Page 1

02/15

vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti 28. vuosikerta • irtonumero 4 € • teema: solidaarisuus


RJ

I ÄK

Vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti Perustettu vuonna 1987 • Kultti ry:n jäsen • Kustantaja: Libero ry. • Päätoimittaja: Kalle Erkkilä • Ulkoasu: Pirjo Hakonen • Osoite: Hämeentie 29, 6.krs, 00500 Helsinki Puhelin: 045 348 5499 • Sähköposti: TOIMITUS@ vasemmistonuoret.fi • Kotisivu: www.liberolehti.fi • ISSN 0783–6198 • Painopaikka: waasa graphics, Vaasa • Painettu ympäristöystävälliselle paperille ympäristöystävällisessä painossa. Tilaushinta 20 €, tukitilaus 50 €.

2

LIBERO

US

T OI

KALLE ERKKILÄ

PÄÄKIRJOITUS LÄHES SATATUHATTA siirtolaista ja pakolaista on tullut tänä vuonna Välimeren yli Eurooppaan. Samalla meri on muuttunut joukkohaudaksi: YK:n pakolaisjärjestön mukaan 1850 ihmistä on kuollut tai kadonnut Välimerellä alkuvuonna. Pakolaisten määrä on tällä hetkellä korkeampi kuin koskaan sitten toisen maailmansodan. Tilanne ei ole ainakaan helpottumassa lähiaikoina. Välimerellä partioivan pelastusaluksen kapteeni totesi brittilehti The Guardianille, että puoli miljoonaa siirtolaista valmistautuu matkaan Libyassa. Jo viime vuonna Euroopan unionin maat vastaanottivat ennätyksellisesti yli 625 000 turvapaikkahakemusta. Siirtolaiskriisin helpottamiseksi EUkomissio ehdotti toukokuun lopussa hätätoimea, jossa jäsenmaat jakaisivat tasaisesti keskenään 40 000 Syyriasta ja Eritreasta tullutta turvapaikanhakijaa. Ehdotuksen tarkoituksena on keventää Italian ja Kreikan taakkaa. Kyse on vasta komission ehdotuksesta. Lopullisen päätöksen tekevät jäsenmaat. Ehdotus on herättänyt jo paljon vastustusta. EU on kaavaillut myös operaatiota, jossa takavarikoidaan ja tuhotaan ihmissalakuljettajien aluksia. Toistaiseksi hanke on jäässä, sillä Libya ei ole antanut sille hyväksyntäänsä. Ulkoministeri Timo Soinin mukaan Suomi olisi valmis lähettämään miesvoimaa paikan päälle kamppailemaan ihmis-

kauppaa vastaan, mutta hallitus vastustaa EU:n komission määräämiä pakolaiskiintiöitä. Suomi ei ole muuttamassa pakolaispolitiikkaansa, vaikka Välimeren kriisi pahenee. Hallitusohjelmassa kiintiöpakolaisten määrä pidetään viime vuosien tasolla eli reilussa tuhannessa pakolaisessa vuodessa. Hallitus on todennut, ettei Suomea voi pakottaa vastaanottamaan turvapaikanhakijoita. Tämä pitää paikkansa, mutta onko se hallitusohjelman mukaista »ihmisoikeuksia korostavaa kansainvälistä yhteistyötä»? EU:n turvapaikkajärjestelmä kaipaisi uudistamista. Mahdollisuudet turvapaikkaan ovat olemattomat, ellei hyppää salakuljettajan veneeseen ja riskeeraa elämäänsä. On myös hyvin epävarmaa, että salakuljettajien alusten tuhoaminen olisi ratkaisu siirtolaiskriisiin. Siksi laillisia ja turvallisia maahantulokeinoja pitäisi lisätä. Unioni ei voi olla läpipääsemätön linnoitus. ***

Niko Peltokangas palaa heinäkuussa Liberon päätoimittajaksi. Myös lehden taittaja vaihtuu, joten Liberossa nähdään luultavimmin uudistuksia. Kiitokset kaikille lukijoille, avustajille ja tukijoille kuluneesta vuodesta!

KALLE ERKKILÄ PÄÄTOIMITTAJA

s . 06

ALKUPALAT

04 06 08 11 12

vinkit: Toimituksen poiminnat kesälle henkilö: Anni Ahlakorpi on kahden maailman kasvatti politiikka: Miten TTIP vaikuttaisi elintarviketeollisuuteen? kolumni: Li Anderssonin jäähyväiset asuminen: Tarinoita asunnottomuudesta


TEKIJÄLTÄ Kuvasin tähän lehteen ihmisiä, joilla on kokemusta asunnottomuudesta. Olin »Tarinoita asunnottomuudesta» -jutun kirjoittaja Aino Tuomi-Nikulan kanssa Vailla vakituista asuntoa -järjestön kahvilassa. Tutustuimme siellä Jannaan, jonka kuvasin tapaamisen jälkeen. Erityisesti mieleeni jäi se, kun kuvasin Miksua Sörnäisissä talon katolla. Edelliseen Liberoon kuvasin Andien käsityöläisiä. Yhdistän mielelläni matkustamisen ja valokuvaamisen toisiinsa. Yritän kuvillani tuoda esiin tarinoita hymyn kautta, sillä kavahdan kurjuudella mässäilyä. Välillä tuntuu siltä, että on muodikasta shokeerata, mutta itse kuvaan mieluummin tavallista arkea. Köyhissä maissa tuon esiin iloa ja onnellista arkea, vaikka elinolosuhteet olisivat ankeat. Matkoilla minua kiinnostaa erilaisten kulttuurien kuvaaminen. Otan vaikutteita kaduilta ja ympäröivästä kaupungista. Erityisesti olen inspiroitunut brasilialaisen Sebastião Salgadon kuvista.

s . 22

LOPUKSI

18 22 28 34 36

38 40 42 46 50

palestiina: Vapauden teatteri kuvaa miehitystä argentiina: Piqueterot rakentavat uutta demokratiaa kurdistan: Feministinen vallankumous kolumni: Sini Savolaisen havaintoja Maltalta

outi neuvonen kuvasi lehteen »Tarinoita asunnottomuudesta» -jutun.

s . 46

TEEMA länsi-sahara: Aktivismia aavikolla

tuomas valtanen

s . 08

arvio: Uusi Mad Max on feministinen ja mykkä

teemu silván kuvasi kannen. 02/15

vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti 28. vuosikerta • irtonumero 4 € • teema: solidaarisuus

käsitteitä & kamppailuja: Puudeli puolustaa valtaa aktivismi: Tampereen talonvaltaus kuvasarja: Luonto ja ihminen kaupunkitilassa ruoka: Lautasellinen vastarintaa »Teatterityö on todella tärkeää, kun se avaa ihmisten mieliä, muodostaa sidoksen ympäristöön ja yhteisöön ja antaa meille mahdollisuuden kulttuurin kautta taistella miehitystä vastaan», kertoo palestiinalainen Nabil Al-Raee. LIBERO

3


VINKIT

aktivismi: vapauta hyvä energia energiaremontti2015.fi

levy: palava kaupunki laineen kasperi, fullsteam records 2015

sandor fegyverneky

Koko kaupunki palaa! Laineen Kasperi palaa levytystauolta Palava Kaupunki -yhtyeensä kanssa. Suomiräpin lyyrinen nero kylvää levyllä vallankumouksen siemeniä. Laineen Kasperin tavaramerkit eli musta huumori, väkevä tarinankerronta ja poliittiset heitot erottavat artistin tusinaräppäristä. Viimeistään Palava kaupunki -yhtyeen orgaaniset hiphoptaustat, raskaammat kitarariffit ja jamaikarytmit sytyttävät Laineen Kasperin sanat ilmiliekkeihin.

Energiaremontti-kampanjan tavoitteena on, että Suomessa päätettäisiin välittömästi siirtyä kokonaan kestävään ja uusiutuvaan energiaan. Kampanjaa tekevät uusiutuvan energian läpimurrosta inspiroituneet ihmiset erilaisista taustoista – se tuo yhteen saman tavoitteen puolesta työskentelevät kansalaiset, asiantuntijat, pientuottajat, poliitikot ja yritykset. Kampanja toimii eri työryhmien kautta, joissa tarvitaan monenlaista osaamista. Energiaremonttiin voi osallistua esimerkiksi tiedottamalla sosiaalisessa mediassa, tekemällä järjestöja yritysyhteistyötä, järjestämällä tapahtumia tai hankkimalla ja opastamalla vapaaehtoisia. Kampanja on valtakunnallinen, ja vapaaehtoisia toimii ympäri Suomea. Jos paikkakunnallasi ei vielä ole ryhmää, voit perustaa sellaisen itse. Liity mukaan kampanjan nettisivuilla!

4

LIBERO

teatteri: korjaamo teatterin stage

tapahtuma: feministinen kiroiluiltama

kulttuuritehdas korjaamo 12.–23.8.2015

dubrovnik lounge & lobby 9.7.2015

Yhdeksättä kertaa 12.–23. elokuuta järjestettävä Korjaamo Teatterin Stage -festivaali kertoo maailmasta nyt, teatterin silmin. Kulttuuritehdas Korjaamolle keskittyvä festivaali tuo Helsinkiin kahdeksan näytelmän verran ajatuksia herättäviä maailmanlopun visioita, riipaisevia tositarinoita ja rohkeita avauksia sananvapauden puolesta. Mukana on useita kotimaisia ensi-iltoja ja kansainvälisiä esityksiä muun muassa palkitulta unkarilaiselta Krétakörin-teatteriryhmältä, venäläiseltä Teatr.Docilta ja ja virolaiselta Von Krahl -teatterilta.

Tekeekö mielesi purkaa sukupuolittuneita paineita? Ottaako alapäähän? Feministinen ajatushautomo Hattu järjestää feministisen kiroiluiltaman torstaina 9.7. kello 19 ravintola Dubrovnikissa (Eerikinkatu 11, Helsinki). Tapahtumassa Hatun Rosa Meriläinen ja Saara Särmä emännöivät kiroilukaraokea, jossa osallistujat saavat käydä purkamassa mikin ääressä ärtymystään tai turhautumistaan sukupuolirooleihin.


MUUT MEDIAT Liberon poimimia mediahelmiä

kirja: maailman kiertäjä

festivaali: musta pispala

into 2015

tampere 10.–12.7.2015

Manu Chao myy levyillään miljoonia, mutta nukkuu mieluummin ystävien lattioilla kuin viiden tähden hotelleissa. Hän on aktivisti ja erakko, joka kuitenkin esiintyy 100 000 hengen stadionyleisöille. Toimittaja Peter Culshaw halusi avata Manu Chaon kiehtovaa elämää, joten hän seurasi espanjalais-ranskalaisen supertähden jälkiä Ranskasta ja Espanjasta Meksikoon, Argentiinaan ja Länsi-Saharan pakolaisleirille. Kirja kuvaa oivallisesti Mano Negra -bändin tietä Pariisin vaihtoehtopiireistä suureen suosioon ja taustoittaa Manu Chaon soolouran vaiheita.

Tänä vuonna vastakulttuurifestivaali Musta Pispala juhlii 10-vuotista taivaltaan. Festivaali levittäytyy jälleen ympäri Pispalaa ja Tamperetta 10.-12.7. Tänä vuonna erityisen kiinnostuksen kohteena ovat ympäristöteemaiset työryhmät ja työpajat. Ohjelmassa on viime vuosien tapaan myös musiikkia ja liikuntaa. Järjestelyissä tarvitaan erilaisia osaajia ja auttavia käsiä sekä festivaalin aikana että ennakkoon – voit ilmoittautua mukaan lähettämällä sähköpostia osoitteeseen info@mustapispala.net

helsinki pride Helsinki Pride on seksuaali- ja sukupuolivähemmistöjen teemaviikko, mutta mukaan on tervetullut aivan jokainen, jota tapahtuma kiinnostaa. Oman kokonaisuutensa muodostaa Nuorten Pride, joka on suunnattu 13-25 vuotiaille. Lauantaina 27.6. tapahtuma huipentuu Senaatintorilta lähtevään Pridekulkueeseen, josta jatketaan Puistojuhlaan ja myöhemmin illalla Priden päätösbileisiin. Helsinki Priden järjestää vuosittain HeSeta ry.

»Viime kuussa Välimerellä ihmishenkiä vaatineiden tragedioiden jälkeen EU-maiden johtajat sitoutuivat solidaarisesti ratkaisemaan muuttoliikettä koskevat yhteiset haasteet. Komission ensimmäinen varapuheenjohtaja Frans Timmermans toteaa: »Komissio ryhtyy tänään sanoista tekoihin. Solidaarisuus kulkee käsi kädessä vastuullisuuden kanssa. Sen vuoksi ehdotuksiin sisältyy tiukka vaatimus siitä, että turvapaikkasääntöjä sovelletaan asianmukaisesti. Lisäksi jäsenvaltioiden on tehtävä kaikkensa väärinkäytösten estämiseksi.» Euroopassa pitäisi voida tarjota turvapaikka kaikille sitä tarvitseville, mutta havaita nopeasti sitä perusteettomasti hakevat ja palauttaa heidät kotimaihinsa. Tämä on Timmermansin mukaan olennaista, jotta muuttoliikepolitiikalle saataisiin kansalaisten hyväksyntä.» euroopan komission lehdistötiedote 27.5.2015

»Tosiasia on, ettei EU:n jäsenmaiden uudelleensijoittamistoimilla ratkaista maailman pakolaisongelmia. Yksittäisten pakolaisten elämään uudelleensijoittamisella sen sijaan on käänteentekevä vaikutus. Sen symbolista merkitystä yhtenä keinona osoittaa solidaarisuutta ei myöskään pidä aliarvioida.» maahanmuutto- ja turvapaikka-asioiden erityisasiantuntija jutta gras eurooppa-tiedotus.fi-sivustolla 9.2.2015

»Veljeys ei ole muodissa. Maahanmuutto- ja kehitysapukritiikki on puhutellut enemmän kuin internationaalinen solidaarisuus. Näemmekö tulevaisuudessa »isänmaallisemman» vasemmiston?» artikkelipäätoimittaja markku espo kymen sanomissa 3.5.2015

»Vasemmistossa ei olla varmoja, ketä halutaan puhutella. Samalla perussuomalaisten maahanmuuttajakriittinen linja puree vaalikentillä äänestäjiin. Solidaarisuus on poissa muodista, ja puheenjohtaja Timo Soini voi keskittyä unohdetun suomalaisduunarin puolustamiseen. » »vasemmistoa vaivaa luonnollinen poistuma – entisiä äänestäjiä kuolee pois» hs.fi 20.4.2015

www.helsinkipride.fi

LIBERO

5


HENKILÖ

6

LIBERO


KAHDEN MAAILMAN KASVATTI VASEMMISTONUORTEN UUSI PUHEENJOHTAJA ANNI AHLAKORPI EI YRITÄ MUUTTUA LI ANDERSSONIKSI. MITÄ ANNI AHLAKORPI tekee, kun

»Olin huono varajäsen, koska halu-

teksti kalle erkkilä kuva tarmo lehtosalo Silloin myös työt jakautuisivat tasai-

auto jää jumiin lumihankeen Jääme-

sin kokouksiin ja ylipuhuin varsinai-

kasessa? Soittaa Norjan hätäkeskuk-

syyt matkustaa Helsinkiin eivät olleet

pää työkulttuuria myös Vasemmisto-

NYT AHLAKORVEN syyt tulla Helsin-

den ja aktiivien jaksamisesta. Lisäksi

»Tärkein tavoitteeni puheenjohta-

ta saamme lisää tekijöitä mukaan toi-

ren rannalla helmikuun paukkupakseen ja hankkii apua saamen kielellä.

Mitä kieltä Ahlakorpi puhuu en-

simmäisessä suorassa radiolähetyksessään vastavalittuna Vasemmistonuorten puheenjohtajana? Saamea, tietenkin. »Olen

koulut

kuitenkaan puhtaan poliittisia...»

kiin liittyvät tiukasti politiikkaan.

jana on vahvan ja näkyvän oppo-

käynyt

sitiopolitiikan te-

Utsjoel-

la saameksi. Koen

kasvaneeni osaksi saamelaiskulttuuria ja saamelaiskulttuuri on kasva-

nut osaksi minua. Olen

sen jäsenen jäämään kotiin. Kaikki

osa

yhtei-

»työpaikat ja ympäristö eivät ole ristiriidassa keskenään.»

tuksen vastaisen

työpaikat ja ym-

Hän näkee, että

mat ovat kotoisin Etelä-Suomesta,

tarvitaan vastavoima.

kuksessa.

Inarissa hän voi nähdä työpaikkan-

sa ikkunasta poroja. Elokuun lopusta

alkaen silmissä vilisevät Helsingin Sörnäisissä kolistelevat raitiovaunut.

»Minusta on hienoa asua Helsingis-

sä ainakin kaksi vuotta ja saada uutta näkökulmaa asioihin. Minua ei pe-

tietoon, oli kyseessä sitten panostahajautetun enegiantuotannon edistäminen tai kotitalouksien pienimuo-

tua sen taakse, että esimerkiksi Kiina, Yhdysvallat tai Venäjä eivät tee

mitään ilmastonmuutoksen hidastamiseksi.»

Ympäristöpolitiikan lisäksi Ahla-

työelämään liittyvät linjaukset.

tyttää se, miten koirani pärjää kau-

dentämistä, joka johtaa työn entistä

Helsingissä Ahlakorpi on kokousta-

siinä ole mitään järkeä, koska se on

sitten toisena varapuheenjohtajana.

koulutuksen vähentävät työpaikkoja myös sillä alalla.»

VASEMMISTONUORTEN entinen pu-

dersson nousi viimeistään eurovaanallisesti tunnetuksi poliitikoksi.

Andersson paistatteli myös jatkuvasti median valokeilassa erityisesti puheenjohtajakautensa loppupuolella.

