Loimaan Tähkä 2021

2021

Mistä tietää, milloin joulu on?

K

otini pihamaalla kasvaa korkeita koivuja. Jos elän niin vanhaksi, etten enää tule itsekseni toimeen, toivon, että myös tulevan kotini ikkunasta näkyy koivuja. Ne kertovat riittävän tarkasti ajan kulumisesta.

Kevään edetessä punerva yleisväri muuttuu hiirenkorvien myötä vihertäväksi ja yhä väkevämmän vihreäksi, kun ehditään kesään. Taas värin voima hakee uutta uomaa, keltaista ja ruskeaa. Silloin on syksy ja odotuksen aika. Eivät koivut vielä kevättä odota, vaan lehtien pudottua ja pakkasten tultua odotettu kuura verhoaa ne kimaltavaan huntuun. Jos pakkanen jatkuu, lumi ripottelee itsensä koivun oksille kuin kapeille sormille. Silloin on talvi.

Minulta odotetaan tarkempaa kalenteria siellä tulevassa kodissani. Mihin minä sellaista tarvitsen? Kaikki annetut päivät kyllä tulevat. ”Minkä niminen presidentti on? Paljonko on 100 - 7? Monesko päivä on?” Entä sitten? Minä kysyn kysyjältä, niin kuin tätini 88 v. samassa tilanteessa, että tiedätkös sinä sen sonnin nimen, joka rusikoi kalamiehen hengiltä Ikaalisissa? Minäpä tiedän. Se oli Lounatuuli. Siihen loppuvat kysymykset sillä erää.

Katson jäisiä ja sitten lumisia koivuja ja näen, että on talvi. Vaan milloin se joulu on? Ensi aavistuksia saan siitä, kun lapset kuiskuttelevat keskenään, kuka saisi Mamman jouluksi ja ottaisi Papan jouluaatoksi.

Tuikahtiko tähti? Koetan katsoa liikkumattomien oksien molemmin puolin: tähti se on!

”Tähti, jonka tietäjät olivat nähneet nousevan taivaalle, kulki heidän edellään. Kun tähti tuli sen paikan yläpuolelle, missä lapsi oli, se pysähtyi siihen. Miehet näkivät tähden, ja heidät valtasi suuri ilo. He menivät taloon ja näkivät lapsen ja hänen äitinsä Marian.

Silloin he maahan heittäytyen kumarsivat lasta, avasivat arkkunsa ja antoivat hänelle kalliita lahjoja: kultaa, suitsuketta ja mirhaa.” Matt. 2:9-11.

Tähti oli tietäjille merkki siitä, että jotain jumalallista oli tapahtunut maailmankaikkeudessa.

Tämä usko sai heidät vaaralliselle ja vaivalloiselle matkalle kaukaista maata kohti.

Liitymme tietäjien seuraan. Emme arvioi tallin kuntoa, emme varjele silkkivaatteitamme emmekä samettikenkiämme, vaan käymme karjasuojaan sisälle. Ehkä oveen tarttuessamme häivähtää mielessä epäilys, voiko kaikki ihmeellinen olla totta.

Kun silmämme tottuvat hämärään, näemme lapsen ja hänen äitinsä Marian. Ensin lapsen, sitten Marian. Heissä on Jumalan ihmiseksi tulemisen salaisuus. Heissä Jumalan kirkkaus loistaa koko ihmiskunnalle. Koemme ilon, jonka tietäjät tunsivat nähdessään Betlehemin tähden. Siitä tietää, milloin joulu on.

Oiva Alanen

SISÄLLYS: Lions Club Loimaa/Tähkän Presidentin joulutervehdys........................... 5 Loimaan kaupungin joulutervehdys............ 7 Loimaan kaupungin tervehdys..................... 7 Lumiveistoskisa lapsille................................. 9 KiTeNet-kampanja torjuu nettikiusaamista...............................11 Lions Club Loimaa/Tähkän toimintakertomus 2020-2021.....................12 Juha Helminen Lions-ritariksi....................13 Uusi Lion Pauli Yrjölä.................................13 LC tähkä auttaa............................................15 Tarina uskollisesta ystävästä.......................16 Padel kerää lisää harrastajia........................19 Kojonkulman koulu tuli tiensä päähän.....20 Jukka Ristimäki: Muisteluita matkan varrelta........................24 Isonvihan ajan tapahtumia Loimaalla ja kurkijoella...............................28 Keitä ne ovat ne sankarit?...........................30 Reikiryijyt kirkkorekiä koristamassa.........32 Punatulkku “kuntoutuksessa”....................34 Kotiseutuhistoriaa sadan vuoden takaa: Haaste Loimaalla 1918................................37 Petäjoen työväenyhdistys............................39 Haaste kaikille Loimaalaisille.....................41

kansi:

Metsämaan kirkko (Kuva: MS)

LOIMAAN TÄHKÄ 2021 27. vuosikerta julkaisija: Lions Club Loimaa/Tähkä julkaisutoimikunta: päätoimittaja:

Antti Majanen Hannu Suominen, Ilkka Uusitalo, Ari Lindell, Matti Schwartz, Eino Vepsä, Jari Koivusaari toimituskunta:

sivunvalmistus:

Etusivupaja, Mari Knuutila PunaMusta Oy - 2021

painopaikka:

Lehti on luettavissa myös osoitteessa www.loimaantahka.fi

Kuva: MS

4

Loimaan Tähkä 2021

Presidentin joulutervehdys LIONS

-järjestö on ympäri maapalloa vaikuttava, uskonnollisesti sekä poliittisesti sitoutumaton hyväntekeväisyysjärjestö. Maailmanlaajuisesti järjestö työskentelee muun muassa diabeteksen ja ehkäistävissä olevan sokeutumisen torjumisen saroilla. Suomessa kattojärjestönä toimii Suomen Lions-liitto joka tekee yhteistyötä paikallisten Lionsklubien kanssa Paikallinen - 58 vuotias - LC Loimaa Tähkä kerää rahaa avustuskohteisiin erilaisilla tempauksilla joista eräs; LC Tähkän Joululehti on nyt kädessäsi.

Lehden vuosikerta on 27. Olemme ylpeitä ja kiitollisia että lehtemme monipuolista sisältöä luetaan, siinä halutaan ilmoittaa, sen vuosikertoja säilytetään ja sen ilmestymistä odotetaan. Lehden tuotto menee kevään aikana haettaviin avustuskohteisiin, jotka LC Tähkällä ovat perinteisesti olleet paikallisia.

Keväällä 2020 alkanut koronapandemian luja ote ihmiskunnasta näyttää heikkenemisen merkkejä.

Kiitos rokotusten ja terveysviranomaisten antamille ohjeille joita ihmiset kuuliaisesti noudattivat.

Yhteisiä kokoontumisia ei ole järjestetty tai ne on ollut pakotettu toteuttamaan pahimpaan pandemian aikana etäyhteyksien avulla. Videoilla pystytään hoitamaan tiedon kulku ja sääntöjen määräämät kokoukset mutta aito yhteisöllisyys vaatii jotain emotionaalisempaa kuin kylmään näyttöruutuun tuijottamista. Nyt kun terveysviranomaisten päätöksellä kokoontumisrajoituksia helpotetaan, pääsevät ihmiset viimein joukoin kokoontumaan samaan tilaan, esimerkiksi joulupöytään.

Toivon Teille kaikille mitä mainiointa Joulua ja parempaa vuotta 2022.

Matti Schwartz Presidentti 2021 – 2022 Lions Club Loimaa/Tähkä

Loimaan Tähkä 2021

5

HUOLEHDIMME TERVEYDESTÄSI Lääkärikeskus Laboratorio Röntgen

Yleis- ja erikoislääkärit

mm. ortopedi, kirurgi, korvalääkäri, gynekologi ja gastrokirurgi

Magneettikuvaus (magneettirekka perjantaisin) Sairaanhoitajan vastaanotto Varaa aikasi osoitteesta mehilainen.fi tai p. 010 414 00*

TOIVOTAMME RAUHALLISTA JOULUA!

MEHILÄINEN LOIMAA Vesikoskenkatu 17, Loimaa • mehilainen.fi *Soitto numeroon maksaa 0,084 €/min

6

Loimaan Tähkä 2021

A

Yhteisöllisyysindeksissä ennätyslukemia

rmollista on, että joulu ja uusi vuosi tulee, vaikka maailmalla tapahtuisi mitä. Tämän hetken suuret huolet – kuten korona ja ilmastonmuutos – ovat läsnä myös ensi vuonna. On kuitenkin tärkeää pysähtyä ja viettää hetki läheisten kanssa.

Pienen tauon jälkeen jaksamme paremmin omassa arjessamme ja voimme myös tarjota apua, kukin omalla tavallaan. Apua nimittäin tarvitaan kotimaassa ja muualla maailmassa enemmän kuin koskaan. Kaupunki, monet järjestöt ja yksittäiset henkilöt ovatkin ottaneet asiakseen auttaa. Tulokset ovat olleet vaikuttavia. Jos käytössä olisi yhteisöllisyysindeksi, olisi tänä vuonna rikottu ennätyslukemia.

Tulevan vuoden aikana hiotaan toimintakuntoon hyvinvointialueet, joille sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen tehtävät ja järjestämisvastuu siirtyvät kunnilta. Kuntien osalta alkaa uusi aikakausi – uskon, että

yhdistystoiminnan merkitys kasvaa. Samalla toivon, että kuntien ja järjestökentän yhteistyö syvenee entisestään.

Leijonajärjestö tekee osaltaan tärkeää työtä. Muille paikallisille yhdistyksille jaetut avustukset ja esimerkiksi Loimaan aluesairaalalle lahjoitetut tavarat eivät ole jääneet huomaamatta. Näistä kiitos kuuluu yhdistyksenne yhteistyökumppaneille ja ennen kaikkea teille järjestötyöhön pyyteettömästi osallistuville jäsenille.

Meitä loimaalaisia vaivaa usein turha vaatimattomuus.

Toivon kuitenkin, että olette ylpeitä toiminnastanne ja nautitte edessä olevista juhlapyhistä. Emme aina osaa sanoittaa kiitollisuuttamme, mutta erinomainen kirjailijamme Pirkko Jaakola on todennut, että esimerkiksi ”kohta sitä sattaa lunta” tai ”taitaa tulla liukkaat kelit” merkitseekin paljon enemmän. Se on sitä todellista välittämistä.

Toivotan Loimaan kaupungin, itseni ja perhekuntani puolesta kaikille ”tähkäläisille” ja tämän lehden lukijoille rauhaisaa joulua ja valoisaa tulevaa vuotta 2022!

Teija Ek-Marjamäki Kaupunginhallituksen puheenjohtaja

Hyvää Joulua PRISMA LOIMAA, Aleksis Kiven katu 7, 32200 LOIMAA, puh. (02) 763 6840, ma–pe 8–20, la 9–17, su 10–16

Loimaan Tähkä 2021

7

Hyvää joulua ja onnellista uutta vuotta!

Puunkaadon ammattilaiset toivottavat

Havuntuoksuista joulua!

Kiitos yhteistyöstä 2020 ja hyvää uutta vuotta!

Lamminperä 12, Loimaa • (02) 763 1820

KANTOJEN JYRSINNÄT

PUIDEN KAADOT

Autokatu 5, 32700 Huittinen p. 044 358 7649, 02 567 110 www.far-tec.fi

Lamminkatu 5, 32200 Loimaa Puh. (02) 763 2271 • fixusloimaa@fixus.fi

Polttoainemyynti ja lietteen multauslevitys

JUHA KORVENPÄÄ Kauppalankatu 5-7, 32200 Loimaa (02) 763 1031 • ravintolaata.fi

8

Puh. 0500 822 019

Loimaan Tähkä 2021

Lumiveistoskisan palkinnot jaettiin keväällä Leijona-puistossa. Vasemmalla klubin presidentti Miikka Ristimäki, palkitut ja kisan suojelija lion-ritari Matti Mäkilä.

