Libero 3/2011

03

vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti 25. vuosikerta • irtonumero 4 € • teema: vanheneminen

RJ

I ÄK

US

T OI

PÄ

ELIISA ALATALO

Vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti Perustettu vuonna 1987 • Kultti ry:n jäsen • Kustantaja: Libero ry. • Päätoimittaja: eliisa alatalo • Ulkoasu: anna kalso • Osoite: Viherniemenkatu 5 A, 00530 Helsinki Puhelin: (09) 7747 4264 • faksi: (09) 7747 4270 Sähköposti: TOIMITUS@vasemmistonuoret.fi • Kotisivu: www.vasemmistonuoret.fi/libero • ISSN 0783–6198 • Painopaikka: waasa graphics, Vaasa • Painettu ympäristöystävälliselle paperille ympäristöystävällisessä painossa.

Tilaushinta 16 €, tukitilaus 20 €.

VANHETAAN YHDESSÄ JU L K I N E N K U VA vanhojen ihmis-

On aiheellinen pelko, että 2050-lu-

ten arjesta ei ole kovin ruusuinen.

vun maailmassa, minun vanhuu-

Vanhusten kohtelu julkisissa hoito-

dessani,

laitoksissa sekä kuntien vuodeosas-

palvelutehtaat viittaavat kintaalla

toilla on tullut tutuksi joko lööpeistä

yksilöllisille tarpeille. En halua, et-

kilpailutukset

voittavat

tai omien iso- tai isoisovanhempien

tä joudumme laitoksiin, joissa meitä

arjen kautta. Meille kerrotaan sekä

lääkitään kuin tuotantoeläimiä, jot-

räikeistä rikkomuksista että muka-

ta emme stressaantuneina vahingoit-

vasta kommuuniasumisesta.

Huonoimmassa

asemassa

taisi itseämme tai toisiamme, kun ovat

liikkumatilaa rajoitetaan, ruokaa ja

ikääntyvät paperittomat siirtolaiset

juomaa säännöstellään ja sosiaalista

sekä Suomessa asuvista lähiomaisis-

kanssakäymistä estetään. Iäkkäiden

taan tuhansien kilometrien päähän

ihmisten arkeen tutustumalla kur-

käännytettävät vanhukset.

kistan myös omaan tulevaisuuteeni.

Viime vuonna venäläisen ja egyp-

Suomalainen vanhustenhuolto ra-

tiläisen isoäidin käännytyspäätökset

kentuu vahvasti kotona asumisel-

ravistelivat ihmisten käsitystä Suo-

le. Olisi tärkeää saada hoito ja hoiva

mesta sivistysvaltiona, jonka mitta-

ulottumaan myös koteihin, uudistet-

na on, miten hyvin meillä huoleh-

tava sekä asuntoja että joukkoliiken-

ditaan apua tarvitsevista ihmisistä.

nettä ja lähiympäristöä esteettömiksi.

Mummo-käännytykset

kuitenkin

Kiivaasti vaaditun itsemääräämis-

peruttiin, mutta viimeisimmän uu-

oikeutta ja hyvää hoivaa takaavan

tisen mukaan 87-vuotias Turussa

vanhuspalvelulain säätämiseen ki-

asuva albaanimies on saanut kään-

teytyy monta asiaa. Vaikka kunnat

nytyspäätöksen. Heikossa kunnossa

pakotettaisiin lain voimalla palk-

oleva mies aiotaan käännyttää, vaik-

kaamaan lisää henkilökuntaa van-

ka hänen lähiomaisensa ovat joko

husten palveluihin, ei se automaat-

Suomen kansalaisia tai heillä on py-

tisesti tarkoita sitä, että kuntien

syvä oleskelulupa. Omaiset olisivat

valtionosuudet samassa suhteessa

halukkaita ottamaan sairaan van-

kasvaisivat. Kunnat velkaantuvat ja

huksen luokseen asumaan.

nostavat kuntaveroa, joka on vasem-

Libero ilmestyy nyt vanhusten viikolla. 2012 Euroopan unionissa vietetään aktiivisen ikääntymisen ja su-

miston näkökulmasta epäoikeudenmukainen tasavero.

Toisaalta senioreita edustavien

kupolvien välisen solidaarisuuden

järjestöjen kannanoton mukaan

vuotta. On myös poliittisen kulttuuri-

huonosti toimivaa infrastruktuu-

ja nuorisolehden tehtävänä kurottaa

ria ei pidä paikata ja korjata sosi-

sukupolvien välisen kuilun ylitse se-

aali- ja terveydenhuollon palveluil-

kä tuoda keskusteluun uusia näkökul-

la, vaan he vaativat maahan myös

mia vanhuuteen ja vanhenemiseen.

ikäasumisen ohjelmaa. Sosiaalinen

Käsityksemme vanhuudesta pe-

ja virikkeellinen ympäristö – nor-

rustuu pitkälti siihen, mitä näemme

maali elämänmeno – vähentää te-

ja luemme – ei siihen, millaisia itse

hokkaimmin palveluiden tarvetta.

tällä hetkellä olemme. Emme ehkä

Vanhetaan yhdessä!

kärsi yksinäisyydestä, kuten nykyiset iäkkäät, jos käytämme luontevasti teknologiaa ja viestintävälineitä.

ELIISA ALATALO PÄÄTOIMITTAJA

s . 08

ALKUPALAT

04 06 08 10 13

Palestinian authority (PA) ei edusta palestiinalaisia.

Vasemmistopuolueet voittivat Tanskassa.

Thai-poimijat tarvitsevat kunnon työolot.

Polyamoriasta kirjoitetaan yksipuolisesti.

Rivo profeetta ennustaa eurokriisin jatkon.

VANHA TAI NUORI – TÄRKEINTÄ ON ASENNE

s . 15

s . 14

15 18 20 22 24

Iäkäs seksuaaliseikkailija ei suostu pysähtymään.

Liian vanha presidentiksi?

Rakkautta & anarkiaa -festareilla myös vanhuus esillä.

Maistele, muistele, lauleskele isovanhempasi kanssa.

Vanhustenhuollossa työtä jäljellä.

anna kalso on Liberon taittaja. Hän työskentelee free­lancena graafisen suunnittelun parissa erilaisille voittoatavoittelemattomille tahoille ja ihailee suuresti isoäitiään.

s . 32

LOPUKSI

26 29 30 32 37

kansi: toimitus

PAKOLAINEN Kaupunkipakolaisuus / lorem ipsum / dolor sit amet jne / Kaupunkipakolaisuus / lorem ipsum

Wazzup, Jätkäjätkät?

3 / 2011

kirja: Kalevi Hölttä kouluttaa taistelemaan.

Brittinuoriso nousee toistamiseen. vasemmistonuoret: toverit Kreikassa ja Italiassa. vasemmistonuoret: uusi pääsihteeri kolumnoi.

Hinta 4.50 €. Julkaisija Suomen Pakolaisapu ry.

TEEMA

Vuodet vierivät ja ikää kertyy kaikille, se on selvää. Muusta numerot eivät sitten kerrokaan. Kuten sivulla 19 todetaan: »Ikä liitetään henkiseen vireyteen, kuinka ahnaasti ihminen haluaa oppia uutta. Moni kolmikymppinen voi olla tässä mielessä huomattavasti vanhempi kuin 70-vuotias.»

Vanheneminen tuo parhaimmillaan kokemuksia, viisautta ja uusia vapauksia – turha siihen on siis suhtautua ryppyotsaisesti.

Elämänilon säilyttäminen iän karttuessa ei kuitenkaan ole pelkästään yksilön vastuulla, vaan me kaikki määrittelemme sitä, mikä on »sopivaa» vanhemmalle ihmiselle. Annie-täti rikkoo tabuja ja kertoo sivulla 15, miten hän ottaa ilon irti elämästä.

Hetki, jolloin ikä alkaa painaa liikaa eikä muistinpalauttamistemputkaan enää toimi (s. 22), on kuitenkin monella edessä. Tällöin on luotettava vanhustenhuollon toimivuuteen. Hyvien palveluiden saaminen ei tule olla kiinni arpaonnesta eikä rahasta.

Ps. Soita mummolle! Tai papalle, tai muulle tutulle vanhukselle.

Vanha ihminen on samanaikaisesti kaiken ikäinen. Hän on lapsi, nuori, keskiikäinen ja vanhus. Sukupolvien välinen kuilu voidaan ylittää puolin ja toisin muistelemalla aikaa, jolloin olimme saman ikäisiä.

palestiinan itsenästymisen kivinen tie

VINKIT

teksti & kuva eliisa alatalo

tapahtuma: asunnottomien yö 17.10 http://asunnottomienyo.fi

PALESTIINALAISHALLINTO PA haki Yh-

päätöslauselman mukaisesti pakolai-

distyneiden kansakuntien tunnustus-

sille kuuluu oikeus palata kotiseuduil-

ta Palestiinan valtiolle YK:n yleiskoko-

leen. Tähän Israel ei ole suostunut.

ukselta. Samalla PA haki myös YK:n jä-

Israel toimii aktiivisesti Yhdysval-

senyyttä, jolloin Palestiina saisi täydet

tojen tuella Palestiinan perustamista

oikeudet YK:ssa.

vastaan, vaikka se väittää haluavansa

Tällä hetkellä Palestiinan vapau-

neuvotteluja.

tusjärjestöllä eli PLO:lla on vain läs-

Tiina Järvi näkee rauhan ja itsenäi-

näolo-oikeus. Palestiinan valtion ovat

syyden esteenä myös yleisen käsityk-

jo tunnustaneet 120 valtiota. Liberon

sen konfliktin osapuolten tasaväkisyy-

mennessä painoon tilanne oli vielä rat-

destä:

kaisematta.

»Valtion tunnustaminen olisi on-

Palestiina-aktiivi Tiina Järven mu-

gelmallista myös siksi, että se saattai-

kaan Palestiinalaishallinto PA ei toimi

si vahvistaa käsitystä, että konfliktissa

palestiinalaisten nimissä.

on kaksi tasavahvaa osapuolta, vaikka

»Valtion tunnustaminen saattaisi

todellisuudessa osapuolina on kolonia-

johtaa siihen, että jatkossa korruptoi-

listinen apartheid-politiikkaa harjoit-

tunut, Israelin ja länsimaiden tukema

tava miehittäjä ja miehitetyt, joiden

PA veisi PLO:n aseman ilman, että pa-

vaikutusmahdollisuudet oman tilan-

lestiinalaiset ovat sille kyseistä asemaa

teensa parantamiseen ovat lähes ole-

myöntäneet», hän sanoo.

mattomat.»

Palestiinalaisalueet ovat Israelin

Järvi tarjoaa valtion tunnustamisen

miehityksen alaisuudessa. Alueita

sijaan keinoksi kansainvälisen BDS-

pirstovat kansainvälisen oikeuden nä-

liikkeen [boycott, divestment, sanc-

kökulmasta laittomat israelilaissiirto-

tions]. BDS-liike ei ota kantaa, tulisi-

kunnat, joita pidetään keskeisenä es-

ko tavoitella yhden- vai kahden valtion

teenä itsenäisen Palestiinan synnylle.

ratkaisua, mutta palestiinalaisten

»Tunnustus olisi parhaassakin ta-

aloitteesta syntynyt liike vaatii, et-

pauksessa vain symbolinen ele eikä

tä Israelia on painostettava, kunnes

muuttaisi asioiden todellista tilaa.

se tunnustaa palestiinalaisten kiistä-

Valtion tunnustaminen saattaisi jopa

mättömän itsemääräämisoikeuden ja

luoda kansainvälisessä yhteisössä mie-

toimii kansainvälisen lainsäädännön

lialaa, että nyt he ovat tehneet oman

mukaisesti.

osuutensa, eikä heidän tarvitse pai-

»BDS-liikkeen tavoitteet ovat lähtöi-

nostaa Israelia muilla keinoilla», Jär-

sin palestiinalaisten kansalaisyhteis-

vi kuittaa.

kunnasta ja siten ne vastaavat palestii-

Kolmasosa palestiinalaisista asuu

nalaisten todellista tahtoa paremmin

miehitetyillä alueilla, loput Israelissa

kuin Palestiinalaishallinnon linjauk-

tai pakolaisina muissa maissa. YK.n

set», Järvi sanoo.

04 LIBERO

YK:n köyhyyden ja syrjäytymisen vastaisena päivänä 17.10. vietetään Asunnottomien yötä, jolloin kansalaisjärjestöt ottavat esiin jokaisen oikeuden omaan vakituiseen asuntoon ja omaan kotiin. »Asunto on perusoikeus, jonka puuttumista ei voida hyväksyä missään olosuhteissa», Asunnottomien yö -kansalaisliike kirjoittaa.

Illan hämärtyessä alkavia tapahtumia vietetään ympäri Suomea. Illan aikana yökahvilat päivystävät ja soppatykit porisevat.

Lähivuosien tärkeimpinä tavoitteina kansalaisliikkeellä on saada yhä useampi kunta ottamaan asunnottomuuteen nollatoleranssi-linja eli, että asunnottomuutta ei hyväksytä missään muodossa. Lisäksi valtiovaltaa vaaditaan laatimaan ja toteuttamaan asunnottomuuden poistamisohjelma.

Aiempina vuosina on myös vallattu tiloja asunnottomien käyttöön sanoman vahvistamiseksi.

Suomessa asunnottomia on useita tuhansia, joista suurin osa suurissa kaupungeissa. Asunnottomuutta kokevat myös esimerkiksi opiskelijat, joiden on vaikea löytää kohtuuhintaista asuntoa.

kirja: asiaton oleskelu kielletty mervi leppäkorpi, into kustannus 2011 Suomessa arvioidaan asuvan noin 3000–4000 paperitonta siirtolaista. Sosiologi Mervi Leppäkorven kirjassa Asiaton oleskelu kielletty valotetaan paperittomina eli ilman oleskelulupaa maassa olevien, laittomina maahanmuuttajina pidettyjen elämää ja arkea Euroopan maissa.

Asiaton oleskelu kielletty tarttuu Eurooppaa ja huhujen mukaan myös Suomea koettelevaan laittomien maahanmuuttajien ongelmaan. Kirjan viesti on, että on ongelmallista puhua ihmisistä laittomina.

Leppäkorpi itse ehti Euroopassa matkattuaan tottua siirtolaisten todellisuuteen, jossa myös paperiton on oman elämänsä toimija ja yksilö. Siirtolaisuuteen ajavista motiiveista, viranomaiskontrollista ja huonoista työolosuhteista annetaan vaikuttavaa dataa. »Kyllästyminen siirtolaisuuden, ’ihmissalakuljetuksen’ ja ihmisten paperittomuuden demonisointiin synnytti tämän kirjan», Leppäkorpi kuvailee kirjan esittelytekstissä.

yhden sanan runoja ajankohtaisista aiheista Tero Hannula

näyttely: ghanalaisia julisteita

tapahtuma: vastarintaa ja riitasointuja -julkkarit

myymälä2-galleriassa 12.–30.10.

www.vasemmistonuoret.fi/riitasointuja

Mikäli harvinaiset kolmannen maailman käsinmaalatut elokuvajulisteet kiinnostavat, kannattaa seuraavalla Etelä-Suomenmatkallaan poiketa Myymälä2-galleriaan.

Ghanalaiset elokuvajulisteet ovat paikalliseen katsomiskulttuuriin täysin uniikilla tavalla tuunattuja versioita useista Suomessakin tunnetuista elokuvista. Alkuperäisiä elokuvia ei kuitenkaan usein tunnista julisteista kuin nimen perusteella, sillä niissä seikkailevat niin ylimääräiset supersankarit, myytit kuin fantasiahahmotkin.

Kokoelma on esillä ensimmäistä kertaa Pohjoismaissa.

Tule kuuntelemaan vuoden 2011 Ultra Brata! Vastarintaa ja riitasointuja -musiikkikilpailun voittajat esiintyvät Helsingissä 3.12. julkkarikeikalla. Gloriassa järjestettävä tapahtuma on ikärajaton, mutta anniskelukin järjestyy. »Kilpailun voittajien lisäksi julkkareissa esiintyy Liberoa avustavan Feniks Willamon bändi Pasa», kertoo Vasemmistonuorten kulttuurityöryhmän puheenjohtaja Javiera Marchand Aedo.

Musiikkikipailun tekstariyleisöäänestys alkaa 7.11. Osallistumisaikaa itse kilpailuun on vielä 15.10. saakka.

Helsingin Sanomat 21.9.2011

http://vegaaninen­ versio.blogspot.com Mai Kivelä on pitkän linjan vegaani, jonka poimimat vinkit auttavat löytämään korvikkeen eläinperäisille tuotteille.

Juustoa, parmesaania, raejuustoa ja silliä voi pyöräyttää kotikokkikin helposti.

Kyse ei ole kuitenkaan uudenaikaisesta vegaanireseptiblogista. »Toivon että blogista on apua esimerkiksi juhliin ja muihin tilanteisiin, joissa halutaan ylläpitää vanhoja perinteitä tai syödä totuttuja ruokalajeja vanhassa muodossa, mutta hyvällä omallatunnolla ilman eläinperäisiä ainesosia», Kivelä kirjoittaa.

koulutus: liberon avustaja­ koulutus

Etelä-Suomen Sanomat 21.9.2011

»Hirvisaari lakkauttaisi Ylen»

perspesu

asiasanat: James Hirvisaari, salaliittoteoriat, vainoharhaisuus, aivopesu, sananvapaus, harkintakyky, »Kyllä kansa tietää.»

»Vasemmisto tukee tiukkaa eurotukilinjaa: Kiviniemen aika oli eri»

zeitKataist

asiasanat: porvariston hillitty tiukkuus

29.10. helsingissä Libero-lehti järjestää avustajilleen ja muille lehden liepeillä hengaileville avustajakoulutuksen, jossa käsitellään muun muassa Liberoon kirjoittamista, free-työtä, Journalistin ohjeiden ja vasemmistolaisen journalismin suhdetta sekä kuullaan alustuksia Vaietut sodat -teemaliitteen teemoista.

Koulutus on yksipäiväinen ja se järjestetään Helsingissä Allianssi-talolla. Ilmoittautumisohjeet lähetetään avustajalistalle ja Liberon Facebook-ryhmään toukokuun loppupuolella. »Koulutukseen ovat tervetulleita niin vanhat kuin uudetkin avustajat. Olemme varanneet eri ohjelmaa eritasoisille kirjoittajille», päätoimittaja Eliisa Alatalo sanoo.

Illalla ohjelmassa on saunomista ja tulevien lehtien suunnittelua yhdessä.

persjuntta

asiasanat: persustalaiset, persuper, harkintakyky, hallintovaliokunnan puheenjohtaja

Kansan Uutiset 21.9.2011

blogi: vegaaninen versio

»JSN: Persu-sanaa saa käyttää, mutta harkitusti»

Hommaforum 1.9.2011

»Uskallatko Hommailla julkisesti?»

homani

asiasanat: suvaitsevaisuus, ennakkoluulot, monikulttuurisuus, häveä, kansa, vähemmistö

YLE 21.9.2011

»Räsänen: Suomi torjuu Bulgarian ja Romanian Schengen-jäsenyyden».

suvaitsetäisyys asiasanat: Antakaa, lasten, tulla, minun, tyköni

05 LIBERO

PAREMPIA UUTISIA Liberon poimimia helmiä uutisvirrasta

Muuttuuko suunta tanskassa?

valtausskenen uusi vuosikymmen teksti & kuva klaus maunuksela

teksti eliisa alatalo kuva & haastattelu kaisa myllylä

TANSKAN parlamenttivaalien voittajiksi selviytyi sosialidemokraattien ja sosialistisen kansanpuolueen (SF) »punainen blokki» liberaalin keskustapuolue Radikale Vänstren ja vasemmistolaisen Enhedslistenin tuella.

Vuosikymmenen johdossa ollut oikeistohallitus hävisi punaiselle blokille täpärästi. »Kymmenen vuoden ajan oikeistopuolueet ovat olleet vallassa voimauttaen äärioikeistoa ja olleet piittaamattomia maan sosiaalisille ongelmille tai jopa pahentaneet niitä», SF:n tiedotteessa kerrotaan.

Mediatieteiden opiskelija Niels Møller Larsson seurasi ääntenlaskennan tulosten julkistamista Aarhusin yliopistolla, jonne suuri joukko opiskelijoita poliittisen kentän eri laidoilta oli kokoontunut.

» L A S K E E K I RO U S

kaupungin

nis-

lat ovat kartoituksen alla.

Møller Larssonin äänesti yhtenäisyyslistaa. Hänen

kaan», kantautuu sisältä Asan räppi.

»Uskoisin, että Oulussakin vapaa tila

mielestään tärkeintä vaalien jälkeen on muuttaa tiuk-

Ränsistyneessä pihapiirissä valtaajat

saadaan todennäköisesti valtaamalla.»

kaa maahanmuuttopolitiikkaa, jota vanha hallitus on

tupakoivat ja odottavat, että banderol-

Valtaamalla hankittiin myös Sosi-

harjoittanut oikeistopopulistien johdolla. Hänen mie-

li lasketaan valtauksen julkistamisek-

aalikeskus Satama, jonka Helsingin

lestään maahanmuuttopolitiikka on suurin syy halli-

si. Ollaan Turun Itäisellä Pitkälläka-

kaupunki hääti elokuussa. Miten hää-

tuspuolueet hävisivät vaalit.

dulla, mukana talonvaltausten syys-

tö vaikuttaa helsinkiläiseen squattaus-

sesongissa.

kulttuuriin?

»Olen iloinen, että saamme jotain täysin uutta ja erilaista kymmenen vuoden jälkeen», hän sanoo.

