Page 1

02

vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti 26. vuosikerta • irtonumero 4 € • teema: palestiina


RJ

I ÄK

US

T OI

POLITIIKAN AMPUTOINTIA ISTUIMME HELMIKUUSSA iltaa Ro-

Vasemmistolainen mielipide- ja kulttuurilehti Perustettu vuonna 1987 • Kultti ry:n jäsen • Kustantaja: Libero ry. • Päätoimittaja: niko peltokangas • Ulkoasu ja taitto: pirjo hakonen • Osoite: Viherniemenkatu 5 A, 00530 Helsinki Puhelin: (09) 7747 4264 faksi: (09) 7747 4270 • Sähköposti: TOIMITUS@vasemmistonuoret.fi • Kotisivu: www.liberolehti.fi • ISSN 0783–6198 painopaikka: waasa graphics, Vaasa • Painettu ympäristöystävälliselle paperille ympäristöystävällisessä painossa. Tilaushinta 20 €, tukitilaus 50 €.

vaniemellä. Ilmeisesti tunnelma oli niin kiva, että Youtube-kimaraan

valittiin vastapainoksi palestiinalaisen kansalaisjärjestön, B’tselemin,

kuvaamia videoita.

Videoilla palestiinalaislapset ja

-aikuiset kulkevat verkkoaitojen ym-

Amnesty International raportoi

helmikuussa maan ihmisoikeustilanteesta. Sen mukaan mielenosoitusten järjestäminen on käytännössä

kriminalisoitu, ihmisoikeusaktivis-

teja ja toimittajia uhkaillaan ja ahdistellaan, ja riippumattomat tiedo-

tusvälineet ovat jatkuvan kieltouhan

päröimillä kaduilla. Aidat – myös ka-

alla.

israelilaisnaapurit tykkäävät heitellä

listä laulukilpailua täysin poli-

dun yläpuolella – ovat tarpeen, sillä

kiviä ja muuta tavaraa heidän pääl-

leen. Nestemäiset aineet tietysti livahtavat verkonsilmästä helpommin.

Tämä on yksityiskohta palestiina-

laisten ahdingosta Israelin miehit-

Jos joku pitääkin kansainvä-

tiikan ulkopuolisena tapahtumana, on Azerbaidžan kunnostautunut

kansalaisvapauksien halveksijana

Euroviisujenkin yhteydessä. Kolme vuotta sitten uutisoitiin, kuin-

tämillä alueilla. Yksityiskohdaksi

ka maan poliisi kuulusteli useita

hättelyä, sillä elävät kuvat elävistä

kilpailuissa naapurimaa Armenian

sen hädän, jota muutaman tunnin

tämä antoi syyn epäillä kansalaista

kutsuminen ei ole kuitenkaan väihmisistä konkretisoivat inhimilli-

lentomatkan päässä koetaan.

Lentomatka on vielä lyhyempi Val-

azerbaidžanilaisia, jotka äänestivät

kappaletta. Viranomaisten mielestä

sesta turvallisuusuhasta.

Israelkin muuten osallistuu Euro-

viisuihin.

esillä Suomessakin, sillä jääkiekon

Ehkä diktaattorin mm-kisat ja kont-

si vuodeksi Valko-Venäjän pääkau-

tain hyvää. Ehkä Youtube-iltamis-

pan viimeinen diktatuuri on ollut

MM-kisakone lentää Helsingistä enpunkiin Minskiin. Matkaa on vä-

hemmän kuin Rovaniemelle.

Urheilu on politiikkaa, ainakin

diktaattorille, joka on sekä maan-

sa olympiakomitean puheenjohta-

rollivaltion viisut saavat aikaan jo-

sa katsotaan pian Valko-Venäjältä

ja Azerbaidžanista muitakin kuin

kaupallisten kisaorganisaatioiden tuottamia videoita.

ja että oppositiota vainoava ja vasta-

***

Kisojen järjestäminen Valko-Venä-

Tämä on ensimmäinen Liberon nu-

noita tapoja päästä seuraamaan

mainitaan. Sain Eliisalta puolival-

ehdokkaitaan vangitseva presidentti.

jällä on Aleksander Lukašenkan ai-

MM-kiekkoa, sillä hän on matkus-

mero, jonka päätoimittajaksi minut

miin lehden, mutta seison mielel-

tuskiellossa lähes kaikkiin muihin

läni jokaisen sanan takana. Tämän

Politiikan amputoiminen normaa-

kuntavaaleja ilmestyvässä nume-

kiekkomaihin.

lista elämästä on ollut muutenkin

muodissa tänä keväänä. Euroviisu-

ja lauletaan nimittäin totalitaarise-

s . 14

epäisänmaallisuudesta ja mahdolli-

ko-Venäjälle. Tänä keväänä Euroo-

na pidetyssä Azerbaidžanissa.

02 LIBERO

NIKO PELTOKANGAS

numeron teemasivut varasimme

Palestiinalle. Seuraavassa, ennen rossa puhutaan lapsista.

NIKO PELTOKANGAS PÄÄTOIMITTAJA

ALKUPALAT

04 06 08 10 13 14

Chilessä protestoidaan elämisen perusedellytysten puolesta. Kohta koululainenkin tietää, että seksi on kivaa. Kreikassa tapahtuu muutakin kuin pankkikriisi. Vasemmistonuoret teki perustulosta koko kansan puheenaiheen. Abortista saa nyt syyllistämisvapaata tietoa. Naiset saavat osallistua nyt kauneuskisoihinkin.


LEVANTIN MONA LISA

s . 18

s . 22

s .36

TEEMA

LOPUKSI

18 20 22 26 30

32 36 38 40 42 44

Ajankohtainen Palestiinakatsaus johdattaa teemaan. Issam Al-Sabaneh ei ole päässyt vieläkään kotiin. Eko ei ole aina eettistä.

Tästä aiheesta ei saa puhua Israelissa. Siksi puhumme siitä. Huivi, josta tykkäävät sotilaat, natsit ja rauhanaktivistit.

Saksalais-israelilainen graafinen suunnittelija Franz Kraus sai vuonna 1936 toimeksiannon Palestiinan matkailunedistämiskeskukselta. Kraus tuskin tiesi vielä tuolloin, että suunniteltavasta julisteesta tulisi hänen tunnetuin työnsä. Ristiriitaista kyllä, Kraus sattui olemaan myös siionistijuutalainen. Kun Visit Palestine -posteri julkaistiin, oli Israel vielä perustamatta ja tilanne sikäli vielä toinen. Oliko julisteella sitten vaikutusta vuoden 1948 tapahtumiin onkin toinen tarina. Julisteesta on joka tapauksessa muodostunut eräänlainen Levantin Mona Lisa: se hymyilee kaikille, mutta ei selitä mitään. Posterista tuli Palestiinan kamppailun symboli varsinaisesti vasta 1990-luvulla, kun se julkaistiin uudelleen. Vasta tuolloin maisema Jerusalemista alkoi paremmin levittää alkuperäistä sanomaansa: Palestiina ei ole tyhjä, yhdentekevä autiomaa vailla ihmisiä. Krausin posterin tekijänoikeudellinen suoja-aika on kulunut umpeen, joten voimme iloksemme julkaista näköisversion Visit Palestine -julisteesta tämän Liberon numeron keskiaukeamalla. Olkaapa hyvät!

pirjo hakonen on Liberon uusi taittaja ja viestintäalan jokapaikanhöylä.

kansi: libero cover team

kuvareportaasi: Nato-peli poikki. Pienet pelit kertovat suuria tarinoita. kritiikki: Keharit soittavat punkkia. protestilaulaja: M.I.A. laulaa sodasta. vasemmistonuoret: Päätoimittajaa haastatellaan.

Kasvoton Palestiina saa toivottavasti edes muutamat kasvot tämän lehden

vasemmistonuoret: Julkinen tila haltuun!

sisällöstä. Kasvottomana kuvataan myös Handala-sarjakuvahahmo, joka on muodostunut palestiinalaisten kamppailun symboliksi (s. 26–29). Lisää palestiinalaishuivista sivuilla 30–31. 03 LIBERO


VINKIT

philippe laroyer

aysén – sun ongelma on mun ongelma teksti Raisa Musakka

HELMIKUUSSA ETELÄ-CHILEN Patago-

muun muassa mapuche-vähemmis-

kesälomakohde: sosialistinen eurooppa

tien sarja. Liikehdintää koordinoiva

kuneiden massiivisten opiskelijamie-

ranska, kreikka, slovakia

syviä sosiaalisia uudistuksia vaativasta

Jos sixpäk-hallitus ja porvaripresidentti alkavat tympiä, kesälomamatka kannattaa suunnata yhä punaisemmaksi muuttuvaan Eurooppaan. Näyttävimmän voiton vasemmisto otti keväällä Ranskassa, jossa sosialistien François Hollande voitti presidentinvaaleissa virkaa viisi vuotta hoitaneen Nicolas Sarkozyn. Näkyvästi pääsi esille myös Vasemmistoliiton kreikkalainen sisarpuolue Syriza. Hallitusneuvottelujen ajauduttua umpikujaan Kreikka valmistautuu uusiin vaaleihin, ja äärivasemmistolaiseksikin väitetty puolue on mielipidekyselyjen mukaan maan suurin noin 20 prosentin kannatuksella. Slovakiassa vasemmisto voitti puolestaan parlamenttivaalit. Sosiaalidemokraattinen Smer-puolue syrjäytti keskustaoikeistolaisen hallituksen nappaamassa 44 prosenttia äänistä ja enemmistön parlamenttipaikoista. Lomalta palattua samaa voi sitten yrittää Suomen kunnallisvaaleissa. nmp

niassa Aysénin alueella alkoi proteskansanliike muodostui muun muassa

kalastajista, ammattiliittolaisista ja ympäristöaktiiveista. Protestien vies-

ti oli, että elämä Aysénissa on käynyt mahdottomaksi. Kaukaisen sijaintinsa vuoksi toimitusmatkat alueelle ovat pitkät, mikä on nostanut hintatason

tavallisten asukkaiden ulottumattomiin.

tön taistelun sekä jo vuoden ajan jatlenosoitusten muodossa. Aysén on osa

aallosta, joka Chileä, Pinochetin dikta-

tuurin aikana »Chicagon poikien» uusliberaalin koulukunnan laboratorioksi muuttunutta maata, nyt ravistelee.

RAJUA POLIISIVÄKIVALTAA

Aysénissa elinkustannukset ovat

Aysénin protestit alkoivat 7. helmikuu-

mat, mikä ei silti näy paikallisessa tu-

te Ibáñezin sillan, ainoan maareitin

huomattavasti muuta Chileä korkeam-

lotasossa. Luonnonvaroiltaan rikasta aluetta on kutsuttu »Chilen reserviksi», mutta rikkauksien hyödyntämisestä saadut voitot karkaavat muualle.

SYVIÄ SOSIAALISIA UUDISTUKSIA Kapinan aloittivat pienkalastajat, jotka vastustavat hallituksen kaavailemaa kalastuslakia. Paikallisten kalastajien

ta, kun kansalaisliike tukki Presiden-

Aysénin satamaan. Tätä seurasivat use-

at tieblokit ja marssit. Chilen sotilaallisesti järjestetty poliisi, carabineros,

lähetti erikoisjoukkonsa kyynelkaasutankkeineen ja vesitykkeineen tukahduttamaan protestit. Chileläinen Radio

Cooperativa kutsui useita pidätettyjä ja haavoittuneita vaatinutta yhteenottoa ankaraksi.

Protestoijat voittivat ensimmäisen

kottivat poliisin vetäytymään. Tämän

pamfletti: planeetan suurin ja villein – tarinoita venäjältä

Chilen ihmisoikeusinstituutti (INDH)

antti rautiainen / into kustannus 2012

kalastuskiintiöitä on jatkuvasti pienen-

erän Presidente Ibáñezin sillalla ja pa-

kalavarannoista 95 prosenttia olisi

jälkeen otteet kovenivat. Maaliskuussa

netty, ja lakimuutoksen jälkeen maan

suuryritysten hallussa. Tämän lisäk-

si Aysénin kansalaisliike vaatii muun muassa parannuksia infrastruktuuriin ja terveydenhuoltoon, alueellista

minimipalkkaa, yliopiston perustamis-

ta, luonnonvarojen saattamista paikal-

raportoi poliisin väärinkäytöksistä. Samalla eri puolella maata järjestettiin

tukimielenosoituksia Aysénin kansalaisliikkeelle.

Chilen parlamentti äänesti 3.5. mah-

liseen hallintaan, sekä elinkustannus-

dollisesta virkasyytteestä sisäministeri

Vaikka protesteihin liittyy vahva alu-

poliisiväkivaltaan Aysénin protestien

ten laskemista.

eellinen identiteetti, järjestäjät ovat

korostaneet, ettei kyseessä ole vain paikallinen protesti. Liikkeen slogan,

tu problema es mi problema, eli sun ongel-

ma on mun ongelma, viittaa Aysénin heijastavan koko maata.

Liike vaatii elämisen perusedellytys-

ten turvaamista ja tasa-arvoa. Sama vaatimus toistuu Chilessä laajemmin,

04 LIBERO

Rodrigo Hinzpeteriä vastaan liittyen

tukahduttamisessa helmi–maaliskuussa. Syyte hylättiin täpärästi. Patricio

Segura, Patagonia sin Represas -järjestön edustaja ja Aysénin kansalaisliikkeen jäsen, piti päätöstä häpeällisenä.

Parhaillaan Chilen oikeusistuimissa on käsittelyssä lukuisia poliisiväkivaltaa Aysénissa koskevia juttuja.

Antti Rautiainen oli vuodesta 2008 lähtien Veli Itäläinen, joka kirjoitti Venäjä-aiheista blogia Voiman verkkolehdessä Fifissä. Hänen oleskelulupansa Venäjällä mitätöitiin maaliskuussa 2012, sillä anarkistipiireissä liikkuva mies luokiteltiin turvallisuusuhaksi. Huomiosta otetaan nyt ilo irti julkaisemalla blogaukset kirjana. Pamfletti on opettavainen katsaus venäläisen politiikan monimutkaisuuteen. Hajanainen oppositio ja vaikeasti luokiteltavat ääriliikkeet esitellään tavalla, joka panee pohtimaan suomalaismedian Venäjä-uutisoinnin pinnallisuutta. Hyvikset ja pahikset eivät taidakaan olla niin yksinkertaisesti tunnistettavissa kuin kympinuutisissa kerrotaan. Venäjää käsitteleviä, pojat ovat poikia -typistyksiä välttäviä teoksia tarvittaisiin enemmänkin. Blogimainen lähestymistapa sopii internetin tappamalle keskittymiskyvylle, vaikka oikolukua kirja olisikin kaivannut. Kirjassa myös paljastetaan, millaisia vitsejä venäläiset kertovat suomalaisista. Hauskoja ovat. nmp


yhden sanan runoja ajankohtaisista aiheista Tero Hannula

YLE.fi 13.5.2012

tapahtuma: nuorisoliittolaisleiri

levy: death by snoo snoo: tästä saat

3.–8.7.2012

creative class war / death by snoo snoo

Nuorisoliittolaisleiri on Vasemmistonuorten kesän kohokohta. Tänä vuonna leirin teemana on rasisminvastaisuus, johon pureudutaan esimerkiksi larppaamalla ja keskustelemalla rasististen liikkeiden noususta. Ohjelmasta löytyy lisäksi aiheita ekologisesta velasta sukupuoleen sekä tilaisuus kokeilla uusia liikuntalajeja ja kädentaitoja. Keski-Suomen järvimaisemissa järjestettävällä leirillä pääsee tietysti myös nauttimaan leppoisasta leirielämästä: saunomisesta, uimisesta, leirinuotiosta ja hyvästä ruoasta. Vasemmistonuorten nettisivuilla kerrotaan tarkemmin, miten kaikesta tästä voi päästä osalliseksi. aino sirén

Onko se hyvä, jos kaksi ensimmäistä biisiä synnyttää mielleyhtymän PMMP:hen eikä siitä pääse sitten missään vaiheessa irti? Eipä oululaispunkkareiden levy paljon ehdi irti päästääkään, sillä 18 kappaleesta vain yksi taitaa yltää yli kolmeen minuuttiin. Aamupuuron makuiset sanoitukset kuulostavat kotoisilta, kunnes muistaa, etteivät kotona seinät olekaan pikkuisen kallellaan eikä puuroon laiteta pikkukiviä. Kovaa kamaa siis ja sopivasti vinksallaan. Skenen ulkopuolelta kurkkivakin tykkää siitä, että laulu kuuluu ja kauniisti vieläpä. Kantaakin otetaan, kuten aamupuuropöydässä kuuluu: »Mikrosirumerkitty luonnevika peritty / tappajan vaistoja sähkökaulapannassa / statussymboli geneettinen kehveli / kyllästyminen ja lopetuspiikki.» nmp

kirja: valokuvallisia todellisuuksia

aloite: turkistarhaton suomi

jan-erik lundström / like 2012

turkistarhatonsuomi.fi

Olemme ympäröitynä visuaalisilla ärsykkeillä enemmän kuin koskaan aiemmin – puhutaan myös väriulottuvuuden teemapuistosta. Mutta mitä kuvat kertovat maailmasta? Valokuvallisia todellisuuksia tarjoaa uusia, filosofisia näkökulmia paljon käsiteltyyn aiheeseen. Kuva ei ole enää taidetta, se on yhteiskunnallinen väline, jolla on käsittämätöntä valtaa. Vaikka kirjassa kuljetaan camera obscuran syntyä sivuten, pitäytyy sen kiintopiste nykyajassa. Kuvaa ei voi ajatella enää vain täytteenä. Pahimmillaan ja parhaimmillaan se muuttaa ihmisen elämän ja tulevaisuuden – esimerkiksi syyttömästä vainojen uhriksi. tiia suorsa

Eläinsuojelu- ja ympäristöjärjestöt aloittivat toukokuussa kampanjan, jonka tavoitteena on kerätä marraskuun puoliväliin mennessä 50 000 allekirjoitusta turkistarhauksen lakkauttamista ajavaan kansalaisaloitteeseen. Järjestöt haluavat Suomen muuttavan turkiseläimiä koskevan lainsäädäntönsä monien muiden Euroopan maiden kaltaiseksi ja lakkauttavan turkistarhauksen. Aihe on ajankohtainen, sillä eläinsuojelulakia ja turkiseläinten suojelua koskevaa asetusta uudistetaan parhaillaan. Turkistarhauksen vastaiseen kansalaisaloitteeseen voi osallistua allekirjoituksen lisäksi myös keräämällä itse nimiä. nmp

»Italiassa pohditaan armeijan käyttöä estämään anarkistien iskut»

armoija avainsanat: valta, väki, suojelun kohteet

HS.fi 11.5.2012

»Mäenpää: Opiskelijat opiskelemaan 12 kuukautta vuodessa – SYL suopea»

tietova avainsanat: makkaratehdas, burn out, opintotuki

Uusisuomi.fi 13.5.2011

»Ruotsidemokraatit nyt 4. suurin»

demokrasismi

avainsanat: 6,6 %

Mtv3.fi 8.5.2012

»Poliisi löysi Auerin kirjeestä kummallisia goottikuvioita»

goliisi avainsanat: ei-kummalliset goottikuviot, syyllinen kummallisuuteen

Mtv3.fi 13.5.2012

»Elopilta erikoinen kommentti: Eivät kuluttajat käyttöjärjestelmistä piittaa»

eLoppu avainsanat: No ki(v)a, 5–0

05 LIBERO


PAREMPIA UUTISIA SENEGALISTA HALUTAAN Liberon poimimia helmiä uutisvirrasta

SUOMEEN VAIN LIIKEMIEHIÄ

Aitoa kuvausta

teksti Katriina Huttunen & Marjukka Huttunen

teksti Eliisa Alatalo

KO N G O L A I N E N

TA N SS I RY H M Ä

Les

Maahantulon edellytykset olivat kon-

rian-suurlähetystöltä kielteisen viisu-

tystön päätöksen mukaan. Päätök-

le sai helmikuussa 2012 Suomen Nigemipäätöksen kyseenalaisin perustein.

Kongolaisryhmä oli saanut ohjeistuksen vaadittavista papereista suurlähetystöstä, ja heillä oli lähetystön mukaan kaikki paperit kunnossa.

»piirrettyjen hahmojen katsominen on kasiluokkalaisille taatusti vähemmän kiusallista kuin näytellyt kasvatusvideot ja tilanteet totuudenmukaisempia kuin pornossa.»

06 LIBERO

golaisilla kunnossa, myös suurlähesessä ei siis vedottu esimerkiksi liian

vähäisiin rahavaroihin, mikä olisi voinut olla ulkomaalaislain mukainen peruste kielteiselle päätökselle.

