__MAIN_TEXT__
feature-image

Page 1

Kivikauden asutusta Leppävaarassa s. 3 Espoon seurakunnat kutsuvat jakamaan toivoa s. 3 Kuntavaalit lähestyvät s. 4 Lepuskista Lintikseen s. 4

Kilo-Kera -seura s. 6 Hei, mennääks kesällä Tappihuoneelle Keraan? s. 6 Gourmettasoa lounassetelin hinnalla s. 7 3-ruokalajin pääsiäismenu

35 € noudettuna.

2/2021 • 27.3.2021 • Suur-Leppävaara

Paikallisia uutisia jo

VÄLITTÄMISTÄ

ON

käyttää korviaan enemmän kuin suutaan.

Kiinteistömaailma Espoo Leppävaara | Pecasa Oy 09 2311 0307, leppavaara@km.fi

28

Lisätietoja www.ravintolabase.fi

vuotta

Leppävaarankatu 3–9, Ratsutori

PÄÄSIÄISEN AUKIOLOAJAT Kiirastorstai 8.30–21 Pitkäperjantai 12–16 Pääsiäislauantai 10–18 Pääsiäissunnuntai 12–18 Toinen pääsiäispäivä 12–16 Ma–Pe 8.30–21 La 10–18 Su 12–18 (arkipyhät 12–15/18)

Meiltä myös ilmastoinnin huollot! Tukesin hyväksymä huoltoliike Palokärjentie 5, 02660 Espoo Lintuvaara

Puh. 09 5414 974 posti@stenstrom.fi

Tutustu monipuoliseen palveluvalikoimaamme! www.stenstrom.fi

Espoo Leppävaara • 133 mukavaa huonetta • Ystävällisin henkilökunta • Yhteiset keittiöt ja oleskelutilat

www.forenom.com Forenomilta myös asunnot putkiremontin ajaksi!

Sovi myymäläkäynnistä puh. 09 2976 123 tai s-postilla.

Ajokortti jopa kuukaudessa? Kyllä, meillä onnistuu. Katso lisää


2 LEPUSKI

Pääkirjoitus 27.3.2021

Tuntematon nimistö

L

eppävaaraa rakennetaan jatkuvasti ja sen myötä syntyy uutta paikannimistöä. On selvää, että uudet nimet ovat aluksi outoja ennen kuin pikku hiljaa vakiintuvat käyttöön. Jos sitten vakiintuvatkaan. Viralliset katuosoitteet ovat tietysti luku sinänsä. Nyt ei puhuta niistä, vaan torien, aukioiden ja puistojen nimistä. Niitä näkee harvoin maastoon merkittyinä. Kun nimiä ei tunneta, keksitään ”selitysnimiä”, jossa kohde kytketään johonkin tunnettuun kohteeseen. Ja tietysti voi aina keksiä omia lempinimiä. Hiljattain esiteltiin suunnitelmia Leppävaaran keskusten yhdistämisestä ja kerrottiin Läkkisepänaukion muuttamiseksi puistoksi. Keskeisen aukion virallinen nimi tuntui olevan syntyperäisillekin asukkaille outo. Aukio tunnetaan paremmin Alepan edustan parkkipaikkana ja Lintuvaarantien kulmassa olevan R-kiskan edustana. Kauppakeskus Sellon ylätasanteen virallinen nimi on Viaporintori ja sen kupeessa Sellosalin edustalla sijaitsee Soittoniekanaukio. Sellon alueella on toinenkin tori, Ratsutori. Nämä kaksi toria menevät helposti sekaisin ja niinpä yleensä puhutaan Sellon ylä- ja alatoreista tai Sellon kirjaston edessä olevasta torista ja vastaavasti Ravintola Basen edustasta. Soittoniekanaukio on täällä pitkäänkin asuneille ihan outo nimi. Se paljastui viime kesänä, kun Leppävaara-seura pi-

ti aukiolla kirpputoria. Nimestä, joka oli tapahtuman osoite, tuli paljon palautetta ja ihmettelyä. ”Eihän sitä nimeä näy missään kyltissäkään”. Aukio on ollut Sellosalin osoitteena jo kohta parikymmentä vuotta. Entä Muukalaispuisto Leppävaaranraitilla? Tiedätkö sinä, mikä ja missä se on? Nimellä ei viitata tuntemattomiin maahanmuuttajiin. Nimen taustalla on ollut ensimmäisen maailmansodan aikaisen linnoituksen rakentajien leiri. Leppävaarassa liikkui silloin paljon venäläistä sotaväkeä ja ympäri Venäjää tullutta työvoimaa. Muukalaispuiston nimeä ihmeteltiin Leppävaara-seuran vuosikokouksessakin viime syksynä. Taustatarina oli kokousväelle ihan uutta, vaikka puisto on ollut paikoillaan kohta 40 vuotta. Mutta asukkaille Muukalaispuiston eteläosa on Ruusupuisto, kasvaahan siellä kauniita ruusuja. Kun seura kesällä solmi kaupungin kanssa Meidän puisto -sopimuksen ruusujen hoidosta, haluttiin sopimukseen merkittäväksi myös tämä asukkaiden käyttämä nimi. Ja se sopi kaupungille hyvin. Mitä tästä opimme? Puistojen ja aukioiden sekä muiden merkittävien paikkojen nimet ja tarinat kannattaisi merkitä maastoon. Niillä luodaan paikan identiteetti. Arja Salmi arja.salmi(at)lepuski.fi

Kansanmusiikkia Espoossa livestriimattuna

JuuriJRuhla otFest

AJANVARAUS 010 414 00* TAI MEHILAINEN.FI

5.-10.4.2021

5.4.2021 klo 19 • Vapaa pääsy

Ensemble Gamut!

7.4.2021 klo 19 • Vapaa pääsy

Maria Kalaniemi & Pekka Pentikäinen, Aspö spelmän

MEHILÄINEN ESPOO PALVELEE

8.4.2021 klo 19 • Liput 10 e

Leppävaarassa

9.4.2021 klo 19 • Liput 10 e

Hevosenkenkä 3, Panorama Tower ma-to 8-20 pe 8-18 la 9-15

Matinkylässä Piispanportti 10 A, 3. krs ma-to 8-20 pe 8-16

Tapiolassa

Digiklinikka apunasi 24/7 Mehiläisen Digiklinikka palvelee joka päivä ympäri vuorokauden – aina ilman ajanvarausta OmaMehiläisen applikaatiossa tai osoitteessa oma.mehilainen.fi. Lataa OmaMehiläinen puhelimeesi omasta sovelluskaupastasi.

Revontulentie 8 C, 5. krs ma-to 8-20 pe 8-15

*Soitto palvelunumeroon maksaa 0,084 €/min. Jonotus on maksullinen.

Paleface & Värttinä

Pekko Käppi & K:H:H:L, VILDÁ

10.4.2021 klo 18 • Liput 10 e

Kimmo Pohjonen UZone, Juurakko

Livestream 10 e + toimitusmaksu (alk. 1 e), Lippupiste, www.lippu.fi/juurijuhla

www.juurijuhla.fi


LEPUSKI 3

Kivikauden asutusta Leppävaarassa

Kuva: Leppävaaran kivikauden asuinpaikat. Kartta: Markku Salmi. Pohjakuva: Lidar-korkeusmalli, museovirasto.

PIKKU REMPAT KODIN HOIDON APUA TALONMIESPALVELUT

Apua pieniin askareisiin kuten taulujen kiinnittämisiin, huonekalujen kasauksiin, korjauksiin, tavaran noutoon, lumen luontiin tai mitä nyt mieleen juolahtaa...

Kauttamme myös tietotekniikan opastusta, huoltoa, asennusta, yms.

Leppävaara-seuran toukokuussa alkavissa kaivauksissa etsitään kivikauden asutuksen keskuspaikkaa. Jääkauden jälkeen noin 10 000 vuotta sitten maa oli painunut kuopalle ja vesi peitti nykyisen Leppävaaran alueen korkeimpia kallionhuippuja lukuun ottamatta. Noin 5 000 vuotta sitten meri oli vielä 20 metriä nykyistä korkeammalla ja peitti Perkkaan, Sellon tienoot ja Urheilupuiston. Kapea me-

renlahti nousi pohjoiseen noudattaen Monikonpuron uomaa. Tämän lahden molemmin puolin on löydetty jälkiä kivikauden asutuksesta. Viimeisin löytö sijaitsee hiihtolatujen varressa, eikä tämäkään löytö ole varmaan viimeisin. Toukokuussa, jos korona suo, järjestetään Leppä-

vaara-seuran yleisökaivaukset Monikon torpan tuntumassa ja tällä uusimmalla löytöpaikalla, joka on saanut nimen Monikko 2. Molemmat kohteet ovat neitseelliset eikä niitä ole tähän mennessä kaivettu. Arkeologit Jan Fast ja Janne Soisalo, jotka myös vetävät Monikon kaivaukset, odot-

tavat runsaita löytöjä. Jan Fast on päätellyt, että Monikon puron tutumassa on jossain ollut kivikauden asutuksen keskuspaikka, joka vielä on löytämättä. Kuka tietää, ehkä se löytyy toukokuussa? Kaivaukset siirretään syyskuulle, jos se on koronan vuoksi välttämätöntä.

