Fontit: Leipäteksti: Adobe Garamond Pro 10,5 pt Otsikot: Kozuka Gothic Pr6N ; EL
Matematiikka 2/21
SISÄLLYSLUETTELO 3 Pääkirjoitus 4
Sikariporras
6
Tuutorien tervehdys
7
Lyriikkaa
8
Paul Erdös - henkilöbiografia Niko Jordman
11 Legenda-lista
Tampereen yliopiston kirjallisuudenopiskelijoiden ainejärjestölehti
Legenda on sitoutumaton ainejärjestölehti, joka ilmestyy neljä kertaa vuodessa.
www.teemary.org
12 Lyriikkaa 14
Kritiikki: Homeromanteion - sattuman neuvot Tatu Pajula
15
Kritiikki: Matematiikkaa for dummies
Ilona Rantamäki
18
Matikka
Lyriikkaa Aappo Jutila
24 Lyriikkaa 26
PÄÄTOIMITTAJA Magdaleena Murto
Katja Harinen
20 Horoskoopit 22
Proosa: Mahdoton yhtälö Katja Harinen
28 Lyriikaaa
TOIMITUSKUNTA Päätoimittaja: Magdaleena Murto Kuvitusvastaava: Anniina Kuusisto Oikoluku: Tatu Pajula & Emma Loikala Taitto: Katja Harinen ja Milla Arajoki Kansi: Ilona Rantamäki Tuisku Tuukkanen Aappo Jutila Katja Harinen Ilona Rantamäki Tatu Pajula Milla Arajoki
PÄÄKIRJOITUS
ULOS L ABYRINTISTÄ ”Katsos Adson, me turvaudumme matemaattisiin tieteisiin. Vain matemaattisissa tieteissä, niin kuin Avertoes sanoo, meidän tuntemamme asiat samaistuvat ehdottomassa mielessä tunnettuihin asioihin.” ”Siinä näette, että myönnätte että on universaalisti tunnettuja asioita.” ”Matemaattiset tiedot ovat järkemme sillä tavalla rakentamia, että ne toimivat aina ikään kuin olisivat tosia, johtuipa se sitten siitä että ne ovat myötäsyntyisiä tai siitä että matematiikka on keksitty ennen muita tieteitä. Ja kirjaston ovat rakentaneet ihmiset, joilla oli inhimillinen järki ja jotka ajattelivat matemaattisesti, sillä ilman matematiikkaa ei tehdä labyrinttejä. Siispä täytyy verrata omia matemaattisia oivalluksiaan kirjaston rakentajien oivalluksiin, ja tästä vertailusta syntyy tiede, sillä tämä on termien tiedettä termeistä.” Umberto Eco, Ruusun nimi (1980) En tunne matematiikkaa, mutta se tuntee minut läpikotaisin. Matematiikka on totuus ja laki. Ainakaan kukaan ei ole onnistunut kumoamaan sen lainalaisuuksia. Legenda-lehti on aina uskaltanut tarttua itseään suurempiin aiheisiin. Matematiikkaa suurempaa (tai pienempää) ei ole. Se kutistuu huomaamattomaksi ja monistuu universumeiksi. Uhkarohkeina ja suuruudenhulluina lähdemme tökkimään matematiikkaa. Hei matikka, hei matikka, mikä sä oot? Ymmärrän, jos matematiikka sanana ja konseptina aiheuttaa antipatioita. Haastankin nyt ajattelemaan matematiikkaa aivan uudella tavalla; se on näkymätöntä materiaa, aineellinen välttämättömyys, jumalankaltai-
nen kysymys ja vastaus, jonka olemassaolo ei riipu siitä, ymmärtääkö jokin toinen entiteetti sen lait. OK? Hienosti sepitetty, arvon kirjallisuustieteilijä. Haistaa jo kaukaa että todellakaan et tunne matematiikkaa. En tunnekaan. Mutta toimituskunnallemme on annettava tunnustus rohkeasta katseesta suuntaan, joka saattaa sokaista, lannistaa, kyynistää tai jopa tuhota humanistin. Oli kyseessä sitten kala tai tapa ymmärtää materian järjestäytymistä, matikka inspiroi. Älkää peljätkö, kehottaa matematiikka. Enkelit ovat matemaattisia olioita ja ne kuljettavat yleensä ihmistä auttavaa informaatiota. Matematiikka-numeron myötä allekirjoittanut jättää hyvästinsä Legendan toimituskunnalle ja yliopistolle. On ollut kunnia kulkea kanssanne. Kohtaamme uudelleen jossain kohtaa labyrinttiä, jos sylinteri suo. Makku 3
