Page 1

PUKSTAAVI 2017-18

Pateniemen lukio vuosikirja 2017-2018

Pateniemen lukio vuosikirja 2018-2019 12. vuosikerta - -


PUKSTAAVI 2017-18

Toimittajakunta Päätoimittaja Helena Petäjäkangas Toimittajat

Iida Kilvelä Selina Utriainen Roosa Sarkkinen Niina Halvari

Taittajat:

Vuosikirja Pukstaavi

Matias Annunen

2017-2018

Juho Portaankorva

12.vuosikerta

Arttu Ojala

Pateniemen lukio, Oulu

Ohjaava opettaja: Leena Filpus -2-


PUKSTAAVI 2017-18

Sisällysluettelo 1. Pääkirjoitus ………………………………...

4

2. Terveiset ohjaavalta opettajalta ……………….

5

3. Suomi 100 juhlavuosi ………….……………..

6

4. Rehtorin haastattelu………………………….

10

5. Kansainvälisiä vieraita….…………………….

12

6. In English………..……………………….

13

7. Vaelluskurssi…………………………………

14

8. Syksyn yo-juhla……………………………...

16

9. Oppilaskunnan toimintaa…………………. ...

17

10. Taiteen äärellä………..……………………..

18

11. Psykologiaa…………………………………… 20 12. Penkkarit…………………………………….

22

13. Wanhat………………………………………

24

14. Luovan kirjoittamisen satoa……………………

26

15. Kuvataiteen diplominäyttely Valveella…………. 28 16. Kirjailijavieras: Jukka Takalo …………………..

30

17. Ykköset kuviksessa …………………………… 31 18. Ryhmäkuvat……(vain printtiversiossa)………..

32

19. Henkilökunta…..(vain printtiversiossa)………..

42

-3-


PUKSTAAVI 2017-18

Pääkirjoitus Helena Petäjäkangas

Jälleen on yksi lukuvuosi lähestulkoon taputeltuna ja koittavaa kesälomaa voi vähitellen alkaa jo suunnittelemaan. Suunnitelmien väliin on kuitenkin myös kiva jättää niitä suunnittelemattomia päiviä, jotka koostuvat sängyssä löhöilemisestä ja jäätelön ahmimisesta. Eikä suunnitelmia myöskään kannata laskea pelkästään sään varaan, sillä rantapäivän Nallikarissa voi pilata vaikka lumisade, eikä siinä olisi mitään yllättävää. Kulunut lukuvuosi on ollut jokaiselle varmaan enemmän tai vähemmän väsyttävä. Lukiolaisten kova stressaaminen on puhututtanut paljon viime aikoina ja mielestäni ihan syystäkin. Jatkuvasti muuttuvat käytännöt ja niiden myötä tulevat kus-

Mutta eihän lukioaika pelkästään päivästä toiseen

tannukset, ovat valehtelematta saaneet meitä

itkemistä ole, vaan mahtuu siihen myös hetkiä,

ajoittain itkun partaalle. Kaikesta ollaan loppujen

jolloin kiittää ysiluokkalaista itseään yhteishaussa

lopuksi selvitty, mutta jo lähes historiaa olevia pa-

tekemästään valinnasta. Hetkeäkään en ole katu-

perikokeita on alkanut arvostamaan ihan eri tavalla. On kuitenkin ymmärrettävää, että digitalisaation keskellä on vain luonnollista, että se näkyy koulumaailmassakin – halusimme sitä tai emme.

nut Pateniemen lukiossa opintojeni aloittamista, ja vaikka syksyllä alkavaa abivuotta sinänsä jo odotankin, tulee siihen liittymään paljon myös haikeutta. Mutta se kertoo vain siitä, että koulu on onnistunut tehtävässään olla turvallinen ja (mahdollisimman) kiva paikka tulla. Aina ei voi

olla hauskaa, mutta eihän se ole elämässä tarkoituskaan. Jokaisen tunnelin päässä on valoa ja niin edelleen.

-4-


PUKSTAAVI 2017-18

Samalla kun lukio on aikaa etsiä sitä, mihin ammattiin haluaa tulevaisuudessa kouluttautua, on se myös aikaa etsiä omaa identiteettiään. Meistä tulee yhä vain itsenäisempiä yksilöitä ja huomaamme, että asiat ovat omasta itsestämme kiinni enemmän kuin koskaan ennen. Itse tulin valituksi Pukstaavin päätoimittajaksi lähinnä siksi, ettei kukaan muu pääasiallisesti ollut kiinnostunut kirjoittamisesta. Tämä kuitenkin kävi minulle mainiosti, sillä haaveissani on mahdollisesti jokin päivä tehdä tätä ammatikseni. On kuitenkin liian pelottavaa ajatella lukion jälkeistä elämää ihmiselle, joka haluaa pitää jalat maassa ja elää päivä kerrallaan.

