Issuu on Google+

Vuosikertomus

2012


K채ytetyt lyhenteet ja etuliitteet kV MWh GWh

kilovoltti megawattitunti gigawattitunti

1000 volttia (V) 1000 kilowattituntia (kWh) 1000 megawattituntia (MWh) = 1.000.000 kilowattituntia (kWh)

TWh

terawattitunti

1000 gigawattituntia (GWh) = 1.000.000 megawattituntia (MWh)

k M G T

kilo mega giga tera

1000 1.000.000 1.000.000.000 1.000.000.000.000


Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ TILINPÄÄTÖSAINEISTOSTA 27

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

4

KONSERNIHALLINTO

8

Konsernin rahoituslaskelma

28

KONSERNIRAKENNE

9

Konsernituloslaskelma

28

KEHITYSJOHTAJAN KATSAUS

10

Konsernitase

29

KONSERNIPALVELUT JA HENKILÖSTÖ

12

Emoyhtiön rahoituslaskelma

30

Emoyhtiön tuloslaskelma

30

ORGANISAATIOKAAVIO

15

Emoyhtiön tase

31

ENERGIANMYYNTIPALVELUT

16

Eriytetty tuloslaskelma

32

SÄHKÖVERKKOPALVELUT

20

Eriytetty tase

33

TUOTANTOPALVELUT SEKÄ KAUKOLÄMPÖ- JA MAAKAASUVERKOSTOT

22

TOIMIALUEKARTTA

35

VUOSI 2012 LYHYESTI

35


Kestävän kehityksen

energiavuosi Erityisesti energia- ja ympäristöpolitiikasta sekä voimakkaasti kasvavasta viranomaisohjauksesta on syntynyt suuri uhka Suomen teollisuudelle ja tätä kautta kansakunnan hyvinvoinnille. Alati kasvava viranomaisohjaus, ja poliittisen rintaman tahtotila suostua kompromisseihin sekä kansallisesti että EU:n päätöksenteossa, on muodostanut merkittävän riskin Suomen kilpailukyvylle ja tätä kautta myös energiatoimialalle.

Ympäristönsuojelu on tärkeää ja elinehto meille kaikille, mutta ympäristönsuojelun sekä viranomaisohjauksen kilpien taakse on piiloutumassa päätöksiä, joita on niiden läpiviemiseksi jopa harhaanjohtavasti perusteltu. Samalla, kun edellä mainittuun on kytketty valtataistelu eri intressi- sekä poliittisten tahojen kanssa, on yhtälöstä muodostunut erittäin vaarallinen talouskehitykselle. Tämä heijastuu vahvasti myös energiateollisuuden toimintaan heikentäen toimialan tulevaisuuden näkymiä, erilaisten investointiriskien nostaessa energian hintaa. Tämä on huomattu investointien sekä toimijoiden osalta ulkomaisten tahojen vetäytymisestä mm. ylisääntelyn ja kasvaneiden kustannusten vuoksi. Kokonaisuudessaan ulkomaisia investointeja Suomessa on vain 32 % bruttokansantuotteesta, kun EU:n keskitaso on 42 % investointivajeen ollessa jopa yli 30 miljardia euroa. Lähivuosina liuskekaasu ja -öljy ovat todennäköisesti nousemassa energianraaka-aineiden maailmanlaajuiseen kärkeen.

4

Mikäli näin käy, tulee se vaikuttamaan erittäin merkittävästi globaalilla tasolla energiapoliittisiin päätöksiin sekä valtaasemien muutoksiin. Pahimmillaan tämä voi kiihdyttää koko Euroopan ja samalla Suomen teollisuuden alasajoa vääristyneen energiapolitiikan ja viranomaisohjauksen myötävaikuttamina. Maat, joilla on liuskekaasua, tulevat saamaan suuren kilpailuedun. Hinnaltaan liuskekaasu on tällä hetkellä noin kolmanneksen Venäjän maakaasuun verrattuna. Miten liuskekaasu tulee vaikuttamaan EU-tason energiapoliittisiin linjauksiin, sen tulemme näkemään myöhemmin.

Suomen sähkön- ja kaukolämmönkulutus kasvoi Sähkön kokonaiskulutus Suomessa oli kertomusvuonna 85,2 TWh, joka on 1,1 % enemmän kuin vuonna 2011. Teollisuuden sähkönkulutus väheni noin 4 % ja muu kulutus kasvoi noin 6 %. Sähkönkulutus on pysynyt vuodesta 2005 samalla tasolla ja kulutuksen kasvuun liittyvät valtakunnalliset skenaariot eivät ole toteutuneet odotetusti. Vastaavasti kaukolämmön


Toimitusjohtajan katsaus

Juha Koskinen

Sähkön nettohankinta 2012 (85,2 TWh) Ydinvoima Nettotuonti Vesivoima Yhteistuotanto, kaukolämpö Yhteistuotanto, teollisuus Erillistuotanto Tuulivoima

25,9 20,5 19,5 15,8

% % % %

11,0 % 6,7 % 0,6 %

kokonaiskulutus oli 33,6 TWh, joka on noin 8 % enemmän kuin edellisvuonna. Lämpötilakorjattuna kulutus kasvoi noin yhden prosentin edellisvuoteen verrattuna. Sähköntuotannon ominaishiilidioksidipäästö oli 129 g tuotettua kilowattituntia kohden, joka on lähes 30 % pienempi kuin vuonna 2011. Vähennys johtui sähkön nettotuonnin huomattavasta kasvusta ja sitä seuranneesta sähkön erillistuotannon pienenemisestä. Oma osansa päästöjen vähenemisessä oli myös kotimaan runsaalla vesivoimatuotannolla. Kaukolämmön tuotannon ominaishiilidioksidipäästö oli 192 g tuotettua kilowattituntia kohden. Ominaispäästö pieneni hieman yli 2 % johtuen uusiutuvien polttoaineiden lisääntyneestä käytöstä.

Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 2012 – polttoaine-energia yht. 58,0 TWh

Keskeiset strategiset tavoitteet saavutettiin Maakaasu Kivihiili Puu ja muu bio Turve Öljy Sekundäärilämpö Muut

28,0 25,0 23,0 17,0 4,0 2,0 1,0

% % % % % % %

Osakkuusyhtiömme Hämeenkyrön Voima Oy:n voimalaitos vihittiin käyttöön 9.10.2012. Laitoksen vihki Maa- ja metsätalousministeri Jari Koskinen. Pohjolan Voiman, Metsä Boardin ja Leppäkosken Sähkön yhteishankkeena rakennettu biovoimalaitos kasvattaa kotimaisten polttoaineiden käyttöä alueella merkittävästi ja vähentää alueen hiilidioksidipäästöjä. Yhtiö tuottaa konsernille sekä sähköä että kaukolämpöä.

Kaavioiden lähde: Energiateollisuus ry

5


Leppäkosken Energia rakensi Ikaalisiin 3 MW:n pellettilämpökeskuksen, joka tuottaa lähes puolet Ikaalisten alueen kaukolämmöstä puhtaasti puupelletillä. Ikaalisten Kylpylän alueelle rakennettu lämpökeskus otettiin käyttöön marraskuussa. Investoinnilla parannetaan kaukolämmön kilpailukykyä vähentämällä ankarasti verotetun ja kallistuneen maakaasun käyttöä.

Leppäkosken Energia Oy jatkaa strategiansa mukaista sähköntuotannon omavaraisuusasteen nostamista hankkimalla asiakkaidensa käyttöön lisää päästötöntä tuotantoa. Edellisen lisäksi yhtiö on osakkaana Suomen Voima Oy:ssä, joka otti kertomusvuonna käyttöön tuulivoimapuiston Haminassa. Omavaraisuutta kasvatti myös Hämeenkyrön Voima Oy:n vastapainesähkön tuotanto.

Tytäryhtiömme FC Power Oy aloitti syksyllä hiilidioksidivapaan kaukolämmön toimittamisen Lappeenrannan Energia Oy:n kaukolämpöverkkoon. Lämpö tuotetaan Kemira Chemicals Oy:n tehtaan prosesseissa syntyvällä ylijäämälämmöllä sekä polttamalla vetyä. Vastaavasti tytäryhtiömme FC Energia Oy on tutkinut erilaisia vedyn energian hyötykäyttömahdollisuuksia Äetsän tuotantoyksikössään.

Kannattavaa kasvua

Kulunut vuosi oli sääolosuhteiden osalta sähköverkkoliiketoiminnalle melko hyvä, ja merkittäviltä tuhoilta vältyttiin. Laajemmin asiakkaille haittaa aiheuttaneet keskeytykset syntyivät pääosin 110 kV:n alueverkosta, joka ei ole yhtiömme omistuksessa eikä vastuulla. Siirtomäärät kasvoivat yli 4 % energiamäärän ollessa 397 GWh. Sähkönjakelun varmistamiseksi tehtiin useita investointeja, joista merkittävin oli Hämeenkyröön rakennettu uusi sähköasema. Yhtiön omaa sähköntuotantorakennetta vahvistettiin ostamalla Vapo Oy:ltä Iin kunnan Kuivaniemellä sijaitseva, teholtaan 7 MW:n tuulivoimapuisto. Liiketoimintakaupan myötä

6

Konsernin liikevaihto kasvoi 9,5 % ollen 40,3 M€ (36,8  M€). Liikevoitto oli 2,8 M€ (2,7 M€), joka vastaa 3,7 % kasvua edellisvuoteen verrattuna. Tulos ennen satunnaiseriä oli 3,1  M€ (2,5 M€). Tilikauden tulokseksi muodostui 2,3 M€ (1,9 M€). Kannattavuuden parantamiseksi, sekä olemassa olevien verkkojen ylläpitämiseksi tehtiin investointeja yhteensä 11,6  M€:n (10,4 M€) edestä. Konsernitaseen loppusumma kasvoi 78,9  M€:oon (72,3 M€). Omavaraisuus pysyi vahvana ollen 63,6 %. Liikearvojen alaskirjauksia ja romutuksia konsernissa tehtiin yhteensä 1,5 M€:n edestä. Kaukolämpöliiketoiminta oli edelleen tappiollista, mutta käännettä positiiviseksi odotetaan jo vuodelle 2013. Muut liiketoiminnat pääsivät budjetoituun tai sitä suurempaan tulokseen.

