Issuu on Google+

vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti irtonumero 4 â‚Ź www.vasemmistonuoret.fi/libero no. 04 | 08 Âť Latinalainen amerikka


2

Libero no. 04 | 08 pä ä

vähemmän ja hitaammin Slow food, downshifting, hitaat kaupungit. Hi� ���

ten terveysasemien lääkärit työskentelevät

taudesta on tullut trendikästä ja tavoitelta�

mielellään vain neljänä päivänä viikossa. On

vaa, ainakin teoriassa.

helppo valita enemmän aikaa työn sijaan, kun

Käytännössä työikäinen väestö sairastut�

toimeentulo antaa siihen mahdollisuuden.

taa itsensä stressiin, sydänsairauksiin ja uu�

Matalapalkkaisten töiden tekijät sen si�

pumukseen. Parisuhteelle, perheelle ja har�

jaan eivät voi haaveilla työajan lyhentämises�

rastuksille jää niukasti aikaa, puhumatta�

tä, jos palkka leikkautuu samalla. Näissä työ�

kaan omasta ajasta. Suomalaisten poliitikkojen hurskastelu

paikoissa pitäisikin olla mahdollisuus jakaa työtä tasaisemmin ilman palkanalennusta.

yhteisöllisyydellä on saanut mahdottomat

Jotta tahdin hellittäminen olisi mahdol�

mittasuhteet, mutta teot ovat jälleen räike�

lista, joustavan työajan rinnalle kaivataan li�

ässä ristiriidassa puheiden kanssa.

säksi riittävä ja yhtenäinen sosiaaliturva.

Matti Vanhasen mielestä suomalaisten

Vapaus valita haluamansa työaika on

olisi työskenneltävä enemmän. Vaatiessaan

työntekijälle toivottua joustoa. Toimihenki�

työaikaa pidennettäväksi hän tottelee kuuli�

löunionin tutkimuksen mukaan kaksi kol�

aisesti OECD:n vaatimuksia kilpailukyvyn

masosaa palkansaajista olisi valmis otta�

kasvattamisesta. Luulisi yksinhuoltajapääministerin tie�

maan mieluummin viisi lisävapaapäivää kuin kahden prosentin palkankorotuksen.

tävän, miten vaikeaa vaativan työn ja vapaa-

SAK:n mukaan työaikapankki on tulevaisuu�

ajan yhteensovittaminen on.

dessa tulossa neuvottelupöytään.

Työajan lyhentämisen olisi syytä olla kor�

Ympäristöjärjestöt ovat jo pitkään pyrki�

kealla vasemmiston poliittisella agendalla.

neet eroon ajattelutavasta, jonka mukaan

Työajan tulee joustaa nykyistä enemmän

elintasoa pitää aina vain nostaa entisestään.

työntekijän ehdoilla.

Tienaamalla vähemmän myös kuluttaa vä�

Itse asiassa työn vieroksumisesta pitää

hemmän.

tehdä hyve. Tehokkuuden alituinen kasvat�

Vasemmistolaisten haikailemaa aloitteel�

taminen on mahdotonta ja tapahtuu kan�

lisuutta on esittää nimenomaan lyhyemmän

santerveyden kustannuksella. Tämän olisi

työajan kaltaisia radikaalejakin vaatimuksia –

syytä kiinnostaa myös työnantajia. Talou�

ei vain torpedoida porvareiden ehdotuksia. n

dellisessa taantumassa työn kysyntä piene� nee joka tapauksessa. Neljääkymmentä tuntia lyhyempää työ� viikkoa tekevät jo nykyään monet. Yksityis�

veera nuutinen päätoimittaja veera@vasemmistonuoret.fi

Vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti Perustettu vuonna 1987 • Kultti ry:n jäsen Kustantaja: Libero ry Päätoimittaja: Veera nuutinen Ulkoasu: anna kalso Osoite: Viherniemenkatu 5 A, 00530 Helsinki Puhelin: (09) 7747 4264 Telekopio: (09) 7747 4270 Sähköposti: libero@vasemmistonuoret.fi Kotisivu: www.vasemmistonuoret.fi/libero ISSN 0783–6198 Painopaikka: waasa graphics, Vaasa, Painettu ympäristöystävälliselle paperille Tilaushinta 16 €, tukitilaus 20 €.


3

Libero no. 04 | 08

ARTIKKELIT 13 ravintolatyö vaatii hyvät hermot 15 wikidemokratia ajaa vallankumousta päätöksentekoon 20 äärimmäisyyksien caracas 23 cantalago bailaa öisin 26 ecuadorin perustuslaillinen vallankumous 27 ilman tissejä ei ole paratiisia 28 toimittajan henki on halpa meksikossa 28 vastarinta on rakkautta 29 vapaaehtoistyössä chilessä 30 oaxaca ja taistelu tiedosta 32 uruguay-joen paperitiikeri 34 manos solidarias synnyttää sisaruutta 35 oman elämänsä ohjaaja 42 arbetarrörelsen på european social forum

33

KIRJAT jussi pakkasvirta: pulp & fiction – tarinoita globalisaatiosta ja sellutehtaasta 38 anna kontula: punainen eksodus 38 anu silfverberg: kung po

juan jose aquilar

Metsä-Botnian sellutehtaan siluetti Uruguayn Fray Bentosissa. Sivu 32.

#04

2008

teema: latinalainen amerikka Kansi: timo santala

PIKKUISET järjestö: maattomien ystävät 4 uusi yliopistolaki keskittää valtaa 5 vasemmistonuoria valittiin kuntien valtuustoihin kähkiksen kulma: ennen mies maansa myö 6 vinkit 7 hyvä uutinen: apurahansaajien sosiaaliturva paranee 8 internetajan tekijänoikeudet 9 lisää vain vesi 9 vastarinnan aalto löi italiaan 11 VAKIOT tulenantaja: hanna kuusela ja talouskriisi 12 kourallinen filmiä: irakin sota ei unohdu 37 ajattelija: raúl zibechi 40 protestilaulaja: beth ditto 41 vasemmistonuoret: palestiinan nuorisokeskukset toiminnassa 44 symington 46 miiku lehtelä: harju 47 tosiasiain maailma 48

6


4

Libero no. 04 | 08 pikkuiset JÄ RJ E S T Ö

maattomilla on ystäviä myös suomessa Suomessa perustettu solidaarisuusjärjestö Maattomien ystävät haluaa kaikkien tietävän, mistä Brasilian maattomien taistelussa on kyse. Brasiliassa toimiva Maattomien liike (Movimento Sem Terra, MST) on muodostunut tärkeäksi inspiraation lähteeksi yhteiskunnallista muutosta ajaville liikkeille ympäri maailmaa. Se on yksi maailman suurimmista yhteiskunnallisista liikkeistä: se on mobilisoinut noin kaksi miljoonaa ihmistä taisteluun maan jakamiseksi maattomille. »Brasilia on valtava maa, jonka maanomistus on eräs maailman epätasaisimmin jakautuneista», Maattomien ystävien puheenjohtaja Mika Rönkkö selvittää. »Maakysymys on Brasiliassa syvä yhteiskunnallinen ongelma. Vastakkainasettelu on selkeä ja puolen valinta on itsestäänselvyys.» MST ei jää odottamaan maareformia Luiz Lula da Silvan johtamalta hallitukselta, vaan toteuttaa sitä käytännössä valtaamalla suurmaanomistajien käyttämättömiä maita. Itse asiassa tämä on Brasilian perustuslain mukaan laillista. Taloudellinen eliitti yrittää kuitenkin kriminalisoida ja mustamaalata liikettä terroristisek-

Maattomien liikkeet ja eurooppalaiset maattomien ystävät olivat paikalla Euroopan sosiaalifoorumissa Malmössä.

si. Satoja MST:n aktiiveja ja johtajia on murhattu poliittisista syistä. Viime keväänä 20-30 suomalaista löi päänsä yhteen ja perusti Maattomien ystävät -järjestön. Tavoitteena on edistää brasilialaisten taistelua Suomesta käsin tehtävällä tiedotus- ja vaikutustoiminnalla. Järjestö ei syntynyt hetken mielijohteesta. »Kehitysmaaliikkeen vähemmän reformistisissa piireissä oli mietitty solidaarisuustoiminnan käynnistämistä jo pidempään», Mika Rönkkö kertoo. »MST on tullut meille tutuksi myös sosiaalifoorumeista. Epävirallista kanssakäymistä on ollut monia vuosia, ja MST:n edustajia on vieraillut Suomessa useampaan kertaan.» Asiaan on osaltaan vaikuttanut se, että Stora Enson toiminta Brasiliassa on herättänyt protesteja, ja MST itse kaipasi yhteistyöryhmää Suomeen. Toimintaa onkin kohdistettu juuri Stora Ensoon ja valtio-omistajiin. Suuryhtiöiden toiminnalla Brasiliassa on vaikutuksia, jotka ulottuvat meille asti. Esimerkiksi biopolttoaineiden ja selluntuotannon laajeneminen korottaa maan hintaa Brasiliassa, mikä nos-

taa ruoan hintaa kaikkialla. Toisaalta Euroopan markkinoita varten harjoitettava lihan ja soijan tuotanto aiheuttaa mittavia ekologisia ja sosiaalisia ongelmia varsinkin Amazonasin alueella. Onko jotain, mitä voisimme oppia brasilialaisilta ja heidän kamppailuistaan? »Paljonkin. Esimerkiksi MST:n toimintamuodot, väkivallaton kansalaistottelemattomuus ja maanvaltaukset ovat inspiroivia. Samoin MST:n pyrkimys horisontaalisuuteen, radikaalidemokratiaan, ekologisuuteen ja freireläiseen pedagogiikkaan asutusalueidensa ja leirien järjestelyissä.» Jälkimmäisellä tarkoitetaan Paulo Freiren ajatuksia dialogisesta kasvatuksesta, jonka tavoitteena on kasvattaa kriittiseen ajatteluun ja demokratiaan. Rönkkö toivottaa maattomien tukemisesta kiinnostuneet tervetulleiksi järjestön sähköpostilistalle sekä kaikille avoimiin kokouksiin ja seminaareihin. n » »h tt p : //maattom i e n l i i k e .w or d p ress.c om TEKSTI MIIKA SAUKKONEN KUVA MARIA MANNER


Libero no. 04 | 08 pikkuiset

5

oy yliopisto ab Sinun täytyy tietää kaikki! Tieto on aina ollut vasemmistolaisen politiikan ytimessä. Työväen opintopiirit, kansansivistystyö ja koulutuksen tukeminen olivat Forssan julistuksen konkreettista ydintä: koulutettua työläistä ei voitaisi viilata linssiin. Panostus koulutukseen toi korkeakoulutuksen suurten joukkojen ulottuville viimeistään 60-luvulla. Yliopistojen kasvatit demokratisoivat suomalaista yhteiskuntaa ja opiskelijat demokratisoivat yliopistoja. Vuonna 1990 opiskelijat valtasivat hallintorakennuksen, jonka seurauksena eduskunta päätti jakaa professoreiden päätösvaltaa myös muille yliopistolaisille. Yliopisto heijastaa aikaansa. Parhaillaan valmistellaan uutta yliopistolakia, joka on innovaatio-Suomen vastaus kysymykseen siitä, mihin korkeakouluja oikein tarvitaan. Yliopistot välineellistetään nyt kaupallisesti hyödynnettävän tiedon tuottajiksi, lukukausimaksukokeilu sallitaan ja samalla tieteen vapaus kärsii. Mutta miten näin käy?

Vallankaappaus ja uusi toimitusjohtaja Yliopistojen periaatteena on ollut, että vain tiedeyhteisö itse voi päättää yliopiston suunnasta. Opetusministeriö väittää, että uusi yliopistolaki lisää tätä autonomiaa. Näin ei kuitenkaan ole, sillä uudessa lakiluonnoksessa puolet yliopiston hallituksen jäsenistä olisi valittava yliopiston ulkopuolelta. Tämä tarkoittaa, että esimerkiksi suurilla yrityksillä tai kunnilla voisi olla oma edustuksensa yliopistojen hallituksessa. Tilannetta voi verrata sellaiseen, jossa kunnan päätöksentekoon valittaisiin puolet ihmisistä kunnan ulkopuolelta. Tällä hetkellä opiskelijat, professorit ja muu henkilökunta päättävät tasaveroisina ryhminä siitä, mitä yliopistossa tehdään – niin hallitustasolla kuin tiedekunta- ja laitosneuvostoissa. Uudessa yliopistolaissa edustuksellisesti valittujen opiskelijoiden tai tutkijoiden mahdollisuudet vaikuttaa yliopiston arkeen murenevat käsiin. Yliopisto- ja tutkimusalan henkilöstöliiton mukaan päätösvalta keskitetään lakiluonnoksessa johtajille, joiden tarvitsee nauttia vain rehto-

rin luottamusta. Päätösten valmistelu taas keskitettäisiin rehtorille, josta tulisi eräänlainen toimitusjohtaja. Vallan keskittämisestä seuraa todennäköisesti entistä vahvempi mielivalta esimerkiksi virkoja täytettäessä.

Massaluentojen vaihtoehtoinaopintopiirit Juuri kun on alettu puhua tietokapitalismista ja tietotyöstä, taistelut vapaasta tiedontuotannosta ovat yliopistoissamme vähissä. Suomen ylioppilaskuntien liitto on jopa kokenut asiakseen kiitellä opetusministeriötä useampaan otteeseen laista, joka poistaa opiskelijoiden vaikutusmahdollisuuksia radikaalisti. Toistaiseksi kriittisiä puheenvuoroja julkisuudessa ovat käyttäneet vain yksittäiset opiskelijat ja henkilökunnan jäsenjär-

jestöt. Tyytymättömyys siis kytee henkilökunnan keskuudessa, mutta sen esille saaminen vaatisi voimaa. Yliopistolain kriittisten kohtien vääntäminen uusiksi kevään eduskuntakäsittelyn aikana olisi organisoituneelle liikkeelle varmasti mahdollista. Autonomisen yliopiston säilyttämiseksi on katsottava yli yliopistorajojen, yli tiederajojen ja myös yliopiston ulkopuolelle. On muodostettava uusia tiedontuottamisen tapoja. Vapaasti kokoontuva opintopiiri on oikeastaan radikaali ajatus. Ja opintopiiristä voi kasvaa poliittinen liike valtaa keskittävää lakiuudistusta vastaan. Seuraava lukupiiri hallintorakennuksen tai opetusministeriön valtauksessa? n TEKSTI OTTO BRUUN KUVA EA SÖDERBERG


6

Libero no. 04 | 08 pikkuiset

valtuustoihin valittiin 45 vasemmistonuorta Vasemmistoliiton listoilta meni syksyn kunnallisvaaleissa läpi 45 nuorta valtuutettua. Parhaiten nuoret menestyivät Kemissä, jossa Vasemmistoliitto kasvatti paikkamääräänsä yhdellä valtuutetulla. Nuorista valtuustoon pääsivät Kemissä Markus Korjonen, 24, Tytti Kumpu-

sa useita vasemmistonuoria läpi, ja lisäksi monet viime vaaleissa nuorina valitut valtuutetut pitivät paikkansa», sanoo Vasemmistonuorten puheenjohtaja Jussi Saramo, joka tuli itse valituksi Vantaan valtuustoon. Kuopiossa Vasemmistonuoret etenivät kau-

lainen, 30 ja Sari Moisanen, 28. Riihimäellä, Eurassa ja Karkkilassa meni kussakin läpi kaksi nuorta Vasemmistoliiton ehdokasta. Sulkavan valtuustossa Vasemmistoliitolla ei ollut ennestään yhtään paikkaa, mutta tällä kertaa puolueen listalta valittiin ainoana 19-vuotias Esa-Pekka Nykänen. »Maanlaajuisesti vasemmistolle tuli kuntavaaleissa takkiin, mutta Vasemmistonuorten osalta meni paremmin. Saimme joissain kunnis-

punginhallitukseen asti, jossa Vasemmistoliittoa edustaa 25-vuotias Heidi Komulainen. Sosiaalityön opiskelija valittiin kaupunginvaltuustoon uutena 220 äänellä. »Ajankohtaisin ja tärkein asia työlistalla tulee olemaan sosiaali- ja terveydenhuollon suunniteltu säästöohjelma, johon koetan parhaani mukaan laittaa kapuloita rattaisiin. Myös Kuopion joukkoliikenne kaipaa remonttia, jotta kertamaksut saadaan halvemmiksi ja esimerkiksi opiskelija-alen-

Kuopion Vasemmistonuorten puheenjohtaja Heidi Komulainen valittiin seuraavaksi valtuustokaudeksi kaupunginhallitukseen.

nukset kannattaviksi», Komulainen kertoo. Lisäksi Komulainen painottaa ympäristötavoitteista kiinnipitämisen, tasa-arvosuunnitelman huomioimisen ja esteettömän liikkumisen tärkeyttä. »Vaalisloganini oli ’pieni pienemmän puolesta’, ja noissa sanoissa aion pysyä. Tosin en kovin pienellä äänellä», hän lupaa. Vasemmistoliitolla oli kunnallisvaaleissa 470 vuonna 1978 tai myöhemmin syntynyttä nuorta ehdokasta. Kaikkiaan Vasemmistoliitolla oli 4112 ehdokasta, joista nuorten ehdokkaiden osuus oli 11,4 prosenttia. 30-vuotiaiden tai sitä nuorempien ehdokkaiden osuus nousi 0,2 prosenttiyksikköä edellisistä kunnallisvaaleista. n [LIBERO]

KÄHKIKSEN

KULMA Ennen mies maansa myö Eräs Vasemmistoliiton merkittävä toimija lupasi syödä hatullisen paskaa, jos mielipidemittausten ennustama vaalitappio realisoituisi. Tämän tapahduttua hän keksi tekosyyn syömättömyyteen. Hyvin vasemmistoliittolaista. n

Tällä palstalla Vasemmistonuori Mikko Kähkönen kertoo kiistattomia totuuksia.


7

Libero no. 04 | 08 pikkuiset V I N K IT

Levy: Duel Anssi 8000 & Maria Stereo (Bone Voyage)

paras pariskuntabändi Kolme tähteä ja 22-Pistepirkko-vertaus. Ne olivat Anssi Kasitonnin ennakko-odotukset Duel-levyn vastaanotosta. Toisin kuitenkin kävi: kriitikoilta on herunut silkkaa ylistystä – ja 22-Pistepirkko-vertaus. Sahalahtelaisen taitelijapariskunnan ja utajärveläistrion sävelistä löytää helposti yhtymäkohtia, eikä kiinnitys Pirkkojen Asko Keräsen moguloimalle Bone Voyage -levymerkille ainakaan vähennä niitä. Albumin laulut ovat yksinkertaisen tehokkaita, kuten samalle merkille levyttävällä The Micragirlsillä ja soundit yhtä lo-fi-esteettiset kuin Larry And The Lefthandedilla. Verrokeista kaksikon erottaa edukseen häpeilemätön flirttailu myös Kekkosen jälkeisen kitararockin kanssa. Puolituntinen Duel viehättää lyhyestä kestostaan huolimatta pitempään kuin omakustanteista koottu tupla-albumi Kyklops vs. Svesse, joka oli liian raakaa pureskeltavaa. Varhaistuotannosta muistuttaa erityisesti Riot-biisi, jossa Anssi ärjyy kuin aikoinaan soolokeikoillaan. Albumin kohokohdaksi nousee duetto Bad Moon Set, joka tuo mieleen Dead Moonin ilman kolmatta pyörää. Anssiin ja Mariaan keikoilla ihastuneille tiedoksi, että välittömyys ja hauskanpito kuuluvat myös levylautaselta – tosin vailla välispiikkiviihdettä. Anssi 8000 & Maria Stereo on Suomen paras pariskuntabändi, varsinkin Marian (os. Kuuma Kekäle) ollessa äänessä. The White Stripes voisi kuulostaa näin hyvältä, jos Jack ja Meg olisivat yhä naimisissa – ja rahattomia. n

kirja: Berliini - savuinen kaupunki Jason Lutes

savuisen kaupungin kellarit ja kabinetit Yhdysvaltalaisen Jason Lutesin Berliini - savuinen kaupunki on sarjakuvatrilogian toinen osa. Weimarin tasavallan juhliva kulttuuriväki elää kultaisen kaksikymmenluvun viimeisiä kuukausia. Keskushahmo Marthe keskittyy luonnostelemaan näkemäänsä lyijykynällä paperille ja hyödyntämään seurapiirien tarjoamia mahdollisuuksia; ympäristön poliittinen kiihko häntä ei sytytä. Parempien piirien naamiaisorgioissa sniffaillaan valkoista pulveria ja Cocoa Kids soittaa jazz von Amerika – kokonaisen aukeaman valtaa klarinettisoolon fiilistely. Lutesin Berliinissä elävät myös kommunistiset ryhmittymät, jotka nuolevat haavojaan maan alla vuoden 1929 vapunpäivän mellakan jälkeen. Köyhistä köyhimmät kaupittelevat lehtiään ja ruumistaan, keskiluokkaiset juutalaisperheet tekeytyvät näkymättömiksi. Monisävyisyytensä ansiosta lukuisat hahmot ja juonenkulut mahtuvat yli 200-sivuisessa teoksessa samojen kansien väliin. Lutesin piirrostyylissä on 1900-luvun alun kulmikkaan, romantisoivan mainostyylin henkeä. Vaikuttajaansa Hergéä piirtäjä muistuttaa paljon: hahmojen ruumiinkieli ja muita maneerinomaisia yksityiskohtia on lainattu suoraan Tintistä. Pimennetyn katulampun merkitsemät kellarit, joissa naiset seurustelevat ja »metsästävät» yksinomaan keskenään, voisivat sen sijaan olla liikaa konventionaalisimmille Tintin ystäville. n

lehti: aikakaus-lehti samizdat

uutisparodian paperilisäke Syksyn kovin uutinen lehtimarkkinoilla ei ollut Veli-lehden kuoppaaminen, vaan Samizdat-konsernin synnyttämä Aikakaus-Lehti. Uusi tuotos on verkossa vuodesta 2004 ilmestyneen Lehti-nimisen uutisparodiablogin paperiversio. Lehden tekijät ovat siis päättäneet kulkea julkaisumarkkinoilla vastavirtaan.Ensimmäinen 52-sivuinen Aikakaus-Lehti ilmestyi marraskuussa. Paperilehti on tuttua ajankohtaisirvailua ja parhaimmillaan viiltävän terävää media-analyysiä. Kunnon aikakauslehden malliin tekijät ovat sisäistäneet tarinoiden ja tunteiden herättämisen merkityksen. Aikakaus-Lehti tarjoaa esimerkiksi »tositarinoita» ruman lapsen saamisesta ja ennakkojutun emeritusprofessori Mauno Kartion paljastavista päiväkirjoista. Naistenlehtien tusinatavaraa sivaltaa juttu, jonka otsikko on »Voi hyvin tai kuole». Aikaus-Lehden kuvallinen ilmaisu on vielä hieman hiomatonta, eivätkä jutut iske aivan verkkosähkeiden tapaan. Lehden taustalla on joukko Jyväskylässä opiskelleita journalisteja, joten heillä on ainakin ammattitaitoa tehdä »oikeasta» lehtityöstä kestävää parodiaa. Tulevaisuudessa neljä kertaa vuodessa ilmestyvää Aikakaus-Lehteä saa toistaiseksi vain valikoiduista myymälöistä ja verkon kautta tilaamalla. n » »h tt p : //l e h t i .sam i z d at. i n f o/

TEKSTI MARKO YLITALO

TEKSTI HETA NUUTINEN

TEKSTI OLLI SEURI


8

Libero no. 04 | 08 pikkuiset H Y VÄ U U T IN E N

apurahansaajien sosiaaliturva paranee Taiteilijoiden ja tutkijoiden sosiaaliturvaan saadaan kauan kaivattu kohennus tammikuussa 2009, kun eduskunnan hyväksymä laki astuu voimaan. Apurahansaajat pääsevät työttömyysturvan, eläke- ja sairasvakuutuksen piiriin. Työttömyysturvalaista poistuu apurahansaajia koskeva tarveharkintakohta. Aiemmin lakia tulkittiin ääritapauksissa niin, että tutkija tai taiteilija joutui apurahan päättyessä työttömyys-

Kampanjassa toiminut kirjailija ja tutkija Laura Lindstedt iloitsee tuloksista. »Liitot olivat puhuneet ongelmasta jo pitkään, mutta ratkaisevaa oli, että saimme eri alojen ihmiset toimimaan yhdessä, taiteilijat ja tieteentekijät.» Tatusotu-ryhmä järjesti kaksi vuotta kestäneen kampanjan aikana keskustelutilaisuuksia ja eduskuntavaalien alla ison mielenosoituksen,

littu tutkija Outi Alanko-Kahiluoto (vihr). Tatusotu-ryhmän taistelu ei ole kuitenkaan vielä päättynyt. Sosiaaliturvauudistuksen ulkopuolelle jäivät toistaiseksi alle neljän kuukauden mittaisen apurahan saajat. Lindstedtin mielestä universaali perustulo parantaisi heidän asemaansa. »Olisin valmis kokeilemaan seuraavaksi perustuloa. Myös muiden alojen ihmiset, kuten yrittä-

turvan ulkopuolelle. Työttömänä apurahansaaja ei olisi saanut tehdä lainkaan oman alansa töitä. Täten esimerkiksi taitelijalta saatettiin edellyttää luopumista työvälineistään ja työtiloistaan, jos hän mieli saada työttömyyskorvausta. Taiteilijoista ja tutkijoista koostuva Tatusoturyhmä ehti kampanjoida sosiaaliturvan puolesta kaksi vuotta.

jonka tiedotusvälineet huomioivat hyvin. Eduskuntaa lobataan milloin minkäkin asian puolesta. Millä eväillä apurahansaajat voittivat taistelun sosiaaliturvauudistuksesta? »Mukana oli paljon hyviä yhteistyökumppaneita, oikeita ihmisiä ja hyviä kontakteja, jotka vaikuttivat», Lindtedt sanoo. Eduskunnan sosiaali- ja terveysvaliokunnassa asiaa ajoi erityisesti 2007 kansanedustajaksi va-

jät ovat vaarassa tippua turvaverkkojen ulkopuolelle. Perustulo toisi turvaa erilaisiin saumakohtiin.» »Varsinaista tutkimustyötä ja taidetta ei kuitenkaan pidä joutua tekemään vain perustulon varassa, vaan se on rahoitettava jotenkin muuten», hän lisää. n [LIBERO] » »h tt p : //tatusotu.b logs p ot.c om


9

Libero no. 04 | 08 pikkuiset

kopiointi sallittu!