Uskon vahvasti siihen, että jokainen meistä löytää paikkamme tässä maailmassa ja tulee muistaa, että lukio on vain yksi ajanjakso. Se ei tarkoita sitä, etteikö se olisi tärkeä sellainen, mutta lähes kaikki on vasta edessä. Viedään siis tämä ajanjakso elämästämme kunnialla loppuun asti ja keskitytään sitten tulevaan. Stressitöntä kesälomaa toivottaen, Helena Petäjäkangas

Aurinkoa ja iloa! - terveiset ohjaavalta opettajalta Aurinko paistaa pitkän talven jälkeen ja Pukstaavi on taas saatu kasaan. Toimittajakunta on tänä vuonna tehnyt töitä aktiivisesti ja mukaan on hypännyt matkan varrella lisää kirjoittajia, taittajia ja kuvaajia. Töiden saattamista valmiiksi ei voi korostaa liikaa — niin kaikilla tunneilla kuin tällä vuosikirjakurssillakin. Kaikkea voi hioa loputtomiin, mutta aina ei tarvi, tärkeintä on saattaa asiat päätökseen. Kuva Leena F Toivottaa

Valmiista on hyvä iloita, erityisen suurta iloa kokevat taas koulustamme valmistuvat uudet ylioppilaat. Onnea heille ja voimia opiskeluun teille joilla urakka jatkuu syksyllä!

Leena Filpus Vuosikirjakurssin ohjaava opettaja. -5-


PUKSTAAVI 2017-18

Suomi 100 juhlavuosi - juhlapuhe Tiia Suojanen ja Kaapo Aro Arvoisa juhlayleisö ja kutsuvieraat Tänä päivänä me nuoret saamme elää huoletta, tehdä valintoja vapaasti ja rakentaa omaa tulevaisuuttamme rauhassa. Me pystymme opiskelemaan ja kulkemaan kohti haaveitamme, eikä meidän tarvitse pelätä kotiemme, kaupunkiemme tai läheistemme puolesta. On kulunut sata vuotta siitä, kun rakas kotimaamme Suomi saavutti kauan haaveissa siintäneen itsenäisyyden. Suomalaisten ja Suomen itsenäisyyden alkutaival ei ollut ehkä sellainen, jollaiseksi itsenäisyydestä haaveillut kansa oli sen kuvitellut. Nimittäin pian itsenäistymisen jälkeen suomalaiset olivatkin vihollisia toisilleen. Suomen verinen sisällissota koetteli ja hajotti suomalaisten elämää. Sotaisa historia jatkui, kun Suomi ajautui mukaan toiseen maailmansotaan. Me nykynuoret emme voi tietää, miten nuoret elivät ja ajattelivat ja tunsivat tuolloin. Meidän nykyhetkemme murheet ovat meille tosia ja aitoja, mutta niiden rinnalla sota-ajan nuoren murheet ovat olleet toisia. Kun me mietimme päivittäin, onko puhelimessa riittävästi akkua, millaisen päivityksen teen tai pääsenkö inssiajoa ensimmäisellä yrittämällä läpi, sota-ajan nuori mietti muita asioita. Talvi- ja jatkosodan järjettömyys vei turvallisesta lapsuudesta ja nuoruudesta ison palan. Näin voisi kuvitella.

Se hajotti ystävyyssuhteita, vei ihmisiltä puolisoita, isiä ja veljiä. Oman elämän suunnittelu oli ehkä toissijaista lähimmäisten, kotien ja isänmaan puolesta tunnetun huolen rinnalla. Jatkosodan loputtua suuri jälleenrakennus täytyi aloittaa. Kaupungit rakennettiin, siirtoväki asutettiin ja valtavat sotakorvaukset maksettiin. Sodan jäljet näkyivät ihmisissä fyysisinä, mutta myös psyykkisinä traumoina. Sodan traumaa kantanut sukupolvi kasvatti nuorisoa, joka kasvatti aikanaan seuraavaa. Sotien jäljet ovat siirtyneet meissä suomalaisissa, ja ehkä joissain meissä nykynuorissa vielä on muistoa tuosta. Se, että me elämme nyt hyvinvoivassa ja modernissa Suomessa, jossa me nuoret saamme olla turvassa, vapaita ja onnellisia, on historiamme seuraus. Sinnikkyys ja suomalainen sisu on saatellut meidät tähän. On onni elää ja asua itsenäisessä, 100-vuotiaassa Suomessa.