Viisumisäännöstö, jota Suomi osa-

Viisumin epäämisen virallinen

na Schengen-aluetta noudattaa, to-

Schengen-alueelta viisumin voimas-

tä, jos viranomaisella on »perustellut

syy oli, että henkilöiden poistumista

KOULUJEN HETEROYHDYNTÄÄN ja sukupuolitautikauhisteluun nojaavan seksuaalikasvatuksen suunta on kääntymässä. Kondomeistaan tutun RFSU:n Kartalla seksistä -seksuaalikasvatusvideo rantautuu parhaillaan suomalaiskouluihin. Puolituntisella videolla seksiä harrastetaan ja siitä puhutaan kuten oikeassakin elämässä. Aina ei seiso, tyttökin voi olla aloitteentekijä ja kaikki eivät välttämättä haluakaan seksiä. Koko seksuaalisuuden kirjo on vihdoin esillä, eikä seksipartnerin – tai partnereiden – sukupuolesta tehdä oletuksia. Videolla touhuavat piirretyt hahmot. Heidän katsomisensa on kohderyhmänä oleville kasiluokkalaisille taatusti vähemmän kiusallista kuin näytellyt kasvatusvideot ja tilanteet totuudenmukaisempia kuin pornossa. Kartalla seksistä julkaistiin Ruotsissa pari vuotta sitten, minkä jälkeen siitä tehtiin suomenkielinen käsikirjoitus. Tavoitteena oli tuottaa materiaalia, jossa korostetaan sitä, että seksi tuntuu hyvältä. Nuorten peloista ja ehkäisystä puhutaan sukupuolitautien ohella, mutta ne eivät ole pääroolissa. Videon julkaisupäivänä Suomen Vanhempainliitto linjasi, ettei materiaali kelpaa, sillä »lapsia on suojeltava tällaisilta kaupustelijoilta, joiden ote on enemmän pinnallinen kuin lasten ja nuorten kasvua tukeva.» Julkaisutilaisuuteen osallistuneet opettajat, oppilaat ja sukupuoli- ja seksuaalivähemmistöjen edustajat puolestaan kiittelivät videota vuolaasti. Kartalla seksistä -videota ja opettajan lisämateriaalia voi tilata RFSU:lta ilmaiseksi.

»LAITON KORKEAN RISKIN HENKILÖ»

Mpandous du Ciel du Congo-Brazzavil-

saoloajan sisällä ei voitu todistaa. Kai-

kista mahdollisista syistä oli ympyröity vain yksi: »your intention to leave the territo-

ry of the Member States before the expiry of the visa could not be ascertained.»

JO KIELIKÄYTÄNNÖT SYRJIVIÄ

teaa lisäksi, että viisumia ei myönnesyyt epäillä hakijan aikomusta poistua Schengen-alueelta ennen haetun viisumin voimassaolon päättymistä». Kiel-

teisen päätöksen syynä oli suurlähe-

tystön työntekijän mukaan esiintyjien luokitus »korkean riskin henkilöiksi».

Virkailijan mukaan suurlähetystön

Jyväskyläläinen afrikkalaisen tanssin

politiikkana on nykyisin myöntää vii-

raakseen Kongo-Brazzavillestä kotoi-

meisesti siis vain kotimaansa ja talou-

ryhmä Mami Wata oli kutsunut viesin olevan ryhmän. Yhteistä esitystä oli suunniteltu ja harjoiteltu jo lä-

hes vuoden ajan, esitystilat varattu ja lipunmyynti aloitettu. Kolme viik-

koa ennen esityksiä Suomen Abujansuurlähetystö kuitenkin ilmoitti, ettei

sumeita vain liikematkoja varten. Ildellisesti tuottamattoman ammattinsa

perusteella nämä henkilöt ovat erityisen todennäköisiä turvapaikanhakijoi-

ta. Kun paluulennon varauskaan ei riitä, ovat todisteet vähissä.

esiintyjille myönnettäisi viisumeita.

Tiukentuneiden viisumikäytäntöjen

sen ryhmä oli jo tätä ennen matkusta-

alueelle pyrkivien turvapaikanhaki-

Seitsemän vähävaraisen kongolai-

nut 3000 kilometrin matkan Abujaan

viisumihaastatteluun. Heidän suojelijanaan toimi Kongon kulttuuriminis-

teri, joka oli luvannut kustantaa ryhmän matkat.

Abujan-suurlähetystö on Suomen

ainoa edustusto suurelta osin rans-

tarkoituksena on rajoittaa Schengenjoiden määrää ja toki myös näistä aiheutuvaa byrokratian määrää. Turvapaikanhakijoiden viranomaispäätös-

ten odottelu vastaanottokeskuksissa lienee kuitenkin enemmän kärsimystä aiheuttavaa kuin paperityö.

Pakolaiseksi lähtevien hätä ei vähe-

kankielisessä Länsi-Afrikassa. Sen

ne viisumikäytäntöjä tiukentamalla,

informaatiota ranskaksi eikä viisumi-

tekoihin. Turvapaikan hakeminen vai-

internetsivuilla ei kuitenkaan ole haastatteluissa ollut ranskankielentai-

toista henkilökuntaa, vaan haastattelu

vaan johtaa entistä epätoivoisempiin non perusteella on ihmisoikeus.

Tapaus on vain yksi esimerkki siitä,

hoidettiin tulkin välityksellä ranskasta

että viisumikäytännöt ovat eriarvois-

itse huolehtia tulkki paikalle haastatte-

läpuolisesta Afrikasta tuleville. Vapaa

englanniksi. Viisuminhakijoiden tuli lutilanteeseen – tieto tästä tuli kuitenkin vasta hakijoiden päästyä matkaan.

tavia eurooppalaisille ja Saharan eteliikkuvuus on edelleen harvojen etuoikeus.


07 LIBERO

hannele richter

lissu sjรถholm

anssi rajaniemi


AJANKOHTAISTA POLITIIKASSA

kreikan vasemmistonuoret:

kohti ihmiskeskeisempää päättämistä teksti Maarit Haataja kuvat Juha Säijälä

KRIISIYTYNEESSÄ MAASSA Vasemmis-

maahanmuuttajien vaikeuksista ja so-

auttamista. Ruohojuuritason työn sie-

heille kriisin keskellä», kertoo 22-vuo-

tonuorten toiminta on konkreettista menestä itää uuden solidaarisuuden

verso. »Solidaarisuus on ainoa aseemme», Ateenan Vasemmistonuoret pai-

lidaarisuuden osoittamisen tavoista tias oikeustieteen opiskelija Angeliki Theodorou.

Festivaaleilla saa kansankeittiön

nottivat kevätfestivaalillaan.

valmistamaa ruokaa vapaaehtoista

ginosista, Thisioon, pystytetylle tapah-

tu informaatiotauluja, joissa Ateenan

Yhteen Ateenan lukuisista kaupun-

tumalle on annettu teemaksi »Toinen maailma on mahdollinen».

»Eilen puhuimme riippumattomas-

ta elokuvanteosta ja ongelmista muut-

tuvien työ- ja opiskeluolosuhteiden keskellä, tänään yhteisökeittiöistä,

08 LIBERO

Ermina Tsarna ja Angeliki Theodorou kannustavat nuoria osoittamaan mieltä ja uskomaan muutokseen.

avointa demokratiaa. Liikkeet ovat saaneet alkunsa siitä, että ihmiset ovat ko-

koontuneet keskustelemaan kohtaa-

mistaan epäoikeudenmukaisuuksista

tai esimerkiksi peruselintarvikkeiden vaihtamisesta.

»Tämä on polku, joka voi johtaa eri-

maksua vastaan. Alueelle on ripustet-

laiseen, ihmiskeskeisempään tapaan

Vasemmistonuoret haluavat muun

ketieteen opiskelija Ermina Tsarna.

muassa tuoda esiin ruohonjuuritason liikkeitä, lakkoja, mielenosoituk-

päättää asioista», visioi 21-vuotias lää-

MUUTOS LÄHTEE KANSALAISLIIKKEISTÄ

sia ja talonvaltauksia, joissa kaikissa

Kreikan Vasemmistonuorissa on noin

ki edellä mainitut edustavat suoraa ja

tuli vuonna 1999.

myös he itse ovat olleet mukana. Kaik-

1600 jäsentä. Virallinen järjestö heistä


ONKO KREIKKA TODELLA KAAOKSESSA JA LENTELEVÄTKÖ SEN KADUILLA KAIKEN AIKAA POLTTOPULLOT? NYT KERTOVAT PAIKALLISET VASEMMISTONUORET ITSE MAANSA ONGELMISTA.

kilpajuoksu arktikselle teksti Heidi Auvinen

»Yritämme saada aikaan muutos-

ta yliopistoilla, työpaikoilla ja erilaisten kansalais-

liikkeiden, kuten occupyn ja

Atee-

nan alueella työmatkalaisille jopa kuuteen

euroon

per päivä nostettuja tietulleja vastus-

tavan »En maksa, en maksa» -liikkeen kautta. Osal-

lainen opiskelusysteemi. Eri tiedekun-

tien todistukset korvataan pätevyyksil-

lä, joita jokainen

»kreikan tilanne on osoitus kapitalismin systemaattisesta kriisistä, jossa taloudellinen taakka siirretään yhteiskunnalle.»

listumme myös Pro

Choise -kampan-

opiskelija

kerää

pisteytyssysteemin avulla. Toisin sa-

noen opiskelija voi kerätä vapaasti pis-

teitä eri tiedekun-

toistaiseksi kiellettyjä perustuslais-

set ovat kosketuksissa toisiinsa. Meillä

etsimään sponsoreita ja määräämään

vin avoin ja ottaa vastaan juttuja monelta suunnalta», kertoo Tsarna.

Synaspis Mosin, vasemmistoliiton

veljespuolueen, nuoret järjestivät huhtikuussa tapahtuman Ateenan oikeustieteellisessä auttaakseen maasta ulos

Cairn Energy on jo tuloksetta yrittänyt etsiä öljyä

Grönlannin lähistöllä. Kilpailun lisääntyessä panokset kovenevat ja riski huolimattomuuteen kasvaa.

Jäisessä vedessä öljyvuodon sattuessa torjunta on

neentasausreiän poraaminen on lähes mahdotonta

opistoja, jotka ovat

yliopistojen rahoituksen siirtyessä pois

den yhteinen lehti Enedra. Lehti on hy-

vastuuttomaan arktiseen uhkapeliin.

myös yksityisiä yli-

menpide pohjustaa

on edelleen tabu maassamme. Pyrim-

on myös vasemmiston nuorisoliikkei-

on vuokrannut jäänmurtajansa ja miehistönsä Shellin

mahdotonta. Öljypuomit eivät toimi ja arktisen öljyn-

sa», Theodorou kertoo.

me toimimaan paikoissa, joissa ihmi-

rofi, mutta suomalainen valtionyhtiö Arctia Shipping

tien kursseista. Toi-

jaan, jossa korostetaan naisen oikeut-

ta omaan kehoonsa ja aborttiin, joka

ENERGIAYHTIÖ SHELL aikoo porata öljyä Arktiksella.

Öljyonnettomuus alueella olisi erityisen suuri katast-

Suuria muutoksia on tiedossa myös

porauskauden lyhyyden takia itse öljylähteen ja paisamana vuonna. Jos öljyvuoto tapahtuu eikä paineentasausreikää saada porattua, öljy voi vuotaa talvimerijään alle jopa kaksi vuotta. Vuotanut öljy jää paksun

jään alle, jolloin sitä ei voida enää kerätä pois edes lakaisemalla.

Ilmaston lämpeneminen sulattaa yhä nopeutuval-

valtiolta. Opetuslautakunnat joutuvat

la tahdilla Pohjoista jäämerta. Alueen alkuperäiskan-

maksuja opiskelijoille. Näin yritykset

öljynporaamisen haitoista eniten. Alaskan rannoilla

pääsevät päättämään yliopistojen opin-

to-ohjelmista, tutkimuksesta ja henki-

lökunnasta. Myös vähävaraisten nuorten tulee olemaan vaikeampaa saada korkeakoulutusta.

KIRKKO JA SUURYHTIÖT VEROLLE

sat, eläimet ja luonto kärsivät jäätikön sulamisesta ja elää jääkarhuja, grönlanninvalaita, erilaisia kaloja,

hylkeitä ja lintuja, joita ei tavata muualla maailmassa. Jäätikön sulaessa eläimet kärsivät jatkuvasta elintilan

pienentymisestä. Se hankaloittaa ravinnonhankkimista ja lisääntymistä. Myös rannikolla elävät alkuperäis-

kansojen yhteisöt ovat jo joutuneet jättämään kotinsa, koska merijään väheneminen ja nouseva merenpinta

heitettäviä maahanmuuttajia. Talvel-

Vasemmistonuorten mielestä Euroo-

jonka oli tarkoitus toimia suojana kyl-

pa käsitellä ongelmia. Kreikan tilanne

kitys. Elämälle välttämättömän makeanveden varan-

lismin systemaattisesta kriisistä, jos-

eille. Se on herkkä ja ainutlaatuinen alue, joka on nyt

la he olivat mukana valtaamassa taloa,

myyteen kuoleville maahanmuuttajille, mutta poliisi tyhjensi talon välittömästi.

»Oikeistopuolueet ovat viime aikoi-

na, luultavasti vaalien vuoksi, ottaneet

esille maahanmuuttajat ja yrittäneet

leimata jokaisen heistä rikolliseksi murto-osan perusteella», huokaa Tsarna.

PELKONA YLIOPISTOJEN YKSITYISTÄMINEN Opetusministeri Anna Diamantopo-

passa ei ole nyt kyseessä kriisi vaan taon heidän mielestään osoitus kapitasa taloudellinen taakka siirretään yhteiskunnalle ja maailmansotien jälkeen

muodostettu

tuhotaan.

paikkoja, joissa on inhimilliset työolot. Meidän ei pitäisi joutua maksamaan velkaa, jonka hallitus ja suuryhtiöt ovat luoneet», tytöt toteavat.

Suomen nuorille kreikkalaisten ter-

märrettävä, että Kreikka on vasta alku.

täntö on yleinen Kreikassa.

»Meille tulee siis käyttöön amerikka-

avautumassa hyväksikäytölle.

»On alettava verottaa suuryhtiöitä

le. Yleisen vastustuksen vuoksi säädöstoimeenpano on lykkääntynyt. Käy-

noista suurin osa on sitoutuneena jäätiköiksi napa-alu-

ja kirkkoa. Luoda hyväpalkkaisia työ-

veiset ovat: »Osoittakaa mieltänne ja

tä ei ole vielä otettu käyttöön, vaan sen

Arktisella ympäristöllä on maailmanlaajuinen mer-

infrastruktuuri

lou hyväksyi viime kesänä lain, joka loisi pohjaa yksityisille korkeakouluil-

aiheuttavat rannikon eroosiota ja liian kovia myrskyjä.

uskokaa muutokseen. Ihmisten on ymJos emme saa apua, meidän todellisuu-

destamme tulee todellisuutta joka Eu-

roopan maassa. Solidaarisuus on ainoa aseemme.»

09 LIBERO


AJANKOHTAISTA POLITIIKASSA

»Vasemmistolainen perustulovaatimus on ainoastaan sellainen, joka määrittelee uudelleen sen, mikä on ihmisten minimitoimeentulo ja sen järjestämisen lähtökohdat. Se haastaa nykyisen tulonjakopolitiikan, joka sallii rikkaiden rikastumisen ja köyhien elämisen minitoimeentulolla, joka vie heiltä edellytykset täysvaltaiseen yhteiskunnalliseen toimijuuteen. Vasemmistolainen perustulo on vaatimus uudenlaisesta työnjaosta ja työmarkkinoiden pelisääntöjen uudistamisesta. Perustulo takaa jokaiselle oikeuden elämäntilanteesta riippumatta päättää käyttääkö aikaansa opiskeluun, työssäkäyntiin, vapaa-ehtoistyöhön, vapaa-aikaan vai yrittämiseen.» Vasemmistonuorten Li Andersson, massitmassoille.net 24.11.2011

Tampereen ylioppilaslehti Aviisissa 6/2012 puolueet vastaavat lehden kysymyksiin sosiaaliturvajärjestelmän muuttamisesta enemmän perustulon suuntaan. Perustulon kannalle asettuvat keskusta, vihreät ja vasemmistoliitto, kun taas vastaan ovat SDP, RKP ja kristillisdemokraatit. Kokoomuksella ja perussuomalaisilla ei ole selkeää kantaa asiaan.

mallit

http://fi.wikipedia.org/wiki/Perustulo

10 LIBERO

Kokoomusopiskelijoiden Teemu Myllärinen ja Eero Haapalehto kokoomusopiskelijat.fi 9.5.2012

poimi

perust

summ a Wikipedian keräämän historian mukaan vihreiden vuonna 2007 ehdottamassa mallissa perustulo olisi 440 euroa kuussa. Sittemmin summaa on tarkastettu minimietuuksia nostamisen vuoksi 600 euroon. Vasemmistoliiton perusturvan ja -tulon työryhmän mallissa perustulo olisi 620 euroa ja sen päälle voisi hakea syyperustaista perusturvaa 130 euron edestä. Vihreiden mallissa asumistuki ja ansiosidonnaisia tukia säilyisi ja tulot olisivat verottomia käytännössä 1100 euroon saakka. Vasemmistoliiton mallissa kaikkea perustulon ylittävää tuloa verotettaisiin progressiivisesti ja esimerkiksi asumistukea ja lapsilisiä maksettaisiin yhä.

»Kokoomuksessa tunnustetaan se tosiasia, että Suomen verotus pohjautuu tulevaisuudessakin progressioon. Perustulo olisi kokoomuslaisin tapa järjestää verotuksen progressio. Perustulo olisi se malli joka vastaa epäsäännöllisen työn, pätkätyön ja toimeentulon haasteisiin. Perustulo vapauttaa yksilön työhön, pois sosiaaliturvan tuloloukuista.»

KANSALAISPALKASTA ELI PERUSTULOSTA ELI SARJAKUVATAITEILIJA PERTTI JARLAN SANOIN LOISENELÄKKEESTÄ ON PUHUTTU TALVELLA JA KEVÄÄLLÄ TAAS ENEMMÄN KUIN AIKOIHIN. KESKUSTELUA ON KIIHDYTTÄNYT MYÖS MASSIT MASSOILLE -KAMPANJA. koonnut Niko Peltokangas

Perustulosta on olemassa erilaisia malleja, joissa tulon suuruus, sen rahoitustapa ja suhde muuhun sosiaaliturvaan vaihtelevat. Useimmissa Suomessa esillä olleissa malleissa perustulolla korvattaisiin nykyisen perusturvan vähimmäisetuudet ja se toteutettaisiin siten, ettei se heikentäisi pieni- tai keskituloisten asemaa.

»Jos mä saisin vaikka tuhat euroo perustuloo, niin mä voisin ehkä asuu vähän isommassa asunnossa, mikä olis huomattavasti mukavampaa kuin se kymmenen neliöö.»

BIEN Finland Suomen perustuloverkosto, http://perustulo.org/

Henkilö Vasemmistonuorten kampanjavideolla http://massitmassoille.net/


»Perustulo ei ole huuhaata.» Vihreiden Osmo Soininvaara, soininvaara.fi, 12.4.2012

»Täytyy tunnustaa, että olin itsekin pitkään perustulon kannalla. Osmo Soininvaaran ja Ville Niinistön kirjoitus asiasta Helsingin Sanomiin vuosia sitten vakuutti aluksi, kunnes ymmärsin taloutta opiskellessani, että malli on katastrofi.» Kokoomusnuorten Saul Schuback, saul.puheenvuoro.uusisuomi.fi, 26.11.2011

re alismi

ntoja

ulosta i k k i i t i r k

»Jos perustuloa kaupitellaan nautintoa lisäävillä argumenteilla vain länsimaalaisille ihmisille tai ahkeruuteen perustuvalla vastikkeellisella tulolla, ei sen vaatiminen ole enää mielekästä. Perustulo on erotettava kansalaisuudesta myös ekologisesti kestävän maailman vuoksi.» Vasemmistonuorten Heidi Auvinen, massitmassoille.net 19.3.2012

»En ole aivan varma, että perustulo yksin kesää tekisi. Mutta siitä olen varma, että labourismin aikakausi on päättynyt. Sosiaalivakuutuksesta ei tule enää koskaan kattavaa vakituisen kokoaikatyön takaavaa järjestelyä. Työn luonne on pysyvästi muuttunut. Pysyvästä on tullut tilapäistä, yhteisöllisestä yksilöllistä, sosiaalisesta kilpailullista ja vuorovaikutteisesta manipuloivaa. Omasta mielestäni perustulo on yksi keino rajoittaa työn laadun eroosiota palkkajakauman alapäässä. Mutta ammattiylpeyden ja yhteisöllisyyden draiveriksi se ei yksin riitä.»

