Page 1


SISÄLTÖ 1 Johdanto 3

2 Liiveri, Liiverin toiminta-alue ja Seinäjoen keskusta

5

3 Alue paikallisen kehittämisen näkökulmasta

11 11 13 14

2.1 Liiveri 5 2.2 Toiminta-alueen kuvaus 5 2.3 Kotokorttelin kaupunginosat ja niiden toimijoita 7

3.1 Paikallisen kehittämisen SWOT Seinäjoen Kotokorttelin alueelle 3.2 Omaehtoinen kehittäminen ja Leader-toiminnan periaatteet 3.3 Strategian suhde muihin strategioihin ja ohjelmiin

4 Kotokortteli 2017–2020 16 4.1 Missio, visio ja arvot 16 4.2 Painopisteet ja niiden tavoitteet 16 4.3 Painopisteet 18 4.3.1 Paikallinen kehittäjä 18 4.3.2 Asukkaat yhdessä 20 4.3.3 Hyvinvointia ympäristöstä 22 4.3.4 Ruoka yhdistää 24 5 Strategian laadintaprosessi 27 6 Toimintasuunnitelma sekä hallinto ja seuranta

27

7 Rahoitussuunnitelma 29 2


1

JOHDANTO

Kotokorttelin strategian valmistelua on ohjannut Liiverin Pysyy ja paranoo-ohjelma, joka on pohjana myös maaseutualueiden strategiassa. Kaupunkistrategiankin laadinta on tehty osallistavana prosessina ja siihen ovat osallistuneet Kotokorttelin alueen kansalaiset ja yhdistykset. Saatuja kehittämisideoita voidaan hyödyntää Kotokorttelin strategiaa laajemmalla alueella.

Seinäjoen Seudun Kehittämisyhdistys Liiverin ry:n strategiset painopisteet Seinäjoen kaupunkialueelle on esitelty tässä Kotokortteli-strategiassa. Strategia täydentää Liiverin omaehtoisen kehittämisen työtä ja sen myötä kaupunkialueen toimijat saavat maaseututoimijoiden rinnalla tasavertaisen mahdollisuuden paikkaperustaiseen ja omaehtoiseen kehittämistyöhön. Maaseutustrategiaa on toteutettu Liiverin alueella jo 20 vuotta, jonka aikana kehittämisestä maaseudulla on muodostunut merkittävä osaamisen osa-alue.

Maaseutu- ja kaupunki-alueen strategioiden tavoitteet kotiseudun ja yhteisöllisyyden, ympäristön ja hyvinvoinnin sekä ruuan ja elämyksellisyyden parantamisesta ovat yhteneväisiä. Lisäksi Kotokorttelin strategian tavoitteena on lisätä asukkaiden tietämystä ja osaamista omaehtoisesta toiminnasta.

Kotokorttelin strategia-alueella on runsaasti kehittämisen potentiaalia. Paikallisesta kehittämisestä ei ole kuitenkaan vastaavaa kokemusta kuin ympäröivällä maaseudulla. Tästä syystä strategia sisältää toimia omaehtoisen kehittämisen osaamisen ja taitojen lisäämiseksi. Liiverin kantava periaate on tehdä kehittämisestä kansalaistaito.

Strategian toimeenpanossa tärkeässä roolissa ovat Liiverin kaupunkiasiamies ja perustettava kaupunkijaosto. Kaupunkiasiamies muun muassa tiedottaa omaehtoisesta kehittämisestä ja sen mahdollisuuksista sekä tekee hankeneuvontaa. Kaupunkiasiamiehellä on tärkeä rooli toimijoiden verkostoinnissa ja uusien kumppanuuksien löytämisessä. Kaupunkijaosto toimii Liiverin hallituksen alaisuudessa ja se muun muassa tiedottaa Kotokortteli-toiminnasta ja antaa lausuntoja hankehakemuksista. Liiverin muu henkilöstö osallistuu strategian toteuttamiseen työnkuviensa mukaan.

Tulevan maakuntauudistuksen sote-uudistuksineen on pelätty etäännyttävän päätöksentekoa kansalaisista, kun osa kunnan tehtävistä ja sitä myötä päätöksenteosta siirtyy kuntatasolta maakuntatasolle. Tähän voidaan valmistautua kehittämällä paikallisdemokratiaa ja antamalla kansalaisille vastuuta oman asuinalueensa toiminnan ja palvelujärjestelmien kehittämisestä. Omaehtoinen kehittäminen perustuu alueen tarpeisiin ja siinä hyödynnetään alueen voimavaroja.

Strategian toteutukseen arvioidaan tarvittavan noin 1,2 euroa rahoitusta vuosille 2017–2020. Strategia toteutetaan monirahastoisesti, mutta pääosa rahoituksesta haetaan ESR toimintalinja 5:stä.

3


Leader Liiveri toimii kolmen kunnan alueella, jossa asuu 40 % Etelä-Pohjanmaan väestöstä.

4


2

LIIVERI, LIIVERIN TOIMINTA-ALUE JA SEINÄJOEN KESKUSTA

2.2 Toiminta-alueen kuvaus Liiverin alue sijaitsee keskellä Etelä-Pohjanmaan lakeuksia ja se on maakunnan väestöllinen ja toiminnallinen keskus. Alueeseen kuuluvat Ilmajoki, Jalasjärvi ja Seinäjoki. Vuoden 2013 lopussa alueen kunnissa asui 80 440 ihmistä, mikä on yli 40 % maakunnan väestöstä. Seinäjoen keskusta on rajattu pois maaseutuohjelman piiristä. Rajaus on tehty yhdessä Seinäjoen kaupungin, Etelä-Pohjanmaan ELY-keskuksen ja Liiverin kanssa ja se koskee noin 16 000 asukasta (vuoden 2020 loppuun mennessä). Lähitulevaisuudessa keskustaan valmistuu paljon kerrostaloasuntoja, kaupungin tavoitteena on saada keskustan alueelle 10 000 uutta asukasta.

2.1 Liiveri Leader Liiveri on toiminut Leader-ryhmänä 20 vuotta. Liiveri toimii Seinäjoen, Ilmajoen ja Jalasjärven alueilla. Liiverin toiminta on strategiaan pohjautuvaa aluekehittämistä. Toiminta-aikanaan Liiveri on rahoittanut lähes 450 hanketta. Vuosina 2006–2007 Liiveri toimi ESR-välittäjäorganisaationa Liiveri on rekisteröity yhdistys. Vuonna 2015 sillä oli 349 jäsentä, joista yksityisiä henkilöitä 207, yhdistyksiä 102, yrityksiä 29, julkishallintoa 4 ja muita 7. Liiverin toimintaa johtaa hallitus, johon kuuluu 10 varsinaista ja 10 varajäsentä sekä puheenjohtaja. Hallitus on muodostettu ns. kolmikantaperiaatteen mukaan. Liiverissä on palkattuna työntekijöitä. Vuonna 2016 Liiverissä on yhdeksän työntekijää; toiminnanjohtaja sekä taloussuunnittelija ja suunnittelija lähinnä Leader-toiminnassa sekä kyläasiamies, tiedottaja ja kaupunkikehittäjä projekteissa. Lisäksi Liiverissä oli töissä siviilipalvelusmies, työkokeilija ja työssäoppija. Liiverin hallitus on asettanut alaisuuteensa kaksi jaostoa: elinkeino- ja nuorisojaostot. Kaupunkistrategialle perustetaan oma jaosto. Jaostot toimivat muun muassa asiantuntijoina ja viestin välittäjinä.

