Loimaan Tähkä 2020

Page 1

2020


Odotus palkitaan J

oulun odotus vie usein muistot lapsuuteen. Silloin joulua odotetiin laskemalla montako päivää ja yötä on jouluaattoon. Sitten kun se vihdoin koitti, oli aaton tunnelma jotakin aivan ihmeellisen hienoa. Lahjat olivat tietysti ensimmäisenä mielessä. Mitähän se joulupukki tuo? Aikuisiällä odotamme myös joulua, mutta eri syistä kuin lapsena. Lahjat eivät enää ole niin tärkeitä, vaikka niitä on kiva saada. Jouluna voimme odottaa tapaavamme sukulaisiamme ja ystäviämme. Ihmisiä, joita näemme ehkä harvoin. Tänä vuonna korona asettaa siihen rajansa. Joulua vietetään ehkä vain oman lähiperheen kanssa. Tänä aikana moni haaveilee ”normaalista” elämästä ilman koronaa. Se ei kuitenkaan ole ainut taakka, joka saattaa varjostaa elämäämme ja josta haluaisimme päästä eroon. Joulun odotuksen, adventin ajan sanoma kertoo Israelin kansasta, joka odotti Messiasta, vapauttajaa, joka toisi mukanaan rauhan. Jeesus ratsasti aasilla Jerusalemiin. Kaduilla kaikui Hänelle monet iloiset huudot: ”Hoosianna! ” Se merkitsee avunhuutoa. Ihmisillä oli suuria odotuksia Jeesusta kohtaan. Nyt vihdoin saamme kuninkaan, joka syrjäyttää sortajat. Hän ei kuitenkaan halunnut lietsoa riitaa vaan rakentaa rauhaa rakkaudessa. Taas Jeesus- lapsi syntyy uudestaan – lauletaan edesmenneen sanoittajan Vexi Salmen joululaulussa. Kristittyinä odotamme Vapahtajamme syntymää. Tämän päivän ihmisillä on monia mietittäviä asioita monine murheineen. Yksinäisyys voi olla läsnä. Suuri toive voi olla, että jokin välittäisi minusta. Toive siitä, että minäkin voisin kokea olevani arvokas ja hyväksytty. Sama Kristus kohtaa meitä tänäänkin. Joulun aika on hiljentymisen aikaa. Usein huomaammekin toisen ihmisen hädän vasta sitten, kun ehdimme itse ensin rauhoittua. Saamme jokainen olla kutsuttuja omaan tehtäväämme. Yhteinen tehtävämme on kohdata lähimmäisemme niin kuin kohtaisimme Kristuksen. Jeesuksen ratsu olisi voinut olla komea hevonen, mutta hän valitsi aasin. Sitä tarvittiin. Eikö se ole viesti siitä, että meitäkin kaikkia tarvitaan? Joulun odotuksessa valmistaudumme ottamaan vastaan Kuningasta, joka tulee nöyränä aasilla ratsastaen. Hän ei hae huomiota tai hyväksyntää, vaan hän hyväksyy meidät kaikki. Syntyminen seimeen ja eläminen köyhyydessä tekee tästä Kuninkaasta erilaisen hallitsijan verrattuna muihin kuninkaisiin. Hän ei tullut palveltavaksi vaan hän tuli palvelemaan meitä. Kun Jeesus lapsi syntyy uudestaan - silloin meidän odotuksemme Sanan äärellä muuttuvat rakkauden, hyväksynnän ja anteeksiannon vastaanottamiseksi. Minä kelpaan keskeneräisenäkin. Siinä meille lahja jouluksi.

Hyvää Joulua Sirpa Laaksonen


SISÄLLYS: Lions Club Loimaa/Tähkän Presidentin joulutervehdys.........................5 Ei niin pahaa, etteikö jotain hyvääkin, Loimaan kaupungin joulutervehdys...........7 Lions Club Loimaa/Tähkän toimintakertomus 2019-2020.....................8 Uudet veljet 2020.......................................9 Lions Club Loimaa/Tähkän klubiveli väitteli tohtoriksi.......................11 Lions Quest - elämisentaitoja...................12 SÖÖR Markku Värjönen.........................15 Juhani Lankinen - harvinainen käsityömestari Loimaalla..........................19 Pää alaspäin roikkuen vai kehon omalla painolla liikkuen?..........................22 Veikko Kotiranta 102 vuotta....................25 Mikä ihmeen isojako?...............................26 Vaihto-oppilasviikot Loimaalla................30 Sauna on kuulunut kauan suomalaisten historiaan............................32 Talvisota ja Yrjö Jylhä...............................34 Kainuulainen pikkupoika pelasti veljensä suden suusta (Suomen Kuvalehti 1935)......37 Pappisten tanssilava 20 vuotta..................38 Leino U. Karjalainen: Joulu-ilta...............40

kansi: Miina Äkkijyrkän veistos "Holy Calf" Suomen Maatalousmuseo Sarkan pihamaalla. kuva: MS

LOIMAAN TÄHKÄ 2020 26. vuosikerta

julkaisija: Lions Club Loimaa/Tähkä julkaisutoimikunta: päätoimittaja: Matti Schwartz toimituskunta: Eino Vepsä, Ari Lindell, Miikka Ristimäki, Ilkka Uusitalo, Ville Manner, Hannu Suominen sivunvalmistus: Etusivupaja, Mari Knuutila painopaikka: PunaMusta Oy - 2020

Lehti on luettavissa myös osoitteessa www.loimaantahka.fi

"Palvelua avoimesti, yhteistyöllä – verkostoidutaan aktiivisesti"


4

Loimaan Tähkä 2020


Presidentin joulutervehdys

T

ervetuloa lukemaan Lions Club Loimaa Tähkän perinteistä joululehteä. Tämän vuoden lehti on jo 26. vuosikerta, olemme iloisia että juuri sinä luet lehteämme! Klubillamme on käynnissä 57. toimintavuosi. Vuosi 2020 jää varmasti historiankirjoihin varsinkin korona pandemian vuoksi. Maailmaa muuttanut epidemia on koskettanut myös leijonatoimintaa. Klubimme piti historiamme ensimmäisen etäkokouksen keväällä, mikä sujuikin erinomaisesti. Kokousten pitäminen vaihtoehtoisesti etäyhteyksin on varmasti tullut moneen toimintaan jäädäkseen, jotakin uuttakin olemme siis oppineet tässä poikkeustilanteessa. Maailmanlaajuinen Lionsjärjestö toimii yli 200 maassa ja lioneja on maailmassa tällä hetkellä 1,4 miljoonaa. Suomi on yksi maailman aktiivisimmista lionsmaista, ollen mm. Euroopan neljänneksi suurin jäsenmaa. Loimaan lionsklubit toimivat paikallisesti paikkakunnallemme, tukien mm. vähävaraisia, nuorisotyötä ja muuta yhteiskuntavastuullista toimintaa. Loimaan Tähkän teema toimintakaudelle 20202021 on ”Palvelua avoimesti, yhteistyöl-

lä- verkostoidutaan aktiivisesti”. Paikallisuus, yhteistyö ja verkostoituminen ovat tänä toimintavuotena pääpaino- alueina. Tavoitteena on tehdä toiminnallisia aktiviteetteja kevätkaudella, toivomme että pystymme niitä myös toteuttamaan. Uskon että tulevasta joulusta tulee meille monelle erityisen tärkeä. Epidemian mukanaan tuomien ikävien asioiden vastapainoksi meille kaikille tuleva joulunaika antaa mahdollisuuden rauhoittumiseen. Annetaan aikaa läheisillemme, nautitaan läheisyydestä, muistetaan poisnukkuneita ja tehdään piristäviä kävelylenkkejä lähiluontoon. Joulujumalanpalvelukset todennäköisimmin joudutaan muokkaamaan poikkeusoloihin soveltuviksi, onneksi nykytekniikka mahdollistaa osallistumisen myös virtuaalisesti. Ollaan kiitollisia siitä mitä meillä, tuetaan lähimmäisiämme ja annetaan läheisille lämmin jouluhalaus. LC Loimaan Tähkä kiittää nöyrästi tämän lehden ilmoittajia, yhteistyökumppaneita, muita tukijoita ja kirjoittajia. Tulevanakin vuonna tuemme toimintaperiaatteidemme mukaan avun tarvitsijoita.

Toivon Teille kaikille mitä mainiointa Joulua ja parempaa vuotta 2021. Miikka Ristimäki Presidentti 2020 – 2021 Lions Club Loimaa/Tähkä

Loimaan Tähkä 2020

5


6

Loimaan Tähkä 2020


Ei niin pahaa, etteikö jotain hyvääkin

V

uosi 2020 jää muistiin poikkeuksellisena vuotena. Vuotena, jolloin koululaiset siirtyivät etäopetukseen ja työtä tekevät mahdollisuuksien mukaan etätöihin. Vuotena, jolloin kirjastot, museot ja teatterit sulkivat ovensa, tapahtumia peruttiin ja matkustaminen kiellettiin. Kuntosalille tai uimahalliin ei ollut asiaa, mikä puolestaan sai aikaan sen, että erilaiset luonnossa liikkumisen muodot vetivät puoleensa. Tähän tarpeeseen Loimaallakin pyrittiin vastaamaan. Tehtiin kulttuurisuunnistuskarttaa ja kunnostettiin ulkoilureittejä. Koska kulttuurilaitokset oli suljettu, Varsinais-Suomen kuntien kulttuurivastaavien muodostama Kulttuuria kunnissa -verkosto lähti kokoamaan ihmisiltä ideoita ja vinkkejä siitä, miten kotona voi omatoimisesti harrastaa kulttuuria. Kulttuuriakodeissa.fi -sivustolle voi edelleen kirjoittaa vinkkejään, tai seurata sivustoa sosiaalisessa mediassa. Kun museot jälleen saivat avata ovensa yleisölle kesäkuun alussa, ulkoilmakohteet olivat erityisen suosittuja. Alpo Jaakolan patsaspuisto sai markkinoinnissa vetoapua sekä Yle Egenlandilta, Museokortilta että Iltalehdeltä, joka nosti patsaspuiston yhdeksi Suomen salaisista helmistä matkailumielessä. Kesän saldo kävi-

jämäärän suhteen kipusikin yli 4000 kävijän. Jo alkuvuodesta, ennen tietoakaan koronasta, kulttuuripalvelut ja Suomen maatalousmuseo Sarka oli kutsunut koolle paikallisia toimijoita, joilla on näyttelytoimintaa tai harvoin yleisölle avoimia kokoelmia. Ajatuksena oli koostaa karttapohja, johon kaikki kohteet olisivat merkitty ja kannustaa ihmisiä käymään useammassa kohteessa elokuussa järjestettävän Varsinais-Suomen museopäivän aikana. Useammat näistä kohteista joutuivat lopulta pitämään ovensa kiinni kesän ajan aiemmista suunnitelmista poiketen, mutta valta osa lähti mukaan toteuttamaan museopäivää elokuun viimeisenä sunnuntaina. Yleisöä riitti jokaiseen kohteeseen ja esimerkiksi Veskikosken myllyllä kävi päivän aikana tasaisena virtana peräti 140 henkilöä. Kaiken kaikkiaan tämä oli aivan mahtava yhteisöllinen ponnistus, mikä toivon mukaan saa jatkoa ensi vuonna! Kesän jälkeen koronatilanne on jälleen tuonut uudet rajoitukset ja suositukset. Vaikka avoimia yleisötilaisuuksia ei järjestetä, niin palvelut toimivat onneksi muuten toistaiseksi normaalisti. Taidetalolla kannattaa poiketa jo pelkästään senkin vuoksi, että talon julkisivuremontti on saatu valmiiksi ja rakennus on nyt entistä ehompi.

Hyvää joulun odotusta, Monika Antikainen, kulttuurisihteeri, Loimaan kaupunki

Pakohuone nyt varattavissa!

Vesikoskenkatu 13, Loimaa www.lanko.fi

Loimaan Tähkä 2020

WWW.ESCAPEROOMLOIMAA.FI

7


Toimintakertomus 2019–2020 LC Loimaa/ Tähkän 56. toimintakaudella Presidenttinä toimi Pekka Rinne ja hallituksen jäseninä toimivat Markku Nenonen (Past presidentti), Miikka Ristimäki (1. varapresidentti), Matti Schwartz (2. varapresidentti), Hannu Suominen (sihteeri), Jari Koivusaari (tiedotussihteeri ja ARS-Lion), Antti Majanen (Rahastonhoitaja), Kalle Vanha-Perttula (Klubimestari), Jaakko Ahokas (Tailtwister), Aapo Savo (Quest-lion) ja Matti Mäkilä sekä Harri Parikka arkistonhoitajana – arkistonhoitovastuu siirtyi kauden aikana Mäkilältä Parikalle. Kauden 2019–2020 kansainvälisen presidentin Jung-Yul Choin teema oli "We serve - Me palvelemme moninaisuuden kautta" ja klubimme teema, presidentti Pekka Rinne: "Me palvelemme, paikallisesti hyvää tehden." Klubin hallitus kokoontui kauden aikana yhdeksän kertaa ja kuukausikokous kokoontui kauden aikana kahdeksan kertaa, vaikka maassa vallinnut koronatilanne vaikeutti kokousten pitämistä kevään 2020 aikana. Kuukausikokouksen läsnäoloprosentti paikkauksineen oli 72. Klubin vuosikokous pidettiin tiistaina 15.10.2019 Loimaan Seurahuoneella. Syyskuun kuukausikokouksessa oli vierailijana VDG Markku Karlsson. Marraskuun kuukausikokous pidettiin yritysvierailun yhteydessä Dinolift Oy:n tiloissa Loimaan Hirvikoskella. LC Tähkä julkaisi perinteeksi muodostuneen joululehden 25. vuosikerran joulukuussa. Lehden päätoimittajan tehtäviä hoiti Miikka Ristimäki. Lehden levikki oli 7000 kappaletta ja lehti jaettiin entisten Loimaan kaupungin ja Loimaan kunnan talouksiin. Joulukuun kuukausikokous vietettiin yhdessä Ladyjen kanssa Loimaan Seurahuoneella jouluaterian merkeissä. Tammikuun kuukausikokous pidettiin 21.1.2020 Loimaan Seurahuoneella, jolloin toivotettiin terve-

Juha Helminen (ylh.) ja Harri Parikka tutustuivat kuukausikokouksen yhteydessä Maatalousmuseo Sarkan kokoelmiin. "Ei löydy osia hyllystä, tilaukseen menee" totesi Harri.