TEKSTI ATE TERVONEN

Parikymmentä vuotta sitten suomalaiset raahasivat Viipurista piraattituotteita ja lama-ajan oppikirjat päätyivät monisteina peruskoulujen oppilaille. 2000-luvulla tekijänoi-keusinstituutio on jo ajautunut selviin ongelmiin ja vaikuttaa pahasti ajastaan jälkeenjääneeltä. Lainsäädäntö, joka tekee miljoonista rikollisia, on selvästi vieraantunut verkkomaailmasta.

rinteisille tekijänoikeuksille onkin ilmaantunut haastajia.

Copyleft on Richard Stallmanin kehittämä idea copyrightin vastapainoksi. Sen symbolina on väärinpäin käännetty copyright-merkki. Toisin kuin automaattisesti syntyvä tekijänoi-

ma GNU General Public Licence, jota käytetään useissa avoimen lähdekoodin ohjelmistoissa. Niistä tunnetuimpia ovat Linux-järjestelmät. Copyleftistä on olemassa eritasoisia versioita, joilla on pyritty tarjoamaan ratkaisuja erilaisiin käyttötarkoituksiin. Creative Commons -lisenssit ovat osittaisia copyleft-lisenssejä, ja niitä on käytetty laajalti

Tekijänoikeuksilla on rajoitettu teosten sisältöjen käyttöä, jolloin niillä on voitu tuottaa taloudellista voittoa. Usein taloudellisista tuotoista hyötyvät silti vähiten ne, jotka ovat todella luoneet sisältöjä ja teoksia. Yhteisen hyvän edistämiseksi luodut tekijänoikeudet eivät enää digiaikana täytä tehtäväänsä, vaan ovat alkaneet jopa rajoittaa yhteisen inhimillisen kulttuurimme kehitystä ja innovaatioita. Tämä ilmenee erityisesti tietotekniikassa. Pe-

keus, copyleft merkitsee lisenssiä, jolla sallitaan teoksen vapaa muokkaaminen, kopiointi ja käyttäminen uusissa teoksissa. Copyleft perustuu kuitenkin tekijänoikeuslain olemassaololle, koska lisensointi vaatii tekijänoikeuksien haltijan päätöksen. Copyleft-lisenssillä tekijä luovuttaa oikeutensa käyttäjille – sillä ehdolla, että käyttäjä säilyttää teoksella saman lisenssin, antaen taas muille samat vapaudet. Käytetyin copyleft-lisenssi on Stallmanin luo-

erilaisissa taiteellisissa sisällöissä. Creative Commons on voittoa tavoittelematon yhteisö, joka pyrkii edistämään luovan työn tuotteiden laillista levitystä erilaisilla lisensseillä. Yhteisö pyrkii myös helpottamaan lisensoitujen teosten löytämistä verkosta. Suomessa Creative Commons -lisensseistä vastaavat Taideteollinen korkeakoulu ja Tietotekniikan tutkimuslaitos. Tunnetuin suomalainen Creative Commons -lisensoitu teos lienee scifi-elokuvia parodioiva Star Wreck. n

vapaan jakelun edelläkävijät

vyn oman Copy Encouraged -konseptin alla. Kyseessä on pienen Independent Fruit Company -levy-yhtiön käyttämä musiikin markkinoinnin ja levityksen tapa. Blanketin musiikkia saa kopioida vapaasti, kunhan toiminnalla ei tavoitella taloudellista hyötyä. Tavoitteena on levittää musiikkia mahdollisimman laajalle, ja hankkia samalla pienille yhtyeille myös lisää levynostajia.

ilmaiseksi copyleft-lisenssillä tai maksaa kaupallisesta lisenssistä. Ohjelmistot ovat näin voineet nousta laajaan suosioon kehittäjäyhtiön kerätessä samalla tuloja osalta käyttäjistä. n

Vapaat lisenssit voivat olla pienlevy-yhtiöille hyödyllinen tapa levittää omia teoksia ilman tuottoja haikailevia välikäsiä. Punkia soittava Out of Tune -yhtye julkaisi 2007 Discontent Producers -pitkäsoittonsa Creative Commons -lisenssillä cd-levyllä ja vapaana verkkojakeluna. »Lisenssi on bändille lähinnä muodollinen asia, jolla on määritelty, mitä tuotoksillemme saa tehdä», kertoo yhtyeen basisti-vokalisti Lauri Manner. Lisenssin mukaisesti Out of Tunen teoksia saa käyttää vapaasti epäkaupallisiin tarkoituksiin. Jos niiden pohjalta muokattuja teoksia halutaan julkaista, on ne julkaistava samalla lisenssillä. »Creative Commons merkitsee meille tavoitetta siirtyä kaupallisuusajattelun ulkopuolelle, luomaan ja levittämään omaa kulttuuriamme niin pienin taloudellisin panostuksin kuin mahdollista», Manner sanoo. Myös Blanket-yhtye julkaisi viime vuonna le-

Internetajan uudet säännöt

Kaksoislisensointi kelpaa ohjelmistoyrityksille Musiikkialan tekijänoikeusjärjestö Teosto ei kuitenkaan salli asiakkaidensa käyttää Creative Commons -lisenssejä. Out Of Tunen Manner kertoo, että tämä estää lisenssejä käyttäviä artisteja saamasta tekijänoikeuskorvauksia esimerkiksi radiosoitosta. Teoston hollantilainen vastine salli viime vuonna asiakkailleen Creative Commons -lisenssien käytön. Järjestön mukaan ratkaisu antaa artisteille paremmat mahdollisuudet valita teosten kaupallisen ja ei-kaupallisen käytön välillä. Vapaita lisenssejä on kuitenkin sovellettu myös kaupallisiin tarkoituksiin. Kaupalliset toimijat ovat osallistuneet copyleft-ohjelmistojen kehittämiseen muun muassa kaksoislisensoinnin keinoin, jolloin tuote on mahdollista joko hankkia

Out of Tunen levyä saa kopioida vapaasti eikaupalliseen käyttöön.


10

Libero no. 04 | 08 PUHEENJOHTAJA

uutta toivoa Vierailin viime talvena Barack Obaman toi�

lopullista totuutta, eihän oikeistollakaan ole.

mistossa Yhdysvaltain kongressissa. Odotin

Yhteiskunnallisten epäkohtien osoitta�

kampanjapäällikön kertovan meille, kuinka

minen vasemmistolta sujuu hyvin. Ja onhan

Obama muuttaa kaiken paremmaksi. Sitä

se totta, että maailma on paska paikka suu�

hän ei tehnyt. Etenkään Euroopalle ei luvattu

rimmalle osalle ihmisiä.

juuri mitään. Nyt, kun Obama valittiin presidentiksi,

Meillä materiaalisen hyvinvoinnin kes� kellä elävilläkään ei mene kovin hyvin. Ih�

tullaan Euroopalta päinvastoin odottamaan

miset ovat yhä masentuneempia, yksinäi�

nykyistä suurempia panostuksia etenkin Af�

sempiä ja kiireisempiä.

ganistaniin. Bushille Euroopan johtajien oli

Kun oikeisto meillä Vantaalla esitti kunta�

helppo sanoa ei. Obamalle se tulee olemaan

liitosta Helsingin kanssa taloudellisista syis�

vaikeampaa.

tä, oli vasemmiston reaktio »ei». Sen olisi pi�

Kampanjansa loppusuoralla Obama in�

tänyt olla »kyllä, kunhan», ja sisältää listan

Seuraavat neljä vuotta kunnissa tullaan

nostui lupaamaan parempaa terveydenhuol�

asioista, joita liitokselta edellytetään. Oikeis�

taistelemaan tasa-arvoisten julkisten palve� lujen puolesta. Toivottavasti vasemmisto on�

toa ja verohelpotuksia pieni- ja keskituloisil�

ton suunnitelmissa kuntaliitos nimittäin loi�

le. Hänen voittonsa ei kuitenkaan perustu�

tontaa demokratiaa kauemmas ihmisistä ja

nistuu mahdollisimman monessa kunnassa

nut näihin lupauksiin, vaan siihen, että hän

keskittää valtaa yhä harvempiin käsiin.

torjumaan oikeiston hyökkäykset. Seuraavis�

antoi ihmisille toivoa paremmasta tulevai� suudesta.

Meidän olisi pitänyt vaatia liitokselta li� sää lähidemokratiaa edellyttämällä lähipal�

sa kunnallisvaaleissa onkin aika ottaa voitto ja alkaa muuttaa kuntia kasvottomista osto�

Toivottavasti Obama saa aikaan muutok�

veluiden siirtämistä kaupunginosavaltuus�

palveluorganisaatioista kohti kuntalaisten

sen parempaan. Hän vaikuttaa jopa halua�

tojen vastuulle, parempaa joukkoliikennet�

omakseen kokemia, hyvinvoivia yhteisöjä.

van sitä.

tä ja resurssien siirtämistä byrokraateilta

Samaa ei voi sanoa kokoomuksesta, joka

palveluihin.

pääsi Suomessa valtaan Toivo-kampanjalla.

Meillä kuitenkin uskottiin enemmän uh�

Kokoomuksen johdossa varmasti tiedetään,

kiin kuin mahdollisuuksiin, ja vasemmisto

että heidän tavoittelemansa julkisen sektorin

käpertyi itsensä ja saavutustensa ympärille,

alasajo johtaa nykyistäkin suurempaan eriar�

kun teki oman ohjelmansa.

Kun oikeisto kevään eurovaaleissa heh� kuttaa Euroopan unionin vaativan kilpailua ja veronalennuksia, ei vasemmiston pidä sa� noa ei koko unionille. Meidän pitää tehdä omat vaatimuksem� me veronkierron estämisestä, vähimmäista�

voisuuteen ja pahoinvointiin. Siksi he puhui�

Vasemmistolla on paljon annettavaa Ny�

vatkin toivosta, kuulevista korvista ja talkois�

ky-Suomessakin. Tasa-arvoinen yhteiskun�

sijaan, että takertuisimme kansallisvaltioi�

ta, eivät konkreettisista toimenpiteistä.

ta on yhä kaukana, ja vuosikymmenten ai�

hin ja niiden rakenteisiin, meidän on esitet�

Kirjoitan tätä kolumnia Kööpenhaminas�

kana saavutettua romutetaan pala palalta.

tävä visio hyvinvoivasta Euroopasta. n

sa. Vasemmistoliiton tanskalainen sisarpuo�

Jos vasemmisto ei palauta ihmisten luotta�

lue, Sosialistinen Kansanpuolue, sai edelli�

musta itseensä, voidaan pohjoismaiselle hy�

sissä vaaleissa suuren voiton kasvattamalla

vinvointivaltiolle ja sen edelleen kehittämi�

kannatustaan kuudesta prosentista kolmeen�

selle heittää lopullisesti hyvästit.

soisista palveluista ja sosiaaliturvasta. Sen

Ju ss i s a ra mo Vasemmistonuorten puheenjohtaja jussi@vasemmistonuoret.fi

toista. Voitto tehtiin – kuinkas muuten – po� sitiivisella kampanjalla. Tanskalaisille annettu toivo ei ollut kat� teetonta. Puolue näyttää saavan oppositios� sakin paljon hyvää aikaan, kun gallupit lu� paavat nyt jo lähelle kahtakymmentä nouse� vaa kannatusta. Meillä vasemmistossa on joskus hukassa visio tulevaisuudesta. Kommunistinen unel� mayhteiskunta on entistä kaukaisempi aja� tus, eikä kenelläkään ole tarjota kaikenkatta� vaa utopiaa tilalle. Silti meidänkin pitäisi löy� tää uutta toivoa. Ei meillä tarvitse olla mitään

Kun oikeisto kevään eurovaaleissa hehkuttaa kilpailua ja veronalennuksia, ei vasemmiston pidä sanoa ei koko unionille.


Libero no. 04 | 08 pikkuiset

11

vastarinnan aalto löi italiaan Kuten oli odotettavissa (Libero 3/08), syksystä tuli Italiassa konfliktien aikaa. Berlusconin hallituksen esitykset koulutusmenojen leikkaamiseksi ja yliopistojen säätiöittämiseksi herättivät vastarintaa ympäri maata. Yliopistoilla levisi liike, joka sai nimen Onda (aalto). Yhtä laajaa opiskelijaliikettä Italiassa ei ole nähty miltei 20 vuoteen. Konflikti tiivistyy kysymykseen siitä, kuka

lukuun 12. päivälle, ja opiskelijaliikkeessä tämän katsottiin olevan »aallon» aikaansaannosta. Toisaalta taustalla on se, että hallitus on ensimmäistä kertaa sulkenut CGIL:n ulos kaikista talouskriisin hallintaa koskevista neuvotteluista. »Yleislakossa on kyse kahden ulossuljetun toimijan kohtaamisesta», sanoo Simone Scarpa, tutkija Milanon Bicocca-yliopistosta.

»Viime vuosina Italian nuoret aikuiset ovat jo hävinneet kaiken.» Ei ole ihme, että kouluttautunut väki on viimeaikoina pakannut matkalaukkujaan ja lähtenyt etsimään parempaa elämää Italian ulkopuolelta. Scarpan mukaan tämä ei kuitenkaan hetkauta hallitusta.

maksaa talouskriisin kustannukset. Hallitus on halunnut leikata varoja koulutus- ja sosiaalimenoista mutta samalla se syytää rahaa pankkien ja yritysten pelastamiseksi. Opiskelijat ja tutkijat kysyvät, miksi tähän pitäisi suostua, kun talouskasvunkin aikana hyödyt on jaettu vain rikkaille. Yliopistoväki haluaa kumota jo hyväksytyn lain, jonka mukaan valtio vetäytyy yliopistojen rahoituksesta, henkilökunnan määrää vähennetään rekrytointikiellolla ja yliopistoille annetaan mahdollisuus muuntautua yksityisoikeudellisiksi säätiöiksi. Opiskelijoiden iskulause »Me emme aio maksaa teidän kriisiänne» on alkanut saada vastakaikua myös muilta yhteiskunnan aloilta. Maan suurin ay-keskusjärjestö CGIL julisti yleislakon jou-

»CGIL on suljettu ulos neuvotteluista, joita hallitus käy muiden järjestöjen kanssa. Opiskelijaliike taas on siinä mielessä eristetty, ettei sillä ole käytännön keinoja asettua leikkauksia vastaan.» Nuoret aikuiset sorron kohteena Italia kärsii talouskriisistä siinä missä muutkin maat, mutta Scarpan mukaan jo ennen kriisiä oli paljon ongelmia, prekaariutta ja eriarvoisuutta. »Hallitus toimii hyvin ylimielisesti. He uskovat voivansa jatkaa samaan malliin, vaikka yhteiskunnassa syntyy ristiriitoja, joita he eivät kykene hallitsemaan muuten kuin tukahduttamalla», hän kuvailee. Voisi ajatella, että ihmiset ovat pessimistisiä muutoksen suhteen, mutta Scarpan mukaan pessimistinen voi olla vain jos on jotain hävittävää.

»Toimet eivät koske ainoastaan akateemisesti koulutettuja nuoria. Teollisuudessa valmistaudutaan nyt kriisiin irtisanomalla nuoret työntekijät, koska heillä on heikoin irtisanomissuoja. Liittojen mukaan on ensimmäinen kerta kun tämä tapahtuu Italiassa. Aiemmin tehtaat pitivät kiinni nuorista ja koulutetuista työläisistä.» Mitä yleislakolta voi odottaa? Scarpan mielestä vaikuttaa lupaavalta, että opiskelijat ja ay-väki kohtaavat toisensa. »Ainoa käytännöllinen ratkaisu, jolla päästä läpi kriisistä, on ottaa päätöksentekoon mukaan ne, jotka on suljettu siitä pois.» n TEKSTI JA KUVA MIIKA SAUKKONEN I ta l ian aa l losta en g l anniksi : » »h tt p : //a n oma l i a .b logsome .c om

Italian yliopistokapina levittäytyi marraskuussa Rooman kaduille. Noin 200 000 ihmistä julisti kieltäytyvänsä maksamasta talouskriisiä.


12

Libero no. 04 | 08 TULENANTAJA

onhan meillä kriisi! »Tein virheen.» Yhdysvaltojen keskuspankin entisen pää� johtajan Alan Greenspanin tunnustus fi� nanssikriisin keskellä ei paljoa lämmitä. Täs� sä meillä on mies, joka ohjasti pankkinsa avulla yli 18 vuotta maailmaa määrätietoises� ti kohti taloudellista romahdusta. Nyt hän il� moittaa tehneensä virheen. Jos Greenspania on uskominen, viime vuosikymmenten politiikka ei ollutkaan poli� tiikkaa, ainoastaan pieleen mennyttä mate� matiikkaa. Greenspanin laskelmat olivat vain menneet vähän niin ja näin. Niinpä niin. Vaikka taloudet romahtele� vat, edelleenkään ei pitäisi puhua politiikas� ta, ideologiasta tai intresseistä. Finanssinik� kareiden mukaan viimeisten vuosikymmen� ten talouspolitiikka ei ole suosinut hyväosai� sia, vaan se on ollut järkevää ja edistänyt ta� vallisen ihmisen etuja. Tätä mieltä on myös kotoinen valtiova� rainministerimme Jyrki Katainen, jonka mukaan kokoomus on tavallisen suomalai�

alun perin hetkeä, jolloin sairaus joko tappaa

moninainen liike ja vaatineet tilaa poliitti�

sen puolue. Kataisen mukaan hyvinvointi on

tai potilas paranee. Nyt tarvitaan sekä nyky�

selle mielikuvitukselle.

kehittynyt siinä määrin, että vastakkainaset�

järjestelmän kuolemaa että maailman pa�

telu on väärä tapa lähestyä yhteiskunnallisia

rantamista.

Moninaisuus oli vahvuus silloin, kun hal� litseva ideologia piti haastaa. Nyt tämä ide�

ongelmia. Itse asiassa yhteiskunnallisen

Tähän on hyvät mahdollisuudet. Luotto�

ologia – tai ainakin sen suosio – kuitenkin

ajattelun peilaaminen luokkayhteiskunnan

kriisi on nimittäin tehnyt aiempaa selvem�

horjuu. Nyt on meidän aikamme kertoa,

kautta on ollut virheellinen lähestymistapa

miksi ne luokkaerot, jotka on yritetty hauda�

kuinka maailmasta tuli tällainen. Se tapah�

»jo vuosikymmeniä».

ta. Samaan aikaan, kun yhteiskuntien vau�

tui suosimalla hyväosaisia, valjastamalla val�

Mistäköhän vuosikymmenistä Katainen

raimmat prosentit ovat käärineet rahaa, köy�

tiot yksityisen voitontavoittelun apupojiksi

puhuu? Kenties niistä samoista, joina tu�

himmät ja keskiluokka ovat velkaantuneet.

ja kuohimalla poliitikot kaikesta vallasta.

loerot ovat kasvaneet, etenkin Suomessa.

Nyt korjataan tämän politiikan satoa: kodit�

Kaikki tämä on käännettävä päälaelleen.

tomia, työttömiä, lomautuksia ja protesteja.

Konkreettisesti se tarkoittaa esimerkiksi ta�

me liian pitkään eläneet maailmassa, jossa

Kaikessa kurjuudessaankin finanssikriisi

louden elvytysoperaatioiden ottamista tark�

intressit ovat muka yhteisiä, jossa kaikilla on

on mahdollisuus uudenlaiselle politiikalle.

kaan syyniin. Pahimmassa tapauksessa valti�

samanlaiset mahdollisuudet, jossa kaikki

Tai pitäisikö sanoa politiikan politisoimiselle.

oiden kokoamat pelastuspaketit nimittäin

hyötyvät talouskasvusta ja ottavat tasavertai�

Kun kukaan ei tunnu tietävän, mitä pitäisi

vahvistavat järjestelmää, jonka pitäisi kuolla.

sia riskejä. Siinä maailmassa finanssikriisit�

tehdä ja kaikki näyttää liian monimutkaisel�

Parhaimmassa tapauksessa elvytys taas

kin tulevat muka yllätyksinä.

ta ratkaistavaksi, on aika uskoa, että oikeas�

voi tarkoittaa kontrollin siirtämistä markki�

taan kansalaiset tietävät parhaiten.

noilta demokratialle ja politiikalle. Juuri tätä

Juuri näille väitteille on naurettava. Olem�

Jos näin on, miksi pankkiirit voivat riske� jä otettuaan ja hävittyään poistua hymyillen

Greenspan toimii nykyään yksityisenä

työpaikoiltaan? Miksi asuntolainaa ottanut�

neuvonantajana. Vaikea ymmärtää, kuka

tehtävä

ta ei hymyilytä, kun hän poistuu pakkolu�

näitä vinkkejä haluaa. Kaaoksen hetkillä

markkinat poliittisesti haltuun.

nastetusta talostaan?

meidän on luotettava omiin kykyihimme tie�

Jos politiikan aika on ohi, pitäisikö vain

tää, mikä on oikein.

katsoa sivusta, kun Suomen kerrotaan olleen

Viimeiset vuosikymmenet me nuoret, vi�

kärjessä tuloerojen kasvussa viimeisen kym�

haiset ja huolestuneet olemme toimineet eri

menen vuoden aikana?

kansalaisliikkeissä. Olemme sanoneet, että

Aika vaipua epätoivoon? Ei, sillä onhan meillä finanssikriisi. Etymologisesti sana kriisi on tarkoittanut

meidän on vaadittava. Pelastuspaketeista on muutospaketteja,

joilla

otetaan

Paljon on muututtava, sillä Greenspankin sanoi lokakuussa olevansa shokissa. Voi rauk� kaa. Kuka kertoisi Allulle, että ei hän tehnyt virhettä – hän teki politiikkaa? n

vastarintaa saa tehdä ja maailma voisi olla toisenlainen. Olemme puhuneet suvaitsevai� suudesta ja erilaisuudesta. Olemme olleet

H ANNA KUUSE L A ATTAC-AKTIVISTI JA KULTTUURINTUTKIJA


13

Libero no. 04 | 08

verta,

hikeä

ja pienet lisät

T E K S T I M i nna S u me l i u s KUVAT EETU KOMSI

Humalassa örveltäviä asiakkaita, surkea palkka, epäsäännölliset työvuorot

Baarimikko Jaakko Vasankarilla on vuosien työkokemus ravintola-alalta. Hän on huomannut, että omat oikeudet kannattaa tuntea jotta niistä voi pitää kiinni.

ja olemattomat tauot. Tulisitko töihin ravintola-alalle? Ravintola-alalla työskentelevät nuoret ovat

kennellään kolmessa tai vähintään kahdessa

ajalla pitää olla valmis tulemaan hälytetyksi

avautuneet vapautuneesti alan todellisuu�

rytmissä, eikä lain määräämä kahdeksan

töihin.

desta Vasemmistonuorten keskustelufooru�

tunnin väliaika työvuorojen välillä takaa aina

Yökerhoissa työskentelevä nuori nainen

milla ketjussa Ravintola-alan työntekijöitä riiste-

riittävää lepoa. Työputket ilman vapaapäiviä

kertoo, että palkkaa maksetaan vain 15 minuu�

tään ja raastetaan. Alan todellisuus ja työehto�

saattavat olla monen viikon mittaisia.

tin ajalta paikan sulkemisen jälkeen, vaikka

sopimus eivät kohtaa. Työajat ovat monimutkaiset. Alalla työs�

Iltaisin ja viikonloppuisin saa useimmi� ten varautua olemaan töissä. Myös vapaa-

loppusiivous vie paljon pidemmän ajan. Palvelualojen Ammattiliiton (PAM) Majoi�


14

Libero no. 04 | 08

tus- ja ravitsemusalan sopimuspäällikkö Annika Rönni-Sällinen myöntää, että työehto� sopimus ei aina vastaa todellisuutta. »Alalla on niin paljon erilaisia toimijoita, että yleispätevyyttä on vaikea saavuttaa.» Majoitus- ja ravitsemisalan työehtosopi� musta muutettiin neuvotteluissa viimeksi viime vuonna. Silti nuoret työntekijät valit� tavat työn kohtuutonta kuormittavuutta suh� teessa palkkaan ja olemattomiin lisiin. Rönni-Sällinen ei kuitenkaan näe tätä työ�

»Ravintola-alan on ainakin tarkoitus olla monelle välietappi, ja siksi omia oikeuksia ei vaivauduta ajamaan.»

ehtosopimuksen epäkohtana. »Toki alan yleisessä ansiotasossa on pa� rannettavaa.