Etelä-Pohjanmaalla väestön keskittymisen ennakoidaan jatkuvan. Väestön kasvu painottunee Seinäjoelle ja sen lähikuntiin. Maakuntakeskuksen kasvu tuo haasteensa paikalliselle kehittämiselle. Seinäjoki on yksi Suomen voimakkaimmin kasvavista kasvukeskuksista. Seinäjoen kaupungin taloudellinen kehitys on noudattanut kehittyvän maakuntakeskuksen kaavaa. Nopeasti väkilukuaan kasvattava kaupunki tarvitsee välttämättömiä investointeja, mikä lisää velkaantumisastetta. Etelä-Pohjanmaalla oli vuoden 2015 lopulla työttömänä 12,4 % työvoimasta (koko maa 14,4 %). Seinäjoella työttömiä työnhakijoita samana ajankoh-

5


Keskusta-alue, joka on rajattu pois maaseutuohjelmasta. Sen lisäksi Kotokorttelitoimintaa voidaan toteuttaa kaupunkimaisilla asuntoalueilla.

6


asuinalueilla. Maaseutuohjelmasta poisrajattuun alueeseen kuuluvat Keskusta, Marttila, Uppa, Kapernaumi ja Roves kokonaisuudessaan, suurin osa Pohjaa ja Kivistöä sekä osia Joupista, Jouppilasta ja Huhtalasta.

tana oli 12,9 % työvoimasta (3 880 työtöntä). Alle 25-vuotiaitten osuus työttömistä oli 20,5 %. Pitkäaikaistyöttömien osuus oli 20,7 %. Etelä-Pohjanmaan kunnista nuorisotyöttömyys oli toiseksi korkein ja pitkäaikaistyöttömyys korkein Seinäjoella. Vuonna 2013 Etelä-Pohjanmaan väestöllinen huoltosuhde oli maakunnista kolmanneksi heikoin Etelä-Savon ja Keski-Pohjanmaan jälkeen. Seinäjoella väestöllinen huoltosuhde oli maakunnan keskiarvoa parempi. Taloudellinen huoltosuhde Seinäjoella oli 1,25. Asukkaita 31.12. 2015

61 530

Ennuste vuodelle 2020

66 000

Velkaa/asukas 2015 (arvio)

3 357 €

Työvoimasta työttöminä 2015 %

12,90 %

Työttömiä 2015 henkeä

3 880

Alle 25-vuotiaat työttömät 2015

20,50 %

Pitkäaikaistyöttömiä 2015

20,70 %

Väestöllinen huoltosuhde 2013 Taloudellinen huoltosuhde 2013

Keskusta on Seinäjoen hallinnollinen keskus, johon sijoittuu paljon julkista rakentamista (muun muassa kaupungintalo, Lakeuden risti, seurakuntatalo, kaupunginkirjasto-maakuntakirjasto Apila, Kaupunginteatteri) sekä liiketoimintaa. Asuminen on tiheästi sijoittunutta kerrostaloasumista. Kaupan keskittyminen hypermarketteihin näkyy keskustan katukuvassa tyhjinä liiketiloina. Keskustaa kehitetään tulevina vuosina merkittävästi ja alueelle rakentuu runsaasti asuin-, liike- ja toimitilaa rakennusten kerrosalan lisääntyessä. Etelä-Pohjanmaan Nuorisoseurojen ja Kohtaamispaikka Olkkarin toimitilat sijaitsevat keskustassa. Ruukintien ja radan väliin sijoittuva ns. Puukapernaumin alue on perinteistä omakotitaloaluetta. Alueella toimii aktiivinen asukasyhdistys, Kapernaumin kyläyhdistys. Kapernaumin teollisuusalueella on runsaasti työpaikkoja ja yritystoimintaa. Pohjan kaupunginosassa on sekä perinteistä omakotialuetta että kerrostaloasumista. Kaks’ Kättä työpajan kierrätyskeskus sijaitsee Pohjassa. Alueella sijaitsevalle Päivölän liikekeskittymään rakentuu lähitulevaisuudessa lisää liiketiloja.

65 1,25

2.3 Kotokorttelin kaupunginosat ja niiden toimijoita Tämä strategia keskittyy maaseutuohjelman piiristä pois rajattuun alueeseen. Kotokorttelin toimintaa voidaan toteuttaa myös muilla kaupunkimaisilla

7


8


eella toimii Kasperi-Kivistö-seura. Roveksen alue on rakentuvaa teollisuusaluetta. Logistisesti erinomaisesti Itäisen ohitustien varrelle sijoittuvalle alueelle rakentuu logistiikan ja teollisuuden keskittymä.

Uppa on keskustan alueen väkirikkain kaupunginosa. Pääosa rakennuskannasta on kerrostaloja, poikkeuksena Upan eteläosassa sijaitseva omakotitaloalue. Kaupungin tavoitteissa Uppa on urbaani, tiivis kaupunkiasumisen alue. Upan alueella on päivittäiskaupan lähipalveluja. Upassa toimii aluetta kehittävä Uppa!-kollektiivi, joka on esimerkki nykyaikaisesta, ns. neljännen sektorin toimivasta kollektiivista. Koulutuskeskus Sedun yksikkö sijaitsee Upan alueella.

Yhdistysrekisterin mukaan Kotokortteli-alueella toimii reilut 200 yhdistystä. Näistä noin 150 on paikallisia yhdistyksiä ja viitisenkymmentä alueellisia tai piiritason järjestöjä. Paikallisyhdistyksillä jäsenmaksut ja kaupungin avustukset ovat usein tärkein toiminnan rahoituksen muoto. Piiritason järjestöjen toimintaa tuetaan omien, valtakunnallisten kattojärjestöjen toimesta. Strategian kannalta merkittäviä ovat myös seurakunnan projekti- ja vapaaehtoistoiminta sekä kiinteistö- ja asunto-osakeyhtiöt, jotka hallinnoivat merkittävää kiinteistömassaa ja piha-alueita Kotokorttelin alueella.

Marttilaan keskittyy asumista monipuolisesti. Alueella on omakotitaloasumista, tiivistä kerrostaloasumista ja opiskelija-asuntoja. Seinäjoen ammattikorkeakoulun yksikkö toimii sekä Marttilassa että joen toisella puolella Jouppilaan sijoittuvassa Framissa. Taito Etelä-Pohjanmaa ja sen päätoimitila Kaarakan Talo sijaitsevat Marttilassa. Alueella toimivat MLL:n Pohjanmaan piiri ja MLL:n Seinäjoen yhdistys.

Hankeosaaminen alueella on kaksijakoista. Alueella on vahvoja hankeosaajia, joilla kansallisen ja EU-tason hankerahoitusmekanismit ovat käytössä. Ideoitten ja kehittämistarpeitten jalostamiseen hankkeiksi ei välttämättä löydy osaamista. Palkattua henkilökuntaa on vain osalla yhdistyksillä. Yhdistysten toimintaa ja tapahtumia järjestetään usein vapaaehtoisten voimin. Osa järjestöistä tekee yhteistyötä, josta esimerkkeinä Elinkeinotalolla toimiva urheiluseurojen Kehityskeskus Voltti ja Järjestötalo, jossa toimii runsaasti muun muassa sosiaali- ja terveysalan yhdistyksiä.