»Li Anderssonin saappaat eivät ole

myös itse sanonut, että hän kasvoi

vähentämisessä. Suomi ei voi piilou-

»Uusi hallitus ehdottaa työajan pi-

tonuorten hallituksen varajäsenenä ja

täytyy pitää kattavana. Leikkaukset

myös globaali näkökulma päästöjen

minen. Tietysti pitää ottaa huomioon

työssä hyvin. Kaikista eniten mieti-

nut lukuisia kertoja ensin Vasemmis-

da kuntoon. Lisäksi oppilaitosverkko

liian isot, koska ajattelin tulla ihan

korpea huolestuttavat hallituksen

pungissa!»

si korjausvelan maksamiseen: kou-

toisen sähköntuotannon mahdollista-

lota pääkaupunkiin muuttaminen,

ja uskon pärjääväni puheenjohtajan

»Tarvitsemme työllistäviä inves-

likampanjansa jälkeen valtakun-

minen cleantechiin teollisuudessa,

kentelee Metsähallituksen luontokes-

täisi työpaikat myös Lapissa?

»Meidän pitää tuoda kestäviä ja

Saamelaisen kulttuurin opinnot ylisin hän asuu Inarissa, jossa hän työs-

Ahlakorpi lähtee itse töiden perässä

Helsinkiin, mutta miten hän säilyt-

heenjohtaja, kansanedustaja Li An-

kannattavia vaihtoehtoja ihmisten

opistolla veivät hänet Ouluun. Nykyi-

mintaan.»

vää ympäristöpolitiikkaa. Siksi sille

suurimman osan elämästään Suomen

pohjoisimmassa kunnassa Utsjoella.

jäsenmäärä pitää saada kasvuun, jot-

lut, tiet ja rautatieverkko pitää saa-

rostaa sitä, että

uusi hallitus ei tule ajamaan kestä-

mutta Anni on syntynyt ja viettänyt

»Haluan pitää huolta työntekijöi-

Ahlakorpi ko-

taminen.»

Anni Ahlakorpi sanoo.

28-vuotiaan Ahlakorven vanhem-

nuorissa.

tointeja, jotka kohdistuvat esimerkik-

ole ristiriidassa.

nä väittäisi oleva-

Hän haluaa edistää inhimillisem-

yhteistyön raken-

päristöasiat eivät

söä, mutta en ikini saamelainen»,

keminen ja halli-

semmin.»

epätasaisempaan jakautumiseen. Ei

työntekijän näkökulmasta kestämätöntä. Ennemmin työaikaa pitäisi ly-

hentää niin, että ansiot eivät putoa.

omissa kengissä Helsinkiin. Li on valtavasti poliitikkona neljän vuoden puheenjohtajakautensa aikana.

En voi lähteä siitä, että minun pitäisi tulla Liksi Lin paikalle, koska se ei ole

järkevää. Järjestö ei mene eteenpäin, jos johdossa on aina samantyylinen

henkilö. Li on tietysti ollut huippu puheenjohtajana, mutta en voi olla uusi Li, vaikka kuinka yrittäisin.»

Ahlakorven kaudella järjestö tulee

varmasti näyttäytymään eri tavalla ulospäin.

»Jos puheenjohtaja tulee Utsjoelta,

niin siinä on ainakin turha puhua jostakin punavihreästä kuplasta.»

LIBERO

7


AJANKOHTAISTA POLITIIKASSA

ONKO TTIP:SSÄ GMO:N MENTÄVÄ PORSAANREIKÄ? TRANSATLANTTINEN KAUPPA- JA INVESTOINTIKUMPPANUUS TTIP AJAA MARKKINOIDEN VAPAUTTAMISTA JA TEOLLISUUDELLE KALLIIDEN SÄÄDÖSTEN PURKUA. ELINTARVIKETEOLLISUUDESSA TÄMÄ TARKOITTAA SUURTA LAADULLISTA JA EETTISTÄ RISKIÄ. teksti jaana kivi • kuvitukset juha veltti

8

LIBERO


AJANKOHTAISTA POLITIIKASSA

VIERAILLESSANI maaliskuussa Brys-

moyhdistys toivoo, että TTIP lopettai-

talle oli ajettu traktoreita pienen nur-

niiden alkuperän seuraamisen koko-

selissä Euroopan parlamentin edusmiviheriön ympärille.

Nurmella seisoi muovisia lehmä-

si GMO-tuotteiden merkitsemisen ja naan.

Vaikutusvaltainen bioteknologia-

patsaita, joista jokainen oli maalattu

alan lobbausjärjestö Biotechnology

Iskulause »reilua maitoa» koristi

osa Monsanto-yhtymää, on vihois-

EU-maan lippujen värein.

lehmien kylkiä. Euroopan maidontuottajien eturyhmät olivat kokoontuneet parlamentin edustalle lob-

baustempaukseen TTIP-sopimusta

Industry Organization BIO, joka on saan, koska Yhdysvalloissa myynnis-

sä olevat GMO-tuotteet eivät kelpaa Euroopan markkinoille.

Nämä teollisuusjätit toivovat avoi-

vastaan.

mesti, että TTIP-sopimus viimein pa-

kettu puolitankoon ja kyltteihin oli

GMO-tuotteet, jotka odottavat jo ra-

Kaikkien EU-maiden liput oli las-

kirjoitettu TTIP:n

kottaisi eurooppalaiset hyväksymään jalla myyntilupaa.

uhkia maidontuotannolle.

Lehmien ja trak-

toreiden seasta löysin viimein erään tapahtuman

jär-

jestäjistä, Europe-

an Milk Boardin (EMB) johtaja Ro-

muald Schaberin,

Myös elintarvik-

»euroopassa huomio kiinnittyy koko tuotantoketjuun, kun yhdysvalloissa tarkastellaan vain lopputulosta.»

joka kertoi suoraan olevansa massa

laisille maidontuottajille parempia oi-

keuksia suurta monikansallista elintarviketeollisuutta vastaan.

laatunor-

mit ovat tulilinjalla. Yhdysvaltalai-

nen lihateollisuus yrittää kumota eu-

rooppalaisen säädöksen, joka kieltää kloorilla desinfioitujen kanojen

myynnin. Tämän

lobbaa-

eurooppa-

keiden

kampanjan taus-

talta löytyy muun

muassa pikaruokaketju Kentucty Fried Chicken.

Yhdysvaltojen lihantuottajainsti-

EMB on maidontuottajien kattojär-

tuutti puolestaan valittaa Euroopan

EU-maan maidontuottajajärjestöjä ja

jotka sisältävät beeta-agonisteja, ku-

jestö, jonka alla toimii kuudentoista yli 100 000 maanviljelijää. Schaberin

mukaan maidontuottajat pelkäävät

eniten TTIP:n aiheuttavan epäreilua

määräyksestä kieltää lihatuotteet, ten kloorihydraattia tai raktopamiinia.

Raktopamiini on lääkevalmiste,

kilpailutilannetta markkinoilla, kos-

jolla alennetaan sian- ja naudanlihan

sallittua hormonien hyödyntäminen

veysriskejä sekä eläimille että kulut-

ka Yhdysvalloissa on muun muassa elintarviketeollisuudessa.

Yhdysvalloissa sallitaan myös GMO

elintarviketuotannossa.

»Monet mepit eivät ole vielä täysin

ymmärtäneet, mitä vaaroja TTIP-so-

pimukseen sisältyy ja millaisia seuraamuksia sopimuksella saattaa ol-

la elintarviketeollisuudelle», kertoo Schaber.

TTIP-sopimuksen ympärillä lob-

rasvapitoisuutta. Aine aiheuttaa tertajille. Siksi se on kielletty 160 maassa, kuten EU-maissa.

Koko TTIP:n ongelma on siinä, et-

tä Euroopassa ravinnon laatukriteerit ovat huomattavasti tiukemmat kuin Yhdysvalloissa.

Euroopassa huomio kiinnittyy koko

tuotantoketjuun, kun Yhdysvalloissa tarkastellaan vain lopputulosta.

Eviran elintarviketurvallisuuden

baussota käy kuumana. Yhdysvalto-

johtaja Leena Räsänen uskookin, et-

pakollisia merkintöjä elintarvikkei-

kynnyskysymyksiä EU:lle ja neu-

jen elintarviketeollisuus vastustaa siin, jotka sisältävät geenimuokkausta. Yhdysvaltojen kansallinen leipo-

tä elintarviketurvallisuusasiat ovat vottelujen aikana olisi tärkeää pitää

kiinni EU:n korkeista standardeista LIBERO

9


AJANKOHTAISTA POLITIIKASSA

esimerkiksi juuri hormonien ja klooripesujen suhteen. Neuvottelujen lopputuloksesta

ei

me huolissamme, jos näiden osalta tilanne EU:ssa heikkenee», Räsänen sanoo.

kuitenkaan vielä tiedetä mitään.

»Olemme huo-

lissamme että

siitä,

pitkällinen

työ turvallisuustason

paranta-

miseksi tulisi kyseenalaiseksi. Täl-

»ttip laskee elintarvikkeiden laatua halpojen kustannusten vuoksi.»

laisten asioiden eteen on EU:ssa

tehty todella pal-

jon työtä ja Suomi on ollut edelläkävijänä näissä asioissa. Totta kai olem-

10

LIBERO

tietämättä mitään lihan tai maidon alkuperästä ja tuotannosta.

Schaberin huolet voidaan nähdä to-

Parlamentin edus-

dellisina, koska elintarviketeollisuus

berin mukaan mai-

lähinnä vapaan kilpailun rajoittami-

talla lobbaavan Schadontuottajat

eivät

ole ainoastaan mai-

don asialla, vaan

näkee tiukat eurooppalaiset säädökset

sena, mikä olisi saatava TTIP:n myötä loppumaan.

Esimerkiksi kansallinen sianli-

myös eurooppalaisen

hatuottajaneuvosto, National Pork

TTIP laskee elin-

ta lopputulosta sopimukselta kuin

kuluttajan asialla.

tarvikkeiden laatua halpojen tuotantokustannusten vuok-

si. Moni eurooppalainen saattaa rahapulassaan tuijottaa vain hintaa

Producers Council ei hyväksy muuraktopamiinikiellon

kumoamisen

Euroopassa. Lisäksi Nestle, joka hallitsee vahvasti elintarviketeollisuut-

ta, on ottanut asiakseen ajaa myös GMO:n etuja.


MIELIPIDE PUHEENJOHTAJA

RAKKAAT, IHANAT, ÄLYKKÄÄT VASEMMISTONUORET! NÄIHIN AIKOIHIN neljä vuotta sitten elämäni muuttui täysin. En oikeasti edes muista, kuka olin silloin, vaikka se kuulostaakin kliseeltä tai oudolta. Tämä järjestö on antanut minulle nykyisen kaveripiirini, parisuhteeni, poliittisen osaamiseni, itseluottamusta, kovan kuoren, paikan eduskunnassa ja loputtoman määrän muistoja ja kokemuksia. Järjestö on myös vaatinut minulta paljon. Graduni ei ole vieläkään valmis, en koskaan ottanut vastaan jo myönnettyä vuoden työharjoittelupaikkaa Pietarissa, en ole viettänyt kovin montaa vapaata viikonloppua viimeisten vuosien aikana ja silmäpusseista on tullut tunnusmerkkini. Vasemmistonuoret on vienyt minut Jäämeren rannalle, Euroopan vasemmistopuolueen puoluekokoukseen Madridiin, Länsirannalle, nippusiteisiin putkaan Kööpenhaminassa, tasa-arvopaneeliin Reykjavikiin, NATO:n päämajaan Brysseliin, Sauli Niinistön Kultaranta-keskusteluihin ja jatkoille Paavo Arhinmäen kanssa New Yorkissa. Järjestö on vienyt minut koteihin, piiritoimistoihin, kahviloihin ja baareihin lukuisissa kaupungeissa ja kunnissa. Neljän viime vuoden aikana olen saanut tutustua lukemattomiin hienoihin ihmisiin. Kun minut valitiiin puheenjohtajaksi, stressasin alussa aivan kaikkea. Pelkäsin, että minusta tulisi järjestön historian epäonnistunein puheenjohtaja ja kaikki jäsenet joutuisivat häpeilemään huonoa kielitaitoani. Mutta ajan myötä huomasin, että kaiken voi oppia: niin eurokriisin syntyyn vaikuttavat tekijät kuin perusturvajärjestelmän rakenteen, vasemmistoliiton historiaa ja tyynenä pysymisen telkkarissa. Opin sen, että ikinä ei kannata olla ryhtymättä johonkin tehtävään tai toimintaan, koska luulee, ettei osaa tarpeeksi. Eivät ne rehnit, soinit ja niinistötkään niin paljon tiedä. Älkää ikinä aliarvioiko itseänne: Tehkää asioita, vaikka ette ole täysin varmoja siitä, tuletteko pärjäämään. Vasemmistonuoret on ainutlaatuinen järjestö monella tapaa, ja on kovin monia asioita, joista voimme olla ylpeitä.

Omalta osaltani olen ylpeä siitä uskottavuudesta, mitä olemme argumentaatiollamme ja toiminnallamme Vasemmistonuorille hankkineet. Vasemmistonuoret ei ole vain poliittinen nuorisojärjestö, vaan vartteenotettava ja uskottava vasemmistolainen poliittinen toimija. Olen myös äärimmäisen ylpeä tämän järjestön tavasta ja kyvystä toimia konkreettisesti esimerkiksi Länsirannalla ja thaimaalaisten marjanpoimijoiden aseman puolesta käydyssä kamppailussa. Vasemmistonuoret on itsenäisenä vasemmistolaisena poliittisena toimijana äärimmäisen tärkeä koko Suomen vasemmiston kannalta. Järjestö ei ole sidottu reaalipolitiikkaan ja sen aikatauluihin. Meidän ei ole pakko reagoida tai kommentoida samoja aiheita kuin kaikki muut. Voimme vapaasti itse päättää, mihin asioihin keskitymme ja mitä teemoja haluamme nostaa esille. Me emme myöskään ole sidoksissa reaalipolitiikan tekotapoihin, byrokratiaan tai lehmänkauppoihin. Voimme valita oman poliittisen kielemme, ja millä tavalla haluamme esittää tavoitteitamme ja vaatimuksiamme. Hyödyntäkää tätä vapautta paljon ja viisaasti, koska juuri nyt sitä todellakin tarvitaan!

LI ANDERSSON Kansanedustaja, Vasemmistonuorten entinen puheenjohtaja

LIBERO

11


TARINOITA

ASUNNOTTOMUUDESTA

HK, 35 VUODEN 2014 LOPUSSA SUOMESSA OLI 7 107 YKSINELÄVÄÄ ASUNNOTONTA JA 427 ASUNNOTONTA PERHETTÄ. LIBERO KERÄSI KOLME TARINAA SIITÄ, MILLAISTA ON ELÄÄ VAILLA VAKINAISTA ASUNTOA. teksti aino tuomi-nikula kuvat outi neuvonen

»OLIN MUUTTAMASSA Tampereelta takaisin

Helsinkiin, sillä olin saanut eräästä järjestöstä töitä. Tästä on nyt kymmenisen vuotta ai-

Toisten armeliaisuuden varassa oleminen

oli irrallista ja inhottavaa. Loppujen lopuksi

sa. Juuri ennen lomansa alkua asuntosihtee-

hemmat olivat vuokraamassa omistamaan-

osakunnan kanssa ja kaiken piti olla kunnos-

ri ilmoitti, että asunto olikin vuokrattu jollekulle toiselle. Hän ei edes soittanut minulle asiasta, vaan laittoi mailia.

Työt olivat alkamassa Helsingissä, joten

asuin kaverien nurkissa pari kuukautta. Mi-

minulle kävi kuitenkin hyvin. Kaverin van-

sa yksiötä ja sain sen. Minulla on ollut aina

melko hyvä tilanne, sillä luottotietoni ovat koko ajan olleet kunnossa. Jos ne menettää, niin asunnon saaminen voi olla todella hankalaa.

Näytöissä käyminen on lisäksi varsinkin

piti silti ilmoittaa muutosta uudelle paikka-

pääkaupunkiseudulla aikamoista taistelua

ni osoitteen, jonne postini oli ohjattu. Mies

että maksaa vuokransa ja elelee siivosti.

kunnalle. Kirjoitin lomakkeeseen työpaikkaluukulla katsoi minua kuin halpaa makka-

siitä, kuka on paras asujaehdokas. Ei riitä, Kaikilla on perustavanlaatuinen tarve saa-

raa, veti kirjoittamani osoitteen yli ja pyysi

da katto päänsä päälle. Monet haluavat myös

sella luukulla.

tattelin pari vuotta sitten Tampereella asun-

sitten ilmoittautumaan helsinkiläiseksi toiPikkuhiljaa toisten nurkissa asustelu al-

koi rassaamaan kaikkien osapuolten hermo-

ja. Itse kaipasin omaa tilaa ja kavereita ärsytti, kun tavaroita jäi lojumaan sinne tänne,

olinhan kuin kotonani. Minulla ei ollut paikLIBERO

sa mukanani tai levällään muiden nurkissa.

kaa. Olin sopinut kämpästä etukäteen erään

nulla ei ollut osoitetta, mutta maistraattiin

12

kaa jossa olla, joten tavarat olivat joko rinkas-

päättää itsenäisesti omista asioistaan. Haasnotonta miestä, joka ei halunnut muuttaa

asuntolaan. Hän asui mieluummin teltassa.

Asunnottomana mielen valtasi myös usein

häpeän tunne. Onneksi minulla oli sentään silloin työpaikka kiintopisteenä.»


MIKSU*, 23 »ASUNNOTTOMUUTENI EI johtunut siitä, et-

koi tulla kieltäviä vastauksia. Talvi Suomessa

loin keskityin siihen, että selviän seuraavan

toinen päätös. Muutin 18-vuotiaana pois van-

nä yöksi. Taktiikkani oli usein se, että me-

ja sain kaupungin vuokra-asunnon semirä-

tä asuminen on niin kallista, vaan se oli tie-

hempieni luota, etten olisi ollut velvollinen vastaamaan heille joistakin asioista.

Asustelin kavereiden luona Turussa ja lai-

toin osoitteekseni poste restante. Syynä pää-

tökseeni oli se, että käytin huumeita enkä jaksanut kuunnella järkipuhetta. Vanhem-

mat eivät jaksaneet katsoa kaman käyttämistä.

Aluksi oli tosi hyvä fiilis: en ollut vastuussa

mistään, olin villi ja vapaa. Nyt jälkeenpäin

on aika stressaava, jos ei tiedä, mihin mennin johonkin baariin ja lähdin sieltä jatkoille

jonkun luo, jossa odotin, että muut tipahti-

yön. Onneksi pääsin lopulta kierteestä eroon käisestä lähiöstä.

