Issuu on Google+

Vuosikertomus

2011


K채ytetyt lyhenteet ja etuliitteet kV MWh GWh

kilovoltti megawattitunti gigawattitunti

1000 volttia (V) 1000 kilowattituntia (kWh) 1000 megawattituntia (MWh) = 1.000.000 kilowattituntia (kWh)

TWh

terawattitunti

1000 gigawattituntia (GWh) = 1.000.000 megawattituntia (MWh)

k M G T

kilo mega giga tera

1000 1.000.000 1.000.000.000 1.000.000.000.000


Sisällysluettelo TIIVISTELMÄ TILINPÄÄTÖSAINEISTOSTA 29

TOIMITUSJOHTAJAN KATSAUS

4

KONSERNIHALLINTO

8

Konsernin rahoituslaskelma

30

KONSERNIRAKENNE

10

Konsernituloslaskelma

30

KEHITYSJOHTAJAN KATSAUS

12

Konsernitase

31

KONSERNIPALVELUT JA HENKILÖSTÖ

14

Emoyhtiön rahoituslaskelma

32

Emoyhtiön tuloslaskelma

32

ORGANISAATIOKAAVIO

17

Emoyhtiön tase

33

ENERGIANMYYNTIPALVELUT

18

Eriytetty tuloslaskelma

34

SÄHKÖVERKKOPALVELUT

22

Eriytetty tase

35

TUOTANTOPALVELUT SEKÄ KAUKOLÄMPÖ- JA MAAKAASUVERKOSTOT

24


Toimitusjohtajan katsaus

Juha Koskinen

Liiketoimintaympäristössä

muutoksen tuulia Energia-alan liiketoimintaympäristössä jylläsivät vuonna 2011 suuret muutosvoimat. Japanin ydinvoimaonnettomuuksilla tulee olemaan pitkäaikainen vaikutus energia-alan investointeihin ja päätöksiin. Erityisesti Saksan päätös vähentää riippuvuuttaan ydinvoimasta tulee vaikuttamaan markkinoihin koko Euroopan alueella. Loppuvuoden rahoitusalan kriisi ja rahoituslaitosten keskinäinen luottamuspula vaikeuttivat alan rahoituksen järjestämistä ja osaltaan nostivat investointipäätösten riskitasoa rahoituksen näkökulmasta.

Vielä vajaa kymmenkunta vuotta sitten maakaasua ajettiin mm. poliittisin keinoin osaksi energiantuotantorakennettamme. Leppäkoski ja monet muut pirkanmaalaiset energiayhtiöt ovat olleet aktiivisesti mukana maakaasupohjaisen energiantuotannon rakentamisessa. Viime vuosina maakaasusta on kuitenkin tehty taloudellisesti kannattamaton energiantuotannon raaka-aine mm. korottamalla sen energiaverotusta vuoden 2011 alusta yli nelinkertaiseksi. Tämä heikentää

4

oleellisesti maakaasun kilpailukykyä lämmitysmarkkinoilla. Vastaavasti vuoden alussa vahvistettu pienvoimalatuki poistettiin saman vuoden syksyllä tehdyn päätöksen myötä. Suomen energiapolitiikka ei ole ollut kovinkaan pitkäjänteistä ja esimerkiksi erään suuren ranskalaispankin BNP Paribaksen luokitusten mukaan Suomi on energiapolitiikkansa osalta korkean riskin maa. Vertailuna voidaan vielä todeta, että Romania, Turkki ja Venäjä ovat alemmalla riskiluokituksella kuin Suomi.


Suomen sähkönkulutus väheni ja kaukolämmönkulutus kasvoi Sähkön kokonaiskulutus Suomessa oli kertomusvuonna 84,4 TWh, joka on 3,8 % vähemmän kuin vuonna 2010. Teollisuuden sähkönkulutus väheni noin 2 % ja muu kulutus noin 5 %. Sähkönkulutus on nyt lähellä vuoden 2005 tasoa ja viimeisten viiden vuoden aikana kasvuvuosia on ollut kaksi. Kaikkien aikojen sähkönkulutusennätys tehtiin 18.2.2011, jolloin kulutushuippu oli 14 998 MW. Vastaavasti kaukolämmön kokonaiskulutus oli 30,1 TWh, joka on yli kymmenen prosenttia vähemmän kuin edellisvuonna. Lämpötilakorjattuna kulutus kuitenkin kasvoi yli 4 % edellisvuoteen verrattuna.

Sähkön nettohankinta 2011 (84,4 TWh) Ydinvoima Yhteistuotanto, kaukolämpö Nettotuonti Vesivoima Yhteistuotanto, teollisuus Erillistuotanto Tuulivoima

26,4 % 17,6 % 16,4 % 14,6 % 13,0 % 11,4 % 0,6 %

Kaukolämmön ja sähkön tuotannon hiilidioksidipäästöt olivat 19,6 miljoonaa tonnia, josta sähköntuotannon päästöt olivat noin 13 miljoonaa tonnia. Sähköntuotannon hiilidioksidipäästöt olivat neljänneksen pienemmät kuin edellisvuonna. Vähennyksen syynä ovat kulutuksen pienentyminen, sähkön tuonnin kasvaminen ja lämpimän sään aiheuttama lämmityksen yhteistuotantotarpeen vähentyminen. Kaukolämmön tuotannon päästöt vähenivät lähes viidenneksellä pienemmästä kulutuksesta ja päästöttömien polttoaineiden käytöstä johtuen.

Kaukolämmön ja siihen liittyvän sähkön tuotantoon käytetyt polttoaineet 2011 – polttoaine-energia yht. 56,6 TWh

Maakaasu Kivihiili Puu ja muu bio Turve Öljy Muut

34 23 20 17 3 3

% % % % % %

Kaavioiden lähde: Energiateollisuus ry

5


Liiketoimintaympäristössä

muutoksen tuulia

” Yhtiön keskeisimpänä tavoitteena on siirtyä kaukolämmön tuotannossa maakaasusta kotimaisiin polttoaineisiin lähivuosien aikana.”

Keskeisiä tapahtumia konsernissamme Osakkuusyhtiömme Hämeenkyrön Voima Oy:n lopullinen investointipäätös yhteisvoimalaitoksen rakentamisesta tehtiin keväällä ja laitos otetaan kaupalliseen käyttöön syksyllä 2012. Hanke mahdollistaa kaukolämmön ja sähkön yhteistuotannon biopolttoaineilla. Vuoden lopussa Ikaalisten kaukolämmön tuotanto siirtyi tehdyllä liiketoimintakaupalla Fortum Energiaratkaisut Oy:ltä Leppäkosken Energia Oy:lle. Kauppa mahdollistaa Ikaalisten kaukolämmön tuotantorakenteen uudistamisen lähivuosina ja parantaa kaukolämpöliiketoiminnan kannattavuutta. Tytäryhtiömme FC Energia Oy ja FC Power Oy ovat käynnistäneet mittavat toimintansa laajennushankkeet. Joutsenossa sijaitseva FC Power solmi loppuvuonna Lappeenrannan Energian kanssa kaukolämmön toimitussopimuksen lähes koko Joutsenon kaukolämmön tuottamisesta. Vastaavasti FC Energia Oy on aloittanut suunnittelun yhdessä Kemira Chemicalsin kanssa vetyä polttavan voimalaitoksen rakentamisesta Kemiran Äetsän tehtaalle.

6

Sähköverkkoliiketoiminnan strategisena ohjenuorana on ollut jo 1990-luvulta saakka ”investoi ja panosta riittävästi verkon ylläpitoon; suunnittele verkon käyttö myös häiriötilanteita silmälläpitäen, tunne jokainen verkon osa ja varmista, että käytössämme on riittävästi henkilökuntaa, joka on sitoutunutta ja ammattitaitoista”. Edellä mainituilla pitkäjänteisillä toimilla selvisimme kiitettävästi viime vuoden Teemu- ja Tapani-myrskyistä, jotka riepottelivat verkkoalueita erittäin pahasti. Myyntiliiketoiminnan ja yrityskuvan kehittämisessä painopistealueet olivat vahvasti uusien energiaratkaisujen sekä viestinnän kehittämisessä. Yhtiön www-sivut uudistuivat vuoden alussa ja sähköisten palvelukanavien kehittämistoimet on aloitettu. Edellisten lisäksi yhtiön asiakasviestintää on kehitetty entistä vuorovaikutteisemmaksi.


Liikevaihto ja tulos kasvoivat Konsernin liikevaihto kasvoi 4 % ollen 36,8 M€ (35,3 M€). Liikevoitto oli 2,7 M€ (2,2 M€), joka vastaa 23 % kasvua edellisvuoteen verrattuna. Tulos ennen satunnaiseriä oli 2,5 M€ (2,0 M€). Tilikauden tulokseksi muodostui 1,9 M€ (1,4 M€). Investointeja tehtiin 10,3 M€:n edestä ja näin ollen konsernitaseen loppusumma kasvoi 72,3 M€:oon (64,5 M€). Omavaraisuus pysyi vahvana ollen 65,1 %. Tytäryhtiömme Leppäkosken Energia kirjasi alas 0,6 M€ Hämeenkyrön kaukolämpöverkon fuusioaktiivasta. Alaskirjaus on osa kaukolämpöliiketoiminnan tuloskehityksen tervehdyttämistoimista kaukolämmön tuotantorakenneuudistuksen lisäksi. Kaukolämpöliiketoiminta oli tappiollista, koska maakaasun hinnannousua ei siirretty Hämeenkyrössä ja Ikaalisissa kaikilta osin asiakkaiden kannettavaksi. Muut liiketoiminnat ylsivät budjetoituun tai sitä suurempaan tulokseen. Myrskyistä aiheutuneita vakiokorvauksia maksettiin asiakkaille yhteensä 0,03 M€.

Strateginen tavoitteemme sähkönhankinnan omavaraisuuden kasvattamisesta etenee hyvin, jos jo käynnistetyt ja suunnitellut tuotantohankkeet saadaan käyttöönotettua suunnitellusti.