Palkankorotustahtiin

ollaan

tyytymättömiä inflaation takia. Tyytymättö� myys johtuu myös siitä, etteivät työnantajat noudata työehtosopimusta oikein.»

Riistoa ja raastoa

rasloma-ajan palkkoja ja työeläkkeitä ei mak�

ratyöntekijät eivät usein ole niin sitoutunei�

Lain mukaan yli 6 tunnin työpäivästä on saa�

seta lainkaan.

ta, että he haluaisivat kuulua liittoon.»

tava vähintään 30 minuutin ruokatauko.

Vuokratyön käyttö on yleistynyt hurjaa

Jotain valoa tunnelin päässä on silti näky�

Tämä ei kuitenkaan aina toteudu pakkotahti�

vauhtia. Ravintolatyöntekijöiden mukaan

vissä vuokratyöläisillekin. Eduskunta hyväk�

sessa asiakaspalvelutyössä. Jos tilauksia sate�

jotkut paikat pyörivät lähes kokonaan vuok�

syi lokakuussa 2008 vuokratyöhön liittyviä la�

lee koko päivän, esimerkiksi kokin on kovin

ratyövoimalla.

kimuutoksia.

vaikeaa irrottautua työstään. Välillä terveys

Työministeriön vuonna 2004 teettämän

Vuokratyöntekijällä on vastedes oikeus

on koetuksella, kun kuumassa työpisteessä ei

selvityksen mukaan vuokratyötä tekee Suo�

saada työsuhteensa ehdot kirjallisina myös

ehdi edes juomaan lasillista vettä.

messa 65 000 ihmistä, näistä palvelualoilla

alle kuukauden mittaisissa vuokratyösuh�

reilu kolmasosa. Vuokratyön laajuutta on

teissa. Lisäksi käyttäjäyrityksen luottamus�

kuitenkin vaikea mitata, sillä työtä voi tehdä

miehelle ja työsuojeluvaltuutetulle annetaan

vaikka vain kerran vuodessa tai päätoimisen

oikeus saada työvoimaa vuokraavalta ja käyt�

työn ohella.

tävältä yritykseltä tiedot, jotka tarvitaan

»Taukoasiat ovat hirveän vaikeita», Rön� ni-Sällinen myöntää. »Sopimusalatoimikunnassa on kaksitois� ta ihmistä, ja hekään eivät pääse yksimieli� syyteen siitä, miten tauoista tulisi sopimuk� sessa määrätä.»

Myös Rönni-Sällisen mukaan ravintolaalan kuuma peruna on vuokratyö.

palkka- tai muiden sopimuserimielisyyksien selvittämiseen. Jos vuokratyöntekijä siirtyy

Nuoret kokevat myös pyhä- ja juhlapäivät

»Vuokratyön tilapäinen käyttö on ok, mut�

käyttäjäyrityksen palvelukseen, mahdolli�

ongelmallisiksi, sillä normaalia suuremmas�

ta sillä ei voi pyörittää toimintaa. Tämä on

sesta koeajasta vähennetään aika, jonka

ta myynnistä huolimatta miehitys on usein

haaste alan imagolle ja meille, liitolle. Vuok�

työntekijä on ollut käyttäjäyrityksessä. n

rohkea saa oikeutta

ka on lain mukaan oltava nähtävillä jokaisel�

Jaakko Vasankari on 26-vuotias baarimikko

ehdottomasti ottamaan liittoon yhteyttä.

normaalia pienempi, koska työnantaja ei ha� lua maksaa näiden päivien kohdalla pakolli� sia 50–100 prosentin palkanlisiä. Rönni-Sallinen kannustaa skarppaami� seen työsuhteen molemmilla puolilla:

la työpaikalla. Jos rikkeitä on, hän kannustaa

»Työnantajakaan ei aina tunne työsopi�

ja helsinkiläisen ravintola Tin Tin Tangon

»Käräjäoikeudet ovat monelle työnantajal�

musta eikä välttämättä tee rikkomuksia ta�

vuoropäällikkö, joka pyrkii pitämään huolta

le sen verran vahva pelote, että tilanne saat�

hallaan.»

omista ja alaistensa oikeuksista.

taa muuttua jo ennen kuin sinne mennään.»

Työntekijöiden puolelta on hänen mu� kaansa häädettävä pelko pois. »Jos työnantaja pelottelee liittoon liittyviä

Nykyisessä työpaikassa asiat ovat hyvin,

Myös Jaakon aikaisemmin mainitsema

mutta Vasankari on työskennellyt alalla jo

esimerkki päättyi hyvin. Liitto haastoi työn�

vuosia ja nähnyt jopa tapauksen, jossa sai�

antajan oikeuteen. Asia sovittiin kuitenkin

tai kuuluvia, on se nimenomaan merkki sii�

rasloma-ajan

yksinkertaisesti

jo ennen oikeuskäsittelyä ja työnantaja mak�

tä, että liittoon kannattaa kuulua. Me kyllä

maksettu. Kun työntekijä otti yhteyttä liit�

soi puolen vuoden palkkaan rinnastettavat

viemme asiat eteenpäin.»

toon, tämä sai potkut.

korvaukset.

palkkaa

ei

Vasankari kannustaa nuoria ajamaan

Oikeutta vuokratyöntekijöille Useat

ravintolatyökeskusteluun

omia asioitaan.

»Myönnän, että tällä alalla on epäkohtia ja niistä melun pitämiseen vaaditaan paljon

osallistu�

»Ravintola-alan on ainakin tarkoitus olla

rohkeutta. Mutta mitä useampi niin tekee

neista nuorista ovat tehneet myös vuokratyö�

monelle välietappi, ja siksi omia oikeuksia ei

nyt, sitä harvemman enää tulevaisuudessa

tä ja kaikki olivat vuokratyöläisiin työpaikoil�

vaivauduta ajamaan. Uskalluksen puute on

täytyy», Vasankari muistuttaa.

laan törmänneet. Heidän asemansa koetaan

myös usein syy, josta ei tosiaan voi ketään ny�

»Potkuja pelkäävä voi kysyä itseltään, että

erityisen heikoksi.

kyolosuhteissa syyttää. Mutta tilanne ei kos�

haluanko todella olla töissä paikassa, jossa

kaan muutu, ellemme vaadi oikeutta.»

minun oikeuteni ovat vitsi. Ravintola-alan

Vuokratyöntekijän on lähdettävä töihin silloin, kun sinne kutsutaan – muuten työ�

Vasankari neuvoo kaikkia ravintolatyön�

vuoroja ei enää välttämättä heru. Joskus sai�

tekijöitä lukemaan työehtosopimuksen, jon�

työllisyys on kuitenkin hyvä, joten valinnan� varaa on.» n


15

Libero no. 04 | 08

kansa vailla edustajia TEKSTI PETRI RAUTIAINEN KUVAT TIMO WRIGHT

Onko kehittyvästä nettidemokratiasta henkilökeskeisen politiikan haastajaksi? Äärimmäisessä wikidemokratiassa poliitikkoja ei tarvittaisi lainkaan, väittää Wikipuolueen Olli Sirén.


16

Libero no. 04 | 08

Vain äänestämällä voit vaikuttaa. Tuttu fraasi pul�

debattien lopputuloksen mukaisesti.

Internet kunnioittaa perinteisiä kansallisia

pahtelee varmuudella esiin poliitikkojen he�

Suomalaisella Wikipuolueella ei ole poliit�

tai poliittisia rajoja yhtä vähän kuin globaalit

rätellessä äänestäjiä vaalien alla. Mutta kuin�

tista keulahahmoa, mutta kunnallisvaaleis�

ympäristöongelmat. Rajojen puuttuminen on

ka kauan poliittiset vaikutuskeinot pitäisi ra�

sa verkkodemokratiaa ajanut Olli Sirén lu�

merkinnyt myös tuottavaa yhteistoimintaa.

jata vain äänestyskopissa käväisemiseen?

pautui avaamaan suomalaisen nettidemo�

Esimerkiksi Linux-käyttöjärjestelmän kehitys

kratian mahdollisuuksia.

tai Wikipedia-tietosanakirja ovat syntyneet

Esikuvaa suomalaisella nettidemokratial� le ei tarvitse etsiä kaukaa. Ruotsissa toteutet�

Siinä missä Demoex on löytänyt paikkan�

tiin vuosituhannen alussa Demoex-niminen

sa, suomalainen nettidemokratia hakee vielä

projekti, jonka tarkoituksena oli nuorten ak�

itseään. Demos Helsingin sille lanseeraamas�

mahdollistaa sen, että yksilöt voivat toimia

tivoiminen nettidebattien kautta.

ta wikidemokratian käsitteestä löytyy vielä

yhdessä ilman yhteistä eetosta, ideologiaa

paljon puutteita.

tai tunnuksia – kuten lippua, univormua tai

Suora, anonyymi ja vaivaton tapa keskus�

anonyymien yksilöiden panosten kautta. »Joukkojen

viisauden

hyödyntäminen

tella päätöksistä johti lopulta organisoitumi�

»Se naulaa ideologian kiinni tiettyyn tek�

palestiinalaishuivia. Esimerkiksi markkina�

seen ja yhteen paikkaan kunnanvaltuustos�

nologiaan, wikiin, ja demokratian käsittee�

talous on sitonut ihmiskuntaa hajautuneesti

sa. Valittu edustaja sitoutui

seen, joka on muuntunut ylikäytössä aika

yhteen tavalla, johon mikään ylhäältä joh�

kelvottomaksi», Sirén selventää.

dettu ideologia ei ole pystynyt», Sirén toteaa.

äänestämään

aina Demoex-keskustelufoorumilla käytyjen

Olli Sirénin mukaan wikidemokratian houkutin on aito lupaus vallasta, kun puolueen edustaja sitoutuu äänestämään verkossa tehtyjen päätösten mukaisesti.


17

Libero no. 04 | 08

Mainospuheista perusteltuun keskusteluun Demokratian ideaan liittyvät julkinen kes� kustelu ja mielipiteiden mahdollisimman avoin perustelu. Nykyinen henkilöitynyt jul� kisuus tuntuu kuitenkin keskittyvän päättä� jien imagoihin ja niiden kritisoimiseen. Wikidemokratia pyrkii eroon henkilökes� keisyydestä. Sirén ei teettänyt kunnallisvaa�

»Anonyymiys toisi varmasti jotain uutta päätöksentekoon. Nimettömänä olisi helpompaa äänestää ryhmäkurin tai lobbarien vastaisesti.»

leja varten naamajulisteita, vaan jätti mai� nostelineensä taiteilijoiden vapaaseen käyt� töön. »Anonyymiys toisi varmasti jotain uutta päätöksentekoon,

vaikkapa

eduskunnan

työskentelyyn. Nimettömänä olisi helpom� paa äänestää ryhmäkurin tai lobbarien vas� taisesti», Sirén pohdiskelee. Äärimmilleen vietynä wikidemokratia ei hänen mukaansa tarvitsisi lainkaan kansan� edustajia

tai

kunnanvaltuutettuja,

vaan

kaikki päätökset tehtäisiin nettidebateilla. Kansa vailla edustajia olisi aika radikaali veto. Sirén myöntää törmänneensä keskuste� luissa useasti pelkoon politiikan jättämisestä »tavallisten ihmisten» käsiin valveutuneem�

mukaan nojata myös vakaaseen tietopoh�

yhteisistä asioista, järjestävät boikotteja ja

pien kansanpaimenten sijaan.

jaan. Wikipediankin tietojen oikeellisuudes�

antavat panoksensa vapaisiin verkkoprojek�

ta ja puolueettomuudesta kuitenkin kiistel�

teihin.

Hänet yllätti, että näin ajattelivat myös vasemmistolaiset.

lään.

»Tämän poliittisen voimavaran tajutak�

»Näköjään rahvasta pidetään pätevänä

Millä eväillä Wikipuolue pystyisi vastaa�

semme meidän pitää heittää pois luutunut

vain tiettyyn pisteeseen saakka», Sirén ih�

maan päättäjien käytössä olevaan asiantun�

ajatus ’vain äänestämällä voit vaikuttaa’ -po�

mettelee.

tija-armeijaan, jonka pitäisi huolehtia siitä,

litiikasta», Sirén sanoo.

»Jokainen,

joka

vilkaisee

esimerkiksi

eduskunnan koostumusta huomaa kyllä, et� tei sinne ole koskaan päästy etusijassa älyn�

että päätökset tehdään parhaan käytettävissä olevan tiedon mukaan?

»Jos perinteinen poliittinen toiminta ei tarjoa ihmisille valtaa, he siirtyvät pörrää�

»Eikö George Bernard Shaw sanonut, että

mään jonkin voimaannuttavamman lähteen

kaikki ammatit ovat salaliittoja maallikoita

ympärille. Kun katutaide, talonvaltaukset tai

vastaan? Näin on etenkin asiantuntijuuden

internetin vertaisverkot tarjoavat ihmisille

Mitä useampi kokki...

laita. Tieto ja tiedontuotanto ovat karkaa�

valtaa yhtä lailla kuin äänestyskoppi ja byro�

Wikipuolueen lupaama väylä politiikkaan

massa akateemisilta ja hallinnollisilta insti�

kraattiset hallintokoneet, niin virallisten

mahdollistaisi laajempien joukkojen osallis�

tuutiolta», Sirén sanoo.

kommentaattoreiden on turha ihmetellä ää�

lahjojen avulla», hän heittää vastaan.

tumisen moniin keskusteluihin, jotka yhtei�

nestysinnon laskemista.» n

sistä asioista on aiemmin käyty suljettujen

Keskeneräinen demokratia

ovien takana.

Wikipuolueelta puuttuu vielä konkreettinen

Sirénin mukaan tämä ei kuitenkaan mer�

valta, eikä vaaleissa valitsematta jäänyt Sirén

kitsisi osallistujien mielivaltaista sotkeutu�

häpeä myöntää hankkeen keskeneräisyyttä.

mista heille tuntemattomiin asioihin.

Hänen mukaansa se ei silti tarkoita epäon�

»Esimerkiksi Linuxin kehitystyössä kovin

nistumista.

suurena ongelmana ei ollut se, että taidehis�

»Kokeilu ja siinä ilmenneet puutteet tarjo�

toriaan perehtyneet ihmiset olisivat menneet

avat mielestäni kuitenkin paljon kaikille yh�

sotkemaan pensseleitään ohjelmakoodiin»,

teistoiminnan ja päätöksenteon kehittämi�

hän huomauttaa.

sestä kiinnostuneille. Tarvitaan enää se konk�

»Ja kiinnostus jotain asiaa kohtaan edes� auttaa myös asiantuntemuksen karttumis� ta.» Modernin demokratian tulisi ihanteiden

reettinen valta, jota jaetaan osallistujille.» Nettidemokratian taustalla vaikuttava yh� teiskunnallinen toiminta on kieltämättä voi� missaan. Ihmiset keskustelevat netin ylitse

Olli Sirén suosittelee luettavaa: » james surowiecki: Joukkojen viisaus » paulo virno: Väen kielioppi


18

Libero no. 04 | 08

latinalainen amerikka mullistusten kourissa

Liberon liitteen sivuilla kurkistetaan ristiriitojen maanosaan. Latinalainen Amerikka elää poliittista murrosvaihetta. Vasemmistolaisten presidenttien vaalivoitot, Venezuelan Hugo Chávezin johtama bolivaarinen vallankumous ja viimeisimpänä Ecuadorin perustuslakiuudistus ovat saaneet vasemmiston ympäri maailmaa kääntämään katseensa etelään. Nyt mietitään, itääkö siellä globaalille kapitalismille kauan kaivattu vastavoima. Lisäksi länsimaiden vasemmistolaisia askarruttaa, miltä 2000-luvun sosialismi näyttää käytännössä. Demokratisoituminen etenee yhä yskähdellen koko maanosassa – ei vain vallankumouksellisissa kapinavaltioissa. Politiikan ja hallinnon korruptoituneisuus sekä vallan keskittäminen estävät pahimmillaan ihmisoikeuksien ja sananvapauden toteutumisen. Samalla kun demokratia ja uudet kansalaisliikkeet saavat jalansijaa, sosialistipresidentit luotsaavat valtioitaan vahvalla sosiaalipolitiikalla tasa-arvoisempaan suuntaan. Tällä on vaikutuk-

sensa maailmanpoliittiseen tilanteeseen. Pitkin 1900-lukua sotilasvallankaappauksiin sekaantunut Yhdysvallat ei katso hyvällä vääränlaisia ideologioita naapurissaan, vaikka ne nauttisivatkin korkeaa kansansuosiota. Sillä välin maiden johtajat hakevat tukea toisistaan ja tasoittavat tietä integraatiolle. Bolivian, Kuuban, Nicaraguan ja Venezuelan solmimalla ALBA-sopimuksella tavoitellaan etelään solidaarisuuteen perustuvaa kauppa-aluetta. Yhdysvaltain sanelemalle epäoikeudenmukaiselle kauppapolitiikalle halutaan vaihtoehto. Äänekkäimmin talouspoliittista täyskäännöstä on julistanut Venezuela, joka erosi Chávezin johdolla suurieleisesti Maailmanpankista ja on tehnyt aloitteen vaihtoehtoista talousjärjestelmää pohjustavasta Etelän Pankista. Etelä-Amerikan mantereesta pohjoiseen sijaitsee kuitenkin maailman suurin sotilasmahti. Valkoisessa talossa vaihtuu ensi vuonna valta, mutta malttaako Yhdysvallat olla vastaisuudessakaan sekaantumatta eteläisen naapurinsa asioihin? n


19

Libero no. 04 | 08


20

Libero no. 04 | 08

äärimmäisyyksien kaupunki Venezuelan

TEKSTI JA KUVAT MIKAEL KANERVA

sosialistinen

valtapuolue

PSUV pyrkii aktivoimaan hiljaisen enemmis�

Ensisilmäyksellä Venezuelan pääkaupunki Caracas yllättää yhdysvaltalaisuudellaan. Kaupunkimaisemaa täplittävät citymaasturit, ostoskeskukset ja kauneusleikatut naiset. Maan toinen todellisuus muistuttaa olemassaolostaan, kun vilkaisee pilvenpiirtäjien välistä ympäröiville kukkuloille. Köyhien asuinalueet, barriot, levittäytyvät savenvärisenä peittona kaupungin ympärille.

tön, joka ei äänestä – ei kaappaamaan suu� rinta mahdollista siivua keskiluokasta, ku� ten suuret puolueet Suomessa. On hyvinkin arvaamatonta, mitä huomi� nen tuo tullessaan. Muutokset ja sosiaaliset purkaukset ovat olleet rajuja. Tästä esimerk� keinä ovat useat vallankaappausyritykset ja 1980-luvun talousongelmat, jotka johtivat

Vuonna 1998 Venezuelan, sittemmin boliva�

sensuksen kautta. Maa on vasemmiston ja

väkivaltaiseen Caracazo-mellakkaan vuonna

riaanisen tasavallan, presidentiksi valittiin

porvariston polarisoitunut taistelukenttä.

1989.

hahmo, vihattu yksinvaltias ja heikkojen

Epävakaa tulevaisuus

kimyksessään yhteiskunnan integraatioon,

puolustaja, joka on nauttinut demokraatti�

»Keskiluokka valitsi aikoinaan Chávezin val�

koulutusreformissa ja tulonjaossa. Varjopuo�

sissa vaaleissa kansan luottamusta tähän

taan. Nyt hänen kannattajansa tulevat suu�

liin kuuluvat korruptio ja oikeusjärjestelmän

päivään asti.

rimmaksi osin köyhälistöstä», kertoo Leo-

tehottomuus», La Rosa sanoo.

Hugo Rafael Chávez Frías. Hän on kiistelty

Hän on myös 2000-luvun sosialismin kirk� kaimpia johtajia, jota seuraa pitkä jono tul� kitsijoita – vyyhti huhuja ja toiveita.

»Hallitus on periaatteessa onnistunut pyr�

nardo La Rosa, 25-vuotias caracasilainen his� torianopiskelija. Hänen mukaansa Venezuelaa aina mää�

Bolivarismi lievittää köyhyysongelmaa

Kotimaassaan Chávez herättää enemmän

rittänyt kahtiajako on viime aikoina syventy�

Venezuela on kautta aikojen toistanut sa�

tunteita kuin kansainvälisillä kentillä. Mo�

nyt. Ongelmat johtuvat siitä, että tietyt ih�

maa Latinalaiselle Amerikalle tyypillistä yh�

net pitävät häntä syypäänä maan kärjisty�

misryhmät on pitkään sivuutettu.

teiskunnallista kuviota: suuri köyhälistö,

neeseen tilanteeseen. Venezuela ei nimittäin ole pyrkinyt hyvinvointiin poliittisen kon�

»Oikeisto ei ole sulautunut nykyisenlai� seen yhteiskuntaan. Se vaatii aikaa.»

pieni keskiluokka ja yhä pienempi oligar� kia, joka omistaa maan rikkaudet. Ajoittain


21

Libero no. 04 | 08

hallitukset pyrkivät tasoittamaan eroja, mutta köyhyys, rikkaus, valta ja vallatto� muus ovat jääneet maanosan pysyvimmiksi piirteiksi. Niin sanottu bolivariaaninen vallanku� mous on merkinnyt Venezuelan köyhimmille elämänlaadun paranemista. Toistaiseksi os� tovoima on vahvistunut ja sosiaaliset avus� tusmissiot, kuten Barrio Adentro, pyrkivät kuubalaisten lääkäreiden avustamina paran� tamaan köyhimpien elinehtoja. Käyn paikallisessa kirjakaupassa selaa� massa historiankirjoja ja poliittisen teorian

chávezin valtakauden merkkipylväitä 1999: Uusi perustuslaki ratifioidaan ja Venezuelan bolivariaaninen tasavalta syntyy. Merkittäviä uudistuksia vallanjaossa sekä ihmis- ja omistusoikeuksissa. Osallistuvan demokratian idea saa ilmeen. 2002: Maan tärkeimmän työnantajaliiton ja työntekijäliiton tukema vallankaappaus. Massiivisten protestien ja presidentille uskollisten armeijayksiköiden avulla Chávez palaa valtaan kahden päivän kuluttua. 2002–2003: Kansallisen öljy-yhtiön PDVSAn johdon aloittama ja opposition tukema kahden kuukauden yleislakko.

opuksia. Kysyn myyjältä neuvoa, mikä olisi paras teos käsittelemään nykyistä poliittista tilannetta. Hetken mietittyään hän huokai�

2003: Sosiaaliset missiot alkavat. Ohjelmien tavoitteena on kohentaa köyhimpien terveyttä, lukutaitoa, koulutustasoa ja työllistymismahdollisuuksia.

see ja sanoo: »Nuo kaikki kirjat ovat joko puolesta tai

2006: Oppositiopuolueet vetäytyvät lainsäädäntöelin Asamblea Nacionalista.

vastaan. Ei ole muuta.»