»Turussa on vallattu vuodesta 2006

»Ero Satamaa edeltävän sosiaalikes-

Vasemmistopuolueet aikovat lisätä yksityisen sektorin

alkaen parikymmentä taloa autonomi-

kusliikkeen ja nykyisen valtauskenen

työpaikkojen määrää, pidentää työaikaa sekä uudistaa

siksi kulttuurikeskuksiksi», taustoit-

välillä tulee ilmi jo nimistä», analysoi

terveyspalveluita sekä peruskoulua Lisäksi vasemmisto-

taa Jenni omenapuiden alla. Nyt käsil-

Otto. Yhteisrintaman sijaan valtaus-

puolueet aikovat panostaa uusiutuviin luonnonvaroihin.

lä olevalla valtauksella protestoidaan

toimintaa on harjoitettu muun muassa

Tanskassa on pitkä perinne vähemmistöhallituksista,

elokuussa järjestetyn Taideslummi-ala-

pienimuotoisina asumisvaltauksina.

joissa pienpuolueet tukevat hallituspuolueita hallitus-

kulttuurileirin laitonta häätöä vastaan.

»Sosiaalikeskukselle kantakaupun-

ohjelmakirjauksia vastaan. Edellistä oikeistohallitus-

Häätöjä, repressiota, valtauksia ja

gissa olisi edelleen tilausta, sillä ske-

ta tukenut oikeistopopulistinen kansanpuolue menet-

kamppailua - niistä on tehty suoma-

net tarvitsevat jotain fyysistä yhdistä-

ti vaaleissa sekä tukipuolueen asemansa että paikkoja.

laisen talonvaltausliikkeen uusi vuo-

mään niitä. Myös asuintila romaneille

Oikeistolainen konservatiivipuolue taas menetti puolet

sikymmen. Kysymys autonomisista

on yksi mahdollinen tulevien valtaus-

kannatuksestaan ja paikoistaan jääden pienpuolueeksi.

tiloista on kipuilevan ajankohtainen

ten päämäärä.»

Vaalien suurimmat voittajat olivat radikaalivasem-

yhä vuonna 2011.

Taustalla on nähtävissä painotusten

mistolainen Enhedslisten »yhtenäisyyslista», jonka kan-

»Kaupunkitilassa valvonta ja kulutus

muuttumista, sillä politiikan katu-

natus nousi parista prosentista 6,7 prosenttiin sekä de-

tulevat ykkösenä. Talonvaltaukset ovat

taso tuntuu jääneen enenevissä mää-

mareita tukeva Radikale Venstre, jonka kannatus nousi

häiriöitä tällaisessa ajattelussa. Ne tuo-

rin anarkistien käsiin. Otto ounaste-

4,4 prosentilla 9,5 prosenttiin.

vat otetta elämään», Jenni luonnehtii.

lee autonomi-marxistien lähentyneen

Hallituksen muodostavat demarit menetti yhden ja SF 7 paikkaa 179-paikkaisilta kansankärjiltä.

Opiskelija Niels Møller Larsson toivottaa muutoksen tervetulleeksi.

»Ihmiset ovat pettyneet meille tar-

Vasemmistoliittoa, jonka puheenjoh-

jottuun elämäntapaan, shoppailuun ja

taja Paavo Arhinmäki on kulttuurimi-

aivojen sulattamiseen telkkarin edes-

nisterinä peräänkuuluttanut vapaan

sä», miettii Ville Vapaa tila Ouluun

kulttuurin merkitystä.

-ryhmästä. Autonominen tila toimisi

»Turussa autonomista kulttuurikes-

ostopakosta vapaana vyöhykkeenä, jo-

kusta ajetaan sekä ylä- että alatasoil-

ka tarjoaisi puitteet kestävämpään ja

la, jolloin on erotettavissa työnjakoa

mielekkäämpään elämään.

vasemmistonuorten ja anarkistien vä-

»Tilan saamiseksi on kaksi vaihto-

lillä», pohtii turkulainen Jenni. Tais-

ehtoa, joko yrittää vakuuttaa kaupun-

telussa tavoite on kuitenkin yhteinen

gin byrokraatit tilan tarpeellisuudesta

- sekä viholliset, kuten kylmyys, joka

tai sitten vallata tyhjillään oleva talo»,

lopulta saattaa Turussa Itäisen Pitkän-

Ville jatkaa.

kadun valtauksen päätökseen. Ban-

Kuluvana vuonna Oulussa on toimittu tilan puolesta esimerkiksi tukikeikoin ja kadunvaltauksin. Tyhjät ti06 LIBERO

derolli jää kadunpuoleiselle seinälle muistuttamaan kapinahengestä.» ­

07 LIBERO

hannele richter

lissu sjรถholm

tea tauriainen

AJANKOHTAISTA POLITIIKASSA

HALPATYÖVOIMAA vat marjastaa jokamiehenoikeuksien nojalla. Jokamiehenoikeuksien mukaan ketkä tahansa, myös ulkomaalaiset, voivat poimia metsämarjoja ja myydä niitä verovapaasti.

Marjayritykset käyttävät jokamiehenoikeuksia häikäilemättömästi hyväkseen tuomalla maahan poimijoita.

Marjayritykset majoittavat sekä tarjoavat tarpeelliset varusteet marjanpoimintaan, mutta eivät solmi poimijoiden kanssa minkäänlaista työsuhdetta eivätkä vastaa esimerkiksi poimijoiden terveydenhuollosta.

3000 EUROA KULUIHIN Thaimaalainen ihmisoikeusaktivisti Junya »Lek» Yimprasert kertoi syksyn mittaan järjestetyissä keskustelutilaisuuksissa Lapissa, että yhteiskuntaluokkien välinen ero on Thaimaassa valtava. Usko »helpon» rahan tienaamisesta ulkomailla nostattaa ihmisten toiveita etenkin maaseudun köyhissä pienviljelijäyhteisöissä. Monet nuoret miehet, mutta myös naiset ovat valmiita ottamaan riskin ja lähtemään ulkomaille töihin.

Matka Suomeen kaikkine kuluineen on noin 3000 euroa. Summa on valtava köyhälle pienviljelijälle, minkä vuoksi poimijoilla on suuri tarve onnistua marjamatkalla ja saada rahoilleen vastinetta.

Poimijat saavat lainaa sukulaisiltaan, mutta monet myös panttaavat maitaan ja peltojaan, jotta pystyvät rahoittamaan matkan. Mikäli marjanpoimijat eivät onnistu tienaamaan lainaamansa summaa marjamatkan ai-

JOKAVUOTINEN THAIMAALAISTEN MARJANPOIMIJOIDEN SAAPUMINEN SUOMEN SYRJÄALUEILLE ON MONIULOTTEINEN GLOBAALI ILMIÖ, JOKA NOSTATTAA VAHVOJA TUNTEITA ETENKIN LAPISSA.

kana, he ajautuvat yhä raskaampaan velkakierteeseen.

Vuoden 2009 aikana jopa 80 prosenttia Ruotsin 6000 marjanpoimijasta palasi takaisin kotimaahansa vel-

teksti jaakko tuominen kuvat richard thompsson coon

kaantuneena. Velkataakka ei tuhoa ainoastaan yksittäisen ihmisen talo-

SUOMEEN SAAPUU kesäisin useita tu-

ja puolen kuukauden aikana mahdolli-

utta, vaan voi raunioittaa kokonaisia

hansia thaimaalaisia marjanpoimijoi-

simman paljon: useimmat poimijoista

perheitä ja yhteisöjä.

ta. Marjanpoimijat tulevat Suomeen

raatavat jopa 18-tuntisia työpäiviä kol-

Suomessa marjanpoimijoiden olo-

turisti-viisumilla tienaamaan ylimää-

men kuukauden ajan ilman yhtäkään

suhteet puhuttavat erittäin paljon.

räistä elantoa.

lepopäivää.

Marjanpoimijat maksavat suomalai-

Poimijat työskentelevät noin kahden 08 LIBERO

Ulkomaalaiset marjanpoimijat voi-

sille yrityksille »ylläpitokustannuksia»

JA TYHJIÄ LUPAUKSIA vastineeksi kalustosta ja majoitukses-

Yksi suurimmista esteistä marjan-

ta. Poimijoiden on ansaittava vähin-

poimijoiden tilanteen parantamiseksi

tään 20–30 euroa kattaakseen päivittäi-

on vuorovaikutuksen puute: thaimaa-

sen ylläpitokustannuksen. Mediassa

laiset marjanpoimijat elävät täysin

on toistuvasti nostettu esille thaimaa-

eristyksissä suomalaisesta yhteiskun-

laisten marjanpoimijoiden kyseen-

nasta.

alaiset työolosuhteet. Marjanpoimijat

Lapin vasemmistonuorten aktiivi

asuvat pääsääntöisesti noin 300–100

Juha-Petteri Pasma on varmasti yksi

hengen työleireissä. Työleirit sijait-

harvoista nuorista, joka on useasti vie-

sevat usein vanhoissa kyläkouluissa,

raillut marjanpoimijoiden työleireillä.

joissa majoitusolosuhteet eivät välttämättä ole kovinkaan hyvät.

Pasman mukaan vierailun merkitys on erittäin suuri, sillä ihmisten väli-

Lek Yimprasert vieraili itse kesällä

sen vuorovaikutuksen avulla voidaan

2010 Lapin työleireillä. Hän havaitsi,

murtaa ennakkoluuloja ja vastakkain-

että olosuhteet eri leireillä vaihtelivat

asettelua.

suuresti. Surkeimmilta leireiltä puut-

»Vuorovaikutusta paikallisten asuk-

tuivat asianmukaiset keittiöt, peseyty-

kaiden ja ulkomaalaisten poimijoiden

mis- ja wc-tilat sekä kuivaushuoneet.

välillä tulisi parantaa», Pasma vaatii.

Yimprasertin mukaan surkeimmissa

Thaimaalaisten marjanpoimijoiden

majoitusleireissä marjanpoimijoilla ei

tilanteeseen ei ole luvassa helppoa rat-

ole ollut kuin yhdet puhtaat petivaat-

kaisua. Vasemmistonuoret vaatii syk-

teet. Kaikin puolin poimijoiden hen-

syllä käynnistetyssä solidaarisuus-

kilökohtaiset varusteet olivat täysin

kampanjassaan, että thaimaalaisille

puutteellisia ja soveltumattomia La-

marjanpoimijoille tarjotaan inhimil-

pin olosuhteisiin.

liset edellytykset työhön sekä turvat-

»jokamiehen oikeuksien rajaaminen ei kuitenkaan ole yksiselitteinen vastaus monialaiseen globaaliin ongelmaan, vaan voi pahimmassa tapauksessa ainoastaan rajoittaa ihmisten vapaata liikkumista ja luonnosta nauttimista.»

tu toimeentulo siten, ettei yksikään

MONIPUOLINEN VYYHTI

poimija lähde 700 tunnin työurakan

Marjanpoimintaan liittyviin ongel-

jälkeen takaisin kotimaahansa velka-

miin on monta erilaista näkökulmaa.

taakka harteillaan.

Marjayritykset tyrmäävät taholtaan toistuvasti syytökset marjanpoimijoiden huonosta kohtelusta ja riistosta.

Marjayritykset väittävät auttavansa paikallista taloutta ja antavansa ulkomaalaisille köyhille mahdollisuuden rikastua Suomessa.

Organisoitu marjanpoiminta kuohuttaa kuitenkin etenkin perinteiseen poimintakulttuuriin tottuneita Lapin kylien asukkaita. Monien mielestä organisoitu marjanpoiminta ja halpatyövoiman käyttö on haitaksi perinteiselle poiminnalle.

Lapin liitossa Perussuomalaisten edustajat ovat puolestaan ehdottaneet kannanotoissaan jokamiehen oikeuksien rajaamista. Jokamiehen oikeuksien rajaaminen ei kuitenkaan ole yksiselitteinen vastaus monialaiseen globaaliin ongelmaan, vaan voi pahimmassa tapauksessa ainoastaan rajoittaa ihmisten vapaata liikkumista ja luonnosta nauttimista.

09 LIBERO

AJANKOHTAISTA POLITIIKASSA

mehiläiskuningattaret ja muut ihan tavalliset »ARKEA ELETÄÄN KOLMISIN, MUTTA VÄLILLÄ ON TÄRKEÄÄ OLLA MYÖS KAKSIN.» »ETEISESSÄ ON KENKÄ- JA VAATEPINOJA, KEITTIÖSSÄ TYHJIÄ KAHVIPAKETTEJA.» LEHTIJUTUISSA POLYAMORISET ELÄVÄT OVAT KUIN IHAN KETKÄ TAHANSA MUUTKIN. MIKSI SIITÄ SITTEN KANNATTAA KIRJOITTAA LEHTIIN?

misiä, mielellään enemmän kuin kaksi samasta suhdekuviosta. Kuvataan heidän arkeaan ja kysellään, mistä suhteessa riidellään, miten eletään ja miten nukutaan. Ja samalla kerrotaan, kuinka tavallista elämää polyamoriset elävät.

Toisinaan artikkeleissa toki kummastellaan, miten ihmeellinen elämäntapa on kyseessä. Suhteessa kahden miehen ja yhden naisen kanssa elävää naista esimerkiksi kutsuttiin mehiläiskuningattareksi.

Usein myös korostetaan, kuinka polyamorinen elämäntapa on vaativa ja sopii vain harvoille. Tätä ajatusta välillä tukevat myös toimittajien väärinkäsitykset: jos mustasukkaisuuden ymmärretään olevan vain sitä kokevan ongelma, kuulostaa polyamoria varmasti vain vahvoille poikkeusyksilöille sopivalta ratkaisulta.

HETEROSUHDE KESKEINEN Polyamoria-aiheisten artikkelien kuva rakkaussuhteista painottuu helposti heterosuhdekeskeiseksi. Artikkeleissa polyamoristen ykkössuhteiksi nousevat heterosuhteet. Suhteet samansukupuolisten välillä, jos niitä on, jäävät sivuun. Tähän osin vaikuttaa myös se, millaisia ihmisiä haastatteluihin valikoituu: artikkeleissa haastatelluilla on ainakin heterosuhteita.

Epäilemättä se, miten paljon oma suhdekuvio poikkeaa normista, vaikuttaa halukkuuteen osallistua haastatteluun. Heterosuhteidensa suhteen harvempi elää kaapissa, joten niistä kertominen on luultavasti helpompaa, vaikka niitä olisi useitakin.

Lisäksi

suhdetarinoissa

painot-

tuu suhteiden vakavuus, kestävyys ja jaettu läheisyys. Polyamoriset suh-

teksti riikka taavetti kuva niko peltokangas

teet, kuten muutkin suhteet, voivat olla avoimia tai suljettuja, eli joko

PAR I N VI I ME VU O D E N aikana poly-

gin Sanomista alkaen että erilaiset ai-

sallia tai rajata pois uudet tai satun-

amoriasta, eli useista rinnakkaisis-

kakauslehdet.

naisemmat suhteet. Lehtijutuissa sa-

ta rakkaussuhteista, on kirjoitettu lu-

Aihetta lähestytään varsin samalla

tunnaisten suhteiden mahdollisuus ei

kuisia lehtiartikkeleita. Aiheesta ovat

kaavalla: Hankitaan haastateltavak-

tule lainkaan esiin ja usein haastatel-

kirjoittaneet sekä päivälehdet Helsin-

si polyamorisessa suhteessa eläviä ih-

tavat korostavat kaikkien suhteiden-

10 LIBERO

käytetyt artikkelit: Honkamaa, Antti: Vihreät nuoret haluavat moniavioisuuden Suomeen. Iltalehti 19.7.2011.

Häkkinen, Perttu: Kun yksi ei riitä. Helsingin Sanomat 26.5.2011.

Häkkinen, Perttu: Uskollisesti sinun – ja sinun ja sinun. Helsingin Sanomat, Nyt-liite 26.5.2011.

Jussila, Taru: Kun yksi rakas ei riitä... Iltalehti 29.12.2010.

Luotola, Janne: Parisuhde kolmelle. Helsingin Sanomat 29.11.2010.

Manner, Maria: Tahdon naida monta. Ylioppilaslehti 3.9.2010.

Moilanen, Hanna: Rakkautta kolmen kesken. Anna. 2/2010.

Nurmo, Reetta: Rakkautta monessa kupissa. MeNaiset 25.2.2010.

Rantanen, Laura: Miehelläni on tyttöystävä (ja se sopii minulle). Iltalehden Ilona-liite kesä 2010.

Rinnakkaista rakkautta. Kouvolan Sanomat 30.1.2011.

»tällaiseen vähemmistöön kuulumisen ongelmat ei ole pelkästään mustasukkaisuus ja liian pienet parisängyt, vaan tämä on myös yhteiskunnallinen asia. ihmisille voi tulla paljon pientä ja isompaakin harmia polysuhteen julkitulosta.»

sa samanarvoisuutta. Tähänkin pai-

muotoisempi. Kondelin kertoo, että

notukseen syynä lienee yksiavioisten

hän yrittää aina haastatteluissa pai-

teen julkitulosta.»

Samoin Kondelin kertoo, ettei poly-

suhteiden hyväksytympi asema: on

nottaa, että hänen suhteensa ovat vain

amoristen järjestäytyminen mediaa

huomattavasti helpompaa kertoa kah-

yksi esimerkki monimuotoisesta poly-

juuri kiinnosta: vain yksi toimittaja on

desta kumppanista, joiden kanssa elää

amoriasta.

kysynyt nimenomaan yhdistyksestä.

kahdessa keskenään tasa-arvoisessa ja

»Yritän aina korostaa, että poly-suh-

Kuitenkin kesällä 2011 Vihreiden

pysyvässä suhteessa kuin laajasta sa-

teita on monenlaisia ja oma suhtee-

nuorten ja opiskelijoiden periaateoh-

tunnaisia suhteita sisältävästä verkos-

ni on vain yksi esimerkki. Mutta kun

jelman tavoite moniavioisuuden saa-

tosta.

anarkistisemmat suhdekuviot eivät

misesta Suomeen nostatti pienen jul-

suostu haastatteluihin, minkäs teet»,

kisen keskustelun. Tässä yhteydessä

Kondelin toteaa.

tosin kukaan itse polyamorisessa suh-

KOKO SUHDEPALLO HAASTATTELUUN Lehtijuttuihin haastateltavat löytyvät

teessa elävä ei noussut vaatimaan

usein polyamoria-aiheisten verkkoyh-

YHTEISKUNNALLISTA?

mahdollisuutta useampien suhteiden

teisöjen tai Polyamoria-yhdistyksen

Sade Kondelinin mukaan yhteiskun-

virallistamiseen vaan päinvastoin:

kautta. Polyamoria-yhdistyksen pu-

nallisten kysymysten esiin nostami-

haastatellut vihreät toimijat etään-

heenjohtaja Sade Kondelin kertoo, et-

nen haastatteluissa ei takaa, että ne

nyttivät itsensä kysymyksestä ja tar-

tä yhdistykselle kyselyjä haastatelta-

päätyisivät juttuihin asti.

kastelivat sitä yleisenä yhteiskunnan

vista tulee noin kerran kuukaudessa.

»Tällaiseen

vähemmistöön

kuu-

muuttumiseen ja tasa-arvoon liittyvä-

»Kun jossain on ollut joku näkyvä

lumisen ongelmat ei ole pelkästään

juttu, niin kuin vaikka Ylen radiohaas-

mustasukkaisuus ja liian pienet pari-

Polyamoria on siis mahdollista nos-

tattelu, tulee enemmän, ja sitten taas

sängyt, vaan tämä on myös yhteiskun-

taa myös poliittiseen keskusteluun.

hetkeksi hiljenee.»

nallinen asia. Ihmisille voi tulla paljon

Mutta jostain syystä politiikka ei mah-

pientä ja isompaakin harmia poly-suh-

du polyamoristen haastatteluihin.

Kondelin itse on ollut haastatelta-

nä asian.

vana useammassa radio-ohjelmassa ja lehdessä sekä kerran myös televisiossa.

Kynnys osallistua haastatteluihin voi olla korkea. Monien polyamorinen elämäntapa ei ole julkinen, ainakaan

Poly- mikä?

kaikille ihmisille. Lisäksi, mitä erikoisempi suhdekuvio on kyseessä, si-

POLYAMORIA tarkoittaa sananmukaisesti montaa rakkautta.

tä vaikeampaa osallistuminen usein

Polyamoriset ihmiset ovat avoimia mahdollisuudelle useisiin yhtäaikaisiin rak-

on. Toisaalta polyamoristen suhtei-

kautta, läheisyyttä ja seksuaalisuutta sisältäviin suhteisiin. Polyamorisia suhteita

den yhdenmukaisuutta tukevat myös

on hyvin erilaisia. Toiset elävät kolmen tai useamman ihmisen muodostamassa suh-

toimittajien lähtökohdat: kun haas-

teessa, toisilla taas suhteet ovat kahden ihmisen välisiä, mutta suhteita voi olla use-

tateltavien toivotaan esiintyvän omil-

ampia. Jotkut järjestävät suhteensa siten, että toiset tiiviimmät suhteet ovat ensisi-

la nimillään ja kasvoillaan ja haastat-

jaisia, ja toiset kevyemmät suhteet ovat tiiviisiin nähden toissijaisia. Toisille taas on

teluihin halutaan koko suhdekuvio,

tärkeää, että kaikki suhteet ovat keskenään samanarvoisia.

tulevat mukaan useammin sellaiset,

Samoin suhteet voivat olla joko suljettuja (eli perustua yhteiseen päätökseen siitä,

joiden suhdekuviot ovat mahdollisim-

ettei uusia suhteita hankita) tai avoimia (eli sallia osapuolille uusien suhteiden muo-

man tavallisia ja joiden suhteisiin ei

dostamisen).

kuulu kovin montaa ihmistä.

