__MAIN_TEXT__

Page 1

Pirkanmaa AKTIIVINEN POHJOIS-SATAKUNTA | JOUTSENTEN REITTI | KANTRI | PIRKAN HELMI | POKO

TEEMANA VAIKUTTAVUUS


Sisällys LEADER PIRKANMAA • 1/2020

4 LEADER-RAHOITUKSELLA Voidaan tukea mm. yritysten perustamista, kehittämistä ja investointeja, kylien elinvoimaisuutta, harrastusmahdollisuuksia ja kansainvälistä toimintaa.

3

PÄÄKIRJOITUS + VIESTINTÄTERVEISET

4

MITÄ KUULUU KYLÄTALOILLE?

8

YHTEISÖLLISIÄ ILMASTOTEKOJA, SOSIAALISTA PÄÄOMAA JA VAIKUTTAVUUTTA

10

KASVUA KOHTI

14 HANKKEET HYVINVOINNIN TAKANA 16 AIDOSTI KYLÄLÄISTEN PROJEKTI 22 RINNAKKAIN SAMAAN SUUNTAAN 25 KOTI MAALLA LOI YRITYKSEN 28 KULTTUURIA JA PERINNETTÄ 30 KYLÄHYPELLEN KULTTUURIPÄÄKAUPUNGIKSI 31 VETOA YLÄ-PIRKANMAAN YRITTÄJIEN ELINVOIMAAN 32 MAAILMAN MUUTOS ON MAASEUDUN MAHDOLLISUUS 34 IDEARIKKAAT NUORET 37 LEADERILLA UUTEEN NOUSUUN – ÄLYKKÄÄSTI JA KESTÄVÄSTI 38 MAASEUDULLA SYKKII SUOMEN SYDÄN

10

Kuva: Werneri Turunen

34

PÄÄTOIMITTAJA JOHANNA VEIJANEN johanna.veijanen@kantriry.fi

PAINOPAIKKA HÄMEEN KIRJAPAINO

TAITTO RAISA TAURINKA / VISUAL RAMA

KANNEN KUVAT JOHANNA VEIJANEN, AILI RAUDLA-MAJAKANGAS JA MARJA-LIISA SUOMALAINEN

Tämä julkaisu on tuotettu Pirkanmaan Leader-ryhmien yhteisen viestintähankkeen kautta. Hanketta rahoittaa Pirkanmaan ELY-keskus EU:n Maaseuturahastosta.

25

4041 0209 Painotuote

RAALI PAIN UT

E UOT OT

TIESITKÖ, ETTÄ TÄLLÄ LEHDELLÄ ON HIILINEUTRAALI PAINOTUOTE -SERTIFIKAATTI!

HIILIN E

18

39 JOTTA VOISIMME HYVIN!

ClimateCalc CC-000025/FI

HÄMEEN KIRJAPAINO OY


Ideat omaksi ja yhteisön hyödyksi – maaseuturahastolla vaikuttavuutta

P

HELI HANTULA yksikön päällikkö Yhteistyökumppani ELY

ja alueellisen ELY-keskuksen tehtävänä on kanavoida EU- ja kansallista rahoitusta omalle maaseutualueelleen. Rahoitus on työkalu ja väline edistää kehittämistoimia. Leader-ryhmät laativat paikallisiin olosuhteisiin ja tarpeisiin vastaavat strategiat ja ELY-keskus puolestaan alueellisen (maakunnan kokoisen) kehittämissuunnitelman ohjelmakauden ajalle. Suunnitelmissa tuodaan esiin alueen elinkeinoelämän ja väestön tarpeita ja kehityssuuntia isossa kuvassa. Alueen toimijoiden ja asukkaiden tahtotilan ilmaiseminen on ensiarvoista tavoitteita asetettaessa. Olisi erikoista tavoitella jotakin sellaista, mikä ei tunnu luontevalta alueelle tai jota siellä ei koeta merkitykselliseksi. Uuden rahoituskauden 2021-2027 valmisteluja on tehty jo parin vuoden ajan ja sitä tehdään monella tasolla. Kehittämisen ja rahoituksen isot raamit tulevat EU:sta ja sen lisäksi kansallisella, alueellisella ja paikallisella tasolla on tavoitteista ja toimenpiteistä omat näkökulmansa. Vaikka katseet haluttaisiinkin suunnata jo tulevaan, on paikallaan tarkastella nykyisen rahoituskauden aikaansaannoksia. Mitä yhteisillä rahoilla on saatu aikaan ja onko niillä ollut riittävästi myönteistä vaikutusta? Kuka tästä touhusta on hyötynyt? Tarkasteltaessa nykyisen ohjelmakauden 2014-2020 tuloksia ja vaikuttavuutta Pirkanmaalla, voidaan saavutuksista mainita seuraavaa: AIKALLISTEN LEADER-RYHMIEN

502 uutta työpaikkaa, 480 yritystukikohdetta, 503 maatilainvestointia, 290 palveluiden ja kylien kehittämishanketta, 25 yhteistyötoimea, 17 uutta laajakaistaverkkoa ja paljon muuta. Sijoittamalla yhteisiä varoja järkevästi, aikaansaadaan merkittäviä kansantaloudellisia ja kansalaisia koskevia hyötyjä. Uudet työpaikat syntyvät usein yritysten laajennus- ja tuotekehitysinvestointien myötä. Työmahdollisuudet puolestaan määrittävät pitkälti ihmisten asumista, liikkumista ja palveluiden käyttöä. Vahva elinkeinotoiminta kerryttää alueen verotuloja ja mahdollistaa palvelurakenteiden ylläpitoa, kuten kouluja ja sosiaali- ja terveydenhuoltoa. Maaseudun kehittämistoimilla voidaan mm. edistää elinkeinotoiminnan syntymistä ja vahvistumista, yritysten ja maatilojen investointeja, luoda työpaikkoja, toteuttaa yhteisöllisiä hankkeita ja aktivoida maaseudun asukkaita omaehtoiseen kehitystyöhön. Leader-ryhmät tekevät arvokasta työtä auttaessaan toimijoita ideoiden jalostamisessa ja rahoituksen hakemisessa. Kynnys julkisen rahoituksen hakemiseen pitää olla matala ja mahdollisimman monen ulottuvilla. Sen sijaan ideoiden ja innovaatioiden toivotaan olevan kunnianhimoisia ja jopa korkealentoisia. Olipa idea pieni tai suuri, kannattaa rahoitusmahdollisuudet selvittää. Aktiivisella toiminnalla omaksi tai yhteisön hyväksi, voidaan saavuttaa paljon hyvää.

Vahvasti vaikuttavaa

L

EADER-TOIMINNAN YHTEYDESSÄ puhutaan myös paljon vaikuttavuudesta, mittareista ja tuloksista. Talkootunnit on helppo kirjata, mutta kuinka mitata hyvinvointia ja yhdessä tekemisen sosiaalisia vaikutukset, jotka näkyvät vuosien päästä? Hankkeiden kautta on mahdollistettu kokeilut ja avaukset. On tehty kulttuurihistoriallisesti merkittävää toimintaa, kuten Ikaalisten kansallispuku -hanke, joka vahvistaa paikallisia perinnetietoisuutta ja taitoja. Tai kylätalojen kunnostushankkeet, jotka ovat vaatineet aikaa JOHANNA VEIJANEN ja rahaa. Ne eivät ole vain paikkoja kyläläisille, Pirkanmaan vaan niistä on tullut juhlataloja ja työpisteitä, Leader-ryhmien tiedottaja monitoimikeskuksia. Useat Leader-hankkeet ovat avaimina johonkin uuteen. Ihmisten ideat ja innostus ovat poikineet jotain pysyvää tai uutta. Yritysten innovatiivisuus yllättää minut aina. Investoinneilla on

luotu satoja työpaikkoja ja hankkeilla on kehitetty toimintaa! On ollut hieno huomata, että Leader-hankkeet tulevat oikeasti tarpeeseen. Ei tehdä kehittämishanketta hankkeen vuoksi, vaan tarkoituksena on saada aikaan jotain uutta ja konkreettista maaseudun parhaaksi. Toivottavasti nyt yhdistykset, jotka ovat yhdessä puurtaneet hyvien nettiyhteyksien vuoksi, voivat olla tyytyväisiä omiin ponnistuksiinsa. Laajakaistahankkeiden merkitys on korostunut poikkeusaikana. Tulevaisuus ei olekaan vain Smartcity-keskuksissa vaan älykkäissä maaseuduissa! Kiitos kaikille Leader Pirkanmaa -viestinnänkehittämishankkeessa mukana kulkeneille, hanke päättyy vuoden 2020 lopussa. Hankkeet ovat synnyttäneet oikeasti vaikuttavaa toimintaa. Ainakin ne ovat vaikuttaneet minut! LEADER PIRKANMAA •1/2020 

3


Teksti ja kuvat: Johanna Veijanen

Mitä kuuluu kyläta Seurantalo, kylätalo, nuorisoseurantalo, työväentalo, rakkaalla paikalla on monta nimeä. Vaikka kylätalo tai seurantalo tarkoittaa yleensä kokoontumispaikkaa, jossa järjestetään juhlia, on sen suurin vaikutus ollut yhteisöllisyyden kehittämisessä. Hankkeiden kautta on syntynyt aitoa yhteisöllisyyttä, kun talkoisiin on käytetty tuhansia tunteja. Eihän kukaan voi kiistää talkootöiden sosiaalisia vaikutuksia.

L

UKUISIA YHTEISÖLLISIÄ kokoon-

tumispaikkoja on vuosien varrella kunnostettu Leader-tuella. Viime aikoina erityisesti energiaremontit

ovat olleet ajankohtaisia ja poikkeusaika on tuonut haasteita talojen ylläpitoon. Pirkanmaan Leader-ryhmien kyselyssä kylätaloille selvitettiin, kuin-

19 Viihtyisämpi ympäristö 19 Toimivammat tilat

Mitä uutta Leader-hanke on tuonut?

17 Energiansäästöä 14 Käyttöaste on noussut

ka Leader-hankkeet ovat vaikuttaneet kylätalojen toimintaan. Kyselyyn vastattiin 31 kylätalosta ympäri Pirkanmaata. Leader-hankkeiden myötä kylätaloihin on saatu toimivammat tilat ja viihtyisämpi ympäristö. Merkittävä uudistus kylätaloille on ollut myös energiansäästö. Hankkeet ovat lisänneet käyttöastetta ja tuoneet uutta toimintaa esimerkiksi sirkuskoulut lapsille ja nuorille, teatteria, elävän musiikin klubi -iltoja jne. Joissakin kylätaloissa tulot jopa olisivat nousseet ilman koronaa.

14 Uutta toimintaa

Tulevaisuudessa haasteet

11 Kulut pienentyneet 8 Uusia yhteistyökumppaneita m 7 Talon ylläpidon työn määrä vähentynyt 6 Uusia toimijoita yhdistykseen 5 Tulot lisää äntyneet

05

10

15

4  LEADER PIRKANMAA • 1/2020

20

25

30

Kylätalojen hankkeissa suurimmat haasteet ovat olleet paperisodan puolella. Toisaalta paperitöiden jälkeen uskalletaan jopa miettiä uusia remontteja. Haasteelliseksi koettiin myös se, että kesti vuosi remontista, ennen kuin päätös avustuksesta saatiin. Muita yllätyksiä on tullut esimerkiksi kunnostustöissä, kun rakenteista on löytynyt isompia vaurioita.


147

aloille?

Yhteisöllistä tilaa ja kunnostushanketta

Mikä innostaisi tulevaisuudessa?

19 Markkinointi yhdessä muiden kanssa 14 Kylähyppelyt Suomessa 11 Energiatehokkuuden parantaminen 9 Etätyöpiste 9 Yritystoimintaa 7 POP-UP toimintaa 7 Muu 6 Kansainväliset kylähyppelyt 5 Yhteiskäyttö tavaroiden vuokrauspiste 5 Sotepalvelupiste 4 Muut julkiset palvelu t 4 Kierrätyspiste 2 Sähköauton latauspiste tai biokaasupiste 2 Paikallinen sääasema Useassa vastauksessa nousi huoli tulevaisuuden talkooväestä. Talojen ylläpito vaatii ihmisiä ja talkoita. Talkooväen harveneminen ja ikääntyminen on uhka kylätalojen toiminnalle, nuoria toimijoita kaivattaisiin mukaan. Suurin haaste tällä hetkellä on varmasti poikkeusaika, korona on rajoittanut talkoiden osallistujamäärää ja -kuntaa, samoin kuin ihmisten kokoontumisia. Juhlia ja muita

tilaisuuksia ei voi järjestää. Korona on estänyt lähes kaikki tapahtumat ja on jarruttanut talojen toiminnan kehittämistä.

Kylätalojen uudet mahdollisuudet Kylätalot vaativat jatkuvaa ylläpitoa ja sopivaa määrää käyttäjiä, joten uusille ideoille ja hankkeille on tarvetta. LEADER PIRKANMAA • 1/2020 

5


Koettiin, että kunnostushankkeiden jälkeen kiinnostaisi markkinointi muiden yhteisöllisten tilojen kanssa. Ideoita tuli kuntamarkkinointiin, jossa kunnat voisivat hiukan markkinoida kylätaloja ja tuoda joitain omiakin tapahtumia kylätaloihin. Eri toimijat yhteen kokoavalle kulttuuriprojektille olisi tilausta. Samoin elokuvien palauttamiseen paikkakunnalle. Yksi idea oli koko kylän ympäristötalkoot; vihreämpi ja vireämpi kylä. Talojen ympärille syntyy uutta toimintaa. Toimintakonsepti monikäyttöisestä talosta, joka toimisi kylätalona, yhteisöllisenä työskentelytilana, kulttuuritalona tai klubitalo. Omistajayhteisö huolehtisi talon fyysisestä kehittämisestä, audiovisuaalisen varustuksen ja äänentoiston osalta kiinteässä yhteistyössä kylätoimijoiden kanssa. Myös vierailut ja kylähyppelyt muihin kyliin innostaisi kylätalotoimijoita. Verkostoituminen loisi mahdollisuuksia, sillä yhteisöllisyys ja yhteistyö muiden toimijoiden ja yhdistysten kanssa koettiin tärkeäksi. Ideoita tulevillekin hankkeille löytyy, haluttaisiin rakentaa leikkipuisto, pyöräily- ja vaellusreitti, valokuitu kyläalueelle ja järjestää harrastustoimintaa kuten vanhojen kuvien skannausta. Kylätalojen kunnostajat ovat kaiken kaikkiaan positiivisella mielellä. “Olemme kohta saaneet kaksi hanketta tehtyä ja kokonaisuus alkaa olla hyvässä kunnossa, jotta tämä sukupolvi käyttäjiä voi hyvällä omallatunnolla luovuttaa aikanaan tulevat hankkeet seuraaville sukupolville jäseniä.” “Aika hyvin alkaa jo olla paikat kunnossa, mutta kyllä meillä koko ajan viriää uusia ideoita ja projekteja!”