Jotain uutta, jotain vanhaa:

Lumiveistoskisa lapsille L

C Loimaa Tähkä järjesti viime talvena lumiveistoskilpailun lapsille, koska perinteistä talviriehaa laskiaissunnuntaina ei tuolloin vallitsevan koronatilanteen vuoksi voitu järjestää Keskuskoulun ympäristössä. Lumiveistoskilpailun suojelijana toimi klubistamme Lion-ritari Matti Mäkilä.

Lumiveistoskilpailun ”tuomarina” ja taiteellisen näkökulman tuojana toimi sarjakuvataiteilija ja graafikko Terhi Ekebom. Terhi on juuriltaan Loimaan seudulta; isä Kojonkulmalta ja äiti Punkalaitumelta.

Robert ja Daniela Vänttilän huolella rakennettu Roope Ankka nousi kilpailijoiden joukosta hyvin esiin. Hienosti muotoiltu hattu ja nokka, ilmeikkäät silmät sekä huivi toivat työhön eloisuutta. Teoksesta välittyi ilo ja kekseliäisyys, jolla se oli yhteistyössä rakennettu. Olivia Jokisen jännittävä luolasto kutsui myös seikkailuun ja Ellenin Muumitalossa oli hienot värit, totesi Terhi Ekebom. Kolme parasta taideteosta palkittiin Loimaan Sportian lahjakortilla. Palkintojen jako suoritettiin Leijona-puistossa. Toivotaan, että lumiveistoskisa kyetään järjestämään tulevinakin talvina ja lunta sataisi Loimaan seudullekin.

I palkinto: Muumitalo.Tekijä Ellen 7 vuotta.

PARANNA OMAA HYViNV iNTiASi JA TEE Purkit ja pullot pakataan KESKELLÄ KAuNEiNTA MAASEuTuA, Loimaalla.

Kotimainen, herkullinen hunaja tekee AIDOSTI HYVÄÄ. Sinulle ja pölytyksen kautta KOKO SUOMEN LUONNOLLE.

Loimaan Tähkä 2021

Hunajassa on yli 200 ainesosaa, jotka TUKEVAT HYVINVOINTIASI ja PITÄVÄT ENERGIATASOSI KORKEINA.

Pörise tänne www.hunaja.fi

vastuullisia valintoja.

Koe kesä ihollasi ympäri vuoden ja HYÖDYNNÄ hunajaa KAUNEUDEN­ HOIDOSSA.

9

Yrityskehittämistä www.modify.world

TRIVAL

Media ja ohjelmistot

Maksimoi näkyvyytesi me autamme, ideoimme ja toteutamme brändisi kehittämistä

www.trival.fi 10

Loimaan Tähkä 2021

KiTeNet- kampanja

torjuu nettikiusaamista kouluikäisten keskuudessa

S

uomen lionit ovat jo vuosikymmenen ajan puhuneet lasten nettiturvallisuudesta. Aihe on entistä ajankohtaisempi, puhutaanpa sitten lasten terveydestä, syrjäytymisestä, oppimisesta, groomingista tai häirinnästä. Internetissä opitaan monia hyviä asioita, mutta netin käyttö on aiheuttanut myös ongelmia niin kouluissa kuin koulun ulkopuolella. Joka viides lapsi kokee itsensä kiusatuksi ja yli 50 %:n lähipiirissä on ollut kiusaamista (MLL).

MySafetyn (2021) tutkimuksessa joka neljäs yli 10-vuotiaista on kokenut nettivihaa tai -kiusaamista. 10–17-vuotiaista 46 % on ollut netissä loukkaavien kommenttien kohteena.

10 % koki masennuksen tunnetta loukkaavien kommenttien seurauksena. Empatia ei enää riitä, tarvitaan toimintaa. Nettikiusaaminen huolettaa suomalaisia ja lapsiperheistä yli puolet on huolissaan perheenjäsentensä joutumisesta nettikiusaamisen kohteeksi.

Edellä mainituista syistä lionit toteuttavat kaudella 2021–2022 valtakunnallisen KiTeNet-kampanjan, jonka kohteena ovat 8–12 vuotiaat lapset. Varsinaisia toimijoita tulevat olemaan paikalliset Lions-klubit ja yhteistyökumppanit esim. ala-asteet ja päiväkodit.

Paikalliset leijona-klubit voivat olla organisoimassa esim. koulujen kanssa vanhempainiltoja, joissa käsitellään lasten nettikäyttäytymistä asiantuntijan johdolla. Lions-liitto on tuottanut aiheesta myös hyvää opetusmateriaalia opettajien ja vanhempien käyttöön.

Jokaiseen lions piiriin on valittu KiTeNetyhdyshenkilö. A-piirissä, johon Loimaan Lions-klubit kuuluvat, yhdyshenkilönä toimii Virpi Lukkarla. LC Turku/Aurora-klubista. Virpin tavoittaa sähköpostilla virpi.lukkarla@lions.fi, mikäli haluat lisätietoa kampanjasta ja sen tapahtumista.

Suomen Lions liitossa KiTeNet-kampanjaa on syksyn 2021 aikana valmisteltu tuottamalla tiedotus- ja koulutusmateriaalia aiheesta eri asiantuntijatahojen kanssa sekä kerrottu kampanjasta Suomen Lions-liiton eri alueilla ja paikallisissa lions-klubeissa.

Joitakin pilotti-tapahtumia kouluissa on järjestetty eri puolella Suomea. Vuoden 2022 aikana on tarkoitus, että KiTeNet-kampanjatapahtumia järjestetään laajemmin yhdessä koulujen kanssa joko kevät- tai syyslukukausien aikana. Mainittakoon, että kampanja on saanut jo nyt suurta kiinnostusta mm. opetushallituksen taholta. Lisäksi Koulutuk-

KiTeNet -kampanja • Ohjataan lapsia terveeseen itsensä suojelemiseen internetissä.

• Opastetaan toisen oikeuksia kunnioittavaan nettikäyttäytymiseen.

• Ohjataan terveelliseen, rikokset tunnistavaan nettikäyttäytymiseen.

• Tunnistetaan mahdolliset digiriippuvuuden tunnusmerkit.

• Tuetaan vahvasti lasten ja heidän vanhempiensa yhteyttä.

sen arviointikeskus Karvi arvioi eri koulukiusaamisen vähentämiseen tähtääviä menetelmiä ensi vuoden aikana. Lions-liiton KiTeNet on myös tässä arvioinnissa mukana.

Ilkka Uusitalo, Lions 107 A piirin IV. alueen puheenjohtaja

LISÄTIETOJA: www.lions.fi/kitenet-kiusaamisesta-terveeseen-nettikaytokseen

Loimaan Tähkä 2021

11

Toimintakertomus 2020–2021

LC

Loimaa/ Tähkän 57. toimintakaudella Presidenttinä toimi Miikka Ristimäki ja hallituksen jäseninä toimivat Pekka Rinne (Past presidentti), Matti Schwartz (1. varapresidentti), Antti Majanen (2. varapresidentti), Jari Koivusaari (sihteeri), Jari Männistö (tiedotussihteeri ja ARS-Lion), Ville Manner (Rahastonhoitaja), Harri Parikka (Klubimestari), Jarmo Harjunmaa (Tailtwister), Hannu Suominen (Quest-lion), Olli-Pekka Rastas (jäsenjohtaja) ja Harri Parikka arkistonhoitajana.

Klubin toimintakaudella hallitus kokoontui kauden aikana yhdeksän kertaa ja kuukausikokouksiin klubi kokoontui kauden aikana yhdeksän kertaa, osin Teams-yhteydellä, maassa vallitsevasta koronatilanteen vaikeuttaessa kokousten pitämistä syksyn 2020 ja kevään 2021 aikana. Klubin vuosikokous pidettiin tiistaina 20.10.2020 Loimaan Seurahuoneella ja kauden 2020-2021 vaalikokous pidettiin tiistaina 20.4.2021 Teams-kokouksena vallitsevasta koronatilanteesta johtuen.

Syyskuun 2020 kokouksessa vieraana ollut DG Markku Karlsson toi terveiset piiristä sekä palkitsi Veli Ari Lindellin arvokkaalla Kansainvälisen presidentin Dr. Jung-Yul Choin johtamistaidon ansiomerkillä.

Lokakuun kuukausikokous pidettiin 20.10.2020 pidetyn vaalikokouksen jälkeen. Kuukausikokouksessa valittiin uusi veli Tomi Mäkelä yksimielisesti klubin uudeksi jäseneksi.

Marraskuun kuukausikokous pidettiin Loimaan keilahallilla. Kokouksen yhteydessä muistettiin klubin viirillä veli Raimo Salosta hänen 80-vuotispäivänsä johdosta. Kokouksen jälkeen ruokailtiin ja laitettiin keiloja nurin oikein urakalla.

Joulukuun kuukausikokouksen yhteyteen suunniteltu joululounas jouduttiin perumaan vallitsevasta koro-

12

natilanteesta johtuen ja kokous järjestettiin Teams-yhteydellä. Ennen virallisen kuukausikokouksen alkua, kokouksen läsnäolijat saivat kuulla Porin Prikaatissa palvelevan kapteeni Artturi Kososen pitämän puheen.

Puheessaan kapteeni Kosonen kertoi palveluksestaan ja työskentelystään Porin Prikaatissa. Hän vastaa Prikaatin harjoitusalueista, sijoituspaikkanaan Prikaatin esikunta Säkylässä.

Tähkän joululehden päätoimittaja Matti Schwartz esitti kaikille lehdentekoon osallistuneille veljille lämpimät kiitokset joulukuun kuukausikokouksen yhteydessä. Lehden sivumäärä 44, mainoksia saatiin 115 % verrattuna vuoteen 2019, lehtiprojekti onnistui hyvin.

Teemat 2021-2021 "Yhdessä ystävällisten tekojen ja moninaisuuden kautta."

Dr. Jung-Yul Choin, kansainvälinen presidentti

"Palvelua avoimesti, yhteistyöllä verkostoidutaan aktiivisesti."

Miikka Ristimäki, klubin presidentti

Klubin tammikuun 2021 kuukausikokous jatkoi klubin Teams-kokousten linjaa, vallitsevassa koronatilanteessa. Kuukausikokous keskusteli myös piirijakoon liittyvästä uudistusesityksestä, veli Ari Lindell alustaen tämänhetkisestä tilanteesta.

Helmikuussa kuukausikokous järjestettiin Teams-kokouksena. Kokouksessa suoritettiin uuden klubiveljen Pauli Yrjölän esittely. Google Formsilla suoritetun äänestyksen jälkeen valittiin osallistujien 100 %:n kyllä äänillä Pauli Yrjölä klubin uudeksi jäseneksi. Veli Matti Mäkilä alusti nuorille toteutettavasta lumiveistoskilpailusta. Kokouksen päätteeksi vietettiin hiljainen hetki edesmenneen veli Matti Nummilan kunniaksi.

Maaliskuun kuukausikokousta johdettiin Teams-merkkisenä Presidentti Miikka Ristimäen johdolla – veli Pauli Yrjölän ”salin sohvan” toimiessa komentopaikkana. Ennen kuukausikokouksen aloitusta suoritettiin uuden veljen Pauli Yrjölän viralliset vastaanottomuodollisuudet. Uusi veli Pauli Yrjölä esittäytyi kokousväelle. Kuukausi kokouksen pitäjä Presidentti Miikka Ristimäki yllätettiin lahjojen kera veli Matti Schwartzin toimesta – syynä veli Miikkan lähestyvä 50-vuotispäivä. Klubin veljien toimesta laulettiin moniäänisesti onnittelulaulu veli Miikalle, jonka pasmat saatiin sekoitettua hyvällä prosentilla.