»Jos perustulo aiotaan joskus toteuttaa, sen edistämiseksi tarvitaan laajapohjainen poliittinen koalitio. Periaatteessa tällaisen koalition mahdollisuudet näyttävät hyviltä, koska perustulo saa kannatusta yli puoluerajojen. Vihreiden ja Vasemmistoliiton lisäksi Keskusta on perinteisesti ollut taipuvainen kannattamaan perustuloa. Kokoomus tuskin on ihan lähiaikoina kirjaamassa perustuloa puolueohjelmiinsa, mutta puolueesta löytyy Lasse Männistön lisäksi muitakin perustulon tai negatiivisen tuloveron kannattajia. Eniten epäluuloa perustulo on herättänyt ammattiyhdistysliikkeessä ja demareissa, mutta viime aikoina myös demareiden piiristä on kuulunut perustulolle varovaisen myötämielisiä signaaleita. Lisäksi perustuloa ajamaan on Suomeen viime vuonna perustettu puoluerajat ylittävä BIEN -verkosto osana kansainvälistä Basic Income Earth Networkia. Onko perustulo siis jo ihan kulman takana? Entä miltä tämä kaikki näyttää vasemmistolaisen perustulon kannattajan näkökulmasta?» Tutkija Johanna Perkiö, massitmassoille.net, 20.2.2012

»Kun Saksassa arvioitiin mikrosimuloinnin avulla kristillisdemokraattisen puolueen (CDU) perustulomallin vaikutuksia, olivat tulokset yllättäviä. Kustannusneutraaliksi tasapainotettu malli vähensi työllisyyttä ja tehtyjä työtunteja. Miesten työn tarjonta kasvoi hieman, mutta naisten työn tarjonta väheni huomattavasti. Negatiivinen vaikutus naisten työllisyyteen oli yllättävän suuri, kun ottaa huomioon, että samalla luovuttiin puolisoiden yhteisverotuksesta, joka kannustaa yhden tulonsaajan perhemalliin. Vaikka perustulo paransi työllistymisen kannustimia, oli tulovaikutus niin suuri, että varsinkin lapsiperheissä yhä useampi nainen jäi kotiin. Näin perustuloehdotus vahvisti perinteistä mieselättäjämallia.» Tutkija Olli Kärkkäinen, Aviisi 03/2012

SAK:n ekonomisti Erkki Laukkanen massitmassoille.net 14.5.2012

11 LIBERO


AJANKOHTAISTA POLITIIKASSA

työväen kamppailu merkitsi hyvinvointivaltion läpimurtoa teksti Markus Heikkinen

PÄIVI ULJAS KERTOO HYVINVOINTIVALTION LÄPIMURTO -KIRJASSAAN, KUINKA KAIKKI OIKEIN SYNTYI.

den muistot rinnakkain sanomalehtien ja valtaa pitävien esiintymisten kanssa.

Vasemmistoenemmistöisten edus-

kuntien ja kansan joukkoliikkeiden ansiosta hyvinvointivaltio-ajattelu

sai voiton toisensa jälkeen, ja hitaasti ja kivuliaasti syntyy konsensus hyvinvointivaltiosta.

BANAANIVALTIOSTA HYVINVOINTIKAPITALISMIIN Maailmansotien

välinen

Suomi

muistutti »banaanivaltiota» johtu-

en kehittymättömästä taloudesta ja

halpatyövoimasta. Kansan asemaa Uljas kuvaa »puoliproletaarisena» tarkoittaen, että moni oli pienviljelijän ja palkkatyöläisen välimaastossa.

1950-luvulla asetelma murtuu: Pientilatuotanto rapautuu ja suuri maaltamuutto alkaa. Suomi kaupungistuu ja pelkällä palkkatyöllä elävien

määrä lisääntyy rajusti. Tähän aikakauteen kuuluu myös hyvinvointivaltion synty vastauksena oman aikansa rakennemuutokseen.

Hyvinvointivaltiota on selitetty

milloin viisaiden yhteiskuntatieteilijöiden ansioksi, milloin Neuvostoliittoa pelästyneiden porvarien juoneksi tai ay-pomojen ansioksi. Uljas näkee,

ettei 1970-luvun sukupolvi täysin ymmärtänyt edeltäjiensä saavutusten

arvoa, ja siksi kunniaa hyvinvointi-

valtion synnystä on jaettu väärille tahoille.

Suurmieshistoriaa on kirjoitettu

1950- LU V U L L A S U OM I KO K I monia

nasta käytiin Päivi Uljaan mukaan

ta poliittista kamppailua. Oikeisto

jaettu parhaita kortteja käteen, mut-

suuria mullistuksia. Käytiin kiivasajoi silloinkin maata kohti 1930-luvun

»yövartijavaltiota» ja huuteli budjettisäästöjen perään. Valtiovalta poisti

hintasäännöstelyä ja sai aikaan elintarvikkeiden hinnan nousun. Syyksi

laitettiin vuoden 1956 yleislakossa voitetut palkankorotukset.

Kovimmat taistelut Suomen suun-

12 LIBERO

vuosina 1957–1963. Työväelle ei ollut

ta niin vaan suunta lähti kääntymään valtion laajentumisen puolelle. Ensi

tahdit muutokselle löivät vihaisten äi-

tien lähetystöt, jotka toimivat lapsilisien puolesta. Uljas kertoo kirjassaan

monista mielenosoituksista, joukkokokouksista, vetoomuksista ja »kansan

välikysymyksistä» ja asettaa toimijoi-

Päivi Uljas: Hyvinvointivaltion läpimurto, Into 2012 väitöskirjatutkimus

melko lailla ja siksikin Uljaan teos antaa arvokkaan panoksensa Suo-

men työväenliikkeen historiankirjoitukselle. Teosta voi suositella jokaiselle nykyajan toimijalle, joka haluaa

ymmärtää aikaisempien sukupolvien lähtökohtia. Sopii myös toivoa, että

teos antaa vauhtia maamme historian tutkiskeluun ruohonjuuritason

perspektiivistä; hyvinvointivaltion kriisiä ei ainakaan auta, jos sen synty ajoitetaan talvisodan päiviin.


aborttitietoa

ilman moralisointia AKTIIVIT HALUAVAT KUNNIOITTAA ASIALLISEN TIEDON SIVUSTOLLA NAISEN OIKEUTTA TURVALLISEEN ABORTTIIN.

teksti Niko Peltokangas

EI SYYLLISTÄMISTÄ eikä moralisointia,

jaamalla kokemusperäiseen tai tie-

tikokemuksista. Toiveena on saada jul-

ton viesti. Abortti ei ole välttämättä

sivustolle koottu informaatio on kerät-

loppuun mennessä.

kiteytyy Asiallista tietoa abortista -sivustraumaattinen kokemus, ja jos onkin, ei trauma parane naista syyllistämällä.

Idea sivustosta kylvettiin viime kesä-

nä, kun poliitikot intoutuivat keskustelemaan abortista julkisuudessa ja aiheesta ilmestyi väitöskirjakin.

teelliseen tietoon. Salmen mukaan

ty lääketieteellisistä verkkojulkaisuis-

esitetään vaatimuksia aborttioikeu-

teineen. Lääkäri on lukenut lääketie-

raskaana oleville. Veera Aaltosen mu-

tai tieteellisistä artikkeleista lähdeviitteelliset osiot ennen julkaisemista.

»Psykologi Viveka Kauranen, joka on

kirjoittanut kirjan abortin psyykkisis-

tilainsäädännöstä. Itse nettisivu-

ja kehui sivuja kovasti. Kauranen myös

ja aloimme ideoida Millan, Eliisan ja Veeran kanssa marraskuussa miespoliittisen keskusteluillan jälkeen. Olim-

me kaikki todella tympääntyneitä sii-

palautetta ei ole juuri tullut.

Sivuilla on kolme abortin kokeneen

Alatalo epäilee vähäisen markkinoinkertomusten määrään.

väksi, että haluaisi lakiin kirjattavak-

si lääkärille mahdollisuuden kieltäytyä suorittamasta raskaudenkeskeytystä uskonnolliseen vakaumukseen ve-

doten. Tätä ei tule sallia, sillä lääkäriä

velvoittaa ammatillinen lääkärinvala.» Aborttia ei Aaltosen mielestä tehdä

huvikseen, joten päätös ei voi olla lää-

hankalaa, jos elämä on mennyt eteen-

vustoammekin isomman haloon asi-

ta abortista kertominen voi olla myös

tavasti yhdeltä sivustolta.

päin eikä aiheeseen enää palata.»

vuston tekijät ovat varmistuneet no-

kiristämisestä. Esimerkiksi sisämi-

»Ehkä kauan sitten tapahtunees-

naisten haukkumisen tappajiksi. Asial-

Oman tietonsa asiallisuudesta si-

»Ilmassa on ollut pitkään oikeiston

nisteri Päivi Räsänen on tehnyt tiettä-

noo Milla Pyykkönen. Muuta suoraa

nin lisäksi itse aiheen vaikuttaneen

lista tietoa puolestaan ei löytynyt kat-

nostaakin aktiivisia naisia.

ehdotti ideoita projektin jatkolle,» sa-

ta,» kertoo Anna Salmi.

provosoivat kuvat kuolleista sikiöistä ja

kaan asiaan liittyvä lainsäädäntö kiin-

puolelta halua aborttilainsäädännön

naisen itse kertomaa tarinaa. Eliisa

Asiattomaksi tiedoksi hän mainitsee

den takaamisesta kaikille ei-toivotusti

tä vaikutuksista, otti meihin yhteyttä

hen, että abortista netissä oleva tieto

on joko todella asiatonta tai hajanais-

Tiedon jakamisen lisäksi sivuilla

ta, viranomaisten ylläpitämiltä sivuilta

»Järjestimme piknikin, jossa keskus-

teltiin abortista ja nykyisestä abort-

kaistua parikymmentä tarinaa vuoden

Julkistuksen jälkeen ylläpitäjät sai-

vat nopeasti kaksi uutta tarinaa abort-

kärin. »Nostamme varmasti vielä siasta, jos naisen omaa päätäntävaltaa kehostaan ja elämästään poljetaan tällä tavalla alas.»

Asiallista tietoa abortista -sivusto on julkaistu osoitteessa

http://aborttitieto. wordpress.com

Sivusto julkaisee asiallisen tiedon lisäksi abortin kokeneiden naisten tarinoita.

13 LIBERO


AJANKOHTAISTA POLITIIKASSA

neitosista ken on kaunein? TRANSNAISET NOSTIVAT ESIIN OIKEUTENSA KAUNEUSKILPAILUISSA. teksti Raisa Musakka kuvitus Pirjo Hakonen

14 LIBERO


TAMMIKUUSSA ARGENTIINASSA järjestetty

ennen kuin tekisivät päätöksensä osallistu-

sa Amerikassa, missikisojen luvatussa maan-

helimessa», kertoi Salas argentiinalaislehden

kauneuskilpailu aiheutti kohun Latinalaisesosassa. Syy oli 18-vuotias Agustina Salas, yksi

kisaan osallistuneista neidoista. Kohua ei ai-

& Lesbian Alliance Against Defamation otti

haastattelussa.

Gentile, kauneuskilpailuista väitellyt profes-

Kilpailutoimikunta oli yhteydessä valtion

heuttanut hänen poikkeuksellinen kauneu-

syrjinnänvastaiseen instituuttiin, jonka mu-

se, että hän oli sattunut syntymään pojaksi.

tua kuin muilla kilpailuun hakeneilla tytöillä.

tensa. Ennennäkemätöntä Agustinassa oli

»Soitin kilpailun järjestäjille ja suostutte-

lin heidät tapaamaan minut etukäteen. Halusin olla alusta asti rehellinen. Pidin kuitenkin välttämättömänä, että he näkisivät minut

Yhdysvaltalainen LGBT-oikeuksia ajava Gay

misestani. Tällaista asiaa ei voi selittää pu-

kaan Salasilla oli sama laillinen oikeus osallis-

Osallistumisoikeuden epääminen olisi saattanut johtaa oikeusjuttuun.

Järjestäjät eivät halunneet ottaa riskiä. Sa-

lasista tuli maan kauneuskilpailuhistorian

vahvasti kantaa Talackovan puolesta. Patrizia

sori Ottawan yliopistosta, puolestaan vertasi transnaiset poissulkevaa pykälää rajoituksiin, joita mustille ja juutalaisille naisille oli

ennen asetettu. Entinen Miss Kanada Connie McNaughton piti kieltoa »syrjivänä ja vanhanaikaisena».

SYRJIIKÖ MISS SUOMI?

ensimmäinen transnainen, jolle myönnet-

Missikeisari Eino Makunen kommentoi, ettei

ten rinnalla. Tapaus oli trans-oikeuksien kan-

vaan tilanteeseen. »Jos joku hakisi, tutkisim-

tiin osallistumisoikeus kilpailla muiden naisnalta merkittävä, vaikka kyseessä olikin pieni

paikallinen mittelö – Salas on kenties maailman ensimmäinen avoimesti transsukupuo-

lisuutensa myöntänyt henkilö, joka sai osal-

listumisoikeuden naisten kauneuskilpailuun.

DISKAUKSIA JA RAJOITUKSIA Transnaisille on jo pitkään järjestetty omia

kilpailuja, ja silloin tällöin myös »tavallisis-

Miss Suomi -kilpailussa ole jouduttu vastaame asian tapauskohtaisesti – aivan kuten kau-

neusleikkauksissa, jotka hyväksymme, jos ne on tehty terveyssyistä», Makunen sanoi Helsingin Sanomien haastattelussa. »Mutta henkilökohtainen mielipiteeni on, että kuka halu-

aa hakea kisaan, jos ei voi voittaa. Etsimme voittajaa, jonka voimme lähettää myös Miss Universumiin.»

Nyt Miss Universumin järjestäjät ovat tai-

ta kilpailuista» on diskattu tyttöjä sukupuo-

puneet. Mikäli Jenna Talackova voittaa Kana-

ni hylättiin Miss Italia -kisasta vuonna 2010

Miss Universumiin. Jos Makunen ei peru pu-

lenkorjauksesta epäiltyinä. Alessia Mancivain siksi, että hän oli muita kilpailijoita pidempi ja hänellä väitettiin olevan normaa-

lia leveämpi selkä. Näillä perustein kilpailun järjestäjä vaati tarkempaa sukupuolen selvi-

tystä. Mancini ei suostunut nöyryyttävään prosessiin, ja hänet suljettiin kisan ulkopuolelle.

Suureen julkisuuteen

teema nousi kanadalaisen 23-vuotiaan Jenna

Talackovan ansiosta.

Talackovan tie oli katke-

ta Miss Universumin Ka-

nadan karsinnassa, jon-

dan karsinnan, saa hän osallistua vuoden 2012 heitaan, on Miss Suomikin avoin transnaisille. Talackovan ennakkotapaus on herättänyt

toiveita muuallakin. Bolivialainen Dayana

Sacuedo on ilmoittanut halustaan osallistua Miss Universumiin. »Nyt minulla on samat oikeudet edustaa maata-

»kuka haluaa hakea kisaan, jos ei voi voittaa? me etsimme voittajaa, jonka voimme lähettää myös miss universumiin.» - eino makunen

ka järjestäjä vaati häntä

ni kuin kenellä tahansa naisella», hän sanoi lehtihaastattelussa.

Missimaailmaa ravis-

tellut tapahtumasarja on feministisestä näkökulmasta mielenkiin-

toinen – eikö koko instituutio tulisi lakkauttaa

syrjivänä? Kauneuskil-

jättäytymään kisasta vedoten sääntöihin, joi-

pailuissahan etsitään tietyn stereotypian mu-

naiseksi (natural born female).

mia ja nuoria.

den mukaan osallistujan tuli olla syntynyt Talackova on kokenut itsensä tytöksi lapses-

kaisia naisia, joiden täytyy myös olla lapsettoOsallistumiskohut nostivat transoikeudet

ta saakka. Hän aloitti hormonihoidot neljän-

keskusteluun. »Tämä on erittäin hieno uu-

19-vuotiaana. Hän ei tyytynyt jättäytymään

dettu. Kaikilla tulisi olla samat osallistu-

toista vanhana ja sai sukupuolenkorjauksen kilpailusta, vaan palkkasi huippujuristin ja

uhkasi haastaa Miss Universumin järjestäjän

Donald Trumpin oikeuteen, mikäli transnaisia ei hyväksyttäisi osallistujiksi.

tinen, jälleen yksi syrjinnän muuri on kaamisoikeudet yhteiskunnan eri osa-alueilla», kommentoi National Center for Transgender

Equality -järjestön puheenjohtaja Mara Keisling Miss Universumin sääntömuutosta.

15 LIBERO


MIELIPIDE PUHEENJOHTAJA

KALJA TAI KYLMYYS SIINÄ TAVALLISIMMAT VAIHTOEHDOT, kun lähdetään ko-

toa ulos viettämään aikaa muiden ihmisten seurassa. Jul-

kisen tilan kaupallistuminen ja yhä tiukempi kontrollointi rajaa ihmisten mahdollisuuksia oleskella ja käyttää julkista tilaa. Siten rajataan myös mahdollisuuksiamme yhteisölliseen toimintaan, kansalaisaktivismiin ja epäkaupalliseen tapahtumanjärjestämiseen.

Konfliktit julkisesta tilasta kytkeytyvät oikeuteen niin sen käyttämisestä, liikkumisesta kuin omistamisestakin. Julkisen tilan kaupallistuminen tarkoittaa sitä, että tilojen käyttötarkoituksen määrittely ja suunnittelu valjastetaan palvelemaan kapitalistista tuotantoa, tarkemmin sanoen voiton tavoittelua.

Samalla pyritään siivoamaan ei-toivotut ihmiset ja toi-

minta julkisesta tilasta. Esimerkkejä tästä ovat romanisiir-

tolaisten leirien tuhoamiset sekä ehdotukset kerjäämisen kriminalisoimisesta. Näillä toimilla pyritään piilottamaan ja hävittämään »häiritsevä köyhyys» kaupunkikuvasta.

Helsingissä nuoria graffitimaalareita vainottiin vartijoi-

den voimin 2000-luvun alkupuolella maltaita maksaneen ja

tekemässä selvityksessä nuorten julkisista oleskelutiloista

pereella haluttiin nollatoleranssi julkiselle alkoholinkäytöl-

nuorten liikkumista rajoittava sosiaalinen kontrolli toimii.

katutaiteen vastaisen Stop töhryille -kampanjan nimissä. Tam-

le. Aamulehden mukaan tavoitteena oli saada »örveltävä kansa kuriin ja kaupunkikuva siistiksi».

Viime vuosikymmeninä tapahtunut luokkaerojen kasvu

käytetään käsitettä »epäilyn maantiede». Se kuvaa, kuinka

Nuoriin suhtaudutaan potentiaalisina häiriköinä, jotka pi-

tää siivota ennaltaehkäisevästi pois, ennen kuin he alkavat meluta, sotkea ja roskata.

näkyy kaupunkitilan eriarvoistumisena. Kaupallistuminen

Lokakuun kunnallisvaalit on tilaisuus politisoida ja nostaa

noksista ja valvontakameroista. Keskustojen muuttuessa

tehdä myös jokapäiväisellä vastarinnalla ja arjen radikalis-

näkyy konkreettisesti elinympäristömme täyttyessä maiyhä kalliimmiksi vähävaraiset joutuvat siirtymään kauemmas palveluista, kulttuurista ja viihdykkeistä.

Kyliin ja kaupunkeihin nousee ostoskeskuksia, kauppo-

ja ja kalliita asuintaloja julkisten palveluiden hävitessä tai

esiin konfliktit julkisesta tilasta. Tätä pitää kuitenkin pitää milla. Tonttien ja asuntojen omistusta on muutettava oikeudenmukaisemmaksi ja yhteisöllisemmäksi. Hyvätuloisia suosiva asuntopolitiikka on lopetettava.

Ihmisillä on oltava oikeus tiloihin, joissa voi toteuttaa

keskittyessä yhä suuremmiksi yksiköiksi. Vanhojen raken-

omaehtoista toimintaa. Tyhjiä tiloja on vallattava asumis-

ylläpidosta ja kunnostamisesta maksettaisiin. Edullisista

mahdollista yksityistää: kadut ja torit ovat yhteisesti kaik-

nusten annetaan mieluummin rapistua kuin että niiden vuokra-asunnoista on huutava pula samalla kun suuret toimistotilat seisovat tyhjillään nostamassa neliöhintoja.

Harjoitettu kontrolli on paitsi taloudellista, myös sosiaa-

lista. Tamperelaisen auttamisverkosto Sosiaaliasema X:n

käyttöön ja sosiaalikeskuksiksi. Julkista tilaa ei pidä olla

kien, eivät ainoastaan yritysten ja autoilijoiden. Julkisista tiloista on tehtävä yhteismaita, yhteisiä paikkoja joissa on

tilaa harrastamiselle, rakkaudelle, luovuudelle ja vastarinnalle.

Obehörig vistelse tillåten DEN ÖKADE kommersialiseringen och

siella evenemang. Kampen om det of-

nom nolltolerans och förbud mot allt

begränsar människors möjligheter att

och fått allt våldsammare former. Kon-

nalvalet i oktober är ett bra tillfälle att

kontrollen av det offentliga utrymmet

vara i, samäga och använda det. Där-

med begränsas även möjligheter till kollektiv verksamhet, medborgaraktivism och anordnande av icke-kommer-

16 LIBERO

fentliga utrymmet har intensiverats

trollen är såväl ekonomisk som social. I allt fler städer skräddarsys stadsutrymmet för vinstmaximering, och

oönskade element »städas» bort ge-

från tältläger till gatukonst. Kommupolitisera och föra fram konflikterna

kring det offentliga utrymmet, men det bör även göras genom vardagligt motstånd.

LI ANDERSSON Vasemmistonuorten puheenjohtaja


MIELIPIDE TULENANTAJA

helsingin sanomat ja günter grassin rauhanruno H E L S I N G I N S A N OM I E N ulkomaantoimituksen esimies

Heikki Aittokoski julkaisi 15.4.2012 näkökulma-kirjoi-

tuksen, jossa hän nimittää saksalaista kirjailijaa Günter

Grassia »kauhukakaraksi», joka ei »ymmärrä Lähi-itää». Aittokosken kirjoitus on hänen arvoituksellinen kontribuutionsa Grassin runosta Se mikä sanottava on seuranneeseen keskusteluun. Hillityssä ja hienotunteisessa runossaan Grass ottaa kantaa ydinaseettoman Lähi-idän ja rau-

han puolesta ja nostaa esiin sen, että Israel – toisin kuin Iran – on ydinasevaltio.

