Page 17

MIELIPIDE TULENANTAJA

helsingin sanomat ja günter grassin rauhanruno H E L S I N G I N S A N OM I E N ulkomaantoimituksen esimies

Heikki Aittokoski julkaisi 15.4.2012 näkökulma-kirjoi-

tuksen, jossa hän nimittää saksalaista kirjailijaa Günter

Grassia »kauhukakaraksi», joka ei »ymmärrä Lähi-itää». Aittokosken kirjoitus on hänen arvoituksellinen kontribuutionsa Grassin runosta Se mikä sanottava on seuranneeseen keskusteluun. Hillityssä ja hienotunteisessa runossaan Grass ottaa kantaa ydinaseettoman Lähi-idän ja rau-

han puolesta ja nostaa esiin sen, että Israel – toisin kuin Iran – on ydinasevaltio.

Lyhyessä tekstissään, joka julkaistiin otsikolla Kauhuka-

kara, 84 vee, Aittokoski linjaa, että runon ja sen aikaansaaman keskustelun »[t]austalla häämöttävät kuolemanvakavat

asiat: Iranin ja Israelin konflikti, joka saattaa johtaa ydintuhoon. Saksan natsimenneisyys, josta Grass on osa palvel-

tuaan 17-vuotiaana Waffen–SS:n riveissä. Holokausti. Nykypäivän antisemitismi.»

Riippumatta siitä, millaisena Israelin syyllisyys Lähi-idän poliittis-sotilaallisissa vastakkainasetteluissa tulee mieltää, Aittokoski ei vaivaudu selventämään ainoallakaan esimerkillä, mitkä Grassin linjaukset puhuvat hänen esittämiensä vakavien syytösten puolesta.

Ainakin runoon Se mikä sanottava on Aittokosken tulkinto-

ja on hankala yhdistää: runossa Grass muun muassa viittaa

oli lapsi toisen maailmansodan aikana ja Waffen SS:n raa-

nin kansaan »riemuhuutokuoroihin pakotettuna»; Israelin

sosialistien hirmuteoista.

Iranin presidentti Ahmedinejadiin »suunsoittajana» ja Ira-

ydinasearsenaaliin ja siihen, että se on »karttunut -- kaiken

kojen käytäntöjen Saksassa, oli vastuussa Saksan kansallisAittokoski ei kommentoi suuntaan tai toiseen Grassin

kontrollin ulkopuolella» ja »kenenkään valvomatta»; natsi-

esittämää Israelin ja Iranin kriisin ratkaisuehdotusta, joka

kaan unohdu»; itseensä »Israelin ystävänä»; ja toiveeseensa,

paan. Sen sijaan Aittokoski sivuuttaa keskustelun suursodan

en tekoihin »ylittämättöminä rikoksina», jotka »eivät kosettä »kummankin valtion hallitukset päästävät kansainväliset toimielimet esteittä ja jatkuvasti tarkastamaan Israelin ydinasepotentiaalin ja Iranin ydinlaitokset».

Aittokoski on kaikesta huolimatta sillä kannalla, ettei

»hän [Grass] Lähi-itää ymmärrä, kun pelkistää asetelman

perustuu kansainvälisen oikeuskäytännön lähestymista-

uhasta ja välttämisestä kääntäen yllättäen huomion holo-

kaustin muistoon ja »moderniin antisemitismiin» – laajoihin aihepiireihin, joiden merkitystä Aittokoski ei vaivaudu avaamaan.

Vihjaako hän, että Saksan natsimenneisyydestä ja holo-

vain Israelin syyksi.»

kaustista vedettävät johtopäätökset tukevat ydinaseella va-

mi» kytkeytyykään Grassin runoon? Aittokoski ei tarjoa lu-

taista, ekspansiivista ja militaristista ulkopolitiikkaa?

Miten Aittokosken mainitsema »nykypäivän antisemitis-

kijoilleen vastauksia.

Entä »natsimenneisyys, josta Grass on osa»? Sodan lop-

puvuosina saksalaisia, mukaanlukien saksalaisia lapsia, pakkovärvättiin rintamalle. Kieltäytymisestä seurasi huomattavia vaikeuksia. Tästä syystä Nürnbergin oikeuden-

käynneissä suotiin erityisiä oikeuksia vuoden 1943 jälkeen Waffen–SS-joukkoihin värvätyille. Jokainen vetäköön omat

johtopäätöksensä siitä, missä määrin Günther Grass, joka

JOHANNES HAUTAVIITA & BRUNO JÄNTTI ICAHD-aktiiveja (Israeli Committee Against House Demolitions)

rustautuneen Israelin räikeästi kansainvälisen oikeuden vas-

Sen lisäksi, ettei Aittokoski näe tarpeelliseksi perustella yhtä ainutta Grassia vastaan esittämäänsä ad hoc -herjaa, lukijalle jää epäselväksi, millä Aittokoski oikeuttaa yksioikoisen halventavan Grass-luentansa lähtöasetelman. Kuvaako loan heittäminen Saksan merkittävimmän elossa olevan

ja Nobel-palkitun kirjailijan päälle enemmänkin Helsingin

Sanomien ulkomaantoimituksen Lähi-itä-uutisoinnin tasoa?

17 LIBERO

Libero 2/2012  

Teemasivuilla katsellaan Palestiinaa pakolaisleiriltä Libanonista, Kanadasta päin sekä kosmetiikkateollisuuden näkökulmasta. Lisäksi perehdy...