-6-


PUKSTAAVI 2017-18

Veteraanien viesti Suomi oli lähes 700 vuotta Ruotsin vallan alla ja yli 100 vuotta Venäjän alamainen Vuodesta 1917 Suomi on ollut itsenäinen, suomalaisten oma maa. Marraskuussa 1939 Suomi joutui väkivaltaisen hyökkäyksen kohteeksi. Yksimielinen kansa ei taipunut. Ensin talvisodassa ja sitten vuosia kestäneessä jatkosodassa maa säilytti itsenäisyytensä. Itsenäisyyden hinta oli kallis: 91 000 kaatunutta, yli 280 000 haavoittunutta, yli 400 000 kotinsa menettänyttä. Maa jälleenrakennettiin, suunnattomat sotakorvaukset maksettiin, siirtoväki asutettiin. Sen jälkeen ovat uudet sukupolvet rakentaneet vauraan maan, hyvinvointivaltion, länsimaisen oikeusvaltion. Sodan koettelema sukupolvi on saanut työlleen uutterat jatkajat, jotka ovat rauhan toimilla vahvistaneet Suomen itsenäisyyttä, kansainvälistä arvostusta ja kunnioitusta. Silloin kun me nykyiset veteraanit olimme nuoria, meidän tunnuslauseemme oli: Veljeä ei jätetä. Tämän viestin myötä me haluamme jättää yhä uusille sukupolville vetoomuksemme: Nuoria ei unohdeta. Toivomme ja uskomme, että tämä viesti siirtyy joka vuosi kouluikäluokalta seuraavalle, niin kuin isänmaamme vapauden vaaliminen on kulkenut vahvana verenperintönä väistyvältä sukupolvella nousevalle.

Nuorisossa on itsenäinen maan, vapaan kansan tulevaisuus. Pitkää huolta maanpuolustustahdon säilymisestä, puolustusvoimista ja omasta fyysisestä kunnostanne!

Suomen itsenäisyyspäivä 2000 Suomen veteraaniliittojen valtuuskunta Sotainvalidien Veljesliitto Suomen Sotaveteraaniliitto Rintamaveteraaniliitto Rintamanaisten liitto Kaatuneiden Omaisten Liitto

-7-


PUKSTAAVI 2017-18

Lukiolaisten mielestä iloisin asia Suomessa on: Kaunis luonto, järvet, pitkä ja kylmä talvi, jolloin saa pitää pipoa Sauna, hyvä ja halpa terveydenhuolto, ruisleipä ja Fazerin suklaa, ilmainen opetus, jokamiehenoikeudet, vapaus ja sananvapaus, tasa-arvo, turvallisuus, joulupukki ja pitkä kesäloma ja juhannus Suomen leijonat ja Sauli Niinistön vauva

Se, että suomalaisia ei kiinnosta toiset suomalaiset

Pateniemen lukio juhli 100 –vuotiasta Suomea yhdessä Rajakylän koulun kanssa.

-8-


KU3 Kurssi

Suomi 100 –kuvat

PUKSTAAVI 2017-18

-9-


PUKSTAAVI 2017-18

Rehtorin haastattelu - rehtori Auvo Huotari Mitä sinulle kuuluu? Hyvää kuuluu, mutta kevät on ollut hyvin

mielessä, että Oulun kaupungissa riiteli kau-

kiireinen, kun suunnitteilla on ollut uusi Raksi- pungin hallitus ja kaupungin valtuusto siitä lan lukio. Pateniemen lukion tulisi siirtyä Rak- kumpi saa päättää palveluverkkoasioista.

silan lukion tiloihin vuonna 2022 yhdessä

Tilanne elää, mutta kesäkuussa kaiken pitäi-

Merikosken lukion kanssa. Kevät on muuten- si ratketa valtuuston kokouksessa. kin kiireinen, kun on loppukiriä ja kaikenlais-

Mitä mieltä itse olet lukioiden yhdistymises-

ta juhlaakin tulossa.

tä? Plussat ja miinukset?

Miltä Pateniemen lukion tulevaisuus mielestäsi näyttää?

Plussaa on esimerkiksi se, että tulee isompia yksiköitä eli valinnanvara kasvaa ja resursse-

Pateniemen lukiohan siis nimenään poistuu

ja on käytettävissä enemmän. Pienemmät

ja sen henkilökunta opiskelijoineen tulee siir- lukiot opiskelijoille kuitenkin varmasti ovat tymään uusiin tiloihin. Tämä koulu tulee ot-

kivoja, koska opettajat ja kaveritkin tulevat

tamaan sisään enemmän opiskelijoita,

nopeasti tutuiksi. Isossa koulussa voi olla, et-

vuonna 2024 siellä saattaa olla jopa 800-

tä jää helpommin yksistään, vaikka toisaal-

900 opiskelijaa. Päättäjillä on nyt näytön-

ta siellä on enemmän kaverivaihtoehtoja.

paikka siinä

Toki tämä ei ole niin yksinkertainen juttu.

- 10 -


PUKSTAAVI 2017-18

Mitä kesäsuunnitelmia sinulla on?

Mielestäni optimaalinen opiskelijaluku olisi

maksimissaan 500-600 opiskelijaa, mutta tä- Tykkään moottoripyöräilystä ja olisi tarkoitus nä päivänä suositaan isoja yksiköitä. Raksi- tehdä pieni moottoripyöräreissu johonkin lan lukiosta olisi siis tulossa Oulun suurin lukio. päin Eurooppaa. Veneily olisi myös mukaToivoisin, että palvelujen laatu tätä myötä vaa ja mökkeily on yksi asia, joka on tullut ei ainakaan huononisi.

perheenkin kautta tärkeäksi osaksi kesää.