Lyhyessä tekstissään, joka julkaistiin otsikolla Kauhuka-

kara, 84 vee, Aittokoski linjaa, että runon ja sen aikaansaaman keskustelun »[t]austalla häämöttävät kuolemanvakavat

asiat: Iranin ja Israelin konflikti, joka saattaa johtaa ydintuhoon. Saksan natsimenneisyys, josta Grass on osa palvel-

tuaan 17-vuotiaana Waffen–SS:n riveissä. Holokausti. Nykypäivän antisemitismi.»

Riippumatta siitä, millaisena Israelin syyllisyys Lähi-idän poliittis-sotilaallisissa vastakkainasetteluissa tulee mieltää, Aittokoski ei vaivaudu selventämään ainoallakaan esimerkillä, mitkä Grassin linjaukset puhuvat hänen esittämiensä vakavien syytösten puolesta.

Ainakin runoon Se mikä sanottava on Aittokosken tulkinto-

ja on hankala yhdistää: runossa Grass muun muassa viittaa

oli lapsi toisen maailmansodan aikana ja Waffen SS:n raa-

nin kansaan »riemuhuutokuoroihin pakotettuna»; Israelin

sosialistien hirmuteoista.

Iranin presidentti Ahmedinejadiin »suunsoittajana» ja Ira-

ydinasearsenaaliin ja siihen, että se on »karttunut -- kaiken

kojen käytäntöjen Saksassa, oli vastuussa Saksan kansallisAittokoski ei kommentoi suuntaan tai toiseen Grassin

kontrollin ulkopuolella» ja »kenenkään valvomatta»; natsi-

esittämää Israelin ja Iranin kriisin ratkaisuehdotusta, joka

kaan unohdu»; itseensä »Israelin ystävänä»; ja toiveeseensa,

paan. Sen sijaan Aittokoski sivuuttaa keskustelun suursodan

en tekoihin »ylittämättöminä rikoksina», jotka »eivät kosettä »kummankin valtion hallitukset päästävät kansainväliset toimielimet esteittä ja jatkuvasti tarkastamaan Israelin ydinasepotentiaalin ja Iranin ydinlaitokset».

Aittokoski on kaikesta huolimatta sillä kannalla, ettei

»hän [Grass] Lähi-itää ymmärrä, kun pelkistää asetelman

perustuu kansainvälisen oikeuskäytännön lähestymista-

uhasta ja välttämisestä kääntäen yllättäen huomion holo-

kaustin muistoon ja »moderniin antisemitismiin» – laajoihin aihepiireihin, joiden merkitystä Aittokoski ei vaivaudu avaamaan.

Vihjaako hän, että Saksan natsimenneisyydestä ja holo-

vain Israelin syyksi.»

kaustista vedettävät johtopäätökset tukevat ydinaseella va-

mi» kytkeytyykään Grassin runoon? Aittokoski ei tarjoa lu-

taista, ekspansiivista ja militaristista ulkopolitiikkaa?

Miten Aittokosken mainitsema »nykypäivän antisemitis-

kijoilleen vastauksia.

Entä »natsimenneisyys, josta Grass on osa»? Sodan lop-

puvuosina saksalaisia, mukaanlukien saksalaisia lapsia, pakkovärvättiin rintamalle. Kieltäytymisestä seurasi huomattavia vaikeuksia. Tästä syystä Nürnbergin oikeuden-

käynneissä suotiin erityisiä oikeuksia vuoden 1943 jälkeen Waffen–SS-joukkoihin värvätyille. Jokainen vetäköön omat

johtopäätöksensä siitä, missä määrin Günther Grass, joka

JOHANNES HAUTAVIITA & BRUNO JÄNTTI ICAHD-aktiiveja (Israeli Committee Against House Demolitions)

rustautuneen Israelin räikeästi kansainvälisen oikeuden vas-

Sen lisäksi, ettei Aittokoski näe tarpeelliseksi perustella yhtä ainutta Grassia vastaan esittämäänsä ad hoc -herjaa, lukijalle jää epäselväksi, millä Aittokoski oikeuttaa yksioikoisen halventavan Grass-luentansa lähtöasetelman. Kuvaako loan heittäminen Saksan merkittävimmän elossa olevan

ja Nobel-palkitun kirjailijan päälle enemmänkin Helsingin

Sanomien ulkomaantoimituksen Lähi-itä-uutisoinnin tasoa?

17 LIBERO


Palestiinan alueen kaven 1947

1946

yk:n jakosuunnitelma Haifa

Haifa

Välimeri

Tel Aviv Jaffa

Ramallah

Tel Aviv Jaffa

Jerusalem Betlehem Gaza

Gaza

TEEMANA PALESTIINA Vasemmistonuorille Palestiina on erityisen läheinen solidaarisuustyön kohde. Teema-artikkelimme kertovat osaltaan miksi, ja mitä kamppailu vapauden puolesta eri ihmisille tarkoittaa. Mitä ensimmäisenä tulee mieleen Lähi-idästä? Ainakin se, että siellä on ongelmia ja levottomuuksia. Kun puhutaan Lähi-idän konfliktista, tarkoitetaan sillä myös Israelin miehitystä Palestiinassa, Israelin ja Libanonin sekä Israelin ja Syyrian edelleen voimassa olevia sotatiloja. Palestiina on kutistunut entisestään aina vuodesta 1948, jolloin Israelin valtio perustettiin ja miljoona palestiinalaista menetti kotinsa. Kuuden päivän sodassa vuonna 1967 Israel valloitti Gazan kaistaleen Egyptiltä, Länsirannan ja Itä-Jerusalemin Jordanialta sekä Golanin ylängön Syyrialta. Nykyään esimerkiksi Länsiranta on kutistunut alueita kaappaavan apartheid-muurin, laajenevien siirtokuntien ja muun miehityksen tekemän rakentamisen myötä. Miehitys ei ole vain Israelin fyysistä läsnäoloa Palestiinassa, vaan myös psyykkistä väkivaltaa - puskutraktorit tuhoavat palestiinalaisten koteja, jopa lapsia pidätetään ja liikkumista rajoitetaan. Israelinjuutalaisen historioitsija Ian Pappenin mukaan käynnissä on edelleen vuoden 1948 tapahtumista alkanut etninen puhdistus. Israelin toimissa on paljon apartheidvaltion piirteitä. Neljä miljoonaa palestiinalaista pakolaista odottaa naapurimaissa ja eri puolilla miehitettyjä alueita pääsyä entisiin koteihinsa Länsirannalle ja Gazaan. Yli miljoona heistä elää pakolaisleireillä YK:n avun turvin. Vapaa Palestiina tarkoittaisi Länsirantaa halkovan muurin kaatamista, veden oikeudenmukaista jakamista, syytteettä vangittujen vapauttamista, tuhottujen kotien jälleenrakennusta, teiden avaamista kaikkien käyttöön sekä Gazan saarron lopullista purkamista.

Kuollutmeri

Palestiina (Britannia)

Egypti

TransJordania

rauhaan vielä pitkä tie RAUHANNEUVOTTELUT ISRAELIN JA PALESTIINALAISTEN VÄLILLÄ EIVÄT OLE JATKUNEET. ESTEENÄ OVAT MUUN MUASSA LAITTOMAT ITÄ-JERUSALEMIN JA LÄNSIRANNAN SIIRTOKUNNAT, JOITA ISRAEL RAKENTAA YHÄ LISÄÄ. teksti Eliisa Alatalo


ntuminen 1946–2000 2000

1949–1987

Libanon

juutalainen valtio arabivaltio

Syyria

Haifa

Haifa

va ja Gazaa hallitseva Hamas on Eelan

mukaan myllerryksessä eikä vielä voida arvioida, mihin suuntaan tilanne muuttuu.

Myös se, mitä tapahtuu Israelin

kanssa yhä sotatilassa olevien Syyri-

Ramallah

Tel Aviv Jaffa

Länsiranta Ramallah Jerusalem

Jerusalem Betlehem

Tel Aviv Jaffa

Länsiranta

Betlehem Gaza

an ja Libanonin sisällä vaikuttaa Palestiinaan. Arabikevään liikehdintä

voi myös pakottaa muut Israelin naa-

Ramallah

purimaat huomioimaan, mitä miel-

Jerusalem

lista. Lähetystöneuvos Eelan mukaan

Betlehem Gaza

tä arabimaiden kansalaiset ovat Israe-

esimerkiksi Syyrian rahoittaman Hamasin pitää päättää, kannattaako sen

suututtaa kansalaisiaan kohtaan veris-

tä väkivaltaa harjoittava rahoittajansa vai kannattajansa.

Gazan kaista

Gazan kaista

Palestiinalaiset ovat päättäneet toi-

mia itsenäisyyden eteen toisellakin

rintamalla. Viime vuonna Palestiinalaishallinto2 haki YK:lta täysjäsenyyt-

tä tarkkailija-aseman sijaan. Marras-

kuussa Palestiina hyväksyttiin YK:n

Israel

Israel

kulttuuri- ja tiedejärjestö Unescon jä-

seneksi. Jäsenyys vahvisti luottamusta neuvottelevaan presidentti Abbasiin.

SIIRTOKUNNAT JATKAVAT KASVUAAN

Jordania

Egypti

Tammikuussa 2011 Al Jazeera julkaisi verkkosivustollaan yli 1 600 luottamuksellista asiakirjaa palestiina-

laishallinnon ja Israelin vuonna 2009

päättyneistä rauhanneuvotteluista. REILUSSA 50 VUODESSA on välillä käyty

ei ole tullut julkisuuteen.

lestiinan valtion perustaminen eli kah-

mista neuvottelujen edistämiseen vii-

solmiminen vaikuttaa olevan jäissä.

tinvaalit. Merkittävästi viivästyneet

lähellä rauhaa, mutta tällä hetkellä Paden valtion mallin mukainen rauhan Palestiinan itsenäisyys on yleises-

ti hyväksytty ratkaisu Palestiina–Isra-

el-konfliktiin. Siihen ovat sitoutuneet

Yhdysvaltojen aktiivista osallistu-

västyttävät käynnissä olevat presidenPalestiinan parlamentti- ja presidentinvaalit ovat myös järjestämättä.

»Jos katsoo kahden edellisen vuoden

molemmat neuvotteluosapuolet Isra-

kehitystä, niin ei ole syytä olla optimis-

Yhdysvallat. Lähtökohtana ovat ennen

ta ei seuraa mitään konkreettista, on se

el ja PLO1 sekä kolmantena osapuolena

vuoden 1967 kuuden päivän sotaa edeltäneet rajat. Sopimukseen sisältyisivät myös yhdessä sovitut aluevaihdokset.

Rauhanneuvottelujen osapuolet ta-

tinen. Jos tunnustelevista tapaamisisikävä merkki», sanoo lähetystöneuvos

Riikka Eela ulkoministeriön Lähi-idän ja Pohjois-Afrikan yksiköstä.

siaan kirjeitse, mutta viestien sisältö

salemin siirtokunnat.

Siirtokuntakysymys, kuten myös

neljän miljoonan pakolaisen paluuoikeus on neuvottelujen kipeimpiä kohtia. Israel on asuttanut juutalaisia miehittämilleen alueille Itä-Jerusalemiin

ja Länsirannalle. Siirtokuntien määrä on silminnähden lisääntynyt muutamassa vuodessa. Siirtokuntiin kul-

kevat vain juutalaisille tarkoitetut yksityiset tiet, joita rajaavat vahvat muurit. Siirtokunnat ovat kansainvälisen lain

sodan aikana valloittamille alueille.

hauraammaksi ajatus Palestiinan val-

Mahmud Abbas ovat lähestyneet toi-

maan Israelille miltei kaikki Itä-Jeru-

let entistä enemmän itseensä ja sitä

neuvottelujen jatkosta ei sovittu. Isjahu ja palestiinalaisten presidentti

lestiinalaiset olivat valmiita luovutta-

edessä laittomia, koska ne on rakennet-

telut eivät etene, käpertyvät osapuo-

raelin pääministeri Benjamin Netan-

Palestiinalaishallinto on Gazan kaistaa ja Länsirantaa hallitseva viranomaistaho, joka koostuu Palestiinan parlamentista, virkamiehistä ja omista poliiseista. 2

Vuodettujen asiakirjojen mukaan pa-

Hän varoittaa, että mikäli neuvot-

pasivat toisensa tunnustelevissa tapaamisissa viime tammikuussa, mutta

PLO on suomeksi Palestiinan vapautusjärjestö, joka edustaa palestiinalaisia puolueita ja järjestöjä rauhanprosessissa. 1

tu Israelin vuonna 1967 kuuden päivän Tapahtui neuvotteluissa mitä hyvän-

tion perustamisesta muuttuu. Tilan-

sä, vastustusta suuntaan ja toiseen on

sissä, vaan pientä liikettä tapahtuu

vassa molemmin puolin.

ne ei kuitenkaan ole täysin pysähdykkoko ajan. Rauhanprosessia vastusta-

miehityksen pitkittymisen vuoksi lu»Helppoa tietä ei ole», Eela päättää. 19 LIBERO


teemaliite: palestiina

mitä kuuluu,

issam? KUUSI VUOTTA SITTEN VASEMMISTONUORTEN KESÄLEIRILLÄ VIERAILI PALESTIINALAINEN ISSAM AL-SABANEH, JOKA KERTOI KOTIMAANSA VAIKEASTA TILANTEESTA. MATKA JATKUU YHÄ EIKÄ KOTIINPALUUSTA OLE TIETOA. teksti Raisa Musakka

20 LIBERO


KESÄLL Ä 2006 Issam Al-Sabanehin

mia vastaan. Heidät on pidätetty syy-

työskenteli Syyrian pakolaisleireillä

denkäyntiä. Nälkälakon tarkoitus on

elämässä alkoi muutosten sarja. Hän asuville palestiinalaisnuorille ohjelmia järjestävässä järjestössä. Issamille

avautui mahdollisuus matkustaa Suo-

meen EU:n European voluntary service -ohjelman avulla.

»Olin todella innoissani, sillä se oli

ensimmäinen matkani Syyrian ulko-

tä kertomatta ja tuomittu ilman oikeunostaa maailman tietoisuuteen karut olosuhteet, joissa Israelin van-

kiloissa viruvat palestiinalaiset elävät.

»Myös Gazan

puolelle. Normaalisti palestiinalais-

tilanne on kau-

vaadittavia papereita», Issam kertoo.

vät ihmiset kär-

pakolaisten on vaikea saada viisumiin Issam vietti Suomessa kolme kuu-

kautta vieraillen kouluissa puhumassa palestiinalaisten tilanteesta. Hän

osallistui kulttuuritapahtumiin ja keskustelutilaisuuksiin. Yksi matkan kohokohdista oli Vasemmistonuorten

hea. Siellä elä-

naapureita ovat Irak, Libanon, Palestiina ja Israel.

»Ei sovi unohtaa, että Syyrian halli-

tus ei ole Yhdysvaltain liittolainen. Se

on tukenut sel-

»on uskomattoman vaikeaa olla kaukana läheisistään, etenkin nyt, kun tilanne syyriassa on vaikea.»

sivät päivittäin

laisia Lähi-idän

vastarintaliikkeitä kuten Hiz-

bollah ja Hamas. Syyrian hallituk-

sella on myös lä-

heiset välit Venäjän ja Iranin kanssa, mikä ei

elämän kannalta välttämättömien

miellytä Yhdysvaltoja eikä sen liitto-

ja lääkkeiden puutteesta», Issam ker-

maiden hallitukset eivät ole yhtään

asioiden, kuten ruoan, veden, sähkön too.

Lisäksi Israel vaikeuttaa palestiina-

laista Israelia. Yleisesti ottaen arabi-

Syyriaa demokraattisempia, suurin ero on siinä, ettei Syyria ole lojaali Yhdys-

nuorisoliittolaisleiri Kittilässä. Issam

laisten elämää lukemattomilla tavoil-

joiden kanssa pitää edelleen yhteyttä.

tuhoamalla asumuksia ja katkomalla

kevään myötä Syyriassa on alkanut le-

taa muria, joka erottaa palestiinalais-

poliittisten vankien vapauttamista, pe-

kertoo saaneensa Suomesta ystäviä,

»GAZAN TILANNE ON KAUHEA» Suomen-matkan jälkeen Issamin elämään on mahtunut suuria muutok-

sia. Vuonna 2007 hän kävi Tanskassa

la – takavarikoimalla heidän maitaan,

puita ja istutuksia. Israel myös laajenalueet Israelista.

HUOLI PERHEESTÄ SYYRIASSA

valloille», Issam huomauttaa.

Tällä hetkellä niin sanotun arabi-

vottomuuksien aalto. Muun muassa rustuslain muokkaamista ja monipuoluejärjestelmää on vaadittu.

»Itse asiassa hallitus on myöntynyt

puhumassa Syyrian ja Irakin palestii-

Issam kertoo, ettei muutto Kanadaan

suureen osaan vaatimuksista. Vankeja

na Issam muutti pysyvästi Kanadaan,

perheestä ja ystävistä.

ei kuitenkaan ole vähentänyt lännen ja

nalaispakolaisista. Seuraavana vuonjonne hän pääsi opiskelemaan markki-

ollut helppo. Pahinta on olla kaukana »On uskomattoman vaikeaa olla kau-

on vapautettu ja vaalit pidetään. Tämä länsimyönteisten arabimaiden tahol-

nointia.

kana läheisistään, etenkin nyt, kun

työssä eri kansalaisjärjestöissä. Halu-

si perheeni on vielä suhteellisen kau-

lä hetkellä menettänyt jonkin verran

kaupungissa Damaskoksessa, joka on

kin ja Turkin rajaa.

»Tavoitteeni on käyttää oppimaani

an auttaa Lähi-idässä asuvia palestiina-

laispakolaisia. Tätä varten olen ollut re-

kisteröimässä Kanadaan järjestöä, joka kasvattaa kanadalaisnuorten tietämystä palestiinalaisten tilanteesta.»

Järjestön nimi on ICYD – the Inter-

national Canadian Youth for Development, ja sen tavoite on muun muas-

tilanne Syyriassa on vaikea. Onnek-

kana konfliktista, sillä he asuvat pääturvallinen verrattuna Homsin, Ha-

tini kertoi, että jengit kidnappaavat

vittäin.»

»Joskus ystäväni sanovat minun ole-

jatkuvasti huolissaan, kuin olla per-

laisten tilanteesta, haluavat taistella

ka ovat olleet nälkälakossa kuukausia. Vangit protestoivat Israelin poliisin toi-

Issam uskoo dialogin kapinallisten ja

taa mielenilmaisujen taltuttamiseksi.

lä tapahtuu», hän jatkaa.

Issamin mukaan Syyrian tilantees-

Syyria koostuu monista eri ryhmistä,

see nyt 1500 palestiinalaisvankia, jot-

nasrahoja.»

heensä rinnalla tietäen, mitä ympäril-

nut paljon sitten vuoden 2006, jolloin

heesta. Päällimmäisenä hän mainit-

lapsia pyytäen perheiltä suuria lun-

hallituksen välillä olevan avainasemas-

ta puhuttaessa täytyy ymmärtää maan

Issam kiersi Suomea puhumassa ai-

ja gangsterit käyttävät hyväkseen. Äi-

On kuitenkin pahempi olla kaukana,

sortoa vastaan.

Palestiinan tilanteessa on tapahtu-

»Kaikki tämä on johtanut turvalli-

toinen päivä ja lähetämme viestejä päi-

siin kaupunkeihin. Soitan heille joka

sivat kokemuksiaan ihmisoikeuksisomakohtaista kokemusta palestiina-

otettaan alueilla, jotka ovat lähellä Ira-

suuden romahtamiseen, jota varkaat

van onnekas, kun olen nyt Kanadassa.

ta. Issamin mukaan nuoret, joilla on

Hänen mukaansa hallitus on täl-

man, Edlebin ja Deeralzourin kaltai-

sa järjestää nuorisovaihtoa Kanadan ja Lähi-idän välillä, jotta nuoret jakai-

ta tullutta painostusta», Issam toteaa.

sa. Hallituksen ei tule käyttää väkivalTätäkin keskeisemmäksi Issam nostaa muun maailman roolin.

»Naapurimaiden tulee sulkea rajan-

poliittista ja uskonnollista historiaa.

sa, lopettaa aseiden salakuljetus Syy-

joista tällä hetkellä vallassa ovat noin

joiden maahanpääsy. Myös media on

10 prosenttia väestöstä muodostavat

alawit. Maan suurin ryhmä on sunnimuslimit. Syyrian maantieteellisellä sijainnilla on myös oma roolinsa – sen

riaan ja estää ulkomaalaisten taistelinäytellyt merkittävää roolia Syyrian

hallitusta vastaan. Haluaisin lännen ja

sille myönteisten arabimaiden lopettavan mediasotansa Syyriaa vastaan.»

21 LIBERO


teemaliite: palestiina

ahava ekokosmetiikkaa palestiinalaisalueilta ELÄINYSTÄVÄLLINEN LUONNONKOSMETIIKKASI VOI OLLA PERÄISIN LAITTOMISTA SIIRTOKUNNISTA PALESTIINASTA. teksti Tuuli Hongisto

LUONNONKOSMETIIKKANA ja eläinystäväl-

eelta. Aluetta ei ole tunnustettu osaksi Isra-

metiikka on peräisin palestiinalaisalueiden

pimuksessa palautettavaksi.

lisenä valintana mainostettu Ahava-kos-

laittomista siirtokunnista. Harhaanjohtavi-

Korkean mineraalipitoisuutensa ansiosta

en pakkausmerkintöjen takia suomalaisen

Kuolleenmeren savea pidetään hyvänä ihon-

Suuret kauppaketjut näyttävät edelleen jatka-

tiikan valmistuksessa onkin mahdollistanut

kuluttajan on kuitenkin vaikea tietää tätä. van tuotteiden myymistä.