Jouppilan alueella ovat Framin kiinteistöt, joihin sijoittuu runsaasti yrityksiä ja muun muassa Seinäjoen yliopistokeskus ja Seinäjoen ammattikorkeakoulu. Alueella on myös Seinäjoki Areena. Osia Jouppilasta kuuluu maaseutuohjelman piiriin, samoin kuin Huhtalasta, jossa sijaitsee pääasiassa julkista rakentamista, kuten Elinkeinotalo, Huhtalan sairaala ja Myllypuron vanhainkoti. Läntinen Kivistö on omakotiasumisen aluetta, sisältäen muutaman tiiviimmän kerrostaloalueen. Alu-

9


Vahvuudet

Heikkoudet

- Vahva ja omaperäinen kulttuuri

- Heikko paikallisidentiteetti - Ei toimivaa asukasyhdistystä - Omaehtoinen kehittäminen uutta - Yhteisten tilojen puute/vähäisyys - Asukkaiden vaihteleva aktiivisuus

- Monipuoliset harrastusmahdollisuudet - Julkiset tilat - Järjestöelämä - Hyvät koulutusmahdollisuudet - Yrittäjämyönteinen ilmapiiri - Logistisesti hyvä sijainti - Idearikkaat ja aikaansaavat ihmiset - ”Ihmisen kokoinen kaupunki” - Maaseudun läheisyys

Mahdollisuudet

Uhat

- Sijainti maakunnan ytimessä

- Palvelujen ja asumisen eriytyminen

- Muuttovoittoalue - Maahanmuutto - Opiskelijoiden aktivointi ja juurruttaminen - Yhteisöllisyyden ja osallistumisen uudet muodot - ”Yhteisöllisyyden kaipuu” - Tyhjät kiinteistöt - Veturiyhdistysten aktivoiva vaikutus - Yhteisöllisyydessä paikallisen toimimisen edellytyksiä, joille syntyy tarve yhteiskunnallisten uudistuksen myötä - Yhteistyön uudet muodot palveluiden kehittämisessä - Tapahtumatuotannon uudet mahdollisuudet - Kasvava kiinnostus ruokaan ja viljelyyn - Ruuan elämyksellisyys - Viihtyisä ympäristö ja luonto

- Nuorisotyöttömyys - Työelämän vaativuus - Yhteisöllisyyden vähyys - ”Irrallisuus” - Matalan kynnyksen harrastusten vähyys - Omaehtoisen liikkumisen väheneminen - Välinpitämättömyys omasta elinympäristöstä - Tyhjät liiketilat keskustassa

10


3 ALUE PAIKALLISEN KEHITTÄMISEN NÄKÖKULMASTA

eri-ikäisiä ihmisiä, kuten opiskelijoita, ikäihmisiä ja ulkomaalaisia, jotka voidaan nähdä kehittämisen resurssina. Keskusta on helposti saavutettavissa niille, jotka eivät asu siellä. Keskustassa on työ- ja koulutusmahdollisuuksia. Palvelujen siirtyminen keskustasta, esimerkiksi ”automarketteihin” vähentää keskustan houkuttelevuutta.

3.1 Paikallisen kehittämisen SWOT Seinäjoen Kotokorttelin alueelle

Keskusta-alueen puistot ja jokiranta sekä yhteiset kulttuuri- ja liikuntatilat tarjoavat harrastusmahdollisuuksia. Matalan kynnyksen, yhteisöllisistä harrastuksista on kuitenkin puutetta. Omaehtoinen liikkuminen terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitämiseksi on vähentynyt muun muassa työelämän vaatimusten vuoksi. Ympäristön viihtyvyyden eteen voi tehdä töitä, kökkääkin.

Seinäjoen keskusta-alue on mittakaavaltaan ”ihmisen kokoinen”, se on helposti saavutettavissa ja hallittavissa. Alueella on aktiivista yhdistys- ja järjestötoimintaa. Yhteisöllisyys ja nimenomaan uusyhteisöllisyys, joka kiertyy esimerkiksi jonkin teeman tai yksittäisen tapahtuman ympärille, ovat nousussa. On olemassa ns. yhteisöllisyyden kaipuuta. Aktiiviset ihmiset tai yhdistykset houkuttelevat mukaan toimintaan passiivisempia ihmisiä ja mahdollistavat uusien ihmisten mukaantulon. Erikokoiset tapahtumat ja elämykset ovat keino lisätä osallisuutta ja yhteisöllisyyttä.

Lähi- ja luomuruoka ovat kasvavan kiinnostuksen kohteina. Samoin ruuan tuottaminen itse kiinnostaa esimerkiksi laatikko-, parveke- ja palstaviljelyn avulla. Maakuntakeskus ja sitä ympäröivä maaseutu luovat oivan ympäristön tuottajien ja kuluttajien kohtaamiseen. Ruuan yhdistäminen uudella tavalla tapahtumiin ja elämyksiin on mahdollisuus keskusta-alueella.

Keskusta on kaava-aluetta, jossa on julkista tilaa ja tyhjiä liikekiinteistöjä sekä ihmisiä, jotka mahdollistavat omaehtoisen kehittämisen vahvistumisen. Keskusta-asumisen identiteettiin kuuluu usein odotus siitä, että julkinen sektori ja yritykset tuottavat palvelut ja asukas toimii palvelujen kuluttajana. Keskusta on muuttovoittoaluetta. Sinne muuttaa

Keskusta-alueella yhdistysten kehittämistyö on perinteisesti kohdistunut pääasiassa oman toiminnan kehittämiseen, oman elinpiirin kehittämisestä ei ole totuttu kantamaan vastuuta, kuten kylissä. Asukas-

11


Leader-ryhmät ruokkivat ihmisten yritteliäisyyttä myöntämällä rahoitusta yrittäjien, yhdistysten ja muiden yhteisöjen projekteille.

12


tai kylätoiminnan kaltainen toiminta ei ole kovin vahvaa Kotokorttelin alueella. Keskustassa asuminen on ennemminkin kaupunkilaisuutta, toissijaisesti asuinalueella asumista. Toisaalta keskustan tiiviys voidaan kokea positiiviseksi tekijäksi, mikä luo kylämäisen asumisympäristön ja helpottaa oman yhteisön löytämistä. Tiiviys mahdollistaa uudenlaiset kokeilut esimerkiksi palveluiden järjestämisessä.

uuden luomista paikallisesti. Omaehtoisessa kehittämisessä esille nousevat yhteistyö, verkosto ja kumppanuus. Kehittämistä ja sen tavoitteen asettamista tehdään vuorovaikutuksessa. Verkostot voivat olla väliaikaisia tai pysyviä. Niiden toimijat voivat olla eri tahoilta, kuten julkiselta sektorilta, kolmannelta sektorilta tai yksityishenkilöitä. Leader-toiminnan perustana on paikallisen asiantuntemuksen ja osaamisen hyödyntäminen kehittämistyössä. Ohjelmakaudella 2014–2020 Suomessa toimii 54 Leader-ryhmää. Leader-toimintaa on ollut Suomessa vuodesta 1996 lähtien. Toiminta on Euroopan unionin osarahoittamaa. Leader-toiminnan lisäarvo syntyy toimintatapaa kuvaavista periaatteista: alueperustaisuus, alhaalta ylös -periaate, paikallinen kumppanuus, monialaisuus, innovatiivisuus, alueiden välinen ja kansainvälinen yhteistyö, verkostoituminen sekä hajautettu hallinto ja rahoitus. Suomessa Leader-toiminta on arvioitu menestyksekkääksi tavaksi tukea paikalliskehittämistä.

3.2 Omaehtoinen kehittäminen ja Leader-toiminnan periaatteet Omaehtoisessa kehittämisessä alueen kehittäminen perustuu alueen tarpeisiin ja voimavaroihin. Kehittäminen on prosessi ja se on tuloksellista ja kestävää, jos se lähtee liikkeelle paikallisista resursseista ja sen suunnittelu ja toteuttaminen pitävät sisällään paikallisten toimijoiden osallistumisen. Taloudellisten arvojen kanssa tasavertaisina otetaan huomioon ekologiset, sosiaaliset ja kulttuuriset arvot. (muun muassa Rantama, Eeva 2002: Uudet instituutiot omaehtoisen kehittämisen tukena. Acta Universitatatis Tamperensisi 879.)

