__MAIN_TEXT__

Page 1

LEHTIMÄEN ERITYISKANSANOPISTON JOULUNASTA NRO 109

2012


Joulumieli Mistä oikein syntyy joulumieli? - tuumaili tonttu aivan pienen pieni. Onkohan sitä kaupassa tarjouksessa noin viisi euroa kilo, vaiko jossain piilossa ullakolla, läjässä iso pino? Voisiko sitä voittaa arvalla jättipotin? Tai taikoa hatusta, jos vain opettelisi taikomista tovin! Entäs jos otan esiin Muorin taikakauhan, voinko oikeasti tuoda sillä maailmalle rauhan? Voisiko joulumielen ikuistaa piirtäen, mietti punanuttu tovin. Haukkasi palan piparista ja murusteli kovin. Onpa hankala kysymys, en taida siihen vastausta löytää? Hetken tallusteli allapäin, ympäri isoa pöytää. Sitten pieni punaposki tonttu näki ikkunasta pienen ja viluisen linnun. Riensi oitis eteiseen, puki ylleen talvitamineet. Sieppasi mukaansa talia palan ja kissoille pilkkimänsä pikku kalan. Tallista haki hän viljaa pussin, porkkanoita tarjolle pupujussin. Eläinystävät kiittelivät tonttua tovin, riensivät oitis syömään kellä nälkä oli kovin. Hiljaa hiipi tupaan pieni tonttunen, tunsi sydämessään lämmön ja palasi taas hymy punaisille poskilleen. Nyt taisi minulle syntyä oikea joulumieli! - hän iloitsi itsekseen. Riittää kun on avuksi muille, kukin omalla tavallaan oivalsi pienoinen tonttu. Istahti tuvan takan ääreen, katseli hetken loimua sen, pian hymy huulilla nukahtaen. Viltin levitti Muori ylle tonttusen, huomasi miten nukkui suloisesti tonttu hymyillen. Taisi vihdoin löytyä hänelle oikea joulumieli, vaikka siellä se oli sydämessä kaiken aikaa -muori tiesi. - Terhi tonttunen -


TOIVON KIPINOITÄ Joulu on lähellä. Valkoinen lumipeite on koristellut tienoon joulukuntoon. On henkeäsalpaavan kaunista. Tänään on Lucian päivä ja ”Jouluaskartelua ja jouluun valmistautumista” – kurssin osanottajat vaeltavat Lucia-kulkueena opiston eri työpisteissä tuoden valoa vielä pimeään joulukuun aamuun ja virittäen ajatukset ilon ja valon juhlaan, jouluun. Olemassaolon taistelua Kulunut vuosi on ollut tavallista haasteellisempi. Valtionosuutta leikattiin tälle vuodelle kaikkien kansanopistojen vapaan sivistystyön opetuksesta 15 %. Laskennallisesti se tiesi meille 360 000 euroa pienempää valtionosuutta eli rahaa, jolla pyöritämme toimintaa. Koska meidän opistollamme on pelkästään vapaan sivistystyön opetusta, ei ammatillista eikä perusopetuksen kymppiluokkaa tai muunkaan lain mukaista opetusta, niin leikkaus oli meille kohtalokas. Koko vuosi onkin tehty töitä toimintamahdollisuuksien turvaamiseksi. Opetusministeriin, opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehiin, eduskunnan sivistysvaliokuntaan ja Vaasan vaalipiirin kansanedustajiin on useita kertoja otettu yhteyksiä. Syyskuun alussa lähetimme jälleen uuden viestin ”hätähuudon” ja kerroimme, että opiston toiminta loppuu, ellei korjausta yksikköhintaan/valtionosuuden määräytymisperusteisiin saada. Tilanne on todella vakava. Kouluvuotta (191 päivää) kohden saamme valtionosuutta13 000 euroa opiskelijaa kohden. Perusopetuksessa vaikeavammaisen opiskelijan kustannukset ovat 60 000 – 90 000 euroa, ammatillisessakin opetuksessa 30 000 – 40 000 euroa. Saamallamme 13 000 euron valtionosuudella ei todellakaan pystytä järjestämään laadukasta internaattiopiskelua paljon apua ja tukea tarvitseville henkilöille. Kyllä viestimme kuultiin. Kansanedustajat Maria Tolppanen, Mikko Savola ja Lasse Hautala tekivät opetusministerille kirjalliset kysymykset toimintamahdollisuuksiemme turvaamisesta. Monet kansanedustajat ottivat yhteyttä ja vakuuttivat, että työmme on arvokasta ja tärkeää. Sympatian lisäksi ryhdyttiin tositoimiin. Kansanedustaja Miapetra Kumpula-Natri organisoi 9.11.2012 eduskuntaan tapaamisen, johon Miapetran lisäksi osallistui valtiovarainvaliokuntaan tai sen sivistys- ja tiedepoliittiseen jaostoon kuuluvia kansanedustajia kuten Sari Sarkomaa, Matti Saarinen ja Leena Rauhala. Opetus- ja kulttuuriministeriöstä paikalle oli saatu valtiosihteeri Tapio Kosunen ja ylitarkastaja Kirsi Lähde. Mukana vaikuttamassa oli entisen opiskelijamme Essin isä Juha Rantanen. Tilaisuus oli todella uskoa ja toivoa antava. Valtiovarainvaliokunta esittikin ensi vuoden tulo- ja menoarvioon 200 000 euron ylimääräisen avustuksen opistolle. Uskomme, että avustus säilyy eduskuntakäsittelyssä. Se on meille todella tärkeä ensiapu hengissä säilymiseksi. Vuoden alussa käynnistetään sitten opetus- ja kulttuuriministeriön ja mahdollisesti muidenkin tahojen kanssa neuvottelut nykyistä pysyvämmän rahoitusratkaisu löytämiseksi. Raha-automaattiavustuksella olemme pystyneet järjestämään vammaisratsastusta ja vapaa-ajan toimintaan osallistumista. Raha-automaattiyhdistys teki runsas vuosi sitten tarkastuksen opistolle ja saimme tarkastuskertomuksen pari päivää sitten. Olemme saaneet rahaautomaattiyhdistyksen tarkastajilta ja seurantavastaavalta hyviä neuvoja toiminnan kehittämiseen niin, että avustuksella järjestettävä toiminta profiloituu omaksi kokonaisuudekseen. Tarkastuskertomuksessa todetaan rohkaisevasti mm. ”Tämän kaltaisten yksiköiden tarve on meneillään olevassa rakenteiden muutoksessa helposti perusteltava ja sen syrjäytymistä ehkäisevä vaikutus on ilmeinen. Kun laitosrakenteita puretaan, on erityisen tärkeää huolehtia siitä, että tällaista toimintaa on jatkossakin tarjolla avustuksen saajan kohderyhmälle.” Toimintamme paljon apua ja tukea tarvitsevien henkilöiden parissa nähdään tärkeänä ja tukemisen arvoisena. Ministeri Risikko on puolestaan aktiivisesti tukenut opiston toimintaa ja kantanut huolta


toimintamahdollisuuksistamme. Tällä hetkellä, vaikka joudumme lomauttamaan koko henkilöstön joululoman ajaksi, tuntuu kuitenkin, että toivon kipinöitä on. Uusi ylläpitämislupa Viime vuoden lopussa Opetus- ja kulttuuriministeriö päätti kaikkien kansanopistojen ylläpitämislupien muuttamisesta. Lehtimäen opisto sai toistaiseksi voimassa olevan ylläpitämisluvan 1.1.2012 alkaen. Opiston koulutustehtävänä on järjestää pääasiassa vaikeasti vammaisille koulutusta, joka lisää tasa-arvoa ja elämänlaatua, edistää hyvinvointia ja terveyttä sekä ehkäisee yhteiskunnallista ja sosiaalista syrjäytymistä. Vahvistetun ylläpitämisluvan koulutustehtävä kattaa hyvin ne tavoitteet, joita olemme alusta asti toiminnallemme asettaneet: tasa-arvo, elämänlaatu, hyvinvointi ja terveys, yhteiskunnallisen ja sosiaalisen syrjäytymisen ehkäisy. Ne ovat tärkeitä asioita jokaisen ihmisen elämässä ja ne ovat Hyvän elämän akatemiamme perustukset, joille opisto rakentaa tulevaisuuttaan ja kehittyy oppilaitoksena, jossa kasvamme yhdessä yksilöllisesti kohti omaa hyvää elämäämme. Muistamisen ja kiitoksen aika Opiskelijakunnan lehden ” Joulunastan” välityksellä haluamme kiittää kaikkia opistoa muistaneita ja toimintaa eri tavoin tukeneita yhteistyökumppaneitamme. Lämmin kiitoksemme valtiovallalle, opetus- ja kulttuuriministeriön virkamiehille, kansanedustajille, ELY-keskukselle, raha-automaattiyhdistykselle, kelalle, opiskelijoidemme kotikunnille, Alajärven kaupungille, Suomen Kansanopistoyhdistykselle, vammaisjärjestöille, jotka ovat tukeneet koulutustoiminnan turvaamista moni- ja vaikeavammaisille henkilöille, opiston ystäville ja yhteistyökumppaneille. Teidän jokaisen panos on ollut tarpeen ja on uusien haasteidenkin keskellä edelleen entistä tärkeämpää. Yhteistyötä ja yhteisvastuuta tarvitaan. Erikoisen lämpimät kiitoksemme jokaisen opiskelijan perheille ja lähi-ihmisille. Ilman teidän antamaanne luottamusta ei työmme onnistu. On varmasti ollut paljon niitä vaikeita päiviä, jolloin monet kysymykset täyttävät mielen. Mutta uskon, että avoimella yhteistyöllä voimme parhaiten tukea nuortemme elämänpolkua. Opiston henkilöstölle sydämelliset kiitokset. Voimia ja taitoja tarvitaan, joskus pitää venyä uskomattomiin suorituksiin. Ehkä parhaan palautteen saamme opiskelijoitamme – halaus, hymy, oppimisen ilo ovat hetkiä, jotka antavat uskoa tehdyn työn mielekkyyteen. Toivotan teille jokaiselle iloista ja onnellista joulua – aidon joulun kokemista ja elämistä !