Espoon seurakunnat kutsuvat jakamaan toivoa Espoon seurakuntien pääsiäisviesti ”Täällä asuu toivo” kertoo, että toivoa on aina, myös vaikeimpien tilanteiden keskellä. Aihe on hyvin ajankohtainen nyt, kun koronapandemiaa on kestänyt vuoden. Arjen toivon tekojen lisäksi Espoon seurakunnat kutsuvat ihmisiä jakamaan omia toivon tarinoitaan sosiaalisessa mediassa tunnisteilla #TäälläAsuuToivo ja #HärBorHoppet. Täällä asuu toivo – kampanjan kolme erilaista kuvaa arjen toivosta tulee esille katujen varsille, ostoskeskuksiin, metroasemille ja busseihin. Valokuvaaja Katja Tähjä tallensi helmikuussa 2021 viiden espoolaisen elämää niissä paikoissa ja tilanteissa, jotka tuovat heille toivoa. Sanna Ylianttilan, 29, elämään toivoa tuovat puoli-

vuotias poika ja jalkapallo. Liikunta on aina ollut hänelle henkireikä.” Minulle toivo merkitsee asiaa, minkä avulla varsinkin heikoista ja rankemmista hetkistä pääsee yli. Esbo svenska församlingin kirkkoherra Kira Ertman näkee, että voimme jokainen lisätä toivon kokemusta pitämällä huolta toisistamme. Tunne huolenpidosta ja kiinnostuksesta lisää myös toivoa. ”Pienet, arkiset kysymykset ovat tärkeitä: Mitä kuuluu? Miten voit? Miten jaksat tässä tilanteessa? Leppävaaran seurakunnan kirkkoherra Kalervo Salo näkee toivon keskeisenä osana kristillistä uskoa.” Toivo, jonka kristinusko tuo pahuuden ja vaikeiden tilanteiden keskelle on se, että lopulta aina hyvä voittaa. Se on Raamatun lupaus. ”

Jos toivon näkymää ei löydy, jo keskustelu jonkun kanssa voi auttaa eteenpäin. Espoon seurakuntien Papin puhelimeen voi soittaa joka päivä klo 9–21, myös pääsiäisen pyhinä. Myös muiden seurakuntien työntekijöiden kanssa voi sopia keskusteluajoista. TukiChatti päivystää verkkosivuilla espoonseurakunnat.fi arkisin klo 15–18.

Leppävaara-seuran Virtuaalikokous

Vuosikokous

Tiistaina 27.4.2021 klo 17.30. Katso ohjeet seuran kotisivuilta: www.lepuski.fi

Kuva: Katja Tähjä

YLEISAPU.fi 045 157 8141

Tervetuloa

paremman palvelun suutariin Ark. 10-18 La 10-14

Gallerian suutari Konstaapelinkatu 4 puh. 09-541 99 03

Viihtyisää asumista ikääntyneille. VAPAANA yksiöitä 35 m2

PALVELUTALO KOTIKOIVUSSA

Meillä Sinua odottavat luonnonläheinen, uudehko, maalämpöä ja aurinkoenergiaa hyödyntävä ARA-rahoitettu kiinteistömme. Esteettömissä vuokra-asunnoissa on parvekkeet lasituksella ja turvajärjestelmä. Pihapiirissä ravintola ja kuntosali. Tervetuloa tutustumaan turvalliseen vuokra-asumiseen ja yksilöllisesti suunniteltuihin laadukkaisiin palveluihimme. Lisätiedot: Uudenmaan Vanhustenhuollon Kannatusyhdistys ry, p. 040 755 1900, silja.stromberg@uvky.fi Voittoa tavoittelematon www.uvky.fi

Kuntavaaliehdokas

Haluathan täsmänäkyvyyttä?

22.–23.5. ilmestyy Lepuskin vaalinumero. Kysy vaalitarjoustamme. tutta@luovaratkaisu.fi


Kuntavaalit lähestyvät

4 LEPUSKI

Kolme tärkeintä asiaa, joita puolueesi haluaa edistää Espoossa tulevalla vaalikaudella. Vastaukset ovat DigiLepuskissa https://issuu.com/lepuski/. Kolme tärkeintä asiaa, joita puolueesi haluaa edistää Leppävarassa tulevalla vaalikaudella.

Näin eri puolueet haluavat kehittää Leppävaaran aluetta ja koko Espoota Lepuski halusi tietää, mitä asioita puolueet haluavat korostaa tulevalla valtuustokaudella niin koko Espoon kuin Leppävaaran näkökulmasta. Kysyimme asiaa espoolaisilta kunnallisjärjestöiltä. Vastaukset ovat siinä järjestyksessä kuin ne saimme. Vastaajat olivat tehneet hyvää työtä. Asioiden tärkeyttä oli perusteltu hyvin. Päädyimme Lepuskin toimituksessa ratkaisuun, että painettuun lehteen tulee Leppävaaran kehittämistä koskevat vastaukset ja DigiLepuskiin vastaukset, jotka koskevat koko Espoota. Kannattaa ehdottomasti lukea ne sieltä.

Espoon Perussuomalaiset Leppävaaran alueella tulevan valtuuston kriittisin kysymys liittyy Turuntien uudistukseen. Perussuomalaiset haluavat edetä asiassa mahdolli-

simman pitkälle asukkaiden ehdoilla - mitä toivotaan, mitä halutaan ja mitä todella tarvitaan. Näitä kysymyksiä pitää kysyä nimenomaan leppävaaralaisilta. Asukaslähtöiseen ajatteluun mahtuu myös ajatus autonomistajista. Leppävaara tarvitsee huomattavan määrän lisää maksuttomia pysäköintimahdollisuuksia eikä maksullisia kadunvarsipysäköintejä. Espoon Perussuomalaiset vastustavat koko Espoon alueella maksullista pysäköintiä, koska se haittaa kivijalkayrittäjiä. Näemme myös, että Leppävaaran monikulttuurinen kehitys aiheuttaa huomattavia määriä turvattomuutta alueella. Segrekaatiokehitykselle on laitettava välitön stoppi - kukaan ei halua Espooseen toisintoa Rinkebystä tai itäisestä Helsingistä.

Leppävaaran Kokoomus Tehdään yhdessä Suur-Leppävaarasta elävämpi, viihtyisämpi ja turvallisempi paikka asua. Turvallisuus huomioi-

daan kaupunkisuunnittelussa ja häiriökäyttäytymiseen puututaan. Turvalliseen arkeen liittyy myös sujuva arjen liikkuminen. Joukkoliikenteen kehittäminen ei rajoitu vain radanvarsiin, eikä liikennemuotojen kehittäminen aseta niitä vastakkain. Leppävaaran haasteelliseen pysäköintiin löydetään ratkaisuja. Leppävaara on viihtyisä, ja lähiluonto huomioidaan kaupunkisuunnittelussa. Viihtyisä kaupunki lisää hyvinvointia ja turvallisuutta. Leppävaara on viihtyisiä ja elävä, täällä on vehreyttä ja palvelut helposti saavutettavissa. Leppävaarassa on tarjolla asumismahdollisuuksia eri elämäntilanteisiin. Asumisen kustannusten tulee olla kohtuullisia, jotta Espoossa löytyy asuntoja lapsiperheille, yksinasuville, nuorille ja senioreille. Leppävaarassa on kaikille aina jotain.

Espoon Kristilliset Leppävaaran asukkaille tulee olla laadukkaat lähipalvelut kuten terveyskeskus-

palvelut lähellä. Kaunis ja viihtyisä asuinympäristö leppävaaralaisille. Asuinympäristön viihtyisyydestä on pidettävä huolta kasvavan kaupunginosan kaavoituksessa. Pientaloalueiden säilyminen pientaloalueina on turvattava. Kasvavassa kaupunginosassa on varmistettava turvallinen koulutie kaikille lapsille ja suojateitä oltava riittävästi. Kävely- ja pyöräteiden on oltava turvallisia. Leppävaaran lukion ja ammatillisen oppilaitoksen sijainnit on selvitettävä jatkoa ajatellen. Lukio on nyt ”evakossa” ja Metropolian rakennukset purettu. Mielellään lukio hyvä saada urheilupuiston läheisyyteen, koska kyseessä on urheilulukio.

Leppävaaran Demarit Toimivat ja riittävät terveyspalvelut, jotka ovat esteettömästi saavutettavissa ja asukkaita lähellä. Mm. Viherlaakson terveysaseman siirtyminen väistöön on herättänyt huolta. Varhaiskasvatuspalvelut ja koulut kuntoon, paikkoja on oltava riittävästi ja tilojen terveelliset. Tähän kuuluu mm. Leppävaaran lukion palauttaminen väistöstä pikaisesti takaisin oikealle paikalleen. Lisäksi päivähoitoa on oltava tarjolla kas-

vavan asukasmäärän tarpeen mukaan. Uudesta Leppävaaran keskuksesta tulee kehittää viihtyisä ja esteetön liikenteen solmukohta ja asuinalue.