SIKARIP Teeman koronahallitus 2.0 lukuina Teeman hallituksessa 2021 on 15 varsinaista jäsentä ja toiminnassa on aktiivisesti mukana myös viisi toimihenkilöä. Puheenjohtajistoon kuuluu kaksi teemalaista: pj Jenna Hänninen ja varapj Anna Andersson, jolla on myös kolme muuta vastuuta: yhteistyö, alumnitoiminta ja kestävä kehitys. Sihteeri Henna Lääveri lähettää sähköpostilista-Motiiville pöytäkirjat kokouksista, joita on tähän mennessä pidetty viisi + yksi ylimääräinen yhdistyksen kokous. Sihteerimme vastaa myös kahdesta muusta toiminnasta: kulttuurista ja kestävästä kehityksestä. Taloudesta ja varainhankinnasta vastaa Taika Jaakkola, ja hän se erilaisten numeroiden kanssa vasta onkin tekemisissä. Koulutuspolitiikasta ja liikuntatoiminnasta vastaa Ellinoora Laaksonen, joka on tiedottanut yhteistyössä sosiaalipolitiikasta, yhdenvertaisuudesta sekä kestävästä kehityksestä vastaavan Ida Kiikkerän kanssa lukemattoman paljon jäsenistöämme heitä koskevista edunvalvonnallisista asioista näinä poikkeuksellisina aikoina. Mukaan on mahtunut myös yksi iso keskustelutilaisuus yhdessä henkilökuntamme kanssa. Tapahtumatiimimme on tähän mennessä järjestänyt 0 lähitapahtumaa, mutta etätapahtumia on onneksi ollut useita. Tapahtumavastaavana ja toisena varainhankintavastaavana toimii Aletta Kemppainen ja hänen parinaan sekä yhtenä kirjallisuuskahvivastaavana toimii Tytti Koivisto. Tapahtumia järjestää myös yksi toimihenkilö: Erika Hautala. Tapahtumia ne ovat työelämätapahtumatkin, ja niistä sekä kulttuurista vastaa tänä vuonna Jarita Hänninen. Viestintätiimiimme kuuluu kolme hallituslaista ja kaksi toimihenkilöä, joista kukaan ei ole tyytynyt vain yhteen pestiin. Hallituslaisista Tiia Kailaheimo vastaa myös työelämästä, Milla Arajoki Legendasta ja Alina Kumara kansainvälisyydestä. Toimihenkilöistä Assi Kärkkäisellä on mukana myös työelämä ja
4
PORRAS Teresa Korvella liikunta. Viestintätiimimme hoitaa Teeman sähköpostilistoja, nettisivuja ja sosiaalisen median tilejä, ja he ovat nostattaneet Teeman Instagram-seuraajia viimeisen kolmenkymmenen päivän aikana 55 uudella seuraajalla. Ensi syksyn kolmisenkymmentä uutta fuksia vastaanottaa kolme tuutorivastaavaa, Sauli Lasanen, Janina Alhava ja Milla Sipinen, yhdessä 12 muun tuutorin kanssa. Lasanen ja Alhava vastaavat myös Teeman luovasta kirjoittamisesta, jonka toiminta toivottavasti saadaan käynnistettyä taas 1. syyskuuta alkaen. Teemassa pyörii myös yksi lukupiiri, Affektiharha, josta vastaavat Julia Kuusisto ja Milla Barsk yhdessä kirjallisuuskahvivastaavuuksiensa kanssa. Ensi syksyä, uusia teemalaisia ja parempia aikoja innolla odottaen Tampereella (61.49813, 23.76081) huhtikuun viidentenätoista päivänä vuonna 2021 Puheenjohtaja Hänninen
5
TUUTORIEN T E RV E H D Y S Älä pelkää fuksi, olen kanssasi Ihanaa tuleva kirjallisuustieteen opiskelija, että olet päätynyt valitsemaan opinnoiksesi kirjallisuustieteen ja Tampereen yliopiston. Lämpimästi tervetuloa joukkoomme! Epävarmoista ajoista huolimatta otamme sinut vastaan monenkirjavassa yhteisössämme ja avustamme sinua alkavien opintojen myllerryksissä. Sinun ei tarvitse olla jokaisen klassikkoteoksen tunnontarkka tuntija tai siteeraamisen ja referoinnin mestari. Voit olla utelias ummikko tai spesifeistä kirjoista, elokuvista, harrastuksista, aiheista ja teemoista kiinnostunut tutkailija, löydät paikkasi varmasti! Tampereelta löytyy harrastustoimintaa, tekijöitä ja kiinnostuneita tyyppejä lähes joka lähtöön. Sinun ei myöskään tarvitse vielä tietää, mitä sinusta tulee valmistuttua. Kirjallisuustiede on laaja ja monipuolinen ala, joka tarjoaa sivuainekokonaisuuksien kautta lukemattoman määrän erilaisia vaihtoehtoja. Tulevaisuutesi ei ole rajattu kustannustoimittajan ja opettajan välille, vaan voit tehdä lähes mitä tahansa. Voit myös hyödyntää taitojasi ja kiinnostuksen kohteitasi erilaisissa ainejärjestön tehtävissä. Joten huolesi heitä, me täällä Teeman tuutoreissa ollaan vastassa ja odotetaan innolla juuri sinun saapumista porukkaamme! Terveisin, Tuutorit (löydät meidät Instagramista @teemantuutorit)
6
7
Teksti: Niko Jordman Kuvitus: Katja Harinen
Paul Erdős - Henkilöbiografia ”A mathematician is a machine for turning coffee into theorems” – Paul Erdős, stimulantit ja matematiikan vaarallisuus