Leader-toiminnan tavoitteena on vahvistaa ja kehittää paikallisia yhteisöjä, yrityksiä ja alueen elinvoimaa. Toiminnan avulla saadaan erilaisia ja eri-ikäisiä ihmisiä sekä yhteisöjä mukaan paikalliseen kehittämistyöhön. Näin heidät saadaan toimimaan ja ottamaan vastuuta kehittämistyöstä aktiivisesti ja aloitteellisesti. Leader-kehittämisen ilmapiiri kannustaa uusiin aloitteisiin. Erilaisten ryhmien kuten nuor-

Omaehtoisen kehittäminen liittyy kansalaisyhteiskuntaan. Omaehtoisuus on kansalaisyhteiskunnan puolella tapahtuvaa toimintaa, joka sitoo tavalliset ihmiset toimijoiksi. Omaehtoisuus sisältää vahvasti

13


3.3 Strategian suhde muihin strategioihin ja ohjelmiin

ten, vanhusten, maahanmuuttajien ja työttömien osallistuminen alueen kehittämiseen lisää yhteenkuuluvuuden tunnetta, ehkäisee syrjäytymistä ja vahvistaa tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta. Leadertoiminnan periaatteet eivät ole maaseutusidonnaisia vaan lähtökohtana on kansalaistoimijalähtöinen, paikallinen kehittäminen.

Seinäjoen kaupunkialueen paikallista, omaehtoista kehittämistä ohjaa tämä Kotokortteli-strategia. Muualla Liiverin alueella omaehtoista kehittämistyötä toteutetaan Leader-rahoitteisesti MannerSuomen maaseudun kehittämisohjelmasta. Kaupunki- ja maaseutustrategioilla on vahva suhde toisiinsa. Molemmat strategiat pohjaavat samoihin missioon, visioon ja arvoihin. Molemmilla strategioilla tuetaan paikallista kehittämistä. Strategioiden tavoitteet kotiseudun ja yhteisöllisyyden, ympäristön ja hyvinvoinnin sekä ruuan ja elämyksellisyyden parantamisesta ovat yhteneväisiä. Lisäksi Kotokorttelin strategian tavoitteena on lisätä asukkaiden tietämystä ja osaamista omaehtoisesta toiminnasta. Maaseutualueilla korostuu elinkeinollinen kehittäminen, mikä taas tässä strategiassa on pienemmässä roolissa. Kotokorttelistrategialla halutaan varmistaa yhteisöllisen, omaehtoisen kehittämistyön käynnistyminen. Elinkeinojen kehittäminen on välillinen tavoite. Strategioiden ja niiden toteuttajien välistä vuorovaikutusta edistetään, muun muassa vaihtamalla kokemuksia alueiden välillä. Toimintamalleja, kuten maaseutualueiden kyläasiamies, testataan Kotokortteli-alueelle ns. kaupunkiasiamiehen avulla.

Leader-ryhmät ovat rekisteröityneitä yhdistyksiä. Kaikilla alueen toimijoilla on mahdollisuus liittyä ryhmän jäseniksi. Leader-ryhmällä on hallitus, joka on muodostettu ns. kolmikantaperiaatteen mukaan eli hallituksen pitää koostua tasapuolisesti paikallisen julkishallinnon ja yhteisöjen edustajista sekä paikallisista asukkaista. Hallitus muun muassa valitsee rahoitettavat Leader-hankkeet. Leader-rahoituksella voidaan tukea maaseudulla yritysten perustamista, kehittämistä ja investointeja, kylien elinvoimaisuutta, harrastusmahdollisuuksia ja kansainvälistä toimintaa. Leader-rahoituksella toteutettavat hankkeet vastaavat ennen kaikkea Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman prioriteettiin 6: Sosiaalisen osallisuuden, köyhyyden vähentämisen ja taloudellisen kehityksen edistäminen maaseutualueilla.

14


kansalaisilta kysytty kehittämisideoita Kauppatorin ja Keskustorin ja niiden väliin jäävien katualueitten kehittämiseksi. Fiksu Assa -hankkeessa pilotoidaan liiketoimintaa asemanseudulle. Seinäjoen kaupunki on valmistellut hakemusta ympäristöministeriölle kansallisen kaupunkipuiston perustamisesta. Kotokorttelin toimet voivat kohdistua samojen teemojen kehittämiseen osallisuuden näkökulmasta.

Kotokortteli-strategian toimet, jotka liittyvät osallisuuteen työllisyyden edistämisen ja syrjäytymisen ehkäisyn näkökulmista toteuttavat Euroopan Sosiaalirahaston Kestävää kasvua ja työtä 2014–2020 -ohjelmaa. Esimerkiksi kaikkein heikommassa työmarkkina-asemassa olevien henkilöiden osallistuminen yhteisön toimintaan parantaa heidän elämänhallintaa ja edistää työkykyä. Kotokortteli-strategia on linjassa Etelä-Pohjanmaan liiton Maakuntaohjelma 2014–2017 kanssa. Vahvimmat yhteydet ovat Hyvinvoivat ihmiset ja yhteisöt -toimintalinjan kanssa. Kotokortteli-strategia tukee Etelä-Pohjanmaan järjestöstrategiaa huomioimalla järjestökentän merkityksen toiminnan ja palvelujen kehittäjänä ja tuottajana. Epanet-verkoston ja Seinäjoen yliopistokeskuksen tutkimusryhmissä on valmisteltu tutkimus- ja kehittämishankkeita, jotka tukevat strategian tavoitteita. Seinäjoen kaupunki huomioi strategiassaan keskusta-alueen kehittämisen ja siinä viitataan tulevaan ”kaupunki-Leaderiin” eli Kotokortteli-strategiaan ja sen toteuttamiseen. Kaupungin strategian mukaan sen asukkaat ja yhteisöt toimivat oman ja lähiympäristönsä hyvinvoinnin edistämiseksi, osallistuvat kotikaupunkinsa toimintaan, ovat kaupungin kehittäjiä sekä hyvinvoinnin vahvistajia. Seinäjoen keskustaa kehitetään voimakkaasti useamman eri hankkeen toimin. Operaatio meidän Seinäjoki -hankkeessa on

15


4

KOTOKORTTELI 2017–2020

4.1 Missio, visio ja arvot

Liiverin missio 2020 Liiverin

Leader Liiveri on ennakkoluuloton paikallisen kehittämisen edelläkävijä, joka tarttuu aluekehittämisen haasteisiin rohkealla ja innostuneella otteella. Liiveri ry on keskeinen osa alueen kehittäjäverkostoa. Liiverin alue on täynnä elämää ja tekemisen meininkiä. Ihmiset, yritykset ja yhteisöt hyödyntävät alueen vahvuudet monipuolisesti ja uskaltavat luoda uutta.

visio Liiverin

Paikallisuus, asiakaslähtöisyys, into, verkostomaisuus ja monialaisuus

arvot 4.2 Painopisteet ja niiden tavoitteet Kotokortteli-strategialla edistetään omaehtoisen kehittämisen juurtumista Seinäjoen kaupunkialueelle lisäämällä toimijoiden tietoisuutta ja osaamista kehittämistyöstä. Tässä painopisteessä kaupunkiasiamiehen ja kaupunkijaoston roolit ovat merkittävät. Teemallisesti ja strategisesti keskusta-aluetta kehitetään yhteisöllisyyden, ympäristön ja hyvinvoinnin sekä ruuan ja elämyksellisyyden kautta. Teemallisessa kehittämisessä alueen yhdistysten ja yhteisöjen rooli on merkittävä. Kehittämisen teemalliset painopisteet ovat samat kaupunkialueella ja maaseudulla.