6  LEADER PIRKANMAA • 1/2020


Vinkkejä tulevaan

P

irkan Kylien puheenjohtaja Juha Kuisma listasi, mihin tulevaisuuden kylätalojen, yhteisöllisten kokoontumistilojen pitäisi suunnata katseensa.

Varustelu Kylätalojen varustelu monipuolisilla teknisillä herkuilla – optista kuitua ja videotykkiä myöten – on ilmeisintä. Kun varustelu on kunnossa, saadaan kylätaloille monipuolinen, talojen täyden kapasiteetin hyödyntävä käyttö.

Kestävä kehitys Ilmastonmuutoksen kannalta vastuullista ja suorastaan välttämätöntä on siirtää talojen lämmitys uusiutuvilla tapahtuvaksi: esimerkiksi maalämpö tai hake. Miksei tulevaisuudessa urinkopaneelit katolla takaavat toimivuuden kaikissa oloissa.

Pop up -palvelut Monissa taloissa olisi mahdollista rakentaa talon jatkeeksi, ullakolle tai entiseen asuinhuoneeseen ns. yrittäjähuone, jota vuokrattaisiin tarpeen mukaan: joko kiertävien palvelujen (hieroja, parturi, fysioterapeutti tms.) saamiseksi kylälle tai paikallisen yrittäjän vuokraamaksi työtilaksi.

Kulttuuri Taloilla on usein iso tontti ja ne ovat mäellä: kesäteatteri on jo nyt usean kylätalon mäen rinteessä. Lopuksi Kuisma toivoo meidän kaikkien kysyvän, mitä kylätalo tarkoittaa resilientin yhteiskunnan näkökulmasta? Siis ns. ”huonosti toimivassa maailmassa”, jossa kaupunkielämä vaikeutuu ratkaisevasti. Korona on vasta esimakua tulevista kriiseistä. Kylätalo voisi olla postin lokerikkojen sijoituspaikka, miksei myös paikallisesti tuotetun paineistetun biokaasun tankkauspiste. Kylätalolla voi olla kesämökeillä asuvien lääkejakaamo ja suihkumahdollisuus halukkaille. Kriisien tullen niihin voidaan tilapäisesti sijoittaa pakolaisia. Ja jos tosipaikan pitkä kriisi tulee, aletaan kylätaloja käyttää taas kouluina.


Teksti ja kuvat: Hiiltä sitovat kylät -hanke

Yhteisöllisiä ilmastotekoja sosiaalista pääomaa ja vai Pirkan Kylät ry on edistänyt Pirkanmaan kylätoimintaa jo lähes kolmenkymmenen vuoden ajan muun muassa auttamalla kylien kehittämisessä, luomalla yhteistyöverkostoja sekä tarjoamalla tietoa tilaisuuksien ja koulutusten kautta. Viimeisimpänä mukaan on tullut myös ajankohtainen aihe, ilmastonmuutos. Pirkan Kylien kaksivuotinen Hiiltä sitovat kylät -hanke onkin innostanut pirkanmaalaisia kyliä ilmastotekojen pariin. Samalla se on tarjonnut uudenlaista sisältöä perinteiseen kylätoimintaan – yhteisöllisiä toimia hiilijalanjäljen pienentämiseksi sekä hiilen sitomiseksi ja varastoimiseksi.

M

UTTA MIKÄ on

kylätoiminnan merkitys, miten ilmastoasiat istuvat siihen ja mistä ylipäätään kylätoiminnan vaikuttavuus koostuu? Siihen selkoa antavat Hiiltä sitovat kylät -hankkeen vetäjä Heidi Hallongren ja Pirkan Kylien kyläasiamies Jani Hanhijärvi.

Mistä kyläyhdistysten toiminnassa on kyse ja miten toimintaan istuvat ilmastoteot? Kyläyhdistysten moninainen kylätoiminta osallistaa asukkaita ja kehittää kyliä ja niiden kulttuuria. Ilmastoasioiden ympärille voi syntyä myös suurempia kylien kehittämissuunnitelmia ja toisaalta monia vastaavasti kiinnostaa kyläasumisessa juuri ekologisuus ja mahdollisuus asua ja elää kestävämmällä tavalla. Maaseudulla asuvien päästöt ovatkin keskimäärin selvästi kaupunkilaisten päästöjä pienemmät ja pientalossa asuvalla on paljon mahdollisuuksia vaikuttaa esimerkiksi asumisen päästöihin, joiden osuus hiilijalanjäljestä on noin kolmannes.

Mitä uutta ilmastotekojen toteutus voi tuoda kylätoimintaan? Hiiltä sitovat kylät -hankkeen aikana on ollut hienoa huomata, kuinka moni kylä on lähtenyt aktiivisesti suunnittelemaan ilmastotekoja, ja miten kyläläiset ovat lähteneet isolla porukalla innokkaasti mukaan niiden toteutukseen. Monien ilmastotekojen ympärille on myös nopeasti syntynyt ajatus jatkuvuudesta – niiden muodostumisesta perinteiksi tai kehittämisestä jatkossa eteenpäin oman kylän arkeen istuviksi, kuten jonkin tutun tapahtuman yhteyteen. Yhteisöllisellä toiminnalla on positiivinen vaikutus koko kylän hyvinvointiin ja elinvoimaisuuteen. Aktiivinen tekeminen synnyttää myös uusia ideoita ja hankkeen toiminnassa on selvästi huomannut, kuinka jo valmiiksi ak-

8  LEADER PIRKANMAA • 1/2020

tiiviset kylät ovat lähteneet rohkeasti toteuttamaan myös ilmastotekoja ja rakentaneet niiden ympärille myös muuta toimintaa.

Entä voiko kylätoimintaan osallistumalla vaikuttaa? Tottakai voi! Kylätoiminnassa on suurelta osin kysymys mahdollisuudesta vaikuttaa omaan elinympäristöön ja saada siellä aikaan positiivista kehitystä. Samalla koetaan vahvaa yhteenkuuluvuutta omaan yhteisöön, mikä meille kaikille on tärkeä voimavara. Myös ilmastoasioissa yhteisön tuki merkitsee. Kiivaana käyvä ilmastokeskustelu on saanut monet miettimään, mistä hiilijalanjälkemme koostuu ja kuinka voimme omilla arjen valinnoilla vaikuttaa jalanjälkemme kokoon. Hankkeessa järjestetyt kylän yhteiset ilmastotilaisuudet ovat keränneet yhteen ilmastoasioista kiinnostuneet kyläläiset keskustelemaan mieltä askarruttavista asioista. Keskustelu on poikkeuksetta ollut toisten mielipiteitä ja näkemyksiä kunnioittavaa, tulevaisuuteen katsovaa ja optimistista. Voimavaraksi on koettu runsaat mahdollisuudet omalle kylälle sopivien ilmastotoimien valinnassa sekä vahva tekemisen meininki. Niin kuin meidän jokaisen arjessa, niin myös kylän mittakaavassa, jokaiselle löytyy varmasti omaan tilanteeseen ja voimavaroihin sopivia ilmastotekoja, sillä niitä on tarjolla lähes rajaton määrä ja pienilläkin teoilla on merkitystä. Ja usein pienillä teoilla ja muutoksilla omassa arjessa kannattaakin lähteä liikkeelle!

Voidaanko kylätoiminnan vaikuttavuutta mitata, ja miten? Kylätoiminnan vaikuttavuutta on tarkasteltu ja mitattu oikeastaan vasta viime vuosina. Kylätoimintahan perus-


a, ikuttavuutta Hankevetäjä Heidi Hallongren esittelee Rural Inspiration Awards RIA2020 -kisan diplomia.

tuu pitkälti vapaaehtoistyöhön ja talkoisiin, jonka positiiviset vaikutukset näkyvät yksilöille itselleen yleensä heti ja pidemmällä aikavälillä tietenkin kyläyhteisöön ja jopa koko yhteiskuntaan. Ihmisten hyvinvointi heijastuu myös kuntien talouteen ja positiivinen ilmapiiri luo edellytyksiä kestävämpään elämäntapaan. Suomen Kylät ry on jo muutaman vuoden ajan selvittänyt maakunnallisilta kyläyhdistyksiltä arviot kylien vuosittaisista talkootyötunneista ja tulos on hämmästyttävä. Kaiken kaikkiaan maamme kylissä tehdään vuosittain yli 6 miljoonaa talkootyötuntia! Ja kun talkootyötunnille lasketaan euromääräinen arvo, puhutaan tällöin useiden kymmenien miljoonien eurojen arvoisesta yhteiseksi hyväksi tehdystä talkootyöstä. Kylätoiminnan vaikuttavuus on siis todella merkittävällä tasolla.

Mitä esimerkkejä vaikuttavuudesta sitten on? Niitä on paljon! Yksi parhaista esimerkeistä ovat kylien järjestämät tapahtumat, jotka tuovat kyläläisiä ja jopa kylän ulkopuolella asuvia yhteen. Erityismaininnan tässä yhteydessä ansaitsee se, että kylätoiminnan piirissä järjestetään vuosittain kesäkuun toisena lauantaina yksi Suomen suurimmista yleisötapahtumista eli Avoimet Kylät. Tuolloin kylät tervehtivät tulijoita ja esittäytyvät mitä moninaisimmin tavoin. Vuonna 2019 Avoimet Kylät ylsi valtakunnallisesti peräti 100 000 kävijään kun lähes 700 kylää järjestivät tapahtumia ja tilaisuuksia. Pirkanmaalta tapahtumapäivään osallistui tuolloin 63 kylää, mikä oli enemmän kuin yhdessäkään toisessa Suomen maakunnassa. Vuonna 2020 Avoimet Kylät järjestettiin koronan vuoksi verkkotapahtumana, mikä puolestaan osoitti kylätoiminnan joustavuuden nopeasti muuttuneessa tilanteessa. Edellä kuvaillun vaikuttavuuden ja sen esimerkkien myötä onkin selvää, että kylätoimintaa ja yleensäkin kol-

mannen sektorin toimintaa kannattaa tukea, koska hyödyt ovat käytännössä aina arvokkaampia kuin siihen laitettu panos. Kylät ovat kuntien ja maakuntien kultahippuja.


Teksti ja kuvat: Johanna Veijanen

Kasvua kohti Ruokavirasto uutisoi vuoden 2020 alussa suomalaisyritysten tehneen EU:n maaseuturahastosta saamallaan 250 miljoonan euron tuella lähes miljardin euron investoinnit viimeisten viiden vuoden aikana. Yhteensä rahoitusta on saanut yli 3300 yritystä. EU:n maaseuturahastosta on rahoitettu esimerkiksi elintarvikealan, matkailun ja metallialan yritysten investointeja.

S

2020 vuoden alussa 286 042 yritystä, joista 93 prosenttia oli alle 10 hengen yrityksiä. Maaja metsätalous ministeriön mukaan maaseudulla toimii yli 40 % Suomen yrityksistä. Maaseudun yritys mielletään yleisesti maataloudeksi, mutta yhä useampi maaseudun yritys toimii maa- ja metsätalouden ulkopuolella. Yritysten joukossa on monia kasvuhakuisia ja kansainvälisille markkinoille tähtääviä toimijoita. Yritysten kasvulle ja kehitykselle olennaista ovat investoinnit. Yritysten investoinnit eivät vaikuta vain itse yritykseen, vaan sillä on positiivisia vaikutuksia koko kuntaan. Ilman rahoitusta moni investointi jäisi tekemättä tai edistyisi hiUOMESSA OLI

Markus Mattilan käsissä investoidulla CNC-koneella tehtyjä puuosia.

taammin. Yritykset, jotka ovat saaneet rahoitusta luovat työpaikkoja ja tuovat myös verotuloja alueelle. Pirkanmaan Leader-ryhmät ovat myöntäneet investointitukea muun muassa tuotantotilojen hankkimiseen tai rakentamiseen, koneiden hankintaan, aineettomiin investointeihin, kuten ohjelmistojen, patenttien ja valmistusoikeuksien hankintaan.

Tuki helpottaa päätöksen tekoa Urjalassa toimiva tilauspuusepänliike Puuneuvos on toiminut vuodesta 2007 lähtien. Yrityksessä tehdään mittati-


laustöinä täyspuisia keittiökalusteita, ovia, perinneikkunoita ja huonekaluja. Yritys työllistää kolme, tilanteen mukaan neljä. Yrittäjä, puuseppä Markus Mattila kertoo, että täyspuukeittiöitä tehdään keskimäärin yksi kuussa. Pääosin asiakkaina ovat yksityiset henkilöt, mutta toimeksiantoja tulee yrityksiltä kuin yhteisöiltä. “Yrityksen asiakassuhteet ovat pitkiä. Asiakkaat harvoin ostavat vain yhden työn,” Mattila sanoo tyytyväisenä. Mattila on taustaltaan työkonetekniikan insinööri ja laatu on hänelle tärkeää. Koneinvestointien avulla on pystytty parantamaan laatua, nostamaan kapasiteettia sekä tehostamaan työvaiheita. Ilman investointeja ei yritys voi kehittyä ja Mattila vertaakin investointitukea alennusmyynteihin. “Uusi takki on ostettava, mutta raaskit ostaa sen parempilaatuisen, kun se on 20% alennuksessa”, Mattila nauraa. “Tuen ansiosta pystyy investoimaan parempaan laitteeseen, se helpottaa päätöksen tekoa käytetyn ja uuden laitteen välillä.” Pirkan Helmen myöntämän yritystuen avulla hankittiin CNC-työstökeskus, joka sahaa, poraa ja jyrsii puun tietokoneelle annettujen mittojen mukaan. Mattila muistelee hakuprosessin aikana saaneensa hyvin apua Pirkan Helmen toimistolta, mutta mietityttämään jäi ELY:n pitkä päätöskäsittely. Hakuprosessi ei Mattilaa säikäyttänyt, sillä myöhemmin tuli ajankohtaiseksi koneellistaa ja nopeuttaa hiontatyötä. Uusi investointituki leveänauhahiomakoneen ja puruimurilaitteiston hankintaan mahdollisti myös laadun parantamisen. “Pitää olla lelut kunnossa, jos meinaa leikkiä. Jos laitteet ei ole kunnossa, niin se ei ole työntekoa,” Mattila kiteyttää toimintatapansa.

