Kevätnasta 2017

Nro 118

Elinikäinen oppiminen on jokaisen oikeus ja mahdollisuus Kevät on kouluissa ja eri oppilaitoksissa arvioinnin aikaa. Tavoitteita opiskelulle on varsin helppo asettaa, mutta työtä ja sitkeyttä tavoitteisiin pääseminen yleensä edellyttää.

Elinikäinen oppiminen on jokaisen ihmisen perusoikeus. Koskaan ei ole liian myöhäistä oppia uutta. Aivotutkimus on nimittäin osoittanut ihmisen kykenevän oppimaan uusia taitoja koko elämänsä ajan. Uuden motorisen taidon oppimista helpottaa, jos on lapsesta asti harrastanut monipuolisesti fyysisiä taitoja vaativia toimintoja, mutta se ei ole edellytys uuden oppimiseen. Uuden taidon oppiminen edellyttää vanhojen kaavojen ravistelua. Ihminen oppii parhaiten vertaiseltaan. Lehtimäen opistolla ei tarvitse opiskella yksin vaan voi ottaa avuksi koko yhteisön tuen. On hienoa jakaa oppimisen iloa ja oivalluksia toisten kanssa ja kasvaa yhdessä kohti uusia haasteita.

Opetushallituksen sivuilta voit käydä katsomassa, onko kohdallasi tarvetta kartuttaa elinikäisen oppimisen avaintaitoja. Näiden taitojen avulla pystyt selviytymään paremmin uusissa tilanteissa ja muutoksissa. Elinikäinen oppimisen avaintaidoista ainakin seuraavia pystyy hyvinkin opettelemaan Lehtimäen opistolla: vuorovaikutus, yhteistyö, terveys, turvallisuus, toimintakyky, aloitekyky, yrittäjyys, estetiikka, viestintä, matematiikka, luonnontieteet, eri kulttuurit ja aktiivinen kansalaisuus.

Opiston aikuisopiskelijoista osa on joutunut näkemään kovasti vaivaa päästääkseen opiskelemaan Lehtimäelle. Aina ei ole helppoa järjestää asioitaan siten, että opiskelu olisi mahdollista.

Kuinka järjestää asiat siten, että opintojen jälkeen paluu omaan kotiin ja tuttuun toiminta – ja työympäristöön olisi turvattu. Nuorempien opiskelijoiden kohdalla kotoa lähtö ja turvallisista kuvioista luopuminen voi olla vaikeaa. Täällä opistolla kuitenkin arviointien yhteydessä voidaan todeta, että useamman kohdalla ”vanhasta luopuminen” ja irtiotto tutuista kuvioista on kannattanut. Elämään on auennut uusia puolia ja moni on löytänyt itsestään sellaisia voimavaroja, joiden olemassaoloa ei ilman toisia olisi ehkä tunnistanut.

Kiitos opiskelijoille ja henkilökunnalle menneestä lukuvuodesta ja rentouttavaa kesää!

Eija Saarimaa, rehtori 1

Kansanedustaja Mikko Savola piinapenkissämme Kansanedustaja Mikko Savola vieraili opistollamme 24.1.2017. Suomi 100 – juhlavuonna kansanedustajat vierailevat eri kouluilla vastaamassa opiskelijoiden kysymyksiin. Me aikuisopiskelijat toivotimme kansanedustaja Mikko Savolan tervetulleeksi Kuin taivaisiin ja Sydän puoli säätä vasten lauluesitysten tahtiin. Vierailun päätteeksi lauloimme vielä laulun Maailman toisella puolen. Seuraavaksi pidimme kansanedustaja Mikolle ns. ”kyselytunnin”.

Kansanedustaja Mikko Savola ja aikuisopiskelijat.

Laulaja Jarno Läpinen, kitara Justus Järvenpää, bassokitara Erkki Valkeus, rummut Daniel Juupaluoma ja urut Lusine Khurshudyan.

Kyselytunnilla me opiskelijat saimme esittää hänelle kiperiä kysymyksiä. Kyselimme mm. kansanedustajan päivästä ja työtehtävistä: ”Onko hän tyytyväinen palkkaansa? Haaveileeko hän presidentin ammatista? Mitä mieltä hän on Amerikan uudesta presidentistä Donald Trumpista? Omistaako hän villasukkia? Minkä merkkinen auto hänellä on ja laulaako hän suihkussa?” Mikko kertoi, että hänellä on kotona vaimo, kaksi lasta ja koira. Hän kertoi myös Velka-nimisestä lehmästään, jonka hän omisti ollessaan maanviljelijä. Mikko harrastaa kansanmusiikkia ja innostuikin esittämään meille Juoruämmät kansanlaulun. Siinä laulussa oli kyllä niin hauskat sanat, että nauroimme kippurassa!

Kirjoittaja Aikuisopiskelija ja politiikan asiantuntija Tea Tiainen

Kevätruno Keväällä lumi ja jää jo sulaa, sula rantatie meidät järven luo vie.

Järveen laskee jo aurinko, järvessä kimaltaa hopea ja kulta.

Vastarannalla kasvaa uusia kuusia.

Kevät kesään vaihtuu, auringonvalo illalla haihtuu.

- Katri -

2

Kansanedustaja Reijo Hongiston vierailu opistollamme Kansanedustaja Reijo Hongisto vieraili Lehtimäen opistolla maanantaina 20.2.2017. Hänelle esiteltiin opiston toimintaa hallituksen puheenjohtaja Jorma Kauppilan ja rehtori Eija Saarimaan johdolla.

Opiston bändi sekä ratsastustuntilaiset pääsivät myös näyttämään taitojaan. Aikuisopiskelijat istuttivat kansanedustajan ns. "piinapenkkiinsä", missä he esittivät Reijolle kiperiä kysymyksiä mm. kansanedustajan päivästä ja työtehtävistä. Mukaan mahtui toki pari vähän hassumpaakin kysymystä, niin kuin asiaan kuuluu. Opiskelijat saivat mm. selville, että Reijo on entiseltä ammatiltaan poliisi ja toimii kuulemma vieläkin vähän ohjeistaen. "Mihinkäs sitä seepra raidoistaan pääsisi?" -tokaisi Reijo, ja opiskelijat repesivät nauruun!

Reijo suoriutui piinapenkistä hyvin, eikä hänellä mennyt sormi suuhun missään välissä. Opiskelijat saivat Reijolta kunnon motivointipuheenkin, jonka voimalla he jaksavat taas ahkeroida omien tavoitteidensa eteen entistäkin reippaammin. Kansanedustajan vierailu päättyi lauluesitykseen Kuin taivaisiin.