Huhtikuun vaalikokousta ei voitu pitää normaalikäytännön mukaan Maassamme vallitsevien poikkeusolojen vuoksi, vaan asia hoidettiin etänä Teams-yhteydellä ja uuden hallituksen valintaäänestys Google Formsilla. Näin toimien täytettiin klubin velvollisuus valita uudet hallitustoimihenkilöt tulevalle kaudelle. Samaa kaavaa noudattaen saatiin päätökset klubin jakamille avustuksille kaudella 2020-2021, joita jaettiin yhdeksälle eri saajalle kokonaisavustussumman ollessa 4250 €.

Klubin toukokuun kuukausikokous vietiin läpi rutiinilla Teams-yhteyden kautta. Myönnettiin yksimielisesti klubin tilinkäyttöoikeudet tulevalle klubin rahastonhoitajalle veli Jarmo Harjunmaalle.

Yksimielisellä päätöksellä siirrettiin klubin kirjanpito-oikeudet veli Ville Mannerille. Käsiteltiin veli Olli Vähä-Hakulan eroanomus klubin jäsenyydestä – klubin hallituksen esityksestä myönnettiin ero kokouksen yksimielisellä päätöksellä.

Kesäkuussa toimintakautensa päättänyt presidenttimme Miikka Ristimäki piti hallituksen viranvaihtajaiset 7.8.2021, nautittiin erittäin maittava päivällinen ja illan aikana myös presidentin käädyt siirtyivät uuden viranhaltijan veli Matti Schwartzin kaulaan.

Hannu Suominen, toimikauden 2020–2021 sihteerin Jari Koivusaaren ”oikea käsi”

Loimaan Tähkä 2021

Juha Helminen Lions-ritariksi ja Arne Ritari-killan jäseneksi

L

C Loimaa Tähkän pitkäaikainen Leijonaveli Juha Helminen lyötiin Lions-ritariksi presidentti Miikka Ristimäen ”pressanvaihtajaisissa” 6.8.2021 Metsämaan Metsästäjien majalla. Juha on liittynyt klubiin vuonna 1991 ja on toiminut kaikissa klubin viroissa.

Presidenttinä hän toimi kautena 2002-2003 ja heti perään lohkon puheenjohtajana 2003-2004. Hänen ansiolistallaan ovat monet Leijonatalkoot, mm. laskiaisriehan puuhamiehenä hoitaen lukuisina vuosina moottorikelkat lasten ajeluttamiseen.

Uusi lion Pauli Yrjölä

Y

rittäjä Pauli Yrjölä, 41, liittyi maaliskuussa 2021 Lions Club Loimaa Tähkän jäseneksi. Pauli on aktiivinen loimaalainen rakennusalan yrittäjä ja perheenisä. Työt vievät Paulia ympäri eteläisempää Suomea aina Jyväskylään ja Vaasaan asti. Ikkunat ja ovet löytävät osaavissa käsissä paikoilleen asiakkaiden kohteissa.

Vapaa-aikaa Yrjölän perheessä vietetään paljon lasten harrastusten parissa. Lapset harrastavat monipuolisesti urheilua, kuten koripalloa, jalkapalloa tanssia ja futsalia. Pauli myös valmentaa itse jalkapalloa ja futsalia sekä toimii koripallojoukkueen joukkueenjohtajana. Harjoitustapahtumia on useita viikkoon ja pitävät myös perheen äidin Sannan illat toiminnallisina.

Luonnossa liikkuminen on aina ollut Paulin sydäntä lähellä. Talviaikaan hänet voi nähdä myös maastossa moottorikelkkailemassa, mikä onkin miehen lempiharrastus.

Loimaan Tähkä on erityisen iloinen että sai Paulin uudeksi veljeksi ja klubiin samalla lisää energiaa. Toivotamme Paulin lämpimästi tervetulleeksi klubiin!

Loimaan Tähkä 2021

13

Aleksis Kiven katu 9, 32200 Loimaa • Puh. (02) 762 5100 Avoinna: ma-pe 8-18, la 8-15

K. Mylen Oy Loimaa Lopotintie 2, 32210 Loimaa Puh. (02) 7625 100 • Avoinna: ma-pe 8:30-16:30

www.lantmannenagro.fi/loimaa

KAIKILLE TEILLE KA-RENKAASTA

Kattava valikoima talvirenkaita ja vanteita kaikenlaisiin menopeleihin. Tietenkin parhaaseen hintaan!

Kalustetukku Loimaa Aleksis Kiven katu 7 | www.charmia.fi

Loimaan

KANSI- JA MOOTTORIKONEISTUS OY automaalit • varaosat • tarvikkeet Anssi Pihlajasaari Teollisuuskatu 10 32200 Loimaa

Puh.(02) 762 1303 Fax (02) 762 4791 GSM 040 553 9149

myynti@karengas.fi

www.karengas.fi @karengasoy

Turku Salo Koski Tl Vantaa

p. 040 9010 965 p. 040 9010 969 p. 040 9010 963 p. 040 9010 977

KOKEMUKSELLA JA PAIKALLISTUNTEMUKSELLA TEEMME • myyntikohteista arviot ja lausunnot • erikoisalana maa-ja metsätilat (metsäasiantuntija) • kauppakirjat • vuokrasopimukset Alpo Isokallio LKV Puh. 040 821 7345

LOIMAAN KIINTEISTÖNOTARIAATTI OY

LÄMPÖPUMPUT JA LVI-TYÖT Niittukulmanraitti 8, 32200 LOIMAA Puh. (02) 7631 551

Linjakatu 4, Loimaa | 0400 400 196 | www.vslp.fi

14

Loimaan Tähkä 2021

Vas. Merja Mattila (TYKS Loimaan sairaalan dialyysipoliklinikka), Soile Norri, Sini Sällinen ja Maria Vähäoja (Loimaan akuuttiosasto B2) sekä Jari Koivusaari ja Miikka Ristimäki (LC Loimaa/Tähkä).

BJ P

P

A

&

VA

AU

Miesten ja naisten trendikäs vaatekauppa

AT E K

Toivottaa Rauhallista Joulua ja Hyvää Uutta Vuotta!

Hossinkatu 1-3 (Motonetin talo), Puh. 045 186 8778, 32200 LOIMAA

LC Loimaa/Tähkä Kuluneesta vuodesta kiittäen toivotamme

HYVÄÄ V JOULUA

ja Onnellista Uutta Vuotta !

Member of Nokian Tyres Korkeakoskentie 78 32700 Huittinen

Loimaan Tähkä 2021

AUTTAA

uosittain LC Loimaa/Tähkä jakaa avustuksia moniin kohteisiin, missä apua ja tukea tarvitaan. Tänäkin vuonna avustuksia saivat yleishyödylliset järjestöt ja tahot. Yksi iso avustuskohteemme oli Loimaan akuutti kuntoutusosasto B2:lle toimittamamme geriatrinen tuoli.

Loimaan aluesairaalan kuntoutusosastolla nousi esille Covid19vuoden tuomat haasteet hoitotyössä. Osaston henkilökunta esitti avustuspyynnön klubillemme ja toiveena oli hoitotyötä helpottavan geriatrisen tuolin hankinta. Tuoli on erityinen ja valmistettu erityisesti vastaamaan hoitotyössä tarvittavin ominaisuuksin. Tuolista löytyy mm. paljon säätömahdollisuuksia, mitkä helpottavat potilaan hoitamista huomattavasti. Materiaalit tuoliin on valittu huolella kestämään vaativia sairaalaolosuhteita. Hankittu tuoli on valmistettu Suomessa ja Sastamalassa. Lc Tähkä luovutti myös samalla Loimaan aluesairaalan dialyysiosastolle langattomia kuulokkeita Dialyysissä käyvien potilaiden hoito kestää kerrallaan useamman tunnin, kolmesta viiteen tuntiin. Useat potilaat katsovat TV:tä hoidon aikana.

Loimaan dialyysissä on langattomia kuulokkeita, jotta ne, jotka eivät TV:tä katsele, eivät häiriintyisi äänistä.

Tärkeää on myös, että hoitohuoneessa ei olisi hälinää ja melua.

Langattomat kuulokkeet ovat käytössä osastolla erittäin ahkerasti.

Klubi toivoo että luovutetuilla tarvikkeilla on paljon iloa käyttäjilleen pitkälle tulevaisuuteen.

www.loimaankeilahalli.fi

15

Mietin jutun juurta joululehteen. Monenmoisia juttuja on vuosien varrella tullut kirjoitettua. Nyt päätin kirjoittaa uskollisesta pienestä ystävästäni, hänestä, josta tuli erottamaton osa perheemme elämää lokakuussa 2016. Hän ei ole koolla pilattu, mutta pieneen kokoonsa nähden hänessä on aivan suunnaton määrä uskollisuutta ja rakkautta isäntäänsä kohtaan.

Tarina uskollisesta ystävästä

M

eidän tarinamme sai alkunsa eräänä harmaana lokakuisena tiistaina, kun tyttäreni ilmoitti, että sinä olet muuttanut hänen luokseen. Olihan siitä ollut juttua jo aikaisemmin syksyllä, mutta tarkka päivä ei tuolloin ollut vielä tiedossa. Soitin tyttäreni asunnon ovikelloa, ovi avattiin ja siinä sinä olit minua vastassa. Tuijotit pienillä nappisilmilläsi minua herkeämättä, murisit ja yritit puraista minua sormesta. Tuo ensitapaamisemme on jäänyt kuvaksi sieluuni ja pysyy siellä lähtemättömästi. Tuosta tapaamisesta alkoi meidän yhteinen matkamme, mistä ei ole puuttunut vauhtia ja vaarallisia tilanteita.

Tyttäreni oli puhunut lemmikin hankkimisesta jo jonkin aikaa. Sopivaa kandidaattia oli tutkittu, oli luettu oppaita, tutkittu internetin kautta mahdollisia eri vaihtoehtoja ja lopulta syntyi se tärkeä päätös. ”Minä olen päättänyt hankkia koiran ja rotu on Parsonrusselinterrieri”- ilmoitti tyttäreni kyläillessään meillä. Jaahas sano, mietin, mitenkähän mahtaa homma onnistua. ”Hyvin se onnistuu, olen jo selvittänyt kennelinkin – minulla on varaus seuraavasta pentueesta”- kuului päättäväinen vastaus.

Sinä synnyit 20.8.2016 Lohjalla ken-

nelissä, omenapuiden katveessa olevassa talossa. Olit reippain ja uteliain sisaruksista, tulit ensimmäisenä vastaan, kun tyttäreni tuli sinua katsomaan ensimmäistä kertaa

16

Loimaan Tähkä 2021

kotikenneliisi. Valinta oli varma – jo kotona oli päätetty, että se pennuista otetaan, joka ensimmäisenä tulee vastaan, kun pentuja tullaan katsomaan. Jo pienenä pentuna valloitit kaikkien sydämet terhakkaalla ja reippaalla olemuksellasi. Elokuusta alkoi kahdeksan viikon odotus, joka päättyi lokakuussa 2021, kun muutit Loimaalle.

Sinusta tuli kaupunkilainen.

Muutit kerrostaloon ja vierailit useasti ensimmäisen puolen vuoden aikana meillä tutustuen maalaistalon elämään. Kyläillessäsi meillä ensimmäisiä kertoja, en ajatellut sinun muuttavan maalaistaloon, mutta jo tuolloin huomioin sinun päättäväisen luonteesi. Kirmasit talvisella pihamaalla, kuin villi varsa, jo tuolloin olit valloittanut pysyvän paikan sydämestäni. Kävimme yhdessä lenkkeilemässä ja huomasin sinun nauttivan suunnattomasti maalaistalon elämästä, laitoin sinut kylmällä pakkassäällä talvitakin poveen, kun kirmasit minua vastaan lumisella peltotiellä.

