoo laulu [...]

luona vuoren, taisto nuoren, partisaanin alkaa sai».

Mutta mitä laulavat 2020- ja 2030-lu-

kujen vasemmistonuoret? Kuka kirjoittaa meille uusia työväenlauluja?

SINI SAVOLAINEN Kirjoittajalle on laivamatkalla kohti joulukuun 2009 COP15- mielenosoituksia kerrottu, että hänellä on Agit Prop -ääni.


PAKINA FINALITASJUMITTAJA

KURIA LISÄÄ KIITOS! Keskustelu

koulukulttuurista

aivan liikaa säätöä semmoinen.

tajan poistaessa oppilaan koulun

va ja nuhteessa elettävä, mikä-

roiskahti taannoin tapetille opet-

ruokalasta astetta kovemmin ottein.

Kyllä se on niin, että kuria sitä

olla pitää enemmän. Näin säästetään resursseissa, jotka voisi

vaihtoehtoisesti käyttää erityisopetukseen tai luokkakokojen pienentämiseen. Ei ei, se vaatii

Kyllä se on lasten tavoille opittali oli aikomuksena selvitä tämän

yhteiskunnan pyörityksessä vanhempana. Ennen sitä oli vaan

kaikki paremmin, kun opettaja oli rehellisesti opettaja ja oppilas oppilas. Ei ollu hierarkioissa

valittamista silloin, ja pelkohan se oli tietty paras tapa kasvattaa.

AIVAN SELVÄ CASE Yhteisöveron laskussa ja sitä seu-

ei jäänyt takuulla mikään kalva-

ei sitten ollutkaan sen pahem-

Sote-uudistus oli sitäkin vakuut-

ranneessa osinkoverojupakassa min mitään sulateltavaa, ei edes vasemmistolla. Etenkin näin jäl-

keenpäin katsottuna kentän näkemys osinkoverotuksen kiristyk-

sestä on toki kaikkinensa kerrankin ihailtavan yksimielinen.

Kaikki aivan varmasti vielä ym-

märsivät, mistä hommassa oli kysymys. Yhteisöveron laskussa

maan kenelläkään minnekään. tavampi ja alueet suoranaiseen

syleilyynsä huomioivasti ottava. Mitäpä me keskussairaaloita

tai terveyskeskuksia täällä liikaa pystyssä pitämään, vievät vain kahmien kuluja toisensa perään

eivätkä ole edes kustannustehokkaita! Kyllähän keskittämällä solidaarisinta ja parasta aina tulee!

SUJUVA ALOITE Kansalaisaloite se on nyt oikea

lisiä. Olemme tässä nyt kyllä to-

lenkiintoinen sellainen. Turhal-

noa, joka tässä häviää on vain

muoti-ilmiö ja on vallan mieta kritiikiltä tai ennakkoluuloilta

säästytään vaivatta eduskuntakäsittelyssä. Vastaanotto kansalaisten ajatuksille on kaikkinensa siellä erittäin avoin ja lämmin.

Turkistarhaus ei edes aiheena tiettävästi herätä tunnepitoisia

näkemyksiä missään suhteessa, ja vasemmistossakin siitä nyt ol-

laan tunnetusti varsin yksimie-

dellisia edelläkävijöitä. Vau. AiSasin Kimmo huolineen tarhaa-

jien lapsista. Tämä huoli saattaakin tarkemmin ajatellen olla aiheellisempi kuin luulemmekaan.

Hmm... Että aatteleppa ite. Eduskunnan oikeusasiamiehelläkään

ei liiallista varautuneissuutta ol-

lut havaittavissa kansalaisalotteista kysellessä, joten sinne vaan antaa niitä sadella!

VOI SITÄ ESPANJAN NUORISOA! Olis muuten Suomen nuorisolla

päin. Että sinne nyt vaan pikai-

lia Espanjasta, niin loppuis sem-

meillä kotona kaikki hyvin ja voi

aiheellista lähteä kattomaan malmonen turhempi kitinä. Ei ole

nimittäin siellä pöytä valmiik-

si katettuna, eikä tule illallinen eteen kuin Manulle konsanaan.

Siellä sitä osataan arvostaa työtä kuin työtä, kun sitä olis tehtävänä ja eletään vaatimattomuudes-

sa. Toista se on työetiikka täällä

sesti lomalle kattomaan, onko

vain todeta reissun jälkeen, että

vielä on, mutta parannettavan va-

raa varmasti löytyy! Täällä sitä sitten ollaan kappas kummaa kiltis-

ti töitä tehden, ja ojasta allikkoon ajautuessa käy ylistäminen suomalaista loistavan yksinkertaistettua sosiaaliturvajärjestelmää.

29 LIBERO


kerrotaanko totuus? DOKUMENTTITEATTERI TARTTUU AJANKOHTAISIIN AIHEISIIN TARKOITUKSENAAN HERÄTTÄÄ JULKISTA KESKUSTELUA YHTEISKUNNALLISISTA AIHEISTA. SILLÄ ON MYÖS HAASTAVA TEHTÄVÄ. SEN ON TARKOITUS PUHUA TOTTA. teksti ja kuva laura happo

»SE ON VÄHÄN KUIN jonkun läheisen

tykset täynnä. Tämä on semmoinen ai-

käsitä», kommentoi kajaanilainen Leo

taa ihmistä Kainuussa. Ja osittain koko

ihmisen kuolema. Sitä ei heti oikein

Karsikas teatteriesityksen väliajalla, kun kysyn, miltä Kajaanin opettajankoulutuslaitoksen lakkautus hänestä

tuntuu. Karsikas on tullut katsomaan Kajaanin Harrastajateatterin sanasanaista Oikeusjuttu-dokumenttiteatteriesitystä. Se koettaa dokumenttiteat-

he, joka koskettaa niin helvetin mon-

Suomessa», kertoo Kajaanin Harrastajateatterin näyttelijä Pekka Moila-

nen. Näyttää siltä, että ihmiset haluavat nähdä muutakin kuin sirkushuveja. He haluavat tietää, mitä oikeastaan tapahtui.

2000-luvulla dokumenttiteatteri on

terin keinoin löytää syitä toimivan ja

saanut sijaa nuorten teatterintekijöi-

Kajaanin 113-vuotias opettajankou-

herättää poliittista keskustelua yhteis-

tuottavan yksikön alasajoon.

lutusyksikkö sulkee ovensa tänä kevää-

nä, sillä opetus siirtyy syksyllä Oulun kampukselle. Se on herättänyt suurta huolta ja pettymystä kainuulaisten

keskuudessa, eikä kukaan oikein tun-

nu tietävän, miten tässä nyt näin kävi. »Meillä on ollu melkein kaikki esi-

30 LIBERO

den keskuudessa, jotka ovat halunneet kunnallisista aiheista. Suomessa esi-

kuva Pekka Moilanen (vas.) näyttelee ja Veikko Leinonen ohjaa, kun Oikeusjuttu terapoi kainuulaisia.

takin uudesta näkökulmasta. Paljastaa jotakin, mikä on jäänyt näkemättä.