Paul Erdős (26.3.1913 Itävalta-Unkari - 20.9.1996 Puola) oli unkarilainen matemaatikko ja huumausainerikollinen ja addikti. Hänen jokapäiväinen addiktionsa kofeiiniin, amfetamiiniin (reseptinimillä Attentin, Dexedrin, Benzedrin, Vyanse tai Elvanse) sekä metyylifenidaattiin (mm. reseptinimillä Medikinet, Ritalin ja Concerta) johti käsittämättömään ja täysin haastamattomaan, koko 1900-luvun suurimpaan julkaistujen matemaattisten vertaisarvioitujen artikkeleiden julkaisumäärään (n. 1500 julkaistua matemaattista artikkelia yhteistyössä yli 500 tutkijan kanssa). Kerrotaan, että Erdősin ystävät olivat tietoisia hänen tilanteestaan, sillä hän ei peitellyt matematiikan tai aineiden käyttöään, vaan päinvastoin oikeutti sen koko elämäntyönsä mahdollistavana/luovana tapana. Vuonna 1979 oli Erdősin addiktio jo niin selvä, että hänen matemaatikkoystävänsä Ronald Graham haastoi hänet 500 dollarin vetoon siitä, pystyisikö Erdős olemaan kuukauden ilman vuoteen 1971 asti lääkkeinä tai kofeiinin, alfa-me-
8
tyyli-fenyylietyyliamiinin ja metyylifenidaatin tapauksissa piristeinä tunnettuja aineita. Erdős suoritti kuukauden ”selvänä” vuoden 1971 YK:n psykotrooppisten aineiden kokouksen päätöksellä vaarallisina huumeina tunnetuista aineistaan, ja jälkikäteen muisteli raittiuttaan säälillä, sillä ”matematiikka menetti kuukauden hänen ajastaan”. Erdős jatkoi piristeiden käyttöä aina kuolemaansa luentosalissa juuri geometrian ongelman ratkaistuaan asti 25 vuotta myöhemmin ollessaan 83-vuotias. Surullinen henkilöhistoriallinen esimerkki todistaa kuinka pahat huumeet tai lääkkeet tai päihteet saattavat johtaa pakonomaiseen, koko elämän kestävään ja toistuvaan matematiikkakierteeseen, jota henkilö tekee kirjaimellisesti kuolemaansa saakka. Osa aineista voi tehdä sinustakin matemaatikon. Nuori Paul olisi matemaatikon uran sijasta saattanut vaikkapa normaalisti alkoholisoitua ja kuolla unohdettuna unkarilaisena veronmaksajana. Surullista, ja siksi aineet tuleekin kieltää, säännöstellä ja/tai monopolisoida
valtion kaikkitietävään kontrolliin – kuten onkin aina ja kaikkialla tehty jo vuodesta 1971 ja tullaan aina ja kaikkialla tekemään ikuisesti sillä näin on hyvä. Valistuneen propagandanarratiivin huumausaineiden haittavaikutuksista henkilöbiografian muodossa teille tarjosi: Huma-nististen [sic!] tieteiden kandidaatti (poliittisesta historiasta), narkohistorian maisterikoulutettava ja yleisesti väärää tai ei mitään mieltä oleva Niko Jordman Tampereen kunniakkaasta narratiiviajatushautomosta, Tampereen Yhteiskunnallisesta Korkeakoulusta, Tampereen yliopistosta, Tampereelta, Tampereella 4.20.2021
9
10
Legendalista eli lyhyitä vastauksia matematiikan filosofian pitkään kysyttyihin kysymyksiin 1. Mikä on matemaattisten olioiden ontologinen luonne? Olio on jo nimensä mukaisesti jotain mikä on. Silti ilmeisesti etsimme jotain enemmän. Miten mikään voisi olla enemmän kuin olla? Kysymys on siis perin juurin naurettava. Matemaattisten olioiden ontologinen luonne on olioisuus. Duh? 2. Mitä on matemaattinen kauneus? Kauneus on matemaattisen olion silmässä. Ihmisolio joko näkee kaiken materiaalisen järjestäytyneen eleganssin tai sitten ei. Sitä ei voi opettaa, mutta sylinteri ei ole ainakaan väärä vastaus kysymykseen. 3. Mikä on matemaattisen totuuden luonne? Sama kuin kaiken totuuden luonne – matematiikka on vain tunnistettu ja nimetty kuvajainen siitä, miten kaikki maailmassa toimii. Kaiken totuuden luonne on se, että sillä ei ole luonnetta. Vain totuus on määritelmällisesti selittämätön. Kuin jumala. Jotkut runoilijat ovat miettineet, mitä tapahtuu todella, mutta kukaan ei oikeasti tiedä. Mutta jotenkin siihen liittyy sylinteri. 4. Mikä? Mitä? Sylinteri.