Kuinka koulumme remontti on edistynyt?

Kaupunginkin tapahtuma-antimia aion hyö-

Mitä jo on ja mitä vielä tullaan remontoi-

dyntää ja hyödyntäkäähän tekin, jos ikän-

maan?

ne sallii!

Tulossa on saliremontti. Viime päivinäkin vesi Terveisiä oppilaille? on tullut sen katosta läpi ja aiemmin jo poi-

Kannattaa aina, vaikka tuntuisikin raskaal-

kien pukuhuoneessa. Muuten katot ovat jo

ta, pitää kiinni omista suunnitelmista. Aina

hyvällä mallilla. Sali on pois käytöstä koko-

on mukava saada jotain aikaiseksi, eikä jät-

naisen vuoden ajan.

tää asioita rempalleen. Käyttäkää avuksen-

Miten salin remontti tulee vaikuttamaan yo- ne koulun henkilökuntaa, kuten opoa ja kirjoituksiin? Entä vanhojen tansseihin?

kaikkia muita tehdäksenne uusia suunnitel-

Kirjoitukset tapahtuvat luokissa, joihin ko-

mia. Kaikkien ei välttämättä tarvitse käydä

neet viritetään ja siipi pyritään rauhoitta-

lukiota siihen kolmeen vuoteen, vaan aikaa

maan. Vanhojen tanssien harjoituspaikka

voi pitkittää kolmeen ja puoleen tai nel-

on vielä auki ja sitä pohditaan liikunnan-

jäänkin vuoteen. Jokainen omalla tavalla,

opettajien kanssa parien määrän mukaan.

mutta älkää antako periksi!

Ovatko sähköiset yo-kokeet toimineet suunnitellusti?

Haastattelijat: Helena Petäjäkangas, Iida

Siinä mielessä on, että ei ole tapahtunut mi- Kilvelä, Roosa Sarkkinen ja Selina Utriainen tään ihmeellisyyksiä. Itse en kuitenkaan ole ollut ihan tyytyväinen kokeiden sisältöihin, kaikissa aineissa ei ole käytetty sähköisenkokeen mahdollisuuksia. Kokeet eivät ehkä ole olleet tarpeeksi virikkeellisiä, mutta tekniset hommat ovat toimineet.

- 11 -

???


PUKSTAAVI 2017-18

Kansainv채lisi채 vieraita Pateniemen lukiolla vieraili taas ulkomaisia opiskelijoita, jotka ovat vaihdossa Oulun yliopistolla. Vieraita kiinnosti suomalainen kouluj채rjestelm채 ja esim. kuvataiteen tunnit. Vieraat olivat kotoisin mm. seuraavista maista: Yhdysvallat, Australia, Jordania, Libanon, Kolumbia, Slovakia ja Japani.

Teksti ja kuvat Leena Filpus

- 12 -


PUKSTAAVI 2017-18

...hetkiä ENA tunnilta

Shall I compare thee to a summer's day? Thou art more lovely and more temperate. Rough winds do shake the darling buds of May, And summer's lease hath all too short a date. Somtimeme too hot the eye of heaven shines, And often is his gold complexion dimmed; And every fair form fair sometime declines, By chance, or nature's changing course,

untrimmed; But thy eternal summer shall not fade, Nor lose posession of that fair thou ow'st, Nor shall death brag thou wand's rest in his shade, When in eternal lines to Time thou grow'st. So long as men can breathl, or eyes can see,

So long lives this, and the gives life to thee William Shakespeare, 1564 – 1616

Englannin kielen esseekirjoituskilpailu Osallistuin englannin kielen esseekirjoituskilpailuun, koska mielestäni englannin kieli on erittäin hyödyllinen elämän aikana, myös arjessa. En usko että mahdollisuuteni voittaa mitään Suomen laajuisessa kirjoituskilpailussa ovat kovin suuret, mutta arvostan kokemusta ja sitä mitä osallistumisesta opin. Odotin, että kilpailuun olisi osallistunut paljon innokkaita lukiolaisia, mutta olin koko lukion ainut osanottaja. Emmekö voisi kaikki panostaa vähän enemmän koulumme maineeseen? Santeri Kotajärvi

- 13 -


PUKSTAAVI 2017-18

Vaelluskurssi - teksti Arttu Ojala, kuvat Niina Halvari

Vaelluskurssi järjestettiin Kuusamon isolla karhunkierroksella syyslukukautena. Kävelymatkaa kertyi noin 40 km. Retki kesti 3 päivää ja yövyimme teltoissa sekä Jussinkämppä nimisessä autiotuvassa. Retkellä oli myös mukana liikunnanopettajat JP ja Kaisu.