Tulevaisuuden näkymät Kaukolämmön osalta haetaan kasvua omien verkkojen alueilla. Hintakilpailukyky on parantunut ja asiakkaiden kiinnostus


”Yhtiömme palvelut ja ratkaisut syntyvät asiakastarpeista, joihin vastaamme mm. erilaisten kumppanuuksien ja yhteistyön kautta. Strategiamme mukaisesti täytämme roolimme ”kestäviä energiaratkaisuja muuttuviin tarpeisiin” asiakaslähtöisesti tuotantolähtöisyyden sijasta.”

kaukolämpöä kohtaan on lisääntynyt. Jatkamme selvitystä, jonka tavoitteena on etsiä kokonaistaloudellisin tuotantoratkaisu koko Ikaalisten alueelle. Vaihtoehtoina ovat kotimaisten polttoaineiden lämpökeskuksen rakentaminen Ikaalisiin tai kaukolämpöputken rakentaminen Hämeenkyrön Voimalta. Konsernin yhtiöt ovat viimeisen kahden vuoden aikana panostaneet merkittävästi kotimaisten ja päästöttömien polttoaineiden käytön lisäämiseen kaukolämmön tuotannossa. Tuontipolttoaineiden, kuten maakaasun ja öljyn osuus oli vuonna 2011 n. 64 %, ja vastaavasti vuonna 2013 niiden osuus tulee olemaan alle 10 %. Tavoitteena on edelleen vähentää riippuvuutta tuontipolttoaineista. Sähkönmyynti jatkaa aktiivisesti liiketoimintansa kehittämistä uuden asiakastietojärjestelmän myötä. Samanaikaisesti kehitetään uusia energiaratkaisuja asiakastarpeiden mukaan.

tukemaan strategisten tavoitteiden saavuttamista. Muita keskeisiä kehityskohteita ovat mm. vuorovaikutuksen ja sisäisen viestinnän kehittäminen. Yhtiömme palvelut ja ratkaisut syntyvät asiakastarpeista, joihin vastaamme mm. erilaisten kumppanuuksien ja yhteistyön kautta. Strategiamme mukaisesti täytämme roolimme ”kestäviä energiaratkaisuja muuttuviin tarpeisiin” asiakaslähtöisesti tuotantolähtöisyyden sijasta. Ratkaisu- ja oppimiskeskeinen toimintamalli ei olisi mahdollinen ilman osaavaa henkilökuntaamme sekä kumppaniemme ja yhteistyöverkostomme voimaa. Kaikki ketjun osatekijät työskentelevät yhdessä kestävien energiaratkaisujen eteen. Tavoitteena on löytää jokaiselle asiakkaalle juuri se energiaratkaisu ja -kokemus, joka parhaiten palvelee asiakkaan omaa arvomaailmaa ja tarpeita. Asiakkaiden tarpeista lähtevä toiminnan pitkäjänteinen kehittäminen lunastaa roolimme sanan ”kestävä”, oli kyse sitten toiminnan ympäristövaikutuksista tai yhteistyön kestosta.

Sähköverkkoliiketoiminta tulee varautumaan tulevaisuuden viranomaisvaateisiin toimitusvarmuuden parantamiseksi. Samalla etsitään uusia innovatiivisia ratkaisuja toiminnan tehokkuuden lisäämiseksi. Keskeisimpänä tavoitteena lähitulevaisuudessa on löytää merkittäviä kustannussäästöjä sähkön laatutason siitä kärsimättä. Sähkönjakelun toimialalla uudet viranomaisvaatimukset tulevat olemaan haasteellisia ja saattavat johtaa yritys- ja liiketoimintakauppoihin. Vuoden 2013 aikana käynnistämme koko henkilökuntaa sekä toimintaa koskevan toimintoprosessikuvausten uusimisen

7


Konsernihallinto Hallitus

Toimikausi

Osakepääoman jakautuminen

(hallituksessa ko. vuoden alusta)

Puheenjohtaja Juha Laitinen Varatuomari, Ylöjärvi

2010–2012 (2004)

Varapuheenjohtaja Esa Koskela Projektipäällikkö, Parkano

2011–2013 (2005)

Jäsenet

Osakkaat 2 420 kpl

Juhani Jukola Maanviljelijä, Jämijärvi

2010–2012 (1983)

Markku Koivuniemi Yrittäjä, Ikaalinen

2012–2014 (2006)

Risto Linnainmaa Maanviljelijä, Hämeenkyrö

2010–2012 (2010)

Timo Saraketo Toimitusjohtaja, Ikaalinen

2012–2014 (2012)

Pentti Sivunen Kaupunginjohtaja, Ylöjärvi

2010–2012 (2010)

Tapani Törmä Myyntineuvottelija, Kihniö

2012–2014 (2003)

Hallituksen jäsenistä erovuoroon tulivat Risto Linnainmaa, Juha Laitinen ja Pentti Sivunen, jotka valittiin uudelleen seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi 2013–2015.

Johtoryhmä Juha Koskinen

Toimitusjohtaja

Leo Iltanen

Talousjohtaja Konsernipalvelut

Mika Laatu

Asiakkuusjohtaja Energianmyynti

Mauno Oksanen

Kehitysjohtaja Liiketoimintojen kehittäminen

Kari Kuivala

Tuotantojohtaja Tuotantopalvelut

Matti Virtanen

Verkostojohtaja Sähköverkkopalvelut

Osakkeet 104 342 kpl

Yksityiset 95,2 % Yritykset ja yhteisöt 4,6 % Kunnat 0,2 %

Yksityiset 33,9 % Yritykset ja yhteisöt 52,7 % Kunnat 13,4 %

Tarkastustoimi Varsinaisen yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana toimi tilintarkastustoimisto Idman Vilén Grant Thornton Oy. Vastuullinen tilintarkastaja oli Antti Pitkäniemi (KHT).

Neuvottelukunta Neuvottelukunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi Ossi Sippola ja varapuheenjohtajana Jouko Riikonen. Muut neuvottelukunnan jäsenet olivat: Päivi Hiltunen Satu Holma Matti Inkinen Aki Jaskari Timo Laurikka Jarmo Mansikkamäki Marko Mattila Kari Mäkelä Matti Peurala Antti Poussa Hanna Saraketo Tarja Toivonen Kyösti Viljanmaa Pentti Vuorinen

Hämeenkyrö Ikaalinen Parkano Kihniö Ikaalinen Jämijärvi Ylöjärvi Ikaalinen Jämijärvi Parkano Ikaalinen Ylöjärvi Parkano Hämeenkyrö

Yhtiökokous

Jäsenyydet ja osakkuudet

Varsinainen yhtiökokous, jonka puheenjohtajana toimi Juha Lindholm, pidettiin Ikaalisissa 15. maaliskuuta 2012. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 10 §:n mukaiset, varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat sekä hallituksen ehdotus omien osakkeiden osto- ja luovutusvaltuutuksesta. Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi seitsemän (7) jäsentä. Kokouksessa oli edustettuna 22 osakasta, joilla oli yhteensä 18 863 A-osaketta ja 19 119 K-osaketta. Yhteinen äänimäärä oli 14 514.

Leppäkosken Sähkö on jäsenenä tai osakkaana mm. seuraavissa yhteisöissä

Toimitusjohtaja Juha Koskinen oli hallituksen kokouksissa esittelijänä. Sihteerinä toimi talousjohtaja Leo Iltanen. Hallitus kokoontui vuoden 2012 aikana 11 kertaa.

8

Energiateollisuus ry Hämeenkyrön Voima Oy Fincopower Oy Energiameklarit Oy Kyröskosken Voima Oy Etelä-Suomen Voima Oy Satapirkan Sähkö Oy SPS Energia Oy SPS Tuotanto Oy Suomen Kaasuyhdistys ry Suomen Voima Oy Voimatori Oy


Konsernirakenne Leppäkosken Sähkö Oy Leppäkosken Energia Oy

FC Power Oy

DL Power Oy

Leppäkosken Sähkö Oy | 100 %

Leppäkosken Sähkö Oy | 66 % Kemira Chemicals Oy | 34 %

Leppäkosken Sähkö Oy | 100 %

FC Energia Oy Leppäkosken Energia Oy | 66 % Kemira Chemicals Oy | 34 %

Johtoryhmä Takarivi vasemmalta oikealle: Leo Iltanen, Matti Virtanen Eturivi vasemmalta oikealle: Juha Koskinen, Mika Laatu, Mauno Oksanen, Kari Kuivala.

Hallitus Takarivi vasemmalta oikealle: Risto Linnainmaa, Esa Koskela, Pentti Sivunen. Eturivi vasemmalta oikealle: Juha Laitinen, Markku Koivuniemi, Tapani Törmä, Timo Saraketo.