Kondelinin

mukaan

toimittajia

Polyamorisissa suhteissa pyritään rehellisyyteen ja kaikkien osallisten kunnioittamiseen.

kiinnostavat erityisesti lapsiperheiden

Polyamoria-yhdistys on perustettu vuonna 2010 ja sen tavoitteena on lisätä tietoi-

haastattelut, minkä voi myös katsoa

suutta polyamoriasta ja tuoda aiheesta kiinnostuneita yhteen. Yhdistyksellä on täl-

kertovan siitä, että toimittajat hake-

lä hetkellä noin sata jäsentä.

vat mahdollisimman paljon perhenormia mukailevia haastateltavia.

Välillä poly-yhteisössä tulee keskus-

Vasemmistonuoret päätti liittokokouksessaan keväällä liittyä yhdistyksen kannatusjäseneksi, koska yhdistys edistää ihmisten yksityiselämään kohdistuvien ennakkoluulojen poistamista.

telua siitä, että haastatteluissa annettavan suhdekuvan pitäisi olla moni11 LIBERO

MIELIPIDE PUHEENJOHTAJA

VALLANKAAPPAUSTEN AIKAKAUSI EUROOPPA ON LYHYEN AJAN sisällä kohdannut eurokriisin äkillisen pahenemisen, islamofobisen äärioikeiston brutaalin esiinmarssin, Britannian mellakat ja Välimeren kansanliikkeiden nousun. Finanssikriisin seuraukset näkyvät maailmantaloudessa edelleen ja uuden taantuman riski on todellinen.

Maailma on tällä hetkellä monessa yhtäaikaisessa kriisissä. Kriisit ovat poliittisten vallankaappausten kulta-aikaa, jolloin oikeiston on helppo esittää toimenpiteitä, joille sen muuten olisi vaikeaa saada kannatusta.

Euroopan talouskriisi ja kansalaisten kokema demokratiavaje edellyttää vasemmistolaisilta liikkeiltä uudelleenasennoitumista. Kun porvarihallituksen vastustaminen ei enää yhdistä ja suurimmat valtataistelut käydään kansainvälisellä tasolla, on meidän muotoiltava agendamme uudelleen.

Eurokriisi on osoittanut demokraattisten instituutioiden puutteen. Kreikan maksukyvyttömyys uhkaa koko eu-

Turhautuminen kuitenkin johtaa muutoksenhaluun.

roalueen taloutta, pankkien pelastamiseksi käytetään ve-

Isossa-Britanniassa protestointi purkautui mellakoiden

ronmaksajien rahoja ja unioni rikkoo omia sopimuksiaan

muodossa. Espanjassa tämä kanavoitui laajaan kansalais-

markkinoiden rauhoittamiseksi. Yksittäisen valtion toi-

liikkeiden rintamaan, joka kokoontui toreille vaatimaan

mintamahdollisuudet ovat rahaliitossa olemattomat, kun

kansanvaltaa.

päättäjät joutuvat myötäilemään markkina-instituutioi-

Monissa Euroopan maissa myös oikeistopopulistiset ja

den ylivaltaa. Kolmella suurella luottoluokituslaitoksella on

äärioikeistolaiset ryhmät ovat vedonneet ihmisten muutos-

käytännössä valta asettaa maita konkurssiin, ja ne puuttu-

haluun. Vasemmisto-oikeisto-jaon sijaan ihmisiin uppo-

vat jatkuvasti suveneerien valtioiden politiikkaan.

aa kulttuurien välinen vastakkainasettelu sekä populismi

Oikeisto on ajanut kriisin varjolla unionin taloudellisen

vaihtoehtona kaavoihin kangistuneille liikkeille.

integraation syventämistä. Tukipaketteihin liitetyt sopeu-

Vasemmiston on osoitettava ihmisille, että näihin suu-

tusohjelmat tarkoittavat sosiaaliturvan ja palkkatason las-

riin yhteiskunnallisiin kehityksiin on muitakin ratkaisu-

kemista sekä laajaa yksityistämistä. Vakausmekanismien

vaihtoehtoja. Jotta olisimme uskottava vaihtoehto, on mei-

toimintaedellytyksiä ollaan laajentamassa ja tiukemmista

dän puhuttava niistä kansainvälisistä rakenteista, jotka

talousraameista euroalueelle on jo sovittu. Unionin kasvu-

luovat edellytykset Suomessakin harjoitetulle politiikalle.

ja vakaussopimusta tullaan vahvistamaan, minkä lisäksi

On vaadittava unionin instituutioiden asettamista demo-

on esitetty ainakin yhteistä finanssihallintoelintä, lainsää-

kraattiseen kontrolliin ja vastustettava kaikkia kurjistavia

däntöön kirjattavia budjettiraameja sekä sanktioita niis-

sopeutusohjelmia.

tä lipsumisesta. Näillä toimenpiteillä unionin rakennetta

Pankit ja keinottelijat tulee laittaa kuriin ja vastuuseen,

muutetaan suuntaan, jossa talouspoliittinen valta siirtyy

ja unionin alueella on otettava käyttöön transaktiovero.

entistä oikeammalle ja kauemmas parlamenteilta.

Myös meillä tulee olla oma demokraattinen vallankaappaus-

Tämän kehityksen myötä ihmisten voimattomuuden

suunnitelma, joka on vaihtoehto niin markkinauskovaisel-

tunne kasvaa. Monet ovat menettäneet uskon vaikutus-

le oikeistolle kuin kansallismieliselle oikeistopopulismille.

mahdollisuuksiinsa sekä perinteisten puolueiden tarjo-

Meidän on tuettava ihmisten kamppailuja paremman kan-

amiin ratkaisuihin.

sanvallan ja jokaisen itsemääräämisoikeuden puolesta.

Maktövertagandenas tidsperiod

vatiseringar och försämringar i soci-

förändring som uttrycks i såväl höger-

alskydd och löner. Stabiliseringsme-

populistiska rörelsers ökade understöd

kanismer har skapats och striktare

som nya folkrörelser.

Europa har under en kort tid upplevt

budgetramar för unionen gjorts upp.

Eurokrisen och demokratiunders-

en förvärrad eurokris, extremhögerns

En enskild stats möjligheter att agera

kottet förutsätter en nypositionering

brutala frammarsch, upplopp och nya

är begränsade, och de stora kreditvär-

av vänstern. Vi måste visa att det finns

folkrörelser för bättre demokrati. I

deringsinstituten har makt att försät-

alternativ till dessa stora samhälleli-

skuggan av eurokrisen har högern ar-

ta hela stater i konkurs.

ga utvecklingar. Vi behöver en egen

betat för fördjupad ekonomisk integra-

Samtidigt växer folks känsla av

demokratisk plan för maktövertagan-

tion och presenterat reformer som an-

maktlöshet. Eurokrisen har påvisat

de, som är ett alternativ till såväl den

nars inte skulle få stöd.

bristen på demokratiska institutio-

marknadstrogna högern som den na-

ner. Frustrationen skapar en vilja till

tionalistiska populismen.

Sparprogrammen innebär masspri12 LIBERO

LI ANDERSSON Vasemmistonuorten puheenjohtaja

MIELIPIDE TULENANTAJA

ei banaanivaltioistumiselle!

LEHMAN BROTHERS kaatui 15.9.2008. Se oli yhdysvaltalainen rahoitusalan yritys, joka tunnettiin parhaiten maailmanlaajuisesta investointipankkitoiminnastaan.

Kolme vuotta myöhemmin tunnelmat ovat samankaltaiset kuin Lehmanin romahtamisen jälkeen. Markkinoiden sahaamisesta ja niiden jatkuvista rauhoitteluyrityksistä on tullut pysyvä ilmiö. Viimeisen parin kuukauden aikana eurooppalaisten pankkien arvosta on haihtunut kolmannes, fiktiivistä pääomaa on palanut jälleen miljardien edestä ja maailman suurimmat keskuspankit ovat lyöneet hynttyyt yhteen.

Anteeksi, mutta mistä tässä kaikessa on kysymys?

Poliitikot ovat tyytyneet syyttämään kriisistä kreikkalaisia. Kuitenkin suurin osa median ruokkimista käsityksistä kreikkalaisten palkoista, julkistalouden koosta, eläkkeistä

lamentit joutuvat myötäilemään EKP:n rahapolitiikkaa,

ja verotuksesta on osoitettu myyteiksi, joten on älyllisesti

mikä on vallassa olleen markkinaoikeiston toimesta tar-

epärehellistä väittää kreikkalaisia kriisin ensisijaisiksi ai-

koittanut leikkauksia, veronkorotuksia, säästöjä ja yksityis-

heuttajiksi1.

tämisiä. Koska rahaliiton juridinen rakenne on hirveimpiä

Vaikka Kreikkaa ja muita ongelmamaita syytetään me-

luomuksia kapitalismin historiassa, on ainoastaan loogis-

diassa ylivelkaantumisesta, kuvion toisella puolella on

ta, että Euroopan rahoituksellista vakautta varten on pysty-

hövelisti lainaa antaneet eurooppalaiset pankit. Vaikka

tetty yksityinen liikepankki, jolla ei tietenkään ole edes Eu-

markkinat ovat jo menettäneet uskonsa Kreikan takaisin-

roopan unionin toimielimen statusta saati minkäänlaista

maksukykyyn, sen konkurssi pyritään estämään.

muutakaan vastuuta teoistaan.

Euroopan poliittinen johto pelkää konkurssin levittävän

Lehman Brothersin kuoleman kolmivuotispäivänä 2011

kriisin läpi Euroopan. Konkurssista kärsisivät eniten rans-

Euroopan, Yhdysvaltain, Iso-Britannian, Japanin ja Sveit-

kalaiset pankit, jotka ovat Kreikan suurin velkoja 57 miljar-

sin keskuspankit ilmoittivat suuroperaatiosta yhteisva-

din saatavilla. Kreikka olisi kuitenkin pelkkä pankkikriisin

luutta euron pelastamiseksi. Tämä siksi, että pahinta val-

alkusoitto, mikäli kriisi leviäisi vaikka Italiaan, josta rans-

taeliitin kannalta olisi skenaario, jossa itse suurista suurin

kalaisilla pankeilla on saatavia yli 410 miljardia!2 Ei ihme,

– valuutta – menettäisi arvonsa. Raha yhteismitallistaa

että pankit pelkäävät vastuunkatoa: Kreikalla, Irlannilla,

työvoiman, maa-alueiden, kiinteistöjen, tavaroiden ja pal-

Portugalilla, Italialla ja Espanjalla on 4,2 biljoonan edestä

veluiden arvon. Kapitalismissa pankkien valta perustuu

velkasitoumuksia.

etuoikeuteen säädellä rahan määrää ja vaikuttaa rahan hin-

Tilanteen tekee surulliseksi se, että konkurssikypsät pan-

taan.

kit ainoastaan hyötyvät korkojen noususta ja kriisin syve-

Kriisipolitiikan myötä tätä valtaa on annettu entis-

nemisestä – ainakin niin kauan kuin veronmaksajat suostu-

tä enemmän markkinavoimille ja tulokset puhuvat puo-

vat pelastamaan saksalaiset ja ranskalaiset pankit. Näiden

lestaan: Eurooppa on ajautumassa Yhdysvaltojen mu-

pankkien taseissa makaa ongelmavelkojen lisäksi hirveät

kana w-käyrän malliseen lamaan, korot nousevat kilpaa

määrät arvopapereita, joiden tuotot olivat finanssikriisin

velkaantumisen kanssa, ongelmamaista ollaan tekemässä

aattona huipussaan. Lehman Brothersin konkurssin myö-

banaanivaltioita ja kansojen varallisuudet ryöstetään yksi

tä niistä tuli arvotonta ongelmajätettä.

toisensa perään!

Koska pankkien ei ole tarvinnut alaskirjata arvopaperi-

Vasemmiston tulee näinä synkkinä aikoina uusiutua

roskaa taseistaan, niiden ei ole myöskään tarvinnut huo-

niin taistelussa, yhteiskunnallisissa kamppailuissa, oi-

lehtia uhkapeliin sisältyvästä riskistä. Pankkijärjestelmäs-

keudenmukaisessa finassipolitiikassa, verotuksessa ja eri-

tä onkin moraalikadon voimalla manattu itseään syövä

tyisesti vaihtoehtoisessa rahapolitiikassa koko tämän sot-

lohikäärme, jonka edessä on uhrattava hyvinvointi, ekolo-

kun selvittämiseksi.

ANTTI RONKAINEN Yhteiskuntatieteiden kandidaatti ja rillumareisosiologi

1 Ks. tarkemmin esimerkiksi Stephen Kaufman - Myykää saarenne rutiköyhät kreikkalaiset: http:// sosialismi.net/kirjasto/Myykaa_saarenne_rutikoyhat_kreikkalaiset.pdf 2 Euroopan valtioiden väliset velkasuhteet http:// graphics.thomsonreuters.com/11/08/ EZ_BNKMP0811_ SB.swf

gia, palkat, palvelut, päivähoito, koulutus ja eläkkeet.

Nykyinen kriisi osoittaa, etteivät pankkeja koske mitkään vapaan markkinatalouden pelisäännöt.

Päinvastoin eurokriisi ja kriisipolitiikka ovat paljastaneet, että Euroopan talous- ja rahaliitto on olemassa ensisijaisesti pankkeja varten. Pankkien (ja luottoluokittajien) ylivalta on varmistettu ohi kaiken demokraattisen päätöksenteon kieltämällä Maastrichtin sopimuksessa Euroopan keskuspankilta euromaiden suora luotottaminen. EKP:n johtokunnan ei tarvitse nauttia minkään demokraattisesti

euroopan taloudellista vakautta varten on pystytetty yksityinen liikepankki, jolla ei ole vastuuta teoistaan.

valitun päätöksentekoelimen luottamusta. Kansalliset par13 LIBERO

TEEMANA VANHENEMINEN Lööpit kailottavat vanhusten kamalia kohtaloita laitoshoidossa. Vasemmistoliiton mukaan Suomen vanhustenhuolto on laitospainottunutta ja vanhuksia lääkitään liikaa. Toisenlaisiakin lööppejä voisi kirjoittaa: pääsääntöisesti vanhukset voivat Suomessa hyvin.

Eläkkeelle siirtymisen ja vanhuuden väliin jää myös tutkimuskielessä vahvistusta saanut (mutta kiistelty) niin sanottu kolmas ikä, joka on muunlaisen toiminnan kuin työn täyttämää. Libero tarkasteli näitä elämänvaiheita, sillä ovathan ne meillä kaikilla jossain vaiheessa elettävänä.

Vireistä ikäihmisistä kirjoittaa Toni Hämäläinen seuraavalla sivulla alkavassa jutussaan sekä sivuilla 22–23.

Vasemmistonuorista eläkkeelle jäänyt Dan Koivulaakso katsoi ikääntymisestä

ja kasvusta kertovat Rakkautta&Anarkiaa festivaalin elokuvat. Arvio sivuilla 20–21.

Korkea ikä on yksi tekijä presidenttipelissä. Niko Peltokangas pureutuu aiheeseen sivuilla 18–19.

Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen entinen pääjohtaja Vappu Taipale, 71, korostaa Motiivi-lehden haastattelussa, että julkinen kuva vanhuudesta on vanhentunut.

Vanhukset nähdään kulueränä eläkkeineen ja sairauksineen, vaikka vireät vanhukset voisivat Taipaleen mukaan lähes mullistaa lähiyhteisöjen toiminnan tarjoamalla vapaaehtoispanostaan kaikkien käyttöön.

Tämänkertaisen teeman päättää päätoimittaja Eliisa Alatalon haastattelemat ammattilaiset ja poliitikot, joiden mukaan vanhusten palveluissa on sekä puutteita että mahdollisuuksia.

annie-täti paljastaa teksti toni hämäläinen kuvat julian cash

HÄTKÄHDYTTÄVÄ SEKSUAALISEIKKAILIJA NIMELTÄ ANNIE SPRINKLE EI SUOSTU PYSÄHTYMÄÄN VARTTU­ NEEMMALLAKAAN IÄLLÄ. PÄINVASTOIN, HÄN ON YHDESSÄ KUMPPANINSA ELIZABETH STEPHENSIN KANSSA TULLUT KAAPISTA ULOS »EKOSEKSUAALINA».

MITÄS IHMETTÄ?

15 LIBERO

»ECOSEX OLI ALUN PERIN treffi-ilmoi-

ta kohti taiteen väljempiä, vapaampia

tuksissa käytetty termi, jolla tarkoitet-

vesiä. Seksi ja seksuaalisuus olivat kui-

tiin ekoasioista kiinnostuneita ihmi-

tenkin yhä visusti hänen mielessään ja

siä. Kaappasimme termin ja annoim-

raakamateriaalinaan. Performanssis-

me sille lisämerkityksiä kuvailemaan

sa Public Cervix Announcement hän kutsui

ihmisiä, joiden mielenkiinto kohdis-

ihmiset »juhlistamaan naisvartaloa»

tuu luonnon eroottiseen ja sensuaa-

tutkimalla hänen kohdunkaulaan-

liseen puoleen. Muutamme Bethin

sa taskulampun ja spekulan (gyneko-

kanssa äiti-Maa-metaforaa niin, että

logien käyttämä työkalu) avulla. Tai-

Maasta tuleekin rakastaja.»

demaailman hän kertoo olleen hyvin

Joulukuussa päättyy tämän räväkän

vastaanottavainen. Sprinkle näkee

kaksikon seitsemän vuotta kestänyt Lo-

pornon ja taiteen välillä kaksi suurta

ve Art Laboratory -projekti, jonka aikana

eroavaisuutta (vaikka ne voivat myös

on luotu perustukset uudelle »seksieko-

yhtyä): niiden viitekehys ja yleisö. Por-

logialle» (sexecology), joka tutkii eko-

nolla on käytännöllisempi aspekti, se

logian ja seksologian yhtymäkohtia.

on tarkoitettu ihmisille, jotka halua-

Seksiekologian nimissä he kehottavat

vat »turn on and get off».

»muutamme bethin kanssa äiti-maametaforaa niin, että maasta tuleekin rakastaja.»

rakastelemaan Maata: »Haistele hän-

»Taiteen tekemisen tarkoitus oli ko-

älyllisemmälle yleisölle. Tosin jo por-

tä, maistele häntä, ui alasti hänen ve-

keilla, dekonstruoida porno ja löytää

nonkin maailmaan on jo ehtinyt muo-

sissään.»

tapoja ymmärtää seksiä paremmin il-

dostua oma ylä- ja alatasonsa: toisaal-

Sprinklelle kyse on seksuaalisen

man, että työn pitäisi olla eroottista ja

la on suurten tuottajien ja levittäjien

identiteetin lisäksi ympäristöaktivis-

kiihottaa ihmisiä. Taide oli niille ih-

hallitsema kaupallinen aikuisviihde

mista. Anarkistisen CrimethInc.-kol-

misille, joiden kuvittelin kaipaavan

(alalla liikkuu eritoten Yhdysvalloissa

lektiivin tekstit mieleen tuovassa eko-

älyllistä ärsykettä, mielikuvituksen

suuret rahat) ja toisaalla on taas ruo-

seksuaalisuuden manifestissaan he

kiihottamista, vatsanpohjan kutitte-

honjuuritason amatööriporno, jota te-

uhoavat: »Vailla häpeää halailemme

lua tai poliittista kipinää. Toisin sa-

kevät ja jakavat katsojat itse, aivan ku-

puita, hieromme maata jaloillamme

noen, tekemäni taide oli kommentaa-

ten ennen pornoteollisuuden synty-

ja puhumme eroottisesti kasveille. -

ria seksistä. Tekemäni porno taas oli

mistä.

- Me pelastamme vuoret, vedet ja tai-

seksiä itseään.»

vaat tavalla millä hyvänsä, erityisesti

Helsingin Sanomien sunnuntailiitteessä (11.9.) oli näyttävä juttu »ITE-

rakkauden, ilon ja viettelyksen kautta.

RAJAT MÄÄRITTELEVÄT PORNON

pornosta», jossa kerrottiin kuinka

Me pysäytämme Maan raiskauksen,

Ylipäätään Sprinkle näkee pornon

suomalaiset miehet ja naiset ottavat

hyväksikäytön ja myrkyttämisen.»

eräänlaisena kansantaiteena, siinä

itsestään kuvia, jotka liikkuvat pikku-

missä varsinainen taide on yleensä tar-

tuhmien taiteellisten poseerausten ja

koitettu hieman koulutetummalle ja

mielikuvituksettomien elinkuvien vä-

SEKSISTÄ SEN TUTKIMISEEN Sprinkleä (57, syntymänimi Ellen Steinberg) voi hyvällä syyllä kutsua oman tien kulkijaksi, joskin seksuaalisuus näyttäytyy vahvana punaisena lankana hänen elämässään. Hän ajautui 70 -luvulla aikuisviihde-elokuvien pariin, oltuaan ensin stripparina ja prostituoituna. »Tein pornoa, koska sain maksettua sen avulla laskuni ja koska minulla oli vahva ja luova impulssi tehdä niin.

Seurasin kutsumustani – ja klitoristani», Sprinkle muistelee.

Hänen kuuluisin työnsä tältä saralta lienee elokuva Deep Inside Annie Sprinkle (1981), jossa hän yritti paitsi näyttää naisen tavanomaista aktiivisempana ja määräävämpänä osapuolena myös rikkoa katsojan ja elokuvan välisen muurin puhumalla suoraan kameralle ja esittelemällä vanhoja valokuviaan.