11
12
13
Homeromanteion sattuman neuvot Homeromanteion (2020) toim. Reko Tikka Poesia Teksti: Tatu Pajula Homeromanteion (Poesia, 2020) on Reko Tikan toimittama Homeroksen teksteihin perustuva arpaoraakkeli. Tekstiltä kysytään jokin kysymys, jonka jälkeen heitetään kolmea noppaa. Noppien lukemat kertovat oraakkelin vastauksen. Jokaiselle kolmen nopan lukujen yhdistelmälle on teoksessa oma tekstipätkänsä, joka on lainattu Homeroksen eeposten, esimerkiksi Odysseian ja Iliaan, sivuilta. Tikka on varustanut tämän kyseisen version teoksesta johdannolla sekä ennustekstien selityksillä, joita kumpiakin todella tarvitaan. Oraakkeli on hämärä ja vaikeaselkoinen ennusteissaan. Teos on koottu noin 1500 vuotta vanhoista fragmenteista, jotka taas on kopioitu ja muunneltu Homeroksen eepoksista, ja monet Homeromanteionin kokoajista ovat tuntemattomia. Vaikka fragmentteja on käännetty ja muokattu monia kertoja, teoksessa on edelleenkin aukkoja ja monitulkintaisuutta. Homeromanteion on siis todellinen vuosisatojen kollektiiviteos. Teoksen syntyhistoriaa selittää se, että Homerosta pidettiin lähes jumalallisena hahmona, ja hänen teostensa kohtia käytettiin elämänvii-
14
sauksina, taikasanoina ja ennusmerkkeinä, kuten Tikka kirjoittaa. Odysseia on siis teepussiviisausteos, jos kansaan uskoo. Oraakkeliteoksen arvostelu on vaikeaa, koska sen onnistuneisuus riippuu sattumasta, noppien heitosta. Toinen lukija saattaa saada juuri etsimänsä vastauksen kysymykseensä, ja toinen saa huonon vastauksen kysymykseen, jota hän ei edes kysynyt. Tikan mukaan oraakkelin vastaukset ovat yleismaailmallisia ja ympäripyöreitä, jotta ne sopisivat mahdollisimman moneen tarkoitukseen. Silti sattuma, noppien todennäköisyydet, kosminen kohtalo ja hamartian kynnet ovat oraakkelin apua käyttävää aina vastassa. Vastaukset ovat osuessaan oikeaankin mystisiä ja runollisia, joten väärinkäsityksiä voi syntyä, jos ennustusten sanaan uskoo järkähtämättä. Käyttäessäni teosta kysyin siltä mahdollisimman ajattomia ja yleisiä kysymyksiä. Parhaimpiin kysymys/vastaus -pareihin kuuluu seuraava: ”Elänkö vanhaksi?” ”Nopsaan vanhentuu näet ihminen vai-
voja nähden.” Kohta on Odysseiassa, ja siinä Penelopen miettii Odysseuksen terveydentilaa vertaamalla häntä kerjäläiseen, joka onkin Odysseus valeasussa. Oraakkeli ei vastaa kysymykseeni suoraan, mutta vastaus liittyy ainakin kysymykseni teemaan, vanhentumiseen. Onko minulla muka vaivoja? Vanhennun, mutta elänkö vanhaksi? Mikä edes on vaiva, onko se tarve kysyä neuvoa oraakkelilta? Traaginen sankari tulkitsisi vastauksesta yhtä jos toista ja saattaisi sen innoittamana lähteä vaikka sotimaan tai parantajalle. Nopat ja todennäköisyydet ovat armottomia. Niiden teho liittyy siihen, että ne hämmentävät kysyjää entisestään. Vastaus tuo lisää kysymyksiä. Silti kysyjä haluaa uskoa saamaan-
sa vastaukseen, vaikka se olisikin vain järjetön todennäköisyys. Homeroksen jumalallisiin teksteihin sitoutuva näkee merkitystä siellä, missä on vain noppien kilkettä. Olen iloinen, että Homeromanteion on olemassa ja että se on tuotu suomalaisille 2020-luvun lukijoille, koska se kertoo, miten kauan kirjallisuus on ollut merkityksellinen lähde ihmisille elämän solmujen setvimiseen ja tarkoituksen etsimiseen. Oraakkelin tapaan kirjallisuus tietää meistä enemmän kuin mitä me itse tiedämme – 1500 vuotta sitten, tänään ja tulevaisuudessakin.
Matematiikkaa for dummies The Oxford Murders (2008) Ohjaus: Álex de la Iglesia Käsikirjoitus: Jorge Guerricaechevarria & Álex de la Iglesia Perustuu Guillermo Martínezin romaaniin Crímenes imperceptibles (2003) Teksti: Ilona Rantamäki Lähdin etsimään matematiikka-aiheista elokuvaa tätä Legendaa varten ajatuksella ”joku leffa, jonka nimessä on numero”. Meikäkirjallisuustieteilijälle matematiikka tarkoittaakin lähinnä lukuja nollasta ikuisuuteen. Koska Numeromurhaa ei harmikseni löytynyt käytössäni olevista suoratoistopalveluista, päädyin katsomaan elokuvan The Oxford Murders (2008, HBO). Elokuvan kuvaus alkoi sanoilla ”matemaat-
tiset symbolit ja kryptiset koodit”, joten päätökseni oli sinetöity. Amerikkalainen matematiikan jatko-opiskelija Martin (Elijah Wood) saapuu Oxfordiin toiveissaan päästä professori Arthur Seldomin (John Hurt) ohjaukseen. Seldom pitää elokuvien luentokuvauksille tyypillisen, tajunnanräjäyttävän mielenkiintoisen luennon Wittgensteinista, jonka
15