16


Seuraavassa taulukossa on esitetty tiivistetysti painopisteet ja tavoitteet:

Paikallinen kehittäjä Asukkaat yhdessä

Hyvinvointia ympäristöstä Ruoka yhdistää

Tavoitteena on lisätä keskusta-alueen asukkaiden tietämystä ja käytännön osaamista omaehtoisen kehittämisen mahdollisuuksista. Kansalaistoimijoiden ja kolmannen sektorin aktivoiminen oman alueen kehittämiseen lisää ihmisten kykyä vaikuttaa elinympäristöönsä sekä antaa merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemuksia. Kehittämisestä tulee kansalaistaito. Tavoitteena on vahvistaa asuinalueen omaksi kokemisen tunnetta, erityisesti henkisen ympäristön, mutta myös rakennetun ja luonnonympäristöjen kautta. Luodaan uusia yhteistyön muotoja antamalla toimintaedellytyksiä ja kannustetaan kokeiluihin. Edistetään sosiaalista osallisuuden tunnetta järjestämällä matalan kynnyksen toimintaa. Tavoitteena on löytää uusia kohtaamisen paikkoja esittelemällä monipuolista kaupunkiympäristöä asukkaille eri keinoin ja tukemalla asukkaiden uusia suhteita kotiseutuun. Tavoitteena on hyvinvoiva kaupunki, jossa asukkaat ottavat vastuuta omasta lähiympäristöstään ja terveydestään. Viherympäristöä otetaan paremmin kansalaisten käyttöön ja sitä hoidetaan yhteisön toimesta. Liikunnan ja kulttuurin hyvinvointivaikutusten hyödynnetään paremmin. Eri-ikäisten ja taustaisten kohdatessa keskinäinen ymmärrys kasvaa. Tavoitteena on edistää luomu- ja lähiruuan saatavuutta ja käyttöä ja ruokaketjun turvallisuutta ja uudenlaisia logistiikkaratkaisuja. Ruoka ja elämyksellisyys yhdistyvät uusilla tavoilla. Paikallinen ruokakulttuuri vahvistuu ja saa kansallista näkyvyyttä. Mahdollistetaan omaehtoinen ruuan kasvatus ja valmistus. Kannustetaan terveelliseen ruokavalioon.

17


Paikallinen kehittäjä -painopisteen tavoitteena on lisätä keskusta-alueen asukkaiden tietämystä ja käytännön osaamista omaehtoisen kehittämisen mahdollisuuksista. Kansalaistoimijoiden ja kolmannen sektorin aktivoiminen oman alueen kehittämiseen lisää ihmisten kykyä vaikuttaa elinympäristöönsä sekä antaa merkityksellisyyden ja osallisuuden kokemuksia. Kehittämisestä tulee kansalaistaito.

4.3 Painopisteet 4.3.1 Paikallinen kehittäjä

Painopisteellä edistetään sitä, että kehittämisestä tulee kansalaistaito keskusta-alueella. Painopisteen tavoitteena on juurruttaa omaehtoinen kehittäminen kaupunkialueelle. Olennaisena osana tätä ovat tiedonvälittäminen ja osaamisen lisääminen omaehtoisesta kehittämisestä. Kaupunkijaoston toiminnan kehittäminen ja rahoituskanavien etsiminen omaehtoisten ideoiden toteuttamiseen liittyvät tähän. Työrukkasena toimii palkattava kaupunkiasiamies. Leader Liiverissä alue on nähty ns. oppivana alueena, jota luonnehtivina piirteinä ovat oppiminen ja luovuus sekä vuorovaikutus ja yhteistyö. Oppiminen nähdään toimintatapana. Kaikesta toiminnasta pyritään löytämään oppimisen ja kehittämisen kohteita. Paikallisten toimijoiden oppimista voidaan tukea koulutuksilla, neuvonnalla ja mahdollistamalla kokemusten vaihto. Kansalaisten ja kolmannen sektorin toimijoiden lisääntyvä tietoisuus ja osaaminen omaehtoisesta kehittämisestä aktivoivat kehittämistyötä ja voimauttavat toimijoita. Mahdollisuus osallistua alueen kehittämiseen tasavertaisena kumppanina lisääntyy.

18


Liiverin hallituksen alaisuuteen perustettava kaupunkijaosto koordinoi Kotokortteli-stategian toteutusta. Sen lisäksi jaosto toimii tiedonvälittäjänä, yhteistyön edistäjänä ja lausunnonantajana. Jaosto muodostetaan ns. kolmikantaperiaatteen mukaisesti. Se on osaltaan uudenlainen lähidemokratian väline, joka tarjoaa ruohonjuuritason osallistumismahdollisuuden niille, joita esimerkiksi poliittinen osallistuminen ei kiinnosta. Jaoston toiminnan vakiinnuttaminen on yksi strategian toimi. Painopisteessä kaupunkiasiamiehen rooli tiedonlevittäjänä, osaamisen lisääjänä ja verkostoijana on merkittävä. Kaupunkiasiamiehen työnkuva on lähellä Leader Liiverin kyläasiamiehen työnkuvaa. He toimivat yhteistyössä.

Käytännössä tässä painopisteessä järjestetään Seinäjoen keskustan alueella teemallisia aktivointilaisuuksia, joissa yhdistetään tiedotus hankerahoituksesta ja aikaisempien hankkeitten esittely. Näissä tilaisuuksissa voidaan koostaa kehittämistarpeita alustaviksi hankeaihioiksi. Hankeideoita voidaan testata erikseen järjestettävillä hankeklinikoilla. Kaupunkiasiamiehen opastuksella ideoita hankkeistetaan ja niille etsitään oikea rahoituskanava, kuten ESR-sateenvarjohanke, kulttuurirahasto tai kaupungin aktivoitiraha. Lisäksi järjestetään koulutuspaketteja, joilla hankeosaamista nostetaan alueella. Koulutukset ovat ns. Into-koulutuksia, joissa koulutetaan paikalliskehittäjiä. Tilaisuuksissa eri toimijoita saatetaan yhteen kokemusten vaihtamiseksi ja erilaisten osaamisalueitten tunnistamiseksi. Toimijat oppivat toisiltaan ja oppivat arvostamaan toisten osaamista ja toimintaa. Tämä auttaa verkostoitumista ja toimijoiden tutustuminen henkilötasolla ja voi johtaa konkreettiseen yhteistyöhön. Lisäksi haetaan kokemuksia muitten kaupunkialueitten kehittämistoimista tekemällä yhteistyötä paikallisesti, kansallisesti ja kansainvälisesti.

19


Painopisteessä käynnistetään ja vahvistetaan asukasyhdistystoimintaa ja otetaan ruohonjuuritason asukasaktiivit mukaan kehittämistyöhön. Kuntalaisten vastuuta omasta asuinympäristöstään korostetaan antamalla mahdollisuus vaikuttaa. Pienten, ehkä uinuvien yhdistysten toimintaa voidaan elvyttää osaamista kasvattamalla ja toiminnan kehittämistä tukemalla. Kiinnostusta kehittämistyöhön voidaan lisätä erityisesti nuorten parissa tuomalla kehittämistyöhön kansainvälistä näkökulmaa. Edistetään yhdistysten kansainvälistymistä ja uusien toimintamallien tuomista alueelle. Lisääntyvä, laadukas kehittämistoiminta lisää työllisyyttä.

4.3.2 Asukkaat yhdessä

Asukkaat yhdessä -painopisteen tavoitteena on vahvistaa asuinalueen omaksi kokemisen tunnetta, erityisesti henkisen ympäristön, mutta myös rakennetun ja luonnonympäristöjen kautta. Luodaan uusia yhteistyön muotoja antamalla toimintaedellytyksiä ja kannustetaan kokeiluihin. Edistetään sosiaalista osallisuuden tunnetta järjestämällä matalan kynnyksen toimintaa. Tavoitteena on löytää uusia kohtaamisen paikkoja esittelemällä monipuolista kaupunkiympäristöä asukkaille eri keinoin ja tukemalla asukkaiden uusia suhteita kotiseutuun.