Tyttäreni ilmoitti muuttavansa

keväällä 2017 uuteen asuntoon, jonka vapautumista hän kuitenkin joutuisi odottamaan muutaman viikon. Niinpä asunnon vapautumista odotettiin maalaismaisemissa. Kun muutto uuteen asuntoon koitti, ilmoitit sinä kantasi muuttoasiaan hyvin päättäväisesti. Vietit uudessa asunnossa aikaa vain olohuoneen sohvan alla, etkä suostunut tulemaan sieltä pois. Tilanne oli vaka-

Loimaan Tähkä 2021

va, mitäs tehdään? Koiran hoitajia ei ollut liiemmälti, kun kaikki kävivät töissä ja sinä olit linnoittautuneena sohvan alle.

Raskain mielin tehtiin päätös, että muutat takaisin kotikenneliisi ja sinulle etsitään uusi koti. Näin tehtiin ja synkin ajatuksin kaksi naista ja sinä koiraraasu autoilitte Lohjalle.

En ajatellut, että pieneen koiraan voisi kiintyä niin kovin, kuin sinuun olin kiintynyt, sillä seuraavana yönä ei kenenkään silmään tullut uni – koko perhe itki itsensä uneen.

Aamun koittaessa oli kaikkien yhteinen päätös selvä – pieni valkoinen salama haetaan välittömästi takaisin kotiin Loimaalle ja hän muuttaa pysyvästi maalaistaloon – täällä ei tarvitse linnoittautua sohvan alle.

Tästä alkoi meidän ystävyytemme,

sinä olit valinnut meidät, olit jättänyt meihin lähtemättömän jäljen. Sinä olit ottanut paikkasi meidän perheessämme. En olisi ikinä uskonut, että pienen valkoisen karvakasan kanssa syntyy sellainen erottamaton yhteys, mikä päivä päivältä vain vahvistuu. Se uskollisuuden, välittämisen ja rakkauden määrä, mitä joka päivä osoitat meitä kohtaan, on jotain sellaista, mitä en milloinkaan odottanut kokevani. Kaikki päivän surut ja murheet kaikkoavat, kun olet vastassa työpäivän jälkeen, yhtä innokkaana päivästä toiseen.

Yhteiset kävelylenkit, konehallitarkastukset, automatkat, toukotyöt keväällä, sadonkorjuuhommat syksyllä tai vaellusretket tunturissa, kaikessa sinä olet innolla mukana. Seurassasi ei voi koskaan olla pahalla

tuulella, olet aito, osoitat välittäväsi meistä kaikista. Sitä en ymmärrä, miksi olet valinnut juuri minut isännäksesi, mutta näin siinä on päässyt käymään.

Uskollisesti odotat minua joka päivä töistä – istut ikkunalaudalla ja tähystät kotitien suuntaan. Vahdit kotipihaamme, tähystät pellolla käyskenteleviä peuroja ja haukut muuttolinnut keväällä tervetulleeksi. Nautit olostasi, tunnet arvosi, asemasi, olet herkkusuu, toimit etätyöavustajana ja todella olet perheemme keskipiste.

Mikä tärkeintä,olet aidosti olemassa, olet syksyn harmauden keskellä loistava kirkas valo, sinä pieni rakas valkoinen karvakasa Viininvartijan Kielo – kiitos, rakas karvakamu, että olet ollut viisi vuotta osa elämäämme.

HSU

17

Paikallisen puolella.

Lännen Mattohuolto LMH OY www.lmh.fi

SINCE 1996

www.lkp.fi

Asiakkaitamme palvelee ystävälliset ja ammattitaitoiset taloushallinnon asiantuntijat nyt myös Loimaalla.

Hirvikoskentie 219,32210 LOIMAA

www.middlehillcruisers.fi 18

Olemme Taloushallintoliiton auktorisoitu tilitoimisto.

Palveluistamme löydät lisätietoja www.ykp.fi

Loimaan Tähkä 2021

Paikallis

Padel kerää koko ajan lisää harrastajia – näin myös Loimaalla

P

adel-pelin kehittäjänä pidetään meksikolaista Enrique Corcueraa. Hän loi pelin 1968–69 Acapulcossa, Meksikossa. Peli levisi aluksi muualle Meksikoon, josta se siirtyi Marbellan kautta ympäri Espanjaa.

Laji saavuttikin Espanjassa erittäin suositun aseman. Espanjassa laji sai mainetta eräänlaisena älykköjen pelinä. Espanjasta laji on sittemmin levinnyt myös muualle Eurooppaan, erityisesti Ranskaan, Belgiaan, Saksaan ja Italiaan.

Padelia pelataan 10 metriä x 20 metriä kokoisella kentällä, jota ympäröi lasista ja metalliverkosta valmistetut seinät. Pistelasku on kuten tenniksessä, jota voidaan pitää padelin sisarlajina.

Padelin eduksi lasketaan kuitenkin usein pitkään kestävät pallo-

rallit, jotka juuri kenttää ympäröivät seinät mahdollistavat. Padel on kaiken kaikkiaan helposti omaksuttava peli. Yksinkertaiset säännöt oppii nopeasti ja mailaa on lyhyen vartensa ansiosta helppo käsitellä. Pallo saa pelissä kimmota sekä kentän että seinien kautta, joten erilaisia lyöntimahdollisuuksia on runsaasti. Padelia on kuvattu mailapelien shakiksi, sillä pelin taktisuus on oleellinen osa sen luonnetta. Lajissa ei menestykään pelkällä voimalla – esimerkiksi voimakas syöttö ei ole Padelissa tärkeä kuten tenniksessä – vaan oikean tekniikan opettelu ja peliäly antavat kaikille yhtäläiset mahdollisuudet.

Peliä pelataan nelinpelinä, joten sosiaalisuus, peliporukat ja erilaiset pelitapahtumat ovat olennainen osa lajikulttuuria.

Padel on hauskaa ja koukuttavaa ajanvietettä, mutta samalla sopivan haastavaa kunnon kohottamiseen ja soveltuu lähes kaikille.

Suomalaisille padel esiteltiin vuonna 2003. Silloin pystytettiin ensimmäinen padelkenttä Helsinkiin Hietaniemen rantaan.

Suomen Padelliitto rekisteröitiin vuonna 2004. Nykymuodossaan se on toiminut vuodesta 2009.

Ensimmäistä pysyvää sisäkenttää saatiin odottaa aina vuoteen 2010.

Kenttä rakennettiin Pyhtäälle.

Suomen ensimmäinen pelkästään padelia varten suunniteltu ja rakennettu padelhalli valmistui Seinäjoelle Padel Or Die Oy:n toimesta alkuvuodesta 2020. Hieman myöhemmin samana vuonna rakentui myös Raisioon Padel Club Finlandin toimesta toinen pelkästään padelia varten suun-

niteltu padelhalli. Vuosi 2020 oli koronaviruksesta huolimatta voimakkain padelin kasvuvuosi Suomessa. Harrastajien määrä kasvoi noin 10 000:sta yli 30 000:een. Kenttien lukumäärä kasvoi 92:sta 206:een ja padelseurojen määrä 12:sta 28:aan.

Loimaalla liikemies Markku Helander rakentaa padel-hallin Loimaalle jäähallin ja tennishallin viereiselle tontille. Halli valmistuu Helanderin mukaan ensi vuoden maaliskuun aikana. Hieman yli yhdeksän metriä korkea halli on pinta-alaltaan noin 1 300 neliötä, ja halliin mahtuu neljä padelkenttää. Rakentamisesta vastaa Saviseudun Investointi Oy. Hallin varsinaista padel-toiminnasta vastaa alan valtakunnallinen toimija Padel Sports oy, joka tunnetaan Padel Club Finlandin brändillä.

Lähteet: Loimaan Lehti 08/2021, Markku Helander aikoo rakentaa padel-hallin. Suomen Padelliitto 2021. Lajiesittely & Historia (padel.fi/padellajina) HUOLLOT KORJAUKSET MAALAUKSET VAURIOKORJAUS HINAUKSET

AUTOHUOLTOMAUNU.FI JONI MAUNU 0500 815 086 JAAKKO MAUNU 040 521 5580 Loimaan Tähkä 2021

Puh. (02)7622 381 Turuntie 3-5 32200 Loimaa

19

Eino Vepsä:

Kojonkulman kunniakas koulu tuli tiensä päähän 140-vuotias koulu suljettiin liian pienenä! oli surullinen päivä, 31.7.2021 sillä se oli päivä, kun hyvin toiminut ja tuloksiltaan menestynyt

opinahjo oli viimeistä päivää kouluna. Yli kuuden sukupolven ajan se oli antanut oppilailleen hyvät matkaeväät kohti elämää ja aikuisuutta menestyvinä sekä toiset huomioivina yhteiskunnan jäseninä. Nyt ovat tuolta ajalta jäljellä vain moninaiset muistot.

Koulun sulkemisperusteista yksi oli se, että pieni koulu ei voi antaa oppilailleen yhtä hyvää opetusta kuin isommat koulut!

Tuo väite ei pidä paikkaansa ja siksi pienien koulujen tulisi saada jatkaa tärkeää toimintaansa kasvatuksen ja opetuksen parissa. Pienissä kouluissa on myös monta sellaista hyvää puolta, joita ei isoissa ole.

Kun Suomeen 1800-luvun loppupuolella suuren painostuksen tuloksena ja muu-

20

tamien valveutuneiden ihmisten toimesta alettiin perustaa kansakouluja, ehtivät kojonkulmalaiset saamaan oman koulun toisena kouluna Loimaalle, sillä metsämaalaisten koulu aloitti kaksi viikkoa myöhemmin ja ensimmäisenä Vesikosken koulu oli Loimaalla aloittanut toimintansa 13.3.1876.

Tosin nuo koulujen perustamiset ja rakentamiset eivät olleet mitään läpihuutojuttuja, koska ne tiesivät kaikille lisämenoja, jotka tuntuivat enemmän vähäosaisten kukkaroissa. Koulujen perustamiset olivat silloisille kyläläisille taloudellisesti erittäin raskaita ponnistuksia, sillä pääosin rahat otettiin kyläläisten omista varoista, rakennusmateriaalit suurelta osin lahjoitetuista tukeista ja työt tehtiin osin talkoilla. Myös suuri joukko vastusti melko rajuin sanakääntein kouluja, sillä ”ei siellä meidän lapset joura persettään koulun penkillä hankaamaan, koska töitä niitten

on tehtävä”. Ja ”herroja se koulu teettää, eikä herrat mittää töitä tee!”

Onneksi koulumyönteiset ajatukset vähitellen voittivat ja kansakouluja rakennettiin yhä lisää, vaikka rahasta olikin kova pula, kuten nykyäänkin väitetään olevan. Todellisuudessa tämän päivän elintasoa ja noita koulujen perustamisaikoja ei voi verrata mitenkään toisiinsa, koska nykyinen taso on niin paljon korkeampi. Silti nykyisin ruikutetaan suuresta puutteesta ja kouluja suljetaan maaseutukylissä ”säästösyistä” ja sitten pitää rakentaa uusia tiloja kuntakeskuksiin siinä uskossa, että ”koolla on väliä” ja koulukyytejä suorittavat autot joutuvat ajamaan ympäriinsä melkoista rallia. Tänäkin vuonna 30 autoilijaa kuljettaa kunnassamme lapsia päivittäin ja kaikki kuskit useitakin kertoja päivän aikana. Siinä ne ”säästöt” hupenevat.

Loimaan Tähkä 2021

Kasvatuksen ja opetuksen kehto ”Maasta se pienikin ponnistaa” on vanha viisaus, joka on osoittautunut oikeaksi myös Kojonkulman koulun kohdalla siten, että tuloksia on ilo esitellä. Pieni koulu on näyttänyt tärkeät tienviitat elämälle ja suunnat jatkoopiskeluille ja saanut lapset innostumaan koulunkäynnistä ja janoamaan lisäoppeja, jotta pääsisi yhteiskunnassa aina vain paremmille paikoille. Otan esittelyjen kohteeksi muutaman kojonkulmalaisen hyvin menestyneen entisen oppilaan ikäjärjestyksessä. Heitä olisi paljon, mutta näin lehden palstoille ei kaikki mahdu.