Tuloksena on aikuisviihdefiktion ja dokumentin välillä taiteileva elokuva, johon mennessä Sprinkle oli jo alkanut luovia valtavirtapornon maailmas16 LIBERO

Toisenlaisia feministejä

lillä, ja julkaisevat ne aikuisille tarkoitetulla nettifoorumilla. Tällaisen amatööripornon on yleensä katsottu olevan vastaisku valtavirtapornon tarjoamalle ja ahtaaksi koetulle nais- ja miesku-

ANNIE SPRINKLESTÄ tulee mieleen

valle.

toinen pitkän linjan aikuisviihde-

Amatööripornon maailmassa ka-

tähti, Nina Hartley (52), eikä vah-

meran eteen pääsevät myös ylipainoi-

va liberaali vasemmistohenkisyys

set ihmiset, eriparitissit ja pienet pip-

ole ainoa yhdistävä tekijä. Molem-

pelit.

pien ura pornoelokuvien parissa

On mielenkiintoista, että tässä Hel-

näyttää luontevalta osalta heidän

singin Sanomienkin jutussa päädy-

omaa seksuaalista etsintäänsä. Ja

tään lopulta siihen, kuinka vaikeasti

tämä alalla, joka on surullisenkuu-

määriteltävä termi pornografia oikein

luisa hyväksikäyttötapauksistaan

on. Ja samalla ollaan väistämättä teke-

ja vähemmän mairittelevista ih-

misissä myös psyykeen kanssa.

miskohtaloistaan. He ovat pikem-

Pornografian olemusta voi lähteä

minkin käyttäneet aikuisviihde-

tutkiskelemaan vaikkapa Harri Kalhan

bisnestä ja muokanneet sitä hie-

toimittaman

man omiin käyttötarkoituksiinsa.

Pornoakatemia-kirjan

avulla. Pornografia on aina määritelty aikansa moraalisten ja siveellisyyteen

HARTLEY ON EDELLEEN ALALLA.

liittyvien (usein sanattomien tai hyvin

»Työskentelen nykyään naisten

tulkinnanvaraisten) rajanvetojen mu-

kanssa, jotka ovat nuorempia kuin

kaan. Tällaisen rajan ylittäessään ku-

rinta-implanttini», hän lohkaisi

va tai teksti muuttuu pornografiaksi

viime vuonna vastaanottaessaan

(epäsiveelliseksi). Nämä alati liikkees-

kunniatohtorin arvon San Francis-

sä olevat rajat siis määrittelevät, mikä

cossa (Institute for Advanced Stu-

on pornoa ja mikä ei.

dy of Human Sexuality, joka on sama opinahjo, josta Sprinkle nappa-

TUHMA TOHTORI

si tohtorinhattunsa).

»Seksi on edelleen mysteeri, kuten por-

Hän myös julkaisee videoita

nokin. Monimutkainen ja valtava. Ku-

(»oppitunteja») kotisivuillaan ja on

ten elämä», Sprinkle sanoo, vaikka on

kirjoittanut kirjan Nina Hartley’s Gui-

jo 38 vuoden ajan ollut molempien kimpussa.

de to Total Sex (2006).

Monimuotoinen taiteilijantyö sii-

Yhteiskunnassamme seksikkyys on

vitti Sprinklen uraa seksuaalineuvoja-

usein nuorten ihmisten yksinomai-

na ja luennoitsijana. Vuonna 2002 hän

suutta, ja juuri tätä Sprinkle haluaa

opiskeli ensimmäisenä pornotähtenä

nykyisin kyseenalaistaa.

itsensä tohtoriksi asti.

»Jatkan alastomana esiintymistä ja

Mitä rouva itse ajattelee kuluneista

seksin harrastamista taideprojekteis-

vuosista ja omasta elämästään, joka

sani, koska mielestäni se on todella ra-

on kaukana tavanomaisesta?

dikaalia, rajoja kokeilevaa ja provokatiivista. Se, että olet vanha pullukka ja

»Olen ylittänyt villeimmätkin odotukseni», hän myöntää.

»työskentelen nykyään naisten kanssa, jotka ovat nuorempia kuin rinta-implanttini.»

Sprinklen ja Hartleyn kaltaiset pornopioneerit ovat epäilemättä

harrastat seksiä julkisesti, on paljon

»Olen kiitollinen, että olen voinut

hyvää mainosta aikuisviihdealal-

selvemmin tabu kuin mikään fetissi,

elää näin pitkään, näin rikasta ja miel-

le. Siitä huolimatta tai siitä joh-

sadomasokismi tai joukkopano! Se on

lyttävää elämää.»

tuen he ovat samalla myös puhu-

tabu, joka pitää rikkoa.»

Jokaisella vuosikymmenellä on ollut

neet avoimesti alan ongelmista.

Sprinkellä on sanansa sanottava-

hyvät sekä huonot puolensa, Sprinkle

80-luvulla molemmat olivat kes-

naan myös koulujen seksuaalivalis-

kertoo, ja laskee vanhenemisen hyväk-

kellä niin sanottuja »pornosotia»,

tuksesta. »Amerikassa on kovin vähän

si puoleksi juuri elämän näkemisen eli

jolloin pornoa kritisoivat ja siihen

käypää opetusta alle 18-vuotiaille. Ker-

sen mitä ihmisille ja muotivillityksille

myönteisesti suhtautuvat feminis-

rotaan biologiasta, kuinka sperma he-

tapahtuu ja kuinka jotkut onnistuvat

tit ottivat yhteen. Edellä mainituil-

delmöittää munasolun. Toivoisin, että

jättämään nimensä historiaan.

le pornoteollisuus näyttäytyi vain

mukana olisi myös seksiin myöntei-

»Toisaalta kamppailen painoni ja

yhtenä patriarkaalisena tapana

sesti suhtautuvia ajatuksia ja kuinka

vaihdevuosien aiheuttaman emätti-

alistaa naisia miesten nautinnon

sen avulla voidaan parantaa elämän-

men kuivuuden kanssa, himot heik-

tähden. Pornomyönteisten femi-

laatua.» Ideaalitilanteessa tieto olisi

kenevät. Mutta minulla on paljon

nistien mielestä taas pornossa pii-

nuorten ulottuvilla kiinnostuksen ei-

rakkautta ja turvaa elämässäni. Olen

li naisten seksuaalisen vapautumi-

kä iän mukaan.

hyvin tyytyväinen.»

sen avaimet.

17 LIBERO

vanhassa vara parempi

ONKO MÄNTYNIEMI POLITIIKAN DINOSAURUSTEN VIIMEINEN VAELLUSKOHDE? teksti niko peltokangas kuvitus hans eiskonen

18 LIBERO

TASAVALLAN PRESIDENTIN virassa ei

säksi presidentiltä odotetaan viisautta

edustamaan. Tulevien vaalikampan-

ole ala- eikä yläikärajaa. Virkaan on

ja harkitsevuutta sekä kokeneisuutta.

joiden ylilyönnit saattavat jopa tapah-

valittu niin 41-vuotias Lauri Kristi-

Jälkimmäisten voi ajatella iän myötä

tua tällä alueella, hän epäilee.

an Relander kuin 77-vuotias C. G. E.

lisääntyvän.

NUORISO NOUSEE

Mannerheim. Vanhimpana Suomen

»50-vuotiaallakin voi olla kosolti pal-

valtionpäämiehenä on toiminut J. K.

jon elämänkokemusta ja tehtäviä ta-

50–60-vuotiaat »nuoret» ehdokkaat ei-

Paasikivi, joka päätti valtakautensa

kana», Karvonen tosin kuittaa.

vät jää Lähteen ja Karvosen mieles-

85-vuotiaana.

tä vaalin statisteiksi. Molemmat nos-

IKÄ VAI VIRKAIKÄ?

tavat esimerkiksi Haaviston, jolla on

ehdokasasettelussa on keskusteltu iäs-

Ehdokkaan ikää arvioitaessa fyysisten

taustalla monipuolista kokemusta

tä, lähinnä korkeasta iästä.

elinvuosien rinnalla vaikuttaa politii-

kansainvälisistä tehtävistä muun mu-

Ensin pohdittiin, kuinka Keskustan

kassa vietetty aika. Jussi Lähde sanoo

assa YK:n kautta.

konkaripoliitikko Paavo Väyrynen, 65,

ikäkeskustelun liittyvän siihen, mil-

»Pidän mahdollisena, että näis-

yhä jaksaa haaveilla presidenttiydestä.

laisessa politiikanteossa vanhimmat

sä vaaleissa joku ehdokas saa nosteen

Viisi vuotta vanhempi Paavo Lipponen

ehdokkaat ovat olleet mukana. Maini-

siksi, että vaalikeskustelujen aikana

(sd) sai myös vastata kysymyksiin iäs-

tuksi tulevat Kekkonen, Neuvostoliitto

ihmiset väsyy, kun Grumpy old men

tään ja ilmoitti sen olevan »hyvää eu-

ja oletettuja suomalaisvakoojia sisältä-

-osasto keskittyy liiaksi toisiinsa»,

rooppalaista keskitasoa».

vä Tiitisen lista.

Lähde ennakoi.

Tammikuun 2012 presidentinvaalin

Haitarin toisessa päässä syntymä-

»Poliittinen lähihistoria on perkaa-

Karvonen pitää presidentinvaalia

vuotta ei juuri muistella. Halukkuu-

matta. Ikäkeskustelun kautta tulee si-

nuoremman polven tilaisuutena saada

tensa

vulauseita, ’mutta eivätkö nämä ihmi-

näkyvyyttä, jonka voi tulouttaa vaikka

set olleet mukana jo silloin’.»

seuraavissa eduskuntavaaleissa.

ehdokkaaksi

varmistaneista

nuorimman, Eva Biaudet’n (r) 50 vuoden ikää ei uutisissa välttämättä mainittukaan.

Tulevissa vaaleissa Erkki Karvonen

»Voitto ei aina ole mahdollinen,

näkee tämän erityisesti Väyrysen on-

mutta voi ajatella toissijaisia palkin-

gelmaksi. Itään päin rähmällään olo

toja.»

KONTAKTIT KOOSSA

on muistissa vielä Neuvostoliiton kaa-

Kun puoluejohtajien ja ministerei-

Mitä ikä presidenttiyden kannalta

tumisen ajoilta, kun hän ulkominis-

den iät alkavat kolmosella ja nelosella,

merkitsee? Martti Ahtisaaren vaali-

terinä oli valmis säilyttämään suhteet

kampanjassa ja presidentin kansliassa

vallankaappausta yrittäneiden van-

työskennellyt viestintäammattilainen

hoillisten kommunistien kanssa.

Jussi Lähde luettelee iän tuomia etuja: näkemys, kokemus ja kontaktit.

»Väyrysellä on raskas pelurin maine.»

»Meidän politiikassa ja yrityselä-

Muita 1940-luvulla syntyneitä puo-

mässä on äärettömän huonosti osat-

lueidensa ehdokkaaksi pyrkiviä Kar-

tu hyödyntää emeritusten kontakteja.

vonen arvioi myöhempien ansioiden

Suomi on niin byrokraattisesti toimi-

kautta.

va maa, että meillä tehtävät keskuste-

»Lipponen on vahvasti Eurooppa-po-

levat toistensa kanssa useammin kuin

litiikan suhteen profiloitunut. Hänen

ihmiset. Kansainvälisessä politiikassa

imagonsa on äärimmäisen ruhjovan

tarvitaan kuitenkin henkilöiden väli-

voimakas. Vanha imago oli persauk-

siä keskusteluja.»

sille ammuttu karhu, mutta siihen to-

Lähde pitää ikäkeskustelua osoi-

tuttiin.»

»lipposen imago oli persauksille ammuttu karhu, mutta siihen totuttiin.»

suoralla kansanvaalilla valittava iäkäs

tuksena traumasta, jonka aiheutti 25

»Sauli Niinistö taas on tarmokkaas-

vuotta maata hallinneen Urho Kekko-

ti pyrkinyt irti Kokoomus-painolastis-

sen psyykkisen kunnon rappeutumi-

ta. Lisäksi hän on kurmuuttanut kan-

»Meidän äänestäjäkunnasta on jo

sen salailu. Muualla Euroopassa jopa

sanedustajia, ja sehän on kansan ja

toista kertaa yli puolet työelämän taak-

kuusikymppistä ehdokasta saatetaan

median mielestä hyvä juttu.»

sejättäneitä», Jussi Lähde muistelee.

epäillä liian kokemattomaksi.

presidentti saattaa kuitenkin olla äänestäjiensä näköinen.

Lipposta ja Niinistöä – miksei myös

Erkki Karvonen huomauttaa, et-

»Ikä liitetään henkiseen vireyteen,

Vihreiden Pekka Haavistoa – yhdistää

tä puolueiden ja poliitikkojen kärsi-

kuinka ahnaasti ihminen haluaa op-

myös eräs »vuosituhantinen traditio»,

essä luottamuspulasta presidentti-in-

pia uutta. Moni kolmikymppinen voi

kuten Lähde asiaa kuvailee. Viriili-

stituutiota yhä arvostetaan. Vaikka

olla tässä mielessä huomattavasti van-

en miesten puolisot ovat heitä selväs-

valtaoikeudet lipuvat pikkuhiljaa hal-

hempi kuin 70-vuotias.»

ti nuorempia.

litukselle ja eduskunnalle, kansa tun-

Oulun yliopiston viestinnän profes-

»Niinistö mielellään näyttäytyy vi-

sori Erkki Karvonen erittelee presiden-

riilinä henkilönä – rullaluistelee ja

tiltä edellytettäviä ominaisuuksia yh-

nuori vaimo kertoo siitä myös. Lippo-

dysvaltalaistutkimuksen perusteella.

nen taas on kova urheilija, joka harras-

»Ehkä siinä on jopa tsaarin aikaista

Kuudesta ominaisuusryhmästä vain

taa raakaa lajia, vesipalloilua», Karvo-

meininkiä, pahat neuvonantajat mut-

kaksi voidaan liittää jotenkin ikään.

nen luonnehtii.

ta hyvä tsaari. ’Kunhan se vain saisi

Luotettavuuden, päättäväisyyden,

Lähteen mielestä presidentinvaa-

aloitteellisuuden ja sosiaalisuuden li-

lissa valitaan aina pariskunta maata

tuu kaipaavan vahvaa johtajaa.

Karvonen pääsee vertauksessaan paljon Kekkostakin kauemmas.

tietää, kyllä se asian korjaisi’.»

19 LIBERO

oppia ikä kaikki

SUOMEN SUURIN ELOKUVAFESTIVAALI RAKKAUTTA & ANARKIAA JÄRJESTETTIIN SYYSKUUSSA HELSINGISSÄ. DAN KOIVULAAKSO KATSASTI FESTIVAALIOHJELMASTA KAKSI POHJOISMAISTA IKÄÄNTYMISKUVAUSTA JA KASVUTARINAA. teksti dan koivulaakso

ÄITI RAOTTAA makuuhuoneen ovea, ja aurinko paistaa huoneeseen. »Anne herätys, etkö aio nousta tänään lainkaan? On jo iltapäivä.»

Tyypillinen kohtaus kasvukipuja käsittelevästä elokuvasta. Äiti yrittää herättää viime yön juhlinutta tytärtään siinä järin hyvin onnistumatta.

Eva Mulvadin dokumenttielokuvan Det Gode Liv (Tanska, 2010) tekee kuitenkin erikoiseksi se, että tytär on jo varttunut 56-vuoden ikään. Elokuva kertoo kartanoihin, kattokruunuihin ja hovimestareihin tottuneen Anne Beckmanin ja hänen äitinsä kituuttamisesta.

Valtavan omaisuuden menetettyään heidän on pärjättävä 84-vuotiaan äidin pienen eläkkeen turvin.

Mulvad seurasi useassa lyhyemmässä jaksossa kolmen vuoden ajan Annen ja hänen äitinsä Metten elämää. Portugalin rivieralla asuvan kaksikon yh-

20 LIBERO

teiselo on päällisin puolin varsin surullista. Päivät kuluvat velkojien kanssa

»lisääntyvätkö vaihtoehtoiset ikääntymiskuvaukset samalla kun yhteiskunta vanhenee ja yhä useammille aloille syntyy niin kutsutut vanhuuden markkinat?»

neuvotellessa ja perheen kaitafilmikokoelmaa katsellessa. Shoppailumatkat Pariisiin ja seurapiirijuhlat ovat vaihtuneet alennustuotteiden vertailuun ja tyhjään tiliin.

Poliittisimman ulottuvuutensa elokuva saa Annen kirotessa Portugalin vuoden 1974 neilikkavallankumousta, joka syrjäytti Salazarin johtaman sotilasdiktatuurin. Annen ja perheen kohdalla kumous tarkoitti, että osa kiinteistöomaisuudesta kansallistettiin.

Helga Jóhannsdóttir) omaishoitajaksi

Ylimielisen ja sotilasjunttamyöntei-

tämän aivohalvauksen jälkeen. Koti-

sen yläluokan kuvaamisesta huolimat-

hoito repii kuitenkin suhteita lapsiin,

ta dokumentti onnistuu välittämään

jotka haluavat äitinsä laitokseen.

äidin ja tyttären riippuvuuden toisis-

Volcano on monin paikoin ahdista-

taan ja kuvaamaan heidän suhdettaan

va kuvaus sairaudesta, rakkaudesta ja

lämminhenkisesti.

riippuvaisuudesta läheisiin, eli hyvin

Katsojana joutuu väistämättä miet-

tyypillinen vanhuuskuvaus. Valitetta-

timään elokuvan ja todellisuuden suh-

vasti elokuva on myös hyvin ennalta-

detta eli sitä, millä tavalla todellisuus

arvattava ja jopa kliseinen Hanneksen

välittyy valkokankaalle.

sovitellessa huonoja välejä lapsiinsa

Det Gode Liv tuntuu ajoittain niin epätodelliselta, että se voisi yhtä hy-

ystävystymällä pojanpoikansa kanssa.

vin olla fiktiivinen. Elokuva onkin ra-

Vuonna 1988 perustettu Rakkautta ja Anarkiaa -festivaali juhlii elokuvataidetta ja esittelee sekä tunnettujen tekijöiden että uusien lahjakkuuksien tuoreita elokuvia. Pienestä parinkymmenen pätkän tapahtumasta yhdentoista päivän spektaakkeliksi kasvanut tapahtuma on viime vuosina vetänyt yli 50 000 katsojaa ja tarjonnut leffakansalle klubeja, keskusteluja sekä noin 120 täyspitkää ja 80 lyhytelokuvaa, joista valita.

ne joutuu työnhakuun. Ikuinen työstä kieltäytyjä, joka syyttää äitiään milloin perinnön hassaamisesta milloin huonosta kasvatuksesta, joutuu lopulta kohtaamaan glamourin ulkopuolisen yhteiskunnan työkkärijonoineen ja työhaastatteluineen. Miten hänen lopulta käy, jätetään auki.

Vastakohta Volcanoon on varsin voimakas. Äijähahmo Hanneksesta tulee kasvun myötä sympaattisempi, kun hänen rakkautensa ja puolison hoivaamishalunsa asetetaan vastakkain kylmäkiskoisten lasten kanssa. Han-

joja rikkova nimenomaan siinä, miten

KASVUKIPUJA

päähenkilöt kieltäytyvät omaksumas-

Elokuvassa päähenkilö määritellään

ta ikästereotypioita. Lisääntyvätkö

yleensä hahmoksi, jonka kautta ker-

vaihtoehtoiset ikääntymiskuvaukset

ronta etenee ja joka kehittyy juonen

samalla kun yhteiskunta vanhenee

mukana. Päähenkilöiden kehitys on

ja yhä useammille aloille syntyy niin

sekä Det Gode Livetissä että Volcanossa hy-

heisyyttä perheenjäseniin tilanteissa,

kutsutut vanhuuden markkinat?

vin alleviivattua.

jossa arkielämä vaikuttaa pelkältä na-

Annen ja Metten vaihdettua taulu-

TODELLISTA FIKTIOTA

ja hammaslääkäripalveluihin ja pan-

Det Gode Liviä fiktiivisyydestään huoli-

tattuaan viimeiset hopeakorunsa An-

Vasemmalla Det Gode Liv. Alla Volcano.

neksen kasvua alleviivataan sairaanhoitajan hahmolla, joka antaa kiitosta hoivasta ja sitoutuneisuudesta.

Molemmat elokuvat onnistuvat kauniilla tavalla kuvaamaan syvällistä lä-

histelulta ja tiuskimiselta. Ne jäävät silti varsin ontoiksi ja lupaavat enemmän kuin pystyvät antamaan.

matta realistisempi tarina on visuaalisesti kauniisiin islantilaismaisemiin sijoittuva Rúnar Rúnarssonin ohjaama Volcano (2011). Elokuva kertoo eläkkeelle jäävästä talonmiehestä Hanneksesta (Theodór Júlíusson), jonka elämästä katoaa työn mukana pohja.

Hannes on etääntynyt lapsistaan ja kiukuttelee vaimolleen.

Ero tanskalaiselokuvan yltäkylläisyyteen ja helppoon elämään tottuneeseen Anneen, joka ilmoittaa mieluummin »kuolevansa kuin menevänsä töihin», ei voisi olla ilmeisempi.

Hannes on perheineen joutunut muuttamaan kotiseudulla Reykjavikissa sattuneen tulivuorenpurkauksen takia. Työ on ollut hänelle tapa jäsentää arkea. Työn jälkeen elämän täyttää ainoastaan kalastus ja veneen korjaaminen.