20

Aktivoidaan osallistumista yhdistystoimintaan ja toteutetaan kehittämistyötä sitä kautta. Asukasyhdistystoimintaa uudistamalla siihen saadaan mukaan uusia toimijoita. Lähidemokratiaa kehitetään ottamalla asukkaat, yhdistykset ja järjestäytymättömät, ns. uusyhteisölliset yhden asian liikkeet mukaan yhdistystoiminnan kehittämiseen. Neljäs sektori saa toimivista yhdistyksistä juridisen organisaation toiminnalleen. Kun pieniä toimijoita saatetaan yhteen, saadaan kunkin rajalliset resurssit aiempaa tehokkaampaan käyttöön. Oman yhteisön löytymisellä ja sen toimintaan osallistumalla tunne yhteisöllisyydestä ja merkityksellisyydestä lisääntyy. Asukkailla on runsaasti asiantuntemusta ja kokemustietoa omista ja asuinalueitten kehittämistarpeista. Omaan asuinalueeseen vaikuttaminen voi lähteä pienimuotoisista parannustöistä, talkoista ja muista tapahtumista. Kokemuksen ja osaamisen


karttuessa toimijat voivat kehittää asuinalueensa palveluja. Kokeneet kehittäjät toimivat apuna kokeilujen suunnittelussa ja toteutusvaiheessa. Tukemalla kokeiluja saadaan pienellä riskillä helposti ja nopeasti tietoa, kuinka asuinalueilla voidaan toteuttaa toimintaa ja palveluja uusilla tavoilla. Kaupungin ja yhdistysten kumppanuuksilla voidaan tuottaa lähipalveluja ja löytää uusia tapoja kaupungin ja asukkaiden sekä asukkaiden keskinäiseen kumppanuuteen. Edistetään yhteistyötä paikallisella, muun muassa ympäröivän maaseudun kanssa, ja kansainvälisellä tasolla.

lasten ja nuorten kehittämisideoita kuullaan, he oppivat yhteiskunnallisia vaikuttamistaitoja. Maahanmuuttajilla on oltava mahdollisuus osallisuuteen. Osallistuminen yhteisön toimintaan edistää yhteiskuntaan integroitumista muun muassa edistämällä kielitaitoa. Kotoutumista voidaan edistää yhdistelemällä tuttuja aihepiirejä kotouttamiskoulutuksiin, esimerkkinä vaikkapa yhdistetty ruoka- ja kielikurssi. Yhdessä toimiminen kohti yhteistä tavoitetta ja esimerkiksi yhdessä toteutetut tapahtumat lisäävät yhteisöllisyyttä.

Vapaaehtoistyöntekijä ja vapaaehtoistyöntarve eivät aina kohtaa. Kohtaanto-ongelman ratkaisemiseksi voidaan luoda esimerkiksi vapaaehtoistoiminnan keskus, jonka avulla yhdistykset voivat yhteistyössä koordinoida vapaaehtoistyötä uudella tavalla. Tällaisia keskuksia on esimerkiksi Itävallassa ja Ruotsissa.

Kaupunki tarvitsee neutraaleja, helposti saavutettavia, vapaaehtoisen ja tasa-arvoisen kanssakäymisen paikkoja. Nämä ns. kolmannet paikat voivat olla julkisia ja puolijulkisia tiloja. Tyhjät tai vajaakäytössä olevat julkiset tilat ja taloyhtiöiden tilat ja pihat voidaan ottaa asukkaiden aktiiviseen käyttöön. Uusien asuinalueitten suunnittelussa huomioidaan esimerkiksi kerrostaloalueitten yhteisten tilojen käyttö jo kaavoitusvaiheessa. Näissä tiloissa muun muassa pystytään kokeilemaan uusia tapoja tuottaa toimintaa ja palveluja sekä järjestää yhteisöllisiä tilaisuuksia ja tapahtumia. Puistoissa voidaan mahdollistaa kansalaisten kohtaamista ja yhdessäoloa esimerkiksi osoittamalla yhteisiä grillausalueita ja järjestämällä tapahtumia eri teemoin. Jo toimivia palveluita voidaan hyödyntää tehokkaammin esimerkiksi järjestämällä yhteiskuljetuksia. Kuljetuksien organisoinnissa voidaan hyödyntää sähköisiä alustoja.

Kaikkien osallistumismahdollisuuksia kansalaistoiminnassa ja palveluissa kehitetään. Asiakasosallisuutta ja kokemusasiantuntijuutta voidaan hyödyntää esimerkiksi matalan kynnyksen palvelujen kehittämisessä. Näin pystytään kehittämään asiakaslähtöisiä malleja, jotka huomioivat kansalaisten erilaiset taustat. Tavoitteena on, että pystytään siirtymään asiakkuudesta ja toimenpiteitten kohteena olemisesta aktiiviseksi toimijaksi. Vaikutetaan lasten ja nuorten sosiaalisiin ja vuorovaikutustaitoihin esimerkiksi tukemalla osallistumista kulttuuri- ja liikuntaharrastuksiin omasta osaamisen tasosta riippumatta. Kun

21


Hyvinvointia ympäristöstä -painopisteen tavoitteena on hyvinvoiva kaupunki, jossa asukkaat ottavat vastuuta omasta lähiympäristöstään ja terveydestään. Viherympäristöä otetaan kansalaisten käyttöön ja yhteisö voi hoitaa sitä. Liikunnan ja kulttuurin hyvinvointivaikutuksia hyödynnetään. Eri-ikäisten ja taustaisten kohdatessa keskinäinen ymmärrys kasvaa.

4.3.3 Hyvinvointia ympäristöstä

Rakennettu ympäristö vaikuttaa kansalaisten jokapäiväiseen viihtyvyyteen. Ympäristön viihtyisyys on subjektiivinen kokemus, joka perustuu ihmisen omaan kokemukseen ja osallisuuden tunteeseen ympäristössä. Vajaakäytössä olevat alueet voidaan ottaa asukkaiden käyttöön ja he voivat osallistua alueiden kunnossapitoon, esimerkiksi talkoilla, joita resursoidaan. Eri ikäpolvien ja väestöryhmien kohtaaminen vahvistaa yhteisöllisyyttä ja mielekäs tekeminen auttaa syrjäytymisen ehkäisyssä. Osaa alueista voidaan kehittää toiminnalliseen suuntaan, esimerkiksi rakentamalla skeitti- ja parkourpuistoja, kuntoilupisteitä tai lapsille tarkoitettuja motoriikkaratoja kiipeilytelineineen. Keskustan puistoalueita ja jokivarren maisemia ja virkistysarvoa voidaan käyttää hyväksi Green Care -toiminnan edistämisessä. Ympäristön kunnostus ja kuntoilu yhdistetään Green Gym-toiminnalla. Green Care-toiminnan avulla keskusta linkittyy kiinteästi ympäröivään maaseutuun.

22


Järjestetään paikallisia pienimuotoisia kulttuuritapahtumia ja ympäristötaideprojekteja yhteistyössä asukkaiden ja kulttuuriyhdistysten sekä taiteilijoiden kanssa. Toteutetaan yhdessä asukkaiden kanssa taideprojekteja, joissa tärkeintä on prosessi, ei lopputulos. Kulttuuria ja liikuntaa yhdistetään viemällä taidetta luontoon esimerkiksi kävelyreittien varrelle.

Liikkumisen vähentyminen on uhka kansanterveydelle. Liikuntaa harrastetaan kaikissa ikäluokissa alle suositusten. Liikkumisen vähäisyyden syyt ovat moninaiset. Kodin läheisyydessä ei välttämättä ole liikuntapaikkoja tai mielekästä lajia ei ole löytynyt. Urheiluseurojen toiminta voidaan kokea liian kilpailuhenkiseksi. On tuettava ns. matalan kynnyksen harrasteliikuntaa sekä hyötyliikuntaa esimerkiksi mahdollistamalla sujuva ja turvallinen pyöräily. Urheiluseurat voivat toteuttaa harrasteliikuntaa ilman kilpailullisia tavoitteita. Tuetaan seurojen välistä yhteistyötä eri lajien kokeilukynnyksen madaltamiseksi. Järjestetään liikkumiseen innostavia tempauksia ja tapahtumia kouluilla ja työpaikoilla. Tuodaan lajeja esille keskustaan; paikallisina esimerkkeinä tästä ovat lentopallokenttä ja salibandykenttä Koulukadulla heinäkuussa 2016.