9


Kehitysjohtaja

Mauno Oksanen

Hallittua muutosta ja kestäviä energiaratkaisuja Ketteränä tulevaisuuden energiayhtiönä verkotumme ja kehitämme toimintaamme liiketoimintaympäristön ja asiakkaiden vaatimusten mukaisesti. Hallittu muutos on mahdollisuus Päättyneen ja alkaneen vuoden tapahtumia ja näkymiä leimaa edelleen maailmantalouden epävarmuus – emme vieläkään varmasti tiedä elämmekö hallitun muutoksen vai hallitsemattoman kaaoksen kynnyksellä. Myös energia-alan toimintaympäristöä varjostaa jatkuva epävarmuus, kun alan regulaation aikahorisontti käsittää enää yhden hallituskauden tai korkeintaan seuraavan päästökauppajakson. Huolimatta kulloinkin vallitsevasta regulaatiosta, tuotamme strategiamme mukaisia kestäviä energiaratkaisuja asiak kaiden muuttuviin tarpeisiin. Toiminnan jatkuvalla kehittämisellä varmistamme, että tuotteet ja palvelut koetaan hyviksi ja tarpeellisiksi. Kestävä energiaratkaisu on prosessi, jossa kartoitetaan asiakkaiden tarpeita ja vaihtoehtoja, tehdään valintoja niiden kesken sekä toimitaan yhteistyössä halutun tulevaisuuden saavuttamiseksi.

10

Paikallisena ja itsenäisenä energiayhtiönä olemme vahvasti mukana toimialueemme ihmisten ja yritysten arkipäivässä. Energiatehokkuus, paikallisten energiavarojen hyödyntäminen, energiantuotannon teknologiavalinnat sekä tarkoituksenmukainen verkottuminen ovat osa niitä toimenpiteitä, joilla vastaamme yhteiskunnan ja asiakkaiden muuttuviin palvelutarpeisiin. Yhä monimutkaistuvassa, jopa kaoottisessa toimintaympäristössä, energiayhtiön on oltava valppaana uusien mahdollisuuksien hyödyntämisessä.

Edellisen vuoden tapahtumia Päättyneen vuoden aikana toteutimme strategiamme mukaisia investointeja. Hämeenkyrössä ja Ikaalisissa kilpailukyvyttömäksi verotettua maakaasua korvattiin kotimaisilla biopolttoaineilla. Joutsenossa lisäsimme vedyn hyötykäyttöä kaukolämmön tuotannossa. Sähkön hankinnassa lisäsimme


” Energiatehokkuudella ja uusilla teknologioilla tulee olemaan yhä tärkeämpi rooli tulevissa energiaratkaisuissamme.”

oman tuulivoiman tuotannon osuutta. Sähkökaupassa otettiin käyttöön uusi asiakastietojärjestelmä, jonka kehitystyö jatkuu edelleen. Sähkö- ja kaukolämpömittareiden vaihtotyö eteni suunnitellusti ja loput etäluettavat sähkömittarit asennetaan kuluvan vuoden aikana.

Tulevaisuuden näkymiä Verkkoliiketoimintaan kohdistuu tulevina vuosina kasvavia tehostamis- ja toimitusvarmuuspaineita. Meneillään olevan valvontajakson aikana operatiivisen toiminnan tehokkuutta on edelleen parannettava. Lainsäädännön muutokset nostavat mm. sähkökatkoksista kuluttajille maksettavia vakiokorvauksia ja valvontamalli rankaisee verkkoyhtiötä vielä erikseen jakeluverkon keskeytysten aiheuttamista haitoista. Toimitusvarmuutta joudutaan parantamaan mm. kiihdyttämällä jakeluverkkojen maakaapelointia. Tehtävien investointien kustannusvaikutus tulee kohdentumaan erityisesti haja-asutusalueiden sähkön käyttäjille. Sähkökaupassa sähköisten online-palveluiden merkitys tulee edelleen kasvamaan. Automatisoimalla työvaltaisia rutiineja, vapautuvia voimavaroja voidaan kohdistaa oman toiminnan ja myynnin lisäämiseen.

vaikutuksia mm. energiansäästöön, energianeuvontaan, energian mittaamiseen ja raportointiin sekä energiatehokkuuteen liittyviin tuotteisiin ja palveluihin. Heinäkuussa tuli voimaan rakennusten energiatehokkuusdirektiivi, jolla pyritään edistämään energiatehokkuutta uudisrakentamisessa ja olemassa olevassa rakennuskannassa. Direktiivi vaikuttaa mm. eri lämmitysmuotojen väliseen kilpailuasetelmaan. Direktiivi tulee lisäämään kiinnostusta erilaisiin hybridilämmitys-, lämpöpumppu- ja pellettivaihtoehtoihin. Vaiheittain tuoteryhmäkohtaisesti voimaan tulevan ErP-puitedirektiivin (Energy related Products) soveltaminen etenee ja sen vaikutukset heijastuvat yhä useampiin energiaa kuluttaviin laitteisiin ja järjestelmiin. Esimerkiksi hehku- ja elohopeahöyrylamppujen korvaaminen energiatehokkaammilla vaihtoehdoilla on eräs näkyvä esimerkki lainsäädännön vaikutuksesta kotien ja työpaikkojen energian käyttöön. Sähköisen liikkumisen osalta teknologian kehitys on nopeutumassa. Esimerkiksi sähköautojen lataus- ja oheispalvelut tulevat vähitellen yleistymään myös Suomessa, kun palveluiden kysyntä kasvaa autokannan uusiutuessa. Energiatehokkuudella ja uusilla teknologioilla tulee olemaan yhä tärkeämpi rooli tulevissa energiaratkaisuissamme.

Joulukuussa voimaan tulleen energiatehokkuusdirektiivin vaikutukset näkyvät lähivuosina yhä useampien energia-alan toimijoiden liiketoiminnoissa. Direktiivillä tulee olemaan laajakantoisia

11


Talousjohtaja

Leo Iltanen

Konsernipalvelut ja henkilöstö Konsernipalvelut on koko konsernin tukitoiminto, jonka tehtäviin kuuluvat asiakaspalvelu, laskenta- ja osakaspalvelut, ict-tuki, rahoitus sekä osakkuuksien ja konsernin hallinnointi.

Asiakastietojärjestelmä otettiin käyttöön

Asiakkaat tyytyväisiä palvelutasoon

Vuonna 2009 aloitettu asiakkuudenhallinta- ja laskutusjärjestelmien uusimishanke työllisti konsernipalveluiden henkilöstöä myös kertomusvuonna. Käyttöönottovalmiuksien varmistamiseksi järjestettiin koulutuksia ja testattiin uuden järjestelmän toiminnallisuutta. Järjestelmä otettiin virallisesti käyttöön marraskuussa, jolloin lähetettiin ensimmäiset laskut uudesta järjestelmästä.

Seuraamme ja kehitämme palvelumme laatua kuukausittaisilla palvelukokemuskyselyillä. Palvelukokemuskyselyt kohdistetaan asiakkaille, jotka ovat äskettäin olleet yhteydessä asiakaspalveluun. Kertomusvuoden palvelukokemuskyselyiden tulokset paranivat edellisvuodesta, kokonaisarvosanan ollessa 4,2 asteikolla 0–5. Edellisen lisäksi 84  % kyselyyn vastanneista arvioi sekä palvelun että henkilöstön osaamisen hyväksi tai erinomaiseksi.

Uudistuksia palkkahallinnossa Palkanlaskenta ulkoistettiin maaliskuusta lähtien Staria Oyj:lle. Samassa yhteydessä palkkahallintoon liittyvää prosessia uudistettiin ottamalla käyttöön tähän liittyviä tietojärjestelmiä, joilla parannetaan palkanmaksuprosessia.

12

Vastuullista toimintaa Leppäkosken Sähkö -konserni on sitoutunut valtakunnalliseen energiatehokkuussopimukseen. Arjen toimintaa ohjaa toimintajärjestelmä, jossa konsernilla on laatu-, ympäristö-,


” Arjen toimintaa ohjaa toimintajärjestelmä, jossa konsernilla on laatu-, ympäristö-, työterveysja turvallisuus- sekä energiatehokkuussertifikaatit.”

Henkilöstö Sukupuolijakauma Miehet Naiset

64 hlö 24 hlö

Työnkuvajakauma Toimihenkilöt Työntekijät

54 hlö 34 hlö

Henkilöstön keski-ikä työterveys- ja turvallisuus- sekä energiatehokkuussertifikaatit. Toimintaa seurataan ja edelleen kehitetään auditoinneilla ja kaksi kertaa vuodessa pidettävillä johdon katselmuksilla. Auditoinneissa löytyneitä kehittämiskohteita korjaamalla on parannettu turvallisuutta ja toiminnan laatua sekä tehostettu toimintaa.

Henkilöstö Leppäkosken Sähkö -konsernissa työskenteli vuoden 2012 lopussa yhteensä 88 henkilöä, joista vakinaisia 79 ja määräaikaisia 9. Keskimääräinen työsuhteen kesto oli 15 vuotta. Kertomusvuonna konsernin palveluksessa olevista henkilöistä naisia oli 27 % ja miehiä 73 %. Naisista kaikki työskentelivät toimihenkilötehtävissä. Miehistä 37 % oli toimihenkilöitä ja loput 53 % työntekijöitä.

Alle 30 v. 30–39 v. 40–49 v. yli 50 v.