Hannekselle tarjoutuu mahdollisuus löytää uusi sisältö elämäänsä ryhtymällä vaimonsa Annan (Margrét 21 LIBERO

22 LIBERO

unohduksen yöstä teksti toni hämäläinen kuvitus anna kalso »HALUAN, ETTÄ luovuus kuuluu kai-

muksellaan, sillä on hyvin vahva tera-

me: ‘Tämä on upeaa, muuten muistot

kille», painottaa Leonie Hohenthal-

peuttinen vaikutus. Voi sukeltaa nuo-

hautautuisivat. Unohduksen yöstä al-

Antin.

reen ruumiiseen vielä kerran ja kokea

kavat muistot pulputa’.»

»Taiteesta tulisi riisua kaikki mys-

viriiliyttä. Se energisoi.»

Hohenthal-Antin kertoo »ihan hu-

tiikka. Vierastan sitä, että ammat-

rahtaneensa» luovaan sukupolvityö-

titaiteilijat vievät niin sanottuja tai-

NUORTEN PELKO HÄLVENEE

hön. Parin vuoden takaisessa kirjas-

depläjäyksiä heiveröisille vanhuksille

Muistisairaiden kanssa ryhmäimp-

saan Muistot näkyviksi hän kirjoittaa:

mielen virkistykseksi ja se on siinä.

rovisaatiot toimivat loistavasti, Ho-

»Lokeroituneessa yhteiskunnassa on

Taidetoiminnan tai luovuuden tulisi

henthal-Antin kertoo. Mukana voi ol-

harvinaista, että nuoret ja vanhat voi-

olla osa arkea, tarjota iloa ja merkitys-

la vaikka vain nauttimassa tunnel-

vat kurkistaa sisälle toinen toistensa

tä elämään.»

masta tai muuten vain koheltamassa.

elämismaailmaan. - - Ilman sukupol-

Taidegerontologian1 kehittäjä tie-

Kaikki me osaamme näytellä, hän va-

vien välistä ymmärrystä tuskin raken-

tää, mistä puhuu. Hän on jutunte-

kuuttaa ja muistuttaa lapsuuden roo-

tuu turvallinen yhteisö.»

kohetkellä lähdössä Ruotsiin opetta-

lileikeistä.

maan paikallisille teatterintekijöille muistojen teatterin tekniikoita. Muis-

Tätä ymmärrystä on vaikeaa raken-

Hohenthal-Antin korostaa muisto-

taa tilanteessa, jossa vanhuus on nuo-

jen jakamisen merkitystä.

rille pelkkä toiseus. Toisaalta vanhuk-

tojen teatteri on luovaa muistelutyö-

»Jakaminen on tärkeä prosessi, kos-

set saattavat kokea nuoret pelottavina.

tä, muistelemista taiteen keinoin.

ka se vuorostaan poikii uusia muisto-

Juuri teatteri, jossa ilmaistaan tuntei-

Sen parossa Hohenthal-Antin on teh-

ja. Moni muistisairas voi kysyttäessä

ta ja hypitään roolista toiseen, tarjoaa

nyt uraa-uurtavaa työtä Suomessa.

sanoa, että ‘en muista mitään’. Mut-

nuorille ja vanhuksille tasa-arvoisen ja

ta jos joku toinen alkaa kertoa omia

toivon mukaan inspiroivan tavan koh-

KOKO ELÄMÄ ESTRADILLA

muistojaan, kosketuspinta löytyy ja

Kun Hohenthal-Antin aloitti väitös-

omat muistot pulpahtavat esiin. Eräs

työnsä kirjoittamisen senioriteatte-

keskivaikeata muistisairautta poteva

rista vuonna 1999, ikäihmisten kult-

mies sanoi meidän tapaamisessam-

gerontologia on ikääntymisen ja vanhenemisprosessin tutkimusta.

data toisensa. »Siinä ponnistellaan kohti yhteistä päämäärää, ja näin ymmärrys syntyy», Hohenthal-Antin sanoo.

tuuritoiminta oli pienimuotoista niin mediassa kuin todellisuudessakin.

Vanhusten päiväkeskuksissa heiteltiin hernepusseja, pelattiin bingoa ja laulettiin virsiä. Gerontologian kehittyminen siivitti myös median mielenkiintoa.

Ota neuvosta vaari

»Väitöskirjassani jo ennustin, että 2000-luku tulee olemaan ikäihmisten

VIE OMAT isovanhempasi muistojen maailmaan!

kulttuurisen emansipaation vuosisa-

Hohenthal-Antinilla on lukuisia vinkkejä, miten soveltaa luovan muistelutyön tekniik-

ta, ja näinhän siinä osittain on käy-

kaa oman perheen piirissä. Muista kuitenkin, että vanhukselle saattaa olla vaikeaa kertoa

nytkin. Asennepalikat on laitettu uu-

tarinoita menneestä ja heittäytyä muistelemaan.

siksi, mutta työmaata on vielä kosolti.

Suomalaisessa muistitietotutkimuksessa onkin perinteisesti nojattu suureen muiste-

Kannan edelleen huolta kotona yksin

lutekstien määrään. Muistoja voi siis pukea myös vapaamuotoisiksi kirjoituksiksi. Kun

olevista, joille kukaan ei rahtaa sosiaa-

muistellaan, on tärkeää käyttää erilaisia esineitä ns. muistiherättäjinä.

lista elämää, kulttuurista puhumattakaan.»

Vie isovanhempasi erilaisille retkille: museoon tai entiseen kouluun synnyinseudulle.

Tehkää yhdessä muistorasia, eli kerätkää muistoja herättäviä esineitä yhteen taidete-

Hohenthal-Antin ei puhuisi luovas-

okseksi. »Projektimme perheet rakensivat muistorasian avioliittonsa huippuhetkistä loh-

ta muistelutyöstä varsinaisena hoi-

duttamaan omaa kuormittavaa arkeaan. Eräs omaishoitaja on asettanut sen olohuonee-

tokeinona vaan pikemminkin voi-

seen keskeiselle paikalle, ja hänen miehensä, joka ei ole enää puhunut kolmeen vuoteen,

mauttavana kokemuksena. Ihmiselle

näkee sen päivittäin, pysähtyy sen äärelle ja hymyilee aina onnellisena», Hohenthal-An-

muodostuu tarinansa kautta mahdol-

tin kertoo.

lisuus tulla näkyväksi ja arvostetuksi yksilöksi. Hänen mukaansa muistojen dokumentointi juuri teatterin keinoin on yksi vahvimpia välineitä. »Kun ikäihminen astuu estradille ja elää läpi omaa elämäänsä koko ole-

Tuoksutelkaa ja makustelkaa, eli valmistakaa jotain perinneruokaa vanhalla reseptillä tai keittäkää vaikka kahvia, jonka jauhatte vanhan ajan kahvimyllyllä.

Kehokin muistaa. Kehittäkää entisajan konkreettista tekemistä: silittämistä, manklaamista, ompelua.

Muistelkaa vanhoja lauluja, laulakaa, lorutelkaa. Miten menikään iltarukous?

Tehkää suku- tai perhepuu valokuvien avulla.

23 LIBERO

ylös sängystä!

SUOMALAISTEN IKÄIHMISTEN KOHTELUSTA LAITOSHOIDOSSA LIIKKUU KAUHUTARINOITA, JOITA TOSIN TASAPAINOTTAVAT REMPSEÄT TARINAT ARVOKKAASTA JA VIREÄSTÄ IKÄIHMISTEN YHTEISTOIMINNASTA. MILLÄ TOLALLA IKÄIHMISTEN PALVELUT OIKEASTAAN OVAT? teksti eliisa alatalo kuva valtteri hentilä

KAKSI VUOTTA SITTEN vanhusten olot

enemmän psyykelääkkeitä kuin vaik-

alkoivat olla enemmän tapetilla. Lää-

kapa Ruotsissa tai Tanskassa, vaikkei

Räikeimmät puutteet vanhusten

ninhallitusten raportit vanhustenhoi-

aiempaa psyykkistä sairautta vanhuk-

hoivassa näyttävät olevan juuri kunti-

don tilasta paljastivat lukuisia puut-

sella olisikaan. Medikalisaatio on ar-

en vuodeosastoilla.

teita. Vanhusten ihmisoikeuksia ri-

kipäivää. Lääkkeitä annetaan nimen

kottiin muun muassa sitomalla heitä

omaan vanhusten rauhoittamiseen.

sänkyihinsä ja estämällä liikkumista.

deosastolla.

Professori Erkki Vauramon mukaan (Vanhustenhuollon uudet tuulet 6/2011) suomalainen vanhustenhuol-

Raporteista lausunnon koonnut edus-

KIIRE ON TODELLISTA

to on jämähtänyt »vaivaishoitoajatte-

kunnan oikeusasiamies kommentoi,

Suomessa vanhusten palveluita järjes-

luun», jonka myötä järjestelmä on teh-

että ymmärsi toimet vanhusten tur-

tävät sekä julkiset että yksityiset tahot.

das, joka tuottaa vuodepotilaita.

vallisuuden takaamiseksi, mutta niil-

Mikäli vanhus haluaa asua koto-

»Suomessa vanhukset on pantu kop-

lä ei saisi korvata sitä, että henkilö-

naan, mahdollistetaan se, jos oma tai

peihin. Heidät pakotetaan viettämään

kuntaa on liian vähän.

lähimmäisen kunto niin sallii. Toinen

pääosa ajastaan sängyssä. Tästä joh-

Karu luku on, että Suomessa käyte-

vaihtoehto on palveluasuminen. Kaik-

tuen vanhusten lihaskunto heikkenee

tään vanhustenhoidossa kolme kertaa

kein sairaimmille tarjotaan hoito vuo-

nopeasti. Tämän jälkeen liikkumi-

24 LIBERO

lukemista: Sirkka-Liisa Kivelä, Sari Vaapio Vanhana tänään Suomen Senioriliike ry 2011

nen vähenee, eikä hän voi osallistua

jääminen. On surullista, että Suomes-

»Toimintaterapeutit olisivat tärkeä

omaan hoitoonsa. Tästä kaikesta seu-

sa lähes joka toinen päivä joku senio-

lisä, sillä jos sukkapuikko ei enää py-

raa lisääntynyt tarve makuuttaa van-

ri tekee itsemurhan. Joka kolmas yli

sy kädessä, keksittäisiin jotain, mihin

huksia ja hoitohenkilökunnan tarve».

60-vuotias kärsii masennuksesta.

kädentaitoja voi vielä käyttää. Vähintä

Nuoret sairaanhoitajat Lotta ja

Risto Soini vaatii vanhustenpalve-

olisi kuitenkin, että oltaisiin yhdessä

Rauni (nimet muutettu) ovat työs-

luihin lisää sosiaalista vuorovaikutus-

ja saataisiin asukkaat hymyilemään.»

kennelleet sekä vanhustenhuollon et-

ta, asui vanhus sitten kotonaan, palve-

tä psykiatrisen erikoissairaanhoidon

lutalossa tai vuodeosastolla.

puolella. Ero ihmisten kohtelussa on huomattava.

TAKAAKO LAKI HOIVAN?

»Nuoriso voisi olla sosiaalisuuden

Vanhuspalvelulakia on puuhattu Suo-

tuoja. Esimerkiksi yläkoulun luokka

meen jo vuosikymmen ja lakiluonnos

»Psykiatrian puolella ei sidota. Meil-

voisi ottaa kummimummot ja -papat

syntyi viime keväänä. Vanhusten palve-

lä on potilaalle oma vierihoitaja, joka

ja he voisivat puolin ja toisin seurata

luita ovat ohjanneet tähän saakka vain

ohjaa levottoman potilaan rauhalli-

toistensa elämää. Näin lapset näkisi-

ikäihmisten palvelujen laatusuositus.

sempaan tilaan, jossa voi keskustella

vät vanhuksia enemmän.»

potilaan kanssa», Lotta kertoo.

Peruspalveluministeri

Guzenina-

Soinin mielestä laitosympäristös-

Richardson haluaa laista mahdolli-

Fyysisten rajoitteiden käyttö on

sä päivärytmiä pitäisi rakentaa muun

simman vaikuttavan ja sitovan. Siinä

yleistä vanhusten hoitopaikoissa, eri-

kuin syömisen ja lääkkeiden ottami-

tulisi olla muun muassa henkilöstömi-

tyisesti terveyskeskuksissa ja yli 20

sen mukaan, esimerkiksi aamu-uutis-

toitus ympärivuorokautisen hoidossa

asiakaspaikan hoitoyksiköissä. Liikku-

ten ja harrastusten mukaan.

sekä sanktiot, jotka seuraavat, jos epä-

mista rajoitetaan muun muassa nostamalla sängynlaidat ylös, apuvälineen, vaatteiden tai soittokellon pois ottamisella tai sillä, että kaikki liikkeet liittyvät vain hoitotoimenpiteisiin.

Rauni kertoo, että suurin syy vanhusten virtsanpidätyskyvyn huonontumiseen on se, ettei heitä käytetä vessassa vaan hoitajat käskevät tehdä

»esimerkiksi yläkoulun luokka voisi ottaa kummimummot ja -papat ja he voisivat puolin ja toisin seurata toistensa elämää.»

tarpeet vaippaan. »En laittaisi vanhempia vanhainkotiin», molemmat sairaanhoitajat sanovat.

Entinen ylihoitaja kertoo, kuinka

kohtia ei korjata.

Peruspalveluministeri Maria Guze-

Kotirannassa asukkaat olivat muka-

»Kotihoidon suhteen henkilöstömi-

nina-Richardson kertoo, että palvelui-

na ruoanlaitossa, lähiympäristöä vil-

toitussuosituksia on vaikeampi määri-

den vaihteleva taso on tiedossa.

jeltiin ja kissoja paijailtiin. Laitos-

tellä. Itse asiassa Suomessa ei ole edes

»Olen vieraillut useassa upeassa

maisesta pikkuhuoneista ja käytävistä

tehty kartoitusta kotihoidon henkilös-

loistavaa hoitoa ja hoivaa tarjoavassa

haluttiin päästä eroon ja lisätä jokai-

tön riittävästä määrästä. Tämä kar-

yksikössä, toisaalta on niitä paikkoja,

sen äänen kuulumista ja lähiympä-

toitus on nyt tarkoitus tehdä mah-

joiden takia tekisi mieli itkeä. Omais-

ristön osallistumista palvelutalon toi-

dollisimman nopealla aikataululla»,

ten yhteydenotot kertovat omaa karua

mintaan.

Guzenina-Richardson kertoo.

kieltään siitä murheesta, joka seuraa

»Ideana oli yhteisöhoito ja pääasia-

Risto Soinin mukaan mitoituksien

riittämättömästä hoidosta. Hyväs-

na asukas. Koko henkilökunta laitet-

määrittely on vaikeaa, koska vanhus-

tä hoidosta harvemmin kerrotaan ai-

tiin koulun penkille, koska Suomessa

ten kunto saattaa muuttua lyhyenkin

nakaan meille poliitikoille», ministe-

kellään ei ollut sellaisesta kokemus-

ajan sisällä: toinen piristyy ja kun-

ri sanoo.

ta», Soini muistelee.

toutuu samalla, kun jonkun toisen ro-

Hän näkee nykyisen vanhustenhuol-

mahtaa ja hän tarvitseekin kaksi hoi-

SOSIAALISUUTTA JA NUORIA LISÄÄ!

lon ongelmina liian tarkkarajaiset toi-

Kannuksen Kotiranta-palvelutalossa

menkuvat ja toimenpidekeskeisyyden:

Sanktioiden jakaminen jo nykyi-

työskennellyt ja eläkkeelle jäänyt yli-

koska palvelutaloissa ei tehdä kovin

selläänkin on vaikeaa: sosiaali- ja

hoitaja Risto Soini kertoo, että van-

erikoissairaanhoidollisia

toimenpi-

terveys­alan työntekijöillä on velvolli-

husten palvelutalojen asukkaat ovat

teitä, voisivat kaikki tehdä vanhusten

suus ilmoittaa puutteista ja epäkoh-

paljon huonokuntoisempia kuin en-

olot mukaviksi omalla tavallaan, vaik-

dista, joita työpaikoillaan huomaavat,

nen, koska kotona ollaan paljon pi-

ka vastuualueet onkin jaettava.

mutta ilmoituksia jätetään tekemät-

dempään.

tajaa noutamaan sängystä ylös.

»Tämä on ammattiyhdistysten voi-

tä monista syistä: jos keikkatyöläinen

»Kotirannassa keski-ikä oli 80-lu-

makkaasti ajama asia, että tehdään

tuo esiin ongelmia, voi olla, ettei hän-

vullla 75 vuotta, kun nyt se on yli 90.

vain työt, eikä muuta. Vanhuksia piris-

tä välttämättä palkata uudelleen.

Olisimme voineet silloin järjestää vaik-

täisi laulaminen ja runojen lausunta».

»Pitäisi puhua ennemminkin hoi-

Vanhusten omien voimavarojen tu-

toyhteisöstä, jossa vanhusten kanssa

keminen edistää merkittävästi hyvin-

yhdessä käsitellään asioita», Risto Soi-

vointia.

ni esittää.

ka juoksukilpailuita», hän vitsailee.

Kotona asuvalle vanhukselle haasteena on kuntoutuksen puute ja sisälle

25 LIBERO

jätkät, jatkot ja luottamuksen tärkeys VUONNA 2010 ILMESTYNEEN »YKSTOIST YKSTOIST» ALBUMINSA JÄLKEEN JÄTKÄJÄTKÄT ON SAATTANUT SLAAVILAIS-ORGAANISELLA HUMPPAHOPILLAAN TANSSIVIA TAKKUTUKKIA HURMIOON YMPÄRI SUOMEN. LAVAKUNNOLTAAN KOVAKSI TODISTETTU YHDEKSÄNHENKINEN PUMPPU JULKAISI ALKUKESÄSTÄ JATKOJATKOT NIMEÄ KANTAVAN KAKKOSLÄTTYNSÄ.

sellasta agendaa.

Joska: Meillä oli kaks sellasta hippijätkää jotka jakso säätää, niin ne sai sitte päättää mitä biisejä siihen tulee.

ML: TEILLÄ ON VISSIIN aika vapaa meininki bändin kesken, että kaikki tekee vähän kaikkea. Miten se oikeen toimii?

A: Siihen pitää luottaa. Kaikilla asioilla on monta puolta, ja jos toteutettais laulu yhen ihmisen vision mukaan se ei voi ikinä olla sellanen joka toteutettais yheksän ihmisen vision

teksti marianna lindström

mukaan. Tietynlainen avoimuus joukon keskellä saattaa olla se ratkasu, ettei heti teilata, mutta uskaltaa kuitenki sanoa jos joku ärsyttää. Ainaki ku itte on pitkään tehny yksin biisejä niin se on paljon mielenkiintosempaa tehä porukalla. Sanotaanko näin: se, että yheksän sankarii hyväksyy jonku sun läpän, niin usein ne syntyy reeneissä tai keikkamatkoilla. Ku alkaa yhtäkkiä kolme sankarii hoilaamaan jotain, niin sit se on jo hyväksytty.

M L : BÄ N D I N L AVA E N E RG I A N

erin-

omaisuudesta kysyttäessä sekä Joska että Asa kertovat yhtyeen sisällä vallitsevasta hyvästä keskusteluyhteydestä ja keskinäisestä luottamuksesta, mutta Asa kokee yhtyeen saaman maineen vähän kummallisena.

A: Mä pidän, että Suomessa on helvetin paljon hyvii bändei. Just se, että me ollaan saatu joku maine jostain, meillä ei oo yhtään hittii vielä.

Me mietittiin et tehääks me joku sinkku ja sit me oltiin silleen et ei tässä oo yhtään semmosta biisiä mikä sois missään. Ne, mitä me lähetettiin ei soinu, vaan Radio Helsinki soitti ihan muita biisejä.

J: Meitä on niin paljon, et se kyllä auttaa siihen livetilanteeseen, et siel voi todella luottaa ja ottaa rennosti, et ei tarvi soittaa jos ei huvita. Tietenki on omat soittonsa kullaki, mutta siellä on myöski ne kohdat millon ei tarvi soittaa ja voi vaan olla ja antaa mennä.

H E I N Ä K U U SS A JÄT K ÄT hyppyyttivät

oli tietenkin pakko kysyä musiikki-

festarikansaa Ruisrockissa. Pressi-

journalismin kliseisin kysymys; millä

passia heiluttelemalla seilasin Ruis-

fiiliksillä Jatkojatkot tehtiin?

jätkät netissä: www.myspace.com/ jatkajatkat

Ja sitte ku on niin monta tyyppii, nii ei tarvi soittaa nii vaikeita juttuja.

saloon kyselemään räpäytyksistä vas-

Asa: Tehtiin varmaan viiskytä ral-

ML: TEILLÄ ON, ei nyt ihan protesti-

taavalta Asalta ja kitaran, buzukin ja

lia ja sieltä tuli hevimusiikista hipho-

lauluista voi puhua, mutta aika kan-

mikin välillä taiteilevalta Joska Josa-

piin ja kaikkea siltä väliltä. Tilanne ei

taaottavia sanotuksia. Tuleeks se

fatilta maan, taivaan ja musiikin vä-

ollu se, että ykstoista biisiä, vaan teh-

oman elämänfilosofian pohjalta vai

lisistä asioista.

tiin vuos musaa ja katottiin mikä on

onko se omanlaisensa agenda sanot-

julkasukelposta. Meillä ei ollu mitään

tamisessa, että pitäis saaha biiseihin

Marjaana Lindström: Heti kärkeen 26 LIBERO

jotain sanomaa?