Sen jälkeen muutin Helsinkiin, irtisanoin

vat. Välillä kävin punkkaamassa vanhempi-

aiemman kämpän ja olin pari kuukautta il-

niilläkin ollut kestämistä.

la. Koulun aloittaminen ja kaman käytön lo-

en luona ja syömässä jääkaapin tyhjäksi. On Jotenkin onnistuin saamaan kämpän yh-

den omakotitalon yläkerrasta. Alakerrassa asui alkoholisti, mutta se sopi silloiseen tilanteeseeni hyvin.

Lopetin kaman vetämisen hetkeksi, mut-

man kotia. Se meni oikeestaan aika rutiinilpettaminen yhdeksän kuukautta sitten pelasti minut. En tiedä missä olisin, jos en olisi

lopettanut. Huumeet ovat aina olleet pohjimmainen syy asunnottomuuteeni.

Eihän se ole varmaa, etten ikinä enää al-

ajattelen, että se oli tosi raskasta aikaa. Olen

ta sitten lähdin reissuun. Irtisanoin kämpän

kaisi käyttää kamaa, mutta on edettävä päi-

selvinpäin nyt jo pidemmän aikaa.

sa kaverille. Aluksi retkahdin juomaan. Pi-

levaisuutta ole olemassa. Ainoastaan tämän-

lopettanut sittemmin kaman käytön ja ollut Asunnottomana selitykseni itselleni oli ai-

na se, että olin niin paljon liikkeessä. Diilai-

lin kamaa, tein epämääräisiä duuneja, pöllin tavaraa.

puhelimitse ja lähetin avaimen kirjekuoresan sen jälkeen olin Grenadalla koksukoukussa. Sain apua, ja pääsin takaisin Suomeen.

Palattuani yritin olla selvinpäin, mutta tu-

vä kerrallaan. Sanon ihmisille aina, ettei tu-

hetkisiin päätöksiin voi vaikuttaa. Niillä voi vaikuttaa tulevaisuuteen.

Sen haluan myös sanoa, että apua saa, kun

loksetta.

sitä tajuaa pyytää. Ensin pitää tiedostaa on-

se alkoi olla helvetin raskasta. Petin kaikki-

jostakin. Kesät menivät leppoisasti, mutta

hokkainta tarjottu apu on silloin, kun sitä it-

nyt läpi kaikki mahdolliset asuinpaikat, al-

tomana oleminen oli rankkaa, mutta tuol-

Tätä kesti pari vuotta. Jossakin vaiheessa

en kavereiden luottamuksen. Kun olin käy-

Olen oppinut, että kämpän saa kyllä aina

talvet eivät. Jälkikäteen katsottuna asunnot-

gelma, ja sitten on osattava pyytää apua. Tese haluaa ja kun on itse siihen valmis.»

* Miksun nimi on muutettu LIBERO

13


JANNA, 35

»EN OLE KOSKAAN muuttanut pois kotoa,

Äiti ei voinut ottaa edes koiraani, joten et-

kaana on niin vaikea saada vuokra-asuntoa.

kaa kaverien nurkissa. En halunnut muuttaa

pia asiakkaita kuin työelämässä olevat, sil-

vaan äitini muutti pois lapsuudenkodistam-

sin sille uuden kodin. Majailin itse vähän ai-

kun hän muutti 90-luvun laman aikan toi-

asuntolan ryhmähuoneeseen, koska niistä

me. Asunnon omistanut täti myi sen pois,

selle paikkakunnalle. Aloin sitten etsiä omaa

kämppää. Nuoren on aika vaikea saada asuntoa, varsinkin pääkaupunkiseudulla.

Muutin yksityisen omistamaan vuokra-

asuntoon, mutta omistaja päättikin myydä asunnon muutaman kuukauden kuluttua.

katoaa kaikki tavarat tosi helposti. Minulla kävi onneksi tuuri, ja sain Kaisaniemes-

tä oman huoneen. Asuin asuntolassa kolme

kuukautta. Löysin sitten yksityisen tahon, joka pyörittää solumajoitusta asunnottomil-

Mielestäni he voivat olla jopa luotettavamlä vuokran voi ohjata sossulta suoraan vuokranantajalle.

Jos luottotiedot menevät, niin on varmasti

pulassa. Yhdestä pienestä virheestä voidaan rankaista vuosia.

Yksi tuttu oli kuullut Vantaalla vapautu-

le.

vasta kaksiosta ja soitti siitä meille. Kävi us-

lee uusi omistaja, joka haluaa itse muuttaa

huvuoreen soluun. Lähdin asunnosta kat-

asuin siellä vuoteen 2011 asti.

koa aikaa etsiä uusi koti. On aika vaikea saa-

eroon. Roihuvuoressa oli hoitoni aikana täy-

kun itse halusin jättää vanhan elämän taak-

tä päästyäni uusi asuinpaikka. Pääsin solu-

sä kiinni. Sanoin hänelle, että se on nyt joko-

Minulle vain sanottiin, että asuntoon tu-

siihen asumaan. Minulla oli puolitoista viikda asunto sellaisella aikataululla, etenkin kun asuu koiran kanssa.

Asuin jonkin aikaa äitini omakotitalossa.

Maksoin vuokrat ajallaan, mutta äiti ajoi

Seuraavaksi muutin mieheni kanssa Roi-

kolle, jossa yritin tuloksetta päästä kamasta tetty huoneet, joten minun piti löytää sielasuntoon Tikkurilaan.

En saanut pitää mieheeni mitään yhteyt-

komaton tuuri ja saimme sen asunnon. Itse

Parisuhteessa tuli silloin tiukka tilanne,

seni, mutta mieheni oli vielä menneisyydestai: minä tai entinen elämä.

Nykyään asumme Vantaalla tukiasunnos-

minut pois, luultavasti päihteiden käytös-

tä, koska hän käytti edelleen päihteitä. En

sa, josta saa apua tarvittaessa. Teen vertais-

ralaiseksi yksityiseltä vuokrattuun asuntoon

ressa. Kerran sitten satuttiin samaan met-

tista käytännön tukea esimerkiksi lomakkei-

tä johtuen. Yksi kaveri otti minut alivuokmutta päättikin lähteä siitä. Jouduin muut-

tamaan pois. Siitä alkoi asunnottomuuskierteeni. 14

LIBERO

edes tiennyt, asuiko hän edelleen Roihuvuo-

roon ja jäätiin samalla asemalla pois. Pyysin häntä muuttamaan luokseni Vantaalle.

En ymmärrä, miksi sosiaalitoimen asiak-

tukityötä klinikalla. Lähinnä se on konkreetden täyttämisessä sekä keskusteluapua.

Nyt etsimme omaa asuntoa. Kaikki on täl-

lä hetkellä elämässäni tosi hyvin.»


MIELIPIDE LUKIJAKIRJE

STARTTIRAHAT KAIPAAVAT UUDISTUSTA EDUSKUNTAVAALIEN ALLA työllisyysasteen nostaminen oli monella puolueella vaaliteemana. Kokoomuksen »työtä, työtä, työtä» -slogan ei jäänyt itseltäni huomaamatta. Hallituspuolueilta ei ole kuulunut toistaiseksi mitään, mikä helpottaisi yrittämistä. Miksi niin moni pienyrittäjä äänestää juuri kokoomusta, vaikka se ei ole tehnyt hallituspuolueena mitään auttaakseen yrityksen perustamista tai pienyrittäjää? Yksi keskeinen asia yrityksen perustamisessa on alkupääoma ja rahoitus. Suomen valtio avustaa yrityksen perustajia starttirahalla, joita myöntää työ- ja elinkeinotoimisto. Sen mukaan starttirahaa voi mahdollisesti saada, jos on työtön työnhakija tai on siirtymässä kokoaikaiseksi yrittäjäksi palkkatyöstä, opiskelusta tai kotityöstä. TE-toimisto ei kuitenkaan tarjoa rahaa pelkästään näillä kriteereillä, vaan se harkitsee, onko hakijalla riittävät valmiudet aiottuun yritystoimintaan. Hakijan tulee näyttää mahdollisuudet kannattavaan liiketoimintaan. Jos TE-toimisto katsoo, että hakija ei tarvitse starttirahaa, niin silloin sitä ei saa. Lisäksi starttirahaa ei myönnetä, jos yritystoiminta on aloitettu ennen starttirahan hakemista. Tällä hetkellä TE-toimiston harkinnan mukaan starttirahaa voidaan myöntää 530–860 euroa kuukaudessa enintään 18 kuukauden ajan. Starttirahaa myönnetään yleensä kahdessa osassa, joista ensimmäinen osa on 1–6 kuukautta. Esimerkiksi yhden kuukauden starttiraha on lopulta yrittämisen perustamisen kannalta täysin epäolennainen tuki. Keston tulisi olla vähintään kuusi kuukautta. Myös 860 euron maksimimäärä on todella vähän. Kaupungeissa liiketilan vuokraaminen maksaa lähes poik-

keuksetta yli 1000 euroa kuukaudessa. Liiketilaa vaativan yrityksen perustaminen keskeisille ostospaikoille on siis lähes mahdotonta ilman lainaa. Valtion tehtävä ei ole kuitenkaan tuottaa kannattamattomia yrityksiä yksityiselle sektorille, eikä valtion tule ottaa riskiä yrittäjän puolesta. TE-toimistolla on kuitenkin huomattavan iso valta päättää siitä, mitä kaupunki tai kunta tarvitsee. Itse en usko, että TE-toimiston työntekijällä voi olla riittävää tietämystä siitä, minkälainen uusi idea lähtee lentoon ja mikä ei. Siksi toivon, että seuraavan hallituskauden aikana starttirahoitusta muutettaisiin. Ensinnäkin starttirahan määrää tulee nostaa. Toiseksi, yrittämisen perustaminen ei saa olla esteenä ansiosidonnaiseen päivärahaan, jonka työttömäksi joutunut ihminen on ansainnut. Ansiosidonnaisella elävä työtön voi saada kuukaudessa kolmekin tuhatta euroa, jonka vaihtaminen epämääräiseen alle tuhannen euron apurahaan tuskin houkuttelee työllistämään itseään. Myös työttömyyspäivärahat pitäisi saada nostettua starttirahana halutessaan, mikä puolestaan vaatisi käytännössä perustulon läpimenoa eduskunnassa. Lisäksi starttirahan saamista tulee helpottaa merkittävästi. Tulisi myös pohtia sitä, olisiko jokin muu taho parempi päättämään starttirahoista kuin TE-toimisto. Jotta me saisimme »työtä, työtä, työtä», valtion tulee osallistua myös yrittäjien työllistämiseen. Voimme luottaa siihen, että ihmiset yrittävät, jos heille annetaan siihen mahdollisuus ilman velkavankeutta. Tällä nostetaan Suomen työllisyyttä ja ostovoimaa sekä saadaan verovaroja.

KARI ROUTAVAARA

KIRJOITA LUKIJAKIRJE! Anna palautetta, korjaa virheitä, kehu ja väitä vastaan. Julkaistuista kirjoituksista lähetämme vaivanpalkaksi kirjan. Vaippoihin liittyviä palautteita ei julkaista. Kari Routavaaralle lähetämme vaivanpalkaksi kirjan.

Libero Hämeentie 29, 6. krs 00500 Helsinki

LIBERO

15


Safety Pack elämäsi turva yhdessä paketissa. na, , o t o K kalla , mat -aikana a vapatöissä, a... luss e k s opi

Turvan Safety Pack on nuorten aikuisten* oma vakuutuspaketti. Se on kaikki mitä tarvitset. Safety Pack sisältää • kotivakuutuksen • tapaturmavakuutuksen • matkustajavakuutuksen • henkivakuutuksen (valinnainen)

a

a Klikk

.fi/ k a v r tu typac safe * Saat Safety Packin, kun olet täyttänyt 18 vuotta, mutta et vielä 27 vuotta ja asut itsenäisesti muualla kuin vanhempiesi luona. Olemme asiakkaidemme omistama keskinäinen vakuutusyhtiö ja tarjoamme erityisesti ammattiliittojen jäsenille etuja ja räätälöityjä tuotteita. Palvelemme numerossa 01019 5110 ma-pe 8-18 sekä verkossa osoitteessa www.

184x128 Libero_SafetyPack_15062015.indd 1

20.5.2015 15:09:12

Loviisan Rauhanfoorumi on erilaisten ihmisten, ideoiden, kulttuurien ja uskontojen kohtauspaikka.

6.-9.8.2015

www.rauhanfoorumi.fi

16

LIBERO

SEMINAARI, TORITAPAHTUMA, KONSERTTEJA, TAIDENÄYTTELYITÄ, KESKUSTELUTILAISUUKSIA, HIROSHIMA-PÄIVÄNÄN RAUHANKULKUE


TEEMANA SOLIDAARISUUS Länsi-Sahara haluaisi itsenäistyä Marokon vallasta. Aavikolla kasvaneet nuoret taistelevat vapaan Länsi-Saharan puolesta kansalaisaktivismin keinoin. Maassa ei sodita, joten pakolaisleirien viestiä on vaikea saada kuuluviin. Miten kansainvälinen yhteisö saadaan heräämään Länsi-Saharan tilanteeseen? (s. 18–21) Palestiinan Länsirannalla, Jeninissä, toimiva poliittinen teatteri The Freedom Theatre tuotti teoksen The Siege palestiinalaisten lähihistorian eräästä merkittävimmästä tapahtumasta – Jeesuksen syntymäkirkon piirityksestä Betlehemissä. Teatterin tavoitteena on haastaa taideilmaisun keinoin paikallista palestiinalaisyhteisöä keskustelemaan miehitystilanteesta. (s. 22–27) Argentiinassa valtio on unohtanut kaikista köyhimmät, joten aktivismille on tarvetta. Piqueterojen itseorganisoituminen ja uudet dekomokratian mallit rakentavat solidaarisempaa yhteiskuntaa Buenos Airesin naapurustoihin. (s. 28–32) Aseita kantavat naistaistelijat Kurdistanin Rojavassa ovat herättäneet kansainvälistä huomiota. Heidän puolustamansa yhteiskuntamallin vasemmistolaiset, ekologiset, feministiset ja suoran demokratian periaatteet ovat saaneet vähemmän palstatilaa. Millaista vallankumousta Rojavassa rakennetaan? (s. 33–34) Kolumnisti Sini Savolainen muistelee aikaansa Maltalla ja vaatii Suomen hallitukselta lisää solidaarisuutta (s. 36).


AKTIVISMIA AAVIKO KUUMA TUULI hioo ihoa. Puuskit-

miehittämä.

destaan. Nyt sen aseita ovat kansain-

hiekka täyttää silmät ja korvat.

tuksen kansallinen rintama perustet-

sekä kansalaisaktivismi.

menen auton saattue. Suuntana on

hitystä.

us. Polisario on pitkään tarjonnut rat-

Marokko rakennutti vuonna 1980 hal-

dyissä taisteluissa hallintaansa noin

tenä vaihtoehtona olisi täydellinen it-

Muurin laitamille, keskelle nouse-

ta, joka on harvaan asuttua ja pai-

tain auton ikkunoista sisään tunkeva

Aavikon halki kulkee viidenkym-

2700 kilometriä pitkä muuri, jonka komaan Länsi-Saharan aluetta.

vaa hiekkamyrskyä, kerääntyy satoja ihmisiä banderolleineen ja lippuineen.

Vieri vieressä seisovat Algerian pa-

kolaisleirien sahrawit, länsimaiset ja afrikkalaiset diplomaatit, järjestötyöntekijät ja Länsi-Saharan ystävät.

Länsi-Saharan alkuperäisväestön

sahrawien protestihuudot »itsemääräämisoikeudelle ei ole vaihtoehtoa!»,

»häpeän muuri alas!» ja »yhdistykää, Sahrawit ja maailman naiset!» raiku-

vat kovaäänisistä kohti muurin suojissa partioivia marokkolaissotilaita.

Länsi-Sahara oli 1800-luvun lopul-

ta vuoteen 1975 Espanjan siirtomaa ja sen jälkeen Mauritanian ja Marokon

18

LIBERO SOLIDAARISUUS

Polisario eli Länsi-Saharan vapau-

tiin vuonna 1973 vastustamaan miePolisario sai 24 vuoden aikana käy-

kolmanneksen Länsi-Saharan alueeskoin miinoitettua.

välinen diplomatia, kulttuuri, taide,

Tavoitteena on itsemääräämisoike-

kaisuksi kansanäänestystä, jossa yhsenäisyys Marokon miehityksestä.

Marokko liittolaisineen ei ole kuitenkaan hyväksynyt

Alueella on kuiten-

kin valtava symbolinen merkitys sah-

rawien itsenäistymispyrkimyksille. Veristen

vuosien

sota-

jälkeen

solmittiin aselepo

vuonna 1991, jonka

kansanäänestyksen

»tankit ja singot on museoitu, mutta länsisahara taistelee yhä vapaudestaan.»

jälkeen Polisarion ja sahrawien pon-

nistelut itsenäisyy-

ehtoja.

Itsenäistymispyr-

kimystensä tämiseksi

edis-

sahra-

wit ovat järjestäneet rauhanomaisia mielenosoituksia.

Länsi-Saharassa

järjestetään myös

poliittisia tapahtumia ja kongresseja.

den puolesta ovat olleet yksinomaan

Tunnetuimpia näistä ovat taidefesti-

Tankit ja singot on museoitu, mut-

li FiSahara. Niillä pyritään tuomaan

rauhanomaisia.

ta Länsi-Sahara taistelee yhä vapau-

vaali ArTifariti sekä elokuvafestivaaLänsi-Saharan tilannetta esille.


OLLA

LÄNSI-SAHARAN KANSALAISAKTIVISMIN YTIMESSÄ ON PAKOLAISLEIREILLÄ KASVANUT NUORISO. SEN IDENTITEETTI ON RAKENTUNUT VASTARINNAN JA YHTEISEN ITSENÄISYYSTAVOITTEEN VARAAN. teksti leena faurie • kuvat helena sánchez & leena faurie

KANSALAISAKTIVISMIN YTIMESSÄ on

Aktivismi kulkee käsi kädessä lei-

toteutuu eri alueilla toimivissa lii-

jen toiminnan kanssa. Se tarkoittaa

tuuhenkilö. Järjestö vastaa toimin-

Länsi-Saharan pakolaisleireillä kasva-

rien, yliopistojen ja sahrawiyhteisö-

tunut vastarinnan ja yhteisen itse-

viestintää, verkostoitumista ja lobba-

nut nuoriso. Sen identiteetti on rakennäisyystavoitteen

usta – kaikkea,

varaan.