Tulevaisuuden näkymät

Arvomme paikallisuus, vastuullisuus, uudistumiskykyisyys ja tuloksellisuus ohjaavat toimintaamme liiketoimintaympäristömuutosten lisäksi ja luovat meille vahvan pohjan toimia. Asiakkaiden omistamana ja paikallisesti johdettuna tuemme tehokkaasti alueemme ja asiakkaidemme elinvoimaisuutta. Toimintamme on kaikilta osin vastuullista unohtamatta mitään tahoa tai ympäristöämme. Arvomme on ankkuroitu vahvasti visioomme – ”Olemme menestyvin ja arvostetuin energiayhtiö”.

Kaukolämmön tuotantorakenne on uudistumassa sekä Hämeenkyrössä että Ikaalisissa. Kaukolämmön polttoaine, maakaasu tullaan korvaamaan lähiaikoina päätettävillä investoinneilla lähes kokonaan kotimaisilla polttoaineilla. Yhtiön keskeisimpänä tavoitteena onkin nostaa kaukolämpö hyvin kilpailukykyiseksi ja kannattavaksi liiketoiminnaksi lähivuosien aikana.

Sähkönmyynnin tulevaisuuden tavoitteena on tuotteistaa eri asiakassegmenteille suunnattuja energiaratkaisuja, joiden osalta kasvunäkymät ovat tällä hetkellä hyvät. Tulevan asiakkuudenhallinnan- ja etäluentajärjestelmän myötä myös pienasiakkaille voidaan tarjota entistä enemmän palveluita ja tehokkuutta sähkönkäyttöön. Sähköverkkoliiketoimintaa kehitetään viranomaisohjauksen mukaisesti ja tuleviin strategisiin toimenpiteisiin tulevat vaikuttamaan myös alaan liittyvät lainsäädännön muutokset, joita viranomaiset myrskyvaurioiden myötä valmistelevat.

7


Konsernihallinto Hallitus

Toimikausi

Puheenjohtaja Juha Laitinen Toimitusjohtaja, Ylöjärvi

2010–2012

Varapuheenjohtaja Veikko Anttila Rakennusmestari, Ikaalinen

2009–2011

Toimitusjohtaja Juha Koskinen oli hallituksen kokouksissa esittelijänä. Sihteerinä toimi talousjohtaja Leo Iltanen. Hallitus kokoontui vuoden 2011 aikana 10 kertaa.

Osakepääoman jakautuminen

Jäsenet Juhani Jukola Maanviljelijä, Jämijärvi

2010–2012

Esa Koskela Projektipäällikkö, Parkano

2011–2013

Markku Koivuniemi Yrittäjä, Ikaalinen

2009–2011

Risto Linnainmaa Maanviljelijä, Hämeenkyrö

2010–2012

Pentti Sivunen Kaupunginjohtaja, Ylöjärvi

2010–2012

Tapani Törmä Myyntineuvottelija, Kihniö

2009–2011

Osakkeet 104 342 kpl

Yksityiset 95,2 % Yritykset ja yhteisöt 4,6 % Kunnat 0,2 %

Yksityiset 34,1 % Yritykset ja yhteisöt 52,5 % Kunnat 13,4 %

Tarkastustoimi

Hallituksen jäsenistä erovuoroon tulivat Veikko Anttila, Markku Koivuniemi ja Tapani Törmä. Markku Koivuniemi ja Tapani Törmä valittiin uudelleen seuraavaksi kolmivuotiskaudeksi ja Veikko Anttilan tilalle valittiin Timo Saraketo Ikaalisista.

Johtoryhmä Juha Koskinen

Toimitusjohtaja

Leo Iltanen

Talousjohtaja Talous- ja konsernipalvelut

Mika Laatu

Asiakkuusjohtaja Energianmyynti ja asiakkuudenhallinta

Mauno Oksanen

Kehitysjohtaja Liiketoimintojen kehittäminen

Kari Kuivala

Tuotantojohtaja Tuotanto, kaukolämpö ja maakaasu

Matti Virtanen

Verkostojohtaja Sähkönjakelu

Yhtiökokous Varsinainen yhtiökokous, jonka puheenjohtajana toimi Juha Lindholm, pidettiin Ikaalisissa 11. maaliskuuta 2011. Kokouksessa käsiteltiin yhtiöjärjestyksen 10 §:n mukaiset, varsinaiselle yhtiökokoukselle kuuluvat asiat sekä hallituksen ehdotus omien osakkeiden osto- ja luovutusvaltuutuksesta. Yhtiökokous vahvisti hallituksen jäsenten lukumääräksi kahdeksan (8) jäsentä. Kokouksessa oli edustettuna 42 osakasta, joilla oli yhteensä 25 705 A-osaketta ja 25 842 K-osaketta. Yhteinen äänimäärä oli 28 645.

8

Osakkaat 2 421 kpl

Varsinaisen yhtiökokouksen valitsemana tilintarkastajana toimi tilintarkastustoimisto Idman Vilén Grant Thornton Oy. Vastuullinen tilintarkastaja oli Antti Pitkäniemi (KHT).

Neuvottelukunta Neuvottelukunta kokoontui vuoden aikana kaksi kertaa. Neuvottelukunnan puheenjohtajana toimi Ossi Sippola ja varapuheenjohtajana Jouko Riikonen. Muut neuvottelukunnan jäsenet olivat: Päivi Hiltunen, Hämeenkyrö; Matti Inkinen, Parkano; Aki Jaskari, Kihniö; Timo Laurikka, Ikaalinen; Jarmo Mansikkamäki, Jämijärvi; Marko Mattila, Ylöjärvi; Kari Mäkelä, Ikaalinen; Matti Peurala, Jämijärvi; Hanna Saraketo, Ikaalinen; Tarja Toivonen, Ylöjärvi; Kyösti Viljanmaa, Parkano ja Pentti Vuorinen, Hämeenkyrö.

Jäsenyydet ja osakkuudet Leppäkosken Sähkö on jäsenenä tai osakkaana mm. seuraavissa yhteisöissä Energiateollisuus ry Suomen Kaasuyhdistys ry Hämeenkyrön Voima Oy Fincopower Oy Energiameklarit Oy Kyröskosken Voima Oy Etelä-Suomen Voima Oy Satapirkan Sähkö Oy SPS Energia Oy SPS Tuotanto Oy Suomen Voima Oy Voimatori Oy


Johtoryhmä Takarivi vasemmalta oikealle: Matti Virtanen, Mika Laatu, Kari Kuivala Eturivi vasemmalta oikealle: Leo Iltanen, Juha Koskinen, Mauno Oksanen.

Hallitus Takarivi vasemmalta oikealle: Tapani Törmä, Juhani Jukola, Pentti Sivunen Eturivi vasemmalta oikealle: Risto Linnainmaa, Markku Koivuniemi, Esa Koskela ja Juha Laitinen

9


Konsernirakenne Leppäkosken Sähkö Oy Leppäkosken Energia Oy

FC Power Oy

DL Power Oy

Leppäkosken Sähkö Oy | 100 %

Leppäkosken Sähkö Oy | 66 % Kemira Chemicals Oy | 34 %

Leppäkosken Sähkö Oy | 100 %

FC Energia Oy Leppäkosken Energia Oy | 66 % Kemira Chemicals Oy | 34 %

10


11


Kehitysjohtajan katsaus

Mauno Oksanen

Kestävää kehittymistä muuttuvassa ympäristössä Ketteränä tulevaisuuden energiayhtiönä verkotumme ja kehitämme toimintaamme liiketoimintaympäristön ja asiakkaiden vaatimusten mukaisesti. Energia-alan muutokset Liiketoimintaympäristön arvaamattomuus heijastuu yhä nopeammin energiayhtiöiden toimintaan. Luonnonkatastrofi Japanissa tai rajumyrsky Lounais-Suomessa noteerataan välittömästi poliittisten päättäjien agendoilla ja kansalaisten asenneilmastossa. Modernissa ”sähköisessä maailmanjärjestyksessä” kaikki talouden tai poliittisen järjestelmän myllerrykset heijastuvat silmänräpäyksessä osake-, rahoitus- ja energiamarkkinoihin. Talouden laskusuhdanteissa ja ilmastonmuutoksen torjunnassa katse kohdistuu energia-alaan. Eri energiamuotojen ja polttoaineiden kilpailukykyyn ja investointeihin vaikuttavien veromuutosten ennakointi on muuttunut verolotoksi, käytitpä sitten diesel-autoa tai maakaasuvoimalaa. Energia-alaa on moitiskeltu hidasliikkeisyydestä ja passiivisuudesta. Mitä pitäisikään ajatella toimialasta, joka tiukentuvan regulaation kannustamana investoi miljardeja euroja energian tuotantoon, sähköverkkoihin, etäluettaviin mittareihin, tietojärjestelmiin ja joka ”verissä päin” kilpailee markkinaosuuksista ja valmistautuu yhteispohjoismaiseen kuluttajamarkkinaan?

Uusien toimijoiden esiinmarssi Perinteisten toimijoiden lisäksi energia-ala kiinnostaa yhä enemmän alan ulkopuolisia toimijoita. Arvoketjujen digitalisoituminen, älykkäiden sähköisten palveluiden kehittyminen, energian säästäminen ja uudet tuotantoteknologiat sekä energian loppukuluttajien odotukset ja tarpeet muovaavat toimialaa kiihtyvällä tahdilla. Kuluneen vuoden aikana Suomessa tehtiin energia-alalla merkittäviä yritysjärjestelyjä, joiden lopullinen vaikutus markkinoihin jää nähtäväksi. Perinteinen volyymiajattelu ei välttämättä toimikaan nopeutta ja reagointikykyä vaativassa toimintaympäristössä.