Helppo hakukanava Maanrakennus Jokinen on maanrakennusalan yritys Ikaalisissa. Yritys tekee maanrakennustöiden lisäksi biokaasu -ja siiviläputkikaivojen porauksia ja asennuksia. Yritys on keskittynyt erityisesti vaativiin tai mittaviin maanrakennuskohteisiin,

Koordinaattimittakone on tuonut lisää asiakkaita Lasse Tuominen kertoo.

erityisesti kunnallistekniikan puolella. Yritys on perustettu 1970- luvulla, jolloin toiminta painottui vedenottamoiden, jätevedenpuhdistamoiden sekä paikalla valettujen pumppaamokaivojen rakentamiseen. Vuosien saatossa toiminta on laajentunut, monipuolistunut ja yritys on rakentanut mm. seitsemän säähavaintotornia. Myös Maanrakennus Jokisella investointituen haku tuli ajankohtaiseksi, jotta yritys voisi laajentaa ja lisätä toimintaa. Investointituen avulla suunniteltiin ja valmistettiin hierrinpukki, jota käytetään siiviläputkikaivojen ja kaivinpaalujen tekemiseen. Maanrakennus Jokisen toimitusjohtaja Satu Hyötylä uskoo, että ilman

yritystukea hankinta olisi ainakin viivästynyt, jos ei olisi kokonaan jäänyt toteuttamatta. “Leader-ryhmä Pohjois-Satakunnan myöntämä yritystuki on auttanut säilyttämään nykyiset työpaikat. Yksi vakituinen työntekijä on palkattu investoinnin jälkeen. Se on auttanut saamaan lisää asiakkaita ja mahdollistanut toiminnan laajemmalla alueella Suomessa.” Hyötylä kertoo, ettei yritys ollut hakenut aiemmin mitään tukia tai avustuksia. “Ei oikeastaan ollut kovin paljon uskoa tuen saamiseen tai tietoa hakuprosesseista. Mutta asia eteni hyvin ja myönteinen tukipäätös saatiin yllättävän nopeasti,” hän muistelee. Aikaisemmin Satu Hyötylällä on LEADER PIRKANMAA • 1/2020 

11


kokemusta julkiselta puolelta eri hankeohjelmista ja monimutkaisista hankehallinnoinneista. “Leader-investointituki on kohtuullisen helppo hakukanava yrittäjälle,” hän vakuuttaa. “Tämä on tehty yrittäjälle helpoksi ja se tietenkin edesauttaa sitä, että yrittäjällä on pieni kynnys hakea tukea. Koko prosessi maksatuksineen oli kohtuullisen selkeä. Pohjois-Satakunnan toiminnanjohtaja Juha Vanhapaasto kumppaneineen neuvoi, mikäli neuvoja tarvitsimme.”

Kestävää kehitystä Kierrätys- ja purkupalveluihin erikoistuneella Orivesiläinen Karpin Käsittely Oy:lla on kierrätysasemat sekä Orivedellä että Nokialla. Yritys on kovan kasvun vauhdissa ja valittu mukaan muun muassa Pirkanmaan Kasvupolulle. Yritys on lähiaikoina panostanut investointeihin paljon. Nokian asemalle on betonimurskaajan lisäksi tullut uusi kierrätyslaitteisto ja tuuliseula. “Haluamme olla kehittämässä Pirkanmaan kiertotaloustoimintaa eteenpäin,” Karpin Käsittelyn, ideoita pursuava jäteaseman päällikkö, Janne Martikainen kertoo. Karpin Käsittely sai investointitukea betonimurskaajaan Leader-ryhmä Kantrilta. Murskaajan ansiosta yritys tehosti betonin murskaamista 2-40 tonnista 100-150 tonniin tunnissa. Merkittävää investoinnissa oli myös päästöjen pieneneminen. Aikaisemmin kaivurin avulla toiminut murskain vei polttoainetta 50 litraa tunnissa, kun taas uusi laite vie vaan 7 litraa. “Myös äänisaaste, desibelit, ovat pienemmät kuin kaivinkoneella,” Martikainen sanoo laitteen vierellä. Murskain toi yritykselle kaksi uutta työpaikkaa. Martikainen kertoo, että tukien hakemisesta on maksettu oppirahat, mutta ne kyllä antavat lisäpotkun tehdä investointeja. “Se investoinnin “kestävyyssääntö” vähän mietityttää. 5 vuotta on pitkä aika laitteelle, joka on pääl-

Satu Hyötylä kertoo hierrinpukki- hankkeen vähentäneen työkoneiden.

12  LEADER PIRKANMAA • 1/2020

lä 8 tuntia päivässä viitenä päivänä viikossa ja läpi menee tavaraa 100 - 150 tonnia tunnissa,” Martikainen pohtii.

Investointituki kuin stipendi Sastamalan Kiikassa toimii metallien työstöön sekä työkalujen, mittavälineiden ja muiden metallialan tuotteiden suunnitteluun ja valmistukseen erikoistunut Lastux Oy. Yrityksessä työstetään muun muassa työkaluteräksiä, alumiinia, ruostumaton ja haponkestävää terästä sekä erilaisia rakenneteräksiä. Pääosin Lastuxin asiakkaat ovat kotimaisia yrityksiä, mutta monet Lastuxin valmistamista tuotteista päätyvät ulkomaille, kuten paperikoneiden ja monien muidenkin teollisuuslaitteiden osat. Joutsenten reitti myönsi investointituen 3D-koordinaattimittakoneen ja käytetyn CNC-lankasahan hankintaan. Investoinnin tavoitteena oli monipuolistaa yrityksen palvelutarjontaa koordinaattimittaukseen ja lankasahaukseen sekä parantaa yrityksen tuottamien kappaleiden laatua ja laadunvarmistusta. “Koordinaattimittakone on tuonut uusia asiakkaita, sillä sen avulla pääsee erilaisiin keskustelupöytiin,” yrittäjä Lasse Tuominen toteaa. ”Laadun mittaus ja varmistus on yrityksille tärkeää, sillä asiakkaat vaativat tarkkaa dokumentointia”. “Investointihankkeen hakemusta tehtäessä pitää olla oikea asenne ja hyvät hermot, sekä yrityksen asiat pitää olla siinä mallissa, että pystyy investoinnin tekemään ilma sitä investointiin tarkoitettua rahaa. Sehän on vähän kuin stipendi, jonka saat sitten jälkikäteen hyvästä työstä,” summaa Tuominen tuen merkitystä. “Vasta isommissa ja kalliimmissa investoinneissa 20 prosentin hyöty näkyy,” hän jatkaa. Kasvun vauhti on kova, viime vuonna liikevaihto yli kaksinkertaistui. Yrityksen tilat ovat käymässä ahtaiksi ja

Janne Martikainen esittelee kierrätyskeskuksen lajittelukoneita.


uudelle toimitilalle on jo löytynyt paikka. Nyt tarvitaan vain yrittäjältä aikaa rakennustöihin. Yritys työllistää neljä ihmistä ja investointijen myötä uusien työntekijöiden haku on päällä. Koneistajan ammattitaidon pitää olla hyvä, jos ei erinomainen. Kun löytyy osaava, hyvä tyyppi, maksetaan hyvä palkka”, Tuominen vinkkaa lopuksi työpaikasta.

Viennille kasvua Mäntässä toimii konepajayritys JAK-Metalli Oy, jonka erityisosaamisena on maanrakennus- ja metsäkoneiden lisälaitteiden valmistus. Heidän tuotteita, energiakouria, valmistetaan omassa tehtaassa Mäntässä ja niitä käytetään yli kolmessakymmenessä maassa. Leader PoKo:n myöntämän investointituen avulla hankittiin hitsausrobotti, jolla varmistettiin laadukas hitsausjälki ja kasvatettiin samalla tuotantokapasiteettia. “Suurin hyöty uudesta robotista on laatu. 90 % tuotteista menee vientiin. Tämän hetken päämarkkina-alue on Eurooppa. Laadukkaita tuotteita on helppo myydä, esimerkiksi Saksa ja Sveitsi ovat tyytyväisiä meidän tuotteisiimme laadun takia,” JAK-Metallin toimitusjohtaja Ville Eklöf kertoo investoinnin merkityksestä. “Investointi toi myös lisää työpaikkoja. Todellisuudessa 1,5 miestä voitiin palkata lisää.” Tuenhakuprosessin Eklof kertoo olevan yksinkertainen. “Investointituki on hyvä välinen, mutta investoinnin pitää olla merkittävä, että hakemiseen menetetyn ajan saa takaisin. Tarvitaan vähän osaamista ja kieltämättä tulee vähän harmaita hiuksia.” Yrityksessä on hyvät tulevaisuuden näkymät. “Uuden yhteistyökumppanin myötä tulee uusi tuote, joka taas tuo alueelle uusia työpaikkoja,” Eklöf paljastaa.

223

Uutta työpaikkaa

319 Yritystukea

288 Investointitukea

JAK-Metallilla turvallisuus ja laatu ovat tärkeitä, kertoo Ville Eklöf.


Teksti ja kuvat: Johanna Veijanen

Hankkeet hyvinvoinnin takana Hanketoiminnalla tehdään aina jotain uutta tai parannetaan olemassa olevaa. Hyvällä hankkeella on selkeä tarve, ja sen vaikutukset kantavat pitkälle hankkeen päättymisen jälkeen. Hyvinvointiin liittyvät hankkeet ovat yleensä yleishyödyllisiä, joilla edistetään asukkaiden hyvinvointia ja palveluita, paikallista kulttuuria, kylän viihtyisyyttä, toiminnallisuutta, vetovoimaisuutta tai turvallisuutta edistäviä toimenpiteitä. Hyvinvoinnin vaikuttavuutta on hankala mitata ja vaikutukset voivat näkyä vasta vuosien päästä.

P

vuosien 2014 2020 painopisteistä löytyy kaikilta maininta hyvinvoinnista. Hankkeiden avulla on haluttu parantaa asukkaisen henkistä ja taloudellista hyvinvointia toimialueellaan sekä kehittää ympäristöä asukkaiden hyvinvoinnin ja ympäristönsuojelun näkökulmasta. On kehitetty asukkaiden elämänlaatua ja luotu hyvinvointia edistävää toimintaa kylätoiminnan, nuorten hyvinvoinnin ja kulttuurituotannon avulla. Rahoitusta on myönnetty hankkeille, jotka hyödyttävät mahdollisimman monia alueen asukkaita ja toimijoita. Hankkeiden avulla toteutetut kohteet ovat alueen asukkaiden itsensä ideoimia ja ne ovat toteutettu yleensä talkoovoimin. Hankkeiden avulla on luotu uutta tai parannettu olemassa olevien paikkojen toiminnallisuutta, turvallisuutta, käyttömukavuutta ja käyttöastetta. Ne mahdollistavat hyvinvoinnin paitsi alueen asukkaille, myös vetävät puoleensa muun muassa liikkujia lähikunnista ja kaupungeista. Pirkanmaan maaseudulle on syntynyt satoja liikunta- ja harrastuspaikkoja. Leader-rahoituksen ja maaseudun asukkaiden talkootyön ansiosta on syntynyt liikuntapaikkoja ja IRKANMAAN LEADER-RYHMIEN

14  LEADER PIRKANMAA • 1/2020

-kenttiä, luontopolkuja, laavuja, latuja, uimarantoja, kokoontumispaikkoja, leikkipaikkoja ja kulttuurikohteita. Hyvänä esimerkkinä on kuntoportaat, joiden suosio on kasvanut Suomessa ja niitä on rakennettu monille paikkakunnille. “Liikunta-aktiviteetit ovat vuosien varrella koko ajan lisääntyneet yhdistyksemme toiminnassa. Eri liikuntamuodot tulevat ja menevät, mutta ajan hermolla yritämme kuitenkin toimia. Liikunta on kuitenkin yksi tutkitusti merkittävä sydänterveyteen ja kokonaisterveyteen positiivisesti vaikuttava tekijä,” kertoo Oriveden Seudun Sydänyhdistyksen Ulla Eronen Paltanmäen Elämysportaat hankkeesta. Portaiden lisäksi porrastasanteille tuli tietoa liikunnasta, luonnon monimuotoisuudesta ja alueen kotiseutumuseosta eli rakennetusta ympäristöstä – tietoja menneestä kuin myös tästä hetkestä. Yleishyödyllinen kehittämishankkeiden lisäksi hankkeet ovat olleet yleishyödyllisiä investointihankeita. Investoinnit ovat olleet hyvinvointia ja turvallisuutta edistäviä toimenpiteitä kuten harrastustilojen kunnostusta, laite- ja kalustohankintoja ja muita vapaa-ajan toimintaa edistäviä asioita.


166

Liikuntapaikkaa ja hyvinvointihanketta

LEADER PIRKANMAA • 1/2020 

15


42

Kyläkuitu- ja muita älykkäitä hankkeita

Aidosti

kyläläisten projekti Raudanmaa on aktiivisten ja idearikkaiden asukkaiden kylä. Yhdessä tekemisellä ja kehittämisellä sekä edelläkävijyydellä on jo vuosisatojen perinteet. Kylällä on innovaatiotoimintaa, josta syntyneitä ideoita on kopioitu koko Suomen käyttöön. Seuraavakin ideaa työstetään. Suunnitteilla oleva monipalvelukeskus on jatkumoa aktiivisten kyläläisten pitkäjänteiselle kehittämistyölle. Siitä tulee Raudanmaan kyläyhteisön toimeliaisuuden, yhteistyövoiman ja innovatiivisuuden majakka.

2

pihassa perustettiin Raudanmaan kyläkuituosuuskunta. Nyt viisi vuotta myöhemmin saman pöydän ääressä Heini Niklas-Salminen, Mirka Huhtanen ja Jussi Tanila miettivät älykkäitä ratkaisuja, joita esitellään ”Preparatory action - Smart Rural Areas in the 21st Century” -hankkeessa. Raudanmaan kyläalue on yksi viidestä ensimmäisestä pilottikylästä Euroopan komission alaisessa EU Smart Rural 21 -projektissa, jossa nyt on mukana jo 21 eurooppalaista kylää. Hankkeessa luodaan älyk0.8.2015 TANILAN

16  LEADER PIRKANMAA • 1/2020

käiden kylien strategioita ja toteutetaan niitä myös käytännössä. Tarkoitus on levittää toimivia käytäntöjä ja malleja koko Euroopan maaseutualueiden kehittämiseen suoraan kylistä kyliin. Hanke toteutetaan tiiviissä yhteistyössä Euroopan älykkäiden kylien verkoston ja paikallisen Leader-ryhmä Kantrin kanssa. EU Smart Rural -projektin tiimoilta lokakuun puolessa välissä esitellään Raudanmaan strategiatyötä EU-komission valtavassa European Week of Regions & Cities – virtuaalitapah-


Teksti ja kuvat: Johanna Veijanen

Mirka Huhtanen, Heini Niklas-Salminen, ja Jussi Tanila älykkäiden ratkaisujen äärellä.

tumassa, projektin tiimoilta kylä saa asiantuntija-apua myös monipalvelukeskuksen liiketoiminnan yksityiskohdissa.