Suomessakin myytävää kosmetiikkamerk-

ki Ahavaa markkinoidaan eläinystävällisenä luonnonkosmetiikkana, mutta jos tuote on-

hoitotuotteena, ja sen käyttäminen kosmeyritykselle hyvät tuotot, vaikka miehitettyjen alueiden luonnonvaroista hyötyminen on laitonta Geneven sopimusten nojalla.

EU:n ja Israelin välisen kauppasopimuksen

kin eläinystävällinen, se ei ole sitä ihmisille.

mukaan laittomista siirtokunnista peräisin

tuneita saattaakin kiinnostaa se, että merkki

– tuotteen markkinoinnissa käytetty merkin-

Kosmetiikkatuotteiden alkuperästä kiinnoson boikottikampanjan kohteena ja esimerkik-

si Lontoon keskustassa sijainnut liike suljettiin protestien tuloksena.

LAITTOMIEN SIIRTOKUNTIEN ONGELMA Mikä Ahavassa sitten oikein mättää? Ahava-

kosmetiikkamerkki on peräisin vuonna 1967 perustetun Mitzpe Shalem -siirtokunnan alu-

22 LIBERO

elia, ja sitä on vaadittu vuoden 1992 Oslon so-

olevia tuotteita ei saisi kutsua israelilaisiksi tä onkin tältä osin harhaanjohtava. Suomessa

pakkausmerkintöjä ei ole kuitenkaan lähdet-

ty korjaamaan, toisin kuin esimerkiksi Ete-

lä-Afrikassa, jossa on viime vuonna päätetty, että tuotteen pakkauksesta tulee ilmetä, jos se

on peräisin laittomasta siirtokunnasta. Myös

Isossa-Britanniassa palestiinalaisalueilta tuotaviin tuotteisiin merkitään Finnwatchin mu-


kaan alkuperämaaksi Länsiranta.

Finnwatch on todennut maaliskuussa 2012

julkaistussa raportissaan, että suomalaisen

ja Israelin sopiman vapaakauppasopimuksen piiriin.

kuluttajan on vaikea tietää, tukeeko laiton-

KAMPANJOILLA EI VIELÄ VAIKUTUSTA SUOMESSA

tiinalaisalueilta tulevat tuotteet on merkitty

Ahavaa vastaan onkin kampanjoitu laajas-

tuotteet eivät täten myöskään näy tilastois-

joutui sulkemaan ovensa vuoden 2011 lopulla

ta siirtokuntapolitiikkaa, koska monet palesisraelilaisiksi. Palestiinalaisalueilta tulevat

sa. Finnwatchin raportti toteaa, että »tulliti-

laston mukaan Suomeen ei vuosina 2002–2011 tuotu käytännössä lainkaan tuotteita palestiinalaisalueelta».

Ahavalle on ollut hyödyllistä rekisterödä toi-

mintansa Israeliin, koska näin yritys pystyy

ti, ja esimerkiksi Lontoossa West Endin liike

jatkuvien protestien jälkeen. Ahavaa vastaan

että maahantuoja, Mikacos Oy, on toimittanut selvityksen tuotteiden alkuperästä vuon-

na 2007. »Luotamme siihen. Käymme maahantuojan kanssa läpi, että merkinnät ovat

oikein ja asianmukaisia. Lähdemme siitä, että maahantuoja toimii Suomen ja EU-lakien mukaan. Tässä tapauksessa emme ole nähneet syytä ryhtyä toimenpiteisiin.»

Finnwatchin tutkimusta Sjögren ei ole lu-

kampanjoivat kansainvälisesti muun muas-

kenut. »Täytyy tutustua. Jos raportista ilme-

liike, brittihyväntekeväisyysjärjestö Oxfam

paikkaansa, ryhdymme pakkausmerkintöjen

sa Coalition for Palestine, Code Pink-rauhanja israelilainen rauhanjärjestö Gush Shalom.

Kotimaisissa eläinoikeuspiireissä on huo-

nee, että tavarantoimittajan tiedot eivät pidä osalta toimenpiteisiin. Tällä hetkellä meillä

ei ole sellaista tietoa ja jatkamme myyntiä»,

hyötymään esimerkiksi EU:n tutkimustuis-

mattu, ettei eläinystävällinen luonnonkos-

Yhtiö sai verkkojulkaisu Electronic Intifadan

löydykään esimerkiksi Animalian kosmetiik-

too, ettei Stockmannilla ole linjausta siirto-

set eivät ole tiettävästi kuitenkaan poistaneet

myynti siis näyttäisi jatkuvan. Esimerkiksi

ta ja sen kauppapolitiikasta Israelin kanssa.

mukaan Euroopan Unionilta varoja tutkimustyöhön miljoonan euron arvosta vuosi-

na 1998–2011. Tuotteet nauttivat myös tuontietuuskohtelua »israelilaisina» tuotteina, vaikka niiden ei myöskään pitäisi kuulua EU:n

metiikka ole välttämättä eettistä. Merkkiä ei

kalistalta. Tähän mennessä kotimaiset yritykAhavan tuotteita valikoimistaan.

S-ryhmän käyttötavarakaupan hankinta-

johtaja Mikael Sjögren kertoo puhelimessa

hän toteaa.

Tiedottaja Anna Bjarland puolestaan ker-

kuntatuotteiden myynnistä. Tällä hetkellä

Norjassa ja Japanissa jälleenmyyjät ovat jo luo-

puneet Ahava-tuotteista. Jää nähtäväksi, seuraavatko suomalaiset kollegat perässä.

23 LIBERO


teemaliite: palestiina

Nakba 1948 ja

unohdetut palestiinalaiset teksti ja kuvat Tiina J채rvi & Elina Sandelin

26 LIBERO


N Ä I N K I RJO I T TA A palestiinalaisten

lin virallisesta kertomuksesta jää puut-

valtion väestöstä pelätään kasvavan.

(1941-2008) juurettomuuden tuntees-

kun sota alkoi vuoden 1948 toukokuus-

valtion ongelmallista suhdetta sekä Is-

kansallisrunoilija Mahmoud Darwish taan ja kaipuustaan kotimaahan. Darwishia pidetään palestiinalaisten tuntojen ilmaisijana, joka on onnistunut

tiivistämään runoihinsa muun muas-

sa kansansa vuonna 1948 kohtaaman

tumaan muun muassa tieto siitä, että

sa, olivat israelilaiset puolisotilaalliset joukot toimeenpanneet palestiinalaisten etnistä puhdistusta jo useita kuukausia.

Nykyään yli neljä ja puoli miljoonaa

katastrofin, Nakban, seurauksena syn-

palestiinalaista elää pakolaisina ym-

Nakba on palestiinalaisten tapa pu-

kotimaahansa. Suurin osa pakolaisis-

tyneen tuskan ja kodittomuuden.

hua Israelin perustamisesta ja niistä seurauksista, joita sillä heille oli. Vuo-

den 1948 etnisten puhdistusten aikana israelilaiset joukot tuhosivat kai-

ken kaikkiaan 531 palestiinalaiskylää ja 11 urbaania asutuskeskusta. 750 000

palestiinalaista joutui jättämään koti-

ta puhutaan Israelin itsenäistymisso-

ja Libanonissa. YK myönsi pakolaisille oikeuden paluuseen jo vuonna 1948,

mutta Israel ei ole edelleenkään suostunut päätöksen toimeenpanoon.

Kaikki palestiinalaiset eivät kuiten-

den 1948 tapahtumien yhteydessä. Tälmiljoona palestiinalaista, joilla on Israelin kansalaisuus. He muodostavat noin viidenneksen Israelin väestöstä.

Israelin valtion virallisessa retorii-

tana. Tapahtumien kulku on totuttu

kassa palestiinalaisvähemmistöstä

vatuksi ympäröivien arabimaiden vi-

palestiinalainen vältetään systemaat-

esittämään siten, että Israel tulee kuhamielisen hyökkäyksen kohteeksi joutuneena valtiona, joka oikeutetusti

puolusti omaa olemassaoloaan. Israe-

KIELLETTY JA UNOHDETTU ETNINEN PUHDISTUS

kinnan kanssa, joka Israelin valtiol-

päröivissä valtioissa, kuten Jordaniassa

lä hetkellä Israelin alueella asuu noin

Israelissa vuoden 1948 tapahtumis-

identiteettiinsä.

ta elää Länsirannalla ja Gazassa tai ym-

nalaisten asutuskeskuksista joutui etman kuukauden aikana.

palestiinalaisiin ja heidän kansalliseen

Nakbasta (arab. katastrofi) puhumi-

kaan lähteneet kotiseuduiltaan vuo-

nisen puhdistuksen kohteeksi muuta-

raelissa että sen ulkopuolella eläviin

päri maailmaa, ilman oikeutta palata

seutunsa. Puolet alueen alkuperäisistä asukkaista ja yhtä suuri osuus palestii-

Sanavalinnat ja puhetavat kuvaistavat

nen ei sovi yhteen sen virallisen tulla on valtion perustamisesta. Yli 60

vuotta Israelin valtion perustamisen jälkeen Nakba on edelleen tabu, eikä kriittistä keskustelua valtion syn-

tyhistoriasta juuri suvaita. Tämän on saanut kouriintuntuvasti kokea etnis-

tä puhdistusta tutkinut israelilainen historioitsija Ilan Pappé. Tutkimustensa takia Pappé joutui sekä akatee-

misen että henkilökohtaisen uhkailun kohteeksi ja päätti lopulta oman ja perheensä turvallisuuden vuoksi muuttaa Israelista.

Israelissa alueen entiset asukkaat

puhutaan Israelin arabeina ja sanaa

on haluttu kaikin mahdollisin tavoin

tisesti. Israelin virallisessa diskurssis-

ritty unohtamaan, on tutkinut muun

sa arabit nähdään »demografisena uh-

kana», jonka prosentuaalisen osuuden

unohtaa. Tapoja, joilla historiaa on py-

muassa israelilainen sosiologi Uri Ram. Ramin mukaan Nakban jälkeen

27 LIBERO


teemaliite: palestiina

entisiä palestiinalaiskyliä perustet-

ta kyllä, lain voimaantulon on arvioitu

asutuskeskusten nimistö on muutet-

vuoden 1948 tapahtumista Israelissa.

tiin uudelleen juutalaiskylinä, jolloin tiin hepreankieliseksi. Osa palestiina-

laiskylistä tuhottiin ja osan päälle is-

AJATUS PALUUSTA EI KUOLE

tutettiin metsää, jotta kylän rauniot

Vaikka YK:n resoluution 194 myön-

mistettiin ettei pakolaisille jäisi paik-

pantu, ajatus paluusta elää yhä edel-

jäisivät piiloon. Kyliä tuhoamalla varkaa jonne palata. Samalla alueen palestiinalainen historia saatiin häivytettyä

uuden valtion asukkaiden ja heidän jälkeläistensä muistoista ja mielistä.

Nakbasta puhumista on haluttu es-

tää muun muassa lainsäädännön kei-

noin. Vuonna 2011 Israelissa tuli voi-

maan niin sanottu nakba-laki. Laki kieltää julkisia järjestöjä, jotka saavat

valtion tukea, puhumasta nakbasta

julkisesti rahoituksen menettämisen uhalla. Vuoden 1948 tapahtumia ei kui-

tenkaan unohdeta helposti, ja ironis28 LIBERO

jopa lisänneen puhetta ja tietoisuutta

tämää paluuoikeutta ei ole toimeenleen vahvana palestiinalaispakolaisten keskuudessa. Monet pakolaiset ovat

säästäneet vanhojen kotiensa avaimet

merkkinä siitä, että he eivät tule unohtamaan omia juuriaan; he eivät aio

unohtaa palestiinalaisuuttaan ja vanhoja kotiseutujaan. He muistavat ja pitävät huolen siitä, että myös heidän

jälkeensä tulevat sukupolvet muistavat. Avain onkin muodostunut pakolaisten paluun symboliksi.

Shatilan pakolaisleirillä eteläises-

sä Beirutissa ajatus paluusta näkyy ja


konkretisoituu monin tavoin. Koko

Terveydenhoito ja lasten koulun-

kujien seinämille liisteröidyt lukuisat

ikänsä pakolaisleirillä asuneet nuo-

käynti pakolaisleirillä on pitkälti avus-

Akkan tai jonkin muun nykyisessä Is-

ganisaatioiden varassa. Kodit ovat

VALTION PERUSTAMINEN EI RATKAISE PAKOLAISKYSYMYSTÄ

asunnot ovat kylmiä ja kosteita. Vesi-

Puhuttaessa Palestiinasta viitataan

ta ja juomakelvo-

lestiinalaisalueisiin, Länsirantaan ja

ret kertovat kodikseen Jaffan, Haifan, raelissa sijaitsevan kylän. Puhe koti-

seudusta on paikoitellen niin elävää, että ulkopuolisen kuuntelijan

voi

olla vaikea käsittää, että muistot paikoista, joihin puheessa

viita-

tustyötä tekevien kansainvälisten orahtaita ja etenkin talven sadekaudella

johtovesi on suolais-

»nakbasta puhumista on haluttu estää lainsäädännöllä.»

taan, perustuvat

tonta ja kehnosti rakennetuissa

ta-

loissa on terveydelle haitallisia sisäil-

maongelmia. Sähköt

jo edesmenneiltä isovanhemmilta

toimivat sattumanvaraisesti, välil-

en henkilökohtaisiin kokemuksiin.

toisinaan pidempään ja joskus ei sitä-

kuultuihin kertomuksiin, ei puhujiyllä: Sabra–Shatilaleirin pääkatu on vilkasta kauppojen ja kojujen täyttämää aluetta.

Palestiinassa sijaitsevat juuret elävät

vasemmalla: Handala on palestiinalaisen sarjakuvataiteilija Naji Al-Alin luoma hahmo. Se esittää pakolaispoikaa ja on muodostunut palestiinalaisten kamppailun symboliksi.

nonissa ilman kansalaisuutta ja sen

oikealla: Rauhankyyhky kantaa avainta, joka on muodostunut pakolaisten paluun symboliksi.

säksi Libanonin sotien täyttämä lähi-

nuorissa niin vahvoina, että he mieltävät kodiksi paikan, jossa heillä ei ole ollut mahdollisuutta edes vierailla. Shatilan

palestiinalaispakolai-

set ovat syntyneet ja kasvaneet Libatakaamia kansalaisoikeuksia. Olosuhteet pakolaisleirillä ovat surkeat ja tulevaisuuden näkymät huonot. Palestiinalaisilla ei ole oikeutta

periä vanhempiensa asuntoja, kou-

lä muutaman tunnin vuorokaudessa, kään.

Huonoista olosuhteista huolimatta

useat pakolaiset haikailevat Libanonin

poliittiset julisteet.

termillä tavanomaisesti nykyisiin paGazaan. Libanonissa elävien palestiinalaisten puheessa Palestiina tarkoittaa kuitenkin koko historiallista Palestiinaa. Käsitys siitä kenelle nykyi-

sin Israelin hallitsema alue kuuluu ei rajaudu vain palestiinalaispakolaisille: esimerkiksi Beirutin turistikartaan Libanonin eteläiseksi rajanaapuriksi on merkitty Palestiina, ei suinkaan Israel.

Vuoden 2011 tammikuussa julki-

kansalaisuuden ja sitä kautta saatavi-

suuteen tulleista Palestine Papers

ta Palestiinaan. Israelin ensimmäisen

nalaishallinnon (PA) edustajat olivat

en kansalaisoikeuksien sijaan paluus-

pääministerin ja Israel Defense Forcesin perustajan David Ben-Gurionin lausahdus »vanhat tulevat kuolemaan

ja nuoret unohtavat» ei ole siis toteutunut.

Nakba, pakolaisuus ja ajatus paluus-

-asiakirjoista kävi ilmi, että Palestiitarjoutuneet tekemään huomattavia

myönnytyksiä Israelin kanssa käydyis-

sä rauhanneuvotteluissa, muun muas-

sa luopumaan pakolaisten paluuoikeudesta. Tämä oli kova isku pakolaisille,

jotka muodostavat enemmistön kaikis-

lutusmahdollisuudet ovat olematto-

ta elävät yhä vahvoina ja muodostavat

rajatut, eikä oikeutta osallistua syn-

laisten kansallisessa identiteetissä.

minen sinänsä ei ratkaise tilannetta

laisen selkään tatuoitu suuri Palestii-

näkökulmasta. Huonoimmillaan kes-

mat, ammatinharjoittamisoikeudet

nyinmaan päätöksentekoon ole. Lihistoria näkyy pakolaisten elämässä

traumaattisina sotakokemuksina ja näistä kumpuavina mielenterveysongelmina.

merkittävän osan palestiinalaispakoTästä kertoo myös palestiinalaispakonan kartta, käsivarteen tatuoitu paluun symboli Handala ja väliaikaisiksi koettavien kotien katoille ripustetut

Palestiinan liput, sekä leirin kapeiden

ta palestiinalaisista.

Pelkkä Palestiinan valtion perusta-

kuin palestiinalaisten vähemmistön kustelun keskittäminen liiaksi vain

valtion perustamisen ympärille joh-

taa tilanteeseen, joka jättää valtaosan nakban uhreista täysin huomiotta.

29 LIBERO


kenen huiv teemaliite: palestiina

teksti Riia Colliander

kuvitus Janne Nurmi

KUFFIYA, KAFIYA, ghutra, shemagh,

sen huivin lisäksi turbaanin tai hartia-

sainvälinen aktivismi, Lähi-idän krii-

nimeä. Perinteinen arabi- ja toisinaan

maskuliinisuuden symbolina, myös

muokkasivat arabialaishuivin nopeas-

hatta – rakkaalla tekstiilillä on monta kurdimiestenkin suosima päähuivi on arkinen vaatekappale peittämään päänahan tai kasvot auringonporotukselta, tuulen lennättämältä hiekalta, tai

naiset saattavat käyttää sitä perinteisen hunnun eli hijabin tapaan.

IDÄN HUIVI LÄNNESSÄ

kertomaan kulkijan etnisestä taustas-

Perinteinen arabialainen päähuivi tih-

Huivin tunnusomainen, kankaa-

dian ja -muotiteollisuuden piirissä.

ta.

seen punottu kuviointi polveilee his-

torian hämäristä kenties heijastellen

muinaista mesopotamialaista jyvien polveilua tai kalastusverkon kuviota.

Kefiyaksi huivi on saatettu nimetä

irakilaisen Kufan kaupungin mukaan. Vaatekappale on käytännöllinen läm-

sit ja sympatia palestiinalaisia kohtaan ti keinoksi ilmaista solidaarisuutta pie-

nen kansan poliittisille pyrkimyksille – ja korostaa siinä sivussa hieman huivinkantajan omaakin kapinahenkeä. Tunnettuja

länsimaisia

huivin

kuu symboliikkaa – eritoten länsime-

käyttäjiä ovat olleet Arabian Law-

Ruudukoitu kangaskappale on 1960-lu-

E. Lawrence sekä aavikkosotaa käy-

vulta pitäen kiertynyt palestiinalaisen

vastarintaliikkeen tunnusomaiseksi kasvopeitteeksi ja palvellut matkalaisia luvuttomina Pyhän maan matkamuistoina.

Erityisen tunnusomainen tekstii-

pötilasta toiseen: kefiyan kangas on

listä tuli palestiinalaisten presidentti

ja se kietoutuu kantajalleen perintei-

ja osana presidentin virka-asua. Kan-

useimmiten sekoitus villaa ja puuvillaa

30 LIBERO

huivin tapaan. Vaikka huivi nähdään

Jasser Arafatin perinteisenä pukineena

rencenakin tunnettu brittieversti T. nyt saksalainen sotamarsalkka Erwin

Rommel. Vuonna 2007 Espanjan pää-

ministeri José Luis Rodríguez Zapate-

ro esitti Israel-kriittisen puheen sonnustautuneena hänelle ojennettuun palestiinalaishuiviin.

Vuosikymmenien ajan kefiya pal-

veli brittiläisten asevoimien huivina

shemaghiksi kutsuttuna. Yhdenmu-


via kannat kaisuutta ulkoasuunsa ovat hakeneet

kauppakunnaita Japanista, jossa ke-

ri 16 kudontakonetta, jotka tuottivat

jordanian rajavartiosto, Sudanin ase-

hetken aikaa huipputrendikästä. Sak-

la. Parhaillaan tehdas kutoo kahdella

myös Palestiinan poliisivoimat, Transvoimat, Arabilegioona, Libyan Arabiar-

meija sekä brittien Long Range Desert Group.

Australian asevoimien tiedetään

käyttäneen shemagheja myös Vietnamin sodan aikaan. Huivi otettiin

fiyan yhdistäminen maastokuosiin oli

sassa palestiinalaishuiviin ovat vuorostaan tarttuneet äärioikeistolaiset,

ja siitä on tullut uusnatsien keino ilmaista Israelin-vastaisuuttaan.

NYKYTUOTANTO

osaksi Australian ja Yhdysvaltain eri-

Nykyään valtaosa perinteisistä arabi-

ja Afganistanin sodissa. Terrorismin-

della vuosituhannella kasvaneen suo-

koisyksiköiden univormua myös Irakin vastaisten sotien huivien sävyinä on yleensä nähty oliivinvihreä tai khaki. Huivien suosiota sotilaiden keskuudes-

sa selittää niiden käytännöllisyys ran-

huiveista valmistetaan Kiinassa. Uusion myötä aasialaiset valmistajat

valtasivat huivimarkkinat palestiinalaisvalmistajilta tehokkaalla massa-

huiveja yli 750 kappaleen päivätahdilkoneella 300 huivia viikossa. Kiinalais-

valmistajista poiketen Herbawi käyttää vain puhdasta puuvillaa.