Paluu »kotiin»,

jota suuri osa leirin nuorista ei ole

koskaan nähnyt-

kään, on hyvin erilaisissa olosuh-

teissa kasvaneille sahrawinuorille

yhteinen unelma. Leireille maa-

ilmalta

millä Länsi-Sa-

»paluu »kotiin» on eri olosuhteissa kasvaneille sahrawinuorille yhteinen unelma.»

palaava

vinen ääni saa-

joiden kattojärjestö UESARIO

koordinoi nuoriso- ja opiskelija-

aktivismia padiasporan keskuudessa,

eri-

kratiasta, ihmisoikeuksista ja suku-

suuntaavat resurssinsa yhteisen asi-

pyrkii varjelemaan sahrawien kult-

malla ja pitkäjänteisyydellä.

Se ylläpitää vuoropuhelua demo-

puolten välisestä tasa-arvosta sekä tuuriperintöä.

keskushallinnon välille.

Yksi aktivisteista on Mahfud, joka

järjestävän UESARIOn tuella säännöl-

Länsi-Sahara-

miä. Silti nämä insinöörit, yhteis-

an ajamiseen käsittämättömällä vim-

bassa asti opiskelevien sahrawien ja

laisten opiskeli-

tyisesti ulkomaisissa yliopistoissa.

kuntatieteilijät, tulkit ja toimittajat

syntynyt saumaton yhteys jopa Kuu-

opiskelee tulkiksi Algeriassa. Hän ker-

vailla kunnollisia työllistymismahdollisuuksia tai tulevaisuudennäky-

nastaan suoraan Polisariolle. Näin on

daan kuuluviin.

kolaisleireillä ja

korkeasti koulu-

tettu nuoriso on

haran kollektii-

goissa, joita kutakin hallinnoi vas-

UESARIOn koordinoima aktivismi

too yliopistonsa 30 sahrawiopiskelijan lisesti tietoiskuja, seminaareja sekä mielenosoituksia.

Mahfudin mukaan sahraweihin

ja Länsi-Saharan konfliktiin liittyvät väärinkäsitykset ovat yleisiä.

»Jotkut algerialaiset luulevat Län-

si-Saharan olevan vain osa eteläisen

Algerian aavikkoa. Toiset taas luulevat, että sahrawit ovat historiallisesti

osa Marokkoa. Selitämme heille taustamme ja kerromme taistelustamme

Marokon valtaa vastaan, ja he kysyvät meiltä kysymyksiä – tällä tavalla

levitämme tietoisuutta kamppailustamme.»

SOLIDAARISUUS LIBERO

19


MOHAMED ALI, 27, opettaa kolmas-

sahraweiden tulevaisuuden kannal-

posti varjoon.

mukana Länsi-Saharan opintosuun-

ratkaisu on mahdollista saavuttaa ai-

tyllä alueella jäävät useimmiten to-

osallistumisen kautta.

eella asuvien sahrawien on lähes

luokkalaisia pakolaisleireillä ja on nitelman laatimisessa. Päivittäisen opettamisen lisäksi hän osallistuu

nuorisotyöhön ja mielenilmausten

ta ratkaisevaa, sillä rauhanomainen noastaan tietoisuuden ja poliittisen

Koska mediassa uutisoidaan päivit-

järjestämiseen.

täin aseellisista konflikteista ja väki-

vismiin on Mohamed Alin mukaan

san rauhanomainen sanoma jää hel-

Nuorison kannustaminen akti-

20 LIBERO SOLIDAARISUUS

valtaisista yhteenotoista, pienen kan-

Ihmisoikeusloukkaukset miehite-

distamatta ja rankaisematta. Alumahdotonta toimia miehityksen lopettamiseksi, sillä asiasta puhuville seuraa hankaluuksia: kuulustelui-

ta, vangitsemisia, jopa kiduttamista.


YK:n pysyvä missio Länsi-Saha-

tain ulkopuolisen vierailijan on help-

tyneiden kansakuntien missio, jonka

Leirien infrastruktuuri on kuitenkin

raan, MINURSO, on yhä ainoa Yhdismandaattiin ei kuulu ihmisoikeuksien seuraaminen ja varmistaminen.

Miehitetyltä alueelta konferenssiin

po unohtaa olevansa pakolaisleirillä. puutteellinen ja elinolosuhteet hankalat.

Se kielii ehkä länsisaharalaisten

matkustanut Maryam kertoo joutu-

uskosta tilanteensa väliaikaisuu-

vaksi ja kohtaavansa todennäköisesti

too myös pakolaiskansan tarmokkuus

vansa paluumatkallaan kuulustelta-

häirintää. Hän ei pidä vangitsemistakaan epätodennäköisenä.

»Tämä ei ole riski, tämä on tehtä-

teen. Toivosta ja tilapäisyydestä kerluoda itsenäinen, hyvin toimiva valtio.

Sahrawikansan kärsivällisyydellä

vämme» hän sanoo.

on silti rajansa. Vaikka Saharan de-

sen siirtomaan itse-

tasavalta uusii jatku-

Afrikan

viimei-

näistymistä eivät estä enää pelkästään

miehittäjän haluttomuus neuvotella

alueen itsemääräämisoikeudesta

tai

kansainvälisen lain ja sen toimielinten

voimattomuus. Ta-

mokraattinen arabi-

»ihmisoikeusloukkaukset miehitetyllä alueella jäävät useimmiten todistamatta.»

loudelliset intressit monimutkaistavat

vasti sitoumustaan rauhanomaiseen vastarintaan,

leireillä

varttuneet sukupolvet ovat alkaneet kyseenalaistaa väkivallattoman

vastarin-

nan tehokkuutta.

»Emme halua enää

uusien sukupolvien

syntyvän ja kuole-

tilannetta.

van maanpaossa. Rakastan elämää,

tyisesti fosfaatti sekä kala, tuotta-

ta. Tulemme saavuttamaan määrän-

Länsi-Saharan luonnonvarat, eri-

vat Marokolle huomattavan osan sen bruttokansantuotteesta.

Länsi-Saharalla ei ole kansainvä-

listä näkyvyyttä eikä lobbausvoimaa.

mutta täällä meillä ei ole tulevaisuut-

päämme, keinolla millä hyvänsä», kertoo eräs nuori opettaja ja kahden lapsen isä.

Pitkittyneeseen konfliktiin turhau-

Kun Marokko kampanjoi öljyn voi-

tuneet nuoret kaipaavat tilanteel-

kijajoukon ja kansainvälisen huma-

ta nähdään yhtenä mahdollisuutena

malla, ei pienen pohjoismaisen tunitaarisen avun sanoma kestä kilpailussa.

le vaihtoehtoja. Aseellinen vastarin-

nostaa asiaa maailmanlaajuiseen tietoisuuteen.

»Tarvitsemme kansainvälisen yh-

POLISARIO ON kouluttanut pakolais-

teisön huomiota ja tukea, jotta ko-

johtajia, opettajia, insinöörejä ja tie-

syyden mahdolliseksi, luottaisim-

kansastaan tulevia itsenäisen valtion teilijöitä.

Päivittäisen elämän hallinnointi

on niin järjestelmällistä, että ajoit-

kisimme tavoittelemamme itsenäime jälleen itseemme ja valitsisimme

SUOMESSA JÄRJESTÖT ovat mukana tukemassa sahrawien itsemääräämispyrkimyksiä. Esimerkiksi Kansainvälinen Solidaarisuustyö ry toteuttaa UESARIOn kanssa sahrawinuorten rauhankasvatusta. Tänä vuonna nämä järjestöt ovat yhdessä toteuttaneet sarjan poliittisia työpajoja, joissa tavoitteena on ollut kasvattaa sahrawinuorison voimavaroja rauhanomaiseen poliittiseen toimintaan. Sahrawit hakevat maailmanlaajuista näkyvyyttä ja tukea pyrkimyksilleen. On tärkeää, että asiasta keskustellaan myös Suomessa. Monet eivät tiedä LänsiSaharan tilanteesta, koska siellä ei sodita. Ennen kuin sota syttyy uudelleen, olisi saatava poliitikot ja kansalaiset ymmärtämään, että Länsi-Saharassa tarvitaan toimia konfliktin ratkaisemiseksi. Erään poliittisen työpajan osallistujan sanoin: »Tarvitsemme maailman solidaarisuutta, nyt enemmän kuin koskaan.»

rauhan tiehen», nimettömänä pysyvä nuori kertoo.

SOLIDAARISUUS LIBERO

21


VAPAUDEN

TEATTERI teksti aki ovaska • kuvat teemu silván PALESTIINAN LÄNSIRANNALLA, Jeninissä, toimiva poliittinen teatteri The Freedom Theatre tuotti teoksen The Siege palestiinalaisten lähihistorian eräästä merkittävimmästä tapahtumasta – Jeesuksen syntymäkirkon piirityksestä Betlehemissä. Yli 300 ihmistä jäi sisälle kirkkoon, kun Israelin joukot laskeutuivat ilmateitse Betlehemiin ja aloittivat piirityksen. Kirkossa oli muun muassa Hamasin taistelijoita ja palestiinalaishallinnon puolustusjoukkoja sekä munkkeja ja siviilejä. Vuoden 2002 huhtikuusta toukokuuhun kestänyt piiritys nähdään näyttämöllä kuuden taistelijan näkökulmasta. Teos kuvaa psykologisia jännitteitä Israelin armeijan lähestyessä kirkkoa. Teoksen ovat ohjanneet Nabil Al-Raee sekä Zoe Lafferty. Näytelmää valmisteltiin 1,5 vuotta, ja dramaturgiaa inspiroivat muun muassa piirityksessä osallisina olleiden palestiinalaistaistelijoiden haastattelut. The Freedom Theatre on toiminut vuodesta 2006 Jeninissä. Teatterin tavoitteena on haastaa taideilmaisun keinoin paikallista palestiinalaisyhteisöä keskustelemaan miehitystilanteesta. He ovat onnistuneet luomaan positiivista kehitystä miehityksen keskelle vastustuksesta huolimatta. Teatteri koki vakavan tragedian, kun teatterinjohtaja Juliano Mer Khamis murhattiin vuonna 2011. Työ jatkuu edelleen. Uusin teos on arvostelumenestys, ja useat Ison-Britannian kiertueen näytökset on jo loppuunmyyty.

22

LIBERO SOLIDAARISUUS


SOLIDAARISUUS LIBERO

23


Freedom Theatre valitsi Betlehemin piirityksen esityksen teemaksi, koska se kuvastaa laajemmin jatkuvaa piiritystä, joka on palestiinalaisille arkipäivää.

»Olemme sataprosenttisesti, ehdottomasti poliittinen teatteri. Tehtävämme on tarkastella tätä ympäristöä ja sen kautta esittää tarinamme. Teatterin keinoin keskustelemme yhteisön kanssa, esitämme kysymyksiä tilanteista ja löydämme ratkaisuja. On tärkeää aina kysyä, miksi näin tapahtuu», kertoo Nabil al Raee, teatterin luova johtaja, opettaja ja uusimman esityksen, The Siegen, ohjaaja ja käsikirjoittaja.

24

LIBERO SOLIDAARISUUS


SOLIDAARISUUS LIBERO

25


»Tulen varmasti olemaan heidän silmissään aina ulkomaalainen, aina kansainvälinen, ulkopuolinen. Suhteeni Freedom Theatreen tulee aina olemaan vaikea, mutta se on hyväksyttävä. Näkökulmani on erilainen. En tule ikinä ymmärtämään, mitä on kasvaa leirillä, nähdä talosi poltettuna, ystäväsi tapettavan», teoksen toinen ohjaaja, brittiläinen Zoe Lafferty sanoo.

26

LIBERO SOLIDAARISUUS


»Kulttuuri ja teatteri eivät yksin vapauta Palestiinaa, mutta ne antavat mahdollisuuden yleisölle tulla luoksemme vapaaehtoisesti eräänlaiseen poliittiseen tapahtumaan kuuntelemaan tarinoitamme. Tällä hetkellä isoin sotamme palestiinalaisina on vahvistaa identiteettiämme. Tämä on meidän keinomme», näyttelijä Ahmed Tobas (vas.) kertoo.

Näytelmä käyttää vahvasti hyväksi taistelijoiden ja erään munkin välistä dialogia, jossa mustaa huumoriakaan ei säästellä. Tarina ja hahmot puhuttelevat katsojia suoraan monella tasolla piirityksen keskellä – ilosta suruun ja toivoon.

SOLIDAARISUUS LIBERO

27


ARGENTIINASSA VALLANKUMOUS ON ARKIPÄIVÄÄ PIQUETEROT RAKENTAVAT RUOHONJUURITASON DEMOKRATIAA JA PARANTAVAT NAAPURUSTOJEN OLOSUHTEITA. VALTIO ON UNOHTANUT KAIKISTA KÖYHIMMÄT, JOTEN AKTIVISMILLE ON TARVETTA . teksti ja kuvat juuso miettunen

HUHTIKUUN LOPUN aamut ovat jo selkeästi

punkimaasturin konepellillä.

Barracasin naapurustossa sijaitsevaa Villa 21–

ta villoista 21–24 on Buenos Airesin suurin.

taa kontaktini Rodrigo. Alueelle kun ei kan-

an faveloille. Asukasluku arvioidaan neljän-

kylmempiä Buenos Airesissa. Kävelen kohti

24:n aluetta, jonka ulkopuolella minua odotnata mennä ilman paikallista seuraa.

Alun perin 1940-luvulla alueen tehtaiden

ympärille muodostunut talorykelmä on kas-

toimii yhteiskunnallinen liike Frente Popu-

Villat ovat Argentiinan vastikkeita Brasiali-

rintama – FPDS), joka on inspiroinut ja anta-

kymmenenviiden ja viidenkymmenen tuhannen välille.

Valtamediassa Villasta kerrotaan lähinnä

vanut kiinni Riachuelon jokeen.

huumeisiin ja väkivaltaan liittyvissä uuti-

ta poliiseja, jotka juovat aamumateaan kau-

mään positiivisia tarinoita.

Ohitan ryhmän luotiliiveihin pukeutunei-

Riachuelon joki erottaa kantakaupungin Buenos Airesin provinssista. Taustalla Villa 21-24. 28

LIBERO SOLIDAARISUUS

Vaikeista olosuhteista huolimatta Villassa

Sotilasdiktatuurin aikanaan numeroimis-

sissa. Minä olen kuitenkin tullut tänne etsi-

lar Dario Santillán (Dario Santillan Kansannut toivoa vasemmistolaisille ympäri maailman.

Liikkeen tiloissa keittiö on jo täydessä tou-

hussa, kun aktivistit valmistavat lounasta.

Yläkerrassa liikkeen paikallisradio aloittaa aamulähetyksensä.

Kolmikymppinen Rodrigo on paikallinen


Roni on usein vastuussa laastimyllystä, koska hän on kokeinein rakentaja.

Julio levittää sementtiä käytävälle.

Zunilda kantaa sementtiä rakennustyöryhmän projektissa.

aktivisti, joka esittelee minut työryhmälle,

ta sitten Argentiinaan etsimään parempaa

hen kuuluu neljä naista ja yksi mies. Tällä

Muutama vuosi sitten hänelle tehtiin kil-

jonka mukana tulen viettämään päivän. Siiviikolla urakkana on valaa sementti kapealle kadulle. Aiemmin aktivistit

elämää itselleen ja perheelleen.

pirauhasleikkaus, jonka vuoksi hän menetti työpaikkansa eikä onnis-

ovat jo asentaneet viemäri-

tunut löytämään uutta.

putkituksen, jotta tulevai-

suudessa voitaisiin välttää tulvat.

Valtion tai kunnan apua

on slummissa turha odottaa. Kaikki rakennustar-

vikkeet ovat naapuruston itsensä hankkimia.

»valtion tai kunnan apua on turha odottaa slummissa.»

Työtä tehdään rauhalli-

len. Ryhmällä ei ole johta-

jaa. Kaikki päätökset tehdään työryhmän ko-

neet naisten perinteisen roolin.

Kun olemme valamassa päivän viimeistä

sementtiä, liikkeen roskankeräysryhmä pysähtyy kierroksellaan juttelemaan.

Villassa ei ole virallista jätteenkeräystä, ja

Kolme vuotta sitten hän

naapurustossa on monia alueita, jonne ke-

Hän osallistui ensin poliit-

Siksi FPDS aloitti päivittäisen keräyksen kak-

liittyi FPDS:n liikkeeseen.

tisiin tapaamisiin ja koulutuksiin. Liike sai myö-

räysautot eivät pääse kapeiden katujen takia. si vuotta sitten. Nyt se kattaa koko alueen.

Ennen ryhmän työntekijät siivosivat lähei-

hemmin mielenosoituksi-

sen varakkaamman naapuruston viheraluei-

pakotettua valtion anta-

pyyntöön työskennellä omassa naapurustos-

en ja neuvottelujen avulla

maan lisää työttömyystu-

sesti ja jatkuvasti vitsail-

ovat selkeästi ylpeitä siitä, että ovat haasta-

kea. Näillä varoilla perustettiin osuuskunta, jonka

ta. Kuten aina, kaupunki suostui työttömien

saan vasta monien mielenosoitusten ja neuvottelujen jälkeen.

Puolen päivän aikoihin palautamme työ-

rakennustyöryhmään Zunilda pääsi.

kalut naapurille säilytettäväksi ja jätämme

Työnjako on kuitenkin selvä – neljä tekee

nut rakentaa, mutta ne jotka osasivat, opet-

kopuolella sijaitsevaan FPDS:n toimitilaan

matea. Villan asukkaista suurin osa on para-

Ryhmän vanhin jäsen, Roni, on myös ko-

kouksissa ja yhdessä naapureiden kanssa.

töitä ja yksi valmistaa argentiinalaista teetä, guaylaisia. Tässäkin ryhmässä kolme naisista puhuu välillä keskenään guaranin kieltä.

MATEA JAKAA Zunilda, joka on nelikymppi-

nen paraguaylainen nainen. Hän tuli 15 vuot-

»Siinä vaiheessa meistä ei monikaan osan-

tivat muita», hän sanoo.

sementin kuivumaan. Palaamme Villan ullounaalle.