8

tulleeksi klubin siirtojäsenet – LC Mellilän klubista klubiimme siirtyneet Veljet Jouko Rinne, Reijo Raitanen ja Ari Vikström. Siirtojäsenistä Veljet Jouko ja Reijo esittäytyivät klubin veljille. Veli Ari Vikström ei työesteen vuoksi ollut läsnä ja Arin esittäytyminen klubin veljille siirrettiin helmikuun kuukausikokoukseen. Helmikuun kuukausikokouksen paikaksi oli valittu maatalousmuseo Sarka, missä veljet tervetulleeksi toivotti veli Olavi Ala-Nissilä, joka yhdessä maatalousmuseon henkilökunnan kanssa toimi klubivierailun isäntänä. Veljet kokoontuivat museon auditorioon, missä nautittujen tervetulokahvien jälkeen suoritettiin museokierros näyttelytiloissa. Erityisen kiinnostuksen kohteena veljillä oli Viikin maatalousmuseosta siirretyn maatalousesinekokoelman uusi elämä maatalousmuseo Sarkan näyttelytilassa. Näyttelystä veljille kertoi museon johtaja Sami Louekari, jolle klubin presidentti Pekka Rinne luovutti kierroksen päätteeksi klubin viirin. Helmikuun kuukausikokouksen yhteydessä klubin uusiksi jäseniksi valittiin kaksi uutta Leijonaveljeä: Veli Jarmo Harjunmaa, kumminaan Kalle Vanha-Perttula ja Veli Ville Manner, kumminaan Unto Marjamäki. Uudet valitut veljet esittäytyivät klubin muille veljille

lyhyesti. Samassa yhteydessä lyhyen esittelyn itsestään piti myös Mellilän klubista Tähkään siirtojäsenenä siirtynyt Veli Ari Vikström. Maaliskuu toi tulleessaan koko lailla uudet tuulet myös leijonatoimintaan. Korona oli läsnä kaikkialla, vaikuttaen myös klubin kokousten pitoon merkittävästi. Tähkän veljet eivät moisesta olleet moksiskaan, vaan ennakkoluulottomasti klubin historian ensimmäinen kuukausikokous päätettiin järjestää ”etäteamskokouksena”. Kokousmuoto saavutti hyvän vastaanoton veljien keskuudessa ja ”linjoilla” oli kokouksen aikana kaikkiaan 25 veljeä, mitä voidaan pitää hyvänä saavutuksena. Valtakunnan koronatilanteesta johtuen klubin hallitus päätti siirtää kevään viimeisen kuukausikokouksen – toukokuun kuukausikokouksen – pidettäväksi kesäkuun alussa. Kokous pidettiin tiistaina 9.6.2020 Bar & Grill Lankossa. Kokouksen päätteeksi Leijona-veli Olli-Pekka Rastasta muistettiin 1.4.2020 olleen 60-vuotis merkkipäivän johdosta. Veli Olli-Pekka kiitti veljiä muistamisesta ja onnitteli klubin veljiä Jouko Kylä-Utsuria ja Jouko Rinnettä heille myönnetyistä reserviläisliiton ansiomitaleista ja veljiä Jarmo Harjunmaata ja Miikka Ristimäkeä ylennyksistä reservissä. Kesäkuussa toimintakautensa päättänyt presidenttimme Pekka Rinne piti hallituksen viranvaihtajaiset 8.8.2020 Haaran Pääskynpesällä. Paikalla oli noin parikymmentä veljeä leideineen. Illan aikana mitattiin veljien ja ladyjen nokkeluutta tietovisailun merkeissä, nautittiin erittäin maittava päivällinen ja illan aikana myös presidentin käädyt siirtyivät uuden viranhaltijan veli Miikka Ristimäen kaulaan. LC Loimaa Tähkä jakoi loimaalaisille yhdistyksille, loimaalaistaustaisille opiskelijoille ja Hirvikosken yhtenäiskoululle avustuksia ja stipendejä yhteensä 1425 euroa. Hannu Suominen Toimikauden 2019–2020 sihteeri

Loimaan Tähkä 2020


Uudet veljet 2020 Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2021! Jarmo Harjunmaa

Ville Manner

Ari Vikström

Tomi Mäkelä

Jarmo Harjunmaa 55 v. sairaanhoitaja, TYKS Loimaan sairaala. Harrastuksena liikunta, musisointi ja pesäpalloa monesta vinkkelistä. Klubissa Kalle Vanha-Perttulan kutsusta. Tuttuja Tähkässä jo entuudestaankin. Hyväntekeväisyys on aina mukavaa.

Oli vuosi ollut millainen vain, se päättyy aina jouluun. Joulunaika tuo meidät yhteen. Pidetään toisemme mielessä ja sydämessä – olimme sitten lähellä tai kaukana.

Palkittua ja luotettavaa sijoittamista LähiTapiolassa on sijoitettu niin kauan kuin on vakuutettu. LähiTapiolan kokeneista varainhoitajista saat luotettavan ja vastuullisen kumppanin. LähiTapiola Varainhoito on valittu pohjoismaiden parhaaksi varainhoitajaksi vuonna 2020*. Sijoitamme rahasi kohteisiin, jotka tunnemme, joihin uskomme ja itsekin sijoitamme. Näin saat käyttöösi vain parhaat sijoituskohteet.

Ville Manner 39 v. yrityskehittäjä (yrittäjä).

Harrastuksena lätkän- ja golfin peluu, musisointi. Klubin hienossa seurassa mukana appiukon (Unto Marjamäen) kutsumana.

Ari Vikström 63 v. myyntijohtaja, 2M-IT oy. Liittyi Mellilän klubiin 2007. Siellä presidenttinä 2013-2014. Tomi Mäkelä 44 v, yrittäjä. Harrastuksena luonnossa liikkuminen ja tractor pulling. Mukana Kalle Vanha-Perttulan kutsumana.

Loimaan Tähkä 2020

Sinun sijoitusasiantuntijasi, Satu Suonpää puh. 03-56940219 satu.suonpaa@lahitapiola.fi LähiTapiola Loimi-Häme

*Refinitiv Lipper Fund Awards: Best Overall Small Company. Palveluntarjoajat: Sijoitusvakuutukset: LähiTapiola Keskinäinen Henkivakuutusyhtiö. Omaisuudenhoito, toimeksiantojen välittäminen ja sijoitusneuvonta: LähiTapiola Varainhoito Oy. Vaihtoehtorahastot: LähiTapiola Vaihtoehtorahastot Oy. Huomioithan, että kaikkeen sijoittamiseen liittyy riski sijoituksen arvonkehityksestä. Tutustu: www.lahitapiola.fi/aloitasaastaminen

9


10

Loimaan Tähkä 2020


LC Loimaa Tähkän klubiveli väitteli tohtoriksi

K

lubimme veli Ilkka Uusitalo väitteli Turun yliopistossa 14.12.2019 aiheesta: ”Työssä oppiminen lastensuojelun sosiaalityössä -reunaehtoja ja mahdollisuuksia ammatillisen asiantuntijuuden kehittymiselle”. Väitöksen alana oli kasvatustiede. Vastaväittäjänä toimi dosentti Kaija Collin (Jyväskylän yliopisto) ja kustoksena professori Erno Lehtinen (Turun yliopisto). Väitöstutkimus käsitteli erityisesti haastavien asiakastilanteiden merkitystä sosiaalityöntekijöiden oppimiselle ja asiantuntijuuden kehittymiselle ja sosiaalityöntekijöiden käsityksiä työssä tarvittavasta asiantuntijuudesta. Kuvassa väittelijän tohtorin miekka kotiseinälle ripustettuna. Tohtorinmiekka symboloi totuutta, eli se on hengen ase tutkijan päättelemän totuuden, oikean ja hyvän, puolustamiseksi. Miekka tohtorin arvon symbolina otettiin Suomessa käyttöön Helsingin yliopiston (silloisen Aleksanterin yliopiston) 200-vuotisjuhlassa vuonna 1840. Miekalle ja tohtorin hatulle tulee toivottavasti käyttöä ensi keväänä Turun yliopiston järjestämässä tohtoripromootiossa. Promootiojuhlallisuuksia on jouduttu Korona-tilanteen vuoksi valitettavasti siirtämään jo kaksi kertaa, toteaa veli Ilkka.

Hyvää Joulua PRISMA LOIMAA, Aleksis Kiven katu 7, 32200 LOIMAA, puh. (02) 763 6840, ma–pe 8–20, la 9–17, su 10–16

HENKILÖAUTOJEN HUOLLOT &

KORJAUKSET RENGASMYYNTI & RENGASTYÖT AJONEUVOIHIN JA MAATALOUSKONEISIIN

AUTOHUOLTO

0400 785 295, 044 3767 643

TURUNTIE 26, LOIMAA | loimaankoneko.fi

Loimaan Tähkä 2020

11


Lions Quest – elämisentaitoja Meille on tuttua oppia ikä kaikki. Ei koulu ole vain oppimista vaan elämistä varten. Meille leijonille on vastaavasti tuttua myös Lions Quest toiminta, mutta sitä se ei taida olla vastaavasti kaikille suomalaisille samassa suhteessa. Lions toiminta ja sen aktiviteetit kyllä tunnetaan niiden nimiltä, mutta niiden sisältö ei ole kovin tunnettua edes kaikkien leijonien kesken. Pyrin sitä kirjoituksellani selventämään. Ari Lindell, PDG lions 107-A. Kuvat: Henry Valkeinen

L

ions Quest on opetusohjelma, jonka avulla lapsille ja nuorille opetetaan arkielämän taitoja. Tarkoitus on siis antaa opettajille ja kasvattajille välineet opettaa lapsille ja nuorille elämisen taitoja Monia varmasti kiinnostaa ihan ensimmäiseksi, mitä tuo sana Quest tarkoittaa suomeksi? Sehän tulee englannin kielestä ja tarkoittaa suomeksi etsimistä. Tuo sana kuvaa varsin hyvin tämän toimintaa. Etsimässä, mutta mitä? Suomalainen koulutusjärjestelmä on varsin laajalti tunnustettu hyvin kor-

12

kealaatuiseksi maailmalla. Meille opetetaan hyvin monenlaisia taitoja ja oppiaineita koulussa, ja osaamme esim. maailman maat, eri kieliä kädentaitoja, matematiikan koukerot ja historian tapahtumat. Mutta miten olemme valmistautuneet tulevaan elämään koulun jälkeen. Osa meistä on voinut saada erinomaiset kouluarvosanat, mutta miten on elämisen taitojen kanssa? Millaisen arvosanan saamme niistä? Lions järjestössämme jäsenet ovat havainneet tämän ongelman, että monilta henkilöiltä on elämisen

taidot hukassa, ja jos siitä saisi edes vähän parannettua, niin elämä lähtisi sujumaan heidänkin osaltaan. Mottomme on ”we serve” – me palvelemme ja tavoitteemme on parantaa kanssaihmisten ja varsinkin heikompiosaisten elämänlaatua. Niinpä järjestössämme on oivallettu, että näitä taitoja on syytä opettaa jo koulussa. Itse asiassa emme varmaankaan löydä lasten lukujärjestyksestä ”Lions Quest” oppituntia. Mutta aivan samoin, ei kukaan voi elävässä elämässäkään päättää, että tämän päivän elän vain esim. ma-

tematiikan maailmassa. Kyllä joka päivä on mukava välillä syödäkin! Niinpä tätä Quest ohjelmaa pitää soveltaa kaikissa mahdollisissa oppiaineissa. Näin se toimii, tai vähintäänkin sen pitäisi toimia. Tästä seuraa sitten luonnollisesti opettajille paineita, miten minä sitä opetan? Tarvitsen siitä neuvoja ja opastusta.

Lions Quest -kurssit Perinteisesti Lions kurssit ovat olleet suunnattu opettajille, ja vieläpä niin, että kurssit olivat alkuai-

Loimaan Tähkä 2020


koina suunnattu yläluokkien opettajille, mutta vähitellen yhä enemmän painopiste on tullut nuorempien oppilaiden ja jopa päiväkotien henkilökunnalle. Eikä kurssit rajoitu pelkästään opettajille, vaan siihen kuuluu koko koulujen henkilökunta. Nykyisin on oivallettu, että Lions Quest- kursseja on suunnattu kaikille, jotka ovat tekemisessä lasten ja nuorten kanssa, koska kaikissa näissä tilanteissa on hyötyä siitä, että pystyy kurssin oppeja hyödyntämään työssään tai harrastustoiminnassa. On hieman sääli, kun näitä kursseja järjestetään, niihin ei saada aina riittävästi osanottajia, ja tämän vuoksi kursseja peruuntuu. Ongelmia on ollut myös siinä, että kuntien säästötoimien vuoksi, ei opettajille voida kurssin ajaksi hankkia sijaista. Kurssit ovat pääsääntöisesti 2 päivän kursseja. Kurssit ovat maksullisia, mutta klubit ovat sitoutuneet pääsääntöisesti ne maksamaan. Yhden kaksipäiväisen kurssin hinta on 410 euroa.

Tilanne Loimaalla Meidän alueella klubit ovat esimerkillisesti tukenaan näitä kursseja, ja maksaneet nuo kurssimaksut. Opettajia on Loimaan seudulta osallistunut näille kursseille jo vuosikymmenten aikana. Sen sijaan toivoisimme, että urheiluseurat heräisivät myös tähän mahdollisuuteen, ja lähettäisivät valmentajia näille

Loimaan Tähkä 2020

kursseille. Eikä mitään estä valmentajia olemaan itsekin asiassa aktiivisia. Siinä voisi olla myös Lions klubeille hyvä paikka katsoa hieman peiliin, kun tuemme lasten ja nuorten harrastustoiminta antamalla avustuksia heille, niin tätäkin asiaa kannattaisi korostaa.

Hyvää Joulua

ja onnellista uutta vuotta asiakkaillemme!

Tulevaisuus Olemme viime viikkoina ja päivinä saaneet tietoja mediasta, että nuorten jopa alaikäisten tekemistä erittäin vakavista rikoksista – jopa murhan yrityksistä. Tulee hyvin surullinen olo, kun tietää, että Lions Quest ohjelmalla nämä rikokset olisivat jääneet melko varmasti tekemättä. Johtavia Lions Quest arvoja ovat; auttaminen, itsehillintä, itsekunnioitus ja toisen kunnioittaminen, rehellisyys, rohkeus, sitoutuminen perheeseen, terveys, vastuu ja ystävällisyys. Jos nämä ominaisuudet olisivat olleet näidenkin henkilöiden ominaisuuksia, olisi maailma paljon parempi paikka kaikille. On myös todettava, että VarsinaisSuomen alueella olemme toistaiseksi saaneet kursseille riittävästi osanottajia, toisin kuin muualla Suomessa. Tästä voimme kiittää kaikkia, jotka ovat myötävaikuttaneet tähän. Edelleenkin Lionit palvelevat nuorten hyväksi Lions Quest – elämisentaitoja, jotta tulevat sukupolvet myös hallitsevat arkielämän taidot, ja uusavuttomuutta olisi entistä vähemmän.