Suur-Leppävaaran Vihreät Leppävaaran aseman seutu ja Keran alue ovat voimakkaan kasvun alueita, joita tulee kehittää kestäväksi ja viihtyisäksi kaupungiksi. Samalla muiden Suur-Leppävaaran alueen kaupunginosien palveluista on pidettävä huolta ja katsottava, etteivät ne jää isojen keskusten kehityksen jalkoihin. Haluamme pitää huolta Suur-Leppävaaran lähiluonnosta, virkistysalueista ja liikuntamahdollisuuksista. Koko Leppävaaran tulee olla viihtyisä, elävä ja turvallinen ympäristö, ja sen eteen tarvitaan yhteistyötä asukkaiden ja eri yhteisöjen kesken.

Espoon vasemmisto Suur-Leppävaaran alueella haluamme edistää päivähoitopaikkojen riittävää määrää, Ydin-Leppävaaraan asukaspuistoa ja pitää huolta, että Karakalliossa ja Viherlaaksossa pysyvät riittävät lähipalvelut.

Lepuskista Lintikseen

Rva Forsblomin osoitteena oli Leppävaara Harakka. Pertti Hurmerinta, Leppävaara-seura ry

Albergan asema 1907, Daniel Nyblin, Rautatiemuseo, finna.fi. Omat kotipaikan nimet ovat tärkeitä, ne luovat mielikuvaa paikan hengestä. Kuva voi olla positiivinen tai negatiivinen. Tekemällä tehdyt ja vieraanoloiset nimet ensin hämmentävät ja sitten kiukuttavat. Näistä Leppävaara-seurakin on huomauttanut uuden keskustan kaavassa. Useimmat tämän lehden lukijoista tunnistavat Lepuski-nimen ja se koetaan omaksi, vai sanoisinko lämpöiseksi. Vaikka Lepuskilehtikin on kohta jo kolmekymmenvuotias niin nimen taustat ovat paljon vanhempia. Nykyisen Leppävaaran

vanhin nimistö on suomenkielistä ja peräisin hämäläisiltä uudisasukkailta. Keskiajalla täällä oli Mäkkylän, Haapalahden, myöhemmin Suurhuopalahden, ja Laajalahden kylät. Helsingin pormestari Hannu Olavinpoika sai vuonna 1590 läänityksekseen Mäkkylän kylän talonpoikien maat, koska hän oli rahoittanut Ruotsin kuninkaan sotaponnistuksia. Hannu Olavinpoika perusti Mäkkylään asuinkartanonsa, josta myöhemmin tuli kruununsotilasvirkatalo. Johan Gyldenär sai vuonna 1624 kruunulta lahjoituksena sotaponnistuksistaan Suurhuopalahden

kylän maat. Gyldenär kasvatti maaomaisuuttaa vielä Kilon, Laajalahden ja Kuninkaisten kylillä ja antoi isolle säterilleen nimen Alberga. Noin kolmesataa vuotta myöhemmin Lauri af Heurlin osti Albergan kartanon radan pohjoispuoliset maat ja perusti niille vuonna 1911 kartanonsa, joka sai nimen Leppävaara. Tarinan mukaan af Heurlinin nuori vaimo, kuuluisa näyttelijä Elli Tompuri käänsi luovasti Albergan Leppävaaraksi. Radan eteläpuolelle perustettiin vuonna 1921 Albergan taajaväkinen yhdyskunta ja nimi Leppävaara yleistyi aika nopeasti Poh-

jois-Leppävaaran nimeksi ja samalla Alberga -nimen käännökseksi. Vuonna 1925 Albergan aseman nimi muutettiin kaksikieliseksi eli Alberga – Leppävaaraksi. Järjestys käännettiin myöhemmin 1950-luvulla Leppävaara – Albergaksi. Kansan suussa nimet lyhenevät ja jo muutamassa vuodessa levisi yleiseen käyttöön hyvin suuhun sopiva lempinimi ”Lepuski”, jota käytettiin myös stadin slangissa. Ensimmäistä kertaa se löytyy painettuna sanomalehdestä vuonna 1938, jolloin Suomen Sosialidemokraatti -lehden nuorisopalstalla kutsutaan väkeä juhlimaan ”Lepuskin talolle”. Lepuskin talo oli Lep-

pävaaran Työväentalo nykyisellä Pakastiaisentiellä. Muita Leppävaaran lempinimiä ovat eri aikoina olleet Aalbergga, Lepis ja Lebuski.

Mistä alkaa Lintis? Espoon kaupungilla näyttää olevan vaikeuksia noudattaa itse päättämiään kaupunginosarajoja. Se on kutsunut senioreita koronarokotukseen Veräjäkallionkadulle Lintuvaaraan. Siis mihin? Lintuvaaran kaupunginosa alkaa kaupungin omankin kartan mukaan Pikkulinnunreitistä pohjoiseen ja sen eteläpuoli on Leppävaaraa. Leppävaara tarkoittaa joko kaupunginosaa Lintuvaaran ja Laajalahden kaupungin-

Espoon Keskusta Lähiluonto on Leppävaaran tärkein piirre, siksi täydennysrakentaminen pitää toteuttaa siten, etteivät virkistysalueet kärsi ja kulku Leppävaaran urheilupuistoon ja sen läheisiin luontokohteisiin on helppoa, liikkui sitten millä tahansa. Suur-Leppävaaran alueen lähipalveluja määrätietoinen kehittäminen, koska emme haluaa alueesta nukkumalähiötä, mikä on perusteltua myös etätyön yleistyessä ja lähipalvelujen kysynnän kasvaessa. Palvelut ovat keskittyneet liiaksi Sellon ympäristöön. Ratkaisut turvallisiin lähipalveluihin, mikä tarkoittaa mm. parempia terveyspalveluja, koska nyt saa odottaa jopa yli kuukauden lääkäriin pääsyä terkkariin. Leppävaaran terveysasemalle on keskitetty todella laajasti palveluita, mikä on tehnyt terveysasemasta todella ruuhkaisen. Myös parkkipaikkojen ja julkisen liikenteen yhteyksien kanssa on haasteita.

RKP Espoo • Leppävaaran keskustan kaavoitus • Keran kehittäminen • Muun julkisen liikenteen sovittaminen yhteen Jokeriradan kanssa

osien välissä tai sitten koko suuraluetta, aina Viherlaaksoa myöten. Lintuvaara on nimenä nuori, samoin sen lempinimet Lintis, Fogeli tai Birdhill. Nimi syntyi valtuuston päätöksellä vuonna 1961 korvaamaan vanhan Harakka-nimen. Se on peräisin Harakan torpasta, joka sijaitsi suunnilleen nykyisen Harakantien ja Lintuvaarantien koilliskulmassa. Lintuvaarantie oli aikoinaan nimeltään Valtatie, jonka molempien reunojen palstoitus alkoi vuonna 1905. Palstat myytiin pääasiassa suomenkielisille työläisperheille. uudet asukkaat antoivat omalle alueelleen suomalaisen nimen Albergan sijaan. Nimeksi tuli Harakka, koska uusi alue alkoi Harakan torpalta. Harakkanimi on ikivanha, sitä on käytetty ensimmäistä kertaa Nya Pressen lehdessä vuonna 1908, jolloin väkeä kutsuttiin hartaustilaisuuteen osoitteeseen ”Sundström´s, Alberga, Harakka”. Harakassa elettiin rouheaa elämää, varsinkin kieltolain aikana, ja alueen maine haluttiin pestä pois uudella, hienostuneella nimellä. Teksti: Markku Salmi, lähteenä on ollut Valtatien varrelta -kirja, Leppävaara-seura ry 2015


LEPUSKI 5

Valoisaa pääsiäistä! Tapahtumat löytyvät verkkotilaisuuksina Leppävaaran seurakunnan YouTube-kanavalta. Suurin osa lähetyksistä kuvataan livelähetyksinä Leppävaaran kirkosta. Koronatilanteesta johtuen tilaisuuksiin osallistutaan vain etäyhteyksin. Leppävaaran seurakunta

Minisiipi

Pääsiäispolku kaikenikäisille

Kiirastorstain ehtoollinen

28.3.–11.4. Leppävaaran kirkon ja Karakappelin ikkunoissa. Löytyy myös YouTube-kanavalta videona “Toivon polulla”.

to 1.4. klo 18. Suoratoistetun messun päätteeksi on mahdollisuus yksityiseen ehtoolliseen klo 19–20 Leppävaaran kirkolla, Karakappelilla ja Perkkaan kappelilla.

Ristin tiellä -toivekonsertti su 28.3. klo 18. Rakkaimmat piinavirret ja kärsimyskoraalit.

Palmusunnuntain messu su 28.3. klo 11. Suoratoistetun messun päätteeksi mahdollisuus yksityiseen ehtoolliseen Leppävaaran kirkon seurakuntasalissa klo 12–13.

Valokirkko perheille ma 29.3. klo 8 Minisiiven YouTube. Pääsiäisen kertomus varjoteatterina.

#TäälläAsuuToivo

Pitkäperjantain jumalanpalvelus pe 2.4. klo 11. J.S. Bachin passioaarioiden sävelin.

Pääsiäisen verkkokirkko la 3.4. klo 21 Leppävaarasta.

Pääsiäispäivän messu su 4.4. klo 11. Mahdollisuus yksityiseen ehtoolliseen Leppävaaran kirkon seurakuntasalissa klo 12–13.