Kirjoittaja ja politiikan asiantuntija, aikuisopiskelija Tea Tiainen

Kuvassa Reijo Hongisto ja Eija Saarimaa.

Kun leskenlehti ilmestyy siihen on hyvä syy: painotuore lehtinen kertoo meille uutisen ja otsikoi sen huolella: Ollaan kesän puolella!

-

Laura, Laura ja Marleena -

3

PRESIDENTTI MAUNO KOIVISTON MUISTOA KUNNIOITTAEN KOKO SUOMEN KANSA

MAUNO OSASI TYÖNSÄ TOSIHYVIN. HÄN OLI TODELLA ASIAN TOIMINAN MIES. KAIKKI KAIPAAVAT MAUNOA KOKO SYDÄMESTÄÄN. HÄN ELÄÄ MEILLÄ MUISTOISSA. MAUNO OLI PIDETTY MIES, HÄN OLI LÄMMIN HENKINEN JA HYVÄ SYDÄMINEN. HÄN LEVÄTKÖÖN RAUHASSA. KIRJOITTAJA JANNE TYNI

19232017

TIESITKÖ TÄMÄN SUOMEN LIPUSTA?  vahvistettiin Suomen lipuksi 29. toukokuuta 1918  Jokaisella on oikeus liputtaa Suomen lipulla silloin, kun katsoo sen aiheelliseksi

 Ristikuvio pohjautuu pohjoismaiseen ristilippuun ja viestii pohjoismaisesta yhteenkuuluvuudesta ja sitoutumisesta

 Suomen lipun sininen ja valkoinen väri edustavat monille lunta ja Suomen lukuisia vesistöjä

 Suomessa on vuodessa vähintään kuusi virallista liputuspäivää ja lisäksi kymmenen vakiintunutta liputuspäivää

 pitää kuivata sisätiloissa eikä esimerkiksi pyykkinarulla ulkona  Käyttökelvottomaksi kulunut Suomen lippu hävitetään polttamalla tai silppuamalla

4

Suomen upouudeksi kansallisruoaksi valittiin ruisleipä Ruisleipä oli alle 30-vuotiaiden äänestäjien ylivoimainen suosikki. Karjalanpaisti sijoittui toiseksi ja erityisesti nuorten suosikki ja kolmannelle sijalle sijoittui karjalanpiirakka. Mustikkapiirakka oli suosituin jälkiruoka kaikenikäisten keskuudessa. Kansallisruokaäänestyksen järjestivät ELO – suomalaisen ruokakulttuurin edistämissäätiö yhdessä Maa- ja metsätaloustuottajain keskusliitto MTK ry:n sekä maa- ja metsätalousministeriön kanssa.

Opiskelijat leipoivat kotitalousopettaja Pirkon kanssa karjalanpiirakoita, joiden leipominen oli opiskelijoiden toiveena leivontakurssilla tammi-helmikuussa 2017. Leivontakurssilaiset pitivät itse leipomiaan karjalanpiirakoita erittäin maukkaina.

Karjalanpiirakka on perinteinen suomalainen leivonnainen, jossa ohuen hapattamattoman ruiskuoren sisällä on riisipuuroa, ohraryynipuuroa tai perunasosetta. Se on alkujaan pohjois- ja rajakarjalainen herkku. Karjalanpiirakat vaativat monta vaihetta. Alla olevissa kuvissa muutama niistä.

Paloturvallisuus, meidän jokaisen asia!

Paloturvallisuus –teemailtapäivää vietettiin opistolla torstaina 23.3.2017. Opiskelijat ja henkilökunta tutustuivat palopelastussuunnitelmaan, harjoittelimme poistumista ja kirjasimme huomioitavia asioita. Asumisvalmennusyksiköissä 1 ja 2 harjoiteltiin palopelastuslakanoiden käyttöä, joka osoittautui melko haasteelliseksi! Opiskelijat tutustuivat Lehtimäen palokunnan ensivasteautoon, joka herätti suurta mielenkiintoa.

Alajärven palokunta järjesti harjoitukset 10.4.2017 Asvassa, jolloin tilanne tehtiin mahdollisimman aidon tuntuiseksi. Palomiehet laittoivat keinosavua Asvan sisääntulon eteiseen, josta se levisi muihin sisätiloihin aiheuttaen hälytyksen. Opiskelijoiden ja henkilökunnan poistuminen varauloskäynnin kautta tapahtui n. 5 minuutin sisällä. Harjoitusvaiheet käytiin läpi palomiesten kanssa ja harjoituksen todettiin sujuneen onnistuneesti.

5

AFRIKKA- JA VIA DOLOROSA-TEEMAT LUOVASSA TAITEESSA AFRIKKA-TEEMA TEHTIIN LEENA VALKEUDEN JOHDOLLA AIKUISOPISKELIJOIDEN KANSSA. TEIMME KAKSI ISOA SEINÄTAULUA, JOSSA PÄÄVÄREINÄ KÄYTETIIN OKRAA, KELTAISTA JA PUNAISTA. MYÖS MUITA VÄREJÄ OLI MUKANA. OLI MUKAVAA MAALATA ELÄIMIÄ, KUTEN LEIJONIA, NORSUJA, KIRAHVEJA JA SEEPROJA. SAFARI ON TÄYNNÄ ELÄMÄÄ!

KIRKKOPYHÄÄ JA HILJAISTA VIIKKOA KUNNIOITTAEN AIKUISOPINTOLINJALAISET MAALASIVAT PEITEVÄREILLÄ JEESUKSEN KÄRSIMYKSENTIEN GETSEMANESTA GOLGATALLE. VIA DOLOROSA AIHE LIITTYI JEESUKSEN RISTIINNAULITSEMISEEN.”SE MIKÄ EI TULE YHDESSÄ JAETUKSI, JÄÄ JONKUN KANNETTAVAKSI”.

Kirjoittaja aikuisopiskelija Tero Lehtonen

VALTAMERIEN HAIT, Valkohai Hait ovat nopeita uimaan. Ne ovat myös hyviä saalistajia. Tappajahai-elokuvasta tuttu valkohai voi hyökätä ihmisten kimppuun. Hait ovat kookkaita petokaloja. Hait asuvat Intian valtameressä. Hait eivät hyökkää ihmisten kimppuun tarkoituksella vaan vahingossa.