Onnea uudelle, pian alkavalle vuodelle – vieköön se meitä jokaista eteenpäin kohti omaa hyvää elämäämme !

Jouluntuoksuisin terveisin ja kiitoksin

Sisko Halonen

Kasvamme yksilöllisesti yhdessä kohti elinikäistä oppimista, sivistystä ja hyvää elämää!


Eläkkeelle ehtivälle Kaijalle ja ”kotirouvaksi” jäävälle Marjalle Jopa joutui juhlapäivä kaunis päivä kulmille kylän komean, opistomäen tanhuville! Nyt on teillä onnenpäivä, juhla tullut talohon. Ottakaa siis ilo irti, naurakaa naurut, laulakaa laulut, kuunnelkaa kehut komiat, ystävien ylistykset. Kestäkää lavan läpsytykset, halaukset hartahimmat, poskipusut, puserrukset, puuta-heinäiset puheemme!

Kaija Ala-Mattinen aloitti opiston uimahallin kanttiinin kanttiininhoitajana v. 1977. Vuosien varrella Kaija on

Ylistävät ystäväiset, koska ilon teille suovat, riemun täyden toivottavat, onnen nostavat olalle, hymyhunnun hartioille, päivänsankareiks´ sanovat. Ylistyksiin nyt yhymme, kansan kaiken kylän kanssa, suomme teille suuren onnen, toivomme toki enemmän rikkautta, rakkautta, hyvää mieltä osaksenne!

opiskellut kehitysvammaisten hoitajaksi ja lähihoitajaksi. Marja puolestaan tuli opistolle v. 1991 opettamaan kotitaloutta, asumisvalmennusta ja muuta omassa elämässä tärkeää

kapsahtine Kaija ja Marja olkoon olonne onnelliset, ilon täyteiset iltapäivät, huolettomat huomispäivät, ehtoonne erinomaiset. Hyvin on eletty elämä, mahtavasti matka tehty ! Kiitämme teitä Kaija ja Marja hyvistä yhteisistä vuosista. Työyhteisömme jää erityisesti kaipaamaan Kaija sinun herskyvää nauruasi ja Marja sinun lempeää ja lämpöä huokuvaa olemustasi. Tänä päivänä jokin jää, mutta jokin uusi teitä odottaa! tv. työtoverit


Tavoitteellista toimintaa toimintaterapiassa Lehtimäen opiston henkilökunta on kasvanut syksyn aikana yhdellä toimintaterapeutilla. Olen aloittanut työt vauhdikkaassa opistossa tänä vuonna, toukokuun puolivälissä, viimeisellä opintoihini kuuluvalla harjoittelulla. Harjoittelun suoritettuani olen jatkanut opistolla virallisena toimintaterapeuttina. Lehtimäen opiston henkilökuntaan kuuluu myös toinen toimintaterapeutti, mutta hän hoitaa pieniä lapsiaan kotona. Tämän vuoksi pakerran ja aherran toimintaterapeuttisten ajatusten kanssa tällä hetkellä omin voimin, mutta kuitenkin fysioterapeuttien kanssa tiiviissä yhteistyössä. Tämä ensimmäinen puoli vuotta on mennyt huiskeessa ja matkan varrella on ollut niin ruusupeltoa kuin muutama ruusun piikkikin. Olen päässyt kokemaan ja näkemään paljon uutta ja parhaat opettajat ja palautteenantajat ovat tietenkin olleet omat asiakkaani ja koko opiskelijakunta. Työnkuvani sisältää tällä hetkellä yksilötoimintaterapiaa Kelan maksusitoumuksella sekä opiston sisäisiä yksilö- ja ryhmäohjauksia. Toimintaterapiassa tavoitteet suunnitellaan mahdollisimman konkreettiseen muotoon asiakaskohtaisesti asiakkaan ja hänen läheistensä kanssa yhteistyössä. Tänä syksynä tavoitteena ovat olleet esimerkiksi katsekontaktin, käsien pesun, siirtymätilanteiden, rahan tunnistamisen ja kellon aikojen harjoitteleminen. Eli erittäin konkreettisia ja pilkottuja asioita, jotka vaikuttavat omalta osaltaan suuresti kyseisten nuorten arkielämään ja itsenäisempään toiminnasta suoriutumiseen. Yksilö- ja ryhmäohjaukset olen suunnitellut sen mukaan, millainen on ollut opiskelijoiden akuutein tarve. Yksilöohjauksessa tavoitteena on ollut esimerkiksi kommunikoinnin tukeminen harjoittelemalla kuvallisen kommunikointikansion käyttöä. Ryhmäohjaukset ovat koostuneet sosiaalisten taitojen sekä luovien toimintojen ryhmästä sekä monivammaisten keittiötoimintojen ja pienapuvälineiden käytön harjoittelusta. Ryhmät ovat olleet 2-3 henkilön pienryhmiä. Pienryhmien päätavoitteena on ollut mahdollisimman itsenäinen toiminta jokaisen omalla toimintakyvyllä sekä riittävän huomion ja ohjaamisen saaminen tuokion aikana.

Niin toimintaterapiassa kuin muussakin asiakaslähtöisessä työssä voimavaralähtöinen ja positiivinen asenne ovat tärkeässä roolissa. Ne ovat tekijöitä joita pyrin pitämään oman reppuni pullollaan ja jakamaan mahdollisuuksien mukaan muullekin työyhteisölle ja ennen kaikkea opiskelijoille! Toiminnallista joulua kaikille! Toivottaa terapeuttinen tonttu Meri Urpilainen


Toimintaterapiassa on valmistettu joulun alla joulutorttuja. Toiminnan päätavoitteena oli ohjeen mukaan toimiminen sekä käsien aktivoiminen toimintaan.

Toimintaterapiassa pelataan paljon myös erilaisia lautapelejä. Tässä harjoitellaan vasemman käden käyttöä mielekkään pelin avulla.


Kainalojuttu ARA-viestiin

ARJEN KESKIÖSSÄ - Uusia tapoja erityistä tukea tarvitsevien asumiseen ja elämään Susanna Hintsala, Kehitysvammaliitto

”Vain me ja tavallinen kerrostalo”, toteaa nuori kehitysvammainen nainen Lahdessa Arjen keskiössä –hankkeen järjestämässä työpajassa. Hän ei ole ainut, joka haaveilee mahdollisuudesta asua kuten muutkin ihmiset tavallisella asuinalueella itse valitun kumppanin kanssa. Ara käynnisti toukokuussa 2012 Arjen keskiössä –hankkeen, jossa etsitään uudenlaisia tapoja järjestää erityistä tukea tarvitsevien henkilöiden asumista ja elämää lähiyhteisöissä. Mukana on neljä kaupunkia: Seinäjoki, Kotka, Lahti ja Turku sekä kolme kuntayhtymää: Carea kuntayhtymä, Eskoon sosiaalipalvelujen kuntayhtymä ja Varsinais-Suomen erityishuoltopiiri. Kehitysvammaliitto toteuttaa hanketta yhteistyössä ARA:n kanssa. Hankkeen toteutus on osa kehitysvammaisten asumisohjelmaa, jonka tavoitteena on laitosasumisen asteittainen lakkauttaminen Suomessa. Kunnissa on toteutettu nyt ensimmäinen työskentelyvaihe ja uusia asumisen innovaatiota ja ratkaisuja kootaan tällä hetkellä yhteen. Ensimmäinen vaihe toteutettiin pajoissa, joissa tutkittiin yhdessä eri asuinalueita: millaisia uusia lähiyhteisöllisiä asuntoratkaisuja ne tarjoavat ja mitä niihin voitaisiin kehittää. Ideointia ja innovointia ohjasivat työpajoissa mukana olevien kehitysvammaisten ihmisten esille tuomat unelmat ja toiveet. Pajatyöskentelyssä nousi esille muutakin kuin asumiseen liittyviä innovatiivisia ratkaisuja, jotka liittyivät esimerkiksi vapaa-ajan toimintoihin ja työllistymiseen lähiyhteisöissä, jotta elämä olisi muutakin kuin pelkkää kotona olemista. Hankkeen pääideologia voidaan tiivistää neljään sanaan: käyttäjän ääni, oma valinta, toimintamahdollisuudet ja tuki. Käyttäjän ääni tarkoittaa sitä, että asuntoja ja lähiyhteisöjä ei voi suunnitella ilman tulevia asukkaita. Ihmiset tietävät itse parhaiten, mitä he haluavat asumiseltaan ja elämältään. Tämä tarkoittaa myös sitä, että kaikkiin suunnitteluprosessin vaiheisiin tulee saada mukaan tulevat asukkaat. Oma valinta tarkoittaa sitä, että vammaisilla ihmisillä on oikeus valita, missä ja kenen kanssa he asuvat. Ihmisiä ei voi pakottaa mihinkään asumisjärjestelyihin, joihin he eivät halua. Tämä tavoite nousee YK:n vammaisten ihmisten ihmisoikeussopimuksesta, joka keskeisesti määrittelee Arjen keskiössä hankkeen asuntosuunnittelun lähtökohdat. Asumista tarkastellaan hankkeessa ympäristön tarjoamien toimintamahdollisuuksien näkökulmasta. Keskeinen kysymys on, minkälaisia asumisen, vapaa-ajan ja työllistymisen mahdollisuuksia lähiyhteisössä on ja mitä siellä voisi olla. Tämän lisäksi on tärkeää pohtia tukea. Arjen keskiössä hankkeessa pohditaan sitä, miten ihmisten tarvitsema tuki ja palvelut liitetään tukemaan koko elämän kokonaisuutta ja osallistumista itselleen merkitykselliseen