12

Vastuullinen, paikallinen ja ketterä toimija – Leppäkoski Paikallisena ja itsenäisenä energiayhtiönä Leppäkoski-konserni on vahvasti mukana oman toimialueensa ihmisten ja yritysten arkipäivässä. Olemme sitoutuneet valtakunnalliseen energiatehokkuussopimukseen ja arjen toimintaamme ohjaa toimintajärjestelmä, jossa meillä on laatu-, ympäristö-, työterveys- ja turvallisuus sekä energiatehokkuussertifikaatit. Toiminnassamme otamme huomioon vastuullisen yritystoiminnan ja kestävän kehityksen mukaiset periaatteet. Riittävän hyvä taloudellinen tulos mahdollistaa liiketoimintamme pitkäjänteisen kehittämisen. Energiatehokkuus, paikallisten energiavarojen hyödyntäminen ja energian tuotannon teknologiavalinnat ovat osa monia toimenpiteitä, joilla vähennämme liiketoimintamme ympäristövaikutuksia kaikissa palvelu- ja tuoteketjuissamme. yhteiskunnan ja asiakkaiden tarpeiden ja arvojen muuttuessa kehitämme toimintaamme siten, että pystymme vastaamaan asiakkaidemme ja muiden sidosryhmien nykyisiin ja tuleviin odotuksiin. Strategiamme mukaisesti tuotamme kestäviä energiaratkaisuja muuttuviin tarpeisiin siten, että yhtiömme toiminta, tuotteet ja palvelut koetaan hyviksi ja tarpeellisiksi.

Tulevaisuuden kehityshankkeet ja näkymät Kuluneen vuoden aikana jatkoimme käynnissä olleita investointi- ja kehityshankkeita. Painopistealueena on erityisesti kaukolämmön kilpailukyvyn parantaminen. Käytännön toimet maakaasun korvaamiseksi kaukolämmön tuotannossa ovat käynnissä niin Hämeenkyrössä kuin Ikaalisissa. Sähköverkon hyvää toimitusvarmuutta parannetaan edelleen jatkamalla suunniteltuja verkostoinvestointeja. Sähkömittareiden vaihtotyö on loppusuoralla ja uuden asiakastietojärjestelmän vaiheittaista käyttöönottoa jatketaan. Sähköä tuotamme jatkossa yhä ympäristöystävällisemmin ja vastuullisemmin omavaraisuuttamme kasvattaen. Ketteränä tulevaisuuden energiayhtiönä verkotumme ja kehitämme toimintaamme liiketoimintaympäristön ja asiakkaiden vaatimusten mukaisesti.


” Olemme sitoutuneet valtakunnalliseen energiatehokkuussopimukseen ja arjen toimintaamme ohjaa toimintajärjestelmä, jossa meillä on laatu-, ympäristö-, työterveys- ja turvallisuus sekä energiatehokkuussertifikaatit.” Mauno Oksanen

13


” Leppäkosken Sähkö on ollut vuodesta 2009 mukana asiakkuudenhallinta- ja laskutusjärjestelmien uusimishankkeessa, jolla tuetaan tavoitetta asiakaslähtöisestä, monipuolisesta ja laadukkaasta palvelusta.” Leo Iltanen

14


Konsernipalvelut ja henkilöstö Konsernipalvelut on koko konsernin tukitoiminto, jonka tehtäviin kuuluvat laskenta- ja osakaspalvelut, ict-tuki, rahoitus, asiakkuudenhallinnan taustatyöt sekä osakkuuksien ja konsernin hallinnointi. Vuoden 2011 keskeisiä tapahtumia konsernipalveluissa Edistysaskelia sähköisissä kanavissa ja palvelutason seuraamisessa Uudistuneille nettisivuille lisättiin sähköisiä lomakkeita ja asiakkaat ottivat uuden tavan asioida hyvin vastaan. Ensimmäisen vuoden aikana noin kymmenen prosenttia muuttoilmoituksista tehtiin sähköisesti. Sähköisen E-laskun käyttöönottoa vauhditettiin asiakasviestinnällä ja palkitsemalla laskun käyttöönottaneita arvontapalkinnoilla. Myös talon sisällä edettiin prosessien kannalta, sillä vuoden 2011 aikana budjetoitiin ensimmäistä kertaa uudella ohjelmistolla, Talgrafilla. Rakentamisen käänteisen arvonlisäveron myötä prosesseja ja työtapoja arvioitiin uudelleen. Leppäkosken Sähkö on ollut vuodesta 2009 mukana asiakkuudenhallinta- ja laskutusjärjestelmien uusimishankkeessa, jolla tuetaan tavoitetta asiakaslähtöisestä, monipuolisesta ja laadukkaasta palvelusta. Vuosi 2011 on ollut valmistautumista uusien tietojärjestelmien käyttöönottoon. Vuoden 2011 aikana seurattiin kuukausittain asiakkaiden tyytyväisyyttä saamaansa palveluun. Palvelukokemuskysely lähetettiin asiakkaille, jotka olivat olleet äskettäin yhteydessä asiakaspalveluun. Tutkimuksen tulokset tukivat edellisten vuosien tutkimusten tuloksia, sillä yhdeksän kymmenestä kyselyyn vastanneesta arvioi sekä palvelun että henkilöstön osaamisen hyväksi tai erinomaiseksi. Muita vuosittain tehtäviä palvelukyselyitä ovat olleet uusille sähköliittyjäasiakkaille sekä kaukolämpöasiakkaille suunnatut tutkimukset. Molemmista kyselyistä saadut tulokset olivat edelleen erinomaiset.

Henkilöstö, koulutus ja työhyvinvointi Toimintaympäristön, strategisten tavoitteiden, tietojärjestelmien sekä asiakasodotusten muuttuessa asiakkuudenhallinnan ja konsernipalveluiden organisaatiota uudistettiin vuoden 2011 lopulla. Vastuu päivittäisestä asiakaspalvelusta sekä sähkölaskutuksesta on Leppäkosken Sähkö Oy:n konsernipalveluilla. Konsernin asiakkuudenhallinnan kokonaisvaltainen kehittäminen palveluineen ja tuotteineen sekä energianmyynti kuuluvat Leppäkosken Energia Oy:n energianmyynnin vastuualueeseen. Leppäkosken Sähkö -konsernissa työskenteli vuoden 2011 lopussa yhteensä 87 henkilöä. Keskimääräinen työsuhteen kesto oli 17 vuotta. Leppäkosken Sähkö -konserni on muiden alan yritysten tapaan miesvaltainen työpaikka. Kertomusvuonna konsernin palveluksessa olevista 87 henkilöstä naisia oli 28 % ja miehiä 72 %. Naisista kaikki työskentelivät toimihenkilötehtävissä. Miehistä 45 % oli toimihenkilöitä ja loput 55 % työntekijöitä. Verkostoasentajien määrä 31.12.2011 oli 22, joista Ylöjärven rakennustiimissä 7, Ikaalisten 8 ja Parkanon 7 henkilöä.

Henkilöstön määrä 87 hlö 31.12. 2011 Sukupuolijakauma Miehet Naiset

63 hlö 24 hlö

Työnkuvajakauma Toimihenkilöt Työntekijät

52 hlö 35 hlö

Tulevaisuuden näkymät Konsernipalveluiden kannalta tuleva vuosi näyttää työntäyteiseltä. Vuoden 2012 alussa aloitetulla palkanlaskennan ulkoistamisella saavutetaan prosessi- ja kustannustehokkuutta. Vuoden 2012 aikana Leppäkoskelle saadaan myös henkilöstöhallinnon käsikirja ja HR-prosesseja kehitetään kokonaisvaltaisesti. Osana toimintajärjestelmän kehittämistä uudistetaan tärkeimpien toimintaprosessien kuvauksia sekä prosessien tehokkuuden mittaustapoja. Toimintajärjestelmän edelleen kehittämisellä selkeytetään ja yhtenäistetään koko organisaation toimintaa.

Henkilöstön keski-ikä Alle 30 v. 30–39 v. 40–49 v. yli 50 v.

16 hlö 11 hlö 22 hlö 38 hlö

15


Alueellinen henkilöstö jakauma Ikaalinen 59 henkilöä Parkano 12 henkilöä Ylöjärvi 16 henkilöä Leppäkosken Energia Oy:n henkilökuntaa oli 19 henkilöä ja Leppäkosken Sähkö Oy:n 68 henkilöä

Osaamisen kehittäminen – oleellinen osa arkipäivää Kertomusvuonna jatkettiin ja käynnistettiin useita mittavia projekteja, jotka osaltaan edellyttivät henkilöstön lisäkouluttamista. Asiakkuudenhallintajärjestelmän uudistamisen yhteydessä järjestettiin koulutuksia ja testauksia, joihin osallistui aktiivisesti useita henkilöitä. Joka toinen vuosi järjestettävät henkilöstön toimintapäivät pidettiin Jämijärven Tykköön kylätalolla. Toimintapäivien ohjelmassa oli uuden strategian käsittely koko henkilöstön kanssa ja sen jalkauttaminen osaksi jokapäiväistä toimintaa. Toukokuussa Leppäkoski oli mukana Voimatalouspoolin organisoimassa suurhäiriöharjoituksessa, jossa testattiin organisaation valmiuksia mahdollisessa suurhäiriötilanteessa. Keväällä esimiehet osallistuivat Pilari -hankkeen kautta toteutettuun työsuhdevalmiuksia kehittävään HR -työkalupakki -koulutukseen. Lisäksi järjestettiin erilaisia ammattitaitoa ja työturvallisuutta ylläpitäviä koulutuksia. Koulutuspäiviä kertyi yhteensä 230 kpl. Keskimäärin koulutuspäiviä oli 2,6 kpl/henkilö.

Työturvallisuus Turvallinen työympäristö on tärkeä osa työhyvinvointia, minkä vuoksi henkilöstön viihtyvyyteen ja terveyteen panostetaan Leppäkoskella. Terve ja hyvinvoiva henkilöstö on organisaation tärkein voimavara. Kertomusvuoden aikana sattui kahdeksan työtapaturmaa, jotka aiheuttivat 202 työstä poissaolotuntia. Läheltä piti -tilanteita kirjattiin 5 kpl. Loppuvuodesta koko henkilöstölle tehtiin Tampereen teknillisen yliopiston toimesta työturvallisuuskulttuuritutkimus. Tutkimuksen tavoitteena oli selvittää turvallisuuskulttuurin nykytila ja sen parantamiseen liittyvät kehityskohteet tavoitteineen. Kyselyyn vastasi yhteensä 67 henkilöä eli vastausprosentti oli 80,7. Tutkimukseen osallistui myös muita verkkoyhtiöitä sekä teollisuusyrityksiä. Tulokset selvityksestä valmistuvat vuoden 2012 alussa.