päätteeksi Martin yrittää tehdä häneen vaikutuksen haastamalla Seldomin väitteitä. Seldom kuittaa Martinin ajatukset naiiveiksi, mikä lannistaa Martinin ja aiheuttaa jännitettä heidän välilleen. Kun Martinin vuokraemäntä – ja Seldomin ystävä – löytyy kuolleena, he ajautuvat yhteistyössä jahtaamaan sarjamurhaajaa tämän jättämien viestien sisältämien matemaattisten symbolien avulla. Odotin elokuvan muistuttavan Da Vinci -koodia: alansa läpikotaisin tunteva professori johdattaisi oppipoikansa matemaattisten symbolien maailmaan tehden siitä kirjallisuustieteilijällekin kiehtovan. Mielikuvituksellisen murhaajan jäljille päästäisiin kirjoja lukemalla ja koodeja ratkomalla, ja kaiken näyttämönä olisi arvokkuutta ja historiaa huokuva Oxfordin yliopisto ylväine kirjastoineen. Pettymykset kuitenkin seuraavat toisiaan, kun symboleiksi riittää ympyrä ja kolmio ja kryptiseksi koodiksi Fibonaccin lukujono. Mielikuvituksettomien murhien taustalla ei ole ikivanhaa legendaa (tai kiinnostavaa motiivia), ja vaikka Oxfordin yliopistossa ollaan, ratkaiseva tieto hankitaan kirjakaupan alakoululaisille suunnatusta matematiikan kirjasesta. Sekavaa juonta vie eteenpäin mutkat vatupassilla suoristava dialogi, kun taas turha ihmissuhdedraama hidastaa sitä. Koska juoni on sekava ja täynnä kiemuroita, katsojaa pidetään kartalla antamalla tietoa dialogin kautta. Keskustelut on kuitenkin ahdettu täyteen informaatiota, jolloin ne näyttäytyvät epäluontevina. Luonnolliseen tutustumiseen ei ole aikaa, joten intiimejäkin yksityiskohtia paljastetaan kiusallisen nopeasti. Esimerkiksi tavatessaan vuokranantajansa neiti Eagletonin tyttären Bethin ensi kertaa, Martin saa kuulla Seldomin mieltymyksestä nuoriin naisiin ennen kuin käsipäivää on sanottu. Tämä yksityiskohta johdatteleekin elokuvan toiseen ongelmaan: turhaan ihmissuhdedraa-
16
maan. Martin tutustuu squashia pelatessaan sairaanhoitaja Lornaan. Romanssi kokee pienen kriisin, kun Martin kuulee Lornalla olleen nuorena suhde Seldomin kanssa. Tieto lisää näennäisesti kitkaa Martinin ja Seldomin välille, mutta se ei aktivoidu toiminnassa, vaan jää turhaksi yksityiskohdaksi. Lornan hahmo itsessään on vain läpikuultava väline, joka kuljettaa Martinia ja Seldomia murhaajan etsimisen kannalta ratkaiseviin tilanteisiin. Martinin ja Lornan välinen seksikohtaus ja ruoalla hassuttelu ovat yrityksiä peittää keinotekoisuutta, mutta kalsean kuiva seksi ja Elijah Woodin tekonauru spagetilla leikkiessään eivät huijaa ketään. Martinista ja Seldomista rakennetaan elokuvan älykköeliittiä: Seldomia kutsutaan nerokkaaksi, ja Martin esimerkiksi laskee squashseinälle pallon reitit, jotta tietää minne juosta. Martinin ja Seldomin namedroppaillessa matemaattisfilosofisia teorioita ja termejä tehdään eroa heidän ja muiden välille. Erityisesti tämä ilmenee suhteessa murhia tutkivaan komisario Peterseniin. Kuulustelussa Seldom kertoo saaneensa murhaajalta viestin, jonka lopussa oli ympyrä. Petersen arvelee sen olevan allekirjoitus, mutta Seldom on vakuuttunut ympyrän olevan ”loogisen sarjan ensimmäinen symboli”. Petersen turhautuu: ”Anteeksi tietämättömyyteni. En tainnut olla koulussa, kun aiheesta opetettiin.” Seldom selittää loogisen sarjan periaatteen: sarja koostuu toisiaan säännöllisesti seuraavista osista, kuten 1, 2, 3, 4, tai Fibonaccin lukujono. ”Fibonacci?” Petersen kysyy ärtyneenä, ja takavasemmalta ilmestyy Martin esitelmöimään. Ote on holhoava ja nostaa matemaattisen tiedon ja Fibonaccin lukujonon jonkinlaisiksi älykkyyden tunnusmerkeiksi. Elokuvanakin jo kaksi vuotta aikaisemmin julkaistu Da Vinci -koodi on luonut Fibonaccin
lukujonon tuntevan miljoonayleisön, jota The Oxford Murders aliarvioi asettamalla Petersenin katsojan oppaaksi. Elokuvan suurimpia kompastuskiviä onkin tiedon säännöstely. Yhtäältä katsojalle annetaan tietoa liian suoraan, väännetään rautalangasta eikä anneta mahdollisuutta oivaltaa itse. Toisaalta katsojaa pyritään liian sinnikkäästi harhauttamaan väärien johtolankojen, kummallisten sivuhenkilöiden ja juonen monimutkaisuuden avulla. Lopputuloksena on sieluton sekasotku, jonka ratkaisu ei tyydytä. The Oxford Murders ei ole riittävän huono kuuluakseen ”niin huono, että hyvä” -kategoriaan, mutta huonoista elokuvista nauttivat saattavat laillani ilakoida sen kömpelöstä tietoiskudialogista, kankeasta juonesta ja huonosta näyttelemisestä (bongaa esimerkiksi naurettavan kökkö jälkiäänitys!). Muut voivat pysytellä tästä kaukana.
P.S. Tässä lista (hyvistä) elokuvista, joiden nimessä on numero! • Ohukainen ja Paksukainen: Kaksi muskettisoturia (The Devil’s Brother, 1933) Komediakaksikko Laurel ja Hardy hupsuttelevat aloittelevina maantierosvoina, jotka päätyvät oikean rosvokuninkaan palvelijoiksi. Tosi hauska!