Valkohai on pelottava petokala. Hait uivat nopeampaa kuin ihmiset. Valkohai hyökkää uimareiden ja sukeltajien kimppuun. Hailla on sahalaitaiset hampaat ja ne ovat tosi terävät. Hai murskaa ihmisen tuhanneksi palasiksi. Minä haluaisin kohdata hain silmästä silmään.

Minua on hai purrut leikisti jalkaan. Minun ystäväni Jaana Rintala on operoinut minun jalkaani monta kertaa.

Minä olen nähnyt jo kaikki tappajahai-elokuvat. Minä olen kiinnostunut haista, koska ne ovat hurjia vesieläimiä. Minä olen myös nähnyt tappajahain Kosto-elokuvan.

Kirjoittaja on aikuisopiskelija Anne Sand

6

ASUMISVALMENNUS Nyt pääsette kurkkaamaan Sanna Mähösen siivouspäivää Hintsa B2:ssa. Siivoamme itse omat huoneemme ja asuntolan yhteiset tilat.

Aloitan siivoukseni viemällä maton ulos ja tamppaamalla sen. Seuraavaksi tallustan siivouskomerolle ja aloitan varsinaisen siivouksen. Asumisvalmennuksessa siivotaan oma huone, tavarat järjestellään paikoilleen, pölyt pyyhitään, lattiat imuroidaan ja pestään sekä roskat viedään roskiin. Joka toinen viikko vaihdamme myös petivaatteet.

Keittiössä tiskataan likaiset astiat ja pyyhitään pöytäpinnat. Opettelemme pyykkikoneen käyttöä.

Mitä yleisimmät pesukonemerkit tarkoittavat ja miten vaatteet lajitellaan värien ja pesulämpötilojen mukaan. Joskus olen joutunut harjoitella tahranpoistoakin.

Puhtaat vaatteet silitetään tarvittaessa ja viikataan kaapin hyllylle. Vaatekaappi on hyvä pitää siistinä, jolloin vaatteet löytyvät helpommin aamuisin unenpöperöisenäkin.

Viihdyn siistissä kodissa paremmin. Rauhallisessa huoneessa saa paremmat yöunet eikä näe painajaisia. Tässä kuvassa nostin peukku ylös, koska pöydän järjestäminen onnistui niin hyvin ja olin lopputulokseen tyytyväinen.

7

ATK TUNNIT ATK-TUNNILLA OPISKELEMME TIEOKONEEN KÄYTTÖÄ JA SAAMME TYÖSKENNELLÄ TABLETEILLAKIN HALUTESSAMME. JA TÄMÄ TABLETTI EI OLEKAAN IHAN TAVALLINEN TABLETTI-PILLERI.... TÄTÄ KIRJOITTAESSANIKIN OLEN PARHAILLAAN ATK-TUNNILLA JA JUTTUNI TULLAAN JULKAISEMAAN NASTA-LEHDESSÄ. TUNNIN LOPUKSI SAAN MENNÄ OMILLE SIVUILLE. SILLOIN YLEENSÄ KIRJOITAN HETI YOU TUBEEN HELMENKALASTAJAT! OLEN HEIDÄN ISO FANI!

Aikuisopiskelija: Katariina Mustajärvi

LINSSILUDE JA MASKOTTIMME DIDI-KOIRA OPETTAJAMME DIDI-KOIRA ON AINA SILLOIN TÄLLÖIN YSTÄVÄNÄMME KOULUSSA. DIDI ON KÄÄPIÖVILLAKOIRA, JOKA SAI NIMENSÄ DIANDRA LAULAJASTA. DIDI ON SULOINEN SYLIKOIRA, JOKA ANTAA RUNSAASTI PUSUJA. DIDI ON AIKA LINSSILUDE, SILLÄ JAKSOI OLLA HIENOSTI KUVATTAVANA MEIDÄN LUOKAN JOKAISEN OPPILAAN SYLISSÄ. DIDI SAATTOI MEIDÄT SAUNA- JA UINTITUNNILLEKIN. SIINÄ SAMASSAHAN HOITUI KOIRAN PISSATUSKIN. DIDI LIIKKUI ULKONA VAPAANA, SILLÄ HÄN ON TOTTELEVAINEN KOIRA. KUN OPETTAJA SANOO ”SEIS”, DIDI PYSÄHTYY. TAMMIKUUN OPPIMISPÄIVÄKIRJAA TEHDESSÄMME DIDI-KOIRAN VIERAILUPÄIVÄ JÄI MEILLE KAIKILLE MUKAVIMPANA ASIANA MIELEEN. DIDI TOI LUOKKAAMME PALJON ILOA JA HELLIÄ TUNTEITA! JA ARVAA VAAN KYSYMMEKÖ OPETTAJALTAMME JOKA VIIKKO: ”MILLOIN TAAS OTAT DIDIN MUKAAN KOULUUN?”

KUVISSA DIDI-KOIRA SINI MYLLYAHON JA SARI KAVANNON SYLISSÄ.

8

KEVÄTKONSERTTI 17.3.2017 LEHTIMÄEN OPISTOLLA ME AIKUISOPISKELIJAT JÄRJESTIMME OPISTOLLAMME KEVÄTKONSERTIN 17.3.2017.

TEIMME KONSERTISTAMME KUVASSA OLEVIA MAINOKSIA, JOITA LÄHETIMME NAAPURIKUNNISSA OLEVILLE KAVEREILLEMME JA RIPUSTELIMME LEHTIMÄEN ILMOITUSTAULUIHIN.

ARPAJAISPALKINTOJA HANKIMME PAIKALLISILTA YRITYKSILTÄ. LEIVOIMME ETUKÄTEEN PITSOJA, PIIRAKOITA JA KEKSEJÄ, JOITA SITTEN MYIMME KONSERTIN KANTTIINIISSA. VIRITTÄYDYIMME PERJANTAIN TUNNELMAAN PIIRTÄMÄLLÄ SYDÄMET POSKIIMME. NÄIN JOKAINEN VIERAS TIETÄÄ KENELTÄ KYSYÄ TARVITTAESSA NEUVOA.

PERJANTAI PÄIVÄ MENI JUHLASALIA KORISTELLESSA JA MYYNTIPÖYTIÄ KATTAESSA. KLO 14:30 OLIMME VALMIITA VASTAANOTTAMAAN ENSIMMÄISET VIERAAT. MYIMME ASIAKKAILLE ARPOJA JA ESITTELIMME ITSEVALMISTETTUJA KÄSITÖITÄMME. KANTTIINI OLI AUKI KOKO KONSERTIN AJAN.