Myös ohjaaja Veikko Leinonen va-

litsi tyylilajiksi dokumenttiteatterin,

kun ryhtyi työstämään esitystä harrastajateatterille. Oikeusjutun tarkoi-

tus on purkaa Kajaanin yksikön lakkautukseen liittyvää poliittista keskustelemattomuutta. »Aihe määritteli

keinot. Todellisuus oli jo niin kovaa kamaa itsessään, ettei muuta tullut mie-

leenkään», Leinonen kommentoi tyylivalintaa.

merkiksi toimittaja ja teatteriohjaa-

JOURNALISTISTA TEATTERIA

huttelevia dokumenttiteatteriesityksiä

tä ajatuksista on tuoda yleisön eteen

ja Susanna Kuparinen on tehnyt pu-

Yksi dokumenttiteatterin keskeisis-

Suomen valtarakenteiden vääristymis-

jokin vaikeasti käsitettävä kokonai-

tä. Olennaista on tuoda lavalle dramati-

sointeja tapahtuneista tosiasioista jos-

suus tai epäselvä aihe ymmärrettävässä muodossa. Teatterin avulla voi


?

neet. Työtunteja ei ole säästelty», Leinonen kertoo. Siksi ohjaaja kertookin

aiheesta hieman eri tarinaa kuin journalistit tähän mennessä. »Suurin osa

Kajaanin yksikön työntekijöistä ei ole uskaltanut puhua tästä omalla nimellään julkisesti. Haluamme tuoda näy-

telmässä heidän äänensä kuuluviin», Leinonen linjaa.

Dokumenttiteatteri haluaa paljas-

taa, kyseenalaistaa ja provosoida. Niin

Leinonenkin. Hänen kiinnostuksensa aiheeseen lähti hämmennyksestä Kajaanin kampuksen sulkemispäätöstä

kohtaan. Miksi tehokas ja tuottava yksikkö lopetetaan? Leinonen halusi nostaa aiheen julkiseen keskusteluun vielä kerran. Vaikka projekti on syntynyt

turhautumisesta vallanpitäjiin, tavoittelee dokumentaarinen esitys objektiivista otetta. »Pyrimme aidosti punnitsemaan, mikä siinä narussa oli se vai-

kuttavin pää ja raapimaan esiin kaikki

näkökulmat. Siinä mielessä olemme objektiivisia», ohjaaja muistuttaa.

VALMIIT HAHMOT »Ne on ollut koko projektin hienoimpia hetkiä, kun esimerkiksi Kajaanin yksikön entinen työntekijä tulee esityksen

jälkeen kiittelemään, ja sanoo näytelmän olleen terapiaa. Tuntuu, että Ka-

jaanissa valtaosa ei tiedä, mitä täällä oikeastaan on tapahtunut. Heidän

puolestaanhan tätä paljolti tekee, jot-

ka on eniten kärsinyt tästä hommasta», näyttelijä Moilanen pohtii.

Vaikka näytelmässä esiintyvät hah-

mot ovat todellisia, eivät näyttelijät käsitellä yhteiskunnassa tapahtuvia muutoksia ja epäkohtia tavalla, joka

poikkeaa esimerkiksi valtavirtamedian näkökulmasta. Esitystä varten Leinonen on yhdessä avustajansa Toivo

Peppasen kanssa kahlannut läpi luke-

mattomia lehtiartikkeleita, pöytäkirjoja, raportteja ja muistioita. He ovat

haastatelleet Kajaanin yksikön hen-

ole lähteneet imitoimaan henkilöitä

roolisuorituksissaan. Vaikutteet saat-

tavat näkyä esimerkiksi kielenkäytös-

sä. »Fiktiivistä hahmoa on helpompi lähteä värittämään tai tulkitsemaan.

Tässä projektissa tekstillä itsessään on niin painava arvo, ettei hahmoa ole

tarvinnut tekemällä tehdä», Moilanen kertoo valmistautumisestaan rooliin.

Sanasanainen teatteri ei ole Leino-

kilökuntaa ja kainuulaisia poliitikko-

sen mielestä ollut esteenä esityksen

taustatyötä. Tutkiva journalismi on-

tyylikeinot tullessaan. Esitys ei ole to-

ja tehden näytelmälle journalistista

kin olennainen osa dokumentaarisen teatteriesityksen rakentamista. Teatterin tekijät tekevät sen työn, mitä toi-

mittajat eivät normaalissa työtahdissa ikinä ehtisi.

»Toimituksissa ei ole aikaa paneu-

tua yhteen aiheeseen näin syvällisesti kuin me olemme näytelmässä teh-

dramatisoinnille. »Kerrottava asia toi

tinen, vaan myös hieman absurdi tarina, johon sukelletaan ihmisten koke-

musten kautta. Kafkaa yliopistouudistuksesta ja Kainuun kohtalosta.»

Niin siitä totuudesta vielä. Kysehän

ei ole oikeastaan totuuden puhumises-

ta, vaan näkökulmasta – aivan kuten journalismissakin.


syrjäytymispuhe Ne eivät tiedä siitä mitään niillä ei ole hajuakaan mistä on kyse Ne ovat aina vain olleet mieliksi ja sanoneet että ymmärtävät ja säälintäyttämät hymyt ja kyllä se siitä kato Hän muistaa sen jo kaukaa: Ne kiirehtivät avaamaan opettajattarelle oven Ne saivat stipendejä ja ehkä hymypatsaan Ne lauloivat eturivissä suvivirttä aina yhtä sievinä niiden hiukset oli leikattu päivää ennen ja kammattu keskeltä Ne myivät aina eniten niitä saatanan keksilaatikoita Ne saivat jo silloin pitää puheita Ne valittiin oppilaskuntiin Ne piti yhtä ja kaikkien puolta ja ne pääsivät aina niihin kouluihin ja duuneihin joihin ne halusivat ja nehän halusivat ne halusivat AINA jonnekin koska elämä on tässä se oli päivänselvää se oli selvää kuin hyvät numerot todistuksissa se oli selvää kuin lämmin koti johon mennä se oli selvää kuin sunnuntairuokailu se oli selvää kuin asevelvollisuus tai korkeakoulutus tai vaihtovuodet tai etelänmatkat tai kielikurssit se oli selvää kuin se että on pakko selvää kuin elämän kiihtyvä tahti se oli selvää kuin se että jokainen hetki elämästä päämäärällisyydestään huolimatta tuntuu siltä kuin makaisi haudassa jonka päälle on levitetty multaa niin että arkkua ei saa auki mutta pystyy hengittämään

