Libero 1/2008 by Libero

vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti n:o 1 | 2008 irtonumero 4 € www.vasemmistonuoret.fi/libero

venäjä

pää

Vakauden takaa vapaus Poliittisten vuosikymmenien kau-

unohtamisesta vallan keskittymiseen.

hunsekaisista muisteloista tuli

Meidän tehtävämme on nostaa esiin

yleinen kansanhuvi, kun rauhanmars-

asiat, joihin kajoamista yritysmaailman

seilla punalippuja heilutelleet ikäluokat

talutusnuorassa kulkevat poliitikot vält-

kypsyivät keski-ikään. Minun sukupol-

tävät, nahjusmainen pääministerimme

veni

vasemmistolaisia

Neuvostoliitosta

muistutetaan

ilmeisesti

etunenässä. Venäjällä käytiin puolen

hamaan

vuoden sisällä kahdet arveluttavat vaa-

maailmanloppuun asti, vaikka emme

lit, joiden vakuuttavaa tulosta Vanha-

olleet edes syntyneet kolmekymmentä

nen kiirehti tuoreeltaan kehumaan.

vuotta sitten.

Naapurimaastamme on silti syytä

Olemme kylläkin saattaneet kuulla

muistaa muutakin kuin negatiiviset uu-

kerrottavan, että 70-luvulla kaikki puo-

tiset. Ummehtuneesta uhka-ajattelusta

lueet rämpivät yhtä syvällä suomettu-

pitää päästä vihdoin eroon. Siksi Libe-

neisuuden suossa. Vielä yli kymmenen

ron Venäjä-numerossa kerrotaan myös

vuotta myöhemmin kokoomus esitti hä-

hyviä uutisia.

dissään YYA-sopimuksen jatkamista. Taistolaiskortilla päätellen

meuhkaamisesta

vasemmistolaisten

Nato-intoilijoille vielä tiedoksi, että turvallisuuspolitiikan tutkijoiden mu-

kuvitel-

kaan mahdolliset uhkat, joita Venäjän

laan hiipivän yhä varpaillaan, mitä Ve-

taholta Suomeen kohdistuu, eivät ole

näjään tulee. Nyt roolit ovat kuitenkin

sotilaallisia. Uhkina tulisi sitä vastoin

vaihtuneet. Jos ilmatilan loukkaukset

pitää

kelpaavatkin oikeiston Nato-jäsenyys-

vallan keskittymistä, demokratian ja oi-

kampanjan pelottelukortiksi, kauppa-

keusjärjestelmän

kumppanina Venäjä on niin tärkeä, että

dessä ne voivat johtaa maan arvaamat-

sen kritisoimista varotaan silloin, kun

tomaan sekasorron tilaan.

aihetta nimenomaan olisi. Meillä brežneviläisyyden jälkeen syn-

huonoa

ihmisoikeustilannetta, heikentymistä.

Yh-

Jos Venäjää pelkäävien poliitikkojemme intresseissä on naapurimaan vakaus,

tyneillä ei ole historiaa tai kauppasuh-

ehkäpä heidän olisi sittenkin syytä kiin-

teita taakkanamme. Siksi uuden vasem-

nostua demokratian tilasta.

miston pitää puhua asioista niiden oikeilla nimillä ja kritisoida Venäjän todellisia

epäkohtia

ihmisoikeuksien

v e e r a n u u t i n e n päätoimittaja veera@vasemmistonuoret.fi

Vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti Perustettu vuonna 1987 • Kultti ry:n jäsen Kustantaja: Libero ry Päätoimittaja: Veera nuutinen Ulkoasu: anna kalso Osoite: Viherniemenkatu 5 A, 00530 Helsinki Puhelin: (09) 7747 4264 Telekopio: (09) 7747 4270 Sähköposti: libero@ vasemmistonuoret.fi Kotisivu: http://www.vasemmistonuoret.fi/ libero ISSN 0783–6198 Painopaikka: Ykkös-Offset, Vaasa / Painettu ympäristöystävälliselle paperille Tilaushinta 16 €, tukitilaus 20 €.

l i b e ro 1 | 08

Kansi: Anna Kalso

Artikkelit

11 15 20 22 29 30

Jos on pakko autoilla, aja taloudellisesti Suomen mediassa Venäjä on uhka Boris Kagarlitski ja Venäjän uusi ay-liike Pietarin anonyymit antifasistit Tytöt, pojat ja tietokoneet Gonzotoimittaja Jaakko J. Vasankari etsii uutta vasemmistoa 31 Kannattavatko nuoret Nato-jäsenyyttä? 32-33 K irjat Artemi Troitski: Venäjän viimeinen diversantti Marja Härmänmaa ja Markku Mattila (toim.): Anarkismi, avantgarde, terrorismi – muutamia strategioita järjestyksen sotkemiseksi

Vakiot 4–11 Pikkuiset Sotilaiden äideillä riittää tehtävää 6 Kähkiksen kulma Peruskysymysten äärellä 8 Hyvä uutinen Pääkaupunki harkitsee tietulleja 9 Tapahtumat Mahdollisuuksien tori, Sosiaalifoorumi ja Naton pelin loppu Järjestöesittelyssä Venäjältä kulttuuria tuova Tusovka 21 Tulenantajat Ville Ropponen ja Toinen Venäjä 34-35 Kourallinen filmiä Arto Halosen dokumentti nostaa suuryritykset kiusalliseen valoon. Väärentäjä käsittelee kipeää natsihistoriaa. 36 Ajattelija Esittelyssä Raja Dunajevskaja 37 Protestilaulaja Joe Strummer 39-40 Vasemmistonuoret Tammitapaaminen työpajoista päätösbileisiin. Seuraava Opi perusasiat järjestetään keväällä. 42 Symington: Vakaustaistelija 43 Miiku Lehtelä: Harju

12 27 16 24 18 38 26 Voiko aktivisti hallita julkisuutta? medianäkyvy ydestä on hyötyä ja haittaa.

musta lippu liehumaan. pirate bay haluaa mullistaa tekijänoikeuslait.

INDIVIDUALISTIEN SUKUPOLVI. koulutetut VENÄLÄISNUORET kaipaavat EUROOPPAAN.

terroria ja salamurhia. tiedustelupalvelu FSB hallitsee venäjää pelollA.

POPULISMIA, PROPAGANDAA JA MUUTAMA KRIITTINEN ÄÄNI. TARKASTELUN KOHTEENA VENÄJÄN vIESTIMET.

sokeallekin värillä on väliä. vasemmistonuorten elokuvakilpailun voittaja kertoo erilaisuudesta.

työläisestä kotirouvaksi. venäläisnaisTen ihanneroolit neuvostoajasta nykypäivään.

suvi turtiainen

teema: venäjä

Omaa yritystään pyörittävän Sonia Tugutovan mielestä venäläisten naisten tulee olla taloudellisesti itsenäisiä.

lib e ro 1 | 08

pikkuiset

järjestö

Itärajan rocklähettiläät Tusovka on venäjänkielinen slangitermi, jolle ei ole suoraa suomennosta. Kun ihmiset kokoontuvat konserttiin, ravintolaan, festareille tai vodkapullon ääreen keittiöön, syntyy tusovka. »Se on luovien ihmisten välinen kohtaaminen», muotoilee Tusovka ry:n aktiivi Merja Pikkarainen. »Hyvä meininki, josta syntyy jotain positiivista», lisää puheenjohtaja Anna Ruohonen. Tusovka ry edistää venäläisen rock- ja pop-kulttuurin tuntemusta Suomessa ja päinvastoin. Musiikilla ja klubeilla on yhdistyksen toiminnassa suuri rooli, mutta Tusovka on järjestänyt myös taidenäyttelyitä, esittänyt lyhytelokuvia ja tehnyt festivaaliyhteistyötä. »Ihmisillä on ennakkoluuloja venäläistä musiikkia kohtaan, mutta keikoista on 

kuitenkin tykätty», Pikkarainen sanoo. Esiintyjät klubeilleen tusovkalaiset löytävät tuttujensa kautta. Joskus bändit ottavat itse yhteyttä järjestäjiin. Venäläisessä populaarimusiikissa näkyvät Ruohosen mukaan kaikki samat trendit kuin Euroopassakin. »Venäläiset vain vetävät ne karkeammin yli. Tällaista populistista, mainstreamia musiikkia sanotaan siellä popsaksi.» Ruohosen mieleen ovat jääneet parhaiten klubit, joilla on esiintynyt hänen omia suosikkejaan. Aina kaikki ei kuitenkaan voi mennä ihan putkeen. »Pari vuotta sitten Tusovka-festareilla eräs bändi perui keikkansa viime tingassa jo toisen kerran. Kuin ihmeen kaupalla saimme toisen bändin tilalle. Lopulta kävi ilmi, että heidän soundikorttinsa oli jäänyt Pietariin.»

Tusovkalaiset toivovat, että Suomeen tuotaisiin laajemmin venäläistä kulttuuria. »Olisi kiva nähdä täällä venäläisiä tvsarjoja ja leffoja. Nykykirjallisuutta pitäsi kääntää lisää – se kehittyy niin nopeasti, että Suomessa ei nähdä siitä juuri mitään. Kulttuurituonnin pitäisi olla jatkuvaa, mutta Tusovkan rahkeet eivät riitä kaikkeen», Ruohonen sanoo. Pikkarainen jatkaa: »Haluaisimme, että ihmiset saisivat Venäjästä kuvan maana siinä missä muutkin. Rokin kuuntelu on suomalaisille ja venäläisille koululuentoa tasa-arvoisempi tilanne – ja omakohtaisempi.» n  

Tusovka-festivaali, Gloria, Helsinki 28.-29.3. www.tusovka.fi

E l i n a T u r u n e n

olli-pekka härmä

Ska-bändi Spitfire Tusovka-festivaalilla Pietarilaisella Red clubilla.

l i b e ro 1 | 08

tinou bao

pikkuiset

Toivo kasvaa Venäjän armeijassa Toivo Venäjän nuorten miesten inhimillisemmästä asepalveluksesta on noussut viime vuodesta alkaen. Palvelusaika lyheni viime vuonna kahdesta vuodesta puoleentoista ja typistyy edelleen tänä vuonna kahteentoista kuukauteen. Suomalaisille asevelvollisille palveluksen kesto on viime vuosina ollut merkityksellisimpiä palvelusta määrittäviä tekijöitä, mutta Venäjällä se hautautuu vakavampien ongelmien joukkoon. 1989 perustettu Sotilaiden äidit on rauhanjärjestö, joka toimii Venäjällä laaja-alaisesti varusmiesten hyväksi. Se auttaa vaikeuksiin joutuneita asevelvollisia, tiedottaa puolustusvoimien ongelmista ja pyrkii muuttamaan armeijaa varusmiesten kannalta parempaan suuntaan. Lopullisena tavoitteena on asevelvollisuuden lakkauttaminen. Järjestöllä on jatkuvasti käsiteltävänä tuhansia tapauksia julmaa simputusta. Pahimmillaan armeijan ongelmat konkretisoituvat niiden alokkaiden kohdalla, jotka on 

hakattu hengiltä tai jotka ovat päätyneet itsemurhaan. Venäjällä kuolee vuosittain useampi tuhat varusmiespalvelustaan suorittavaa nuorta tapaturmaisesti, väkivaltaisesti tai oman käden kautta. Vaikka Sotilaiden äidit on nostanut asiaa esille 1990-luvun alusta asti, suurempaa muutosta ei ole näkynyt. Armeijan ihmisoikeusrikkomusten poistaminen tai edes radikaali vähentäminen vaatisikin palvelusajan lyhentämisen lisäksi suurta rakenteellista ja taloudellista muutosta Venäjän puolustusvoimissa. Venäjän puolustusvoimat on ollut jo vuosia rappiotilassa. Pakollisen asevelvollisuuden takia rakenteelliset ongelmat kaatuvat varusmiesten niskaan. Upseerien pienet palkat ovat johtaneet järjestelmälliseen lisätienestien hakuun orjakaupasta: asevelvollisia kaupataan halpana työvoimana ja ansiot kertyvät upseerien taskuun. Sotilaiden äidit -järjestö kertoi viime vuonna, että sotilaita on jopa pakotettu prostituutioon. Simputus, dedovshtshina, on juurtunut tiukasti Venäjän armeijaan. Aiemmin kahden vuoden varusmiespalveluksessa oli selvä kahtiajako ensimmäisen ja toisen vuo-

den asevelvollisiin, joista jälkimmäiset simputtivat ja hakkasivat nuorempiaan. Nuoremmat ikäpolvet taas kostivat oman kohtalonsa seuraaville. Armeijan epäkohtien vuoksi vain yksitoista prosenttia miehistä suorittaa asepalveluksen loppujen vältellessä sitä laillisin tai laittomin keinoin. Varusmiespalveluksen lyhennyttyä on kuitenkin herännyt toivo, että palvelusvelvollisten sisäinen kahtiajako ja simputus vähenisivät. Toivosta huolimatta Sotilaiden äideillä riittää tehtävää. Vaikka palvelusaika lyheneekin, se koskettaa vain osaa puolustusvoimiin pesiytyneistä rakenteellisista ongelmista. Valtiovallan olisikin puututtava simputukseen järjestelmällisemmin, jotta jatkuva pelon ja väkivallan kierre saataisiin katkeamaan. Sotilaiden äitien mukaan yksi Venäjän suurimmista ongelmista myös yleisellä tasolla on kansalaisten olematon mahdollisuus puolustaa omia oikeuksiaan. Asepalveluksen kohdalla tilanne näyttää vielä pahemmalta. Järjestön tavoite, yleisen asevelvollisuuden lakkauttaminen, vaikuttaa toistaiseksi kaukaiselta. n A t e Te r v o n e n

lib e ro 1 | 08

pikkuiset

Fiktion presidentti George Bush nuoremman presidenttikauden viimeinen vuosi on alkanut. Paitsi globaaliin politiikkaan, Bush on jättänyt jälkensä myös pop-kulttuuriin. Bill Clintonin kaudella presidentti marssi ovaalihuoneesta fiktioon. Elokuvat kuten Air Force One, Independence Day ja The American President esittivät Yhdysvaltojen presidentin komeana ja reiluna toimintasankarina, joka ei pelännyt kurittaa terroristeja tai avaruusmuukalaisia vaikka omin käsin. Pitkään jatkuneen West Wing -sarjan tv-presidentti Bartlet ratkaisi maailman ongelmat humaanisti ja kärsi turvautuessaan väkivaltaan. Yhdysvaltain presidentti oli hyvä jätkä. Populaarikulttuurin hyvä presidentti muuttui ensin karikatyyrinarriksi, sitten vihan kohteeksi tai suoranaiseksi uhaksi kansalliselle turvallisuudelle. Bushin toisella kaudella on nähty sellaisia elokuvia kuin nykyaikaan vertautuva Assassination of Richard Nixon ja Death of a President, mukadokumentti Bushin salamurhasta. Jopa oikealle kallellaan olevan Fox-yhtiön vainoharhaisen ja väkivaltaisen suosikkisarjan 24:n viidennen tuotantokauden jaksoissa nähdään kiero presidentti Logan juonimassa terroristien kanssa. Lopulta superagentti Jack Bauer joutuu poistamaan pahan presidentin virastaan jättäen hämmentyneen katsojan pohtimaan tarinan opetusta. Clintonin perinnöksi jäi elostelijan maine, vaikka hän onnistuikin valtionpäämie-

henä. Taiteen ja viihteen presidenttikuvaa tutkimalla voi sen sijaan päätellä, että Bush muistetaan sekä epäpätevänä että verenhimoisena. Pop-kulttuuri voi myös muokata katsojien asenteita. Tätä kirjoitettaessa käydään Yhdysvaltain presidentivaalien esivaaleja ja demokraattien Barack Obaman suosio on kasvussa. Samaan aikaan Suomessa on aloitettu 24-sarjan kuudennen kauden jaksojen esittäminen. Niissä hääri järjestyksessä jo toinen sarjan afroamerikkalainen presidentti, joka vaikuttaa ainakin Loganiin verrattuna kaikin puolin rehdiltä. Mutta mahtaako pop-kulttuurikaan olla valmistanut yhdysvaltalaisia valitsemaan värillistä presidenttiä? n



O t t o S i n i s a l o

vuo sucks harder». Seinät elävät ja graffitit peittyvät, mutta nyt Kallasvuon kuvaa on saatavana t-paitaprinttinä. Tyylikästä Kallasvuo sucks -t-paitaa voi kantaa ylpeänä vastalauseena joko Helsingin katutaidepolitiikalle tai protestina suuryhtiön yritykselle puuttua ilmaisunvapauteen. n



l i b e ro 1 | 08

peruskysymysten äärellä Aktivistien kesken on tapana kinastella siitä, tulisiko kaikille myönnettävää sosiaaliturvaa kutsua perustuloksi vai kansalaispalkaksi. Perustulo-nimen kannattajien mielestä kansalaispalkka on harhaanjohtava termi, sillä universaali perustulo ei määräytyisi kansalaisuuden perusteella, vaan sitä pitäisi myöntää kaikille Suomessa oleskeleville. Vuoden 1918 karkeloista käytetään yleisesti neutraalia termiä kansalaissota. Kuitenkin tuohon kähinään saivat osallistua kaikki halukkaat kansalaisuuteen katsomatta. Tämän logiikan mukaan tulisikin alkaa puhua perussodasta. n Tällä palstalla Vasemmistonuori Mikko Kähkönen kertoo kiistattomia totuuksia.

tiiliseinästä t-paitaprintiksi Viime marraskuussa sosiaalikeskus Elimäenkatu 15:n ulkoseinään ilmestyi hyvin näköinen sabluunataideteos Nokian toimitusjohtajasta Olli-Pekka Kallasvuosta. Teoksen teksti »Kallasvuo sucks» ei kuitenkaan miellyttänyt kaikkia. Imagostaan tarkan Nokian gorillat alkoivat hiillostaa talon omistavaa vakuutusyhtiö Eteraa, joka lähetti tuota pikaa puhdistajat paikalle. Graffitin ylitse oli kuitenkin jo tuolloin maalattu mustalla. Välikohtauksen jälkeen samaiselle kohdalle ilmestyi teksti »Kallas-

KÄHKIKSEN KULMA

Kallasvuo sucks -t-paidan hinta on 7 euroa ja postikulut. Tilaukset osoitteesta: kallasvuo_sucks@hotmail.com 

[Libero]

pikkuiset

vinkit

Elokuva

peli

kirja

Steal this film II

Kovat kertoimet UNHCR

Anna Politkovskaja: Venäläinen päiväkirja Like 2007

Varasta se! Se kuuluu meille kaikille

Virtuaalipakolaisena säilöönottokeskuksessa

Vuoden 2007 viimeisinä päivinä ilmestyi dokumentti, jossa kansainvälinen tekijänoikeuslainsäädäntö saa kovaa kyytiä. Steal this film II julkaistiin verkossa, koska yksikään elokuvateatteri ei ole toistaiseksi suostunut ottamaan sitä ohjelmistoonsa. Steal this film II on ruotsalaisen League of Noble Peers -yhteisön tuottama laaja tietopaketti, jossa käsitellään tietoyhteiskunnan nykytilaa. Tämän elokuvan pahis ei ole yksinäinen kotipiraatti tietokoneensa ääressä, vaan suuret elokuva- ja levy-yhtiöt. Elokuvan mukaan vapaa tiedostojen lataaminen on taiteilijalle oiva väline saavuttaa julkisuutta. Uusi teknologia on vihdoinkin mahdollistanut vapauden julkaisuyhtiöiden ikeestä, kun niiden apua ei enää tarvita levityksessä. Tiedon vapaan liikkuvuuden puolesta puhuvat niin vapaat taiteilijat, suurten torrent-sivustojen edustajat kuin yliopistojen professoritkin. Steal this film II:n mukaan tekijänoikeuslakeja ei voida perustaa sopimuksiin, jotka on luotu yhteiskunnassa, jonka informaatioteknologia on jo jättänyt taakseen. Kiinalainen juristi ja Alternative Law Forumin perustaja Lawrence Liang kuvaa tilannetta seuraavasti: »Aineettoman omaisuuden käsitettä ylläpidetään mielen terrorismilla. Tämän terrorismin perustana on mahdollisuuksien brutaali tukahduttaminen.» Antoisia piratismin hetkiä kaikille. n



»Ihmisiä, joita näet joka päivä, mutta et kuitenkaan näe. Ajattele, jos sinä olisit yksi heistä.» Dramaattinen teksti aukeaa silmien eteen osoitteesta www.kovatkertoimet.org. YK:n pakolaisjärjestö UNHCR:n juuri lanseeraama nettipeli asettaa pelaajansa konkreettisesti pakolaisen asemaan. Pelissä on kolme osiota: sota ja konflikti, rajamaa ja uusi elämä. Pelin suurin arvo on tiedon lisääminen, sillä kaupallisten nettipelien kanssa se ei pysty pelattavuudellaan kilpailemaan. Se ei ole UNHCR:n Pohjoismaisen toimiston tiedottaja Mira Banerjeen mukaan tarkoituskaan. Banerjee kertoo, että pelin idea syntyi norjalaisen öljy-yhtiö Statoilin tarjouksesta tukea pakolaisten integroitumista ja suvaitsevaisuuskasvatusta edistävää hanketta. Peliformaatin ensisijaisena kohderyhmänä ovat yläaste- ja lukioikäiset nuoret. Saman on keksinyt myös YK:n alainen Maailman ruokaohjelma WFP, joka lanseerasi viime keväänä oman pelinsä Food Forcen. Kovat kertoimet -nettipelin sivulla on myös peliä tukeva opettajan opas, joka sisältää syventäviä harjoituksia ja tehtäviä sekä linkkejä kansalaisjärjestöjen www-sivuille. Järjestöt voivat käyttää peliä osana suvaitsevaisuuskasvatusta ja keskustelunavaajana integroitumiseen liittyvissä tilaisuuksissa. n



http://www.stealthisfilm.com/Part2



A y d i n S a i y a r

www.kovatkertoimet.org

Autoritaarisen Venäjän omatunto Kun Jyrki Kataiselta kysyttiin, miksi kokoomuksen sisarpuolue on Yhtenäinen venäjä, hän vastasi, että heillä on vain hieman erilainen käsitys demokratiasta. Kun Matti Vanhaselta kysyttiin mielipidettä duumanvaalien onnistumisesta, pääministeri piti tulosta uskottavana. Kun kysytään Anna Politkovskajalta, vastaus on erilainen. Murhatun Politkovskajan viimeiseksi teokseksi jäänyt Venäläinen päiväkirja on kokoelma kirjoituksia joulukuulta 2003 elokuuhun 2005. Kirjoitukset käsittelevät Vladimir Putinin vallan kiristymistä, sotaa ja korruptiota. Lopulta kaikki kietoutuu vaaleihin ja Tšetšeniaan. Kummallisinta Venäjällä ovat valtamediassakin esitellyt vaalikäytännöt. Politkovskaja huomasi, että yhdelle passille saattaa olla rekisteröitynä useita nimiä, joista jokaisella voi antaa yhden äänen. Toisekseen samalla henkilöllä saattaa olla monta passia samalla tai eri nimellä. Jopa kuolleet tai olemattomat ihmiset ovat päässeet äänestämään. Politkovskajan Venäläinen päiväkirja on varoitus demokratian häviämisestä. Hän miettii jatkuvasti, miksi venäläisiä ei kiinnosta politiikka ja miksi länsimaiden johtajat vain varovasti pudistelevat päitään, kun Putinin hallinto sortuu Stalinin jälkeen julmimpiin ihmisoikeusloukkauksiin omia kansalaisia kohtaan. n 