15 hlö 13 hlö 21 hlö 39 hlö

Alueellinen henkilöstöjakauma 31.12.2012 Ikaalinen 60 hlö Parkano 12 hlö Ylöjärvi 15 hlö Oulu 1 hlö Verkosto- ja kaukolämpöasentajien määrä 31.12.2012 oli 26. Valtaosa investoinneista sekä huolto- ja käyttötoiminnasta suoritettiin konsernin omalla henkilökunnalla.

13


Ilmapiiritutkimus

Työterveys ja varhaisen tuen malli

Konsernin henkilöstölle tehtiin henkilöstötutkimus kertomusvuoden syksyllä. Vastausprosentti oli 87,2. Yhteenveto osoittaa vastaajien tyytyväisyystason laskeneen jonkin verran edelliseen, vuonna 2009 tehtyyn vastaavaan kyselyyn verrattuna. Tulokset ylittävät kuitenkin kaikilla osa-alueilla muiden energiayhtiöiden keskimääräisen tason, erityisesti johtamis- ja yrityskuvatekijöiden osalta. Omaan työhön liittyvissä tekijöissä muutokset olivat verrattain pieniä. Yhtenä tyytyväisyystason mittarina on käytetty oman työtehtävän suositteluhalukkuutta, joka on 70 %. Taso on selkeästi korkeampi kuin energiayhtiöissä keskimäärin.

Työterveyshuollon palveluntuottajana toimii Lääkäriasema Pihlajalinna, jolla on toimipisteitä Ikaalisissa, Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä. Parkanossa työterveydenhuollon yhteistyökumppanina on Parkanon terveyskeskus.

Osaamisen kehittäminen – oleellinen osa arkipäivää Kertomusvuonna jatkettiin ja käynnistettiin useita mittavia projekteja, jotka osaltaan edellyttivät henkilöstön lisäkouluttamista. Koulutusta järjestettiin eri osa-alueilla strategisten tavoitteiden saavuttamiseksi. Tavoitteena on lisätä ylivoimaista kilpailuetua tuovaa osaamista samalla vahvistaen perusosaamisen korkeaa tasoa. Koulutuspäiviä kertyi yhteensä 400 kpl. Keskimäärin koulutuspäiviä/henkilö oli kertomusvuonna 4,6. Asiakastietojärjestelmän uudistamisen yhteydessä järjestettiin koulutuksia, joihin osallistui koko järjestelmää käyttävä henkilöstö. Myös palkkahallinnon uusien sovellusten koulutusta järjestettiin koko henkilöstölle alkuvuodesta.

Työturvallisuus Turvallinen työympäristö on tärkeä osa työhyvinvointia. Siksi panostamme henkilöstön viihtyvyyteen ja terveyteen. Terve ja hyvinvoiva henkilöstö on tärkein voimavara. Kertomusvuoden aikana sattui 13 työtapaturmaa, joista 4 työmatkalla. Työtapaturmapoissaoloja oli yhteensä 475 tuntia. Läheltäpiti -tilanteita kirjattiin 4 kappaletta. Vuonna 2011 tehdyn työturvallisuuskulttuuritutkimuksen tulosten perusteella valikoitui kolme kehittämiskohdetta, joita ovat työturvallisuuskulttuuriin liittyvä ilmapiiri, tuen antaminen ja kannustaminen, työympäristön turvallisuus sekä työturvallisuuskoulutus. Kehittämiskohteiden jatkotyöstöön valittiin työryhmä, jossa on edustajia kaikista henkilöstöryhmistä. Syksyn aikana työturvallisuusasioita käytiin läpi kaikkien henkilöstöryhmien kanssa. Kehittämiskohteiden korjaavien toimenpiteiden toteuttaminen jatkuu vuoden 2013 aikana.

14

Konsernissa on käytössä ns. varhaisen tuen malli. Mallin tavoitteena on auttaa työntekijöitä ja esimiehiä tunnistamaan riittävän varhain työkyvyn heikkeneminen, ottamaan asia rohkeasti puheeksi ja toimimaan suunnitelmallisesti tilanteen parantamiseksi. Vuosille 2012–2013 tehdyssä työterveyshuollon toimintasuunnitelmassa on määritelty seuraavat kolme keskeisintä tavoitetta: Työssä jaksamisen tukeminen muutosprosesseissa, painottuen henkisen kuormittumisen ennaltaehkäisyyn Varhaisen tuen mallin hyödyntäminen, sairauspoissaolojen vähentäminen Tuki- ja liikuntaelinoireiden ennaltaehkäisy Sairauspoissaoloja oli yhteensä 5 194 tuntia, mikä oli 105 tuntia enemmän kuin edellisvuonna.

Työhyvinvoinnin ylläpito Alkuvuodesta järjestettiin henkilöstön perinteinen talviliikuntapäivä Jämillä. Keväällä käytiin risteilyllä Tallinnassa. Kuntoiluharrastuksen ja oman hyvinvoinnin tukemiseksi oli tarjolla mm. ohjattua kahvakuulaharjoittelua. Kertomusvuonna henkilöstölle jaettiin lippuja alueen erilaisiin tapahtumiin ja tyky-tukena jaettavia Smartum-kulttuuriseteleitä hyödynnettiin.

Aloitteellisuuteen kannustetaan Henkilöstön aloitteellisuuden aktivoimiseksi ja aloitteiden järjestelmällistä käsittelyä varten perustettu aloitetoimikunta täytti kertomusvuonna 20 vuotta. Juhlavuoden aloitekampanjan teemoja olivat laatu-, ympäristö-, turvallisuus- ja energiatehokkuusasiat toiminnan kehittämisessä. Vuoden 2012 aikana tehtiin yhteensä 39 aloitetta.

Leppäkosken Sähkö -konsernin toimikunnat: Työsuojelutoimikunta YT-toimikunta Aloitetiimi Henkilöstölehti Töpseli -toimikunta Tyky-toimikunta


Organisaatiokaavio Asiakas- ja sidosryhmät Konsernipalvelut Asiakaspalvelu Laskentapalvelut Osakaspalvelut Toimintajärjestelmät

Sähköverkkopalvelut

Energianmyynti

Tuotantolaitosten, lämpö- ja kaasuverkostojen käyttö, kunnossapito ja rakentaminen

Energian hankinta

Sähkön siirtoja liittymäpalvelut

Energianmyynti Verkoston rakentaminen ja ylläpito

Asiakkuudenhallinta

ATK-tuki Rahoitus, osakkuudet

Tuotantopalvelut

Konsernin tuotantolaitosten projektointi

Kiinteistöt

Konsernin hallinnointi

Energian tuotanto

Johtotiimi Talousjohtaja

Verkostojohtaja

Asiakkuusjohtaja

Kehitysjohtaja

Tuotantojohtaja

Leo Iltanen

Matti Virtanen

Mika Laatu

Mauno Oksanen

Kari Kuivala

Toimitusjohtaja Juha Koskinen

Hallitus Puheenjohtaja Juha Laitinen

Johdon assistentti viestintäkoordinaattori Anna-Mari Nyyssönen


Asiakkuusjohtaja

Mika Laatu

Energianmyyntipalvelut Energianmyyntiliiketoiminta vastaa konsernin sähkö-, kaukolämpöja maakaasutuotteiden myynnistä ja asiakaspalvelun kehittämisestä.

Hyvä vesitilanne piti tukkumarkkinahinnan alhaisena Sähkön tukkumarkkinahinnat laskivat vuoden aikana etenkin johdannaismarkkinoilla. Suomen hinta-alueen spot-hinnan vuosikeskiarvo oli 36,6 €/MWh (alv. 0 %) eli 26 % edellisvuotta alhaisempi. Suomen spot-hinta oli 2012 vuositasolla tarkastellen noin 17 % yhteispohjoismaista spot-hintaa eli ns. systeemihintaa korkeampi. Erityisen matalalla tasolla spot-hinta oli heinäkuussa, jolloin kuukausikeskihinta oli alle 14  €/MWh. Toisaalta esimerkiksi helmikuun keskihinta oli 52,8 €/MWh. Hyvä vesivarantotilanne sekä epävarma taloustilanne vaikuttivat osaltaan tukkumarkkinahintojen alhaisuuteen. Myös päästöoikeuksien hinnat pysyivät alhaisina. Kertomusvuonna 89 % myymästämme sähköstä ostettiin sähköpörssistä ja sähkön hintasuojausten tekeminen oli erityisen tärkeää. Oman tuotannon ja voimaosuuksien kautta hankittu sähkön osuus oli 22 % myymästämme sähköstä, josta puolet siirtyi suoraan sähkötaseeseen ja puolet myytiin pohjoismaiseen pörssiin.

16

Myyntikatsaukset Sähkö Sähkönmyynnin tulos oli positiivinen. Sopimuskanta kasvoi yritysmyynnin osalta merkittävästi, tosin suurimpien sopimusten osalta vaikutus näkyy vasta vuonna 2013. Sähkön myynti kasvoi kertomusvuonna noin 10 % ollen 255 GWh. Sähkön toistaiseksi voimassaolevien myyntituotteiden hintoja alennettiin huhtikuun alusta. Energiamaksut alenivat 3–7  % myyntituotteesta riippuen. Myyntihintojen alentamisen perusteena oli markkinahintojen lasku. Samalla hinnoittelua yhtenäistettiin. Kahden vuoden määräaikaisten sopimusten hinta aleni alkuvuoden aikana ja säilyi alhaisella tasolla koko loppuvuoden. Asiakkaat kilpailuttivat sähköään edellisvuosien tapaan aktiivisesti. Erityisesti kahden vuoden kiinteähintainen sähkösopimus pysyi suosittuna, sillä asiakkaat arvostavat sähkön hintojen vakautta.