• This is 40 (2012) Judd Apatow’n perheprojekti, jossa harmitellaan, kun ei olla enää nuoria eikä enää jaksa. Yllättävän hauska! • 1984 (Nineteen Eighty-Four, 1984) Vielä kerran 1984. Tässäkin John Hurt, joka on kyllä hyvä. • Seitsemän (Se7en, 1995) ”What’s in the booox?” • 13 ja risat (13 Going on 30, 2004) Viattomuudessaan hellyttävää hömppää. Ja 2000-luvun muoti… • The Fifth Element – Puuttuva tekijä (1997) Bruce Willis, Gary Oldman ja laulu, jota ei voi laulaa. • Kuudes aisti (The Sixth Sense, 1999) Ilman lista ei olisi täydellinen. • 28 päivää (28 Days, 2000) Tämä ei ole se zombie-elokuva, vaan tässä Sandra Bullock menee katkolle. • + 3 Simoa (2012) ”Sääntö 11: älä syö kusinaksuja.” Tämä on niin hyvä elokuva!
• Kaksi päivää, yksi yö (Deux jours, une nuit, 2014) Marion Cotillard koittaa pitää työpaikkansa. Kiinnostavalla tavalla arkinen. • 27 dresses – Hääkuumetta (2008) Runaway Bride toisinpäin.
17
teksti ja kuvitus: Katja Harinen
Matikka, made, Lota Lota, kulkee manalan vieressä, kylmissä vesissä, kuoleman lähellä. Usein kalakaihille näkökykynsä menettänyt peto kietoutuu makean järviveden mutahumuun ja saalistaa sieltä vaivihkaisin, hitain ja arvelevin liikkein. Toisinaan se herkuttelee toisten kalojen mädillä, toisinaan se puhdistaa pohjaa raadoista. Sen limaisen ja täplikkään kehon järjestelmä ei kestä lämmintä vettä, joten ainoana vaihtoehtona sen on pysytellä kylmyydessä ja syvissä vesissä. Matikka kuteekin talvella jään alla virtaavaan rantaveteen ja silloin on myös matikkasoppaa himoitsevan kalastajan oltava hereillä. Kalamiehet kertovat matikan kulkevan jonossa ja siksi niiden pyytäminen oikeilla keinoilla on helppoa. Pilkkimällä voi onnistua, mutta katiskalla pärjää huomattavasti paremmin. Kerrotaan myös, ettei matikkasopan voittanutta ole ja että matikan liha on terveellistä, mutta kesällä ei matikkaa kuitenkaan kannata syödä, ellei pidä mudan mausta. Ei kuitenkaan sovi katsoa tuota salamyhkäistä otusta vain ruokana. Se on osa makeiden vesien ekosysteemiä ja sitä uhkaa vesien rehevöityminen ja lämpeneminen. Vanhan kansan mukaan matikan kutemisesta pystyi myös ennustamaan kevään tulon: jos matikka kuti vielä myöhään keväällä, oli kesä tulossa hitaasti ja kevät venymässä piinaavasti. Kutemisen omalaatuiseen aikaan ja paikkaan kietoutuukin mateen omaperäisyys. Se on aivan oma lajinsa, vaikka kuuluukin turskakalojen heimoon. Usein se jää raflaavimpien kalojen varjoon. Hauen leuat ja ahvenen väritys näyttäytyvät kalakuvaston keskiössä, suurihuulinen ja kummallisen näköinen matikka pysyttelee mudan seassa, ihmisten kalamietteiden ulottumattomissa. Antakaamme siis tälle laajalti levittäytyneelle mutta meidän ilmastotoimistamme riippuvaiselle kalalle rakkautta ja huomiota!
18
19
Kristallipallo -Spiritual Unicorn-Corner1 esitelmä + 4 esseetä + 2 portfoliota + 3 oppimisraporttia = ainakin miljoona deadlinea! Aivan sairas kiire siis, ja tällä kertaa tuttu tähdistäennustaja-oletettua onkin saanut tuuraajan. Ohessa on mahtavien matemaattisten ennusteiden lisäksi Onnenmatikkajuttu!