KONSERTIN AVAUSPUHEEN PITI OPPILAAMME TEA TIAINEN. HÄN KUTSUI LAVALLE OPISTON OMAN BÄNDIN, JOKA TOIMI NS. ”LÄMPPÄRINÄ”. SEURAAVAKSI OLI VUOROSSA ILLAN PÄÄESIINTYJÄ ELI HELMENKALASTAJAT. HELMENKALASTAJAT ON ERITTÄIN SUOSITTU ISKELMÄMUSIIKKIA SOITTAVA BÄNDI, JONKA TAHDISSA OLI MUKAVAA TANSSIA. HUH HUH, OLIHAN SIINÄ HOMMAA, MUTTA OLEMME LOPPUTULOKSEEN HUIPPUTYYTYVÄISIÄ.

ME AIKUISOPISKELIJAT TEIMME SEN! KIITOKSET TIINA-, PIRKKO-, HELENA, SARI JA ERKKI-OPETTAJILLE!

9

HYVÄÄ ELÄMÄÄ LEHTIMÄEN OPISTOLLA OLEN ILKKA VIRTANEN TOIJALASTA JA OPISKELEN AIKUISLINJALLA. OLLAAN OLTU PAJALLA. TÄÄLLÄ ON MUKAVAA OLLA. OLLAAN KÄYTY KIRKOSSA, KAUPASSA SEKÄ SAUNOTTU JA UITU. OLLAAN OLTU TIETOKONEELLA JA VAPARISSA. TIINA-OPEN TUNNILLA JA MUSAKERHOSSA. ERKIN JOHDOLLA ON LAULETTU KAIKENLAISIA LAULUJA LAIDASTA LAITAAN. TÄÄLLÄ ON NIIN MUKAVAA OLLA! SAAN TULLA TÄNNE KESÄLLÄKIN LEIREILEMÄÄN. SAAN VÄHÄN VAIHTELUA ELÄMÄÄN, ETTEI TULE AIKA NIIN PITKÄKSI KOTONA OLLESSA. ILKKA LAULELEE JA KUNTOILEE OPISTOLLA!

LEHTIMÄEN OPISTOSSA PARASTA OLEN AIKUISOPISKELIJA DANIEL JUUPALUOMA. OPISTOLLA SAAN TOTEUTTAA ITSEÄNI MUKSIIKIN AVULLA. ERKKI VALKEUS ON HYVÄ MUSIIKIN OPETTAJA. OLEN HYVÄ SOITTAMAAN RUMPUJA JA SOITAN NIITÄ OPISTON BÄNDISSÄKIN. AIKA KULUU NOPEASTI KUN YMPÄRILLÄ ON PALJON IHMISIÄ.

LÖYSIN OPISTOLTA JOPA TYTTÖYSTÄVÄNI MIRA KORTESMÄEN. MIRA ON IHANAN SÖPÖ!

Kuvassa minä Daniel Juupaluoma ja Mira Kortesmäki

SISU-PARTIO Minä aloitin Lehtimäenopistolla Sisu-partion. Partiossa opetellaan erilaisia partiotaitoja. Partiovetäjinä toimivat Justus ja Terhi. Partiolaiset tekevät erilaisia retkiä luonnossa. Liikumme luonnossa ja paistamme nuotiolla mm. makkaraa, tikkupullaa ja vaahtokarkkeja. Liityin Lehtimäen perusoppijaksolla Sisu-partioon. Partio on minun hyvä harrastus. Tykkään olla partiossa, koska sieltä saa myös uusia kavereita. Partiolaiset voivat liittyä partion lippukuntaan. Partio kuuluu kaiken ikäisille ihmisille, paitsi vanhainkodin asukkaille, koska he ovat liian vanhoja käymää partiossa.

Iäkkäät ihmiset väsyvät partiossa helposti ja se on heille liian rankkaa.

Minunkin omalla paikkakunnallani toimii partio.

Kuvassa olen minä Anne Sand partiohuivi kaulassani.

10

TERO

HEVOSET

TYKKÄÄN RATSASTAMISESTA, KOSKA HEVOSET OVAT KILTTEJÄ. OPISTON KASSU ON MINUN SUOKKIRATSUNI. RÄISKE ON MYÖS HYVÄ JA RAUHALINEN HEVONEN. KOTONA ISÄLLÄNI JA ENOLLANI ON OLLUT HEVOSIA. ENOLLANI OLI LIVE NIMINEN ORI, JOKA OLI SUOMENHEVONEN, JA SITÄ KÄYTETTIIN TYÖHEVOSENA. OLEN OLLUT USEIN REKIAJELLULLA. HEVOSISTA ON TULLUT MINULLE SYDÄNYSTÄVIÄ. RATSASTAMINEN TUO RENTOUTTA JA HYVÄÄ MIELTÄ. KIITÄN MIELELLÄNI JA ANNAN RAPSUTUKSIA RATSULLENI TUNNIN JÄLKEEN.

Kuvassa olen minä Tero Lehtonen hevosien Selman ja Trullin keskellä.

Ratsastuksen ohjaaja Kaisan haastattelu 1. Koko nimesi? Kaisa Johanna Lampimäki Os. Isoaho 2. Mitkä ovat työsi hyvät ja huonot puolet? Monipuolista työtä ihmisten kanssa ja hevosten kanssa, huonoja puolia kiire, stressi ja kuormittavuus, mutta harvemmin.

3. Montako vuotta ratsastuksenohjaajan koulutus kestää? Peruskoulupohjalta 3 vuotta ylioppilastutkinnon jälkeen 2 vuotta.

4. Mitä kouluja olet käynyt aikaisemmin ennen kuin sinusta tuli ratsastuksenohjaaja? Peruskoulu ja lukio.

5. Kuinka korkeaa estettä olet hypännyt hevosen selässä? 110cm 6. Onko sinua koskaan koulukiusattu? Ei 7. Kuinka pitkiä päiviä joudut tekemään hevostallilla? Kaisalla on työaika 38h 45min/viikko. Äkillisissä sairastapauksissa voi olla joskus pidempiä.

8. Oletko tyytyväinen saamaasi palkkaan? Ok. Ainahan sitä enemmän toivoisi.

9. Mikä oli lempiaineesi peruskoulussa? Liikunta 10. Millaisia muistoja sinulla kouluajoilta, oliko paineita tai stressasitko kertaakaan? Koulussa oli kivaa ja siellä näki ystäviä. Paineita, ja stressiä hieman lukio ja ratsastuksenohjaajakoulussa.