” Yhtiön sähköisiä palvelukanavia kehitettiin paremmin asiakastarpeita palveleviksi. ”

Kaukolämpö

Maakaasu

Kaukolämmityksen kysyntä kasvoi vuoden 2012 aikana. Kaukolämmön kilpailukykyisten hintojen ja hintavakauden ansiosta sen suosio alueellamme lämmitysmuotona on kasvanut entisestään. Myös kaukolämmityksen kotimaisuus, huolettomuus ja toimitusvarmuus lisäävät sen suosiota.

Maakaasua myytiin kuluneen vuoden aikana ennätysmäärä 38,6 GWh, joka on noin 12 % edellisvuotta enemmän.

Kaukolämpöä myytiin Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, Parkanossa, Sastamalan Äetsässä ja Ylöjärven Ylisen alueella sekä Joutsenossa yhteensä 119,5 GWh, joka on 12 % edellisvuotta enemmän.

Vuoden 2012 asiakastapahtumien pääteema oli kestävät energiaratkaisut ja energiatehokkuus. Tapasimme asiakkaitamme alueellisissa tapahtumissa mm. energiansäästöviikolla. Keväällä kuntien ja isännöitsijöiden edustajille järjestettiin info- ja koulutustilaisuus uusista rakennusmääräyksistä, eri kohderyhmille toteutettiin kampanjoita ja otettiin käyttöön sähköinen uutiskirje. Asiakaslehteä julkaistiin laskun liitteenä sekä sähköisenä versiona nettisivuilla.

Kaukolämmön energiamaksu nousi Parkanossa 3,6 % kertomusvuoden alussa johtuen mm. kotimaisten polttoaineiden hinnan noususta. Hämeenkyrössä sekä kaukolämmön perusmaksua että energiamaksua alennettiin huhtikuussa keskimäärin 3 %. Alennus voitiin toteuttaa uuden biovoimalaitoksen valmistumisen ansiosta. Ikaalisten keskustan verkon alueella kaukolämmön hinta pysyi samana kuin edellisvuonna. Äetsän alueen energiamaksu säilyi ennallaan. Ylöjärven Ylisen alueella hinta vaihteli voimassa olevan sopimuksen hintasidonnaisuuden mukaisesti.

Lähellä asiakasta – kestävät energiaratkaisut esillä

Yhtiön nettisivuja kehitettiin paremmin asiakastarpeita palveleviksi. Asiakkaat ovat ottaneet sähköisen asioinnin hyvin vastaan. Esimerkiksi muuttoilmoituksista jo yli 10 % tehtiin kertomusvuonna sähköisesti. Sähköisen e-laskun käyttöönottoa vauhditettiin asiakasviestinnällä ja loppuvuodesta käynnistetyllä kampanjalla.

17


Tulevaisuuden näkymät – uusia tuotteita ja entistä parempaa palvelua Vuoden lopulla otettiin käyttöön uusi asiakastietojärjestelmä, jonka avulla tarjotaan entistä laadukkaampaa ja nykyaikaisempaa asiakaspalvelua parantaen samalla kustannustehokkuutta ja kilpailukykyä. Uuden järjestelmän ominaisuuksia otetaan käyttöön vaiheittain, jolloin voidaan varmistaa palveluprosessien luotettava toiminta.

Tavoitteena on ottaa täsmälaskutus käyttöön vuoden 2013 loppuun mennessä. Kehitämme parhaillaan myös ratkaisutuotteita, joilla huomioidaan asiakkaiden muuttuvat energiatarpeet entistä paremmin. Energiamarkkinoiden, lainsäädännön ja verotuksen nopeat muutokset luovat sekä meille että asiakkaillemme uusia haasteita. Asiakkaat voivat myös jatkossa valita itselleen sopivimman asiointitavan. Henkilökohtaisen palvelun lisäksi asioida voi myös entistä monipuolisempien sähköisten palvelukanavien kautta.

” Tarjoamme asiakkaille puhdasta ja edullista energiaa lisäämällä omavaraisuuttamme päästöttömässä energiantuotannossa. Tuotamme nykyisin noin 5 % myymästämme sähköstä tuulivoimalla. Lisäksi tuotamme paikallisesti merkittävän määrän bio- ja vesivoimaa.”

18


Sähkö Kunnittain Sähköasiakkaat

Sähkön käytön jakauma

28 470 kpl

375 GWh

Ylöjärvi Ikaalinen Parkano Hämeenkyrö Kihniö Jämijärvi Muut*

37,1 21,6 19,6 10,7 5,6 5,2 0,2

% % % % % % %

Ylöjärvi Ikaalinen Parkano Hämeenkyrö Kihniö Jämijärvi Muut*

39,3 22,1 17,8 10,0 5,4 5,4 0,1

% % % % % % %

*Kankaanpää, Karvia ja Virrat

Asiakasryhmittäin Sähköasiakkaat

Sähkön käytön jakauma

28 470 kpl

375 GWh

Kotitaloudet Maatalous Palvelu Julkiset laitokset Jalostus

86,7 % 4,9 % 4,9 % 1,8 % 1,7 %

Kotitaloudet Maatalous Palvelu Julkiset laitokset Jalostus

51,2 17,2 15,2 8,4 7,9

% % % % %

Kaukolämpö Kunnittain Kaukolämpöasiakkaat

Kaukolämmön myynnin jakauma

534 kpl

120 GWh

Hämeenkyrö Ikaalinen Parkano Äetsä Ylöjärvi

43 % 25 % 25 % 5 % 1 %

Ikaalinen Hämeenkyrö Parkano Äetsä Ylöjärvi Joutseno

29 % 28 % 21 % 11 % 8 % 4 %

Asiakasryhmittäin Asuinkiinteistöt Liikekiinteistöt Julkiset kiinteistöt Teollisuus

70 % 15 % 11 % 4 %

19


Verkostojohtaja

Matti Virtanen

Sähköverkkopalvelut Verkkoliiketoiminta vastaa sähköverkon rakentamisesta ja ylläpidosta, sähkön siirto- ja liittymäpalveluista, sähköenergian mittauksesta sekä konsernin kiinteistöistä. Leppäkosken Sähkön sähköverkoissa siirrettiin sähköä yhteensä 396,8 GWh, mikä oli 4,3 % edellisvuotta enemmän.

Hämeenkyröön lisäkapasiteettia Hämeenkyrön uusi sähköasema vihittiin käyttöön helmikuussa 2012. Uuden aseman tuomaa 20 MVA:n lisäkapasiteettia tarvitaan kattamaan alueen vuosittain kasvavaa sähkön siirtomäärää. Investointi maksoi n. 1,5 miljoonaa euroa.

Sähkön siirto o Sähkön siirto

396,8 GWh

Oman tuotann tuotannon non n osuuss

5,8 GWh

Alueverkon ka kautta siirrettyä auttta siirre ettyä sähköä

391 GWh

Siirtoasiakkaiden määrä määärä

28 470 kpl

Liikevaihto

13,2 M€

Uusia sähköliittym miä sähköliittymiä

147 kpl

20

Aseman kytkemiseksi omaan paikalliseen keskijänniteverkkoon tehtiin maakaapelointitöitä 5,2 kilometriä. Tämän lisäksi alueelle rakennettiin 4 uutta puistomuuntamoa.

Tykkylumi haittasi alkuvuodesta Alkutalvi 2012 oli haastava verkkoliiketoiminnalle. Lumikuormien painosta johdoille taipuneet puut aiheuttivat laajoja sähkökatkoksia erityisesti jakelualueen pohjoisosissa. Ilman ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä, kuten linjojen raivausta sekä korkeaa verkostoautomaatioastetta, olisivat ongelmat olleet kertaluokkaa suuremmat.


” Verkkoliiketoiminnan lähivuosien strategiset toimenpiteet painottuvat sähkönjakelun toimitusvarmuuteen ja toiminnan tehokkuuden parantamiseen.”

Edellisten lisäksi katkot saatiin nopeasti hallintaan ripeän ja ammattitaitoisen henkilökunnan ansiosta. Kaikista kertomusvuoden aikana tapahtuneista häiriöistä vakiokorvauksia maksettiin noin 300 asiakkaalle yhteensä 23 000 euroa.

Viranomaisvalvonta kiristyi Energiamarkkinavirasto vahvistaa vuosittain kohtuullisen sallitun tuoton sähkön siirtoliiketoiminnalle. Leppäkosken Sähkön alituotto toisella valvontajaksolla 2008–2011 on 1 853 920 euroa.

Tulevaisuuden näkymät Työ- ja elinkeinoministeriön energiaosasto on saanut valmiiksi ehdotuksensa toimenpiteistä, joilla tulevina vuosina parannetaan sähkönjakelun varmuutta ja lievennetään sähkökatkojen vaikutuksia. Lainsäädäntöehdotukset velvoittavat jakeluverkonhaltijoita nostamaan sähkön toimitusvarmuuden tasoa selvästi nykyisestä. Tavoitteet sinänsä ovat hyviä, mutta ilmajohtojen nopeutettu maakaapelointi johtaa ennenaikaisiin investointeihin ja siirtohintojen korotuksiin.

Kertomusvuoden aikana sähkön siirtohintoja ei korotettu.

Sähkömittarien vaihtoprojekti loppusuoralla Leppäkosken Sähkö Oy uusii asiakkaidensa kaikki yli 28 000 sähkömittaria. Vuoden 2012 loppuun mennessä uudet mittarit oli asennettu 21 000 asiakkaalle Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, Jämijärvellä ja Ylöjärvellä. Kihniön ja Parkanon alueen mittarinvaihdot toteutetaan vuoden 2013 loppuun mennessä.