M i n n a S u m e l i u s

J a a k k o V a s a n k a r i

lib e ro 1 | 08

pikkuiset

hyvä uutinen

Helsingin liikennepolitiikka harppasi kestävämpään suuntaan  Helsinkiin suunniteltu keskustan alittava autotunneli jää todennäköisesti rakentamatta. Tunnelia kokoomuksen ja rkp:n kanssa puoltanut Helsingin sdp ilmoitti kannattavansa hankkeesta vetäytymistä. Puolueen täyskäännöksen kallistettua vaakaa kaupunginvaltuutettujen enemmistö on keskustatunnelin rakentamista vastaan. Kenkää keskustatunnelille -kansalaisliike riemuitsee tuulen kääntymisestä val-

l i b e ro 1 | 08

tuustossa. Ympäristöjärjestöt ovat vastustaneet tunnelia kiivaasti, sillä sen on arvioitu lisäävän yksityisautoilua ja hiilidioksidipäästöjä pääkaupunkiseudulla. Helsingin yleisten töiden lautakunta ei hyväksynyt tunnelia varten aiottua kaavamuutosehdotusta ilmastonmuutokseen vedoten. Kenkää keskustatunnelille -liikkeen Jarmo Kalannin mukaan yli 10 000 helsinkiläisen allekirjoittama kunnallisaloite autotunnelia vastaan ei ollut turha. »Kunnallisaloitteella oli varmasti merkitystä, sillä demarit ilmoittivat, että kentältä on tullut kielteistä palautetta.» Sdp perusteli tunnelista luopumista säästösyillä. Hankkeen hinnaksi on arvioitu yli 500 miljoonaa euroa. »Lähivuosina tunnelia ei ole varaa rakentaa. Hanketta on silti pohjustettu kau-

punkisuunnitteluvirastossa vähintään neljäkymmentä vuotta, joten ihan vielä sitä ei liene lopullisesti haudattu», Kalanti arvelee. Keskustatunnelin vastustajien mukaan rahoja on investoitava tulevaisuudessa joukkoliikenteeseen yksityisautoilun sijaan. Helsingin tavoitteena on vähentää hiilidioksidipäästöjään seuraavan 12 vuoden aikana alle vuoden 1990 lukemien. Seuraava askel kestävän ilmastopolitiikan suuntaan saattaa olla ruuhkamaksujen kerääminen yksityisautoilijoilta. Helsingin kaupunginvaltuusto ja liikenneministeriö päättivät hiljattain alkaa selvittää pääkaupunkiseudun tienkäyttömaksujen mahdollisuutta. n [Libero]

pikkuiset

tapahtumat

Mahdollisuuksien tori keskittyy kauppaan

NATO game over 22.3. 2000 -luvun suurimmat protestit synnyttäneen Irakin sodan alkamisesta on kulunut viisi vuotta. Vuosipäivän lähestyessä sodanvastaisen liikkeen on jälleen aika muistuttaa, että konflikteja on mahdotonta ratkaista asein. Kylmän sodan aikana muodostetun puolustusliitto Naton kautta Eurooppa on osallisena Afganistanin ja Irakin konflikteissa. Sotilaat, sotakoneisto ja osa vankilennoista kulkevat Euroopan Nato-maiden kautta. EU toimii näin astinlautana USA:n ja Naton sotilastoimille, jotka eivät aina ole sopusoinnussa valtioiden omien lakien tai kansainvälisten ihmisoikeussopimusten kanssa. Rauhanaktivistit kokoontuvat 22. maaliskuuta Brysseliin sodanvastaiseen Nato game over -suurmielenosoitukseen. Protesti pyrkii väkivallattomin keinoin sulkemaan Naton päämajan toiminnan, tunkeutumaan aitojen yli ja etsimään todistusaineistoa sotavalmisteluista. Suomen Aseistakieltäytyjäliitto järjestää kuljetuksen Brysseliin. Lähtö tapahtuu 17.3. ja paluu Suomeen 27.3. Matkan hinta on 150 euroa AKL:n jäseniltä ja 160 euroa muilta. Suurmielenosoituksen lisäksi Brysselissä on tilaisuus osallistua Sotilaallinen globalisaatio ja väkivallaton vastarinta Euroopassa -seminaariin 23.–24.3. Protestin järjestävät kymmenvuotisjuhlaansa viettävä Bombspotting -kampanja ja War Resisters’ International -verkosto. 

Vuoden 2008 Mahdollisuuksien tori vieraillee kahdellakymmenellä eri paikkakunnalla. Tänä vuonna tapahtuman teemana on kauppa. Kaikilla järjestöillä on mahdollisuus esittää, mitä kaupalla voi saada aikaan, niin huonoa kuin hyvääkin. Mahdollisuuksien tori tarjoaa järjestöille mahdollisuuden rekrytoida uusia jäseniä, tiedottaa toiminnastaan ja parhaassa tapauksessa avartaa vierailijoiden maailmankuvaa. Vasemmistonuoret on mukana järjestämässä tapahtumaa eri puolilla Suomea. Kepa tuottaa Mahdollisuuksien toreihin Torisanomat-lehden, joka syventyy kaupan teemaan eri kehitysyhteistyötä tekevien järjestöjen näkökulmasta. Myös Globbaritverkosto on lupautunut tuomaan paikanpäälle teemaan osuvan kampanjansa. Järjestöjen lobbaama, yksilöihin nojautuva reilu »maailmankauppashoppailu» ja kehitysyhteistyö tukevat sosiaalista vahvistamista kolmannessa maailmassa ja rakentavat siellä sosiaalisia liikkeitä sekä hyvinvointia. Sosiaalisiin liikkeisiin on mahdollista saada ytyä myös täällä Suomessa. Pallo on heitetty sinulle. Ota se vastaan ja lähde selvittämään mitä on tehtävissä. 



Suomen sosiaalifoorumi 17.–18.5.2008

www.mahdollisuuksientori.fi

A y d i n S a i y a r

Kansalaistoimijoiden kohtaamispaikkana toimiva Suomen sosiaalifoorumi (SSF) järjestetään tänä vuonna seitsemättä kertaa ja tapahtumassa puhaltavat uudet tuulet. Ensimmäistä kertaa Tampereella järjestettävän sosiaalifoorumin monipuoliset seminaarit, toiminnalliset työpajat ja taide-esitykset valtaavat toukokuussa Työväenmuseo Werstaan sekä Vanhan kirjastotalon. Uutta on myös, että Samaan aikaan SSF: n kanssa viereisellä Väinö Linnan aukiolla järjestetään Mahdollisuuksien tori -tapahtuma, jossa järjestöt pitävät infopöytiään ja esiintyjät viihdyttävät kävijöitä ulkolavalla. Sosiaalifoorumiin on luvassa satakunta erilaista tilaisuutta, joihin odotetaan tuhansia kävijöitä. Keskustelujen teemat ulottuvat maailmanpolitiikasta ja ihmisoikeuksista ympäristökysymyksiin, toimeentuloon ja kulttuuriin. Suomen sosiaalifoorumiin järjestetään edulliset bussikuljetukset muun muassa Helsingistä ja tarjolla on huokeita majoitusvaihtoehtoja. Tapahtuman iltabileet järjestetään lauantaina 17.5. ravintola Telakalla, ja niiden pääesiintyjänä on Hiski Salomaan pirteitä ralleja soittava Hiskias Möttö ja Mojakka. 

www.sosiaalifoorumi.fi Suomen sosiaalifoorumi 2008 17.–18.5.2008  SSF:n kaikille avoin yleiskokous 25.3. klo 18.15.  Kokoukset pidetään Werstaalla osoitteessa Väinö Linnan aukio 6 (Finlaysonin alue)  

[Libero]

Työväenmuseo Werstas

Pia mikkonen

Tomas Kouba

Riia Colliander

lib e ro 1 | 08

puheenjohtaja

Suomeenkin punavihreä rintama Globaalikapitalismin todellisuus

tuloja ainoastaan palkkoja verottamalla.

alkaa näkyä vasta nyt myös länsi-

Palkat alkavat vain olla niin pieniä, että

✖ yritykset tarvitsevat

maille kaikessa inhottavuudessaan. Sil-

niillä ei rahoiteta minkäänlaisia palve-

loin, kun Länsi- ja Pohjois-Eurooppa

luita – ehkä juuri ja juuri armeijaa ja po-

ty ö voimaa mutta

vielä pelkäsivät Neuvostoliittoa, olivat

liisia.

ne itsekin melko sosialistisia: oli mak-

Halpatuotantomaissa nykyajan orji-

eivät ole valmiita maksamaan veroina

sutonta koulutusta ja terveydenhoitoa,

na työskenteleviä tuskin lohduttaa se,

osaansa koulutuksen

kohtuullinen sosiaaliturva ja valtion-

että meidän tilanteemme huononee

kustannuksista .

yhtiöitä. Kilpailua rajoitettiin, jos sen

myös. Vaikka yritykset tarvitsevat yhä

katsottiin

etua.

myös korkeasti koulutettua työvoimaa,

Jopa tuloerot olivat Suomessa tai Ruot-

haittaavan

yhteistä

ne eivät enää ole valmiita maksamaan

sissa pienemmät kuin »kommunistisis-

veroina osaansa koulutuksen kustan-

sa» valtioissa.

nuksista.

ja palaamassa takaisin vasemmalle. Lisäksi vihreä puolue kuuluu useimmissa maissa tiukasti vasemmiston

Neuvostoliiton hajottua länsimaiden

Meillä Suomessa on yhteisillä varoil-

joukkoon. Italiassa vihreät liittynevät

ei tarvinnut enää inhimillistää kapita-

la koulutettu valtava määrä ihmisiä yri-

jatkossa kommunistien kanssa uuteen

lismia. Nykyään meilläkin saa rahalla

tysten tarpeisiin. Valitettavasti nyt myös

radikaalivasemmiston ryhmään, jolle

parempaa hoitoa ja yliopistoon pääsyä

koulutusta ollaan tekemässä pienin as-

povataan menestyksekästä tulevaisuut-

helpottaa, jos on varaa kalliisiin val-

kelin maksulliseksi verokilpailun nimis-

ta. Ruotsissa demarit, vasemmistopuo-

mennuskursseihin. Progressiivinen ve-

sä. Kaava on sama muuallakin maail-

lue ja vihreät ovat jo kauan muodosta-

rotus on kääntynyt nurin niskoin, kun

massa.

neet yhteisen blokin. Tanskassa, Islan-

kaikkein rikkaimmat maksavat usein

Ensimmäinen askel ovat lukukausi-

nissa ja Norjassa ei erillisiä vihreitä edes

pääomatuloistaan veroja pienemmällä

maksut ulkomaisille opiskelijoille. Seu-

ole, vaan vihreys kuuluu luonnollisesti

prosentilla kuin työstään palkan saavat.

raavaksi ne ulotetaan tasa-arvon nimis-

vasemmistopuolueeseen.

Globaalikapitalismin vastaisen tais-

sä koskemaan kaikkia. Kaiken huipuksi

Suomen kehityksen suunnan muut-

telun tekee erityisen hankalaksi sen

tämä markkinoidaan koulutuksen laa-

taminen vaatii yhteistä punavihreää

kansallisvaltioita kilpailuttava luonne.

dun

Porvarihallitus

rintamaa. Vasemmistoliitto on haikail-

Suuryritykset siirtävät tuotantoaan aina

osaa silmänkääntötemput: autoveron

parantamisena!

lut sellaista jo pitkään, mutta vihreät

sinne missä verot ovat matalimmat,

reilu alennus oli ympäristöteko ja palve-

ovat vielä valinneet pysyttelemisen ko-

työntekijöiden palkat pienimmät ja ym-

luita parannetaan tekemällä niistä mak-

koomuksen talutusnuorassa sekä halli-

päristöä saa tuhota kaupallisten intres-

sullisia.

sien nimissä.

Demareista eli eurooppalaisittain so-

tuksessa että lähes kaikissa suurissa kaupungeissa.

Tätä kutsutaan »kilpailuksi kohti

sialisteista vasemmalla oleva vasemmis-

Myös demarit ovat suhtautuneet vih-

pohjaa». Kilpailu koskee entistä enem-

to on ottanut lähiaikoina suuria voittoja

reisiin tarpeettoman ylimielisesti. Eh-

män myös palvelutuotantoa, hallintoa

vaaleissa. Tanskan, Saksan, Islannin,

käpä nyt Helsingissä ruuhkamaksu– ja

ja suunnittelua.

Kreikan ja Hollannin äänestäjät ovat

keskustatunnelikysymyksissä

näyttäneet, että ihmiset ovat kyllästy-

löytäneet puolueet vihdoin aloittavat ke-

jaa, etteivät tehtaat välttämättä edes

neet uusliberalistisiin puolueisiin, jotka

hityksen, jolla demarit saadaan vihertä-

tuo tuloja valtioon, jonka alueelle ne si-

vain levittelevät käsiään globaalikapita-

mään ja vihreät punertamaan. n

joittuvat. Kilpailussa pärjäämiseksi yri-

lismin edessä. Kansalaiset vaativat de-

tyksille myönnetään erivapauksia olla

mokratiaa talouden ylivallan tilalle. Jois-

maksamatta veroja. Valtiot saavat siten

sain maissa demarit ovatkin heränneet

Nykyään ollaan jo niin lähellä poh-

10 l i b e ro 1 | 08

J u s s i S a r a m o Vasemmistonuorten puheenjohtaja jussi@vasemmistonuoret.fi

toisensa

p i k k u i s e tp i k k u i s e t teksti: Julle Tuuliainen kuva: Anna Kalso

Taloudellista ajoa Ekologista autoilua ei ole olemassakaan. On vain vähemmän ja enemmän saastuttavia ajokkeja ja ajotapoja. Tämän lehden lukijat ovat lähes poikkeuksetta ympäristön ystäviä. Ja kun jokaisella on vielä oma lompakko lähellä sydäntä, niin tutustutaanpa hieman ympäristöä ja lompakkoa säästävään autoiluun.

Käytä ajokkisi loppuun Uuden auton hankinta ei ole ekoteko, vaikka autotehtaat ja uusien autojen verohelpotuksia haikailevat yrittävätkin sellaista selittää. Yhden auton valmistus kuluttaa ympäristöä niin paljon, että vanhat kannattaa todella käyttää loppuun asti. esitettävä renkaan ulvotus kuluttaa

Jos taas allasi on vanha kuplavolkka-

sekä polttoainetta että ajokkia. Aikui-

ri, pakettiauto tai sitä isompi vehje,

Jos saat käsiisi vanhan, kaasuttimella

nen ihminen selviää grilliostoksestaan

ihannenopeutesi on noin 80.

varustetun

huomattavasti halvemmalla.

Jarruta moottorilla bensamoottoriauton,

Renkaat

moottorijarrutus kannata. Bensaa pa-

Turha kuorma pois

Oikeat rengaspaineet vähentävät kulu-

Tällaiset autot ovat kuitenkin jo har-

Autoa ei kannata käyttää raskaiden esi-

tusta. Jos kyydissäsi on paljon kuormaa,

vinaisia. Suorasuihkutusmoottorilla ja

neiden säilytystilana. Kaikki ajoneuvon

lisää painetta renkaisiin. Korkeat pai-

dieselmoottorilla ajettaessa moottori-

kyydissä oleva turha paino lisää kulu-

neet ehkäisevät rengasrikkoja, mutta

jarrutus on aina hyvä vaihtoehto, koska

tusta.

liian korkeat vähentävät pitoa ja kulut-

laa korkeilla kierroksilla.

nämä moottorit eivät silloin kuluta polttoainetta.

tavat rengasta väärällä tavalla.

ja jokainen aerodynamiikkaa haittaava

Vapaallakin saa ajaa Henkilöautolla

Samoin muuten tekee avoin ikkuna

voi

rullata

ulkoinen esine, kuten luu ikkunan ul-

Huolla ajokkiasi säännöllisesti

kopuolella.

Pidä säädöt kohdallaan. Väärä sytytys

vapaalla

tai polttoaineen syöttö lisää kulutusta ja

vauhdin kärsimättä vain jyrkimmissä

Turhat sähkölaitteet pois

alamäissä, mutta esimerkiksi lähesty-

Jokainen autossa päällä oleva sähkölaite

viin liikennevaloihin voi hyvin tulla va-

lisää kulutusta. Mieti, onko joku sähkö-

paalla ja käyttää moottorijarrutusta

laite unohtunut päälle aivan turhaan.

vasta lopussa. Vapaata ei pidä kuiten-

Turhat sumuvalot häiritsevät toisia tiel-

Sana ohituksista

kaan käyttää jyrkissä tai mutkaisissa

läkulkijoita.

Jos tyhjää tietä eteenpäin on riittävästi,

mäissä, tai jos keli on talvisen liukas.

vähentää tehoja. Ilmanputsari kannattaa pitää siistinä. Tukkoinen lisää polttoaineen kulutusta.

kiihdytys ohittaessa voi olla rauhallinen.

Ihannenopeus

Voit käyttäytyä samalla sivistyneen

Nasta laudassa ei ole taloudellista

Nykyautoilla ihannenopeus on 100 kilo-

ihmisen tavoin. Eli kurakelillä ohittaes-

Montako kertaa elämässäsi joudut kiih-

metriä tunnissa. Kun auton nopeutta

sa, jos kaistaa riittää edessä, eikä taka-

dytyksessä ottamaan ajokistasi kaiken

nostetaan, nousee samalla polttoaineen

nasi ole ketään kiireisempää, älä palaa

irti? Et varmaan montaakaan. Lippalak-

kulutuskäyrä. Erityisesti satasen jäl-

ohitettavan ajoneuvon eteen välittömäs-

kipoikamainen, nakkikioskin nurkilla

keen käyrä jyrkkenee radikaalisti.

ti, vaan pysy ohituskaistalla pitkään. n

lib e ro 1 | 08

teksti: Minna Sumelius kuvat: Kirsi Tuura

l i b e ro 1 | 08

Kansalaistottelemattoman

Molemmat toteavat, että muut akti-

aktivismin ja median suhde ei ole koskaan ollut mutkaton. Koijärven metsämielenosoituksesta ja Vanhan valtaamisesta lähtien otsikoihin on päästy, mutta tiedotusvälineet eivät aina ole

vistiryhmät voisivat oppia ehdottomuutta talonvaltaajilta. Jokaiseen haastatteluun ei tarvitse suostua. »Hiljaisuus ajaa toimittajat paikkansapitävän tiedon ääreen, kuten valtaajien omille nettisivuille. Haastattelujen sijaan voi perustaa vaikkapa oman mediaprojektin.»

keskittyneet aktivistien ydinviestiin. Huomion ovat saaneet yksittäiset toimijat, jotka on julkisuudessa leimattu kettutytöiksi, ekoterroristeiksi tai työtä vieroksuviksi pummeiksi.

Henkilökohtainen on poliittista Greenpeacen

energiakampanjoitsija

Lauri Myllyvirta joutui poikkeavaan tiedotustilanteeseen, kun hän ja viisi muuta aktivistia kiipesivät touko-kesäkuun vaihteessa Olkiluodon ydinvoimalatyö-

Mikä on hinta, joka medianäkyvyydestä täytyy maksaa? Neljä aktivistia kertoo näkemyksensä siitä, kuinka hyvä mediakampanja syntyy.

maan korkeimpaan nosturiin tuodakseen esille rakenteilla olevan voimalan turvallisuusongelmat. Vaikka mielenosoituksen poliittinen kärki oli terävä, media oli välillä kiinnostuneempi siitä, mihin aktivistit nosturissa ulostavat.

Noin vuoden Helsingin talonvaltausliikkeessä mukana olleet Jope ja Jinni (nimet muutettu) pitävät medi-

»Toki ydinenergian ongelmiin olisi

an suhtautumista talonvaltaajiin vali-

voitu keskittyä enemmän, mutta kansa-

koivana. Valtauksista tehtyjen juttujen

laistottelemattomuuteen liittyy olen-

perusfaktat ovat tosia, mutta huomio

naisesti itsensä likoon laittaminen. Se,

keskitetään epäolennaisuuksiin.

että aktivisteista kerrotaan inhimillisel-

»Valtamedia haluaa tehdä sosiaalipornoa ja tunkea meidät väkisin marginaaliin», toteaa Jinni.

Talonvaltaajien yhdessä sovittuun tiedotusstrategiaan kuuluu pelkillä etunimillä esiintyminen ja kasvojen peittäminen.

Myllyvirta ei pidä mielenosoitusta tiedotuksellisesti epäonnistuneena.

lä tasolla, on täysin sallittua ja antaa poliittiselle agendalle kasvot.» Myllyvirran

mukaan

Greenpeacen

Kulunut talonvaltauskesä alkoi kui-

vahvuus on alusta asti ollut se, että jär-

tenkin positiivisella mediakokemuksel-

jestö toimii räväkästi. Se kiinnostaa toi-

la. Huonoa mainetta aktivistien keskuu-

mittajiakin enemmän kuin kuivakat ra-

dessa niittänyt Helsingin sanomat saapui

portit ja lausunnot.

squat Karkulle seitsemänä peräkkäisenä

Hän myöntää, että järjestöstä välit-

päivänä raportoimaan elämästä talolla.

tyy välillä yksipuolinen kuva mediassa,

Näin lähes koko Karkun elinkaari tuli

kun vain sen suorasta toiminnasta kir-

dokumentoiduksi. Lukijoille välittyi val-

joitetaan. Myllyvirta ei kuitenkaan pyr-

taajista todenmukainen ja terroristiro-

kisi kontrolloimaan mediaa.

mantiikasta vapaa kuva.

»Toimittajat

Luottamuksen luominen hyödyttää valtaajien mielestä mediaa itseään.

tietävät

kohtuullisen

hyvin, mitä ihmiset haluavat lukea. En ymmärrä

joidenkin

aktivistiryhmien

»Toki medianäkyvyydestä on meille-

käsitettä ’oikeasta tiedosta’, jonka ää-

kin hyötyä, mutta toimimme autonomi-

reen media tulee ohjata. Jokainen toi-

sen tilan, emme medianäkyvyyden ta-

mittaja tekee kuitenkin oman juttun-

kia», Jope selventää.

sa.»

Median

kiinnostus

talonvaltaajia

kohtaan on säilynyt. Jinnin ja Jopen

Oikeutta Eläimille ja karu totuus

mielestä tiedotuksen onnistumisen sa-

Oikeutta Eläimille -järjestö lanseerasi

laisuus piilee riippumattomuuden lisäk-

loppuvuodesta 2007 Tehotuotanto.net -

si kollektiivisessa toteutuksessa.

tiedotuskampanjan.