11. Olitko aina kiltti tyttö ala-asteella ja yläasteella? Jep 12. Oletko suorittanut ylioppilastutkintoa? Olen.

13. Lempiruokasi ja juomasi? Herkut, uunimakkara & kahvi.

14. Paras näkemäsi elokuva? Niitä on paljon.

15. Lempijäätelösi maku kesäisin? Suklaanougat.

16. Mikä on paras hevonen Lehtimäen opistolla ja miksi? Kaikki hyviä ja parhaita kukin omalla osaamisalueellaan. Lähimpänä sydäntä Rubiini.

11

17. Oletko tykännyt asua Ähtärissä? Kyllä 18. Mihin ulkomaan kohteeseen haluaisit matkustaa, jos saisit itse valita? Kuuba.

19. Millaisia terveisiä haluaisit kertoa aikuisopiskelijoille? Oppimisen iloa ja kaikkea hyvää.

Kuvassa haastattelija, aikuisopiskelija Emmi Huttunen

Teatteritiimissä on niin ihanaa!

Teatteritiimissä harjoitellaan pikkuisia esityksiä ja valloitetaan yleisön sydämiä. Teatteritiimissä on kivaa, kun pääsee esiintymään lavalle. Olemme näytelleet joulu- ja kevätnäytelmissä.

Harjoittelemme parin kanssa tehtäviä, joita Helena ja Terhi antavat mm. pantomiimia. On kivaa olla kaverin kanssa samassa ryhmässä. Teatteritiimin harjoitukset ovat aina keskiviikkoisin.

Suunnittelemme uusia esityksiä. Välillä leikkimme vettä kengässä, peiliä, värileikkiä, patsasta ja savea. Lopuksi yritämme muistaa ja ehtiä rentoutua.

Kuvan keskellä jutun kirjoittaja ja näyttelijä Sanna Mähönen.

REETAN ELÄMÄNKERTA OLEN REETA LEPPÄNEN JA ASUN WIITALINNAN PALVELUTALOSSA VIITASAARELLA. OLEN 37-VUOTIAS. MINUN PERHEESEENI KUULUVAT ÄITI, ISKÄ, VELI JA SISKO. VELJELLÄ JA SISKOLLANI ON JO OMAT PERHEET. OLEN JO KUUDEN LAPSEN TÄTI. MEIDÄN PERHEESEEN KUULUU YHTEENSÄ 13 HENKEÄ.

KÄYN TÖISSÄ 4 PÄIVÄNÄ VIITASAAREN SATEKAAREN TYÖKESKUKSESSA. MINULLA ON VAMMANA DUDOSI-OIRERYHMÄ JA MYÖHEMMIIN SAIRASTUIN MYÖS UNIAPNEAAN, JOHON MINULLA ON CHAP-LAITE. JOUDUN KULJETTAMAAN CHAP-LAITETTA AINA MUKANANI, MINNE IKINÄ MENENKIN. MEILLÄ ON JOSKUS OLLUT HÄKKILINTU, KANI, KISSA JA AAVIKKOROTTA. HARRATUKSIANI OVAT PYÖRÄILY, LUKEMINEN JA UIMINEN. NAUTIN JOOGASTA JA Kuvassa minä ja paras kaverini FYSIOTERAPIASTA TODELLA PALJON. NE AUTTAVAT MINUN KIPUIHIN HYVIN. Seppo Toikkanen.

12

TERVATÄPINÖISSÄ 29.3.2017 LÄHDIMME BUSSILLA URHEILUKISOIHIN KUORTANEELLE 29.3.2017. LAJEINA OLI PALLON- JA TURBOKEIHÄÄNHEITTO, 60M JUOKSU, 60M PYÖRÄTUOLIKELAUS JA PITUUSHYPPY. OTETTIIN RYHMÄKUVA PUKUHUONEESSA ENNEN KISOJA. ALUSSA LÄMMITELTIIN JUMPPAAMALLA HYVÄN MUSIIKIN TAHDISSA. SÖIMME EVÄITÄKIN REISSUSSA. ME KAIKKI KANNUSTIMME TOISIAMME JA SIELLÄ OLI HYVÄ MEININKI! MEIDÄN LUOKAN PASI LEHIKOISESTA JA SINI MYLLYAHOSTA TULI KISOJEN SANKAREITA. PASI VOITTI TURBOKEIHÄÄSSÄ JA TULI HOPEALLE PALLONHEITOSSA SEKÄ PITUUSHYPYSSÄ. SINI VOITTI PYÖRÄTUOLIKELAUKSESSA. HE SAIVAT POKAALIT PALKINTOJEN JAOSSA. ME KAVERIT TUULETIMME SANKAREILLEMME INNOKKAASTI! JOIMME OPISTOLLA VIELÄ KOKO PORUKALLA MITALIKAHVIT JA SAIMME KAIKKI DIPLOMIT.

TYTÖT PUKUHUONEESSA.

TYTÖT KANNUSTAMMASSA.

VOITTAJAT SINI JA PASI!

POJAT JUMPPAAMASSA.

Kirjoittanut Aikuisopiskelija Sanna Mähönen.

13

TALONMIES OLLIN HAASTATTELU ONKO MUKAVAA OLLA TALONMIEHENÄ? ON, KOSKA TÄMÄ TYÖ ON NIIN MONIPUOLISTA. MINÄ VUONNA OLET ALOITTANUT TYÖT LEHTIMÄEN OPISTOLLA? ALOITIN TALONMIHEHNÄ VUONNA 2008. 9-VUOTTA ON MENNYT NOPEASTI. MITÄ TALONMIEHEN TEHTÄVIIN KUULUU? KIINTEISTÖJEN HOITAMINEN JA PIHATYÖT. UIMAHALLILLA VESIEN KÄSITTELY JA KIUKAAN PÄÄLLE LAITTO. MIKÄ ON MUKAVINTA TALONMIEHEN TYÖSSÄ? TYÖN MONIPUOLISUUS. TEETKÖ USEIN PITKIÄ TYÖPÄIVIÄ? JOKAINEN PÄIVÄ ON ERINLAINEN. LÄHDETKÖ JOSKUS YÖLLÄKIN TÖIHIN? EI OLE TÄHÄN MENNESSÄ TARVINNUT. MISSÄPÄIN LEHTIMÄKEÄ ASUT? IHAN LÄHELLÄ, 600M PÄÄSSÄ.

TEETKÖ USEIN VIIKONLOPPUISIN TÖITÄ? JOKA TOINEN VIIKONLOPPU. ONKO ASUNTOLA REMONTIT EDISTYNEET AIKATAULUSSA? ON. MILLOIN PÄÄSTÄÄN TUPAREIHIN? JUHANNUKSENA Jutun haastattelija ja kirjoittaja Ilkka Virtanen.