32 LIBERO

mutta eivät ne ymmärrä mistä on kyse ja mitä se on tai miltä se tuntuu kun tuntuu jatkuvasti siltä kuin läpi koko elämän joku olisi töninyt eteenpäin johonkin suuntaan mihin ei ollenkaan Haluaisi tai Kiinnostaisi tai Huvittaisi ja tuntuu kuin ainut asia mitä on saanut kuulla on et Miksu hei skarppaa nyt vähä tai et älä oo tollanen tai et miks oot aina tollanen ja ettei koskaan ole vastannut niille miltä oikeasti tuntuu tai et mikään pokaaleista ei hohda tarpeeksi et jaksais yrittää koska elämä on ollut yhtä yksinkertasta kun se et jotkut kuolee onnellisina jossain muualla niinku faija ja jotkut yksin niinku mutsi ja et sen sijaan et tekis valintoja niinku muut on yrittäny saada äänet omassa päässä kuntoon ja antaa olla koska kaikki odottaa et antaa olla ja varmaan niin kauan kun jaksaa muistaa on vaan pysynyt kaikesta ulkopuolella ja polttanut salaa koulun takana ja lintsannut ja pyörinyt kaupungilla ja potkinut seiniä ja syljeskelly ja koko elämä on ollut pelkkää ajelehtimista koulusta ja duunista ja kodista ja poikakodista ja laitoksesta toiseen koska on vaan yks monien joukossa Pelkkää tykinruokaa ja vaalikarjaa ja olet äänesi arvoinen ja harmaata massaa ja mahdollinen veronmaksaja ja ainakin yks piste kaks miljoonaa valtiolle mut ku se on niin helppoa kun et viinat ja lähiöbaari ja paskalätkät ja sellaset piirit ja PIRIT ja sit subutex ja metadoni ja kaikki muut yhteiskunnan apukeinot ja koko vitun juttu ja on ihan niinkun äiti ja isoveli ja yhtäkkiä huomaa et syrjäytymispuhe on sitä et avaa oman suunsa koska se on syrjäytynyt joka puhuu syrjäytyneen äänellä niistä jutuista joista ne syrjäytyneet nyt yleensä puhuu ja ne sanoo et ne ymmärtää ja et miltä se tuntuu kun on koko ajan vaan yksin omien ajatustensa kanssa ja olis ihan sama vaikka ruuvais nimikyltin irti ovesta koska kukaan ei kuitenkaan muista kukaan ei koskaan koputa kukaan naapureista ei tervehdi koska ne on yhtä yksin kaiken paskan kanssa mitä ite on ja et ainut ihminen johon on luonut todellisen kontaktin ja jota haluis nuolla pirinpolttamalla kielellä on postinjakaja joka muistaa päivittäin karhuilla ikkunakirjekuorissa ja et sen lisäks ainut tapa jolla yhteiskunta muistuttaa olemassaolostaan on Maikkarin vaalitentti jossa rummutetaan jaksamista ja koittaa saada seisomaan sitä katsoen katsoen Päiviä tai Juttaa ja ne sanoo et ne ymmärtää ja sit muistaa et pitää tulla nopeesti koska on unohtanut sähkön ja veden ja ei tiedä et koska pimenee ja tulee patjalleen ja miettii et se ainoa ainoa elämä oli suurin piirtein tässä ja tietää ettei kukaan niistä ettei Jyrki tai Timo koskaan runkkais tälläselle vaikka nekin sanoo et ne ymmärtää eikä kukaan niistä oo nähnyt omaa naamaansa vaakatasossa olevasta pelistä yrittäen muistaa ensimmäisen kerran kun myöhästy junasta tai kuinka monta kertaa sitä on on ylipäätänsä myöhästynyt jokaisesta vitun junasta joka edes LIIKKUU ja koittaa taas vähän skarppaa ja lähteä täyttämään päiviään jollain täyttämään lappusia toimistoihin ja keräämään pulloja ja ikkunashoppamaan koska elämä on tässä ja harhailemaan ympäriinsä tätä maata johon ei koskaan edes halunnut syntyä ja nähdä ne vitun metsät ja järvet lokakuisessa räntäsateessa ja yrittää katsoa nauramatta vaalimainoksia joissa hymyillään vaikka taivaalta sataa paskaa


Hän kävelee täristen lasit silmillä huppu päässä ja tuntee itsensä niin korniksi että itseäkin melkein naurattaa elämä kuin jostain Nuorten psykiatria eilen ja tänään oppikirjasta ja päässä soi se ikuinen masennuksen syksy-blues vaikka kohta on kevät

voittajan helppo hymy syrjäytymispuhe 2

Vaalikojulla skarppaa itselleen ilmaisen kahvikupillisen ja saa esitteen jossa voittajan on helppo hymyillä makeasti Ainakin siitä saa illalla kyhättyä filtterin tai kuvalle voi nauraa silmät veressä koska on jo itkenyt liian monta kertaa tähän ikään mennessä ja ehkä myöhemmin savun läpi voi nähdä oman elämänsä ja elämää suuremmat kysymykset: Mitä syrjäytymisestä ja työttömyydestä tietää Presidentti joka on Työ? Onks länsisiivest niin pitkä matka itäsiipeen?

Robert Meriruoho on 24-vuotias turkulainen runoilija, joka on syntynyt Tukholmassa. Hän on julkaissut kirjan Göteborgilainen viikonloppusatu ensin Ruotsissa (Finn-kirja 2010) ja sittemmin Suomessa (Sammakko 2012). Meriruoho sijoittui lavarunouden suomenmestaruuskilpailussa kolmanneksi vuonna 2011.

33 LIBERO


KRITIIKKI

korttitalo kaatumassa teksti mikko pihkoluoma E LO K U VAO HJA AJA N E I O L E helppoa

somismalli on tullut tutuksi jo niille,

tummanpuhuvassa otteessa muodos-

sulavaan vaihdokseen on pystynyt vas-

tokausia DVD:llä tai netistä lataamal-

näytelmä, jonka näyttelijätyö on ensi-

hypätä television puolelle. Amerikassa ta kaksi ohjaajaa. David Lynch siirtyi

kriitikkojen ylistämän Blue Velvetin jäl-

keen tekemään tv-sarjaa, joka mullisti koko välineen kerrontaa. Twin Peaksin

jälkeen tv-maailmassa on tapahtunut monta käännettä, joista merkittävin

jotka ovat katsoneet kokonaisia tuotanla. Jaksot voi ahmia pitkissä putkissa

tai yksi kerrallaan. Uudistus antaa ku-

luttajalle valtaa, mutta ennen kaikkea täysosumalla verkkojakelu saattaa sekoittaa valta-asetelmia perinteisten

tuu kyyninen ja viihdyttävä jännitysluokkaista Kevin Spaceyn herkullisen

niljakkaan roolisuorituksen johdolla. Myös sarjan useat vahvat naisroolit ovat piristävästi etualalla.

Mutta onko House of Cardsista koko

viihdekonsernien välillä.

tv-kentän sekoittajaksi? Ehkei. Muu-

man HBO:n valtakautta ei Hollywoo-

blogia pitävä washingtonilainen jour-

ta keinoista on peräisin alkuperäises-

settaan pienempään ruutuun.

joka ajautuu mutkikkaaseen suhtee-

on HBO:n laatusarjojen menestys. Il-

din kiinnostavin ohjaaja kääntäisi katDavid Fincherin luotsaama House of

Cards pohjaa samannimiseen brittisar-

jaan 1990-luvulta. Uudelleenfilmati-

soinniksi sarja on häkellyttävän onnistunut, mutta siitä kohistaan pikem-

minkin televisiokatselun mullistajana

House of Cardsissa uusia tuulia tuo

nalistin alku Zoe Barnes (Kate Mara),

seen senaattori Francis Underwoodin (Kevin Spacey) kanssa. Barnes pönkittää omaa uraansa kyseenalaisella journalistisella eetoksella, mikä antaa Underwoodille väylän juonia vapaasti.

Vahtikoiran ja isännän tahmaises-

tama sarjan hieman vanhanaikaisistä sarjasta, kuten Underwoodin ajoit-

tainen tapa puhua suoraan kameralle. Fincherin tyylikäs visuaalinen tunnelma nostaa rimaa totuttua korkeammalle, mutta käsikirjoitukseltaan te-

levisiossa on muitakin viiltävän älykkäitä sarjoja kuten Mad Men ja Treme.

Joka tapauksessa on kiinnostavaa

kuin kulttuurisena merkkipaaluna.

ta suhteesta saadaan paljon irti, jon-

nähdä mitä lahjakkaiden aikuisyleisöl-

kaikki jaksot tulivat katseluun samaan

shingtonin kompromissiherkkää po-

tijakeluun siirtyvien yhtiöiden yhteis-

Isoin uudistus on jakelussa: sarjan aikaan katsojan kotimaasta riippumat-

ta (tosin luonnollisesti ainoastaan niis-

sä maissa, joissa Netflix operoi). Kat-

ka ohella sarja kuvaa uskottavasti Walitikointia lobbareineen kaikkineen. Myös journalismin muutospaineet

ovat keskeinen osa tarinaa. Fincherin

le elokuvia ohjaavien tekijöiden ja net-

työstä tulee jatkossa, sillä Hollywoodissa tuntuu olevan yhä hankalampaa saada älykästä draamaa tuotettua.

house of cards 1. tutotantokausi Netflix-videopalvelussa

34 LIBERO


KRITIIKKI

timanttista muttei blingiä teksti feniks willamo AIVOVUOTO ON UUSI suomiräp-ryh-

taan lahjakkaana riimittelijänä, eikä

siaviisautta. Myös Kemmurun kanssa

mitään keltanokkia. Skeneen vihkiy-

hestä muunlaista kuvaa. Herran flow

ti rullaavalla biitillään ja ja hauskalla

mä, jonka jäsenet eivät kuitenkaan ole

tymättömille tutuin jäsen lienee Kemmurussakin vaikuttava Jodarok, joka

on muun muassa Jontin kanssa tehdyn Uuden ajan avaruususkonto -levyn ta-

tämä albumi todellakaan anna mieon tunnistettava ja on edukseen juuri

rentojen taustojen yhteydessä. Jodan otteista kuulee, että mikissä ei olla en-

yhdessä tehty Enemmayn toimii lungis-

»enemmän on enemmäin, vähänki on enemmäin ku ei mithäin» -riimillään.