Zunilda jää iltapäiväksi opiskelemaan. Hä-

kenein rakentaja. Hän varmistaa, että hie-

neltä on jäänyt aikoinaan koulu kesken. Nyt

mistuksessa.

koska työttömyystuella palkattujen työaika

kan ja veden suhde on oikein sementin valUudet tuttavani kysyvät minulta, tekevät-

kö Suomessakin naiset rakennustöitä. He

hänellä on viimein mahdollisuus opiskella, on vain neljä tuntia ja lastenhoito on järjestetty.

SOLIDAARISUUS LIBERO

29


Martina auttaa Josea sätkynukkehahmon piirtämisessä Club Popular Darissa, joka on FPDS-liikkeen lapsille tarkoitettu klubi.

1990-LUVULLA Argentiina kävi läpi monia radikaaleja uusliberaaleja muutoksia, jotka jättivät monet ilman työpaikkaa ja yhteiskunnallista turvaverkkoa. Uudistusten

vastustaminen

alkoi

jo

1990-luvun puolivälissä, mutta sen luonne muuttui, kun Neuquenin seudun työttömät öljytyöntekijät aloittivat tiesulun (piquete) protestin välineenä.

Piqueteroista tuli nopeasti yksi maan vai-

kuttavimmista poliittisista voimista, kun heidän käytäntönsä levisivät Suur-Buenos Airesin kasvavan työttömän kansanosan joukkoon.

Joulukuussa 2001 talous romahti ja maa

julistettiin maksukyvyttömäksi. Pankkitilit jäädytettiin. Keskiluokka ja työttömät piqueterot marssivat spontaanisti presidentinlinnalle. Koko poliittiseen luokkaan kylläs-

tyneet kansalaiset huusivat yhteen ääneen: »Kaikki ulos!»

Argentiinalla oli viisi presidenttiä kymme-

nen päivän aikana. Näihin aikoihin hallitus taipui vaatimuksiin, ja piqueterot hoitivat

laajalti työttömyystukien ja ruokalähetyksien jaon ja käytön.

Mielenosoitukset rauhoittuivat hiljalleen

populisti Nestor Kirchnerin tultua presidentiksi vuonna 2003. Monet liikkeet jatkoivat kuitenkin toimintaansa ja tekivät yhteis-

työtä eri yhteiskunnallisten ryhmien kanssa. Näitä autonomisia liikkeitä yhdisti se, että

työn ja ruoan vaatimisen lisäksi ne haastoi-

vat koko virallisen politiikan mallin. Poliittiset puoleet ja liitot eivät edustaneet työttö-

miä. Korruptoituneet puolueiden pikkupo-

mot, punterot, jotka olivat hoitaneet harvoja hyvinvointipalveluita naapurustoissa, eivät

olleet kiinnostuneita rakenteellista epätasaarvosta ja avustusriippuvaisuudesta.

Ikään kuin itsepuolustuksena monet liik-

keet kieltäytyivät läheisestä yhteistyöstä valtion, puolueiden, kirkon ja liittojen kanssa. Yhteiskunnallisen muutoksen painopiste siirtyi arkipäivään ja sen prosesseihin.

Autonomiset piqueterot haastoivat siten

koko hierarkkisen organisaatiomallin, ja it-

semäärääminen tuli tärkeimmäksi periaatteeksi. Kaikki päätettiin yhdessä ja kokouksissa. Hallituksen neuvottelijat pakotettiin

tiesuluille neuvottelemaan liikkeen istuntoihin.

Saavutetut työttömyystuet jaettiin tasan

30 LIBERO SOLIDAARISUUS


ja käytettiin suurilta osin koko naapuruston hyväksi.

Koko systeemiin turhautuneiden piqute-

rojen iskulauseeksi muodostui »työ, oman-

tion kautta, vaan ne yrittävät rakentaa alueita, joissa valtio ja kapitalismin logiikka eivät hallitse.

Ajatuksena on luoda »tässä ja nyt» se tu-

arvontunto ja yhteiskunnallinen muutos».

levaisuus, johon liikkeessä pyritään.Käytän-

yhteiskunnan syrjityimmät ja usein vasem-

maan naapurustotasolle suoran demokrati-

Liikkeissä aktiivisimpina olivat perinteisesti

mistopuoluidenkin sivuuttamat työttömät, naiset, maahanmuuttajat ja vanhukset.

»Vapauttavan vaihtoehdon voi raken-

taa ainoastaan laittamalla käytäntöön julistamamme arvot. Kansanvalta

nössä autonomiset liikkeet pyrkivät siis luoan malleja.

Liikkeen eri projektit järjestetään »ilman

pomoja». Työntekijät tekevät päätökset yhdessä ja kaikki nostavat samaa palkkaa.

Lisäksi liikkeen työtä

ei ohjaa voitontavoittelu,

rakennetaan

ruohonjuuritasolta

ja

ruohonjuuritasolla, demokratian ja tietoisen

osallistumisen kautta, sosiaalisilla suhteilla, jotka

ennakoivat haluamaam-

me yhteiskuntaa. Jotta toivomamme yhteiskunta

olisi mahdollinen, täytyy meidän laittaa se käytäntöön tässä ja nyt», kirjoit-

tivat vuonna 2002 liikkeet, joista myöhemmin muodostui FPDS.

» autonomisia liikkeitä yhdisti se, että työn ja ruoan vaatimisen lisäksi ne haastoivat koko virallisen politiikan mallin.»

tamaan jäsenien ja naapuruston hyvinvointia, se-

kä tukea muita liikkeitä tai apua tarvitsevia. I LTA PÄ I VÄ L L Ä

SIIRRYN

Club Popular Dariin. Puo-

li vuotta sitten perustettu klubi on kuin suomalainen iltapäiväkerho, mutta taus-

talla olevat ajatukset ovat hieman radikaalimpia.

Viisi päivää viikossa auki

olevassa klubissa on kaksi ryhmää, joissa on molem-

VUONNA 2006 perustettu

missa 15–20 lasta.

kattoliike liittää yhteen

lähes kaikki jäljellä olevat

vaan sillä pyritään paran-

Kuten muissakin liik-

autonomiset piqueteroryhmät, jotka ovat yh-

keen projekteissa, klubissa yhdistyvät tarve

jestöjen kanssa.

paikkoja. Lisäksi monet kadut ovat vaaralli-

distyneet useiden opiskelija- ja työntekijäjärFPDS-liikkeessä on noin 5000 aktiivista

opiskelijaa, maatyöläistä, feministiä, työläistä ja työtöntä yli 40 eri ryhmässä ympä-

ja ideologia. Villan lapsilla on vähän leikki-

sia, joten vaihtoehtoina ovat joko pitää lapset sisällä tai lähettää heidät klubille.

Klubi tukee yhteisöllisiä ja solidaarisia ar-

ri maan. Suurin osa jäsenistä on edelleen

voja sekä tarjoaa lapsille paremmat valmiu-

dän monille näkymätön poliittinen työnsä

koon.

Suur-Buenos Airesin seudun työttömiä. Heialkaa aina ruohonjuuritasolta eli naapurus-

det itsenäiseen ajatteluun ja päätöksenteIdeana on näyttää esimerkkiä – koordi-

ton tarpeista.

naattorit pyrkivät välttämään pomottelua.

mintansa viitisen vuotta sitten. Rodrigo ker-

töihin. Lasten omaa vastuuta korostetaan,

Barracasin Villa 21–24:ssa FPDS aloitti toi-

too, miten heillä ei ollut aluksi mitään, hä-

din tuskin vaatteet päällään. Nyt liikkeellä on lähiössä noin sata aktiivia ja kanttiinis-

Lisäksi töitä ei jaotella miesten ja naisten ja heitä kannustetaan päättämään itse, yhdessä muiden lasten kanssa.

Jos lapset eivät pidä jostain, se muutetaan.

sa käy kuhina.

Parhaassa tapauksessa siitä syntyy silta liik-

ehdon punteroiden mallille jossa yksi kerää

daan klubin koordinaattori Martinan mu-

Rodrigo kertoo, miten liike tarjoaa vaihto-

rahat ja muut tekevät työt.

»Täällä kaikki saavat saman palkan ja kaik-

keen ja naapureiden välille ja tila, jossa voikaan »viljellä sosialismin siemeniä».

Haasteita kuitenkin riittää. Klubi kilpai-

ki vastuutehtävät kierrätetään. Tietenkään

lee huumejengien vetovoimaa vastaan, eri-

se ei ole este.»

Narco-elämäntapa on houkutteleva – helppoa

kaikki eivät osaa tehdä kaikkia töitä, mutta Käytännössä FPDS:ää ja monia muita liik-

keitä ohjaa prefiguraation periaate, jossa ajatuksena on se, että yhteiskunnallista muutosta ajetaan parhaiten arkipäivässä muut-

tyisesti vähän vanhempien lapsien suhteen. rahaa ja kunnioitusta. Liike yrittääkin siis

tarjota lapsille toista vaihtoehtoa, jossa ‘soturiksi’ ryhtyminen ei kiinnosta.

Tämä kilpailu voi olla vaarallista. Muuta-

tamalla sosiaalisia suhteita lähinnä työn ja

ma vuosi sitten Argentiinan toiseksi suurim-

Autonomiset liikkeet eivät siis yritä teh-

poivat kolme nuorta FPDS:n aktivistia, koska

päätöksenteon suhteen.

dä vallankumousta perinteisellä tavalla val-

massa kaupungissa, Rosariossa, narcot taphe luulivat näitä toisen jengin »sotureiksi» .

SOLIDAARISUUS LIBERO

31


FPDS:n aktivisteja: Rodrigo, Pancho, Marú ja Gastón.

MYÖHEMMIN PALAAN tapaamaan FPDS:n

»Emme halua kuitenkaan muuttaa vain

FPDS:n aktivisteille vallankumoukseen

aktiiveja. Minut on kutsuttu liikkeen kanta-

Barracasia vaan koko maailman.»

ei kuitenkaan ole oikotietä. Hankaluuksis-

ciónin kaupunginosassa FPDS:n valtamaas-

leminen on auttanut liikettä. Rodrigo lisää:

taa päivästä toiseen luomalla uusia ja demo-

pungin osaston kuuden eri naapuruston ja

– jos yksi otetaan pois, ko-

40 henkilön ryhmä. Useampikin varmasti tu-

jä jalkaa ovat työ, taistelu,

kaupungin osastojen kokouksen. Constitusa talossa alkaa olla jo tila vähissä. Pääkaueri työryhmien delegaateista muodostuu 35– lisi, jos olisi enemmän tilaa.

Olen Argentiinassa ollessani tutustunut

Ricardon mukaan tulevaisuuden ajatte-

»Liike on kuin pöytä, jolla on neljä jalkaa

koulutus ja kokous.»

Suora demokratia voi kui-

tenkin turhauttaa. Monet

tosiasiassa ryhmällä on pomo(ja), ja muut

tävät paljon aikaa kokouk-

ovat massaa. FPDS:n pääkaupungin osastossa kokousta ei virallisesti johda kukaan.

Vuoden 2001 tienoilla oli monia autono-

misia liikkeitä. Suurin osa niistä on kuitenkin demobilisoitunut: osasta tuli osa Kirch-

aktiivisemmat jäsenet vietsissa. Koska äänestämistä

pyritään välttämään, joskus ei voida edetä, ennen kuin

» liike on kuin pöytä, jolla on neljä jalkaa – jos yksi otetaan pois, koko pöytä kaatuu.»

kaikki ovat yhtä mieltä.

töitä.

itsemäärättyä työtä, koska kaikkien täytyy

Ricardon mielestä tämä johtuu siitä, et-

johtaminen – on paljon hankalampaa tehdä oppia ja tottua johtamaan.

Hierarkian vierastaminen ei siis tarkoita

tä liike on vankasti kiinni perustassa, eli sen

sitä, etteikö sitä olisi. Vanhempien aktivis-

tä tehdään naapuruston olojen parantami-

mat jäsenet saattavat turhautua toistuviin

jäsenet ovat kotoisin naapurustoista ja työseksi.

32

LIBERO SOLIDAARISUUS

klubilla,

tien sana on usein painavampi ja aktiivisemkokouksiin sekä muiden passiiviisuuteen.

sä, bachissa ja muissa liik-

keen töissä ja tapaamisissa.

Kuten

monissa

eu-

rooppalaisissa liikkeissä,

FPDS:ssä on mietitty, voi-

ko tätä prosessia rakentaa myös instituutioissa. Vaikka liike on tänä vuonna ensimmäistä kertaa mukana

Panchon mielestä haaste-

na on nimenomaan itsensä

Miksi juuri FPDS on vielä hengissä?

nusryhmässä,

tekstiilitehtaalla, keittiös-

nerien projektia, osa hajosi erimielisyyksiin

ja monet lopettivat aktivisimin löydettyään

kraattisempia sosiaalisia suhteita; raken-

ko pöytä kaatuu. Nämä nel-

moneen »autonomiseen» ryhmään, joissa jo

lyhyen tutustumisen jälkeen huomaa, että

ta huolimatta kansanvaltaa voi vain raken-

vasemmistorintaman yhteisessä vaalikampanjas-

sa, jossa tuetaan yhteisesti yhtä ehdokasta, työn pääpaino pysyy naapurustoissa.

Aktivistit vakuuttelevatkin, että tämä ei

todellakaan tarkoita sitä, että liikkeestä olisi nyt tulossa yksinomaan »poliittinen.»

Vaalikampanjan iskulause sen kiteyttää:

»yksi jalka instituutioissa, tuhat naapurustoissa.»


SOLIDAARISUUS LIBERO

33


TASA-ARVOA, TAISTELUA JA

SUORAA DEMOKRATIAA

ROJAVASSA TEHDÄÄN FEMINISTISTÄ JA AUTONOMISTA VALLANKUMOUSTA. teksti mia haglund • kuvitus tuuli huovila SYKSYLLÄ 2014 SYYRIAN kurdien asuttama

Kobanen kaupunki nousi kansainväliseen tietoisuuteen, kun se joutui Isisin saartamaksi. Isisistä on parissa vuodessa muodos-

tunut yksi aikamme rajuinta väkivaltaa käyt-

riassa sijaitsevaa Kurdistanin aluetta. Kur-

vat herättää huomiota Rojavan saarron puo-

eista, joissa on suuri kurdiväestö.

Rojavan alueen ainutlaatuiset demokraatti-

vaan se koostuu eri maissa sijaitsevista aluSyyrian Rojava julistautui autonomiseksi

2012. Se koostuu kolmesta kantonista, jotka

ovat Kobane, Jazira ja Afrin. Muut Kurdista-

murtuisi.

Kobane on osa Rojavaksi kutsuttua Syy-

34

LIBERO SOLIDAARISUUS

Demokraattisessa konfederalismissa py-

en kansallisvaltio. Kurdien kielellisten, kult-

risen vainon kohteeksi.

Suomessa Kobanen tilanteen vuoksi jär-

täjistä oli Airin Bahmani, jonka vanhemmat

kaan 12 000 ihmistä tapettaisiin, jos Kobane

jektin: demokraattisen konfederalismin.

mistöt ovat joutuneet poliittisen ja kulttuu-

kissa. Kaikkien näiden maiden kurdivähem-

Kansainvälinen yhteisö ei kuitenkaan

ka YK:n Syyrian suurlähettilään arvion mu-

set rakenteet ja Kurdistanin poliittisen pro-

ritään ylläpitämään alueiden autonomiaa,

jestettiin syksyllä 2014 useita mielenosoituk-

kiiruhtanut kurdikaupungin avuksi, vaik-

lesta, mutta he halusivat tuoda esille myös

nin alueet sijaitsevat Turkissa, Iranissa ja Ira-

tävistä ääriliikkeistä, jonka päämääränä on perustaa laaja islamistinen kalifaatti.

Bahmani ja muut nälkälakkoilijat halusi-

distan ei ole maantieteellisesti yhtenäinen,

sia sekä nälkälakko. Yksi nälkälakon järjes-

sen sijaan että päämääränä olisi oma kurdi-

tuuristen ja poliittisten oikeuksien puolesta kamppaileva vasemmistolainen Kurdistanin työväenpuolue PKK perustettiin Turkissa vuonna 1978.

Aluksi puolueen poliittinen päämäärä oli

olivat aikanaan Iranin sosialistisen kansan-

itsenäisen kansallisvaltion perustaminen.

mistihallinnon pidättämiksi ja kidutetuiksi.

taan kaikille yhdenvertaiset ja yhtäläiset oi-

liikkeen Komalan sissejä. He joutuivat isla-

Lopulta he pakenivat poliittista vainoa Suomeen.

Nyt se ajaa poliittista järjestelmää, jossa taa-

keudet, riippumatta etnisestä taustasta, uskonnosta tai sukupuolesta. Puolue näkee


kansallisvaltion rakenteena, joka saa kan-

Bahmani kertoo, että naisten suuremmal-

telua olisi PKK:n terroristiluokituksen pois-

salaiset vieroksumaan erilaisuutta ja moni-

la edustuksella on pyritty rikkomaan perin-

yhdistymään näennäisen yhtenäiseksi kan-

rakenteita. Poliittisessa päätöksenteossa py-

PKK:n terroristijärjestöksi. EU on toisin sa-

uskonnollisten ryhmien edustus neuvosto-

salaisoikeustaistelun Turkissa, jossa asuu

muotoisuutta ja sen sijaan pakottaa kaikki sakunnaksi.

»DEMOKRAATTISEN KONFEDERALISMIN pe-

ruspilareita ovat feminismi ja ekologinen

kestävyys. Rojavassa tasa-arvoisemman po-

liittisen järjestelmä on pystytetty radikaalin yhteiskuntasopimuksen kautta. Valtasuhteita ja vallan keskittämistä on Rojavassa pyrit-

ty kitkemään siten, että päätösvalta on hajautettu ruohonjuuritasolle, jotta yhteisöt ja

yksilöt voivat vaikuttaa heitä koskeviin kysymyksiin. Poliittinen päätöksenteko on hajautettu kolmelle tasolle», Bahmani kertoo.

teisesti patriarkaalisen kurdiyhteisön valtaritään varmistamaan myös eri etnisten ja

jen ja kiintiöiden kautta. Aseellisen siiven taistelijat perehtyvät sotelemisen ohella tasa-arvokysymyksiin ja femi-

nismin eri suuntauksiin. Myös yhteiskunnan muilla osa-alueilla työskentelevät joutuvat käymään tasaarvokoulutuksia.