2007: Chávezin perustuslakiuudistus hylätään 51 prosentin äänienemmistöllä. Läpi mennessään ihmisoikeusjärjestöjen arvostelema laki olisi kasvattanut presidentin valtaa.

»Es blanco y negro?» »Sí, señor.»

Väkivallan pelko varjostaa arkea Tapaan Caracasissa suomalaisen opiskelijan Johanna Kivimäen, joka kokoaa työkseen mediakatsauksia. »Ulkomailla vietetty aika on kasvattanut

2008: Kunnallisvaaleissa Chávezin puolue PSUV säilyttää enemmistön suurimmassa osassa maata, mutta häviää tärkeät Mirandan ja Zulian osavaltiot oikeisto-oppositiolle. Vaaleja pidetään hyvin organisoituina ja tuloksia luotettavina. Viikko kunnallisvaalien jälkeen Chávez ehdottaa helmikuussa 2009 pidettäväksi uutta äänestystä laista, jossa mahdollistettaisiin häneen uudelleenvalintansa jopa vuoteen 2021 asti.

arvostustani suomalaisen hyvinvointiyhteis�

Simón Bolívarin ja Francisco de Mirandan synnyinkaupunki Caracas.

Leonardo La Rosa on tyytyväinen siihen, että nykyään muutkin kuin keskiluokka äänestävät.


22

Libero no. 04 | 08

kunnan jäljellä olevia rippeitä kohtaan», hän pohtii. Kivimäki muistuttaa, että Chávezin halli� tuksen onnistumisiin kuuluu syrjäytyneiden ihmisten aktivoiminen. »Paikallisneuvostot

muodostavat

tilan

suoralle vaikuttamiselle.» Alueellisen poliittisen ja taloudellisen yh�

Jos hallitus pystyy ratkaisemaan syvältä historiasta kumpuavan kahtiajaon, on vallankumouksen yhteiskunnalla tulevaisuus.

dentymisen aloitteet kuten ALBA ja Etelän Pankki ovat nostaneet Chávezin Venezuelan maailmankartalle ja herättäneet globaalissa vasemmistossa toiveita »postkapitalistisesta maailmasta».

Ulkomaisen median ja äskettäin julkais�

ja helpommin lähestyttävää.

Vaikka monet aloitteista ovat hyvin edis�

tun Human Rights Watchin raportin mukaan

Niin tai näin, harva kieltää sen, että pre�

tyksellisiä, ne jäävät maan pääkaupungissa

myös sananvapaus on maassa uhattuna. Silti

sidentti on hurmaava ja taidokas diplomaat�

arkisten ongelmien varjoon. Väkivaltatilas�

oppositio ja hallituspuolue saavat haukkua

ti. Lokakuun kansainvälisessä vasemmisto�

tot ovat maailman pelottavimpia, köyhyys

toisiaan sellaisella kiivaudella, että Suomes�

ajattelijoiden konferenssissa hän nauratti

syvälle juurtunutta, virkavalta korruptoitu�

sa se merkitsisi virkavallan väliintuloa.

yleisöä toteamalla, että Yhdysvallat on ehti�

nutta ja ruoan hinnan inflaatio laukkaa

Kivimäki ihmetteleekin sensuuripuheita.

nyt sosialismissaan pisimmälle – liittovaltio

50  prosentin tienoilla. Suuri osa maan väes�

»Sama uutinen muuttaa muotoaan, kun

ehti jo kansallistaa pankkinsakin.

töstä elää väkivallan pelossa.

Media on jakautunut

katsoo rinnakkain hallituspuolueiden ja op�

Vilkkaasta poliittisesta keskustelusta huo�

position lehtiä. Mutta kyllä täällä saa vapaas�

limatta Venezuelan todelliset yhteiskunnalli�

ti sanoa, mitä mieltä on.»

set prosessit pysyvät ulkopuolisilta kätkettyi�

Chávezin Venezuelan suurimpiin ongelmiin

Chávez on tunnettu räväkästä puhetyylis�

nä. Jos hallitus pystyy ratkaisemaan mante�

kuuluu luotettavan tiedon saanti. Kun medi�

tään. Yhdysvaltoja ja sen liittolaisia hän ni�

reen pysyvimmän rakenteellisen ongelman,

an objektiivisuuteen ei voi luottaa ja valtion

mittää imperiumiksi.

syvältä historiasta kumpuavan kahtiajaon,

virastot pysyvät vaitonaisina, herää kysy�

Kriitikot pitävät tätä osoituksena hänen

on vallankumouksen yhteiskunnalla tulevai�

mys, miten ihmiset voivat tehdä poliittisia

»hulluudestaan». Ymmärtäjien mielestä hän

suus. Muuten on odotettavissa, että voimia

valintoja.

pyrkii tekemään politiikasta kansanomaista

keräävä vasta-aalto lyö maihin. n

Venezuelan trikolori peittää metroaseman julkisivun: sitaatit ovat Chen, Mirandan ja Chávezin.

Johanna Kivimäki asuu ja työskentelee Caracasissa.


23

Libero no. 04 | 08

Baile funk -bileiden pääosassa on äänentoisto.

cantalago bailaa öisin TEKSTI JA KUVAT TIMO SANTALA

Rio De Janeiron faveloiden asukkaat elävät huumesodan keskellä, mutta joka viikonloppu slummeissa järjestetään juhlat baile funkin rytmien tahtiin. Sunnuntai on ainoa päivä, jona köyhälläkin on vapaata.


24

Libero no. no. 04 04 || 08 08 Libero

Cantagalon favela-slummiin johtava tie on

veä ja viisi korkea. Dj soittaa usein 7–8 tuntia

jyrkkä. Se mutkittelee halvoista rakennusma�

putkeen. Laulajat kiertävät minibusseilla pai�

Dj päästää irti vanhaa villin lännen me�

teriaaleista kyhättyjen tiilihökkeleiden kes�

kasta toiseen ja heittävät yhden illan aikana

noa kuvaavasta Chumbo Quente -kappaleesta

keltä kukkulan huipulle.

jopa kymmenen keikkaa. Keikat ovat kuiten�

tehdyn baile funk -version. Yleisö räjähtää

kin lyhyitä: vain hittibiisit lauletaan.

laulamaan ja tuhannet kädet kohoavat il�

Cantagalo on yksi Rio de Janeiron 752 fave�

vät ole lähentely-yrityksestä moksiskaan.

lasta. Favelat kohoavat Rion kaupunkia täp�

Juhlissa käy lapsia, nuoria ja aikuisia, mut�

maan imitoiden sormillaan laukeavia aseita.

littävien kukkuloiden jyrkkiin rinteisiin, joi�

ta lähes kaikki ovat pukeutuneet samaan tyy�

Laulu kertoo CV:n jengiläisten asevarustelus�

hin on vaikea rakentaa.

liin: pojilla on surffishortsit ja hihaton t-pai�

ta ja yhteenotoista poliisin kanssa.

Favelat ovat näkymättömiä kyliä kaupun� gin sisällä: virallisesti unohdettua ei-kenen�

ta, tytöillä matalat ihonmyötäiset farkut tai minihame ja rintoja korostava tiukka toppi.

»Pelastautukoon ken voi, sillä Rio de Ja� neirossa lyijy on kuumaa», kaikuu viimeinen

kään maata, jota ei näy edes kartoissa. Mo�

Tanssilattialla näkee villejä tyylejä. Teini�

säe. Parvella nuori paidaton mies katselee

nissa faveloissa ei ole toimivaa kunnallistek�

pojat tanssivat jonossa yhteistä koreografiaa:

rauhallisesti alas saliin, konepistooli olalla

niikkaa, puhumattakaan kouluista, sairaa�

Kädet ja lanteet heiluen he kääntävät kaikki

roikkuen.

loista tai muista palveluista.

samaan aikaan päänsä vasemmalle kohti tyt�

Rion huumejengit ovat jopa poliisia voi�

Kaukana alhaalla Ipaneman kerrostalojen

töjä, ja takaisin. Tytöt taivuttavat polviaan,

makkaampia. Niihin kuuluu brittiläisen The

katot kimmeltävät kilpaa sinisenä hohtavan

nojaavat niihin käsillään ja pyörittävät hitaas�

Observerin arvion mukaan yli satatuhatta nuor�

meren kanssa. Favelan asukkaat palailevat

ti lanteillaan kahdeksikkoa. Viisi poikaa saar�

ta, joilla on tulivoimaa 65 000 aseen verran.

töistä kauppakassien kanssa ja pikkupojat

taa heidät tanssiessaan ringin sisälle. Tytöt ei�

Faveloiden asukkaat elävät jatkuvan sisäl�

lennättävät leijojaan hökkeleiden tasaisilla betonikatoilla. Illalla tunnelma sähköistyy, sillä on per� jantai ja Cantagalossa järjestetään jokaviik� koiset baile funk -bileet. Lapset ja nuoret nor� koilevat kadulla odottaen juhlien alkamista. Syvä basso leviää avoimesta tanssihallista trooppiseen yöhön. Jalkapallojoukkue Flamengon punaiseen paitaan pukeutunut nuori mies järjestelee pieniä kokaiinipusseja myyntipöydälle kes� kellä katua. Viereisessä kojussa myytävät hampurilaiset maksavat saman verran kuin annos kokaiinia.

Juhlat huumesodan varjossa  Cantagaloa

hallitsee

Comando Vermelho

(CV), yksi Rion kolmesta huumekartellista. Brasilialaisen aikakauslehden Vejan mukaan Cantagalon läpi kulkee kuukaudessa 90 kiloa kokaiinia ja 600 kiloa marihuanaa. Cantagalon baile on ilmainen, kuten suu� rin osa faveloissa järjestettävistä juhlista. Ih� misiä on ruuhkaksi asti ja kapeita portaita joutuu puskemaan ylös mahtuakseen sisään tanssihalliin. Ovella rujot rytmit lyövät vasten kasvoja ja pakottavat tanssimaan. Sisällä kuumuu� dessa vaatteet liimautuvat ihoon kiinni. Dj seisoo nurkassa korokkeella ja takoo rytmejä sampleristään. Musiikki on korviahuumaa� van kovalla ja basson värinä tuntuu rintalas� tassa. Baile funk -bileissä pääosassa on soundsys� tem. Kaiuttimista kootaan valtava seinämä, joka saattaa parhaimmillaan olla 30 metriä le�

Cantalagon maisemassa on kattoja silmänkantamattomiin.


25

Libero no. 04 | 08

lissodan keskellä, kun huumekartellit kilpai�

»Baile funkilla on suunnaton merkitys

Aamuviideltä päivä alkaa sarastaa ja illan

levat markkina-alueista ja sotivat poliisia ja

paikalliselle yhteisölle. Paitsi että se on nuo�

viimeiset hitaat soivat. Nuorimmat ovat hä�

armeijan erikoisjoukkoja vastaan. Yhteen�

rille hyvä tapa viettää vapaa-aikaa – ilmai�

vinneet sänkyihinsä jo aikaa sitten ja viimei�

otoissa kuolee paljon sivullisia harhaluotei�

nen, turvallinen ja lähellä kotia – se myös luo

setkin alkavat valua ulos tanssihallista. Ku�

hin. Vaikka huumekauppiaiden eliniänodote

työpaikkoja. Ei pelkästään dj:lle, artisteille

kaan ei vaikuta humalaiselta tai huonovoin�

ei ole kovin korkea, tuhannet nuoret liittyvät

ja äänimiehille, jotka kokoavat sound syste�

tiselta, päinvastoin; iloinen puheensorina

jengeihin rahan ja arvostuksen vuoksi.

min, vaan myös juomien ja ruuan myyjille.

saattelee meitä katua alas. Ilma ulkona tun�

Me kaikki hyödymme baile funk -bileistä»,

tuu virkistävän raikkaalta. Tv-antennien ry�

muistuttaa dj Sany Pitbull, jolla on takanaan

kelmät sojottavat katoilla kohti taivasta kuin

14 vuotta Cantagalon bailen vakio-dj:nä.

janoiset kasvit. n

Sodanjulistus macho-kulttuurille Dj:n viereen nousee pieni nainen. Hänen ka� peat silmänsä kiiluvat ja iho kiiltää hiestä, kun hän huutaa mikrofoniin: »Hei runkkari! Haluatko levitellä juoruja minusta vain, koska et päässyt naimaan kans� sani? Vedä käteen – minä annan kenelle itse haluan, koska tämä vitun pillu on minun!» Tytöt täydessä tanssihallissa vastaavat kutsuun ja laulavat mukana kertosäkeen: »On minun, on minun! Tämä vitun pillu on minun!» Deize Maria Gonçalves, taiteilijanimel� tään Deize Tigrona, on rääväsuinen naisartis� ti, joka on tunnettu kekseliäistä lyriikoistaan. Hänen kappaleessaan A Porra da Buceta é Minha ei kuitenkaan ole mitään kaksimielistä. Se on suora sodanjulistus macho-kulttuurille. Laulaessaan

itsemääräämisoikeutensa

puolesta Deize antaa kaikille seksuaalisen vä� kivallan ja painostuksen uhreille aseen, jolla puolustaa itseään. Yhdessä Tati Quebra Barracon, Gaiola das Popozudasin ja muiden naisartistien kanssa he ovat vapautumisen Sadat laittomasti vedetyt johdot risteilevät verkkoina sähkötolppien välillä.

ikoneita, jotka antavat naisille luvan puhua seksuaalisuudesta ilman huoraksi leimautu� misen uhkaa. Deize ei kuitenkaan allekirjoita feminis� mipuheita: »En laske itseäni feministiksi. Mutta jos feminismi on sitä, että sanoo mitä haluaa, niin kaikkihan me sitten olemme.»

Rahaa ilman välikäsiä Hämyisessa nurkassa nuori pariskunta suu� telee toisaan ahnaasti tanssimisen lomassa. Heidän viereensä on kertynyt kasoihin rut� taantuneita tölkkejä. Tiskin takana nainen kaivaa arkkupakastimesta lisää juotavaa ja� noisille.

miamista rioon Brasilialainen baile funk on Rio de Janeiron faveloiden huikean suosittua elektronista musiikkia, jossa vanhat elektro- ja miami bass -samplet yhdistyvät afro-brasilialaisiin perkussioihin. Eurooppalaisen klubiyleisön tietoisuuteen baile funkia ovat tuoneet muun yhdysvaltalainen tuottaja-dj Diplo ja brasilialaisyhtye Bonde do Rolê. Baile funkin eri tyylilajit voidaan jakaa sanoitusten perusteella karkeasti kolmeen ryhmään: Funk realidade / Proibidão Faveloiden karua arkitodellisuutta: väkivaltaa, aseita ja huumekauppaa

Baile funk luo faveloihin itsenäistä talou� dellista toimintaa asukkailta asukkaille. Rio�

Funk melody Hempeän romanttisia ja radiokelpoisia rakkauslauluja

laisen työläisen virallinen minimipalkka on noin 170 euroa kuussa, mutta suurin osa fa� veloiden asukkaista elää alle puolella siitä.

Funk sensual / Putaria Kaksimielisiä ja eksplisiittisen seksuaalisia rivouksia n


26

Libero no. 04 | 08

Työläisten mielenosoitus uuden perustuslain hyväksymisen puolesta Ecuadorin Quitossa.

uusliberalismista kohti solidaarista taloutta TEKSTI Juan J ose A g u i l ar ja R a i sa M u sakka KUVA Ju an J ose A g u i l ar

Ecuador äänesti syyskuun lopussa kyllä uu�

kansalaisten omaisuudeksi, jota ei voida ra�

tämät protestit ovat heikentyneet perustus�

delle perustuslaille. Tuloksen uskotaan aloit�

joituksitta myydä ulkomaiselle pääomalle.

lain saatua enemmistön kannatuksen.

tavan uuden aikakauden maassa, joka koki

Keskuspankin autonomiaa on rajoitettu

Poliittista vastakkainasettelua yritetään

viime vuosikymmenien uusliberaalin politii�

ja valtiolla on ylin määräysvalta strategisilla

Ecuadorissa ratkaista osallistuvan demokra�

kan aikana pahimmat taloudelliset ja sosiaa�

aloilla. Muutokset lisäävät presidentti Rafa-

tian keinoin, nojaamalla kansanäänestyksen

liset kriisinsä.

el Correan kontrollia maan talouspolitiikas�

legitimoimaan perustuslakiin. Presidentti

ta.

Correa puhuukin »perustuslaillisesta vallan�

Perustuslaki takaa ecuadorilaisille kansa� laisoikeuksia, kuten maksuttoman koulu�

Tämä on elinehto presidentin poliittiselle

kumouksesta». Uuden perustuslain on tar�

tusjärjestelmän sekä oikeus- ja terveyspalve�

hengissäpysymiselle maassa, jonka kolme

koitus luoda pohja solidaariselle taloudelle,

lut, oikeuden ihmisarvoiseen elämään ja ter�

edellistä presidenttiä kaatuivat vallankaap�

jossa valtiolla on vahva rooli markkinoiden

veelliseen ympäristöön.

pausten ja protestien johdosta.

säätelyssä.

Lisäksi huomiota

saavat lasten, nuorten, kehitysvammaisten,

Presidentti voi tulla uudelleenvalituksi

Perustuslaille löytyy läheltä vertauskoh�

odottavien äitien ja vanhusten erityistar�

jatkuvalla mandaatilla. Käytännössä Corre�

tia. Samansuuntaisia poliittisia prosesseja

peet.

an sallitaan jatkaa vallassa vielä kaksi kautta

on käynnissä Ecuadorissa, Boliviassa ja Vene�

eli vuoteen 2017 saakka.

zuelassa. Näissä maissa poliittisten uudis�

Laissa huomioidaan afrikkalaisperäisen sekä intiaaniväestön juridinen asema. Teks�

tusten keskiöön on noussut perustuslaki,

tissä käytetään maan alkuperäisväestön kie�

Perustuslaillinen vallankumous

kun muualla vasemmistolaiset hallitukset

lestä peräisin olevaa termiä sumak kawasay ku�

Latinalaisen Amerikan ihmisoikeusjärjestö

ovat keskittyneet sosiaaliohjelmiin tai aiem�

vaamaan yhteisön parasta ja hyvinvointia.

ALDHU on ilmaissut tyytyväisyytensä kan�

pien diktaattorien rikoksista rankaisemi�

Uusiutumattomat

sanäänestyksen tulokseen. Oikeiston järjes�

seen. n

luonnonvarat

luetaan


27

Libero no. 04 | 08

ilman tissejä ei ole paratiisia TEKSTI JA KUVA RIIKO SAKKINEN

Venezuela ja Kolumbia ovat erilaisia yhteis�

isoja tissejä. Journalisti Gustavo Bolívar Mo-

Köyhien kolumbialaisten tyttöjen unel�

kuntia. Edellinen on liittoutunut Kuuban

renon todentuntuinen romaani Sin tetas no hay

ma-ammatti on mafiosojen prostituoitu,

kanssa ja jälkimmäinen saa apua Yhdysval�

paraiso (Ilman tissejä ei ole paratiisia) on myy�

mutta Bolívar muistuttaa kauhistuneita sii�

loista. Niitä yhdistää silti politiikkaa suu�

nyt Latinalaisessa Amerikassa yli kaksisa�

tä, että nämä lapset eivät ole syntyneet Ruot�

rempi asia – pakkomieltymys silikonirintoi�

taatuhatta kappaletta.

sissa. Paremmissakin kolumbialaisperheissä

hin.

Kirja kertoo 14-vuotiaasta Catalinasta,

tyttöjen toivotuin 15-vuotislahja on silikoni�

Sosialismiin pyrkivän Venezuelan isotissi�

joka on Pereiran kaupungin kaunein tyttö,

set tytöt ovat voittaneet viisi kertaa Miss Uni�

mutta täysin lattarintainen. Hänen kouluka�

Rintaimplanttikuume leviää muuallekin

versum -kisan. Tällä hetkellä hallitseva kos�

verinsa myyvät itseään paikallisille huume�

Etelä-Amerikkaan: Argentiinassa diskot jär�

moksen kaunein nainen on Dayana Mendo-

kauppiaille, jotka rahoittavat mielellään pik�

jestävät arvontoja, joiden pääpalkintoina on

za.

kutyttöjen rintaimplantteja.

lolat eli uudet rinnat. n

Rintojensuurennusleikkaukset ovat tilas� tollisestikin hyvin yleisiä molemmissa mais� sa, mutta suurin osa operaatioista tapahtuu hämärillä pikkuklinikoilla. Niissä saa alle tu� hannella eurolla käytetyt silikonit, joita uu� den kantajan ruumis saattaa hylkiä. Kolumbian kuuluisin – ja ehkä ainut – julkkisnainen, jolla on edelleen luomurin� nat, on laulaja Shakira, joka lauloi muutama vuosi sitten onneksi rintani ovat pienet, etkä voi sekoittaa niitä vuoriin. Shakira kärsi pikkurintojensa aiheutta� masta depressiosta monta vuotta, mutta sa� noi tänä vuonna oppineensa hyväksymään ruumiinsa ja ymmärsi myyvänsä ilman isoa kuppikokoakin. Köyhät tytöt eivät myy yhtä hyvin ilman

rinnat.


28

Libero no. 04 | 08

toimittajien painostus ja murhat jatkuvat meistä kuvaa, siinä ei ole ketään!» Kathy Will kehottaa The Indypendent -lehden haastattelus� sa. Will kuvasi videolle oman kuolemansa. Vangitsemiset on kyseenalaistettu myös liittovaltiotasolla. Ihmisoikeuselimen mu� kaan

Oaxacan

syyttäjänviraston

raportti

murhasta on ristiriitainen. Näin on toden� nut myös Amnestyn ja Toimittajat ilman ra� joja -järjestön kokoama riippumaton ryhmä, joka on tutkinut Willin murhaa. On kuitenkin huomattava, että Meksikon ihmisoikeustilanteessa Brad Willin kohtalo Yhdysvaltalaisen toimittajan Brad Willin murha toi Oaxacan kansannousun näkyviin maailmalla.

on vain jäävuoren huippu. Iskut lehdistöä vastaan ovat Oaxacassa yleisiä. Viime loka� kuussa toimittaja Pedro Matías kidnapat� tiin, kun hän oli matkalla kotiinsa Oaxacan

On kulunut kaksi vuotta Indymedian toimit�

hallitus on vanginnut APPOn jäseniä ja syyt�

paikallislehden Noticiasin toimituksesta. Hän�

tajan Brad Willin murhasta.

tää heitä Willin murhasta. Vangitut ovat ak�

tä kidutettiin ja pahoinpideltiin.

Will oli Meksikon Oaxacassa lokakuussa

tivisteja ja silminnäkijöitä, jotka kantoivat

Sieppaajat uhkailivat Matíasta ja hänen

2006 dokumentoimassa opettajien lakosta

Willin turvaan ampumisen jälkeen ja yritti�

perheenjäseniään. Hänet vapautettiin seu�

syntynyttä kansanliikettä, kun aseistetut

vät pelastaa hänen henkensä.

raavana aamuna.

miehet avasivat tulen kohti mielenosoittaji�

jatkuvat,

Noticias, jossa Matías työskentelee, on an�

en barrikaadia. Williin osui kaksi kertaa.

eikä kukaan ole turvassa. Hallitus on kerto�

tanut Oaxacan liikkeelle paljon palstatilaa ja

Hän kuoli videokamera kädessään.

nut jatkavansa kaikkien murhaan osallisten

näkyvyyttä sekä kritisoinut Oaxacaa 80 vuot�

etsimistä.

ta hallinnutta PRI-puoluetta.

Kuvernööri Ulises Ruizin hallitus on yrit�

Mielivaltaiset

vangitsemiset

tänyt syyttää Willin murhasta niin hänen ys�

Willin vanhemmat ja ystävät, jotka ovat

Toimittajat ilman rajoja -järjestön mu�

täviään, Oaxacan kansankokouksen (APPO)

aktiivisesti painostaneet Yhdysvaltojen ja

kaan Meksiko on Amerikan mantereiden vaa�

jäseniä, silminnäkijöitä kuin häntä ampu�

Meksikon hallituksia tutkimaan murhaa,

rallisin maa toimittajille. Viime vuonna pre�

misen jälkeen auttaneitakin.

ovat pöyristyneitä vangitsemisista. Hänen

sidentti Felipe Calderón allekirjoitti lain,

äitinsä Kathy Willin mukaan on ilmiselvää,

jonka mukaan »valtiota häpäisevä» journa�

että syytteet ovat tekaistuja.

lismi ei ole enää rangaistavaa. Järjestö huo�

Siviiliasuiset ampujat on moneen kertaan tunnistettu poliiseiksi, poliisikomentajiksi sekä PRI-puolueen työntekijöiksi ja henkivar�

Hallituksen lausunnon mukaan Will am�

tijoiksi. Lukuisat valokuvat ja todistajanlau�

muttiin lähietäisyydeltä, noin kahden met�

sunnot eivät jätä arvailuille varaa.

rin päästä.