0400 825 957 kiinteistohoito@nurmikko.net KAPPALETAVARA- JA MUUTTOKULJETUKSIA

Pakettiauto pienempiin kuljetuksiin. P. 0400-535 409

Lännen Mattohuolto LMH OY www.lmh.fi

13


Niittukulmanraitti 8, 32200 LOIMAA Puh. (02) 7631 551

Hirvikoskentie 219, 32210 Loimaa

www.pihaportti.fi

info@oklviservice.fi

14

Loimaan Tähkä 2020


Tähkälehti teki henkilöhaastattelun loimaalaisten hyvin tuntemasta yrittäjä Markku Värjösestä. Markun haastattelu tehtiin koronaetäisyyksin huhtikuussa hänen kotonaan

SÖÖR Markku Värjönen M

arkku Värjönen on vm -54 ja maatalon pojaksi syntynyt. Kotipaikka on Karhulan Puujalkalassa, lähellä maatalousmuseota. Markun urahistoria sai alkunsa Loimaan ammat-

Loimaan Tähkä 2020

tikoulun autonasentajan linjalta josta hänet 1979 palkattiin Vihannon autoliikkeeseen asentajaksi. Siellä Markku työskenteli myös Forssan Teknillisen koulun jälkeen josta Markku valmistui

autoteknikoksi vuonna 1980. Myös traktorikauppa tuli Markulle tutuksi; Loimitraktorin traktorimyyjänä hänet jopa palkittiin palkintomatkalla Japaniin vuonna 1982. Auto-Suvilan kautta Markku siirtyi Turun ammattikouluun työnopettajaksi ja iltaisin hän opetti rakenneoppia Poussan Autokoulussa. Markku aloitti 1986 yrittäjäuransa tekemällä omaa kauppaa. Alussa kaupankäynti Markun mukaan oli ”kiertolaisenkauppaa” puhelimella ja matkustaen eikä varsinaista kivijalkakauppaa ollut aluksi. Vuon-

na 1996 hän osti kauppapaikakseen rautatien vierestä hallin, osoitteesta Hannunkatu 11. Kauppaa Markku on tehnyt toiminta-alueenaan koko Suomi ja myös lähialueen valtiot. Kauppiaan ura on ollut vaiherikas. Markun omistuksessa oli mm. Rovaniemen-Kittilän alueella leirintäalue, koko Lapin alueella tonttikauppa. Pelkosenniemellä vaihtokaupan mukana tuli omistuksen matkustajalaiva ”Joki-Topi”, jota on aiemmin käytetty ainakin KokemäenJatkuu seuraavalla sivulla

15


SÖÖR Markku Värjönen joella matkustajaliikenteessä. ”Joki -Topin” hän myi kuopiolaiselle miehelle Kallavedelle. Mukana seurasi käyttöohje; ”suositellaan käytettäväksi vain rantavedessä” Myöhemmin Markku näki kyseisen paatin Turun Kärsämäessä erään hallin pihalla

Lord`s Real

Kuusikauppa Myynti-ilmoitus ei saa olla aneeminen. Markku on takavuosina yhdessä Einolan Karin kanssa tehnyt vakuuttavan uran joulukuusikauppiaana, kauppapaikan ollessa Asemapäällikön talo Loimaalla. Jos ilmoitus olisi ollut vaatimattomasti tyyliin ”Joulukuusia Asemapäällikön talolla” olisi markkinat ollut hiljaisemmat. Nyt Loimaan Lehden lukijat jo odottivat TillinTallin kuusikaupan mainosta, joka -kaikessa hauskuudessaan -ei kuitenkaan loukannut ketään. Kuusikaupan ohella ostajaa odotti moni yllätys…. Edellisen vuoden vaihtokuusikampanja sai Yleisradion toimittajatkin liikkeelle. TillinTallin kuusikauppa oli Lounais-Suomen uutisten ykkösaiheena eräänä vuonna.

Markun kuusimainos, Loimaan Lehti 8.12.2007

16

Eräs hurjimpia kauppoja Markku teki kun hän vaihtoi Loimaalla ostetun hinausauton ja Rymättylän Röölasta hankitun, pohjakosketuksen saaneen, moottorittoman troolarin, 480 000 kondomiin. Kyseiset tuotteet olivat Ylöjärvellä varastossa ja niihin oli määräyksien mukainen ja voimassa oleva espanjalainen sertifikaatti, mutta EU- maissa niitä ei voinut tuolloin myydä. Viroon myyntimatka Markku teki kahdesti tuloksetta eikä Ukrainalaisistakaan Markku saanut tuolloin kauppakumppania. Pietarin matkalla Markku keksi osuvan mainossloganin ”Tavara seisoo valmiiksi varastossa” ja näillä sanoilla Lord`s Real -tuotteet myytiin silloiseen Neuvostoliittoon – Pietariin.

Kurkkupurkit ja ruostumattomat lusikat Markku osti Nousiaisista, Tuottajain Valiosäilykkeen konkurssipesästä neljä trukkilavallista kurkkusalaattisäilykkeitä. Pakkaukset olivat 9 kg;n kokoisia eikä päivämääristä ollut aivan tarkkaa tietoa. Markku myi melko pian koko erän eteenpäin ja sai eräänä aamuna lastin ostajalta kiukkuisen puhelun. Ostaja oli avannut yhden purkeista ja laitta-

nut sisältöä lautaselle mutta jo haju oli luotaan työntävä. Markku ihmetteli soittajalle, että ei kai hän vaan ole mennyt purkkeja avaaman - nehän on kauppatavaraa. Erään vantaalaisen kauppiaan kanssa Markulla on ollut yhteistyötä vuosia ja he ovat tehneet pääosin vaihtokauppoja. Vanhan kaupan aikoihin kauppiaat eivät keskenään käyttäneet rahaa, vaan tavaraa vaihdettiin ja varsinainen rahallinen myynti haettiin muualta. Vantaalainen oli kysynyt Markulta vaihtokauppaa johonkin tavaraan, 30 000. ruostumattomalle lusikalle. Markku oli suostunut vaihtokauppoihin ja Loimaan hallin pihalle tuotiin Vantaalta pakettiautossa kuusi pahvilaatikkoa joiden päätyihin oli kirjoitettu ”5000 pieces”. Laatikot oli oudon kevyitä ja Markku huomasi, että nyt vanha kauppakettu on kävellyt miinaan. Ruostumattomat lusikat paljastuivat muovilusikoiksi mutta Markku sai hillittyä itsensä ja hymyssä suin otti tavaran vastaan. Harmitus oli sanoinkuvaamaton mutta Markku ei kuitenkaan asiaa unohtunut. Mutta miten hän tähän kauppaan vastasi, on oma tarinansa.

Nykypäivää Nykyään Markku keskittyy kuolin- ja konkurssipesien hankintaan ja huutokauppoihin. Ensimmäisen huutokauppansa Markku on vetänyt vuonna 1978 Juvantiellä. Siellä myytiin koti-irtaimisto ja alkuperäinen meklari jätti tulematta kauppapaikalle. Toimeksiantajat antoivat nuijan Markun käteen ja Markku

Loimaan Tähkä 2020


Poliitikon ura vaatii valtavasti perehtymistä käsiteltäviin aiheisiin eikä sitä Markulta löytynyt tarpeeksi. Ympäristölautakunnassa hän vaikutti kaksi vaalikautta ja sinnekin tiensä johdatti oman hallin ympäristöinfra.

hoiti huutokaupan yhden huutokauppakokemuksen perusteella. Markun huutokauppareviirialue on käytännössä koko Suomi; Itäisin paikkakunta on ollut Porvoo, Längelmäki pohjoisin ja Ulasoori läntisin. Tätä kirjoitettaessa Markun kalenterissa odottaa viisi huutokauppatilaisuutta johon odotetaan kokoontumislupaa koronapiirityksen jälkeen. Markku meklaroi kaikkea eteen tulevaa. Markku käyttää sujuvasti maailmalta tarttuneita kielikuvia; hän veistelee, ettei kukaan hänen ikäistään miestä ota ihmisten töihin, vaan meklariura seuraa häntä ”kuin paskatauti vasikkaa” Vertaamistaan TV-sarjan huutokauppakeisariin Markku pitää tarpeettomana. Hänen pitämistään huutokaupoista yksikään ei ole etukäteen käsikirjoitettu ja TV-sarja on puhdas ajanvieteohjelma, sisältäen omat lainalaisuutensa eikä niillä aina ole reaalimaailmaan kytköstä. Markku veistelee: ”Sillä ohjelmalla saadaan mukavasti mainosten väli täyteen” Huutokaupan pitämisestä on vuosien aikana tarttunut monenlaista oppia. Tärkeintä on juontaa tilaisuus yleisön profiilin mukaan. Kun yleisönä on vanhempaa väkeä, vitsien ja kielikuvien tulee olla maltillisia ja hillittyjä, mutta miesvaltaisessa yleisössä, esimerkiksi konehuutokaupoissa, tilaisuuden luonne saa potkua kun kertomuksien kirjo on vapaammin käytössä eikä meklarin tarvitse siel-

Loimaan Tähkä 2020

www.middlehillcruisers.fi

lä puhua yksin. Markku tiedostaa myös että alasta riippumatta kaikkia ei voi miellyttää, vaan palautetta tulee aina. Nykyään Markun meklaroimien huutokauppojen yleisö on noin 80 prosenttia samoja ihmisiä. Näin Markku tuntee yleisönsä ja yleisö Markun. Huutokaupassa tavaroitaan myyville Markku antaa ohjeen, ettei mitään tavaraa kannata viedä kaatopaikalle ennen kuin huutokauppa on ohi. Erään Kemiössä pitämänsä huutokaupan valmistelun aikana kaatopaikan vaihtolavalle järjestäjä oli heittänyt viisi vanhaa maitokannua. Kannut olivat kaikki erikokoisia ja muodoiltaan kuin olisivat tulleet tavarajunan edessä Toijalasta Kemiöön, ruosteessa ja lommolla. Järjestäjät ottivat kannut myyntiin Markun kehotuksesta ja huutokaupassa myyjä sai niistä yhteensä 320 euroa. Lastatessaan kannuja Mercedes-Benzin takaluukkuun, Markun kysyessä ostajalta kannujen käyttötarkoitukseen jatkossa, sai hän vastauksen ” En tiedä mutta nämä ovat ihania” u

Joulu lämmittää sydämen, kodin. lvi-optimus.fi Aikaa myyvät kaikki – harva ammattitaitoa. Voimakatu 1, Loimaa | 0400 482 796 | jari@lvi-optimus.fi

Palininkatu 2, p. 020 790 9200 kivi@loimaankivi.fi, www.loimaankivi.fi

Toivotamme asiakkaillemme Hyvää Joulua ja menestyksellistä Uutta Vuotta 2021

LOIMAAN LUKKO OY Loimaan Sammutinhuolto

Turuntie 7, 32200 Loimaa, Puh. (02) 769 2200 ABLOY-valtuutettu A-LAATU lukkoliike

17


Ari Lindell

Mäntymäentie 5 32210 Loimaa Puh. 0440-763 200 ari@ti-lindell.fi

TIKO-tieisännöitsijä

Puunkaadon ammattilaiset toivottavat

Havuntuoksuista joulua! Kiitos yhteistyöstä 2020 ja hyvää uutta vuotta!

KANTOJEN JYRSINNÄT

PUIDEN KAADOT

KULJETAMME

• Koneet • Laitteet • Veneet • Teräsrakenteet • Elementit ym.

Kiitos yhteistyöstä kuluneena vuonna.

P. 040 5469 603 18

NOSTOPALVELU

• Asennusnosturi Palfinger 92 tn • Ulottuma 35 m • Rakennusten täytöt sorakahmarilla tai betonijassikalla • Piha- ja ongelmapuiden kaadot sahakouralla Varusteina mm. vinssi, henkilökori, lavahaarukka, sorakahmari ym.

Loimaantie 357, Ypäjä • Fax (02) 763 3041 jmjlehtinen@hotmail.com

www.jmjlehtinen.fi

Loimaan Tähkä 2020


Kelloseppä, kultaseppä, kaivertaja

Juhani Lankinen Harvinainen käsityömestari Loimaalla

A

lastaron Virttaalla Niilo ja Kerttu Lankisen talossa 5.2.1954 syntyi ”peräkammarin poika”, kuten hän itse pikkupoikana oli kysyjille asian ilmaissut. Isä Niilo oli syntynyt Kurkijoen Marianvaarassa ja äidin juuret olivat Nepposilla Mellilässä. Molemmat vanhemmat olivat maanviljelijän lapsia, joten Niilo vaimonsa kanssa jatkoi samalla sukupolvien viitoittamalla tiellä kolmen lapsensa ja Onni-sedän, isän veljen kanssa, pienviljelijän monipuolisella työsaralla. Isä Niilo oli moniosaaja ja erittäin taitava käsistään ja musikaalisuus vei miehen perustamaan Lankisen orkesteria, joka aikanaan saikin seutukunnalla ja laajemminkin hyvän maineen yleisön keskuudessa. ”Lapsuuteni oli onnellinen, tasainen, moniosaaja isän ja kotieläimiä hoitavan äidin ja Onni-sedän hoivissa. Onni oli kuin toinen isä meille lapsille,” kuvaili Juhani lapsuusvuosiansa. Kouluna oli Virttaan koulu, jossa oli hyvä yhteishenki sekä mukavat kaverit ja opettajat. Peruskoulussa hän kävi myös yhdeksännen luokan, jotta vanhenisi sen verran, että pääsi 16-vuotiaana pyrkimään Kelloseppäkouluun 1970, jonka oli asettanut ainoaksi ammattialaksi itselleen. ”Siksi päätin tehdä kaikkeni päästäkseni opiskelemaan. Oli kuin ihmeen kaupalla pääsy sinne, sillä

Loimaan Tähkä 2020

kansakoulupohjalta pääsi vain kaksi ja muut olivat ylioppilaita. Geenit ratkaiskoon, ajattelin.” Soveltuvuustestien perusteella hänet valittiin opiskelijaksi yhdessä 23 muun kanssa 300 pyrkijän joukosta. Tämä Suomen ainoa kelloseppäkoulu sijaitsee Espoon Tapiolassa ja pääsykokeet olivat kaksipäiväiset matemaattisine kokeineen ja soveltuvuustesteineen. Syntymälahjat siis ratkaisivat. ”Valmistuin ensimmäiseen ammattiini kellosepäksi 1973. Siitä alkoi elämänmittainen opiskelu, sillä seuraavaksi opiskelin kultasepän ja kaivertajan ammatit, joihin sainkin opettajaksi Auran Kultaseppien kaivertaja- ja kultaseppämestari Toivo Lehtosen, jonka arvokas ja tiukka ohjaus avasivat silmäni kriittiseen omakontrolliin töiden laadun ja asiakkaan edun pitämiselle aina etusijalla. - Karjalaiset juureni käsillä tekemiseen ovat olleet perustana työlleni, sillä jo isoisäni Matti Lankinen oli tunnettu puutöiden ja erityisesti puuastioiden taitavana tekijänä. Siihen aikaanhan lähes kaikki tehtiin kotona kuten länget, reet, kärrit ja jne.”