Varastotoiminnot Elektroskandialle Lokakuussa allekirjoitettiin kumppanuussopimus Elektroskandia Suomi Oy:n kanssa sähköverkon rakennusmateriaalien hankinnasta. Leppäkosken varastotiloissa oleva materiaali siirtyy vuoden 2013 aikana Elektroskandian omistukseen ja toiminta jatkuu ns. kaupintavarastona. Järjestelyn avulla tavoitellaan lisää tehokkuutta sekä joustavuutta rakentamis- ja kunnossapitoprosesseihin.

Sähköverkkotoimintaan sitoutuneelle pääomalle hyväksyttävän kohtuullisen tuottoasteen määrittämisessä merkittävänä tekijänä on Suomen valtion kymmenen vuoden obligaatiokorko. Obligaatiokoron voimakkaan laskun myötä verkkoliiketoiminnan sallittu tuotto alenee vuodelle 2013 yli 20 %. Jakelualueen väestönkasvu erityisesti Ylöjärvellä tulee lisäämään sähkönkäyttöä. Suunnitelmissa onkin uuden sähköaseman rakentaminen Ylöjärvelle vuoteen 2015 mennessä. Verkkoliiketoiminnan lähivuosien strategiset toimenpiteet painottuvat sähkönjakelun toimitusvarmuuteen ja toiminnan tehokkuuden parantamiseen. Toimitusvarmuutta parannetaan investoimalla keskijänniteverkon maakaapelointiin, kaukokäyttöön sekä muuhun verkostoautomaatioon. Vuoden 2013 suunnitelmissa on mm. Hämeenkyrön Puronsuun ja Tippavaaran teollisuusalueiden varasyöttöyhteydet sekä Ylöjärven Siivikkalaan rakennettavat kauko-ohjatut erotinasemat ja vanhojen ilmajohtojen saneeraus. Lisäksi Parkanossa LänsiAureen ja Karttiperän lumikuormien ja myrskyjen takia vikaalttiita alueita maakaapeloidaan.

21


Tuotantojohtaja

Kari Kuivala

Tuotantopalvelut sekä kaukolämpö- ja maakaasuverkostot Tuotantoliiketoiminta vastaa konsernin energiantuotannosta, tuotantolaitosten, kaukolämpö- ja maakaasuverkostojen rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä niiden teknisestä palvelusta.

Energiantuotantoa kotimaisilla polttoaineilla Konsernin strategian mukaisesti kertomusvuonna panostettiin voimakkaasti kotimaisten polttoaineiden käytön lisäämiseen energiantuotannossa. Loppuvuodesta otettiin Ikaalisissa käyttöön uusi pellettilämpökeskus. Laitos rakennettiin Kylpylän alueelle olemassa olevan öljylämpökeskuksen yhteyteen. Lämpöteholtaan 3 MW:n lämpökeskus tuottaa lähes puolet Ikaalisten alueen kaukolämmöstä. Pellettilämpökeskus lisää kotimaisten polttoaineiden osuutta Ikaalisten alueen lämmöntuotannossa ja vähentää merkittävästi kaukolämmön tuotannon fossiilisten polttoaineiden CO2 -päästöjä Ikaalisissa.

22

Hämeenkyrössä vuonna 2011 aloitettu Pohjolan Voima Oy:n, Metsä Groupiin kuuluvan Metsä Boardin ja Leppäkosken Sähkön yhteishankkeena rakennettu biovoimalaitos otettiin käyttöön lokakuussa 2012. Hankkeessa rakennettiin uusi leijukerrostekniikkaan perustuva kattilalaitos ja siihen kuuluvat polttoaineen vastaanotto- ja käsittelyjärjestelmät sekä laitos automaatio. Laitos tuottaa sähköä 12 megawatin ja lämpöä 55 megawatin teholla. Polttoaineena laitoksella käytetään metsähaketta ja muita puuperäisiä polttoaineita sekä täydentävänä polttoaineena turvetta. Hiilidioksidipäästöt vähenevät kotimaisten polttoaineiden käytön myötä n. 100 000 tonnilla vuodessa.


” Lähivuosien strategisena tavoitteenamme on kannattava liiketoiminta kilpailukykyisin hinnoin kotimaisuus ja ympäristö huomioiden.”

Parkanoon muutama vuosi sitten valmistuneella biolämpölaitoksella tuotetaan suurin osa Parkanon alueen kaukolämmöstä kotimaisilla polttoaineilla – hakkeella ja turpeella. Äetsässä ja Joutsenossa lämpö tuotetaan pääosin vedyllä.

Omaa tuulivoimatuotantoa kasvatettiin merkittävästi Leppäkoski osti syyskuussa Vapo Oy:ltä Iin kunnan Kuivaniemellä sijaitsevan tuulivoimapuiston. Liiketoimintakaupan myötä Leppäkosken Energian omistukseen siirtyi kahdeksan tuulivoimalaa, joiden sähköntuotantokapasiteetti on 7 MW ja vuosituotanto n. 10–15 GWh. Tehdyn investoinnin lisäksi Leppäkoski on jo entuudestaan osakkaana Kemin Ajoksen ja Haminan Mäkelänkankaan tuulipuistoissa sekä ostanut yksityistä pientuulivoimatuotantoa.

Kaukolämpöliittymien kysyntä ja maakaasun siirto ennätystasolla Maakaasun siirto oli historian suurin 38,6 GWh. Merkittävä osa kasvusta syntyi teollisuuden käytöstä. Kaukolämmön kysyntä oli vilkasta ja Leppäkosken Energia rakensi kertomusvuonna ennätysmäärän, 8 kaukolämpöliittymää. Uutta verkostoa rakennettiin n. 500 metriä ja uusittiin n. 360 metriä.

Tehokkaalla huollolla ja kunnossapidolla toimitusvarmuutta Tuotantolaitoksilla ja verkostoissa tehtiin kesän aikana normaalit vuosihuollot. Kaukolämpömittareita uusittiin asiakkaille kuluneen vuoden aikana n. 250 kpl. Uudet mittarit ovat etäluennan mahdollistavia ja tavoitteena on kuluvan vuoden aikana aloittaa etäluennan pilotointi pienellä asiakasmäärällä. Elokuun alussa maakaasuvoimalaitoksella Ikaalisissa syttyi tulipalo, joka kuitenkin saatiin nopeasti sammutettua ja jälkiraivaukset aloitettua. Lämmön- ja maakaasun toimitukset jatkuivat lyhyitä katkoja lukuun ottamatta normaalisti. Kyröskosken Voima Oy:n kunnossapito- ja huoltotyöt ovat osa tuotantopalveluiden toimintaa. Kuluneena vuonna Kyröskosken vesivoimalaitokseen asennettiin ohijuoksutusta varten uusi vesiturbiini, joka tuottaa sähköä arviolta n. 3,4 GWh vuodessa. Generaattori kytkettiin sähköverkkoon vuoden 2013 tammikuussa.

Yhteisyritykset FC Energia ja FC Power FC Energia Oy:n Sastamalan Äetsän höyrykattilalaitoksella tuotettiin höyryä, kaukolämpöä, paineilmaa ja prosessivettä. Äetsän alueen kaukolämpö tuotetaan FC Energian laitoksella Kemira Chemicalsin tehtaalta saatavalla vedyllä. Vetyratkaisun

23


ainoana lopputuotteena on puhdas vesihöyry, joten tuotanto on täysin CO2 -vapaata. Höyrykattilalaitoksella suoritettiin kesällä kattilan normaali vuosihuolto sekä uusittiin valvomon operointi- ja raportointiohjelmisto. Varakattilalaitokseen ostettiin uusi kattila apulaitteineen, jonka asentaminen ja käyttöönotto on suunniteltu tapahtuvaksi kuluvan vuoden aikana.

Kertomusvuoden aikana selvitettiin FC Energialle suunnitellun uuden voimalaitoksen rakentamisen vaihtoehtoja. Hanke ei kuitenkaan ollut riittävän kannattava, joten sitä ei toteuteta. FC Power Oy:n Lappeenrannan Joutsenossa sijaitsevalla vetyvoimalaitoksella tuotettiin sähköä, höyryä, prosessivesiä ja paineilmaa. Vetyvoimalaitokselle rakennettiin kuluneen vuoden aikana kaukolämmön tuotantolaitteet ja kaukolämpöputki Joutsenon taajamaan. Kaukolämpöputken pituus on 3,7 kilometriä, ja se on kooltaan DN150. Kaukolämmön tuotanto Lappeenrannan Energia Oy:n Joutsenon kaukolämpöverkkoon alkoi lokakuussa 2012. Lämmön tuotanto perustuu Kemira Chemicalsin tehdasprosessista vapautuvan jäähdytyslämmön talteenottoon ja prosessissa sivutuotteena syntyvän vedyn polttoon. FC Energia Oy ja FC Power Oy käyttivät voimalaitoksillaan energiantuotantoon vetyä yhteensä lähes 200 GWh.