Katso kaikki tilaisuudet www.espoonseurakunnat.fi/paasiainen

JuuriJuhla-RotFest 2021 kotimaisin voimin Tämä Espoon kansanmusiikin kaupunkifestivaali siirrettiin sisältöineen viime vuodelta tälle vuodelle. Koronarajoitusten vuoksi ulkomaisten esiintyjien tulo sekä joitakin muita tapahtumia piti ikävä kyllä kuitenkin peruuttaa. Konsertit striimataan suorina lähetyksinä ilman yleisöä.

JuuriJuhla-RotFestkansanmusiikkifestivaali pidetään Espoossa 5.–10.4. livestriimattuna. Festivaalin aloittaa 5.4. Ensemble Gamut! -yhtyeen levynjulkistamiskonsertti, jossa yhdistellään upealla tavalla kansanmusiikkia keskiaikaiseen musiikkiin. Konsertti tallennetaan Espoon tuomiokirkosta. 7.4. kuullaan musiikkia Brunskäristä Maria Kalaniemen ja Pekka Pentikäisen tulkitsemana ja matkataan Aspön idyllisiin tunnelmiin Aspö spelmän -yhtyeen musiikin myötä. Konsertti toivoo ihmisten kiinnittävän huomiota Itämeren tilaan ja tulemaan talkoisiin meren hyvinvoinnin puolesta.Ta-

pahtuman yksi yhteistyökumppani on WWF. 8.4. Värttinä ja Paleface tuovat yhteiskonsertissaan yleisölle musiikillista ja verbaalista ilotulitusta. Pekko Käppi & K:H:H:L luo Sellosalin lavalle 9.4. säkenöivää jouhikkomagiaa, samassa konsertissa VILDÁ puolestaan tuo joikujen mystiikkaa ja svengaavia rytmejä. Juurakko-yhtyeen 10-vuotisjuhlavuoden konsertti 10.4. tarjoilee materiaalia heidän kaikilta albumeiltaan ja joitain harvemmin soitettuja kappaleita. Juurakon

jälkeen Sellosalin lavan valtaa Kimmo Pohjonen UZone! Kimmo Pohjonen tuo haitaria esille yhä elektronisempana koneena, joka tuottaa tekstuuria, rytmiä ja äänimassoja sekä kontrolloi syntikoita ja efektejä. Se liikuttaa ääntä myös tilassa. Ajantasainen ohjelma ja uutiset löytyvät nettisivuilta www.juurijuhla.fi sekä tapahtuman FB-sivuilta.

Lue lisää JuuriJuhlasta DigiLepuskista VASTUULLISTA PÄÄTÖKSENTEKOA Ehdolla kokemusta ja osaamista Espoon valtuustoon.

PERTTI JÄRVENPÄÄ

Kuva: JuuriJuhla Tomi Vesaharju

FM, järjestöaktiivi, puheenjohtaja

KAARINA JÄRVENPÄÄ

Yleislääketieteen erikoislääkäri, kaupunginvaltuutettu

ANTERO LAUKKANEN Kansanedustaja, kaupunginhallituksen jäsen

ESPOO kuntavaalit 13.6.2021


6 LEPUSKI

Kilo–Kera -seuran kuulumisia Kilon koulun purku ja uudelleenrakentamisen -hanke etenee. Alkuvuodesta koulun väistösuunnitelmat kuohuttivat monimutkaisuudellaan. Opetuslautakunta hyväksyi useamman käsittelykerran jälkeen säästöihin painottuvan suunnitelman, jossa koulu jakautuu eri puolille Espoota. Koululaisten siirtymistä koulusta toiseen pyritään pitämään vähäisenä. Opetuslautakunta jätti päätökseen takaoven auki paremmille ratkaisuille, jos niitä löytyy. Kilon koulun purku alkaa kesällä. Friisinmäen Masalankujan kaavamuutosesitys (130308) on nähtävänä. Kortteliin esitetään työpaikka ja urheilurakentamista. Rakennukset olisivat 2.-4. kerroksisia. Yhtenäisen rakennusmassan kautta haetaan melusuojausta pientaloasumiselle. Espoon kaupunki järjesti 16.3. kaavan esittelyn etätilaisuutena, joka löytyy kaupungin sivuilta nauhoitteena. Muutosehdotukset 7.4. mennessä. Kaavoitus ja rakentamishankkeiden seuraamista alueellamme riittää. Kaupunkirata-hanke etenee ja sitä voi seurata https://www.facebook.com/espoonkaupunkirata/ tai Väyläviraston kotisivuilta https://vayla.fi/espoonkaupunkirata. Keran asemakaavat etenevät edelleen. Kilon ja Keran kotiseutupolku on saanut hyvän alkusatsauksen. Kilon koululta on löytynyt jo vuosia sitten kerättyä aineistoa ja siihen liittyen myös kotiseutupolkuja. Työstämme nämä sähköiseen muotoon. Edelleen kaipaamme vinkkejä mielenkiintoisista paikoista ja rakennuksista. Löytyykö sinulta kuvia tai tarinoita entisestä Kilosta ja Kerasta, joiden toivot säilyvän seuraaville sukupolville? Ole yhteydessä meihin sähköpostitse (kilokeraseura@gmail.com). Tarvittaessa voimme myös

skannata kuvat, tekstit ja sen jälkeen palauttaa ne sinulle. Kilon ja Keran asemaseutujen siisteydestä on huolta ilmassa. Onko sinulla ajatuksia, miten yhdessä voisimme lisätä alueen siisteyttä ja viihtyvyyttä sekä turvallisuuden tunnetta? Lähetä viestiä, kiitokset! Jos vain koronarajoitukset suo, järjestämme keväällä ainakin siistimistalkoot – seuraa FB-sivujamme. Leppävaara-seura haastoi meidät jäätaideteoksen tekemiseen. Helmikuulla saimme yhteistyössä Kiloisten Marttojen kanssa Kilon ja Keran asemien läheisyyteen jäätaideteokset koottua tyylikkäät, omaperäiset teokset. Luonto jatkoi pakkasten jälkeen muotoilua edelleen. Huippu mukavaa oli – ensi talvena lähdetään liikkeelle heti pakkaskauden alussa – eikös vaan! Kiitokset tekijöille ja ihastelijoille! Tule mukaan! Liity jäseneksi! Kilo-Kera -seura toimii alueella asukkaiden yhteisenä foorumina. Jokainen jäsen vahvistaa toimintaamme ja ääntämme. Yhdessä olemme enemmän! Jäsenmaksu 12€ / v. 2021, tilinro FI14 8000 1170 1330 46  Viitenro: 67124 Lähetä yhteystietosi kilokeraseura@gmail.com  Kilo-Kera –seuran Kevätkokous on ma 12.4.2021 klo 18. Kokous järjestetään etäyhteydellä, kokouspaikka Keran hallit. Ilmoittaudu kokoukseen leila.m.tauriainen@ gmail.com Kokouksessa käsitellään v 2020 toimintakertomus ja tilinpäätös. Teksti: Leila Tauriainen, Kilo-Kera -seuran puheenjohtaja

Kysy eläinlääkäriltä Rekisteröidyt vanhemmat, mutta rekisteröimätön pentu Olen hankkimassa koiraa. Hämmästyttävän usein myydään pentua, jolla väitetään olevan rekisteröidyt vanhemmat, mutta pentua ei haluta rekisteröidä. Uskaltaako tällaisen pennun ostaa vai onko kyse pentutehtailusta? Tuleva koiran omistaja

Eläinlääkäri Anna-Maija Teppo: Myös sekarotuisen koiran voi rekisteröidä Ei missään tapauksessa kan-

nata ostaa rekisteröimätöntä pentua. Se, ettei pentua ole rekisteröity haiskahtaa pentutehtailulta tai muulta arveluttavalta kasvatukselta. Vastuulliset kasvattajat rekisteröivät aina kasvattamansa pennut. Nykyään myös sekarotuisen koiran voi – ja kannattaa -rekisteröidä. Jos pennun vanhemmat on rekisteröity, voi kysyä, miksi pentu on jätetty rekisteröimättä? Lemmikin omistamisesta koituu vuosien varrella paljon kuluja. Jos rahat eivät riitä pennun ostamiseen hyvämaineiselta kasvattajalta, ei ehkä kannata hankkia lemmikkiä tässä vaiheessa elämää.

Mistä sä kuulit? Matti Nikkonen kerto. Mattihan on mukana siinä olutpanimossa Tired Uncle Brewingissä. Sama firma on mukana myös ravintolassa.