Tutuin kefiya on mustavalkoinen,

mutta pukineen nousu 2000-luvun

trendiasusteeksi on tehnyt värikirjosta loppumattoman. Punavalkea palestiinalaishuivi voidaan assosioida sosialismiin tai panarabismiin, vihreä

islamismiin. Sinivalkea väritys on yleinen esimerkiksi Jordanian alueella.

Huivi ei välttämättä enää kerro län-

tuotannolla.

simaisen kantajansa poliittisista nä-

Yhdysvalloissa kefiya on ollut tut-

valmistuksen monopolia on pitänyt pa-

Sen käyttäjä ei välttämättä edes tiedä

en. 2000-luvun alussa se valloitti uusia

1990-luvulla Herbawin tehtaalla pyö-

koissa sääolosuhteissa.

tu myyntiartikkeli 80-luvulta lähti-

Viiden vuosikymmenen ajan huivin-

lestiinalainen Yasser Herbawi. Vielä

kemyksistä tai suuntautumisesta. kefiyan alkuperästä.

31 LIBERO


32

LIBERO


o t a n game over

»LÄHDIN MATKALLE, koska Suomea ajetaan

koko ajan lähemmäksi Natoa. Nato ei ole

enää aikoihin ollut sotilaallinen liitto tuolla jossain, vaan jatkuvasti kiinteämmässä osas-

sa koskien Suomen maanpuolustusta. Vaikka suomalaisista suurin osa yhä vastustaa Natoa,

on vallassa hyvin Nato-mielisiä päättäjiä. Vii-

meistään Niinistön mahdollisen toisen presi-

denttikauden alkaessa voi kuvitella alkavan armoton Nato-rumpujen pauke. Tyystin toi-

senlaiseen rytmiin hakkaaminen on aloitettava jo nyt!»

Näin kertoo helsinkiläinen Erno Helki, joka

osallistui ensimmäistä kertaa kansainväliselle mielenosoitusmatkalle Brysselissä 1. huh-

tikuuta järjestetyssä Naton vastaisessa toi-

mintapäivässä. Nato Game Over -tapahtuma

ajoittui noin kuukautta ennen sotilasliiton huippukokousta Chicagossa.

Noin 500 aktivistia otettiin kiinni heidän

yrittäessään tunkeutua Naton päämajan alueelle.

Tapahtuman aikana pidettiin myös järjes-

tön pääoven edessä tukimielenosoitus kansalaistottelemattomuuteen osallistuneille.

Suomesta toimintapäivään osallistui paljon rauhanaktivisteja. Aseistakieltäytyjäliitto jär-

jesti bussikyydin Helsingistä Brysseliin noin 50 suomalaiselle ja ruotsalaiselle mielenosoittajalle.

HYÖKKÄÄVÄÄ PUOLUSTUSLIITTOA VASTAAN Nato Game Overin järjestäjänä toimi belgialainen Vredesactie. Ennen toimintapäivää

järjestettiin koulutuksia, joissa perehdyttiin Naton alueeseen, piikkilanka-aitojen ylittämiseen, poliisin kohtaamiseen, kiinniottotilanteisiin ja lakiasioihin. Jokainen kansa-

AKTIVISTIT TUNKEUTUIVAT NATON PÄÄMAJAAN PUHALTAMAAN HYÖKKÄYSLIITOKSI MUUTTUNEEN PUOLUSTUSLIITON PELIN POIKKI. teksti ja kuvat Antti Kurko

laistottelemattomuuteen osallistuva sitoutui myös toimimaan väkivallattomasti ja provosoimatta poliisia, vaikka nämä toimisivatkin päin vastoin.

Belgian poliisin maine oli kiirinyt monen

korviin, eikä kuva paikallisesta virkavallasta ollut kummoinen. Helsinkiläinen Hei-

di Auvinen kertoo: »Osallistuin 2010 Brysse-

lissä No Border -leirille. Aktivistit kohtasivat leirin aikana sekä fyysistä että henkistä vä-

kivaltaa poliisin toimesta. Monet pidätettiin LIBERO

33


kadulla kävellessä, pakotettiin riisuu-

muiden länsimaiden poliittisten int-

Meitä oli kerääntynyt pellolle ehkä pa-

putkaan, josta ei ollut pääsyä vessaan.

tumisella haluttiin lisäksi vastustaa

päätöksen lähteä yhdessä juoksemaan

tumaan virkavallan edessä ja laitettiin

Mielenosoitusmatka Belgiaan arve-

lutti aluksi, koska paikallisen poliisin toiminta oli ollut niin aggressiivista ja härskiä.»

sotilasliiton roolia esimerkiksi Afganistanin miehityksessä.

POLIISI KAASUTTAA TAAS

Tapahtumapäivänä aktivistit pyrki-

Belgian poliisi oli tehnyt kaikkensa,

alueelle, joka sijaitsee Brysselin kau-

le. Paikalle oli tuotu viidensadan polii-

vät tunkeutumaan Naton päämajan pungin laidalla. Tunkeutumisen tar-

koituksena oli hankkia tietoa Naton sotavalmisteluista ja kyseenalaistaa Yhdysvaltojen ydinaseiden säilyttäminen Euroopassa.

etteivät aktivistit pääsisi Naton alueelsin lisäksi paljon poliisikoiria ja -hevosia sekä vesitykkejä. Päämaja-aluetta

ympäröi poliisien rivistö, ja viereisellä Belgian armeijan tontilla oli satoja so-

risataa aktivistia ennen kuin teimme

kohti aitaa, läpi poliisirivistöjen. Kiipesimme yhden piikkilanka-aidan ylit-

se ja jatkoimme matkaa läpi toisen pel-

lon Nato-aidan luokse. Emme kyenneet kiipeämään kuitenkaan sen ylitse, sillä poliisi käytti kyynelkaasua meitä

vastaan. Onneksi poliisit eivät onnis-

tuneet kohdistamaan kaasua meihin, vaan lähinnä sumuttivat omiensa päälle», Heidi nauraa.

Varsinaiselle Nato-alueelle onnistui

tilaita antamassa apuaan virkavallalle.

pääsemään kaksikymmentä aktivistia.

myös otettiin kantaa siihen, että Na-

Esson pihaan, josta juoksimme pel-

jalta, sillä yli 500 henkilön kiinniot-

nen viime vuoden aikana puolustuslii-

ti Natoa. Ei kestänyt kauankaan, kun

Kansalaistottelemattomuudella

ton rooli on muuttunut parinkymme-

tosta aktiiviseksi sotatoimijaksi, joka taistelee maailmalla Yhdysvaltojen ja 34 LIBERO

ressien takia. Symbolisella tunkeu-

»Meidät jätettiin bussilla läheisen

lolle ja lähdimme kävelemään kohpoliisihelikopteri pyöri yllämme ja ym-

pärillemme alkoi kerääntyä poliiseja.

Poliisit tarvitsivat apua Belgian armei-

taminen vaati paljon resursseja. Pää-

asiassa poliisit kohtelivat aktivisteja hyvin eikä pamppuja juurikaan käytetty. Ylilyöntejä kuitenkin tapahtui


vaikka kansalaistottelemattomuus olikin täysin väkivallaton.

»Kaikki kansalaistottelemattomuu-

teen osallistuneet olivat sitoutuneet väkivallattomuuteen ja poliisi tiesi tämän. Vaikka pamppuja ei käytetty, jostain syystä poliisi oli altis käyttämään

pippurisumutteita ja poliisikoiria. Mei-

dät otettiin kiinni aivan Naton pääma-

jan kupeesta, ja kun tajusimme tiemme päättyneen, nojauduimme aitaa

vasten odottamaan kiinniottoa. Poliisi halusi kuitenkin vielä korostaa valta-

asemaansa ja saimme pippurisumut-

teesta. Olimme putkassa vajaat kuusi tuntia eikä toimistamme ole tulossa

minkäänlaisia jälkiseuraamuksia Bel-

gian lainsäädännön mukaan. Samaistuttava seura ja letkeä ilmapiiri tekivät

reissusta todella mukavan muistella,» Erno kertoo.

35 LIBERO


NETISSÄ KUPLII PELITEOLLISUUDEN INDIE-SKENE, JOKA PUKKAA ILMOILLE PIENIÄ, MUTTA KUNNIANHIMOISIA PELEJÄ. KAKSI PELISUUNNITTELIJAA KERTOO PELEISTÄ JA NIIDEN TEKEMISESTÄ. teksti Toni Hämäläinen kuva Bart Bonte

taanotto on vaihdellut innostuneesta

hämmentyneeseen. Piilonen arveleekin, että runsaiden dialogien siivittämä peli vetoaa vain tiettyyn osaan ongelmanratkaisupelien ystävistä.

»On ymmärrettävää, että monet ei-

OLET KATHRYN, joka yrittää elää arkeaan

sesti tupakansavun nokkelaa hyödyn-

perä tilanne yllättää, tartut tupakkaan. Lopul-

Päähenkilö Kathrynillä on alakuloi-

mieli matalana ja myllerryksissä. Aina, kun kita alat pohtia riippuvuuttasi – riippuvuutta ni-

nen tarina. »Riippuvuus on aihe, josta

Kyseessä on Eli Piilosen suunnitte-

»Kaikilla on siitä jonkinlaista koke-

kotiinista, ihmisistä, omasta masennuksestasi.

lema, alkuvuodesta julkaistu ongel-

manratkaisupeli Fixation. Pelissä eteneminen vaatii tasohyppelytaitoja,

älynystyröiden hieromista ja melkoi36 LIBERO

tämistä.

kaikki voivat puhua», sanoo Piilonen.

vät halua selainpeliä, joka sisältää paljon tekstiä.»

Piilonen ei ole ainoa henkilö Fixatio-

nin takana: visuaalisen ilmeen suunniteli Ben Jelter ja äänimaailman luominen uskottiin David Carneylle.

»Rakastan näitä pieniä tiimejä. Lop-

musta. Joillakin enemmän kuin toisil-

putulos on paljon dynaamisempi kuin

Kuten monien muidenkin hieman

lin tarinaa kuljettavat sarjakuvakoh-

la, valitettavasti.»

taiteellisempien pelien kohdalla, vas-

yhden ihmisen aikaansaamana. Petaukset ovat hyvä esimerkki. Kerroin


Benille, mitä jokaisessa sarjakuvassa

Flash-ohjelmalla, josta minulla ei ol-

joden parissa voivat viihtyä jopa ihmi-

ti paitsi niiden pituuden, myös mitä

päätin yrittää, josko saisin oman pelin

pyrin aina sisällyttämään peliin mah-

oli määrä tapahtua, mutta hän päät-

jokaisessa yksittäisessä ruudussa var-

sinaisesti on. Hän loi sarjakuville

lut kokemusta. Tartuin ohjekirjaan ja tehtyä.»

Kokeilun tuloksena syntyi peli ni-

set, jotka eivät normaalisti pelaa. Siksi dollisimman vähän ohjeita.»

Uutta linjaa edustaa esimerkiksi

muusta pelistä poikkeavan visuaalisen

meltä The Bonte Room. Hyvä vastaanotto

piirtämistä ja fysiikkapulmia yhdistä-

Fixation syventää Piilosen edellisen

vapaa-aikansa tähän harrastukseen:

den avulla ohjaat ylhäältä tippuvan so-

tyylin. Loistavaa!»

pelin, Company of Myself, tarinaa. Siinä missä Fixation esittelee läheis- ja

tupakkariippuvaisen Kathrynin, on

CoM:n ensimmäisen osan keskiössä

erakoitunut, yksinäisyydestä kärsivä

mies. Pelien omaperäisistä asetelmis-

ta huolimatta Piilosella on hyvin käy-

tännönläheinen tapa lähestyä ongelmanratkaisupelejä.

»Mielestäni monet yliarvioivat oma-

peräisen idean merkitystä. Toteutus on

aina paljon, paljon tärkeämpää. Jotkut

pelaajilta kannusti Bontea uhraamaan

syntyi uusia eriskummallisia huoneita

paettavaksi sekä muutama tavanomai-

ESKAPISMIA LUKITUSSA HUONEESSA Internetin indie-pelien kirjavassa jou-

kossa oman huomattavan alagenrensä muodostavat niin sanotut escape the

nitella pelejä kokopäiväisesti.

huomiottakaan», Bonte kertoo.

Bonte lopetti päivätyönsä ja alkoi suun-

»on sääli, etten voi tehdä ilmaisia pelejä ikuisesti.» - eli piilonen

Bonten peleille ovat ominaisia vä-

rikkyys sekä eläinhahmot, yleisilme on kuin suoraan lastenkirjasta. Hän

kertoo poimivansa ideoita niin lehdistä, musiikkivideoista kuin unistakin.

mään ja pitämään peliprojektit tarpeeksi pieninä.»

Parin vuoden takainen Bonte Escape oli

jä, joissa tehtävänä on ainostaan pae-

ta. Nykyisin peleihin on tullut enem-

kimalla. Pelit oli yleensä tehty Adoben

»On erilaisia rahoitusmenetelmiä,

joiden avulla monet indie-suunnitte-

ti haluan tehdä, kuin myyn itseni suu-

rille markkinoille», Bonte sanoo. »Kun saan pelin valmiiksi, laitan sen verk-

koon ja varttia myöhemmin ihmiset kaikkialla voivat pelata sitä.»

Yksinkertaisin ja suosituin tapa

alustoina toimivat älypuhelimet sekä

hänen viimeinen lahjansa niille, jotka

ta vankeudesta omaa ympäristöä tut-

suunnittelijoina.

elementtejä ja rakentaa pelin niiden

Crimson Room, innoittamana.

»Ne ovat kuin pieniä seikkailupele-

työstään omaehtoisina nuorina peli-

hankkia pelillään rahaa on lätkäis-

varaan. Tämä auttaa minua keskitty-

na 2005 klassikkojen, kuten MOTAS ja

Sekä Bonte että Piilonen ovat ylpeitä

»Kun saan idean, yritän pakottaa it-

saan. Tyrkyllä ovat tietysti myös häBonte aloitti pelien tekemisen vuon-

JA MITEN SITÄ RAHAA SAI?

Teen mieluummin pelejä, joita oikeas-

seni valitsemaan rajoitetun määrän

nen omat pelinsä.

enkä oikein voi jättää noita toiveita

lijat voivat ansaita peleistä elantonsa.

room -pelit, joita belgialainen Bart Bonte vinkkaa säännöllisesti blogis-

»Saan lähes päivittäin sähköposte-

ja, joissa kysellään pelille jatko-osaa,

vat, että täydellinen peli syntyy sen jälkertaisesti toimi niin.»

kerin oikeaan paikkaan.

sempi logiikkapeli. Kolme vuotta sitten

odottelevat täydellistä ideaa ja luulekeen kuin itsestään, mutta se ei yksin-

vä Sugar, Sugar: piirrä sopivia viivoja, joi-

hakevat eskapismia lukitusta huoneesmän toiminnallisuutta.

»Yritän tehdä universaaleja pelejä,

tä sen yhteyteen mainos. Kelpo peliesimerkiksi Angry Birdsin menestys ovat nostaneet varteenotettavaksi vaihtoehdoksi pelin myymisen suoraan siitä kiinnostuneille. Myös Piilonen aikoo siirtyä käyttämään tällaista mallia.

»On sääli, etten voi tehdä ilmaisia

pelejä ikuisesti, mutta tämä on lopulta mutkattomin ja avoimin tapa jatkaa pelien suunnittelua pelaajia varten.»

MOTAS JA LUKITUN HUONEEN VIEHÄTYS MOTAS ELI The Mystery of Time and Spa-

yhdistää vanhoista tekstipohjaisista

ma peli. Aluksi peli käsitti vain yhden

laajempaan casual gameplay -ilmiöön:

ce on Jan Albartusin vuonna 2001 luolukitun huoneen, mutta kasvoi vuo-

sien kuluessa 20 tason aikamatkailua ja alieneita sisältäväksi puzzle-seikkailuksi. Vuosikausia peleistä kirjoittanut toimittaja Darren Zenko pitää kuvassa: Eräs Bonte Escape -pelin ongelmista: salaperäisiä tauluja ja lintujen ruokintaa.

teksti Toni Hämäläinen

Escape the room -pelit ovat, kuten

seikkailupeleistä polveutuvan genren

Zenko kirjoittaa, »erityinen mielty-

käyttäjäystävällisemmiksi yksinker-

teenlajinsa».

taistuessaan pelit ovat luikerrelleet hi-

mys» ja niiden pelaaminen »oma tai»Pian mahlaan sotkeutunut käpy

kikomeroista kahvitaukojen iloksi ja

sekä henkari yhdistyvät mielessäsi

Omalaatuisuuttaan lukittujen huo-

si, ja jokaisen taulun takaa löytyy salai-

työpäivien tuhoksi.

tarttuvaksi avaimenpoimintatyökaluk-

MOTASia nykyisen escape the room

neiden lajityyppi ei silti ole menettänyt.

»MOTASin jalanjälkiä seurasivat pe-

fanijoukko on muuttanut tietokonepe-

laaja joutuu etsimään herkeämättä jo-

Room, ja portit aukesivat», Zenko ku-

tiikkisen genren kukoistavaksi ja inno-

muodoista ja salaperäisistä numero-

-buumin aloittajana.

lit kuten Toshimitsu Takagin Crimson

vailee Toronto Starin artikkelissa. Hän

»Kasvava ja globaali puzzle-pelien

lien aamunkoitosta muistuttavan anvatiivikseksi skeneksi.»

nen kassakaappi.»

Puhumattakaan vihjeistä, joita pe-

kaisesta taulusta, seinän halkeamien sarjoista.

37 LIBERO


KRITIIKKI

ero kohtaa katsojan teksti Antti Pukari TAMPEREEN AMK:n valmistuvien ku-

partta). Paikoin ekspressionistisessa,

Ero tuntuu kohtaavan katsojan kapeal-

Hetemäki käy läpi rakkausprosessin

vataideopiskelijoiden lopputyönäyttely la, pimeällä metafyysisellä käytävällä.

Ero on muodossa, ei sisällössä, toisaalta päin vastoin. Se osoittaa geometrisen ja fysikaalisen katkoviivan kaikessa, mutta toisaalta on osa kaikkea pro-

sessia, tai paremminkin prosessi itse.

Ero voi olla a:n lähentymistä kohti

objektia x, kahden pisteen väliin asettumista, radan poikkileikkaamista, läpäisemistä, kohtaamista ja niin edelleen. A ja x eivät enää ole a ja x, vaan

muuttuneita käsitetasolla, ajassa, ava-

ruudessa, subjektina, predikaattina ja objektina, läpi prosessin kulkeneita, hetkessä, kun ei tapahdu mitään, muut-

tuneita, kun kukaan ei havaitse, ja kun havaitsee, nyt ja aina, eronneita.

Tahdon nostaa esiin Laura Hetemä-

en hienon gallerian »942 muistoa» (hän omistaa luullakseen niin monta vaate-

paikoin symbolistisessa kuvaelmassa

eri vaiheet. Teoksen voi lukea kuin no-

vellin vasemmalta oikealle. Ensin nähdään maalauksia iltapuvuista, sitten

alusasuista, yhä suuremmista vaate-

naulakoista ja simpukasta(!), jossa on ruusuja, sydämiä, kaksi peiliä ja ran-

nerenkaita. Tämän jälkeen luiskah-

ilmestyvät varis ja leopardi. Teoksen symboliikka on osin liian alleviivattua,

mutta leopardin kuvaaminen on jo vähän hämärää. Jokaisella leopardillahan

kuvassa:

alkaa tuntua liian väkinäiseltä – ehkä

Katti Hellman: Lol, banaani. valokuvasarjasta Live Forever, 2012 Tatuointi orgaaniselle materiaalille.

on yksilölliset pilkut. Lopulta tämäkin vika on tulkinnassani.

Luulen, että minulla ei ole muista

taideteoksista paljon sanottavaa. Matkalla kotiin kohtasin lihavan kapitalistisian – siinä teille ideologiaa!

teksti Feniks Willamo

ja pumppaa hyvin homman liikkeelle.

voimme nauttia överiksi vedetyn sa-

vuoden odotuksen jälkeen uuden albu-

landiassa” korkataan ensimmäinen fi-

Onhan Täysikasvuinen kloorivonkale törkeä,

min kera. Neljäs täyspitkä kantaa jyrsijän omaa nimeä ja kumoaa heti al-

sushotti.

Nopeasti käy selväksi, että teemat

kumetreillä epäilykset mahdollisesta

ovat vanhat tutut. Notkiksen ja kump-

toin, kitaristi Rane Raitsikan liityttyä

ja välillä myös täysin päättömiä, kuten

ruostumisesta tauon aikana. Päin vasorkesteriin meininki on vain notkistunut. Punk-legendan kitarointi on sopivan särmäistä ja tuo sointiin miellyttä-

ramaan ääneen.

Parasta Notkeassa Rotassa on rokim-

hokemabiisissä Salkku ja mulkku. Myös

mainittava etenkin Mitä iistimpää sitä siis-

Levyn naiskuva on tuttuun tapaan

melkoisen sovinistinen, mutta uusin

lisesti lähiökaaran käynnistysäänillä

pyotsaisimpien käsiin. Me muut taas

38 LIBERO

mutta saa oikeassa mielentilassa nau-

man ilmaisun yhdistäminen räppipe-

vän ja uskottavan lisän.