Kaiken takana kyläkuitu Matka älykkääksi kyläksi alkoi valokuituverkosta. Raudanmaa sijaitsee Pirkanmaalla kahden suuren järven, Längelmäveden ja Vesijärven välissä, keskellä elävää maaseutua. Tampereen keskustaan matkaa on 30 minuuttia. Vaikka Rau-

danmaan alueella on suhteellisen paljon asukkaita, noin 600 henkeä ja kesäasukkaitakin noin 600, sekä suuria maatiloja ja vilkasta yritystoimintaa, kaupalliset operaattorit tai kunta eivät halunneet rakentaa valokuituverkkoa. Joten kyläläisten piti tehdä se itse. Raudanmaan kyläläiset perustivat oman valokuituverkko-osuuskunnan, hakivat Leader-rahoitusta Kantrilta ja positiivisen vastauksen jälkeen rakensivat oman verkon nopeaan tiedonsiirtoon. Kun paikalliset ihmiset perustivat osuuskunnan itse, olivat ihmiset sitoutuneita ja tukivat hanketta. LEADER PIRKANMAA • 1/2020 

17


80% kotitalouksista osuuskunnassa Varhaisessa vaiheessa, helmikuussa 2015 tehdyssä kyselyssä 40 kotitaloutta ilmaisi kiinnostuksensa liittymiseen. Helmikuussa 2016 kohdennetumman kampanjan jälkeen ja ottamalla yhteyttä kaikkiin kylän 122 kotitalouteen, 86 kotitaloutta päätti liittyä. Valokuidun ottivat myös asukkaat, joilla osalla oli käytössä vielä vanha lankapuhelin, nähtiin tulevaisuus. Vuoden 2019 alkupuolella, kun projekti päättyi, liittymiä oli yhteensä 97, joten 80% verkon toiminta-alueen kotitalouksista liittyi osuuskuntaan.

Älykkäät ratkaisut Hanke ei ollut vain ison operaattorin projekti vaan paikalliset olivat aidosti mukana. Ensimmäisessä vaiheessa kartoitettiin yhteistyökumppanit, operaattori ja sähköyhtiö. Sähköyhtiö ei ollut aikaisemmin tehnyt yhteistyötä kyläyhteisön kanssa. Se avasi myös sähköyhtiölle uuden liiketoiminnan. Yhteistyö toi varmuutta, jopa säästöä ja toi vipuvoimaa urakoitsijaan. Yhteistyössä toimiva sähkönsiirtoyhtiö oli fiksu tapa yhdistää sekä alueen sähköjohtojen maanalainen kaapelointi että valokuituver-

Learning from other smart projects is the key step to become smarter

W

pleased to present the Smart Rural 21 project during the highly inspiring Smart Village Leader Network Webinar on 3 September 2020. The Smart Rural 21 project is a two and half-year project that aims at supporting selected villages in developing and implementing their smart village strategies. On the one hand, it provides tailor-made support to selected villages; on the other hand it develops practical tools and solutions for the benefit of many rural communities with an interest in Smart Villages. Furthermore, the project aims to draw conclusions and recommendations based on the experience of the technical assistance process, at both village and policy-making levels. One of the 21 selected villages is Raudanmaa in Finland that already developed its smart villages strategy and E WERE

18  LEADER PIRKANMAA • 1/2020

kon rakentaminen. Tämä takasi enemmän turvallisuutta kustannussuunnitteluun ja mahdollisti vipuvaikutuksen tarjouskilpailuihin ja neuvotteluihin rakentajien kanssa. Hankkeessa merkittävintä oli ennakkosuunnittelu. Maaomistajiin otettiin yhteyttä hyvin varhaisessa vaiheessa, jotta verkon reitit ja rakentamisen aikataulut voitaisiin suunnitella tehokkaasti, ottaen huomioon pellon ja sadon viljelyn vuotuiset aikataulut. Tämä osoittautui erittäin hyödylliseksi lähestymistavaksi, koska reitteihin ei tarvinnut tehdä muutoksia urakointi- tai rakennusvaiheessa. Hyvät verkkoyhteydet mahdollistavat uusien yritysten syntymisen, tukea jo alueen yrityksiä ja parantaa asukkaiden pääsyä sekä julkisiin että yksityisiin palveluihin. Nyt Raudanmaan mökeillä on paremmat yhteydet kuin kaupungissa ja tämä mahdollistaa monipaikkaisen asumisen. Mökeillä on tultu korona-aikaan pitämään jopa etäpalavereita, koska yhteydet ovat niin hyvät. Hanke toteutettiin yhteistyössä Raudanmaan kyläyhdistyksen sekä kansallisen sähkönsiirtoyhtiön Elenia Ltd: n ja kaupallisen valokuituverkko-operaattori TeliaSonera Ltd: n kanssa.

now implementing concrete smart village actions – such as transforming the former school building into a Smart Village Hall as well as setting up a therapy farm - partly through technical support provided by the Smart Rural 21 project. The Finnish Smart Village Leader event provided an insight into many inspiring smart village examples implemented across Europe, from smart agriculture, through digital (community broadband, co-working and other) initiatives, to smart tourism. The Smart Rural 21 project aims to showcase smart village practices for the benefit of rural communities across Europe. Among others the Smart Rural 21 project is sharing smart solutions / innovative practical examples through its Smart Solutions Database. Our aim is to provide inspiring audio-visual material and practical details about examples in order to show their transferability into other European contexts. We would like to encourage all interested rural communities – including those that presented their examples during the Smart Village Leader Network Webinar – to share their examples with us through a dedicated form, so that we can present them in the Smart Rural 21 database. Hope to hear from many of you and your smart ideas soon! EDINA OCSKO (Smart Rural 21 Project, Project Coordinator)


Älykkäin kylä -kilpailu finalisti

R

AUDANMAA PÄÄSI viiden

finalistin joukkoon Suomen älykkäin kylä -kilpailussa. Kisassa haettiin Suomen älykkäintä kylää, sellaista, joka aikoo pärjätä tällä hetkellä ja tulevaisuudessa. Kyseessä on ollut enemmän kuin vain kilpailu. Se on ollut pikemminkin kehittämiskokonaisuus, jonka tarkoituksena oli auttaa ja kannustaa kyliä etsimään älykkäitä ratkaisuja palvelujen ja toimintatapojen kehittämiseen ja luomiseen, juuri niiden palveluiden ja toimintojen, joiden avulla kylä voi hyvin nyt ja vuosien kuluttuakin.  Kisaan ilmoittautui 33 kylää, siitä karsiutui toiseen vaiheeseen 16 aktiivisinta. Viimeisessä vaiheessa valittiin viisi finalistia videoiden perusteella. “Raudanmaa onnistui videolla tuomaan esiin älykkäitä ratkaisujaan ja välittämään kylän tekemisen meiningin, kertoo tuomaristossa ollut Sinikka Torssonen, Maaseutuverkoston verkostopalveluista. Kilpailun loppujuhla järjestetään 28.10.2020, lehden julkaisun aikaan, eikä Raudanmaan lopullista sijoitusta tiedetä. Kilpailun voittaja, Älykkäin Kylä, saa palkinnoksi vielä lisää älyä. Palkintona on innovaatioleiri, jossa huippuammattilaisten johdolla autetaan kylää edelleen eteenpäin uudistumisen tiellä.

Suomen älykkäin kylä -kisan tuomaristolle ja Kangasalan kaupungin väelle esiteltiin kilpailun aikana syntynyttä monipalvelukeskuksen suunnitelmaa.


Yli

1000

ihmisten kokoista ideaa

814

Rahoitettua hanketta

468

Pirkanmaan Leader-ryhmien rahoitus maaseudun kehittämiseen yhteensä

Yleishyödyllistä hanketta

23 553 025

319 Yritystukea

223

Uutta työpaikkaa

*Virallisen tukipäätöksen saaneet hankkeet 1/2014 - 9/2020

218 rahoitettua hanketta 119 yleishyödyllistä hanketta 99 yrityshanketta 6 531 000 € alueen kehittämiseen www.joutsentenreitti.fi

148 rahoitettua hanketta 99 yleishyödyllistä hanketta 50 yrityshanketta 5 297 410 € alueen kehittämiseen www.kantriry.fi

106 rahoitett 61 yleishyödy 45 yrityshank 4 458 000 € al www.pirkanh


Vaikuttava Leader Paikallista kehittämistä Pirkanmaalla 2014-2020*

350 847

147

Yhteisöllistä tilaa ja kunnostushanketta

Tuntia talkoita

5

tua hanketta yllistä hanketta ketta lueen kehittämiseen helmi.fi

72

Matkailuhanketta

176

Lasten ja nuorten hanketta

166

111

Yhteistyö- ja verkostoitumishanketta

Hyvinvointihanketta ja liikuntapaikkaa

53

41

Ympäristö-, maisemaja vesistöhanketta

97

Kansainvälistä hanketta

Kulttuuria kehittävää hanketta

72

Suunnitelmaa ja selvitystä

120 rahoitettua hanketta 82 yleishyödyllistä hanketta 38 yrityshanketta 3 607 115 € alueen kehittämiseen www.pokory.fi

42

Kyläkuitu- ja muuta älykästä hanketta

269 rahoitettua hanketta 153 yleishyödyllistä hanketta 95 yrityshanketta 8 117 500 € alueen kehittämiseen www.aktiivinen.fi


Teksti ja kuvat: Marja-Liisa Suomalainen

Rinnakkain samaan suuntaan ”

TÄNNE ON muodostunut luottamuksen kulttuuri, tääl-

lä saa toteuttaa omia ideoitaan, ”Ari Toivari kiittelee. Hänen keksimänsä mummonmökit-hanke oli osaltaan nostamassa Luopioisen Suomen luovimmaksi kunnaksi vuonna 2005. Parhaillaan Luopioinen kisaa Suomen älykkäimmän kylän tittelistä. Miten kylä säilyy aktiivisena vuodesta toiseen? Mikä on luottamuksen ja luopioislaisen onnellisuuden salaisuus? Joukko kylän aktiiveja kokoontui selvittämään asiaa. Luopioinen oli pieni kunta, jossa tiedettiin, etteivät asiat hoidu riitelemällä vaan tekemällä. Kunnanjohto

22  LEADER PIRKANMAA • 1/2020

suhtautui myönteisesti uusiin asioihin, pitkän uran kunnanvaltuutettuna tehnyt Perttu Pohjanperä kertoo. Luovuudesta palkittu kunta sai paljon positiivista julkisuutta, mikä oli omiaan lisäämään luottamusta kyläläisten kesken. Vuonna 2007 Pälkäneen kanssa toteutettu kuntaliitos antoi sysäyksen kylätoiminnan kehittämiseen. Perustimme luovan toiminnan keskukseksi Kulttuuriyhdistys Mikkolan Navetta ry:n. Yhdistys tarjoaa tiloja ja yhteisen alustan alueen eri toimijoille, Outi Nummi kertoo. Nummi oli tuolloin vastikään muuttanut Luopioisiin. Hän löysi heti oman paikkansa yhteisössä.


Luopioislaisia kyläaktiiveja kokoontumistilansa Pytingin edustalla. Takarivissä vasemmalta Ari Toivari, Outi Nummi, Elsi Martikainen, Perttu Pohjanperä ja Kirsi Oesch. Eturivissä Päivi Loukamo, Seppo Kääriäinen, Leena Ilmola, Miika Utoslahti ja Pirkko Syrjänen.

Aktiivinen verkosto ja hyvät puitteet Luopioisissa on viidentoista vuoden aikana tehty yli kaksikymmentä hanketta, joista suurin osa on saanut Leader-rahoitusta. Myös paikalliset pankit ja yritykset ovat olleet tärkeinä tukijoina. Hankkeiden toteuttajina on ollut useita eri yhdistyksiä, joiden taustalla on aktiivinen kylätoimijoiden verkosto. Toimijat kokoontuvat yhteen idylliseen Pytinkiin. ”Yksi menestyksemme avain on hyvät tilat. Jokainen hanke on lisäksi tuonut uusia ihmisiä mukaan, monien hankkeiden moottorina toimiva”, Seppo Kääriäinen kiittelee. Hän nostaa esiin myös paikallisen Sydän-Hämeen Lehden roolin. ”Lehden tuki on ollut merkittävä tekijä. Olemme saaneet palstatilaa ja tapahtumista on tiedotettu ennakkojutuilla.”

Aini Pajunen on juuri muuttanut ViherKostialassa uuteen kotiinsa. Alueella on valmiina kuusi ja rakentumassa vielä kaksi noin 50-neliöistä taloa puutarhatontteineen.

Tuhansia tunteja mukavaa tekemistä ”Meillä ei ole selkeää suunnitelmaa, vaan tavoitteenamme on elää ja voida hyvin viiden vuoden päästä”, Seppo Kääriäinen naurahtaa. Eri hankkeet etenevät rinnakkain toisiaan tukien. Avoin ilmapiiri sallii myös hyväntahtoisen naljailun.

”Ihmiset tekevät kylän ja tuoreet eläkeläiset ovat iso voimavara - täällä suurin osa aktiiveista on iältään kuudenkympin ja kuoleman välistä, eläkkeelle jäätyään kylään pysyvästi muuttanut”, Päivi Loukamo veistää. Eläväinen kylä vetää puoleensa myös nuorempia aktiiveja. Kirsi Oesch tuli paluumuuttajana vetämään Kehittyvät Kukkian Kylät -hanketta ja monialayrittäjä Miika Utoslahti asettui perheineen seudulle pari vuotta sitten. Vetovoimaisuuden kehittyminen on vaatinut tuhansia tunteja vapaaehtoistyötä ja erityisen hyvää yhteishenkeä. Ehkä yksi kylän salaisuuksista on älykäs johtaminen. Kukaan ei tunnustaudu johtajaksi, vaan sellaisena toimii yhteinen tavoite ja luova ilmapiiri, jossa jokaisella on hyvä olla. ”Ei tätä tehtäisi, jos tämä ei olisi kivaa, pari vuotta sitten Luopioisiin muuttanut”, tulevaisuudentutkija Leena Ilmola kiteyttää.