Mahdollistetaan ihmisten tasavertainen kohtaaminen, jossa kumpikin osapuoli oppii ymmärtämään ja kunnioittamaan toisiaan. Eri-ikäiset ja erilaisista sosioekonomisista taustoista tulevat ihmiset voivat toimia yhteistyössä asuinympäristönsä parantamiseksi. Näille kohtaamisille luodaan matalan osallistumiskynnyksen kohtaamispaikkoja, tilaisuuksia ja luontevia tilanteita. Otetaan käyttöön jo olemassa olevia toimintamalleja ja kehitetään uusia, esimerkkeinä koulumummot sekä elävä kirjasto. Viljelypalstat yms. voivat toimia hyvinvoinnin ja eri taustaisten ihmisten yhdistäjinä sekä samalla parantaa ympäristön viihtyvyyttä. Leikkipaikkojen yhteyteen voidaan suunnitella alueita, jotka palvelevat kansalaisia ja harrasteryhmiä kaikista ikäluokista. Asetelma voidaan kääntää toisinpäin ja rakentaa aikuisten harrastetoimintojen yhteyteen lasten aktiviteettipisteitä.

Kulttuuri on merkittävä hyvinvoinnin lähde. Esimerkiksi iäkkäiden ihmisten kulttuuriharrastaminen on osoitettu yhtä tehokkaaksi hyvinvoinnin ylläpitäjäksi kuin ohjattu liikunta. Kulttuuritoiminta ja taideharrastukset edistävät yhteisöllisyyttä. Yhdessä toteutetut kulttuuritapahtumat lisäävät onnistuessaan yhteisöllisyyttä. Kulttuuri muokkaa kansalaisten mielikuvaa omasta asuinalueestaan. Saavutettavuuden turvaamiseksi kulttuuria on vietävä lähelle kansalaisia. Asukkaille on tarjottava mahdollisuus itse osallistua ja käyttää kulttuuria itseilmaisun välineenä esimerkiksi yhteisö- ja ympäristötaiteen keinoin.

23


4.3.4 Ruoka yhdistää

Ruoka yhdistää -painopisteen tavoitteena on vahvistaa yhteisöllisyyttä ja hyvinvointia sekä parantaa lähiruuan saatavuutta. Tavoitteena on kaupunkiviljelyn edistäminen. Tavoitteena on edistää luomu- ja lähiruuan saatavuutta ja käyttöä sekä ruokaketjun turvallisuutta ja uudenlaisia logistiikkaratkaisuja. Ruoka ja elämyksellisyys yhdistyvät uusilla tavoilla. Paikallinen ruokakulttuuri vahvistuu ja saa kansallista näkyvyyttä. Mahdollistetaan omaehtoinen ruuan kasvatus ja valmistus. Kannustetaan terveelliseen ruokavalioon. Yhteisöllisen ruoka- ja ruokailukulttuurin edistäminen lisäävät suvaitsevuutta ja toisten kohtaamista. Kulttuurien ja väestöryhmien välistä kanssakäymistä edistetään ruuan avulla, esimerkiksi maahanmuuttajien ja kantaväestön yhteisillä ruokapiknikeillä. Sukupolvien välistä yhteistyötä voidaan lisätä perinneruokia ja uusia ruokatrendejä yhdistelemällä. Paikallista elintarviketuotantoa voidaan tukea lähiruokamenujen kautta ja edistämällä lähiruuan käyttämistä ja markkinointia esimerkiksi eri tapahtumissa. Yhteiset grilli- ja muut kokoontumispaikat lisäävät mahdollisuuksia ihmisten väliseen kohtaamiseen ja yhteisöllisyyteen. Ravintoloiden ja laitoskeittiöiden hävikkiruokaa voidaan myydä esimerkiksi mobiiliapplikaatioiden avulla. Kauppojen ja teollisuuden hävikkiruokaa voidaan käyttää näiden ravintoloiden raaka-aineena.

24


Lähiruuan myyntimahdollisuuksien parantaminen ja kuluttajien tietoisuuden parantaminen edistävät lähiruuan menekkiä. Suoramyynti voi parantaa sitä harjoittavien maatilojen kannattavuutta. Kehitetään myös myyntikanavia ns. ultralähiruuan myyntiin ja markkinointiin (esimerkiksi lähiruokatori, vaihdanta). Avuksi voidaan kehittää ”tarvitsen–tarjoan”-mobiiliapplikaatio.

Viljely on liikunnallista ja vahvistaa mielenterveyttä. Kasvanut kiinnostus itse tekemiseen ja hyvinvointiin sekä huoli ruuantuotannon eettisyydestä ovat lisänneet ihmisten halua tuottaa osa elintarvikkeista itse. Mahdollistetaan kaupunkiviljely, kuten palstaviljelyä, laatikko- ja parvekeviljelyä sekä uusien paikkojen ”valtaaminen” ja jopa kaavoittaminen viljelykäyttöön kaupungissa. Kotitarveviljelyyn annetaan opastusta. Kumppaneina tässä voivat toimia Maa- ja kotitalousnaiset, 4H-yhdistys ja Martat. Pienimuotoinen viljely voidaan tuoda osaksi päiväkotien varhaiskasvatusta ja koulujen harrastetoimintaa. Kaupunkiviljely voi olla maisemaa piristävä elementti, jopa jossain määrin taideteos, kuten on Pruukinrantaan tehty Tervahauta-ympäristötaideteos.

Paikalliselle ruoalle ja ruokamatkakohteille riittää kiinnostusta matkailijoidenkin keskuudessa. EteläPohjanmaan matkailustrategiassa ruuan merkitys matkailulle on huomattu. Ruoka tarjoaa käytännön mahdollisuuksia maaseudun ja kaupungin vuorovaikutukselle. Kaupunkilaislasten ja -nuorten tietoisuutta maataloudesta ja ruuantuotannosta lisätään (esimerkiksi maatilavierailut, nuorison lähiruokakonsepti). Lähiruuan käyttäminen kouluissa edistää lasten ja nuorten lähiruokatietoisuutta ja on osa ympäristö- ja ruokakasvatusta. Liiverin alueelle voi syntyä elämysmaatiloja, joissa suoramyynnin lisäksi on vapaa-ajan viettoa. Kylien pitopöytäkattaukset kylätaloilla ja alueen monet tapahtumat ovat vähän hyödynnetty tapa tehdä lähiruokaa tunnetuksi. Voidaan edistää ruokaosuuskuntia, joissa kaupunkilaiset vuokraavat pellon ja palkkaavat viljelijän tuottamaan ruokaa osuuskunnan jäsenille.

Terveellinen ruoka on merkittävä hyvinvoinnin osa. Epäterveellinen ruokavalio aiheuttaa suuren osan nykypäivän sairauksista. Syrjäytyminen ja jatkuvassa taloudellisessa niukkuudessa eläminen heikentää elämänhallintataitoja ja usein ruokailutottumukset muodostuvat epäterveellisiksi. Tietoisuuden lisääminen ruuasta ja sen terveellisyydestä ja turvallisuudesta on askel terveellisempään ruokavalioon. Ruuan maistatus ja ruokakurssit ovat käytännön toimia terveellisen ruuan käytön lisäämiseksi ja keinoja lisätä yhteisöllisyyttä. Samalla lisätään tietoa ruokasesongeista ja hyvän ruuan valmistamisesta edullisesti. Kiinnitetään huomio ruuan alkuperään ja tuotantotapoihin ja korostetaan lähiruuan tuotanto- ja laatuketjun merkitystä.

25


26


STRATEGIAN 5 LAADINTAPROSESSI

den ruohonjuuritason tarpeita ja kehittämisajatuksia. Saatuja kehittämisideoita esiteltiin kansalaisille Seinäjoen kauppatorin hirsimökillä kesäkuussa 2016. Marraskuussa 2016 järjestettiin omaehtoisen kehittämisen benchmarking matka Ylistaron Kainaston Nuorisoseuralla, jossa esiteltiin Kainaston toiminnan lisäksi Hanhikoskella tehtävää omaehtoista kehittämistyötä sekä Kotokortteli-strategiaa. Matkalle osallistui 11 henkilöä.