Onks se Tappihuone ravintolan nimi? Oikeesti se on Taproom. Tarkottaa oluiden maistelutilaa. Tarjotaanks siellä muuta kuin olutta? Saa sieltä käsintehtyä siideriä ja viinejä kans. Matti kyllä ihmetteli, onko sellaisiakin, jotka ei pidä oluesta. Saaks sieltä ruokaa? Matti kerto, et tapas-tyyppistä, muutaman euron hin-

Kaikki lähellä – helppo elää Suomi oli taas eilen, 19.3. listattu maailman onnellisimmaksi maaksi, jo neljättä kertaa peräkkäin. Onnellisuuden tunteen kriteerit tietenkin vaihtelevat, mutta useimmilla niihin kuuluvat turvallisuus, luottamuksen ilmapiiri, huolenpito ja turvattu toimeentulo. Itse lisäisin listaan vielä arkielämän helppouden. Niiltä ajoilta, jolloin vielä sai matkustaa, muistuu aina mieleen lämmin tunne Suomeen palattaessa: täällä hommat sujuvat, ja vielä ilman lahjuksia! Olen käytännössä elänyt koko elämäni Leppävaarassa, ja elämä on vuosi vuodelta tullut helpommaksi. Aikaisemmin moni asia oli työn ja tuskan takana. Verottaja oli Tapiolassa, jonne oli heikot bussiyhteydet. Siellä piti käydä esittämässä kirjallisia lisäselvityksiä verovähennyksistä. Kun yhden sai hoidettua, niin verottaja löysi toisen ja kohta kolmannen. Matkoja Tapiolaan riitti. Tänään tuollaista simputusta on onneksi vaikea enää löytää. Pankeissakin asiakas oli alamainen ja virkailija pomo. Vanha isäni pelkäsi aina Postipankkiin menoa ja oli hymyssä suin saatuaan nostettua rahaa tililtään. Siis siitä, että sai omat rahansa käyttöön. Vielä 1970-luvulla käytiin palveluja hakemassa Helsingin keskustasta ja Lepuskiin tultiin nukkumaan. Nyt tilanne on täysin muuttunut, itäiseen satamakaupunkiin on enää harvoin pakollista asiaa. Täytyy myöntää, että siellä on paremmat taidegalleriat, teatterit ja eläintarha mutta muuten palvelut löytyvät kotinurkilta. Leppävaaran keskustan palvelut ovat kaupunkitasoa, unohtamatta monipuolista kivijalkatarjontaa. Lähes kaikki erikoiskaupan myymälät ovat kävelymatkan päässä, vain kunnon rautakauppa puuttuu. Runsasta tarjontaa selittää osittain se, että tänne on erinomaiset yhteydet muualta Espoosta, Vantaalta ja Helsinginkin puolelta. Miksi sitten palvelut, oppilaitokset ja työpaikat ovat hakeutuneet tänne? 1970-luvun alussa alkoi kaupan rakennemuutos horjuttaa suomalaista vähittäiskauppaa. Lintuvaarantien varressakin oli aikanaan kymmeniä kauppoja, joskin monet niistä olivat tosi pieniä. Kuuselan kauppaan mahtui talvella vain yksi asiakas kerrallaan, kesällä kaksi, koska silloin kuljettiin kevyemmissä vetimissä. Sitten tuli Maxi vuonna 1971 ja kaikki muuttui. Maxi hakeutui hyvien liikenneyhteyksien varaan ja tämä on jatkunut siitä eteenpäin. Liikenteen solmukohtaan on nopeasti noussut suuren suomalaisen kaupungin kokoinen kompakti keskus, joka ruokkii palvelutarjontaa ja vetää puoleensa oppilaitoksia ja työpaikkoja. Siksi Lepuskissa ovat palvelut lähellä ja siksi, ainakin Suman mielestä, täällä on helppo elää. Suma

Seuraava Lepuski ilmestyy 22.–23.5. Epämääräisistä oloista ostettu pentu voi osoittautua hyvinkin sairaaksi. Eläinlääkärikulut ylittävät nopeasti pennun ostohinnassa saadun säästön. Samalla tulee tukeneeksi kasvatustapaa, jossa eläinten hyvin-

voinnista ei välitetä ja koiria saatetaan pitää hyvinkin huonoissa oloissa. Eläinlääkäri Anna-Maija Teppo Eläinklinikka Equivet

Hei, mennääks kesällä Tappihuoneelle Keraan? Joo, mut mikä ihmeen Tappihuone? Sähän tiedät Keran Hallit? Sinne tulee uusi, ihan erilainen ravintola. Sisällä se on puutarhassa, ulkona on iso terassi. Siellä, missä on ne muraalitkin.

Kolumni 27.3.2021

tasta on tarkotus tarjota. Onks siellä mitään tekemistä? Oluttahan saa mistä vaan, no jos ei oo koronaa. Aattele, sähän voit pelata siellä petankkia. Siellä on oikein sisäkenttä ja pingispöytä kans. Ihan tosi? No on. Matti kerto, et ajatuksena on, et siel voi pelata sillonki, kun ravintola on kiinni. Talvella on varmaan kivaa olla puistossa oluella.

Keran Halleille on tulossa ympäri vuoden auki oleva sisäpuistoravintola, Taproon, joka kesällä laajenee isolle terassille. Puisto ja ravintola ovat rakenteilla. Toiminnan käynnistyminen riippuu koronatilanteesta.


LEPUSKI 7

Gourmettasoa lounassetelin hinnalla

Jälkiruokajäätelöt ”Gourmet: ensiluokkaisista raaka-aineista huolellisesti ja taidokkaasti valmistettu ruoka. *) BAD = Best Adventure of the DAy”, Sauli Kemppainen maa ruokaa tarjotaan neljän viikon välein. Poikkeuksen tekevät lohikeitto, lihapullat ja tonkotsu, joita tarjotaan kerran viikossa. Runsas, värikäs alkusalaattipöytä hellii niin makunystyröitä kuin silmiä. Jokainen laji on omassa astiassaan. Erikoisuutena porkkanasalaatti Saulin Moskovan kaudelta. Lounas päättyy aina omaan jäätelöön lisukkeineen. Korona on sotkenut BA-

Ehdokas on itse maksanut mainoksen.

Ensiluokkaiset raaka-aineet, tasapainoiset maut, osaamisen intohimo, silmille ruokaa tarjoava asettelu ja mielihyvää tuottava elämys. Siinä on Säteri kutosessa toimivan BAD*)-ravintolan näkemys maittavasta ja energisoivasta lounaasta. Ravintoloitsija Sauli Kemppaisen mukaan lounaan pitää olla sellainen, että sen jälkeen puhkuu intoa tehdä töitä. Hän korostaa, että BADin haasteena on tarjota gourmettasoisia lounaita lounassetelin hinnalla. Sauli on itsellään maineikas ravintolaura: Kämpistä Moskovan kautta Berliiniin. Hän osaa valita ja vaatia ensiluokkaisia raakaaineita. Kaikki, mikä on järkevää hankkia kotimaasta, hankitaan. Ajatus brasilialaisesta kanafileestä puistattaa häntä. Oikean tuottajan löytämiseen voi kulua pitkäkin aika. Sauli kertoo aivan haltioissaan löytäneensä juuri oikean tuottajan perunoille ja kananmunille. ”Se keltuainen.” Kun hän puhuu raaka-aineista, näkyy, että tätä työtä tehdään sydämellä. Haastetta on siinäkin, että BAD aikoo ruokkia muutaman keskipäivän tunnin aikana 250 nälkäistä, mutta kiireistä suuta. Lounaslista on suunniteltu niin, että sa-

Din kuten muidenkin lounasravintoloiden kuviot, koska suuri osa toimistojen väestä tekee etätyötä. BADin väki on ottanut asian rauhallisesti. Aika käytetään toiminnan kehittämiseen ja BAD-ravintoloiden uuden tulokkaan eli vapun tienoilla Herttoniemeen avattava Opuksen valmisteluihin. Säteri kutosen lisäksi BADilla on Lintulahdessa Lintu kymppi. Teksti: Pirjo Toivonen

Vahvasti paikallinen

Leila Tauriainen

www.facebook.com/Leila Tauriainen

Kilo-Kera -seuran puheenjohtaja

Perkkaan Huollon uusi isännöitsijä Marko Ruokanen:

Kontakti asukkaisiin syntyy helposti Marko Ruokanen huomasi aloittaessaan työt vuodenvaihteessa, että asukkaat piipahtavat mielellään huoltoyhtiön toimistossa. Tosin korona on siirtänyt yhteydenpitoa myös nettiin tai puhelimeen. Perkkaan Huolto Oy on taloyhtiöiden omistuksessa oleva alueellinen kiinteistöhuolto- ja isännöintiyritys. Huollon tavoitteena on tuottaa palvelua omistamilleen -ja lähialueen- taloyhtiöille kustannustehokkaasti ja asiakaslähtöisesti. Sen tavoitteena ei ole tuottaa voittoa, mikä näkyy muun muassa siinä, että hoitovastikkeet alueen taloyhtiöissä ovat hivenen alemmat kuin muualla vastaavanlaisissa taloissa. ”Kiinteistölehden artikkelin mukaan hoitovastike on pääkaupunkiseudulla ollut (vuonna 2020) keskimäärin 4,50 euroa. Tämän alueen vanhoissa kiinteistöissä se on keskimäärin noin 3,60 euroa.” Marko Ruokanen kertoo, että korjauskulujen osuus vastikkeesta vanhoissa kiinteistöissä on noin 20 prosenttia. Ruokanen on aiemmin toiminut isännöitsijänä Realia Isännöinti Oy:ssä. Uudenlainen tehtävä, johon isännöinnin lisäksi kuului huoltotöiden johtamista, kiinnosti, kun häneen otettiin yhteyttä Perkkaan Huollosta. Huolto vastaa Perkkaalla ja lähialueella hoidossaan olevien taloyhtiöiden kaikista huoltotöistä lumenluonnista siivoukseen. Ruokasen mukaan yhtiö onkin saanut positiivista palautetta siitä, että auraus ja hiekoitus ovat sujuneet hyvin tämän talven vaativissa oloissa. Vuodenvaihteessa työnsä aloittaneena hän on

huomannut, miten hyvin taloyhtiöitä on muutenkin hoidettu niin Huollon kuin taloyhtiöiden omin toimin.