A: Itseasiassa yhessä välissä me oltiin, että ei tehä yhtään mitään poliittista, että tehään jotain muu-

älä ohita älyttämistä teksti pontus purokuru

ta. Sitte me ollaan huomattu, että meidän yhessäolon vahvuus on

KEVÄÄLLÄ Kokoomusnuorten puheenjohtaja tie-

Taustaehtojen merkitys näkyy erityisesti tie-

se, että me osataan vakavista asi-

dotti, että vähemmistöjen suosiminen on »rasis-

teessä. Lääketieteellisten lehtien on vaikea löy-

oista puhua silleen lepposasti. Tai

mia», koska se »syrjii» enemmistöjä.

tää artikkelien arvioijiksi henkilöitä, joilla ei olisi

ilman et se on kuolemanvakavaa.

Tiedote koostui tyypillisistä argumentointivir-

kytköksiä lääketeollisuuteen. Julkiset instituutiot

Mulle on suuri askel se, että meil-

heistä. Ensiksi se hämärsi rasismi-sanan mer-

ovat niin riippuvaisia yksityisestä rahoituksesta,

lä ei oo kiire lavalla ja meillä ei oo

kitystä: rasismissahan on kyse vähemmistöjen

että rahoittajat pystyvät ohjaamaan tutkimusai-

asetta mitä osottaa yleisöön vaan

syrjinnästä eikä suosimisesta. Toiseksi tiedote

heita ja estämään kiusallisten tulosten julkaisun.

enemmän silleen, että se syntyy it-

sisälsi »savusillin» eli harhauttavan retorisen ku-

Teknologiaan ja talouskasvuun perustuvassa

testään.

vion, koska se yritti siirtää keskustelun pois var-

yhteiskunnassa numerot ovat kovaa retorista va-

sinaisesta rasismista.

luuttaa. Koska numeroilla on puolueettomuuden

J: Ja sitte ku tehään biisejä, niin se tuntuis arvottomalta puhua jos-

Kanadalainen Normand Baillargeon toivottai-

ja tieteellisyyden sädekehä, tilastoilla on helppo

tain mitä ei päässä liikkuis, ja sitte

si esimerkin tervetulleeksi Älyllisen itsepuolustuksen

piilottaa asioita ja antaa vääriä vaikutelmia. Oi-

ku päässä liikkuu asiaa, niin sit se

pikakurssiinsa. Kasvatustieteitä opettavan professo-

keiston think tankit käyttävät tätä taitavasti hy-

on se mistä tekee mieli puhua.

rin idea on loistava: mediatuuban ja huuhaatie-

väkseen, ja media raportoi tulokset kritiikittö-

teiden keskellä kansalaisilla täytyy olla mahdolli-

mästi.

A: Kyllä lauluu pitää ajatella kaikilta kannoilta. Se ei oo mikä ta-

suus puolustautua älyllisesti.

MAAILMA EI OLE SEMINAARI

hansa semmonen perjantai-illan

Baillargeonin kirja ruotii kriittisesti retoriik-

»hep hep, jalluu kossuu». Se vitsi

kaa, päättelyä, mainoksia, tilastoja, kokemuk-

Onko sallittua lähteä leikkiin tilastoilla ja reto-

naurattaa yhtä jätkää, mutta sit-

sia, tiedettä ja tiedotusvälineitä. Kirjan esimer-

riikalla pelaavien kanssa vai pitäisikö tyytyä huo-

te ku on kaheksat aivot jotka käy

kit ovat mukavan poliittisia: »Jos yhteiskunnan

nojen päätelmien ja huijausten paljastamiseen?

sen läpi, niin on pokkaa sanoa sulle

perusrakenteet ovat oikeudenmukaisia, kansa-

Väittelyssä saavutetut voitot menettävät mer-

suoraan että ei noin, mieti mitä sa-

laiset eivät kapinoi. Yhteiskuntamme kansalai-

kityksensä, jos väittelyssä ei ole noudatettu kriit-

not, sä et voi huutaa, että sun mu-

set eivät kapinoi. Siis yhteiskuntamme perusra-

tisen ajattelun sääntöjä, Baillargeon kirjoittaa.

na on tän pitunen ja sun muna on

kenteet ovat oikeudenmukaisia.»

Politiikassa tämä ei päde.

sellanen, vaan sä huudat että saatana puut ei saa happea!

Päätelmä on epäpätevä, sillä vaikka sen mo-

Jos oikeisto leikkaa sosiaaliturvaa, köyhille tu-

lemmat oletukset pitäisivät paikkaansa, johto-

lee ongelmia riippumatta siitä, millä argumen-

päätös ei silti seuraa niistä. Yhteiskuntarauhasta

teilla oikeisto on päässyt valtaan. Maailma ei ole

JÄTKÄJÄTKISTÄ puhuttaessa mai-

ei voi päätellä, että yhteiskunta olisi oikeuden-

akateeminen seminaari, jonka toimijat noudat-

nitaan miltei poikkeuksetta bal-

mukainen. Helppo tapa testata asia on soveltaa

taisivat hyvän ajattelun ohjeita.

kan-vaikutteet, mutta asiasta mai-

samaa päätelmää Pohjois-Koreaan.

nitessa paletti meneekin uusiksi.

Kirjan työkalut ovat hyödyksi, jos haluaa seu-

Yleisönosastokirjoittajat putoavat ensimmäi-

rata ja analysoida yhteiskunnallista ja tieteellistä

A: Mä en kuuntele balkania, mä

senä Baillargeonin käsittelyssä. Kukapa ei olisi

keskustelua. Ongelmia tulee, kun ryhtyy itse te-

en tiiä kuunteleeks kukaan meis-

nähnyt mielipidetekstiä, jossa argumentoidaan

kemään politiikkaa. Argumentit kannattaa virit-

tä balkania. Aika usein sanotaan

ad populum, että lihansyöntiä on harrastettu ai-

tää loogisiksi, mutta se ei riitä.

että meillä on balkan-vaikuttei-

na ja kaikissa yhteiskuntaluokissa ja niinpä sitä

Fyysisessä itsepuolustuksessa opetetaan tök-

ta tai jotain, mutta se on silleen,

jatketaan tästedes. Päätelmää voi jälleen testata

käämään vastustajaa vaikka silmään, jos se pe-

että en mä kuuntele reggaeta, en

sijoittamalla sekasyömisen tilalle jotain muuta,

lastaa oman hengen. Saako älyllistä retoriikkaa

mä kuuntele balkania, mä kuunte-

vaikkapa orjuuden.

käyttää yhtä härskisti, jos kyse on todella itsepuolustuksesta?

len Danzigii. Mitä ikinä me soitetaan, mä oon aina sanonu, että se

VÄÄRIÄ DILEMMOJA

on slaavilaista, suomalaista, mut-

Filosofiset argumentaatio-oppaat kaatuvat usein

sääntöjen noudattaminen, kun halutaan luoda

ta se, että ne on melankolisii, mol-

kontekstin ja valta-analyysin puutteeseen. Älylli-

uutta?

li-menevii, ei se oo edes balkania.

sen itsepuolustuksen pikakurssin tärkein osuus on juuri

Me hallitaan Suomi-meininki, Ko-

keskusteluiden ja tutkimusten ehtojen huomioi-

li-meininki.

minen. Mikä on keskustelun päämäärä, kuka sen

Balkania tai ei, Jätkäjätkät on an-

Entä riittääkö politiikassa kriittisen väittelyn

Jonkun pitäisi kirjoittaa Älyllisen hyökkäyksen pikakurssi.

on asettanut ja miksi?

sainnut saamansa suitsutuksen se-

Huonojen argumenttien lisäksi meidän täytyy

kä keikkalavoilla että niiden ulko-

varoa »vääriä dilemmoja» eli tarkoitushakuises-

puolella. Tulevasta ei kukaan tiedä,

ti ennalta-asetettuja kysymyksiä. Taloustilanne

mutta hihoissa, taskuissa ja Jätkien

on heikko – pitääkö meidän leikata vai ottaa lisää

lippojen alla uusia säveliä varmasti

velkaa? Kysymys olettaa, että ei ole muita vaihto-

muhii. Asan sanoin: »Eihän meis-

ehtoja. Kuitenkin yksi syy kehnoon taloustilan-

tä kukaan ikinä kuitenkaan ole pi-

teeseen ovat 1990-luvun alun jälkeiset verohel-

dempään paikoillaan.»

potukset – eikö siis voitaisi kiristää varakkaiden verotusta?

Normand Baillargeo Älyllisen itsepuolustuksen pikakurssi 27 LIBERO

ELOKUVA

rakastan yhteiskuntaa teksti mikko pihkoluoma

sia kuin kaloja» tuskin vanhenevat nopeasti. Tekstitykset ovat luonnollisesti käsikirjoituksen alkuperäisestä suomenkielisestä versiosta, josta näyttelijöille on käännetty ranskankielinen versio.

Kaurismäelle tämä ei ole ensimmäinen ranskankielinen ohjastyö. Wilms näytteli Pellonpään ja Kari Väänäsen rinnalla Marcel Marx -nimistä hahmoa jo elokuvassa Boheemielämää (1992). Tällä kertaa dialogi on napakampaa ja nopeampaa. Yhdistelmä suomalaisia ja ranskalaisia näyttelijöitä toimii aiempaa paremmin – jopa paremmin kuin monissa Kaurismäen suomenkielisissä elokuvissa. Tämä on paitsi Outisen ja Wilmsin, myös lukuisissa sivuosissa nähtävien konkarien tuoman kokemuksen ansiota. Näyttelijöiden keskiDOKUMENTTIELOKUVASSA Boheemi elää

Le Havre on poikkeuksellisen onnis-

(2011) Aki Kaurismäki myöntää suo-

tunut monella tasolla, mutta tuskin

raan, että Matti Pellonpään kuolema

osat olisivat loksahtaneet kohdalleen

oli vaikea paikka hänelle myös taiteel-

samalla tavoin, ellei pääsanoma tun-

lisesti. Pellonpäälle kirjoitetun Kau-

tuisi niin ajankohtaiselta. Oikeisto-

as pilvet karkaavat -elokuvan lisäksi olisi

hallitusten kukkiessa tinkimättömän

yhteisiä projekteja ollut tiedossa var-

vasemmistolainen ja ihmisarvon tun-

masti lisääkin.

nustava ajatusmaailma tuntuu aiem-

Yhteistyö oli niin saumatonta, et-

paa tärkeämmältä.

ohjaus ja käsikirjoitus Aki Kaurismäki pääosissa André Wilms, Kati Outinen, Blondin Miguel, Jean-Pierre Darroussin

ikä on todennäköisesti korkeampi kuin yhdessäkään muussa tämän vuoden ensi-illassa.

Jos Le Havresta yrittää keksiä heikkouksia, sitä voisi pitää liian kilttinä.

Kuitenkin valveutuneelle katsojalle elokuva tuo sekä ilon että surun kyyneliä.

Satumaailman suhde todellisuuteen paljastaa maailmamme ikäviä puolia,

tä se jätti Kaurismäen tuuliajolle et-

Le Havre kertoo kengänkiillottaja

joista näkyy vain varjoja itse elokuvas-

simään uutta päätähteä Kati Outisen

Marcel Marxista (Wilms), joka yrittää

sa. Hienosti kirjoitettu juoniraken-

rinnalle. Nyt jo edesmennyt Markku

auttaa laittoman maahanmuuttajapo-

nelma on liian täydellinen ollakseen

Peltola näytteli unohtumattomasti

jan – Miguelin esittämä hahmo Idris-

totta. Katsoja saattaa kyynelehtiä on-

elokuvassa Mies vailla menneisyyttä (2002),

sa – eteenpäin Le Havresta Lontooseen.

nesta, mutta suloisuudesta huolimat-

mutta Cannesista näyttelijäpalkinnon

Hilpeä dialogi keskittyy nasevaan sa-

ta kontrasti tosielämään hiipii aja-

pokkasi syystäkin Kati Outinen Pelto-

nailuun laittoman siirtolaisen oikeuk-

tuksiin. Elokuvissa henkilöhahmo voi

lan sijaan.

sista ja kaupunkilaisten suhteista yh-

väistää kuolemaa, mutta oikeassa elä-

teiskuntaan.

mässä Kaurismäen päätähdet eivät ole

Ranskankielinen Le Havre (2011) ei niinkään ole tuulahdus raikasta meri-

Elokuvassa on muitakin teemo-

ilmaa kuin sopivan tuttu seos vanhoja

ja. Marx saa elämälleen uuden suun-

Kaurismäen Le Havre on kuin peili-

elementtejä, jotka toimivat poikkeuk-

nan pelastaessaan Idrissan virkavallan

kuva, jossa kaikki on paremmin. Ny-

sellisen hyvin. Etenkin näyttelijöiden

kynsistä. Marcelista tulee isähahmo,

ky-yhteiskunnan yhä kovempien asen-

ja ohjaajan mutkaton yhteissävel hei-

joka ensin suojelee maailmalta, opet-

teiden turruttamina kaipaamme juuri

jastuu roolisuorituksissa. Pääosissa

taa pärjäämään ja päästää lopulta lap-

tällaista eskapismia mitä kipeimmin.

nähdään André Wilms, Kati Outinen

sen maailmalle. Tarinan kaaressa on

ja Blondin Miguel. Wilmsille ja Ou-

yksinkertaista ja runollista kauneutta.

tiselle Le Havre on jo toinen yhteinen

Suomalaiskatsojan lukunystyröitä

Kaurismäki-elokuva – ja tälläkin ker-

hemmotellaan, sillä harvemmin saa

taa he esittävät rakastavaisia. Heidän

lukea tekstitetystä elokuvasta näin

välisessä avioliitossaan näkyvät yh-

kaunista ja terävää kieltä. Vitsit kuten

teisten vuosien tuomat hellyyttävät

»rakastan yhteiskuntaa» ja »välime-

uomat.

ressä on enemmän syntymätodistuk-

28 LIBERO

siltä välttyneet.

katsoja saattaa kyynelehtiä onnesta, mutta suloisuudesta huolimatta kontrasti tosi­ elämään hiipii ajatuksiin.

toinen setti huttua

teksti feniks willamo

S UOM E N KI I STATTA paras livebändi

taan vähän debyyttialbumilta takkiin.

deille. Jason muuttaa taivaaseen -yh-

Jätkäjätkät on ehtinyt toiseen levyyn-

Yhdeksäs kappale Pripjatin Pellot riimit-

tyeestä tutun Joska Josafatin ääni

sä. Jatkojatkot jatkaa siitä, mihin Yks-

telee oivaltavasti Tšernobylin tapah-

miellyttää korvaa, mikä ei tietenkään

toist ykstoist viime vuonna jäi. Meinin-

tuminen hengessä: »Kaupunki ilman

ole tällaisen musiikin tärkein tarkoi-

ki on taatua Jätkäjätkät-tavaraa eli vä-

meitä, rämettyneitä penkereitä, um-

tus.

lillä riehaannutaan rytmikarnevaalin

peen kasvaneita teitä». Myös seuraa-

puolelle ja toisaalla rauhoitutaan taas

vana kuultava Suuri Maailma saa taas

slaavilaisen melankolian äärellä. Yksi-

kerran odottelemaan ensi kesän festa-

toista biisiä sisältävä lätty tuntuu hu-

reita ja Ilosaaren pöllyävän Rantalavan

jahtavan ohitse hetkessä. Tietynlai-

edessä näiden tahtien mukana hyppi-

nähtävä räjähtävä energia ja tasalaa-

nen tasapaksuus verottaa keskittymis-

mistä. Tosin Jätkäjätkät on ansaitus-

tuiset reggaen ja räpin välimaastoissa

tä ja ennen kuin huomaakaan, on levy

ti nostanut suosionsa jo päälavatasol-

liikkuvat levytykset pitävät tämän jät-

soittimessa pysähtynyt.

le. Eritysmaininnan ansaitsee etenkin

kälauman varmasti alansa ykkösnime-

Tältäkin levyltä löytyy tukku lois-

Puppa J, joka kykenee niin kosketta-

nä vielä vuosia. Ja hyvä niin.

tobiisejä vaikka kokonaisuudessa ote-

maan kuin myös agitoimaan barrika-

yleislakkoja ja sabotaaseja

Jätkäjätkät Jatkojatkot Roihis Musica 2011

Mielenkiinnolla odotan tämän poppoon kolmatta levyä. Lähteekö Jätkäjätkät uudistamaan soundiaan, ja toisaalta, tarvitseeko heidän? Keikoilla

teksti eetu komsi

O I K E U ST I E T E E N lisensiaatin Kalevi

ta voi rinnastaa ympäristöjärjestöjen

distyksestä» tulkittaisiin oikeudessa,

Höltän tuore Työtaisteluopas (Into-kus-

yritysboikotteihin – alistuessaan vaa-

ei ole. Hölttä esittää rohkeasti, ettei

tannus 2011) on ajankohtainen teos.

timuksiin yrityksen on myös voitava

tämän tarvitsisi olla ammattiliitto tai

luottaa painostustoimien päättyvän.

-osasto.

Tulopoliittiset

kokonaisratkaisut

on haudattu ehkä lopullisesti ja työn-

Hölttä ei tyydy vain taistelukeinojen

Laillisiin, esimerkiksi poliittisiin tai

antajien otteet ovat koventuneet enti-

esittelyyn, vaan kirjan voimakkaat pe-

solidaarisuuslakkoihin osallistuminen

sestään. Viime vuonna työtaisteluihin

rustelut työtaisteluiden moraalisesta

on turvallista järjestäjästä riippumat-

osallistui Suomessa 137 000 työnteki-

oikeutuksesta ja välttämättömyydestä

ta. Monissa liitoissa on silti tapana,

jää. Sellaisia osallistujamääriä näh-

ovat arvokas viesti itsessäänkin.

että ammattiosastot ilmoittautuvat

tiin viimeksi 1990-luvun alussa.

Työtaisteluoikeutta yritetään kui-

varmuuden vuoksi spontaanienkin

Kattavassa oppaassa esitellään työ-

tenkin jatkuvasti rajoittaa. Hölttä ar-

taistelumuotoja ja niitä koskevaa lain-

vostelee kovin sanoin sairaanhoita-

ulosmarssien järjestäjiksi.

säädäntöä aina lakoista ostoboikottei-

jien pakkotyölakia sekä työnantajia

hin ja sabotaaseihin. Matkan varrella

viime vuosina suosineita EU-tuomio-

vertaillaan myös eri maiden lainsää-

istuimen, työtuomioistuimen ja työ-

däntöä. Esimerkiksi norjalaiset voi-

ministeriön ratkaisuja. Hölttä sivaltaa

daan määrätä pakkosovintoon, kun

myös ammattiliittoja demokratiava-

Työtaisteluopas on laajuudessaan

taas Ranskassa oman työpaikkansa

jeesta ja tilanteista, joissa työtaiste-

omaa luokkaansa ja tulee varmasti kä-

valtaaminen on laillista. Loppupuolel-

luita on käytetty ay-liikkeen sisäisen

sikirjana tarpeeseen ay-liikkeessä toi-

la käsitellään lakkoilijan irtisanomis-

valtapeliin.

miville. Se ei vain opasta työtaistelun

Jos kansalaisjärjestöt kuitenkin ju-

Kalevi Hölttä Työtaisteluopas Into 2011

listaisivat työehtoihin kohdistuvia työtaisteluita, olisi vaikea sanoa, mihin suuntaan tuomioistuimet irtisanomisten kohdalla kallistuvat.

suojaa, palkanmaksua ja vuosilomaa.

Aivan kiistattomia eivät kaikki Höl-

suunnitteluun, vaan antaa myös työn-

Työtaistelun järjestäminen edellyt-

tänkään laintulkinnat ole. Nykyi-

tekijöille eväitä ymmärtää ja tukea

tää selviä tavoitteita, mutta järjestäjil-

nen työsopimuslaki kieltää työnteki-

edunvalvontaa omalla toiminnallaan.

lä täytyy myös olla valtaa neuvotella so-

jän irtisanomisen, jos tämä osallistuu

Parhaiten oppaasta saaneekin jotain

pimuksia ja lopulta päättää työtaistelu,

»työntekijäyhdistyksen – laittomaan-

irti lukupiireissä vertaillen kirjan he-

kun jatkaminen ei enää kannata. Täl-

kin – työtaisteluun. Täyttä varmuutta

rättämiä ajatuksia ja ideoita uusiksi

tä osin Höltän kuvaamia työtaistelui-

siitä, miten lain kirjaus »työntekijäyh-

taistelukeinoiksi.

29 LIBERO

semisara

KÄSITTEITÄ & KAMPPAILUJA

neille (Science, Technology, Engineering, Mathematics) on taattu valtion rahoitus jatkossakin.

On helppo päätellä, että lukukausimaksut ja niistä seuraava velkataakka nostavat kynnystä aloittaa yliopistoopinnot – varsinkin vähemmän varakkaista perheistä tulevien nuorten kohdalla.

Opiskelijat ovatkin kritisoineet hallitusta tavasta laittaa nuoret sukupolvet maksamaan muiden aiheuttama finanssikriisi: pankkiirien sijaan opiskelijoita vaaditaan maksamaan finanssikriisin seuraukset, ei ainoas-

brittiopiskelijat palaamassa barrikadeille

taan lyhyellä aikavälillä vaan ottamalla velkaa, joka tulee varjostamaan heitä koko heidän elämänsä ajan.

YHTEISTYÖTÄ LIITTOJEN KANSSA Opiskelijaliike työskentelee entistä läheisemmin ammattiliittojen kanssa.

Joukko opiskelija-aktiiveja kirjoitti äs-

teksti miika saukkonen

kettäin kannanoton, jossa he antoivat tukensa ammattiliittojen käymälle kamppailulle. »Opiskelijat ja ammattiliitot ovat antaneet toisilleen paljon lisävoimaa»,

AMMATTILIITTOJEN RINNALLA KAMPPAILEVAT OPISKELIJAT EIVÄT NIELE UUSIA LUKUKAUSIMAKSUJEN KOROTUKSIA JA FINANSSIKRIISIN MAKSATTAMISTA NUORILLA.