Www-sivut,

ka-

lib e ro 1 | 08

duille levitetyt tarrat ja julisteet välitti-

Saarikoski myöntää, että rajujen

vät suomalaisille yli sadalla karjatilalla

eläinkuvien julkaisemisessa voi nähdä

vuoden aikana tallennettua materiaalia

moraalisen ongelman.

tuotantoeläinten karuista elinoloista. Kampanja

sai

»Kysymys

siitä,

minkälaista

ennennäkemättömän

eläinkuvaa kituvien eläinten näyttämi-

paljon näkyvyyttä ja eläinaktivistien

nen voi uusintaa. Tuskin voitaisiin

lausuntoja kärkyttiin joka puolella val-

näyttää kuvamateriaalia, missä ihmi-

tamediaa.

set kituisivat samanlaisissa olosuhteis-

Eläinaktivistien

kuvaamat

videot

johtivat poliisitutkintaan kahdeksalla tilalla. Tutkituista tiloista yksi sai huo-

karuista elinoloista

Järkyttäminen ei kuitenkaan ollut itsetarkoitus. »Kuvat järkyttivät, koska eläinteolli-

sesta ja kolmella sikojen kohtelu johti

suus oli onnistunut piilottamaan tosi-

syyteharkintaan.

asiat.»

Järjestön entisen tiedottajan Akulii-

Saarikoski sanoo, että eläinoikeus-

na Saarikosken mielestä kampanjan

toiminnassa ei voi sokeasti luottaa val-

vahvuus on ollut kuvamateriaalin ja

tamediaan, sillä aktivismin vaatimuk-

tutkimuksen kattavuus. Mitään ei tar-

set ovat olleet perinteisesti kovia suh-

vinnut alleviivata, sillä kuvat kaltoin

teessa vallitseviin talouden lakeihin.

huivat puolestaan. Se, että mediahuo-

✖ » kuvat tuotantoel ä inten

sa.»

mautuksen lievästä eläinsuojelurikok-

kohdelluista ja silvotuista eläimistä pu-

Akuliina Saarikoski ja Oikeutta eläimille muuttuivat syntipukeista sankareiksi Tehotuotanto. net -kampanjan kuvien päästyä julkisuuteen.

j ä ivät kulttuuriseen tietoisuuteen , j ossa ne vaikuttavat tä stä eteenpä in . »

Hän on kuitenkin tyytyväinen kampanjan vaikutuksiin:

mio keskittyi itse asiaan eikä henkilöi-

»Kuvat jäivät johonkin kulttuuriseen

tymistä tapahtunut, varmistettiin käyt-

tietoisuuteen, jossa ne vaikuttavat tästä

tämällä useaa mediahenkilöä.

eteenpäin.» n

 Lauri Myllyvirta killui nosturissa ja antoi kasvot Greenpeacen energiakampanjalle.

AKTIVISTIEN TIEDOTUSVINKIT    



l i b e ro 1 | 08

Älä mene median ehdoilla (valtaajat) Kierrätä tiedotusvastuuta (valtaajat) Teot ja kuvat puhuvat enemmän kuin sanat. (Lauri Myllyvirta) Odota myös itseltäsi jotakin, älä vain toimittajalta! Selkeä ulosanti auttaa viestin perille menossa kummasti. (Lauri Myllyvirta) Pelkät ohjelmajulistukset eivät riitä ihmisten mielipiteen voittamiseen, se vaatii myös inhimillisiä tarinoita. Henkilötasolle meneminen ei ole aina paha asia. (Lauri Myllyvirta) Se ei pelaa, joka pelkää! Itsensä on laitettava likoon, jos haluaa saada tuloksia aikaan. (Akuliina Saarikoski)

o ls ka na an

n a a p u r i n pa h a i s o v e l i Tunteikkuus, arvolatautuneisuus ja yksipuolisuus kuuluvat puheeseen Venäjästä suomalaisten arjessa ja mediassa.

Hyviä uutisia Venäjältä

Helsingin Sanomien

artikkeli

Vaara vaanii, Suomi

(18.2.2007) käsittelee Suomen ulkopoliittista asemaa Naton ja Venäjän välissä. Valtakunnan päälehti kannattaa avoimesti Natoon liittymistä. Sana »uhkaku-

liaseista.

Tuntuuko siltä, että Venäjältä ei

va» mainitaan jutussa Venäjän yhteydessä parikym-

kuulu kuin huonoja uutisia? Kos-

Positiivisuuteen keskittyvää lehteä

kaan ei tiedä mitä uhkaavaa rajan takaa

voisi moittia myös epäkohtien unohta-

mentä kertaa. Esimerkin mukainen tapa uutisoida Venäjän ta-

seuraavaksi vyöryy – metsäpaloja, soti-

misesta. Dobrowolski kuitenkin vakuut-

pahtumista on yleiseurooppalainen. Toistuvia teemo-

laslentokoneita vai työllisyyttä uhkaavia

taa tiedostavansa lähdekritiikin merki-

ja ovat kylmän sodan varjo, toisen maailmansodan

puutulleja.

tyksen.

taakka, suurvalta-asema, ympäristöongelmat, poliit-

Venäjän kieltä ja kulttuuria opiskel-

»Venäjän mediakenttä on hyvin kir-

lut Taneli Dobrowolski kyllästyi ankei-

java ja täytyy olla tarkka siitä, mitä läh-

siin uutisiin ja ryhtyi pyörittämään

tee seuraamaan. Olen ollut lähteisiini

Yksi jatkuvista puheenaiheista Suomen mediassa

omaa verkkolehteään Moskova.infoa. Ai-

tyytyväinen, sillä uutisankkoja ei ole

on »suomettuminen». Toimittaja Anna Politkovska-

nakin yksi media välittää nyt naapuris-

tullut vastaan.»

jan murhan jälkeen julkinen mielipide alkoi vaatia

tamme myös myönteisen puolen.

tinen epävakaus ja nationalismi. Stereotypiat vodkasta, prostituutiosta ja rikollisuudesta ovat yhteisiä.

Lähteinä Moskova.info käyttää pääasi-

»Pyrin tuomaan lisän muiden väli-

Venäjän kriittisempää käsittelyä sekä medialta että

assa venäjänkielisiä verkkojulkaisuja.

poliitikoilta. Näin kävikin, ainakin osaksi. Määräl-

neiden Venäjä-uutisoinnin rinnalle, en

»Lähteemme käsittelevät aiheita laa-

korvaamaan sitä», päätoimittaja kertoo.

jasti viihteestä politiikkaan ja ovat suh-

Dobrowolskin arvion mukaan kiel-

teellisen neutaraaleja. Varsinkin Lenta.ru

Rivien välistä löytyy onneksi murtumakohtia. Me-

teisten Venäjä-uutisten määrä on Suo-

pysyttelee faktoissa ja sisältää vain vä-

diassa kerrotaan myönteisesti Suomen ja Venäjän väli-

men mediassa 80 prosenttia, kun Venä-

hän mielipiteellistä aineistoa. Newsru.com

sestä yritys- ja kulttuuriyhteistyöstä. Yksittäisten ve-

jän kotimaan uutisissa hyvää ja huonoa

puolestaan on oppositiomyönteinen»,

näjäntaitoisten toimittajien paikan päällä tekemät ju-

käsitellään tasapuolisesti.

Dobrowolski sanoo.

tut monipuolistavat Venäjä-kuvaa.

»Halusin saada laajennettua uutisten

Muutamasta Googlen, suomalais-ve-

aihepiiriä, joka on ollut Putin Putin ja

näläisen aikakauslehden ja matkatoi-

Putin. Moskova.infoa kiinnostaa myös se,

miston mainoksesta saatavat tulot kat-

mitä kansalaisille kuuluu.»

tavat lehden palvelinkulut. Muuta ta-

Myönteisten ilmiöiden löytäminen ei

lisesti uutiset Venäjästä räjähtivät käsiin ja kirjoitustyyli muuttui aiempaa kielteisemmäksi.

Miksi Venäjästä puhuminen on niin vaikeaa ja arvolatautunutta? Meitä painaa yhteinen historia. Tiedot, myytit ja ideologiat jaetaan eteenpäin tuleville sukupolville.

loudellista hyötyä Moskova.infosta ei teki-

ole hänelle vaikeaa. Moskova.infon otsikko

Emme voi syyttää kielteisestä Venäjä-kuvasta pelk-

jöilleen koidu. n

kää pahaa mediaa. Ihmiset rakentavat sisällön mediaan, ei toisinpäin.

saattaa julistaa, että tuloerot ovat kasvaneet Venäjällä 2000-luvulla vain vähän, tai että Venäjän miliisi aikoo luopua tu-



A n n a K o t a v i i t a

www.moskova.info

V e e r a N u u t i n e n



Kirjoittaja seuraa pro gradu -työssään suomalaisen valtamedian Venäjä-uutisia.

lib e ro 1 | 08

teksti: Anna Kotaviita ja Maija Vehviläinen

Kahdessa maailmassa kasvaneet Alakulttuureihin samaistuvien pietarilaisnuorten identiteetti ei perustu kotiin, uskontoon tai isänmaahan. 1980luvulla syntyneitä Kirilliä, Larisaa ja Ivania yhdistää halu nähdä maailmaa. Taustalla ei ole pelkkä tyytymättömyys kotimaan oloihin. Neuvostoliiton hajottua Venäjä on muuttunut avoimeksi ulkopuolisille

Ossi Makkonen

vaikutteille.

Henkisen ja materian ristitulessa

opistolla kansainvälisiä suhteita ja kertoo tulevansa paremmin toimeen ulkomaalaisten kanssa. Venäläisten seurassa hän tuntee usein olevansa erilainen.

Kirill tentin jälkeisellä kahvihetkellä pitkän yliopistolla vietetyn päivän jälkeen.

Kehitys henkisestä materialistiseen suuntaan on Kirillin mielestä kaikille yhteiskunnille luonnollista. Venäjällä kaikki vain tapahtui hyvin nopeasti ja

20-vuotias Kirill Tsarkov elää mu-

»Venäläisistä ihmisistä, myös nuo-

siikille. Hän käy usein pietarilai-

rista, minulle tulee ensimmäisenä mie-

hyvin voimakkaasti. Hän toivoo, että pystyisi käyttämään elämässään lännen

sella, kokeelliseen musiikkiin erikoistu-

leen passiivisuus ja kiinnostuksen puu-

ja idän ristivedon hyödykseen.

neella GEZ-21-klubilla.

te», Kirill sanoo.

»Idässä hyvää on henkisyys, lännessä

Itseään Kirill kutsuu wannabe -muu-

Kirill uskoo, että hänen ikätovereil-

yksilönvapaus ja itsensä toteuttaminen.»

sikoksi. Valitettavasti hänen skandinaa-

laan ei välttämättä ole tietoista koke-

viset suosikkiyhtyeensä esiintyvät har-

musta neuvostoajasta. Historia on silti

maatioyhteiskunnaksi,

voin Pietarissa, jonne hän muutti opis-

vaikuttanut myös heihin.

mukaansa sinne päin ollaan menossa –

Kirill ei kutsuisi Venäjää vielä informutta

hänen

kelemaan neljä vuotta sitten 500 000

»Kun asioita alkoi tulvia maahan ul-

asukkaan Murmanskista, Venäjän poh-

komailta, me 80-luvulla syntyneet olim-

joisimmasta kaupungista.

me tavallaan kahden tulen välissä. Edel-

Vielä on parantamisen varaa, sillä

Tällä hetkellä opinnot vievät suuren

leen oli paineita olla älykäs, ahkera ja

viisuminsaantia Venäjälle rajoitettiin

osan hänen ajastaan, mutta kansainvä-

hyvä neuvostoihminen, mutta toisaalta

vähän aikaa sitten. Kehitys on hidasta,

linen muusikonura ei ole kokonaan

lännen vaikutteet, materialismi ja esi-

mutta vajaassa kahdessakymmenessä

unohdettu haave.

merkiksi pukeutuminen houkuttelivat

vuodessa on joka tapauksessa muuttu-

meitä», hän sanoo.

nut paljon.

Kirill opiskelee Pietarin valtion yli-

l i b e ro 1 | 08

kohti yhteiskuntaa, jossa on pakko olla aktiivinen.

Askelen lähempänä Eurooppaa

män vaikutteita Euroopasta», Larisa uskoo. Venäjän yhteiskunta on edelleen Suomea perhekeskeisempi, ja nuoret asuvat

Neljä kuukautta sitten englannin kielen

usein pitkään vanhempiensa luona. Var-

opiskelija Larisa Yun, 26, pakkasi tava-

sinkin nuoriin naisiin kohdistuu paljon

ransa kotona Sakhalinissä, kaukana

paineita.

idässä. Kymmenen tunnin lennon jäl-

»Ikäisteni naisten odotetaan usein jo

keen hän oli Pietarissa, kaupungissa,

olevan naimisissa ja äitejä. Itse haluan

joka oli hänelle suuri seikkailu.

elää niin kuin minusta tuntuu hyvältä, ja mielestäni jokaisen nuoren naisen tulisi tehdä niin.»

rissa ja museoissa ja saada uusia ystä-

Larisa kertoo kaipaavansa perhet-

viä. Pietarilaiset ovat sosiaalisempia,

tään, mutta ei suunnittele paluuta Sak-

vapaampia ja eurooppalaisempia kuin

haliniin. Hän sanoo olevansa pietarilai-

Sakhalinissä», Larisa iloitsee.

nen ja on nyt kuin kotonaan metropolin

Larisa löysi nopeasti töitä pietarilai-

kaduilla, klubeilla ja kahviloissa.

sesta lakifirmasta. Tällä hetkellä hän on

»Olen onnellinen siitä, että nuoret

kiinnostunut opiskelusta ja matkuste-

ihmiset Venäjällä ovat nykyään aktiivi-

lusta, vaikka venäläisissä yliopistoissa

sempia ja yksilöllisempiä kuin aikai-

ei toistaiseksi juuri ole vaihto-opiske-

semmin. Omille vanhemmilleni riitti,

luohjelmia.

että he olivat yhdessä ja perhe oli onnel-

»Venäjä kuitenkin ottaa yhä enem-

Poliklinikalta punkkeikalle

linen. Itse haluan enemmän.»

rii vahvasti hardcorepunkin ympärillä. »Lääkärin ammatti samastetaan vakavuuteen. Yleisen käsityksen mukaan vietämme vapaa-aikamme baletissa tai

Venäjän pohjalaiset tulevat Uralilta.

klassista musiikkia kuunnellen», toteaa

Ivan Plotnikov, 24, kuvaa synnyinseu-

Ivan, joka viihtyy paremmin Pietarin yö-

tunsa perusluonnetta »vähän hulluksi».

elämässä jollain kaupungin monista klu-

Tästä hulluudesta kumpuaa myös Ivanin maailmankatsomus ja halu toimia

beista. Venäjällä lääkärin kuukausipalkka

perinteisiä arvoja vastaan. Kesällä Pieta-

vaihtelee

sadastaviidestäkymmenestä

rin valtion yliopistosta lastenlääkäriksi

eurosta pariin tuhanteen euroon riippu-

valmistuvan nuoren miehen elämä pyö-

en erikoistumisesta ja koulutuksesta.

Määrätietoinen Larisa ei kaipaa kotiseutuaan, vaan on valmis uusiin seikkailuihin.

Koska maan hintataso ja palkat eivät kohtaa, monet korkeakoulutetut venäläisnuoret haluavat töihin ulkomaille. Ivanin valtti tulevaisuuden markkinoilla on monipuolinen kielitaito. Hän osaa hyvin venäjää, suomea, ruotsia ja

Ivaniin saattaa törmätä Pietarin Dumskaja-kadulla sijaitsevalla Belgrad-klubilla, jossa esiintyy usein hänen lempiyhtyeitään.

englantia. Kuusi vuotta kestävän koulutuksen päätyttyä Ivan aikoo hakea töitä Suomesta ja myöhemmin Norjasta. Vaikka onkin kotoisin Siperian perukoilta, Ivan luonnehtii mieltään eurooppalaiseksi. Kansainvälisessä hardcorekulttuurissa pyritään eroon maiden ja ihmisten välisistä raja-aidoista. Ivanille musiikki on ideologia, joka tuo sisältöä elämään ja yhdistää ihmisiä. Hän kuuntelee erityisesti raskaampaa punkia screamosta crustiin. Musiikin sanoma on vahvasti poliittinen. Lyriikoissa painotetaan yksilönvapautta ja rohkaistaan kuuntelijoita ajattelemaan itsenäisesti. Venäläisen hardcoren tärkeä kritiikin kohde on viestinten valta. »Venäjällä ei ole vapaata mediaa, vaan lähes kaikki on kytköksissä duumaan ja presidenttiin. Ihmisten ei pitäisi uskoa kyseenalaistamatta, mitä mediassa kerrotaan», Ivan kritisoi. Hän itse seuraa erityisesti riippumatonta Ekho Moskva -radiokanavaa ja ulkomaisia nettilehtiä. Ivan pitää 2000-luvun lopun kulttuuria liian pinnallisena ja materialistisena. »Onnellisuus merkitsee minulle henkisyyttä. Haluan olla vapaa, itsenäinen ja

Sami Hyrskylahti

sia harrastaa kulttuuria, käydä teatte-

Sami Hyrskylahti

»Täällä on enemmän mahdollisuuk-

riippumaton materialistisista arvoista.» n

lib e ro 1 | 08

teksti: Suvi Turtiainen kuvat: Anna Kalso

Yksisilmäisiä mutta moniäänisiä Moskovassa istuvan valtiovallan lonkerot eivät ulotu Venäjän jokaiseen tiedotusvälineeseen. Paikallislehdet saavat temmeltää Kremlistä ja mediamarkkinoista riippumattomina. Televisio puolestaan on valjastettu palvelemaan molempia. Venäjän paradoksaalisuus pätee

Kymmenkunta aikavyöhykettä sisäl-

kisen palvelun kanavaa Venäjällä ei ole. Valtion kanavat saavat rahoituksensa

tävän maan mediakulutus on varsin ha-

mainostajilta, mikä näkyy myös sisäl-

janaista. Lehtiä luetaan paljon, mutta

lön viihteellistymisenä.

valtakunnallisia ovat vain muutamat keltaiset tabloidit. Televisio sen sijaan ulottuu Kaliningradista Vladivostokiin ja on ylivoimai-

Vaaliväittelyitä televisiokanavat eivät juuri tarjoa. Viihdekanavat ovat kieltäytyneet lähettämästä vaalipaneeleja niiden alhaisten katsojalukujen vuoksi.

sesti Venäjän suosituin media. Valta-

Lisäksi Vladimir Putin ja Boris Jelt-

kunnalliset pääkanavat ovat valtiovallan

sin kieltäytyivät molemmat julkisista

ohjauksessa, eikä opposition ääni kuu-

väittelyistä. Ennen maaliskuun vaaleja

luu vastaanottimesta juuri koskaan.

Pietiläinen

epäili

ennakkosuosikki

ainakin maan joukkoviestimiin.

»Kaikki kanavat eivät ole valtion

Televisio voi taloudellisesti paksusti,

omistuksessa, mutta nämä itsenäiset

esimerkkiään. Näin myös kävi, eikä

kun taas paikallislehdet haastavat valta-

asemat keskittyvät usein viihdeohjel-

häntä päästy kunnolla haastamaan.

mediat monipuolisella sisällöllään.

Dmitri Medvedevin seuraavan heidän

miin», Pietiläinen sanoo.

Tosiasiassa Medvedev ei lisää julki-

Venäjän joukkoviestimiin erikoistu-

Sirkushuveja tarjoavat myös valtion

nut tutkija Jukka Pietiläinen kertoo me-

kanavat. Viihdeohjelmat ovat television

nisteritittelinsä

diatarjonnan olevan joiltain osin jopa

katsotuimpia, joten mainosraha valuu

maata presidentin elkein lähes jokaises-

pääosin viihteen välisille mainostauoil-

sa uutislähetyksessä.

monipuolisempaa kuin Suomessa. »Normaalikokoisissa kaupungeissa il-

le. Asiaohjelmia ovat valtiovaltaa myö-

suutta kaivannutkaan, sillä varapääminimissä

hän

edusti

Saman polun tv-uutisten päälähetyk-

mestyy monta erilaista lehteä, joiden si-

täkarvaan silittävät uutiset, jotka myös

sissä kulki myös Putin aikoinaan, joten

sällöt ovat hyvin erilaisia. Suomessa uuti-

keräävät ihmiset television ääreen.

Medvedevin valinta tuskin oli suuri yllä-

nen on uutinen, vasta kun kaikki mediat

kertovat siitä. Venäjällä ei ajatella näin.»

l i b e ro 1 | 08

Varsinaista Yleisradion tapaista jul-

tys kenellekään televisionkatsojalle. n

Riippumaton media nojaa verkkoon ja ulkomaalais-omistukseen

Ruudun takaa vallan kahvaan

Internet on lähes vapaa foorumi

vät uutissanomalehdet. Englanninkieli-

kaikenlaisille mielipiteille, mikä

set St. Petersburg Times ja Moscow Times pal-

on noussut Venäjällä tärkeimmäksi presiden-

tekee netistä Venäjällä parhaan lähteen

velevat etenkin englannintaitoisia, sillä

tin tekijäksi, vaikka sieltä on turha etsiä poliittisia

myös vaalien alla ehdokastaan etsivälle.

lehdet käsittelevät maan asioita varsin

väittelyitä ennen vaaleja.

Jukka Pietiläisen mukaan äänestäjien

kriittisesti. n

Neuvostoliiton romahtamisen jälkeen televisio

Presidentti Putin ja hänen tukemansa ehdokas

keskuudessa suosituimpia ovat kuiten-

Dmitri Medvedev olivat jatkuvasti esillä julkisuudes-

kin lehtien ja tv-kanavien ylläpitämät

sa, mutta toimittajat eivät päässeet häiritsemään her-

sivut. Harva jaksaa metsästää tietoa

rojen julistusta kysymyksillään. Imago pysyi puhtaa-

oma-aloitteisesti, ja suosittu ratkaisu

na ilman vastaväittäjiä.

onkin jättää äänestämättä. Ulkomaalaiset sivustot tarjoavat usein riippumattominta tietoa. Inopressa.

Suurin puhallus nähtiin 1990-luvun puolivälissä,

✖ televisio on

kun kommunistit tekivät vahvaa paluuta vuoden 1996 presidentinvaaleissa ja istuvan presidentin Bo-

ru kokoaa yhteen ulkomaalaislehtien Ve-

noussut ven ä j ä ll ä

ris Jeltsinin kannatus oli tipahtanut lähes olematto-

näjä-kirjoittelun ja kääntää jutut venä-

tä rkeimm ä ksi

miin. Oligarkkien ja heidän mediaimperiumiensa

jäksi. Myös pietarilainen fontanka.ru tarjoaa vaihtoehdon valtamedioiden mielipiteille. Vapaata radiota edustaa perin-

presidentin teki j ä ksi .

tuki sparrasi lähes puolikuolleen juopon takaisin kansansuosioon. Jeltsin palkitsi uskolliset tukijansa myymällä valtion omistusta pilkkahintaan.

teinen Ekho Moskvy, joka tosin keskit-

Kommunistien voitto olisi tuhonnut paitsi Jeltsi-

tyy yhä enemmän musiikkiin asiajour-

nin ja oligarkit, myös uudesta sananvapaudesta ja li-

nalismin kustannuksella.

beraalista medialaista innostuneet toimittajat. Venä-

Internetin

lisäksi

aikakauslehtien

läinen toimittaja Svetlana Svistunova myöntää mo-

suosio on kasvussa. Ulkomaalaiset me-

nien toimittajien lähteneen kyseenalaistamatta tuke-

diatalot ovat huomanneet Venäjän kas-

maan Jeltsinin uudelleenvalintaa.

vavat lehtimarkkinat.