- 14 -


PUKSTAAVI 2017-18

- 15 -


PUKSTAAVI 2017-18

Syksyn YO –juhla

Kuvat KU3 –kurssin kuvaus -harjoituksesta

- 16 -


PUKSTAAVI 2017-18

Oppilaskunnan toimintaa Oppilaskunta toimi aktiivisesti koko vuoden. Syksyllä järjestettiin taksvärkki, jonka tuotto lahjoitettiin kummioppilaalle Keniaan (World Vision) sekä Hope yhdistykselle Ouluun. Ennen joulua järjestettiin elokuva– ja toimintapäivä. Keväällä oli Ystävänpäivä. Kaupunkisodassa taisteltiin viidennen jakson alussa ja voittoon ylsi 16A. Palkintona oli oma elokuvanäytös koko ryhmälle elokuvateatteri Starissa.

Hallitus syksyllä 2017

Keväällä oppilaskunta myös keitti välitunnilla kahvia kaikille halukkaille.

Kaupunkisotakuvat Niina Halvari

Uusi oppilaskunnan hallitus Ylitalo Arttu Pj

Ponnikas Michelle Klementtinen Anu Loukkola Juuso Malmiaho Veera Ollila Jere Iskulehto Sakari Ronkainen Nea

Ajoung Ayor Isohätälä Miia Knuutila Kasper Rauanjoki Katri (ohj. opettaja)

- 17 -


PUKSTAAVI 2017-18

Taiteen äärellä Kuvat Niina Halvari ja Leena Filpus

Oulun taidemuseo Rakkaudesta vapauteen

- 18 -


PUKSTAAVI 2017-18 Oulun Taidemuseo: - näyttelyn avajaisissa Nykytaiteen kurssilla Moderni nainen ja The Great Escape

- 19 -


PUKSTAAVI 2017-18

Psykologiaa - PS2 Kehityspsykologia –kurssilta oppilaiden tekstejä Psyykkisen hyvinvoinnin tietopaketti lukiolaiselle

asetat tavoitteesi liian korkealle, epöäonnistuessasi voit kokea olevasi huono ja epäonnistunut, etkä jaksa enää yrittää. Jos taas asetat tavoitteet liian matalalle, se ei motiTässä on muutamia vinkkejä siihen, miten voi sinua opiskelemaan kovemmin. Kun pitää huolta psyykkisestä hyvinvoinnista asetat tavoitteesi realistisesti, joudut ponnisopintojen aikana, ja miten selvitä lukiotelemaan ja tekemään töitä, mutta saavutopinnoista: taessasi tavoitteen, koet onnistuvasi ja se saa sinulle hyvän olon. 1. Nuku hyvin ja anna itsellesi aikaa rentou- 6. Älä lannistu. Vaikka et saisikaan tavoittelemaasi tulosta, älä lannistu, vaan jatka yrittumiselle. Kun nukkuu hyvin ja rentoutuu tämistä! kunnolla muutaman kerran viikossa, aivot 7. Löydä juuri itsellesi sopiva opiskelutekniiksaavat levätä ja käsitellä juuri saamaansa ka. Kaikki oppivat eri tavalla, mutta tärkeää tietoa. Hyvien yöunien jälkeen mieli on virkeä ja opiskellut asiat tuntuvat selkeämmil- on löytää juuri se tapa, jolla itse opit parhaiten. Jos opit kuvien ja videoiden kautta, tä. katso aiheeseen liittyviä dokumentteja. Jos Nuku hyvin opit tekemällä, mene kavereiden kanssa kahvilaan opiskelemaan, silloin opiskelu on 2. Älä stressaa liikaa. Pieni stressi on hyvästä, mukavaa ja voit oppia muilta uusia näkösillä se saa sinut tekemään läksyjä ja opiske- kulmia ja laajentaa ajatusmailmaasi. lemaan määrätyt asiat ajallaan. Jos stressiä 8. Älä luovuta. Vaikka koulutus onkin suuri on liikaa, sillä on juuri päin vastainen vaiku- osa elämää nyky-yhteiskunnassa, älä ota sitä liian vakavasti. Koulutus ei määrää situs: Stressaantuneena et saa mitään aikaseksi, olet uupunut ja kaikki tuntuu ahdis- nun ihmisarvoasi tai identiteettiäsi, vaan sinun ominaisuutesi ja persoonasi. tavalta. 3. Suunnittele ja aikatauluta opiskelu. Stressiä vähentää myös se, että osaa aikatauluttaa tehtävien tekemisen, eikä jätä kaikkea viimeiseen päivään. Sama pätee koeviikkoihin ja kokeisiin lukuun. Jos päättää lukea koko koealueen läpi edellisenä iltana, mieleen ei jää mitään, sillä aivot eivät kykene prosessoimaan niin suurta määrää tietoa niin nopeasti. Jos suunnittelet, milloin luet mitäkin ainetta ja kuinka paljon, oppimisesi helpottuu jaksat paremmin, ja opitut asiat siirtyvät helpommin työmuistista säilömuistiin, ja muistat asiat vielä pitkän ajan kulutuakin. 4. Tee läksyt. Kun teet joka oppitunnin jälkeen annetut tehtävät, opit asiat helposti, ja sinun tarvitsee vain kerrata asiat ennen koetta. 5. Aseta itsellesi realistiset tavoitteet. Jos - 20 -

Opiskelu on tärkeää, mutta ei kuitenkaan kaikki kaikessa.