tekemiseen. Virallisten palvelujen lisäksi tarkastellaan myös epävirallisen tuen ja resurssien mahdollisuuksia. Kiinnostava kysymys on mm. se, miten erillisistä asunnoista voidaan rakentaa asuntoverkostoja, joissa syntyy myös luonnollista tukea jäsenten välille. Hanke on nopeasti etenevä ja uudenlaisia asumisen ratkaisuja esitellään helmikuussa järjestettävässä hankkeen seminaarissa Helsingissä. Tule kuulemaan lisää ja edelleen kehittämään.

Heli ripustaisi tanssiasut esille huoneeseensa.

Tanja haluaisi tilaa ystäville huoneessaan.

Karoliinan huoneessa verhot ja matot olisivat tärkeät.

Miian huoneessa olisi värikkäät seinät.

Sanna maalaisi kauniin tapetin huoneeseensa.

Omasta ihannehuoneesta eläydyimme opiston kuvataidetunnilla piirtämään liiduilla ja tusseilla. Omaa ihannekotia olimme pohtineet aiemminkin oppitunnillamme ”Mitä on hyvä elämä.” Opettajana molemmilla tunneilla on Leena Valkeus.


MUUTTOVALMENNUS Muuttovalmennuksen tarkoituksena on erityistä tukea tarvitsevien ihmisten aikuisuuden tukeminen, tulevaan elämänmuutokseen valmistautuminen ja pehmeä muutto omaan kotiin. Muuttoon valmistautuminen on tärkeää, jotta se onnistuisi kaikkien osapuolten kannalta hyvällä tavalla. Parhaimmillaan erityistä tukea tarvitsevalle ihmiselle ja hänen omaisilleen jää hyvää aika tutustua uuteen kotiin. Jos henkilö on muuttamassa asuntolaan, on myös henkilökunnan ja muiden asukkaiden hyvä tutustua uuteen asukkaaseen riittävän ajoissa. Opiskelun aikana on ensiarvoisen tärkeää huomioida jo varhaisessa vaiheessa itsenäistymiseen ja omaan kotiin muuttamiseen liittyvät asiat. Muutossa on huomioitava:      

Tutustuminen uuteen ympäristöön ja turvallinen irrottautuminen vanhasta. Muuttajan, vanhempien ja muiden läheisten odotusten ja mahdollisten pelkojen läpikäyminen. Tutustuminen uuteen mahdolliseen henkilökuntaan ja asuinkumppaneihin. Yhteydenpito vanhempiin, ystäviin sekä entisen asuntolan asuinkumppaneihin ja henkilökuntaan. Oman kodin sisustaminen eli se, mitä henkilöllä on ennestään ja mitä huonekaluja tai tekstiilejä tarvitsee hankkia. Asukkaan mielipiteen kunnioittaminen kaikessa päätöksenteossa.

Teemu muuttaa omaan kotiin Teemu opiskeli Lehtimäen opistossa kolme vuotta. Teemu on autistinen nuorimies, hyvin kerkiävä ja toimelias, joten monia hauskoja ja vähemmän hauskoja kommelluksia sattui hänen opiskeluvuosinaan. Toisen vuoden keväällä tulivat ajankohtaiseksi Teemun jatkosuunnitelmat ja yhteisessä palaverissa mietimme eri vaihtoehtoja, mutta silloin totesimme vielä vuoden opiskelun olevan paikallaan. Teemulle paras vaihtoehto olisi löytää oma, tuettu asuminen, päivätoiminta ja mielekkäitä harrastuksia oman kunnan alueelta, missä myös Teemun perheenjäsenet asuvat. Kolmannen vuoden aikana kokoonnuimme jälleen keskustelemaan Teemun suunnitelmista. Sosiaalitoimen kautta tuli viestiä, että ehkä Teemu pääsisi muuttamaan omaan kotiin opiskelun loputtua toukokuussa, mutta asunnon vapautumisen ajankohta ei ollut tiedossa. Keväällä Teemu aloitti omatoimisemman asumisen harjoittelun opiston soluasunnon yksiössä. Kesällä Teemun kotipaikkakunnalta saapui kuusihenkinen ryhmä keskustelemaan Teemuun opiskeluun ja asumiseen liittyvistä asioista, jossa Riitta ja minä opintojenohjaajina olimme paikalla. Syksyllä aloittelimme uutta lukukautta ja kuulimme, että Teemu pääseekin muuttamaan omaan kotiin. Asuntolan ja toimintakeskuksen väki toivoi meiltä opiston työntekijöiltä apua muuttovaiheeseen.


Palaveriin veimme kuvallisia ohjeita ja keskustelimme Teemun arjen sujumiseen liittyvistä asioista ja saimme samalla nähdä Teemun oman kodin. Syyskuun alkupäivinä Teemu teki isänsä avustamana muuttoa jo muutamana päivänä, vieden asuntoon Teemun henkilökohtaisia tavaroita ja sisustaen sitä mieleisekseen. Isä kertoi Teemun jättävän kotona aina kaikki tv:t ja soittimet päälle lähtiessään työtoimintaan. Kun viimeinen aamu kotona asuen koitti, niin Teemu oli sammuttanut kaikki laitteet ennen poistumistaan kotoa. Silmät siinä kostuivat, kun kuulimme sen ja tuntui kuin jonkinlaisen työvoiton olisimme jälleen saavuttaneet. Teemu oli hyväksynyt muuton ja valmis muuttamaan lapsuuden kodistaan omaan kotiin. Kiitos siitä, että yhteistyö Teemun ja Teemun vanhempien kanssa sujui hyvin. Toivomme ja haluamme, että jatkossakin saamme hyvässä yhteistyössä rakentaa opiskelunsa päättäville nuorille omaa kotia. Opintojenohjaajat Riitta ja Hanna

Toivomme Teemulle hyvää, antoisaa ja mielekästä omaa elämää omassa kodissa!