Aseita kantavat Rojavan

naistaistelijat ovatkin he-

perheestä. Seuraavalla tasolla toimivassa ky-

huomiota. Heidän puolus-

läneuvostossa on 5-17 naapurustoa. Kyläneu-

vosto äänestää kaupunkineuvostoon kaksi edustajaa – yhden naisen ja yhden miehen.

Naisten ja miesten riittävä edustus yhteis-

kunnan eri osa-alueilla on pyritty varmistamaan asettamalla sukupuolikiintiöt melkein kaikkiin työtehtäviin.

»EU, Yhdysvallat ja Nato luokittelevat

noen kriminalisoinut kurdien käymän kan-

maailman ylivoimaisesti suurin kurdiväestö. On huomionarvoista,

dankäynnin taitojen opet-

Alimmalla tasolla päätökset tehdään naa-

purustoneuvostoissa, jotka koostuvat 30-150

taminen:

rättäneet kansainvälistä

että ruohonjuuritason de-

»naisten suuremmalla edustuksella on pyritty rikkomaan patriarkaalisen kurdiyhteisön valtarakenteita.»

tamansa yhteiskuntamallin vasemmistolaiset, eko-

mokratiaa, sukupuolten välistä tasa-arvoa sekä mo-

nimuotoista yhteiskuntaa ajava liike on määritelty rikolliseksi samaan aikaan,

kun Suomi käy laajamittaista asekauppaa esimerkiksi Saudi-Arabian kaltaisen valtion kanssa, joka si-

joittuu sukupuolten välistä tasa-arvoa ja ihmisoikeuk-

sien toteutumista mittaavissa kansainvälisissä in-

logiset, feministiset ja suoran demokratian

dekseissä hännille. PKK:n terroristiluoki-

ota.

toimenpiteitä, joita pohjoismaiden ja EU:n

periaatteet ovat saaneet vähemmän huomiBahmanin näkemys on, että paras tapa tu-

kea Rojavan ja koko Lähi-Idän kurdien tais-

tuksen välitön kumoaminen on tärkeimpiä kansalaisyhteiskunnan tulisi hallituksiltaan ja Brysseliltä vaatia», Bahmani sanoo.

SOLIDAARISUUS LIBERO

35


SA

LAINEN VO

MUIL VENEPAKOLAISET, MEIL VENEVERO! »JOO, NÄÄ ON meikäläisiä! Kuuntele nyt, niillä on rummut ja kaikki messissä!» Olen Maltalla. Istun aidalla, joka erottaa kivikkoisen rannan kävelykadusta. Kuuntelen silloisen kumppanini ja tämän kämppiksen huutelua ohi ajavalle turistien bileveneelle. »Soittakaa Rihannaa!» On kesä 2007, R&B-tähti Akon on MTV:n Isle of MTV-keikan ohella vieraillut Afrikasta Eurooppaan pyrkiviä paperittomia siirtolaisia majoittavassa vastaanottokeskuksessa, joka näyttää lehtikuvien perusteella vankilan ja Afrikan länsirannikolle orjakaupan tukikohdiksi perustettujen linnakkeiden risteytykseltä. Noin kolme viikkoa kuuntelen nigerialaiskaverusten rakkaudellista kettuilua toisilleen siitä, kuka porukassa on eniten »fresh off the boat» eli tuorein tulokas. Todellisuudessa kukaan ei halua vaikuttaa siltä, että olisi »fresh off the boat», ei edes vahingossa. Työnantajat palkkaavat lähinnä tummuuden, tai pikemminkin vaaleuden perusteella. Muussa tapauksessa vaalennusta iholleen saa hakea raksalta. Tosin sekin vaalennus valuu työpäivän jälkeen suihkun lattiakaivoon. Paras vaihtoehto on pyrkiä yrittäjäksi, jos ei välitä viranomaisten mielivaltaisuudesta (ks. Libero 3/2014). Ketään ei kiinnosta, tulitko maahan yön selässä kumiveneellä vai lentokoneella oma passi taskussa. Kahdeksan vuotta myöhemmin kukaan ei vieläkään tahdo olla vasta veneestä astunut. Malta on kyllä joutunut näiden vuosien aikana kohentamaan paperittomien elinolosuhteita, mutta yleinen rasismi ei Euroopasta ole kadonnut mihinkään. Ja joku on aina »fresh off the boat», mutta missä olosuhteissa?

36

LIBERO SOLIDAARISUUS

Sosiaalisessa mediassa kiersi loppukeväästä kuva hukkuneesta pikkutytöstä saatetekstillä, jossa pohdittiin kelluuko kuvassa potentiaalinen terroristi ja yhteiskunnan rakenteiden tuhoaja. Samalla EU suunnittelee omia terroriiskujaan, tosin kuvaillen niitä sotilaalliseksi operaatioksi. YK:lta on jo kysytty lupaa pommittaa siirtolaisia kuljettavat alukset satamiin ennen niiden lähtöä. Onhan se ikävää. EU:n ulkopoliittisen lähettilään Federica Mogherinin puheiden perusteella tosin ikävämpää tuntuu olevan vastuun kantaminen vuosisatojen kolonialismista ja riistosta, jonka seurausta ihmisten muuttoliike osittain on. Samaan aikaan Suomessa Perskeko suunnittelee satojen miljoonien leikkauksia kehitysapuun. Tulevan hallitusohjelman maahanmuuttoa koskevat kirjaukset ovat muutenkin aika karmivaa luettavaa. En halua edes tietää kenen kynästä tämä lause on: »…turvapaikkahakemusten käsittelyssä nopeutetaan, päätökset palauttamisineen tehdään viipymättä…» SSS-miehet tahtovat siis lähettää turvapaikanhakijat mahdollisimman vähällä ja nopealla byrokratialla sinne mistä tulivatkin. Ratkaisujen Suomen ratkaisut eivät toki ole lopullisia, mutta se ei varsinaisesti lohduta, kun pohtii ratkaisujen seurauksia. Sekä ohjelman esityksistä että seurauksista kun on kansainvälinen solidaarisuus kaukana.

SINI SAVOLAINEN

Kirjoittaja yrittää olla niin kansainvälinen kuin solidaarinenkin pienten tekojen kautta.


Työväenliikkeen kirjasto on kaikille avoin tieteellinen erikoiskirjasto. Kokoelmassa mm. työväenliikettä käsittelevää kirjallisuutta, yhteiskuntapolitiikkaa, kurssikirjallisuutta ja sukupuolentutkimusta. Tervetuloa tutustumaan! www.tyovaenperinne.fi Kesän aukioloajat (kesä- ja elokuussa, heinäkuun suljettu) Ti-Ke 12-18, To-Pe 10-16 Sörnäisten rantatie 25 A 1, 00500 Helsinki

Syksyn tilaisuuksia 3.9. Kapitalismin sanakirja - Inari Juntumaa 6-7.11. Stadin työväenkirjallisuuspäivä

LIBERO

37


KRITIIKKI

uusi mad max on

feministinen ja mykkä MAD MAX: FURY ROAD (2015) on jo neljäs Mad

verta kaappaamistaan vangeista. Max (Tom

keutuu haulikkoa osoittava peloton mummo

kamme jatko-osat, sitä ei ole herätetty eloon

veripussiksi ja lopulta vapauduttuaan hän

kee sinänsä kehnossa elokuvassa hyvän roo-

Max -elokuva, mutta toisin kuin muut airahan vuoksi. Fury Road sijoittuu samaan

Hardy) joutuu Joelle uskollisten sotapoikien liittoutuu Furiosan (Charlize Theron) kans-

maailmaan, jonka australialainen ohjaaja

sa, joka on kaapannut Joen viisi vaimoa (Ro-

vuilla. Nyt jo 70-vuotias Miller on myös uu-

Zoë Kravitz, Abbey Lee ja Courtney Eaton)

George Miller loi elokuvillaan 1970–80-lusimman Mad Maxin ohjaaja.

Alkuperäisessä Mad Maxissä (1979) yhteis-

kunta on sortumassa, mutta sen rippeet ovat

sie Huntington-Whiteley, Riley Keough, vapauttaakseen heidät. Tästä seuraa lähes

taukoamatonta takaa-ajoa keskellä aavikkoa. Juoni ei tosin ole elokuvassa kuin viiteke-

ja kolmannessa osassa (1985) Tina Turner te-

lisuorituksen vahvana hallitsijana. Millerin maailmankatsomus ei ole muuttunut lain-

kaan, sillä alkuperäisessä Mad Maxissä miesten naisiin kohdistama julmuus näytetään

varoituksena sivilisaation luisumisesta barbarismiin.

Vaikka Fury Roadin erityisiin vahvuuk-

edelleen pystyssä. Max on hurjapäinen tiepo-

hys, jonka päälle Miller on rakentanut vi-

siin ei muutoin kuulu näyttelijätyö, onneksi

haa elokuvan lopussa. Tämän trauman päälle

Road on kuin yhdistelmä musiikkivideota ja

kottavamman toimintasankarin, joka kan-

liisi, jonka vaimon moottoripyöräjengi mur-

rakentuu Maxin hahmo, mutta jokainen sen jälkeinen elokuva on ehyt oma kokonaisuutensa, ja ne muistuttavatkin enemmän toi-

siaan kuin alkuperäistä elokuvaa. Asfalttisoturi (Mad Max 2, 1981) oli niin suosittu, että sen va-

suaalisen ja idearikkaan maailmansa. Fury Buster Keatonin mykkäelokuvaa, jossa toiminta ja kuvien liike hallitsevat. Sanoja on

verrattain vähän, mutta vimmattua taistelua ajoneuvojen kyydissä on sitäkin enemmän.

Furiosa nousee elokuvan varsinaiseksi pää-

navedessä syntyi kokonainen uusi postapoka-

henkilöksi ja tämä päätös on ehtinyt aiheut-

maisemaan nojaa vahvasti myös Fury Road.

man ympärillä. En tiedä miten miesasian

lyptisen elokuvan lajityyppi. Tähän aavikkoVuonna 2060 Immortan Joe (Hugh Keays-

Byrne) hallitsee tyrannin elkein kansaa

säännöstelemällä vettä ja pumppaamalla

38

LIBERO

taa kuohuntaa elokuvan feministisen sano-

kannattajat ovat aiempia Mad Max -eloku-

via katselleet, mutta totuus on kuitenkin se, että jo ensimmäisen osan huippuhetkiin lu-

Charlize Theron luo Uma Thurmaniakin usnattelee elokuvaa. Theron ei äijäile, flirttai-

le tai käytä yliluonnollisia kykyjä selviyty-

äkseen. Tämä jo itsessään on Hollywoodin rahoittamassa elokuvassa vallankumouksellista, minkä elokuvan herättämä kohu osoit-

taa. Milleriä on järjetöntä kritisoida femi-

nismistä — pikemminkin siitä, ettei sitä ole

tarpeeksi. 70-vuotiaan miehen luomuksessa naisten näyttämä paljas pinta on suunnilleen sama kuin Tina Turnerilla 30 vuotta sitten. Joka tapauksessa elokuvan saama valta-


KRITIIKKI

poks, sanoi kupla teksti emmi liulia teksti mikko pihkoluoma

HALLITUSNEUVOTTELUJEN KÄYDESSÄ kuu-

mina tätä kirjoittaessa on aiemmin keväällä va arvostus on askel kohti monimuotoisempaa elokuvaa.

Elokuvan muihin teemoihin lukeutuu kui-

vuus, joka vaivaa niin Australiaa kuin Kali-

forniaakin. Elokuva kuvattiin Namibiassa, mutta Mad Maxin maailmassa ovat olleet

aina vahvasti läsnä Australiaa koskevat teemat. Millerin mielikuvitusmaailmoihin on

ilmestynyt paljastuskirja perussuomalaisis-

ta aivan erityisen ajankohtainen. Soinin kup-

lan kirjoittaja Ahola-Laurila on toiminut lukuisissa luottamustoimissa lähinnä puolu-

een Pohjois-Pohjanmaan piirissä. Hän on osallistunut vuosien varrella sekä paikallisettä naisyhdistystoimintaan ja on myös Oulun kaupunginvaltuuston varavaltuutettu.

Puolueen sisäinen hajanaisuus ja paikoin

aina lukeutunut muistutuksia tai varoituk-

suoranainen poliittinen ammattitaidotto-

siä. Australialaisena Miller on ehkä ollut eri-

si paikallistoiminnan ja kenttätyön tullessa

sia siitä, mistä voimme tulevaisuudessa kär-

tyisen herkkä ilmastonmuutoksen herättämille uhkakuville. Myös bensiinin niukka

saatavuus on ollut mukana jo toisesta osasta lähtien.

Fury Road on ensisijaisesti vauhdikas ja

uraauurtava viihde-elokuva, jonka vahvuus on sen elokuvallisuudessa. Intensiivinen ker-

muus käy kirjoittajalle vähitellen selväk-

tutuksi. Keskeisimpiä kritiikin kohteita ovat erityisesti hyvä veli -verkostot. Ahola-Laurilan mukaan perussuomalaisista löytyy yhä

tänä päivänä selkeä SMP-siipi, jonka keskuu-

dessa vennamolaisuus näyttäytyy tärkeimpänä palkitsemisen perusteena.

Suhtautuminen muutokseen ja uusiin toi-

ronta sisältää henkeäsalpaavan yhdistelmän

mijoihin on kaiken kaikkiaan teoksen mu-

kuperäisten Mad Maxien estetiikkaa. Vali-

gelmaksi nousee poliittisten rakenteiden ja

stuntteja, ylilyöviä tietokone-efektejä ja altettavasti joudumme vielä odottamaan sitä

päivää, ettei synny kohua, kun Max ojentaa aseen Furiosalle

Sirpa Ahola-Laurila Soinin kupla Into 2015

kaan vastahakoista. Toiseksi vakavaksi ontoimintatapojen ymmärryksen puute. Eri-

tyisesti paikallisosastojen pyörittäminen vai-

kuttaa melko kaoottiselta toiminnalta, jonka ehtoja yksityishenkilöiden egot sanelevat ja jossa typerä riitely on arkipäivää.

Koska Ahola-Laurila itse selkeästi ymmär-

tää päätöksenteon prosesseja, on kipukohtien osoittaminen helppoa. Kyseenalaiset

esimerkit koskevat niin jäsenrekisterien yllä-

pitoa, kunnallisvaaliohjelmaa kuin kokoustekniikkaa.

Toisaalta teoksessa halutaan tuoda julki

myös lukuisia hyviä muistoja tapahtumista

ja messuilta, ylpeyttä omasta puolueidenti-

teetistä. Kirjoittajan ansioiksi voidaan laskea pyrkimys tarjota kepin ohella myös porkkanaa. Ahola-Laurila jakaa kirjassaan henkilökohtaista kiitosta useille perussuomalaisille

toimijoille, sekä ehdottaa kenttäväen kouluttamista ratkaisuksi sisäisiin ongelmiin.

Paljastuskirjan kirjoittaja on usein tekijä,

joka on jossain muodossa jättänyt kritisoimansa tahon taakseen. Kiinnostavaa ja hieman poikkeuksellista onkin, että Ahola-Laurila toimii yhä puolueessa.

Soinin kupla on teoksena varsin helposti

lähestyttävä. Se on puoluetaustansa näköi-

nen ja kansanomaisesti kirjoitettu. Kirjassa on taustoitettu myös monimutkainen puo-

lueorganisaatio, joten teos soveltuu myös poliittisen noviisin lukulistalle.

LIBERO

39


KÄSITTEITÄ & KAMPPAILUJA

VAHTIKOIRA PUOLUSTAA VALTAA

myötäileviä ekonomisteja. Vaihtoeh-

toisia näkökulmia ei juuri esitetty tai edes etsitty.

Mediatutkija Sinikka Torkkola

kirjoittaa tutkimuksessaan Vaalira-

ha ja lautakasa journalismissa, ettei journalistisessa julkisuudessa ole tapana

pohtia journalismin omaa toimintaa, luonnetta tai vaihtoehtoja eikä arvioida journalismia instituutiona.

Mediaa olisikin kiinnostava arvioi-

da nimenomaan instituutiona. Käyt-

tääkö media luokkavaltaa? Ketkä ovat edustettuna mediassa ja millä tavalla? Miten yhteiskunnan hierarkiat määrittävät julkista keskustelua?

KESKILUOKAN MEDIA Median vallankäytön alueita on helppo luetella.

Julkisessa keskustelussa vallitsee

oletus siitä, että suomalaisilla on ja-

MEDIA KÄYTTÄÄ VALTAA ERITYISESTI NIIHIN, JOILLA ON VÄHEMMÄN.

etut taustakokemukset ja että keski-

luokkainen elämäntapa on tavoittelemisen arvoinen.

Keskittymällä viranomaisten sa-

nomisiin kyseenalaistamatta toimit-

teksti pontus purokuru KANSA HALUAA LEIKKAUKSIA ja ve-

ronkorotuksia, uutisoi Helsingin Sa-

nomat (16.4.) eduskuntavaalien alla. Lehti oli teettänyt gallupin, jossa ky-

tajat vahvistavat viranomaisten auktoisti suomalaisen eliitin talousnäkemyksiä.

ELIITIN PUUDELI

syttiin parasta tapaa sopeuttaa Suo-

Sanotaan, että media on vallan vahti-

miten valtionvelka on »100 miljardia

media vahtii, ettei kukaan pääse hor-

men menoja. Gallupissa korostettiin, euroa eli lähes puolet suhteessa bruttokansantuotteeseen».

Tulos oli ennustettava: enemmis-

tö vastaajista halusi leikkauksia ja vastusti lisävelan ottamista elvytystä varten.

Vuonna 2011 Voima-lehti teetti gal-

koira. Sanontaa voi tulkita niin, että

juttamaan valtaa. Tiedotusvälineissä mieluummin puolustetaan vallitsevaa tilaa kuin pyritään muuttamaan

sitä. Toimittajat päästävät ääneen eniten niitä, joilla on varallisuutta ja vaikutusvaltaa.

Tampereen yliopiston valtio-opin

lupin, jonka mukaan enemmistö suo-

professori Ilkka Ruostetsaari julkai-

roa kuukaudessa tienaavien verotus-

rakenteesta tutkimuksen, jonka mu-

malaisista hyväksyy, että yli 2500 eu-

ta kiristetään hieman, jotta sosiaali-, terveys- ja koulutuspalveluista ei tarvitse leikata.

si viime syksynä suomalaisen eliitin kaan maan joukkotiedotuseliitistä puolet kannattaa kokoomusta.