Maev McDaid, Liverpoolin yliopiston ylioppilaskunnan puheenjohtaja sanoo The Guardianille. »On fantastista että ammattiliitot

VAJAA VUOSI SITTEN Iso-Britannian

osoitukset ovat politisoineet uuden su-

opiskelijaliike nousi ryminällä leikka-

kupolven nuoria ihmisiä.

lukemista: Edu-Factory Journal: Issue 1 – University Struggles and the System of Measure.

ovat nyt tosissaan nousemassa hallitusta vastaan. Me olemme niiden tuke-

uspolitiikkaa vastaan. Konservatiivien

»Nyt meillä on tusinoittain verkos-

ja liberaalidemokraattien muodosta-

toja ja tuhansia hyviä aktivisteja, ja

ma hallitus halusi vähentää yliopisto-

monet uudet opiskelijat tulevat yli-

jen rahoitusta ja kolminkertaistaa lu-

opistolle aikomuksenaan olla poliit-

Yhteistyötä on nähty myös yliopis-

kukausimaksut.

tisesti aktiivisia. Me pyrimme raken-

tokampuksilla. Lukukausimaksujen

tamaan kestävää ja demokraattista

korotuksia koskeva kamppailu ava-

liikettä.»

si mahdollisuuden politisoida myös

Opiskelijat lähtivät kaduille ja tunkeutuivat konservatiivipuolueen puoluetoimistoon.

Yliopistokampuksia

na, kun ne kamppailevat eläkkeistä ja hyvinvointivaltiosta. Niiden kamppailu on myös meidän kamppailumme.»

muita kysymyksiä. Joillakin kampuk-

vallattiin, joitakin niistä useiden kuu-

OPISKELIJAT VELKALOUKUSSA

silla alettiin kampanjoida esimerkiksi

kausien ajaksi. Poliisin pahamainei-

Brittiläisen korkeakoulujärjestelmän

siivoojien palkkojen parantamiseksi ja

set saartotekniikat ja voimankäyttö

rahoitus perustuu yhä enemmän lu-

ulkoistettujen siivoojien palauttami-

puhuttivat laajalti.

kukausimaksuihin. Mallin oletuksena

seksi yliopiston palkkalistoille.

9000 punnan lukukausimaksut menivät läpi, mutta opiskelijaliike ei pas-

on, että opiskelijat ottavat lainaa maksaakseen opintonsa.

Osa yliopistoväestä on alkanut pohtia myös vaihtoehtoja yritysyliopistol-

sivoitunut. Edinburghissa on nähty jo

Syksystä 2012 eteenpäin opiskeli-

le. Vireillä on esimerkiksi hanke ni-

tämän syksyn ensimmäinen yliopis-

jat maksavat opinnoistaan lukukausi-

meltä Free University of Liverpool.

tovaltaus ja marraskuussa tullaan jär-

maksuja 6000–9000 puntaa. Maksut

Tämä »vapaa yliopisto» on tarkoitus

jestämään valtakunnallinen mielen-

ovat edellytys sille, että yliopistot voi-

perustaa protestina hallituksen luku-

osoitus koulutuksen yksityistämistä

vat säilyttää yhteiskuntatieteiden ja

kausimaksujen korotukselle, mutta

vastaan läheisessä yhteistyössä ay-liik-

humanististen tieteiden rahoituksen

kyse on myös yleisemmästä tyytymät-

keen kanssa.

nykyisellään. Esimerkiksi englantilai-

tömyydestä yliopistojen tilaan. Liver-

»Opiskelijaliike on kasvanut pal-

sen kirjallisuuden ja sosiologian lai-

poolin vapaa yliopisto on saanut jo vai-

jon viime vuoden aikana», vakuut-

tokset tulevat olemaan vaakalaudalla.

kuttavan joukon tukijoita. Luentoja

taa National Campaign Against Fees

Onko tarpeeksi moni valmis maksa-

ovat luvanneet pitää muun muassa ta-

and Cuts -liikkeen aktiivi Micha-

maan korkeampia lukukausimaksuja

lousmaantieteilijä David Harvey sekä

el Chessum The Guardian -lehdelle.

tutkinnosta näissä aineissa?

Crack Capitalism -kirjan kirjoittaja John

Chessumin mukaan opiskelijamielen30 LIBERO

Sen sijaan niin sanotuille STEM-ai-

Holloway.

PROTESTILAULAJA THE UNITED SONS OF TOIL

neiltä.

Toisin kuin moni muu amerikkalainen bändi, TUSOT myöntää avoimesti rinta rottingilla – ja usein – olevansa vasemmistolaisia.

Bändin sivuilta voi ladata kaikki kolme levyä ilmaiseksi. Uusimman levyn mukana julkaistiin myös lyriikat, joiden ohessa on lyhyt selostus asioista sanojen takana ja vieläpä lähdeviittauksineen! Tiedosto alkaa manifestilla, jossa bändi summaa missionsa uudelleenkouluttaa ja auttaa ihmisiä ottamaan haltuun uusi, radikaali demokratia.

Toisaalta bändin jäsenet eivät elättele unelmia rokkitähteydestä. He itse asiassa hylkivät ja halveksuvat koko ideaa. Heidän mukaansa musiikki työurana

johtaa

kaavamaisuuteen

ja pelaa kapitalistin taskuun. Jokainen bändin jäsenistä on päivätöissä, ja kuten todellinen radikaali rokkimaailma, he maksavat kaiken omasta taskustaan – tietoisesti (tämä myös tiedoksi Jouni Hynyselle, joka luulee rokin kapinan kuolleen. Mene päivätöi-

kun vallankumous tulee, kaikki on kaunista

Periaatteellisuus ulottuu myös musiikin ulkopuolelle. Bändi allekirjoitti Punks Against Apartheid -julistuksen, jossa mukaan sitoutuvat olemaan tutiinan asemaa. Bändi ei tee yhteistyötä

VUONNA 2005 kyyninen ja rähjäänty-

mielenosoituksia

nyt post-punk veteraani Russell Emer-

vernööri Scott Walkeria vastaan tä-

son Hall päätti tarttua kitaraansa ystä-

män yritettyä riistää ammattiliitoil-

vänsä innoittamana. Taakse jäi dub ja

ta etuuksia. Ketkäpäs muut kuin The

sample-pohjainen musiikki, kun edes-

United Sons of Toil soittivat mielen-

sä siinsi kitaran ja kurkunpään rääk-

osoituksessa.

la.

uudestaan, idiootti.).

kematta Israelia ja edistämään Pales-

teksti pekka leviäkangas

kääminen sosialistisella noise-rockil-

hin ja löydä musiikin tekemisen riemu

kapitalistisikaku-

Musiikillisesti bändi sijoittuu samaan sarjaan Fugazin (katso Libero

Rumpaliksi lupautui edellä mainit-

3/2010), Neurosiksen, Shellacin, Swan-

tu kaveri, Colony of Wattsin kitaris-

sin, Killdozerin ja muiden punkahta-

ti Chad Burnett ja basistiksi Bill Bo-

vien, sludgehtavien ja post-sitä-sun-

rowski. Vuonna 2008 Burnett muutti

tätä tyyppisten bändien kanssa. Basso

San Franciscoon ja rumpujen taakse

ja rummut raivaavat tietä, kun kita-

linnoittautui pitkäaikainen fani Jason

ra ja »laulu» polttavat pystyyn jääneet

Jensen.

maan tasalle. Bändin sanomaa ei ole

Bändi otti nimen The United Sons of

mahdollista saattaa kuulijan korviin

Toil (työtaisteluun yhdistyneet pojat)

duurien ja lapsikuorojen saattelema-

1890-luvulla voitokkaasti toimineelta

na.

australialaiselta ammattiliitolta, jo-

The United Sons of Toilin uusin levy

hon kuului enimmäkseen irlantilaisia

When The Revolution Comes Everything Will

maahanmuuttajia.

Be Beautiful käsittelee rotusortoa, epä-

Työtaistelu ei ole vieras käsite myös-

oikeudenmukaisuutta, oikeistoa ja

kään Madisonissa, kaupungissa, jos-

vasemmistoa. Bändi ei sulje silmiään

ta bändi ponnistaa. Armon vuonna

maailman epäkohdilta tai vasemmis-

2011 kaupungissa on pidetty mittavia

ton historian likatahroilta tai ylilyön-

»what did you learn from all the chaos? you’re writing stories for freedom fighters. but you don’t really think it’s justice. strong ideas aren’t strong enough.» the united sons of toil – the concept of the urban guerilla

Israelia tukevien tahojen kanssa, vaan pyrkii muodostamaan solidaarisuusverkoston Palestiinan tukemiseksi.

Aikaisemmin tänä vuonna bändi kiersi Eurooppaa kroatialaisen Joe4-yhtyeen kanssa, soittaen enimmäkseen vallatuissa taloissa ja vapaissa tiloissa.

Tällä hetkellä The United Sons of Toil keskittyy säveltämään uutta ja koostamaan remix-albumia vanhemmista biiseistä (a la Godfleshin Love ja Hate in Dub) ja tekemään musiikkivideoita. Ja käymään päivätöissä. »Rohkaisemme teitä osallistumaan kamppailuun ja vastarintaan vallitsevia voimia vastaan. Olkaa skeptisiä. Älkää luottako johtajiinne. Korottakaa äänenne. Osallistukaa sosialistiseen toimintaan ja auttakaa heikompiosaisia. Tehkää työtä radikaalin demokratian puolesta», Russell Emerson Hall tiivistää.

LIBERO

31

VASEMMISTONUORET

kriisin keskiössä teksti & kuvat milja rämö ja niia virtanen

ETELÄEUROOPPALAISET nuoret ovat

jälkeen on lähteä ulkomaille. Täällä ei

saaneet kokea maailmanlaajuisen ta-

ole töitä nuorille.

kien kansallistamista. »Berlusconi tekee, mitä Eurooppa

louskriisin nahoissaan. Yli kolme-

Opiskelijoita on heitetty myös ulos

haluaa hänen tekevän. Etelä-Euroo-

kymppiset joutuvat muuttamaan ta-

yliopistolta, koska heillä ei ole enää ol-

pasta on tullut pohjoisen kolonialis-

kaisin vanhempiensa luokse, vuokrat

lut varaa maksaa opintojaan», valtio-

min uhri», nuoret sanovat.

nousevat ja minimipalkka laskee.

oppia opiskeleva Frascarelli kertoo.

»Hallitus on vastuussa kriisistä, ei-

Yliopistosta valmistuvat pelkäävät

Yliopistoilta on leikattu rahoitusta.

vät kansalaiset!», tokaisee tuohtunee-

olevansa ylikoulutettuja saadakseen

Koulutuksen sijaan hallitus on panos-

na juuri vanhempiensa luokse muut-

töitä ja piilottavat siksi opiskeluhis-

tanut aseisiin. Monet työpaikat on ul-

tanut Francesco Sargentini.

toriansa. Esimerkiksi Kreikassa nuo-

koistettu Itä-Eurooppaan halvemman

ret ovat toisen maailmansodan jäl-

työvoiman perässä, jolloin Italiasta

roopassa

keen ensimmäinen sukupolvi, joka

löytyy työpaikkoja entistä vähemmän.

me saavuttaa saman minimipalkan

elää huonommissa olosuhteissa kuin

Chiara Buono on noin 8500 asuk-

kaikkialle», hän kertoo pohtiessaan

vanhempansa. Talouskriisin myötä

kaan kunnan, Spellon, kunnanval-

ratkaisumalleja talouskriisiin ja kas-

monille etelä-eurooppalaisille nuoril-

tuustossa ja työtön.

vaviin luokkaeroihin.

le tulevaisuuden suunnittelu tuntuu

»Olisi hienoa, jos työntekijät Euyhdistyisivät

ja

voisim-

»Työttömiä kohdellaan kuin meitä ei olisi olemassa. Haluaisin saada töi-

»KREIKKA MAKSAA VELKANSA»

tä, mutta tällä hetkellä en näe itsellä-

Stavros Panagiotidis, 28, toimii tut-

KOULUTUKSEN SIJAAN ASEITA

ni minkäänlaista tulevaisuutta», hän

kijana Kreikan vasemmistopuolue Sy-

Italian Nuoria kommunisteja edus-

vuodattaa.

naspismoksessa ja kuuluu puolueen

kaukaiselta ajatukselta.

tavat Michele Frascarelli, 22, Chiara

Yli viidesosa italialaista on työttö-

nuorisojärjestöön. Parhaillaan korkea-

Buono, 28, ja Francesco Sargentini,

mänä ja syyllisinä tähän Nuoret kom-

koulututkintoa nykyaikaisesta Krei-

28, kertovat, kuinka nuorten elämä on

munistit pitävät Berlusconia ja halli-

kan historiasta suorittava Stavros on

jo nyt vaikeutunut.

tusta, jotka tukevat suuryrityksiä ja

joutunut kokemaan talouskriisin hen-

kapitalismia. He vaativat myös pank-

kilökohtaisesti.

»Ainoa tapa saada töitä yliopiston 32

LIBERO

Italialaiset korostavat Gramscia lainaten koulutuksen tärkeyttä tulevaisuudessa: »Opiskelkaa, koska tarvitsemme älykkyyttänne. Järjestäytykää, koska tarvitsemme kaikki voimanne!».

Italialaiset vasemmalta oikealle: Chiara Buono, Francesco Sargentini, Michele Frascarelli. Oikealla kreikkalainen Stavros Panagiotidis.

VASEMMISTONUORET

insinöörinä

tu turhaksi temperamenttisuudeksi ja

joka jää pimentoon, kun maiden välis-

työskentelevä isä oli perheenjäsenistä

Rakennustyömailla

maan kriisiytyminen laitettu ’eteläeu-

tä vertailua tehdään ainoastaan brut-

ainoana työssä. Taloustilanteen huo-

rooppalaisen luonteen’ piikkiin, vaik-

tokansantuotteen ja velkataakan suh-

nonnuttua työmaat vähenivät ja isä

ka ongelmat ovat monikansallisia»,

teen.

joutui eläköitymään. Samaan aikaan

Panagiotidis pohtii.

eläkkeistä leikataan, inflaatio kiihtyy ja veroja nostetaan.

Tärkeintä on tiedotus: Euroopan

Tutkija näkee kriisissä myös luok-

täytyy tietää, että Kreikka tulee mak-

kakysymyksen. Hallitus pimittää kan-

samaan velkansa. Kansalaiset tulee

Kriisi on pahentanut jo olemassa ol-

salaisilta tietoa ja on tiedotuksessaan

voimaannuttaa kunnioittamaan omia

leita ongelmia. Korkeakoulutetut am-

epäjohdonmukainen. Rikkaat yrittä-

toimintamahdollisuuksiaan ja saada

mattilaiset ovat joutuneet prekariaatin

vät hyödyntää kriisiä omien tavoittei-

uskomaan kriisistä selviytymiseen.

asemaan.

densa saavuttamiseen.

Ainoa lopullinen keino on tuhota ka-

Yritykset polkevat työläisten oikeuk-

Kreikkalainen järjestelmä on por-

sia ja ovat muuttaneet työntekijän ase-

vareiden käsissä, ja siksi kriisiä sel-

pitalistinen markkinatalous - politii-

man työkumppaniksi; työkumppanit

vitetään sille suotuisin keinoin: hy-

Panagiotidis painottaa myös soli-

eivät voi järjestäytyä ja heidät voidaan

vätuloisten verotus on puolittunut

daarisuuden ja yhtenäisyyden tärke-

erottaa koska tahansa.

90-luvulta.

yttä, mutta myös tiedottamisen vai-

kan keinoin.

»Rakenteet olivat korruptoituneita

Stavros Panagiotidiksen mukaan on

keutta. Tällä hetkellä solidaarisena

jo ennen kriisiä. Kriisi nosti sen kaik-

analysoitava kriisin syitä, Euroopan

auttamiskeinona nähdään ristiriitai-

kien tietoisuuteen. Nuoret pelkäävät

keskuspankin poliittista kontrollia ja

sesti EU:n tukipaketit, jotka päinvas-

tulevaisuutensa puolesta ja ainoa ta-

kapitalistisen talousjärjestelmän toi-

toin pahentavat tilannetta.

pa reagoida on lakoin ja protestein.

mimattomuutta.

Tämä reaktio on useissa maissa tulkit-

»Paketit eivät ole pitkän aikavälin

EU-maiden välillä on epätasa-arvoa,

ratkaisuja.»

Ilmianna itsesi liitolle 4 jos olet kiinnostunut työelämän kysymyksistä 4 haluat uudistaa ay-liikettä 4 olet töissä tai opiskelet JHL:n sopimusaloilla: kunta, valtio, kirkko, yksityinen 4 vasemmistolainen ajatusmaailma on sinulle läheinen Tule mukaan toimintaan Asetu ehdokkaaksi liittovaaleihin jhl.vas.fi

LIBERO

33

VASEMMISTONUORET HYLLYNI

HOITOHYLLY

GREENPEACEN VAPAAEHTOISKOORDINAATTORI MAI KIVELÄ, 28, ESITTELEE REILUN KUUKAUDEN IKÄISEN LAPSENSA HOITOHYLLYN.

1. Harso

2. Kestovaipat ja vauvojen vessahätäviestintä

3. Kantoliina

Harso on vauvanhoidon monitoimityökalu! Toimii esimerkiksi vaippana, pyyhkeenä, alustana, peittona, tyynynä, verhona vaunuissa sekä auringon- ja katseensuojana. Ennen kaikkea harsoja tarvitaan vauvan eritteiden pyyhkimiseen joka puolelta vauvaa, hoitajaa sekä ympäristöä. Harsoja onkin hyvä varata kodin jokaiseen nurkkaan, jotta ne ovat helposti käden ulottuvilla, kun niitä sattuu tarvitsemaan... eli koko ajan.

Kertakäyttövaipat kuluttavat yli kolminkertaisen määrän luonnonvaroja kestovaippoihin verrattuna ja ovat suuri jäteongelma. Ekologisin vaippa on käyttämätön vaippa. Vessahätäviestintä perustuu siihen, että hoitaja tietää, milloin lapsella on hätä, jolloin pienenkään lapsen ei tarvitse tehdä tarpeitaan housuun – ja vaippoja säästyy. Nyt kuukauden harjoittelun jälkeen vaippoja menee reilusti yli puolet vähemmän kuin muutoin menisi, ja määrä vain vähenee. Vaippoina käytössä ovat kestovaipat, joista jokainen on käytettynä hankittu. Kestot ovat toimineet hyvin kaikkialla, joten kertavaippoja ei ole toistaiseksi tarvittu.

Kantoliina on todella ekologinen, jos sen ansiosta säästyy vaunujen hankinnalta. Harvalla kuitenkaan näin on, sen sijaan kantoliinaa käytetään vaunujen lisäksi. Liinan ekologisuus itsessään näkyy lähinnä siinä, että se on kierrätyskamaa ja luomupuuvillasta valmistettu. Vauva tykkää kantamisesta ja hoitaja saa kädet vapaiksi, joten suurin hyöty onkin käytännöllisyyden ja läheisyyden yhdistämisessä.

4. Tuttipullo Lasinen tuttipullo on ekologisempi valinta kuin muovipullo. Lasipullo ei sisällä mm. phatalaatteja, BPA:ta, PVC:tä, polycarbonaattia, lyijyä tai lateksia. Ekologisuutta lisää myös se, että lasista valmistetut pullot ovat kestävämpää tekoa kuin muoviset. Myös sisältö on puhtaampaa, sillä vegaani-imettäjän maito sisältää vähemmän ympäristömyrkkyjä kuin sekasyöjän.

5. Kierrätysvaatteet Lasta ei värikoodata sukupuolen mukaan, kaikki värit käyvät. Muutenkin vauvojen vaatteiden ulkonäkö on aikuisia varten. Kaikki vaatteet on saatu kierrätettyinä ystäviltä tai hankittu kirpputorilta, ja ne luonnollisesti menevät kiertoon käytön jälkeen. Muissakin tavaroissa toivoisi kierrätyssysteemin toimivan yhtä hyvin kuin lastentarvikkeissa.

34

LIBERO

6. Ensikirja Jo vauvan kanssa kannattaa lukea ja tutustua erilaisiin kirjoihin. Ensikirja sisältää vauvankestävät sivut, joita voi jyrsiä, sekä voimakaskontrastiset kuvat, jotka vauva näkee hyvin. Vauva näkee ensimmäisenä mustan, valkoisen, punaisen ja keltaisen. Suurin osa kirjoista on lainattu kirjastosta.

VASEMMISTONUORET

PÄIHTEISTÄ PITÄÄ PUHUA

jäsennelty ajatus Henrik Jaakkola, 20, Helsinki

demokratia vastavoimana PALAUTE:

na yhteiskuntaa siinä missä muitakin

»Haluaisin erota Vasemmistonuorista,

vaikeita aiheita, kuten esimerkik-

joihin liityin vasta tänä keväänä. Syy-

si prostituutiota. Valitsemamme ta-

nä on tuoreessa Liberossa ja Glasnostis-

pa käsitellä psykedeelejä edellisessä

sa julkaistut jutut huumeiden käytös-

lehdessä oli tarkkaan harkittu. Nii-

tä erittäin positiivisessa valossa, vailla

tä käyttävän näkökulma ei tule esille

kritiikkiä. En halua olla mukana tässä

huumausaineita käsittelevissä jutuis-

aatemaailmassa, lyhyt tutustuminen

sa – ääneen pääsevät päihdetyötä teke-

vasemmistolaisuuteen riitti. Kiitos.»

vät, lainsäätäjät ja muut viranomaiset. Yleisen käsityksen mukaan kaikki

PÄÄTOIMITTAJA VASTAA:

paitsi moralisoivat jutut aiheesta ovat

Hei ja ikävä kuulla, että Vasemmisto-

yksinkertaisesti vääriä. Meillä on aina

nuorista irrallaan oleva itsenäinen Li-

tehnyt mieli kapinoida tätä vallitsevaa

bero-lehti on aiheuttanut sinulle näin-

ajattelutapaa vastaan.

kin paljon mielipahaa, että eroat Vasemmistonuorista.