Uudenlaisia lämmitysratkaisuja Perkkaalla on tänä talvena saatu ensimmäiset kokemukset siitä, miten maalämpö riittää talvisaikaan. Viime kesänä yksi Huollon hoitamista taloyhtiöistä siirtyi täysin maalämpöön. Maalämpöön siirtymisen investoinnit pystytään suurelta osin kattamaan pienentyneinä lämmityskuluina. Asukkailta saadun palautteen mukaan lämpö on riittänyt hyvin eikä ongelmia ole ollut. Ruokanen muistuttaa, että ratkaisut ovat aina kiinteistökohtaisia. Vaikka Perkkaalle on mahdollisesti tulossa lisää puhtaasti maalämpöön siirtyviä yhtiöitä, myös muita ratkaisuja on tarjolla. Erilaisia hybridilämmitysjärjestelmiä/lämmön talteenotto yhdistettynä maa-

tai kaukolämpöön- on jo toteutettu. Osassa kiinteistöistä niihin siirtymistä pohditaan, kun nykyiset lämmityslaitteet tulevat saneerattaviksi. Energian kulutusta ovat vähentäneet myös osaan kiinteistöistä tehdyt julkisivuremontit, joissa talojen ulkovaippoja on paksunnettu. Ruokanen arveleekin, että Perkkaa voi tulevaisuudessa hyvinkin profiloitua puhtaamman energian käyttöä ja energian säästöä edistävänä asuinalueena.

Tyytyväiset perkkaalaiset Perkkaalla asuu paljon sellaisia ihmisiä, jotka kerran sinne muutettuaan ovat jääneet alueelle. ”Korkeintaan vaihtaneet asuntoa tai taloyhtiötä.” Ruokanen on jo ehtinyt huomata, että Perkkaalla on jonkin verran myös ”paluumuuttajia”. Lapsena alueella asuneet ovat aikuisina omine perheineen tulleet takaisin.

Airmovies • Alberti-Siivous • Apteekki Elixir • As Oy Espoon Emilia • JM Suomi Oy • Kauppakeskus Sello • K-Supermarket Leppävaara • Leppävaaran Galleria • Leppävaaran järjestöyhdistys ry • Leppävaaran Laskenta Oy • Leppävaaran Rotaryklubi • Leppävaaran seurakunta • Leppävaaran Sos.dem työväenyhdistys • Viestintätoimisto Luova Ratkaisu • Musiikkiopisto Juvenalia • Orasmus Oy • Pelican Self Storage • Ravintola Alberga • Ravintola Harakanpesä • Sellon apteekki • Tiimixi Oy • Wulff-Yhtiöt Oyj Kannattajajäsenemme liputtavat Lepuskin puolesta, liputa sinäkin ja käytä kannattajajäseniemme palveluja. www.lepuski.fi

LEPUSKI Päätoimittaja: Arja Salmi Leppävaara-seura ry Puh. 0500 675 387 arja.salmi@lepuski.fi Vastaava toimittaja: Pirjo Toivonen Luova Ratkaisu Oy Puh. 040 53 22 907 pirjo@luovaratkaisu.fi

Ilmoitusmyynti: Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy Puh. 040 53 22 907 pirjo@luovaratkaisu.fi tutta@luovaratkaisu.fi Ilmoitusaineisto: tutta@luovaratkaisu.fi Kustantaja: Viestintätoimisto Luova Ratkaisu Oy

SUUR-LEPPÄVAARAN ASUKASLEHTI Julkaisija: Leppävaara-seura ry PL 120, 02601 Espoo 0500 675 387 www.lepuski.fi seura@lepuski.fi Painopaikka: Suomalainen Lehtipaino Oy Jakelu ja jakelun valvonta: Helsingin Jakelu-Expert Oy Puh. (09) 561 56 400 www.hjex.fi/jakelu

Jäsenmaksut: Henkilöjäsen: 15 €/vuosi Kannatusjäsen: 60 €/vuosi Leppävaara-seuran tilit: Nordea FI20 2386 1800 0251 30 Varsinaiset jäsenet: Arja Salmi, puheenjohtaja, Raija Ahonen, sihteeri, Timo Haukilahti, varapuheenjohtaja Martti Jokela Olli Lehtonen Tapio Lipasti

Reija Loponen Kari Pietarinen Marja Sysimies Varajäsenet: Pirjo Myllys Olli Palonen Tuija Sahlman Annika Tuominen-Kalland Taloudenhoitaja: Maija Tahvanainen

Kansallismuistipiiri: Markku Salmi, Arja Salmi ja Riitta Laaksonen www.lepuski.fi www.facebook.com/leppavaaraseura www.instagram.com/lepuskiseura/ https://twitter.com/LeppavaaraS Raittikarnevaalit Ohjelmaa koskevat tiedustelut: Viivi Pennanen viivi.pennanen@humak.fi www.raittikarnevaalit.fi


Marttatoimintaa Leppävaarassa 75 vuotta tojen kerhohuoneella. Jäseniä on tällä hetkellä yhteensä 72. Marttailtamme muodostuvat erilaisista marttaperinteeseen kuuluvista luennoista, käsillä tekemisestä ja kulttuurista ja tapaamisemme ovat mukavaa yhdessäoloa. Tämän lisäksi järjestämme tutustumisretkiä mielenkiintoisiin kohteisiin ja käymme teatteriesityksissä. Yhteistyötä olemme tehneet leppävaaralaisten eri tahojen kanssa. Usein sanotaan, etten voi kuulua marttoihin. Ei martoissa tarvitse osata mitään. Siellä voi oppia uutta, siellä tapaa uusia ihmisiä, siellä ollaan yhdessä ja siellä saa virikkeitä. Marttailu ei katso ikää eikä sukupuolta, voi olla nuori tai iäkäs, nainen tai mies, kaikille löytyy jotakin. Martoissa löydät ja opit yhteisön osana ne arjen tiedot ja taidot, jotka tekevät omasta elämästä rikkaampaa, toisin sanoen ”Hyvästä arjesta parempi maailma:” Pandemian takia sisäkokoontumiset ovat valitettavasti tauolla mutta olemme pyrkineet yhdessä ulkoilemaan ja opettelemme myös toimintaa etäyhteyksiä käyttäen.

ELÄINKLINIKKA Vermon raviradan tallialueella

HEVOSILLE JA PIENELÄIMILLE

Valmiit Sushit

Kuntoilua Leppävaaran Marttojen historia alkaa 9.4.1946 mutta virallinen perustamiskokous järjestettiin 23.4.1946. Leppävaaralaiset, puuhakkaat naiset halusivat auttaa alueen asukkaiden ja erikoisesti lapsiperheiden elämää. Marttojen kattojärjestö Sivistystä kodeille-yhdistys, ja jo seuraavana vuonna Martta-yhdistys ja nykyisin Marttaliitto, oli perustettu jo vuonna 1899 edistämään kotien ja perheiden hyvinvointia ja kotitalouden arvostusta. Yhdistyksiä tällä hetkellä on 1 144 ja jäseniä 46 100. Leppävaaran Martat ovat olleet kiinteästi mukana Leppävaarassa ja leppävaaralaisten elämänmenossa. Martat rakennuttivat vuonna 1964 As.oy Martta-

talon Armas Launiksen kadulle, jossa meillä edelleen on käytössä oma kerhotila, jota vuokraamme ulkopuolisten käyttöön juhlatilana. Martat ovat tukeneet myös vuonna 1947 rakennettua, silloista urheilukenttää, joka sijaitsi nykyisen Gallerian paikalla. Toimimme edelleen vireänä yhdistyksenä tarjoten monenlaista toimintaa sekä iltapäivisin että iltaisin eli kokoonnumme parittomina tiistai-iltapäivinä klo 16.00– 18.00 omassa kerhotilassamme, osoitteessa Armas Launiksen katu 12. Neljä vuotta sitten yhdistykseen perustettiin Lepuskin Martat toimintaryhmä ja tapaamiset ovat parittomina keskiviikkoiltoina klo 18.00–20.00 mart-

KIVIPÄIVÄT 4.–15.2.

Leppävaara: Läkkisepänkuja 3, puh. 010 76 66610 Kivipäivien ajan uuden kiven tilauksesta S-Etukortilla –10 % ja lisäksi Bonusta.

Muut toimistot: hok-elannonhautauspalvelu.fi Kiviesittelijä paikalla: MA–TI 11.–12.2. Hyvinkää, Suokatu 8, Prismakeskus puh. 010 76 66580

(0,0835 € + 0,1209 €/min)

hok-elannonhautauspalvelu.fi

hok-elannonhautauspalvelu.fi hok-elannonlakipalvelu.fi hok-elannonkukkasitomo.fi

MYÖS KOTI -JA TALLIKÄYNNIT! Seuraa meitä Facebookissa! @Hevosklinikka Equivet

Varaa aika ja tuo nelijalkainen ystäväsi ansaitsemaansa hoitoon!