Nyt, kahden vuoden jälkeen, Meksikon

vastarinta on rakkautta!

mauttaa, että lailla ei ole käytännön vaiku� tuksia. n

»Kaksi metriä? Katsokaa vaikka Bradin vii�

TEKSTI LINDA SAVONEN KUVA WWW.NOTANALTERNATIVE.NET

ja, voidaan tuomita jopa yhdeksän vuoden

tä saadut 25 000 kruunun ansiot ja korvaa�

vankeuteen.

maan valtiolle oikeudenkäyntikuluja lähes

Fighters+Lovers tuomittiin rahankerää�

miljoonalla eurolla. T-paitakauppiaat ovat

misestä palestiinalaiselle PFLP-puolueelle ja

valittaneet tuomiostaan korkeimpaan oikeu�

Malmöön kantautui Euroopan sosiaalifooru�

kolumbialaisille

teen.

min aikaan ikäviä uutisia Tanskasta. Köö�

joita EU pitää terroristijärjestöinä mutta YK

»Tuomioistuin valitsi sortajien puolen.

penhaminan käräjäoikeuden vapauttamat

ei. Ryhmä oli myynyt organisaatioiden t-pai�

Seuraavaksi aiomme selvittää miten voimme

Fighters+Lovers -ryhmän vaatekauppiaat oli

toja ja tilittänyt jokaisesta noin viisi euroa

jatkaa kamppailuamme oikeudenmukaisuu�

tuomittu vankeusrangaistuksiin terrorismi�

PFLP:n sanomalehdelle ja FARCin radiokana�

den puolesta. Meitä ei pelota valtiovalta, joka

rikoksista.

valle.

kriminalisoi solidaarisuuden», kuudeksi kuu�

FARC-vasemmistosisseille,

Tuomioiden taustalla on Tanskan lainsää�

Kaksi ryhmän jäsentä tuomittiin kuuden

dännön »pykälä 114», eli »terrorismipykälä»,

kuukauden ehdottomiin rangaistuksiin nel�

jonka mukaan rahankeruusta ryhmille, jot�

jän muun saadessa ehdolliset tuomiot. Ryh�

ka suunnittelevat tai toteuttavat terroriteko�

mä tuomittiin myös menettämään myynnis�

kaudeksi vankeuteen tuomittu Michael Schølardt kommentoi Modkraft-verkkolehdelle. n TEKSTI DAN KOIVULAAKSO


29

Libero no. 04 | 08

vapaaehtoisena chilessä

TEKSTI I i da rau ma KUVA S A LL A KO R H O N E N

Andien ja Tyynen valtameren välissä sijaitse�

»Osa Teletónin asiakkaista kärsii synnyn�

tiin olemattomiin. Niin koulutus, joukkolii�

va Chile on täynnä vastakohtaisuuksia. Au-

näisistä vammoista, jotka ovat seurasta odot�

kenne kuin eläkejärjestelmäkin ovat yksityi�

gusto Pinochetin sotilasdiktatuurista siirryt�

taneen äidin yksipuolisesta ruokavaliosta.

siä.

tiin presidenttijohtoiseen demokratiaan jo lä�

Varattomien perheiden lapset saattavat olla

hes pari vuosikymmentä sitten. Silti sosiaali�

aliravittuja», Korhonen kertoo.

nen kehitys etenee kuin Santiagon joukkolii� kenne – kitkaisesti ja ajoittain lakkoillen. Sosionomi Salla Korhonen tutustui Chi� leen suorittaessaan keväällä 2008 työharjoit� telua Teletón-keskuksessa, jossa hoidetaan vammaisia lapsia ja nuoria.

Chilessä ruuan hintataso on ihmisten toi�

lujen ja yliopistojen oville ilmestyi barrikade�

meentuloon nähden korkea. Asuinalueet

ja, kun opiskelijat ja opettajat protestoivat

ovat polarisoituneet varallisuuden mukaan.

maksullista opetusta vastaan.

»Huono-osaisimmat elävät hökkelikylissä, ja isot kaupungit ovat täynnä kerjäläisiä.» Korhonen varoo kuitenkin antamasta Chi

»Teletón on kolmannen sektorin järjestö. Rahat toimintaan kerätään TV-kampanjoi� den avulla», hän kertoo.

Korhosen oleskeluaikana Chilessä lakkoi� livat joukkoliikenne ja tietyöläiset. Myös kou�

lestä yksipuolista kuvaa.

»Vaikka maassa on vasemmistolainen pre� sidentti, osa chileläisistä kritisoi politiikan toi� mivan yhä liian paljon liberalismin ehdoilla.» Pinochetin aikaa ei sen sijaan haluta

»Monessa suhteessa Chilessä ollaan edis�

muistella. Aihe on vieläkin liian arka ja joil�

tyksellisiä», hän painottaa ja nostaa esimer�

lekin myös ajankohtainen, sillä monen vai�

Ensimmäinen kampanja järjestettiin jo

kiksi kansallisen energiansäästökampanjan.

noissa kadonneen kohtalo on yhä selvittä�

vuonna 1978. Yhteiskunnallinen tilanne oli ki�

»Kouluissa korostetaan ympäristökasva�

reä, mutta yleishyödyllinen ja epäpoliittiseksi

tuksen merkitystä ja ihmiset ostavat ener�

julistautunut ohjelma keräsi miljoonia dolla�

giansäästölamppuja.»

reita rahaa. Nykyään keskuksia on Chilessä

mättä. Teletónissa on töissä sekä Pinochetin kan� nattajia että niitä, joita vainottiin diktatuu� rin aikana. Kolmannen sektorin työ kuiten�

kymmenen, ja liike on levinnyt muihin Lati�

Talousliberalismin mallimaa

nalaisen Amerikan maihn.

Politiikka näkyy korostettuna chileläisten

kin yhdistää yli poliittisten rajojen. n

elämässä.

Hyväntekeväisyys paikkaa eriarvoisuutta Korhonen luonnehtii kolmannen

»Niin ja näin toimiva julkinen terveyden� huolto on jatkuvasti esillä uutisissa ja kes� sektorin

työtä Chilessä hyvin tarpeelliseksi.

kustelussa», Korhonen kertoo. Liberalistisen politiikan mallimaa on vuosi�

»Keskuksen palvelut ovat ensiarvoisen tär�

kaudet ylpeillyt talouskasvullaan. Silti kansa�

keitä vammaisille, jotka muuten olisivat vaa�

laisille ei pystytä turvaamaan peruspalveluita.

rassa jäädä hoitojen ulkopuolelle. Monilla ei

Tämä selittyy pääasiassa historialla. Pino�

ole varaa maksaa yksityisen sairaanhoidon

chetin aikana kansalaissoikeuksia ja demo�

maksuja.»

kratiaa poljettiin talouden toimintavapau�

Köyhyyden merkit ovat selviä.

den tieltä. Samalla julkinen sektori kutistet�

chilen ihme Chile on toiminut lähihistoriansa aikana rajujen talousuudistusten koekaniinina. Taloustieteilijät kiistelevät niiden vaikutuksista yhä. »Chilen ihme» on termi, jota käytettiin maan talouden vapauttamisesta entisen oikeistodiktaattorin Augusto Pinochetin johdolla. 1970- ja 1980-lukujen aikana lähes kaikki valtion toiminta yksityistettiin, finanssikeinottelulle avattiin portteja, verotusta kevennettiin ja ammattiliitot kiellettiin. Samankaltaisia uudistuksia toimeenpantiin myös muissa Latinalaisen Amerikan maissa. Pinochetin neuvonantajat, »Chicagon pojat», saivat nimensä siitä, että he opiskelivat monetaristista taloustiedettä Chicagon yliopistossa uusliberaalin taloustieteen isänä pidetyn Milton Friedmanin johdolla.

Salla Korhonen (toinen vas.) Teleton-keskuksen lasten kanssa.

»Chilen ihmeestä» puhutaan myös sarkastisessa mielessä. Wikipedian mukaan työttömyys nousi maassa Pinochetin diktatuurin aikana kymmenessä vuodessa 4,3 prosentista 22 prosenttiin ja reaalipalkat putosivat 40 prosenttia.


30

Libero no. 04 | 08

Meksikossa täytyy kuitenkin olla todella tärkeä henkilö ylittääkseen kaupallisen uu� tiskynnyksen. Tunnetuista yrittäjistä tai val� koisista länsimaalaisista syntyy heti otsikoi� ta. Intiaaneja voi kuolla yksi, kaksikymmen� tä tai sata ilman yhtäkään lehtijuttua.

oikeus ääneen yhteisön voimana

Cruz Martinez työskentelee insinöörinä Kansan radioliiton tukemassa Ääni intiaani� kylille -hankkeessa, joka kouluttaa intiaane� ja perustamaan yhteisöradiota. »Tahdomme antaa intiaaneille välineen,

TEKSTI JA KUVAT K U KK A R A N TA

jolla he voivat itse tiedottaa heille tärkeistä

Taistelu tiedosta on muodostunut keskeiseksi kysymykseksi Oaxacan kansanliikkeelle.

taidoton alkuperäisväestö ei ymmärrä mitä

asioista. Oikeus viestittää omalla äänellä ja

allekirjoittavat, eikä yksinkertaisesti tiedä

luoda omaa maailmankuvaansa on yksinker�

yhteisömaidensa arvoa.»

taisesti välttämätön», hän tähdentää.

Meksikon toiseksi köyhimmässä osavaltiossa

Näin kävi myös Cruz Martinezin kotiky�

Kyläläisiä opetetaan kokoamaan ja huol�

jo vuosikausia jatkunut taistelu oikeuden�

lässä, kun suuri puuyritys tarjosi kyläläisille

tamaan radiolähettimiä ja antenneja sekä

mukaisuudesta sai ratkaisevan muutoksen

noin 3000 euroa suuren metsäalueen hak�

toimittamaan erityyppisiä lähetyksiä.

vuonna 2006, kun kuvernööri Ulises Ruizin

kuusta. Kyläläiset eivät olleet eläessään näh�

johtamaan väkivaltaan kyllästynyt kansan�

neet niin suurta määrää rahaa.

liike otti haltuunsa radiokanavia ja alkoi tie� dottaa kansannoususta. Ensi kertaa myös al�

Cruz Martinez arvelee, että puun oikea arvo olisi ollut vähintään viisinkertainen.

kuperäisväestö avasi äänensä. Oaxacassa ei kuitenkaan ole vielä näkyvis�

»Emme voi tietää, milloin väkivalta oaxa� calaisia kohtaan jälleen leimahtaa. Vain jos tieto leviää laajemmalle, on oaxacalaisilla mahdollisuus yhdistyä riittävästi», pohtii Cruz Martinez.

Intiaanikylien oma ääni

»Emme aio ryhtyä vastakkainasetteluun

sä muutosta, vaan ihmisoikeusrikkomukset

Cruz Martinezin mukaan Oaxacassa on käyn�

yritysten tai hallinnon kanssa, vaan pitää

jatkuvat.

nissä hyvin vahva vastakkainasettelu. Ihmi�

olla realisti. Tappelemalla voi voittaa vain

Hallituksen ohjelmat kertovat kaiken es�

set eivät enää jaksa pidätellä valtavaa yhteis�

hetkellisesti, mutta älyllisellä taistelulla voi

panjaksi. Radioinsinööri Diego Cruz Marti-

kunnallista tyytymättömyyttään. Lukemat�

vielä päästä pitkälle.» n

nezin mukaan ihmiset aivopestään hallituk�

tomat omaiset odottavat edelleen tietoa vuo�

sen radiokanavilla.

den 2006 konfliktin aikana kadonneista su�

»Ne kuuluttavat, kuinka me kaikki olem�

kulaisistaan ja ystävistään.

me samaa mieltä presidentti Felipe Calderonin kanssa, ja kuinka energiauudistus on se, mitä tarvitsemme. Kylissä ei kuitenkaan välttämättä edes tiedetä, mitä energiauudis� tus tarkoittaa.» Tieto kulkeutuu kauemmas kyliin saakka lähinnä suullisesti, sillä vain harvoissa inti� aanikylissä on radio, vielä harvemmissa tele� visio.

luonnonvarat riiston kohteena Etelä-Meksikossa on käynnissä monia vapaa� kaupan mahdollistamia ylikansallisia mega� projekteja, kuten tuulienergian ja öljyn yksi� tyistäminen, sekä suuryritysten alueellista kontrollia lisäävä Keski-Amerikan maiden välinen Plan Puebla-Panama -infrastruktuu� rihanke. Oaxacassa ulkomaisia yrityksiä kiinnostavat uraani ja mineraalit. Kovasti suitsutetun kehityksen sijaan hankkeiden uskotaan pahentavan intiaani� maiden hyväksikäyttöä. »Emme vastusta puhdasta energiaa tai työllisyyden luomista, mutta emme hyväksy laittomia sopimuskäytäntöjä ja surkeita työ� oloja», painottaa Cruz Martinez. »Ongelmana on tiedon puute. On todella helppoa mennä johonkin kylään ja tehdä so� pimus intiaanien kanssa. Useimmiten luku�

Ääni intiaanikylille -hankkeen radioinsinööri Diego Cruz Martinez vieraili marraskuussa Suomessa kertomassa kuulumisia Oaxacan intiaanikyliä osallistavasta yhteisöradiohankkeesta.

l is ätietoja hankkeesta : » » w w w. k a n sa n ra d i o l i i tto. f i


31

Libero no. 04 | 08

zaachilan yhteisöradio rakentaa kriittistä tietoisuutta

TEKSTI JA KUVA A n n a - R eetta Kor h o n e n

Koululuokka vierailee Zaachilan studiossa.

Radiostudio vilisee innostuneita ala-asteikäi�

voivat olla suuria, kuten että kunnanjohtaja

kaan. Mutta vähitellen he ovat alkaneet su�

siä koululaisia. Oaxacan kaupungin lähellä

ei pitänyt lupauksiaan tai arkisia, kuten että

vaita erilaista musiikkia. Koulutamme ihmi�

sijaitsevan Zaachilan kylän radiossa on las�

täällä on kuollut koira, jota ei ole haettu

siä kohtaamaan uutta», López sanoo.

tenohjelman aika. Kylä on zapoteekki-intiaa�

pois», López kertoo.

nien aluetta.

Ohjelmatoimikunta on vastuussa lähetys�

Uuden kohtaamisen lisäksi radio pyrkii tukemaan paikallista kulttuuria.

Kaksi vuotta toimineen radion vetäjä, opet�

ten monipuolisuudesta. Kotona ja pelloilla

»Ohjelmat ovat kuin yhteisöllinen museo.

taja Adán López pyytelee anteeksi, ettei radiol�

työskentelevät pitävät romanttisesta musii�

Käsittelemme paikallista historiaa, ruokaa,

la ole oleskelutilaa, vaan joudumme istumaan

kista, perinteisestä valssista ja torvimusiikis�

tansseja, arkkitehtuuria ja vaikkapa perin�

sisäpihalla. Asukkaat saapuvat toisinaan toi�

ta. Toiveisiin vastataan, mutta lisäksi radiol�

teistä lantarakentamista.»

mitukseen kommentoimaan ohjelmia.

la on maailmanmusiikin ohjelma, jossa on

»Päivässä on kahdeksan tuntia lähetystä, uutisia ja poliittista analyysia. Eräässä ohjel� massa asukkaat voivat kertoa ongelmista. Ne

soitettu musiikkia Afrikasta, Arabimaista ja

Kylä torjui virvoitusjuomajätin

Australiasta.

Ympäristöongelmat ovat radiossa paljon esillä.

»Ensin ihmiset eivät pitäneet siitä lain�

Zaachila tunnetaan Oaxacassa kylänä, joka pystyi estämään vesisyöpön Coca-colan teh�

oaxaca Oaxacan osavaltio sijaitsee Etelä-Meksikossa, Chiapasin pohjoispuolella. Osavaltiossa on 3,5 miljoonaa asukasta, pääkaupungissa Oaxacassa on 300 000 asukasta. Kulttuurisesti ja luonnovaroiltaan rikas Oaxaca on taloudellisesti yksi Meksikon kolmesta köyhimmästä osavaltiosta. Noin puolet ihmisistä elää minimipalkalla, joka on noin 70 euroa kuussa. Oaxacaa hallitsee kuvernööri Ulises Ruiz Ortiz, jonka väitetään päässeen valtaan vaalivilpillä. Hän kuuluu PRI-puolueeseen, joka hallitsi Meksikoa 70 vuoden ajan. PRI-puolueen tapa hallita on hyvin autoritäärinen ja perustuu maaseutukylissä väkivaltaan ja uhkailuun. Ruizia syytetään korruptiosta ja laajoista ihmisoikeusrikkomuksista. Vuonna 2006 Oaxacassa puhkesi raju konflikti, kun laaja yhteiskunnallinen liike vaati Ruizin eroa. 360 järjestöstä koostuva APPO (Oaxacan kansojen kokous) vaati uudenlaista, avoimeen demokratiaan perustuvaa hallintomallia. Konfliktin aikana liike hallitsi kuukausia Oaxacan kaupunkia. Meksikon valtio vastasi liikkeeseen lähettämällä liittovaltion poliisin siivoamaan kadut mielenosoittajista. Satoja ihmisiä pidätettiin. Ihmisoikeusjärjestöjen mukaan suurinta osaa kidutettiin. Kymmeniä on tapettu, kadonneiden määrästä ei ole varmuutta. Ruiz on edelleen vallassa.

taan tulon entuudestaan kuivalle alueelle. Radio elää asukkaiden lahjoituksista ja tu� esta. Riippumattomuuden takaamiseksi radio ei ota vastaan lahjoituksia puolueilta tai pai� kallishallinnolta. Toisin kuin joissain radioissa Oaxacassa, Zaachilassa poliittisissa ohjelmissa ääneen pääsevät kuitenkin myös poliitikot. »Emme toimi hallintoa vastaan. Meidän tehtävämme on edistää uuden kriittisen tie� toisuuden rakentumista», López linjaa. Hänestä hallitsevalla luokalla on nyt yk� sinoikeus määritellä asioita. »On kyse määrittelyn politiikasta. Van� hemmillemme zapoteekin kieli oli ongelma, sillä espanjaa puhumalla pääsi elämässä eteenpäin. Me voimme näyttää, että kieli on ylpeyden aihe ja osa kulttuuriamme». n

Z aa c hi l an r a d iota voi kuunne l l a osoitteessa : » » w w w.oa x a l i bre .org /z aa c h i l ara d i o


32 32

Libero Liberono. no.04 04| |08 08

uruguay-joen paperitiikeri

TEKSTI ra i sa musa k k a KUVA JUAN JOSE AGUILAR

Metsä-Botnian hankkeesta rakentaa maailman suurimpiin lukeutuva sellutehdas Uruguay-joen rannalle syntyi kiehuva sellusoppa. Konfliktin ymmärtämiseksi tarvitaan asiantuntemusta niin kulttuurin ja politiikan tutkimuksesta, talouden realiteeteista kuin kansainvälisestä

Tehdas ei täyttänyt odotuksia Sellukiistaa on pyritty ratkomaan niin Es� panjan kuninkaan Juan Carlosin johdolla kuin

Haagin

kansainvälisessä

tuomiois�

tuimessa – ilman mainittavaa menestystä.

oikeudestakin.

Metsä-Botnian ja Encen tehtaiden rakennus�

Jos hengittäessä ei tuntisi sieraimiin tunkeu�

Tiesulku karkottaa turistit

toiden annettiin jatkua, sillä tuomioistui�

tuvaa sellutehtaan imelää hajua, Fray Bento�

Vuonna 2005 runsaat 40 000 argentiinalaista

men mukaan tehtaiden rakentaminen ei ai�

sin pikkukaupungissa unohtaisi helposti ole�

ja uruguaylaista aktivistia otti haltuunsa

heuta peruuttamattomia vahinkoja Uruguay-

vansa kansainvälisen konfliktin pääkallon�

maiden välisen sillan ja perusti tiesulun,

joelle.

paikalla. Paikallinen taksiyrittäjä Claudio

joka on pitänyt jo yli kolme vuotta.

lähtee näyttämään tehdasta ja tehdastyölais� ten asuinparakkeja.

Uruguayssa suurimpana syynä Botnian

Tänäkään päivänä sillan läpi ei pääse kul�

epäsuosion kasvuun ovat olleet hankkeen lu�

kemaan, oli asialla sitten suosittu jalkapallo�

vattua vähäisempi työllistävä vaikutus sekä

»Aiemmin Fray Bentosissa suhtauduttiin

joukkue tai tunnettu asianajaja. Tämän vuok�

selluntuotannon hajuhaitat. Uruguayn kul�

hyvin myönteisesti Botniaan, toisin kuin Ar�

si sellukiista pysyy jatkuvasti mediahuomion

jetusalojen ammattiliitot ovat järjestäneet

gentiinassa, jossa hanketta on vastustettu

kohteena ja televisiosta voi lähes päivittäin

lakkoja Botniaa vastaan. Syynä ovat puutteet

alusta lähtien. Tällä hetkellä tehtaan vastus�

nähdä uutisväläyksen sillan tiesululta.

työturvallisuusoloissa sekä yhtiön kuljetus�

tus ja kannatus on täällä luokkaa 50–50», Claudio kertoo. Sellu on kiristänyt naapurimaiden välejä pitkään.

Argentiina–Uruguay-maaottelun

piirteitä saaneen konfliktin siemenet kylvet� tiin jo ennen suomalaisen Botnian saapu�

»Tehtaan toimiessa harmittelin, ettei Fray

tyontekijoille tarjoamat polkuhinnat.

Bentos keskittynyt metsäteollisuuden sijaan

»Botnian tarjoukset eivät riitä edes katta�

turismiin. Nyt se ovi on sulkeutunut», Clau�

maan operointikuluja. Niiden ja yleisten hin�

dio sanoo saapuessamme suljetulle sillalle.

tasuositusten välillä on ollut jopa 130 prosen�

»Haju ja tiesulku pitävät varmasti turistit loitolla.»

tin ero», liittojen puheenjohtaja Jorge Godoy sanoo uruguaylaiselle El País -sanomalehdelle.

mista. Kiista alkoi vuonna 2002 espanjalai�

Tiesulku ei ole Uruguayn taloudelle mi�

Universidad de la Repúblican tutkimuk�

sen Encen Uruguayjoen varrelle suunnittele�

kään olankohautuksella sivuutettava pikku�

sen mukaan Botnian paperityöläisistä vain 10

masta sellutehtaasta, jonka rakentamista

seikka, sillä matkailu kuuluu maan pääelin�

prosenttia on järjestäytynyt ammattiliittoi�

argentiinalaiset ympäristöaktivistit vastus�

keinoihin. Eteläisen pallonpuoliskon juuri

hin. Järjestäytymistä hankaloittaa siirtotyö�

tivat.

alkaneella kesäkaudella noin 80 prosenttia

läisten suuri määrä.

Kun suomalaisperäinen Botnia vuotta

turisteista tulee maateitse Argentiinasta.

Kasvava kritiikki ei ole lannistanut Urugu�

myöhemmin käynnisti oman hankkeensa,

Uruguayn matkailuministerinä toiminut

ayn kiinnostusta selluhankkeisiin, sillä maa�

järjestäytynyt vastarinta oli jo olemassa.