Työterveys Työterveyshuollon palveluntuottajana toimii Lääkäriasema Pihlajalinna, jolla on toimipisteitä Ikaalisissa, Hämeenkyrössä ja Ylöjärvellä. Parkanossa työterveydenhuollon yhteistyökumppani on Parkanon terveyskeskus. Konsernissa otettiin vuoden 2011 lopussa käyttöön Varhaisen tuen -malli, jonka tavoitteena on auttaa työntekijöitä ja esimiehiä tunnistamaan riittävän varhain työkyvyn heikkeneminen, ottamaan asia rohkeasti puheeksi ja toimimaan suunnitelmallisesti tilanteen parantamiseksi. Toimintamallin avulla pyritään työkyvyn säilyttämiseen ja työurien pidentämiseen. Keskeisiksi tavoitteiksi työterveydenhuollon toimintasuunnitelmassa lähivuosille valittiin työssäjaksamisen tukeminen muutosprosesseissa, Varhaisen tuen -mallin hyödyntäminen, sairauspoissaolojen vähentäminen sekä tuki- ja liikuntaelinoireiden ennaltaehkäisy. Sairauspoissaoloja oli yhteensä 5089 tuntia, mikä oli 263 tuntia vähemmän kuin edellisvuonna.

Työhyvinvoinnin ylläpito Tyky-toimikunta järjesti kertomusvuonna perinteisen talviliikuntapäivän lisäksi syksyllä liikuntapäivän Ikaalisten Kylpylän maastossa. Vuodenvaihteen jälkeen startannut painonhallintaprojekti oli hyvä jatkumo vuonna 2010 toteutetulle Terveellinen aamiainen -teemapäivälle. Kesällä järjestettiin koko henkilöstölle vapaaehtoinen kävelytesti. Lisäksi henkilöstölle jaettiin lippuja alueen erilaisiin tapahtumiin ja Smartum -kulttuuriseteleitä hyödynnettiin ahkerasti. Leppäkosken Sähkö -konsernin toimikunnat: Työsuojelutoimikunta Tyky-toimikunta Aloitetiimi Henkilöstölehti Töpseli -toimikunta YT-toimikunta

16


Organisaatiokaavio Asiakas- ja sidosryhmät Konsernipalvelut Asiakaspalvelu Laskentapalvelut Osakaspalvelut Toimintajärjestelmät

Sähköverkkopalvelut

Energianmyynti

Tuotantolaitosten, lämpö- ja kaasuverkostojen käyttö, kunnossapito ja rakentaminen

Energian hankinta

Sähkön siirtoja liittymäpalvelut

Energianmyynti Verkoston rakentaminen ja ylläpito

Asiakkuudenhallinta

ATK-tuki Rahoitus, osakkuudet

Tuotantopalvelut

Konsernin tuotantolaitosten projektointi

Kiinteistöt

Konsernin hallinnointi

Energian tuotanto

Johtotiimi Talousjohtaja

Verkostojohtaja

Asiakkuusjohtaja

Kehitysjohtaja

Tuotantojohtaja

Leo Iltanen

Matti Virtanen

Mika Laatu

Mauno Oksanen

Kari Kuivala

Johdon assistentti viestintäkoordinaattori Anna-Mari Nyyssönen

Toimitusjohtaja Juha Koskinen

Hallitus Puheenjohtaja Juha Laitinen

17


Energianmyyntipalvelut Energianmyyntiliiketoiminta vastaa konsernin sähkö-, kaukolämpö- ja maakaasutuotteiden myynnistä ja asiakaspalvelun kehittämisestä. Sähkömarkkinoiden yleinen kehitys Vuoden 2011 alussa markkinahinnat olivat korkealla. Spotkuukausihinnat laskivat lähes koko vuoden ajan lähtien tammikuun noin 69 €/MWh:n (alv. 0 %) hintatasosta päätyen poikkeuksellisen lämpimän joulukuun noin 30 €/MWh:n tasolle. Laskun taustalla olivat mm. leudon sään aiheuttama matala kulutus ja vesivarastotilanteen paraneminen. Lisäksi Euroopan taloustilanteen epävarmuus alensi polttoaineiden ja päästöoikeuksien hintoja. Matalat polttoaine- ja päästökauppahinnat laskivat myös seuraavien vuosien sähkönhintaa, mm. vuoden 2012 tuotteen hinta pohjoismaisessa sähköpörssissä vaihteli kertomusvuoden aikana noin 40 €/MWh:n ja 53 €/MWh:n välillä. Suomen aluehintatuotteen osalta hintakehitys oli kertomusvuonna päinvastainen. Markkinoiden näkemys Suomeen siirrettävän sähkön hinnasta nousi 1,6 €/MWh:n tasolta 4 €/MWh:n tasolle. Korkeimmillaan aluehintaerotuotteen hinta kävi lokakuun alkupuolella, jolloin sen hinta oli yli 6 €/MWh. Tämä on poikkeuksellisen kova hintataso vuotuiselle aluehintaerotuotteelle.

Myyntikatsaukset Sähkö Sähkön toimitusmyyntihinnoissa ei tapahtunut muutoksia, mutta tarjoushinnat elivät kertomusvuoden aikana melkoisesti. Kahden vuoden määräaikaisten sopimusten määrä nousi alkuvuodesta, mutta laski markkinahintojen laskiessa alkuvuotta alemmalle tasolle. Ostimme kertomusvuonna n. 92 % myymästämme sähköstä sähköpörssistä, jolloin sähkön hintasuojausten tekeminen on erityisen tärkeää. Oman tuotannon ja voimaosuuksien kautta hankkimamme sähkön määrä oli 35 % myymästämme sähköstä. Sähkönhankinnassa riitti haasteita, sillä nopeasti

18

muuttuvan hintatason lisäksi kulutuksen ennustaminen oli poikkeuksellisen lämpimän loppuvuoden vuoksi erityisen vaikeaa. Suojauksemme olivat kuitenkin sekä hinnaltaan että määriltään melko onnistuneet, joten sähkönmyynnin tulos jäi selkeästi positiiviseksi. Kuluvan vuoden 2012 osalta sähkönmyynnin tuloskehitystä tulevat haastamaan erityisesti laskevat loppuasiakashinnat ja kiristyvä kilpailu. Asiakkaat kilpailuttivat sähköään edellisvuosien tapaan aktiivisesti ja kahden vuoden kiinteähintainen sähkösopimus pysyi suosittuna, sillä asiakkaat arvostavat sähkön hintojen vakautta. Vaikka sopimuskanta kasvoi etenkin suurempien yritysten osalta, leuto sää painoi kokonaismyynnin hieman aiempaa vuotta alemmaksi. Sähkön myynti jäikin kertomusvuonna 232 GWh:iin.

Kaukolämpö Kaukolämmön myynti laski edellisvuodesta n. 15 %. Iso lasku edellisvuoteen verrattuna johtuu vuoden 2010 poikkeuksellisen suuresta myyntimäärästä sekä alku- että loppuvuoden kovista pakkasista. Kaukolämpöä myytiin Hämeenkyrössä, Ikaalisissa, Parkanossa, Sastamalan Äetsässä ja Ylöjärven Ylisen alueella vajaat 107 GWh. Kaukolämmön energiamaksut nousivat vuoden alussa. Maksujen nosto johtui energiaverojen 1.1.2011 voimaan astuneista korotuksista. Verojen korotus vaikutti erityisesti Ikaalisissa ja Hämeenkyrössä, sillä näillä alueilla lämmöntuotannon polttoaineena on maakaasu, jonka vero nousi eniten. Maakaasun lämmöntuotannon energiaverot olivat vuonna 2010 2,10 €/MWh ja vuonna 2011 verot nousivat 9,024 €/MWh:iin. Hämeenkyrön kaukolämmön hinta tulee kuitenkin laskemaan kuluvan vuoden huhtikuussa, koska maakaasun määrä tuotannossa vähenee.


” Tavoitteena on selkeyttää palvelu- ja tuoterakennetta sekä lisätä sähköisiä palveluja.” Mika Laatu

19


Kysy energiaratkaisuja meiltä! Myyntipäällikkö Esko Raskila, myyntipäällikkö Kari Ylönen, energiapäällikö Juha Koskela ja myyntipäällikkö Pekka Leinonen.

Äetsän alueen energiamaksu muutettiin vuoden 2011 alussa kiinteäksi. Lämmöntuotantokustannusten alentumisen vuoksi energiamaksuja alennettiin marraskuun alussa n. 10 %. Alueen kaukolämmön tuotannon polttoaineena käytetään vetyä.

Maakaasu Maakaasua myytiin kuluneena vuonna n. 34,6 GWh, joka on noin 7 % edellisvuotta enemmän. Energiaverojen korotuksen vuoksi myös maakaasun hinnat nousivat vuoden alussa. Perusmaksut pysyivät samana koko vuoden.