Jaettu ilo, jaettu huoli - samanaikaisopetuksen mahdollisuudet Samanaikaisopetus tarkoittaa, että kaksi opettajaa opettaa samanaikaisesti ryhmää samassa tilassa. Se on kahden opettajan yhteistyötä, jossa jaetaan vastuuta, tietoa sekä taitoa erityistä tukea tarvitsevan opiskelijan hyväksi. Samanaikaisopetus on usein tehokas keino luoda toimintaympäristö, joka sopii mahdollisimman hyvin kaikille opiskelijoille. Tavoitteena on purkaa esteitä erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden oppimisen tieltä sekä kehittää sellaisia pedagogisia menetelmiä, jotka edistävät kaikkien opiskelijoiden onnistumista opinnoissaan. Kun opetus tapahtuu kahden opettajan voimin samojen tavoitteiden, sisältöjen ja suunnitelmien mukaisesti, opiskelijat hyötyvät kummankin opettajan vahvuuksista ja asiantuntijuudesta. Opetuksen suunnittelussa korostuu joustavuus ja luottamus kollegan ammattitaitoon nopeasti muuttuvissa opetustilanteissa. Opetustoiminta rakentuu useista erilaisista opetusmenetelmistä, jolloin opettajat täydentävät toistensa toimintaa. Lisäksi opiskelijat saavat enemmän henkilökohtaista huomiota sekä tukea. Samanaikaisopetuksen onnistumiseen vaikuttavat vanhan ammattitradition hylkääminen, tietojen ja taitojen jakamisen kulttuuri, ihmiskäsitys, kasvatus- ja oppimisnäkemykset sekä rakenteelliset ja hallinnolliset tekijät. Samanaikaisopetus on koettu mielekkääksi niin opettajien kuin opiskelijoidenkin keskuudessa. Opettajan työ on melko yksinäistä, joten kollegalta saatu tuki ja vastuun jakaminen vähentävät työstressiä ja lisäävät työssä jaksamista. Toisen opettajan näkemykset avartavat myös omaa ajattelua, jolloin pedagoginen ja sisällöllinen osaaminen lisääntyy. Myös opettajan riittämättömyyden tunne vähenee ja ongelmien selvittäminen yhdessä on suuri voimavara. Opetuksen suunnitelmallisuus lisääntyy, jolloin aika ja resurssit ovat tehokkaammassa käytössä. Samanaikaisopetus luo opiskelijoille paremmat eriyttämismahdollisuudet, jolloin jokainen saa yksilöllisempää opetusta. Opetus muuttuu tehokkaammaksi ja odottelutilanteet vähenevät. Mahdollisuus jakaa opiskelijoita ryhmiin lisääntyy, jolloin oppimistilanteesta tulee väistämättä rauhallisempi. On erittäin hienoa, että opiskelija saa olla osallisena ryhmässä saaden kuitenkin tarvitsemansa tuen. Kun luokassa on useampi aikuinen, niin opiskelijoiden turvallisuus lisääntyy ja erilaisten oppimistyylien ja –tapojen huomioiminen helpottuu. Me olemme käyttäneet samanaikaisopetusta luovan toiminnan tunneilla, jolloin olemme motivoineet opiskelijoita suunnittelemaan opiston piha-aluetta viihtyisäksi sekä heitä itseään varten, että opiston kurssilaisia varten. Opiskelijat maalasivat pihaan erilaisia pihapelejä. Lisäksi kehittelimme pistetyöskentelymallia matematiikan, äidinkielen ja kotitalouden yhteistunneilla. Jaoimme opetettavat asiat osiin ja opetimme niitä erillisillä opetuspisteillä. Opiskelijat kiersivät pisteiden välillä oppituntien aikana. Äidinkieltä on toteutettu mm reseptien luetun ymmärtämisen tehtävinä. Matematiikan opetus kotitalouden kanssa samassa tilassa on ollut aivan loistava ratkaisu. Tilavuusmittojen ja painojen opettelu on ollut todella motivoivaa, sillä opiskelijat ovat yhdistäneet matematiikan arjen hallintaan liittyväksi asiaksi. Samanaikaisopetuksessa jaettu ilo on kaksinkertainen ja jaettu huoli puolittuu. Erityisluokanopettaja Jaana Lehisalo ja kotitalousopettaja Annukka Ilvola


NEUROPSYKIATRINEN VALMENNUS OSANA OPETUSTA Neuropsykiatrinen valmennus on tuki ja ohjausmenetelmä asiakkaille, jotka tarvitsevat erilaisista neuropsykiatrisista ongelmista johtuen tukea psykososiaalisten taitojen vahvistamisessa, arjen ja elämänhallintaongelmissa, itsenäistymisessä sekä koulutus- ja urasuunnitelmien selkiyttämisessä. Valmennuksessa painotetaan tavoitteellista, ennaltaehkäisevää ja tulevaisuuteen suuntautuvaa työskentelytapaa, jonka avulla kokonaisvaltaisella ohjauksella tuetaan valmennettavaa mahdollisimman itsenäiseen toimintaan. Valmentajan tarkoituksena on luoda luottamuksellinen ja turvallinen valmennussuhde, joka tukee valmennettavaa kohti yhteisiä tavoitteita. Yksilöllisessä, asiakaslähtöisessä valmennuksessa painotetaan tasa-arvoista työsuhdetta, jossa valmentajalla on eri rooleja asiakkaan rinnalla ja taustalla tehtävästä työstä. Keskeisiä menetelmiä ovat dialogi, toiminta ja verkostotyö. Neuropsykiatrisen valmennuksen kohderyhmään kuuluvat ADHD / ADD, Aspergerin oireyhtymä, Tourette, muun autismin kirjo, aivovamma, mielenterveys- ja päihdekuntoutujat sekä erilaisten oppimis- ja elämänhallintaongelmia omaavat asiakkaat.

Kuluneen vuoden aikana neuropsykiatrinen valmennus on osaksi kuulunut työnkuvaani. Vaikkakin nimenä neuropsykologinen valmennus kuulostaa varsin hienolta, kysymys on kuitenkin tavallisten arkisten asioiden harjoittelusta ja itsenäisempään elämään ohjaamisesta. Valmennusta on sisällytetty yksilöohjauksena muutaman opiskelijan työjärjestykseen, joiden on erityisesti katsottu hyötyvän valmennuksesta. Opiskelijan itsenäistymisen ja sosiaalisten taitojen tukemisen kautta suunnitellaan opiskelijan tulevaisuutta, jatkoopintoja ja tuettua asumista. Valmennukseen sisältyy myös mielekästä vapaa-ajan suunnittelua ja sosiaalisten taitojen harjoittelua ryhmässä. Yksilöohjauksessa tuen ja kannustan aikuistuvaa opiskelijaa ottamaan vastuuta ja kantamaan huolta omista asioistaan kullekin opiskelijalle sopivalla tavalla. Neuropsykiatrinen valmennus on minulle työmenetelmä ja työtapa, mikä sisältyy työhöni opiskelijoiden ohjauksessa, opetuksessa ja internaattikasvatuksessa yhteistyössä työparini Hannan kanssa. Jouluiloa Nastan lukijoille toivottaa Riitta Neuropsykiatriseen valmennukseen hakeudutaan lähetteellä / suosituksella joko yksityisesti, kunnallisesti muun vastaavan yhteisön maksusitoumuksella.


Kuvat apuna opetuksessa ja opetuksen järjestämisessä Miten mahdollistamme sen, että opiskelijamme saavat elämyksiä ja mahdollisuuden oppia uutta? Ei ole varmaankaan ketään, kuka ei hyötyisi kuvista opetellessaan uutta asiaa. Kuva mahdollistaa, kertoo, jäsentää, havainnollistaa, rytmittää, mallintaa, helpottaa ja auttaa. Kuten vanha viisas sanonta kuuluu: ”kuva kertoo enemmän, kuin sata sanaa”. Kuvat kuuluvat oleellisena osana opiston arkeen, helpottaen monen opiskelijan toimintojen sujumista. Kuvat auttavat jäsentämään aikaa, tilaa ja asioita. Niiden avulla voimme auttaa opiskelijaa ymmärtämään päivän ja viikon tapahtumat ja toiminnot. Erityisen tärkeäksi kuvat muodostuvat silloin, kun opiskelijalla on vaikeuksia lukemisen kanssa tai hän ei lue lainkaan. Tulee turvallinen olo, kun näkee päivän tapahtumat kuvina. On mukavaa, kun saa katsoa kuvasta, mitä tänään syödään. Miten mahtavaa onkaan, kun kuva auttaa ymmärtämään, mitä minä opiskelen ja miksi! Kuvia ja merkkejä on paljon erilaisia piirretyistä valokuviin. Papunet on kerännyt nettiin valtavan määrään tietoa ja kuvia meidän kaikkien käytettäväksi. Alkuun pääsee siis ilman kalliita tietokoneohjelmia. Kaikilla meillä on tarve ilmaista itseämme, tulla kuulluksi ja ymmärretyksi. Kertoa omat tarpeemme, ajatuksemme ja ennen kaikkea tunteemme. Kuvat ja merkit voivat olla keino kommunikoida tai ne voivat olla osana kommunikointia ilmeiden, eleiden, äänteiden, sanojen ja viittomien rinnalla. Jokainen meistä kommunikoi omalla tyylillään. Siksi opettajilta, ohjaajilta ja opiskelijoilta vaaditaan pitkäjänteisyyttä, aikaa ja harjoittelua yhteisen kielen löytämiseksi. Kuvia tarvitaan, koska joidenkin on vaikea ymmärtää puhutun kielen merkitystä tai on vaikea ymmärtää pitkiä ja monimutkaisia lauserakenteita. Toisten on vaikea ymmärtää kielellisiä käsitteitä, kieliopillisia rakenteita tai konkreettisten asioiden ymmärtäminen voi olla hankalaa. Haasteena voi olla myös käsitteellisten sanojen ymmärtäminen tai esimerkiksi pitkien ohjeiden ja viestien muistamisen voi olla vaikeaa. Kuvan avulla opiskelija voi ilmaista asioita, mitä haluaa kehittyen jopa lausetason viestinnäksi asti. Miten voisimme olettaa opiskelijan haluavan ottaa meiltä ohjeita ja oppia vastaan, jos emme itse pysähdy katsomaan ja kuulemaan, mitä hänellä on meille kerrottavanaan. Joskus saamme eteemme suuria haasteita, miten saamme selville opiskelijamme ajatukset. Kommunikointi, kun tulisi aina olla vastavuoroista, tuskinpa meistä kukaan on valmis vain kuuntelijan rooliin. Kuvat ovat paljon muutakin, kuin keino kommunikoida tai helpottaa arjen informointia. Ne ovat ensiarvoisen tärkeä työkalu opettajalle! Oppimiseen vaikuttavat monet tekijät, kuten oppimistyyli, oppimisympäristö, opiskelijan vamma, sekä