Kehitys jatkuu

Ari Toivari ja Seppo Kääriäinen esittelemässä Ulkoilukylä-hankkeen opasteita ja vuokrattavia kajakkeja.

Luopioinen kehittyy edelleen hankkeiden kautta, mutta myös investointien ja uudenlaisen yhteistyön myötä. Alueelle on rakennettu yhteisöllisen asumisen Pöllökartano sekä ViherLEADER PIRKANMAA • 1/2020 

23


Kostialan omakotitaloalue. Miika Utoslahden yritys Skandinavian Eco Villas rakennuttaa parhaillaan kylän keskustaan yhdeksää vuokrattavaa pikkutaloa. Kukkian Kasvattamossa kehitetään seudulle uutta yritystoimintaa ja Omiaan-osuuskunta tukee erityistä tukea tarvitsevien arkea. Syyskuun alussa myyntiuhan alla olleeseen seurakuntakeskukseen avataan Kukkiatalo, jossa on vuokrattavia työpisteitä ja videoneuvottelutila.

Luopioisten Leader-hankkeita 2015-2020 • Mummonmökkihanke 2005-2006 • Mummonmökit Maailmalle 2007 • Jyvämakasiinin kunnostus näyttelytilaksi 2007 • Kulttuurikeskus Mikkolan Navetta 2008-2009 • Tervetuloa Kukkialle 2009-2010 • Kulttuurin kääntöpiiri 2011-2012 • Kukkia virkistyskäyttöön 2011-2012 • Kulttuurin Kukkia 2013-2014 • Juhlatalo Rautahovin korjaustyö 2015-2016 • Kukkia kirkkaaksi 2015-2016 • Kukkia maailmalle 2015-2017 • Luopioisten kuntoradan peruskunnostus 2016-2017 • Hyvän elämän työpaja 2017-2018 • Kehittyvät Kukkian kylät 2019 • Puutikkalan metsästysmajan peruskunnostus 2019-2021 • Kukkianvirran-Vihavuodenkosken mallinnushanke 2020 • Luopioisten ulkoilukylän esiselvitys 2020 • Kohtaamo 2020-2021 • Rautajärven Torppakylä – vanhasta uutta 2020-2021

24  LEADER PIRKANMAA • 1/2020

Kukkian Kasvattamon pilottina on veneveistämön toiminta. Rakentumassa on Käenniemi-mallinen vene, johon puuveneseppä Olli Tuppurainen suunnittelee ensimmäisen kölin viereisen lankun asettelua.


Teksti ja kuvat: Johanna Veijanen

Koti maalla loi yrityksen Sastamalan maisemat ovat kuin suomalaisesta vanhasta elokuvasta. Lainehtivia viljapeltoja, isoja pihapiirejä upeine vanhoine rakennuksineen. Sieltä löytyy myös kaksi poikkeuksellisen vaikuttavaa tilaa. Rautaveden kansallismaisemassa, Karkussa sijaitseva Tuomiston kartano ja Kaltsilan kylässä Vanhakylä gård.

L

UONNONVARAKESKUKSEN TUOTTAMAN Maaseu-

tubarometrin 2020 ensimmäinen osa käsitteli suomalaisten mielikuvia maaseudusta, heidän kokemaansa aluetyyppi-identiteettiä sekä näkemyksiä maaseudun tulevaisuudesta että maaseudun kehittämisestä. Siinä positiiviset mielikuvat kuten luonto, perinteet, viihtyisä ympäristö, ahkeruus, vapaus ja aitous yhdistyvät vahvasti maaseutuun. Maaseutubarometrin mukaan joka viides nuori kaupunkilainen toivoisi vakituiseksi asuinpaikakseen maaseudun ja 37 prosenttia näkee, että omistavat kymmenen vuoden kuluttua vapaa-ajan asunnon maaseudulla. Samaa tarinaa kertoo myös Wilhelm von Nandelstadh, Vanhakylä gårdin salissa. Helsinkiläiset Karin Ringbom ja Wilhelm von Nandelstadh muuttivat Kaltsilan kylään Sastamalaan keväällä 2018. Vapaa-ajan asunnoksi ostetusta kartanosta on tullut koti. Pariskunta oli katsellut kartanoita Etelä-Suomessa, mutta ne olivat huonokuntoisia. Sastamalasta löytyi paikka, jossa edellinen omistaja oli tehnyt isommat remontit perinteitä kunnioittaen. “Mitään aikaisempia kytköksiä alueeseen ei ollut kummallakaan, uusi paikka ja paikkakunta, mutta tästä on helppo pitää”, Wilhelm kertoo. Tuuli Lovénille muutto maalle, Karkkuun, on ollut hänen takaraivossaan koko elämän. Hän asui perheineen

Helsingissä ja loi kansainvälistä uraa juristina, kunnes tuli oikea aika toteuttaa lapsuuden unelma, pelastaa vanha sukukartano. Tuomiston kartano on hänen perheensä vanha sukutila, Tuulin äidin lapsuudenkoti. Se on ollut Tuulille pysyvä ja vakaa paikka, juuret. Sinne muutto vuonna 2016 on ollut valtavan voimakas, elämää ohjaava visio.

Yrittäjiksi maaseudulle Vanhakylän pihapiirissä on 70 omenapuuta ja 20 puuta päärynää, se tarkoittaa isoa satoa. “Mehustamo-ajatus tuli, kun vaimo sai omena-ahdistuksen” Wilhelm von Nandelstadh kertoo pilke silmäkulmassa. Pariskunta ei ole omenaongelman kanssa yksin. “On arvioitu, että suomalaisista pihoista löytyy 20 miljoonaa kiloa omenoita. Ja niille ei sitten tehdä mitään” hän jatkaa. Hedelmähävikille oli tehtävä jotain. Idea oman mehustamon perustamisesta syntyi ensimmäisenä syksynä, kun mehustamot olivat kaukana ja jonot niihin pitkät. “Oman mehustamon perustaminen oli aluksi vain heitto,” Wilhelm muistelee. Ahdistus muuttuikin projekti mehustamoksi. Tuomiston kokonaisuuden ylläpitämiseksi Tuuli Lovénilla oli selkeä suunnitelma, luoda sinne liiketoimintaa. “Tulen tänne ja pistän paikat kuntoon,” Tuuli nauraa. “Virkanaisena sanoin miehelle, että pidä hatusta kiinni nyt LEADER PIRKANMAA • 1/2020 

25


Tuulin lempimaisema Rautavedelle on Tuomiston kartanon paras paikka. Wilhelmin lempipaikka löytyy Picke-koiran mielestä myös kartanon salista. Wilhelm esittelee kontti mehustamoa Joutsenten reitin hankeneuvoja Eeva Raukolle.

mennään. Aikaisempaa yrittäjyystaustaa minulla ei ollut.” Tuomiston tilalla oli kasvatettu omenoita, parhaimpana aikana 2000 omenapuuta, mutta se ei ollut Tuulille vaihtoehto pääelinkeinoksi. Idea kirkastui nopeasti hyvinvointialan retriittikeskukseksi. Paikka suorastaan huokui sitä, vaikka vaatikin isoja kunnostuksia. “Historiallisesti arvokas Tuomisto päätettiin peruskorjata ja avata hyvinvointimatkailun keskukseksi,” Tuuli muistelee.

Investointitukea Joutsenten reitiltä Wilhelm von Nandelstadh on ollut paljon tekemisissä erilaisten start-up yritysten ja Business Finlandin kanssa. Niiden yhteyksien avulla hän selvitti, millaista tukea voi saada pienimuotoisen tehtaan rakentamiseen maaseudulle. Löytyi Leader-ryhmä Joutsenten reitti. Vaikka aluksi Joutsenten reitin rooli olikin vähän epäselvää, oli investointihankkeen hakeminen äärimmäisen helppoa. “Sai käydä juttelemassa hankeneuvojan kanssa,” Wilhelm kertoo. “Leaderien kanssa menee joustavasti ja voi soittaa kysyä ja saa apua. Investointitukea haettaessa, esimerkiksi mehustamossa, tuki on 20 %. Se on sen verran pieni, ettei se vaikuta siihen toteutetaanko hanke vai ei.” Hankeprosessia Wilhelm kuvaa yksinkertaiseksi, mutta jos ei ole hankkeita koskaan tehnyt, niin se voi tuntua vaikealta. “On äärimmäisen hyvä, kun idea laitetaan paperille. Jos se ei toimi paperilla, niin ei se toimi käytännössä. Kun tekee investointilaskelman, pitää se olla kannattava ilman sitä investointitukea,” hän muistuttaa. Myös yllätyksiä hankkeen aikana tuli, puollon Leader-ryhmästä sai nopeasti, mutta lopullinen päätöskäsittely ELY:ssä kesti. “Jos hakee investointitukea voi varautua siihen, että käsittelyaika voi olla jopa 1,5 vuotta,” Wilhelm mainitsee. Kun Tuomiston remontteja alettiin suunnitelma ja tekemään tuli mukaan Leader-hanke. “Työpaikalta vinkattiin, että hae sitten kaikki tuet,” Tuuli Loven kertoo nauraen. Hankkeen hakeminen ei ollut vaikeaa matemaattisesti, mutta aikaa se Tuulin mukaan vie. “Haastavinta oli arvioida remonttien kustannuksia, oli vaikea saada firmoilta tarkkoja tarjouksia, kun kyseessä oli vanhan talon remontit. Eikä itsellä ollut osaamista ja piti miettiä kilpailutukset”. Myös Tuomiston investointituki oli kaksikymmentä prosenttia. Tukea arvokkaampaa oli Tuulin mielestä kuitenkin siinä kohtaa se, että paikalliset Joutsenten reitillä, uskoivat hänen hankkeeseensa.

Hankkeesta konkretiaan Vanhakylään rakennettiin hankkeen avulla mehustamo entisestä merikontista mukaillen muiden ulkorakennusten tyyliä. Mehustamon ensimmäisenä kesänä 2019 mehua syntyi 12 000 litraa ja kolme paikallista nuorta sai kesätyön. Kesällä 2020 Joutsenten reitti myönsi tukea uudelle hankkeelle. Investoinnilla mehustamon kapasiteetti nousee nelinkertaiseksi. Uusilla laitteilla vuoden 2019 tuotanto kasvatetaan 12 000 kilosta noin 50 000 kiloon. Inves-


tointi mahdollistaa myös uuden tuotteen eli koivumahlan tuotannon. Ensimmäisen hankkeen laitteita hyödynnetään tuotekehityksessä, testeissä ja pienemmissä tuotantoerissä. Tuomiston investointihankkeella syntyi hyvinvointikeskus. Tiloja kunnostettiin vastaamaan nykypäivän vaatimuksia ja vintti muutettiin monitoimisaliksi. Investointi loi kaksi osa-aikaista työpaikkaa, kesätöitä paikallisille nuorille sekä rakensi yhteistyötä paikallisten hyvinvointiyrittäjien sekä muiden yritysten kanssa. Kartano toimii myös majoitus- kokous- ja juhlatilana sekä ajoittain maisemakahvilana.

Jotain isompaa Mehustamo on tuonut paikkaan muitakin uusia ideoita. “Kaikki kuulostaa suunnitellulta, niin sitä se ei ole,” Wilhelm naurahtaa. ”Kun kävimme muualla mehustamassa, huomasimme, että niissä paikoissa ei ollut mitään palveluita, tuijoteltiin hämärissä paikoissa teollisuushallien peltiseiniä. Mietittiin, että mehustamisen pitäisi olla mukavaa kokemus, mysig. Tänä kesänä ensimmäisen kesän itsepalvelukahvilakin lähti vähän lapasesta ja kesäkahvila alkoi elämään omaa elämää.” Vanhakylä on paikka, jossa voi syödä lounasta ja juoda kakkukahvit, lapset voivat juoksennella ja viettää mukavaa päivää. Mehustamisesta on tullut kiva syksyinen perhetapahtuma. “Meidän kartanomme on enemmän kuin pelkkä talo, rakennus tai puut, se on kokonaisuus, se on jotain isompaa, tällaisella paikalla on tarkoitus pitäjässä,” Wilhelm pohtii syvällisesti. “Tällainen paikka vaatii ihmisiä ja sen pitää olla auki. Nyt tämä on mehustamo ja sillä on paikka yhteiskunnassa, paikka kylällä. Ei ole vain iso talo, vaan tällä paikalla on tehtävä.” Tuomistolla on myöskin selkeä tehtävä. Tuuli Lovén puhuu paljon Tuomiston tunnelmasta ja hengestä. “Pidän arvokkaana sitä mikä vetää täällä ihmisiä puoleensa, tämä rauha. Täällä ihmiset inspiroituvat. Tämä paikka on hoitava. Olen onnellinen, että saan tämän säilytettyä.”

kuva: Päivi Vanhatalo


Teksti ja kuvat: Johanna Veijanen

Kulttuuria ja perinnettä Kulttuuri ja taide ovat merkittävässä roolissa maaseudun kehittämisessä ja elinvoimaisuudessa. Leader-hankkeiden kautta on mahdollistettu kokeilut ja avaukset, vaikka hankkeet olisivatkin rahallisesti pieniä. EU-rahoituksella on tehty kulttuurihistoriallisesti merkittävää toimintaa, kuten Ikaalisten kansallispuku -hanke, joka luo ja vahvistaa paikallisia perinnekäsityön taitoja ja perinnetietoisuutta.

I

KAALISTEN KOMEARAITAINEN -kansallispukuperinne ja taito nykypäivään hankkeen vetäjä Helena Pesonen, esittelee Ikaalisten torin läheisyydessä olevassa perinnemiljöön Rahkolan talon pihapiirissä tarkistetun kansallispuvun luonnoksia. “Ikaalisten komearaitaisen hanke on tärkeä sen takia, että kansallispukuperinne on elänyt tällä hetkellä vähän alamaissa. Nyt selvästi on nousemassa, sillä esimerkiksi Facebookin Kansallispukuryhmissä on yli 8000 jäsentä.” Pesonen kertoo. Hanketta luotsaavat kotiseutuyhdistys Ikaalinen-Seura yhdessä Ikaalisten Kalevalaiset Naiset ry:n kanssa. Yhdistykset ovat kuljettaneet kansallispukuperinnettä Ikaalisissa jo vuosikymmenestä toiseen. Hankkeessa valmistetaan kaksi Ikaalisten naisen kansallispuvun mallipukukokonai-

28  LEADER PIRKANMAA • 1/2020

suutta Suomen Kansallismuseoon tallennetun museoaineiston perusteella. Hankkeen myötä puvun materiaalit, tekotapa ja kaavoitus ovat palautumassa kansanomaisen käsityöperinteen aitoihin esikuviin. Hankkeen jälkeen halukkailla on mahdollisuus jälleen itse valmistaa puku. Teko-ohjeita ei ollut aiemmin enää saatavilla.