Kommunismin elpyminen olisi merkinnyt myös

Sanoma-WSOY omistaa miljoonale-

neuvostoaikaisen ideologisen uutiskielen paluuta.

vikkisen venäjänkielisen Cosmopolitanin

Porvarillinen sananvapaus haluttiin säilyttää – jopa

lisäksi Pietarissa ja Moskovassa ilmesty-

sananvapauden itsensä kustannuksella. n

lib e ro 1 | 08

teksti: Perttu Iso-Markku kuva: Olli Kohonen

Boris Kagarlitski: Venäjän vasemmiston toivo on uudessa ay-liikkeessä

distysliikkeestä ja yhden asian sosiaalisista liikkeistä, joita Venäjällä on syntynyt esimerkiksi asunto-olojen ja koulutuksen surkean tilan parantamiseksi. »Gennadi Zuganovin kommunistisesta puolueesta erkautuneet nuoret vasemmistolaiset voivat muodostaa tule-

Venäläinen vasemmistoälykkö

vaisuudessa varteenotettavan poliittisen voiman», Kagarlitski aprikoi.

haaveilee uudesta työväenpuolueesta,

Zuganovin johtama Venäjän federaati-

joka yhdistäisi ammattiliittot,

on kommunistinen puolue taas on hänen mielestään pysähtynyt kansallisnationa-

sosiaaliset liikkeet ja muut modernit

listiseksi puolueeksi, josta on vaikea löy-

vasemmistovoimat.

tää mitään erityisen vasemmistolaista. Putinin blokkia vastustamaan synty-

Boris Kagarlitski on moskovalai-

nyt Toinen Venäjä -koalitio, johon kuu-

sen

Globalisaatiotutkimuksen

luu puolueita oikeistoliberaaleista kan-

instituutin johtaja. Hän kuuluu harva-

sallisbolsevikkeihin, ei sekään saa Ka-

lukuiseen, tai ainakin hyvin piiloutu-

garlitskin siunausta. »Toinen Venäjä koostuu liian erilai-

vaan joukkoon nimeltä venäläiset va-

sista ryhmistä, jotta se voisi onnistua»,

semmistointellektuellit. Kagarlitskin ansioluettelo toisinajat-

leen olemassa, mutta se on valtaapitävi-

telun saralla on huomattava. Hän kehuu

en kontrolloima. Uusi, taisteluvalmis

olleensa

ay-liike on lähtöisin Pietarin ja Mosko-

vankilassa

sekä

Leonid

Brežnevin että Boris Jeltsinin aikana. 70-luvulla Kagarlitski, silloin nuori

van alueilta ulkomaalaisten yritysten, erityisesti Fordin ja Nokian tehtailta.

Uusi työväenliike syntyy ja alkaa taistella parempien työolojen ja työlakien puolesta», Kagarlitski povaa.

Kagarlitski arvioi. Toiseen Venäjään kuuluvat eksentrisen Eduard Limonovin johtamat kansallisbolsevikit käyttävät symbolinaan natsilipun väristä ja näköistä lippua,

sosiologian opiskelija, istui vankilassa

»Nuoret työntekijät nousivat vaati-

puolitoista vuotta levitettyään vasem-

maan parempaa palkkaa, samaa palk-

mistolaista pamflettia. 90-luvun alussa

kaa samasta työstä, parempia työoloja ja

ria liikkeelle mielenosoituksiin ja näyt-

hänestä tuli pienen ja lyhytikäisen Työ-

järjestäytymisoikeutta.

täviin tempauksiin, mutta Kagarlitskil-

väenpuolueen johtohahmoja ja hän jou-

perustetaan ja lakkoja on koko ajan»,

tui pidätetyksi Jeltsinin hyökättyä tank-

Kagarlitski kehuu.

kien

kanssa

Venäjän

parlamenttiin

vuonna 1993. Viime aikoina Kagarlitskia ovat työllistäneet erityisesti sosiaalifoorumit. Ne

Uusia

liittoja

jossa hakaristi on korvattu sirpillä ja vasaralla. Kansallisbolsevikit saavat nuo-

tä ei liikene heille sympatiaa. »He ovat fasistisymboliikalla leikitte-

Uuden ay-liikkeen toimintaympäris-

leviä protestiradikaaleja, joiden käsityk-

tö ei ole helppo. Lakot ovat laittomia ja

set yhteiskunnasta ovat hyvin hämä-

liitot häviävät aina niistä seuranneet oi-

rät», hän naulaa.

keusjutut.

Sen sijaan oikeistoliberaalissa Jablo-

ovat asialistalla nytkin, kun tapaamme

»Lakot ovat kuitenkin levinneet joi-

ko-puolueessa hän näkee positiivista ke-

Kagarlitskin Helsingissä perestroika-se-

hinkin vanhoihin tehtaisiin ja postilai-

hitystä, sillä Jabloko on liikkunut kohti

minaarin jälkimainingeissa. Suunnitteil-

tokseen. Fordin tehtailla työntekijöiden

sosiaalidemokraattista linjaa.

la on venäläisen ja suomalaisen delegaati-

päävaatimus on ollut ’brasilialainen palk-

»Jabloko on ollut sisäisessä kriisissä,

on yhteiskuljetus syksyllä Malmössä pi-

ka’. Fordin Brasilian tehtailla työntekijät

joka on kärjistynyt vasemmistoliberaali-

dettävään Euroopan sosiaalifoorumiin.

nimittäin ansaitsevat 30 prosenttia enem-

en ja oikeistoliberaalien välille. Jablokon

män kuin Venäjällä», Kagarlitski sanoo.

vasen laita voisi hyvin olla osa modernia

Sosiaalifoorumin käytännön järjestelyjen sivussa Kagarlitski pitää pienen

Uuden ay-liikkeen kova ydin on auto-

esitelmän Venäjän vasemmiston nykyti-

työläisissä. Autotyöläisten liitossa on jo

lasta. Se ei ole ruusuinen: Vasemmisto-

30 000 jäsentä.

kenttä on hajallaan, mutta toivonpilkahduksiakin näkyy.

Ay-liike leviää autotehtailta

venäläistä vasemmistoa», Kagarlitski pohtii. Kagarlitski elätteleekin toiveita uu-

»Tilanne on kuin lännessä 20- tai 30-

den työväenpuolueen perustamisesta ko-

luvulla. Uusi työväenliike syntyy ja al-

koamaan hajallaan olevia Venäjän mo-

kaa taistella parempien työolojen ja työ-

derneja vasemmistovoimia. Mukaan pi-

lakien

täisi saada ihmisiä vanhoista puolueista,

puolesta», Kagarlitski povaa.

Puolueiden sijasta Kagarlitski näkee va-

ay-liikkeestä ja sosiaalisista liikkeistä.

semmiston kannalta hyvää kehitystä

Uusi vasemmisto syntyy alhaalta ylöspäin

ammattiyhdistysliikkeessä. Venäjän pe-

Kagarlitskin mielestä Venäjän uusi va-

mistella todella hyvin, kiirettä ei voi pi-

rinteinen ammattiyhdistysliike on edel-

semmisto voi syntyä vain ammattiyh-

tää. Meillä ei ole varaa epäonnistua.» n

20 l i b e ro 1 | 08

»Puolueen perustaminen täytyy val-

Tu l e n a n t a j a t Teksti: Ville Ropponen

Venäjän demokratiaa on tuettava Demokraattinen radikalismi kierii kapeana mutta kestävänä purona Venäjän historiassa alkaen Aleksandr Radištševista aina Maaliskuun vallankumouksen ja neuvostodissidenttien kautta nykypäivään. On lähes rasismia väittää, etteivät venäläiset ole kypsiä demokratiaan. Yh-

Mikä on tämä marginaaliseksi julis-

dessäkään valtiossa ei ollut demokrati-

tettu joukko, joka saa Kremlin tutise-

aa ennen kuin demokratia rakennet-

maan? Miksi merkityksetöntä opposi-

Toinen Venäjä kyseenalaistaa Krem-

tiin. Juuri nyt Venäjä tarvitsee kipeästi

tiota ja sen kannattajia painostetaan

lin toitotuksen, jonka mukaan putinis-

demokratiaa, jos se mielii karistaa men-

kaikin tavoin? Jos Putinin linjan jatku-

mi on tuonut Venäjälle vakautta. Neu-

neisyyden haamut ja edetä parempaan.

minen on selvää, miksi oppositiehdo-

vostoliiton kuolinpesän talousvaikeuk-

Tämän ymmärtävät Venäjällä monet, ja

kas Mihail Kasjanov suljettiin presi-

sien leimaama 1990-luku taittui nousu-

joulukuusta 2006 toisinajattelijoiden

denttikilvasta?

kaudeksi jo ennen Putinia. 2000-luvun

FSB:n johtaja Nikolai Patrušev nimitettiin murhaajaksi.

Oppositio on kirjava ja eripurainen,

talouskasvu ei ole johtunut demokrati-

sanotaan. Mutta nämä ominaisuudet

an ja sananvapauden alasajosta, vaan

Tuhannet miliisit saattavat värik-

nyt sattuvat kuulumaan demokratiaan.

öljyn hintakehityksestä. Tavallistenkin

käitä oppositiokulkueita, joissa huude-

Venäjän opposition ytimeksi muo-

kansalaisten tulotaso on kohentunut,

taan iskulausetta »Tarvitsemme toisen-

dostunut Toinen Venäjä -liike perustet-

mutta muilla mittareilla – turvallisuus,

laisen Venäjän». Sen jälkeen pamppu

tiin G8-kokouksen aikana Moskovassa

oikeusturva, terveydenhuollon taso, eli-

yleensä viuhuu ja miliisi pidättää opis-

heinäkuussa 2006. Sen päämäärä on de-

najanodote – venäläisillä menee nyt

kelijoita ja mummoja. Tässä ilmanalas-

mokratian palauttaminen Venäjälle.

huonommin kuin 1990-luvulla.

marssit ovat tärisyttäneet katuja haastaen Putinin uusautoritaarisuuden.

sa jo 3000 ihmistä kaduilla on paljon.

✖ T oinen V en ä j ä

Toinen Venäjä on väliaikainen liitto.

Kremlin hallitessa mediaa on helppo

Liike on erilaisten järjestöjen sateen-

esittää, että politiikassa ei ole vaihtoeh-

kaari. Puolueista siihen kuuluvat Yh-

toja. Venäjällä leviää pelon ilmapiiri ja

distynyt kansalaisrintama, Kansande-

maa tuntuu uppoavan syvemmälle au-

mokraattinen liitto, Venäjän tasavalta-

toritaarisuuteen. Pietarissa asuvan ys-

laispuolue, Jabloko ja Oikeistovoimien

täväni mukaan yhä useammat nuoret

liitto. Kansalaisjärjestöistä joukkoon

harkitsevat muuttoa ulkomaille.

ovat liittyneet esimerkiksi Moskovan

Venäjän oppositio ansaitsee suoma-

kyseenalaistaa K remlin

Helsinki-ryhmä, Kommunistisen puo-

laisten tuen. Meille naapurimaan kehi-

toitotuksen , j onka mukaan

lueen nuorisojärjestö AKM sekä Oboro-

tys ei ole yhdentekevää. Emme voi vain

na.

vaieta, kun Venäjän demokratia ja kan-

putinismi on tuonut V en ä j ä lle vakautta .

Mukana

myös

Kansallis-

salaisvapaudet poljetaan lokaan.

bolševistinen puolue, josta voi olla mon-

Välinpitämättömyys on globaalika-

taa mieltä, mutta joka on selvästi muut-

pitalismin etuoikeus. Google ja UPM-

tunut kansallismielisimpien ainesten

Kymmene käyvät surutta kauppaa dik-

häivyttyä siitä 2004. Kansallisbolševikit

tatuurien kanssa. Vanhaset ja muut po-

ovat nyt ainakin virallisesti sitoutuneet

liittiset juoksurotat häärivät pääoman

demokratiaan.

asialla.

Ei voi kieltää, etteikö railakkain au-

Kun putinistit härskisti väärensivät

toritarismin kritiikki olisi tuulahtanut

duuman vaalituloksen, Suomen ulko-

kansallisbolševikki-nuorista:

Keväällä

poliittinen johto kiitteli. Mielessä kai

2005 he valtasivat presidentin virkahuo-

välkkyi bilateraalinen idänkauppa, joka

neen ja huusivat ikkunoista Putinin

kiritti Suomen talouskasvua 1980-luvul-

eroa. Kesällä 2007 järjestön edustajat ri-

la. Onko Suomen johto taas valmis myy-

pustivat Moskovan lentopalloturnauk-

mään omatuntonsa vihreästä ja mus-

sen hallin kattoon plakaatin, jossa

tasta kullasta? n

lib e ro 1 | 08

teksti: Anna Kotaviita

Pietarin antifasistit painuivat maan alle 2000-luvun alku oli Venäjällä aktivismin huippukausi. Nyt väkivaltaiset uusnatsit ovat ajaneet antifa-liikkeen ahtaalle ja mielenosoituksista poistutaan

ten paikallinen nuorten miesten huligaanijoukko, ’gopnikit’ tuhosi paikan»,

taanoton toimintaa pyörittäneeltä pie-

Julia muistelee.

neltä ystäväjoukolta. »Alussa ydin muodostui noin seitse-

Kaksi murhetta, kaksi murrosta

mästä henkilöstä, ja mielenosoituksissa

Julia korostaa rasisminvastaisen toimin-

kävi enintään parikymmentä aktivistia

nan olevan yleisin kansalaisaktivismin

nykyisen vajaan sadan sijaan. Tutus-

muoto Pietarissa. Yhtenäisen Venäjän

Tapaan Julian pietarilaisen un-

tuimme toisiimme punk-keikoilla tai

ajama politiikka on hankaloittanut vä-

derground-väen suosimassa kup-

tuttujen kautta.»

hemmistöjen oloja. Presidentti Putinin

miliisisaattueessa.

Nykyään matkailualalla työskentelevä Julia kertoo saaneensa lämpimän vas-

pilassa, jossa aiomme puhua antifa-liik-

Kehitystä tuki nuoren ja tiedostavan

aikana luotu uusi juhlapyhä, kansalli-

keestä. Sovimme kahdesta säännöstä:

hardcore-sukupolven synty. Venäläisillä

sen yhtenäisyyden päivä, on ruokkinut

haastattelu tehdään peitenimellä eikä

on nyt mahdollisuus osallistua kansain-

äärioikeistoa, mutta samalla kasvatta-

valokuvia oteta.

välisiin globalisaatiokriittisiin ja rasis-

nut opposition vastarintaa.

Kolmekymppinen Julia on nähnyt

minvastaisiin mielenosoituksiin, mikä

Julian mukaan pietarilaisen antifa-

eturivistä pietarilaisen aktivistikulttuu-

ei vielä kymmenen vuotta sitten ollut it-

sismin murrokset voidaan nimetä tar-

rin kasvun, murroksen ja muutoksen.

sestäänselvyys.

kasti. 1.10.1999 Venäjä aloitti toisen

Vuonna 1997 hän muutti Suomesta Pie-

»Klizma squatina tunnettu talonval-

Tšetšenian-sodan. 13.11.2005 uusnatsit

tariin opiskelemaan venäjän kieltä ja on

taus oli hienoa aikaa. Järjestimme keik-

puukottivat Pietarin keskustassa Ruo-

sillä tiellä edelleen.

koja ja vaihtoehtoisia tapahtumia. Sit-

kaa ei aseita -tapahtumaan osallistu-

l i b e ro 1 | 08

pekka turunen pekka turunen

marcus floman

Anonyymit aktivistit

✖ ven ä l ä inen antifa liike on j outunut peittä m ä ä n kasvonsa konkreettisesti

Venäjän tunnetuin äärioikeistolainen järjestö on populistinen, laittoman siirtolaisuuden vastainen DPNI. Lisäksi maassa toimii useampia vähemmän organisoituneita väkivaltaisia uusnatsiryhmiä. Hyökkäykset kohdistuvat eni-

Rasismin vastaisiin mielenosoituksiin osallistuvien kuvat saattavat päätyä uusnatsien internetsivuille, joille kerätään tietoa antifa-liikkeestä.

»Yhteystiedot kulkevat vain luotettavien ystävien kautta. Internetissä niitä ei ole», Julia kertoo. Viranomaisten on ollut pakko havahtua liikkeiden väkivaltaistumiseen. Miliisit tai OMON-erikoisjoukot ovat läsnä laillisissa mielenosoituksissa ja tarvittaessa saattavat osallistujat metroon asti.

ten aasialais-, arabi- ja afrikkalaisopis-

»Sitten olemmekin omillamme. Ko-

kelijoihin sekä kaukasialaisiin Venäjän

tiin asti ei kukaan ole kaitsemassa. Kei-

kansalaisiin. Moscow Bureau for Human Rightsin

koilla aktivistit ovat järjestäneet vapaa-

mukaan vuoden 2007 ensimmäisellä

ehtoisuuteen perustuvan partiointijär-

»Timurin kuolema jakoi antifasistit

puoliskolla Venäjällä raportoitiin 120

jestelmän. He tarkkailevat keikkapai-

kahtia: rauhanomaisiin ja radikaalei-

ksenofobista hyökkäystä. Näistä 35 tapa-

kan liepeillä uusnatsiryhmiä, joiden

hin. Militanttia liikettä motivoi kosto.

usta johti kuolemaan. Määrä on lähes

kanssa ovat tarvittaessa valmiita tappe-

Lopetin tapahtuneen jälkeen aktiivisen

kaksinkertaistunut verrattuna vuoden

lemaan.» n

rasisminvastaisen työn. Pelleilyn pitäisi

takaisiin lukuihin.

neen 20-vuotiaan antifasistin Timur Kacharavan.

loppua, jos seuraukset ovat näin kammottavia», hän sanoo. Julian näkökulmasta aggressiiviset antifasistit leimaavat koko liikkeen.

Uusnatsit

pahoipitelevät

nykyisin

Linkkejä venäläisille antifasivustoille. Useita sivuja on mahdollista lukea myös englanniksi:

myös muita kuin aktivistijohtajia ja ulkomaalaisia. Julia kuvailee, että syyksi saattaa riittää pelkkä pinssi takissa.

»Suurin osa aktivisteista viettää ai-

Venäläinen antifa-liike on joutunut

van tavallista elämää. Venäjällä ei ole

peittämään kasvonsa konkreettisesti.

puitteita elämäntapa-aktivismiin, vaan

Laillisissakin mielenosoituksissa huivit

toiminta on harrastuspohjaista.»

ja kommandopipot ovat tuttu näky.

ru.indymedia.org – Venäjän indymedia piter.indymedia.org – kattava pietarilaisten aktivistien uutisportaali  avtnom.org – autonomisen toiminnan sivut  spb.antifa.net – Pietarin antifasistien uudet kotisivut  sova-center.ru – tutkimuksia ksenofobiasta ja nationalismista sekä tilastotietoa murhista  

lib e ro 1 | 08

teksti: Ville Ropponen

Maa Lubjankan varjossa

kollisuuteen, palkkamurhiin ja kilpai-

kalliset viranomaiset estivät terroris-

luun omaisuuksista. FSB pyrki saamaan

tien aikeet. Kun FSB:n agentit jäivät

osansa kakusta. Sen viholliseksi valikoi-

kiinni räjähteiden asetuksesta, turval-

tuivat poliittista valtaa saaneet suurlii-

lisuuspalvelu väitti tekoa »harjoituk-

kemiehet, oligarkit.

seksi». Rjazanissa sotilasräjähdysaine

Ensimmäinen Tšetšenian sota auttoi

heksogeeniksi todettu räjähde muuttui

FSB:tä tehostamaan taisteluaan demo-

Moskovassa FSB:n laboratoriossa soke-

kraattisia uudistajia vastaan. Turvalli-

riksi.

suuspalvelun salainen ryhmä UPRO eri-

FSB:n osuudesta syyskuun 1999 ter-

Viimeistään toimittaja Anna Po-

koistui provokaatioihin, salamurhiin,

roritekoihin on kirjattu niin paljon viit-

litkovskajan murha herätti mo-

sieppauksiin ja terrorismiin. FSB odotti

teitä ja todistettuja faktoja, että sattu-

hetkeään.

masta tuskin on kysymys. FSB:n osuut-

net tajuamaan, ettei Venäjä ole matkalla kohti demokratiaa. Turvallisuuspalve-

ta tutkineista entisistä agenteista Alek-

lu FSB ajaa Venäjää arvaamattomille la-

Vallankaappaus

sander Litvinenko murhattiin 2006 ja

keuksille. Mistä kaikki sai alkunsa?

Syyskuussa 1999 kerrostalot lensivät il-

Mihail Trepaškin heitettiin vankilaan.

Neuvostoliiton

luhistuttua

1991

maan Moskovassa, Volgodonskissa ja Buinaksissa.

syytettiin

FSB- ja armeijataustaisia miehiä, jotka

ty tuomiolle. Pilkottu ja uudelleenkoot-

tšetšeenejä. Alkoi toinen Tšetšenian

muodostivat pian kolme neljäsosaa val-

tu KGB pulpahti jälleen pintaan vuonna

sota. Vuonna 2000 FSB:n mies, Vladi-

takoneistosta. FSB:stä kehittyi Venäjän

1995 nimellä FSB, ja samat miehet jat-

mir Putin, nousi Venäjän presidentik-

vahvin järjestö, joka alkoi omaksua teh-

koivat uudessa rakenteessa. Eikä FSB ai-

si, ja turvallisuuspalvelu alkoi levitä val-

täviä ja resursseja myös armeijalta.

kaillut, vaan soluttautui valtaportaille.

lan parketeilla vikkelästi kuin sähköan-

1990-luku Venäjällä oli levotonta, mutta ongelmat olivat demokratian ja sananvapauden

kerias. Kaikki ei sujunut aivan kitkattomas-

taloudellisia.

ti. Pommi-isku Rjazanissa epäonnistui,

Epäonnistunut yksityistäminen johti ri-

sillä valppaan kansalaisen ansiosta pai-

l i b e ro 1 | 08

sijaan

Räjäytyksistä

Presidenttinä Putin nosti mukanaan

KGB:tä ei lakkautettu eikä ketään vedet-

FSB:n vaikutusvalta levisi ministeriFSB:n päämaja Lubjanka sijaitsee Moskovassa samannimisen torin laidalla.

öihin, syyttäjänvirastoon, tullilaitokseen ja veropoliisiin. Siitä tuli eräänlainen varjohallinto koko maahan, mutta se ei kuitenkaan ottanut suoraa valtaa

vastuullensa. Käskyvalta jättimäisessä

FSB-konserni

presidentinhallinnossa ei ole selkeästi

Miksi FSB on ottanut val-

FSB:n käsissä, vaan taikinaa pystyvät

lan?

sorkkimaan

näyttää olevan raha,

eri

eturyhmät.