PUKSTAAVI 2017-18

Lukiolaisen selviytymisreppu 1. Älä säikähdä Riippuen kuinka pitkään aiot opiskella, lukiovuodet vierähtävät yllättävän nopeaa. 75 kurssia kolmessa vuodessa on rankkaa, mutta kova työ palkitaan. Aina on mahdollisuus pidentää opintoja eikä se määrittele sinua mitenkään, jos sitä pelkäät. Moni lukiosta päässyt ovat toivoneet, että olisivat pidentäneet opintojaan. 2. Tee aikataulu Tahti lukiossa on peruskouluun verrattuna paljon nopeampi ja sen takia vaativampi. Peruskouluun verrattuna, on kannattavampaa sinulle itsellesi lukea tunnilla käyty kappale vapaa-ajallasi. Esimerkiksi, jos sinulla on viisi koodia yhden jakson aikana, on sinulla viisi kirjaa luettavana, etkä todellakaan opi, jos aloitat lukemisen alkavan arviontiviikon edellisenä päivänä. 3.Lukusuunnitelma Kun saat päätettyä mitä aiot kirjoitta yli-oppilaskokeissa, laadi lukusuunnitelma. Näin säästyt stressiltä ja voit mennä kokeeseen itsevarmana. Jännitys on hyvästä ja kaikki luottavat sinuun. Tärkeintä on, että olet lukenut hyvissä ajoin ja olet harjoitellut vastaamista, vaikka vanhojen YOkokeiden avulla. 4. On lupa surra Opinto-ohjaaja, koulukuraattori, psykologi ja muu henkilökunta on parhaansa mukaan tukenasi. Tiedämme, että lukio aika on stressavaa ja teemme parhaamme, jotta et joudu kantamaan taakkaa yksin. Arvosanat eivät määrittele osaamistasi.

Syö hyvin ja työmoraali kuntoon! Työmoraali kuntoon. Heti lukion alusta tee läksyt ja lue kokeisiin. Näin myöhemmin et säikähdä ja stressaa yllättävän suuresta määrästä työtä. Omien virheiden huomioiminen. Pyri huomaamaan omat puutteesi opiskelussa, jos et huomioi niin opettajilta tuleva negatiivinen palaute voi lannistaa sinua ja silloin täytyy yrittää kohottaa omaa itsetuntoasi. Itsetuntoasi voit kohottaa tekemällä asioita, joissa olet hyvä ja vaikkapa hakea koulumenestystä tekemällä kaverin kanssa töitä vapaa-ajalla. Vapaa-ajan käyttö kuitenkin tulisi olla suurimmalta osin mieluista, jotta jaksat sitten koulussa. Negatiivisen palautteen saamisesta ei kannata välittää niin paljon ja onkin tärkeää että saat jostain positiivista palautetta esim. kavereilta, vanhemmilta tai valmentajalta. Stressaamisen välttämiseksi elä ota liikaa tai liian vähän kursseja jaksoon. Lukio-ikäisellä voi olla menossa murrosikä vielä, joten tietyt keskittymisvaikeudet voivat johtua siitä. Joten tunnistaessasi itsestäsi sinuun vaikuttavat asiat, voit hallita niitä osittain. Lisäksi lukio-

laiset etsivät vielä omaa identiteettiään, joten ei pidä stressata liikaa mihin porukkaan kuulut. Sosiaalisen identiteetin löytäminen voi olla kesken ja sen takia et tiedä mihin kuulut. Muiden mielipiteet sinusta lukion aikana muuttuvat ja vaikka jos et sopeutuisikaan heti niin myöhemmin tulet sopeutumaan. Seurustelusuhde voi olla ajankohtainen asia lukioon mennessä, sillä olethan nuori. Läheisyyden tarve nuoruudessa lisääntyy Eriksonin teorian mukaan ja siksi voit halutakin läheisen seurustelusuhteen. Kuitenkin lukiolaisilla seksuaalisen identiteetin etsiminen voi olla kesken ja seurusteluissa haetaan vielä enemmän omaa etua, eikä oteta toista huomioon vielä kunnolla. Joten suhteen katkeaminen ei ole maailmanloppu ja siitä ei kannata lannistua ja masentua. Myös suhteen katkaiseminen voi aiheuttaa syyllisyyttä ja siitäkään ei tarvi kauaa murehtia. Syöminen myös parantaa keskittymistäsi koulussa, joten käy syömässä ja silloin jaksat paremmin koko pitkän päivän.Liikunta auttaa myös. Raikas ulkoilma piristää ja parantaa suorituskykyäsi.