Niilo Kärki

Ulla Salmelainen

(1921-2010) oli Oulun yliopiston farmakologian professori. Vanhemmat olivat kansakoulunopettaja Oskar Alfred Kärki ja Hilja Lovisa Rantanen Köyliön kylästä.

T

U

alvisodassa hän oli mukana Turussa ilmatorjunnassa ja jatkosodassa viimeksi jääkärikomppanian päällikkönä. Haavoittui kahdesti.

Kävi kadettikoulun vuosina 1942-43. Valmistui lääkäriksi Helsingin yliopistosta 1951 ja väitteli lääketieteen tohtoriksi Turun yliopistossa 1956. Väitöskirjassaan hän tutki fyysisen rasituksen vaikutuksia. Hänet nimettiin Helsingin yliopiston farmakologian dosentiksi 1959 ja vuosina 1960-61 hän toimi Turun yliopiston farmakologian vt. professorina ja samassa tehtävässä hän oli Oulun yliopistossa 1965-1986.

Niilo Kärki oli sotilasarvoltaan lääkintäeverstiluutnantti. Opiskeluaikanaan hän oli kahteen otteeseen stipendiaattina Yhdysvalloissa. Hän myös on kirjoittanut useita kymmeniä farmakologian alan julkaisuja. Kojonkulman koulun täyttäessä 100 vuotta pyysin Niilo Kärjen pitämään yleisölle juhlapuheen, jonka tehtävän hän koulun entisenä oppilaana otti mielihyvin vastaan.

Matti Sauramo

(v. 1906 Matias Rufus Sundell) synt.

1889 Loimaa, k.1958 Luvia Vanhemmat olivat räätäli Kustaa Sundell ja Josefiin Raute’n. Geologi, geologian ja paleontologian professori Helsingin yliopistossa.

M

atti Sauramo oli aikanaan Suomessa alansa arvostetuin tiedemies, tutkija ja oppikirjojen tekijä, sillä hän kirjoitti peräti 12 alan teosta, joista osa on edelleen nykyisten opiskelijapolvien käyttämiä oppikirjoja. Hänen veljensä, Lauri Sauramo, oli puutarhurina Loimaan kauppalassa. Nykyisin samalla paikalla on Järvisen puutarha.

Terhi Oja (o.s. Pullinen) Syntynyt 1975, vanhemmat mv.

Paavo ja Airi (o.s. Heinonen) Pullinen Kuninkaisten kylästä. Paavo Pullinen on syntynyt Kuolemajärvellä ja Terhin Airi-äiti on syntynyt Kurkijoen Haapavaarassa Antti Heinosen perheeseen.

T

erhi sai töitä Turun yliopiston Biokemian laitokselta jo hieman ennen maisteriksi valmistumistaan v.2002 ja hän jatkoi siellä opetustehtävissä, jonka jälkeen seurasivat jatko-opinnot sekä noin vuoden tutkimustyöt ennen tohtoriksi valmistumista 2012.

Turun yliopistosta Terhi siirtyi tutkijan töihin vajaaksi kahdeksi vuodeksi toiseen yliopistoon,

Loimaan Tähkä 2021

(o.s. Eskola) syntynyt Loimaalla 1949. Vanhemmat mv. Mikko ja Taimi Eskola Inkilän kylästä.

lla valmistui ylioppilaaksi Loimaan Yhteiskoulusta 1968. Sairaanhoitaja v. 1971, terveydenhoitaja v. 1986 ja kasvatustieteen opintoja Turun yliopistossa sekä v. 2008 väitöskirja, jonka aiheena oli Tiedon välittyminen ja rakentuminen kuntoutuksessa. Moniammatillinen asiantuntijayhteistyö ikäihmisten laitosmuotoisessa kuntoutuksessa.

Työelämässä valmistumisen jälkeen hän on toiminut kuntoutuksen yhdyshenkilönä ja terveydenhoitajana kuntoutuslaitoksessa. Myöhemmin oli kuntoutuksen tutkijana Kelassa ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksessa. Nykyisin hän on eläkkeellä ja asuu miehensä kanssa Turussa. Kaksi aikuista lasta asuvat jo omillaan.

Åbo Akademian farmasian laitokselle ja sieltä sitten 2015 tutkijan tehtäviin lääketeollisuuden Orion Pharman Turun toimipisteeseen farmaseuttisten tieteiden pariin, jossa toimii nykyisin vanhemman tutkijan nimikkeellä.

Terhi kertoi jatko-opintoihin houkutelleen aikoinaan montakin asiaa, esim. tarjolla ollut mielenkiintoinen tutkimusaihe biokemian tutkijana. Lisäksi tohtorin tutkinto parantaisi työnsaantimahdollisuuksia.

- Uravalintaani ei ole tarvinnut koskaan katua. En ole ollut päivääkään työttömänä ja olen

edelleen saanut jatkaa kiinnostavien työtehtävien parissa, kiteytti Terhi lopuksi.

Tämän kirjoittajana tekee mieleni mainita, että Terhillä on kaksois-sisko Taina (nyk. Lehto, suomenkielen maisteri) ja he olivat niin samannäköisiä, että minun oli hyvin vaikea ja joskus jopa mahdotonkin tunnistaa ”kumpi on kumpi vai kampi” varsinkin silloin, kun olivat myös pukeutuneet samalla tavoin. Se loi hetkeen usein hauskaa tilannekomiikkaa.

21

Kalle Kärhä s.1969. Vanhemmat maanviljelijä

Erkki ja terveydenhoitaja Pirkko Kärhä, Loimaa Kuninkaisten kylä.

Erkki on syntynyt Kurkijoella ja Pirkko Vampulassa.

E

ntinen koulun oppilas kertoo itse omista kouluajoistaan: Kallen matka Kojonkulmalta Itä-Suomen yliopistolle – Muistoja, nostoja ja kommentteja Kojonkulman koululta: ”Kävin peruskoulun ala-asteen – tai kuten nykyisin sanotaan alakou-

lun – Kojonkulman kyläkoulussa vuosina 1976-82. Minulla on erittäin hyviä muistoja Kojonkulman koululta ja olen hyvin kiitollinen koulun opettajille ja luokka- ja koulukavereilleni Kojonkulman kouluvuosistani; ne vuodet olivat hienoa aikaa! Opetus oli laadukasta.

Itselläni oli isoja oppimisvaikeuksia ensimmäisinä kouluvuosinani Kojonkulman koululla, mutta sain hyvin tukea opettajilta niiden selättämiseksi.

Yksi asia, minkä haluan nostaa erityisesti esille, on Kojonkulman koululla vallinnut hyvä tekemisen meininki ja järjestys; koululuokassa oli työskentelyrauha, rauha oppia. - Kun olen seurannut omien lasteni alakouluvuosia viime vuosien aikana, se ei ole itsestään selvyys nykyään!

Mieleenpainuvia asioita Kojonkulman kouluvuosiltani: Keväiset luokkaretket ja niitä varten tehty aktiivinen varainhankinta paperinkeräyksineen ja kevätmyyjäisineen olivat hienoja tapahtumia. Perinteikkäät jouluja kevätjuhlat sekä laaja kattaus eri urheilulajeja liikuntatunneilla kuten hiihtoa, pesäpalloa, jalkapalloa, luistelua, suunnistusta ja yleisurheilua, ovat jääneet hyvinä muistoina kouluajoilta, sekä syksyiset Kojonkulma-Metsämaa ja Kojonkulma-Kurittula jalkapallo-ottelut olivat huipputapauksia.

Yhteen vedettynä Kojonkulman koululta on ollut hyvä ponnistaa seuraaviin opinahjoihin ja opintoihin. Pieni koulu antaa hyvät eväät opinpoluille ja elämään! - Kunnilta on valitettavan lyhytnäköistä lopettaa kyläkouluja. Lyhyellä aikajänteellä saadaan toki säästöjä aikaan.

Kortin kääntöpuolella on pienten koululaisten pidentyvät koulumatkat isoihin ”broilerkasvattamoihin”. Kyläkoulujen lopettamistalkoissa useasti myös sammutetaan valot kylältä, kun kylän henkireikänä ollut koulu lopetetaan ja myydään yksityiskäyttöön. - Toivottavasti näin ei käy Kojonkulmalla!”

Näin sattuvasti kirjoitti Kalle Kojonkulman kouluvuosistaan.

Mitä Kojonkulmavuosien jälkeen? Kallen seuraavina kouluina olivat Hirvikosken yläaste vuosina 1982-85 ja Loimaan lukio 1985-88. Sen jälkeen seurasi varusmiespalvelus Satakunnan Tykistörykmentissä Niinisalossa. Yliopisto-opinnot alkoivat Joensuun yliopistossa ja tuloksena oli metsänhoitajan tutkin-

Mervi Koivulahti Vanhemmat mv. Martti ja Helma Koivulahti, Kojonperästä.

M

ervi kertoo itse koulumuistojaan seuraavasti: ”Aloitin koulutieni 1978 Kojonkulman ala-asteella. Silloin en osannut edes haaveilla, että jonain päivänä painaisin päähäni tohtorin hatun. Pienestä lettipäästä kasvoi ala-asteella oppilas, joka luotti itseensä oppijana. Luotti siihen, että kun intoa ja paneutuu asiaan, voi oppia mitä vain. Tämä tärkeä oppi on kantanut sen jälkeen kaikki vuodet.Opinpolku jatkui Hirvikosken yläasteella ja Loimaan Lukiossa. Yläasteella ehdin vielä harrastaa, lauloin kuorossa, nypläsin, olin mukana 4Htoiminnassa, partiossa ja seurakunnan toiminnassa.

Kun siirryin lukioon, keskityin opiskeluun. Pelkästään koulumatkoihin kului useampi tunti päivässä. En kainostellut ainevalintojen suhteen, vaan minulla oli ylimääräinen pitkä kieli, pitkä fysiikka ja pitkä matematiikka.

22

- Olin vilpittömästi iloinen siitä, että onnistuin kirjoittamaan kaikki valitsemani aineet kohtuullisin arvosanoin.”

Mervi osallistui pääsykokeisiin tarkoituksena opiskella agronomiksi Helsingin Viikissä, mutta opiskelupaikka ei auennut ja siksi hän kävi talouskoulun Loimaalla. ”Samalla mietin, että voisin hakea opiskelemaan jotain sellaista, johon pitkä matematiikka ja fysiikka antaisivat hyvän pohjan.”

Opiskelu jatkuikin Hämeenlinnassa liiketalouden ja tietotekniikan instituutissa tarkoituksena valmistua datanomiksi. Valmistumisen jälkeen oli taas valinnat edessä, jatkaisiko opiskelua vai hakeutuisiko työelämään. Lama oli päällä ja vakituista työpaikkaa oli vaikea saada ja siksi hän jatkoi opiskelua v. 1993 Turun yliopistossa tietojenkäsittelyn linjalla.

Uudet haasteet löytyivät erään

ison suomalaisen elektroniikkayrityksen leivistä. Työ ja opiskelut jatkuivat nyt rinnakkain ja valmistuminen filosofian maisteriksi tapahtui 1998. ”Olin silloin – ja olen edelleen – sitä mieltä, että IT-alalla miehellä riittää kokemus, naisella pitää olla myös paperit kunnossa.”

Heti valmistuttuaan Mervi hakeutui jälleen jatko-opintoihin Jyväskylän yliopistoon tavoitteena lisensiaatin tutkinto, joka mahdollistaisi hakeutumaan ammattikorkeakouluun yliopettajaksi. ”En kuitenkaan päivääkään toiminut opettajana. Nokia ja Microsoft työllisti vuosina 1996-2016.

Toimin tiiminvetäjänä, asiantuntijana, projektipäällikkönä ja keskijohdossa tietohallinnossa. Olin kirjaimellisesti yksi niistä, jotka sammuttivat Salon toimipisteessä valot, sillä viimeisenä tehtävänäni oli ajaa tuotekehityksen tietohallinnon toiminnot alas Salossa.”