Vasemmistonuorten

Journalismin tavoitteena on kertoa maailmasta, jossa elämme. Vasem-

huu-

mistolaisen journalismin tavoitteena

mausaineisiin on selkeä ja se löytyy po-

kanta

on mielestäni se, että huumausainei-

liittisesta ohjelmasta ja päihdepoliitti-

den taustalla olevia taloudellisia ja po-

sesta asiakirjasta. Vasemmistonuoret

liittisia kytköksiä käsitellään myös. Li-

ei ole huumemyönteinen sen enempää

beron tehtävä ei ole syöttää valmiiksi

kuin kokoomusnuoretkaan. Vasem-

pureskeltua ja viranomaiskauhistelua

mistonuoret kuitenkin tuomitsee päih-

sisällään pitävää tietoa lukijoilleen,

teiden käyttäjiä koskevan leimaamisen

vaan me odotamme lukijoiltamme

ja henkilökohtaisesta käytöstä rankai-

mediakriittistä otetta

semisen. Yhteinen kanta on äänestet-

Glasnostin puolesta en voi puhua.

ty demokraattisesti liittokokouksessa,

Sen ovat itsenäisesti toteuttaneet jouk-

osan tietysti hävitessä äänestyksen.

ko piirisi jäseniä. Toisenlaisiakin leh-

Libero taas on journalistisesti riippumaton ja käsittelee päihteitä osa-

tiä saa meillä tehdä – vaikka niitä huumevastaisia!

vahvaa vasemmistoa tarvitaan NORJAN POLIITTISEN terrori-iskun ja

lestä kyseessä oli poliittinen teko ja

sosiaalidemokraattisiin nuoriin koh-

Breivikillä oli poliittiset motiivit.

distuneen joukkomurhan jälkeen suo-

»Tästä sekä muuttuneesta äärioikeis-

malaiset nuorisojärjestöt ovat alkaneet

tosta ja uhkakuviin pohjautuvan reto-

kiinnittää huomiota turvallisuuteen.

riikan yleistymisestä on keskustelta-

Myös Vasemmistonuorissa on ha-

va. Norjan tapahtumat olivat tietenkin

vaittu koventuneita asenteita vasem-

suuri järkytys kaikille vasemmistolai-

mistolaista toimintaa kohtaan.

sille nuorille, mutta ne osoittavat, et-

Pääsihteeri Santeri Mikkolan mu-

tä vahvaa vasemmistoa ja antifasis-

kaan ilmapiiri on yleisesti koventu-

tista liikettä tarvitaan enemmän kuin

nut, ja siitä halutaan puhua.

koskaan. Meidän tehtävänämme on

»Piirien jäsenet ovat keskustelleet

osoittaa, kuinka suurimmat uhat yh-

tahoillaan Norjan tapahtumista ja jat-

teiskuntarauhalle ovat oikeistolaisen

kamme tekojen käsittelyä myös työn-

politiikan synnyttämä eriarvoisuus ja

tekijäporukalla», pääsihteeri kertoo.

ihmisten tunne voimattomuudesta ja

Puheenjohtaja Li Anderssonin mie-

turhautumisesta», Andersson jatkaa.

Glasnost on EteläSuomen Vasemmistonuorten lehti

Vasemmisto on historiassaan toiminut vallankumouksellisten uudistusten käynnistäjänä. Sata vuotta sitten voitetut taistelut kahdeksantuntisesta työpäivästä sekä yleisestä äänioikeudesta ovat muovanneet Suomesta sellaisen yhteiskunnan, millaisena sen nyt tunnemme.

Vaatimukset eivät olisi lyöneet läpi ilman vasemmiston asemaa kansanliikkeenä.

Kansanliikkeen alkua leimasivat radikaalit vaatimukset yhteiskunnan demokratisoimisesta. Vuosisadan alussa työväenliike vaati kansan vapauttamista »valtiollisen alaikäisyyden ja henkisen holhuunalaisuuden kahleista».

Vaadittiin suoraa ja sitovaa kansalaisaloitetta sekä kansanäänestyksiä lainsäädännöstä.

2010-luvulle tultaessa parlamentaarinen vasemmisto nähdään osana poliittista eliittiä ja sen radikaaleimmat toteuttamatta jääneet vaatimukset on jätetty vähemmälle huomiolle. Perussuomalaisten kaltaisten puolueiden noustessa vallankahvaan demokratia on jopa nähty uhkana työväenliikkeen saavutuksille. Kritiikki osuu tässä harhaan.

Syy äärioikeiston menestykselle ei ole ollut kansanvallassa, vaan sen puutteessa. Perussuomalaiset saavat elinvoimansa asemastaan »eliitin vastavoimana». Kuten vuosisadan alussa, ihmiset tänäkin päivänä tahtoisivat vaikuttaa suoraan päätöksentekoon.

Turhautuminen petettyihin lupauksiin sekä itsevaltiaan elkein käyttäytyviin poliitikkoihin on aikaisemminkin kääntynyt äärioikeiston hyväksi.

Vasemmiston on voitettava takaisin asemansa kansanliikkeenä sekä kansanvallan lipunkantajana. On palattava Forssan ohjelman historiallisiin vaatimuksiin suorasta demokratiasta. Lainsäädäntöön on saatava suoraan ja sitovaan kansanäänestykseen johtava valtakunnallinen kansalaisaloite. Kuntien on järjestettävä kansanäänestys kuntalaisten sitä vaatiessa, ja myös tämän tulee olla sitova.

Demokratiarenessanssi koputtaa myös meidän ovellamme – meidän on vain tartuttava kahvasta.

LIBERO

35

EHTA VASSARITUNNUS teksti eliisa alatalo Vasemmistonuoret on myynyt vuosia musta- ja punavalkoisia palestiinahuiveja tapahtumissa ja keskustoimistollaan. Suositusta huivista on tullut vastarinnan symboli ympäri maailmaa. »Huivit myydään vuosittain loppuun», vahvistaa järjestösihteeri Justus Mollberg.

Vasemmistonuorten aktiivit ovat ostaneet vuosittaisilla Palestiina-solidaarisuuskampanjan arviointimatkoillaan huiveja suoraan tehtaalta tukeakseen palestiinalaisten kamppailua Israelin miehitystä vastaan.

Useat katukuvassa näkyvät huivit tehdään halpatuotantomaissa. Hebronissa sijaitseva huivitehdas on viimeinen aitoja palestiinalaishuiveja tuottava paikka Länsirannalla. »Samat kudontalaitteet ovat kuulemma puskeneet maailmalle huiveja jo 1960-luvulta saakka», Mollberg kertoo.

VASEMMISTONUORET PÄÄSIHTEERI

UUTTA OTETTA KAMPANJOINTIIN VASEMMISTONUORTEN keväinen liittokokous päätti tehdä Vasemmisto-

luovuuden

nuorista varsinaisen kampanjako-

käyttäminen on luvallista, jopa suo-

neen. Liittarin myötä Vasemmisto-

tavaa!

nuoret alkaa kampanjoida julkisen

***

tilan ja perustulon puolesta sekä elävöittää vanhan NATOn vastaisen kam-

Ikuinen kampanjoinnin alue poliitti-

panjansa yleisemmäksi rauhankam-

selle nuorisoliikkeelle ovat tietysti eri-

panjaksi.

laiset vaalit. Vasemmistonuorten kan-

Kesällä polkaistiin pystyyn mini-

nalta kunnallisvaalit ovat yhdet tär-

kampanja thaimaalaisten marjan-

keimmistä. Tavoitteenamme on lisätä

poimijoiden tilanteen johdosta sekä

nuorten vasemmistolaisten valtuutet-

jatkettiin Palestiina-kampanjaa kehi-

tujen määrää kunnissa, jotta porva-

tysyhteistyöhankkeen arviointivierai-

ri ei pääsisi niskan päälle ja kunnissa

lun muodossa.

tehtäisiin entistä parempaa politiik-

Vasemmistonuorten toiminta ta-

kaa.

pahtuu piireissä ja osastoissa ja sik-

Kunnallinen päätöksenteko voi tun-

si on vain järkevää, ettei kampanjois-

tua tylsältä tai jopa tarpeettomalta,

ta tule keskustoimiston masinoimia

mutta se on kaikkea muuta! Kunnassa

patsasteluja, vaan osa piirijärjestöjen

päätetään yhteiskunnan perusasiois-

ja osastojen säännöllistä toimintaa.

ta, esimerkiksi siitä, ovatko palvelut

Kampanjoiden jalkauttaminen ruo-

julkisesti vai yksityisesti tuotettuja tai

honjuuritasolle onkin kohtalonkys-

siitä, kuinka monta opettajaa koulus-

mys, kun mietitään miten tehdään

sasi on. Samaa perusduunia tekemään

onnistunutta työtä kampanjan tii-

tarvitaan yhä uusia ihmisiä ja siksi

moilta.

kannattaakin jo nyt miettiä, lähtisitkö

Vasemmistonuorten Ilmianna Po-

itse ehdolle syksyn 2012 kunnallisvaa-

mosi -kampanja oli epäilemättä yksi

leihin. Nyt kaukaiselta tuntuva kun-

onnistuneimmista, mitä järjestö on

nallisvaalisyksy on täällä jo kuitenkin

tehnyt vuosikymmeneen. Kampanja

ihan pian. Kevään eduskuntavaaleis-

toi konkreettista apua lukuisille työn-

sa nuoret vasemmistolaiset ehdokkaat

tekijöille ja sen medianäkyvyys oli

menestyivät hyvin, sitä työtä tulee nyt

ennennäkemätön. Mutta mikä teki

jatkaa. Pitkäjänteinen työ tuottaa lo-

kampanjasta niin menestyneen? Yksi

pulta myös poliittisia voittoja.

tekijä menestyksen takana saattoi olla se, että aloite tuli piirijärjestötasolta.

***

Toinen menestymisen avain oli luul-

Tämä on ensimmäinen kolumnini

tavasti se, että suuntaviivat kampan-

pääsihteerinä. Työni alkoi elokuun

jalle oli helppo vetää ja kampanjaa

puolivälissä ja kestää vuoden 2013 ke-

tekevät saivat nähdä työnsä konkreet-

sään. Pääsihteeri vastaa Vasemmisto-

tiset tulokset nopeasti. Kampanja oli

nuorten järjestöllisestä johtamisesta

selkeä alusta loppuun.

puheenjohtajan kanssa sekä talouden

Vaikka jokin kampanja ei saisikaan mieletöntä hehkutusta mediassa, ei se

johtamisesta talouspäällikön ja puheenjohtajan kanssa.

kuitenkaan tarkoita sitä, että kampanjatyö olisi jotenkin vähemmän arvokasta. Toiminta Vasemmistonuorissa on aina tekijöidensä näköistä. Se mikä toimii Helsingissä, ei välttämättä toimi Joensuussa. Järjestötyö on kuitenkin parhaimmillaan silloin, kun sitä

SANTERI MIKKOLA PÄÄSIHTEERI

yhteystiedot KESKUSTOIMISTO:

yhdessä tekemiseen.

Kampanjointityössä

Vasemmistonuoret

Viherniemenkatu 5 , 3. krs, 00530 Helsinki, p. (09) 7747 4260, f. (09) 7747 4270, toimisto@vasemmistonuoret.fi, www.vasemmistonuoret.fi Keskustoimisto on avoinna arkisin kello 10–16.

PUHEENJOHTAJA: li andersson, p. (09) 7747 4261, gsm 040 508 8697 li@vasemmistonuoret.fi PÄÄSIHTEERI: santeri mikkola, p. (09) 7747 4262, gsm 045 351 9917, santeri@vasemmistonuoret.fi JÄRJESTÖ- JA KOULUTUSSIHTEERI: silla kakkola, p. (09) 7747 4263, gsm 040 740 9601, silla@vasemmistonuoret.fi TIEDOTTAJA: Eliisa alatalo, p. (09) 7747 4264, gsm 044 511 2134, eliisa@vasemmistonuoret.fi TALOUSPÄÄLLIKKÖ: Pirkko Holappa, p. (09) 7747 4265, pirkko@vasemmistonuoret.fi järjestöSIHTEERI: justus mollberg, p. (09) 7747 4260, gsm 040 776 6405, toimisto@vasemmistonuoret.fi

PIIRIJÄRJESTÖT: ETELÄ-SUOMEN VASEMMISTONUORET: Päijänteentie 35 , 00510 Helsinki puheenjohtaja antti kurko piirisihteeri heidi auvinen gsm 044 019 5901, etela-suomi@vasemmistonuoret.fi HÄMEEN VASEMMISTONUORET: Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja Mari-Helmi Pirhonen, gsm 044 017 2725 tominnanjohtaja kalle honkanen gsm 040 837 3467, hame@vasemmistonuoret.fi Itä-Suomen Vasemmistonuoret: Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu puheenjohtaja tiia meuronen, gsm 040 556 4379, ita@vasemmistonuoret.fi järjestösihteeri toivo haimi, gsm 044 202 3911 Keski-Suomen Vasemmistonuoret: Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä puheenjohtaja taija roiha, gsm 050 400 6786, keski-suomi@vasemmistonuoret.fi Lapin Vasemmistonuoret: Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi Puheenjohtaja petrus kauppinen, gsm 045 657 1987 Piirisihteeri markus korjonen, gsm 040 700 0219, lappi@vasemmistonuoret.fi POHJOIS-POHJANMAAN VASEMMISTONUORET: Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja tero kaikko, gsm 050 409 1063 piirisihteeri jonas björkbacka, gsm 040 740 7175, f. (08) 537 1770, pohjois-pohjanmaa@vasemmisto­nuoret.fi Satakunnan Vasemmistonuoret: Maaherrankatu 28, 28100 Pori puheenjohtaja Henri-Pekka Solala piirisihteeri johanna stenberg, gsm 046 669 5880 satakunta@vasemmistonuoret.fi VARSINAIS-SUOMEN VASEMMISTONUORET: Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja tiina järvi gsm 050 328 0332 piirisihteeri misha dellinger, p. (02) 237 9130, gsm 045 131 2552, f. (02) 237 9190, varsinais-suomi@vasemmistonuoret.fi

tekevät kokevat onnistumisen elämyksiä ja toiminta on hauskaa ja perustuu LIBERO

37

DIALOGI KAINO & VIENO

kaino KAINO: Hei taas kapinahenki! Kannattaa olla jatkossa varovainen mielipiteiden kanssa, ettei herra hallintovaliokunnan puheenjohtaja aja tankilla yli.

VIENO: No, elämme herra hallintovaliokunnan puheenjohtajan irstaista fantasioista huolimatta demokratiassa, joten lienee parempi käsitellä jotain demokraattisempaa.

vieno

kuun meloneille ja Lipponen tokaisisi vaan, että »So what?».

KAINO: Ja Väyrynen voittaisi.

VIENO: En usko, mutta ainakin kannatus on suurempi kuin Keskustapuolueella.

KAINO: Käsittääkseni Vasemmistoliitonkin kannatus on kohta suurempi kuin lantapunteilla.

KAINO: Ai taloutta?

VIENO: No vaikka se ensimmäisenä tuleekin Kreikasta mieleen, niin ajattelin jotain muuta. Presidentinvaalit ovat kohta ovella.

KAINO: Niin ovat ja aion äänestää Paavo Väyrystä.

VIENO: Kyllähän sinä tiedät, että tämä kaikki sataa persujen laariin. Oli hallituksessa tai oppositiossa kuka vain.

KAINO: Ei nyt taas. Puhutaan jostain mielekkäämmästä.

VIENO: Ja lisäksi vihaat painia, pesäpalloa ja kansantansseja?

KAINO: No aikalailla noin. Lisäksi en siedä Esko Ahoa enkä Hiihtoliittoa.

VIENO: Mitenkäs nuo imppaavat hiihtäjät?

KAINO: Voi jeesus tosiaan. Suomen suurimmat urheilusankarit ovat yksi juoppo mäestäputoaja ja itsensä hengiltä ryypännyt laahaaja.

VIENO: Sanoo tyyppi, joka ihailee Tarmo Uusivirtaa.

KAINO: Tare sentään oli urheilija ja vahva TUL:n mies. Oli ehdokkaanakin kertaalleen.

VIENO: Miten olisi vaikkapa kuntauudistus?

VIENO: Ja miten se nyt liittyy urheiluun?

VIENO: Ei kai kukaan nyt tosissaan Väyrystä mene äänestämään?

KAINO: Minä menen, ainoa ulkopoliittinen vaihtoehto oikeistolaisille ehdokkaille. Itse uskallan olla tosissani asioista jotain mieltä. Paavo on valintani.

VIENO: Ei vasemmiston oma ehdokas kelpaa sitten vai?

KAINO: Ah, lempiministerini Henna Virkkunen. Tässä maassa ei ole toista ihmistä, joka saisi yhtä paljon muutosta aikaan. Arvostan kaikilta osin, täydellinen ihminen.

VIENO: Itse en kyllä arvostanut uutta yliopistolakia.

KAINO: Väitätkö silti, etteikö Virkkunen saisi muutosta aikaan?

KAINO: Sanotko Lipposta vassariksi?

VIENO: En, tarkoitin Vasemmistoliittoa.

VIENO: No en minä sitä, en tosin tiedä, olisiko kuntauudistus hyvä asia lainkaan.

KAINO: Siten, että kovimmat urheilijat ovat aina olleet työväenluokkaisia.

VIENO: No olipas taas perustelu, kohta varmaan ryntäät barrikadeille punalippu heiluen yhdessä urheiluministerimme kanssa koriskentille polttamaan soihtuja.

KAINO: Oletko vielä katkera musiikkitalon syrjimisestä?

VIENO: Joo, sen takia poltin makasiinitkin, että saadaan talo rakennettua.

KAINO: Tässä on muutama ongelma. Meidän ehdokasta ei kukaan äänestä, meillä ei ole ehdokasta ja haluan taktikoida tämän vaalin suhteen. Lisäksi koko vaaleja ei pitäisi olla, emmekä mekään tarvitse mitään ehdokasta.

KAINO: Minä veronmaksajana olen ainakin tyytyväinen, etteivät kaikki nurmijärveläiset sun muut vapaamatkusta meidän verorahoillamme…

KAINO: No olihan siinä urheilua, kun heittelit palomiehiä kivillä.

VIENO: Onpa oikeistolainen näkemys.

VIENO: Eihän tällainen yliopisto-opiskelija sinun mielestäsi varmaan edes jaksa kiviä heittää.

VIENO: Eikö edes Pate Mustajärvi kelpaa?

KAINO: Tarkoitin sitä, että kyllä niille työnteko täällä kelpaa ja meidän kaikki palvelumme, mutta veroja eivät tänne suostu maksamaan.

KAINO: Se voisi olla. Siellä Soinin kanssa heittelemässä jotain »kiviä taskuun» -juttuja vastaehdokkaille.

VIENO: Mielestäni presidentinvaaleista saisi muuten erinomaisen tosi-tv -sarjan.

Niinistö polttelisi kasuaalisti kessuaan, Soini käskisi laittaa kiviä tas38

LIBERO

VIENO: Taitaa olla vain jotain kepu-kaunaa tuo sinulla…

KAINO: Ei minulla ole mitään kaunaa heitä kohtaan. Hehän sitä ovat.

KAINO: Eikä heiluttaa punalippuakaan.

VIENO: Ei, eikä duunari-Kainolla maistunut tänään edes viini.

KAINO: Ei tosiaan, raitistuin viime kerran jälkeen. Ei pääse työnantaja vedättämään.

miiku lehtel채

aino sutinen

haluatko tavoittaa 8000 nuorta? – ilmoita liberossa

JÄSENEKSI

Liityn jäseneksi Vasemmistonuoriin ja saan Liberon kotiin kannettuna.

TIETOA

En liity vielä jäseneksi, mutta haluan saada lisää tietoa Vasemmistonuorista.

TILAUS

Tilaan vuoden Liberot näytenumeroina ilmaiseksi, koska olen alle 30-vuotias opiskelija, koululainen tai työtön.

Tilaan Liberon ilmaiseksi kouluun, nuorisotilaan, vankilaan tms.

Tilaan Liberon rahalla. Lähettäkää 16 euron lasku.

En halua, että minulle lähetetään enää Liberoa.

Osoitteeni on muuttunut, alla uusi osoite.

Nimi....................................................................................................................................................................................

Vastaanottaja maksaa postimaksun

LIBERO VASTAUSLÄHETYS TUNNUS 5003551 00003 HELSINKI

Lähiosoite.........................................................................................................................................................................

Postinumero ja -toimipaikka.........................................................................................................................................

Puhelinnumero................................................................................................................................................................

Sähköposti........................................................................................................................................................................

Syntymäaika .....................................

Päiväys............................... Allekirjoitus.........................................................................................................................

(Alle 15-vuotiaalta liittyjältä huoltajan allekirjoitus)

Libero 3 | 2011

oikomaan vääryyksiä, puolustamaan sorrettuja, pelastamaan maailman… ottakaa minuun pikimmiten yhteyttä alle rastimani vaihtoehdon merkeissä.

kyllä, olen kiinnostunut

Ilmoitushinnat alkaen 200€ www.vasemmistonuoret.fi/libero

seuraava libero ilmestyy joulun alla.