010 3214 600

www.equivet.fi

Tervetuloa marttailemaan. Jokaisessa meissä on marttaa ja ole sellainen martta kuin itse haluat. leppävaara.martat@gmail.com lepuskinmartat@gmail.com

Pirkko Virtaniva puheenjohtaja Lähde Leppävaaran Marttojen historiikki ”Talkoista karnevaaleihin.” Kuvat: Leppävaaran Martat

Perkkaan Huolto Oy www.perkkaanhuolto.fi Isännöinti - Kiinteistöhuolto - Päivystys 24h

Kuunnellaan heitä, jotka puhuvat hiljaisella äänellä Virtuaalinen JuuriJuhla

HOK-Elannon Hautauspalvelun

TÄYDEN PALVELUN KOTIMAINEN ELÄINKLINIKKA HEVOSILLE JA PIENELÄIMILLE

JuuriJuhla-RotFestkansanmusiikkifestivaali järjestetään tänä keväänä koronavirustilanteen vuoksi kokonaan virtuaalisena ja kotimaisten esiintyjien voimin. Sellosalin salikonsertit 8.10.4.2021 nähdään maksullisina livestream-konsertteina.

Se ääni on usein yksinäisen nuoren, muistisairaan tai iäkkään ihmisen. Pidetään huolta. Tehdään Leppävaarasta, Karakalliosta ja Viherlaaksosta lähipalveluiden ja asumisen eloisia keskuksia. Meille kaikille.

Olli Lehtonen

Sosialidemokraatit Espoo

puh. 045 149 8844, olli.lehtonen@pp.inet.fi www.ollilehtonen.fi

Padelkenttiä GoGolfin harjoittelualueelle Leppävaaraan GoGolf rakentaa kuusi kilpailutason padelkenttää Leppävaaran GoGolf Rangelle eli golfin harjoittelupaikalle. Ulkokentät valmis-

tuvat kevään aikana, ja vakiovuorot alkavat pyöriä 1.6. lähtien. Padelkentät rakennetaan alueen eteläpäätyyn, lyönti-

suunnasta katsottuna vasempaan reunaan. Kenttien sijainnissa on huomioitu auringonvalon suunta.


LEPUSKI 9 Painetussa Lepuskissa eri puolueiden espoolaiset kunnallisjärjestöt kertoivat, miten ne haluavat kehittää Leppävaaraa. DigiLepuskiin kokosimme samojen vastaajien näkemykset siitä, miten koko Espoota pitää kehittää.

Kuntavaalit lähestyvät

Kolme tärkeintä asiaa, joita puolueesi haluaa edistää Espoossa tulevalla vaalikaudella. Espoon Perussuomalaiset 1. Espoon Perussuomalaisille kolme tärkeintä kuntavaaliteemaa ovat budjettikuri, hallitsemattoman väestönkasvun rajoittaminen sekä kaupungin tekeminen mahdollisimman houkuttelevaksi yritystoiminnalle. Pidämme erittäin huolestuttavana kehitystä, missä Espoon keräämät verot eivät pysy väestönkasvun perässä. Tähän liittyy myös Espoon väestökasvu, joka on viimeisimmät vuodet pohjautunut hyvin vahvasti haittamaahanmuuttoon - eli saamme kaupunkiin sellaisia asukkaita, jotka eivät lisää verokertymää, mutta kasvattavat verokuluja. Verokertymä saadaan kuntoon vain tekemällä Espoosta maan houkuttelevin kaupunki niin yritystoiminnalle kuin myös veronmaksukykyiselle kansanosalle.

Leppävaaran Kokoomus Kokoomukselle sivistys on Espoon tärkein kulmakivi. Lasten ja nuorten hyvinvoinnin taustalla on laadukas koulupolku, riittävästi tukea, ohjausta ja palveluita sekä mahdollisuus mielekkääseen vapaa-aikaan. Perusasiat laitetaan kuntoon, piste kiusaamiselle ja syrjäytymiselle. Espoo tarjoaa laadukkaan päiväkotipaikan kodin läheltä, panostaa perusopetukseen valtakunnallista keskiarvoa enemmän, lukioon pääsee kohtuullisella keskiarvolla ja ammatillinen koulutus on laadukasta. Espoossa koulut ovat terveellisiä ja turvallisia. Sivistykseen kuuluu mahdollisuus harrastaa, kehittää omaa osaamista ja nauttia kulttuurista. Sosiaali- ja terveyspalvelut toimivat sujuvasti ja tarvitsemansa palvelun saa nopeasti. Ennaltaehkäisevät ja oikea-aikaiset palvelut ovat vaikuttavimpia palveluita. Espoossa kaikki saavat ikääntyä arvokkaasti. Myös terapiatakuusta pitää tehdä totta, mielenterveysja päihdepalveluiden saatavuus turvataan ja palvelui-

hin pääsyä nopeutetaan. Tasapainoinen talous turvaa espoolaisten palvelut. Kokoomus ei kannata kunnallisveron nostoa. Sen sijaan on löydettävä muita keinoja tasapainottaa taloutta, löytää uusia ansaintamalleja ja tapoja tehdä ja kehittää palveluita. On huolehdittava siitä, että Espoo pysyy elinvoimaisena ja houkuttelevana kaupunkina niin asukkaille kuin yrittäjille. Se edellyttää panostuksia koulutukseen ja palveluihin.

Espoon Kristilliset Haluamme, että Espoota hoidetaan vastuuntuntoisesti ja asiapohjalta rakentavassa yhteistyössä. Rakennamme kaupunkia, jossa on ilo asua, tehdä töitä ja yrittää. Hyvä taloudenhoito pitää Espoon elinvoimaisena. Haluamme, että talous on kunnossa. Emme halua jättää velkaa lapsillemme. Haluamme panostaa laadukkaaseen opetukseen, turvalliseen varhaiskasvatukseen ja monipuolisiin harrastusmahdollisuuksiin. Hyvä koulutus on kaiken perusta. Vanhemmilla tulee olla oikeus valita pienten lasten hoito kotona tai varhaiskasvatuksessa. Puolustamme kotihoidontukea ja Espoo-lisää alle kolmevuotiaille. Rakennamme Espoota, jossa on hyvä ikääntyä, jossa heikoimmista pidetään huolta ja jokainen nuori löytää paikkansa. Vanhusten hoivaan oltava riittävät resurssit kuten myös lasten ja nuorten kasvuun ja tukeen.

Espoon ja Leppävaaran Demarit Haluamme Espoon, jossa perheitä tuetaan ja jota kehitetään kestävästi myös tuleville sukupolville Haluamme Espoosta Suomen yritysmyönteisimmän kaupungin, jonka kasvaessa ja kehittyessä kuntalaisten ääni kuuluu kaupunkisuunnittelussa. Haluamme espoolaisille tasa-arvoiset palvelut: maksuttoman varhaiskasvatuksen, riittävät resurssit lastensuojeluun, toimivat

työllistymispalvelut, ikäihmiselle omahoitajan ja tehdä Espoosta Suomen esteettömimmän kaupungin – kulttuuri- ja liikuntapalvelut kaikkien saataville.

Suur-Leppävaaran Vihreät Espoon Vihreiden vaaliohjelma rakentuu kuuden teeman ympärille. Ohjelmassa on tärkeimmät poliittiset linjauksemme seuraavalle valtuustokaudelle. Vaaliohjelman pohjana ovat puolueen valtakunnalliset ohjelmat, mutta se on laadittu espoolaisten ajankohtaisten teemojen näkökulmasta. Kolme nostoa vaaliohjelmastamme: 1) laadukas varhaiskasvatus ja koulutus 2) asukkaiden terveys ja hyvinvointi 3) ilmastonmuutoksen torjunta ja lähimetsien turvaaminen

Espoon vasemmisto Espoossa vasemmistoliitolle tärkein tavoite seuraavalle valtuustokaudelle on lyhytnäköisen leikkauspolitiikan vastustaminen. Tuore Taloudellisesti Kestävä Espoo -ohjelma tarjoaa pelkkiä leikkauksia aikana, jolloin tarvittaisiin nimenomaan panostuksia espoolaisten hyvinvointiin. Ei pidä toistaa 90-luvun virhettä, jossa rahallisen velanoton tai veronkorotusten sijaan aiheutetaan valtavasti hyvinvointivelkaa, joka inhimillisen kärsimyksen lisäksi tulee euroissa kalliiksi. Koska kalleimmat viimesijaiset tukitoimet ovat vahvimmin lain velvoittamat, niin säästöt kohdistuvat ennaltaehkäiseviin toimiin ja siksi kokonaislasku kasvaa. Kestävän Espoon on oltava kestävä etenkin ilmastonäkökulmasta. Vaikka kunnallisvaaleissa ei päätetä kansainvälisistä ilmastosopimuksista niin Espoolla on kaksi tärkeää keinoa tässä kaikille yhteisessä urakassa: hankinnat ja kaupunkisuunnittelu. Espoon tulee nostaa kaikissa hankinnoissaan ilmastonäkökulma keskeiseen rooliin. Kaupunkirakennetta pitää kehittää siten, että kuntalaiset pääsevät

liikkumaan julkisilla kulkuneuvoilla kätevästi ja kestävästi tarvitsemiensa palveluiden luokse. Vasemmiston Espoo on kaikkien Espoo, joten vanhusten ja lasten ja nuorten välille ei pidä luoda vastakkainasettelua. Suomen toiseksi suurimpana kaupunkina Espoolla on varaa taata sekä lastensuojelulle että vanhusten kotihoidolle riittävät resurssit. Molemmista on viime vuosina säästetty jo niin paljon, että mitkään selvitykset ja tehostukset eivät tilannetta paranna: pitää varata rahaa palkata lisää ihmisiä hoitamaan näitä erittäin tärkeitä tehtäviä. 