Kotokortteli-strategia on laadittu avoimen, osallistavan ja monipuolisen prosessin avulla ja toteutettu alhaalta ylöspäin -periaatteen mukaisesti. Strategian lähtökohdaksi on otettu Leader Liiverin Pysyy ja paranoo -ohjelma, joka ohjaa yhdistyksen Leader-toimintaa vuoteen 2020. Pysyy ja paranoo -ohjelma laadittiin vuosina 2012–2014 ja siihen liittyi muun muassa 70 tilaisuutta, joihin osallistui 1 800 henkilöä.

Tapaamisista ja tilaisuuksista saatujen kehittämisideoitten (450 kpl) ja kommenttien perusteella laadittiin strategialuonnos. Luonnos on ollut julkisesti kommentoitavana Liiveri nettisivuilla. Strategialuonnoksesta on pyydetty kommentteja Kotokorttelin ohjausryhmältä ja kaikilta kontaktoiduilta toimijoilta. Lisäksi kommentteja on pyydetty muun muassa Seinäjoen yliopistokeskukselta ja Epanet-verkostolta.

Painopisteet on määritelty ohjelman teon yhteydessä Liiverin hallituksen ja sidosryhmien toimesta syksyllä 2013. Kaupunkistrategian teossa on painotettu yhteisöllistä teemaa ja elinkeinollinen painopiste on jätetty myöhempään vaiheeseen. Kansalaistoimijalähtöinen kehittäminen on uutta kaupunkialueella. Tästä syystä uudeksi teemaksi on nostettu Paikallinen kehittäjä -painopiste.

TOIMINTASUUNNITELMA 6 SEKÄ HALLINTO JA SEURANTA

Kotokorttelin aikana on kontaktoitu 32 eri tahoa ja toimijaa. Näissä tapaamisissa on esitelty strategiatyötä ja tulevaa kehittämismallia ja pyydetty kehittämisajatuksia. Lisäksi sovittiin yhteistyöstä aktivointitilaisuuksien järjestämisessä. Kansalaisille järjestettiin 12 aktivointitilaisuutta. Näihin tilaisuuksiin osallistui yhteensä 95 henkilöä. Tilaisuudet toteutettiin työmenetelmällä, jossa oli matala kynnys tuoda omia kehittämisajatuksiaan esille. Tilaisuuksissa kerättiin asukkai-

Kotokortteli-strategiaa toteutetaan monirahastoisesti. Strategian toteutuksen rahoituslähteitä on monia, kuten ESR- ja EAKR-rahoitus, Etelä-Pohjanmaan kulttuurirahasto, Seinäjoen kaupungin avustukset, asukaslautakunnan aktivointiraha, Kansalaisten Eurooppa, EAKR ja Leader-Liiverin Nuoriso-Leader. Lisäksi koko strategian

27


KAUPUNKI ASIAMIES

Kotokortteli-toiminnan vetäjäksi palkataan kaupunkiasiamies.

28


Seinäjoen keskusta-alueelle. Liiverin muu henkilökunta osallistuu hankkeen toteutukseen työnkuviensa mukaisesti. Erityisesti Liiverin kyläasiamiehen osaamista ja käyttämiä menetelmiä ruohonjuuritason toimijoiden aktivoinnissa hyödynnetään.

toteuttamisen ajan kaupunkiasiamies etsii aktiivisesti uusia rahoituskanavia. Strategiaa toteutetaan aktivoimalla, tiedottamalla, avustamalla ja myös rahoittamalla paikallisten yhdistysten ja toimijoiden hankkeita. Leader Liiveri voi myös itse hakea ja hallinnoida strategiaa toteuttavia hankkeita.

Kotokortteli-toiminnassa painottuu asukkaiden tietoisuuden ja osaamisen lisääminen omaehtoisesta kehittämisestä. Tätä tehdään muun muassa tiedotustilaisuuksilla ja kokemustenvaihdolla sekä järjestettävillä Into-koulutuksilla.

Liiverillä on usean ohjelmakauden mittainen kokemus omaehtoisen kehittämisen aktivoinnista, verkostojen kutomisesta ja kehittämishankkeiden valinnasta. Liiveri on itsenäinen yhdistys, jonka hallitus on muodostettu kolmikannan mukaan eli hallituksessa on yhtä lailla edustajia julkiselta sektorilta, kolmannelta sektorilta ja asukkaista. Hallituksen tehtävinä on yhdistyksen hallinta, hankkeista päättäminen ja ohjelmaprosessin valmistelu ja seuranta sekä työnantajana toimiminen. Kotokortteli-strategiaa varten tullaan perustamaan kaupunkijaosto, joka noudattaa ns. kolmikantaperiaatetta. Jaoston tehtävänä on muun muassa toiminnasta tieodottaminen ja hankevalinta sekä strategian toteutumisen seuranta.

RAHOITUSSUUNNITELMA 7 Liiverin arvio Kotokortteli-strategian toteutukseen tarvittavasta rahoituksesta on 1,2 miljoonaan euroa. Tästä osa on jo toteutunut. Etelä-Pohjanmaan liitto ja Seinäjoen kaupunki myönsivät strategian laadintaan maakunnan kehittämisrahaa noin 40 000 euroa ja Kansalaisten Eurooppa ohjelmasta on saatu 154  000 €. Strategia toteutetaan pääsääntöisesti Leader Liiverin hallinnoiman ESR-hankkeen kautta, jonka suunniteltu kokonaisrahoitus on 600  000 €. Tästä rahoituksesta suuri osa kohdentuu paikallisten yhdistysten hakemiin ns. osahankkeisiin, jotka toteuttavat strategian painopisteitä sekä ESR:n kriteereitä. Kaupunkiasiamiehen tehtävänä on etsiä muuta rahoitusta Kotokortteli-strategian toteuttamiseen.

Kotokortteli-toiminnan vetäjäksi palkataan kaupunkiasiamies. Hänen tehtävänään ovat muun muassa tiedotus ja osaamisen lisääminen omaehtoisesta kehittämisetä, alahankkeiden aktivointi ja neuvonta sekä uusien rahoituskanavien etsiminen omaehtoiseen kehittämiseen. Kaupunkiasiamies aktivoi toimijoita omaehtoiseen kehittämiseen ja rahoituksen hakemiseen siihen. Kotokortteli-toiminnan tavoitteena on juurruttaa omaehtoisen kehittämisen malli

29


Rahoituslähde

Euroa

Myönnetty

Maakunnan kehittämisraha (strategian laadinta)

40 344

2015

Haettu/haetaan

Seinäjoen kaupunki Etelä-Pohjanmaan liitto Rakennerahasto-ohjelmat (ESR ja EAKR)

600 000

2017–2020

Valtakunnallinen rahoitus Alueellinen rahoitus Kansalaisten Eurooppa -ohjelma

310 000

EVOLAQ -projekti

150 000

2016

WithEU -projekti

10 000

2016

uudet projektit

150 000

2017-2020

249 656

2017–2020

Muut ohjelmat Kulttuurirahasto Seinäjoen kaupunki, aktivointiraha RAY Interreg, Erasmus + ym. muut lähteet YHTEENSÄ

1 200 000

30


Arvio rahoituslähteistä EU-rahoitus

420 000 €

kansallinen rahoitus

420 000 €

kaupungin rahoitus

180 000 €

yksityinen rahoitus

180 000 €

YHTEENSÄ

1 200 000 €

31


Kรถnnintie 27 A 60800 Ilmajoki (06) 424 4000 www.liiveri.net

Kotokortteli strategia  

Kansalaistoimijalähtöisen kehittämisen strategia Seinäjoen keskusta-alueelle

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you