- 21 -


PUKSTAAVI 2017-18

Penkkarit

Käännös ENA esitelmästä Anu Klemettinen ja Miia Vuolas

Kuvat Niina Halvari Leena Filpus

- 22 -


PUKSTAAVI 2017-18

Kuvat Niina Halvari

- 23 -


PUKSTAAVI 2017-18

Wanhat

Käännös ENA esitelmästä Anu Klemettinen ja Miia Vuolas

Kuvat Selina Utriainen Iida Kilvelä

- 24 -


PUKSTAAVI 2017-18

- 25 -


PUKSTAAVI 2017-18

Jos tunneilla käytäisiin vähemmän asioita tai asiat käytäisiin läpi hitaammin, arviointiviiLukio = stressi? kot sujuisivat monelta paljon paremmin ja opiskelijat olisivat vähemmän stressaantuneita, koska osaavat asiat. Kokeisiin ei muutenkaan tule kaikkia kirjan asioita niin koko Nykyään lukiolaisista noin kolme neljäsosaa kirjan lukeminen tuntuu usein turhalta. kärsii stressistä, ahdistuksesta ja uupumuksesta. Puhuin ystävieni kanssa siitä, mitkä Lukiossa myös sosiaalinen paine kasvaa, miasiat heitä stressaavat ja ahdistavat lukiossa kä voi aiheuttaa lisää stressiä. Uudessa koueniten. Yleisin vastaus oli kokeisiin tulevien lussa on paljon uusia ihmisiä ja kaikki kaveasioiden ja tehtävien määrä sekä arviointivii- rit eivät välttämättä tule samaan kouluun. kolla kaikkiin kokeisiin lukeminen. Myös Etenkin oppilaita, joilla on ahdistusta tai jotylioppilaskirjoitukset stressaavat lähes kaik- ka ovat muuten ujoja tai introvertteja, on erikia. tyisen vaikeaa, jos tunneilla tehdään paljon ryhmätöitä tai esitelmiä. Minusta pitäisi olla Stressiin vaikuttavia tekijöitä ovat kiire, esitelmien lisäksi myös toinen vaihtoehto opiskelun tuottamat paineet, tuen puute, ta- näille oppilaille, esimerkiksi esseen kirjoittaloudelliset ongelmat ja ihmissuhteissa tapah- minen asiasta. Myös uuden luokan edessä tuvat muutokset, esimerkiksi vanhempien puhuminen aiheuttaa stressiä monille ja voi ero. Kova stressi voi johtaa univaikeuksiin, vaikeuttaa kurssien läpi pääsyä. syömisongelmiin (ruokahalun menettämiseen tai ylensyömiseen), kyynisyyteen ja Lukio aiheuttaa monille paljon paineita, esifyysisiin oireisiin, kuten pääkipuun, huimerkiksi omista taidoista ja kurssivalinnoismaukseen ja pahoinvointiin. Se voi johtaa ta. Kurssivalinnat vaikuttavat paljon seuraamyös koulutöiden lykkäämiseen ja asioiden vaan opiskelupaikkaan ja omaan tulevaisuuviime tippaan jättämiseen, mikä haittaa opis- teen. Entä jos valitsetkin väärät aineet etkä kelua ja vapaa-aikaa. pääsekään opiskelemaan siihen ammattiin mihin olisit halunnut? Entä jos toisen ja kolKoulussa oppitunneilla asiat käydään nope- mannen vuoden välillä huomaatkin, että joaan tahtiin läpi ja osa pitää opetella kokokin muu ala kiinnostaa sinua enemmän mutnaan itse kotona, mikä lisää stressin määrää ta et ole käynyt tarvittavia kursseja? entisestään. Opiskelijoiden oletetaan oppivan asiat nopeasti vain kuuntelemalla. Lukiossa on muutenkin vaikeampaa ja opiskellaan enemmän aineita kuin yläkoulussa, mikä vaikeuttaa kaiken tiedon sisäistämistä. Tunneilla pitäisi käyttää muitakin opiskelutapoja kuin kuunteleminen ja muistiinpanojen kirjoittaminen, monet oppivat paremmin esimerkiksi muiden kanssa tekemällä.

- 26 -


PUKSTAAVI 2017-18

Ennen nuorista yli puolet kirjoittivat ylioppilaiksi, mutta nykyään vain alle puolet valmistuu. Vuosina 2006 - 2016 lukiolaisten määrä oli vähentynyt 12 prosenttia, koska nuoret menevät mieluummin ammattikouluihin. Siellä opiskelijat kokevat keksimäärin vähemmän stressiä ja ovat motivoituneempia koulunkäyntiä kohtaan. Opiskelijoiden motivaatio lukiossa on vähentynyt ja yhä useammat kokevat lukio-opintojen olevan merkityksettömiä. Moni etenkin ensimmäisen ja toisen vuoden opiskelijoista on ajatellut jättää opinnot kesken koulu-uupumuksen takia.

maan opintojaan suoraan. Suomessa opiskelijat pitävät keskimäärää enemmän välivuosia lukion jälkeen muihin maihin verrattuna, ja Suomen korkeakoulujen keskimääräinen aloittamisikä on noussut 24 vuoteen.