Moninkertaista iloa ja myös suurta surua Juhani tutustui eteläpohjalaiseen, Virroilla syntyneeseen Arjaan, rakastui

ja meni kihloihin ja talutti nuorikkonsa alttarille viiden kihlajaisvuoden jälkeen 1980. Heille syntyi viisi lasta, joista vanhin on kätilönä Turussa ja kolmanneksi vanhin on samassa sairaalassa sairaanhoitajana. Yksi tytöistä on koulutukseltaan tradenomi ja on töissä Helsingissä ja neljäs tyttö on matkailualalla Tampereella. Nuorin on poika, joka kävi viime vuonna armeijan ja on töissä kaupan alalla tarkoituksenaan lähteä opiskelemaan ensi vuonna. ”Kohtaloksemme muodostui syöpä, johon vaimoni menehtyi 2012, jolloin nuorin lapsistamme oli vasta 12-vuotias. ”Äidin poismeno on varmasti ollut armottoman kova isku koko perheelle, mutta aika parantaa ja tasoittaa haavoja, elämän on jatkuttava.

Kelloliike Juhani Lankisen perustaminen Juhani perusti Loimaalle oman kelloliikkeen samana vuonna kun meni naimisiin. Vaimo kävi vielä töissä Turussa, mutta tuli kelloliikkeeseen töihin, kun Juhani ei enää yksin selvinnyt liikkeen toiminnan vilkastuttua. Liiketoiminta alkoi Arosen puutalossa vanhaa kirkkoherran virastoa vastapäätä ja kolmen vuoden kuluttua kelloliike muutti uusiin juuri valmistuneeseen Loimi-Hämeen uuden

Jatkuu seuraavalla sivulla

"Koko yritystoiminnan olemassaolon ajan on johtoajatuksenani ollut ehdoton laatu niin palveluksessa kuin töissäkin ja sama linja jatkuu edelleenkin. Niin kauan kuin terveys on hyvä ja tunne siitä, että minua tarvitaan,” Juhani Lankinen

19


Juhani Lankinen toimitalon tiloihin ensimmäisenä vuokralaisena. Viisitoista vuotta myöhemmin liike muutti jälleen nyt Kauppalankadulle vastapäätä kaupungintaloa. ”Kun vaimoni sairastui, päätin muuttaa liikkeeni tänne omakotitaloomme ajatuksena saada olla enemmän läsnä ja se olikin hyvä päätös. Jatkoin edelleen samalla lailla mahdollisimman hyvin palvellen. Muutin sen verran työnkuvaa, että painopiste tuli sormusten valmistukseen ja korujen sekä kellojen korjaukseen, kuten koko yrityksen ajan olen tehnyt korjaustoiminnan suhteen. ”Töitä sillä sektorilla näyttää riittävän, sillä työn laatu on huippuluokkaa ja se tuo aina vain lisää uusia asiakkaita. ”Koko yritystoiminnan olemassaolon ajan on johtoajatuksenani ollut ehdoton laatu niin palveluksessa kuin töissäkin ja sama linja jatkuu edelleenkin. Niin kauan kuin terveys on hyvä ja tunne siitä, että minua tarvitaan,” sanoo Juhani hymyillen ja jatkaa: ”Työ ei silloin rasita, jos siitä todella tykkää. Silmien kannalta on osattava valita oikean vahvuiset suurentavat luupit ja löytää heti oikea

Kultaseppä mieluisimman harrastuksensa parissa.

työskentelyetäisyys työstettävään nähden. - Luova työ lähinnä sormusten ja korujen valmistuksessa vaatii itseltä paljon ja kuluttaa yllättävästi voimavaroja. Silloin lääke on vain ja ainoastaan lepo tai tauko. Yksin työskentelevän on opittava kuuntelemaan itseänsä.” Vanhoihin kelloihin ei aina saa uusia osia, joten tarvittavat osat tekee Juhani itse. Hänellä on siihen tarvittava, todella hyvä konekanta, joten hän voi tarvittaessa valmistaa vaikka kokonaan uuden koneiston. ”Ihmeesti tietoisuus verstaastani on kiirinyt, koska asiakkaita tulee jo kaukaakin ja toivon, että syy tähän olisi ehdoton työn laatu, jonka itseltäni vaadin ja päämääränä Juhanin lopputyönä valmistama taskukello.

20

oleva ajatus hoitaa kulloinenkin asia asiakkaan edun mukaisesti.” Kellojen tulevaisuudenkuvasta Juhani toteaa, että niin kauan kun on aikaa, sitä myös mitataan. Markkinoilla on myös laadultaan heikkoja kelloja, joita ei kannata korjata ja sitten myös arvolaitteita, joita korjataan ja pelastetaan tuleville polville. Niiden korjaus on mielenkiintoista ja palkitsevaa.

Oikea ajankäyttö Kello mittaa aikaa ja myös kellosepällä on tärkeää oikea ajankäyttö. ”Kun työpaikka on samassa kiinteistössä asunnon kanssa, ei tarvitse siirtyillä paikasta toiseen. Välillä voi tehdä jonkin pikkutyön vaikka saunan lämmityksen lomassa ja siten palvella joustavasti asiakkaita. Pitäisi vain muistaa asettaa työnteolle jonkinlaiset rajat juuri sen tähden, jotta akut latautuvat,” pohtii Juhani ajankäyttöään. ”Elämäni koostuu kolmesta peruspilarista. Ne ovat työ, jota rakastan, maantiepyöräily ja musiikki, jota kuuntelen todella paljon. Välillä soitan selloa omaksi ilokseni. Ongelmana on vaan ajan niukkuus, josta syystä soittaminen onkin jäänyt liian vähälle huomiolle. Omat lapset ovat jo melkein lentäneet pesästä, mutta elämää rikastuttamaan olen saanut kaksi

lastenlasta, Väinön ja Olivian, jotka aina välillä tulevat Vaaria katsomaan. Myyn jalometallikoruja ja kelloja, sillä kellot ovat tulleet takaisin. Välillä ajattelimme, että katsovatko pian kaikki kelloa kännykästä. Mutta nyt on toisin. On suorastaan rannekellojen buumi ja kellosta on tullut osa pukeutumista ja arvokelloista suorastaan keräilykohde. Olen yhdeltä ammatiltani käsinkaivertaja, mikä tarkoittaa sitä, että kirjainyhdistelmä piirretään tuotteisiin käsin ja kaiverretaan käsistikkelillä lastuamalla. Kotisivuillani näkeekin, kun kaiverran kastemaljan kylkeen käsin lapsen tietoja.”

Kierrätys Kultaseppämestari haluaa tuoda esille kierrätyksen, sillä lähinnä kultaesineiden kierrätyksessä säästö on valtava. ”En tarkoita kullan antamista kaikenlaisille ostajille markettien eteisessä. Kun olen valmistaja, minulla on sulatus ja leimausoikeus. Sulatan asiakkaan käyttämättömät kultaesineet, joita ei kannata enää korjata, tai niistä ei enää pidä ja teen niistä uuden tuotteen, jolloin asiakas maksaa vain työstä ja mahdollisista kivistä. Silloin ei tarvitse ostaa raaka-ainetta, kun se on itsellä. Teen paljon kihla- ja vihkisormuksia asiakkaan, usein isovanhempien kullasta ja tietoisuus kullan alkuperästä lisää suuresti uuden tuotteen tunnearvoa.” Tulevaisuuden toiveena Juhani Lankinen toivoo tulevalta vuodelta terveyttä ja mahdollisuutta palvella kaikessa mukavia asiakkaita parhaan kyvyn mukaan. Tuota palvelua on monitaitaja käsityöläinen, kultaseppä, kelloseppä, käsikaivertaja ja sellisti tehnyt erittäin onnistuneesti jo kymmeniä vuosia ja menestyksellinen toiminta jatkuu yhä. Hyvät perintögeenit, tuottavat edelleen erittäin hyvää tulosta. Eino Vepsä

Loimaan Tähkä 2020


TAPETIT • MAALIT • LAMINAATIT • PARKETIT JOUSTOVINYYLIMATOT • LIIMAT • TASOITTEET LAATAT • KAAKELIT • TYÖVÄLINEET • SUUNNITTELU ATV Aninkaisten Tapetti ja Väri Oy Satakunnantie 164, 20320 TURKU

KATSO UUSIMMAT KUULUMISET: www.facebook.com/atvturku

AUTOKORJAAMO

VELJEKSET MÄKELÄ OY Hallitie 6, 32700 HUITTINEN (02) 566 663

Turuntie 66, puh. 0400 860 268

www.veljeksetmakela.fi

ANTENNIURAKOINTI

Jukka Leppämäki Puh. 050 4337 124 • Rajatie 8 • 32210 LOIMAA jukka.leppamaki@antennijateleasennus.fi

Rauhallista joulua ja menestyksellistä vuotta 2021!

www.antennijateleasennus.fi

LOIMAA Satakunnantie 48, 010 200 9170 FORSSA Opintie 2, (03) 435 6557 www.forssanasejaretkeily.fi

Loimaan Tähkä 2020

21


Pää alaspäin roikkuen vai

a l l a m o n keho ? n e u k k i i l a l painol Teksti ja kuvat: Ville Manner

L

oimaan Sauriolle, vanhaan oluttehtaaseen astellessani syksyn harmaa ja kostea ilma hiveli kasvojani, pieni sateen ropinan ääni herätteli korviani. Olin innoissani mennessäni tapaamaan Loimaalla ja lähiseuduilla vuosien saatossa tutuiksi tulleita kasvoja. Entiseen oluttehtaan halliin laskeutuessani eteen tulee tehdasmaiset ovet, joista astun sisään ja oven takaa löytyy joka miehen aarreaitta, autiona ja hämäränä. Ihmettelen hetken, kunnes huomaan hallin perällä avoimen oven, parit urheilulliset kengät sen edessä ja pilkottavan, kutsuvan valon ovisuusta. Etenen reippaasti oven takana odottavaan tilaan, kuullen kikatusta ja rupattelua hallin puolivälissä olevan seinäverhon takaa. Huikkaan tervehdyksen ja kaksi iloista naamaa ilmestyy verhon takaa tyylilleen uskollisen vauhdikkaasti, hymyillen, rempseän sporttisesti.

Kaksi yrittäjää vahvistaa toisiaan Edessäni seisovat loimaalaiset liikuntaosaajat, yrittäjät Jaana Tiilikka Sisu Valmennuksesta ja Sini Lindholm Studio Supremesta, jotka ovat monille paikallisille tuttuja monipuolisesta liikuntatarjonnastaan vuosien varrelta. Kurkistetaan ensin näiden nuorten, energisten ja osaavien yrittäjien matkaan. Sini on uranuurtaja tanssin, ilmaakron ja tankotanssin saralla, onhan hän perustanut Vesikoskitalolla toimivan tanssistudionkin aikoinaan kymmenisen vuotta sitten, kunnes myi sen maailmalle lähdön edestä. Ja viime vuodet Sinin matka on kulkenut maailmalla, Kööpenhaminassa käydyn tanssikoulun, Los Angelesissa sekä New Yorkissa käytyjen näyttelijäkoulujen sekä miekkailijasertifikaatin saattelemana toteuttaen samalla useita unelmiaan.

– Aina on jotain kehitettävää, ei sitä ole koskaan valmis, tuumaa Jaana Tiilikka harjoittelustaan.

22

Sinin sisäinen rokkimimmi on elänyt ja kokenut, tavoitellen unelmiaan kuuluisassa Hollywoodin viihdemaailmassa. Matkalla alkoi näkyä välitavoitteiden toteutumista vuosi sitten, kun hän pääsi esiintymään Los Angelesin kuuluisilla musiikkipaikoilla. Hänen sanoin ”tuli tilanteet” viitateen koronaan, joka sai hänet väliaikaisesti palaamaan takaisin Suomeen ja Loimaalle, vaikka polte lähteä takaisin maailmalle on kova.

Jaana löytää aina kehitettävää Jaana on lapsesta asti liikkunut yleisurheilun, pesäpallon ja ratsastuksen parissa. Haavena on aina ollut liikunnallinen ammatti. Nuorempana liikunnanohjaajan työ ei tuntunut oikealta ammatilta, mutta kypsyttelyn ja ammatinvalintatestien jälkeen se pomppi aina esille, joten Jaana päätti kokeilla aloittaen hyvinvointivalmentajakoulutuksella, joka ohjasi toimintaa personal trainer koulutukseen sekä hierojan tutkintoon. Omana harrastuksena alkoi salitreenin sijaan maistua crossfit, joka sytytti Jaanan uudelleen urheilun intoon hetkellisen salitreeniin tylsistymisen jälkeen. Jotta lajiin pääsi vahvasti sisään, opiskeli hän vielä toiminnallisen harjoittelun valmentajaksi vahvistaen omaa osaamistaan laajaalaisena crossfittaajana. Crossfit sekä tankotanssiminen ovat Suomessa vielä nuoria lajeja, joissa kilpaileminen on vasta pienen skenen puuhaa. Tosin kasvu on nopeaa ja toiminnalliset, omalla keholla toteutettavat harjoitteet nostavat päätään entistä enemmän nykypäivänä. Kummankin lajin etuina ovat monipuolisuus, kokonaisvaltaisuus harjoitteina ja

Loimaan Tähkä 2020


hauskuus, koska mitä omalla kehollaan voi tehdä on homman tavoite. ”Aina on jotain kehitettävää, ei sitä ole koskaan valmis”, tuumaa Jaana harjoittelustaan ja Sini nyökyttelee samaa.

Miten he löysivät toisensa? Kysyn miten ihmeessä he ovat löytäneet toisensa? Jaana sekä Sini nauravat ja osoittelevat, että kerro sinä, eikun sinä. Jaana löysi Sauriolla olleen tilan ja koki, että yksin sen haaliminen alussa tuntui liian isolta riskiltä yksinyrittäjälle. Sinin ilmoitus korkean toimitilan löytämisestä sattui silmiin Facebookissa. He sopivat lenkilläkäymisestä, tutustuivat ja avautuivat toisilleen rehellisesti, mitä etsivät. Neuvottelivat samalla. Ja loppu on historiaa. Syntyi Jaanan Sisubox, crossfit ja toiminnallisen harjoittelun kuntosali sekä Sinin Studio Supreme, tanssin, akroilun sekä tankotanssin koti Loimaan ja sen lähiseutujen harrastajille. Kummatkin salit ovat yhteisessä tilassa, korkeassa ja lajeille sopivassa ns. ”raffissa” ympäristössä. Paikka on maanläheinen, lajeistaan intohimoisesti nauttivien ihmisten kokoontumispaikka. Yhteistä palvelutarjontaakin on tulossa saleilla kävijöille ja yrittäjien idearikkaus, uuden oppimisen jano ja opittujen asioiden opettaminen asiakkaille pursuaa takin yrittäjästä ulos. Tässä liikunnan ”luolassa” kävijät saavat olla omia itsejään, rentoutua ja treenata samanaikaisesti niin kovaa kuin itsestä tuntuu. Osaaminen ja harjoitteiden variaatioiden määrä ei näiltä voimanaisilta lopu.