Suomiräpin taso on 2010-luvulla kor-

simmäistä kertaa.

keampi kuin koskaan. Samalla kun

luvat K.V.N sekä Lobo.

mi, joka toimii hyvänä introna levyn

elämää -buumiin ja saavat kutsuja Lin-

soundiltaan miellyttävän iisi ja biitit

samplella varustettu Itä Bloc Eau De Toi-

kana. Jodan lisäksi Aivovuotoon kuuYhtyeen nimeä kantava debyytti on

soljuvat luonnollisen kuuluisesri. Vä-

lillä mennään soulahtavissa tunnelmissa, välillä jumitellaan syvemmis-

sä vesissä. Nokkamies Jodarok tunne-

Aivovuoto alkaa kappaleella Amalgaa-

maailmaan. Sitä seuraa tyylikkäällä lette. Albumin vahvinta antia ovat Kivikova kalloluu, jonka kertosäkeessä on

hittipotentiaalia, sekä Musta ambulans-

si, joka lainaa Forrest Gumpin suklaara-

bling bling -räppärit ottavat osaa Vain nan juhliin, julkaistaan esimerkik-

Aivovuoto Aivovuoto Monsp Records 2013

si juuri Monsp Recordsin kautta erittäin kovatasoista materiaalia, joka ei

yllä samoihin myyntilukemiin kuin Cheek, mutta saa varmasti hyvät bileet aikaan.

leila khaled – vastarinnan ikoni teksti tiina järvi VUONNA 1969 palestiinalainen Lei-

teaa, että vaikka Khaled yhdistetään

ten vastarintaliikkeiden ja PFLP:n his-

listuttuaan Roomasta Tel Aviviin mat-

siin, on hän myös vaimo, äiti, opetta-

ja Libanonin sisällissodasta tähän päi-

la Khaled nousi kuuluisuuteen osalkalla olleen matkustajakoneen kaappa-

ukseen. Haifasta kotoisin oleva Khaled toimi osana vasemmistolaista Popu-

lar Front for the Liberation of Palestine -puoluetta (PFLP). PFLP tuli 1960-

ja 1970-lukujen taitteessa tunnetuksi

lentokonekaappauksista, joilla se pyrki saamaan palestiinalaisten ahdingon maailman tietoisuuteen. Khale-

dista tuli palestiinalaisen vastarinnan »kansikuvatyttö», jota kuvataan yleensä joko terroristina tai vallankumouk-

lähes ainoastaan lentokonekaappaukja, aktivisti sekä poliittinen toimija.

Kirja perustuu lähinnä Irvingin vuosina 2008–2011 tekemiin Khaledin haastatteluihin, mutta niiden lisäksi kirjassa hyödynnetään monipuolisesti

myös muita lähteitä. Lähteiden jou-

kä maanpaosta ja osallistumisesta pa-

lestiinalaisten aseelliseen ja poliittiseen toimintaan.

Sarah Irving onnistuu kuvaamaan

ving osaa suhtautua kriittisesti Khale-

nisointiinkaan. Kirja esittelee inhimil-

positiivisesti kuvaavia kirjoituksia. Irdin puheisiin, mikä osaltaan lisää kirjan vakuuttavuutta.

Kirja ei jää pelkäksi Khaledin elä-

Khaled - Icon of Palestinian Liberation (2012)

mielenkiintoisella tavalla laajempaan

lisempää kuvaa Khaledista. Irving to-

kokemukset lapsuudesta Haifassa se-

Leila Khaledin elämää syyllistymättä

mänvaiheiden kuvailuksi, vaan Irving

luomaan monipuolisempaa ja inhimil-

vään kuin Khaledin henkilökohtaiset

kossa on sekä Khaledia kritisoivia että

sen esikuvana.

Sarah Irving pyrkii kirjassaan Leila

toria Jordanian mustasta syyskuusta

kiinnittää Khaledin henkilöhistorian historiallispoliittiseen kontekstiin. Käsittelyssä on yhtä lailla palestiinalais-

sen enempää ihannointiin kuin demolisen ihmisen, joka on täynnä taistelutahtoa ja periksiantamattomuutta.

Sarah Irving Leila Khaled – Icon of Palestinian Liberation Pluto Press 2012

Kirjan kuvaama Leila Khaled on poliittinen toimija, joka on ehdottoman omistautunut asialleen ja joka ei ole

valmis tekemään ideologisia myönny-

tyksiä nopeiden ratkaisujen saavuttamiseksi.

»khaled kuvataan yleensä terroristina tai vallankumouksen esikuvana.» 35 LIBERO


KÄSITTEITÄ & KAMPPAILUJA

onko väkivaltaa olemassa?

Molemmat myös keinottelivat kil-

pailevia liikkeitä vastaan. Gandhi esimerkiksi hiljeni valtion väkivallasta,

kun se kohdistui kilpailijoihin. Gandhi myös tuki palestiinalaisten aseellista kamppailua.

Entä vuoden 2011 arabikevät? Länsi-

maalaiset presidentti Obamaa myöten

VÄKIVALLAN KÄSITE ON MONIMIELINEN, EIVÄTKÄ RAUHANOMAISINA PIDETYT YHTEISKUNNALLISET LIIKKEET AINA OLE SITÄ, MILTÄ NÄYTTÄVÄT.

onnittelivat mielenosoittajia väkivallattomuudesta. Mielenosoittajat itsekin usein esittivät tapahtumat väkivallattomana.

Egyptissä valtio ampui aseettomia

kansalaisia, mutta aseettomuus ei tar-

teksti pontus purokuru MADRIDISSA AUKIOTA vallanneen 15M-

»värivallankumouksia», kuten Georgi-

seksi, kun osa mielenosoittajista yrit-

oranssi vallankumous 2004 ja Kuwaitin

liikkeen protesti leimattiin väkivaltai-

ti muuttaa aukion ruohikkoa puutarhaksi.

Liikkeen

omaksuma

koittanut periaatteellista väkivallat-

tomuutta. Mielenosoittajat käyttivät

an ruusuvallankumous 2003, Ukrainan

kiviä ja keppejä, ja aukioilla kerättiin kolehtia molotovin cocktaileihin. Kai-

sininen vallankumous 2005.

rossa poltettiin 90 poliisiasemaa.

Käytännössä värikumoukset ovat lä-

Gelderloosin mukaan Egyptin mie-

väkivallat-

hinnä pelastaneet valtiot kierrättämäl-

lenosoittajien kyky itseorganisoitu-

tä kaikki konflikti ja lain rikkominen

män kapitalismia kuin ihmisten itse-

miksi protestiliike on jatkunut hallin-

tomuuden periaate johti siihen, etnähtiin väkivaltaisena, tulkitsee amerikkalainen Peter Gelderloos.

lä päättäjiä. Ne ovat tukeneet enemorganisoitumista.

sa vain, koska osa eliitistä suojeli väki-

ma on aktivisteja jakava kysymys väki-

vallattomalla toiminnalla ei ole eliitin

vallasta. Hänen mukaansa sitoutumi-

nen väkivallattomuuteen on tehotonta ja suojelee vallanpitäjiä.