Loimaan Tähkä 2021

to 1994 ja MMT 1998 sekä ekonomin tutkinto Lappeenrannan teknisessä korkeakoulussa 2001.

Väitöskirjan aihe oli Metsänomistajien tyytyväisyyden hallinta puukaupoissa.

Vuodesta 1995 lähtien hän on ollut työelämässä erilaisissa puunhankinnan työtehtävissä työnantajina Joensuun yliopisto, Metsäntutkimuslaitos, Työtehoseura ry, Metsäteho Oy ja Stora Enso Oyj. Syksystä 2021 alkaen hän toimii kutsuttuna metsäteknologian professorina erityisesti metsätalouden operaatioiden ja logistiikan digitalisaatio ItäSuomen yliopistossa. Hän on myös metsäteknologian dosenttina Helsingin ja Itä-Suomen yliopistoissa.

Kalle on saanut monia kunnianosoituksia ja hänellä on useita luottamustehtäviä. Hän on kirjoittanut yli 400 julkaisua ja raporttia ja hän on pitänyt alaltaan yli 200 esitelmää.

Sotilasarvoltaan hän on reservin luutnantti.

Maali häämöttää Mervi perusti perheen Nokialla työskentelyn aikana ja opiskeli edelleen sivutoimisesti ja se toi hyvää vastapainoa päivittäisiin rutiineihin ja opintopisteitä kertyi tasaisesti. Vaadittavat neljä artikkelia oli hyväksytty jo julkaistavaksi. ”Ohjaajani kannusti, että olisi aika kirjoittaa yhteenveto ja väitellä.

Kirjoitin yhteenvedon, jonka molemmat arvioijat hylkäsivät. Aloitin käytännössä nollasta yhteenvedon uudelleen kirjoittamisen.

Toinen versio vaati vielä muutoksia, mutta maaliviiva alkoi jo häämöttää. Ikimuistoinen väitöstilaisuus oli 8.12.2017. Oli kulunut viisitoista vuotta siitä, kun olin ilmoittautunut jatko-opiskelijaksi.”

Kuten huomaamme, opiskeluun käytetty aika ei mene hukkaan, sillä siten saavutetaan uusia maaleja elämän polulla. Pienen koulun pienestä lettipäästä on tullut tohtori!

Loimaan Tähkä 2021

”Ja lopuksi tältä paikalta”

E Kirsi Laine s. 1979.

Vanhemmat Jaakko ja Leena (o.s. Repo) Laine Kuninkaisten kylästä Loimaalta. Leenan suvulla oli maatila Elisenvaarassa ja hänen isänsä oli Juho, joka oli syntynyt Parikkalassa ja Juhon puoliso Maria o.s. Heinonen on syntynyt Elisenvaarassa.

K

irsi kertoi isoisältään Pentti Laineelta saaneen henkisenä perintönä kiinnostuksen historiaan ja sitä kiinnostusta ruokkivat opettajat ja lukion historian opettaja Eija Pakola kannusti aloittamaan historian opinnot. Tampereen yliopistossa Kirsi suoritti maisteriopinnot Suomen historian oppiaineessa ja päämääränä oli työ historian ja yhteiskuntaopin opettajan tehtävien parissa.

Kun hän valmistui 2005, oli historian opettajan paikkoja hakemassa monet kymmenet muutkin ja sitten Kirsi totesi työnhakurumban jälkeen, että ”minä voin tehdä jotain muutakin, kun kilpailla lähes sadan muun hakijan kanssa joka ikisestä avautuvasta opettajan paikasta.” Vuoden 2011 alkaessa Kirsi päätti palata takaisin historian pariin ja aloitti freelance-oppaana Sarka-museossa. Sattuman kautta keväällä aukesi mahdollisuus siirtyä töihin Sarkaan ja ”tartuin siihen innoissani, vaikka en ollut koskaan aikaisemmin osannut ajatella museotyötä omana juttunani.”

Museotyö vei Kirsin rakkaiden aiheiden äärelle. ”Oli ihanaa saada elää maataloushistorian ympäröimänä joka päivä.” Kahdesti vuodessa hän teki Kyläkeskiviikkoon pienimuotoista tutkimusta loimaalaiskylien menneisyydestä. ”Näin ensimmäistä kertaa elämässäni isojaon karttoja ja asiakirjoja ja olin myyty.”

Museotyön ohessa Kirsi pääsi vähin erin selvittämään menneisyyden tapahtumia, puhumaan ja kirjoittamaan niistä ihmisille ja se oli mukavaa. Museon johtaja Teppo Vihola kysyi kerran yllättäen, että oliko hän ajatellut koskaan tehdä väitöskirjaa. Siemen oli kylvetty ja siitä se alkoi. Tutkimuksen tekemisessä akateemisissa raameissa rakkaista aiheista oli selkeitä etuja. ”Väittelin tohtoriksi Turun yliopiston Suomen historian oppiaineessa toukokuussa 2020 väitöskirjallani Maatalous, isojako ja talonpoikainen päätöksenteko Lounais-Suomessa 1750-1850. työssäni on löytää tapoja päästä lähemmäksi menneisyydessä eläneiden tavallisten ihmisten elämää; mitä he tavoittelivat, miten he toimivat ja mitkä asiat vaikuttivat heidän toimintaansa. Se on jättimäinen palapeli, joka ei koskaan tule valmiiksi, mutta jota kootessa voi aina riemuita löytäessään palan, joka selkiyttää kokonaiskuvaa Tohtoriopintojen myötä Kirsi Laine sai tutkijuudesta elämäänsä uuden intohimon.

dellisistä esimerkeistä voi hyvin päätellä, että pienetkin koulut ovat olleet tärkeässä asemassa kansamme kohottamisessa sivistyneiden kansakuntien eturiviin! Monet kansainväliset tutkimukset todistavat väitteet oikeiksi.

Kansamme kuuluu myös kärkikastiin maailman onnellisempien kansojen joukossa. - Köyhä kansakunta rakensi maahamme kansakoulut ja nyt rikas kansakunta sulkee niitä vauhdilla. Se on erittäin huono suunta!

Eräs kojonkulmalainen kiteytti mielestäni hyvin lakkautuksen seuraukset: ”Sulkemispäätös lamaannutti kylän. Täällä ei tapahdu nyt yhtään mitään!”

Päättäjille ajattelemisen aihetta: onko meillä todella varaa sellaiseen?

23

SORA-MARA sorastusvaunut ovat täällä taas! myös Kauttamme Lämmönvaihtimet tehotarpeesi ja tilanteesi mukaan.

Sieppalantie 92, 32200 Loimaa Matti Selinheimo p. 040 8441365

www.agrosa.fi

Jukka Ristimäki

Muiste

Lamminkatu 36, PL 11. 32201 LOIMAA Puh. 020 799 5600

Maanrakennus

Allan Sepponen Oy Puh. 0500 741 151 Mäntymäentie 5 32210 Loimaa Puh. 0440-763 200 ari@ti-lindell.fi

24

Ari Lindell

TIKO-tieisännöitsijä

Loimaan Tähkä 2021

Ikäloppu fossiili muistelee Eino Vepsän pyynnöstä

eluita

Kotiseutuneuvos Eino Vepsä pyysi kirjoittamaan joitakin muisteluita menneiltä vuosikymmeniltä. Loimaa-Seuran vuosiin 1999 – 2021 mahtuu paljon toimintaa. Tässä jutussa jotain mieleen tullutta. Kaikkien tapahtumien ja mukana toimineiden henkilöiden maininta ei ole mahdollista lyhyeen kirjoitukseen. Kiitos kaikille Loimaa-Seurassa, kyläyhdistyksissä ja monissa muissakin yhteisissä yhdistyksissä kanssani toimineille yhteistyökumppaneille. Kiitos: Se oli hauskaa.

matkan varrelta Maatalousmuseon syntysanoja Riitta Jumppanen: "Ei anneta periksi, kyllä me se museo vielä saadaan."

Kari Rajamäki: "Kai se traktorimuseo sitten pitää tehdä. Annetaan se museo Perhon Heikille."

Loimaa-Seura aloitti 1970 -luvun alkupuolella hankkeen perustaa Maatalousmuseo Loimaalle. Työnimi muuttui myöhemmin Maatalouskonemuseoksi. Museohanke venyi 30-vuotiseksi, voi sanoa ”kujanjuoksuksi”.

Nyt voi sanoa; Kyllä kannatti. Loimaalla on valtakunnallinen Suomen maatalousmuseo Sarka. Vuonna 2005 avattu museo sai 2021 vuoden museo tittelin. Meillä on mitä näyttää.

Otsakkeen syntysanoista selvennystä. Museoasia oli raueta, hankkeen miehet olivat esittäneet museohankkeesta luopumista, koska asia ei edennyt. Tämän neuvottelun jälkeen kuultiin Loimaan Maatalousoppilaitoksen opettajainhuoneessa Riitta Jumppasen edellä mainittu kommentti. Hankkeen eteenpäin vieminen jatkui ja onnistui. Heikki Perho toimi poliittisissa pöydissä ja onnistui, Loimaan hyväksi. Ei ollut haitaksi , että Demarien maatalousvastaava Kari Rajamäki tuki hanketta. Valtio lähti tukemaan maatalousmuseohanketta.

Loimaa-Seuran aloitteesta Loimaan kunta tuli mukaan v. 1985. Perustettiin maatalousmuseotoimikunta, puheenjohtajaksi tuli Heikki Eskola.

Myöhemmin Heikki Eskola toimi myös perustetun maatalouskonemuseosäätiön puheenjohtajana.

Oma juttunsa on museoon tulevien esineiden kerääminen ja varastointi. Paljon on tehty talkootyötä. Myös rahoituksen järjestäminen vaati työtä. Säätiö sai myös yksityistä rahaa.

Maatalousmuseo toimii hyvin. Ammattitaitoinen ja innostunut henkilökunta ansaitsee kiitoksen.

Loimaan Tähkä 2021

25

Riitta Jumppanen Riitta Jumppanen oli Loimaan kotiseutuyhdistyksen pitkäaikainen vaikuttaja, sihteeri 1974-2003.

Pitkäaikaisimmat puheenjohtajat ovat Veikko Kotiranta 1976-1984, Toivo Marjamäki 1985-1995 ja Jukka Ristimäki 1999-2021.

Riitta Jumppasen kutsumana puheenjohtajana haluan muistaa muutamia Riitta Jumppaselle tärkeitä asioita.

Riitta Jumppanen toi esiin mm, Loimaan Vanhankirkon hirsiaidan hoidon ja säilyttämisen. Ilman Riitta Jumppasen käynnistämää kohteen hoitoa olisi Suomen hautausmaiden vanhin hirsiaita saattanut tuhoutua.

Krekilän myllyn ”pelastaminen” on myös Riitta Jumppasen ansiota. Myllyn ja sahan toiminta päättyi pitkäaikaisen yrittäjän Toivo Lindgrenin saatua surmansa autoonnettomuudessa 1972. Lindgrenin perikunta lahjoitti mylly- ja saharakennuksen Loimaa-Seuralle. Mylly olisi ilman Riitta Jumppasen käynnistämää talkootyötä nykyisin rauniomylly. Talkootyötä kohteessa on riittänyt. Mainittavaa on Ulla ja Heikki Eskolan, Paavo Kaukaisen ja monen muun vapaaehtoistyö.

Puujalkalan Inkin tilan säilyttäminen museona oli yksi Riitta Jumppasen toive. Kunnan silloiset päättäjät eivät asiaa ymmärtäneet. Sarka museon lähietäisyydellä oleva kohde olisi nyt vahva tekijä Sarka museon kohteena.