Esiäitien jäljillä Hankkeen aikana on järjestetty useita koulutustilaisuuksia yhdessä Ikaalisten Käsi- ja Taideteollisuusoppilaitoksen kanssa. “Avoimiin koulutuksiin sai kuka tahansa tulla oppimaan ja saamaan tietoa Ikaalisten kansallispuvusta. Koulutuksissa käytiin läpi kankaita ja niiden kutomiseen


liittyviä asioita, kirjailua, kaavoitusta, nauhoja sekä kansallispuvun käyttöä,” Pesonen luettelee. Pesonen kertoo ylpeänä Ikaalisten kansallispuvusta, joka on hänen mielestään todella kaunis ja toivookin, että hankkeen myötä pukua ja sen komeita raitoja voitaisiin nähdä useimmissa juhlissa ja kesätapahtumissa. ”Puku tuo mukanaan sitä tuntua, että Ikaalisten naiset kuuluvat perinteeseen. Heillä on esiäidit, jotka ovat olleet taitavia tekijöitä ja nyt me, tämän ajan naiset, meillä on mahdol-

Kulttuuria kehittävät hankkeet

Yhteistä suurimmalle osalle Pirkanmaan alueen kulttuurihankkeista ovat erilaiset yhdistykset, jotka ovat halunneet kehittää oman kunnan kulttuuritoimintaa. Hankkeet ovat olleet paikallisen kulttuuriperinnön tallentamista, suojelua ja välittämistä kuten historiikit ja dokumentit. Hankkeissa on ollut myös paikallisen kulttuurin, kyläkulttuurin ja matkailun kehittämistä sekä paikalliseen kulttuurin pohjautuvien elämäntapojen, ruokakulttuurin ja käsityön edistämistä. Myös rakennusperinnön ja erilaisten kulttuuritilojen kuten kylätalojen kunnostamista sekä kulttuurin liittyviä tapahtumia on laskettu kulttuuria kehittäviksi hankkeiksi. Merkittävässä roolissa ovat olleet paikallismuseot ja teattereihin liittyvät hankkeet.

lisuus tehdä näitä kauniita, ekologisia ja ihania vaatteita,” Helena Pesonen innostaa. Hanketta rahoittaneen Leaderryhmä Pohjois-Satakunnan hankeneuvoja Leena Saloniemi on myös ihastunut kansallispukuihin. “Ikaalisten kansallispuku hanke on sytyttänyt todellakin kipinän ja nostanut kansallispuvun kiinnostavuutta alueellamme. Tarkistus ei vähennä vanhalla mallilla ommeltujen pukujen arvoa vaan täydentää ja monipuolista niiden käyttöä entisestään.”

97

Kulttuuria kehittävää hanketta

72

Matkailuhanketta


Kylähypellen kulttuuripääkaupungiksi

T

AMPERE JA Pirkanmaa

ovat edenneet finaalivaiheeteen osaamisen, jossa sekä alue että Suomi on Euroopan seen kilpailussa nimityksestä Euroopan kulttuurikärkeä. Projektilla on myös laaja eurooppalainen museopääkaupungiksi vuonna 2026. Lopullinen voittaja selyhteistyöverkosto. Tulemme myös järjestämään Kyläjuhviää kesäkuussa 2021. Silloin tiukan kilpailun jälkeen lia eli erilaisia esityksiä ja vanhan ajan iltamia kylätaloissa, joko Tampere, Oulu tai Savonlinna saa nimityksen. työväentaloissa ja nuorisoseuran taloissa, jotka ovat moKoronakriisi on kuitenkin viime kuunesti alikäytössä eri puolilla Pirkanmaata. kausina saanut meidät hämmentyneik”Yksi vastaus Lisäksi perustamme yhteisökuoroja työsi ja epätietoisiksi. Se saa meidät myös paikoille, palvelutaloihin ja taloyhtiöihin, on: Euroopan kyseenalaistamaan sen, mihin Euroopan kulttuuripääkaupunki- järjestämme Friikkifestivaalien kokoonkulttuuripääkaupunkeja tarvitaan. Yksi instituutiota tarvitaan, tumisajot, tutkimme mustaa makkavastaus on: Euroopan kulttuuripääkauraa kulttuurisena ilmiönä ja rakennamkoska se tekee punki-instituutiota tarvitaan, koska se te- yhteisöistä sitkeämpiä ja me Mehiläisten valtatien Pirkanmaalle. Ja kee yhteisöistä sitkeämpiä ja kestävämpiä. paljon muuta. kestävämpiä.” Kutsumme mukaan talkoisiin kaikki Kulttuuri ei ole ylimääräinen kerros viihpirkanmaalaiset. Erinomaisia tapoja radettä yhteiskunnan välttämättömien kerkentaa kulttuuripääkaupunkia yhdessä löytyy osoitteesta rosten päälle, vaan se on muun muassa politiikan, tieteen tampereregion2026.fi. ja taiteen ydin. Ja kulttuuria on myös käytännön tekeminen. Rakennamme kulttuurin avulla sitkeyttä ja ketteryytSIPRIINA RITARANTA tä maailmanlaajuisiin haasteisiin vastaamiseksi. Vuodeksi 2026 suunniteltu pirkanmaalainen kulttuottaja, Tampere & Pirkanmaa 2026 tuuriohjelma edistää kulttuurihyvinvointia: kulttuurin ei -kulttuuripääkaupunkihanke pidä olla elitististä, eikä sen pidä olla vain ”kermaa kakun päällä”. Kulttuuriprojektimme tarttuvat yhteiskunnallisiin ja inhimillisiin ongelmiin. Suuntaudumme taiteen keinoin niitä ihmisiä kohti, jotka sitä kipeimmin tarvitsevat. Siten puutumme sosiaalisiin ongelmiin, kuten eriarvoisuuteen tai syrjäytymiseen. Kulttuurimme kiinnittää myös talous- ja ympäristökysymyksiin huomiota: meillä on suunnitteilla monia projekteja, jotka suuntaavat huomion ekokriiseihin. Tulevaisuuden talouksien on muutettava toimintakulttuuriaan. Korkealaatuisen kulttuurin on oltava kaikkien kansalaisten saatavilla riippumatta heidän iästään, uskonnostaan, sukupuolestaan tai henkilökohtaisista ominaisuuksistaan. Alueellinen yhteistyömme niin koko Pirkanmaalla kuin yhdessä Euroopan kanssa on valjastettava täyteen mittaansa – eli me ryhdymme kylähyppelyyn. Nostamme esiin erilaisten kuntien, kylien ja naapurustojen erityispiirteet ja dynaamisen luonteen. Pohdimme sitä, miten paikalliset identiteetit rakentuvat globalisaation aikakaudella. Kutsumme eurooppalaiset vieraat kylään: saunaan, skeittaamaan, laulamaan, tanssimaan, kokemaan elämyksiä yhdessä. Kylähyppelyn myötä rakennamme esimerkiksi Pirkanmaalle Yhdenvertaisuuden toteemien verkoston: luomme projektissa yhteisöllisiä taideteoksia – esimerkiksi julkisia veistoksia tai teatteriesityksiä – kaikkiin Pirkanmaan kuntiin. Projekti tuo laadukasta taidetta yhdenvertaisesti kaikkien saataville. Toinen laaja projektimme, Ulkopuolinen taide, valjastaa täyteen mittaansa pirkanmaalaisen ITE-tai-

30  LEADER PIRKANMAA • 1/2020


Vetoa Ylä-Pirkanmaan yrittäjien elinvoimaan Leader PoKon hallinnoima yritysten kehittämishanke oli ripeä vastaisku koronan aiheuttamia poikkeusoloja vastaan. Leader PoKo osoitti ketteryytensä, kun Ruoveden yrittäjien ideasta alkunsa saanut Vetoa Elinvoimaan -hanke polkaistiin käyntiin pikavauhdilla huhtikuussa. ”Valmennuksissa kysyntä ja tarjonta ovat kohdanneet. Palaute on ollut kiitettävää ja tilaisuudet ovat keränneet tähän mennessä toista sataa osallistujaa. Suosittuja teemoja some-markkinoinnin lisäksi ovat olleet mm. verkkokauppa, matkailu-, majoitus- ja ravitsemisala, liikeidean päivittäminen sekä korona-ajan rahoitus”, toteaa Tolvanen. Verkkovalmennusten lisäksi hanke on mahdollistanut yritysten kehittämistarpeiden ja mahdollisten uusien markkinoiden kartoituksen. Mahdollisuuteen on tarttunut jo yli kymmenen yrittäjää eri puolilta PoKon aluetta useilta eri toimialoilta. Pienyrittäjien fokusta toiminnan kehittämiseksi on saatu kirkastettua ja luotua uskoa tulevaan.

V

hanke on tarjonnut alueen yrittäjille korona-pandemian aikana useita maksuttomia valmennuksia, joilla on autettu yrityksiä kehittämään toimintaansa nopeasti muuttuvassa maailmassa ja luomaan uutta liiketoimintaa. Lähinnä verkossa toteutettavat tilaisuudet ovat olleet olennainen osa hankkeen toimia, joilla on pyritty auttamaan seudun yrittäjiä poikkeusaikojen yli. ”Parin kolmen tunnin valmennuksissa alan asiantuntijat ovat jakaneet kunkin teeman ajankohtaista tietoutta. Tilaisuudet ovat olleet yrittäjille maksuttomia ja niissä on paneuduttu mm. myynnin kasvattamiseen sosiaalisen median ja videomarkkinoinnin keinoin, palveluiden tuotteistamiseen sekä oikeaan hinnoitteluun. Lisäksi järjestimme hyvinvointiyrittäjien ideariihi-iltapäivän Jaakontuvan maalaisidyllissä Vilppulassa. Yrittäjien arjessa jaksamiseen ja hyvinvointiin on myös pureuduttu ja annettu apua verkossa,” kertoo projektipäällikkö Seppo Tolvanen. ETOA ELINVOIMAAN

Koulutusta tarpeen mukaan Eri teemoja digimarkkinoinnista hyvinvointiin tulee olemaan kaikkiaan toista kymmentä ja ne pohjautuvat koulutustarpeisiin, joita Ylä-Pirkanmaan yrittäjät ovat heille suunnatuissa kyselyissä esittäneet.

Selviytymistarinoita Korona-kurjuuden keskeltä on nostettu esiin myös rohkaisevia selviytymistarinoita Ylä-Pirkanmaalta. Niistä kahdeksan erilaista kertomusta päätyi parin minuutin videotarinoiksi, joissa yrittäjät kertovat poikkeusolojen vaikutuksista toimintaansa ja kuinka pandemia pani ideoimaan uutta liiketoimintaa. Positiivista yrittämisen uskoa maaseudulla huokuvat tarinat on toteutettu yhteistyössä Leader Pirkanmaan viestinnän kanssa ja ne ovat katsottavissa Vetoa Elinvoimaa -hankkeen YouTube-kanavalla, kuten myös videotallenteet verkkovalmennuksista. Hankkeen yhteistyöverkostoon kuuluvat sekä yrittäjäyhdistykset että kuntien elinkeinotoimijat Juupajoelta, Mänttä-Vilppulasta, Ruovedeltä ja Virroilta. Toimiva yhteistyö verkoston eri osapuolien kesken, eritoten tiedon keruun ja viestinnän suhteen, on ollut ratkaisevan tärkeää. Yrittäjien tarpeisiin on kyetty vastaamaan hyvin ja he ovat saaneet vetoapua monin eri tavoin. Leader-toiminnan suomat mahdollisuudet ovat entistä useammille pienyrittäjille tutumpia ja usko maaseudulla pärjäämiseen on vahvistunut. Koronasta huolimatta. SEPPO TOLVANEN Leader PoKo / Vetoa Elinvoimaan – hanke projektipäällikkö LEADER PIRKANMAA • 1/2020 

31


Teksti: Jutta Ahro, PoKo ry toiminnanjohtaja

Maailman muutos on maaseudun mahdollisuus Maaseudulla on selkeä paikka ja tarve muuttuvassa maailmassa. Maaseutu on nyt! -webinaarissa nousi tärkeimpinä asioina nuorten tulevaisuus maaseudulla sekä maaseudun moninaisuus. Omalla aktiivisuudellamme voimme vaikuttaa, millainen mielikuva maaseudusta rakentuu.

V

ANHAT MIELIKUVAT tulee

päivittää, korosti puheenvuorossaan tutkimusjohtaja Tuomas Kuhmonen. Hänen aiheenaan oli maaseudun paikka tulevaisuuden kestävässä yhteiskunnassa. Kuhmonen selvitti, kuinka olemme siirtymässä fossiilitaloudesta bio- ja kiertotalouteen ja sitä kautta nykyiset hallintojärjestelmät ovat purkautumassa. Koska kaupungit ovat fossiilitalouden lipputuotteita, kannattaa katse kääntää uuteen eli maaseudulle, joka tarjoaa vaihtoehtoisia ruokajärjestelmiä, bioenergiaa, monipaikkaisuutta, omavaraisuutta. Kehitys kulkee aina sykleinä ja nyt päällä oleva murros liittyy talousrakenteeseen. Kasvu ei tule enää olemaan rajatonta, kulutuksessa tulee korostumaan kestävyys ja laatu määrän sijasta. Ilmastomuutos ajaa kiertotalouteen ja biotalouden kehittämiseen suurin harppauksin. Ihmisen asemakin muuttuu, emme ole enää vain kuluttajia, olemme myös osallisia. Hän vakuutti, että maaseutu on uuden

32  LEADER PIRKANMAA • 1/2020

maailmanmallin ydin. Meidän tulee pitää yllä tulevaisuudenuskoa ja itsekin muistaa päivittää asenteemme. Maaseutu on uusien mahdollisuuksien paikka.