Opettajien osuus on myös opiskelijoille tärkeä. Opiskelijat eivät kärsi yhtä paljon stressistä ja uupumuksesta lukioissa, jossa opettajat antavat enemmän positiivista palautetta ja kannustusta. Lukioissa ja muissa oppilaitoksissa kuuluisi huolehtia opiskelijoiden psyykkisestä hyvinvoinnista paremmin, ottaa ongelmat paremmin huomioon ja vaikuttaa niihin mahdollisuuksien mukaan. Koulut Stressiin vaikuttaa myös pelko siitä, ettei ole eivät ole enää yhtä viihtyisiä paikkoja opistarpeeksi hyvä ja moni opiskelija pelkää, et- kelijoille kuin ne ennen olivat. tä tuottaa muille (esimerkiksi vanhemmille Vilma Kilvelä 17b tai opettajille) pettymyksen. Opiskelijoita vertaillaan toisiin oppilaisiin ja vanhempiin sisaruksiin, mikä lisää arvosanapaineiden määrää. Opiskelijoilta kysytään aina, miten koulussa menee, mitä aineita he aikovat kirjoittaa, mitä he aikovat tehdä koulun jälkeen Yle.fi Jatkuva stressi uuvuttaa lukiolaisen ja mihin he menevät töihin. Monet sanovat, että eivät pidä siitä, kun näitä asioita kysy- Yle.fi Koulu stressaa nuoria entistä enemtään. Suomessa ja monessa muussa maassa män pitää valita todella nuorena, mitä haluaa tehIlta-Sanomat Koulu-uupumus vaivaa, lukiodä loppuelämän, mikä myös lisää stressin laiset ovat jo stressaantuneempia kuin vanmäärää. hempansa

Ylioppilaista noin 75 prosenttia hakee korkeakouluihin, mutta vain osa pääsee jatka-

Kaverit ja oma kokemus

- 27 -


PUKSTAAVI 2017-18

Kuvataiteen diplominäyttely Valveella Kuvisdiplomi tekijän silmin Lukiodiplomin suorittaminen voi kuulostaa suurelta urakalta, mutta todellisuudessa se ei välttämättä ole sitä. Diplomin suorittaminen vaatii tietenkin hyvää suunnittelua ja sitoutumista, jotta työn saa tehtyä yhden kurssin laajuisena annetun ajan sisään. Pateniemen lukio on niin pieni koulu, että kurssi on enemmän oma toiminen ja työtä tehdään paljon omalla ajalla. Työtä voi tehdä kuitenkin myös koululla esimerkiksi hyppytunneilla. Työtä varten voi saada myös koululta tarvittavat välineet, eivätkä ne maksa paljon, joten työn teko ei kaadu tarvikkeiden tai rahan puutteeseen. Omia välineitä voi tietenkin käyttää, jos niitä kotoa löytyy.

Kuvisdiplomin tekeminen oli mukavaa ja sen tekemisessä sai hyvin ilmaistua omaa luovuuttaan ja taitojaan. Ei kannata pelätä työn tekemistä, vaikka se saattaisi kuulostaa monimutkaiselta tai hankalalta. Todellisuudessa se ei ole, kun todella panostaa työhön. Suosittelemme suorittamaan lukiodiplomeita, jos ne yhtään kiinnostavat! Roosa Sarkkinen, Iida Kilvelä ja Selina Utriainen 16B

Kuvat Helena Petäjäkangas

- 28 -


PUKSTAAVI 2017-18

Kuvataiteen lukiodiplomi on valtakunnallinen kuvataiteen päättötyö. Kurssista saa valtakunnallisen todistuksen, joka huomioidaan ainakin kuvallisen ja sunnittelualojen haussa lisäpisteillä. Kuvat

L.Filpus

Helena Petäjäkangas

- 29 -


PUKSTAAVI 2017-18

Taiteilijavierailu: Jukka Takalo koulullamme 16.05. Äidinkielen Äi3–kurssilla käytiin teatterissa ja koululla tutustuttiin kirjailijan työhön. Tänä vuonna vierailevana taiteilijana oli rockmuusikko ja kirjailija Jukka Takalo. Hän kertoi kirjastaan Kuoleman nimi on Saab ´96 .

- 30 -


PUKSTAAVI 2017-18

Ykkรถset kuviksessa

S.L

J.M

VK

- 31 -


PUKSTAAVI 2017-18

Mitähän meillä ensi

vuonna rempataan?

Kuvat Pixabay CC0

- 32 -


PUKSTAAVI 2017-18

Kansikuva Matias Annunen

- 33 -

Profile for Leena Filpus

Pukstaavi 17-18  

School magazine

Pukstaavi 17-18  

School magazine

Advertisement