Kohti Viherlaaksoa Kuva: Tutta Toivonen

Lintuvaarassa

Espoon Keskusta 1. Saavutettava lähiluonto kaikkialla Espoossa, myös eteläisessä Espoossa. Kotihoidontuen kuntalisän puolustaminen 2 Pientalojen kaavoituksen merkittävä lisääminen. Pohjois- ja Keski-Espoon yleiskaavan loppuun saattaminen.

WeeGee Kuva: Tutta Toivonen

RKP Espoo Espoon tulisi tarjota tasa-arvoiset mahdollisuudet kulttuuriin, liikuntaan, oppimiseen ja yrittäjyyteen riippumatta asuinalueesta, iästä tai sukupuolesta. Kaupunkisuunnittelussa ja rakentamisessa huomioidaan kestävä kehitys. Kaupungin kehittämisen tavoitteena on monimuotoinen, viihtyisä ja asukkaiden näköinen kaupunki, jossa kuntalaiset voivat nauttia luonnosta myös lähellä asuinalueita. Kaikkien espoolaisten tulisi tuntea olevansa arvokkaita ja osallisia. Kaikilla on oikeus palveluihin ja toimintaan molemmilla kansalliskielillä.

Kera-Kollektiivin kukkaloistoa Kuva: Tutta Toivonen


JuuriJuhla

10 LEPUSKI

Espoossa 5.–10.4.2021

Juurakko, kuva: Janne Mikkilä

Kimmo Pohjonen, kuva: Marja Seppälä

Aspö Spelmän

Kuva: Päivi Ylönen-Viiri

Pekko Käppi & K:H:H:L, kuva: Konsta Leppänen


LEPUSKI 11

Martat 75 vuotta Poimintoja toiminnan alkutaipaleelta Leppävaaran Marttayhdistyksen perustamisesta tulee tänä keväänä kuluneeksi 75 vuotta. Sodan jälkeen elettiin aineellisesti ja henkisesti vaikeita aikoja. Marttatoiminnan periaatteet tuntuivat erityisen hyvin sopivan kuvioihin, kun vaikuttajanaiset ja perheenäidit halusivat antaa panoksensa hyvinvoinnin ja palvelujen rakentamiseen sekä tarjota käytännönläheistä kulttuuri- ja kansalaiskasvatusta. Yhdistyksen johdossa toimi tänä aikana monia alueella tunnettuja vaikuttajanaisia kuten Bergansin tilan tytär Anna Narinen, Leppävaaran kartanonrouva Ulla af Heurlin, opettaja Inni Meriö ja terveyssisar Maire Koivisto. Kaija Rantanen, joka toimi marttojen puheenjohtajana vuosina 2006-16 kertoo Leppävaara-seuran 2011 julkaisemassa Albergasta Leppävaaraan -kirjassa sodanjälkeisestä toiminnasta. Olemme poimineet oheen lainauksia hänen tekstistään, samoin kuin vuonna 2016 julkaistusta Marttojen 70-vuotishistoriikistä ”Talkoista karnevaaleihin”.

Perustaminen Toisen maailmanasodan jälkeen Suomessa oli pulaa lähes kaikesta ja paikkakunnan rouvasväellä heräsi ajatus perustaa marttajärjestö. Yksi primus moottori oli Aino Sumun kirjoittaman kronikan mukaan Bergansin tilan tytär Anna ”Annukka” Narinen. Niinpä tiistai-iltana 9.4.1946 oli Bergansin tilalle eli nykyiselle Perkkaalle kutsuttu koolle väkeä perustamaan marttayhdistystä. Kokous järjestettiin yhteistyössä Esbo Marthaföreningin kanssa ja läsnä oli 65 henkeä. Kokouksessa päätettiin perustaa kaksi yhdistystä: ruotsinkielinen Alberga Marthaförening ja suomenkielinen Leppävaaran Marttayhdistys. Suomenkielisen yhdistyksen uusi perustava kokous pidettiin samassa paikassa parin viikon päätä ja mukana oli 36 henkeä. Puheenjohtajaksi valittiin rouva Anna Narinen ja sihteeriksi Irja-Kyllikki Aarnio. Ensimmäiseen johtokuntaan valittiin heidän lisäkseen Aina Kukkamäki, Hilda Räsänen, Ulla Koskenala ja Helmi Silvola. Varajäseniksi valittiin Ulla Narinen ja Saimi Saarikoski.

Mukana urheilukenttää rakentamassa Leppävaarassa puuhattiin heti sodan jälkeen täysmittaista urheilukenttää laajojen kansalaispiirien talkootyönä. Martatkin olivat osaltaan mukana useita vuosia kestäneessä projektissa paitsi lahjoittamalla kentän rakentamiseksi perustetulle kannatusyhdistykselle 5 000 markkaa, niin muonittamalla talkooväkeä ja järjestämällä juhlia kentän hyväksi. Kenttä sijaitsi nykyisen Gallerian paikalla. Leppävaaranraitilla Konstaapelinkadun kulmassa on terveyskeskuksen seinässä muistolaatta kentän rakentajien kunniaksi. Vapaaehtoistyötä ja varojen keruuta jatkettiin myöhemmin mm. Leppävaaraan perustettavaa oppikoulua varten. Sotaorpojen hyväksi järjestettiin myyjäiset ja kerättiinpä rahaa pääpostinkantajan pyörän hankintaan varastetun tilalle. Merkittäviä summia kerättiin tuberkuloosiliiton Elämä voittaa -kampanjaan jne. Vuonna 1949 perustetun Marttojen kuoron johtajana toimi alkuunsa eläkkeellä oleva legendaarinen kansakoulunopettaja Edla Sippola. Yhdistykseen kerrottiin kuuluneen alueen kaikki opettajat.

Suosittuja joulujuhlia lapsille Kaija Rantanen kertoo myös 1960-luvulle asti jatkuneesta perinteestä järjestää pienten lasten joulujuhlia suomalaisella kansakoululla. Ohjelmassa oli aina pieni joulukuvaelma, ongintaa, piirileikkejä ja tietenkin joulupukki, joka jakoi jokaiselle lapselle pienen joulupussin. Pussit kokosi yleensä Aune Mansikkala ja ne sisälsivät omenan, piparkakun ja muutaman karamellin. Lasten joulujuhlat olivat suosittuja tapahtumia. Esimerkiksi vuonna 1953 juhlaan osallistui 250 henkeä.

Haaveena oma tupa, oma lupa Varoja toimintaan kerättiin juhlilla, myyjäisillä ja marttailtojen kahvirahoilla. Vuoteen 1950 mennessä yhdistykselle oli kertynyt rahaa 100 000 markkaa, jolle haluttiin löytää sijoituskohde. Silloin päätettiin perustaa ”omatonttitoimikunta”. Tarkoituksena ostaa tontti Mäkkylän virkatalon mailta, jonne oli alettu laatia rakennuskaavaa kerrostalorakentamista varten. Sopiva tontti löytyi 1953 ja sen kauppa-

Marttojen ensimmäiset pikkujoulut pidettiin joulukuussa 1947 ja silloin otettiin myös ensimmäinen yhteiskuva.

Joulukuvaelma pienten lasten joulujuhlissa Leppävaaran suomalaisella kansakoulu isossa juhlasalissa.

Marttatalon tupaantuliaisiin 1965 oli kutsuttu paljon väkeä. Kahvia kaatamassa Aune Mansikkala.

hinta oli 320 000 markkaa. Monien vaiheiden jälkeen urakkasopimus solmittiin syyskuussa 1963. Sopimuksen mukaan martat saivat valmistuvaan asuinkerrostalon kivijalkaan kerhotilat ja osakehuoneiston, joka oli pieni kaksio. Talo valmistui 1964 ja pitkään kaivattujen omien tilojen tupaantuliaiset pidettiin maaliskuussa 1965. Tuolloin valmistuneen Marttatalon nykyinen osoite on Armas Launiksen katu 12 Uudet tilat toivat toimintaan vapautta ja väljyyttä, olihan aikaisemmin kokoonnuttu jäsenten kodeissa. Kerhotiloja vuokrattiin myös leppävaaralaisten käyttöön perhejuhliin, samoin seurakunnan tyttö- ja poikakerhoille sekä pyhäkoululle. Tila on yhä edelleen suosittu muun muassa taloyhtiöden kokouspaikkana. Teksti: Arja ja Markku Salmi Kuvat: Leppävaara-seuran arkisto Marttatalo valmistui vuonna 1964 nykyiselle Armas Launisen kadulle. Kuva vuodelta 1980.

Profile for Lepuski

Lepuski 2 2021  

Advertisement