Vastauksia nuorille Keskusteluissa esiin nousi ennen kaikkea nuoret ja tulevaisuus. Kuhmonen avasi nuorille tehtyä tutkimusta, jossa selvästi nousi esiin, että nuorilla on maaseutumaisia unelmia yleisistä uskomuksista poiketen. Nuoret arvostavat muun muassa luontoa, puhtautta, rauhaa. Myös uskomukset liittyen työpaikkojen olemattomuuteen ja maaseudun ja kaupungin vastakkainasettelu on syytä unohtaa. Meidän on nyt rakennettava reseptiä, joka vaatii hallitsevan järjestelmän murtamista ja uudelleenorganisoitumista. Tämä vaatii paljon työtä ja yhteistyötä, täytyy tehdä paljon pieniä asioita ison muutoksen sisällä.


Rehellisesti ja aktiivisesti eteenpäin Webinaariin oli kutsuttu kuusi kommentoijaa eri aloilta. Kaikki kommentaattorit avasivat maaseudun tilannetta eri suunnista. Virtain kaupunginjohtaja Juha Viitasaari korosti, että meidän on nyt nähtävä, missä on kysyntää ja oltava edelläkävijöitä. Tämän päivän suhtautuminen esimerkiksi työelämään ja asumiseen on muuttunut. Nykyään halutaan tehdä sitä, mitä halutaan tehdä. Ismo Reimaa, yrittäjä Jämsästä jatkoi, että tulevaisuus tehdään itse. Hän muistutti, että maalla voi tehdä kaikkea samaa mitä kaupungissakin. Työ ja raha ovat tärkeitä asioita, joiden tekemisen puitteiden tulee olla kunnossa, kuten digi- ja yhteysasiat. Kaikki kommentaattorit korostivat, että moninaisuus on tätä päivää. Yrittäjä Kati Mäntysalmi Virroilta on itsekin monessa mukana ja hän korosti maaseudun merkitystä monenlaisten asioiden mahdollistajana. Hän tiesi paluumuuttajana, mitä kaikkea enemmän voi maaseudulla toteuttaa. Yhdistystoimija Elisa Silen Jämsästä jatkoi samoilla linjoilla. Hän korosti kulttuurimme muutosta myös maaseudulla. Se tuo mukanaan uusia toimijoita, joka lisää yhteisöllisyyttä ja suvaitsevaisuutta.

Mitä tapahtuu nyt, sitä ei vielä huomaa Tutkijatohtori Pauliina Schiestl-Aalto jatkoi keskustelua korostamalla, että hyvän elämän tavoittamiseksi peruspalveluiden tulee olla kunnossa. Nykyinen tekniikka kuitenkin mahdollistaa uusia toimintatapoja ja innovaatioita, esimerkkinä e-lääkärit ja e-kirjastot. Schiestl-Aalto toimii Helsingin Yliopiston Hyytiälän tutkimusasemalla Juupajoella ja hän toi keskusteluun maamme metsät ja ilmastonmuutoksen. Hän muistutti, että hiilinielujen vahvistamisessa on merkittävä mahdollisuus. Lisäksi metsien monikäyttöisyys ja monimuotoisuus on tulevaisuutta. Viimeinen puheenvuoro oli varattu Mänttä-Vilppulan seurakunnan pastorille Matti Kivilahdelle. Hän halusi omassa puheenvuorossaan nostaa esille nuorten aseman ja mahdollisuudet maaseudulla asumiseen ja elämiseen. Hän muistutti, että meidän on syytä tehdä nyt sitä, mitä nuoret, jotka haluavat maaseudulla elää, kaipaavat. Erityisesti hän korosti, että heikoista signaaleista on otettava kiinni. Esimerkkinä hän kertoi somen, joka alun hämmennyksen jälkeen on osoittautunut oivaksi välineeksi. Loppuun Kivilahti halusi muistuttaa, että rehellisyys asioiden tekemisessä on tärkeää. On muistettava, että se missä ihmisen on hyvä olla, kantaa eteenpäin Maaseutu on nyt! -webinaari järjestettiin 24.9.2020 Paikalla oli yli 60 kuulijaa. Tapahtuman järjestivät yhteisvoimin Leader-ryhmät PoKo ja Vesuri-ryhmä. PoKo ry toimii Ylä-Pirkanmaalla Juupajoen, Mänttä-Vilppulan, Ruoveden ja Virtain alueella. Vesuri-ryhmä ry toimii KeskiSuomessa Jämsän, Keuruun, Kuhmoisten, Multian ja Petäjäveden alueella. Tavoitteena oli linjata alueiden tulevaisuutta. Webinaari toimi osana ryhmien tulevan strategian rakentamista. LEADER PIRKANMAA • 1/2020 

33


NUORTRN KERTOMAA

Idearikkaat nuoret Yksi tärkeimmistä painopistealueista Pirkanmaan Leader-ryhmien strategioissa kuluvalla rahoituskaudella on ollut nuoret. Nuoriso-Leaderin tavoitteina on ollut käynnistää nuorten ja lasten uutta toimintaa sekä saada nuoret mukaan alueen kehittämiseen.

176 Lasten ja nuorten hanketta

34  LEADER PIRKANMAA • 1/2020

N

UORISO-LEADER ON ollut

työkalu hankemaailmaan tutustumiseen. Ne ovat “byrokratialtaan” kevyempiä ja se on mahdollistanut helppojen, pienten ja nopeiden lasten ja nuorten hankkeiden rahoittamisen sekä toteuttamisen. Rahaa on myönnetty toimintaan, jonka avulla on saatu aikaan jotain uutta. Nuoriso-Leader on tuonut apuja investointeihin ja mahdollistanut nuorten yrittäjien omat yritykset. Kuntarahoitukseen perustuva malli on ollut käytössä Kantrilla, Pirkan Helmellä Urjalassa ja Pohjois-Satakunnalla sekä PoKo ry:n ja sen alueen Osuuspankkien yhteistyöllä kehitetty pienten yhteisöllisten projektien tukemiseksi suunnattu OP Mini-Leader. Merkittävää nuorten hankkeissa on ollut yhdessä tekeminen. Nuoriso on otettu mukaan myös Leader-ryhmien käytännön työhön. Pirkanmaan Leader-ryhmät ovat tarjonneet työssäoppimispaikkoja alueiden nuorille sekä kansainvälisille opiskelijoille.


runen

Elokuinen laua ntaipäivä alko i auringon pa teessa, kun nu isor ten mopom iitin valmistel käynnistyivät ut tavaroiden ro ud auksella, teltt pystyksellä ja ojen yli sadan aida n kantamisella paikoilleen. M opomiitin tapa htuma-alue ol valmiina hyvi i ssä ajoin. Sulje tun ajosuoran testiajot saivat käynnistyä. Nuor ten mop omiitti alkoi yhteisellä ajol Lahdesjärven etkalla ABC:lta koht i tapahtumaeli Messu- ja aluetta urheilukeskuk sen parkkipa Ajoletkaan os ikkaa. allistui lähes sata nuor ta m tai muilla ku opoilla lkuneuvoilla. Ajoletkaa vetiv tapahtuman ät järjestäjänuor et eli liiderit. Messu- ja ur heilukeskukse n parkkipaik saapuessa sulje alle tulle ajosuora lle pääsi muk jarrujen tark aan astuksen jälk een. Ajosuora noin 300 met oli riä pitkä ja sii nä pääsi kunn keulimaan ja olla näyttämään omia ajotaito jaan. Paikalle saap uneita kertyi yhteensä 1048 Tapahtuma ol . i menestys. Tu nnelma oli yh korkealla kuin tä mopoista pääs seet pärinä-d belit. Esiintyjä esit saivat yleisö n haltioitumaa haukkomaan n ja henkeään. ”Täällä on hy vä meno” oli yleisin komm tapahtumassa entti . Ja niin se ky llä olikin. Lisä nuoret kehuiv ksi at keulintasu oran pituutta antaumuksella . Tapahtumas sa näkyi paljo hymyileviä ka n svoja, taitavi a temppuja ja fiilistä. hyvää – Mopomiittir yhmän toivee na oli järjestä virallinen miit ä ti, jotta mah dollisimman pääsisi ja uska moni ltaisi tulla tu tustumaan m lijoiden maailm opoiaan. Myös po liisi on mukan tapahtumassa a ja osallistuu ni in letkaan ku itse tapahtum in aankin, kertoo nuoriso-ohjaa Laura Saar to ja ala. Nuor ten mop omiitti järjes tetään 15.8.2 klo 15–20 Ta 020 mpereen Mes su- ja urheilu kuksen parkki kespaikalla (Ilmai lunkatu 6). Kl 16.00 meet o & greetissä pä äsee tapaamaa mototubettaja n Vpar tia ja kl o 16.30 nähd Koivuluoman ään Stunt Show. Tapahtuma to taan Tampere Rauda teuteen kaupungin nmaan nuorisopalvel Masseista mah nuoris rin Nu ujen iksia -toimin oseura orisotarahalla ja Nu oleader Kant Leade telttas orisrin tuella. Lisä ria tou ry haki Kan a u ksi tapahtum n a ttukemassa Ta kokuu n h että t aa ovat mpereen vesi, ssa elttasa ankintaan. Tapola, Tampe lihajaloste ja Ajatuk 2020 unaa v poltto reen Nokian Panim sena o uok pu o. li, järjest illa. Pop-up rataan valm ämises –saun ii tä, telt atapah lla misest an var tumie a ja p n olt au nuoris ta saa topuiden te sten hoitada kes osta v oisi jok ätöitä Rauda . u nmaall e pyst hankk ytettii eena t n elttasa Perjan una ky nuorisota läläist ensilöy ina 17.7. jä en ilo rje ly minta t ja nuor ten stettiin saun ksi. a. Sau an p itämä nomis kuin a ä kiosk en ohe ikuiset itoill a niin kin kä jär ves laps viv sä. Telt tasaun ät pulahtam et sai hy a toim vää pa a i main ssa lautet tuma ta käy iosti ja tarjos ttäjilt i kesät toi ky ä. Tap yömah läläisiä ahdollisu yhteen uden ja . Teltta sauna on ma omaan hdo k seuran äyttöön Ra llista vuokra udanm ta kautta aan n . uoriso Lyyti Simola ja Saa ra Kah ilainen

Kuvat: Werneri Tu

Mopomiitti

Teltta sauna

LEADER PIRKANMAA • 1/2020 

35


Hyppylauttaprojekti

nta on suosittu Pir ttikankaan uimara Juupajoella sijaitseva tenkin ollut kui on Se sa. des keskuu kohde kaiken ikäisten jo muutaman a tta aista laituria tai lau ranta vailla minkäänl stossa huotuu val riso nuo oen ös Juupaj vuoden, jonka me my tuumasta tää pis me ä. Niinpä päätim masimme viime syksyn in.  ekt roj tap pylaut toimeen ja aloittaa hyp en rannalla. nta sijaitsee Pir ttijärv Pir ttikankaan uimara en, oikein hyväsjain poh inen ja hiekka Pir ttijärvi on kirkasvet e tasaisesti, jonka vi. Uimaranta syvene sä kunnossa oleva jär kuin himouimaeitä ee niin lapsiperh takia uimaranta palvel alle on helppo otollinen ja uimarann reita. Sijainti on myös .   paa rämpimistä päästä ilman suurem rten toiveesta en, lupa-asioiden ja nuo Pir ttikankaan syvyyd in. Niin kuin taan, emmekä laituri päädyimme hyppylaut mutta myös vä ene syv ta on tasaisesti edellä mainitsin, ran olisi pitänyt Tästä syystä laiturin hyvin pitkälle matala. lisesti ja se val tur piä olisi voinut hyp olla pitkä, jotta siitä lautan pysppy Hy . nen kai mu veiden olisi ollut nuorten toi pääminen olisi lle veteen ja siitä hyp tyisi viemään syvemmä tur vallista. ittää, millaisia n piti luonnollisesti selv Projektin alussa meidä kelluvaan llä pää en oni iseen pontto lupia tar vitsee tämmö oli myös olena, ksa ma kki kai in lke lauttaan. Ja koska me än projektiin. stä löytyisi rahoitus täh naista miettiä, että mi ja loput rahat en Mini Leader -avustuks Saimme PoKo ry:ltä a.  untatoimest tulivat Juupajoen liik oli aika alkaa olivat hoidossa, joten Lupa-asiat ja rahoitus liselta puukal tavarat ostimme pai rakentaa lauttaa. Puu sa auttoi ises am ent rak ja Meroselta tavaraliikkeeltä PSL usliike Per tin enn rak koolaisia paikallinen nuorisovaltuuston tal inen oli täm dyn hyö ten tys listen yri pajoella rakennuspalvelu. Paikal Juu sillä a, mutta myös helppo kevään monella tapaa fiksua, ille ves iin ett lask tta ttäjiä. Lau on paljon aktiivisia yri stolaisten voimin.  lopussa nuorisovaltuu ajanviettokohys Juupajoen vapaaLautta oli mukava lisä vapaa-ajan ia tak ka jon ta, ni kun teeksi. Juupajoki on pie nne on kuiTila e. ti erityisesti nuorill toimintaa on rajallises kuunnellaan a oit ide n rte nuo ä hyvä, ett tenkin siinä mielessä tyy muita löy a ain sia ettyjä harrastuk ja vaikka ei olisi järjest aikaa.  tapoja viettää vapaaoja niin osallistui siis monia tah Hyppylauttaprojektiin Projekti on a. lelt puo n yritystenkin kunnan, kuin yksityiste nuorisovalta ses iivi akt oen paj ki Juu kuitenkin hyvä esimerk eistyöstä. yht ta vas mi toi ja eri yritysten tuustosta ja kunnan t suotuisa ollu on pylautta. Tämä kesä me Tuloksena oli hieno hyp vom Toi sti. saa run itä onkin ollut sen käytölle ja hyppijö iloa sitä jon pal van tuo sen ja ikää hyppylautalle pitkää käyttäville.  tuuston Juupajoen nuorisoval sa Loponen Roo ja hta njo hee varapu

36  LEADER PIRKANMAA • 1/2020


Leaderilla uuteen nousuun – älykkäästi ja kestävästi

K

ORONAVUOSI ON koetellut myös paikalliskehittäjiä.