Sini haavailee unelmien toteuttamisesta Tulevaisuudesta kummallakin yrittäjänaisella on visio, mutta ne vähän eroavat toisistaan, eivät kuitenkaan siten, etteikö saleja voitaisi sulauttaa toisiinsa jatkossakin. Sauriolla lisäneliöitä riittää, joten kumpikin toivoo saliensa kehittyvän siten, että Saurio voisi jonain päivänä olla Loimaan yksi liikuntakeskuksista keskittyen juurikin toiminnallisiin, luoviin ja artistisiinkin liikuntamuotoihin. Sinillä on ajatus tuoda performanssimuotoista tankotanssia Suomeen, se kun on nousemassa isoksi, omaksi jutukseen valtameren takana, vaikka onkin vielä melko tuntematonta täällä pohjolassa. Sinillä opetuksen laajeneminen on jo käynnissä Forssassa pidettävien tuntien kautta sekä Helsingissä on viikoittainen opetus alan viimeisimpiä trendejä tarjoten. Sinin veri vetää myös takaisin ulkomaille ja näyttelijähaaveiden toteuttamiseen, onhan Sini asettanut tavoitteensa Hollywood tasolle, vaikka tuumiikin myös, tuleeko sinne enää päästyä. ”Elämä vie minne on tarkoitus ja se tässä onkin hauskaa”, hymyilee Sini.

Loimaan Tähkä 2020

– Elämä vie minne on tarkoitus ja se tässä onkin hauskaa, toteaa Sini Lindholm.

Jaanalla suunnitelmat liittyy Sisuboxin kehittämiseen ja lähiaikojen toiveina olisi ottaa viereisen myymälän tila haltuun mahdollistaen isompien ryhmien treenaaminen samanaikaisesti. Lajikohtaisten kilpailujen tuominen loimaalaisille on yksi tavoite, miksei myös Jaanan oma osallistuminen valtakunnallisiin kisoihin. ”Katsotaan tämä korona ensin, laitetaan nykytila kuntoon ja tehdään sitten vasta liikkeitä mahdollisuuksien mukaan”, kommentoi Jaana. Yhteisenä kehityksen kohteena kummallakin on omien valmennustiimien kehittäminen, tarkoittaen sillä uusien valmentajien kouluttamista, jotka voisivat tulla jakamaan työsarkaa saleilla. Sinillä onkin jo muutama valmentajaoppilas Forssassa ja ajatuksissa on saada lisää, jotta hän voisi jossain kohtaa lähiaikoina jättää salinsa valmentajien hoidettavaksi tavoitellakseen kansainvälisiä unelmiaan. Jaanalla on myös oppilaita Somerolla, jossa hän opettaa muutaman kerran viikossa. Lisää asiakkaita on hakusessa, ja kunhan asiakaskunta laajenee ja lajin tietous paikallisesti lisääntyy, tulee myös kasvua toimintaan. Pirskahtelevan, iloisen ja humoristisen haastattelun lopuksi otamme kuvia yrittäjien killuessa katosta roikkuvien liinojen varassa, onnellisesti hymyillen intohimonsa saavuttamisesta aina ammatiksi asti. Näiden sporttinaisten harjoitteluihin kannattaa lähteä kokeilemaan, sillä aloituskynnys on matala ja mitään aiempaa osaamista ei tarvita. Jaana ja Sini valmentavat lämpimällä, huolehtivalla u ja iloisella otteella sinutkin kuntoon!

lisää! u t s u t u T

Studio Supreme » www.aceofcase.fi ja Facebook

Sisu Valmennus ja Sisu Box » www.sisuvalmennus.fi ja Instagram

23


Hyvää Joulua ja tystä Vuodelle 2021! s e n e M

sallila.fi

Luotettavasti läheltä Propax Agro Oy Myllytie 169, Säkylä 041 4382 989, agro@propax.fi Loimaan toimipiste: Teollisuustie 3, LOIMAA

raami.fi

LÄMPÖPUMPUT JA LVI-TYÖT Linjakatu 4, Loimaa | 0400 400 196 | www.vslp.fi

24

Loimaan Tähkä 2020


LC Loimaa Tähkän Kunniajäsen

Veikko Kotiranta 102 v.

K

Edessä päivänsankari Veikko Kotiranta. Takana vas. lionsritari Olli-Pekka Rastas, presidentti Pekka Rinne ja lionsritarit Matti Mäkilä ja Eino Vepsä.

auniina kesäkuun sunnuntaina 7.6.2020 eli varsinaisen juhlapäivän aattona oli suurehko ystävien joukko tullut onnittelemaan mv. director musicae Veikko Kotirantaa, joka kodissaan ikäänsä nähden erittäin pirteänä oli toivottamassa vieraat tervetulleiksi. LC Tähkän lähetystö presidenttinsä Pekka Rinteen johdolla onnitteli pitkäaikaista ja erittäin toimeliasta klubin kunniajäsentä, joka aikanaan ideoi klubin suurimmat aktiviteetit kuten kruunuhäät, tervapäivät, elojuhlat ja monet muut pienemmät tapahtumat. Veikon yksi rakkaimmista harrastuksista on ollut soittaminen ja hän perusti ja veti vuosikymmeniä Kotirannan pelimanneja, joka kävi soittamassa aina Amerikassa asti. Lisäksi hän on kuulunut useisiin kuoroihin ja Loimaan Soittokuntaan ja johti Aromäen Torvisoittokuntaa, jonka juuret ovat Kurkijoelle. Päivän sankarin silmät kostuivat, kun vahvistettu kvartetti esitti juhlassa Finlandian. Ikä ei ole vienyt kuitenkaan Veikolta muistia ja siksi hän ajan tasalla pysyäkseen esitti myös monia kysymyksiä vieraittensa vastattavaksi. Toivotamme ”mallileijonalle” mitä parhaimpia tulevia päiviä rikkaalla elämäntiellä ja joulurauhaa.

Patruunankuja 2, Loimaa • Myymälä p. 0107685200 • Huolto p. 0107685302

Loimaan Tähkä 2020

25


Kirsi Laine

Mikä ihmeen isojako? S

unnuntaina 4.8.1782 maanmittari Daniel Wirzenius sekä lautamiehet Jaakko Jaakonpoika Lassila Haaralta ja Heikki Simonpoika Nahi Kemppilästä saapuivat Kauhanojalle. Koolla olivat myös ratsutilalliset Simo ja Tuomas Heikinpojat Sipilä, Jaakolan ratsutilan puolesta vanhin poika Matti Juhonpoika äitipuolensa Margareta Tuomaantyttären valtuuttamana, Perhon emännän Anna Heikintyttären valtuuttamana poika Perttu Pertunpoika, Sakkiselta isäntä Juho Matinpojan valtuuttamana poika Juho Juhonpoika, Tuomas Pertunpoika ja Simo Sipinpoika Punto sekä Matti Pertunpoika Martti eli edustus jokaiselta kylän tilalta. Kokous oli kutsuttu koolle kolme viikkoa aikaisemmin kirkossa saarnastuolista luetulla kuulutuksella. Kyseessä ei ollut mikä tahansa kokoontuminen. Päätökset, joita tuona sunnuntaipäivänä tehtiin, vaikuttavat vielä tänäkin päivänä kauhanojalaisten maankäyttöön. Tuolloin nimittäin tehtiin isojako Kauhanojan kaikilla omistuksilla, eli jaettiin kylän pellot, niityt ja metsät kylän tilojen yksityiseen omistukseen. Ennen isojakoa maanomistaja ei omistanut konkreettisesti maata, vaan maakirjaan merkityn tilan, jolle kuului liuta erilaisia maankäyttöoikeuksia kylän maihin. Maankäyttöoikeuksien laajuus riippui tilan maksamien verojen määrästä. Verolukujen ja nautintaoikeuksien kudelma oli vuosisatojen saatossa muodostunut hyvin monimutkaiseksi, mutta yksinkertaistettuna kauhano-

jalaistiloista 2/3 manttaalin Perholla oli kolmanneksen vähemmän maankäyttöoikeuksia kylän maihin kuin koko manttaalin Jaakolalla. Jaakolan kyläosuus oli siis suurempi kuin Perhon. Käytännössä kylissä oli kolmenlaisia maita ennen isojakoa. Osaa maista käytettiin sarkajakoisesti, osaa yksityisesti ja osaa yhteisesti. Sarkajako tarkoitti sitä, että yhteinen pelto- tai niittyaitaus oli jaettu tilojen käyttöön sarkoina. Silloin jokainen hoiti oman sarkansa ja korjasi sadon siitä, mutta kun sato oli korjattu, sarkajakoinen pelto tai niitty muuttui kaikkien kyläläisten yhteiseksi laitumeksi. Yksityiset pelto- ja niittyaitaukset olivat syntyneet, kun tilat laajensivat viljelyksiään raivaamalla. Raivaamiseen käytetty työ antoi tekijälleen yksityisen nautintaoikeuden peltoon tai niittyyn. Tosin raivausoikeuttakin oli mahdollista käyttää vain kyläosuuksien suhteessa. Yhteismaata olivat peltojen ja niittyjen ulkopuoliset metsä- ja joutomaat. Niitä kukin tila sai käyttää kotitarpeikseen. Järjestelmä tuotti hyvin herkästi maankäyttöön liittyviä kiistoja varsinkin, jos jokin tila oli välillä asumattomana tai jos tiloilla oli erilaiset maankäyttömahdollisuudet esimerkiksi työvoimatilanteen vuoksi. 1700-luvun puolivälissä Ruotsin valtakunnan valtaapitävät olivat huolestuneita valtakunnan viljaomavaraisuudesta, alhaisesta väkiluvusta ja metsien riittävyydestä. Näihin kaikkiin lääkkeeksi sopi maanomistusjärjestelmän muuttaminen ja siksi kruunu alkoi suosia erityisesti sarkajakoisten maiden ja-

kamista suuremmiksi lohkoiksi, mutta myös yhteismetsien yksityistämistä. Vuonna 1757 annettiin asetus, jonka ihanteena oli kunkin tilan tilusten sijainti yhtenäisenä kappaleena. Asetuksen mukaan isojako toteutettiin kylässä, jos yksikin kylän osakkaista sitä vaati. Tällaisten anomusten perusteella uudistuksen oli määrä edetä kaikkialla muualla, paitsi valtakunnan suomalaisissa lääneissä. Venäläismiehitysten jälkeen valtaapitävillä oli jo edellä mainittujen murheiden lisäksi huoli Suomen taloudellisesta tilanteesta ja siksi suomalaisilla alueilla isojako määrättiin tehtäväksi yleisenä maanjakona. Tarkoituksena oli siis järjestelmällisesti jokaisen pitäjän jokaisessa kylässä toteutettu maanjako. Aluksi valtakunnassa oli aivan liian vähän maanmittareita tällaisen uudistuksen tekemiseen laajasti yleisenä maanjakona, joten ensimmäiset isojakotoimitukset tehtiin anomusten perusteella. Loimaalaisisännät alkoivat lähettää anomuksiaan maiden jakamisesta Turun ja Porin läänin maaherralle 1760-luvulla. Anomuksissa kiireellisimpänä pidettiin yleensä sarkajakoisten peltojen jakamista, eikä maanmittareiden valtaisan työmäärän vuoksi kaikkia maita aluksi yritettykään jakaa. Vauhtia Loimaan isojakoon tuli, kun Onkijoen Ryngön vävynä pitäjäläisille tutuksi tullut Daniel Wirzenius nimitettiin – loimaalaisten pyynnöstä – pitäjän omaksi maanmittariksi vuonna 1777. Ensimmäisinä vuosina virassaan Wirzeniuksella oli jatkuva jono eri puolille pitäjää pyydettyjä maanjakotoimituksia. Kauhanojan isojako on Loimaalla sikäli poikkeuksellinen, että kaikki kylän maat jaettiin yhdellä kerralla ja koko prosessi oli selvä saman vuoden aikana. Isojako alkoi maiden mittaamisella ja kartan piirtämisellä kylän maista. Mittaukset oli tehty ja kartta piirretty, kun keskustelu jaosta elokuussa käytiin. Keskustelu alkoi maiden jyvittämisellä eli maanlaadun arvioimisella. Kyläläiset, Kaikki isojakotoimituksen osanottajat allekirjoittivat sopimuksen, maamittari nimikirjoituksellaan, muut puumerkeillään. Kuva: Maanmittauslaitos.

26

Loimaan Tähkä 2020


Kauhaojan kylätontti ja tärkeimmät pellot isojakokartalla. Kuva: Kansallisarkisto, Maamittaushallituksen uudistusarkisto.

jotka parhaiten kylän maat tunsivat, antoivat pelloille ja metsille jyväluvut niiden maanlaadun ja tuottavuuden mukaan. Niittyjen laatu määriteltiin kuormina niistä normaalivuosina saatavan heinäsadon mukaan. Kauhanojan pöytäkirja ei kerro siitä, onnistuivatko osakkaat sopimaan jyvityksestä täysin keskenään, vai tarvitsivatko he sovintoon pääsyssä lautamiesten ja maanmittarin apua. Jyvitys oli erittäin tärkeä vaihe jaossa, koska maanlaatu oli jaon perusta. Suurempi ala heikompaa maata vastasi pienempää alaa parempaa maata. Jyvityksen jälkeen sovittiin jakoperusteesta. Kauhanojan sarkajakoiset pellot ja niityt sekä metsät jaettiin tilojen manttaalilukujen suhteessa, mutta yksityisiä raivauksia kukin sai saman verran kuin oli niitä aikaisemminkin pitänyt hallussaan. Erot raivausten määrässä tasattiin raivauskelpoisella maalla metsäjaossa. Näin jokainen sai hyödyn tekemästään raivaustyöstä. Tämän jälkeen olikin enää sovittava omistusten sijainnista. Siinä otettiin huomioon tonttien sijainti ja se, että jokaisen tilan matka omistuksilleen olisi suunnilleen sama. Jakoa helpotti se, että Loimalaksi kutsutun Sipilän ratsutilan puolikkaan tontti oli jo ennestään joen eteläpuolella ja jaon yhteydessä sovittiin myös Marttilan ja toisen Punton muutosta joen eteläpuolelle. Näin jakotuloksesta tulikin hyvin yhtenäinen. Pöytäkirja kuvaa kunkin tilan saamat osuudet käytössä olleilla nimityksillä ja maamerkeillä. Esimerkiksi Sakkisen pelto-osuudeksi tuli ”omansa ja Punton Haka, Isopellosta tontiltaan alkaen uuden tien alapuoli rantaa vastaan ja täydennys samasta yhteydestä mainitun pellon kauimmaisesta laidasta sekä Vähäumpiaita”. Niityt sovitettiin mahdollisuuksien mukaan omien metsien keskelle. Jos tällainen järjestely ei onnistunut, Kauhaojalla sovittiin erikseen, että niityn yhteyteen jaettaisiin aina vähän metsää. Näin aitaamiseen ja ladon rakentamiseen tarvittua puutavaraa ei tarvinnut kuljettaa niitylle pitkiä matkoja. Lisäksi sopimukseen kirjattiin maininta, että maanomistajan estämättä kukin saa kulkea omille omistuksilleen teitä pitkin. Tämän sopimuksen kaikki paikal-

Loimaan Tähkä 2020

la olleet allekirjoittivat, maanmittari nimikirjoituksellaan ja muut puumerkeillään. Sopimuksen teon jälkeen maanmittarin työt jatkuivat laskelmien parissa. Hänen piti laskea ja merkitä karttaan rajojen paikat niin, että kullekin tilalle tulee oikean kokoinen ja arvoinen maaala tehdyn sopimuksen mukaisesti. Kun laskutoimitukset olivat valmiit, hän palasi kylään merkitsemään omistukset maastoon. Tiistaina 22.10. Daniel Wirzenius kirjoitti jakokirjan alle, että kaikki omistukset oli nyt maastoon merkitty ja jakotoimitus tältä osin päättynyt. Kyläläisten elämän kannalta omistusten merkitseminen maastoon oli se het-

ki, jolloin isojaosta tuli totta ja sen mukaan ryhdyttiin elämään. Virallisesti isojako vaati vielä tuomioistuimen vahvistuksen. Kun jako oli saanut vahvistuksensa, voitiin rajoille pystyttää viralliset rajapyykit. Pyykityksen kanssa ei useinkaan pidetty kiirettä, sillä väliaikaiset merkitkin tekivät käytännössä tehtävänsä. Kauhanojan maille pyykit pystytettiin syyskuussa 1784. Osa näistä 1700-luvun pyykeistä, jotka yleensä koostuvat yhdestä suuresta kivestä ja sen ympärillä neljästä pienemmästä kivestä, on vieläkin käytössä ja löydettävissä maastosta. Jatkuu seuraavalla sivulla

27


Kirsi Laine etäyhteyksin järjestetyssä väitöstilaisuudessaan. Kuva Juha Hirvilammi.