Samoin Mahlamäen Pappilan ja Hirvikosken koulun ja myöhemmin hyväkuntoisen ja hyvin toimivan kirjaston purkaminen olivat aikanaan Loimaan suuria virheitä. Ainakin huonoja päätöksiä. Asioita ymmärtänyt Riitta Jumppanen oli toimelias ja aikaansaava henkilö. Riitta Jumppasen vuorokaudessa arveltiin olevan enemmän kuin 24 tuntia.

Loimaa-Seuran toiminnasta Kotiseutuyhdistyksen perustamisesta tulee 2024 kuluneeksi 70 vuotta. Toiminnasta on historiikit 1954 – 2004 Riitta Jumppanen, 2004 – 2014 Liisa Kylämarkula.

Saviseudun Joulu julkaisussa on vuosittain tietoa yhdistyksen toiminnasta. Päätoimittajina ovat toimineet Kari Nummila ja Raija Kouri . Vuonna 2021 aloitti uutena päätoimittajana Aino Suominen. Loimaa Seura on julkaissut myös Saviseudun Suvi -lehteä.

Kaupungin keskustassa järjestetyt Valto Heinosen ja Matti Pullin opastamat iltakävelyt saivat väkeä liikkeelle. Katujen, kiinteistöjen, asukkaiden ja yritysten historia kiinnosti. FM Sami Männistö luennoi neljänä iltana Loimaan seurakuntien, kirkkojen ja hautausmaiden vaiheista.

Hautausmaiden iltakävelyjä opasti seurakunnan edustajat.

Kotiseuturetket toteutettiin ilman etukäteen kerrottua ohjelmaa. Sokkona mentiin. Opastus hoitui paikallisten asukkaiden toimesta.

Vesikosken Hollonmäki tarjosi taajaman lähellä ainutlaatuisen ympäristön Kotiseutupäivien järjestämiseen.

Tapahtumien vuosikalenteri järjestettiin niin, että perinteiset tapahtumat toistuivat vuosittain samoihin aikoihin.

Yhdistyksien tiedotustarpeisiin Loimaan tulisi ottaa mallia Ypäjän kunnasta. Ypäjän kunta julkaisee jaettavaa sekä myös verkossa luettavaa tiedotetta. Yhdistyksien taloutta tukeva tiedotus antaisi merkittävää säästöä paikallistalouteen. Ypäjän kunnan nettisivulta voi katsoa: Verkkolehti Ypäjäläinen

Kotiseutuneuvokset Kotiseutuneuvoksen arvonimen ovat saaneet Valto Heinonen, Riitta Jumppanen, Eino Vepsä ja Raija Kouri. Alastaron arvonimen saaneet ovat Jaakko Mäkimattila ja Tauno Suominen. Suuri kiitos toiminnasta kotiseudun hyväksi.

Yhdistävä tekijä on kotiseutuun liittyvä kirjoittaminen.

26

Loimaan Tähkä 2021

Sankarivainajien muistokivi Heikki Perhon ja Loimaan Kiven toimesta Lieskiven pajan läheisyyteen pystytettiin Kauhanojan sankarivainajien muistokivi. Heikki Perhon toivomus oli, Loimaa-Seura ja Kauhanojan kyläyhdistys ottavat muistomerkin hoidon vastuulleen. Olen 20-vuoden ajan osallistunut muistomerkin hoitoon.Hoitoon on osallistunut myös Martti Lieskivi.

Martti on hoitanut kesäkukkien kastelun ja myös pajan piha-alueen ruohonajon. Kiitos Martti Lieskivelle. Mainituilla yhdistyksillä on velvollisuus jatkaa muistokiven hoitoa.

Rauhallista joulua ja hyvää uutta vuotta 2022!

Oli vuosi ollut millainen vain, se päättyy aina jouluun. Joulunaika tuo meidät yhteen.

Pidetään toisemme mielessä ja sydämessä – olimme sitten lähellä tai kaukana.

Puheenjohtaja vaihtui Maailman laajuinen virus muutti monet toiminnat maaliskuussa 2020 ja jatkuu edelleen. Myös kotiseutuyhdistyksen tapahtumia on jouduttu perumaan viranomaisohjeiden mukaisesti. Pitkäaikaisena, yli 22 vuotta, puheenjohtajana katsoin tilanteen sopivaksi toteuttaa muutos. Yhdistyksen puheenjohtajan velvollisuus ja vastuu on toimia niin, että toiminta jatkuu. Omaehtoisen luopumisen seurauksena yhdistyksellä on nyt uusi puheenjohtaja ja johtokunnassa 6 uutta henkilöä. Eräänlainen ”sukupolven vaihdos” onnistui. Varsin levollisin mielin olen voinut luopua, ajoittain jopa 60 tuntisia talkootyöviikkoja elämääni antaneesta antoisasta kotiseututyöstä. Yhdistyksen talous on kunnossa ja hyvä toiminta jatkuu.

Sairauden uuvuttama Kotiseutuneuvos Riitta Jumppanen mainitsi viimeisen keskustelumme yhteydessä toiminnastaan Loimaa-Seurassa ” Se oli niin hauskaa” Tämä asenne on paikallaan.

Loimaan Tähkä 2021

27

ISONVIHAN AJAN

tapahtumia Loimaalla ja Kurkijoella Tasan 300 vuotta on kulunut Isonvihan alkamisesta Suomessa. Se oli seurausta Ruotsin laajentumisista 1600-luvulla Inkerinmaalle ja Balttiaan. Suuri Pohjan Sota käytiin vuosina 1700–21 Ruotsin ja Venäjän välillä. Venäjän tsaarina oli Pietari l (vallassa 1682–1725). Hänestä tuli maan hallitsija jo 10 vuoden ikäisenä. Sodan alkuvuosina Ruotsin sotajoukoilla oli menestystä ja nuori kuningas Kaarle Xll sai mm. Narvassa merkittävän voiton. Siitä innostuneena hän lähti joukkoineen kohti etelää. Ruotsin joukoissa taisteli paljon suomalaisia, kuuluihan maamme tuolloin Ruotsiin.

K

un sota venyi ajallisesti pitkäksi, köyhdytti se valtion kassan ja kansalta kerättiin yhä enemmän uusia veroja kulujen peittämiseksi.

Maamme köyhtyi myös suurten miesmenetysten johdosta ja jäi samalla lähes kokonaan ilman puolustusta, kun armeijan pääjoukot taistelivat jo kaukana Etelä-Venäjällä. Suomalaisia oli Kaarlen armeijassa yli 20000 tuhatta miestä. Mutta 1709 Pultavan tienoilla Ruotsin kuningas koki perusteellisen tappion.

Suuret määrät miehiä kaatui ja lähes kaikki loput joutuivat venäläisten vangeiksi. Itse Kaarle pääsi pakenemaan pienen soturiryhmänsä kanssa Turkkiin.

Tsaari Pietari oli alkanut kehittää Venäjän sotavoimia ja varsinkin

28

laivasto luotiin lähes tyhjästä.

Nämä toimet vaativat paljon varoja ja esim. 1705 valtion tuloista vain muutama prosentti käytettiin muihin tarkoituksiin.

Isoviha alkaa Siinä tilanteessa venäläisten oli helppo tulla joukkoineen Suomeen, jonka valloittivat lähes kokonaan. Viipurin he valloittivat 1710 ja etenivät lähes ilman vastustusta siten, että Turku ympäristöineen miehitettiin 1713.

Nämä maahamme tunkeutuneet kasakat levittäytyivät ympäriinsä ryöstäen, raiskaten ja tuhoten.

He vaativat myös taloista elämiseen tarvittavat tuotteet, tilat ja hevosilleen heinät. Kun jo ennestään yleisten katovuosien (1708–09) ja sodan köyhdyttä-

mässä maassa oli suuri puute kaikesta, niin aina ei löytynyt valloittajille mitään antamista.

Osan tavaroistaan kansalaisemme yrittivät kätkeä metsiin siten, että venäläiset eivät olisi niitä löytäneet.. Aina ei siinäkään onnistuttu, kun pieksämällä, kiduttamalla ja muita raakalaismaisia keinoja käyttämällä venäläiset saivat tietoonsa mahdolliset kätköt. Lisäksi venäläiset ottivat vangeiksi nuoria naisia, miehiä ja jopa lapsia, jotka vietiin Venäjälle muun sotasaaliin lisäksi orjuuteen. Näitä kyseisen kohtalon kokeneita oli yli 2000 henkeä. Osa kansalaisistamme muutti itsekin korpien kätköön piilopirtteihin ja virkamiehistö pakeni suurelta osalta Ruotsin puolelle. Sekasorto oli valmiina!

Kurkijoen kaupungin kohtalo Kurkijoesta tuli kreivikunta ja kreivi Tuure Oxenstiernalla oli oikeus perustaa kreivikuntaansa kaupunki. Hän antoikin 20.5.1668 Viipurissa käskyn Kronoborin kaupungin perustamisesta Kurkijoelle. Se ei ollutkaan mikään kaupunkipahanen, sillä siellä oli yli sata porvaria eli kauppiaita ja käsityöläisiä. Lisäksi oli koulu, tarvittavat virkamiehet ja suuri joukko työväestöä, talonpoikaispurjehtijoita sekä sotaväkeä, jota oli määräysten mukaan pakko majoittaa.

Pohjan sodan sytyttyä armeijaa tarvittiin Baltian maita puolusta-

maan ja siten maamme jäi erittäin heikon puolustuksen johdosta helposti valloitettavaksi kohteeksi. Tämän johdosta myös Kurkijoen kaupunki oli helppo Isonvihan aikana valloittaa, ryöstää ja tuhota polttamalla.

Kasakat mellastamassa Loimaalla Loimaan Onkijoella olevan Ryngön (nykyisin tunnetaan Aittamäen kartanona) ratsutilan omistajana 1600-luvulla ollut Sipi Eskelinpoika koulutti kolmesta pojastaan pappeja, joista Matias Rungius oli Loimaalla pappina peräti 53 vuotta aina 1715 tapahtuneeseen väkivaltaiseen kuolemaansa saakka. Hän kirkkoherrana joutui venäläisten kasakoiden mielivallan kohteeksi, kun ei saanut koottua seudun asukkailta venäläisille suurta määrää lampaita. Kirkkoherraa kasakat löivät ruoskalla ja viiltelivät kasvoja puukolla, jonka seurauksena vanha mies kidutuksen jälkiseurauksena kuoli.

Samanlaisen hakkaamisen sai kokea seurakunnan apupappina toiminut Rungiuksen poika Henrik, jonka venäläiset pakottivat seisomaan pitkiä aikoja raippojen jälkeen avojaloin hangessa.

Sissitoimintaa Paljon oli tuolloin tuskaa ja ahdistusta kansamme keskuudessa.

Venäläisten mielivallalle ei saatu rajoja, vaikka hyökkääjien ylin

Loimaan Tähkä 2021

KULJETAMME

• Koneet • Laitteet • Veneet • Teräsrakenteet • Elementit ym.

Kiitos yhteistyöstä kuluneena vuonna.

johto sitä yrittikin. Muutamat yksittäiset taistelijat, sissit, yrittivät omilla vähäisillä keinoillaan vaikeuttaa venäläisten toimintaa maassamme. Heistä kuuluimmaksi on noussut varsinkin merirosvoilusta tunnetuksi tullut Stefan Löfving, joka oli ollut Ruotsi-Suomen armeijan palveluksessa ja siirtyi sitten erikoisella lupakirjalla merisissiksi. Käyttöönsä saamallaan laivalla ja 12 hengen miehistöllä hän aiheutti harmia venäläisten huoltokuljetuksille varsinkin Turun saaristossa. Tämä samainen Tapani liikkui myös Loimaalla ja täällä hän ryösti venäläisten kuormasta heidän senkertaisen ryöstösaaliinsa, jota olivat hevosilla kuljettamassa kohti itää. Kauhanojalla kerrotaan Löfvingin tavoittaneen ryöstäjät. Saamansa saaliin hänen kerrotaan ainakin osittain kätkeneen jonnekin seudun metsiin. Tätä kätköä ei ole vielä tähän päivään mennessä löydetty.