Oma sähköntuotanto Konsernin asiakkailleen myymä sähkö muodostuu omasta tuotannosta ja tuotanto-osuuksista sekä pohjoismaisesta sähköpörssistä hankitusta sähköstä. Vesivoimalla tuotettua sähköä saadaan yhtiön omista Leppäskosken ja Kukkurakosken vesivoimalaitoksista. Sähköä tuotetaan myös FC Powerin Joutsenon vetyvoimalaitoksella ja Ikaalisten maakaasuvoimalaitoksella sekä Iin kunnan Kuivaniemen tuulipuistossa ja Hämeenkyrön Voiman biovoimalaitoksella. Tuotanto-osuuksiin kuuluvat osuudet Kyröskosken Voiman vesivoimalaitoksesta, Kanteleen Voiman turvevoimalaitoksesta, Ajoksen tuulivoimalaitoksesta, Jyväskylän Keljonlahden lauhdevoimalaitoksesta sekä osuuksia Pohjolan Voiman tuotanto-osuuksista. Tuotanto-osuuksissa Leppäkoski oli mukana Etelä-Suomen Voiman, Suomen Voiman sekä SPS Tuotannon kautta. Oman sähköntuotannon osuus kokonaishankinnasta oli tuotanto-osuudet mukaan lukien 22 %.

Tulevaisuuden näkymät Yhtiö on aloittanut Leppäkosken Energian jakaantumisprosessin, jossa kaukolämpö- ja maakaasuliiketoiminta yhtiöitetään omaksi yhtiöksi vuoden 2013 aikana. Kertomusvuonna tehtyjen toimien ansiosta kaukolämpöliiketoiminta tavoittelee selkeästi positiivista tulosta vuonna 2013. Tulevaisuudessa tulemme panostamaan tuontipolttoaineiden edelleen vähentämiseen ja kaukolämmön kilpailukyvyn lisäämiseen. Lähivuosien strategisena tavoitteenamme on kannattava liiketoiminta kilpailukykyisin hinnoin kotimaisuus ja ympäristö huomioiden.

Energian tuotantoon käytetyt polttoaineet

Oman sähkön tuotannon jakauma

(GWh)

(GWh) Sisältää tuotanto-osuudet

100 300

80

250

Muu fossiilinen Turve Maakaasu Bio Vety Tuulivoima Vesivoima

60

200 150

40

100

20

50 0

0 2008

2009

2010

2011

2012

Hiilidioksidivapaat polttoaineet: vety ja hake Maakaasu ja fossiiliset: öljy ja turve

24

2008

2009

2010

2011

2012


”Tulevaisuudessa tulemme panostamaan tuontipolttoaineiden edelleen vähentämiseen ja kaukolämmön kilpailukyvyn lisäämiseen.”


26


Tiivistelmä tilinpäätösaineistosta Leppäkosken Sähkö -konsernin tiivistelmä tilinpäätösaineistosta sisältää konsernin ja emoyhtiön rahoituslaskelmat, tuloslaskelmat ja taseet sekä eriytetyn liiketoiminnan tuloslaskelman ja taseen.

Yhtiön tuloskehitys Konsernin talous säilyi vakaana. Konsernin tulos parani noin 0,4 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta huolimatta verkosta irrotettujen mittarien kertapoistosta sekä Leppäkosken Energia Oy:n tekemästä alaskirjauksesta Ikaalisten kaukolämmöntuotannon liiketoimintakauppaan liittyen. Tuloksen kasvuun vaikutti osaltaan verkkoliiketoiminnan hyvä tulos sekä onnistuminen sähkönmyyntiliiketoiminnassa. Tuotantorakenteen muutoksen myötä kaukolämpöliiketoiminnan tuloskehitys kääntyi nousuun, mutta tulos jäi kertomusvuonna vielä negatiiviseksi. FC Power Oy ylitti ja FC Energia Oy saavutti lähes budjetin mukaisen tuloksen. Vuosia jatkunut panostuksemme laajennusinvestointeihin on kuitenkin osoittautunut oikeaksi ja kannattavaksi. Emoyhtiön liikevaihto oli 14,3 miljoonaa euroa, kasvua edelliseen vuoteen noin 1,8 miljoonaa euroa. Emoyhtiön tulos ennen satunnaiseriä oli noin 0,3 miljoonaa euroa korkeampi kuin edellisenä vuonna. Konsernin liikevaihto oli noin 40,3 miljoonaa euroa, kasvua edelliseen vuoteen noin 3,5 miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli noin 2,8 miljoonaa euroa ja tulos 2,3 miljoonaa euroa. Konsernin tilikauden poistot olivat noin 5,7 miljoonaa euroa. Konsernin poistoihin sisältyy myös noin 0,7 miljoonan lisäpoisto Leppäkosken Energia Oy:n tekemästä alaskirjauksesta Ikaalisten kaukolämmöntuotannon liiketoimintakauppaan liittyen sekä noin 0,8 miljoonan kertapoisto verkosta irrotettuihin mittareihin kohdistuen. Konsernitaseen loppusumma kasvoi edellisestä vuodesta noin 6,6 miljoonaa euroa ja oli tilikauden päättyessä noin 78,9 miljoonaa euroa.

Konsernin taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut

Liikevaihto M€ Liikevaihdon muutos-% Liikevoitto M€ Liikevoitto % Tulos ennen satunnaiseriä % Omavaraisuusaste % Maksuvalmius (QR) Poistot M€ Investoinnit M€ Pitkäaik. vieras pääoma M€ Taseen loppusumma M€

2012 40,3 9,5 2,8 6,9 7,8 63,6 0,9 5,7 11,6 11,7 78,9

2011 36,8 4,2 2,7 7,3 6,7 65,1 1,0 4,3 10,4 8,5 72,3

2010 35, 3 5,7 2,2 6,2 5,7 68,5 1,1 3,7 4,6 6 ,1 6 4, 5

Omavaraisuusastetta laskettaessa liittymismaksut on rinnastettu omaan pääomaan.

Konsernisuhteet Leppäkosken Sähkö Oy:n konserniin kuuluvat sataprosenttisesti omistetut Leppäkosken Energia Oy ja DL Power Oy sekä FC Energia Oy ja FC Power Oy, joista omistusosuus on 66 %. Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmän mukaan. Konsernin tulos osoittaa voittoa 2.275.552,58 euroa. Konsernin oma pääoma on noin 25,4 miljoonaa euroa.

Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 4.316.456,52 euroa, josta tilikauden voitto on 1.153.431,74 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden voitosta jaetaan osinkoa A-sarjan osakkeille 1,05 euroa per osake ja K-sarjan osakkeille 1,00 euroa per osake eli yhteensä 104.430,45 euroa sekä loppu tilikauden voitosta 1.049.001,29 euroa siirretään edellisten tilikausien voittovaratilille.

27


Konsernin rahoituslaskelma 2012

2011

1000 eur

1000 eur

2 794 5 730 616 -287 -445 8 408 -292

2 686 4 308 78 -292 -340 6 440 2 064

8 116

8 504

Investointien rahavirta: Bruttoinvestoinnit Ennakkomaksut aineellisista hyödykkeistä Käyttöomaisuuden myynnit/vähennys Investointien rahavirta

-11 575 -1 737 19 -13 293

-10 468 149 0 -10 319

Rahavirta ennen rahoitusta

-5 177

-1 815

-35 3 280 730 -34 -129 3 812

0 2 393 1 022 -20 -114 3 281

-1 365

1 466

3 955 2 590 -1 365

2 489 3 955 1 466

1.1.–31.12. 2012

1.1.–31.12.2011

40 253 147,94

36 753 538,72

4 698 671,11 1 116 041,39 -28 058 022,91 -5 103 682,00 -5 730 354,12 -4 381 751,10

5 136 410,42 491 889,21 -26 362 838,28 -5 015 602,52 -4 307 832,98 -4 009 722,17

2 794 050,31

2 685 842,40

329 414,07

-214 177,43

3 123 464,38

2 471 664,97

-278 105,22 -445 883,63 -123 922,95

-102 574,31 -339 695,66 -126 069,57

2 275 552,58

1 903 325,43

Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto Poistot Saadut korot ja osingot Maksetut korot Maksetut verot Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos

Liiketoiminnan nettorahavirta

Rahoituksen rahavirta: Pitkäaikaisten saamisten muutos Pitkäaikaisten lainojen muutos Liittymismaksujen muutos Oman pääoman muutos Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta

Rahavarojen muutos Rahavarat kauden alussa Rahavarat kauden lopussa Taseen mukainen rahavarojen muutos

Konsernituloslaskelma Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut

Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut

Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja Laskennallinen verovelan muutos Välittömät verot Vähemmistöosuus

Tilikauden tulos

28


Konsernitase Vastaavaa

31.12. 2012

31.12.2011

93 821,93 586 054,67 855 445,77 1 535 322,37

78 936,25 1 542 656,81 152 033,39 1 773 626,45

533 354,13 4 003 419,39 36 913 291,62 12 020 841,41 93 447,51 2 007 562,50 55 571 916,56

533 354,13 3 690 539,18 35 092 862,51 10 464 516,94 103 463,55 270 346,47 50 155 082,78

10 808 250,65 74 883,63 10 883 134,28

8 423 547,93 40 000,00 8 463 547,93

920 312,71 65 000,00 7 351 548,81 50 000,00 2 540 170,81 10 927 032,33

1 075 395,66 0,00 6 921 869,46 1 620 533,05 2 334 406,04 11 952 204,21

78 917 405,54

72 344 461,37

31.12.2012

31.12.2011

177 381,40 897,81 267 418,80 16 314,23 401 272,96 21 271 593,31 2 275 552,58 24 410 431,08 1 010 634,22

177 381,40 897,81 267 418,80 16 314,23 401 272,96 19 506 916,70 1 903 325,43 22 273 527,33 910 511,28