Johtomotiivina

FSB:n suhteet venäläisiin suurkapitalis-

mutta myös nöyryy-

teihin ovat jännittyneet, koska FSB pys-

tysten kostaminen ja

tyy hankkimaan taloudellista valtaa

Venäjän

kaappaamalla talouden avainaloja ja

aseman palauttami-

luomalla itsestään riippuvaisia oligark-

nen. Öljyn hintake-

keja.

hitys on siivittänyt Venäjän

suurvaltaLauri Tujula

monet

talouden

KGB:n reseptit

kasvuun, mutta va-

FSB on ratkonut Venäjän ongelmia

kaudesta ei voi puhua.

tupohjassa leimahti etnisiä levottomuuksia.

KGB:n keittokirjasta tutuilla resepteillä.

Hallinnon lisäksi FSB on vallannut

Putinin kaudella media on kahlittu, de-

ison osan taloutta. Vastaanhangoitteli-

Putinin hallinnon kovan linjan piirit

mokratiaa rajoitettu, vähemmistöjen

jat, kuten Hodorkovski, on pantu istu-

eli silovikit kannattavat vahvempaa na-

oikeudet liiskattu, kansalaisjärjestöt tu-

maan, ja samalla näiden yhtiöt on ryös-

tionalistista politiikkaa. Vaarana on,

kahdutettu ja duuma muutettu kumi-

tetty. Korruptio on noussut uudelle ta-

että heille käy kuten Paul von Hinden-

leimasimeksi. Toimien oikeuttamiseksi

solle. Nykyinen talouseliitti koostuu

burgille,

on lietsottu kaunaa ulkomaita kohtaan.

virkamiehistä, joiden yhteydet talous-

1930-luvun

Tšetšenian konflikti on nyt levinnyt

elämään ovat niin vahvat, että on alet-

esiinmarssiin.

Ingušiaan ja Dagestaniin.

jonka

peli

Saksassa

nationalismilla päättyi

natsien

tu puhua valtiokapitalismista. Moder-

Presidentinvaalien alla hallinnon eri

Vastarinnan taltuttaminen on eden-

ni feodalismi olisi osuvampi kuvaus.

viranomaisklaanit alkoivat kamppailla

nyt järjestelmällisesti. Satoja, jollei tu-

KGB oli valtio valtiossa, mutta sitä sen-

valtatyhjiöstä. Vain Putin on pystynyt

hansia kansalaisaktivisteja, kriittisiä

tään valvoi kommunistinen puolue.

pitämään klaanit irti toistensa kurkuis-

toimittajia, ay-aktiiveja ja opposition

FSB on valtio.

ta. Mahdollisesta »tšekistien sodasta»,

kannattajia on pahoinpitelty ja tapettu.

Kreml

inc.

koostuu

kaasujätti

saatiin esimakua, kun FSB pidätti mar-

Iskuissa on usein käytetty äärioikeisto-

Gazpromista, öljy-yhtiöistä Surgutnef-

raskuussa huumekontrollin (FSKN) ken-

laisia ryhmiä tai Naši-järjestön kaade-

tegaz ja Rosneft, lentoyhtiö Aeroflotis-

raalimajuri Aleksander Bulbovin Mos-

reita. Vallanpitäjien arvostelijoita on

ta ja ryppäästä pienempiä yrityksiä. Ve-

kovassa. FSKN:n ja FSB:n tulitaistelu

tuomittu vankilaan, erotettu työpaikois-

näläisen New Times -lehden haastatte-

oli lähellä. Vähän myöhemmin Pietaris-

taan tai suljettu mielisairaalaan. Psy-

lussa politiikan tutkija Stanislav Bel-

sa murhattiin kaksi FSKN:n tutkijaa ra-

kiatriseen pakkohoitoon on passitettu

kovski sanoo, että Putin kontrolloi kol-

dioaktiivisella aineella.

esimerkiksi Yhdistyneen kansalaisrin-

masosaa Surgutneftegazin osakkeista

FSKN:n johtaja Viktor Tšerkesov ve-

taman jäsen Larisa Arap ja Toisen Venä-

ja viittä prosenttia Gazpromin osak-

tosi julkisesti virastojen sovun puolesta.

jän aktiivi Artjom Basyrov. Omon-mi-

keista.

Jokaisella viranomaisjärjestöllä on käy-

liisi on hakannut opposition mielen-

Presidentin omistusten arvoksi las-

tettävissään taisteluosastoja panssari-

osoitukset maahan. Joulukuussa duu-

ketaan yli 40 miljardia dollaria. Puti-

vaunuineen. Dmitri Medvedjevin va-

man vaalien jälkeen käynnistyi uusi sor-

nin omistukset ovat monimutkaisten

linta presidentiksi luultavasti rauhoit-

toaalto.

järjestelyjen

taa tilannetta ja johtaa FSB:n vaikutus-

FSB pyrkii myös lisäämään mielipidehallintaa. Vielä riippumatonta medi-

vuoksi

hyvin

piilossa,

mutta on selvää, kuka on FSB-konser-

vallan laskuun. n

nin pääoligarkki.

aa, kuten Novaja Gazeta -lehteä ja Eho

Lähteet:

Moskvy -radioasemaa ahdistellaan. Hal-

Ilmapuntari laskee

lituksen lehti Rossiskaja Gazeta julkaisee

Kansallismielisyys näkyy nyt Venäjällä

Juri Felštinski & Aleksandr Litvinenko:

listaa »kielletystä kirjallisuudesta» eli

niin politiikassa kuin arkielämässä.

Venäjä kuilun partaalla. Turvallisuuspalvelut de-

ekstremistisestä materiaalista. Venäläi-

Putinin hallinto on siekailematta käyt-

mokratian uhkana. Tammi 2007

set tutkijat vierailivat äskettäin Kiinassa

tänyt

Sanomalehdissä

tutustumassa

2006 nähtiin jopa valtion tukema ge-

Kommersant, The New Times, Der Spiegel ja Fo-

orgialaisten vastainen kampanja. Kon-

reign Affairs ilmestyneet artikkelit.

tiin.

internetin

kontrolloin-

nationalismi-korttia.

Vuonna

Novaja Gazeta, Zavtra,

lib e ro 1 | 08

teksti: Suvi Turtiainen

naisrikollisten olemassaolo on

ideologia, jonka mukaan nainen

totaalisesti kielletty.

to i

vio

Neuvostoliiton mukana luhistui

nalla. Pietarilaisen naistutkijan Anna

Neuvostonaisen tuplataakka

Temkinan mukaan nyky-Venäjällä nos-

Neuvostoaikana

taa päätään tsaarinaikainen patriarkaa-

naisten emansipaatio on alka-

lisuus.

nut

Temkinan ja hänen tutkijakollegan-

rappeutua

toteutunut kommunismin

kaaduttua. Tosin neuvostoaika-

sa Anna Rotkirchin tutkimuksen mu-

nakin tasa-arvo toteutui vain ideolo-

kaan työläisäidin rinnalle on noussut

giassa.

perinteinen kotirouva. Uusi ihannenaiMiehen osaksi jää perheen elättämi-

rinaikainen työnjako. Temkina kutsuu

nen ja pysytteleminen suhteellisen rait-

ilmiötä

tiina. Edustava kotirouva on ideaali, mut-

ohella naisen tuli osallistua myös uu-

ta myös liikenaiset ja työssä käyvät äidit

den neuvostovallan teollistamiseen.

ovat sosiaalisesti täysin hyväksyttyjä.

tuplataakaksi.

Kotitäitiyden

Pietarin Venäläisessä museossa on parhaillaan Venus Sovietica -näyttely. 1920-luvun neuvostonaisen emansipaatiota ylistävien mainosjulisteiden lisäksi esillä on veistoksia, maalauksia ja elävää kuvaa. Kuva haalarinsa puoliksi riisuneesta tehdastyöläisestä tai rinnat esillä poraavasta työläisnaisesta todistavat, ettei kommunismikaan päässyt eroon naisen esineellistämisestä. Taiteilijat näkivät muusansa ennen kaikkea sensuelleina, huolimatta naisten uudesta työläisroolista. 

Sosialismi toi mukanaan myös uu-

Yhteiskunnan ihanteiden varjossa

det tuulet perhearvoihin. Neuvostoliit-

naisilla on muitakin rooleja, jotka ovat

to salli abortin heti vallankumouksen

joko hiljaisesti hyväksyttyjä tai täysin

jälkeen yhtenä ensimmäisistä maista

tuomittuja. Lesbojen ja muiden seksu-

maailmassa. Myös avioero säädettiin

aalivähemmistöjen

tun-

lailla helpoksi, sillä avioliitto kirkollise-

nustetaan, mutta heidät on häivytetty

na instituutiona ei sopinut uskonnotto-

julkisesta naiskuvastosta.

maan kommunismiin.

Hiljaisesti hyväksytään myös sponso-

Nyky-Venäjän arvot kumpuavat pait-

roidut naiset, jotka elävät rikkaan, usein

si Euroopasta, myös Venäjän omasta

perheellisen rakastajansa siivellä. Spon-

historiasta. Pietarissa tehdään nykyisin

soroidun naisen osa on monelle ainoa tie

kaksi aborttia yhtä synnytystä kohti,

pois köyhyydestä. Prostituoitujen ja

eikä avioero ole häpeä. n

26 l i b e ro 1 | 08

Lisää neuvostonaisista

Naiset toki pääsivät mukaan työelämään, mutta kotona säilyi sama tsaa-

nen on ennen kaikkea äiti ja vaimo.

olemassaolo

jalo

on tasavertainen työläinen miehen rin-

 

Näyttely on esillä 10. maaliskuuta asti. www.rusmuseum.ru

teksti: Aydin Saiyar kuvat: The Pirate Bay

Neuvosto-Siperian kasvatti toteuttaa amerikkalaista unelmaa

Haaleanpunainen neuvostolapsuus Tugutova lähetettiin isoäitinsä hoitoon yksivuotiaana, sillä neuvostoajan tasaarvoa kannattavan ideologian mukaan myös pienten lasten äitien tuli työskennellä. Kukaan ei vain muistanut miettiä, mitä lapsille tehtäisiin. Ilokseen Tu-

Sonia Tugutovan keittiö Neva-

gutova pääsi muuttamaan takaisin van-

joen rannalla on nähnyt tsaarin-

hempiensa luokse koulun alkaessa.

ajan muuttumisen kommunismin kaut-

»Isäni ei osallistunut juurikaan koti-

ta markkinataloudeksi. Neuvostoaikai-

töihin tai lastenhoitoon. Äitini hoiti mi-

nen monen perheen kommuuniasunto

nut ja kaksi veljeäni töiden jälkeen ja

elää nyt uutta kautta nuorten kimppa-

jaksoi kuljettaa musiikkikouluunkin.

kämppänä.

Eikä koskaan valittanut.»

Kolmikymppinen Tugutova tarjoaa

Neuvostolapsuudestaan

Tugutova

teetä keittiössään, jonka pitsiverhot ja

muistaa lähinnä vain pioneerihuivin vii-

kukalliset emalipannut henkivät perin-

denneltä luokalta. Hänen mielestään val-

teistä venäläisyyttä. Keittiön emäntä itse

litseva politiikka ei tee lapsuudesta on-

edustaa modernia venäläisnaista. Tugu-

nellista tai onnetonta. Sosialistisen jär-

tova on yksityisyrittäjä, joka matkuste-

jestelmän sortuminen 1990-luvun alussa

lee vapaa-ajallaan Euroopassa ja järjes-

vaikeutti arkea, mutta samalla rautaesi-

tää yksityisiä taidenäyttelyitä kotonaan.

ripun takaa avautuivat ovet maailmalle.

Hänen äitinsä sukupolven elämä oli täysin erilaista. »Äitini ei ole koskaan ollut ulkomailla, ja haluaisi kovasti matkustaa. Ehkä me jonain päivänä matkustamme yhdessä», Tugutova miettii.

»Silloin oli pulaa perusasioista, kuten saippuasta. Aika oli kuitenkin hyvin

Pirate Bay – kamppailu piratismin puolesta

inspiroivaa, kun tajusin kaikki uudet mahdollisuudet.» Suurvallan mukana kaatui myös suuri osa valtion takaamista työpaikois-

Verrattain hyvätuloinen Tugutova ja-

ta. Monet naiset tekivät tilaa miehille

kaa kimppa-asunnon kahden ystävänsä

työelämässä ja jäivät kotiin lasten kans-

kanssa. Oman asunnon hankkiminen

sa. Kotiäiti-ihanne on jäänyt elämään

on hänelle vasta kaukainen haave, ku-

nyky-Venäjällä, jossa kotirouva on myös

ten monelle muullekin toimeentulevalle

merkki miehen menestyksestä.

venäläiselle.

Avoin sota piratismia vastaan on alkanut ja sinä olet tulilinjalla. Nosta kätesi ylös ja myönnä: olet SYYLLINEN, tekeehän suurin osa suomalaisista nuorista sitä. Nuoret ovat piraatteja. Tuomareitamme ja syyttäjiämme ovat vanhemmat sukupolvet, jotka eivät ole vielä käsittäneet, mistä piratismissa on kyse.

Vapaa liikkumaan Useat venäläisnaiset menevät naimisiin

man suurin tiedostojen jakoon käytettävä

voi olla ainoa keino päästä pois maaseu-

maksuton hakupalvelin. Sen loi vuoden 2003 lopussa

dulta tai köyhyydestä.

Piratbyrån -niminen yhteisö. Pirate Bay tarjoaa käyt-

Kouluttautuminen on aina ollut Tu-

täjälle linkin, jonka avulla voi hakea torrent-tiedos-

gutovalle ykkösprioriteetti. Tällä hetkel-

toja — musiikkia, elokuvia, pelejä ja muuta digitaa-

lä hän johtaa pientä kielikoulua Pieta-

liseen muotoon muutettua tietoa.

rissa ystävänsä kanssa. Yritys menestyy

Laajakaistojen leveyden kasvettua on lataamises-

mukavasti ja antaa johtajalleen mah-

ta tullut yhä suositumpaa. Tiedostojen lataamisen

dollisuuden toteuttaa itseään tavoilla,

nopeuden ja helppouden vuoksi yhä useampi hakee

josta hänen äitinsä vain haaveili.

päivittäisen viihdeannoksensa mieluummin verkos-

suvi turtiainen

»Naisten asema Venäjällä on muut-

Sonia Tugutova on kotoisin Sahan tasavallan pääkaupungista Jakutskasta.

The Pirate Bay (TPB) on jo luultavasti maail-

pitkälti taloudellisista syistä. Avioliitto

ta kuin kaupasta tai televisiosta.

tunut radikaalisti. Emme enää ole yhtä

Varsinainen lataaminen tapahtuu koneiden yh-

riippuvaisia perheestä kuin ennen», Tu-

teisessä vertaisverkossa, jossa kaikki käyttäjät jaka-

gutova sanoo.

vat tietoa toisilleen ja lataavat sitä itselleen.

Hänen mielestään naisten tulee olla

Pirate Bayn hakupalvelimet välittävät niin sanot-

taloudellisesti itsenäisiä. Aviomiehen

tua »metatietoa», tietoa tiedosta. Metatieto mahdol-

tulojen varassa elävä kotiäiti on kovin

listaa samanaikaisen lataamisen useilta eri käyttäjil-

turvattomassa asemassa, jos liitto kaa-

tä. Pirate Bayn motto »Sharing is caring» kuvaa hy-

tuu. n

vin hakupalvelimen yhteisöllistä luonnetta.

lib e ro 1 | 08

Musta lippu liehumaan

säädäntöön vedoten.

täneet hakupalvelimesta lapsipornoa.

Sivuston toiminta liikkuu lain harmaal-

Ruotsin hallitus on lupaillut tekijän-

He pyysivät kaikkia palvelimen käyttäjiä

la alueella. Pirate Bayn ylläpitäjät ovat

oikeuslainsäädännön järkevöittämistä

ilmoittamaan, jos aiheeseen liittyvää

saaneet osakseen huomattavaa kritiik-

siten, ettei arviolta miljoonaa ruotsa-

materiaalia löytyisi palvelimen tarjon-

kiä ja oikeudenkäyntiuhkauksia teki-

laista kriminalisoitaisi lataamisen ja ja-

nasta, jotta se voitaisiin heti poistaa. Ri-

jänoikeusloukkausten vuoksi. Syytök-

kamisen vuoksi. Uusi hallitus ei ole pi-

kostutkinnassa Ruotsin valtion rikosla-

set ovat tulleet pääosin suurilta levy- ja

tänyt vaalilupauksiaan ja asia odottaa

boratorio ei löytänyt Pirate Bayn palveli-

elokuvayhtiöiltä sekä Microsoftin kal-

esitystään valtiopäivillä.

milta juuri mitään muuta kuin ohjel-

taisilta ohjelmistojäteiltä, jotka omis-

Europarlamentin vihreiden ryhmä

tavat tekijänoikeudet Pirate Bayn kaut-

on käynnistänyt vastaiskun antipira-

ta leviäviin tiedostoihin.

tismikampanjoille, joihin kaikki lie-

Käräjäoikeuden päätökset Pirate Bayn

Pirate Bay ei katso rikkovansa lakia,

nevät törmänneet elokuvateattereissa

tekijänoikeusrikossyytteestä tulevat sel-

koska metatiedon jakamista ei ole erik-

ja laillisten DVD-kopioiden yhteydes-

viämään tämän kevään aikana. Oikeu-

seen kielletty lailla Ruotsissa. Lainsää-

sä. Näissä propagandafilmeissä tiedos-

denkäyntien pitkittyminen on todennä-

däntö ei ulotu metatietoon eivätkä po-

tojen lataamista verrataan autovarkau-

köistä, koska syytettä koskevaa tietoa on

liittiset päättäjät ymmärrä sen luonnet-

teen ja muihin pikkurötöksiin. Euro-

paljon, noin 4000 sivua.

ta, koska metatieto ei mahdu perintei-

pean Greensin antipiratismia vastusta-

Mahdolliset rankat tuomiot tulevat

seen omistuskäsitykseen, jossa omista-

van kampanjan iskulause kuuluu: »En

varmasti herättämään keskustelua ja

minen on aina sidottu fyysiseen materi-

varastaisi autoa, mutta lataan eloku-

poliittisia yhteenottoja. Pirate Bayn yl-

aaliin. Metatieto on perinteisistä tie-

van.»

läpitäjät arvelevat oikeudenkäyntien ve-

dostojen leviämismuodoista poiketen

mointivirheen, joka sekin oli jo vanhentunut.

nyvän pitkälle seuraavalle vuosikymme-

immateriaalista eli fyysisesti ei-olemas-

Pirate Bayn vastaisku?

nelle. Samalla Ruotsissa odotetaan har-

saolevaa.

Ruotsin poliisin oli tarkoitus rajoittaa

taasti tekijänoikeuslainsäädännön muu-

mukaan

Pirate Bayn toimintaa lapsipornosuo-

tosta.

metatieto on rinnastettavissa ajatuk-

dattimella, mutta suunnitelman vuo-

Tekijäoikeussuojattujen tiedostojen

seen. Sen jakamisen kieltämistä voitai-

dettua julkisuuteen poliisi perääntyi.

lataamista ei voi estää, tämän myöntää

siin tällöin karkeasti verrata ajatusten

Paljastui myös, että suodatinta oli ai-

myöskin julkaisuala. Nähtäväksi jää,

vaihdon kieltämiseen.

kaisemmin käytetty eräiden sivustojen

kuinka kamppailussa käy. Tietoliiken-

sulkemiseen, joilla ei ollut mitään teke-

teen ehdoton vapaus vai kontrolli? Rat-

mistä lapsipornon kanssa.

kaisu lienee välimaastossa, mutta kuka

Piratismin

puolustajien

Pirate Bay vaikuttaa suhtautuvan toimintaansa yhteiskunnallisena tehtävänä. Palvelimen ylläpitäjien mielestä tieto on yhteistä omaisuutta, eikä sen tuottamisesta voi vaatia taloudellisia etuuksia mikään yhteisö tai yksilö.

Repressio ja puolustautuminen Toukokuussa 2006 Ruotsin viranomaiset takavarikoivat Pirate Bayn palvelimet ja ilmoittivat, että niiden ylläpitäjät ovat syyllistyneet tekijänoikeusrikokseen. Muutaman päivän kuluttua sivusto käynnisti toimintansa uudelleen Hollannissa sijaitsevalta palvelimelta. Palvelinten takavarikointi sai aikaan sen, että tekijänoikeuslainsäädännön kritiikki nousi Ruotsissa yleiseksi puheenaiheeksi. Yhteiskunnallisen keskustelun seurauksena useat ruotsalaiset kansanedustajat ovat verranneet pyrkimyksiä rajoittaa tai kieltää lataaminen 1970-lukuun, jolloin Ruotsissa haluttiin kontrolloida kotivideolaitteella nauhoittamista tekijänoikeuslain-

28 l i b e ro 1 | 08

Pirate Bayn ylläpitäjät eivät itse löy-

tekee aloitteen? n

teksti: Jiri Nieminen kuva: Ea Söderberg

Onko tietotekniikalla sukupuolta? Suomessa miehet ja naiset ovat

maan

sukupuolueelliseen

politiik-

kaan. »Uusia tietotekniikan miehisiä lin-

Tyttöjä kannustetaan leikkimäÄn, poikia ohjelmoimaan

nakkeita ovat Linux-ohjelmointiryhmät ja avointa lähdekoodia puolustavat hakkerien alakulttuurit», Vehviläinen sanoo.

Sukupuolittuneisuutta voi purkaa opetustilanteissa

26-vuotias matematiikan opiskelija Emmi sai ensimmäisen

kosketuksensa

tietokoneisiin

isänsä työpaikalla pelejä kokeilemalla. Varsinaisen tietokoneharrastuksen hän aloitti vasta yläasteikäisenä koulussa ja sai ensimmäisen tietokoneensa 9. luokalla, kun isä huomasi koneiden kiinnostavan tytärtään.

käyttäneet tietokoneita 1980-lu-

Tietotekniikan sukupuolittuneita käy-

»8. luokan atk-tunneilla aloin käyttää koneita

vun alusta asti, jolloin ne yleistyivät

täntöjä on myös mahdollista purkaa –

enemmän. Meillä oli koulussa sekä melko nopeita ja

työpaikoilla. Kotitietokoneet olivat pit-

koulutuksen kautta. Vehviläinen seu-

uusia Windows-koneita, että vanhempia koneita, jois-

kään vain poikien harrastus ja tietoko-

rasi Pohjois-Karjalassa toteutettua pro-

sa ei ollut graafista käyttöjärjestelmää lainkaan. Oma

neista kiinnostunutta tyttöä pidettiin

jektia, jossa pyrittiin purkamaan tieto-

luokkani aloitti näillä vanhemmilla, mikä oli varmaan

suorastaan poikkeavana.

tekniikan asiantuntijapuheen miehis-

atk-kiinnostukselleni hyväksi. Opin nimittäin sen,

naistutki-

tä hahmoa. Jo parin vuoden seuranta-

että tietokoneella voi tehdä kaikkea muutakin kuin

muksen yliassistentin Marja Vehviläi-

jakson jälkeen haastateltavat oppilaat

käsitellä tekstiä tai näprätä taulukoita.»

sen mukaan näillä sukupuolittuneilla

alkoivat pitää naisopettajia teknolo-

Vehviläisen mukaan monet naiset vähättelevät

ennakkoasenteilla on ollut kauaskan-

gian asiantuntijoina siinä missä mies-

tietotekniikan osaamistaan, vaikkei siihen olisi mi-

toisia seurauksia.

opettajiakin.

tään syytä. Näin tekee myös Emmi.