Maaliskuussa Media & viestintä

Kun teetetään kysely määrätyil-

-lehdessä julkaistiin tutkimus, jota

daan siitä kansan tahtona, käytetään

käsittelevää artikkelia valtavirran tie-

lä kysymyksenasetteluilla ja uutisoi-

ronskisti valtaa. Julkista keskustelua eivät kuitenkaan hallitse Voiman gallupit. Sen sijaan HS:n uutisointi vel-

kakauhisteluineen ja leikkausvaatimuksineen todennäköisesti vaikut-

ti voimakkaasti vaaleihin. Se myös 40 LIBERO

lukemista:

varten analysoitiin tuhat eurokriisiä dotusvälineistä. Tutkimuksessa selvi-

si, että suomalainen lehdistö on käsi-

tellyt kriisiä yksipuolisesti ja esitellyt lähinnä eliitin näkemyksiä.

Toimittajat käyttivät lähteenään

lähinnä päätöksentekijöitä ja näitä

toriteettia ja oletusta, jonka mukaan nämä ajavat yhteistä etua.

Vähemmistöjä leimataan ja syr-

Timo Harjuniemi, Juha Herkman & Markus Ojala: Eurokriisin politisoituminen suomalaisissa sanomalehdissä. Media & viestintä 1/2015. mediaviestinta.fi/ blogi/eurokriisinpolitisoituminen Ilkka Ruostetsaari: Vallan sisäpiirissä. Vastapaino 2014. Sinikka Torkkola: Vaaliraha ja lautakasa journalismissa - kohun lietsoja vai vastuullinen arvioija? Tampereen yliopisto 2014.

jäytetään mediassa. Vähemmistöön

kuuluva yksilö laitetaan herkästi

edustamaan koko vähemmistöä, toisin kuin enemmistöön kuuluva.

Siirtolaisia, seksityöläisiä tai työt-

tömiä ei kuunnella eivätkä he itse

juuri kirjoita medioihin, vaan heidät

nähdään huolestuneen keskustelun ja kurinpidon kohteina.

Maahanmuuttokeskustelua hallit-

sevat vähemmistöille haitalliset myytit, metaforat, roolitukset ja rasistiset

ajatuskuviot, joita toimittajat toista-

vat, koska niiden katsotaan edustavan merkittävää osaa suomalaisista.

Lähiöitä kauhistellaan. Samalla

keskiluokkaiset toimittajat hakevat näiltä itse pahamaineisiksi leimaamiltaan alueilta »rosoisuutta» ja vä-

riä. Alueellisen eriytymisen ja asumisen kalleuden syyt jäävät vähemmälle huomiolle.

Poliittisten päättäjien käsittely on

hampaatonta ja siinä kiinnitetään huomiota yksittäisiin asioihin.

Mistä löytyisi media, joka vallan suo-

jelemisen sijaan kävisi sitä vastaan?


A ONEN HP

KUN HALLITUS TULEE KOTIIN KIRJOITTAESSANI TÄTÄ uuden perusporvarihallituksen hallitusohjelma on juuri paljastettu. Kylmää kyytiä on luvassa. Vasemmistossa ajatellaan yleisesti, että vastarinta on luvallista, jopa suotavaa – mutta mistä se lähtee liikkeelle? Viime vuoden aikana olen tutustunut lukuisiin irlantilaisiin tovereihin, ja olen oppinut heiltä paljon Irlannin politiikasta. Irlanti on yksi kriisimaista, ja paikallinen sinipunahallitus on tehnyt rajua leikkauspolitiikkaa, jonka seurauksena sadattuhannet irlantilaiset ovat muuttaneet ulkomaille. Kaduilla oli varsin rauhallista, kunnes noin puoli vuotta sitten alkoivat laajat mielenosoitukset. Niissä vastustettiin hallituksen säätämää, tasamaksun lailla toimivaa vesimaksua, siihen liittyvää korruptiota ja mahdollista vesijärjestelmän yksityistämistä. Huomattava määrä irlantilaisia osallistuu kansalaistottelemattomuuteen kieltäytymällä vesimaksun maksamisesta kokonaan. Irlannin perinteisesti varsin heikko työväenpuolueesta vasemmalla oleva vasemmisto on yhdistynyt vesimaksukampanjan taakse. Monet pitempiaikaisetkin toimijat ovat yllättyneet kansanliikkeen voimakkuudesta. Mieleeni on jäänyt erään toverin maininta siitä, että monia kurjistuspoliittisia toimenpiteitä vastaan on jo aiemmin järjestetty pieniä mielenosoituksia. Jostakin syystä vasta vesimaksujen kohdalla mielenilmaukset kasvoivat valtaviksi.

Tulevan hallituskauden aikana koetaan vielä monta pientä ja suurta kurkutusta – sekä hallitusohjelmaan kirjattuja että vielä ihan uusia. Mahdollisesti niitä vastaan syntyy kansanliike. Tämä riippuu hallituksen politiikan lisäksi siitä, miten vasemmisto, ammattiliitot ja muut kansalaisjärjestöt toimivat. Vesimaksukampanjasta voidaan oppia se, että ihmiset kokevat erityisen raskaaksi sen, jos heidän elämänsä tai kotinsa piireihin puututaan erityisen häiritsevällä tavalla. Vesimaksujen vastainen kansanliike on keskittynyt nimenomaan koteihin asennettaviin vesimittareihin. Hallituksen koetaan menevän alueelle, jossa ihmiset haluavat olla rauhassa – heidän omiin koteihinsa. Juuri tällaisissa asioissa kurjistamispolitiikka konkretisoituu arjen tasolle. Suomalaisetkin ovat reagoineet voimakkaasti sellaisiin asioihin, jotka he kokevat kotinsa tai elämänsä rauhaan puuttumisena. Esimerkkejä tästä ovat reaktiot suunniteltua autojen satelliitiseurantaa ja paskalakia vastaan. Näistä vasemmisto ei kuitenkaan päässyt hyötymään, pikemminkin päinvastoin. Tämä on kysymys, joka pitää ottaa huomioon muussakin päätöksenteossa kuin mielenosoittamisessa.

tatu ahponen Vanhentunut poliittinen nuori

LIBERO

41


TILAPÄISESTI VAPAUT

Vielä marraskuussa Vilja asui Tampereen Epilässä sijaitsevassa Squat Denassa, joka oli toiminnassa vuoden 2014 alusta epäkaupallisena ja kaikille avoimeen toimintaan tarkoitettuna tilana. Joulukuussa siellä oli tarkoitus viettää kaikille avointa mustaa joulua, mutta juuri jouluaaton aikoihin talo tuhopoltettiin. Vieläkään ei ole tiedossa, kuka palon sytytti. Nyt Pispalan valtatien varrella ovat vain hiekkaan peitetyt rauniot. Denan toiminnassa mukana ollut Pääsky kertoo, että talo yritettiin polttaa kolme kertaa ja tavallaan palo yhdisti ihmisiä pelastamaan tilaa. Toisaalta hän muistuttaa, ettei yksi palo estä toimintaa eikä yhteen taloon saa kiintyä liikaa. »Talonvaltaukset ovat tietyllä tavalla aina tilapäisiä. Olihan tuo palo surullinen farssi.» 42 LIBERO


TETUT TALOT TAMPEREEN TALONVALTAUSRINTAMALLA ON OLLUT HILJAISTA SQUAT DENAN TUHOPOLTON JÄLKEEN, MUTTA YHDEN TALON KOHTALO EI LANNISTA. teksti ja kuvat katariina sällylä Vallattu talo on omin luvin käyttöön otettu tila, jonka toimintaan liittyy paljon vallattomia aatteita. Tämän vuoksi voitaisiinkin puhua osuvammin talonvapautuksesta. Vallatessa talo vapautetaan kapitalismin ikeestä ja palautetaan vapaaksi tilaksi vapaitten ihmisten käytettäväksi. Tiloja on vallattu sosiaalikeskuksen ja yhteisöllisyyden intentioilla; talonvaltausprojekti ei ole kenenkään yksittäisen henkilön tai ryhmän hallitsema juttu, vaan päätökset tapahtuvat kaikille avoimissa talokokouksissa.

Tampereen edellinen valtaus Squat Morkku häädettiin äkkiä, mutta Dena sai olla toiminnassa vajaan vuoden. Sen toimintaa tosin yritettiin kaupungin puolelta estää ruuvaamalla ovet kiinni ja laittamalla vanerit ikkunaan. Talo saatiin kuitenkin tunnissa takaisin käyttöön. Varsinaista suoraa kontaktia viranomaisilta ei tullut. »Denalla ei perseilty eikä kaupungilla ollut suunnitelmia sen varalle, joten varmaan siksi Dena sai olla niin pitkään rauhassa», miettii Vilja. LIBERO

43


Dena elää eikä vastakulttuuri kuole, vaikka taloja palaa. Pääskyn ja Viljan mukaan kaupunkia on kierretty etsimässä uusia kohteita ja katselemassa vanhoja tiloja. He olivat käyneet kuvaamassa vanhoja jo häädettyjä taloja viime keväänä ja useimmat olivat jääneet mätänemään. Hyvin usein paikat jäävät, mutta joskus myös taloja vallataan uudelleen. »Toisaalta talonvaltauksia on ollut todella paljon, mutta taistelu niiden puolesta pientä niin kuin vastarinta viranomaisia kohtaan. Porukkaa on niin vähän verrattuna vaikkapa Eurooppaan, jossa on poliittisesti sitoutuneempaa toimintaa», Pääsky toteaa.

Tulevaisuudesta Vilja ja Pääsky eivät osaa vielä sanoa. Kaupungin taloja on käyty tutkailemassa, mutta etukäteen he eivät halua suunnitelmistaan puhua. »Hylättyjä taloja on todella paljon, ja kaipaisin kovasti yhteistä tilaa», toteaa Vilja. Pääsky on samaa mieltä. »Jälleen olisi tarvetta tilalle, jossa voisi järjestää niin hienoja juttuja kuin esimerkiksi Denalla järjestettiin.»

44 LIBERO


IHMISEN JA MUIDEN ELÄINTEN ASIALLA SUOMEN PUOLUEKENTÄN UUSIN TULOKAS, ELÄINOIKEUSPUOLUE, HALUAA EDISTÄÄ KAIKKIEN ELÄINTEN OIKEUDENMUKAISTA KOHTELUA.

teksti aino tuomi-nikula kuva teemu silván

ELÄINOIKEUSPUOLUEEN sihteeri ja

ganismin vastaideologiaa, eli ajatus-

vauhdittajana muiden puolueiden

nen, 36, kertoo, että puolueohjelma

olisi normaalia käyttää eläimiä hyö-

enemmän mukaan poliittiseen kes-

paikallisosastojohtaja Aura Valko-

on tarkoitus julkaista ensi vuoden tammikuussa.

ta siitä että ihmisten keskuudessa dykkeinä ja syödä lihaa. Tässä yhteiskunnassa se on kuitenkin todellisuu-

suuntaan ja tuoda eläinoikeusasiaa kusteluun.

Valkosen mukaan olemme Euroo-

dessa valinta.

passa keskikastia siinä, miten eläin-

oikeudenmukaisuuden toteutumista

ka tahansa, joka on kyllästynyt sii-

Ruotsissa 50 prosenttia ihmisistä on

Puolueen kanta oikeisto-vasemmis-

dellaan, on Eläinoikeuspuolueen po-

Eläinten oikeuksien lisäksi siinä

halutaan peräänkuuluttaa sosiaalisen

ja hyvinvointivaltion säilyttämistä. toakselilla tarkentuu myöhemmin.

»Sosiaaliseen oikeudenmukaisuu-

Valkosen näkemyksen mukaan ku-

hen miten eläimiä tällä hetkellä kohtentiaalinen äänestäjä.

Tavoite ei ole välttämättä tehdä jo-

teen halutaan panostaa myös sen

kaisesta vegaania vaan vähentää li-

Valkonen sanoo.

lutaan tehdä tavallisen ihmisen arki-

vuoksi, että ihminenkin on eläin», Tällä hetkellä mielipidevaikuttami-

nen ja keskustelun herättäminen ovat asialistan kärjessä.

Ensin aktiivit haluavat verkostoi-

tua, kerätä kannattajakortteja ja tuot-

ten oikeudet toteutuvat. Esimerkiksi semivegetaristeja, mikä tarkoittaa

sitä että heillä on kasvispainotteinen ruokavalio ja he ovat vähentäneet lihan kulutusta.

Konkreettisia keinoja eläinten oi-

han kulutusta. Kasvissyönnistä ha-

keuksien parantamiseksi olisi esi-

päiväinen valinta sen sijaan, että se

yksittäiset kampanjat muun muassa

jäisi pienen marginaaliryhmän keskinäiseksi jutuksi. Kuplasta halutaan päästä ulos.

»Parlamentaarinen vaikuttaminen

merkiksi lihaveron käyttöönotto sekä turkistarhauksen lopettamiseksi. Se

olisi erittäin oleellista sekä eläinoikeudellisesti että symbolisesti.

90-luvulla Valkonen ei olisi voinut

taa muun muassa blogitekstejä sekä

on vain yksi monista mahdollisista

kuvitellakaan että veganismi olisi nyt

sista. Puolue haluaa avata esimerkik-

visuus, ruohonjuuritason kansalais-

kakaupoista saanut edes soijamaitoa.

erilaisia kirjoituksia eläinten oikeuk-

si lihanormin ja karnismin käsitteitä. Lihanormi on feministisen yhteis-

kuntatutkimuksen käsite, joka liittyy

instituutioihin ja rakenteisiin, jotka ylläpitävät ajatusta siitä että eläimiä olisi hyväksyttävää syödä.

Karnismilla taas tarkoitetaan ve-

toiminnan väylistä. Järjestöjen aktiitoiminta ja anarkistinen vaikuttaminen ovat aivan yhtä tärkeitä osia pa-

letissa. Eläinten oikeuksia on tuotava

näin yleistä. Silloin ei tavallisista ruo-

Nyt uusia vegaanisia tuotteita tulee markkinoille vuosittain.

Toisaalta se, miten valtaväestö nä-

yhteiskunnassamme esiin monella

kee eläinoikeustilanteen, jää nähtä-

nen kertoo.

on kuitenkin eläinoikeuspuolueiden

eri kentällä samanaikaisesti», ValkoEläinoikeuspuolue

haluaa

olla

väksi. Valkosen visiossa edessämme vuosisata.

LIBERO

45


INSTINCT OF DISTINCTION INSTINCT OF DISTINCTION -KUVASARJA KÄSITTELEE IHMISEN JA LUONNON SUHDETTA KAUPUNKITILASSA. teksti ja kuvat pauliina heinänen

46 LIBERO


LÄHTÖKOHTANA SARJASSA on ollut se, kuinka luontokokemukset kaupungissa perustuvat pitkälti ihmisen rakentaman ja hallitseman, luonnottoman luonnon, kohtaamiseen. Kaupunkiluonto toimii oikeastaan vain representaationa luonnosta – kuvana siitä, mitä uskomme ja tahdomme luonnon edustavan. Teossarjan kuvissa esiintyvä luonto on aina jokseenkin keinotekoista: luontoa kaupunkipuistoissa, eläintarhoissa ja luonnontieteellisissä museoissa. Kaupunkiluonnon kunnioittaminen viestii kuitenkin myös suhteestamme muuhun luontoon arkipäiväisyytensä vuoksi. Mutta voiko jokin keinotekoinen edustaa oikeaa luontoa? Missä kulkee raja keinotekoisen ja luonnollisen välillä? Teossarjan kuvat näyttävät maailman, jossa kaikki on määritelty ja jaoteltu, eikä mikään ole epävarmaa – maailman, jota ihminen luulee hallitsevansa.

www.pauliinaheinanen.com

LIBERO

47


48 LIBERO


LIBERO

49


LAUTASELLINEN VASTARINTAA LIHAISIA GRILLIMÄTTÖJÄ VÄLTTELEVÄN EI TARVITSE TYYTYÄ IÄNIKUISIIN KASVISVARTAISIIN. MYÖS TUHTEJA, SAVUISIA JA MAUSTEISIA HERKKUJA VOI VALMISTAA KASVISVERSIOINA ELÄINTEN JA YMPÄRISTÖN HYVINVOINNIN HUOMIOIDEN. TAHMAISTEN SEITANRIBSIEN KAVERINA MAISTUU AASIALAISITTAIN HÖYSTETTY COLESLAW. teksti veera repo • kuva pyry urhonen lisää reseptejä: lautasellinenvastarintaa.wordpress.fi

Seitanribsit 3,5 dl guteenijauhoa 3 tl savupaprikajauhetta 3 rkl oluthiivahiutaleita 1 rkl sipulijauhetta 1 rkl valkosipulijauhetta 2,75 dl vettä 3 rkl tahinia tai maapähkinävoita 2 tl nestemäistä savuaromia 2 rkl soijakastiketta reippaasti bbq-kastiketta (kaupan tai itsetehtyä) grillaukseen 1. Sekoita kuivat aineet keskenään. Sekoita nesteet ja tahini tai maapähkinävoi keskenään. 2. Lisää nesteet kuiviin aineisiin, sekoita hyvin ja vaivaa taikinaa hetken aikaa. 3. Öljyä n.20x30cm uunivuoka. Painele taikina voimaa käyttäen tasaisesti vuoan pohjalle. Tee taikinaan terävällä veitsellä viiltoja siten, että siitä erottuu sopivan kokoisia »ribsejä». 4. Paista ribsejä 175-asteisessa uunissa 25 min. 5. Käy aiemmin tekemäsi viillot veitsellä uudelleen läpi, jotta ribsit voi grillauksen jälkeen helposti vetää irti toisistaan. 6. Levitä ribsien molemmille puolille runsaalla kädellä bbq-kastiketta ja grillaa, kunnes pinta on kauniin ruskea ja paikoin hiiltynyt.