Avausraita Paluu betoniin alkaa asial-

naston ja kuvaston kombinaatiosta.

paneiden läpät ovat vieläkin tiukkoja –

Hiilarihyrrän kertosäe luottaa toistoon.

Notkea Rotta tuskin löytää tietään ryp-

TR1 Taidehalli 12.5.-3.6.2012

usprosessin ulkopuolelle pimeään – ja

SUOMEN ETURIVIN räphahmoihin lu-

Pattayalta on palattu kotiin ja ”Soini-

Taidekeskus Mältinranta 5.-22.5.2012

detaan kuin tahtomatta ulos, rakka-

rotta on sovinistisika keutuva Notkea Rotta palaa viiden

TAMK:n kuvataideopiskelijoiden lopputyönäyttely Ero, Tampere

rinteeseen. Menevimmistä paloista on timpää, joka lainaa hulvattomasti Juice Leskisen Eesti-ikivihreää. Esiin on nostettava myös verkkaisemmin etenevä

Tapetaan eka, joka tasapainoilee hyvän maun rajoilla.

Notkea Rotta Notkea Rotta Monsp 2012


päättäjä on pettäjä

teksti Mikko Pihkoluoma

PERTTI KURIKAN NIMIPÄIVÄT on nel-

esiin dokumentissa kappalaiden ja ar-

hieman pitkäveteisiltä. Yksi tällainen

punk-yhtye, joka on noussut lyhyessä

sesti tapetille nousee asumiskysymys,

lunäytös.

jän kehitysvammaisen muodostama

ajassa isohkoon suosioon. Bändin tart-

tuvista riffeistä vastaa kitaristi Pertti

kielämän keskustelujen kautta. Erityijota käsitellään oivallisesti Kallioon-kap-

jakso on basisti Sami Helteen voimaiOliko sittenkin liian aikaista tehdä

paleessa:

dokumentti näin uudesta yhtyeestä?

Pajamaa ja sanoituksista Kurikka yh-

Mä en haluu asuu missään laitoksessa / Mä ha-

tu karsia riittävästi.

tä voi kiittää musiikin tarttuvuudesta,

Kalliossa on hyvä olla / Töölössä on tyhmää olla.

moja ovat Kari Aalto ja Pertti Kurikka.

Kantaaottavia lyriikoita voi tehdä

va yhden asian elokuva. Pitkien live-

mentin parhaimmistoa. Keski-ikäisyy-

laa tarvitsevansa vähän kunnioitusta

tapahtumarikkaita jaksoja. Muiden

Kurikka, sovituksista manageri Kalle dessä laulaja Kari Aallon kanssa. Heisuorasukaisuudesta ja aitoudesta.

kuka vain, mutta silloin kun Kari lauja ihmisarvoa elämään, on sillä eri tavalla painoarvoa. Pertti Kurikan nimipäiviä kuunnellessa huomaa, miten

voimakasta voi olla se, että laulaja to-

Mä en haluu asuu missään asuntolassa /

luan asua Kalliossa / Pommisuojassa rauhassa /

Kovasikajuttu ei kuitenkaan ole kui-

taltiointien ohella mukana on useita rock-tähtien tavoin soittajien hölmöily on sekä outoa että viihdyttävää katseltavaa.

Kun Pertti paskoo housuunsa ja ki-

della tietää, mistä puhuu.

nastelee managerin kanssa, että pitäi-

tavuudelle, mutta yhtä olennaisesti

vahinko käynyt, on tilanne samaan ai-

Aitous on elintärkeää punk-uskot-

se tekee dokumenttielokuvasta välittömämmän. JP Passi ja Jukka Kärk-

käinen ovat tehneet poikkeuksellisen

Dokumentissa ei katsota bändiä ylä-

mutta tilanteissa on silti aina jotain

muut ihmiset. Kovasikajutusta puuttuu

täysin laskelmointi ja imagon kiillo-

tus, joka pilaa monesti muuten hyvän

päivistä välittyy arkinen vaikutelma, arvaamatonta. Harvemmin dokumentteja katsoessa syntyy tunnelma,

että mitäköhän ihmettä seuraavaksi tapahtuu.

tavaa kapinaenergiaa, jota punkbändin

laulajalla tuleekin olla. Herkkyyttä ja omintakeisuutta löytyy Pertiltä, joka

purkaa aggressioitaan päiväkirjaansa kirjoittamalla.

Kaikkia alakulttuurien ystäviä yhdis-

hän hermoon iskevät Pertti Kurikan ja

henkilökohtaisuus kohtaa tärkeät ai-

heet kuten ihmisarvon, holhouksen ja syrjinnän. Aalto onnistuu usein kiteyttämään hyvin ytimekkäästi ja hauskasti sanottavansa.

Kaikkia heikompien puolella olevat

sanoitukset eivät kosketa. Sitä kautta avautuu myös elokuvan viesti.

Päättäjät sulkevat ihmiset suljettuihin huo-

Valitettavasti Kovasikajuttu aaltoilee

neisiin / Mutta me ei haluta olla niissä huoneis-

kestosta huolimatta elokuvaan mah-

niihin huoneisiin katsomaan / Miten meidän or-

musiikkidokumentin.

välillä epätasapainoisesti. Lyhyestä

kevat aiheet nousevat vaivattomasti

tuu suvantovaiheita, jotka tuntuvat

Lyriikoiden kehitysvammaisia kos-

destä huolimatta Karista uhkuu ihail-

Kari Aallon vilpittömät lyriikat. Niissä

nostavia persoonia.

He eivät ole samalla tavalla itsetie-

Heihin keskittyvät osuudet ovat doku-

kaan hämmentävä, huvittava ja yllät-

eikä alapuolelta. Pertti Kurikan nimi-

toisia kameran edessä kuin useimmat

Bändin mielenkiintoisimpia hah-

tää ulkopuolisuuden tunne. Juuri tä-

teeskentelmättömän dokumentin yh-

tyeestä, jonka jäsenet ovat aika kiin-

Ehkä leikkauspöydällä ei ole uskallet-

sikö housut vaihtaa ja onko ylipäätään

tävä. Sääliksi käy manageria.

Kovasikajuttu Ohjaajat: Jukka Kärkkäinen Jani-Petteri Passi 2012

sa niin / Kukaan ei huolehdi meistä, ei tuu edes pojen niissä huoneissa käy?

»Leffa kertoo Pertti Kurikan nimipäivistä, eli yhdestä keharista, joka laulaa punkkia ja kolmesta keharista jotka soittaa punkkia. Se kannattaa käydä kattomassa ja miettii et kannattaako kehareita vihata vai kannattaako niitä rakastaa ja kunnioittaa.» -Kari Aalto 39 LIBERO


KÄSITTEITÄ & KAMPPAILUJA

tukahduttumaan kapinat.

Kun tällaiset marxismin ongelmat

tulivat esiin, feministit ja yhteiskun-

nallisten liikkeiden teoreetikot alkoivat kehittää vaihtoehtoisia tapoja ymmärtää vallankumousta.

Ajateltiin, että valtaa murentavia ja

poliittisesti uutta luovia tekoja voidaan tehdä myös vähemmistöistä käsin, mikrotasolla, marginaalissa,

maan alla, hiljaa, yöllä, salaa, piilos-

sa, maanpaossa, kaapissa, makuuhuo-

neessa, keittiössä ja vallatussa talossa. Tämän käsityksen mukaan ei ole

pakko perustaa puoluetta tai yhdistys-

eliisa alatalo

VALTAKUNTAA MULKKAAMASSA teksti Pontus Purokuru ARABIMAAT MULLISTANEESTA arabi-

sessa 1688-1689 tehtiin työtä käskettyä

mouksia. Tunisian mielenosoitukset,

kahdella vähemmän valtaa käyttäväl-

keväästä puhutaan sarjana vallankuEgyptin kansannousu ja Libyan sisällissota kaatoivat hallituksia ja muuttivat arkielämää.

ja korvattiin itsevaltainen kuningas lä kuninkaalla.

KATKOS JA EDISTYS

Kyynisimpien kommentaattoreiden

Ranskan vallankumous syrjäytti ke-

vallankumouksellista, vaan sitä seura-

Révolution merkitsi pian samaa kuin

mukaan arabikeväässä ei ollut mitään

si vain vallan siirtäminen uusille käski-

jöille. Alkujaan »vallankumous» merkitsikin tätä: hallinnon vaihtamista.

Vallankumouksen käsite tulee la-

tinan sanasta revolutio, joka tarkoit-

hämäisen vallankumouskäsityksen. edistys tai jopa historia.

Siitä lähtien vallankumouksella on

tarkoitettu yhteiskunnan perinpohjaista ja jyrkkää uudistamista.

Uusi käsitys levisi kaukaiseen Suo-

taa kiertämistä ja ympäri kääntymis-

meenkin. Lönnrot ehdotti sanan kään-

1500-luvun fysiikassa, josta sana lai-

oppikirjassa revolution suomennettiin

tä. Termillä viitattiin tähtien kiertoon nattiin kuvaamaan myös poliittisten järjestelmien kiertoa.

nökseksi »vallanhäiriötä». Vuoden 1845 »valtakunnan-mulkkaukseksi».

1900-luvusta tuli suurten mulkkaus-

Käsitteessä oli kyse kehämäisyydes-

ten vuosisata. Lokakuun vallankumo-

lankumous revoluutiona oli taaksepäin

toista maailmansotaa seurasi histori-

tä, ei kehityksestä tai utopiasta. Valsuuntautuva käsite, jolla viitattiin alkutilaan palaamiseen.

Filosofi John Locke oikeutti vallan-

kumouksen nimenomaan tässä merki-

»Paikallinen mikrotapahtuma hor-

juttaa valtaa», kirjoittavat Gilles De-

leuze ja Félix Guattari. He keksivät »molekulaarisen vallankumouksen»

käsitteen. Sillä he viittaavat pieniin »oikosulkuihin, jotka avaavat nykyhetken tulevaisuuteen ja muokkaavat siten instituutioita».

ANTIKAPITALISTINEN SIIRTYMÄ Teollinen vallankumous, seksuaalinen vallankumous, vallankumoukselliset

lenkkarit… Vallankumousretoriikka

on melkein tyhjentynyt merkityksestä, eikä mainostoimistojen käyttämä

kieli ole pienin syypää tähän inflaatioon.

David Harvey ehdotti vuonna 2009

Maailman sosiaalifoorumin puheessaan, että vallankumous korvattaisiin

»yhteiskumouksen» tai »antikapitalistisen siirtymän» käsitteellä.

Vallankumous ymmärretään usein

äkilliseksi ja spektaakkelimaiseksi tapahtumaksi. Todelliset yhteiskunnal-

liset siirtymät tapahtuvat kuitenkin hitaasti ja osin maan alla. Feodalismista

ei siirrytty kapitalismiin yhden kevään aikana.

Harvey tarkastelee yhteiskunnallis-

kulutuksen muodot, luontosuhde, ih-

mousten aalto.

HILJAINEN VALLANKUMOUS

moukseen. Pienen joukon hallitsemat

40 LIBERO

Matti Hyvärinen ym. (toim.): Käsitteet liikkeessä. Suomen poliittisen kulttuurin käsitehistoria

raan.

an laajin itsenäistymisten ja vallanku-

oikeus tehdä vallankumous ja palautEnglannin mainiossa vallankumouk-

David Harvey: Antikapitalistisen siirtymän organisoimisesta. Teoksessa Yrjö Kallinen ym. (toim.): Kurssi kohti konkurssia

toimia maan alla, paikallisesti ja suo-

ta muutosta yhtä aikaa useasta eri nä-

Euroopan opiskelijoiden ja työläisten

taa kansalaisten etuja ajava hallitus.

Mark Almond: Vallankumous! 500 vuotta taistelua muutoksen puolesta

mediaspektaakkelia ei tarvita. Voidaan

uksesta 1917 syntyi Neuvostoliitto, ja

tyksessä. Jos hallitus muuttuu tyranni-

maiseksi, kansalla on Locken mukaan

luettavaa:

tä. Hierarkkista organisaatiota tai edes

kökulmasta: tuotannon, vaihdon ja misten väliset suhteet, tieto ja kulttuuri, työnteko, hallinto ja jokapäiväinen elämä.

Jokaisen tason on muututtava, jotta

kapinavuosi 1968 ei johtanut vallanku-

yhteiskunnallinen mullistus ei jää pel-

hierarkkiset ja byrokraattiset kommu-

mouksellisen siirtymän on marssitta-

nistiset puolueet auttoivat osaltaan

käksi vallankaappaukseksi. Vallankuva kuin tuhatjalkainen.


PROTESTILAULAJA M.I.A.

niin grimeksi, baile funkiksi, electroksi kuin dancehalliksikin.

M.I.A:n musiikkia voidaan pitää

omalaatuisena, mutta niin voidaan

myös hänen taideteoksiaan. Taiteilija käyttää värikkäissä töissään esimer-

kiksi graffitielementtejä ja kommentoi

töissään myös Sri Lankan tilannetta. Samaa hän on tehnyt haastateluis-

sakin. New York Timesille hän haistat-

ti pitkät lehden listattua sisällissodan runteleman maan vuoden ykkösturistikohteeksi.

»Minusta heillä on velvollisuus olla

kim erlandsen, nrk p3

ummistamatta silmiään Sri Lankan po-

liittiselle tilanteelle», latasi laulajatar George Stroumboulopoulos Tonight -ohjelman

haastattelussa.

tamili-tiikerin juovat M.I.A. EI KADONNUT TAISTELUSSA, VAAN KERTOO SIITÄ KOKO MAAILMALLE.

teksti Feniks Willamo

POLIITTISTA TANSSIMUSIIKKIA Central Saint Martins College of Art and Design -koulussa elokuvaa, video-

ta ja kaunotaidetta opiskelllut M.I.A. kertoo radikaalin elokuvan olleen innoittajansa. Opiskellessaan elokuvaa

hän halusi esittää realismia, joka olisi

jokaisen saavutettavissa – hänen mielestään se puuttui opiskelutovereiden töistä.

M.I.A. on tullut tunnetuksi poliit-

tisen väkivaltakuvaston ujuttamisesta levyjensä kansiin ja musiikkivide-

oihinsa. Hän aiheutti paheksuntaa jo ensimmäisen levynsä aseenlaukaisu-

äänillä eikä Music Television suostunut MATHANGI ARULPRAGASAM, joka tun-

perustamassa militanttia Eelam Re-

brittiläinen monilahjakkuus. 36-vuo-

-ryhmää ja sai jalansijaa politiikassa.

netaan paremmin nimellä M.I.A., on

tias neito on niin muusikko kuin elo-

volutionary Organisation of Students Buddhalaisten singaleesien ja hin-

pyörittämään Sunshowers-videota Yhdys-

valloissa. M.I.A kirjoitti kyseisen kap-

paleen vastineena tamili-tiikereiden leimaamiselle terroristeiksi.

»Maailman voi jakaa kahteen osaan,

kuva-alan ammattilainen ja kuvatai-

dulaisten tamilien välinen sisällissota

hyvään ja pahaan. Yhdysvallat on on-

Missing in Action – kadonnut taiste-

naan, ja pakotti lopulta muun perheen

näisyystaistelut, vallankumoukset ja

teilija. Nimilyhenne tulee sanoista lussa.

Kolme täyspitkää levyä julkaissut

M.I.A. tunnetaan omaleimaisena artistina. MTV Music Awards -palkinnoksi saamansa 100 000 dollaria hän

lahjoitti Afrikkaan koulujen rakenta-

mista varten. Naisen esiintymiset ovat melkoisia performansseja taustavideoineen päivineen.

SODAN LAPSI M.I.A:lla on rankka pakolaistausta.

Laulajan ollessa kuuden kuukauden ikäinen perhe muutti hänen syntymäkaupungistaan Lontoosta takaisin kotimaahansa Sri Lankaan. Tamili-

kapinallisiin kuuluva isä oli mukana

vei isän koko ajan vahvemmin mukamuuttamaan maasta. Mathangi, äiti

ja sisarukset pakenivat Madrasiin, Intiaan. Huonoista oloista johtuen per-

he joutui kuitenkin taas palaamaan Sri Lankaan. Sodan riehuessa rankimmillaan äiti ja lapset yrittivät paeta monta kertaa ja onnistuivat lopulta pää-

semään takaisin Lontooseen, jonne perhe asettui.

nistuneesti summannut kaikki itseääriliikkeet saman terrorismi-käsit-

teen alle», kritisoi M.I.A. Laulajatar on myös kertonut, kuinka ihmiset eivät pysty tanssimaan poliittisten laulujen tahdissa. Siksi hänestä on ollut kiintoisaa tehdä tanssittavan kuuloisia

kappaleita, joiden sanoituksissa käsitellään vakavampia aiheita.

Lontoon vuokra-asuntojen seinien

läpi M.I.A. kuuli ensimmäistä kertaa

haisiksi vaikuttajikseen. Rap-musiikin

»pirate skulls and bones sticks and stones and weed and bombs running when we hit ‘em lethal poison for the system»

omassa tuotannossa, jota on kuvailtu

m.i.a.: paper planes

länsimaista musiikkia, ja viehättyi hip hopista. Hän on nimennyt muun muassa Public Enemyn sekä N.W.A.:n varvaikutuksen kuulee vahvasti laulajan

LIBERO

41


VASEMMISTONUORET

KENEN KUVA ON PÄÄTOIMITTAJAN SEINÄLLÄ? UUSI LIBERON PÄÄTOIMITTAJA JA VASEMMISTONUORTEN TIEDOTTAJA VASTASI KYSYMYKSIIN. Kuka olet ja mistä tulet?

lä tarpeeksi aikaa perehtyä itsekseen kaikkeen

Mitä olet tehnyt ennen Vasemmistonuoriin

Miten Vasemmistonuoret saadaan näky-

Perustanut perheen, velkaantunut, valmis-

Pitää valita jatkossakin hyviä puheenjohtajia

Mitä lehtiä sinä kehut?

ta kampanja ja tavoite kerrallaan.

din Kuvalehti.

Olen Peltokankaan Niko ja tulen Raahesta.

tuloasi?

tunut tradenomiksi, työskennellyt ammat-

tikorkeakoulussa ja sen jälkeen toimittajana ja yrittäjänä, opiskellut journalismia ja pe-

lannut Angry Birdsiä. Vasemmistomeiningeissä olen ollut noin vuoden.

Mitä odotat uudessa työssäsi eniten?

Yrittäjäpätkän jälkeen odotan vakaampaa elämää ja työtä, jonka tuntisin tärkeäksi.

Mitkä ovat osoittautuneet suurimmiksi haasteiksi?

Liberon tekemisen kiireisimmät päivät sattui-

vat heti tähän alkuun, joten aikatauluja on ollut hieman hankala sovitella. Ei ole ollut vie-

mahdolliseen.

mään ja kuulumaan entistä paremmin?

ja jatkaa päättäväistä viestinnän rakentamis-

teksti Aino Sirén

Liberoa kehuvat kokoomusnuoretkin. Miten säilytät laajan lukijakunnan kiinnostuksen?

Valitsemalla kiinnostavia teemoja sekä erinomaisten avustajien avulla.

Journalisti-lehden lisäksi on pakko mainita Ko-

Mitkä ovat mielestäsi Vasemmistonuorille

Kenen kuvan ripustat työhuoneesi seinälle?

pailuja?

Presidentin kuvahan siellä pitää olla, joten

tämän hetken keskeisimpiä poliittisia kampMe olemme onnistuneet perustulokeskustelun synnyttämisessä, ja keskustelun ylläpi-

Salvador Allenden kuvan ajattelin säilyttää. räppäri Hannibal voi tulla kyseeseen.

täminen voi olla meille iso kamppailu vielä

Kuuntelet yhteiskunnallista räppiä. Mikä

Asiaton oleskelu sallittu -kampanjaa, jonka arkea

Jujun Loppu iski ennen kaikkea videollaan.

pitkäänkin. Kuntavaalien alla aloittelemme

politisoiva ote on minun mieleeni. Politiikan

arkipäiväisyyden esittäminen on minulle päätoimittajana tärkeää, ja samaa voimme tehdä järjestönäkin.

kappale on viime aikoina iskenyt lujimmin? Pukumies pääministerinaamarissa ampumas-

sa ihmisiä päähän on sellaista vihapuhetta, joka uppoaa minuun.

Työntekijät vaihtoon VASEMMISTONUORTEN KESKUSTOIMISTOLLA NAAMAT VAIHTUVAT, KUN ELIISA ALATALO JA SILLA KAKKOLA SUUNTAAVAT UUSILLE URILLE. teksti & kuva Niko Peltokangas ALATALO TYÖSKENTELI tiedottajana ja Liberon

nallisvaaleihin Espoossa. Kolmen vuoden Va-

tien. »Olen ollut Vasemmistonuorissa mukana

selvillä. Ammatin hankkiminen saattaa myös

päätoimittajana vuoden 2010 alkupuolelta läh10 vuotta. Koin, että työni liikkeen eteen on tehty ja uudet sukupolvet voivat astua johtoon.»

nu-rupeaman jälkeen työkuviot eivät ole vielä tulla jossain vaiheessa ajankohtaiseksi.