Kauris: Perusteellinen ja ahkera Kauris on tarkan tapansa mukaisesti pitänyt huolta opintopisteiden kertymisestä ja laskenut tarkkaan opintokuukausia, jotta Kelan kanssa ei missään tapauksessa synny epäselvyyksiä. Onnenmatikkajuttu: Yhteenlasku
Vesimies: Selvät matemaattiset yhtälöt eivät Vesimiestä hetkauta, vaan hän kaipaa avaruudellista ja futuurista oivaltamista. Lukuvuoden jälkeen ei ole väliä sillä, kuinka monta noppaa jäi käteen, vaan sillä, kuinka kokonaisvaltaisesti Vesimies ymmärtää opitun nyt. Onnenmatikkajuttu: Geometria Kalat: Herkkä Kalat tuntee pienetkin muutokset ystäviensä mielialassa, kun deadlinet kolkuttelevat. Matemaattisesti Kalat pystyy aavistamaan tapahtumaketjut ja mielialat ilmiömäisellä todennäköisyyslaskennan taidollaan (tällä voi myös kääriä hyvät massit pokeripöydästä). Onnenmatikkajuttu: Todennäköisyys 20
Oinas: Periksiantamaton Oinas olisi mielellään ensimmäinen kaikessa, ja tällä oman tiensä kulkijalla onkin päämääränään vain paras keskiarvo. Luonnollisesti Oinas ei siis tyydy tasapaksuun elämään, vaan haluaa kehittää itseään eksponentiaalisella käyrällä läpi elämänsä. Onnenmatikkajuttu: Potenssi Härkä: Tämä jääräpää lämpenee hyvin hitaasti uusille opiskelusuunnitelmille ja kurssin pudottaminen pois opetussuunnitelmasta ärsyttää Härkää suunnattomasti. Matematiikan tantereella Härkää palvelevatkin tutut ja turvalliset kokonaisluvut, jotka ovat just eikä melkein, eivätkä koskaan tuota turhia yllätyksiä. Onnenmatikkajuttu: Kokonaisluku Kaksoset: Oikukas Kaksoset seilaa jälleen kerran mielipiteidensä välillä. Oliko kuluneen kouluvuoden tärkein aspekti nyt noppamäärä, suoriutuminen vai asioiden oikea oppiminen. En minä tiedä! Matematiikassa Kaksoselle sopiikin se, joka esittää samaa lukua nollan kummallakin puolella samaan aikaan. Onnenmatikkajuttu: Itseisarvo
Rapu: Kesä innostaa Rapua, mutta Ravun mieliala voi muuttua hetkessä huonompaan ja sitten taas takaisin. Jos muuttuu. Ei näitä muutoksia kukaan osaa ennustaa. Ei Rapu itsekään. Murtoluvut sopivatkin kuvaamaan Ravun suhtautumista erinäisiin tunteisiin. Onnenmatikkajuttu: Murtoluvut
Skorpioni: Kysymyksiä pullollaan oleva Skorpioni ei saa tiedonjanoaan sammutettua millään. Matematiikka voikin olla yksi Skorpionin kesäkiinnostus. Pyöritellessä polynomeja suuntaan ja toiseen, Skorpioni voi kenties avata tutkimattomat tiet reaalisen ja henkisen välille. Onnenmatikkajuttu: Polynomi
Leijona: Yleensä iloinen ja keimaileva Leijona on taantunut laskemaan päiviä alaspäin. Hän on lähes kuihtunut etäilyssä, koska Teamsin välityksellä on ollut vaikea säteillä iloa ja luovuutta ympärilleen. Koita jaksaa, Leijona, kyllä ne karanteenipäivät lähestyvät nollaa! Onnenmatikkajuttu: Vähennyslasku
Jousimies: Idealistisella Jousimiehellä on selkeä suuruus ja suunta kohti parempaa huomista. Hän ei turhaan muistele mennyttä kouluvuotta vaan pitää katseen kohti tulevaisuutta ja uutta lukuvuotta. Karanteeni on vain yksi elämän haaste, jonka Jousimies ylittää sinnikkyydellä ja ahkeruudella. Onnenmatikkajuttu: Vektorit
Neitsyt: Maailmantila on täysin selvillä huolehtivaiselle ja järjestelmälliselle Neitsyelle. Hän etenee järjestelmällisesti omalla tahdillaan kohti päämääräänsä, ja systeemin pienet ailahtelut eivät aiheuta negaatioita Neitsyen kokonaiskuvaan maailmasta. Onnenmatikkajuttu: Lukujono
Käärmeenkantaja: Kekseliäs Käärmeenkantaja onnistuu vuodesta toiseen selviytymään deadlineista hyvällä tuurilla. Hän ei uhraa liikaa ajatuksia koulutyölle vaan seikkailee omissa luovissa maailmoissaan boksin ulkopuolella. Onnenmatikkajuttu: Madekoukku
Vaaka: Vakaa Vaaka ei paljoa deadlineista hetkahda, sillä vapaa-aika on vähintään yhtä tärkeää kuin koulutus, ja mikäli tänä vuonna tuli liian vähän noppia, Vaaka korjaa tilanteen ensi vuonna ottamalla vähän ekstraa. Näin Vaa’an sisäinen yhtä suuri -merkki ei uhmaa todellisuutta. Onnenmatikkajuttu: Yhtälöt
21
Aappo Jutila
MINÄ rakastan sinua R(0) A(1) K(0) A(1) S(1) T(0) A(1) N(2) 0+1+0+1+1+0+1+2 1+1+1+3 2+4 24 %
todennäköisyys kahden ihmisen kohtaamiselle ja rakastumiselle on erittäin pieni ja silloinkin kun väitämme näin tapahtuneen on valehtelemisen todennäköisyys huomattavasti suurempi kuin totuuden puhumisen sillä ihminen luotu miellyttämään
22
Vuosiin en ole elänyt
tai nauttinut.
Mutta nyt olen nähnyt graafin
ne numerot, jotka
ohjaavat ja opastavat. Kuvaaja näyttää kehitykseni, piirtää mallin ja suhteuttaa minut maailmaan. Olemassaoloni on tiivistetty, muutettu konekielelle,
olen vihdoin osa järjestelmää.
Minua voidaan seurata, hallita.
Minun kaltaisteni on tämä maailma, onnettomien kasvottomien.
Palvon suurempaa järjestelmää
numeroita jotka näyttävät
kun olen parempi
kun olen huonompi
kun olen vihdoin viitearvojen sisällä. Silloin elän.