TUTKITTUA TIETOA ISOJAOSTA,

maataloudesta ja talonpojista päätösten tekijöinä

S

uomen historian suurimmasta maanjakouudistuksesta eli isojaosta on kirjoitettu paljon, mutta alkuperäistä lähdeaineistoa on silti tutkittu yllättävän vähän. Törmäsin isojaon asiakirjoihin ja karttoihin ensimmäisen kerran tehdessäni Kyläkeskiviikko-esitelmiä Suomen maatalousmuseo Sarkaan. Pöytäkirjojen lukeminen ja karttojen ihastelu johti minut ihmettelemään sitä, että niistä saamani kuva oli kovin erilainen kuin vaikutelma, jonka olin saanut lukemalla kirjallisuutta isojaosta. Kun tähän ihmettelyyn yhdistettiin sopivasti kannustusta, väitöstutkimuksen eväät olivat kasassa. Tutkimukseni lähtökohtana oli maankäytön ja sii-

hen liittyvien ratkaisujen tutkiminen kylä ja tila kerrallaan. Näin päädyin tutkimaan jakotoimituksiin osallistuneita ihmisiä ja heidän toimintaansa. Samalla avautui mahdollisuus tutkia heidän elinkeinoaan eli maataloutta. Näin maatalous, isojako ja talonpoikien päätöksenteko muodostivat kokonaisuuden, jossa kaikki osat auttoivat näkemään toisistaan uusia puolia. Tutkimusalueeksi valitsin neljä pitäjää LounaisSuomesta. Tärkeää oli, että pitäjissä maatalouden rooli elinkeinona oli erityisen suuri. Lisäksi maan piti olla mahdollisimman paljon talonpoikien hallussa, koska halusin tutkia juuri talonpoikia maankäyttöpäätösten tekijöinä. Näin pitäjiksi

valikoituivat Huittinen, Loimaa, Marttila ja Pöytyä. Aineisto sisältää noin 250 kylän isojaot, joihin osallistui yli 1000 tilaa. Pääasiallinen lähdeaineistoni olivat isojaon asiakirjat ja kartat sekä muu maanmittaustoimituksissa syntynyt aineisto. Viisi vuotta työtä tutkimuksen parissa huipentui toukokuussa 2020 väitöstilaisuuteen, kun Turun yliopiston Suomen historian oppiaineessa tarkastettiin etäyhteyksin väitöskirjani Maatalous, isojako ja talonpoikainen päätöksenteko Lounais-Suomessa 1750– 1850. Väitöskirjan keskeiset tulokset liittyvät talonpoikien rooliin maanjaon edistäjinä sekä isojaon vaikutuksiin maankäytössä. Talonpojat osoittautuivat ratkaisuhakuisiksi talou-

tensa kehittäjiksi, jotka etsivät isojaossa tavoitteisiinsa parhaiten sopivia vaihtoehtoja. Isojako ei poistanut yhteistyötä naapurusten väliltä, mutta muutti huomattavasti sen luonnetta. Aikaisemmin pakollinen yhteistyö muuttui vapaaehtoiseksi, jolloin voitiin valita, kenen kanssa yhteistyötä haluttiin tehdä ja missä asioissa. Näin saatiin yhteistyön taloudellinen hyöty ilman osapuolten välejä kiristäviä pakkoja. Isojaon lopputulos oli aikansa maataloustekniikkaan suhteutettuna erinomainen ja useimmissa kylissä se palveli hyvin myös muuttuvan maatalouden oloissa 1800-luvun lopulla ja 1900-luvun alussa. Kirsi Laine

Väitöskirja on luettavissa sähköisesti osoitteessa: http://urn.fi/URN:ISBN:978-952-69213-2-7 Sidottua kirjaa myy Suomen maatalousmuseo Sarka, info@sarka.fi

28

Loimaan Tähkä 2020


Menneestä vuodesta kiittäen ja Rauhallista Joulua toivottaen! Lamminkatu 34, p. 040 539 6874 – Laatua lattioille vuodesta 1979 –

Loimaan Diesel 02 763 2602, 040 541 5001 Jorma Iisakkala Pumppu- ja suutinkorjaukset Diesel-pakokaasumittaukset DELPHI | BOSCH service

TALOUSHALLINNON PALVELUJA TARJOAA

Hirvikoskentie 219, 32210 Loimaa Heli Kauti, 040 514 1637, heli@loimitili.fi

APUNASI ARJESSA

www.loimitili.fi

Yhteydenotot arkisin 8 – 18

050 349 4 2 5 2

www.loimaanhoiva.fi

LOIMAAN PESULA PESUPALVELUT VEDELLÄ JA KEM-PESULLA VUODESTA 1986 Oppipojankatu 5, 32200 LOIMAA, puh. 02 762 1144, 0400 854 058

Torkkalantie 14, 32410 NIINIJOKI • Puh. 0500 770 606

ri ä k ä ä l s a Hamm LON

OP-TA

Parasta suomalaista lihaa – yksilöllistä palvelua Turuntie 19, LOIMAA, puh. 7632 733

Y US O

KESK

Hammaslääkäri Teemu Varho Vesikoskenkatu 27 • LOIMAA • Puh. 7624 554

Ratsastustunnit • Ponikoulut • Lämmin maneesi

VARATTU www.punkintila.fi

Loimaan Riista ja Palvi

Yrityksille • Maatalouksille

TILITOIMISTO KALLE MARTTI OY w w w. t i l i t o i m i s t o k a l l e m a r t t i . f i

Puh. 050 304 3980 Loimaan Tähkä 2020

29


t o k i i v s a l i p p o o t h Vai Loimaalla Kun minua pyydettiin kirjoittamaan tarina omasta seikkailustani nuorena vaihto-oppilaana epäröin hieman, koska pelkäsin etten pysty ilmaisemaan koko ikimuistoista kokemusta paperille. Siitä huolimatta avasin vihkoni ja kirjoitin kokemuksistani, joulustani ja ystävistä joita tapasin matkallani.

O

lin yksi yhdestätoista Australialaisesta nuoresta Lions Club Exchance 2015 -ohjelmassa. Olin juuri valmistunut lukiosta ja etsin toisenlaista seikkailua. Onneksi pääsin mukaan tähän ohjelmaan ja pääsin vierailemaan suosikki maissani: Ruotsissa ja Suomessa. Suomessa ollessani sain viettää mahtavaa aikaa isäntäperheideni kanssa. Isäntäperheeni sisarukset ottivat minut kouluun tutustumaan suomalaiseen koulunkäyntiin. Me menimme keilaamaan, saunaan, pelaamaan jääkiekkoa ja jalkapalloa. Kävimme myös kierroksella Turussa jossa me vierailimme vanhassa Turun linnassa ja Turun taidemuseossa. Oli hieno kulttuurillinen kokemus nähdä sali salilta, ja kammio toisensa jälkeen keskiajan ja historian tärkeimpien tapahtumien avautuvan katsojalle. Yksi jännittävimmistä kokemuksista oli peuran metsästys isäntäperheeni isän Matin kanssa. Asuessani Australiassa kenguruiden kanssa, minulla ei ollut mahdollisuutta nähdä peuroja. Olin innoissani, kun isäntäperheeni isä näytti minulle kuvia peuroista syömässä porkkanoita heidän omassa metsässään ja kyseli halukkuuttani lähteä metsästämään. Keräsimme kaikki tarvittavat varusteet mukaan ja ajoimme metsästyskopille. Vietimme iltapäivän siinä toivossa että näkisimme peuran. Siitä huolimatta että oli -30 pakkasta, adrenaliinini pumppasi kovaa, koska en ollut aiemmin ollut metsästysreisulla. Vaikka meillä ei ollut onnea

30

sinä päivänä me vietimme aikaa syöden makkaroita, juoden kuumia juomia ja Matti jakoi minulle hänen aiempia metsästyskokemuksiaan.

Joulu Asuessani Australiassa, jolloin jouluisin on kesä ja me vietämme sitä perinteisellä Aussie Barbie grillijuhlalla. Suomessa Joulu on hyvin erilainen. Joulun lähestyessä kävimme isäntäperheeni kanssa hakemassa kuusen metsästä, jonka myöhemmin koristelimme. Jouluaattona tunnelma oli lämmin ja täynnä naurua, joulupukin jakaessa lahjoja koko perheelle. Olin todella kiitollinen, kun sain monta hienoa lahjaa isäntäperheeltäni. Oli myös ihana saada tietää, että he palkkaavat joulupukin joka vuosi pienimpien lasten iloksi. Olimme illalla joulukirkossa, jossa koin joulun uskonnollisen juhlan. Ikimuistoisin osa, jonka muistan joulupäivästä, on se kun vierailimme monien ihanien sukulaisten luona ja juhlimme monien herkullisten ruokien kera. Lopulta sekosin laskuissa, että montako ateriaa olen syönyt päivässä ja olin ”ruokakoomassa”. Mutta sillä ei ole väliä. Ruoka oli herkullista!

Ystävät Isäntäperheeni äidin, Sarin kanssa meille kehittyi hyvä ystävyyssuhde. Hän näytti minulle yhteisöä, kirkkoa ja otti minut mukaan ostoksille kauppoihin, josta erityisesti pidän.

Hän myös toivotti minut tervetulleeksi vierailemaan heidän sukulaistensa luona. Se oli mukavaa. Meitä yhdisti arvot ja me olemme edelleen jatkuvasti yhteydessä sosiaalisen median kautta ja kerromme kuulumisia. Suomen vierailun ajan toisella puoliskolla muutin toiseen isäntäperheeseeni, Arille ja Jaanalle. He ovat mahtavia ihmisiä. Sulauduin nopeasti joukkoon. Omaksuin pian heidän tapansa katsoa jääkiekkoa iltaisin. Vuoden viimeisenä päivänä he veivät minut kaupungille katselemaan uudenvuoden ilotulitusta ja veivät minut nauttimaan suomalaisesta kylpylästä. Muistan edelleen sen, kun aamuisin oli tarjolla Arin tekemiä pannukakkuja, sekä kaikki lenkit metsässä koiran kanssa (Bella jos muistan nimen oikein). Olen todella kiitollinen tavatessani kaikki nämä ihmiset Suomessa oleskeluni aikana. He ovat ihania ja ystävällisiä ja ottivat minut avoimesti vastaan. Kieli ei ole enää esteenä. Me kommunikoimme sydämillämme ja hymyillä. Olen myös ottanut ylös muutamia suomalaisia perussanoja. Matkallani olen oppinut sanomaan ”Hyvää joulua”, ”Kiitos”, ”Huomenta”, ”Moi olen Janet”, ”Hauska tavata”. Nautin todella paljon suomessa viettämästäni ajasta Lions Club Exchange- ohjelman aikana. Sitä matkaa en unohda. Janet Zhang (Suom. Tapio Schwartz & Co)

Loimaan Tähkä 2020


n write up a story of my ow to d ke as st fir s wa I n he W ant ange program, I was hesit ch ex h ut yo e th on e ur nt adve er able to express and deliv be n’t wo I at th id ra af as I am ss nce in writing. Neverthele rie pe ex ble ra mo me ole the wh ote down my experience, wr d an l na ur jo old my I opened iends I made on the way. my Christmas and the fr

EXPERIENCE

FRIENDS

I was one of the eleven Australia youths on the Lions Club Youth Exchange program 2015. I just graduated from high school and was looking for a different adventure in life. And luckily I had the chance to be on this program and visited my favourite countries, Sweden and Finland. During my stay in Finland, I have spent an amazing time with my host families. My host siblings took me to the Finnish schools and experienced life in the campus. We went bowling, sauna, ice hockey and footy. I was able to be on a local tour in Turku which we visited the ancient Turku Castle and Turku Art Museum. It was a great cultural experience to see how the medieval ​age​unfolds in front of you with all the halls and chambers in the castle marking the major events in history.

During the stay, I’ve also developed a friendship with my host mum Sari. She showed me around the community, the church, and took me shopping in vintage op shops which I love so much! She also welcomed me to join her on a few pleasant visits to their relatives. We were really connected by values and we are still constantly in communication via social media to share our lives.

One of the most fascinating experiences during the stay was the deer hunting with my host dad Matti. Living in Australia with kangaroos, I didn’t have many chances to see a deer. I was excited when my host dad showed me camera footage of deers eating carrots in their private forest one day and expressed my wish to go for a hunt. With all the gears on, we drove to the cottage and spent a late afternoon wishing we could spot a deer in the area. Although it was -30 degrees celsius in the winter, my adrenaline was pumping hard as I’ve never been on a hunting trip before. Even though we didn’t get much luck on that day, we spent an enjoyable time in the cottage having barbeque sausages, drinks and Matti shared with me his previous hunting experiences.