Héctor Lezcano on vedonnut tuloksetta Ar�

han on suunnitteilla jopa kuusi uutta tehdas�

Encen vetäydyttyä kiistanalaiselta rajajoki�

gentiinan hallitukseen rajaliikenteen tur�

ta lähivuosina. Suomalaisten lisäksi sellusop�

alueelta

kritiikki

vaamiseksi. Uruguayn mukaan tiesulku rik�

paan ovat pistämässa lusikkansa uudelleen

kohdistui täydellä volyymilla Metsä-Botni�

koo yhteismarkkina-alue Mercosurin sopi�

Ence, portugalilaisyhtiö Portucel sekä yhdys�

aan.

muksia vapaasta liikkuvuudesta.

valtalais- ja kanadalaisyritykset. n

ympäristöliikkeen


33

Libero no. 04 | 08

OM M

K

suomi-brändin muodonmuutos

ENTTI

komailla sukupuolten tasa-arvosta, koulu�

mielenilmauksen, koska siinä kajottiin yksi�

tusjärjestelmästä tai sosiaalipalveluista, Ete�

tyisomaisuuteen.

lä-Amerikan mantereella kuulumme ylikan�

Stora-Enson käyttämät keinot tämän yksi�

sallisten kapitalistien kerhoon Yhdysvaltojen

tyisomaisuuden eli maan hankkimiseksi ovat

Sellukiistan tarkastelu poliittisena konflikti�

kanssa. Pintaan nousevat myös kolonialis�

erittäin kyseenalaisia. MST:n mukaan met�

na kuvastaa suomalaisen ja latinalaisamerik�

min haamut, kun eurooppalaisten jälleen

säyhtiö on keinotellut välikäsien ja haamu�

kalaisen kulttuurin eroja. Argentiinalaiset

kerran nähdään riistävän eteläisen pallon�

yritysten kautta hallintaansa kymmeniä

järjestöt ovat vaatineet Suomen valtiota neu�

puoliskon luonnonvaroja.

suurmaatiloja  läheltä Brasilian ja Uruguayn

votteluosapuoleksi

Metsä-Botnian

tehdas�

Botnia ei ole yksin syypää Suomen uuteen

kiistaan, mutta Suomen hallitus on kieltäy�

imagoon, sillä mielikuvaa vahvistaa Stora-

tynyt puuttumasta yksityisen yrityksen toi�

Enson arveluttava toiminta Brasiliassa.

mintaan.

rajaa. Yhtiöllä on plantaaseja myös Urugu� ayn puolella. Suomen WWF on kritisoinut metsäyhtiöi�

Viime maaliskuussa noin 900 naista ja

den toimia Etelä-Amerikassa. Järjestön mu�

Suomalaisen metsäyhtiön seikkailut Etelä-

lasta Brasilian maattomien maatyöläisten

kaan yhtiöiden olisi merkittävästi parannet�

Amerikassa eivät ole olleet suomalaisille ilmai�

liikkeestä (MST) valtasi eukalyptusplantaa�

tava toimintatapojaan tuotantolaitoksillaan

sia, sillä esimerkiksi vuosittain Buenos Airesin

sin Ròsario do Sulin kunnassa. He alkoivat is�

ja raaka-aineiden hankinnassa.

kansainvälisille kirjamessuille osallistuva Suo�

tuttaa eukalyptuspuiden tilalle alueella luon�

Vaikka sellukiistassa työntekijät ja ympä�

men suurlähetystö on joutunut sellukiistan

taisesti kasvavien puiden taimia ja vaati Sto�

ristö näyttävät olevan häviöllä, jotain positii�

myötä palkkaamaan messupisteelle erikseen

ra-Enson omistuksessa olevien maiden pa�

vistakin on syntynyt: ympäristöaktivistit

turvamiespalvelun. Messuilla edustettuina

lauttamista ruoantuotantoon.

ovat järjestäytyneet ja näyttäneet voimansa.

olevista maista ainoastaan Suomi ja Israel käyttävät erikseen palkattua turvapalvelua.

Mielenilmaus hajoitettiin väkivaltaisesti. 250 lasta erotettiin äideistään ja heitä pidet�

Suomi-brändin kokema muodonmuutos

tiin ilman ruokaa päivän ajan. Suomen viral�

on suuri. Kun meidät yleensä tunnetaan ul�

liset edustajat tuomitsivat maatyöläisten

Lisäksi Argentiinaan perustettiin ympäristö� ministeriö sellun ansiosta. n TEKSTI ra i sa musa k k a

sellutangon alkeet Suomalainen Metsä-Botnian Uruguayn ja Ar�

Suomi-kuvan tahaton ilmentymä

gentiina rajalle Fray Bentosiin rakentama

Analysoidessaan

tehdas on paljastanut globalisaation moni�

konfliktin osapuolina Pakkasvirta tuo esiin,

naiset vaikutukset suomalaisille ja suomalai�

kuinka suomalaispoliitikot ja -lehdistö kut�

syrityksille ehkä konkreettisemmin kuin mi�

suivat konfliktia toistuvasti yrityksen omaksi

kään aiempi yritysseikkailu.

asiaksi, mutta silti puolustivat Botnian oike�

suomalaisten

toimintaa

Botnian suursijoitus nostatti veljesmaat

utta rakentaa tehdas. Tämä linja saattoi olla

Argentiinan ja Uruguayn toisiaan vastaan ja

konfliktin lopputuloksen kannalta oikea va�

sekoitti välillisesti jopa alueellisen talousyh�

linta, mutta Latinalaisessa Amerikassa se ai�

teisön Mercosurin toiminnan. Uruaguay-joen

heutti hämmennystä – olivathan Argentii�

Argentiinan puolella, Gualeguaychún kau� pungissa kansalaisliikkeet pystyttivät tiesul� kuja ja järjestivät pitkäaikaisia protesteja, jois� sa politiikka, kulttuurierot ja erilaiset histori�

Jussi Pakkasvirta Pulp & Fiction – Tarinoita globalisaatiosta ja sellutehtaasta (200 sivua) Gaudeamus, 2008.

antulkinnat sekoittuivat mielenkiintoisesti.

nan ja Uruguayn päämiehet mukana sopassa siinä missä maiden mediakin. Pulp & Fiction on tähän mennessä kokonais� valtaisin yritys ymmärtää Botnian, Suomen, Uruguayn ja Argentiinan monimutkaisen

dokseista: suomalaiset haluaisivat pitää pa�

sellutangon askeleita. Teos kertoo valaisevas�

Puupeltoja tropiikissa

peritehtaansa, mutta ne viedään paikkoihin,

ti globalisaatiosta ja globaalista agrobisnek�

Latinalaisen Amerikan tutkimuksen lehtori

joihin niitä ei ehkä halutakaan.

sestä mutta myös Suomesta ja suomalaisuu�

Jussi Pakkasvirta on kotikentällään kirjoit�

Nykyinen selluteollisuus on kuitenkin ko�

desta. Pakkasvirran mukaan jupakan takaa

taessaan suomalaisen Metsä-Botnian teh�

vin erilaista kuin mihin Suomessa on histori�

paljastuu ajatus metsän kansasta, joka on

taan synnyttämästä konfliktista. Taustalla

allisesti totuttu. Paperijättien on puolet kan�

kasvamassa tiedon ja teknologian kansaksi.

vaikuttaa hänen nuoruutensa Kuusankoskel�

nattavampaa kasvattaa eukalyptuspuuta ta�

Ainakin suomalaisten omasta mielestä. n

la Kymi-yhtiön tehtaiden varjossa. Hän tuo�

sariveissä tropiikissa kuin pitää kiinni epä�

kin hyvin esiin yhden globalisaation para�

määräisistä »kansallisista eduista».

TEKSTI O LLI S E U R I


34

Libero no. 04 | 08

solidaariset kädet yhteen

TEKSTI JA KUVA ra i sa musa k k a

vuonna 1947, ja tällä hetkellä maan presi�

NAISTEN VERKOSTOITUMINEN LISÄÄ VAIKUTUSVALTAA

denttinä on Christina Fernández Kirchner.

Tällä hetkellä Manos Solidariasin tärkein

Tämän jälkeen koettiin takapakki, kun

Silti naisten tie politiikassa on edelleen kivi�

kampanja »Encuentro de Mujeres Munícipes»

sotilasjuntta hallitsi maata ja demokratia ku�

nen. Argentiinan kunnista vain vajaassa

pyrkii edistämään naispoliitikkojen määrän

tistettiin ensin minimiin ja sitten olematto�

kymmenessä prosentissa on naisjohtaja.

ja vaikutusvallan lisääntymistä kunnallisis�

miin. Näiden synkkien vuosien jälkeen, mar�

sa päätöksentekoelimissä. Kampanja ei katso

raskuussa 1991 saatiin läpi laki sukupuoli�

naisten puoluekantaa, uskontoa tai poliittis�

kiintiöistä hallintoelimiin, joiden edustajis�

ta kokemusta, vaan avainasemassa on nais�

ta 30 prosenttia tulee olla naisia.

Argentiinassa naiset saivat äänioikeuden

Tästä syystä tarvitaan Manos Solidariasin kaltaisia kansalaisjärjestöjä. »Meillä on laillinen oikeus äänestää, mut� ta yhtä lailla meillä on oikeus tulla valituik� si», sanoo yhdistyksen puheenjohtaja Laura

ten verkostoituminen. »Yksityinen

mielletään

jiksi valittin 15 prosenttia naisia. Seuraavina vuosina luku kohosi 22 prosenttiin.

»Lain suurin hyöty on se, että puolueet historiallisesti

joutuvat laittamaan ehdolle enemmän nais�

naisten omaksi alueeksi. Naiset hallitsevat

ehdokkaita. Siten naispoliitikot saavat näky�

Vuonna 1985 ryhmä argentiinalaisia nai�

luontevasti verkostoitumisen perheen ja su�

vyyttä ja tunnettavuutta. Nykyään kansan�

sia ja miehiä kokoontui tavoitteenaan toimia

vun kesken esimerkiksi lastenhoitoon liitty�

edustajista ja senaattoreista 40 prosenttia on

sukupuolten välisen tasa-arvon edistämisek�

vissä asioissa. Kuitenkin vasta muutama su�

naisia», Kalinski kertoo.

si. He yhdistivät tietonsa, taitonsa ja »soli�

kupolvi sitten otimme ensiaskeleemme julki�

daariset kätensä» – syntyi Manos Solidarias.

seen tilaan. Tämän vuoksi naiset eivät vielä

Kalinski.

Järjestö on kaksikymmenvuotisen taipa� leensa aikana pitänyt seminaareja perhevä�

hallitse politiikassa luontevaa verkostojen synnyttämistä», Kalinski sanoo.

Lokaaleissa hallintoelimissä, kuten kun� nissa, tilanne on kuitenkin hankalampi. »Ensin täytyy päästä ehdolle ja sitten saat� taa edessä olla tilanne, että olet puolueesi ai� noa naisehdokas ja sinun täytyy vakuuttaa

kivaltaan ja seksuaaliterveyteen liittyvistä aiheista sekä järjestänyt paikallisia, kansalli�

Sukupuolikiintiöt politiikassa

äänestäjät tullaksesi valituksi. Tämän ongel�

sia ja kansainvälisiä kampanjoita naisten oi�

Vuonna 1952, kun naiset Argentiinassa ää�

man jaamme muiden Latinalaisen Amerikan

keuksien promotoimiseksi.

nestivät ensimmäistä kertaa, kansanedusta�

naispoliitikkojen kanssa.»

Tienraivaajat esimerkkeinä Kalinskin mukaan ensiarvoisessa asemas� sa ovat politiikan »tienraivaajanaiset», jotka avaavat esimerkillään toisille polkua. Miten valta-asemissa olevat naiset sitten ovat saavuttaneet asemansa? Kalinskin mukaan Argentiinassa naispo� liitikko voi saavuttaa ehdokkuuden ja menes� tystä politiikassa eri teiden kautta. Yksi tapa on edetä kovalla ja pitkällä työllä puolueen sisällä altistaen kapasiteettinsa ja pätevyytensä pysyvään kyseenalaistukseen ja testaukseen. Latinalaisessa Amerikassa ja muuallakin naisten on kuitenkin yleisempää edetä politii� kassa miehen, yleensä politiikassa jo tunnetun isän tai aviomiehen myötävaikutuksen avulla. Kolmas vaihtoehto on edetä yhteisössä, esimerkiksi työpaikan kautta saavutetun sel� keän johtajuuden avulla. »Varmaa kuitenkin on, että kerran johto� aseman saavutettuaan naispoliitikko tulee ole� maan kaksinkerroin ankaramman tarkkailun 25. marraskuuta Argentiinassa vietetään naisiin kohdistuvan väkivallan vastaista päivää. Julisteet kehottavat osallistumaan marssille.

ja kritiikin kohteena kuin mieskollegansa. Naisverkostoja tarvitaan, jotta tiedostamme tämän paineen ja jaksamme jatkaa siitä huoli� matta eteenpäin», Kalinski muistuttaa. n


35

Libero no. 04 | 08

»En tunne itseäni maalariksi tai elokuvantekijäksi. Etsin vain oikeanlaisia välineitä ideoilleni», toteaa Juan Arata.

oman elämänsä ohjaaja TEKSTI JA KUVA m i ll a p elko nen

Elokuva on yhteiskunnan tuote Maailmalla argentiinalaiseen nykyelokuvaan liitetään usein minimalismin käsite. Aratan mielestä filmejä hallitsee kuitenkin ennen kaikkea matalan budjetin estetiikka. »En tajunnut sitä ennen kuin minut kut� suttiin elokuvafestivaaleille Eurooppaan ja pystyin vertailemaan latinalaisamerikkalai�

Buenos Airesin miljoonakaupungissa taiteilijat toimivat koulutuksen ja rahan asettamista rajoista välittämättä. Ohjaaja Juan Arata jätti rahakkaan mainosmaailman voidakseen keskittyä todellisiin intohimoihinsa independent-elokuvaan ja kuvataiteeseen.

sia tuotantoja eurooppalaisiin. Ymmärsin, että estetiikkamme on hieno estetiikka, mut� ta se johtuu pienestä budjetista.» Hän ei innostu argentiinalaisen elokuvan leimaamisesta minimalismin lipunkanta�

Pienessä galleriassa trendikkään boheemissa

täysin hyväksyttävää, jos asiat tahtoo tehdä

Palermon

omalla tavallaan», Arata sanoo.

kaupunginosassa

työskentelevä

jaksi. »Jos ei ole varaa panostaa lavastukseen tai

taidemaalari ja elokuvantekijä Juan Arata,

Aratan kiinnostus elokuvaan heräsi hänen

muihin visuaalisiin elementteihin, on asiat

32, on tyypillinen esimerkki itseoppineesta

työskennellessään mainoselokuvien parissa.

tehtävä minimalistisuuden kautta. Käyttäi�

monitaiturista.

Tampereen lyhytelokuvafestivaaleillakin näh�

sin itse mieluummin sanaa realistinen.»

Taiteen maailma alkoi houkutella kirjoit� tamista ja lukemista koko ikänsä harrasta�

ty kokeellinen dokumentti Mosca (2005) on kier� tänyt jo yli 80 festivaalia ympäri maailman.

Barokkimaisen tyyliteltyjä elokuvia teke� vän Wes Andersonin lempiohjaajakseen ni�

nutta Arataa jo varhain. Hän opiskeli äitinsä

Vain minuutin mittainen, vertauskuvalli�

meävä Arata pyrkii omissa elokuvissaan pois

tavoin arkkitehdiksi mutta päätyi kuitenkin

nen elokuva käsittelee aikaa kärpäsen näkö�

realistisuudesta. Hän löytää kuitenkin syyn

työskentelemään mainosalalle.

kulmasta.

yhteiskunnallisten aiheiden ja realistisen

25-vuotiaana Arata alkoi opiskella taide� maalausta »toiseksi äidikseen» kutsumansa taiteilijan Silvia Flichmanin johdolla.

»Olen aina ollut kiinnostunut pienistä asioista ja konseptuaalisista ideoista.»

tyylin suosiolle. »Elokuvat ovat yhteiskuntamme tuotteita

Elokuvan valmistuttua vuonna 2006 Arata

ja maamme historian tulosta. Huono ekono�

»Buenos Airesissa ihmiset tahtovat har�

opiskeli Mar del Platan elokuvafestivaalin

minen tilanne ja politiikka ovat aiheuttaneet

rastaa erilaisia asioita, mutta heillä ei ole

johtajana tunnetun ohjaaja José Martínez

ihmisissä paljon surua.»

paljoa rahaa. Esimerkiksi asianajaja saattaa

Suárezin opissa. Uusin, mustasukkaisuudes�

mennä iltaisin teatteriin ottamaan yksityis�

ta kertova lyhytelokuva El bichito en la cabeza

tunteja näyttelijältä. Minusta on hienoa, jos

valmistui vuoden 2008 alussa ja on rahoitettu

Riippumattomia kulttuuriverkostoja

on mahdollisuus opiskella, mutta on myös

Moscan voittamilla palkintorahoilla.

Buenos Airesissa kuplii vahva itse tekemisen


36

Libero no. 04 | 08

kulttuuri

ja

verkostoituminen

tapahtuu

luonnollista reittiä.

independent-ajattelun seuraavasti: »Kun maalaan taulua, en mieti, haluaako

nen tuntia päivässä tietokoneen ääressä. Ei se tuntunut mielekkäältä. En myöskään ole

»Me argentiinalaiset olemme todella sosi�

joku ostaa sen. Kirjoittaessani käsikirjoitus�

aalisia ja tottuneita auttamaan ystäviämme.

ta, en ajattele mitä tapahtuisi, jos äitini nä�

Nyt hän ansaitsee elokuvillaan ja maa�

Kun teen elokuvaani, kuvausryhmä on apu�

kisi elokuvan. Yleisö ei ole mukana prosessis�

lauksillaan suunnilleen saman verran kuin

nani ja myöhemmin avustan heitä vastapal�

sa. Ajattelen vain tarinaa, joka tahtoo tulla

viimeisimmässä työpaikassaan, mutta on

velukseksi. Meillä on oma verkostomme, em�

kerrotuksi.»

onnellinen pystyessään omistautumaan vain

mekä ole riippuvaisia mistään ulkopuolisesta lähteestä.»

koskaan välittänyt rahasta.»

taiteelleen.

Leipätyö vaihtui taiteeseen

Viimeisimmät vuodet ovat olleet Aratalle

Argentiinalaisen yhteiskunnan ja taide�

Vuoden alussa Arata teki päätöksen, jota oli

suurten muutosten aikaa. Harvan ohjaajan

maailman tilaa Arata kokee voivansa kom�

kypsytellyt jo vuosien ajan. Hän lopetti työn�

ensimmäinen elokuva kiertää kymmeniä fes�

mentoida ainoastaan Buenos Airesin provins�

sä mainostoimistossa muuttaakseen vaimon�

tivaaleja.

sin osalta.

sa kanssa Berliiniin, jonka halvat asunnot ja

»Olen saanut matkustaa, nähdä uusia

vilkas kulttuurielämä houkuttelevat taiteili�

paikkoja ja tavata muita elokuvantekijöitä,

joita eri puolilta maailmaa.

mikä on mielenkiintoista ja opettavaista. En

»Olemme oppineet el��mään tukeutumat� ta hallitukseen. Taiteilijat menevät kaduille ja perustavat omia näyttelytiloja sen sijaan,

Ohjaaja työskenteli ensin kaksi vuotta

edes tavoittele helppoa elämää – tahdon vain

että pettyisivät, jos jokin galleria ei halua

päästäkseen omilleen. Hän siirtyi vähitellen

tehdä omia juttujani. Elämälläni on erilai�

heidän töitään näytteille tai jos tarvittavat

pienempien tuotantoyhtiöiden leipiin, kun�

nen rytmi.» n

suhteet puuttuvat.»

nes oppi elämään vähällä rahalla.

Pitkän pohdinnan jälkeen hän kiteyttää

»Kyllästyin työhön, jossa vietin kymme�

M os c an voi katsoa osoitteessa : » » w w w.ju A n arata.c om . ar


37

Libero no. 04 | 08 KOURALLINEN FILMIÄ

sodan sirpaleet eivät pysy piilossa TEKSTI matt i rämö

toida minikokoisten digikameroiden aika� kaudella. Sotarikoksilla on tapana paljastua viiveel� lä, jolloin aluksi kerrottu »virallinen totuus» asettuu irvokkaaseen valoon. Näin tapahtui elokuussa 2005 käydyn Hadithan taistelun to� dellisen luonteen paljastuessa. Murhenäytelmän käynnisti amerikkalais� sotilaiden saattueeseen iskenyt tienvarsi� pommi, jonka räjäyttäjää etsiessään amerik� kalaisjoukot surmasivat 24 ihmistä. Aluksi tehokkaaksi kehutusta iskusta tuli amerik� kalaisille kiviriippa, kun se paljastui silmit� tömäksi kostoretkeksi. Nick Broomfield dramatisoi taistelun vai� heita tienvarsipommeja rakentelevien terro� ristien ja amerikkalaisjoukkojen näkökul� masta. Dokumenteistaan parhaiten tunnet� Errol Morrisin dokumentti Sandard Operating Procedure tutkii Abu Ghraibin vankilan kidutusskandaalin taustoja.

tu ohjaaja antaa äänen myös siviiliväestölle, joiden turvallisuutta molemmat joukot väit� tävät suojelevansa. Dokumenteistaan

parhaiten

tunnettu

Uusi teknologia on muuttanut tuntuvasti so�

yksikön sotilas kertoi psykologin haastatte�

Broomfield vahvistaa autenttisuuden tuntua

tatantereilta koteihin välittyvää kuvaa. On

lussa kuulemastaan teosta.

käyttämällä amatöörinäyttelijöitä. Battle for

yhä vaikeampaa peitellä sodan raadollisuut�

Brian De Palma rekonstruoi hirmuteon

Haditha kuvaa pelottavan todentuntuisesti

ta, kun internet tulvii turhautuneiden soti�

hyytävän tarkasti, mutta kuvitteellisesta nä�

»kirurgisen iskun» kaltaisen termien takaa

laiden blogivuodatuksia. Kännykkäkameroi�

kökulmasta. Redactedin pääosassa – joskin ka�

avautuvaa sodankäynnin käytäntöä.

den rintamalta poimimat väläykset löytävät

meran takana – on fiktiivinen sotilas, Angel

Epätervettä käytäntöä repii auki myös

tiensä verkon videopalveluihin, halusivatpa

Salazar (Izzy Diaz), joka haaveilee elokuvaoh�

Standard Operating Procedure. Errol Morrisin do�

esimiehet tai eivät.

jaajan urasta. Irakissa hän toteuttaa kutsu�

kumentti on tyhjentävä puheenvuoro Abu

mustaan kuvaamalla videokameralla yksik�

Ghraibin vankilan toimintakulttuurista.

Irakin sota on paraatiesimerkki uudenlai� sesta sotajulkisuudesta. Siviiliväestön kes� kellä käydyn sissisodan julkisuuskuva on yhtä sotkuinen ja sirpaleinen kuin sota itse.

könsä arkea.

Julkisuuteen vuonna 2004 levinneiden ira�

Ohjaajapyrkyrin tärisevä kamera pitää Re-

kilaisvankien kidutus- ja nöyryytyskuvien

dactedin kasassa. Joka paikkaan sitä ei voi viedä,

taustaa tutkiva dokumentti esittää vahvat ar�

Skandaalinkäry yhdistää myös Irakin so�

ja osan tarinasta kertovat uutiskuvat ja turva�

gumenttinsa Morrisille ominaisella tavalla:

taa kuvaavia elokuvia, joita on Suomessa

kameroiden otokset. De Palma kasaa läsnäoloa

vyöryttämällä katsojan eteen valtavan laajan

nähty tänä syksynä peräti kolme. Rakkautta ja

tihkuvista videokuvista ja etäisistä turvakame�

haastatteluaineiston.

anarkiaa -festivaalilla esitetyt Redacted (2007),

raotoksista masentavan näkymän arvotyhjiös�

Battle for Haditha (2007, julkaistu myös dvd:llä)

sä elävien sotilaiden mielenmaisemaan.

Postmodernin dokumentin mestari ei ar� vota laittomuuksiin syyllistyneiden sotilai�

sekä elokuvateattereissa pyörivä Standard Ope-

Sekä elokuvan todellinen taustatarina että

den ja vanginvartijoiden puheita, eikä hänen

rating Procedure (2008) pohjautuvat kaikki tosi�

sen ympärille kehitetty fiktio vetävät mattoa

tarvitsekaan. Elokuvan nimessä kiteytetty

tapahtumiin.

elokuvan nimen ja mainoslauseen jalkojen

pääargumentti tulee selväksi muutenkin.

Redacted perustuu Al-Mahmudiyahin kau�

alta. Redacted viittaa editointiin, jota sotajoh�

Kysymällä oikeat kysymykset oikeilta ih�

pungissa maaliskuussa 2006 tapahtuneeseen

to yrittää kohdistaa skandaaliuutisiin. Elo�

misiltä Morris piirtää tarkan kuvan alistami�

sotarikokseen. Silloin viisi amerikkalaissoti�

kuvan slogan kuuluu: »totuus on sodan en�

sen kulttuurista, jossa ihmisoikeuksien pol�

lasta tunkeutui tarkastuspisteensä kupeessa

simmäinen uhri.»

keminen on talon tapa. Tällaista toiminta�

olevaan Qasimin perheen kotiin.