6 242 123,25

5 964 018,03

11 749 735,92 24 636 730,96 36 386 466,88

8 469 647,92 23 906 369,41 32 376 017,33

3 244 910,83 2 943 690,18 2 082 436,64 2 596 712,45 10 867 750,10

2 356 411,91 3 225 825,46 3 801 263,72 1 436 886,31 10 820 387,40

78 917 405,54

72 344 461,37

Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Jakeluverkosto Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Lainasaamiset

Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Pitkäaikaiset saamiset Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset

Vastaavaa yhteensä

Vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Arvonkorotusrahasto Vararahasto Käyttörahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto Vähemmistöosuus

Vieras pääoma Laskennallinen verovelka Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Liittymismaksut Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat

Vastattavaa yhteensä

29


Emoyhtiön rahoituslaskelma 2012

2011

1000 eur

1000 eur

2 092 3 491 626 -211 -290 5 708 -1 999

2 155 2 669 298 -204 -165 4 753 1 299

Liiketoiminnan nettorahavirta

3 710

6 052

Investointien rahavirta: Bruttoinvestoinnit Ennakkomaksut aineellisista hyödykkeistä Käyttöomaisuuden myynnit Investointien rahavirta

-6 364 0 1 253 -5 111

-7 731 96 0 -7 635

-1 402

-1 583

-2 538 3 213 646 -105 -34 0 1 181

-848 3 025 1 010 -90 -20 -300 2 777

-220

1 194

1 526 1 306 -220

332 1 526 1 194

1.1.–31.12. 2012

1.1.–31.12.2011

14 294 781,87

12 570 712,85

4 589 470,02 1 993 818,34 -7 925 550,76 -3 740 436,96 -3 491 414,76 -3 628 471,28

5 004 226,43 1 576 904,03 -7 328 802,92 -3 570 646,65 -2 669 234,51 -3 427 820,99

2 092 196,47

2 155 338,24

415 113,27 0,00

93 476,23 -300 000,00

2 507 309,74

1 948 814,47

-1 063 880,60 -289 997,40

-1 508 749,34 -164 766,46

1 153 431,74

275 298,67

Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto Poistot Saadut korot ja osingot Maksetut korot Maksetut verot Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos

Rahavirta ennen rahoitusta Rahoituksen rahavirta: Pitkäaikaisten saamisten muutos Pitkäaikaisten lainojen muutos Liittymismaksujen muutos Maksetut osingot Oman pääoman muutos Konserniavustus Rahoituksen rahavirta

Rahavarojen muutos Rahavarat kauden alussa Rahavarat kauden lopussa Taseen mukainen rahavarojen muutos

Emoyhtiön tuloslaskelma Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut

Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut Satunnaiset kulut

Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Välittömät verot

Tilikauden voitto

30


Emoyhtiön tase Vastaavaa

31.12.2012

31.12.2011

8 173,93 204 717,67 211 284,54 424 176,14

8 173,93 249 609,85 131 759,51 389 543,29

427 590,52 1 098 271,62 34 574 269,58 763 106,91 57 383,03 36 920 621,66

427 590,52 1 161 517,44 32 925 647,57 857 121,28 62 112,59 35 433 989,40

5 010 460,76 8 403 937,64 74 883,63 5 780 670,32 19 269 952,35

5 010 460,76 8 305 554,92 40 000,00 3 277 670,32 16 633 686,00

660 197,68 8 109 301,04 50 000,00 1 256 375,06 10 075 873,78

881 965,83 6 360 609,41 50 000,00 1 476 028,42 8 768 603,66

66 690 623,93

61 225 822,35

31.12.2012

31.12.2011

177 381,40 897,81 267 418,80 16 314,23 401 272,96 2 849 108,53 1 153 431,74 4 865 825,47

177 381,40 897,81 267 418,80 16 314,23 401 272,96 2 712 458,69 275 298,67 3 851 042,56

21 643 656,41 21 643 656,41

20 579 775,81 20 579 775,81

9 068 750,00 22 644 135,72 31 712 885,72

5 856 250,00 21 998 403,17 27 854 653,17

2 412 500,00 1 190 396,31 1 355 782,04 1 166 651,54 2 342 926,44 8 468 256,33

1 724 000,00 687 231,70 3 454 497,99 1 793 530,25 1 281 090,87 8 940 350,81

66 690 623,93

61 225 822,35

Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Jakeluverkosto Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet

Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Pitkäaikaiset lainasaamiset Pitkäaikaiset lainasaam. saman kons. yr.

Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset

Vastaavaa yhteensä

Vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Arvonkorotusrahasto Vararahasto Käyttörahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto

Tilinpäätössiirtojen kertymä Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Liittymismaksut

Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitokselta Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat

Vastattavaa yhteensä

31


Eriytetty tuloslaskelma Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot

Verkkotoiminta 1.1.–31.12.2012

Verkkotoiminta 1.1.–31.12.2011

13 222 681,20

12 119 878,46

4 589 470,02 106 604,34

5 004 226,43 123 369,97

-3 637 542,66 -34 582,40 -1 116 785,00 -2 285 427,98 -200 747,28

-4 083 684,88 -62 620,00 -1 073 470,00 -2 991 718,69 44 123,81

-3 530 566,65

-3 202 703,04

-2 472 026,40 -1 058 540,25

-2 165 981,06 -1 036 721,98

Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Häviösähkö Muut ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Ulkopuoliset palvelut Alueverkko-, kantaverkkopalvelumaksut Muut ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut

-3 030 512,55

-2 964 855,92

-2 406 640,14 -512 575,69 -111 296,72

-2 375 723,49 -485 962,96 -103 169,47

-3 360 738,60 -3 021 731,27 -339 007,33

-2 342 986,88 -2 016 716,11 -326 270,77

Liiketoiminnan muut kulut

-2 457 648,71

-2 443 087,21

Vuokrakulut Muut liiketoiminnan kulut

-138 937,46 -2 318 711,25

-131 984,15 -2 311 103,06

1 901 746,39

2 210 156,93

52 308,19 52 308,19

44 985,10 44 985,10

0,00

-300 000,00

1 954 054,58

1 955 142,03

-1 070 575,77

-1 512 347,63

-177 498,53

-164 750,44

705 980,28

278 043,96

Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot * sähköverkon hyödykkeistä * muista pysyvien vastaav. hyödykkeistä

Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut Muille Satunnaiset kulut

Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tuloverot

Tilikauden voitto

32


Eriytetty tase Vastaavaa

Verkkotoiminta 2012 Verkkotoiminta 2011

Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Sähköverkon aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet

96 697,48 122 760,99 219 458,47

106 393,36 33 540,08 139 933,44

33 775 740,85 2 309 344,51 36 085 085,36

32 041 334,86 2 471 334,26 34 512 669,12

4 156 493,91 40 000,00 4 196 493,91

4 156 423,91 40 000,00 4 196 423,91

660 197,68

881 965,83

3 499 867,33 49 042,00 68 692,54 6 900 620,61 13 831,05 50 000,00 1 028 116,70 12 270 367,91

3 836 584,33 63 256,65 171 328,34 8 272 335,93 21 651,41 50 000,00 1 277 344,64 14 574 467,13

52 771 405,65

53 423 493,60

Aineelliset hyödykkeet Sähköverkon aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Muut pitkäaikaiset saamiset

Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Lyhtyaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Siirtosaamiset Sisäinen saaminen Muut lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset

Vastaavaa yhteensä

Vastattavaa

Verkkotoiminta 2012 Verkkotoiminta 2011

Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Arvonkorotusrahasto Vararahasto Käyttörahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto

Tilinpäätössiirtojen kertymä

177 381,40 897,81 267 418,80 16 314,23 401 272,96 2 225 225,54 705 980,28 3 794 491,02

177 381,40 897,81 267 418,80 16 314,23 401 272,96 2 085 830,41 278 043,96 3 227 159,57

21 380 966,56 21 380 966,56

20 311 268,20 20 311 268,20

524 218,75 22 644 135,72 23 168 354,47

732 031,25 21 998 403,17 22 730 434,42

207 812,50 974 124,98 263 024,05 1 035 312,23 1 240 908,68 706 411,16 4 427 593,60

269 312,50 594 725,49 194 531,59 1 664 960,85 1 201 392,87 3 229 708,11 7 154 631,41

52 771 405,65

53 423 493,60

Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Liittymismaksut

Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitokselta Ostovelat Ostovelat saman konsernin yrityksiltä Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat Muut lyhytaik.velat saman kons. yrityksiltä

Vastattavaa yhteensä

33


34


Toimialue

Vuosi 2012 lyhyesti Emoyhtiö

Tytäryhtiöt

Henkilöstö

69

19

Sähkön siirto asiakkaille

396,8

-

GWh

Sähkön siirron huipputeho

87,8

-

MW

Sähkön siirtoasiakkaita Sähkön siirtojohtoja Sähkön hankinta

henk.

28470

-

kpl

0,4 kV

2809

-

km

20 kV

1447

-

km

-

255

GWh

Kaukolämmön myynti

-

119,5 GWh

Kaukolämpöasiakkaita

-

534

kpl

Kaukolämpöverkostoa

-

66

km

Maakaasun myynti

-

38,6 GWh

Maakaasuasiakkaita

-

15

kpl

Maakaasuverkostoa

-

9,9

km

Höyryn myynti

-

126,6 GWh

Höyrykattilat

-

78

MW

Lämpökattilat

-

44

MW

35


Kest채vi채 energiaratkaisuja muuttuviin tarpeisiin

Eino Salmelaisen katu 23 39500 Ikaalinen Puh. 03 45 031

www.leppakoski.fi

441-892 Painotuote Paino-Arra Oy

Taitto: Markkinointitoimisto Deeper Oy Paino: Paino-Arra Oy


Leppäkosken vuosikertomus 2012