CHRISTMAS Living in Australia, when it’s summer on Christmas and we celebrate with a traditional Aussie Barbie, Christmas in Finland is indeed very different. Close to Christmas, my host family took me to cut down a perfect fir in the forest as the Christmas tree and decorated it at home. During Christmas Eve, the room was heated and full of laughter when the Saint Claus was in the house and handing out presents to everyone in the family. I was really grateful that I received many fabulous gifts prepared by my host family. It was also lovely to know that they have been hiring Saint Claus every year for their kids before they grow older to understand the presence of Saint Claus. We spent a night at the church when I experienced the religious celebration of the festival. The most memorable part that I recalled on Christmas day is that we visited many lovely relatives’ houses and celebrated with tons and tons of tasty food. Eventually I lost count of how many meals that I have eaten on the day and left with a “food coma”. But who can complain? They are all DELICIOUS! :D

Loimaan Tähkä 2020

During the second part of my stay, I moved in to another host family with Ari and Jaana. They are both amazing people. I quickly blended in and developed a habit of watching the ice hockey matches together at night. On the last day of the year, they took me in town to see the end of year fireworks and drove me to a Finnish SPA place for enjoyment. Until now I still remember waking up with Ari’s signature pancakes in the morning and having a walk in the forest with the dog (Bella if I remember the name correctly). I am really grateful to meet all these people during my stay. They are lovely and kind, and welcomed me with open arms. It makes language no longer a barrier for us. We were able to communicate with our hearts and smiles. I’ve also picked up some basic words in Finnish. Until these days, I am still practising “Hyvaa Joulua”, “Kiitos”, “Huomenta”. “Moi, Olen Janet. Hauska Tavata” I truly enjoyed my time spending in Finland during my Lions Club Youth Exchange program. It has been an unforgettable experience in my life.

Janet 31


Alastaron Teollisuustie 15 www.topmec.fi email: janne.sillanpaa@topmec.fi

on kuulunut kauan Teksti: Ilkka Uusitalo, kuvat Jouko Rinne

TALOUSHALLINTOPALVELUT Vareliuksenkatu 2 A, Loimaa | p. 763 6830

Lamminkatu 36, PL 11. 32201 LOIMAA Puh. 020 799 5600

Autokatu 5, 32700 Huittinen p. 044 358 7649, 02 567 110 www.far-tec.fi

32

V

anhimmat suomalaiset saunat juontavat juurensa 10 000 vuoden taakse kivikaudelle, jolloin saunominen tapahtui maahan kaivetussa kuopassa. Tällaisia saunoja käyttivät myös eräät Pohjois-Amerikan intiaaniheimot. Kuopan pohjalle kasattiin kiviä, ja kuopan ympärille rakennettiin riukukehikko, joka peitettiin esimerkiksi tuohella tai taljoilla. Kuumennettujen kivien päälle heitettiin vettä, mistä syntynyt lämmin vesihöyry loi löylyn ja lämmitti majan. Kuoppasauna sopi esi-isiemme liikkuvaan elämäntyyliin mai-

niosti: sauna oli helppo pystyttää uudelleen asuinpaikan vaihtuessa. Pronssikaudella saunat nousivat kuopista maanpinnalle. Maanviljelyn yleistyessä ihmiset asettuivat aloilleen pysyvämmin, ja saunat alkoivat pikkuhiljaa kehittyä kohti nykyistä muotoaan. Sauna sai ympärilleen seinät, katon rakennusmateriaalina toimivat puunrungot sekä turve. Oven viereen ladottiin kasa kiviä toimittamaan kiukaan virkaa, ja olipa tässä saunan esiasteessa myös lauteena toimiva penkkikin. Lattiaa tässä muinaissaunassa ei ollut; saunan seinät pystytettiin suoraan maapohjalle. Rautakauden lopulla saunan kehittyminen otti suuren harppauksen eteenpäin – tällöin esi-isämme löylyttelivät savusaunassa. Hirsirakennustaidon myötä kuoppasaunoista luovuttiin lopullisesti, ja saunat muuttuivat maan päällä oleviksi pieniksi mökeiksi. Savusaunaa lämmitettiin kiukaana toimivien kivikasojen avulla, joita kuumennettiin jopa kymmenen tunnin ajan. Kuumentamisen

LÄHTEET: Koivisto, Jorma. Loimaan Veteraanipuiston savusauna. Sähköpostihaastattelu 18.10.2020. Lakeland – Jyväskylä Region. Sauna / Mitä on sauna/ Historia ja perinteet. saunaregion.fi/fi/sauna/ mita-on-sauna/historia-ja-perinteet/ Loimaan Seudun Sotaveteraanit ry. www.loimaanseudunsotaveteraanit.fi/veteraanipuisto/

Loimaan Tähkä 2020


Loimaan Veteraanipuiston savusauna valmistui vuonna 1997.

suomalaisten historiaan jälkeen kivikasat lämmittivät muinaisia saunoja useiden tuntien ajan. Keskiajalla saunat keksittiin varustaa savupiipulla, sekä muuratulla uunikiukaalla – näin saunojen paloturvallisuus ja käyttömukavuus paranivat huomattavasti.

Loimaan Veteraanipuiston savusauna Loimaan Sotaveteraanien veteraanipuistoa rakennettiin koko 1990-luvun ajan. Kymmenelle hengelle mitoitettu, tilavalla terassilla varustetun savusaunan rakentamistyöt alkoivat syys-lokakussa 1997. Saunan rakentamisvaiheet on hyvin tarkkaan kirjattu, kertoi Loimaan Sotaveteraaniyhdistyksen puheenjohtaja Jorma Koivisto.

Loimaan Tähkä 2020

Savusaunasta tehtiin rakentamispäätös 11.3.1997. Rakentamistoimikuntaan valittiin: Lauri Juhala, Matti Ketola, Keijo Sepponen ja pj. Matti Vainio. Saunan osalta 4500 x 3000 ja terassin osalta 4500 x 3000 4x7” höylähirrestä hintaan 13 200 mk. Rakenne oli valmistajan mallistoon kuulunut saunan malli. Muut kustannukset olisivat rakennusmestari Keijo Jokisen laskelmien mukaan n. 21 000 mk. Keijo Jokinen toimi rakennusteknisenä asiantuntijana. Saunan kokonaiskustannusten arvioitiin olevan talkootyöt ja lahjoitukset huomioiden 25 000 – 30 000 mk. Hirsikehikon osto- ja tilaus päätös tehtiin 5.9.1997. Rakennuksen sijoituspaik-

ka määriteltiin ja linjapukit pystytettiin 18.9.1997 Rakentaminen käynnistyi ripeästi. Pohjalaatan valu tehtiin 2.10.1997. Hirsikehikon pystytys tehtiin 6. ja 7.10.1997. Huopakatto saatiin valmiiksi 16.10.1997. Sitten olikin vuorossa kiukaan muuraustyö, joka tapahtui 31.10. – 4.11.1997. Muurarina toimi Esko Lentonen Mellilästä. Kiukaan tiilet oli saatu lahjoituksena Seppälän Tiilitehtaalta. Lauteiden rakentamisen 6.– 7.11.1997 jälkeen savusauna olikin valmis. Ensimmäinen koelämmitys ja saunominen tehtiin 20.11.1997, vaikka saunassa ei ollut vielä ovea. Joulukuussa Aimo Nieminen asensi valmistamansa oven paikoilleen.

Viimeistelyjä tehtiin vielä 19.12.1997 ja rakentamistoimikunta lämmitti kiukaan saunomista varten. Opettelua todettiin olevan vielä saunan lämmitys- ja siintymisajassa. Ympäristön siistiminen jäi sulan maan aikaan, seuraavaan kevääseen. Saunan läheisyyteen kaivettiin vielä lampi, johon on saunasta mukava pulahtaa uimaan. Veteraanipuistossa viikottainen avantouinti aloitettiin talvella 2000. Avantouintia ja saunaa on pidetty tarjolla tiistaisin klo 16– 20. Nyt pandemian takia avantouinnit lopetettiin maaliskuussa eikä ole vielä aloitettu uudelleen. Jatkamme sitä kyllä heti kun tilanne vain sallii, toteaa Jorma Koivisto. u

33


Talvisota ja Yrjö Jylhä N

euvostoliitto hyökkäsi sotaa julistamatta maahamme jokaista itärajan ylittänyttä tiesuuntaa pitkin 30.11.1939, joten sodan aloituksesta on juuri kulunut 81 vuotta. Kiivaat puolustustaistelut jatkuivat 105 päivää ja Moskovassa solmittu välirauha astui voimaan 13.3.1940. Sodan päättymisestä tuli maaliskuussa kuluneeksi 80 vuotta. Talvisodan taistelut olivat erittäin raskaat ja sodassa kaatui 23157 suomalaista ja haavoittui yli 45000, joista noin 10000 jäi pysyvästi invalideiksi. Yhdeksi sodan kovimmiksi ja ankarammiksi taistelupaikoiksi muodostui Taipaleenjoen, Terenttilän ja Kirvesmäen lohkot. Siellä oli maatamme puolustamassa myös 2./JR 30, jossa yhtenä komppanian päällikkönä toimi kapteeni Yrjö Jylhä (s.1903). Hänen herkkään runoilijansieluunsa piirtyivät pysyvästi sodan julmuudet, tuskat ja raakuudet. Näistä sotapäivien raskaista kokemuksista hän kirjoitti tunnetun runokokoelmansa Kiirastuli. Teos sisältää erittäin vaikuttavia ja mieltä kovin koskettavia runoja, joista voisi mainita runot Pyhä yö, Kaivo ja Hyvästi Kirvesmäki. Runoissaan Jylhä kuvaa sotilaiden syvimpiä tuntoja, uupumusta, pelkoa, huolta kotiväestä ja tuskaa, jota voi kuvailla vain sellainen runoilija, joka on itse paikalla olleena kokenut samat tunteet kuin rintamatoverinsa. Komppanian päällikkönä hän joutui kantamaan myös vastuuta miestensä kohtaloista, joille hän ei itse juurikaan mitään voinut, sillä isänmaan vapaus oli koko ajan vaakakupissa ja hän komppanian päällikkönä tunsi vastuunsa.

34

Te kasvointte kilpaan ja kamppailuun, te kuuluitte heimoon saarrettuun, joka rauhansa vain verin osti. Yrjö Jylhä: Vaienneet voittajat (1940)

Runossa Pyhä yö hän kuvailee tilannetta jouluaattona rintamamiesten ajatuksin: ”Ja monta paimenta parrakasta lumessa valvoi ja vartioi, ja vartioi sitä pientä lasta petojen saaliiksi joutumasta- maa, taivas kiitosta soi. Ja Suomen korpien yllä hohti nyt tähti suurempi muita, ja me kaikki käännyimme sitä kohti, ja meidät kaikki se kotiin johti, se tähti suurempi muita.”

Seuraukset tuosta sodasta olivat kansallemme kovat. Neuvostoliiton pommikoneet kylvivät tuhojaan pommittamalla rintamien lisäksi ympäri Suomea kaikkia tärkeitä kohteita ja siviiliuhrien määrä nousi suureksi ja lisäksi tulivat mittavat aineelliset vahingot. Maamme pinta-alasta jouduttiin pakkoluovuttamaan sodan aloittaneelle Neuvostoliitolle noin 10 % ja kotinsa menetti 11 % suomalaisista, jotka lähes kaikki olivat karjalaisia. Kahdeksankymmenen vuoden takaista joulua 1940 vietti tuskaisina ja toivottomina kansalaisistamme yli kymmenesosa vieraan orren alla. Se joulun tähti johdatti aivan varmasti myös kaikkien kotinsa menettäneiden muistot ja kaipaukset menetettyyn rakkaaseen kotiin. Eino Vepsä Yksi noista kotinsa menettäneistä

Suomen kolme viimeistä rauhanteon rajaa. Pakkoluovutetut alueet ovat mustia.

Loimaan Tähkä 2020


- Ilmastoinnit ja tarvikkeet sekä huollot - 5â€? vesirännit suoraan autosta - Konesaumatut katot - Rakennuslistat ja peltityĂśt

IV-Pelti Luuri Oy

- KuparityÜt - Kattoturvallisuustuotteet - RautarakennetyÜt - Seinäkasetit

Voimatie 1-3, 32210 Loimaa

www.ilmastointijapelti.fi p. (02) 763 6860 iv-konehuollot ja suodattimet p. 040 830 4556 Huomioi kotitalousvähennys

Erkki Kulonen, puh. 0400 530 920

Viksbergintie 2, 30300 Forssa www.jakelukulma.fi

Taltor Oy Vesikoskenkatu 1, 32200 Loimaa • 0400 741556

www.tikakoski.com

Ritvan ja Oilin

HERKKUKEITTIÖ Hossinkatu 1-3, Loimaa • Puh. 040 196 4665

Teollisuustie 11, 32440 Alastaro, Finland Puh. +358 2 764 1205 e-mail: taltoroy@pp.inet.fi

VARATTU

Sollan Pakkaamo Oy Gsm 0500 535 325 • Niinijoentie 187, 32300 Mellilä sollanpakkaamo@seutuposti.fi • www.sollanpakkaamo.fi

Siemenviljan ja nurmisiementen viljely, pakkaus sekä myynti

Kuorma-autokuljetukset TiehÜyläurakointi

Veljekset Peräaho

Lamminkatu 40, Loimaa • (02) 721 1300 • www.sporttikone.fi

Loimaan Tähkä 2020

www.veljeksetperaaho.fi

35


SORA-MARA sorastusvaunut ovat täällä taas! myös Kauttamme Lämmönvaihtimet tehotarpeesi ja tilanteesi mukaan.

Sieppalantie 92, 32200 Loimaa Matti Selinheimo p. 040 8441365

www.agrosa.fi

Kuluneesta vuodesta kiittäen toivotamme

HYVÄÄ JOULUA

ja Onnellista Uutta Vuotta !

Rauhallista Joulua! Puh. (02) 7636 780 tai 0500 741 456 www.kaunistonsora.fi

Teollisuuskatu 1 Loimaa

Kodikasta joulua ja Onnellista uutta vuotta!

Rauhaisaa Joulua ja Satoisaa Uutta Vuotta 2021! Siementila Salo Oy, Mellilä www.siementilasalo.fi

Hautakivet, kaiverrukset, kultaukset, puhdistukset ym. alan työt Jari Niittymäki Heimolinnankatu 14 32200 LOIMAA GSM 0400 692 753 Puhelin (02) 7623 015

www.loimaankeilahalli.fi

Putkiasennus Jorma Jokinen Humppilantie 3 HUMPPILA Puh. 0500 531175

36

www.ktu-asunnot.fi

Puh. 0400 812 585

Voimakatu 2 32200 LOIMAA niittymaki@kivikaiverrus.fi

Member of Nokian Tyres Korkeakoskentie 78 32700 Huittinen

Loimaan Tähkä 2020


Turuntie 73, 32200 Loimaa, puh. (02) 550 2400 www.sahkoliike.fi Hiidenkankaan torppa. Susi hyökkäsi sisään keskimmäisestä ikkunasta.