Tampereen

yliopiston

»Commodore 64 -sukupolven aikuis-

»Opetustilanteessa päästään tieten-

»Opiskelen sivuaineena tietojenkäsittelytiedettä,

tuminen heijastui 1990-luvun jälkeen

kin purkamaan sukupuolta vain joltain

mutta en ole erityisen taitava koneiden käyttäjä edel-

työelämään. Naisten osuus tietoteknii-

osin. Naisopettaja mallina ja tukena

leenkään.»

kan ammatillisessa koulutuksessa pu-

voi olla yhtenä osana tätä purkamis-

tosi selvästi ja pysyi alhaisena vuositu-

ta.»

hannen alkuun asti.»

Myös Emmi on kiinnittänyt huomiota siihen, kuinka miehet ja naiset tai tytöt ja pojat käyttävät

Tämän päivän lapsille tietokonehar-

tietotekniikkaa eri tarkoituksiin. Tyttöjä ja poikia

Instituutioiden ja organisaatioiden

rastus ei ole enää vain poikien juttu.

myös kannustetaan eri tavoin tietotekniikkaharras-

käytännöt jopa häiritsevät naisten osal-

Aiheen tutkimusta kaivattaisiin Vehvi-

tusten pariin.

lisuutta

läisen mukaan silti enemmän.

teknologian

kehittämiseen.

»Tyyppejä, joilla on kykyä tehdä itse ohjelmia ja

Vehviläisen mukaan syitä on haettu

»Suomessa tutkitaan edelleen vä-

verkkosivuja tuntuu olevan edelleen enemmän mie-

teekkarikulttuurista tietotekniikkayri-

hemmän sukupuolen ja teknologian

hissä. En tiedä, mistä se johtuu. Joskin huomasin

tysten rekrytointikriteereihin.

yhteyttä kuin muissa Pohjoismaissa.

kyllä jo koulussa, miten poikien kiinnostusta tieto-

Ongelmaa ei kuitenkaan voi palaut-

Tähän on yhtenä syynä se, että naistut-

tekniikkaan pidettiin luonnollisempana ja myös tu-

taa pelkästään Microsoftin tai Nokian

kimus institutionalisoitui meillä oppi-

ettiin enemmän. Onneksi isäni oli valveutunut eikä

kaltaisten monopoliyritysten harjoitta-

aineeksi myöhemmin kuin muualla.» n

sukupuolistereotypioiden uhri», Emmi sanoo. n

lib e ro 1 | 08

teksti: Jaakko J. Vasankari

Pelkoa ja toivoa Uudella ylioppilastalolla Löytävätkö uusi ja vanha vasemmisto

min tutkija Ruurik Holm selostaa va-

vapautta ajaa omia etujaan – ja lisättä-

semmiston historiasta ja nykytilasta.

köön, että se perustuu vapauteen kil-

Tärkeimpänä muutoksena hän esittää

pailla. Vasemmiston ajatus vapaudesta

30 vuoden aikana tapahtuneen siirty-

on solidaarisempi, koska se ajaa mah-

Eräänä päivänä saan muuan sosi-

män valtion vastustamisesta hyvinvoin-

dollisimman monen vapautta toteuttaa

aalisen web-sivuston kautta kut-

tivaltion puolustamiseen.

itseään.

koskaan yhteistä säveltä?

sun Vasemmisto ja vapauden kaiho -se-

Tästä viattomasta huomautuksesta

Tässä kohdin on syytä tarkastella it-

minaariin, jonka järjestäjät lupaavat ot-

syntyy keskustelua. Odottamattomista

seään »uudeksi vasemmistoksi» kutsu-

taa vapauden käsitteen oikeistolta takai-

syistä nyt alkaa tapahtua.

vaa koulukuntaa. Monet entiset ja ny-

sin vasemmiston haltuun. Nuo järjestä-

Reko Ravela ryhtyy kritisoimaan hy-

jät ovat Helsingin yliopiston Sitoutuma-

vinvointivaltion puolustamista retorisin

kyiset

edustavansa liikettä, muun muassa

Vasemmistonuoret

mieltävät

ton vasemmisto ja Harjutorin saunaseu-

keinoin. Ravelan mukaan hyvinvointi-

kansanedustaja Paavo Arhinmäki.

ra, joka on Vasemmistofoorumin puolue-

valtiosta puhuminen on hurskastelua

osasto.

leipäjonossa seisoskelevalle.

Uusi vasemmisto yrittää yhdistellä punaisen ja vihreän aatteen tavoitteita

Viime keväinen vaalitappio on ollut

Hän lienee oikeassa. Oikeisto on va-

ja keinoja yhdeksi kokonaisuudeksi. Se

monen vakaan vasemmistolaisen epä-

rastanut hyvinvointivaltion käsitteen it-

pitää tärkeänä toimeentulon merkitystä

toivon laukaisija. Suurimmat kysymyk-

selleen. Kokoomuksen puoluekokouk-

sekä toimintaa uhkaavia ekokatastrofe-

set ovat pyörineet SDP:n puheenjohta-

sessa ennen vaaleja Jyrki Katainen il-

ja vastaan, painottaa moninaisuuden

jan roolin ja puolueen nimen ympärillä.

moitti, että hyvinvointivaltio ei voi olla

kunnioittamista ja kansainvälistä yh-

Olkoon puolueen nimi vaikka Metrovar-

vasemmiston yksityisomaisuutta. Kes-

teistyötä.

tijoiden ja suunnistajien liitto ja sen pu-

kustelun perusteella se ei enää olekaan.

Kaikki keskustelijat näyttävät alle-

heenjohtaja 30-kiloinen tomaatti, tuos-

Takaisin seminaariin. Aiheena on

kirjoittavan uuden vasemmiston teesit.

ta keskustelusta ei ole minulle mitään

kuitenkin vapauden käsitteen ottami-

Toimintatavoista puhuttaessa syntyy

hyötyä.

nen takaisin oikeistolta.

kuitenkin erimielisyyksiä.

Saavun paikalle. Vasemmistofooru-

30 l i b e ro 1 | 08

Holmin mukaan oikeisto ajaa yksilön

Talonvaltaajia ja anarkististen ide-

Nuoret kannattavat Nato-jäsenyyttä Tällaisen otsikon voinee lukea maan suurimmista sanomalehdistä sen jälkeen, kun ministeri Ilkka Kanervan asettama nuorten ulko-

sö

ja turvallisuuspoliittinen työryhmä on saanut työnsä päätökseen. Todellisuudessa enemmistö kaikenikäisistä ihmisistä vastustaa Suomen liittämistä Natoon. Etenkin nuorten suuri Nato-vastaisuus on ongelma oikeistolle, joka pyrkii leimaamaan sotilasliiton vastustajat vanhoillisiksi. Kanervan työryhmään haki 420 alle 30-vuotiasta, joista 28 valittiin. Esikarsintaa suorittaneen Allianssin mukaan ryhmään haluttiin ulko- ja turvallisuuspolitiikasta kiinnostuneita nuoria, mutta joilla ei vielä ole sellaista asemaa, että he pystyisivät vaikuttamaan päätöksentekoon järjestöjen tai puolueiden kautta. Linjausta

noudatettiin

vasemmistolaisten,

Nato-kriittisiksi tiedettyjen hakijoiden osalta,

✖ »vasemmistoliiton tulisi perustaa puihinkiipe ä misosasto, omat nopean toiminnan j oukkonsa ! »

joita ei lopullisessa ryhmässä näy. Mutta mitä pitäisi ajatella siitä, että ryhmään valittiin Varusmiesliiton puheenjohtajana ja Kokoomusnuorten poliittisena sihteerinä toiminut Nato-intoilija? Tai pääesikunnassa työskennellyt, Natoa kritiikittä kannattanut Eurooppanuorten puheenjohtaja, joka myös sattuu olemaan Kokoomuksesta? Myös Sosiaalidemokraattisista nuorista

ologioiden kanssa flirttailevia puoluste-

yhteiskunnassa on juuri sitä itsensä to-

työryhmään on sattunut pääsemään Naton inno-

taan. Vanhemmatkin keskustelijat yh-

teuttamista, mihin he pyrkivät. Osa ha-

kas kannattaja.

tyvät anarkistiseen valtakritiikkiin.

luaa olla ehdolla luottamustoimissa,

Ryhmän puheenjohtaja, aktiivinen rkp:läi-

osa tahtoo marssia, osa kiipeillä puihin

nen Johan Ekman todisteli Helsingin sanomissa, että

ja osa kirjoittaa nettien foorumeilla.

hänellä itsellään ei ole Suomen Nato-jäsenyyteen

Metsäaktivisti Sibone Oroza haluaa suojella Helsingin metsiä ja toivoo Vasemmistoliitolta apua.

Mutta jos puolueet eivät tahdo mars-

Vasemmistoliiton puoluesihteeri Sirpa Puhakka tyrmää ehdotuksen: »Puolueet eivät voi mennä kansalaisjärjestöihin liput liehuen.» Protestoin ja samoin tekee Villanen. »Vasemmistoliiton

tulisi

perustaa

puihinkiipeämisosasto, omat nopean

sia, kiipeillä puihin tai kirjoittaa netti-

vahvaa kantaa. Valitettavasti jo vilkaisu hänen blogiinsa todistaa muuta.

foorumeille, myös puolueiden tulevat

Nopean googlauksen perusteella ryhmään on

aktiivit saattavat olla ainoastaan niitä,

hyväksytty yksi Naton vastustajakin. Perussuo-

jotka haluavat olla ehdolla vaaleissa.

malaisten nuorten puheenjohtajan kautta on vä-

Ihmisiä tarvitaan ehdollekin. Annetaan vielä yksi puheenvuoro Ruurik Holmille.

hän turhankin helppo leimata Naton vastustaminen nationalistiseksi populismiksi. Enemmistö ryhmästä ei kuitenkaan ole puo-

toiminnan joukkonsa», Villanen uhoaa.

»Vasemmisto voisi käyttää nykyistä

luebroilereita. Heidän kantojaan ei ole yhtä help-

Yleisö nauraa Villasen kanssa, mi-

puoluekoneistoa hyväkseen ajaakseen

po saada selville. Vaikka ryhmän koostumus on

nun on pakko yhtyä. Puhakka myöntää,

tavoitteitaan. Oikeisto käyttää sitä kui-

selvästi tilaustyönä tehty, on toki myös mahdol-

että uusia keinoja tarvitaan.

tenkin ainoastaan siirtämään päätös-

lista, että nuorten enemmistö on kriittisiä, eikä

valtaa ihmisiltä ja puolueilta markki-

suostu ryhmän Nato-intoilijoiden tai virkamies-

noille.»

ten ohjailtavaksi. n

Ehkäpä puolueiden rakenteet estävät ihmisiä toteuttamasta itseään. Joillekin vasemmistolaisen ideologian ajaminen

Ja he ovat voitolla. n

[Libero]

lib e ro 1 | 08

kirjat teksti: Elina Turunen kuva: Timo Wright

parahduksia uuspysähtyneisyyden ajalta Venäjän viimeinen diversantti on kokoelma Artemi Troitskin diversant-

Toisinajattelija Artemi Troitski heitti ravintola Dubrovnikissa djkeikan.

daily.ru -sivustollaan julkaisemia blogikirjoituksia. Aiheita käsitellään kulttuurista terrori-iskuihin ja olutmerkkien top-listoihin. Pääosin Troitski kuvaa nyky-Venäjän tilaa ja politiikkaa. Diversantti tarkoittaa toisinajattelijaa, mutta myös tihutyöntekijää. Sellaisena Troitski itseään mieluusti pitää. Hän kritisoi kovin sanoin korruptoituneita vallanpitäjiä, järjestelmän tukijoita ja liike-elämää. Troitski parjaa myös Venäjän kansaa. Toisaalta hän toteaa kirjassaan ihmisten olevan aiempaa liikkuvaisempia, taloudellisesti itsenäisempiä ja paremmin perillä asioista. Mutta: »Samaan aikaan Venäjää vaivaava sadomasokistinen oireyhtymä on kuitenkin

pahentunut

poikkeuksellisen

laajamittaiseksi, eikä ’kärsivä’ kansa nurise, vaan päinvastoin voihkii nautinnosta antaen vallanpitäjille tukensa.» Osansa

saa

myös

intelligentsija.

Troitskin mukaan todellinen intelligentti on hyvin koulutettu ihminen, jonka moraalis-eettinen puoli on myös hyvin kehittynyt. »Oletettavasti 1900-luvulla, tuolla ilmiantamisen ja tekopyhyyden aikakaudella, sellaisia ihmisiä (puhumattakaan luokasta/kansanosasta)

Venäjällä/

Neuvostoliitossa/Venäjällä ollut. Ja jos olikin, heidät tuhottiin – alkuvuosina fyysisesti, myöhemmin henkisesti.» Muuta maailmaa koskevat kommen-

hautunut siihen, ettei kirjoittamisella

taarit eivät oikeastaan tuo kirjaan mi-

ole vaikutusta asioiden

tään uutta. Sen sijaan kiinnostavan li-

luulle jätetään kuitenkin mahdollisuus.

politiikan pohtimiselle.

kulkuun. Pa-

Diversantti toivoo varovasti muutoksia alterglobalisteilta:

sän antavat väliin liitetyt lukijakom-

Jotain on kaikesta huolimatta tehtä-

»Heillä ei kuitenkaan ole vielä täs-

mentit, jotka luovat uskoa siihen, että

vä. Troitski toimii tällä hetkellä ympä-

mällisesti muotoiltua ja uskottavaa op-

diversantteja on – onneksi – moneen

ristöjärjestöissä, kuten Greenpeacessa

pijärjestelmää eikä vahvoja, todellisia

lähtöön. Minkään sortin feministiltä

ja WWF:ssä. Kuulijaa saattoi hämmen-

johtajia, joiden avulla he voisivat oi-

Troitski ei vaikuta, mutta kaikkea ei voi

tää, kun Troitski puhkesi Helsingin dj-

saada.

keikallaan kertomaan yleisölle hylkeen-

Viimeisessä merkinnässään Troitski

pyynnin ongelmista. Ehkäpä kuuteista

kertoo lopettaneensa bloginsa, koska

huolehtiminen on hyvää vastapainoa

maassa ei tapahdu mitään ja hän on tur-

järjestelmän ongelmien ja läpimädän

l i b e ro 1 | 08

� Artemi Troitski: Venäjän viimeinen diversantti � suom. Anu Lönnqvist � Rauhanpuolustajat & Like (2007)

keasti jarruttaa pimeyden lähestymistä ja kääntää ihmiskunnan suunnan kohti elämää, vapautta ja oikeudenmukaisuutta.» Tämä lienee huumoria, toivottavasti.n

kirjat taiteen ja elämän välisen rajan. He ta-

teksti: Riina Simonen

voittelivat ihmismielen vallankumousta. 1920-luvun loppupuolella osa surrealisteista liittyi Ranskan kommunistiseen puolueeseen. Liikkeessä esiintyi kuitenkin vakavia erimielisyyksiä taiteen ja politiikan suhteesta. Toinen maailmansota ajoi monet surrealistit maanpakoon Yhdysvaltoihin, jossa heidän yhteytensä anarkisteihin voimistui-

Kolme tapaa rikkoa järjestys

vat. Kolmannessa eli terrorismiosiossa ensimmäiseksi tarkastelun kohteeksi

Gaudeamuksen tuore julkaisu on

maisunvapaus. Osa heistä asettui kui-

on valittu yhdysvaltalainen, anarko-

hengästyttävää luettavaa. Vajaas-

tenkin tukemaan Benito Mussolinin fa-

syndikalistinen

sismia.

(The Industrial Workers of The World).

sa kolmessasadassa sivussa käydään läpi

ammattiliitto

IWW

kolme teemaa. Lisäksi pitkin matkaa

Toisin kävi Saksassa, jossa Hitler

Se perustettiin vuonna 1905 vastalau-

pohditaan anarkismin, avantgarden ja

suhtautui hyvin kielteisesti kaikkeen

seeksi vanhoille ammattiliitoille, joi-

terrorismin keskinäissuhdetta.

moderniin taiteeseen. Hän näki sen

den katsottiin ajavan vain hyväosaisten

Kirjoittajien mukaan kyseessä on

edustavan rappiota ja epäisänmaalli-

yksi ja sama ilmiö, jonka päämääränä

suutta. Avantgarde oli saanut Saksassa �

on rikkoa vallalla oleva järjestys. Anar-

jalansijaa jo 1800-luvulla ekspressionis-

kismi on ilmiön teoria, terrorismi sen

min kautta. 1920-luvulla taas esiin nousi

konkreettista toteuttamista ja avantgar-

realistinen uusasiallisuus ja sen poliitti-

de sen estetiikka. Tosin kaikki anarkistit

nen suuntaus, verismi.

eivät tietenkään ole terroristeja ja toisin päin.

Taiteen avulla osoitettiin sympatiaa esimerkiksi kommunisteja ja sosialiste-

työläisten etuja. Ryhmän »terroritoiMarja Härmänmaa ja Markku Mattila (toim.): Anarkismi, avantgarde, terrorismi — muutamia strategioita järjestyksen rikkomiseksi (310 sivua) Gaudeamus (2007)

minta» rajoittui lähinnä lakkoaseen käyttöön ja laululiikkeeseen. IWW:ssä toimi paljon siirtolaisia, myös suomalaisia. Uudempaa ja väkivaltaista terroria edustavat hyvin mielenkiintoiset artikkelit saksalaisesta Punaisesta armeija-

Ensimmäinen, anarkismia aatesuun-

ja kohtaan sekä vastustettiin sotia. Lo-

kunnasta (RAF) sekä Italian Punaisista

tauksena käsittelevä luku on melko ras-

pulta kansallissosialistit takavarikoivat

prikaateista (BR). Lukijalle selviää, mik-

kasta ja teoreettista luettavaa. Aluksi

hallituskaudellaan noin 16 000 työtä,

si nämä ryhmät turvautuivat aseelli-

esitellään anarkismin syntyä yhteiskun-

joista osa myytiin ulkomaille ja osa tu-

seen terrorismiin, ja miten humaanista

tafilosofiana.

hottiin.

antimilitaristista Ulrike Meinhofista

Toinen luku keskittyy anarkismiin

Ranskassa syntynyt surrealismi oli psykoanalyysista

saanut

Raskaan alkunsa jälkeen kirja on mu-

aate sai jalansijaa juuri siellä, sillä nä-

poikkitaiteellinen liike, joka kapinoi

kaansatempaavaa luettavaa, ja suositte-

ennäisesti orjuutettu Venäjän kansa oli

porvarillisia arvoja ja katolista kirkkoa

len sitä kaikille näistä teemoista ja his-

pitkään elänyt hyvin vapaasti ja kansan-

vastaan. Surrealistit halusivat häivyttää

toriasta kiinnostuneille. n

valtaisesti

kyläyhteisöissään.

vaikutteita

kehittyi väkivaltainen terroristi.

Venäjällä. Erään käsityksen mukaan

Myös

luonteensa puolesta venäläisiä voisi esimerkiksi italialaisten ohella pitää niin sanottuina

luontaisina

anarkisteina.

Varsinainen anarkistinen liike Venäjälle syntyi vasta 1800- ja 1900-luvun taitteessa. Kuuluisin ajan venäläinen anarkisti oli kirjailija Leo Tolstoi, joka ei kunnioittanut mitään auktoriteetteja. Anarkistiset terroristit nousivat esiin vasta vuoden 1905 vallankumouksen yhteydessä. On mielenkiintoista havaita, kuinka samanmielistä porukkaa Venäjän anarkistit ja kommunistit olivat vielä 1900-luvun alussa. Tiet erosivat vasta bolševikkien noustua valtaan. Teoksen toinen osa käsittelee avantwww.flickr.com/photos/jvk

gardea eli kulttuurianarkiaa. Erikseen käsittelyyn on otettu Italia, Saksa ja Ranska. Italiassa esimerkin taide-elämän anarkismista tarjoaa futurismi. Futurismi esiteltiin reformina, jonka oli tarkoitus uudistaa taiteen lisäksi koko yhteiskunta. Futuristeja innoittivat individualistinen anarkismi ja il-

lib e ro 1 | 08

kourallinen filmiä Kun Pohjois-Koreaa pidetään terro-

teksti: Juhana Pettersson

ristivaltiona, samat yritykset ovat val-

kuva: Art Films production

miita tekemään yhteistyötä Turkmenistanin kanssa. »Turkmenistan on viisaasti julistautunut neutraaliksi, ja maassa on suuret öljy- ja maakaasuvarat», Halonen sanoo. Jo ennen maan itsenäistymistä valtaan noussut presidentti Nijazov kuoli vuonna 2006 äkillisesti sydänkohtaukseen, mutta Ruhnamassa sanellut lait vaikuttavat edelleen.

Diktaattorin kultainen varjo

Halonen haluaa olla optimistinen demokraattisemman tulevaisuuden puolesta.

Keski-Aasiassa sijaitsevaa Turk-

pönkittäjinä. Yritykset käännättivät kir-

»Uskon, että toisinajattelijoiden pon-

menistania

kuolinvuo-

jaa eri kielille, koska se oli keino päästä

nistelut ja tämä elokuva voivat vaikuttaa

teensa 2006 saakka oudon henkilökultin

hyviin väleihin öljyvaltion presidentin

Turkmenistanin kehitykseen.»

ympärilleen luonut diktaattori Sapar-

kanssa ja avasi oven suurille kaupoille.

hallitsi

Hänen mukaansa uuden presidentin

murat Nijazov. Helsingin Docpoint-fes-

Koska Ruhnaman voi kääntää kullekin

tivaalilla ensi-iltansa saanut Arto Halo-

kielelle vain kerran, jotkut yritykset jou-

kaudella

sen dokumentti Pyhän kirjan varjo on en-

tuivat turvautumaan muihin liehittely-

ovat olleet lähinnä kosmeettisia. Esi-

simmäinen katsaus siihen, mitä sulje-

menetelmiin. Yksi erikoistui president-

merkiksi kansalaisten internetin käyt-

tussa maassa tapahtuu.

tiä esittäviin kultaisiin patsaisiin.

töä valvotaan.

Gurbanguly

Berdymuhammedovin

toimeenpannut

uudistukset

Nijazovin aikana maahan ei päästet-

»Se, miten suuryhtiöt elokuvassa toi-

»Berdymuhammedov on kumonnut

ty toimittajia eikä kuvaajia. Ohjaaja Ha-

mivat, on valitettavasti normaalia. Ne

teatteri- ja sirkustaidetta koskevan kiel-

lonen oli itse mukana kuvausmatkoista

tekevät bisnestä melkein kaikissa dikta-

lon, mutta samalla hän kielsi satelliitti-

kahdella, joilla kuvausryhmä esiintyi

tuureissa», Halonen huomauttaa.

antennit mukamas siksi, että ne ovat ru-

turisteina.