Al-Mahmudiyahin sotarikosten julkitule�

kulttuuria eivät kykene luomaan tai ylläpitä�

Ainakin kaksi miehistä raiskasi perheen

minen on elävä esimerkki siitä, ettei näin

mään ne muutamat »epäkelvot yksilöt», joi�

14-vuotiaan tyttären, minkä jälkeen joukko

aina käy. Sotamies Salazarin kuvitteellinen

den syyksi koko Abu Ghraibin kidutusskan�

surmasi tytön, tämän 5-vuotiaan pikkusis�

elokuvaprojekti puolestaan valottaa sitä,

daali vieritettiin. Sattumien sijaan on sään�

kon sekä isän ja äidin. Rikos paljastui, kun

kuinka vaikeaa rintamatodellisuutta on edi�

tö, joka niitä aiheuttaa. n


38

Libero no. 04 | 08 KIRJAT

seksityö vapauttaa paskaduuneista TEKSTI veera n uut i n e n

Median

välittämissä

mielikuvissa

seksiä

tattelu)

myyvät joko kellareissa viruvat ihmiskaupan

Miksi sitten jotkut valitsevat seksityön

uhrit tai sukkanauhaliiveissä päivystävät yli�

mielummin kuin muun matalapalkkaisen

seksuaaliset viettelijättäret.

mutta vähemmän riskialttiin ja leimaavan

Sosiologi Anna Kontula on koonnut väi�

työn?

tökseensä aineiston, jonka perusteella suo�

Haastateltavien mukaan yksi työn keskei� Anna Kontula Punainen eksodus (320 sivua) Polemos, 2008.

malaiset seksinmyyjät päätyvät alalle itse� näisten valintojensa seurauksena. Kontulan haastattelemat 25 seksityönteki�

simmistä eduista on mahdollisuus suurem� paan vapaa-aikaan työhön käytetyn ajan kus� tannuksella. »Seksityötä voidaankin tarkas�

jää ovat iältään 16–65-vuotiaita. Enemmistö

nalisoivia kokemuksia saattavat olla esimer�

tella nuorten naisten pakona ’paskaduuneis�

heistä on suomalaisia naisia, jotka myyvät

kiksi koulukiusaaminen tai sukupuoliseen

ta’», Kontula kirjoittaa.

seksin eri muotoja päiväkahviseurasta SM-

vähemmistöön kuuluminen.

palveluihin.

Kontulan mukaan seksityö ilmentää osal�

Kaikki Kontulan haastattelemat seksialal�

taan työmarkkinoiden ja koko työn kulttuu�

Seksityö ei ole kaikille ura tai päätoimi.

la toimivat kertovat kärsivänsä huorastig�

rin murrosta. Työn tunkeutuessa entistä

Kontulan arvion mukaan kyse on useimmi�

masta jossain määrin. Prostituoidun amma�

enemmän vapaa-ajan alueelle elämänlaatua

ten kausittaisesta lisäansion hankkimisesta,

tin paljastuessa seurauksena saattaa olla

ei välttämättä määritä työstä saatu palkka,

jota saatetaan tehdä muun työn tai opiskelun

vaikkapa häätö asunnosta. Lastensuojeluvi�

vaan mahdollisimman suuri vapaus työstä.

ohessa.

ranomaisille äidin seksityö on automaatti�

Seksityö mahdollistaa tuon vapauden käyttä�

sesti merkki huonosta vanhemmuudesta.

misen muuhun, kuten opiskeluun, harras�

Prostituution tutkimusta on hallinnut pit� kään uhrinäkökulma. Taustalla on oletus, että

Stigmasta kirjoittaneen Gail Phetersonin

seksityötä ei voi valita vapaaehtoisesti, vaan

mukaan naisten kahtiajako kunniallisiin ja

tuksiin tai matkustamiseen. Maailman vanhimpaan ammattiin liittyy

siihen ajaudutaan aina jonkin pakon uhalla.

langenneisiin leimaa »huonot» naiset ja ra�

myös epämiellyttäviä puolia siinä missä mi�

Seksiä myyviin naisiin on isketty frigidin,

joittaa »kunniallisia» naisia, joiden on kai�

hin tahansa työhön. Kontula mainitsee ta-

nymfomaanin tai päihderiippuvaisen leima.

ken aikaa todisteltava ei-huoruuttaan.

paukset, joissa asiakas ei kunnioitakaan

Kontula hylkää tämän näkökulman heti

Kaksijakoista ajattelutapaa ilmentää nä�

myyjän rajoja, mutta ei käsittele niitä tar�

kättelyssä. Häntä kiinnostavat seksityönteki�

kemys, jonka mukaan prostituutio loukkaa

kemmin. Tutkimuksessa kuvaillaan joitakin

jät itsenäisinä toimijoina.

kaikkia naisia leimaten heidät potentiaali�

ryöstökokemuksia, ja eräs seksityöntekijä

seksi kauppatavaraksi. Myös suomalaiset

pohtii, kannattaako hänen viedä asiakkaan

Madonna tai huora

naisjärjestöt ovat valitettavasti ylläpitäneet

tekemä raiskaus käräjille.

Kukaan itseään kunnioittava nainen ei ala huoraksi!

tätä seksityöntekijöitä syyllistävää keskuste�

[…] Kuvitteletko kenties, että joku huolii joskus vaimok-

lua.

seen kaltaisesi likaisen huoran…?!! (Seksityönteki�

Vaikka seksityöntekijät eivät elä koko ajan huoran roolissa, heidän työnsä tapahtuu hy�

Argumentilla on perusteltu myös prosti�

vin yksityisellä alueella. Lisääntyneen vapau�

tuutiota koskevia lakeja ja järjestyssääntöjä.

den kääntöpuolena on, että työstä irrottautu�

Yleisin syy seksityön aloittamiseen on

Suomalaisten seksityöntekijöiden näkökul�

minen vapaa-ajalla lienee joskus vaativaa.

raha. Työllä ei kuitenkaan tienata tähtitie�

masta lainsäädäntö heikentää heidän ase�

Punaisesta eksoduksesta esiin nouseva seksi�

teellisiä ansioita, vaan se on vaihtoehto ma�

maansa päinvastaisista tavoitteistaan huoli�

työntekijän ääni on autonomisen freelance�

talapalkkaisille huonojen työehtojen palve�

matta.

rin. Myyjän markkinoiden vuoksi suomalai�

jän vastaanottamia tekstiviestejä)

luammateille. Alan valitseminen edellyttää Kontulan

nen seksityöntekijä voi suhteellisen vapaasti

Työn suvereniteetti

valita, millaisia palveluita tarjoaa ja kenelle.

havaintojen mukaan lisäksi aiempaa koke�

»Mä voin itse valita, että milloin mä teen ja mitä mä

Haastatelluille kaupallinen seksi on ema�

musta poikkeavuudesta, joka saattaa madal�

teen ja viittinks mä tehdä. Lähdenks mä Keski-Eu-

sipaatiota myös yhteiskunnan naisille asetta�

taa kynnystä sietää seksin myymisen aiheut�

rooppaan kuukaudeksi tai noin. Et se on se vapaus siinä

mista seksuaalinormeista. Huoran roolissa

tamaa sosiaalista stigmaa. Tällaisia margi�

kans hirveen kiva juttu.» (Seksityöntekijän haas�

naisen on lupa himoita ja olla haluttava. n


Libero no. 04 | 08 KIRJAT

39

irtiottoja arjesta TEKSTI J U H A MAT U L A kuva a nn a k a ls o

Anu Silfverbergin esikoisromaanin nimi

yhtä vahva, vaikka Abdin tilanne nostaa var�

Kung Po viittaa kiinalaiseen ateriaan, jonka

sin realistisentuntuisesti esille sen, kuinka

teoksen protagonisti, Reima, tilaa joka kerta

tässä maassa hankitaan vaalivoittoja järkeis�

syödessään ulkona. Parisuhteen hajoamista,

tämällä kaikkialla rehottava rasismi.

ystävyyttä ja pakolaispolitiikkaa käsittelevä

Kung Pon loppupuolella Silfverberg kuljet�

teos vie henkilönsä rutiiniensa äärirajoille ja

taa Reiman, Abdin ja Maijun muodostaman Anu Silfverberg Kung Po (323 sivua) Avain, 2008.

lopulta näiden rajojen yli. Reima ja Reeta eroavat vuosien seuruste� lun jälkeen. Tämä saa molemmat reflektoi�

kolmikon matkalle majakkasaarelle, joka toi� mii eräänlaisena ajatustenselkiyttäjänä. Täs� sä kohdin viitataan Virginia Woolfiin, joka

maan suhdettaan kaikkeen totuttuun ja elet�

sivuista asti on selvää, että omakohtaiselta

on kirjoittanut vastaavanlaisesta matkasta

tyyn. Suhteen kariutuminen johtaa molem�

tuntuva, herkkä ja kypsä suhdekuvaus muo�

kuuluisan romaanin.

pien kohdalla elämänmuutoksiin, jotka pa�

dostaa Kung Pon varsinaisen sydämen. Rei�

Majakka ei ehkä merkitse mitään, kuten

kottavat heidät kohtaamaan toisensa tässä

man ja Reetan muodostama kupla on oma

on sanottu, mutta tältä matkalta niin Reima

uudessa tilanteessa.

yksityinen maailmansa, niin kuin vain pari�

kuin lukijakin löytää avaimet teoksen ym�

Reiman elämään astuu laiton maahan�

suhde voi olla, mutta silti se nostetaan on�

märtämiseen. Entinen ei katoa eikä sitä voi

muuttaja Abdi ja nuori tyttö Maiju, jotka

nistuneesti yleisemmälle tasolle. Näin väl�

tuhota, sillä se ottaa uuden hahmon.

muuttavat hänen luoksensa asumaan. Siitä

tetään kiusallinen sisäänpäin lämpiävyys –

Oli kyseessä sitten parisuhde tai suhtau�

huolimatta Reima tilaa aina Kung Pon eikä

joka on monesti tällaisten tarinoiden ensim�

tuminen vieraisiin kulttuureihin, tälle elä�

saa kyllikseen Susan Sarandonista.

mäinen ja perustavin kompastuskivi – lipsu�

män perustavalle voimalle on antauduttava.

matta kuitenkaan triviaalin hömpän puolel�

Muutos on mahdollista vain jos osaa suhtau�

le.

tua menneeseen, mutta on samalla valmis

Abdi on joutunut hylkäämään ystävänsä ja perheensä traagisissa merkeissä. Myös hän kantaa menneisyytensä taakkaa, johon hä� nen on vaikea suhtautua. Abdiin ei kuitenkaan paneuduta samalla tavalla kuin Reimaan. Hänen osuutensa tari� nassa on tärkeä, mutta Reiman ja Reetan suhteen kuvaukselle alisteinen: Abdin kohta� lo nostaa vihdoin Reiman murheen alhosta ja saa hänet toimimaan. Solidaarisuus toista ihmistä kohtaan nousee tärkeään asemaan, vaikka se ei aina olisikaan kovin helppoa. Toimittajana tunnettu Silfverberg hallit� see kielen, mikä ei sinänsä yllätä. Miellyttä� vää onkin huomata, että teos on hallittu ko� konaisuus myös rakenteensa puolesta. Teos vaihtelee Reiman ja Reetan näkökulmien vä� lillä, mikä ei ainoastaan muodosta dramaat� tista jännitettä, vaan paljastuu kertomuksen kuluessa tärkeäksi juonelliseksi elementiksi. Vaikka mukana on myös turhaa hoppua, mitä juonenkehittelyyn tulee, Kung Pota voi pitää erittäin hyvin rakennettuna kokonai� suutena, jossa hienovaraisuus on katsottu suuria eleitä tärkeämmäksi. Kirjan vahvin elementti ei siltikään ole sen harkittu muoto, vaan jo ensimmäisistä

Pakolaistilannetta käsittelevä osuus ei ole

ottamaan sen ratkaisevan askeleen. n


40

raúl zibechi

Libero no. 04 | 08 AJATTELIJA

TEKSTI MIIKA SAUKKONEN KUVA ANNA KALSO

latinalainen amerikka liikkeessä Latinalainen Amerikka on ollut viime vuosi�

keet ovat kyenneet varmistamaan elannon

määrittelee nykyisin itsensä edistyksellisiksi

na mielenkiintoinen yhteiskunnallinen ja

niihin osallistuville ihmisille.

tai vasemmistolaisiksi. Liikkeiden kannalta

poliittinen laboratorio. Uruguaylainen tutki�

Muita olennaisia piirteitä ovat etnisen eron

ja-aktivisti Raúl Zibechi on kulkenut maan�

ja sukupuolieron politisointi. Lisäksi uusille

vastakkain

osan halki analysoiden meneillään olevia

liikkeille on ominaista niiden kyky järjestää

kanssa. Oikeistolla puolestaan on uusi agen�

muutoksia ja niiden takana olevia voimia.

koulutusta ja kouluttaa itse omat intellektuel�

da ja uudet sloganit, se puhuttelee keskiluok�

linsa. Esimerkiksi Brasilian maattomien liik�

kia ja onnistuu tuomaan kaduille satoja tu�

keellä on leireillään noin 1500 koulua.

hansia kannattajia. Näissä oloissa liikkeet

Monet ovat haltioissaan Latinalaisen Ame� rikan vasemmistolaisesta käänteestä, mutta muutosten tarkasteleminen pelkästään va�

uutta tilanteessa on se, etteivät ne enää ole uusliberalististen

hallitusten

joutuvat helposti altavastaajiksi ja puolusta�

semmiston vaalivoittojen kautta antaa pin�

Urbaanin köyhälistön aave

maan hallituksia, joiden kanssa ne ovat usein

nallisen kuvan siitä, mitä maanosassa on ta�

»Jos 21. vuosisadan alkupuolella joku aave pe�

vain osittain samaa mieltä.

pahtumassa. Katse tulisi kääntää siihen, mi�

lottelee tämän maanosan eliittejä, se aave

Toisaalta Zibechin mukaan on kehitty�

ten suhteet ruohonjuuritason liikkeiden ja

asuu suurkaupunkien periferioissa», Zibechi

mässä uusi suhde hallitusten sekä liikkeiden

uusien hallitusten välillä kehittyvät.

muotoilee. Hänen mielestään tulevaisuuden

sosiaalisen perustan välille. Valtioiden köy�

kapinat nousevat todennäköisesti juuri met�

hyyspoliittiset ohjelmat ovat vaikuttaneet

ropolien esikaupunkialueilta.

liikkeiden toimintakykyyn. Sosiaalietuuksi�

Zibechi tarjoaa katsauksia Latinalaisen Amerikan uusien yhteiskunnallisten liikkei� den dynamiikkaan ja poliittisiin näköaloi�

On merkkejä siitä, että maaseudulla syn�

en kohenemisella on taipumus johtaa siihen,

hin. Hänen tunnetuin kirjansa lienee Argen�

tyneet vastarinnan muodot – tilan haltuun�

etteivät organisoitumattomat köyhät massat

tiinan joulukuun 2001 kapinaa käsittelevä Ge-

otto ja vastavallan rakentaminen – ovat saa�

näytä enää yhtä halukkailta osallistumaan

nealogía de la revuelta: Argentina, la sociedad en movi-

massa jalansijaa ja vakiintumassa myös ur�

liikkeisiin.

miento (2003).

baanissa ympäristössä. Brasiliassa maatto�

Toisaalta on helpotus, että liikkeet voivat

Vuonna 1952 syntynyt Zibechi johtaa tätä

mien liike on suunnannut katseensa kohti

toimia ilman väkivaltaista repressiota ja hal�

nykyä Brecha-viikkolehden ulkomaantoimi�

hip hop -alakulttuuria ja metropolien köyhää

litukset saattavat jopa kuunnella niitä. Toi�

tusta ja työskentelee yhteiskunnallisten liik�

mustaa nuorisoa.

saalta hallitukset saattavat pyrkiä ohjaile�

keiden tutkimuksen professorina.

Vaikka vasemmistonkin piirissä on yhä yleistä ajatella, ettei virallisen talouden ulko�

maan liikkeitä ja valikoida niiden johtajia hallinnollisiin ja poliittisiin virkoihin.

Uusi territoriaalisuus

puolelle suljetusta urbaanista köyhälistöstä

Zibechin mukaan nykytilanteessa entistä

Zibechin mukaan Latinalaisen Amerikan uu�

ole toimijaksi, Zibechi muistuttaa, että juuri

tärkeämmäksi tulee liikkeiden kulttuurisen,

sien liikkeiden keskeisin piirre on uusi terri�

tämä väestönosa on tuottanut suurimmat

poliittisen ja materiaalisen autonomian vah�

torialisaatio: kamppailuissa on olennaista

haasteet maanosan vallanpitäjille vuodesta

vistaminen. Muutos koostuu ennen kaikkea

fyysisten tilojen haltuunotto. Maa-aluetta ei

1989 lähtien. Tuolloin Venezuelan pääkaupun�

vaihtoehtoisten yhteiskunnallisten käytän�

nähdä vain tuotannon resurssina, vaan tila�

gissa Caracasissa syttyi kapina, jossa keskei�

töjen luomisesta: maattomat, piqueterot, in�

na, jossa rakennetaan uutta sosiaalista orga�

simmän roolin ottivat kaupunkiväestön poh�

tiaanit, naiset ja muut luovat »toisia maail�

nisaatiota ja uutta toimijuutta. Tiennäyttäji�

jakerrokset. Sama »roskaväki» oli ratkaisevas�

moja», jotka osoittavat mahdollisuuden ka�

nä ovat toimineet etenkin intiaaniliikkeet ja

sa asemassa huhtikuussa 2002 Hugo Chávezin

pitalismin jälkeiseen maailmaan. n

Brasilian maattomat.

vastaisen vallankaappauksen estämisessä.

Toinen merkittävä piirre on autonomian oista ja puolueista riippumatta. Tässä on me�

Liikkeiden ja hallitusten kohtaaminen

nestytty hyvin ennen kaikkea siksi, että liik�

Enemmistö

tavoittelu. Järjestäytyminen tapahtuu valti�

Etelä-Amerikan

hallituksista

l uettavaa » »D i spersar el poder : los mov i m i e n tos como poderes a n t i estatales (2007 ) » »Au to n om í as y ema n c i pac i o n es : A m é r i ca L at i n a e n mov i m i e n to (2007 )


41

Libero no. 04 | 08 PROTESTILAULAJA

beth ditto tulella tulta vastaan

tettua Olympiaan. Vireästä undergroundkulttuurista tunnettu kaupunki otti nopeas� ti bändin omakseen. Vain puoli vuotta yhty� een perustamisesta se oli jo kiinnitetty olym� pialaiselle Kill Rock Starsille monien riot grrrl -bändien seuraksi. The Gossip teki 2000-luvun alkupuolella

»It ain’t the end of the world, girl You’ll find your place in the world, girl All you gotta do is stand up and fight fire with fire»

kaksi hyvää albumia ja kiersi Amerikkaa vimmatusti, mutta vasta vuonna 2006 ajat

The Gossip: Fire With Fire

olivat suotuisat todelliselle läpimurrolle. Sii� hen ei tarvittu kuin yksi hitti, äärimmäisen vihainen ja iskevä Standing in the Way of Control.

TEKSTI RISTO MIKKONEN KUVA MIC WERNEJ

Ditto kirjoitti kappaleen George W. Bushin

mille ehdokkaille.

hallinnon jätettyä hyväksymättä lakiehdotuk�

Ditto otti kuuluisuudestaan kaiken irti ja

sen, joka olisi mahdollistanut samaa suku�

teki sitä, mitä oli aina tehnyt: aivan mitä lys�

Roskilde, 2008. Amerikkalaisen tanssipunk-

puolta olevien avioliitot. Kappaleen kertosä�

tää. Hän kohahdutti esiintymällä alastomana

yhtye The Gossipin laulajatar Beth Ditto pois�

keessä hän kehottaa ihmisiä taistelemaan oi�

musiikkilehtien sivuilla ja naisten toimitta�

tuu lavalta yllättäen kesken biisin – vain juos�

keuksiensa puolesta, vaikka ajat ovat vaikeat.

massa lesbopornolehdessä On Our Backsissa.

takseen hetken kuluttua takaisin pelkät alus�

Ja yleisö kuunteli. Tai ainakin tanssi.

Samaan aikaan hänen raivokas taistelun�

vaatteet yllään. Hän ottaa yleisön haltuun

Tarttuva biisi valloitti nopeasti kuulijat var�

sa ja kommentointinsa tasa-arvon puolesta

täydellisesti, syljeksii, kiroilee, laulaa käsit�

sinkin Euroopassa, jossa Bush-vastaisuus oli

nousi otsikoihin. Terävänä kirjoittajana hän

tämättömän upeasti ja katoaa viimeisen bii�

erityisen pop. The Gossipista tuli huippusuo�

sai myös oman viikottaisen »What Would

sin aikana yleisön sekaan. Kaikki haluavat

sittu ja Beth Dittosta supertähti.

Beth Ditto Do?»-palstan Guardianiin. Lukijoi�

koskettaa illan tähteä, ja keikka päättyy ylei�

Yhtäkkiä kaikki halusivat olla ikänsä ul�

den lähettämien kysymysten kautta Ditto on

seen kaaokseen ja tungokseen. Huh, kuka

kopuolisena eläneen Bethin kavereita. Brit�

kirjoituksissaan käsitellyt niin homoista esi�

ihme tuo oli?

tiläinen yltiöopportunistinen musiikkilehti

tettyjä stereotypioita kuin kaapista tulemista

Tuona heinäkuisena iltana esiintyi paitsi

NME halusi varmasti kiillottaa omaakin kil�

työyhteisössä.

itsensä likoon laittava shownainen, myös

peään palkitsemalla Ditton gaalassaan sar�

Vaikuttaakin siltä, että ristiriitoja täynnä

mielipideautomaatti, joka pitää meteliä tär�

joissa »Coolest Person in Rock» ja »Sexiest

oleva amerikkalainen on vihdoin asemassa,

keäksi kokemistaan asioista niin lavalla kuin

Woman of the Year». Ei sillä, etteikö Ditto

jossa hän on aina halunnut olla – ja jossa hä�

sen ulkopuolella. Ditto on tunnustuksellinen

olisi kaikkea tätä, mutta vastaavat palkinnot

nen kuuluukin olla. Beth Ditton tähti tuskin

feministi ja lesbo, joka kieltäytyy ajelemasta

menevät yleensä huomattavasti tunnetum�

hiipuu vielä pitkään aikaan. n

kainalokarvojaan eikä häpeile lihavuuttaan. Lihava on sana, jota hän itse haluaa käyttää, sillä ylipainoinen sisältää oletuksen siitä, että lihavuudessa olisi jotain väärää. Vuonna 1981 syntynyt Ditto varttui Ameri� kan sydänmailla Arkansasin osavaltiossa, pienessä Searcyn kaupungissa. Nuori Beth oli Arkansasissa kummajainen, ja 18-vuotiaana hän pääsi viimein lähtemään Olympiaan, Washingtoniin. Etelässä kasvaminen ei silti ollut Bethin muusikonuran kannalta ikävä asia. Hänen mahtipontinen ja vivahteikas souläänensä kehittyi kotikaupungin gospelkuorossa lau� laessa. Amerikan etelän rikas musiikkiperin� ne soi The Gossipin juurevuutta, niukkaa instrumentaatiota ja poppia tanssittavaan kuosiin sovittavassa musiikissa. The Gossip perustettiin pian Ditton muu�

The Gossip Sydneyn Laneway Festivalilla.


42

Libero no. 04 | 08

politisering eller organisering – arbetarrörelsen på european social forum Ekot av arbetarrörelsens slagord har dött ut i ett samhälle där fabriken gett vika för företaget. Främst exploateras nu vårt

TEKSTI LI ANDERSSON KUVAT FREJ VUORI

oförmåga att omdefiniera begreppen arbete

inom EU. Domslutet innebär i praktiken att

och arbetare. På grund av förändringar på ar�

ett utländskt företag kan utföra arbete i ett

betsmarknaden och inom produktion har

land mycket billigare än nationella konkur�

proletariatet (de traditionella fabriksarbetar�

renter, utan att facket kan protestera.

intellektuella kapital.

na) förvandlats till ett prekariat av olika arbe�

Enligt seminariet är en del av problemati�

tare: självförsörjande, visstidsanställda, pap�

ken att juridiken politiserats inom EU. I det

En viskning från en tid då arbetarrörelsen

perslösa och »atypiska». Ägandet samt varu-

ifrågavarande fallet använde domstolen sitt

och serviceproduktionen är nu transnationel�

tolkningsföreträde för att göra en klar poli�

la, gränsöverskridande, medan lagstiftning�

tisk markering högerut.

fortfarande var organiserad i form av en samhällsrörelse hördes dock i Malmö 17-21

en och den fackliga rörelsen är låsta inom na�

I en situation där olika regler gäller för na�

september. Då 13 000 medborgaraktivister

tionsgränserna.

samlas för European Social Forum ESF, finns

Arbetarens fiende nummer ett

strejker) inte existerar, där en minimilön på

även arbetarrörelsen på plats.