Ilkka Virtanen ja talonmies Olli Katajamäki

SININ KELAUS-HARRASTUS OLEN 42-VUOTIAS SINI MYLLYAHO. ASUN ALAJÄRVELLÄ. ALOITIN OPISTOLLA TAMMIKUUSSA 2017. HARRASTAN KELAUSTA AKTIIVISESTI. MINUN LEMPIURHHEILIJANI ON LEO-PEKKA TÄHTI. LEO-PEKKA ON VAAN NIIN SÖPÖ JA IHANA! FANITAN HÄNTÄ, KOSKA ITSEKIN PYÖRÄTUOLIN KÄYTTÄJÄNÄ HARRASTAN KELAAMISTA.

14

Teron matkassa remontti- ja kiinteistöhuollossa Olen aikuisopiskelija Tero Lehtonen, 45-vuotias ja kotoisin Multialta.

Keväällä olemme tehneet remonttihommia ja puutöitä verstaalla Hannun kanssa. Hannu on mukava ja auttavainen ope! Omana työnä tein kurssilla puunkantotelineen ja lintulaudan. Vuoden aikana olemme tehneet paljon yhteistä hyvääkin opistolle mm. purkaneet kirjahyllyjä ja entisöity penkkejä.

Kavereiden kanssa on ilo puuhastella vaativiakin hommia! Olemme osanneet tehdä puusta mm. tulppaaneita, puunkantotelineitä, talouspaperirullan pidikkeitä, linnunpönttöjä, autoja, penkkejä jne. Monenlaiset työkalut ovat myös tulleet tutuksi. Me aikuisopiskelijat olemme aina valmiita hommiin, vain essujen laitto hidastaa töiden aloitusta.

Kuvassa Daniel Juupaluoma, Henri Seppälä, Juha Nissilä ja Tero Lehtonen.

LAHDEN MM-KISAT 22.2.-5.3.2017

OLEN JUHA NISSILÄ AIKUISOPISKELIJA. ALOITIN LEHTIMÄEN OPISTOLLA TAMMIKUUSSA 2016. OLEN VIIHTYNYT KOULUSSA HYVIN. SEURAAN AKTIIVISESTI LAHDEN MM-KISOJA, KOSKA OLEN KOTOISIN SIELTÄ. OLEN OLLUT KATSOMASSA KISOJA ENSIMMÄISEN KERRAN VUONNA 1998. SILLOIN SUOMI SAI MONTA MITALIA. MÄKIHYPPY ON TALVILAJEISTA MINUSTA KIINNOSTAVIN. IKÄVÄ KYLLÄ EMME OLE MENESTYNEET SIINÄ VIIME VUOSINA. JANNE AHONEN ON MINUN IDOLINI.

15

LAULAVAT AIKUISOPISKELIJAT LAULUMUSIIKIN TUNNIT OVAT KIVOJA, KOSKA SIELLÄ VOI LAULAA JA MINULLE TULEE SIITÄ HYVÄ MIELI. OSAAN LAULAA HIENOJA KAPPALEITA. SUOSIKKILAULUJANI OVAT LINTU JA RAKKAUSLAULU. PIDÄN MYÖS SUVI TERÄSNISKAN KAPPALEESTA UUSI AAMUN KOI. PIANOTUNNILLA OPPII PALJON LAULUJEN SANOJA JA YHDESSÄ LAULAMINEN ON VAAN NIIN KIVAA!

Tiina-open laulutunnilla Tea, Heidi, Anne ja minä Sanna Mähönen.

SUOMEN LUONNON PÄIVÄ Suomen luonnon päivän ja Suomen itsenäisyyden 100-vuotisjuhlan kunniaksi liputetaan 26. elokuuta 2017. Sisäministeriö on antanut asiassa valtion virastoja ja laitoksia koskevan määräyksen. Samalla ministeriö suosittaa vastaavaa yleistä liputusta. Juhlaliputus on kertaluonteinen. Päivästä ei siis tule pysyvää liputuspäivää.

Suomen luonnon päivä muistuttaa suomalaisia luonnon merkityksellisyydestä. Puhdas luonto on suomalaisen matkailumarkkinoinnin kärkituotteita, ja monet suomalaiset elinkeinot ovat riippuvaisia luonnosta. Jokamiehenoikeuksien ansiosta jokaisella kansalaisella on mahdollisuus kulkea luonnossa ja hyödyntää luonnon tuotteita huolimatta alueen omistussuhteista. Luonto on myös monen suomalaisen mieluinen liikuntaympäristö. Suomen luonnon päivää on vietetty vuodesta 2013 lähtien. Suomesta tulee maailman ensimmäinen maa, jossa luonnolle on oma liputuspäivänsä.

16

LEIRIKOULUSSA PÄRNUSSA 8-11.5.2017 Ensimmäisenä leirikoulupäivänä maanantaina matkaan lähdettiin isolla porukalla kahdella Peuran linja-autolla. Lähtö oli aamulla varhain, kun matkatavarat, ihmiset ja eväät oli pakattu autoihin.

Matkalla Helsinkiin tuli vielä muutama opiskelija kyytiin.

Satamasta päästiin heti Tallink Star- laivaan ja sen herkkubuffeen äärelle. Laivamatkan jälkeen lähdettiin bussilla Pärnuun, n. 130 km:n päähän Tallinnasta. Pärnu on Viron kesäpääkaupunki, joka houkuttelee lomailijoita pitkillä hiekkarannoillaan, runsailla ravintoloillaan, kylpylöillään (ensimmäinen kylpylä jo vuonna 1837) ja rennolla tunnelmallaan. Pärnu on kaupunki Itämeren rannalla, eteläisessä Virossa. Sen asukasluku on n. 40 000. Kaupungin läpi virtaa Pärnujoki.

Tervise Paradiis Spa- kylpylään saapumisen jälkeen lähdettiin melkein heti kävelemään pizzeria Steffaniin, jossa nautittiin herkulliset pizzat. Kun päästiin takaisin hotellille, ei unta tarvinnut kauheasti houkutella, niin väsyneitä kaikki olivat.