»Väkivallattomuus on kesyttänyt

liikkeet ja tehnyt niistä turvallisia val-

tiolle», Gelderloos sanoi keväällä suomalaisille pitämässään nettiluennos-

non vaihtumisen jälkeen, toisin kuin

Liikkeet onnistuivat värikumouksis-

Gelderloos on anarkisti ja kuusi teos-

ta julkaissut kirjailija, jonka lempitee-

miseen ja itsepuolustukseen selittää,

värivallankumouksien liikkeet.

vallattomia mielenosoittajia. Jos väki-

»VÄKIVALTAA EI OLE»

tukea, se on avutonta eikä pysty suu-

Kysytään suoraan: kannattaako Gel-

riin muutoksiin, Gelderloos sanoo. Val-

derloos väkivaltaista toimintaa?

ko-Venäjällä ja Azerbaidžanissa valtio

»Väkivalta on vain kategoria, joka

murskasi rauhanomaiset protestit,

hämmentää meitä. Väkivaltaa ei ole

koska liian pieni osa päättäjistä tuki

olemassa.»

mielenosoittajia.

Gelderloos huomauttaa, että väkival-

lan käsite niputtaa yhteen asioita, joil-

sa.

GANDHI JA KING OLIVAT STRATEGISTEJA

la erotella »hyvät» mielenosoittajat ja

Eikö historiasta löydy parempia esi-

pankin ikkunoiden kivittäminen, van-

kun »pahat» protestoijat suljetaan ulos

tottelemattomuuden

minen ja siviilien pommittaminen sa-

Valtio voi väkivaltaan vetoamal-

neuvotella heidän kanssaan samalla, ja tukahdutetaan väkivaltaisesti.

»Väkivallattomuus taltuttaa ihmis-

ten vihan ja ohjaa ihmiset itseorga-

la ei välttämättä ole yhteyttä.

merkkejä väkivallattoman kansalaista: Gandhin Intia ja Yhdysvaltojen Intian ja Yhdysvaltojen liikkeillä on

liikkeet ovat kyvyttömiä puolustamaan

sempi, Gelderloos vastaa.

VÄKIVALLATTOMUUS EI TOIMI ILMAN ELIITTIÄ Viime vuosien suuret onnistuneet väkivallattomat tapahtumat ovat olleet

36 LIBERO

maa väkivaltaa?

1960-luvun kansalaisoikeusliikkeet?

pitkä historia, joka on paljon pasifis-

itseään.»

kien kiduttaminen, vankilaan eristä-

tehokkuudes-

nisoitumisen sijaan kohti valheellisia päämääriä. Se varmistaa myös, että

Ovatko esimerkiksi itsepuolustus,

tien historiankirjoitusta monimutkaiGandhi ja Martin Luther King olivat

strategisia ajattelijoita, eivät periaatteellisia pasifisteja. Heidän metodinsa ovat kiinteässä yhteydessä olosuhteisiin ja aikaan, eikä niitä voi sellaisenaan siirtää muualle.

Kun politiikassa puhutaan periaat-

lukemista: Peter Gelderloos: How Nonviolence Protects the State. South End Press 2007. Myös osoitteessa theanarchistlibrary.org. Slavoj Žižek: Väkivalta. Nemo 2012.

teellisesta väkivallattomuudesta, eri-

laisten taktiikoiden erot latistetaan yhteen.

»Periaatteiden sijaan pitäisi puhua

siitä, mitkä taktiikat ovat vapauttavimpia», Gelderloos sanoo.

Gelderloos kannustaa hyväksymään

taktiikoiden moninaisuuden ja muistamaan, miten erilaisilla keinoilla liikkeet ovat historiassa onnistuneet.


PROTESTILAULAJA BUFFY SAINTE-MARIE

bamble kommune

alkuperäiskansojen puolesta

BUFFY SAINTE-MARIEN KAKKUA KORISTI TÄNÄ VUONNA JO 72 KYNTTILÄÄ, MUTTA ROUVA TOIMII YHÄ AKTIIVISESTI MUUSIKKONA, KANSALAISAKTIVISTINA JA TAITEILIJANA. HEINÄKUUSSA HÄN KONSERTOI SUOMESSA HELSINGIN SAVOY-TEATTERISSA. teksti feniks willamo BUFFY SAINTE-MARIE syntyi vuonna

Hän sai nopeasti maineen lahjak-

1941 intiaanireservaatissa Qu’Apelle

kaana laulunkirjoittajana ja hänen

sa. Orvoksi jäänyt Sainte-Marie adop-

It’s Time for You to Go -kappaleen, joka on

Valleyssa, Kanadan Saskatchewanis-

toitiin Massachusettsin Wakefieldissä asuvaan perheeseen, joka oli sukua hänen biologisille vanhemmilleen.

Buffy, ristimänimeltään Beverly,

opetteli jo lapsena soittamaan kita-

raa ja pianoa. Itseoppinut neitokainen tehtaili lukioaikoinaan muutaman re-

pertuaarinsa vieläkin kuuluvan kappaleen, kuten Now That the Buffalo’s Go-

kappaleitaan coveroitiin laajalti. Until

Sainte-Marien eräs tunnetuimmista lauluista, ovat versioineet muun muas-

sa Elvis Presley sekä Barbra Streisand. Folkmusiikin kultavuosina hän viet-

ti myös paljon aikaa aikalaistensa Jo-

ni Mitchellin, Leonard Cohenin sekä

Neil Youngin kanssa, jotka ovat kaikki sittemmin nousseet suuriksi tähdiksi. Itsekin Amerikan alkuperäiskan-

ne. Kyseinen laulu avaa myös Sainte-

soihin kuuluvana Buffy Sainte-Marie

Way! -debyyttialbumin. Ennen esikois-

keuksien puolesta. Hän on kertonut

Marien vuonna 1964 julkaistun It’s My

levyään nuori Buffy kiersi yksin ympä-

ri maata esiintyen folk-festivaaleilla, konserttisaleissa sekä natiivi-amerikkalaisten reservaateissa.

on puhunut paljon natiiviryhmien oihaastattelussa, kuinka alkuperäiskan-

sojen edustajia sekä Red Power -liik-

keen jäseniä pantiin 70-luvulla »mustalle listalle» ja tuhottiin heidän liike-

»can you remember the times, that you have held your head high, and told all your friends of your indian claim, proud good lady and proud good man.»

toimintansa. Buffyn mukaan silloinen

buffy saintemarie – now that the buffalo’s gone

tiivisesti, vaikka hänen viimeisin le-

presidentti Lyndon B. Johnson oli yrit-

tänyt saada radiokanavat olemaan soittamatta hänen musiikkiaan.

Myös luennoitsijana ja opettajana

kunnostautunut Buffy tekee alkuperäiskansoille suunnattuja opetusma-

teriaaleja internetiä hyödyntäen. Hän on ollut mukana perustamassa Cradleboard Teching Projectia, jonka tarkoi-

tuksena on saada ihmiset ymmärtä-

mään paremmin alkuperäisasukkaita. Sainte-Marien diskografia on kai-

killa mittareilla ihailtava. Lähemmäs

kaksikymmentä studioalbumia julkaissut rouva keikkailee vieläkin ak-

vynsä onkin vuodelta 2008. Eipä tun-

nu eläkeikä vielä Buffy Sainte-Marieta painavan.