joukossa oli Kangasalan Yritykset ja yhdistykset ovat joukolla joutuneet uuRaudanmaan kyläkuituosuuskunnan toteutdelleensuuntaamaan toimintaansa. Keväällä ennustetulta tama valokuituhanke. konkurssiaallolta on toistaiseksi vältytty: ripeiden tukitoiPälkäneen Luopioisten mien ansiosta konkursseja on tapahtunut jopa vähemmän Kukkian kylien ”mumkuin vuonna 2019. monmökkihanke” on Vuosi on ollut vilkas myös Pirkanmaan Leader-ryhmisesittelyssä Euroopan sä. Hanke- ja yritystuet ovat auttaneet paikallisia toimijoita reagoimaan ja sopeutumaan vallitsevaan tilanteeseen. alueiden ja kaupunkien viikon työpajasEsimerkiksi pihanrakennusyrityksissä ja kasvomaskeja tuottasa ”Global crisis – Lovissa ompelimoissa on nähty nopeita kasvupyrähdyksiä ja cal responses”: kuinka saatu luotua kullanarvoisia uusia työpaikkoja valtakunnalmaallemuuttokynnyslisten työttömyyslukujen kasvaessa. tä madaltamalla hankiMyös Leader-ryhmissä vuosi on ollut uudistumisen aitaan uusia asukkaita ja kaa. Olemme tehneet verkostoanalyysejä ja valmistelleet hyödynnetään korouuden rahoituskauden 2021-27 paikallisia kehittämisstranavuoden monipaiktegioitamme. Avain uuteen nousuun onkin juuri uudiskaisuustrendiä. tumisessa – koronavuosi on tehnyt mahdolliseksi monta Älykkäämpien ratasiaa, joita ennen pidettiin mahdottomina. Älykkäät uukaisujen ohella entistä det teknologiat mahdollistavat etätyön ja etäkokoukset, mikä on käynnistänyt myös maallemuutto- ja monikestävämmän kehitykpaikkaisuustrendin. Pirkanmaalla esimerkiksi kesämöksen tavoittelu antaa haastetta Pirkanmaan Leader-ryhkien myyntiluvut tuplaantuivat edellisvuoteen verrattuna. mille ja paikalliskehittäjille uudella rahoituskaudella. Yli Nyt opitun avulla voimme ottaa sekä tuottavuus- että hykolmannes Suomen maaseutukehitysvaroista pitäisi käytvinvointiloikan, jolla pandemian tuottamasta taantumasta tää ilmastosidonnaisiin toimiin. Työmatkoillani Kiinassa noustaan. olen läheltä nähnyt kaupungistumisen ja keskittämiskehiEU:sta saatiin hyviä uutisia heinäkuustyksen rajat: väkeä kuolee moninkertaisesti sa, kun pitkään valmistellusta, tulevan seit” Uudet verkostot enemmän ilmansaasteisiin kuin koronaan senvuotiskauden budjetista vihdoin pääsja kaupunkiin muuttaminen, saati auton tuovat uusia tiin sopuun. Euroopan komission esitykseen hankkiminen ovat luvanvaraista toimintaa. mahdollisuuksia” verrattuna Suomen maaseutukehitysvarat Olimme Kiinassa myös silloin kun koro(ns. CAP-budjetti) nousivat peräti 800 miljoonaa euroa, na alkoi levitä, joulukuussa 2019. Etelä-Kiinaan perustetmitä voidaan pitää hyvänä neuvottelutuloksena. Olemtiin silloin maan ensimmäinen Leader-ryhmä kolmivuotime unionin maaseutumaisin ja harvaanasutuin jäsensen kehittämisprosessin päätteeksi. Uudet verkostot tuovat maa, maailman pohjoisimmalla maataloudella höysuusia mahdollisuuksia: esimerkiksi Kiinan välttämättömät tettynä. Näillä neuvotteluvalteilla erotumme parhaiten ympäristönsuojelun investoinnit ovat houkutteleva markmuista ja pienennämme tehokkaimmin jo ennestään pienkina suomalaisyrityksille. Leaderin kautta on tuettu onnistä nettojäsenmaksuosuuttamme. tuneesti myös maaseutuyritystemme kansainvälistymistä. Toivotan entistäkin parempaa, älykkäämpää ja kesEuroopan komissio liputtaa näkyvästi myös älykkään tävämpää ohjelmakautta 2021-27 kaikille Pirkanmaan maaseudun ja älykkäiden ratkaisujen puolesta. Digitalipaikalliskehittäjille! saatio on yksi apuväline tähän, mutta ihmisiä ja kehittämishankkeita tarvitaan sen käyttöönottoon. Pirkanmaan PETRI RINNE kylät ovat pärjänneet hienosti sekä Suomen älykkäin kylä Leader Joutsenten reitti ry:n tj. -kilpailussa että Euroopan älykkäiden kylien verkostossa. Suomen Kylät ry:n pj. Viiden ensimmäisen EU:n kylien älykkäiden käytäntöjen

LEADER PIRKANMAA • 1/2020 

37


Maaseudulla sykkii Suomen sydän

O

N VAIKEA puhua sanoiksi sitä tunnetta, mitä koin jälleen kerran palatessani Leader Pohjois-Satakunnan hallituksen joka kesäiseltä hankeretkeltä. Valitsen nyt sille sanan WAU! Hallituksen kokouksessa, kun päätämme rahoitettavia kohteita, on asian hahmottaminen joskus vaikeaa. Tai ainakaan ei täysin ymmärrä, kuinka hieno yritys tai yhdistyksen idea taustalla onkaan. Kun pääsee yrittäjän juttusille tämän omiin toimitiloihin vaikuttuu joka kerta. Meillä maaseudulla on superosaajia! Ihmisiä, joilla on valtavasti ideoita ja tahtoa kehittää kotiseutuaan ja lisätä sen elinvoimaisuutta. Leader-väen kesken kuulee joskus nimen dinosaurus. Tämä on henkilö, joka on toiminnan historiassa ollut mukana jo alkumetreiltä. Koen olevani etuoikeutettu kuuluessani noihin dinosauruksiin. Olen päässyt osaksi aktiivista paikallistakehittämistä ja valtakunnallista monialalaista verkostoa jo vuosien ajan. Kipinä hanketoimintaan syttyi kotikyläni asukashankintahankkeen myötä jo 1998. Seuraavaksi pääsin astumaan hankeneuvojan kenkiin, joista siirryin maksajan tehtävien kautta ProAgrian maaseutuyrityshankkeiden pariin. Niissä tehtävissä olen edelleen. Toimin jo toista kierrosta Leader Pohjois-Satakunnan hallituksessa puheenjohtajan roolissa. Kokoustamme kuukausittain ja käsittelemme välillä montakin hankehakemusta reilun parin-kolmen tunnin aikana. Tapanamme on, etti megakokouksia tulisi vaikka asiaa onkin usein paljon. Kuulemma 333 hakemusta, sekä Nuoriso-, Startti- ja teemahankkeet ovat käsistämme tällä ohjelmakaudella jo kulkeneet. Se on huima määrä vapaaehtoistoimijalle. Annankin Leader-toimistomme henkilökunnalle hyvälle hankkeiden alustuksille ja esittelyille suuren kiitoksen. Tämän

38  LEADER PIRKANMAA • 1/2020

Jotta M

ANNER-SUOMEN MAASEUDUN kehittämisohjelman eli

maaseutuohjelman tarkoituksena on ollut tukea kasvua ja kehitystä, tuoda hyvinvointia koko Suomelle. Ohjelman kautta on vuosina 2014–2020 tarjolla rahoitusta jopa yli kahdeksan miljardia euroa ympäristön tilan tukemiseen, maaseudun elinkeinojen ja työllisyyden edistämiseen ja harrastusmahdollisuuksien ja vireän toiminnan luomiseen. Suomen Leader-ryhmien käytössä oli yli 300 miljoonaa euroa.

Maaseutuohjelman tarkoitus sai 7.8 pistettä

työn avulla taakka ei tunnu raskaalta ja monen asian siasäistää sujuvasti. Olen ylpeä Leader Pohjois-Satakunnan kokouksissa vallitsevasta keskustelevasta ilmapiiristä. Siksi kokouksiin on aina mukava tulla paikalle. Korona-keväänä omaksuimme nopeasti myös sähköisest kokoukset menettämättä juurikaan live-kokouksien tunnelmaa. Nyt teemme parhaillaan strategiaa uudelle ohjelmakaudelle ja keräämme vaikutuksia mm. tämän julkaisun avulla alueestamme. Matkan varrella on oppinut, että hyviä, vaikuttavia hankkeita ovat aidosta tarpeesta lähteneet ja hyvin suunnitellut hankkeet. Hankkeet, joiden takana on innostuneet ja idearikkaat maaseutualueemme asukkaat. Leader on sloganinsa mukaisesti ihmisten kokoisille ideoille. Ideoille, joissa sydän sykkii yhteisen hyvinvoinnin eteen! ANNE HEIKINTALO, Aktiivinen Pohjois-Satakunta ry:n hallituksen puheenjohtaja

Pohjois-Satakunnan Leader-ryhmän toiminnanjohtaja, Juha Vanhapaaston mukaan maaseutuohjelman tarkoitus toteutui melko hyvin. “Hakijoita on ollut runsaasti ja yhteistyö neuvonnan ja viranomaisten välillä on toiminut. Ohjelman eri osa-alueet ovat toteutuneet tasapainoisesti.” Leader-ryhmä PoKon, toiminnanjohtaja Jutta Ahro peilaa maaseutuohjelmaa ryhmän omaan strategiaan. “Koska strategiamme on toteutunut hyvin, on myös maaseutuohjelma toteutunut alueella”. Pirkan Helmen toiminnanjohtaja, Eliisa Vesisenaho pohtii päättyvän maaseutuohjelman painotuksia, jotka ovat hänen mielestään olleet nurinkurisia suhteessa paikallisen kehittämistoiminnan painotuksiin. “Itse maaseutuohjelma-asiakirjahan on aivan kammottavan raskas, yli 900 sivuinen opus, jonka sisäiset epäjohdonmukaisuudet toivottavasti korjaantuvat tulevalle rahoituskaudelle.” Myös Kantin toiminnanjohtaja Kari Kylkilahti miettii kehittämiskohtia: “Erityisesti yrityskehitysvälineet ovat olleet puutteellisia ja byrokratia edelleen hidastaa kehitystyötä.” Joutsenten reitin toiminnanjohtaja Petri Rinne kertoo, että maa-


voisimme hyvin! Rahoituskauden päättyessä Pirkanmaan Leader-ryhmien toiminnanjohtajat pääsivät arvioimaan ja pisteyttämään rahoituskauden. Koko kehittämisohjelma sai heiltä keskiarvoksi 6.8 kun skaala oli ykkösestä kymmeneen. seutuohjelma on toteutunut ja tuonut alueelle paljon hankkeita. “Uusia työpaikkoja ja yrityksiä syntynyt, sekä uusia palveluita ja hyvinvointia tuottavia hankkeita on saatu alueeltamme liikkeelle, niin Leaderin kuin suoraan ELYn kautta.”

Leader-ryhmien strategioiden toteutuminen sai keskiarvoksi 8.4 pistettä Toiminnanjohtajat miettivät myös omien alueiden strategioita. Petri Rinteen mukaan paikallisen strategian tavoitteet ovat toteutumassa. Jutta Ahro uskoo, että kaikki toimet, joilla PoKon alueen kasvua ja kehitystä on pystytty tukemaan, ovat olleet arvokkaita. “Paikallinen suunnitelmamme rakennettiin tältä pohjalta ja toteutunut tasapainoisesti.” Kari Kylkilahti olisi kaivannut enemmän rahaa, vaikka kaiken kaikkiaan on mennyt hyvin. Juha Vanhapaasto vaikuttaa tyytyväiseltä, “Paikallisen strategian tavoitteet on pääosin saavutettu. Myönnetyn tuen tasapaino eri tukimuotojen välillä on toteutunut suunnitelman mukaan ja vahva kansainvälinen toiminta on jatkunut.” Kehitettävää Vanhapaasto näkee yhteistyöhankkeissa, joita olisi saanut olla hänen mukaansa

der-tuen avulla. Toinen häneen vaikutuksen tehnyt asia on ollut se, että syvältä maaseudulta löytyy uskomattoman innovatiivisia yrittäjiä, jotka esimerkillään luovat uskoa siihen, että täälläkin voi menestyä. Eliisa Vesisenaho on melkein jopa tunteellinen “Kyllähän ne ihmiset kuitenkin ovat, jotka tästä paikallisesta kehittämistyöstä mieleen jäävät: yhteiseksi hyväksi pyyteettömästi ahertavat hankkeiden puuhamiehet ja -naiset. Kaikki ne aidot ja asiantuntevat yrittäjät ja kanssakehittäjät, joita työssäni mitä moninaisemmissa yhteyksissä kohtaan. Talkoovoima on myös sellainen aina vain ja yhä uudestaan yllättävä, jopa nöyräksi

hieman enemmän kuten myös yritysten kehittämistoimia. “Yritysten kehittämistoimien tukemista on haitannut merkittävästi se, että kehittämiseen ei ole maaseutuohjelmassa kunnollista tukimuotoa.” “Kehittämistyössä on aina parantamisen varaa ja hyödyntämättömiä mahdollisuuksia - vaikka kuinka hyvin noin muuten menisikin”, tuumaa Eliisa Vesisenaho.

Vaikuttavinta rahoituskaudelta Toiminnanjohtajat ovat yhtä mieltä siitä, että maaseudun yhteisöllisyys on edelleen merkittävä voimavara. Juha

223

Uutta työpaikkaa

319 Yritystukea

468

Pirkanmaan Leader-ryhmien rahoitus maaseudun kehittämiseen yhteensä

Yleishyödyllistä hanketta

23 553 025

350 847 Tuntia talkoita

814

Rahoitettua hanketta

Vanhapaasto kiteyttää toiminannajohtajien ajatuksia siitä vaikuttavuudesta, joka löytyy yhteisöjen valtavasta yhteishengestä ja kehittämishalusta. Hän on iloinen siitä, miten sitä on voitu tukea ja vahvistaa neuvonnan ja Lea-

tekevä yhteisöllisyyden ilmentymä, joka tekee suunnattoman vaikutuksen lähes päivittäin, kun siihen työssäni törmään.” Yhdessä olemme enemmän! LEADER PIRKANMAA • 1/2020 

39


Mikäli sinulla on hankeidea, olethan yhteydessä oman alueesi Leader-ryhmään! Leader-ryhmien työntekijät auttavat hankesuunnitelman teossa ja rahoituksen hakuprosessin eri vaiheissa.

www.aktiivinen.fi p. 040 5823 645 #PohjoisSatakunta

www.pokory.fi p. 044 5740 052 #LeaderPoKo

www.kantriry.fi p. 040 8610 470 #LeaderKantri www.joutsentenreitti.fi p. 044 2546 694 #JoutsentenReitti

www.pirkanhelmi.fi p. 040 7502 242 #PirkanHelmi

Profile for leaderpirkanmaa

Leader Pirkanmaa -lehti: Vaikuttavuus  

Advertisement
Advertisement
Advertisement