Toisena leirikoulupäivänä oli kiertoajelu kaupungilla, jossa oppaat kertoivat Pärnusta, Viron historiasta ja esittelivät Pärnun nähtävyyksiä. Kiertoajelun lopuksi käväisimme myös suuressa ostoskeskuksessa. Sen jälkeen osa meni kaupungille ostoksille ja syömään. Meidän harmiksemme kylpylä ei ollut auki (huoltopäivä), mutta iltapäivällä muutamat kävivät kuitenkin hotellin uima-altaassa uimassa. Illallisen nautimme hotellilla ja ennen nukkumaanmenoa moni kävi vielä pienellä kävelylenkillä tutustumassa hotellin ympäristöön ja rantaan.

Kolmantena leirikoulupäivänä ohjelmassa oli tutustumiskäynti läheiselle alpakkafarmille, jossa olikin mukavasti nähtävää ja tekemistä. Farmilla oli alpakoiden lisäksi myös angorakaneja, kissa, koira ja vuohia, joita kaikkia pääsi silittelemään ja pääsipä pieni kili ja muhkeakarvainen kani useampaankin syliin hellittäväksi. Alpakat olivat hieman arkoja, mutta söivät kädestä porkkanaa pieninä paloina. Tilalla juotiin myös kahvit ja tehtiin ostoksia matkamuistomyymälästä. Iltapäivällä osa porukasta meni kaupungille ja osa vesipuiston riemuihin. Alkuillasta lähdettiin Halinga-ravintolaan villisikailtaan. Illan aikana ruokailun lomassa meille esiintyivät paikallinen orkesteri ja kansantanssiryhmä ja päästiin itsekin tanssahtelemaan. Hotellille päästyämme pakkailtiin jo enimmät tavarat ja valmistauduttiin seuraavan päivän kotimatkaan.

Neljäntenä leirikoulupäivänä alkoi kotimatka bussilla kohti Tallinnaa. Laivana paluumatkalla oli uusi Tallink Megastar-laiva, joka olikin tosi hieno. Matka meni taas ruokaillessa ja viime hetken tuliaisia ostellessa. Bussimatka takaisin Lehtimäelle tuntui tosi pitkältä, mutta mukavassa seurassa matka taittui mukavasti. Lehtimäellä olimme vasta klo 22.30 ja sitten saikin mennä tyytyväisenä onnistuneen reissun jälkeen nukkumaan. Kiitos kaikille mukana olleille!

17

Leirikoulua Lehtimäellä Leirikouluviikon sää ei juuri keväistä lämpöään suonut ja muutamana päivänä lumisade valkaisikin maiseman peittäen alleen nupuillaan olleet leskenlehdet. Mutta mitäpä tuosta, sillä leirikouluviikko tarjosi opiskelijoille monta mieltä lämmittävää hetkeä kylmän sään korvikkeeksi.

Opiskelijoilta kysyttäessä viikon kohokohtia, niin useimmat vastasivat, että kaikki oli kivaa. Jokaiselle päivälle löytyi kuitenkin selkeä THE BEST –juttu!

Maanantai: ”Leirikoulun avajaiset ja olympiakisat oli kivaa. Sain mitalin jee!”

Tiistai: ”Taimelan koulun oppilaat kävivät kylässä ja heille sai esitellä opiston paikkoja. Se oli mukavaa.”

Keskiviikko: ”Taikuriesitys ja taikurikoulu oli tosi hyvät jutut. Ja kasvomaalaus.”

Torstai: ”Leirikouludisko oli mukava ja siellä tuli hiki. Hepparataan oli jännä osallistua.”

Perjantai: ”Viron leirikoululaiset olivat palanneet yöllä ja sai nähdä taas matkalla olleet kaverit.”

18

JÄNNITYSTÄ, VAUHTIA JA VAARALLISISA TILANTEITA Opiskelijat haastoivat henkilökunnan sählymatsiin liikuntailtapäivän päätteeksi keskiviikkona 22.3.2017. Ottelu pelattiin opiston liikuntasalissa. Opiskelijoiden joukkueessa pelasi perusoppijaksolaisia, aikuisopiskelijoita sekä opintoseteliopiskelijoita. Opiskelijoiden joukkueessa pelasivat sinisissä liiveissä Jari, Matti, Pasi, Tatu S., Juha, Janne sekä Markus ja Marko. Henkilökunnan joukkuetta edustivat Katariina, Mari, Tiina I., Kaisa, Tiina P. Eero ja maalivahti Tatu V.

Opiskelijoiden joukkue

Henkilökunnan joukkue pelasi oransseissa liiveissä

Pelin tuomarina toimi Heikkilän Jarmo, joka muistutti pelaajia seuraavista säännöistä:

  

 

mailaa ei saa nostaa polvenkorkeutta ylemmäs palloa ei saa ottaa kädellä kiinni töniä ei saa – ei vaikka olisi vanhoja kaunoja, johon Tatu jatkoi kysymällä entäs jos on jäänyt hampaan koloon jotain – tähän kommenttiin vastaus tuli kuin yhdestä suusta Jarmolta ja Marilta – hampaitten pesulle! kentällä saa olla 4 kenttäpelaajaa ja maalivahti ja pelataan kaksi 15 minuutin erää

Näillä evästyksillä peli aloitettiin. Opiskelijat aloittivat vahvasti eikä aikaakaan, kun opiskelijoiden joukkue oli 4−0 johdossa. Henkilökunta löysi pelivaihteen vasta, kun 1. erää oli pelattu n. 10 minuuttia. Erän päättyessä numerot olivatkin 4−4. Toinen erä aloitettiin tasapelistä. Aina tehdyn maalin jälkeen vastapelurit tasoittivat pelin tasalukemiin. Toisen erän 13 minuutilla peli oli 6−6, mutta aivan viimeisillä peliminuuteilla henkilökunta pisti ison vaihteen päälle. Ottelu päättyi lukemiin 8−6 henkilökunnalle.

Ottelusta ei puuttunut vauhtia, jännitystä eikä vaarallisia tilanteita sen enempää kuin ääntäkään. Jos kannustusjoukkojen äänen voimakkuutta olisi mitattu, veikkaisin desipelimittarin viisareiden hiponeen punaista alkumetreiltä lähtien. Pelin tuoksinassa kaukalokin sai kyytiä ja kaatui. Pelaajat sentään selvisivät ilman fyysisiä vammoja.

19

Kannustusjoukkoja

OPISTON AMPUMAKERHON KEVÄTKISA 2017 KIVÄÄRISARJA 1. Hannu Peltoharju 2. Risto Lehto 3. Sami Taatila 4. Janne Hautaviita

184 pistettä 176 pistettä 167 pistettä 109 pistettä

KIVÄÄRILLÄ PISTOOLI TAULUUN 1. Miika Jokinen 2. Saara Säntti 3. Antti Nikander

187 pistettä 169 pistettä 46 pistettä

KIVÄÄRILLÄ PISTOOLITAULUUN KAHDELTA TUELTA 1. Kalle Sormunen 2. Mira Kortesmäki

182 pistettä 156 pistettä

PISTOOLI 1. Hanna Kajuutti

110 pistettä

PARTIOLAISTEN AJATUKSIA PARTIOSTA Minna ja Laura H: Partio on kivaa.