Vuoden keskeisiä tapahtumia – entistä enemmän asiakastapahtumia Vuonna 2011 tapasimme asiakkaita aktiivisesti asiakastapahtumissa. Ylöjärvellä olimme mukana Kauppakeskus Elon markkinoilla toukokuussa ja elokuussa osallistuimme Paroonin markkinoille Parkanossa. Leppäkosken kaukolämmön 30-vuotista taivalta juhlittiin kutsuvierastilaisuudessa Sata-Häme Soi -juhlien aikaan. Vuoden 2011 lopulla olimme mukana Hämeenkyrön alueen kaukolämmön kehittämisen keskustelutilaisuudessa. Tilaisuudessa keskusteltiin mm. kaukolämmön hinnasta ja hinnoittelun tulevaisuuden näkymistä. Valtakunnallista Energiansäästöviikkoa vietettiin lokakuun puolivälissä ja järjestimme teematapahtumat Hämeenkyrös-

20

sä, Ikaalisissa, Jämijärvellä, Kihniöllä, Parkanossa ja Ylöjärvellä yhteistyössä K-kauppojen kanssa. Viestinnällisesti otimme uusia askeleita suorapostituskampanjalla sekä kohderyhmäpohjaisemmalla asiakasviestinnällä. Myös asiakaslehtemme uudistui entistä tiiviimmäksi tietopaketiksi, jolla ohjataan asiakkaita laajempien sähköisten sisältöjen pariin.

Tulevaisuuden näkymät – uusia tuotteita ja entistä parempaa palvelua Kehitämme parhaillaan useita ratkaisutuotteita, joilla huomioimme asiakkaiden muuttuvat energiatarpeet täysin uudella tavalla. Energiamarkkinan, lainsäädännön ja verotuksen nopeat muutokset luovat asiakkaille uusia haasteita, joihin pystymme vastaamaan näillä uusilla tuotteilla. Lisäämme myös sähköisiä palveluita ja selkeytämme palvelu- ja tuoterakennetta, jotta pystymme jatkossa tarjoamaan entistä laadukkaampaa ja nykyaikaisempaa asiakaspalvelua samalla parantaen kustannustehokkuutta ja kilpailukykyämme. Aiemmin uudistetut internetsivut toimivat hyvänä lähtökohtana palveluiden kehittämisessä. Tarjoamme edelleen myös henkilökohtaista palvelua eli asiakkaamme voivat aina valita itselleen sopivimman asiointitavan. Teemme parhaillaan paljon valmistelevaa työtä uuden asiakastietojärjestelmän ja automaattisen mittarinluentajärjestelmän käyttöönottamiseksi.


Sähkö Kunnittain Sähköasiakkaat

Sähkön käytön jakauma

28 005 kpl

360 GWh

Ylöjärvi Ikaalinen Parkano Hämeenkyrö Kihniö Jämijärvi Muut*

36,8 21,8 19,6 10,8 5,6 5,3 0,2

% % % % % % %

Ylöjärvi Ikaalinen Parkano Hämeenkyrö Kihniö Jämijärvi Muut*

38,1 22,7 19,3 9,5 5,2 5,1 0,08

% % % % % % %

*Kankaanpää, Karvia ja Virrat

Asiakasryhmittäin Sähköasiakkaat

Sähkön käytön jakauma

28 005 kpl

360 GWh

Kotitaloudet Maatalous Palvelu Julkiset laitokset Jalostus

86,6 % 5,0 % 4,9 % 1,8 % 1,7 %

Kotitaloudet Maatalous Palvelu Julkiset laitokset Jalostus

50,4 17,6 15,6 8,4 8,1

% % % % %

Kaukolämpö Kunnittain Kaukolämpöasiakkaat

Kaukolämmön myynnin jakauma

522 kpl

107 GWh

Hämeenkyrö Ikaalinen Parkano Äetsä Ylöjärvi

43 % 25 % 25 % 6 % 1 %

Hämeenkyrö Ikaalinen Parkano Äetsä Ylöjärvi

29 % 29 % 21 % 13 % 8 %

Asiakasryhmittäin Asuinkiinteistöt Liikekiinteistöt Julkiset kiinteistöt Teollisuus

70 % 15 % 11 % 4 %


Sähköverkkopalvelut Verkkoliiketoiminta vastaa sähköverkon rakentamisesta ja ylläpidosta, sähkön siirto- ja liittymäpalveluista, sähköenergian mittauksesta sekä konsernin kiinteistöistä. Leppäkosken Sähkön verkoissa siirrettiin sähköä yhteensä 381 GWh, mikä oli 3,6 % edellisvuotta vähemmän. Syynä oli keskimääräistä lämpimämpi vuosi.

Sähkön siirto Sähkön siirto Oman tuotannon osuus Alueverkon kautta siirrettyä sähköä Siirtoasiakkakkaiden määrä Liikevaihto Uusia sähköliittymiä

381 GWh 12,7 GWh 368,3 GWh 28005 kpl 12,1 M€ 209 kpl

Uudistettu strategia ja hyvin hoidetut myrskykorjaukset Leppäkosken konsernistrategia uusittiin ja otettiin käyttöön kertomusvuonna. Verkkoliiketoiminnan lähivuosien strategiset toimenpiteet painottuvat sähkönjakelun toimitusvarmuuteen ja työturvallisuuteen. Samalla ylläpidetään kohtuullinen hinnoittelu, jotta sähköverkon perusparannusinvestoinnit voidaan turvata. Vuosi 2011 oli haastava verkkoliiketoiminnalle, sillä aluetta riepottelivat useat myrskyt. Leppäkoski selvisi kuitenkin kiitettävästi 1.6.2011 Teemu- ja 26.12.2011 Tapani-myrskyistä, sillä verkkoliiketoiminnassa on jo pitkään keskitytty ennakoivaan raivaukseen ja verkostoautomaatioon. Oma, sitoutunut ja osaava asentajakunta oli myös korvaamaton valttikortti myrskytuhojen korjaamisessa. Vakiokorvauksia yli 12 tunnin sähkökatkoista maksettiin vain noin 200 asiakkaalle yhteensä 28 000 euroa.

Ajantasainen tiedotus, oma henkilöstö ja ennakointi – poikkeusolojen valtit Teknisten valmiuksien lisäksi paikallinen henkilöstö on tärkeä valtti nopeassa vianpaikantamisessa ja -korjaamisessa. Leppäkoskella ei ole ulkoistettu verkonrakentamista, vaan ammattitaitoinen henkilöstö löytyy omasta talosta. Jokainen asentajamme tuntee itse rakentamansa sekä huoltamansa verkon, alueen maaston sekä asiakkaat. Henkilökuntamme on motivoitunutta ja sitoutunutta, mikä varmistaa koko väen ”liikekannallepanon” suurhäiriötilanteissa. Kaikki tarvittava osataan tehdä itse – mutta paikallisia ammattilaisia käytetään tarvittaessa esimerkiksi raivaamisessa.

22

Ajantasaisen tiedon saannin tarve häiriötilanteissa korostuu entisestään. Otimme alkuvuodesta 2011 käyttöön nettipalvelun, josta asiakkaat näkevät reaaliaikaisen keskeytystiedon sekä tulevat työkeskeytykset alueittain. Tekstiviestipalvelun käyttöönottoa harkitaan.

Toimitusvarmuuteen investoitiin Lumikuormien aiheuttamien sähkönjakelukeskeytysten ennaltaehkäisemiseksi alkuvuodesta raivattiin useiden viikkojen ajan sähkölinjojen läheisyydestä puita, jotka olivat vaarassa kaatua linjojen päälle. Vuosittaiset normaalit johtoalueraivaukset toteutettiin huoltosuunnitelman mukaisesti. Hämeenkyröön, Timintien varteen, valmistui uusi 110/20 kV:n sähköasema, joka kytkettiin Fortumin alueverkkoon marraskuussa. Asemalla on 20 MVA:n päämuuntaja, joka tuo lisäkapasiteettia Hämeenkyrön sähkönsiirtoon. Uusi sähköasema parantaa merkittävästi alueen toimitusvarmuutta, sillä mahdolliset sähköhäiriöt koskevat pienempiä alueita ja vianhoito nopeutuu.

Viranomaisvalvonta kiristyi ja kantaverkkomaksut nousivat Energiamarkkinavirasto (EMV) vahvistaa vuosittain kohtuullisen sallitun tuoton sähkön siirtoliiketoiminnalle. Leppäkosken Sähkö Oy:n alituotto vuonna 2010 oli noin 400 000 euroa eli kyseinen summa on jäänyt asiakkaidemme eduksi. Siirtohintoja korotettiin 1.11.2011 alkaen keskimäärin 9 %. Syynä hinnankorotukseen oli kantaverkkoyhtiö Fingrid Oyj:n 30 % korotus siirtomaksuihin sekä yleinen kustannustason nousu. Liittymismaksuihin ei tehty kertomusvuonna korotuksia vaikka rakennuskustannukset nousivat.

Etäluettavien mittareiden vaihtotyöt etenivät Leppäkosken Sähkö Oy uusii asiakkaidensa kaikki 27 500 sähkömittaria. Vuoden 2011 loppuun mennessä uudet mittarit oli asennettu n. 12 000 asiakkaallemme Hämeenkyrössä, Ikaalisissa ja Jämijärvellä sekä Ylöjärven Siivikkalassa ja Vuorentaustassa. Ylöjärven, Kihniön ja Parkanon alueen mittarinvaihdot toteutetaan vuoden 2013 loppuun mennessä. Mittareiden ja uusien tietojärjestelmien myötä asiakkaat voivat seurata sähkönkulutustaan reaaliaikaisesti, tunnin tarkkuudella ja siten ohjata sähkönkäyttöään entistä tehokkaampaan suuntaan.


” Verkkoliiketoiminnan lähivuosien strategiset toimenpiteet painottuvat sähkönjakelun toimitusvarmuuteen ja työturvallisuuteen.” Matti Virtanen

Pientuotannon liittäminen sähköverkkoon lisääntyi Liitimme sähköverkkoomme ensimmäisen noin 1 MW tuulivoimalan Ikaalisissa. Olemme mukana Energiateollisuus ry:n työryhmässä, joka laati ohjeet pientuotannon liittämisestä sähköverkkoon. Suositus valmistui loppuvuodesta 2011.