Turkmenistanista tekee erikoistapa-

mia. Antennithan ovat tavallisille kan-

»Meillä oli aina mukana virallinen

uksen se, että maan hallitus käyttää

salaisille ainoa keino saada tietoa ulko-

opas, joka varmisti, ettemme kuvaa mi-

suuryhtiöiden toimintaa sisäisen propa-

maailmasta.»

tään sopimatonta. Vain patsaita ja mo-

gandansa välineenä. Pyhän kirjan ker-

Presidentti Berdymuhammedov jat-

numentteja sai kuvata, ihmisiä ei», hän

rotaan olevan niin erinomainen, että se

kaa Ruhnaman käännättämistä eri kie-

kertoo.

on käännetty jo noin 40 kielelle.

lille ja kirjoittaa parhaillaan omaa oma-

Neuvostoliiton

jäl-

Selvittämällä, mitkä yritykset levit-

Turkmenistanin

tävät Ruhnamaa paljastui, ketkä olivat

edesmennyt presidentti Nijazov julkaisi

valmiita tekemään diktatuurissa bisnes-

vuonna 2001 Ruhnama-eepoksen. »Kansa-

tä.

keen

romahtamisen

itsenäistyneen

kunnan henkinen ohjenuora» sisältää

»Turkmenistanin salakuunteluver-

omaelämäkerrallista materiaalia, kek-

koston on rakentanut Siemens. Ranska-

sittyä historiaa ja runoja. Teoksesta on

lainen Bouygues on tuottanut propagan-

Koraanin ohella tehty keskeinen osa us-

daa maan televisioon. Ranskan TF1-ka-

konnon harjoittamista.

navalta on peräisin myös osa Turkmenis-

Elokuva kertoo kansainvälisten suuryhtiöiden roolista maan diktatuurin

tanin television laitteistosta», Halonen luettelee.

elämänkerrallista teostaan. n

Ruhnamaa opetetaan Turkmenistanin kouluissa ja siitä on osattava ulkoa pitkiä pätkiä, mikäli haluaa saada ajokortin.

Nokia käy kauppaa Turkmenistanissa Arto Halosen Pyhän kirjan varjo innoitti Helsingin sanomien taloustoimituksen penkomaan, onko jokin kotimaisista suuryrityksistä tahrinut näppinsä bisneksillä diktatuurihallinnon kanssa. Paljastui, että Nokia Siemens networks (NSN) solmi helmikuussa yhdeksän miljoonan dollarin sopimuksen Turkmenistanin valtion teleoperaattorin kanssa. Epämieluisan julkisuuden kärkkäästi vaimentava Nokia kiirehti kommentoimaan uutista. Yritys kiisti rikkoneensa omia eettisiä ohjeitaan ja vakuutti, että bisneksissä ei ollut mitään poikkeavaa. Halonen epäilee Turkmenistanin hallituksen käyttävän NSN:n laitteita kansalaisten salakuunteluun. Dokumentin ohjaaja ja käsikirjoittaja ovat vaatineet, että Nokia ja NSN painostetaan lopettamaan yhteistyö Turkmenistanin diktatuurin kanssa. 

V e e r a N u u t i n e n

l i b e ro 1 | 08

kourallinen filmiä

teksti: Matti Rämö

Ruzowitzkyn Väärentäjä keskittyy massiiviseen rahanväärennykseen kolmannessa valtakunnassa.

mon Sorowitsch (Karl Markovics) käy varomattomaksi.

Juutalainen

pidäte-

tään ja passitetaan Mathausenin keskistysleirille. Siellä Sorowitschin pidättänyt etsivä Friedrich Herzog (Devid Striesow) junailee ihailemansa väärentäjän mukaan operaatioon, jonka on määrä täyttää Saksan sotakassa brittien ja amerikkalaisten kustannuksella. Väärentämisen ammattilainen saa johtoonsa pankki- ja painoalan ammattilaisista kootun yksikön, joka alkaa tehtailla puntia ja dollareita. Modernin yritysjohtamisen oppeihin mieltynyt pragmatistinatsi Herzog palkitsee erikoisryhmän jäseniä muille keskitysleiriläisille ennenkuulumattomilla eduilla. Se helpottaa oloa mutta ei poista syyllisyyden tunnetta. Avoin ristiriita väärennysryhmän sisälle repeää, kun idealistinen Adolf Burger kieltäytyy auttamasta natseja. Painokoneen käyttäjä saa yksin sabotoitua rahatehtaan toiminnan ja ajaa väärennysryhmän lopullisen ratkaisun eteen. Juutalaisvankien on päätettävä, auttaako sukulaisiaan murhaavaa vihollista oman turvallisuutensa hyväksi, vai yrittääkö henkensä uhalla halvaannuttaa Saksan sotakoneen. Sorowitsch ei kiinnostu marttyyrin

Kipeitä keskitysleirimuistoja

roolista. Kunniakoodit on kuitenkin rikollisellakin. Niihin kuuluu, ettei kaveria kavalleta missään tilanteessa. Markovics kuvaa kiitettävän tarkka-

Aika on tehnyt tehtävänsä: saksalaiset elokuvantekijät ovat viime vuosina käsitelleet useaan otteeseen toisen maailmansodan ja DDR:n väärinkäytöksiä. Kipeiden aiheiden käsittely oli luontevaa aloittaa Itä-Saksan kummallisuuksille nauravilla komedioilla, kuten

näköisesti erilaisten kunnia- ja solidaa-

✖ vä ä r e ntä j ä ss ä kuvataan

risuuskäsitysten törmäystä äärimmäi-

kiitettävä n

sessä tilanteessa. Historiallisesti elokuva kattaa taas yhden luvun Saksalle epä-

tarkkan ä k ö isesti erilaisten kunnia - j a solidaarisuusk ä sitysten t ö rm äystä ä ä rimm ä isess ä tilanteessa .

Sonnenalleella (1999) ja Good Bye Leninillä

kiitollista menneisyyttä. Kiinnostavaa on, että itävaltalaisnaapuri kohtelee saksalaisia helläkätisemmin kuin monet heistä itse itseään.

(2003).

50-vuotiaan Hirschbiegelin ja 35-vuo-

Kummassakaan huumori ei katkaise

maalaisen elokuvan Oscarista kilpaileva

kritiikin kärkeä, vain hiukan pyöristää

draama on virallisesti itävaltalainen,

sitä. Oliver Hirschbiegelin Perikadossa

ohjaaja Stefan Ruzowitzkyn kansalai-

(2005) tungetaan jo päätä pahkaa helve-

suuden mukaan. Rahaa elokuvantekoon

tin esikartanoon: Hitlerin lopunajan

on kuitenkin virrannut myös Saksasta,

Berliiniin.

josta aihe on lähtöisin.



väärentäjä Ohjaus: Stefan Ruzowitzky Osissa: Karl Marcovics, Devid Striesow

tiaan Donnersmarckin halu hallita menneisyyttä kriittisesti on ihailtavaa. Kipeää historiaa ei ole terveellistä väistellä. Kansallisten sankaritarinoiden hurmahenkinen mallintaminen taas muistuttaa enemmän palvontamenoja kuin his-

Saksalaisittain kiitollisemmasta pers-

Väärentäjä ei pyri Perikadon ja Muiden

pektiivistä natsiregiimiä lähestyy vasta-

elämän armottomuuteen, mutta senti-

Suomessa jälkimmäisestä on vahvat

rintaan ryhtyneiden opiskelijoiden kohta-

mentaalisesta sankarikuvauksesta ei ole

perinteet. Parhaillaan niistä muistuttaa

losta kertova Sophie Schollin viimeiset päivät

kyse. Adolf Burgerin kirjoittaman, teki-

Åke Lindmanin aloittama ja Sakari Kir-

(2005). Stasin tuhovoimaa puolestaan ku-

jän omiin kokemuksiin pojaavan Paholai-

javaisen loppuun parsima Tali-Ihantala

vaa säälimättömästi Florian Henckel von

sen työpaja -romaanin filmatisointi kes-

1944. Suomen ratkaisevien puolustus-

Donnersmarkcin loistelias Muiden elämä

kittyy kevyehköön, mutta kiinnosta-

taistelujen kuvaus on yhtä sotahistorial-

(2006).

vaan kuriositeettiin: massiiviseen ra-

listen detaljien tykitystä.

Menneisyyden hallintaan kriittisen

hanväärennykseen.

katseen luovien elokuvien putkea jatkaa

On vuosi 1939 ja Berliinissä makeaa

tänä talvena Väärentäjä. Parhaan ulko-

elämää viettävä mestariväärentäjä Salo-

toriallista keskustelua.

Kun sotaa kuvataan vain laukauksien ketjuna, sen yhteiskunnallinen kokonaisvaikutus hämärtyy. n

lib e ro 1 | 08

ajattelija teksti: Miika Saukkonen kuva: Anna Kalso

Raja Dunajevskaja marxilainen humanisti

välisen suhteen uudella tavalla. Käytännössä tätä toteutettiin perustamalla Third Layer School, »kolmannen tason koulu». Se tar-

Raja Dunayevskaja oli yksi en-

koitti poliittisen koulutuksen se-

simmäisistä, jotka katsoivat Neu-

minaareja, joissa intellektu-

vostoliiton olevan valtiokapitalistinen

ellit eivät opettaneet duuna-

yhteiskunta. Koska Neuvostoliitto oli

reita, vaan päinvastoin.

kääntänyt marxismin vastakohdak-

JFT:n katsotaan inspiroineen mustien työläisten it-

seen, totalitarismiksi, oli etsittävä

seorganisoitumista ja kym-

uutta alkua vallankumoukselliselle

menen vuotta myöhemmin

marxismille. Dunajevs-

nousseen black power -liikkeen

kaja muutti perheensä kanssa Yhdys-

kehitystä. Lisäksi se avasi tietä

Ukrainalaissyntyinen

valtoihin 1920-luvun alussa ja liittyi

myöhemmälle

autonomimarxis-

mille.

pian kommunistiseen nuorisotoimintaan ja mustien liikkeeseen rotuerotte-

työläiset toimijoina

lua vastaan. Vuonna 1937 Dunajevskaja matkusti

Dunajevskaja toimi JFT:n johdossa,

Lev Trotskin luo Meksikoon ja työsken-

kunnes ryhmä jakautui kahtia vuonna

teli tämän venäjänkielisenä sihteerinä.

1955. James ja Dunajevskaja halusivat

Pian hän kuitenkin teki pesäeron johtajaansa. Trotski piti loppuun asti kiinni

mistä: J.R. John-

käsityksestä, että Neuvostoliitto oli työ-

son (James) ja F. Fo-

läisvaltio, vaikkakin vääristynyt sellai-

rest (Dunajevskaja). Myöhemmin ryh-

nen. Dunajevskaja taas ei voinut hyväk-

män kolmanneksi johtajaksi tuli ameri-

syä, että työläisiä pyydettiin puolusta-

kankiinalainen Grace Lee.

maan valtiota, joka oli liittoutunut nat-

JFT:n projektina oli »bolševismin

si-Saksan kanssa. Sotaa edeltänyt Molo-

amerikkalaistaminen” eli sen yhdistä-

tov-Ribbentrop-sopimus oli viimeinen

minen amerikkalaisen elämän sosiaali-

sysäys, joka sai Dunajevskajan tutki-

siin ja kulttuurisiin virtauksiin. Suun-

maan Neuvostoliiton taloutta.

taus kehittyi Yhdysvaltain trotskilaisen

� luettavaa � Raya Dunayevskaya: � Marxism and Freedom, from 1776 until Today (2000) � Philosophy and Revolution: from Hegel to Sartre and from Marx to Mao (1989) � Rosa Luxemburg, Women’s Liberation, and Marx’s Philosophy of Revolution � (1991) � The Power of Negativity: Selected Writings on the Dialectic in Hegel and Marx � (2002) � Eugene Gogol: Raya Dunayevskaya. Philosopher of Marxist-Humanism (2004)

viedä JFT:tä eri suuntiin. Dunajevskajan valitsema suunta oli marxilainen humanismi. Vuonna 1953 Dunajevskaja katsoi tehneensä filosofisen läpimurron Hegelin parissa. Hänen mukaansa Hegelin filosofia oli luonteeltaan vallankumouksellista, ja Marxin jälkeen marxilaiset olivat ymmärtäneet tämän väärin. Dunajevskajan mukaan Hegelin Hengen vapaassa itseliikunnossa oli kyse

Dunajevskaja katsoi, että riippu-

liikkeen sisällä mutta lähti 1950-luvulla

matta siitä, omistiko tuotantovälineet

omille teilleen. Vuoden 1949 kaivostyö-

proletariaatin itseorganisoitumisesta.

valtio vai yksityinen kapitalisti, neu-

läisten lakon kokemuksiin nojaten JFT

vostotyöläiset olivat tuotantoprosessis-

alkoi nähdä työläiset spontaanisti val-

sa edelleen riiston kohteena samalla ta-

lankumouksellisena voimana ja pitää

valla kuin Marx kuvasi Pääomassa. Neu-

perinteistä etujoukkopuoluetta tarpeet-

vostoliitto oli valtiokapitalistinen. Val-

tomana. Sosialistisesta työväenpuolu-

tiokapitalismissa oli samalla kyse ylei-

eesta erottuaan he perustivat Commit-

meneillään oleviin proletariaatin tais-

sestä kapitalismin kehityksen vaihees-

tees of Correspondencen, uudentyyppi-

teluihin, liikkeisiin ja vallankumouk-

ta. Se koski myös länttä, jossa valtio

sen organisaation, jonka tavoitteena oli

siin. Hän ylisti Itä-Saksan vuoden 1953

puuttui talouteen tasapainottaakseen

edistää proletariaatin vapaata luovaa

ja Unkarin vuoden 1956 kapinoita siitä,

kriisiin ajautunutta yksityistä kapita-

toimintaa.

että ne palauttivat Marxin humanismin

Työläisiä ei tullut nähdä vain johdateltavina massoina vaan toimijoina, joiden käytännöistä teoria kumpuaa. Dunajevskaja ei käsitellyt humanismia ja dialektiikkaa akateemisina kysymyksinä, vaan kirjoitti niistä suhteessa

Työväenluokan autonomiaa korosta-

historialliselle areenalle. Samoin femi-

nut JFT puhutteli mustia tehdastyöläi-

nismin, black power- ja sodanvastaisen

Johnson-Forest Tendency

siä, jotka olivat tyytymättömiä ammat-

liikkeen nousu Yhdysvalloissa innoitti

Trinidadilainen musta marxisti C.L.R.

tiliittoihin ja kaipasivat omaa organi-

Dunajevskajaa.

James oli tullut samaan johtopäätök-

saatiota. Dunajevskaja ja James suunta-

JFT:stä lähdettyään Dunajevskaja

seen ja kaksikko päätti työstää teoriaa

sivat paljon huomiota autotehtaiden

kumppaneineen perusti järjestön ni-

eteenpäin. James perusti Dunajevska-

työläisiin ja näiden kamppailuihin, jot-

meltä News and Letters Committees,

jan kanssa ryhmän, joka tunnettiin ni-

ka usein koskivat tuotannon automati-

jonka johdossa hän toimi kuolemaansa

mellä Johnson-Forest Tendency (JFT).

sointia.

(1987) asti. Järjestö toimii yhä ja julkai-

lismia.

Nimi tuli ryhmän johtajien kaaderini-

36 l i b e ro 1 | 08

JFT näki intellektuellien ja massojen

see News & Letters -lehteä. n

protestilaulaja Välikohtaus mainitaan usein yksit-

teksti: Veera Nuutinen

täisenä tapahtumana, joka vaikutti Strummerin politisoitumiseen. »Silloin aloin oppia, mitä oikeus on ja mitä se ei ole», hän sanoi. The Clashin albumeista ensimmäinen, The Clash (1977), esitteli punkin läpimurtovuodelle tyypillisesti suoraviivaisesti uhoavan bändin. Klassikoksi nous-

Kapinoivan sukupolven kasvattaja

sut London Calling (1979) sisälsi enemmän ska- ja reggae-vaikutteita, Sandinista! (1980) jopa rapia.

Joe Strummer (synt. John Gra-

Guthrie, jonka kitaraa koristi teksti

ham Mellor), The Clashin laulaja-

»this machine kills fascists».

Strummerin ja hänen lauluntekijäkumppaninsa Mick Jonesin biisit olivat

kitaristi ja biisintekijä, oli yksi punkin

Diplomaatti-isän poikana Strummer

omaleimaisia musiikillisia cocktaileja

ensimmäisen aallon poliittisimmista

varttui eri puolilla maapalloa Turkissa,

punkista, funkista, skasta, reggaesta,

hahmoista. The Clashin hajottua hän

Egyptissä ja Meksikossa, ja asettui lo-

dubista ja rockabillysta. Levyillä kuuluu

jatkoi muusikon uraansa The Mescalero-

pulta Lontooseen. Auktoriteetteja vas-

erityisesti reggaetuottaja Lee “Scratch”

sin riveissä kuolemaansa saakka.

taan kapinoinut nuorukainen joutui

Perryn vaikutus.

The Clashin antirasismi ja luokkatietoisuus olivat merkittävää vastalääkettä

parikymppisenä toisinaan kahnauksiin

The Clashin ohjelmistoon soluttau-

poliisin kanssa.

tuneet epäortodoksiset vaikutteet saivat

thatcherismin nujertamalle 1980-luvun

Samoihin aikoihin Strummer alkoi

Britannialle. Fanit pitävät edelleen The

hengailla Lontoon ska- ja reggaeklubeil-

vastaanoton. Joidenkin mielestä varsin-

Clashin suurimpana ansiona sitä, että

la. Rakkaus mustaa musiikkia kohtaan

kaan myöhemmillä levyillä ei ole mi-

yhtye kasvatti kokonaisen sukupolven

nostatti hänessä solidaarisuuden tun-

tään tekemistä punkin kanssa.

brittinuoria ajattelemaan poliittisesti

teen Amerikan ja Iso-Britannian mus-

Toisten mukaan The Clashissa kuu-

sen sijaan, että se olisi kiinnittynyt

taa väestöä kohtaan ja synnytti heidän

luu juuri kaikki se, mikä punkissa ja

vaikkapa Sex Pistolsin tarjoaman maail-

kulttuuristaan

reggaessa on olennaisinta – idealismi ja

mankuvaan, jonka saattoi kiteyttää sa-

van.

noihin »no future».

romanttisen

aluksi

mieliku-

punk-puristeilta ristiriitaisen

kapina sortoa ja kangistuneita kaavoja

Asuessaan 1970-luvun alussa hippi-

Nuoren Joe Strummerin suosikkei-

kommuunissa Strummer törmäsi ka-

hin kuuluivat valkoisten rockyhtyeiden

dulla asunnottomaan mustaan kave-

lisäksi yhdysvaltalaiset rhythm & blues

riin, jonka hän majoitti kattonsa alle.

-muusikot. Häneen vaikuttivat voimak-

Vuokraisäntä ei katsonut hotellinpitoa

kaasti bluesrokkari Bo Diddley ja va-

hyvällä, vaan potkaisi huoneiston kaik-

semmistolainen folkmuusikko Woody

ki asukkaat pihalle.

vastaan. Kaupallisen menestyksensäPoliittista teemoista Joe Strummerille läheisimpiä olivat kamppailu köyhyyttä, rasismia ja sotaa vastaan.

kään jälkeen The Clash ei koskaan sortunut bonomaiseen jeesusteluun, vaan seisoi tinkimättä periaatteidensa takana. Strummerin sanoitukset olivat poliittisia mutta eivät poliittisesti korrekteja. Maailmanpolitiikka oli yksi hänen lempiaiheitaan ja osansa saivat niin

✖ Yankee dollar talk

USA:n

sotilasvallankaappaukset

(Wa-

shington bullets), Vietnam (Straight to Hell), Espanjan sisällissota (Spanish Bombs) kuin

To the dictators of the world

In fact it’s giving orders

(Rock The Casbah). Strummerille oli tyypil-

An’ they can’t afford to miss a word

listä nähdä kansainväliset konfliktit

The Clash: I’m so bored with the USA

Ajatollah Khomeinin islamistinen Iran

mustavalkoisina hyvän ja pahan välisinä kamppailuina. Vuonna 1986 The Clashin hajottanut Strummer jatkoi The Mescalerosin riveissä vasemmistolaisten teemojen käsittelemistä ja kokeilujaan maailmanmusiikin parissa. »Hänen viimeisimmät levynsä ovat yhtä poliittisia ja särmikkäitä kuin mikä tahansa The Clashin albumi. Hänen näkemyksensä 21. vuosisadan monikulttuurisesta Britanniasta ovat yhä edellä kenenkään muun vastaavaa», sanoo Strummerin suuresti inspiroima kollega Billy Bragg. lehtikuva

Koko uransa ajan yhteiskunnan marginaalissa

eläviin

samaistunut

Joe

Strummer kuoli sydänkohtaukseen kotonaan vuonna 2002. n

lib e ro 1 | 08

teksti: Elina Loisa

Ei poliittinen julistus vaan tarina elämästä

Elokuva on yhteistyötä Näkökulma on tehty pääasiassa saman työryhmän kanssa kuin Manucharin en-

Vasemmistonuorten dokumentti- ja lyhytelokuvakilpailun voittaja Näkökulma (2007) kuvaa ihmisyyttä vaikeiden hetkien

kohdaksi muodostui Irakissa vietetty

simmäinen elokuva.

kesä. Manuchar ei ollut käynyt entisessä kotimaassaan

kymmeneen

Manuchar oli itse tiiviisti mukana

vuoteen.

käsikirjoitusvaiheessa. Hän kertoi käsi-

Koko elämän suunta muuttui kerralla.

kirjoittaja Tuomas Parviaiselle idean ja

»Olen aina ollut erittäin koulukiusat-

sen, millaisia henkilöitä halusi tari-

tu ja nyt ensimmäisen kerran palasin

naan. Parviaisen ajatus oli käyttää mus-

maahan-

paikkaan, jossa minua ei syrjitty. Irakis-

taa huumoria.

muuttajanuorista. Päähenkilölle

sa viettämäni aika antoi minulle niin

tapahtuu pieni asia, jolla on suuret seu-

paljon voimaa, että palattuani Suomeen

man realistisen. Tragikoomisuus sopii

raukset. Maahanmuuttajaryhmien väli-

aloin tehdä ensimmäistä pitkää eloku-

siihen. Samoin käsivarakuvaus tuo kat-

sen tappelun seurauksena hän menettää

vaani. Tunnin mittainen Vastavirtaan val-

sojan ikään kuin tapahtumien keskelle.»

näkönsä.

mistui, kun olin 16-vuotias.»

kautta. Näkökulma on

tarina

»Halusin

elokuvasta

mahdollisim-

Nuoren ohjaajan alkutaival on näyt-

»Monen kuukauden ajan minua pe-

Manuchar tutustui myös omiin juu-

tänyt lupaavalta. Näkökulma on saanut

lotti ajatus sokeutumisesta, se että me-

riinsa. Erilaisten olosuhteiden kohtaa-

tunnustusta muissakin elokuvakilpai-

nettäisin jotain tärkeää, mikä pilaisi

minen antoi hänelle ajattelemisen ai-

luissa ja edustaa maaliskuussa Suomea

kaiken», valottaa ohjaaja Zagros Ma-

hetta.

Århusin elokuvafestivaaleilla.

nuchar (s.1990) elokuvansa lähtöajatusta.

»Vaikka ihmisillä ei ollut rahaa, he

»Näkökulma on yksi pala elämääni.

silti nauttivat elämästä. Usein tuntuu,

Mutta olen jo päästänyt siitä irti. Seuraavaksi tulee joku muu asia», hän sanoo.