Risto: Makkaranpaisto on paras.

Antti: Askartelu on mukavaa.

Sami ja Anne: Partioillat on parhaita.

Emmi: Olen pettynyt, kun ensiapuilta ei onnistunut.

Marlena: Yhdessäolo on OK. Laura L: Partioon on mukava tulla.

Tero: Partioilta on viikon kohokohta.

20

TEATTERITIIMILÄISTEN AJATUKSIA

Sanna: Tykkään esiintyä ja saan itseluottamusta. Mieliroolini on keiju.

Jenna: Toiveroolini on prinsessa, näytteleminen on kivaa.

Reeta: Teatteritiimissä voin ilmaista itseäni. Ikimuistoisin roolini on ollut lumikuningatar.

Antti: Olen innostunut näyttelemään.

Marlena: Hauskinta on ollut tehdä tauluja valokuvaamalla.

Teimme taulun nimeltään Satumaiset Treenit.

Mira: Näytteleminen on mukavaa. Haluaisin joskus esittää prinsessa Ruususta.

Risto: Olen tykännyt esittää joulunäytelmässä possua.

Saippuakuplien puhaltelu Tuhkimo-elokuvaan oli kivaa.

Ida-Lotta: Lempiroolini on ollut Nelli Nuudelipää, Nellin peruukkia oli kyllä vähän hankala pitää.

Laura: Mieluisin roolini on ollut enkeli. Teatteritiimissä on ollut kivaa.

Jussi: Toiveeni oli, että pääsisin esittämään Mörköä ja sainkin esittää sitä joulujuhlassa vuosi sitten.

21

Miika: Teatteritiimissä on joskus ollut tylsää. Tonttua tykkäsin esittää joulujuhlassa.

Ndei: Teatteritiimi on OK. Keijun rooli on lempiroolini.

Oskar: Teatteritiimissä on ollut hauskaa. Toivon, että joskus saisin esittää pelleä.

Tero: Oli mukava päästä teatteritiimiin, nyt pääsen esittämään kevätjuhlassa toivomani hahmoa.

Minna: On ollut kiva harjoitella esitystä ja päästä esittämään sita kevätjuhlassa.

Rasmus: Olen tykännyt olla mukana, Kapteeni Koukun esittäminen oli hauskaa.

Tea: On kiva päästä esiintymään. Toivottavasti Teatteritiimi jatkuu syksylläkin.

Hanna: Näyttelijöillä on aina ollut hienoja pukuja. Näytteleminen on ollut hauskaa.

Aurinkoista kesää kaikille toivottaa opiston Teatteritiimi 22

VAPARISSA TAPAHTUU Vapari

eli

vapa-ajantilamme

sijaitsee

uudenpuolen yläkerrassa. Sinne voi tulla puuhastelemaan ja viettämään aikaa maanantai- ja perjantaisiltaisin sekä viikonloppuisin.

Vaparista löytyy mm. Pleikkari pelikoneet, mankat musiikinkuuntelua varten, piirustus- ja väritystarvikkeita, Hamahelmiä, ompelutarvikkeita, lautapelejä, pingis- ja biljardipöydät. Niin ja tietenkin palapelejä.

Viime talven suosituin puuhastelu on ehdottomasti ollut palapelien kokoaminen. Niitä on koottu muutaman kymmenen palan peleistä useamman tuhannen palan peleihin. Palapelin kokoaminen kysyy pitkäjännitteisyyttä. Niinpä vaparissa onkin ollut nimillä varustettuna keskeneräisiä pelejä odottamassa valmistumistaan. Useat palapelit ovat valmistuneet yhteistyöllä, kuten ohessa Riston ja Rasmuksen 1500 palan peli.

23

ÄHTÄRIN LUKION TEATTERIKURSSIN ESITTÄMÄ SAITURIN JOULU

Menneiden joulujen henki näyttää Kruukelle, millainen joulu tällä oli lapsuudessaan.

Jenna ja Mira poseeraavat näyttelijöiden kanssa. Kuvassa mm. pääosassa ollut Kruuk, nykyisten joulujen henki, Kruuken sisarentytär ja laulajia.

Sanna, Mira ja Antti pääsivät kuvaan menneiden joulujen hengen kanssa.

24

PALMUSUNNUNTAINA KOHDATAAN Opiston musiikkiryhmä ja Teatteritiimi osallistuivat yhdessä Lehtimäen toimintakeskuksen väen sekä päiväkerholaisten kanssa Lehtimäen kirkossa vietetyn palmusunnuntain messun toteutukseen.

Musiikkiryhmä vastasi lauluesityksistä. Kitaristien Erkin ja Justuksen lisäksi Daniel ja Samuli toimivat rumpaleina Minnan ollessa laulusolistina. Teatteritiimiläisistä Tero, Rasmus, Eetu, Minna ja Oskar olivat harjoitelleet pienen esityksen. Opiston partiolaiset Antti, Tero, Minna ja Risto keräsivät kolehdin.

Jumalanpalveluksen jälkeen siirryimme opistolle ruokailemaan ja myöhemmin juhlasaliin viettämään juhlaa yhdessä vieraitten kanssa. Juhlassa esiintyivät Rohkiat bändi, toimintakeskuksen miehet sekä Sanna, Reeta, Mira ja Jenna huivi- ja nauhatansseineen. Myös yleisön joukosta oli mahdollisuus päästä esiintymään.

25

Luovan taiteen kevätretki Soiniin Tutustuimme luovan taiteen kevätretkellä Erkki ja Leena Valkeuden maatilaan.

Vietimme talon isännän musiikinopettajamme Erkin nimipäivää 18.5.2017.

Luovan taiteen opettajamme Leena kertoi meille kyytöistä eli Itä-Suomen alkuperäislehmistä. Saimme ruokkia kyyttöjä ja maistella kanojen munimia munia.

Ohjelmassa oli ruoan valmistusta, syömistä ja rentoa oleilua ystävien seurassa.

Ja kyllä me vähän ’jammailtiinkin’ musiikin tahdissa…

Aikuisopiskelijat lähettävät lämpimät kiitokset talon emännälle ja isännälle!

26