Tulevaisuuden näkymät Poikkeuksellisten sääolojen aiheuttamat laajat ja pitkät sähkökatkot Suomessa saivat aikaan voimakkaan keskustelun verkkoyhtiöiden vastuista ja varautumisesta. Lainsäädännön keinoin viranomainen pyrkii pakottamaan verkkoyhtiöt investoimaan sähköverkkoon mm. maakaapeloimalla ilmajohtoja. Leppäkoski on investoinut vahvasti verkkojen ylläpitoon ja parantamiseen, mutta silti lainsäädäntö voi tuoda mukanaan kovennettuja vaatimuksia. Toivommekin viranomaisilta viisaita ratkaisuja, jotka varmistavat myös maaseutuverkkojen asiakkaille sekä kohtuuhintaisen että riittävän laadukkaan sähkönjakelun. Leppäkosken toiminta-alueella ei ole tarpeen tehdä mitään suuria muutoksia verkkoon yhdellä kertaa, pitkäjänteinen työ oikeilla strategisilla valinnoilla riittää.

Energiamarkkinavirasto vahvisti uuden valvontamallin alkaneelle kolmannelle valvontajaksolle 2012–2015. Ensimmäisessä luonnoksessa verkkoyhtiöiden tuottopohjaa oli tarkoitus merkittävästi leikata mm. poistomenettelyä muuttamalla. Turvatakseen vaadittavat investoinnit Leppäkosken Sähkö Oy on aktiivisesti vaikuttamassa lopulliseen valvontamalliin. Uusi malli kiristää tehokkuusvaatimusta ja näin ollen edellyttää tarkkaa kuluseurantaa sekä panostuksia sähkönjakeluhäiriöiden vähentämiseen. Tavoitteenamme on vaikuttaa valvontamalliin yhdessä EMV:n ja alan toimijoiden sekä toimialan järjestöjen kanssa. Jakelualueemme väestönkasvu erityisesti Ylöjärvellä tulee lisäämään sähkönkäyttöä. Varaudummekin rakentamaan uuden sähköaseman Ylöjärvelle vuoden 2015 jälkeen. Hämeenkyrössä lähivuosien suunnitelmissamme on toteuttaa kokonaan uusien johtolähtöjen rakentaminen keskustaan ja haja-asutusalueille. Kehityshankkeen myötä sekä keskustan että haja-asutusalueen häiriöt vähenevät entisestään. Lisäksi valmisteilla on Parkanon ja Kihniön alueen tavoiteverkkosuunnitelma, jossa luodaan suuntaviivat alueen jakeluverkon kehittämiselle.

23


Tuotantopalvelut sekä kaukolämpö- ja maakaasuverkostot Tuotantoliiketoiminta vastaa konsernin energiantuotannosta, tuotantolaitosten, kaukolämpö- ja maakaasuverkostojen rakentamisesta ja kunnossapidosta sekä niiden teknisestä palvelusta. Vuoden 2011 keskeisiä tapahtumia Tuotannon suuntana kotimaiset polttoaineet Leppäkosken pitkän tähtäimen suunnitelmana on kotimaisten ja uusiutuvien polttoaineiden osuuden kasvattaminen kaukolämmön tuotannossa. Ikaalisten alueen lämmöntuotanto siirtyi 31.12.2011 Leppäkosken Energian omistukseen Fortum Energiaratkaisut Oy:n kanssa tehdyn liiketoimintakaupan myötä. Jatkossa Leppäkoski on vapaa uudistamaan tuotantorakennettaan ja Ikaalisissa on tavoitteena lisätä lämmöntuotannon kotimaisuusastetta ja uusiutuvan energian käyttöä. Energiaveroratkaisujen johdosta kaukolämmön tuotannossa kilpailukykynsä menettänyt maakaasu jää tulevaisuudessa Ikaalisissa vain varapolttoaineeksi. Hämeenkyrössä aloitettiin Pohjolan Voima Oy:n, M-real Oyj:n ja Leppäkosken Sähkö Oy:n yhteishankkeena toteutettava Hämeenkyrön Voima Oy:n biovoimalaitoksen rakentaminen. Laitos valmistuu ja otetaan käyttöön vuoden 2012 syksyllä. Nykyiseen, maakaasulla tuotettuun lämpöön verrattuna hiilidioksidipäästöt alentuvat huomattavasti, kun lämpöä voidaan tuottaa biopolttoaineilla. Samalla kaukolämmön hintakehitystä voidaan jatkossa ennakoida paremmin, koska puun hinta ei heilu niin voimakkaasti kuin öljyn tai maakaasun. Puulla tuotetulle energialle ei ainakaan toistaiseksi ole suunnitteilla veroja, vaikka lähes kaikkien muiden lämmitysmuotojen veroja ennakoidaan korotettavan.

24

Valmistuttuaan Hämeenkyrön biovoimalaitos tuottaa sähköä 12 megawatin ja lämpöä 55 megawatin teholla. Rakentamisen aikainen työllistämisvaikutus on Hämeenkyrön alueella 200 henkilötyövuotta. Myös alueen hiilidioksidipäästöjä saadaan voimalaitoksen myötä merkittävästi alas: nykytilanteeseen verrattuna hiilidioksidipäästöt vähenevät n. 60 000 henkilöauton vuosipäästöjen verran.

Kaukolämpömittareita vaihdetaan etäluettaviin Uusimme asiakkaiden kaukolämpömittareita. Viime vuonna aloitettu projekti jatkuu kuluvanakin vuonna ja vaihdamme asiakkaiden kaukolämpömittarit etäluennan mahdollistaviin lähivuosina.

Laitosten kunnossapito ja verkostohuolto Tuotantolaitoksilla ja kaukolämpöverkostoissa tehtiin normaalit vuosihuollot. Parkanon lämpölaitokselle hankittiin ja asennettiin autovaaka polttoainekuormien punnitusta varten. Merkittävimmät kaukolämmön perusparannustyöt tehtiin Ikaalisissa. Koko alueella verkostoa uusittiin yhteensä n. 360 metriä ja uutta verkostoa rakennettiin lähes puoli kilometriä. Lisäksi suoritettiin verkoston kunnossapito- ja ennakkohuoltotöitä sekä verkoston korjauksia.


Energian tuotantoon käytetyt polttoaineet (GWh)

Oman sähkön tuotannon jakauma (GWh) Sisältää tuotanto-osuudet 100 80

300 250

Vesivoima Tuulivoima Vety Bio Maakaasu Turve Muu fossiilinen

60

200 150

40

100 20

50 0

0

2008

2009

2010

2011

2007

2008

2009

2010

2011

Hiilidioksidivapaat polttoaineet: vety ja hake Maakaasu ja fossiiliset: öljy ja turve

Investoimme puhtaampaan energiantuotantoon – rakenteilla on Hämeenkyrön Voiman biovoimalaitos ja Joutsenossa hyödynnämme jatkossa vetyä hiilidioksidivapaassa kaukolämmön tuotannossa. Kari Kuivala

25


Yhteisyritykset FC Energia ja FC Power FC Energia Oy:n Sastamalan Äetsän höyrykattilalaitoksella tuotettiin höyryä, kaukolämpöä, paineilmaa ja prosessivettä. Äetsän alueen kaukolämpö tuotetaan FC Energian laitoksella Kemira Chemicalsin tehtaalta saatavalla vedyllä. Vetyratkaisun ainoana lopputuotteena on puhdas vesihöyry, joten tuotanto on täysin CO2-vapaata. Kertomusvuoden aikana selvitettiin FC Energian mahdollisuuksia uuden voimalaitoksen rakentamiseen. Selvitykset ja hanke etenevät kuluvana vuonna ja hankkeelle on saatu myös TEM:n investointitukea. Laitoksella aloitetaan myös valvomon operointiohjelmiston päivitys. FC Power Oy:n Lappeenrannan Joutsenossa sijaitsevalla vetyvoimalaitoksella tuotettiin sähköä, höyryä, prosessivesiä ja paineilmaa. Vuoden 2011 lopulla FC Power solmi Lappeenrannan Energia Oy:n kanssa kaukolämmön toimitussopimuksen Lappeenrannan Energiaverkot Oy:n Joutsenon kaukolämpöverkkoon. Lämpö tuotetaan FC Powerin voimalaitoksella Kemira Chemicalsin tehtaan prosessien talteenottolämmöllä ja vedyllä. Projektin investointien kokonaisarvo on n. 1,5 M€. Hanke käynnistyi kertomusvuoden lopulla ja tarkoituksena on aloittaa lämmöntuotanto jo keväällä 2012. Lämmöntoimituksen alkaessa Leppäkoski toimittaa myös Joutsenoon täysin hiilidioksidivapaata kaukolämpöä. Hankkeelle myönnettiin ELYkeskukselta investointitukea. FC Energia Oy ja FC Power Oy käyttivät voimalaitoksillaan energiantuotantoon vetyä yhteensä 235 GWh. Vedyn näin laajamittainen hyödyntäminen on harvinaista koko Euroopan tasolla ja Leppäkoski onkin hyvä esimerkki ennakkoluulottomasta ratkaisukeskeisestä toimijasta.

Oma sähköntuotanto Konsernin asiakkailleen myymä sähkö muodostuu omasta tuotannosta ja tuotanto-osuuksista sekä pohjoismaisesta sähköpörssistä hankitusta sähköstä. Vesivoimalla sähköä tuottavat yhtiön omat Leppäskosken ja Kukkurakosken vesivoimalaitokset. Sähköä tuotetaan myös FC Powerin Joutsenon vetyvoimalaitoksella ja Ikaalisten maakaasumoottorivoimalaitoksella.

26

Tuotanto-osuuksiin kuuluvat osuudet Kyröskosken Voiman vesivoimalaitoksesta, Kanteleen Voiman turvevoimalaitoksesta, Ajoksen tuulivoimalaitoksesta, Jyväskylän Keljonlahden lauhdevoimalaitoksesta sekä osuuksia Pohjolan Voiman tuotanto-osuuksista. Tuotanto-osuuksissa olemme mukana Etelä-Suomen Voiman, Suomen Voiman sekä SPS Tuotannon kautta. Oman sähköntuotannon osuus kokonaishankinnasta oli tuotanto-osuudet mukaan lukien 35 %.