Näkökulma kuvaa ihmisryhmien väli-

että täällä meillä ei osata arvostaa oikei-

siä ennakkoluuloja, niin ristiriitoja suo-

ta asioita, vaan yritetään saada tyydy-

malaisten ja maahanmuuttajien välillä

tystä ulkoisista asioista.»

kuin maahanmuuttajien keskinäisiäkin jännitteitä. Manuchar painottaa, että vaikka elokuva on aika poliittinen, ei yhteiskunnallisuus ole pääasia.

johtuva

elokuva, jossa Manuchar näyttelee pää-

viha ja ennakkoluulot turhauttavat Ma-

osaa. Mediapainotteista lukiota käyvä

nucharia. Hän toivoisi, että ihmiset kes-

Manuchar aikoo pyrkiä Taideteolliseen

kittyisivät oikeisiin ongelmiin.

korkeakouluun opiskelemaan elokuva-

Myös

tietämättömyydestä

ohjausta heti ylioppilaslakin saatuaan.

»Samaan aikaan kun jotkut taistele-

»En ole poliitikko, vaan minua kiin-

vat ilmastonmuutosta vastaan, joku

nostavat erilaiset tarinat ja elämän tai-

Timo Soini taistelee homoliittoja vas-

ka.»

taan. Vähän voisi laittaa asioita tärkeys-

Hän toivoo elokuvansa haastavan ih-

Suunnitteilla on omia elokuvia ja työn alla Mazdak Nassirin ohjaama tv-

järjestykseen.»

»Tottakai monet muutkin asiat kiin-

Marco (Zagros Manuchar) ja Awil (Abshir Sheikh Nur) pohtivat ennakkoluulojaan.

nostavat, filosofia, psykologia... Mutta elokuvan teossa yhdistyvät kaikki kiinnostuksen kohteeni. Siinä voi yhdistää

miset kyseenalaistamaan omat tieton-

kuvaa, ääntä, tunnetiloja, ihan kaik-

sa. Monet maahanmuuttajien ongelmat

kea. On hienoa tehdä sitä, mitä oikeasti

ovat valtaväestölle tuntemattomia.

rakastaa. Siitä täytyy pitää kiinni.» n

»Olin hämmästynyt tajutessani, että varsinkaan aikuiset eivät tiedä myös maahanmuuttajien niin sanotusti sotivan keskenään. Ehkä tämä elokuva voisi avartaa heidän näkökulmaansa», ohjaaja toivoo.

Irak ohjasi omalle tielle Manuchar on syntyjään Irakin kurdi ja muutti perheensä kanssa Suomeen nelivuotiaana. Hän kiinnostui näyttelemisestä jo hyvin nuorena ja opiskeli sitä Espoon esittävän taiteen koulussa. Vähitellen kiinnostus siirtyi teatterista elokuvan puolelle. Samoihin aikoihin elämän käänne-

38 l i b e ro 1 | 08



Elokuvan kotisivut: http://nakokulma.tv

vasemmistonuoret

Syksyllä 2007 Helsingissä Meriharjun kurssikeskuksessa järjestetyn Opi perusasiat -kurssin osanottajat ryhmäkuvassa.

Opi perusasiat -kurssi Äänekoskella 25.-27.4.2008 Seuraava Vasemmistonuorten Opi perusasiat -kurssi järjestetään 25.–27.4.2008 Äänekoskella Kangaslammen leirikeskuksessa. Kurssi sopii etenkin uusille jäsenille, jotka haluavat tutustua järjestöön paremmin. Osanottajat johdatetaan järjestön toimintaan ja vasemmistoliikkeen taustoihin. Kurssille voivat osallistua myös Vasemmistonuorten vanhat jäsenet, jotka eivät

ole kurssia vielä käyneet. Kaikki ovat tervetulleita hakemaan potkua toimintaan ja tuomaan omat kokemuksensa mukaan keskusteluihin. Osallistuminen on ilmaista ja matkakulut halvimmalla julkisella kulkuvälineellä korvataan. Majoittuminen ja ruokailut Kangaslammella ovat ilmaisia. Kurssi kestää perjantaista sunnuntaihin. Kurssille mahtuu 30 ensimmäiseksi il-

moittautunutta jäsentä. Lisätiedot ja ilmoittautuminen järjestö- ja koulutussihteeri Minttu Sillanpäälle: minttu@vasemmistonuoret.fi tai p. 09 7747 4263, 044 348 2312. Ilmoittautua voi myös verkkosivuilla: www.vasemmistonuoret.fi/ opiperusasiat.fi/kurssilomake.html. Ilmoittautuneet saavat pari viikkoa ennen kurssia postitse tarkempaa tietoa kurssista ja Äänekoskelle saapumisesta. n

lib e ro 1 | 08

vasemmistonuoret teksti: Noora Vaarala kuva: Veera Nuutinen

Vasemmistonuoret jorasivat Tammitapaamisessa skan tahtiin Vasemmistonuorten ja vasemmistolaisten ay-nuorten vuosittainen kokoontuminen järjestettiin Hattulassa 18.– 20.1.2008. Paikalle saapui yli sata ammattiyhdistystoiminnasta kiinnostunutta nuorta. Ohjelma oli monipuolista: tarjolla oli niin paneelikeskusteluja kuin ryhmätyöskentelyäkin. Ennen varsinaista Tammitapaamista pidetyssä Ay-tapaamisessa kuultiin kolmen SAK:n suuren liiton näkemyksiä työtaisteluista, joista erityisesti Tehyn lakko nostatti paljon keskustelua. Seuraavana päivänä siirryttiin Tammitapaamisen historian kautta globalisaatiokeskusteluun, jota alustivat Attacin Otto Bruun, SAK:n kansainvälisten asioiden asiantuntija Pekka Ristelä ja kansalaisaktivisti, tutkija Kaarina Kailo. Työryhmäkeskusteluissa vaihtoehtoisina aiheina olivat perustulo, afrikkalainen ay-toiminta, ay-liike ja maahanmuuttajat sekä Tanskan parlamenttivaalit. Tammitapaamisessa kuvattiin myös muutaman minuutin mittainen esittelyvideo Vasemmistonuorista kunnallisvaaleja varten. Lauantain iltaohjelmassa oli ska-yhtye Hässäkän keikka, dj-musiikkia ja karaokelaulua. Sunnuntaina Vasemmistonuorten pääsihteeri Sampo Villanen esitteli sosiaalifoorumiprosesseja ja Vasemmistoliiton puheenjohtaja Martti Korhonen, varapuheenjohtaja Paavo Arhinmäki sekä puoluesihteeri Sirpa Puhakka joutuivat Vasemmistonuorten tentittäväksi. 20-vuotiaan tamperelaisen Milla Jurvan mielestä Tammitapaamisessa oli »hyvät bileet». Hän ylisti tanskalaisvieraan pitämää alustusta Tanskan poliittisesta tilanteesta. Tammitapaamisten konkarin, porilaisen Ville Vettenrannan, 29, mieleen jäi erityisesti traktorisauna, jonka kyytiin tammitapaamisen vieraat pääsivät lauantai-iltana. Kiitosta sai myös puoluejohdon tentti, josta olisi Vettenrannasta kenties aiheellista tehdä perinne. 

40 l i b e ro 1 | 08

Myös Tammi- ja Ay-tapaamiseen ensimmäistä kertaa osallistuneen 19-vuotiaan oululaisen Hanna Sarkkisen mielestä puoluejohdon tentti oli viikonlopun parasta antia. Perustulokeskustelu oli hänestä erittäin hyödyllinen. Ay-tapaaminen tarjosi Hannalle enemmän tietoa kuin itse Tammitapaaminen, vaikka aikaa keskustelulle olisikin saanut jättää enemmän. Vastikään Vasemmistonuoriin liittynyt Sarkkinen ei tuntenut järjestöstä etukäteen juuri ketään, mutta kiitteli tunnelmaa avoimeksi ja rennoksi.

Tanssilattialla turkulainen Liisa Uudelt ja helsinkiläinen Jenni Uljas.

»Oli kiva jutella ja tutustua ihmisiin, vaikken vieläkään muista kaikkien nimiä. Lisäksi tuli hirveä paine Facebookiin liittymiseen», hän kertoi – ja perusti kuin perustikin myöhemmin itselleen profiilin verkkoyhteisöön. Hämeen Vasemmistonuorten toiminnanjohtaja Mikko Kähkönen, 25, tiivisti tapahtuman seuraavasti: »Tammitapaaminen oli hyvin järjestetty, ja parasta siellä olivat toverit.» Valkeakoskelainen Anna Salmi, 22, kuittasi olevansa »väsynyt, mutta onnellinen». Siis ensi vuotta odottelemaan! n

vasemmistonuoret

Konsensus ja kamppailu

KESKUSTOIMISTO Viherniemenkatu 5 , 3. krs 00530 Helsinki p. (09) 7747 4260 f. (09) 7747 4270 toimisto@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi

Poliittinen toiminta on erikoista. Kun demokratiassa sovitetaan yhteen erilaisia lähtökohtia, tarpeita, mie-

PUHEENJOHTAJA Jussi Saramo p. (09) 7747 4261 gsm 041 503 4000 jussi@vasemmistonuoret.fi

lipiteitä ja intressejä, on vähintäänkin hyväksyttävä yhteiset pelisäännöt: lopulta aikaansaatu päätös on kaikkien nieltävä. Samalla kertaa politiikka on myös kovaa kamppailua, jossa yksi näkökanta

tyydytetty eikä ristiriitoja ole. Se ei ollut

voittaa toisen. Se on peliä, jossa ollaan

hänen mukaansa kuitenkaan ihmisten,

yhtä aikaa yhteistyössä ja vastakkain.

vaan sikojen valtio. Demokratia on itses-

Kirvelevä tappio hyväksytään, kun ei

sään erilaisten pyrkimysten ja tarpeiden

muuta voida.

yhteentörmäystä. Ja Vasemmistonuoris-

Myös kaikessa Vasemmistonuorten toiminnassa on esillä politiikan kaksi-

sakin voi vaikuttaa, jotta oma kanta etenisi järjestön keskeiseksi tavoitteeksi.

PÄÄSIHTEERI Sampo Villanen p. (09) 7747 4262 gsm 040 528 3641 sampo@vasemmistonuoret.fi

Vasemmistossa on aina osattu riitele-

mareiden, rauhanjärjestöjen tai nuori-

minen liikkeen sisällä. Myös Vasemmis-

PIIRIJÄRJESTÖT

sojärjestöjen kanssa on aina yhteistyön

tonuorten, entisen SDNL:n, energia ku-

paikkoja mutta myös asioita, joissa

lui 1970- ja 1980-luvuilla sisäiseen valta-

kompromissit ovat mahdottomia. Va-

taisteluun. Riidan välttäminen ja myön-

semmistonuorille ei vain käy esimerkik-

tyminen vähemmistöläisten vaatimuk-

ETELÄ-SUOMEN VASEMMISTONUORET Hakaniemenranta 28 00530 Helsinki piirisihteeri Riia Colliander p. (09) 750 360 gsm 050 586 9224 etela-suomi@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi/etela-suomi

siin olisi ollut järjestölle kuitenkin tie

minen.

tuhoon.

Silti toimimme myös yhdessä, kuten

Aina pitää kysyä ja myös tietää, mitä

esimerkiksi viime maaliskuussa, kun po-

yhteistyöllä ja sopimisella saavutetaan

liittiset nuorisojärjestöt vaativat yhdessä

ja mitä menetetään. Missä kohdassa ris-

puolueita nostamaan kehitysyhteistyö-

tiriita omien poliittisten tavoitteiden

määrärahat 0,7 prosenttiin BKT:sta.

kanssa kasvaa liian suureksi? Voimat on

Vasemmistonuoret turhautuvat silloin tällöin Vasemmistoliittoon. Puolue

myös jaettava viisaasti sisäisen ja ulkoisen politiikan välillä.

ei ole määritellyt kantaansa maahan-

Suomi kärsii sairaalloisesta konsen-

muuttajaviraston toimintaan ja järjes-

suspolitiikasta, joka tekee lähes kaikista

tää vaaliristeilyn samaan aikaan Suo-

puolueista ja useimmista tiedotusväli-

men sosiaalifoorumin kanssa. Teemme

neistä EU-kritiikittömiä taloususkovai-

kuitenkin Vasemmistoliiton nuorisotyö-

sia. Vaikka emme tähän osallistukaan,

tä siksi, että pidämme sitä parhaana

voimme silti tehdä asioita erilaisten ta-

puolueena ja haluamme kehittää sitä oi-

hojen kanssa, kunhan vain poliittinen

keaan suuntaan. Siitä hyvästä jotkut

omatuntomme pysyy puhtaana.

järjestöt ja aktivistit pitävät meitä puo-

Ehdottomuus johtaa helposti eristäy-

lueen kätyreinä. Vasemmistonuorten si-

tymiseen, josta seuraa tappio. Vasem-

sälläkin ihmiset valittavat joskus tur-

mistonuorilla on silti oltava oma, tietoi-

hautumistaan järjestöön, mutta totea-

nen poliittinen linjansa, joka näkyy

vat sen olevan kuitenkin paras tarjolla

myös kompromisseja tehtäessä. Muuten

olevista.

emme joko saavuta mitään tai sitten toi-

Vaikka kuinka haluaisi, kaikki vasemmistonuoret eivät voi ikinä olla sa-

mintamme on poliittisesti turhaa. Ilman erimielisyyttä ei ole demokratiaa. n

maa mieltä kaikista asioista. Mutta ei meidän pidäkään. Sokrates puhui sellaisesta valtiosta, jossa kaikkien tarpeet on

s a m p o v i l l a n e n Vasemmistonuorten pääsihteeri. sampo@vasemmistonuoret.fi

TALOUSPÄÄLLIKKÖ Pirkko Holappa p. (09) 7747 4265 pirkko@vasemmistonuoret.fi TOIMISTONHOITAJA Jonna Savolainen p. (09) 7747 4260 toimisto@vasemmistonuoret.fi Keskustoimisto on avoinna arkisin kello 10–15.

JÄRJESTÖ- JA KOULUTUSSIHTEERI Minttu Sillanpää p. (09) 7747 4263 gsm 044 348 2312 minttu@vasemmistonuoret.fi

naisuus. Oikeistolaisten, vihreiden, de-

si yhdenkään lisäydinvoimalan rakenta-

TIEDOTTAJA Veera Nuutinen p. (09) 7747 4264 gsm 050 538 8537 veera@vasemmistonuoret.fi

HÄMEEN VASEMMISTONUORET Näsilinnankatu 22 A 33210 Tampere puheenjohtaja Emilia Lehtomäki gsm 044 543 5163 tominnanjohtaja Mikko Kähkönen gsm 040 837 3467 hame@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi/hame Itä-Suomen Vasemmistonuoret Koulukatu 39 A 36 80100 Joensuu piirisihteeri Anni Järvinen gsm 040 586 4477 anni@isvn.fi puheenjohtaja Raisa Musakka gsm 050 363 2776 ita-suomi@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi/ita-suomi Keski-Suomen Vasemmistonuoret Väinönkatu 28 B 14 40100 Jyväskylä puheenjohtaja Vilma Seppänen gsm 040 8355483 keski-suomi@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi/keski-suomi

POHJOIS-POHJANMAAN VASEMMISTONUORET Pakkahuoneenkatu 19 90100 Oulu puheenjohtaja Noora Vaarala gsm 040 559 8180 piirisihteeri Anna-Riikka Pitkänen gsm 044 328 0672 f. (08) 537 1770 pohjois-pohjanmaa@vasemmisto nuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi/pohjoispohjanmaa Satakunnan Vasemmistonuoret Maaherrankatu 28 28100 Pori puheenjohtaja Sonja Saarinen gsm 041 469 3896 piirisihteeri Ville Vettenranta gsm 044 252 6236 satakunta@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi/satakunta VARSINAIS-SUOMEN VASEMMISTONUORET Hakakatu 12 20540 Turku piirisihteeri Misha Dellinger p. (02) 237 9130 gsm 045 131 2552 f. (02) 237 9190 varsinais-suomi@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi/varsinaissuomi

Lapin Vasemmistonuoret Piirisihteeri Mika Parkkari gsm 040 700 0219 Lapinkatu 2 96190 Rovaniemi lappi@vasemmistonuoret.fi www.vasemmistonuoret.fi/lappi

lib e ro 1 | 08

symington

Vakaustaistelija Tapahtui eräänä talvisena päivä-

liisin “organisatorinen idea”, mutta ei

nä, että poliisi otti talteen Mikke-

sitä nyt käytännössä tarvitse niin vaka-

lin torilta sangen oudosti käyttäytyvän

vasti ottaa”, hän kuittasi ja siemaisi jaa-

miehen. Tämä tavallisesti säyseän huo-

valaistaan antaumuksella.

maamaton, kohtuullisen hyvämainei-

Sirkiä ja kollegansa Juurinen tekivät

nen laitosmies Harri Kutvonen löydet-

työtä käskettyä ja kantoivat Harri Kut-

tiin Mannerheimin patsaan juurelta se-

vosen koruttomaan lihansäilytystilaan,

kavassa tilassa. Vahvasti päihtynyt ja li-

jossa he laskivat hänet varovasti makaa-

kainen Kutvonen oli käpertynyt sikiö-

maan keltaiselle superlonipatjalle.

asentoon ja hoki pakonomaisesti merkillistä mantraa:

ei ole sielua. Mihin lie sen hukannut?”

“Ka, usva. Ka, usva. Ka, usva…”

tä töröttävää saastaista valurautakiu-

Vitsanen hörähteli kuin kameli ja jat-

Kaksi nuorempaa konstaapelia talut-

lua. Kutvonen käpertyi kerälle ja jatkoi

koi:

ti Kutvosen puoliksi kantaen maijaan ja toimitti hänet kamarille.

hokemaansa:

“Eikös sitä vanhoina hyvinä aikoina

“Ka, usva. Ka, usva. Ka, usva…”

sanottu, että naisilla ei ole sielua? Ääh, puutteessa se vaan taitaa olla.”

Poliisiasemalla päällikkö Vitsanen

“Kyllä kai se Kutvonen siitä tokenee

oli juuri viettämässä hyvin ansaittua

aamuun mennessä. On vaan tainnut

taukoa selaillen päivän lehtiä kahvikup-

ukko ottaa liian monta Marskin ryyp-

posen ja munkkirinkilän lomassa.

pyä”, tokaisi Juurinen sulkiessaan sellin

Helsingin sanomat 23.1.2008: “Venäjän “kan-

ovea.

Sirkiä ja Juurinen katsoivat parhaaksi olla kommentoimatta. “Mitä se mahtoi se Kutvonen tarkoittaa sillä mokerruksellaan?”, Sirkiä poh-

sallinen idea” koostuu (Dimitri) Medvedevin mu-

Seuraavana aamuna Sirkiä ja Juuri-

kaan kolmesta periaatteesta: oikeudenmukaises-

nen menivät päästämään Kutvosta va-

ta hallituksesta, kansalaisyhteiskunnasta ja sosi-

paaksi mutta joutuivat todistamaan

“No ihan usvassahan se olikin. Kän-

aalisesta hyvinvoinnista.”

merkillistä näytöstä. Vastoin kaikkia

nissä vaan kuin lepakko, sano minun

diskeli ääneen. “Ka, usva. Ka, usva, se vaan hoki ja hoki.”

Vitsanen joutui tavaamaan kappa-

odotuksia Kutvonen ei suinkaan ollut

sanoneen. Ei se tiennyt itsekään mitä

leen viidesti ennen kuin uskoi todella

selvinnyt groteskista tilastaan, vaan lo-

tarkoitti”, Vitsanen murisi lehtensä ta-

lukeneensa oikein. Venäjävenäjävenä-

jui edelleen sellin lattialla ja hoki litani-

kaa.

jän, jota tuttavallisesti myös Venäjäksi

aansa. Hetken päästä Kutvonen alkoi

“Hei kuulkaas”, puuttui Juurinen

kutsutaan, “kansallinen idea” odotti

korahdella äänekkäästi ja nousi puolit-

keskusteluun. “Mitä jos se ei ollutkaan

selvästi aktualisoitumistaan visusti jos-

tain istuvaan asentoon. Hän tärisi koko

ka, usva, vaan vakaus, vakaus, vakaus,

sain reaalimaailmasta irrallaan olevassa

vartensa mitalta ja oksensi massiivisten

vakaus…”

kolkassa. Siksi vieraalta Medvedevin

äänitehosteiden saattelemana vuolaasti

Hermeneuttinen hiljaisuus laskeu-

luonnehdinta Vitsasesta vaikutti.

pitkin putkan lattiaa. Sitten hän nousi

tui Mikkelin poliisiaseman taukohuo-

“Meillä olisi tässä hieman erikoinen

istumaan, tuijotti hetken pöllämysty-

neeseen. Vitsanen jähmettyi paikoil-

tapaus”, kuulutti ovelle ilmaantunut

neenä ympärilleen ja kysyi:

leen, mutta oikean käden etusormen va-

nuorempi konstaapeli Sirkiä roikottaen

“Mitä minä täällä teen?”

rassa killunut kahvikuppi kallistui hil-

käsipuolessaan keski-ikäistä, tuskin ta-

Laakista toennut Kutvonen lasket-

jakseen. Tulikuuman tipan pudotessa

juissaan olevaa, tyrmäävän hajuista

tiin menemään lyhyiden kuulustelujen

hänen kädelleen Vitsanen ponnahti

miestä, joka mongersi omituisesti.

jälkeen, ja Sirkiä ja Juurinen päättivät

ylös.

“Heittäkää juoppoputkaan. Katsel-

kahville

“Juurinen! Äkkiä Kutvosen perään,

laan sitä sitten huomenaamulla”, Vitsa-

taukohuoneeseen. Uusi piripintaan täy-

ota se kiinni ja tuo takaisin tänne. Ja

nen neuvoi luoden Kutvoseen inhoavan

tetty kupillinen jaavalaista höyrysi Vit-

sinä Sirkiä: menet ja moppaat spyttat

mutta lyhyen katseen.

sasen kädessä hänen selaillessaan nyt

putkan lattialta ämpäriin ja pistät hy-

vanhaa Hesaria, joka oli lojunut pöydäl-

vään talteen.”

“Mutta ei kai me nyt niin pitkäksi aikaa voida”, yritti Sirkiä aloittaa. “Ei muttia”, Vitsanen keskeytti. “Ei siinä mitään ongelmaa ole. Oikeuden-

“Siinä on pönttö, jos tarvitsee tehdä tarpeita”, Sirkiä sanoi, osoittaen seinäs-

hämmennykseltään

mennä

lä viikkokaudet. Hän ei jaksanut kuun-

Ja niin tapahtui, että tuona päivänä

nella nuorempiensa selostusta oudosta

lähti Mikkelin poliisiasemalta seuraa-

sattumuksesta.

van sisältöinen sähke Kremliin:

mukaisuus, kansalaisten palveleminen

“Kuulkaapas poijjaat tätä. Hillary

ja sosiaalinen vastuu ovat Mikkelin po-

Clinton se sanoo, että Vladimir Putinilla

l i b e ro 1 | 08

“Arvon presidentti Putin. Uskoaksemme olemme löytäneet sielunne.” n

harju

Miiku Lehtel채, miiku13@hotmail.com