23
Magdaleena Murto
24
Magdaleena Murto
25
teksti: Katja Harinen
MAHDOTON YHTÄLÖ Ensimmäinen sunnuntai 13 puhelua ja 157 viestiä ja nyt hän on siinä lämpöä hohkavana, eikä ruudun kylmänä, eikä elektroniikan viileänä. 13:45 on kellonaika ja olemme molemmat vartin ajoissa. Tästä johtuen kumpikaan ei saa asettautua tilaan, eikä kumpikaan saa mahdollisuutta tutustua nyansseihin itsenäisesti ja turvallisen yksin. En saa laskettua pöytiä, tarkastettua parillisuuksia ja parittomuuksia, en hahmotettua tasalukuja, enkä missä kulmassa, suhteessa asiat ovat toisiinsa. Hän seisoo edessä irrottamatta katsettaan minusta, ja pöydässä hän ei tunnu laskevan todennäköisyyksiä. Toinen sunnuntai 14 päivää edellisestä, 7 puhelua, 245 viestiä (1 kova kiistely). Hän on asunnossani. Kahvilat ovat kiinni, ulkona sataa vettä. Tiedän kaiken asunnostani, joten hän ei voi yllättää, enkä minä voi yllättyä. Ei siis ole yllätyksiä: on yksi ja toinen ja tarkoin harkittu suhde kappaleiden välillä. Ilma on tasan 21 astetta, sängyllä parillinen määrä tyynyjä ja huonekasveja pariton luku. ”Olen tasapainoinen, kiva kun pää-
26
sit tulemaan” pään sisältä livahtaa liikaa ajatuksia ääneen ja punastun. Minun piti sanoa vain kiva, kun pääsit tulemaan. Jos hengitän kolme kertaa, niin en enää yllätä itseäni näin. En saata itseäni ansaan. Hän hymyilee ja heittäytyy sängylle. Yksiössäni on ahdistava neliömäärä: 23,5. Sänkyni täyttää siitä neljäsosan, mutta minulla on kaksi tuolia. Hän heittäytyi sängylle. Minulla on kaksi tuolia. Kaksi ihmistä ja kaksi tuolia. Hän heittäytyi sängylle. Ensimmäinen tiistai 2 yötä edellisestä, 23 viestiä. Olemme ulkona hallitsemattomassa sekamelskassa. Saan laskettua puiston puut ja asetettua viltin täydelliseen kulmaan. Hän antaa minun tehdä pohdintani ja sanoo, että maailma on hyppysissäni. Minusta tuntuu, että sormien välit vuotavat sillä tavalla, niin kuin lapsena yritti pitää suihkussa vettä kämmenissä. Jossain oli pienen pieni virhe, epätasaisuus, ja vesi vajui. Istumme vierekkäin ja kaikki laskevat: siinä on kaksi ihmistä. Hän käntyy kyljelleen ja nojaa olkapäähän, katsoo minua aurinkolasien alta virnuten. Jotenkin en haluaisi kuulla seuraavia las-
kutoimituksia, mitkä hän haluaa kertoa. Ne ovat painaneet jo kauan, eikä hän ole ollut tyypillinen itsensä. Tapahtui vaan niin, että minulla oli niin valtavat silmät, että hän unohti filosofiansa ja aatteensa, mutta nyt hänen on pakko taas muistaa itsensä. En halua kuulla seuraavaa laskutoimitusta, mutta se menee näin: ”minulla on kaksi muutakin kumppania.” Viimeinen perjantai 10 päivää edellisestä, 15 viestiä, 2 puhelua (yhteensä 16 minuuttia). Merkille pantavaa: 3 anteeksipyyntöä. Hän istuu asuntoni tuoleista toisella. Aistin ilmassa lämpötilan muutoksen, jonka haluan tarkistaa, mutta ilma on tasan 21 astetta. Hänellä ei ole sanoja, hän väittää, mutta alkaa sitten puhua useita kymmeniä sanoja ja jotkin niistä jäävät kesken. Minä keskeytän monologin ja totean elektronisen viileästi: ”sinä et voi olla vaan kaksi, vaan olet mieluummin neljä.” Hänelle muodostuu kummallinen ilme ja tarkistan huoneen ilman: 21 astetta. Tämä mies on jo kolme ja minä haluaisin olla vain kaksi.
vankka ja terävä, mistä olen hyvin iloinen. Jotta voin laskea tämän tilanteen, minun on ymmärrettävä mikä on laskutoimitus, kaava. Mitä muuttujia tämä tilanne pitää sisällään. Hän on hölmistynyt ja hieroo päätään huokaillen. Asiat eivät kuulemma ole laskettavissa näin, mutta minä intän: ”kerro minulle. Olisinko minä neljä? Kerro minulle järjestys!” Minusta tulee ällistyttävän vaativa. Hänellä on lämpimät kädet. Ne pitävät viileitä käsiäni sisässään ja hän katsoo valtaviin silmiini. Tätä tilannetta ei voi laskea, haluan ymmärtää, mutta vaikka kyyneleet vierivät poskillani, en saa itseäni hyväksymään tätä. Ovi käy vain kerran.
”Ketä ovat kolme ja neljä? Ja kuka on yksi? Olisinko minä neljä?” ääneni on
27
28
29
30
31
32
33