henkilökunnan ammattitaito. Usein varsinkin vaikeavammaisten opiskelijoiden opetuksessa, opettaja valmistaa oppimateriaalia itse, koska valmista, tarpeeseen sopivaa materiaalia on vähän saatavilla. Onneksi nykytekniikan avulla voimme luoda lähes rajattomasti erilaisia tehtäviä ja toimintaohjeita ja näin yksilöllistää opetusta opiskelijoillemme sopivaksi. Kuvalliset toimintaohjeet ovat tehokas, puhetta tukeva työväline opettajalle. Kuvat ovat tärkeä väline myös toiminnallisessa oppimisessa, jossa voidaan harjoitella ja oppia erilaisia elämässä tarvittavia taitoja. Kuvat auttavat ohjaamaan opiskelijan omaa toimintaa tietyn järjestyksen mukaiseksi. Opettaja, ohjaaja tai esimerkiksi toimintaterapeutti valmistavat yksilöllisesti, opiskelijan tavoitteiden mukaan kuvallisen toimintaohjeen, joka auttaa uuden asian harjoittelussa. Strukturoitu opetus on yksi tärkeimmistä opetusmenetelmistä opistolla. Struktuurin avulla annamme opiskelijalle selkeitä ohjeita ja ohjaamme toimintaa toivottuun suuntaan. Struktuurin avulla voimme myös opettaa opiskelijaa ilmaisemaan itseään hyväksytyllä tavalla. Kaikkia oppiaineita ja arjen toimintojen harjoittelua on mahdollista strukturoida. Ruokaa valmistaessa voimme hyödyntää esimerkiksi strukturoitua opetusta, jossa opettaja jäsentää työvaiheita kuvallisen reseptin avulla. Kuvallisesta ohjeesta hyötyvät kaikki, mutta erityinen apu siitä on opiskelijoille, joille lukeminen tai keskittyminen on vaikeaa.

Oppimista tapahtuu myös elämysten avulla Kansainvälisen keittiön tunnit ovat yksi esimerkki kokemuksellisesta oppimisesta, jossa opettaja luo kuvien, videoiden, äänien, tuoksujen ja makujen avulla tunnelmia eri maista ja niiden kulttuureista. Voimme aistia, kokea ja oppia jotain uutta, vaikka emme matkustaisi fyysisesti kauas toisaalle. Kuvat ja aistielämykset herättävät ihmisissä lähes aina jotain tunteita, positiivisia tai negatiivisia, tilanteesta riippuen. Kokemuksellisen opetuksen keinoin voimme opettaa opiskelijoitamme tunnistamaan omia tunteita ja opettaa niiden hallintaa. Tuokoon joulu tullessansa elämyksiä ja iloa meille jokaiselle! Toivottavat Opiston tontut kotitalousopettaja Annukka Ilvola ja erityisluokanopettaja Jaana Lehisalo


Valokuvaus uutena oppiaineena Opiston lukujärjestyksessä on uutena valinnaiskurssina Valokuvan voimin. Opetusta on viikossa kaksi kaksoistuntia ja lisäksi yhden tunnin kerho. Nimi valokuvan voimin viittaa voimauttavaan valokuvaan. Se saakin viitata siihen, sillä allekirjoittanut opiskelee Miina Savolaisen johdolla voimauttavan valokuvan perusopistoja Seinäjoen kesäyliopistossa .Kurssin viimeinen osio on oppilaaseen tai oppilasryhmään kohdistuva tehtävä omassa työpaikassa. Aloitin syksyllä uutena tuntiopettajana Lehtimäen opistolla. Aiemmin syksyllä opintoihini liittyvä tehtävä oli liittynyt työyhteisöhyvinvointiin. Sain kuvaamiltani henkilöiltä luvan näyttää tämän multimediaohjelman oppilaille. Kerroin, että nyt opintoihini kuuluu tehtävä teistä, opiskelijoista! Suurin piirtein jokainen innostui, että tee minusta, mä haluun, että teet minusta, haluan että minua kuvataan! -Hienoa, teen kaikista halukkaista! Yksi oppilaista sanoi, että hän voisi puhua tarinaansa ja kuvata luontoa ja hevosia. Kaikki toiset toivoivat kuvia itsestään ja he valitsisivat siihen musiikin. Innostuin itsekin, että nyt on loppusyksyn tuntisuunnitelmille raami. Mutta missä kuvataan ja miten? Pian päivätkin ovat harmaita ja sateisia eikä meillä ole omaa studiotakaan tehdä kuvauksia. Paikka ja valo ovat kuitenkin niin suuri osa valokuvan tunnelman luomisessa. Ryhmissä useammat siis halusivat olla kuvattavana kuin kuvata itse. Valokuvauskerhon pari poikaa tutustuivat kameran mahdollisuuksiin ja omivat valokuvaajan tehtävää kuvattavana olemisen lisäksi. Tarve synnyttää keksinnön. Ryhmän tanssilliset tytöt halusivat, että heidät kuvataan musiikkivideon tyyliin. Kerroin, että voimauttavassa valokuvassa ei kuvata videolle vaan valokuvalle, mutta ohjelmasta voidaan tehdä silti musavideon tyyppinen. Niinpä tykitimme seinälle lempimusiikkivideot ja kuvattava meni tanssimaan videon eteen. Joskus luokka pimennettiin, joskus annoimme ikkunasta luonnon valon tulla osaksi kuvauksia. Ison pöydän raahasimme valkokankaan alle, että videon kuva riitti taustaksi, kun tyttö kiipesi pöydälle tanssimaan. Voi sitä riemua! Antti Tuiskun monet musiikkivideot pyöritettiin ja Heli tanssi! Kaksoistunti ei meinannut riittää siihen. Siitä kuvamäärästä valitaan parhaat osumat kuvina joulujuhlaan taustalle vaihtumaan ja musiikki stereona soimaan, kun Heli eläytyy tanssiinsa nykytanssin elein vieden liikkeen aivan sormenpäihin, katseen suuntaan ja ilmeisiin. Katja, joka on pyörätuolissa, valitsi Suvi Teräsniskan Hento kuiskaus. Hänen kohdallaan ratkaisimme taustaksi lattiatasosta saakka valkoiselle seinälle heijastaa luontodiakuvia. Niistä sopivia tunnelmia valitsimme ohjelmaan. Loput kuvaukset teimme aivan studiotyyppinä kuvina taustakangasta vasten erilaisilla hatuilla ja huiveilla virkistäen. Emma oli ottanut heti syksyllä valokuvakerhossa lähdön tanssin suuntaan. Hän tuli kerhotunnille keskiviikkoisin klo 17.00 tanssiasuun pukeutuneena. Me kerholaiset kameroiden kanssa läksimme seuraamaan Emman tanssia nurmikolla, värikkäiden pensaiden edessä. Heppatyttöjen ratsastustunnistakin keksimme napata taustan tanssille. Tästä myös tulee ohjelma joulujuhlaamme. Sen lisäksi nämä ovat niitä tehtäviäni voimauttavan valokuvan viimeiseen osioon tammikuussa 2013. Opiskelijat saavat kuvat ja ohjelman itselleen muistitikulla. Niina vei valokuvaustamme mallina olemisen suuntaan. Hän käveli, istahti, vaihtoi katseen suuntaa, käsien asentoa ja pään asentoa luontevasti ilman mitään ohjausta. Hän syttyi ja silmät säteilivät onnesta, kun sai kävellä korkkareissa luokkahuoneen Catwalk kamerat ja innokkaat katseet seuranaan. Lomalla käydessään Niina toi mummun antamia koruja ja erilaisia mekkoja ja kenkiä valokuvauksia varten. Vaikka hänkin rakastaa tanssimista, niin valokuvaustunnilla kuitenkin selkeä


rooli oli valokuvamallina. Näin rikkaassa ja palkitsevassa työssä olen saanut valokuvan asiaa viedä oppilaille voimauttamaan heidän elämäänsä. Identiteetin vahvistaminen valokuvan keinoin on tärkeä osa tuntia myös niille, jotka eivät ole tanssillisia. Silloin mietimme yhdessä, että miten haluaisit tulla kuvatuksi tänään? Mitä tai ketä haluat kuvaan mukaan? Miten teemme tästä päivästä hyvän päivän? Olemme kuvanneet jonkin verran myös vuodenaikakuvia, joista kevättalvella valmistamme henkilökohtaisia kalentereita seuraavalle vuodelle. Varmaan pieni kuvankäsittelyjaksokin käydään sellaisten kuukausikuvien saamiseksi, jotka eivät selkeästi kuvaa kalenterikuukauden vuodenaikaa. Lukuvuodesta kuitenkin suurin osa on vähävaloista ja kylmää aikaa. Liikkuminen lähiympäristöstä ei myöskään ole helposti mahdollista. Dikikuvaus on sitä tämän päivän ”kaikki kuvaa” aikaa. Mahdollisesti joskus pääsemme vielä mustavalkoisen oikean paperikuvankin mahdollisuuksiin, jolla allekirjoittanut on tehnyt oman taiteellisen osionsa edellisillä vuosikymmenillä. Mutta mistä aika kuvien valmistamiseen? Niin kuvauksellista katsottavaa kuin paperille kehitetyt mustavalkoiset henkilökuvat ovatkin? Valokuvaamisen tie on alkanut opiston ohjelmassa, ja luulen, että se ei lopu! Leena Valkeus FM, opettaja

Studiokuvaus valokuvauskerhossa. Joonas on mallina. Kuvaajana on Jesse.