LIBERO

37


VASEMMISTONUORET

jäsenmääristä tulosperustaisuuteen NUORISOJÄRJESTÖT ALKOIVAT SAADA VALTIOLTA TUKEA SODAN JÄLKEEN. POLIITTISET NUORISOJÄRJESTÖT, KUNNALLINEN NUORISOTYÖ JA EPÄPOLIITTINEN TOIMINTA OVAT TAISTELLEET JULKISESTA RAHASTA KAUTTA AIKOJEN. teksti tiina heikkilä

A LU KS I N U O R I S OJÄ RJESTÖJE N tuki-

oli myös vahva nuorisokasvatustyön

sa korostettiin nuorison roolia demo-

Vuodesta 1953 alkaen nuorisojärjestö-

kalismikin oli valtion tukemaa jos se

nassa ja edellytysten luomista tälle

rahat tulivat valtion perusbudjetista.

jen avustukset ovat tulleet veikkaus-

voittovaroista. Tekipä eduskunta vuonna 1950 sellaisenkin päätöksen, ettei

poliittisille nuorisojärjestöille myön-

nettäisi lainkaan avustuksia, mutta jo seuraavana vuonna päätös pyörrettiin. Nuorisoasioi-

den parissa työskennelleen kulttuuriasiainneu-

vos Immo Parviaisen mukaan

vuodesta 1956 asti on seurattu tarkemmin, millais-

sääntöjen puitteissa. Mitään keplottelua ei esiintynyt ja kaikki järjestöt pyrkivät järjestyneesti tuen piiriin. Poliit-

tisten nuorisojärjestöjen osuus avustuksissa oli suuri. Se oli ajan henki ja

elämän meno. Vähitellen poliittisten

nuorisojär-

jestöjen osuus on laskenut niin että resursseja on

kehitykselle. Koko nuorten kansalais-

toiminta otettiin mukaan. Vain 4H-toiminta jättäytyi ulkopuolelle nuorten

ammattikasvatustoimintana. Kaikki

pantiin samalla viivalle ja avustukset

myönnettiin yleisavustuksina järjestö-

jen suunnitelmien ja talousarvioiden pohjalta. Valtion nuorisoneuvosto teki esityksen opetusministeriölle ja ministeri esitteli rahat valtioneuvoston päätettäväksi», Saarela valottaa.

Vuoden 2006 nuorisolaissa valtion-

avun perusteina korostuivat entises-

ryhmille. Esimer-

Viime aikoina on tehty hienosäätöä.

muille

järjestö-

kiksi partion saa-

mien varojen kasvu on ollut suurta»,

set jakoperusteet uudistettiin ensim-

nisteriön virkamiehenä toiminut nuo-

mäistä kertaa. Seurantaan otettiin,

kraattiseksi kehittyvässä yhteiskun-

suunnattu myös

tionapua saavat nuorisojärjestöt saavat

aikaan. Silloin valtionapujen kirjalli-

kertoo pitkään Opetus- ja kulttuurimirisoasiainneuvos Olli Saarela.

tään toiminnan laatu ja vaikuttavuus. Viimeisimmän lakimuutoksen jäl-

keen avustusoikeuden on voinut saada tuhannen jäsenen järjestö entisen kolmentuhannen jäsenen sijaan.

KAIKKI SAMALLE VIIVALLE

EI VAIN PUOLUEPOLITIIKKAA VAAN KANSALAISTOIMINTAA

tä ja kuinka nuorten omaehtoiset kas-

Nuorisoa pidettiin keskeisenä yhteis-

Nuorisojärjestöjen rahojen jakajana on

järjestöissä». Poliittiset ja ei-poliitti-

yhteiskunnassa,mikä näkyi myös nuo-

tijuutta ja edustavuutta ovat olleet tuo-

miten »järjestöt lujittavat Suomen pe-

rustuslaillista yhteiskuntajärjestysvatuspyrkimykset otetaan huomioon set nuorisojärjestöt on nähty tärkeinä kansalaisyhteiskunnan tulevaisuuden

kannalta. 1970-luvulla nuorisojärjestö-

jen jäsenmäärät olivat suurimmillaan. »1960-luvun yhteiskunnallinen ee-

tos näkyi silloisessa laissa. Taustalla LIBERO

pysyi yhdistysrekisterin hyväksymien

»nuorisolaissa korostuivat entisestään toiminnan laatu ja vaikuttavuus.»

ta toimintaa val-

38

perinne. Voitaneen sanoa, että radi-

kunnallisena toimijana 1970-luvun

risojärjestöihin panostamisessa. Kaik-

kia nuorisojärjestöjä haluttiin kohdella yhtäläisesti. »Valtakunnallisten

nuorisojärjestöjen valtionapulaki tu-

li voimaan pitkän valmistelun jälkeen vuonna 1974. Sen peruslähtökohdas-

toiminut Opetusministeriö. Asiantunmassa erilaiset lautakunnat ja toimi-

kunnat. Viimeaikaisessa keskustelussa niiden edustavuutta on kritisoitu ja

poliittisten nuorisojärjestöjen entisten pomojen roolia pidetty liian suurena.

Alkuaikoina nuorisojärjestöjen toi-


VASEMMISTONUORET

VASEMMISTONUORTEN KOKONAISKULUT 2012

mihin raha menee? Vasemmistonuorten budjetista valtionavut kattavat noin puolet. Oheinen kuva kertoo, mihin rahaa menee.

Yhteensä

625 218 €

minnan laajuutta mitattiin jäsenten ja paikallisosastojen sekä palkattujen

työntekijöiden määrällä. Poliittisille

nuorisojärjestöille oli varattu oma osa kakusta, ja se jakautui parlamentaaristen voimasuhteiden mukaan. Sel-

grafiikka pirjo hakonen

siinä, että poliittisten nuorisojärjestö-

kansalaistoimintaan loppuisi. Olisi

muuallakin tarkasti, kun muiden jär-

periaate nuorten kansalaistoiminnan

jen avustuksia seurataan mediassa ja jestöjen olemassaoloa ei taideta muistaa», kommentoi Immo Parviainen.

»Poliittisten nuorisojärjestöjen siir-

suuri vahinko, jos suuri suomalainen

tukemisesta yhtäläisin perustein hylättäisiin», sanoo Olli Saarela.

Nuorisojärjestöjen valtiolta saama

keämpään tulosperustaisuuteen on

tämisestä puoluetuen piiriin keskus-

kokonaispotti on ajan kuluessa kasva-

toiminnan laadun vaikutuksesta avus-

avustusperusteiden sijoittamien lakiin

hin on tullut jatkuvia tasokorotuksia

siirrytty myöhemmin, vaikka ajatus tussummaan on aina ollut olemassa.

»Poliittisia nuorisojärjestöjä avuste-

taan samojen periaatteiden mukaisesti kuin muitakin järjestöjä. Suurin ero on

tellaan välillä. Myös niiden omien

on aika ajoin esillä. Jos poliittiset nuorisojärjestöt saavat erilliset perusteet,

on ne siirrettävä puoluetuen piiriin. Silloin niiden rinnastaminen nuorten

nut. 1990-luvulta alkaen valtionapuilamanjälkeisen hetkellisen laskun jälkeen. Kaikilta nuorisojärjestöiltä vaaditaan, että ne noudattavat toiminnassaan nuorisolakia.

LIBERO

39


VASEMMISTONUORET

li andersson jatkaa johdossa

Vasemmistonuorten liittokokous marssi Hyvinkään keskustassa eurooppalaista leikkauspolitiikkaa vastaan. Oikealla Li Andersson huudattaa joukkoa. Vasemmalla Itä-Suomen Vasemmistonuorten aktiivi Toivo Haimi.