Motsättningen behandlades under semina�

europeisk nivå inte diskuteras och Lissabon�

rieserien Strategies and mobilisations against

strategin ytterligare hotar att försämra arbe�

Forumen försöker vara ett utrymme för dis�

the attack on labour law in EU, där domslut

tarskyddet kan man fråga sig: har EU nu ersatt

kussion mellan de rörelser som vill skapa al�

vid fallen Laval, Viking, Rüffert och Luxem�

Taylor som arbetarens fiende nummer ett?

ternativ till den rådande världsordningen.

burg behandlades. Europeiska gemenskaper�

Under ESF i Malmö hade arbetsmarknadsfrå�

nas domstol har gjort en tolkning som enligt

Politisering eller organisering

gorna en mer framträdande roll än under ti�

facken urvattnar arbetsvillkoren. I fallet La�

Så hur skall rörelsen formulera sitt svar? I se�

digare forum.

val ställdes de nationellt förhandlade arbets�

minariet Future Strategies of the Global Wor�

Den största utmaningen konstaterades

villkoren och den fackliga rörelsens försvar av

king Class analyserades strategier.

här vara de traditionella fackföreningarnas

dessa mot principen om den fria rörligheten

Man demonstrerade bland annat för sexarbetarnas rättigheter i ESF i Malmö.

tionella och internationella företag, där rätten till internationella arbetsstridsåtgärder (t.ex.

Asbjorn Wahl från det norska vänsternät�


Libero no. 04 | 08

43

verket For velferdsstaten, anser att nyckelfak�

hetskulturer, organisationer, arbetsmarkna�

ternativet, i detta fall ett autonomt aktions�

torn är hur bra man lyckas politisera läget

der och framförallt, vitt skilda arbetare, alls

nätverk, på socialcentret Utkanten. Istället

och att detta, inte organisering, är den verk�

en gemensam framtid? Kanske har såväl ar�

för att vara del av det officiella ESF-program�

liga utmaningen. För arbetarrörelsen gäller

betarrörelsen som Social Forum -konceptet

met formulerade man ett eget program, ge�

alltså detsamma som för vänstern i stort,

missat den nya agendan innan den ens for�

nom öppna radical assemblys. Där behandla�

man måste klara av att politisera situationen

mulerats.

de man bland annat feminism, husockupa�

med de rådande maktförhållandena och ar� betsmarknadens uppbyggnad. Enligt Wahl räcker det inte att frigöra sig från den mark� nadsliberala retoriken, utan man måste lyck� as definiera ett eget talesätt.

Den nya proletären Den f.d. fackligt aktiva författaren Olle Sahlström kritiserade den svenska fackliga rörel� sen för att inte ta sitt ansvar gällande de pap� perslösa. Så länge de traditionella facken vä� grar erkänna att det är nödvändigt att kämpa för de papperslösas rättigheter, kommer facket själva att bidra till att skapa motsättningar mellan arbetstagare: gällande löner, förmå� ner och arbetsplatser. Så länge nord står mot syd och väst mot öst, inte bara globalt utan även nationellt, kommer inte en transnatio� nell arbetarrörelse att kunna byggas upp. Även under Future Strategies of the Global Working Class betonades organisering. En del panelister tyckte att det bästa sättet att svara på det alltmer prekära arbetslivets ut� maningar är möjliggörandet av autonom or� ganisering. Till exempel i Moçambique har självförsörjande gatuförsäljare skapat ett nät� verk. Autonom organisering möjliggör en fri� are kamp, där arbetarna själva får definiera sin agenda.

Förenen eder? Hela ESF och andra sociala forum är en del av svaret på hur den nya globala arbetarrörelsen skall organisera sig. Facket ser framtiden i de sociala rörelserna, för att de har en mer radi� kal agenda och mer inkluderande verksam� hetsformer. Således står arbetarrörelsen inför samma utmaningar som Social Forum och hela multituden. Skall detta myller ha en agenda eller en or� ganisation och är de sociala forumen tillräck� liga för en nyskapande dialog? Är det verkli� gen här man lyckas formulera en alternativ retorik? Har aktörer med vitt skilda verksam�

Även under ESF samlas alternativet till al�

tioner och, just det – arbetsstrider. n


44

Libero no. 04 | 08 VASEMMISTONUORET

palestiinalaiskylien nuoret hengaavat toimintakeskuksissa TEKSTI RIIA COLLIANDER JA ANNA SALMI KUVA SAARA PELLANDER

tonta. Tiesulut, tarkastuspisteet, turvamuuri

Suomessa hanke on keskittynyt tiedotta�

ja ulkonaliikkumiskiellot hankaloittavat opis�

maan Palestiinan tilanteesta. Kampanjan

kelua, työssäkäyntiä ja viljelyksille kulkua.

puitteissa on järjestetty erilaisia tapahtumia

Toukokuussa 2006 käynnistynyt Vasemmistonuorten Solidaarisuutta Palestiinaan – mahdollisuuksia maaseudun

Vallitsevissa oloissa nuorten toimintakes� kukset tarjoavat vaihtoehdon uskonnollisille ääriryhmille tai passivoitumiselle.

nuorille -hanke odottaa ulkoministeriön päätöstä lisärahoituksestaan tuleville

yllättyneensä positiivisesti nuorten aktiivi�

mittava projekti, joka sai huhtikuussa 2008

»Uutisointi Palestiinasta on hyvin yksi� puolista ja kapeaa. Harvemmin kuulee Israe� lin miehityksen vaikutuksista palestiinalais�

Tytöille omaa toimintaa

vuosille. Pienestä ideasta on kasvanut

katuteatterista tukikeikkoihin.

ten arkeen ja elämään», Pellander tuumii.

Hankekoordinaattori Saara Pellander kertoo suudesta vieraillessaan Palestiinassa viime

Vaihtoehto Hamasille ja Fatahille

syksynä.

Palestiina-projektin tavoitteiden toteutumis�

»Nuoret todella suunnittelevat ja toteutta�

ta seurataan hankearviointimatkoilla. Edel�

vat kaiken toiminnan itse vapaaehtoistyönä,

linen matka vei Vasemmistonuorten viiden

kun heille annetaan siihen puitteet. He sanoi�

hengen delegaation Palestiinaan elokuussa

Vasemmistonuorten kumppanijärjestö Youth

vat, että ennen toimintakeskusten perusta�

2008.

Development Associationin (YDA) kanssa to�

mista he hengasivat koulun jälkeen kaduilla.»

Ryhmä kiersi toimintakeskuksissa ja Län�

teutettu kehitysyhteistyöhanke tukee nuoril�

Tasa-arvokysymyksiin on kiinnitetty huo�

sirannalla tapaamassa useita paikallisia toi�

le suunnattujen toimintakeskusten toimin�

miota lisäämällä tyttöjen osallistumista heil�

mijoita,

taa Palestiinan Länsirannalla. YDA ei ole po�

le omistetuilla päivillä.

B’tselemin sekä puolueiden edustajia.

luotsaajakseen Saara Pellanderin.

liittinen nuorisojärjestö, mutta sillä on lä�

»Monilla

vanhemmilla

on

vaikeuksia

israelilaisen

ihmisoikeusjärjestö

Vuosikymmeniä jatkunut miehitys on

heiset suhteet Palestiinan vasemmistopuo�

päästää tyttöjään iltapäivätoimintaan, jossa

vaikeuttanut

lue Palestinian People’s Partyyn (PPP).

he viettävät aikaa poikien kanssa. Keskukset

elämää ja luonut alueelle mittavan työttö�

tavallisten

palestiinalaisten

Israelin ja Palestiinan välisen konfliktin

ovat nyt pyörineet vuosia, ja pikkuhiljaa luot�

myyden ja köyhyyden. Pellanderin mukaan

värittämillä seuduilla liikkuminen tai ko�

tamus niiden toimintaan on kasvanut», Pel�

matkalla nousi toistuvasti esiin, että toisen�

koontuminen on usein vaikeaa, jopa mahdo�

lander sanoo.

laisen tulevaisuuden edistämiseksi Hamasil� le ja Fatahille tarvitaan aito vaihtoehto. Tämä saattaisi piillä Palestiinan vasemmistossa, mikäli se tulevaisuudessa onnistuu muodos� tamaan yhtenäisen, ihmiset ja heidän tar� peensa tavoittavan puolueen. B’tselem puolestaan kehotti suomalaisia vaikuttamaan siihen, että EU:n ja Israelin välisten suhteiden toimintasuunnitelmaan kirjattaisiin jyrkemmät vaatimukset ihmis� oikeuksien käsittelystä. Kolmen vuoden aikana Palestiina-projekti on saanut aikaan konkreettisia tuloksia, mutta hankkeella on yhä tehtävää edessään. Pellander toteaa Suomeen paluunsa jälkeen tuntevansa melkein syyllisyyttä siitä, että saa elää maassa ilman miehitystä. Hän muistuttaa, ettei tarvitse olla mikään Lähi-idän historian ekspertti ymmärtääk� seen, että miehityksen on loputtava heti. »Ihmisten, niin palestiinalaisten kuin is�

Pojat seuraavat Dakba-tanssiesitystä ikkunan läpi Al Fara’an pakolaisleirin nuorisokeskuksessa, joka on yksi YDA:n parhaiten varustetuista.

raelilaistenkin, on saatava elää rauhassa ja vapaudessa.» n


45

Libero no. 04 | 08 VASEMMISTONUORET

ilmastovuosi 2009 30.11.2009 maailman maat päättävät Kööpen�

vaan kinasteluun siitä, kuka onnistuu tehok�

haminassa seuraavista ilmastotavoitteista

kaimmin välttelemään yhteisiä, välttämät�

Kioton sopimuksen jälkeen. Myös Vasemmis�

tömiä velvoitteita. Aikaahan ei enää ole tuh�

tonuoret on ensi vuonna vahvasti liikkeellä

lattavaksi. Tuotannon lisäksi myös kulutusta

ilmastokysymyksen kanssa.

on pakko pystyä rajoittamaan.

Vasemmistonuorten

KÖP15-ilmastokam�

Toiseksi, ammattiyhdistysliike on saatava

panjassa kohotetaan suomalaisten tietoi�

mukaan päästövähennystoimintaan. Se on�

suutta kokouksen merkityksestä ja sisällöis�

nistuu vain, jos teollisuuden ammattiliitoil�

tä sekä järjestetään bussimatka paikan pääl�

le esitetään vaihtoehtoja nykyisille työpai�

le seuraamaan itse kokousta. Kampanjan si�

koille eikä vain vaadita niiden lakkauttamis�

sältöä suunnittellaan yhdessä läheisten ym�

ta. Sosiaalifoorumissa mainittiin esimerkik�

päristöjärjestöjen kanssa. Samalla se halu�

si työntekijöiden uudelleenkouluttaminen

taan pitää herkkänä myös sosiaaliselle oikeu�

vihreän energian tuotantoon.

Päästövähennykset eivät saa myöskään tar�

Kolmanneksi, päästövähennyksiä ei saa�

koittaa saastuttavan tuotannon siirtämistä

Se onkin tärkeää, sillä ympäristöliike on

da aikaan rakentamalla lisää ydinvoimaa

halpatuotantomaihin. Jos biodiesel johtaa sa�

erään valistuneen arvion mukaan kriisissä,

teollisuuden tuhlailevaan, loputtomaan kas�

demetsän kaatamiseen ja pienviljelijöiden

kun sen aatteen ovat omineet kaikki muut.

vuun sidottuun tarpeeseen. Ydinvoiman vas�

ajamiseen mailtaan, se ei ainakaan jarruta il�

Puolueet, yritykset ja julkiset laitokset julis�

tainen kampanjointi ja ilmastokampanjoin�

mastonmuutosta.

tautuvat ympäristön puolestapuhujiksi.

ti on sidottava aina toisiinsa, jotta päästövä�

Jotta ilmastonmuutos ei käynnistäisi glo�

hennyksiä ei käytettäisi keppihevosena ydin�

baalia katastrofien jatkumoa, on jatkossa tar�

denmukaisuudelle.

Ekologisesti kestävä kehitys on kuitenkin vain kaukainen haave, kun talouskasvu ja

voiman lisärakentamiseen, kuten Suomen

jottava älykästä, markkinauskon ylittävää

kapitalistinen voitonpyynti ovat hallituspoli�

hallitus nyt uhkaa tehdä.

kokonaisratkaisua, ei irrallisia paloja. Hyvä

tiikan ja tietenkin yritystoiminnan keskiös� sä yhtä tiukasti kuin aina ennenkin. Euroopan sosiaalifoorumissa osallistuin

Ilmasto-oikeudenmukaisuus on teema,

ympäristöpolitiikka ottaa huomioon koko�

joka kattaa sekä ympäristöajattelun että glo�

naistilanteen ja sosiaalisen oikeudenmukai�

baalin oikeudenmukaisuuden. Suomalaises�

suuden niin Suomessa kuin koko maailmas�

käsitellee�

sa ympäristöliikkeessä ja vihreässä puoluees�

sakin. Siksi se on irrotettava voitonteosta ja

seen istuntoon. Puhujat nostivat esille erit�

sa kapitalistinen järjestelmä otetaan liian

talouskasvusta ja nostettava niitä perusta�

ilmasto-oikeudenmukaisuutta

täin tärkeitä näkökohtia ilmastonmuutok�

usein annettuna, minkä vuoksi tavoitteita ei

vammaksi asiaksi. Vain punavihreä politiik�

sen torjunnassa. Ne on hyvä pitää mielessä

saavuteta.

ka tekee niin. n

ilmaston puolesta kampanjoidessa.

Esimerkiksi markkinamyöntelijöiden ylis�

Ensinnäkin, taloudellisen kasvun kyseen�

tämä päästökauppa osoittautui tehokkaaksi

alaistamisen velvollisuutta ei voi siirtää köy�

rahastuskeinoksi monelle kapitalistille mut�

hien maiden harteille. Se johtaa vain jatku�

ta päästövähennysten kannalta ajanhukaksi.

KESKUSTOIMISTO: Viherniemenkatu 5 , 3. krs, 00530 Helsinki, p. (09) 7747 4260, f. (09) 7747 4270, toimisto@vasemmistonuoret.fi, www.vasemmistonuoret.fi PUHEENJOHTAJA: Jussi Saramo, p. (09) 7747 4261, gsm 041 503 4000 jussi@ vasemmistonuoret.fi PÄÄSIHTEERI: Sampo Villanen, p. (09) 7747 4262, gsm 040 528 3641, sampo@vasemmistonuoret.fi JÄRJESTÖ- JA KOULUTUSSIHTEERI: Minttu Sillanpää, p. (09) 7747 4263, gsm 044 348 2312 minttu@vasemmistonuoret.fi ETELÄ-SUOMEN VASEMMISTONUORET: Hakaniemenranta 28, 00530 Helsinki, puheenjohtaja Niina Ilola, gsm 050 35 75 915, piirisihteeri Riia Colliander, p. (09) 750 360, gsm 050 586 9224, etela-suomi@ vasemmistonuoret.fi, www.vasemmistonuoret.fi/etela-suomi HÄMEEN VASEMMISTONUORET: Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere, puheenjohtaja Emilia Lehtomäki, gsm 044 543 5163, tominnanjohtaja Mikko Kähkönen, gsm 040 837 3467, hame@vasemmistonuoret.fi, www.vasemmistonuoret.fi/hame Itä-Suomen Vasemmistonuoret: Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu, puheenjohtaja Hilla Pohjalainen, gsm 040 570 9040, piirisihteeri Anni Järvinen, gsm 040 586 4477, anni@isvn.fi, itasuomi@vasemmistonuoret.fi, www.vasemmistonuoret.fi/ita-suomi

SAM PO VIL L ANEN Vasemmistonuorten pÄÄSIHTEERI sampo@vasemmistonuoret.fi

Keski-Suomen Vasemmistonuoret: Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä, puheenjohtaja Vilma Seppänen, gsm 040 835 5483, keski-suomi@vasemmistonuoret.fi, www.vasemmistonuoret.fi/keskisuomi Lapin Vasemmistonuoret: Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi, Puheenjohtaja Markus Korjonen, gsm 045 673 40 13, Piirisihteeri Mika Parkkari, gsm 040 700 0219, lappi@vasemmistonuoret.fi, www.vasemmistonuoret.fi/lappi POHJOIS-POHJANMAAN VASEMMISTONUORET: Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu, puheenjohtaja Noora Vaarala, gsm 040 559 8180, piirisihteeri hanna sarkkinen, gsm 040 528 9641, f. (08) 537 1770, pohjois-pohjanmaa@vasemmisto­nuoret.fi, www.vasemmistonuoret.fi/pohjoispohjanmaa Satakunnan Vasemmistonuoret: Maaherrankatu 28, 28100 Pori, puheenjohtaja Sonja Saarinen gsm 041 469 3896, satakunta@vasemmistonuoret.fi, www.vasemmistonuoret.fi/satakunta VARSINAIS-SUOMEN VASEMMISTONUORET: Hakakatu 12, 20540 Turku, puheenjohtaja Elisa Weckman gsm 050 469 2249, piirisihteeri Misha Dellinger, p. (02) 237 9130, gsm 045 131 2552, f. (02) 237 9190 varsinais-suomi@vasemmistonuoret.fi, www.vasemmistonuoret.fi/varsinais-suomi


46

Libero no. 04 | 08 SYMINGTON

carpe diem, motherfucker! On niitä, joilla on taipumus uskoa kaiken ol�

mattomat edellä mainitun lorun levittämi�

leen ennen paremmin. Toisaalta taas eräskin

seen syyllistyneet antaneet kuulijoidensa

nasaaliääninen muusikko lauloi kaiken ole�

ymmärtää harakalla olevan häntä. Näin ei

van niin kuin ennenkin.

pitäisi voida olla, sillä harakat ovat lintuja.

Kumpainenkin näkemys on täysin vir�

Tämä rallatus oli omiaan herättämään

heellinen, sillä todellisuudessa mikään ei ole

nuoressa mielessä epäilyksen ympäröivän

koskaan ollut niin kuin ennenkin. Näinkin

maailman hyväntahtoisuudesta. Miksi mi�

ollen on nykyisyyden raakuuden runtelemal�

nua halutaan johtaa harhaan? Jos minulle

le ihmisyksilölle aika ajoin tarpeen sukeltaa

valehdellaan harakoiden anatomiasta, onko

syvälle menneisyyden, tuon yhä jatkuvan

kaikki muukin valetta? Onko Ilaskivi sitten�

ajanjakson syövereihin, silläkin uhalla, että

kin ihminen?

paluu evättäisiin liiallisen liitepartikkelien käytön vuoksi.

Ja niin kävi, että minä, joka olin heiveröi� syyteni ja tuliaseiden pelkoni takia todennut

Synnyin – en siksi, että olisin halunnut,

muihin kohdistetun väkivallan hyödyttö�

vaan koska se oli siihen aikaan tapana – erää�

mäksi, kävin aggressiiviseen offensiiviin ta�

nä ajanjaksona, jonka päättymistä olen siitä

juntaani vastaan. Lopulta vuosikausia jatku�

asti turhaan odottanut. Ajanjaksoa on sit�

neiden taisteluiden balkanisoima mieleni al�

temmin alettu kutsua nykyisyydeksi, vaikka

koi tuottaa itsensä kanssa painiskelevia rin�

todellisuudessa on silkkaa valetta väittää sen

nakkaistodellisuuksia, kuten Todellisuus, nyt!,

nytkähtäneen irralliseksi kokonaisuudeksi

Paluu todellisuuteen ja Tiedän mitä teit viime todelli-

ajan sykeröstä.

suudessa 2. Toden totta: emme tiedä, mitä ta�

Alku oli verrattain helppoa. Sain tehdä

pahtuu todella.

tuttavuutta todellisuuden kanssa seesteisissä

Näin olen kulkenut kyseenalaistamisessa

olosuhteissa, oppien täten uskomaan syyn ja

tieni päähän. Vastedes en suodata vastaanot�

seurauksen välisiin suhteisiin. Esimerkiksi

tamaani informaatiota lainkaan, vaan nielen

jos toimii, kuten on oikein, pitäisi tästä seu�

kaiken pureksimatta.

raaman jotakin myönteistä. Sitä vastoin vää� ryydestä tulisi saada rangaistus.

Kokoomus on työväenpuolue ilmoittaes� saan niin, ja tupakointi vanhentaa ihoa (tätä

Todellisuus vaikutti siis joltisenkin hel�

väittämää pidin aiemmassa tietoisuudessani

posti hahmotettavalta, jopa yksinkertaisel�

ehdottomasti valheellisena, sillä iho ei sil�

ta. Tuntui siltä, että maailmassa vallitsi oi�

loisten käsitysteni mukaan voinut vanheta

keudenmukaisuus ja harmonia. Nytkähdel�

nopeammin tai hitaammin riippuen siitä tu�

lessäni jälleen toisaalle ajan sykerössä alkoi

pakoiko sen omistaja). Näin valmistan itseä�

kuitenkin ilmetä asioita, jotka saattoivat

ni kohtaamaan sen, jota kohti väistämättä

nämä tuntemukset kyseenalaisiksi.

valun ajan sykerössä.

Ensinnäkin oli loru, jossa harakka keittää

Nostalgia tarkoittaa sananmukaisesti ko�

huttua, ja hämmentää sitä hännällään. Toi�

ti-ikävää. Ja kuinka makealta kotiinpaluu

seksi olivat ne, jotka kertoivat kaikkeuden

maistuukaan!

olevan Jumalan luomaa. Ja sitten, elettyäni

Kuulen jälleen ääniä, joita kuulin lillies�

jo kymmenisen nytkähdystä, ilmestyi pahvi�

säni äitini kohdussa. Tämä on koti, ei fyysi�

kantisena halpapainotuotteena Reino Häy�

nen sijainti, ei betoniin upotettu tyhjä tila.

ryn kirjoittama elämäkerrallinen henkilöku�

Täällä on lämmin. Tästä kohtaa poimin päi�

va Ihminen Ilaskivi - yksi meistä.

vän. Juuri niin.

Ikään kuin ei olisi tarpeeksi posketonta väittää harakan keittävän huttua, ovat luke�

Menneisyydessä emme ole. Nykyisyyteen emme halua. Olkaamme siis ajattomia. n


Karstein Volle

To si asi a i n

Tarvitaan USKOA ja OPTIMISMIA nostamaan maailmantalous jaloilleen

finanssikriisi

Maailmantalous uppoaa kuin kivi.

M a a i l m a

Siksi näytämme nyt:

USKO

$ £

optimismi

Kuvan hienosta hevosesta.

DON´T WORRY BE HAPPY Vauvan, joka makaa sateenkaarella.

Söpön kissanpennun.

Koska miljardit dollarit elinkeinoelämälle eivät auttaneet, kokeilemme nyt aivan KAIKKEA.

kyllä, olen kiinnostunut oikomaan vääryyksiä, puolustamaan sorrettuja, pelastamaan maailman… ottakaa minuun pikimmiten yhteyttä alle rastimani vaihtoehdon merkeissä.

Vastaanottaja maksaa postimaksun

Jäseneksi

Liityn jäseneksi Vasemmistonuoriin ja saan Liberon kotiin kannettuna.

Tietoa

En liity vielä jäseneksi, mutta haluan saada lisää tietoa Vasemmistonuorista.

Tilaus

Tilaan vuoden Liberot näytenumeroina ilmaiseksi, koska olen alle 30-vuotias opiskelija, koululainen tai työtön.

Tilaan Liberon ilmaiseksi kouluun, nuorisotilaan, vankilaan tms.

Tilaan Liberon rahalla. Lähettäkää 16 euron lasku.

En halua, että minulle lähetetään enää Liberoa.

Osoitteeni on muuttunut, alla uusi osoite

Nimi................................................................................................................................................................................................... Lähiosoite........................................................................................................................................................................................

LIBERO VASTAUSLÄHETYS TUNNUS 5003551 00003 HELSINKI

Puhelinnumero.............................................................................................................................................................................. Sähköposti....................................................................................................................................................................................... Syntymäaika .........../............/19.............. Päiväys............................... Allekirjoitus......................................................................................................................................

(Alle 15-vuotiaalta liittyjältä huoltajan allekirjoitus)

Libero 4| 2008

Postinumero ja -toimipaikka.....................................................................................................................................................


Libero 4/2008