Emma tanssii nurmikolla syyspensaat taustanaan.

Heli ja Antti Tuiskun musiikki. Tästä lähdimme viemään kuvauksia tanssilliseen suuntaan. Videoista etsimme luontokuvia taustaksi. Kuvaajana kerholaiset..

Heli eläytyy Antti Tuiskun musiikkivideon edessä nykytanssin liikkeeseen.


Opiston bändin keikka Seinäjoella 3.12.2012

Etelä-Pohjanmaan ja Pohjanmaan Vammaispalveluhanke sekä Seinäjoen ammattikorkeakoulun sosionomiopiskelijat järjestivät kansainvälisen vammaisten päivän tapahtuman Seinäjoen torikeskuksessa 3.12.2012. Paikalla esittelivät toimintaansa Seinäjoen seudun kehitysvammaisten tuki ry, Autismisäätiö, CP-liitto, Seinäjoen toimintakeskus ja Yksi naapureista–hanke, Vammaispalveluhanke sekä Henkilökohtaisen avun keskus. Lisäksi erityistä tukea tarvitsevia nuoria jalkautuu kauppakeskuksen liikkeisiin tekemään töitä. Kansainvälistä vammaisten päivää (International Day of Disabled Persons) on vietetty YK:n yleiskokouksen julistuksen mukaisesti vuodesta 1992 alkaen aina kolmantena päivänä joulukuuta. Opiston bändi kutsuttiin esiintymään tapahtumaan. Opiskelijoiden ja henkilökunnan muodostama reipashenkinen porukka soitti tyylikkäästi kaksi 45 minuutin settiä saaden runsaasti positiivista palautetta paikalla olleelta yleisöltä. Mukana olivat vasemmalta alkaen Tommi Ahola, Heleija Saarimaa, Anita Klemenjak, Terho Valkonen, Vili Hyytinen, Riikka Laine ja Erkki Valkeus. Kuvassa hieman piiloon jää rummuissa Samuel Jakkila. Kuvan ulkopuolella mukana olivat vielä Eero Savela, Ruben del Amor Valera ja Satu Halonen.


PRINSESSAVALSSI, säveltänyt, sanoittanut ja kuvittanut Emma Viinikainen sov. Virpi Kataja 26.11.2012

Pianotunneilla on mahdollisuus myös säveltää. Sävellysten muistiin merkitsemisessä käytetään tarinasäveltämistä ja kuvionuottimenetelmää. Emma sävelsi ensimmäisen kappaleensa tänä syksynä ja se julkaistaan Emman luvalla Joulunastassa 2012. Samalla toivotetaan kaikille Hyvää joulua! T: Emma ja pianonsoiton opettaja Virpi


Haastattelussa EM-kisojen pronssimitalisti Ari Mannio Kisakuvat: Harri Niskanen

Toimittajakurssilaiset saivat idean haastatella keihäänheittäjä, EMkilpailujen pronssimitalisti Ari Manniota. He olivat erittäin iloisia, kun kerroin Arin suostuneen haastattelupyyntöön. Kurssilaiset pohtivat kysymyksiä tarkasti sekä odottivat haastattelupäivää kuumeisesti. Haastatteluhetkellä ilmassa oli jännitystä, mutta Ari Mannion rauhallinen ja rento olemus siivitti toimittajakurssilaiset mieluisaan haastatteluhetkeen. Ketä sinun perheeseesi kuuluu? -

Perheeseeni kuuluu äiti, isä, 2 veljeä ja isosisko.

Mikä on sinun koulutuksesi? -

Kävin peruskoulun Lehtimäellä Taimelassa, jonka jälkeen menin Kuortaneen urheilulukioon ja sieltä valmistuin ylioppilaaksi.

Mitä teet vapaa-ajalla? -

Vapaa-aika kuluu pääasiassa urheilun merkeissä. Harrastan erilaisia urheilulajeja, metsästän ja kalastan sekä pelaan jääkiekkoa. Joskus iltaisin saatan katsoa elokuvia, jos on aikaa.

Mikä oli haaveammattisi lapsena? -

Haaveammattini oli jääkiekkoilija. Lapsuuteen liittyy mukava muisto, kun hockey night –ohjelma tuli kuvaamaan jääkiekkoa ja pääsin tv-haastatteluun.


Mikä on lempiruokasi? -

Olen yleensä kaikkiruokainen. Lempiruokani on poronkäristys, muusi, puolukkahillo ja juomana maito.

Mitä musiikkia kuuntelet? -

Riippuu mielentilasta, kuuntelen melkein kaikenlaista musiikkia paitsi klassista. Ennen kisoja kuuntelen raskaampaa metallia, saan siitä hyvän kisafiiliksen.

Mikä on sinun ennätyksesi keihäänheitossa? -

Ennätys on 85,70 metriä.

Miten pitkälle haluaisit heittää keihästä tulevaisuudessa? 90 metriä on kova raja, sen toivoisin heittäväni. Raja on mahdollinen, jos pysyn terveenä eikä tule loukkaantumisia.

Kuinka monessa maassa olet käynyt? -

En tiedä tarkkaa määrää, mutta noin 30:sä maassa.

Seuraatko muita lajeja kuin keihäänheitto? -

Seuraan kaikkia urheilulajeja. Yleisurheilu ja jääkiekko ovat suosituimmat lajit.

Paljonko rautaa nousee penkistä? -

Penkistä 150 kilogrammaa. Minun ei saa nostaa liikaa, koska se haittaa heittoharjoittelua.

Mitä et tekisi mistään hinnasta?

Mikä on horoskooppisi?

- Leijona.

- En tappaisi ketään.


Tykkäätkö laulaa karaokea?

- En tykkää.

Jos joutuisit autiolle saarelle, mitä ottaisit mukaan? -

Ottaisin kivan tytön ja hyvää ruokaa.

Mikä on paras vitsi, jonka tiedät? -

Olen huono kertomaan vitsejä. En muista enää seuraavana päivänä kuulemiani vitsejä.

Minkä kirjan olet lukenut viimeksi?

- Olen lukenut Reijo Mäen Vares -kirjoja.

Mikä on pahin painajainen jonka olet nähnyt? -

Joku ajaa minua takaa, enkä pääse karkuun.

Oletko sinkku?

- En ole. Minulla on tyttöystävä.

Kiitos sinulle Ari, annoit toimittajakurssilaisille unohtumattoman kokemuksen. Erityiskiitokset koko Lehtimäen erityiskansanopiston opiskelijoiden sekä henkilökunnan puolesta, kun muistit meitä täytekakkukahvilla mitalikahvitilaisuutesi jälkimainingeissa. Hyvää joulua sekä onnea ja menestystä tuleviin kausiin. Toivottavat toimittajakurssilaiset Jouni, Mikko, Jari ja Riikka sekä erityisluokanopettaja Jaana Lehisalo


Sählyottelu: Opiskelijat vastaan henkilökunta Ennakkotunnelmat: Lehtimäellä pelataan 19.9.2012 sählyottelu, jossa vastakkain asettuvat oppilaat vastaan henkilökunta. Kuntopuntari: Lehtimäen opiskelijat ovat pelanneet harjoitusotteluita joka maanantai Eero Savelan johdolla. Nyt on kuitenkin luvassa tiukka ottelu henkilökuntaa vastaan. Kuntopuntari kallistuu hienoisesti oppilaiden hyväksi, koska oppilaat ovat harjoitelleet ja heitä valmentaa kokenut konna Jarkko Saarimaa. Ja vastaavasti henkilökuntaa ainakin papereiden mukaan valmentaa Erkki Valkeus. Otteluarvio: Lehtimäen opiskelijat voittavat henkilökunnan lukemin 7-3! Jälkipeli: Peli alkoi opiskelijoiden kannalta hyvin. Opiskelijat menivät johtoon jo varhaisessa vaiheessa. Pelin kuva oli se, että mentiin kentän päästä päähän ja lujaa. Peli oli tiukkaa vääntöä ja varmasti viihdearvo oli korkea. Pelissä tehtiin maaleja tasaiseen tahtiin, ja hienoja maaleja nähtiin myös. Opiskelijat olivat kuitenkin hieman parempia kuin henkilökunta. Peli päättyi opiskelijoiden hyväksi 6-5. Pelin jälkeen voittajajoukkueen opiskelijat kättelivät henkilökunnan tasapuolisesti. Ottelun jälkeen otettiin voittajajoukkueesta yhteinen valokuva. Kaiken kaikkiaan leikkimielinen ottelu oli varmasti antoisa kokemus kaikille, niin henkilökunnalle kuin opiskelijoillekin. Jouni Seppälä


LIIKUNTAILTAPÄIVÄN ILOA

Suokonmäen näkötorni on vallattu! Hyvä me. Onkohan Anne-Marilla makkarat kotiseututalolla valmiina.

Pyörätuoli väelle jumpparit järjestivät toimintaa uimahallilla. Vesa tarkkana pujotteluradalla. Hyvä Vesku!


pojat pääsivät kisailemaan Fribee-golf mestaruusesta Erkin ja Jukan johdolla. Kukahan mahtoi olla mestari?