VARATTU LOIMA A

Alastaron Rakennustarvike Loimijoentie 81, 32440 Alastaro, p. (02) 764 1955

Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2021 Vesikoskenkatu 13, 32200 Loimaa, puh. 0440 724 637 www.loimaanisannointi.fi

Kainuulainen pikkupoika pelasti veljensä suden suusta

V

iime huhtikuussa pääsi Kajaanin maalaiskunnan ja Sotkamon rajamailla eräältä elokuvaseurueelta karkuun susi. Karkumatkallaan peto hyökkäsi Hiidenkankaan torpan pihamaalla torpassa asuvan Juho Haverisen 12-vuotiaan Heikkipojan kimppuun ja puri häntä kaulaan ja olkapäähän. Suden kanssa painiskelu olisi varmaan päättänyt Heikin päivät, ellei hänen vuotta nuorempi Veikko veljensä olisi kirveellä ajanut sutta karkuun. Susi huomasi vielä torpan ikkunasta katselevat pikkulapset ja ryntäsi lasin läpi sisälle, josta lasten äidin onnistui kuitenkin häätää se ulos samaa tietä kuin se oli tullutkin. Peto saatiin samana iltana aimmutuksi KajaaninSotkamon maantien varrelta Leihuvaaran rinteeltä. Pistäydyin eraänä sateisena elokuun sunnuntaina tervehtimään näitä reippaita Kainuun pikku poikia, jotka.tässä saan esitellä Suomen Kuvalehden lukijoille. “Miksi et kerta kaikkiaan lyönyt sutta kuoliaaksi?” Kysyin terhakalta Veikko-pojalta. “Ennätin sivauttaa sitä vain kerran, kun se jo lähti karkuun”, oli reipas vastaus. Aarne Palviainen Heikki ja Veikko Haverinen.

Juttu on julkaistu Suomen Kuvalehdessä no 35 / v. 1935

Loimaan Tähkä 2020

37


Perinteistä tanssilavakulttuuria aidoimmillaan

Pappisten tanssilava 20 vuotta

E

tsin hyvää kuvakulmaa kuvatessani Pappisten tanssilavaa marraskuisen auringon viime säteissä, kävelin tanssilavan laiturilla ja mietin, miten nopeasti ovatkaan tanssilavan 20 kesää kuluneet. Vuodet vierivät nopeasti, varsinkin ihmiselämässä, mutta niin on käynyt tanssilavallakin. Monta kaunista tarinaa on syntynyt ihmisten kohtaloista, tanssilavalla kesäillan hämärässä ovat parit tavanneet toisensa, on juhlittu häitä, on vietetty syntymäpäiviä. Kesäisessä tanssilavassa on jotain niin suomalaista, sellaista, mitä et löydä mistään muualta. Jotain haikeaa, mutta samalla niin kaunista ja sydänalaa koskettavaa. Pappisten tanssilavalla on vuosien saatossa käynyt paljon tanssikansaa – nuoria ja vähän varttuneem-

38

pia kävijöitä. Tanssilavan talkoolaisena – melkein 20 järjestysmieskesää takana – olen tullut tuntemaan monia vakiokävijöitä, joille Pappisten perjantaitanssit on merkitty punakynällä kalenteriin jo hyvissä ajoin keväällä, kun kesän ohjelma on julkaistu. Tanssikansaa on tullut lavalle läheltä ja kaukaa; vannoutuneelle artistin tai bändin fanille ei 200 kilometrin tanssimatka suuntaansa ole matka eikä mikään, kunhan pääsee nauttimansa suosikkinsa tanssikeikasta. Parkkipaikat ovat parhaina iltoina olleet ääriään myöten täynnä autoja ja tunnelma tanssilavalla katossa – suorastaan käsin kosketeltava. Lavan talkoolaisena olen päässyt läheltä näkemään miten sitoutuneita kaikki lavan talkoolaiset ovat. On ollut hienoa havaita, miten talkooporukoissa kaikki te-

kijät ovat löytäneet oman paikkansa. Toinen paistaa makkaraa, joku ohjaa liikennettä, on kanttiinin tehotiimiä, lipunmyyjiä ja ”juomanlaskijoita”. Tekijöiden kasvoilta paistaa ilo ja tekemisen ylpeys, ollaan samaa porukkaa. Tämä asian ovat huomanneet vuosien saatossa lavalla niin esiintymässä käyneet artistit kuin tansseissa käyneet tanssivieraatkin. Pienilläkin asioilla voi olla iso merkitys, vastaleivottu pulla ja kuppi kahvia saattaa olla bändin basistille se illan tähtihetki. Kun Pappisten tanssilava 2016 palkittiin vuoden tanssilavana, oli tunne hieno – olemme onnistuneet tuottamaan ja luomaan jotain sellaista, tehty työ ei ollut mennyt hukkaan. Palkinto tehdystä työstä oli todellakin palkinto kaikille, eritoten palkinto tanssilavan talkoolaisille. Pappisten lavan me-

nestys kesäisenä suosittuna tanssipaikkana perustuu hyvään talkoohenkeen, toimintaa pyörittävään lavatoimikuntaan ja taustalla luottamusta osoittavaan Niinijoen kyläyhdistykseen. Tulevaisuus näyttää hyvältä, vaikka työtä riittääkin, mutta hyviä ovat tekijätkin. Tanssilava on vuosien saatossa toiminut myös lukemattomien häiden, syntymäpäivien ja muiden juhlien pitopaikkana. VarsinaisSuomessa ei järvimaisema tanssilavan ikkunasta nähtynä ole ehkä se yleisin maisema. Moni tuleva hääpari onkin ollut aivan myyty, kun he ovat nähneet järvinäkymän ja lavan miljöön ympäristöineen. Hinnasta ei ole tarvinnut tinkiä, ennemmin onkin keskusteltu siitä, onko haluttu päivä varauskalenterissa vapaana – aikaisimmat varaukset on tehty kaksikin vuot-

Loimaan Tähkä 2020


ta ennen haluttua juhlapäivää. Lavalla juhlitaankin kesällä lauantaisin, tanssi-iltoja ovat perjantait ja heinäkuussa myös tiistait. Tanssilavan tulevaisuus juhlapaikkana on taattu, vuokrahinta kohtuullinen ja peruspalvelut hyvin saatavilla. Juhlajärjestelyissä lavan vuokraaja saa tarvittaessa – niin halutessaan apua myös paikallisilta partiolaisilta; Mellilän Menninkäisiltä. Kohtuullista korvausta vastaan juhlija saa partiolaisilta ”apukäsiä” juhlapaikan koristeluun, pöytien ja tuolien asetteluun ja lavan siivoukseen. Toimiva tanssilava vaatii taakseen myös toimivan ”organisaation”, joka pitää kesäisin lavan ohjakset käsissään ja valmistelee tulevia tanssikausia hyvissä ajoin. Pappisten lavan käytännön asioiden junailu on osaavan lavatoimikunnan vastuulla. Lavatoimikunnan jäsenet ovat hyvin sitoutuneita ja asiansa osaavia. Allekirjoittaneella on ollut kunnia olla osa tätä porukkaa. Vastuualueita on jokaiselle ryhmän jäsenelle hoidettavaksi; artistien ja bändien järjestely tuleville tanssikausille yhdessä ohjelmatoimistojen kanssa, kanttiinitarjoiluista vastaaminen, juomatilausten ja niiden myyntiin liittyvien lupa-asioiden hoito, vastuut lipunmyynnistä, teostoasioista, tilojen vuokrauksesta ja lavakiinteistön yleishuollosta ovat kaikki asioita, joista tanssilavan lavatoimikunnan henkilöt ovat vastuussa. Kaikki

Loimaan Tähkä 2020

tämä työ tapahtuu taustalla ja on hieno osoitus tekijöidensä sitoutuneisuudesta omaa vastuualuettansa kohtaan. Kun tanssikausi keväällä toukokuun lopussa pyörähtää käyntiin, taustatyöt tanssien hyväksi on lavatoimikunnan osalta jo tehty, kesä menee omissa työvuoroissa – kolmena iltana kesän aikana. Pappisten lavan tanssikausi alkaa yleensä kesäkuun ensimmäisenä perjantaina, kestäen aina syyskuun alkuun, niin että 18 tanssit on tanssittu. Jokaisella talkoolaisella on kesän aikana kolme työvuoroa – järjestyshenkilöryhmiä on kaikkiaan kuusi. Kesä 2020 oli hieman normaalista poikkeava – valtiovallan keväällä 2020 asettamat kokoontumisrajoitukset vaikuttivat myös tanssilavojen arkeen. Tulevaisuuden usko on kova, parempaan suuntaan olemme varmasti menossa. Pappisissakin vietetään kesällä 2021 entistä upeampia tanssihetkiä – aivan varmasti. Rajoitukset ja viranomaismääräykset ovat keventäneet monen esiintyvän taiteilijan ja tanssiorkesterin tilipussia. Haluan uskoa parempaan tulevaisuuteen, mikä varmasti odottaa kaikkia lavatanssin ystäviä meillä Suomessa ja myös Pappisten tanssilavalla. Toivotakin kaikki lavatanssin ystävät tervetulleeksi Pappisten lavalle kesällä 2021. Pidetään lippu korkealla!!!

Paikallisen puolella.

Paikallis

KOKEMUKSELLA JA PAIKALLISTUNTEMUKSELLA TEEMME • myyntikohteista arviot ja lausunnot • erikoisalana maa-ja metsätilat (metsäasiantuntija) • kauppakirjat • vuokrasopimukset Alpo Isokallio LKV Puh. 040 821 7345

LOIMAAN KIINTEISTÖNOTARIAATTI OY

LOIMAAN HAUTAUSTOIMISTO K.V. Haapasen seur. Veli Reunanen Ky Heimolinnankatu 16, 32200 LOIMAA Puhelin (02) 762 2700 Veli Reunanen 0500 531 814 Marika Reunanen 050 561 0547 loimaanhautaustoimisto.fi loimaan.hautaustoimisto@seutuposti.fi

Hannu Suominen

39


JOULU-ILTA Syvä rauha laskee ylle kylän kaukaisen, ikkunasta hohtaa jouluvalo lämpöinen. Lumiharso peittää tienoon, järven selänteen. On joulu-ilta, juhla seimen lapsen pienoisen. Tuttuun tupaan saapuu yksinäinen matkamies, suojan, lämmön antaa lapsuuskoti ja sen lies. Kodin täyttää rakkaan jouluvirren sävelet, lasten laulut, leikit, sadun keijut ja tonttuset. On joulu-ilta, juhla kodin, lasten, nuorten aikuisten.

Loimaan

KANSI- JA MOOTTORIKONEISTUS OY automaalit • varaosat • tarvikkeet Anssi Pihlajasaari Teollisuuskatu 10 32200 Loimaa

Puh.(02) 762 1303 Fax (02) 762 4791 GSM 040 553 9149

Kumu, häly, kiire mainen on ympärillä vaiennut. Rauhaa, suurta juhlaa soivat kirkonkellot nyt. Kuusi tuoksuu, loistaa lasten silmät kilpaa tähtivyön. On joulu-ilta, juhla suurten, pienten maiden, Vapahtajan synnyin yö.Vapahtajan synnyin yö.

Leino U. Karjalainen

Lamminkatu 5, 32200 Loimaa Puh. (02) 763 2271 • fixusloimaa@fixus.fi

Loimaan

TILIPISTE KY Myrskylinnankatu 2 C A1, 32200 LOIMAA, puh. (02) 762 2123

Kaikki maatalouden kuljetukset

Kuljetus Harri Holm Oy Väinämöisenkatu 6B, Loimaa • www.loimijoki.fi

Mellilä • 0500 324 117

Aleksis Kiven katu 9, 32200 Loimaa • Puh. (02) 762 5100 Avoinna: ma-pe 8:00-17:30, la 8:30-14:00

K. Mylen Oy Loimaa Lopotintie 2, 32210 Loimaa Puh. (02) 7625 100 • Avoinna: ma-pe 8:30-16:30

www.k-rauta.fi

40

www.lantmannenagro.fi/loimaa

Loimaan Tähkä 2020


Taina Hietalahti bongasi jossain päin Alastaroa orgaanisen “TÄHKÄ” tilataideteoksen

KAIKILLE TEILLE KA-RENKAASTA

Kattava valikoima talvirenkaita ja vanteita kaikenlaisiin menopeleihin. Tietenkin parhaaseen hintaan!

myynti@karengas.fi

www.karengas.fi @karengasoy

Turku Salo Koski Tl Vantaa

p. 040 9010 965 p. 040 9010 969 p. 040 9010 963 p. 040 9010 977

Kaarnatie 8, 32210 Loimaa Puh. 0500 530 408

SINCE 1996

VARATTU www.lkp.fi

Loimaan Tähkä 2020

41


HUOLLOT KORJAUKSET MAALAUKSET VAURIOKORJAUS HINAUKSET

AUTOHUOLTOMAUNU.FI JONI MAUNU 0500 815 086 JAAKKO MAUNU 040 521 5580

Lamminkatu 35, Loimaa • www.loimaankonepiste.fi

Tienhoito ja koneurakointi

ONLINE SHOP: Kultastore.fi Turuntie 12, 32200 LOIMAA • Puh. (02) 7622 569

JUSSI VANHA-PERTTULA 050 592 1071

Hirvikoskentie 222, LOIMAA, P. 769 3300

Lämmin kiitos LEHTI-ILMOITUKSELLA TOIMINTA AMME TUKENEILLE! LIONS CLUB LOIMA A/TÄHK Ä

Kuljetus Matti Salonen Oy Kojonperä • 0500 919 563

Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2021!

Turuntie 22 •32200 LOIMAA • Puh. (02) 2141 900

Puh. 0500 871 084 www.vuorisenkonepaja.fi

Puh. (02)7622 381 Turuntie 3-5 32200 Loimaa

Tämänkin lehden sivut valmisti Lähtökuja 4, Loimaa | Etusivupaja.fi

42

Loimaan Tähkä 2020


TOIVOTAMME YSTÄVILLEMME JA TUTTAVILLEMME

JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2021! Helena Yli-Tuomola ja Jaakko Ahokas Alise ja Olavi Ala-Nissilä Marjo ja Jarmo Harjunmaa Mai-Riitta ja Juha Helminen Maire ja Simo Koivula Else ja Antti Koivunen Laura Muhonen ja Jari Koivusaari Leena ja Ville Kotiranta Veikko Kotiranta Jouko Kylä-Utsuri Jaana ja Ari Lindell Riitta ja Antti Lintula Tarja Pajula ja Antti Majanen Anniina Marjamäki ja Ville Manner

Teija ja Unto Marjamäki

Anne ja Pekka Rinne

Erja ja Esko Markula

Sanna ja Miikka Ristimäki

Piia ja Janne Mäkelä

Brita ja Raimo Salonen

Anne ja Pekka Mäkelä

Tiina ja Jari Sandell

Heidi ja Tomi Mäkelä

Johanna ja Aapo Savo

Anja ja Matti Mäkilä

Sari ja Matti Schwartz

Jari Männistö

Arja ja Rauli Selinheimo

Sari Kuusisto ja Markku Nenonen

Terhi Puisto ja Hannu Suominen

Leena Keskitalo ja Harri Parikka

Leena ja Ilkka Uusitalo Päivi ja Kalle Vanha-Perttula

Hilkka ja Pentti Päivölä

Rauha ja Eino Vepsä

Anneli ja Matti Raikkonen

Eija-Liisa ja Ari Vikström

Katriina ja Reijo Raitanen

Olli Vähä-Hakula

Sirpa ja Olli-Pekka Rastas

Mari ja Reijo Ylösmäki

Orvokki ja Jouko Rinne

Tuula ja Göran Österberg


Kuva: MS


Millions discover their favorite reads on issuu every month.

Give your content the digital home it deserves. Get it to any device in seconds.