Coleslaw aasialaistwistillä 1/2 kerä varhaiskaalia 2 keskikokoista porkkanaa 3 rkl maapähkinävoita 1 rkl seesamiöljyä 1-2 rkl vettä kastikkeen ohentamiseen 1 rkl makeaa chilikastiketta 1 rkl inkiväärimurskaa 2 valkosipulinkynttä (kourallinen suolapähkinöitä rouhittuna) suolaa ja pippuria maun mukaan 1. Pilko varhaiskaali ohuiksi suikaleiksi. Kuori porkkanat ja raasta ne karkeaksi raasteeksi. 2. Sekoita kastikkeen ainekset ja kääntele soosi kaalisuikaleiden ja porkkanaraasteen sekaan. Anna maustua kylmässä vähintään tunti. Lisämakua ja rakennetta kaalisalaattiin saa rouhimalla sekaan kourallisen suolapähkinöitä. 50 LIBERO


VASEMMISTONUORET

»Älkää ikinä aliarvioiko itseänne: Tehkää mieluummin asioita, vaikka ette ole täysin varmoja siitä, tuletteko pärjäämään», Li Andersson sanoi jäähyväispuheessaan.

Liittokokous valitsi uuden puheenjohtajiston. Puheenjohtaja Anni Ahlakorpi (kesk.), 1. varapuheenjohtaja Taija Roiha (vas.) ja 2. varapuheenjohtaja Sophia Leppä (oik.).

LIITTOKOKOUS KUVINA Liittokokous äänesti Vasemmistonuorille uuden poliittisen ohjelman, strategian ja nipun uusia aloitteita.

Liittokokous oli myös kovaa työtä. Henrik Nyholm kamppaili äänestysuurnan kanssa.

Liittokokouksen mielenosoitus otti kantaa ILO 169 -sopimuksen ratifioimisen puolesta Lordi-aukiolla.

Markus Korjonen ja Lapin Vasemmistonuorten virallinen liittokokousstetsoni.

LIBERO

51


VASEMMISTONUORET

RAUHAA JA IHMISOIKEUKSIA

VASEMMISTONUORTEN PALESTIINA-HANKKEEN TARKOITUKSENA ON LISÄTÄ TIETOISUUTTA ISRAELIN JA PALESTIINAN KONFLIKTISTA. LAURA KUMPUNIEMI VASTAA HANKKEEN KOORDINOINNISTA. teksti ja kuva kalle erkkilä

LAURA KUMPUNIEMI, 26, aloitti työt

tuvat Kumpuniemen lisäksi Vasem-

työskentelee myös Kansainvälinen

siellä palestiinalaiseen aktivistiin.

muut projektista kiinnostuneet ak-

solidaarisuustyö ry:ssä, jossa hän on

vastannut muun muassa Länsi-Sahara-hankkeesta.

misoikeuksia Englannissa, tutustuin Sain siitä vielä lisää innostusta solidaarisuustyöhön», hän sanoo. Vasemmistonuorten

en, että Vasemmistonuorten Palestii-

fliktista ja alueen ihmisoikeustilan-

käyttö kyseenalaistetaan. Molemmilla alueilla kyse on ihmisoikeusloukka-

uksista, kaipuusta itsemäärämisoikeuteen ja YK:n hampaattomuudesta

»Pääsen nyt tekemään inspiroivaa

toisuutta Israelin ja Palestiinan kon-

sa että Länsi-Saharassa on kyse mie-

että vahvemman osapuolen vallan-

tiivit.

työtä, joka on intohimoni. Työ on var-

hankkeen tarkoituksena on lisätä tie-

hityksestä. Mielestäni on tärkeää,

mistonuorten Palestiina-jaosto sekä

Palestiina-

»Temaattisesti hankkeet ovat sa-

mankaltaisia, koska sekä Palestiinas-

teesta. Tavoitteena on antaa välineitä

rauhan ja ihmisoikeuksien edistämi-

seen Suomesta käsin. Hankkeeseen sisältyy järjestötapaamisia, koulutuksia sekä yleisötilaisuuksia eri puo-

masti myös hyvin intensiivistä. Kona-jaostolla on myös suuri rooli hankkeen toteuttamisessa.»

Kumpuniemen mukaan kansain-

välinen solidaarisuustyö on nyt todella tärkeää.

»Hallitus aikoo leikata kehitysyh-

lilla Suomea.

teistyöstä. Se vaikuttaa maailman

puniemi sanoo.

tietopaketti kouluttajakoulutuksia ja

valmiiksi huonoimmassa asemassa.

MA in Applied Human Rights ja yh-

ta toteutetaan myös sosiaalisen medi-

konfliktien ratkaisemisessa», KumKumpuniemi on koulutukseltaan

teiskuntatieteiden maisteri. Hän on toiminut kaksi vuotta Vasemmistonuorten Palestiina-työryhmässä. LIBERO

Hankkeen toteuttamiseen osallis-

lestiinan asioista. Kun opiskelin ih-

keen koordinaattorina. Kumpuniemi

52

»Olen aina ollut kiinnostunut Pa-

Vasemmistonuorten Palestiina-hank-

Lisäksi hankkeessa kootaan kattava

tiedotustyötä varten. Osana hanketan kampanja, järjestetään koulutta-

jakoulutuksia ja vahvistetaan eri järjestöjen yhteistyötä.

köyhimpiin ihmisiin, jotka ovat jo

Taloudellinen, terveydellinen tai sosiaalinen tasa-arvo ei toteudu globaalisti. Siksi kehitysyhteistyöhön pitää

panostaa, koska maailma ei ole todellakaan valmis!»


VASEMMISTONUORET

UUSI FEMINISTINEN KAUSI ALKAA!

Vasemmistonuoret

yhteystiedot KESKUSTOIMISTO:

VASEMMISTONUORTEN 28. liittoko-

ta: haluamme muun muassa edistää

vaniemellä. Järjestössä alkoi nyt uu-

siirtymistä, laskea äänestysikärajan

kous järjestettiin toukokuussa Rosi kaksivuotinen kausi. Rovaniemel-

le kokoontui noin 200 ihmistä, joista

yhteensä 159 henkilöä oli päätöksiin osallistuvia alueellisten piirijärjestöjen nimittämiä kokousedustajia.

Kokouksessa Vasemmistonuoril-

näkyvämmin 30 tunnin työviikkoon 16 vuoteen, siirtyä pormestarimallin

kunnallisdemokratiaan, dekrimina-

vä tietää, että aloiteoikeus on myös

PUHEENJOHTAJA: anni ahlakorpi, 040 5454 753 anni@vasemmistonuoret.fi PÄÄSIHTEERI: mai kivelä, 040 741 7379 mai@vasemmistonuoret.fi JÄRJESTÖ- JA KOULUTUSSIHTEERI: aino sirén 040 753 4784, aino.siren@vasemmistonuoret.fi TIEDOTTAJA: Kalle Erkkilä, 040 770 8653 kalle@vasemmistonuoret.fi TALOUSPÄÄLLIKKÖ: Pirkko Holappa, 045 351 9917 pirkko@vasemmistonuoret.fi toimistoSIHTEERI: matias heikola, 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi projektityöntekijä: laura pohjola 040 168 1429, laura@vasemmistonuoret.fi

siis tehdä hallitukselle aiheesta kuin

PIIRIJÄRJESTÖT:

lisoida kaikki huumeet sekä kehittää perusopetuksen draama- ja demokratiakasvatusta.

Liittokokous on järjestön ylin päät-

le valittiin uusi puheenjohtajisto ja

tävä elin ja kokouksessa tehtyjä lin-

viime kauden järjestön toisena vara-

Usein puhutaankin »liittokokouksen

hallitus. Puheenjohtajana aloittaa puheenjohtajana toiminut utsjokelainen Anni Ahlakorpi. Annin haas-

tattelun voit lukea tämän lehden sivulta 8.

Varapuheenjohtajiksi valittiin jy-

väskyläläinen

kulttuuripolitiikan

tutkija Taija Roiha sekä helsinkiläi-

nen matematiikan opiskelija Sophia

jauksia noudatetaan tunnollisesti. hengestä», kun on tarpeen tarkentaa kokouksessa tehtyjä päätöksiä.

Jokaisen jäsenen on kuitenkin hy-

liittokokousten välissä. Aloitteita voi aiheesta ja milloin vain!

Samaan ajankohtaan Vasemmisto-

Leppä.

nuorten uuden kauden kanssa osuu

järjestölle uusi poliittinen ohjelma ja

vuotiskausi. Suomella on uusi konser-

Kokouksessa hyväksyttiin myös

strategia seuraaville neljälle vuodelle.

Molempia pääsee lukemaan verkkosivuiltamme, löydät ne kohdasta Asiakirjat.

myös alkanut parlamentaarinen nelivatiivinen oikeistohallitus ja sen myö-

tä jopa pelättyä kurjistavampi hallitusohjelma.

Tulevat neljä vuotta määrittävät

Henkilövalintojen, uuden poliitti-

punavihreän liikkeen tulevaisuutta.

kouksessa päätettiin yhteensä 79 jä-

kot kokoon ja vakuuttamaan ihmiset

sen ohjelman ja strategian lisäksi ko-

senten kokoukselle tekemästä aloitteesta.

Meidän pitää pystyä keräämään jouvaihtoehtojemme puolelle.

Yhteistyö eri toimijoiden välil-

Vasemmistonuoret aloittaa tällä

lä ja ulkoparlamentaarisen toimin-

Tavoitteena on tehdä feminismiä tu-

sä Vasemmistonuoret on ensisijai-

kaudella feministisen kampanjan. tuksi niin vasemmistonuorille kuin

laajemmalle yleisölle. Ideana on op-

pia yhdessä sekä antaa välineitä ihmisiä rajoittavien rakenteiden purkami-

seen ja feministisen vapauttavan toi-

nan merkitys korostuu. Kaikessa tässen tärkeässä roolissa. Uusia jäseniä

onkin tullut runsaasti vaalien lisäksi myös hallitusohjelman julkistamisen jälkeen.

Niin järjestön uusi kausi kuin al-

minnan järjestämiseen. Kampanja

kanut nelivuotinen hallituskausi on

suunnittelu alkaa. Ole mukana jo ide-

taan. Ole mukana kaduilla ja kabine-

tarkentuu loppuvuoden aikana kun ointivaiheessa!

Lisäksi liittokokouksessa päätettiin

mitä parhain aika aktivoitua toiminteissa!

liittyä BIEN Finland -perustuloverkos-

toon ja perustettiin kaksi uutta jaos-

toa: Palestiina-jaosto sekä ympäristöja ilmastopoliittinen jaosto. Molemmat toimivat aiemmin työryhminä.

Tämän lisäksi kokouksessa päätet-

tiin useista poliittisista linjauksis-

Hämeentie 29, 6.krs, 00500 Helsinki, 045 348 5499 toimisto@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi Keskustoimisto on avoinna ma-to kello 10–15.

MAI KIVELÄ PÄÄSIHTEERI

ETELÄ-SUOMEN VASEMMISTONUORET: Päijänteentie 35 , 00510 Helsinki puheenjohtaja jasu setälä piirisihteeri arto bäckström, etela-suomi@vasemmistonuoret.fi HÄMEEN VASEMMISTONUORET: Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Vilja lumme toiminnanjohtaja pyry urhonen, 040 837 3467, hame@vasemmistonuoret.fi Itä-Suomen Vasemmistonuoret: Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja toni mäkinen, 040 507 9861 järjestösihteeri viljami vaskonen, 044 202 3911, ita@vasemmistonuoret.fi Keski-Suomen Vasemmistonuoret: Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä puheenjohtaja Henri Närhi, 040 7460 857 Piirisihteeri martti rasa, 044 347 7235 keski-suomi@vasemmistonuoret.fi Lapin Vasemmistonuoret: Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi Puheenjohtaja Jussi Öman, 040 731 4145 Piirisihteeri eetu ahola, 040 700 0219 lappi@vasemmistonuoret.fi POHJOIS-POHJANMAAN VASEMMISTONUORET: Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja Iinamaija Sala piirisihteeri eemi koskela, 0400 632 540 f. (08) 537 1770, pohjois-pohjanmaa@vasemmisto­nuoret.fi Satakunnan Vasemmistonuoret: Maaherrankatu 28, 28100 Pori, 046 669 5880 puheenjohtaja riku-petteri vainio, 044 3569 187 piirisihteeri aleksi norman, 044 9664 878, satakunta@vasemmistonuoret.fi VARSINAIS-SUOMEN VASEMMISTONUORET: Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja saska heino, 040 503 2524 piirisihteeri misha dellinger, 045 131 2552 varsinais-suomi@vasemmistonuoret.fi

LIBERO

53


ia HanKi uus aiToJa T & a J o T ie T

iLMoiTTauDu KouLuTuKsiin > Virtaa vapaaehtoisiin 12.9. Tampere 7.11. Helsinki Hinta 50 € Maksuton: > Kehittyvä yhdistys 12. - 13.9. Helsinki 14. - 15.11. Tampere Hinta 100 € Maksuton :

ilmoittaudu kuukausi ennen koulutuksen alkua: ksl.fi tai 020 790 9516 Työttömille 50 %:n alennus koulutuksista. Maksuton PAM ry:n jäsenille Maksuton SEL ry:n jäsenille

> Markkinointiviestinnällä tulosta 16.9. Helsinki Hinta 50 € Maksuton: > Välineitä toiminnalliseen ja innostavaan suunnitteluun 19.9. Oulu Hinta 50 € Maksuton: > Taitava ja toimiva hallitus 19. - 20.9. Lahti Hinta 100 € Maksuton: > Jäsenhankinta! 26.9. Tampere 10.10. Lahti Hinta 50 € Maksuton:

Libero_2_2015.indd 1

> Varmuutta esiintymiseen 3.10. Helsinki Hinta 50 € Maksuton: > Tapahtuman järjestäminen 3. - 4.10. Oulu Hinta 75 € Maksuton : > Kohtaaminen asiakaspalvelussa 17.10. Tampere Hinta 50 € Maksuton: > Kouluttajan työkalupakki 31.10 - 1.11. & 21.11. Helsinki Hinta 150 € Maksuton: > Vaikuttamisen väylät ja välineet 7.11. Lahti Hinta 50 € Maksuton: > Ryhmän voima käyttöön 14. - 15.11. Oulu Hinta 100 € Maksuton:

tutustu

ksl.fi

tykkää

f

kslry 22.5.2015 13:45:26


aino sutinen

Liityn jäseneksi Vasemmistonuoriin ja saan Liberon kotiin kannettuna.

TIETOA

En liity vielä jäseneksi, mutta haluan saada lisää tietoa Vasemmistonuorista.

TILAUS

Tilaan vuoden Liberot näytenumeroina ilmaiseksi, koska olen alle 30-vuotias opiskelija, koululainen tai työtön. Tilaan Liberon ilmaiseksi kouluun, nuorisotilaan, vankilaan tms. Tilaan Liberon rahalla. Lähettäkää 20 euron lasku. En halua, että minulle lähetetään enää Liberoa. Osoitteeni on muuttunut, alla uusi osoite. Anna Kontula: Kirjeitä oikealle (Into 2014) Teppo Eskelinen & Inari Juntumaa (toim.): Kapitalismin sanakirja (Into 2014)

Haluamani tilaajalahja: (sisältyy maksullisiin tilauksiin)

Nimi....................................................................................................................................................................................

Vastaanottaja maksaa postimaksun

LIBERO VASTAUSLÄHETYS TUNNUS 5003551 00003 HELSINKI

Lähiosoite......................................................................................................................................................................... Postinumero ja -toimipaikka......................................................................................................................................... Puhelinnumero................................................................................................................................................................ Sähköposti............................................................................................................

Liityn sähköpostilistalle.

Syntymäaika ..................................... Päiväys............................... Allekirjoitus.........................................................................................................................

(Alle 15-vuotiaalta liittyjältä huoltajan allekirjoitus)

Libero 2 | 2015

oikomaan vääryyksiä, puolustamaan sorrettuja, pelastamaan maailman… ottakaa minuun pikimmiten yhteyttä alle rastimani vaihtoehdon merkeissä.

kyllä, olen kiinnostunut

JÄSENEKSI


Liitossa on hyvä olla! Moni osa-aikaisesti tai määräaikaisesti työskentelevä ei liity ammattilii-

ton jäseneksi, koska ajattelee, että siitä ei ole mitään hyötyä. Se ei kuitenkaan ole totta. Myös pätkätöissä olevat joutuvat työelämässä tilanteisiin, joissa tarvitsevat liiton ja luottamusmiehen apua. Sinulle voidaan esimerkiksi maksaa liian vähän palkkaa, voit joutua työtapaturman uhriksi tai työsuhteesi voidaan päättää laittomasti. Näissäkin tilanteissa saat liiton jäsenenä apua asioiden selvittämisessä. Jos työskentelet vähintään 18 tuntia viikossa, kerrytät liiton jäsenenä myös

työssäoloehtoa, ja voit saada työttömyyskassasta ansiosidonnaista työttömyyspäivärahaa, jos jäät työttömäksi. Voit kerryttää 26 viikon työssäoloehtoa täyteen 28 kuukauden ajan. Esimerkiksi päätoiminen opiskelu, lapsen syntymä, sairaus tai asevelvollisuuden suorittaminen pidentävät 28 kuukauden tarkastelujaksoa enintään seitsemän vuotta. Kerryttämäsi työssäoloehto ei katoa, kun vaihdat toiseen työpaikkaan tai kokonaan toiselle alalle, jos pidät liiton jäsenyyden kunnossa tai vaihdat toiseen ammattiliittoon ilman katkoksia.

Tutustu ja liity ilmaiseksi: www.selry.fi

SuomenElintarviketyöläistenLiitto

SEL on elintarvikealan työntekijöiden ammattiliitto, jonka jäseneksi

voit liittyä jo opiskeluaikanasi. Liiton jäsenyydellä turvaat selustasi sekä työelämässä että työttömyyden varalta. Olet myös mukana parantamassa alan palkka- ja muita työehtoja sekä työoloja. Opiskelijalle jäsenyys ei maksa mitään. Jos teet opiskeluaikanasi palkkatöitä, kesällä tai opiskeluiden ohessa, maksa palkastasi liiton jäsenmaksu ja kerrytät työssäoloehtoasi mahdollista työttömyyttä ja ansiosidonnaista työttömyyskorvausta varten. Jos et opiskele elintarvikealaa tai työskentele elintarvikealalla, oman alasi ammattiliiton löydät osoitteesta www.liitot.fi

Libero 2 2015  

Teema: solidaarisuus

Libero 2 2015  

Teema: solidaarisuus