Leijonalenkin kiertäjät jo makkaralla.


OPISTON AMPUJIEN SYYSKISA Kivääri miehet 1.

Mikko Alainen

179 pistettä

2.

Daniel Juupaluoma

175

3.

Tommi Ahola

159

Kivääri naiset 1.

Heleija Saarimaa

171

Kiväärillä pistoolitauluun 1.

Heli Illikainen

158

2.

Joonas Paananen

155

3.

Martin Uitto

154

4.

Samuli Lankiniemi

135

Kiväärillä pistoolitauluun kahdella tuella 1.

Vesa Vihavainen

178

2.

Antti Nikander

107

3.

Pauli Matalamäki

91


Sotaveteraanien virkistyskurssi Lehtimäen opistolla 5 - 9.11.2012 Mieleni on täynnä nöyrää kiitollisuutta kaikesta kokemastani tuona aikana. Kaija Ala-Mattinen ja Taina Mäkelä ohjelmoivat jokaisen päivän tosi tyylillä. Olin ensimmäistä kertaa mukana, hämmästyin kaikesta huolenpidosta mitä sain kokea tuona aikana. Ohjelmaa riitti aina jakso päivässä, oli tuolijumppaa, allasjumppaa, bingoakin pelattiin. Työkeskuksessa meitä ohjasi joka paikkaan ehtivä Ellu. Aamuhartaus oli joka aamu. Soinista oli kolmen miehen ryhmä. Voi sitä soittoa, laulua ja Jumalan sanan julistusta. Uskon ettei kukaan jäänyt kylmäksi. Tiistai-iltana saimme kuunnella Lehtimäen mieskuoroa, monta riviä komeita miehiä, tummissa puvuissa lauloivat tosi komiasti, ja sitten ne ”hierojapojat” Markku ja Anssi. Olin Markun käsittelyssä kaksi kertaa, eipä hän uskaltanut anoppia kaltoin kohdella. Huumori kyllä heillä lensi yli väliseinän. Kivat kaverit keskenään. Valokuvaajakin kävi. Tosi kiva on katsella kuvaa ja muistella jokaista, saipa siellä moni varmasti uusia ystäviäkin, terveiset Isoon kylään ja koko porukalle. Meillä oli hyvä tunne koko ajan. Olimme kuin yksi suuri perhe. Kaiken tämän tunteen loi talon henkilökunta. Ei kiitoksen sanat riitä. Halataan kun tavataan. Rukous, rakkaus, usko ja työ, on onnesi kestävät pylväät, niit aina karttavi murheen yö, ne riemua tiellesi kylvää. Runsasta Taivaan Isän siunausta jokaiselle. A.Y-L.


Opistolla kansainvälinen tunnelma Lehtimäen erityiskansanopistolla työskentelee joka vuosi vapaaehtoistyöntekijöitä ympäri maailmaa. Tänä syksynä opistolle saapuivat Elena Maria Cortina Gil sekä Ruben Del Amor Valera Espanjasta ja Anita Klemenjak Itävallasta. He työskentelevät monenlaisissa tehtävissä opiskellen samalla sekä suomen kieltä että maamme kulttuuria. Anita, Elena sekä Ruben kertoivat kaikki harrastuksekseen musiikin kuuntelun. Anita soittaa opiston musaryhmän tukena. Lisäksi Anita harrastaa lumilautailua. Rubenin harrastuksiin kuuluu myös jalkapallon pelaaminen ja Elena piirtää, maalaa ja kirjoittaa kertomuksia vapaa-ajallaan.

Kuvassa vasemmalta oikealle Petra, Catarina, Eveline, Ruben, Lisa, Elena sekä Anita edessä.

Opiston arkea ilahduttivat myös fysioterapiaopiskelijat Eveline De Smet ja Lisa Torrekens Belgiasta sekä sairaanhoitajaopiskelijat Catarina Estrela ja Petra Jardim Portugalista. He suorittivat omaa harjoittelujaksoaan ja samalla tutustuivat suomalaisten erityistä tukea tarvitsevien opiskelijoiden kuntouttavaan opiskeluun. Eurooppalaiset opiskelijat olivat kiinnostuneita opiston tarjoamista opintosuunnista sekä niistä monipuolisista mahdollisuuksista, joita opiskelu Lehtimäen erityiskansanopistossa tarjoaa. Evelina ja Lisa kertoivat harrastavansa uintia, juoksua, koripallon pelaamista sekä tanssia. Catarina ja Petra sanoivat menevänsä aina kun on mahdollista rannalle uimaan ja nauttimaan auringosta.

Osa Lehtimäen opiston opiskelijoista pääsi testaamaan englannin kielen taitojaan. Opiskelijat kysyivät englanniksi eurooppalaisten vieraidemme nimet, kotimaan sekä harrastukset. Osa opiskelijoista innostui kertomaan myös omia kuulumisiaan uusille ystäville. Jaana Lehisalo


OPISTON OMAN KIRJASTON KUULUMISIA Opiston kirjasto oli avoinna jälleen R6:n ja ohjaajien toimesta tiistaisin ja torstaisin syyslukukauden aikana. Kirjastomme toiminnan puitteissa järjestimme Aku Ankka-aiheisen tietokilpailun ja vastanneiden kesken arvoimme Aku Ankan taskukirjoja. Melkeinpä kaikki opiskelijat ja osa henkilökuntaakin (uskaliaat) osallistuivat leikkimieliseen, vaikka toisaalta Aku Ankoista tietämättömille haastavaankin kilpailuun. Syksyn aikana kirjastossa kävivät säännöllisesti opiskelijat, jotka olivat jo alusta asti ottaneet tavakseen käydä kirjastosta lainaamassa vapaa-ajalle mielekästä tekemistä. Nämä opiskelijat käyttäytyivät kirjastossa käydessään erittäin reippaasti ja kohteliaasti. Koemme, että he osaavat asioida myös omien paikkakuntien kirjastoissa sääntöjen mukaan. Suuri kiitos kuuluu ahkerille kirjaston käyttäjille, unohtamatta henkilökuntaa! Ryhmä6 opiskelijoille erityiskiitos ahkerasta työstä kirjaston hyväksi! Opintojenohjaajat Riitta ja Hanna + R6 ohjaajat

ALEKSI RYHMÄN 6 EDUSTAJANA JAKOI PALKINNOT ONNELLISILLE VOITTAJILLE! ONNITTELEMME VOITTAJIA!


ELOKUVARETKI PASIN RETKISANOMAT Pasi Hongisto reipas ja todellinen herrasmies kävi Seinäjoella viime lokakuussa. Me katsoimme suuressa elokuvateatterissa Madakaskar 3 nimisen elokuvan joka kestää vain puolisentoista tuntia. Elokuvanesityksen jälkeen lähdimme elokuvateatterista ja kävimme Hesburgerissa syömässä hampurilaiset ja coca colaa. Elokuvan ja syömisen jälkeen lähdimme paluumatkalle Soiniin ja sieltä Lehtimäen opiston Solu 2 pihalle, jossa vanhemmat odottivat minua. Riitta ja Juhani hyväksyivät Hannan tarjouksen ja veivät Pasin punaisella autolla eli Mikralla takaisin Soiniin ja Pasi oli taas rauhallisessa kotitalon huoneessaan. Pasin lisäksi retkellä olivat Aleksi, Joona, Antoni, Martti, Eino, Hanna-Katariina, Emilia ja Annikka.

RYHMÄ 6 RETKEILI SEINÄJOELLA JÄLLEEN PASI HONGISTO. TODELLINEN JA REIPAS HERRASMIES KÄVI SEINÄJOELLA JA KOKESIMME MAHTAVIA SEIKKAILUJA. OLEMME KÄYNEET KAUPASSA JA BUFFA PIZZALLA. KÄVIMME MYÖS SEINÄJOEN PALOASEMALLA JA TUTUSTUIMME PALOMIEHIIN JA ENSIHOITAJIIN. KATSOIMME AMBULANSSEJA, KALUSTOA, PALOVAATTEITA JA PALOAUTOJA. JARNO OTTI VALOKUVIA. KÄVIMME PALOASEMAN JÄLKEEN UUDESSA KIRJASTOSSA. MENIMME HISSILLÄ LAKEUDEN RISTIN KIRKONTORNIIN. SITTEN SÖIMME VÄLIPALAA JA HAIMME HANNAN JA RIITAN, JOTKA EIVÄT USKALTANEET TULLA HISSIIN. SEINÄJOEN RETKEN JÄLKEEN PALASIMME TAAS LEHTIMÄEN OPISTOLLE. RIITTA JA JUHANI TULIVAT HAKEMAAN MINUA KOTIIN JA OLEN TAAS KOTONA. RETKELLÄ MUKANA OLIVAT EINO, JOONA, ANTONI, ALEKSI, MARTTI SEKÄ RYHMÄN 6 TYÖNTEKIJÄT.