VASEMMISTONUORTEN LIITTOKOKOUS ON POLITIIKKA, PÄÄTÖKSENTEKOA JA YHDESSÄOLOA.

teksti ja kuvat raisa musakka TURKULAINEN LI ANDERSSON, 26, va-

itseltäni, miksen liittynyt aikaisem-

johtajaksi. Ensimmäisenä varapu-

kesken», hän naurahtaa.

littiin jatkokaudelle järjestön puheenheenjohtajana jatkaa hyvinkääläinen

»Pidin parikin puheenvuoroa. Pyysin

Ahlakorpi on iloinen liittokokouk-

vaa ja selkeästi, sillä minulla on kuu-

Juuso Aromaa, 26. Uutena puheenjoh-

sen perustamasta ympäristö- ja maa-

Utsjoelta. Hän asuu Oulussa ja opiske-

luonto ja ympäristöasiat ovat hänelle

tajistoon nousi Anni Ahlakorpi, 27, lee saamelaista kulttuuria.

»Vasemmistonuorten puheenjoh-

tajistossa on nyt yksi ruotsinkielinen

ja kaksi suomenkielistä jäsentä, joista toinen puhuu myös saamea», iloit-

sen hienoa siksi, että tulen itse syrjäseudulta. Lämmittää mieltä, että tätäkin puolta pidetään järjestössä esillä.»

YMPÄRISTÖPOLITIIKKA JA LUONTO LÄHEISIÄ

Varsinais-Suomen Vasemmistonuor-

»Mahtavaa saada tällainen luottamus

lä järjestetty liittokokous oli ensim-

lintansa jälkeen.

Hän liittyi Vasemmistonuoriin hie-

man yli kaksi vuotta sitten. »Nyt kysyn 40 LIBERO

lovamma, ja välillä nopeasti etenevää keskustelua oli vaikea seurata.»

Etelä-Suomen Vasemmistonuorten

Cecilia Bergströmille, 26, liittokoko-

läheisiä. »Tämä on mielestäni erityi-

AKTIIVISUUTTA, INTOA JA MUKANAOLOA

kaiden joukosta», kertoi Ahlakorpi va-

muun muassa puhujia puhumaan ko-

talouspoliittisesta työryhmästä, sillä

si Andersson.

ja tulla valituksi näin hienojen ehdok-

Oksanen ei arastellut kokouksessa.

min? Tässähän loppuvat vuodet ihan

ten Matias Oksaselle, 17, Hyvinkäälmäinen. »Oli mielenkiintoista päästä

Toiseksi varapuheenjohtajaksi valittiin Anni Ahlakorpi Utsjoelta.

tiivisia, innokkaita, ja mukana kaikessa», kertasi Oksanen vaikutelmiaan.

on kuudes liittokokoukseni. Minulla on nyt menossa yhdestoista vuosi Vasemmistonuorissa», kertoi Bergström.

»En tiedä, ovatko liittokokoukset

vuosien saatossa muuttuneet, mut-

VERKKOLEHTI

tutustumaan siihen, miten päätöksiä

tehdään. Ihmiset ovat täällä niin ak-

us oli sen sijaan tuttua puuhaa. »Tämä

ta itse ainakin olen. Olen bailannut

vähemmän ja nukkunut enemmän», nauroi Bergström.

»Ehkä suurin ero on se, että olen pa-

kottautunut salin eteen puhumaan. Koko hallitus esittelyssä osoitteessa www.liberolehti.fi

Tänä vuonna päätin, että minäkin voin

puhua ja mielipiteeni ovat sellaisia, että ne kannattaa käydä esittämässä.»


VASEMMISTONUORET PÄÄSIHTEERI

JÄRJESTÖKONE KUNTOON!

Vasemmistonuoret

yhteystiedot KESKUSTOIMISTO:

VASEMMISTONUORTEN 27.liittokoko-

reettisia ja yhteiskunnallisesti tärkei-

sa. Liittokokous päätti, että järjestöä

politiikassa esille. Nuorten mielenter-

us saatiin pakettiin toukokuun lopuskehitetään seuraavan liittokokouskauden aikana niin poliittisten kuin järjes-

töllistenkin uudistusten kautta. Liittokokouksen lähes 200 edustajaa keskus-

tä asioita, joita ei muuten ole nostettu

veysongelmista ei juuri ole puhuttu ja

kohtuuhintainen asunnontuotanto on ollut liian pitkään vain haave.

teli ja käsitteli sille tehdyt melkein sata

aloitetta ja linjasi Vasemmistonuorten

politiikkaa seuraavaksi kahdeksi vuodeksi.

Liittokokouksen hyväksymien aloit-

teiden pohjalta Vasemmistonuorille

perustetaan kaudeksi 2013 –2015 muun muassa strategiatyöryhmä, poliittisen ohjelman työryhmä sekä viestintätyö-

ryhmä. Uudet työryhmät aloittavat työnsä syksyllä ja haku niihin avattaneen kesäkuussa. Järjestön kehittämi-

nen on huipputärkeää ennen keväällä 2014 järjestettäviä eurovaaleja. Siihen

mennessä järjestökoneen on oltava kunnossa, sillä eurovaaleista ei ole pitkä aika vuoden 2015 eduskuntavaalei-

hin. Tavoitteena on runnoa läpi nuo-

»eurovaaleihin mennessä järjestökoneen on oltava kunnossa, sillä niistä ei ole pitkä aika vuoden 2015 eduskuntavaaleihin. tavoitteena on runnoa läpi nuoria vasemmistolaisia maan ja maanosan parlamentteihin.»

ria vasemmistolaisia maan ja maanosan parlamentteihin.

Viestinnän osalta viestintäryhmä

toimii yhdessä tiedottajan kanssa ja

Vasemmistonuoret jatkaa kulttuu-

monipuolistaa Vasemmistonuorten si-

ri-, Palestiina- ja työelämäaiheista

työryhmä valmistelee uutta strategiaa

minvastaista toimintaa unohtamatta.

säistä ja ulkoista viestintää. Strategiaja työskentelee yhdessä pääsihteerin kanssa strategiaseminaarien ja strate-

gian toteutumisen seurannan järjestämiseksi. Poliittisen ohjelman työryh-

kampanjointiaan rauhantyötä ja rasisTyöelämäasioissa nostetaan varmastikin esiin lisätyön tarjoamisvelvoite, jota moni työnantaja surutta laiminlyö.

Euro- ja eduskuntavaalien väliin

mä vastaa uuden poliittisen ohjelman

mahtuu vielä nuorisoliiton juhlapäivä.

tään vuoden 2015 liittokokouksessa.

31.12.2014. Juhlat järjestetään Helsin-

kirjoittamisesta. Ohjelma hyväksy-

Vaalit rytmittävät osaltaan järjestön

toimintaa, mutta Vasemmistonuorten politiikka ei suinkaan typisty vain vaa-

Vasemmistonuoret täyttää 70 vuotta gin kulttuuritalolla. Merkkipäivä kannattaa merkata jo nyt ylös, sillä niistä bileistä tulee mahtavat!

leihin. Liittokokous hyväksyi kampanja-aloitteista mielenterveyspoliittisen

ja asuntopoliittisen kampanjan. Molemmat kampanjat käsittelevät konk-

SANTERI MIKKOLA PÄÄSIHTEERI

Hämeentie 29, 6.krs, 00500 Helsinki, 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi Keskustoimisto on avoinna ma-to kello 10–15. PUHEENJOHTAJA: li andersson, 040 508 8697 li@vasemmistonuoret.fi PÄÄSIHTEERI: santeri mikkola, 045 351 9917 santeri@vasemmistonuoret.fi JÄRJESTÖ- JA KOULUTUSSIHTEERI: tuuli huovila 050 374 1837, tuuli@vasemmistonuoret.fi TIEDOTTAJA: niko peltokangas, 043 216 0197 niko@vasemmistonuoret.fi TALOUSPÄÄLLIKKÖ: Pirkko Holappa, 045 351 9917 pirkko@vasemmistonuoret.fi toimistoSIHTEERI: sara korhonen, 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi

PIIRIJÄRJESTÖT: ETELÄ-SUOMEN VASEMMISTONUORET: Päijänteentie 35 , 00510 Helsinki puheenjohtaja Valter Söderman, 045 315 8258 piirisihteeri arto bäckström, 044 019 5901, etela-suomi@vasemmistonuoret.fi HÄMEEN VASEMMISTONUORET: Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Visa Savolainen, 050 431 1824 tominnanjohtaja pyry urhonen, 040 837 3467, hame@vasemmistonuoret.fi Itä-Suomen Vasemmistonuoret: Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja Aino Nevalainen, 045 652 9646 järjestösihteeri antti saarelainen, 044 202 3911, ita@vasemmistonuoret.fi Keski-Suomen Vasemmistonuoret: Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä puheenjohtaja Katriina Ojala, 040 777 0999 Piirisihteeri martti rasa, 044 347 7235 keski-suomi@vasemmistonuoret.fi Lapin Vasemmistonuoret: Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi Puheenjohtaja Jussi Öman, 040 731 4145 Piirisihteeri markus korjonen, 040 700 0219, lappi@vasemmistonuoret.fi POHJOIS-POHJANMAAN VASEMMISTONUORET: Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Joel Karppanen, 040 090 1715 piirisihteeri jonas björkbacka, 040 740 7175, f. (08) 537 1770, pohjois-pohjanmaa@vasemmisto­nuoret.fi Satakunnan Vasemmistonuoret: Maaherrankatu 28, 28100 Pori, 046 669 5880 puheenjohtaja tuomas sundvall, 044 219 3640 piirisihteeri aleksi norman, 044 9664 878 satakunta@vasemmistonuoret.fi VARSINAIS-SUOMEN VASEMMISTONUORET: Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja sade kondelin, 050 560 87 11 piirisihteeri laura tättilä, 045 131 2552, f. (02) 237 9190, varsinais-suomi@vasemmistonuoret.fi

LIBERO

41


VASEMMISTONUORET JÄRJESTÖUUTISET

tekstit eliisa alatalo

2

Hämäläiset keräsivät aktiivisimmin uusia jäseniä HÄMEEN Vasemmistonuoret loisti Ope-

raatio Toveri -jäsenhankintakilpailussa.

Voitto piirille irtosi 53 uudella jäsenellä, mikä on 6,7 prosentin kasvu jäsen-

määrään. Hämeen piiri saa palkintona 1 000 euroa.

Yksilökilpailun voitti Hämeen piirin

jäsen Kerttu Karumaa neljällä uudella jäsenellä. Muita palkittuja olivat Jo-

hanna Cederberg Hämeen piiristä ja Veera Kujansuu Etelä-Suomen piiristä. Palkitut saivat lahjakortteja.

Yhteensä jäsenhankintakilpailussa

jäseniä kerättiin 238. Vasemmistonuorilla on neljänneksi eniten jäseniä kaikista poliittista nuorisojärjestöistä.

1

SYDÄMEENI OSUMAN SAIN

3

LIBERO SIIRTYI Julkisen sanan neuvos-

ton (JSN) syyniin, kun Kulttuuri-, mie-

TAPPAVAN HYVÄ DIILI ON KEVÄÄLLÄ KÄYNTIIN RUMMUTETTU KAMPANJA SUOMALAISTA ASEKAUPPAA VASTAAN. VÄITE MAAMME PUOLUETTOMUUDESTA KÄY KAMPANJAN VALOSSA YHÄ OHUEMMAKSI. VASEMMISTONUORET KAMPANJOI tä-

vat myönnetään.

panjointiin kuuluvat asekaupasta tie-

ka tutkivat ja valvovat, mitä asekau-

paineen luominen. Esimerkiksi kam-

myöntämistä asia ei ole julkinen. Se

nä vuonna asekauppaa vastaan. Kamdottaminen, seminaarit ja julkisen

panjasivuilta (www.tappavadiili.fi) voi lähettää kirjeen päättäjille.

Järjestö vaatii, että Suomi lopettaa

aseiden tuonnin ja viennin maiden

kanssa, jotka ovat syyllistyneet ihmis-

»Asekaupat ovat poliittisia päätök-

miehitystä ylläpitävää hallintoa ja Istataan palestiinalaisiin.»

Maailmassa säädellään esimerkik-

sia, mutta samalla tehdään tällaisia

me maaliskuussa solmittiin ensim-

Vasemmistonuoret kritisoi kampan-

jalla aseviennin valvonnan puutteelli-

suutta ja hakemusten ja päätöspro-

valittajien mielestä rikkoneet journalistien eettistä ohjenuoraa.

Menneitä aviiseja on kuitenkin tur-

ha tonkia, sillä mahdollisia kanteluita voi tehdä vasta tästä numerosta eteenpäin.

Suomi osti valvontateknologiaa.

si vaatteiden ja hedelmien kauppaa

johtaja Li Andersson.

vapauttaa tiedotusvälineitä, jotka ovat

ti Suomen ja Israelin asekaupat, joissa

la johdonmukaista. Suomi sanoo, että

ristiriitaisia päätöksiä», sanoo puheen-

Julkisen sanan neuvosto eli journa-

listisen työn itsesäätelyelin tylyttää tai

Tähtäimeen on nostettu erityises-

raelin puolustusvoimia. Tuotteita tes-

edistämme maailmalla ihmisoikeuk-

kee kaikkia Kultin jäsenlehtiä.

on ongelma.»

nut tappavan hyvän diilin muun mu»Suomen ulkopolitiikan pitäisi ol-

tyi JSN:n jäseneksi. JSN:n säätely kos-

passa tapahtuu. Ennen vientiluvan

siä. Näillä ostoilla tuetaan laitonta

assa Saudi-Arabian ja Israelin kanssa.

lipide- ja tiedelehtien liitto Kultti liit-

»Suomessa on vähän toimijoita, jot-

oikeusloukkauksiin tai ovat aseellisen

konfliktin osapuolina. Suomi on solmi-

Liberosta voi valittaa

enemmän kuin asekauppaa. Vasta vii-

4

Tamperelaiset vaativat ryhtiä katumainontaan TAMPEREEN Vasemmistonuoret pai-

kallispaalutti kaupunkiaan julkisten

mainostuspaikkojen toimivuudesta toukokuisessa kannanotossaan.

Yhdistys vaatii Tampereen kaupun-

mäinen kansainvälinen asekauppaso-

kia järjestämään lisää ilmoitustauluja

ratifioinnin jälkeen noin 2-3 vuoden

ohjeet. Nyt tapahtumajulisteet hukku-

pimus, joka astuu voimaan 50 maan kuluttua.

Suomeen asekauppasopimus ei ar-

näkyville paikoille ja laatimaan käyttövat nopeasti muiden ilmoittajien alle.

»Merkittäviä voittoja käärivien ta-

sessin salaamista. Prosessin eri viran-

vioiden mukaan juuri vaikuta. Sopi-

hojen on jatkossa hankittava mainos-

ole aina pomminvarmoja toistensa

sätä sääntelyä erityisesti siellä, mistä

ilmaispaikat voittoa tavoittelematto-

omaistahot, kuten ministeriöt, eivät

päätöksistä ja perusteluista, joilla lu42

LIBERO

muksella on kuitenkin mahdollista lise nyt kokonaan puuttuu.

tilansa markkinahintaan ja jätettävä mille», manselaiset möykkäsivät.


jesse matilainen


Libero 2/2013  

teemana ASEET

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you