Tulevaisuuden näkymät Tavoitteenamme on tarjota asiakkaillemme paikallisesti tuotettua, ympäristöystävällistä ja kilpailukykyistä energiaa – kestäviä energiaratkaisuja. Tulevaisuuden pääpainopisteenä on kaukolämmön tuotantorakenteen muokkaaminen kestäväksi ja kustannustehokkaaksi sekä maakaasun käytön vähentäminen biopolttoaineita lisäämällä. Edellisten lisäksi tavoitteena on lisätä sähköntuotannon omavaraisuutta omien hankkeiden ja yhteistyöverkostojen kautta. Jatkamme investointeja puhtaampaan energiantuotantoon, joita on jo nyt meneillään. Rakenteilla on mm. Hämeenkyrön Voiman biovoimalaitos ja Joutsenossa tulemme hyödyntämään vetyä hiilidioksidivapaassa kaukolämmön tuotannossa. Äetsän vetyvoimalaitoksen suunnittelu on käynnistynyt ja tavoitteena on, että sähköntuotanto alkaisi jo vuoden 2013 lopulla. Ikaalisten kaukolämmön tuotannon kannalta Leppäkoski selvittää parhaillaan kahta vaihtoehtoista lämmöntuotantoratkaisua, joista toinen on Ikaalisten ja Hämeenkyrön kaukolämpöverkkojen yhdistäminen yhdysputkella. Kaukolämpöverkkojen yhdistäminen toisi mukanaan synergiahyötyjä sekä sähkön ja lämmön yhteistuotannon etuja. Samalla Ikaalisissa voitaisiin korvata maakaasu lähes kokonaan biopolttoaineilla. Vaihtoehtona on rakentaa Ikaalisiin oma kotimaisia polttoaineita käyttävä lämpökeskus. Valittavan ratkaisun osalta päätökset tullaan tekemään vuoden 2012 aikana. Edellä mainituilla tuotantoratkaisuilla voidaan saavuttaa kaukolämmön parempi hintakilpailukyky sekä saada liiketoiminnasta nykyistä kannattavampaa.


” Leppäkosken pitkän tähtäimen suunnitelmana on kotimaisten ja uusiutuvien polttoaineiden osuuden kasvattaminen kaukolämmön tuotannossa.”

27


Tiivistelmä tilinpäätösaineistosta Leppäkosken Sähkö -konsernin tiivistelmä tilinpäätösaineistosta sisältää konsernin ja emoyhtiön rahoituslaskelmat, tuloslaskelmat ja taseet sekä eriytetyn liiketoiminnan tuloslaskelman ja taseen.

Konsernisuhteet Leppäkosken Sähkö Oy:n konserniin kuuluvat sataprosenttisesti omistetut Leppäkosken Energia Oy ja DL Power Oy sekä FC Energia Oy ja FC Power Oy, joista omistusosuus on 66 %. Konsernitilinpäätös on laadittu hankintamenomenetelmän mukaan. Konsernin tulos osoittaa voittoa 1.903.325,43 euroa. Konsernin oma pääoma on noin 23,2 miljoonaa euroa.

Yhtiön tuloskehitys Konsernin talous säilyi vakaana. Konsernin tulos parani noin 0,5 miljoonaa euroa edellisestä vuodesta. Tuloksen kasvuun vaikutti osaltaan verkkoliiketoiminnan hyvä tulos sekä onnistuminen sähkönmyyntiliiketoiminnassa. Maakaasun hinnan ja energiaverojen nousu rasitti kaukolämpöliiketoimintaa, jonka tulos kertomusvuonna jäi negatiiviseksi. FC Power Oy ylitti ja FC Energia Oy saavutti lähes budjetin mukaisen tuloksen. Vuosia jatkunut panostuksemme laajennusinvestointeihin on osoittautunut oikeaksi ja kannattavaksi. Emoyhtiön liikevaihto oli 12,6 miljoonaa euroa, kasvua edelliseen vuoteen noin 1,0 miljoonaa euroa. Emoyhtiön tulos ennen satunnaiseriä oli noin 0,05 miljoonaa euroa korkeampi kuin edellisenä vuonna. Konsernin liikevaihto oli noin 36,8 miljoonaa euroa, kasvua edelliseen vuoteen noin 1,5 miljoonaa euroa. Konsernin liikevoitto oli noin 2,7 miljoonaa euroa ja tulos 1,9 miljoonaa euroa. Konsernin tilikauden poistot olivat noin 4,3 miljoonaa euroa. Konsernin poistoihin sisältyy myös noin 0,6 miljoonan lisäpoisto Hämeenkyrön Lämpö Oy:n fuusioaktiivasta. Konsernitaseen loppusumma kasvoi edellisestä vuodesta noin 7,8 miljoonaa euroa ja oli tilikauden päättyessä noin 72,3 miljoonaa euroa.

Konsernin taloudellista asemaa ja tulosta kuvaavat tunnusluvut Liikevaihto M€ Liikevaihdon muutos % Liikevoitto M€ Liikevoitto % Tulos ennen satunnaiseriä % Omavaraisuusaste % Maksuvalmius (QR) Poistot M€ Investoinnit M€ Pitkäaik. vieras pääoma M€ Taseen loppusumma M€

2011 36,8 4,2 2,7 7,3 6,7 65,1 1,0 4,3 10,4 8,5 72,3

2010 35,3 5,7 2,2 6,2 5,7 68,5 1,1 3,7 4,6 6,1 64,5

2009 33,4 0,7 2,7 8,0 6,8 67,3 1,3 4,0 7,0 7,8 62, 5

Omavaraisuusastetta laskettaessa liittymismaksut on rinnastettu omaan pääomaan.

Hallituksen esitys voittovarojen käytöstä Emoyhtiön voitonjakokelpoiset varat ovat 3.301.674,37 euroa, josta tilikauden voitto on 275.298,67 euroa. Hallitus ehdottaa yhtiökokoukselle, että tilikauden voitosta jaetaan osinkoa A-sarjan osakkeille 1,05 euroa per osake ja K-sarjan osakkeille 1,00 euroa per osake eli yhteensä 104.802,15 euroa sekä loppu tilikauden voitosta 170.496,52 euroa siirretään edellisten tilikausien voittovaratilille.

29


Konsernin rahoituslaskelma 2011

2010

1000 eur

1000 eur

2 686 4 308 78 -292 -340 6 440 2 064

2 238 3 717 60 -274 -165 5 576 -529

Liiketoiminnan nettorahavirta

8 504

5 047

Investointien rahavirta: Bruttoinvestoinnit Ennakkomaksut aineellisista hyödykkeistä Käyttöomaisuuden myynnit/vähennys Investointien rahavirta

-10 468 149 0 -10 319

-4 588 -350 4 -4 934

Rahavirta ennen rahoitusta

-1 815

113

0 2 393 1 022 -20 -114 3 281

0 -1 743 841 -116 -109 -1 127

1 466

-1 013

-2 489 3 955 1 466

-3 502 2 489 -1 013

1.1.–31.12. 2011

1.1.–31.12.2010

36 753 538,72

35 255 328,66

5 136 410,42 491 889,21 -26 362 838,28 -5 015 602,52 -4 307 832,98 -4 009 722,17

3 502 963,14 463 057,56 -25 061 056,60 -4 712 621,23 -3 717 244,93 -3 492 816,25

2 685 842,40

2 237 610,35

-214 177,43

-214 261,61

2 471 664,97

2 023 348,74

-102 574,31 -339 695,66 -126 069,57

-376 753,83 -164 519,45 -120 837,99

1 903 325,43

1 361 237,46

Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto Poistot Saadut korot ja osingot Maksetut korot Maksetut verot Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos

Rahoituksen rahavirta: Pitkäaikaisten saamisten muutos Pitkäaikaisten lainojen muutos Liittymismaksujen muutos Oman pääoman muutos Maksetut osingot Rahoituksen rahavirta

Rahavarojen muutos Rahavarat kauden alussa Rahavarat kauden lopussa Taseen mukainen rahavarojen muutos

Konsernituloslaskelma Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut

Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut

Tulos ennen satunnaisia eriä ja veroja Laskennallinen verovelan muutos Välittömät verot Vähemmistöosuus

Tilikauden tulos

30


Konsernitase Vastaavaa

31.12. 2011

31.12.2010

78 936,25 1 542 656,81 152 033,39 1 773 626,45

80 294,83 1 260 632,00 160 268,84 1 501 195,67

533 354,13 3 690 539,18 35 092 862,51 10 464 516,94 103 463,55 270 346,47 50 155 082,78

533 354,13 3 728 027,09 31 174 351,21 9 794 095,44 113 479,59 419 392,54 45 762 700,00

8 423 547,93 40 000,00 8 463 547,93

7 077 222,81 40 000,00 7 117 222,81

1 075 395,66 6 921 869,46 1 620 533,05 2 334 406,04 11 952 204,21

989 886,92 6 637 925,30 1 620 533,05 868 140,08 10 116 485,35

72 344 461,37

64 497 603,83

31.12.2011

31.12.2010

177 381,40 897,81 267 418,80 16 314,23 401 272,96 19 506 916,70 1 903 325,43 22 273 527,33

177 381,40 897,81 267 418,80 16 314,23 401 272,96 18 255 176,73 1 361 237,46 20 479 699,39

910 511,28

808 241,71

5 964 018,03

5 861 443,72

8 469 647,92 23 906 369,41 32 376 017,33

6 077 059,92 22 884 308,69 28 961 368,61

2 356 411,91 3 225 825,46 3 801 263,72 1 436 886,31 10 820 387,40

2 608 245,07 3 635 121,44 1 272 570,30 870 913,59 8 386 850,40

72 344 461,37

64 497 603,83

Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Jakeluverkosto Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Keskeneräiset hankinnat Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Lainasaamiset

Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset

Vastaavaa yhteensä

Vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Arvonkorotusrahasto Vararahasto Käyttörahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto

Vähemmistöosuus

Vieras pääoma Laskennallinen verovelka Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Liittymismaksut Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Ostovelat Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat

Vastattavaa yhteensä

31


Emoyhtiön rahoituslaskelma 2011

2010

1000 eur

1000 eur

2 155 2 669 298 -204 -165 4 753 1 299

2 148 2 288 252 -196 -107 4 385 -847

Liiketoiminnan nettorahavirta

6 052

3 538

Investointien rahavirta: Bruttoinvestoinnit Ennakkomaksut aineellisista hyödykkeistä Käyttöomaisuuden myynnit Investointien rahavirta

-7 731 96 0 -7 635

-4 171 -96 4 -4 264

-1 583

-726

-848 3 025 1 010 -90 -20 -300 2 777

803 -1 111 826 -85 -116 -520 -203

1 194

-929

-332 1 526 1 194

-1 261 332 -929

1.1.–31.12. 2011

1.1.–31.12.2010

12 570 712,85

11 619 181,41

5 004 226,43 1 576 904,03 -7 328 802,92 -3 570 646,65 -2 669 234,51 -3 427 820,99

3 450 968,29 1 372 712,14 -5 674 564,34 -3 230 014,64 -2 287 579,86 -3 102 478,87

2 155 338,24

2 148 224,13

93 476,23 -300 000,00

55 793,06 -520 000,00

1 948 814,47

1 648 017,19

-1 508 749,34 -164 766,46

-1 248 774,74 -107 185,47

275 298,67

328 056,98

Liiketoiminnan rahavirta Liikevoitto Poistot Saadut korot ja osingot Maksetut korot Maksetut verot Rahavirta ennen käyttöpääoman muutosta Käyttöpääoman muutos

Rahavirta ennen rahoitusta Rahoituksen rahavirta: Pitkäaikaisten saamisten muutos Pitkäaikaisten lainojen muutos Liittymismaksujen muutos Maksetut osingot Oman pääoman muutos Konserniavustus Rahoituksen rahavirta

Rahavarojen muutos Rahavarat kauden alussa Rahavarat kauden lopussa Taseen mukainen rahavarojen muutos

Emoyhtiön tuloslaskelma Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot Materiaalit ja palvelut Henkilöstökulut Poistot ja arvonalentumiset Liiketoiminnan muut kulut

Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut Satunnaiset kulut

Tulos ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Välittömät verot

Tilikauden voitto

32


Emoyhtiön tase Vastaavaa

31.12.2011

31.12.2010

8 173,93 249 609,85 131 759,51 389 543,29

8 173,93 490 073,46 127 650,36 625 897,75

427 590,52 1 161 517,44 32 925 647,57 857 121,28 62 112,59 0,00 35 433 989,40

427 590,52 1 120 427,30 29 063 765,28 803 522,06 66 842,15 95 974,42 31 578 121,73

5 010 460,76 8 305 554,92 40 000,00

5 010 460,76 6 959 229,80 40 000,00

3 277 670,32 16 633 686,00

2 429 275,41 14 438 965,97

881 965,83 6 360 609,41 50 000,00 1 476 028,42 8 768 603,66

851 128,87 5 544 815,91 50 000,00 282 493,88 6 728 438,66

61 225 822,35

53 371 424,11

31.12.2011

31.12.2010

177 381,40 897,81 267 418,80 16 314,23 401 272,96 2 712 458,69 275 298,67 3 851 042,56

177 381,40 897,81 267 418,80 16 314,23 401 272,96 2 493 899,20 328 056,98 3 685 241,38

20 579 775,81 20 579 775,81

19 071 026,47 19 071 026,47

5 856 250,00 21 998 403,17 27 854 653,17

2 831 250,00 20 988 772,07 23 820 022,07

1 724 000,00 687 231,70 3 454 497,99 1 793 530,25 1 281 090,87 8 940 350,81

1 975 832,08 984 912,59 2 289 855,82 743 202,07 801 331,63 6 795 134,19

61 225 822,35

53 371 424,11

Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Aineettomat oikeudet Liikearvo Muut pitkävaikutteiset menot Aineelliset hyödykkeet Maa-alueet Rakennukset ja rakennelmat Jakeluverkosto Koneet ja kalusto Muut aineelliset hyödykkeet Enn.maksut ja muut keskener.hankinnat

Osuudet saman konsernin yrityksissä Muut osakkeet ja osuudet Lainasaamiset Muut pitkäaikaiset saamiset Lainasaamiset saman konsernin yrityksiltä

Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset

Vastaavaa yhteensä

Vastattavaa Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Arvonkorotusrahasto Vararahasto Käyttörahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto

Tilinpäätössiirtojen kertymä Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Liittymismaksut

Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitokselta Ostovelat Velat saman konsernin yrityksille Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat

Vastattavaa yhteensä

33


Eriytetty tuloslaskelma Liikevaihto Valmistus omaan käyttöön Liiketoiminnan muut tuotot

Verkkotoiminta 1.1.–31.12.2011

Verkkotoiminta 1.1.–31.12.2010

12 119 878,46

11 425 511,35

5 004 226,43 123 369,97

3 450 968,29 104 674,42

-4 083 684,88 -62 620,00 -1 073 470,00 -2 991 718,69 44 123,81

-2 628 311,03 -83 596,00 -895 120,00 -2 270 570,80 620 975,77

Materiaalit ja palvelut Aineet, tarvikkeet ja tavarat Ostot tilikauden aikana Häviösähkö Muut ostot tilikauden aikana Varastojen muutos Ulkopuoliset palvelut

-3 202 703,04

-2 993 113,54

-2 165 981,06 -1 036 721,98

-2 279 880,50 -713 233,04

-2 964 855,92

-2 785 149,61

-2 375 723,49 -485 962,96 -103 169,47

-2 215 019,00 -469 496,78 -100 633,83

-2 342 986,88 -2 016 716,11 -326 270,77

-2 156 793,09 -1 843 551,36 -313 241,73

Liiketoiminnan muut kulut

-2 443 087,21

-2 344 807,50

Vuokrakulut Muut liiketoiminnan kulut

-131 984,15 -2 311 103,06

-123 762,23 -2 221 045,27

2 210 156,93

2 072 979,29

44 985,10 44 985,10

46 452,05 46 452,05

-300 000,00

-520 000,00

1 955 142,03

1 599 431,34

-1 502 196,65

-1 248 354,40

-164 750,44

-91 280,00

288 194,94

259 796,94

Alueverkko-, kantaverkkopalvelumaksut Muut ulkopuoliset palvelut Henkilöstökulut Palkat ja palkkiot Eläkekulut Muut henkilösivukulut Poistot ja arvonalentumiset Suunnitelman mukaiset poistot * sähköverkon hyödykkeistä * muista pysyvien vastaav. hyödykkeistä

Liikevoitto Rahoitustuotot ja -kulut Muille Satunnaiset kulut

Voitto ennen tilinpäätössiirtoja ja veroja Tilinpäätössiirrot Poistoeron muutos Tuloverot

Tilikauden voitto

34


Eriytetty tase Vastaavaa

Verkkotoiminta 2011 Verkkotoiminta 2010

Pysyvät vastaavat Aineettomat hyödykkeet Sähköverkon aineettomat hyödykkeet Muut aineettomat hyödykkeet

106 393,36 33 540,08 139 933,44

103 140,96 32 683,33 135 824,29

32 041 334,86 2 471 334,26 34 512 669,12

28 189 642,97 2 381 374,46 30 571 017,43

4 156 423,91 40 000,00 4 196 423,91

4 163 493,31 40 000,00 4 203 493,31

881 965,83

851 128,87

3 836 584,33 63 256,65 171 328,34 8 282 486,91 21 651,41 50 000,00 1 277 344,64 14 584 618,11

3 585 572,48 0,00 159 866,14 8 149 867,62 306 745,60 50 000,00 250 710,71 13 353 891,42

53 433 644,58

48 264 226,45

Aineelliset hyödykkeet Sähköverkon aineelliset hyödykkeet Muut aineelliset hyödykkeet Sijoitukset Muut osakkeet ja osuudet Muut pitkäaikaiset saamiset

Vaihtuvat vastaavat Vaihto-omaisuus Lyhtyaikaiset saamiset Myyntisaamiset Saamiset saman konsernin yrityksiltä Siirtosaamiset Sisäinen saaminen Muut lyhytaikaiset saamiset Rahoitusarvopaperit Rahat ja pankkisaamiset

Vastaavaa yhteensä

Vastattavaa

Verkkotoiminta 2011 Verkkotoiminta 2010

Oma pääoma Osakepääoma Ylikurssirahasto Arvonkorotusrahasto Vararahasto Käyttörahasto Edellisten tilikausien voitto Tilikauden voitto

Tilinpäätössiirtojen kertymä

177 381,40 897,81 267 418,80 16 314,23 401 272,96 2 085 830,41 288 194,94 3 237 310,55

177 381,40 897,81 267 418,80 16 314,23 401 272,96 1 935 530,96 259 796,94 3 058 613,10

20 311 268,20 20 311 268,20

18 798 920,57 18 798 920,57

732 031,25 21 998 403,17 22 730 434,42

353 906,25 20 988 772,07 21 342 678,32

269 312,50 594 725,49 194 531,59 1 664 960,85 1 201 392,87 3 229 708,11 7 154 631,41

523 174,22 874 100,84 262 123,22 1 171 994,32 761 013,81 1 471 608,05 5 064 014,46

53 433 644,58

48 264 226,45

Vieras pääoma Pitkäaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitoksilta Liittymismaksut

Lyhytaikainen vieras pääoma Lainat rahoituslaitokselta Ostovelat Ostovelat saman konsernin yrityksiltä Siirtovelat Muut lyhytaikaiset velat Muut lyhytaik.velat saman kons. yrityksiltä

Vastattavaa yhteensä

35


Leppäkosken Sähkö -konserni Eino Salmelaisen katu 23 39500 Ikaalinen Puh. 03 45 031

www.leppakoski.fi

ORGANISA TION CERTIFIED BY

Taitto: Markkinointitoimisto Deeper Oy ISO 9001

EN 16001

Paino: Hämeenkyrön kirjapaino


Leppäkosken vuosikertomus 2011