Uusi biljardipöytä Keskustelimme vapaa-ajan ohjaajien sekä entisen oppilaskunnan hallituksen jäsenten kanssa biljardipöytähankkeesta. Vanha pöytä oli jo hieman huonokuntoinen, mutta sitä ei kannattanut korjata, sillä uuden biljardipöydän hankkiminen tuli halvemmaksi. Vanha pöytä myytiin eräälle mieshenkilölle yksityiskäyttöön. Uuden biljardipöydän rahat hankittiin opiskelijakunnan keväällä 2012 järjestämällä kirpputorilla, joka oli luokassa 13. Opiston henkilökunta, opiskelijat sekä kyläläiset lahjoittivat tuotteita myyntiin ja asiakaskunta koostui samoista henkilöistä. Myynnissä oli vaatteita, kenkiä, koriste-esineitä ja paljon muuta. Opiskelijakunnan hallituksen jäsenet sekä Sisupartiolaiset yhdessä vapaa-ajan ohjaajien kanssa järjestelivät tuotteet myyntiin, toimivat myyjinä ja siivosivat kirpparin jäljet. Kirpputorin järjestämisessä oli paljon työtä. Rahat saatiin kasaan ja uusi biljardipöytä ostettiin ACON- verkkokaupasta. Pöytä saapui Opistolle 27.8.2012 kuljetusfirman kyydissä. Se on valmistettu kolmesta eri kivestä ja painoa sillä on 130 kg. Pöydän kokoamisessa auttoi Kari Muukkonen, kiitokset hänelle. Uusi biljardipöytä on parempi kuin edellinen, koska se on pienempi kooltaan, joten sillä on helpompi pelata kuin vanhalla. Uuden biljardipöydän hankinta kannatti. Pelipöytä on ahkerassa käytössä melkein joka päivä. Tervetuloa kaikki pelaamaan ja testaamaan pöytää. Uusi opiskelijakunnan hallitus päättää uudesta hankinnasta. Mikko Alainen, Jouni Seppälä


OPISKELIJAKUNNAN HALLITUKSEN VAALIPANEELI Vaalipaneeli järjestettiin ensimmäistä kertaa. Idean keksi Jari Helminen, joka oli myös mukana ehdokkaana. Vaalipaneeliin osallistui 10 ehdokasta. Opiskelijat olivat etukäteen miettineet ehdokkaille kysymyksiä. He olivat kiinnostuneita mihin opiskelijakunnan varoja käytettäisiin, sekä minkä muotoista virkistystoimintaa ehdokkaat olisivat valmiita järjestämään. Yhden kiperimmistä kysymyksistä esitti Daniel. Hän halusi tietää, mitä mieltä ehdokkaat olisivat limuautomaatin hankinnasta opistolle. Lähes kaikki ehdokkaat olivat sitä mieltä että limuautomaatti olisi ihan hyvä juttu. Vaalipaneeli oli onnistunut ja opiskelijat saivat vinkkejä kenelle äänensä antaisivat.


OPISKELIJAKUNNAN HALLITUKSEN VAALIT

Vaalitoimitsijat Pasi, Heleija ja Tommi odottavat vaalitilaisuuden alkua. Ensimmäisenä äänestämään saapuu Asvan tyttöjä Jennin johdolla. Sanna ja Heli odottavat omaa vuoroaan ihmeissään.

Tommi leimaa Samin äänestyslippua. Kukahan sai Samin äänen? Se on vaalisalaisuus. Sanna on jo äänestänyt ja on valitsemassa vaalikarkkia.


Uudet kasvot opistolla Syksyllä opistolla työskentelyn aloittivat kotitalousopettaja Pirkko Verkkosaari sekä tietotekniikan Jukka Kolu. Toimittajakurssi kysyi heiltä kiperät kysymykset ja saivat napakat vastaukset.

Mikä sinun nimesi on? -Pirkko Verkkosaari

Minkä ikäinen sinä olet? -51

Mitä sinä harrastat? -Lenkkeilyä, käyn kuntosalilla, satunnaisesti käyn tanssikursseilla, teen käsitöitä ja luen.

Mitä teet vapaa-ajallasi? –Harrastan edellä mainittuja asioita, hoidan pojan poikaa ja tapaan ystäviä.

Mikä on lempiruokasi? –Kaikki kalaruoat. Oletko avioliitossa? .En. Ketä sinun perheeseesi kuuluu? –Asun yksin. Onko sinulla lemmikkieläimiä, jos on niin miksi? –Ei ole. Minne muuttaisit, jos olisi pakko? –Timbuktuun. Mihin valtatie 66 vie? –Alavudelle???? Ketä sinä fanitat? –Vesa-Matti Loirin musiikkia. Mikä on lempikouluaineesi? -Kotitalous Tykkäätkö laulaa karaokea? -En Jos joutuisit autiolle saarelle, mitä ottaisit mukaan? -Päivänvarjon


Mikä sinun nimesi on? -Jukka Kolu

Minkä ikäinen sinä olet? -56

Mitä sinä harrastat? -Kitaran soittoa, radioamatööritoimintaa ja lenkkeilyä.

Mitä teet vapaa-ajallasi? –Edellä mainittuja harrastuksia sekä kotitöitä omakotitalossa.

Mikä on lempiruokasi? –Hernekeitto Oletko avioliitossa? –Olen Ketä sinun perheeseesi kuuluu? -Vaimo ja kaksi lasta Onko sinulla lemmikkieläimiä, jos on niin miksi? –Ei ole Minne muuttaisit, jos olisi pakko? – Espanjaan Mihin valtatie 66 vie? –Ähtäriin Ketä sinä fanitat? -Hector ja Agents Mikä on lempikouluaineesi? –Matematiikka Tykkäätkö laulaa karaokea? -En Jos joutuisit autiolle saarelle, mitä ottaisit mukaan? – Kitarara

Kiitos haastattelusta Pirkko ja Jukka!


Joulutarina Olipa kerran hyvin kaukaisessa maassa joulun pilaajanoita, joka aina jouluisin heräsi unestaan, ja alkoi pilaamaan kaikkien ihmisten joulun. Tällä kertaa noita päätti sairastuttaa joulupukin pahaan ja syvään unitautiin. Ilkeä noita päätti myös sairastuttaa joulupukin hevosen pahaan virus influenssaan, niin että koko joulu olisi pilalla. Oli joulukuun 12 päivä kun pikku noita rupesi keittelemään joulupukille unilääkettä. Noita oli jo nyt hyvin tyytyväinen itseensä kun aikoi taas kerran pilata joulun. Viime jouluna noita oli päättänyt piilottaa lahjat lumen alla olevaan kammioonsa ja onnistui siinä. Jouluaattona kun pukki rupesi tekemään lähtöä hän ihmetteli missä kaikki lahjat ovat. Joulupukki arvasi että noita oli taas tehnyt pahojaan ja kiljaisi noidalle ja noita tuli esiin piilostaan nauraen. Pukki suuttui niin pahasti että rikkoi noidan reen. Noita vain nauroi. On jouluaatto tänä vuonna, pukki herää ja huomaa että yöpöydällä on lasissa päärynämehua, pukki maistaa siitä ja vaipuu taas uneen, tallissa hevonen yskii ja niiskuttaa kovasti. Lapset itkevät illalla kun pukkia ei näy tuomassa lahjoja. On Joulupäivän aamu. Noita alkaa tuntea syyllisyyttä ja päättää herättää joulupukin unesta ja lähteä mukaan viemään lahjoja lapsille. Noita saapuu Korvatunturille oman hevosensa kanssa. Joulupukki on hyvin iloinen kun noita pyytää anteeksi ja haluaa kuitenkin hyvän joulun kaikille. 26.11.2012 Kiia Lehtonen

Etusivu | Yhteystiedot | Ajankohtaista | Opintolinjat | Asumisvalmennus | Kurssitoiminta |Terapiaosasto | Ratsastuskoulu |

Joko olet tutustunut Lehtimäen opiston uusiin kotisivuihin? Osoite on www.lehtimaenopisto.fi


OPISKELIJAKUNNAN HALLITUS V 2012-2013 Johannes Varjonen puheenjohtaja, Vesa Vihavainen varapuheenjohtaja, Mikko Alainen sihteeri, Riikka Laine ja Minna Randelin, varajäsenet Kiia Lehtonen ja Antti Nikander

Opiskelijakunnan hallituksen puheenjohtajan palsta

Raskas syyslukukausi alkaa olla lopuillaan. Opiskelijat sekä henkilökunta odottavat jo joululomaa. Opiskelijakunnan hallitus on toiminut aktiivisesti järjestäen kolmet arpajaiset joiden tuotolla olemme hankkineet TV:n uuden biljardipöydän kaveriksi. Lokakuussa järjestimme opiston yhteisen liikuntailtapäivän. Viimeisellä opiskeluviikolla kokoonnumme kaikki juhlasaliin laulamaan hengellisiä joululauluja ja hiljentymään jouluun. Hyvää Joulua ja Rauhallista Uutta Vuotta kaikille toivottaa Johannes


Kynttilä luo ympärilleen valoa, kynttilän valo on kaunista katseltavaa. Se luo ympärilleen hyvää mieltä ja rauhaisaa tunnelmaa. Annikka Saarinen ja Marja Heimonen

Tunnelmallista ja rauhallista Joulua!

Profile for Lehtimäen opisto

Lehtimäen opiston koululehti  

Lehtimäen opiston koululehti  

Advertisement