Tulevan järjestö- ja koulutussihteerin haas-

Seta ry:n tiedottajaksi palkatun medianomin

te on Kakkolan mukaan pitää koulutuspaketti

sessä lehtimiesliitossa ja Vasemmistonuorten

nallisille kursseille ja tapahtumiin on jatkos-

taistelu jatkuu muilla rintamilla, kuten YleiPalestiina-työryhmässä.

Hienona hetkenä on jäänyt mieleen laula-

minen, erityisesti vuonna 2005 liittokokouk-

sellaisena, että osallistumiskynnys valtakun-

sakin matala, olipa sitten peruskoulun ysiluokkalainen tai yliopisto-opiskelija.

»Yksi parhaista hetkistä oli ensimmäisellä

sen päätteeksi laulettu Nuorison marssi. »En ollut

pitämälläni Opi perusasiat -kurssilla. Eräs jo yli-

kuuluvuuden tunne oli taianomainen.»

elämänsä parhaista, vaikka jengi on niin eri-

koskaan tuntenut sellaista hurmosta. Yhteen-

Kesällä järjestö- ja koulutussihteerin työt

lopettava Kakkola keskittyy seuraavaksi kun42

LIBERO

ikäistynyt jäsen totesi viikonlopun olleen yksi ikäistä ja kurssi on alkoholiton. Tähän kiteytyvät tämän järjestön helmet.»

Silla Kakkola (vas.) ja Eliisa Alatalo siirtyvät uusien haasteiden pariin.


VASEMMISTONUORET

jäsennelty ajatus Tanja Drca, 18, Helsinki

taistelu tilasta

suoraa lähetystä & videoita

Vasemmistonuorten tapahtumista: bambuser.com/channel/vasemmistonuoret

Tule ehdokkaaksi kuntavaaleihin 2012! Toimiiko lähikoulu? Onko nuorilla hyviä harrastuspaikkoja? Haluatko vaikuttaa tärkeisiin asioihin? Kiinnostaako mukava yhdessä tekeminen? Juuri sinä olet sopiva ja pätevä päättämään. Jos kiinnostuit, katso lisää kuntavaaleista: www.vasemmistoliitto.fi/ajankohtaista/ kuntavaalit-2012 Ota yhteyttä: vas@vasemmistoliitto.fi

Paavo Arhinmäki Vasemmistoliiton puheenjohtaja

Jakomäkeläisenä saan kuulla asuinpaikastani yhtä sun toista. Joko puhutaan värikkäästä historiasta levottomilta 1970- ja 80-luvuilta tai työttömyysprosenteista. Ajat ovat muuttuneet ja Jakomäki on kehittynyt selvästi parempaan suuntaan. Lapsiperheet ja lapset on hyvin otettu huomioon aluesuunnittelussa. Meiltä löytyy nykyään värikäs leikkipuisto, nurmikenttä ja jopa kuplahalli. Aikuisille on puisto ja oleskelutiloja kauniissa luonnossa, mitä ei joka kaupunginosassa ole. Mutta yksi asia on unohtunut – nuoriso. Nuorison oleskelupaikaksi sattuu yleensä leikkipuisto tai koulun piha. Syynä on yksinkertaisesti se, ettei muuta paikkaa ole. Olemme kyllästyneet siihen, että nuoria vahditaan ja häädetään paikasta toiseen. Siksi päätimme aloittaa alueprojektin. Aiomme vaatia nuorille omaa oleskelupaikkaa Jakomäkeen. Aluetaistelun lisäksi olemme taistelleet graffiteista. Graffitit ovat taidemuoto, jolla nuoret voivat ilmaista itseään vapaasti. Vanhempi väestö on tottunut näkemään katutaiteen rikollisuutena, joten sen hyväksyminen on ollut ongelma. Päätimmekin yhdistää katutaiteen ja oman oleskelualueen yhdeksi kaikkia miellyttäväksi kokonaisuudeksi. Suunnitelmissa on nuorten oma alue, jota koristaisi iso graffitiseinä. Kaikki nuoret saisivat tulla alueelle maalaamaan ja viettämään aikaa. Pyrimme saamaan alueen pian valmiiksi, jotta nuoret pääsisivät nauttimaan omasta tilastaan mahdollisimman nopeasti. Projekti on saanut paljon huomiota, kaikki tuntuvat olevan kiinnostuneita asiasta. Meitä pyydettiin muun muassa Helsingin sosiaali- ja terveysalan oppilaitokseen sosiaalipolitiikan kurssille kertomaan, miten alue vaikuttaisi nuorten hyvinvointiin ja vapaa-aikaan. Kiinnostus viestii siitä, kuinka tarpeellinen paikka tämä olisi.

LIBERO

43


VASEMMISTONUORET

VAALITAISTOON

VAPAA TILA EDELLÄ VAPAAN TILAN PUOLESTA KAMPPAILEVA MINIKAMPANJA JOHDATTELEE VASEMMISTONUORET KUNTAVAALEIHIN. teksti Niko Peltokangas

»ASIATON OLESKELU SALLITTU!» julis-

taa Vasemmistonuorten minikampan-

ja, joka kannustaa nuoria ottamaan tänä kesänä tilan haltuun. Kampanja polkaistiin käyntiin 20. toukokuuta järjestetyn kevätseminaarin yhteydessä, kun vasemmistonuoret valtasivat kadun Turun keskustassa.

Kampanjajulistus muistuttaa, että

julkista tilaa on pyritty rajoittamaan

ja kaupallistamaan yhä enemmän vii-

me vuosien aikana. Kontrolli on muuttunut myös yhä väkivaltaisemmaksi,

kun vartijoiden toimivaltaa ja määrää on lisätty.

Eniten tilan rajoittaminen vaikeut-

taa nuorten arkea. Nuoria häädetään

ostareilta ja asemilta »teinikarkottimilla» ja vartijoiden voimin.

semmistonuorten kymmenestä vaali-

liittiset päätökset vaikuttavat suoraan

VASEMMISTONUORTEN VAALITEESIT:

sia tiloja pitää olla mahdollista käyttää

sen päämääriin tuleekin kuulua lähi-

1. Avoimia asukaskokouksia ja suoraa

vän rahoituksen turvaaminen julkisille

2. Loppu työsuhteiden ketjuttamisil-

Aidosti julkinen tila on myös yksi Vateesistä syksyn kuntavaaleissa. Julkikansalaistoiminnan sekä kulttuurin ja

liikunnan harrastamiseen, myös iltaaikaan, teeseissä linjataan. Epäkaupallista tilaa kaivataan sekä ilmoittelua että oleskelua varten.

»Kunnanvaltuustoissa tehdyt po-

kuntalaisten arkeen. Kuntauudistuk-

demokratian vahvistaminen ja riittäpalveluille», puheenjohtaja Li Andesson korostaa.

Kunnan oman toiminnan täytyy myös

Teesit hahmottelevat ihannekun-

olla kunnossa. Vasemmistonuorten

vaikuttaa elinympäristöönsä, toimia

merkkiä reilujen työehtojen sovelta-

nan, jossa jokaisella on mahdollisuus yhteisöllisesti sekä kehittää ja toteut-

taa itseään. Vasemmistonuoret painottaa kaikkien kuntalaisten perusturvasta huolehtimista sekä oikeutta

terveydenhuoltoon, sosiaalipalveluihin, kulttuuriin ja laadukkaaseen koulutukseen.

44 LIBERO

mielestä kuntien tulee näyttää esimisessa. Palvelut tulee jatkossakin to-

teuttaa pääosin kunnan omana työnä.

Kuntia kannustetaan myös asettamaan omat päästövähennystavoitteensa.

Vasemmistonuorten kuntavaalisivusto avautuu toukokuun aikana osoitteessa vasemmistonuoret.fi/kuntavaalit2012

demokratiaa

le, palkat kuntoon ja demokratiaa työpaikoille

3. Palvelut omana työnä ja kaikkien saataville

4. Kaikilla oikeus hoitoon

5. Koulutuksen tulee lisätä tasa-arvoa

6. Asuntotakuulla koti jokaiselle ja tyhjät tilat käyttöön

7. Päästövähennystavoitteilla kohti hiilineutraaliutta

8. Maksuton ja toimiva joukkoliikenne 9. Tietoa ja kulttuuria kansalle

10. Ei enää pelkoa ja perhesurmia


VASEMMISTONUORET PÄÄSIHTEERI

VILLIEN KAMPANJOIDEN KESÄ Yleensä kesä on järjestötoiminnassa

poistaisi oletetun kikkailun jäsenmää-

nä Vasemmistonuoret tekee kuitenkin

Vasemmistonuorten kaltaisen jär-

tyyntä ja seesteistä aikaa. Tänä kesä-

rillä ja toimintatiedoilla.

toimintaa kahden eri kampanjan voi-

jestön näkökulmasta tällainen käy-

Vuoden 2011 liittokokouksen päättä-

jestön toiminta on laajaa eikä keskity

min.

mä kampanja vapaasta tilasta kulkee

nimellä Asiaton oleskelu sallittu. Kampanjalla Vasemmistonuoret haluaa kyseenalaistaa yhä kiihtyvän julkisen tilan

yksityistämisen sekä paineen kaventaa kaikille avointa julkista tilaa.

Ostoskeskuksissa ja urbaaneissa tiloissa nuoria hätistellään turvallisuuspalveluiden toimesta ikään kuin varmuuden vuoksi ja nuoriin suhtaudutaan

täntö olisi ongelmallinen, koska järvaaleihin tai pelkästään puoluepoli-

tiikkaan. Järjestelmä, jossa poliittiset nuorisojärjestöt saisivat julkista tukea puolueiden vaalimenestykseen pohjau-

tuen luultavasti kaventaisi niiden toimintaa. Järjestelmä myös tekisi nuorisojärjestöistä pelkästään puolueiden

vaalipumppuja. Keskustelua tukijär-

jestelmän oikeudenmukaistamiseksi tulee kuitenkin jatkaa.

kulttuuri ei luo koko kansan olohuokohtelua. Ihmisillä, niin nuorilla kuin vanhoilla tulee olla oikeus yhteiseen julkiseen tilaan, ilman ostopakkoa.

Kesällä jatkuu myös Solidaarisuutta

marjanpoimijoille -minikampanja, joka

aloitettiin viime kesänä. Kampanjalla järjestö on halunnut tuoda esiin ul-

»vasemmistonuorten tavoitteena on saada 500 alle 30-vuotiasta ehdokasta vasemmistoliiton ehdokaslistalle.»

sekä esittänyt konkreettisia toimenpi-

teitä marjanpoimijoiden aseman pamintaryhmään on auki toukokuun

Tätä kolumnia kirjoittaessani etsimme

Syksyllä kampanjointi jatkuu vaa-

kustoimistolle. Hakaniemen tilat Vi-

loppuun!

likampanjoinnin merkeissä. Vasemmistonuorten tavoitteena on saada

500 alle 30-vuotiasta ehdokasta Vasemmistoliiton ehdokaslistalle sekä saada

yli 50 nuorta valtuutettua kunnan- ja

uusia tiloja Vasemmistonuorten kesherniemenkadulla ovat olleet käytössä yli kymmenen vuotta ja vakiintuneet

järjestön toiminnan kannalta olennaiseksi kohtauspaikaksi.

tisille nuorisojärjestöille myöntämistä avustuksista. Joidenkin mielestä tu-

HÄMEEN VASEMMISTONUORET: Näsilinnankatu 22 A, 33210 Tampere puheenjohtaja tatu ahponen, gsm 050 341 8044 toiminnanjohtaja kalle honkanen gsm 040 837 3467, hame@vasemmistonuoret.fi

Keski-Suomen Vasemmistonuoret: Väinönkatu 28 B 14, 40100 Jyväskylä puheenjohtaja taija roiha, gsm 050 400 6786, keski-suomi@vasemmistonuoret.fi Lapin Vasemmistonuoret: Lapinkatu 2, 96190 Rovaniemi Puheenjohtaja petrus kauppinen, gsm 045 657 1987 Piirisihteeri markus korjonen, gsm 040 700 0219, lappi@vasemmistonuoret.fi

Satakunnan Vasemmistonuoret: Maaherrankatu 28, 28100 Pori Yhteyshenkilö Juho Solala, GSM 044 292 9578

ta uudellekin toimistolle tutustumaan

opetus- ja kulttuuriministeriön poliit-

ETELÄ-SUOMEN VASEMMISTONUORET: Päijänteentie 35 , 00510 Helsinki puheenjohtaja Heli Mahkonen GSM 050 415 2888, piirisihteeri arto bäckström gsm 044 019 5901, etela-suomi@vasemmistonuoret.fi

keskustoimiston väkeen. Totutusta

läpi nostetaan merkittäville lautakun-

Keväällä on aktivoitunut keskustelu

PUHEENJOHTAJA: li andersson, gsm 040 508 8697, li@vasemmistonuoret.fi PÄÄSIHTEERI: santeri mikkola, gsm 045 351 9917, santeri@vasemmistonuoret.fi JÄRJESTÖ- JA KOULUTUSSIHTEERI: silla kakkola, gsm 040 740 9601, silla@vasemmistonuoret.fi TIEDOTTAJA: niko peltokangas, gsm 044 511 2134, niko@vasemmistonuoret.fi TALOUSPÄÄLLIKKÖ: Pirkko Holappa, GSM 045 351 9917, pirkko@vasemmistonuoret.fi järjestöSIHTEERI: justus mollberg, gsm 044 348 5499, toimisto@vasemmistonuoret.fi

senet ovat tuttuun tapaan tervetullei-

puolivälissä. Vasemmistonuorten jä-

tapaikoille.

Viherniemenkatu 5 , 3. krs, 00530 Helsinki, GSM 045 348 5499, toimisto@vasemmistonuoret.fi, www.vasemmistonuoret.fi Keskustoimisto on avoinna arkisin kello 10–16.

POHJOIS-POHJANMAAN VASEMMISTONUORET: Pakkahuoneenkatu 19, 90100 Oulu puheenjohtaja tero kaikko, gsm 0400 374 015 piirisihteeri jonas björkbacka, gsm 040 740 7175, f. (08) 537 1770, pohjois-pohjanmaa@vasemmisto­nuoret.fi

Keskustoimisto muuttaa kesäkuun

kaupunginvaltuustoihin. Tavoitteena on myös, että nuoria, jotka eivät pääse

KESKUSTOIMISTO:

Itä-Suomen Vasemmistonuoret: Koulukatu 39 A 36, 80100 Joensuu järjestösihteeri toivo haimi, gsm 044 202 3911, ita@vasemmistonuoret.fi

komaisen työvoiman alistettua asemaa

rantamiseksi. Haku kampanjan toi-

yhteystiedot

PIIRIJÄRJESTÖT:

lähtökohtaisesti epäillen. Tällainen neita tai edistä ihmisten tasavertaista

Vasemmistonuoret

poiketen emme järjestä kesäkauden avajaisia vaan syyskauden avajaiset, jotka ovat samalla uuden toimiston vihkiäiset.

VARSINAIS-SUOMEN VASEMMISTONUORET: Hakakatu 12, 20540 Turku puheenjohtaja sade kondelin, sade.kondelin@gmail. com, piirisihteeri laura tättilä, gsm 045 131 2552, f. (02) 237 9190, varsinais-suomi@vasemmistonuoret.fi

kea tulisi myöntää puhtaasti puolueiden kannatuslukujen mukaan. Tätä

mallia kannattavien mielestä puhtaasti puoluekannatukseen perustuva tuki

SANTERI MIKKOLA PÄÄSIHTEERI

LIBERO

45


PAKINA FINALITASJUMITTAJA

PALESTIINAN PARANTAJIEN KOETTELEMUKSET Niinhän siinä vuorostaan kävi,

ten brunssit Tel Avivin aamussa

öt sulkivat Palsulaan matkaavil-

tokonttaamiset rankan krebaa-

että eurooppalaiset lehtoyhtita maailmanparantajilta portit.

Suuren unelman toteuttaminen senkun siirtyi. Voi voi. Monelta hippiäiseltä jäi hoitamatta kaikki olennaiset velvollisuudet ku-

ja länsirannan hiekoilla nelivemisen päälle. Kovi moni heistä

ei heistä tuskin ole pettynyt ta-

juttuaan, että onhan Palestiinahömppä jo liian meinstriimiä.

JUSSI PAJUSEN LEMPIHARRASTUKSEN NOUSU JA TUHO Lapin aivopieruloman jälkeen

on jossain hyvä, niin siinä, että

nisterin pojan gloppi kertomaan,

peasti uudelleen takaisin. Herra

paikalle hälytetään kulttuurimimiten asiat on. Guggenheim-kalapaliikkiin hän joutuu lisäksi

näköjään tuon tuosta osallistu-

maan vetämällä esiin joillekkin niin monimutkaiselta kuulostavan talouspolitiikkaan pohjautuvan argumentin. Kaupunginjohtaja Pajusen pilvilinnat am-

mutaan alas tuon tuosta. Jos hän

osaa kuitenkin rakentaa ne novoisi harkita koko paskan maksa-

mista omasta pussistaan. Tähän taidetaan kuitenkin lopulta pää-

tyä, kun pakkomielle alkaa olla sitä luokkaa. Onneksi suunnittelun kohdalla tuli sentään noteerattua perusteellisesti eri toten taiteilijakentän näkemykset hankkeen käytännöllisyydestä.

KUUDEN VUODEN KUSETUS Ihmemaamme uus pomo on kyl-

taa olla tietenkin jossain määrin

kuntien herrojen ja rouvien val-

tulee tilaisuus nostaa kuppia toi-

lä ennen kaikkea todellinen maaloittaja. Rakastan häntä yhtä paljon ku saamelaiset. Että mitäpä tuosta ILO:n sopimuksesta, sehän pitää sisällään kyseenalaisia

asioita, jonkun jumalan selän takana majailevan pienen kansan

hyväksi. Heillähän on tunnetusti

aina ollu melko helppoa. Sitä vastoin on kuitenkin liian vaikeaa

iskostaa kaaliin, että kaivostoiminta väärin harjoitettuna saat-

kohtalokasta. Ens kerralla, kun

mittajien edessä, suosittelen pitäytymään avoimessa keskuste-

lussa Jenni-paran vatsavaivoista. Näin tulisi kerrankin annettua itsestään ulos edes kerrankin jotain järkiperäiseltä kuulostavaa.

Täytyy tietennii muistaa, että joidenkin ammattien etu on se, että niissä saa loppujen lopuksi vähemmän pahaa aikaan mitä esimerkiksi eläkkeellä ollessa.

FANTASTINEN TALOUSTEOREETIKKO Nallukka Wallroosin »filosofi-

Nallukan kannattaisi oikeastaan

nätisti ihan vaan, että pyh. To-

Näihin kirjoihin löytyisi valmis

oihin» voin vastata toteamalla

dellisuuden tajun täydellinen hä-

märtyminen samaan aikaan toi-

miessa lievästi vastuullisuutta vaativissa tehtävissä on kyllä jotain aivan helvetin mielenkiin-

toista. Myötähäpeä on syvä, mutta edes sääli ei ole riittävä peruste

koskea Nallukan tuoreeseen lär-

päkkeeseen. Suojittelijoista löytyy toki terävintä kärkeä edustava

ulkomaankauppaministerimme. 46 LIBERO

harkitaa fantasiakirjailijan uraa.

henkilögalleria eräästäkin eduskuntaryhmästä ilman sen kum-

mempia viimeistelyjä. Ja Venna-

mo senkun pyörii haudassaan. Voi voi. Ainekset fantasiaelokuvaan tasoiseen suoritukseen eivät kuitenkaan Nallukalta riitä. Kannattaisi sen sijaan ottaa

mallia Robinista, jonka ois kyllä

myös kannattanu mennä eka oikeisiin töihin.


47 LIBERO

miiku lehtel채


aino sutinen

haluatko tavoittaa 7000 nuorta? – ilmoita liberossa

JÄSENEKSI

Liityn jäseneksi Vasemmistonuoriin ja saan Liberon kotiin kannettuna.

TIETOA

En liity vielä jäseneksi, mutta haluan saada lisää tietoa Vasemmistonuorista.

TILAUS

Tilaan vuoden Liberot näytenumeroina ilmaiseksi, koska olen alle 30-vuotias opiskelija, koululainen tai työtön. Tilaan Liberon ilmaiseksi kouluun, nuorisotilaan, vankilaan tms. Tilaan Liberon rahalla. Lähettäkää 20 euron lasku. En halua, että minulle lähetetään enää Liberoa. Osoitteeni on muuttunut, alla uusi osoite.

Nimi....................................................................................................................................................................................

Vastaanottaja maksaa postimaksun

LIBERO VASTAUSLÄHETYS TUNNUS 5003551 00003 HELSINKI

Lähiosoite......................................................................................................................................................................... Postinumero ja -toimipaikka......................................................................................................................................... Puhelinnumero................................................................................................................................................................ Sähköposti........................................................................................................................................................................ Syntymäaika ..................................... Päiväys............................... Allekirjoitus.........................................................................................................................

(Alle 15-vuotiaalta liittyjältä huoltajan allekirjoitus)

Libero 2 | 2012

oikomaan vääryyksiä, puolustamaan sorrettuja, pelastamaan maailman… ottakaa minuun pikimmiten yhteyttä alle rastimani vaihtoehdon merkeissä.

kyllä, olen kiinnostunut

Ilmoitushinnat alkaen 200 € www.liberolehti.fi

seuraava libero ilmestyy syyskuussa

Libero 2/2012  

Teemasivuilla katsellaan Palestiinaa pakolaisleiriltä Libanonista, Kanadasta päin sekä kosmetiikkateollisuuden näkökulmasta. Lisäksi perehdy...