Erään muistitiedon mukaan venäläinen kasakka näki savun

kohoavan suon takaisesta metsästä, jolloin arvasi siellä olevan piilopirtin. Kasakka karautti ratsunsa suolle suoraan savua kohti. Mutta suo otti omansa, sillä hevonen upposi vetelään suonsilmään. Tämän johdosta suota alettiin kutsua Orisuoksi.

Tämä 21 vuotta kestänyt Suuri Pohjan sota päättyi lopulta Uudenkaupungin rauhaan 30.8.1721.

Rauhansopimuksen mukaan Ruotsi joutui luovuttamaan Venäjälle osan Viipurin Karjalaa, Käkisalmen läänin, Inkerinmaan, Liivinmaan ja Vironmaan. Tämä rauhan raja noudatteli nykyisen Suomen kaakkoisrajaa. Samalla voitiin todeta Ruotsin suurvalta-aseman lopullisesti romahtaneen.

Ruotsi yritti vielä kaksikymmentä vuotta myöhemmin valloittaa menettämiään alueita takaisin, mutta kävikin toisin. Suomi miehitettiin jälleen ja tuota aikaa kutsutaan Pikkuvihaksi. Itärajamme siirtyi Turun rauhassa 1743 Kymijokeen saakka.

Eino Vepsä

P. 040 5469 603

NOSTOPALVELU

• Asennusnosturi Palfinger 92 tn • Ulottuma 35 m • Rakennusten täytöt sorakahmarilla tai betonijassikalla • Piha- ja ongelmapuiden kaadot sahakouralla Varusteina mm. vinssi, henkilökori, lavahaarukka, sorakahmari ym.

Loimaantie 357, Ypäjä • Fax (02) 763 3041 jmjlehtinen@hotmail.com

www.jmjlehtinen.fi

Kaarnatie 8, 32210 Loimaa Puh. 0500 530 408

Hyvää Joulua

ja onnellista uutta vuotta asiakkaillemme!

0400 825 957 kiinteistohoito@nurmikko.net Loimaan Tähkä 2021

29

Keitä ne ovat ne

SANKARIT?

K

uuntelin tässä eräänä iltana J. Karjalaisen ja Mustien Lasien biisiä ”Keitä ne on, ne sankarit?” Kappale, mikä kestää aikaa ja minkä sanat ovat saaneet 2010-luvun lopulla aivan uuden merkityksen. Jukka Tapio Karjalainen on osannut kiteyttää laulunsa sanoihin kaiken oleellisen eilisen ja tämän päivän sankareista. Moni varmasti miettii, että nyt saa taas lukea yhden pakinan verran vuodatusta maailmaa vaivaavasta ”Kiinan tuliaisesta”, mutta siitä on kirjoitettu jo aivan tarpeeksi, joten jätän tuon asian mainitsematta – eikä siitä sen enempää.

Minulla on ollut aikaa miettiä J. Karjalaisen laulun sanojen merkitystä ja sanomaa monen Loimaan ja Turun välillä ajetun työmatkakilometrin aikana. Väitän, että Jukka Tapio haluaa laittaa kuulijansa miettimään sankariteemaansa vähän laajemmin.

Jos satunnaiselta ohikulkijalta kysyy, miten hän määrittelee käsitteen ”SANKARI”, saa yleensä vastaukseksi, että sankari on henkilö, joka on tehnyt jotain erityisen merkittävää; pelastanut ihmisen hukkumasta, astunut puukkomiehen puukon eteen torin nurkalla, tehnyt mainetekoja rauhanturvaajana, estänyt terroristia räjäyttämästä autopommia tai latonut jääkiekon MM-finaalissa 3 maalia Ruotsin verkkoon tms. Sankaruuttahan nuokin edellä mainitut asiat tietysti ovat ja tällaisia asioita tänä päivänä julkinen

30

sana ja markkinamiehet mielellään nostavat esiin, kaiken kansan ihmeteltäväksi. Huonoa minusta näissä uutisoinneissa välillä vain on se, että sankaruudesta on tehty niin kaupallista, että se kaikki hyvä kääntyy vähän kuin itseään vastaan. Rahasta on tullut sankaruusasiassakin se tärkein konsultti.

Oletko koskaan miettinyt, miten hienosti yhteiskuntamme kuitenkin kaikesta huolimatta toimii. Huomaatko, että kun kaikki julkinen infra toimii, niin sitä ei edes huomaa, eikä siihen tule kiinnitetty tuolloin huomiota. Ehkä se on hyväkin, että homma toimii juuri näin. Kun homma sitten sakkaa, huomaat olevasi yksin hienossa talossasi myrskyn keskellä, pimeässä ilman sähköä. Istut Toijalan asemalla seisovassa junassa. Olet jumissa puolivälissä rinnettä olevassa funikulaarissa. Kärvistelet pimeässä kerrostalon hississä, mikä on jumissa 3. ja 4. kerroksen välissä. Seisot Herttoniemen metroasemalla nilkkojasi myöden tulvavedessä, kun runkohulevesiviemärin putki on haljennut ja laskenut vetensä asemalaiturille. Kuka tuolloin tulee ja pelastaa? Silloin astuvat näyttämölle tosielämän sankarit, ne maan hiljaisimmat, jotka laittavat ”yhteiskunnan junan raiteilleen.”

Nämä tosielämän sankarit ottavat sankarin viitan harteilleen ja laittavat taas yhteiskunnan pyörät pyörimään. Heitä on monilla eri yhteiskunnan portailla ja aloilla, mutta heitä kaikkia mielestäni yhdistää se, että he ovat oman alansa rautaisia ammattilaisia, tekevät työnsä pyyteet-

tömästi, ajallaan 24/7, pitämättä kuitenkaan itsestään sen kummempaa meteliä. Osaammeko arvostaa heitä? Väitän, että aina emme vaan osaa. Emme näe heitä, he maan hiljaiset ammattilaiset kulkevat vähän kuin varjoissa.

Meidän maailmamme on muuttunut.

Yhteiskunnastamme on tullut entistä haavoittuvampi ja monesta sen jäsenestä entistä osaamattomampi tekemään yhtään mitään omin pikku kätösin. Monen maailma romahtaa, kun kännykässä ei ole kenttää, tai hanasta ei heti tule lämmintä vettä. Miksi, siksi, että moni meistä ei enää osaa tehdä mitään ongelmanratkaisutilanteissa ja, sitä kuuluisaa maalaisjärkeä ei enää ole. Meistä on tullut orjia – koneiden palvelijoita, koomassa kännykkä käden jatkeena kulkijoita, perään katsottavia lökäpöksyjä. Näinkö todella on päässyt käymään?

Onneksi meillä on nuo tosielämän sankarit, jotka pitävät meistä lökäpöksyistä huolta. Mutta saavatko he sitä arvostusta ja kunnioitusta meiltä, mikä heille kuuluu? He ovat niitä, jotka laittavat piikkiä kankkuun tai käsivarteen, varmistavat, että pakasteet eivät sula ja pitävät metrojunat aikataulussa.

Mitä sinä sitten voit tehdä? Opettele vaikka hieman käden taitoja ja jätä sen kännykkä hetkeksi rauhaan ja ota vaikka hyvä elämänkertakirja luettavaksi. Ja kun seuraavan kerran saat apua tosielämän sankarilta, kaunis kiitos on kaikista paras palkinto hänelle, silloin hän tietää, että häntä arvostetaan.

HSU

Loimaan Tähkä 2021

www.pihaportti.fi

Sähkötyö Tenho Vartia

raami.fi

Elämässä tarvitaan energiaa www.sallila.fi

Propax Agro Oy LOIMAA Satakunnantie 48, 010 200 9170 FORSSA Opintie 2, (03) 435 6557 www.suomenasejaretkeily.fi

Loimaan Tähkä 2021

Myllytie 169, Säkylä 041 4382 989, agro@propax.fi Loimaan toimipiste: Teollisuustie 3, LOIMAA

31

Hautakivet, kaiverrukset, kultaukset, puhdistukset ym. alan työt Jari Niittymäki

Puh. 0400 812 585

Voimakatu 2 32200 LOIMAA niittymaki@kivikaiverrus.fi

VARATTU Hyvää Joulua ja Onnea vuodelle 2022 Vesikoskenkatu 13, 32200 Loimaa, puh. 0440 724 637 www.loimaanisannointi.fi

Kello löi jo viisi, lapset herätkää!

Juhani ja Liisi – muuten matka jää!

Tässä vesimalja silmät huuhtokaa.

Lämmin karhuntalja reessä odottaa.

Säv. Berndt Sarlin, sanat Immi Hellén

KULJETUSLIIKE PEKKA MÄKIPÄÄ KY Hyvää joulua ja onnea vuodelle 2022!

Turuntie 22 •32200 LOIMAA • Puh. (02) 2141 900

Hirvikoskentie 222, LOIMAA, P. 769 3300

32

Loimaan Tähkä 2021

Rekiryijy kuvattuna Merja ja Lauri Leinosen pihalta. Laurilla on useita rekiä kotimuseossaan.

Rekiryijyt

kirkkorekiä koristamassa

V

anhaan aikaan ennen autojen yleistymistä jouluaamun messuun lähdettiin hyvissä ajoin kyliltä hevosen vetämällä kirkkoreellä.

Aikaisin piti kaikkien herätä ja hevonen valjastaa, jotta joulukirkkoon ehdittiin aamukuudeksi. Oli siinä varmasti tunnelmaa, kun lunta ja pakkasta saattoi olla paljon ja vanhemmat ja lapset lähtivät joulukirkkoon tutun hevosen vetämässä reessä. Meidän kaikkien tuntemassa joululaulussa "Kello löi jo viisi" on osuvasti kuvattu matkaa ja matkalaisten havaintoja jouluaamun kirkkotiellä.

Reessä tarvittiin pakkasen ja viiman estämiseksi peittoja ja ryijyjä. Reessä ryijy suojasi ja lämmitti matkantekijöitä sekä peittona päällä että heidän allaan. Peittona kaksipuolisesti nukitettu ryijy suoja-

si tehokkaammin kuin kevyempi, yksipuolinen ryijy. Arkena matkaan kelpasi toki vaatimattomampi peite. Kirkkomatkalle sen sijaan saatettiin varustautua värikkäällä ja koristeellisesti kuvioidulla ryijyllä.

Rekiryijyssä selkänojan yli tulevaan, taaksepäin näkyvään osaan on nukitettu kuvio ja laitettu hapsut. Istuimen ja selkänojan puolella kuviointi on ollut vaatimattomampaa tai se on saattanut olla yksivärinen. Rekiryijyn kutomisessa sekä ammattimaisessa suunnittelussa otettiin huomioon nimenomaan tämä selkänojan yli tulevan osan kuviointi. (Suomen maatalousmuseo Sarka 2021.)

Talojen perukirjoissa ryijystä on saatettu erikseen mainita, että sitä on käytetty rekipeittona. Sen sijaan ryijyn kuvioiden mallista tai väreistä on harvemmin mai-

nintaa. Yleensä ryijyjä on ollut vain talollisten ja säätyläisten omistuksessa, torppareiden tai palkollisten sekä muiden tilattomien perukirjoissa ei niistä mainintoja ole. Toisaalta esimerkiksi arkikäytössä olleet ryijyt käytettiin loppuun.

(Sarka 2021.)

Meidänkin talossa oli edesmenneen tätini Saima Arvosen kutoma rekiryijy. Tämän ryijymallin lienee suunnitellut A.W. Raitio v. 1938. Nimekseen se on saanut Liinukka. Tätini on lisännyt ryijymalliin näyttävät lankatupsut. Ryijy palasi ns. takaisin kotiin runsaan 60 vuoden jälkeen, kun serkkuni Arto Arvonen halusi antaa äitinsä kodissa olleen ryijyn meille muistoksi. Sille löytyikin sopiva paikka pihasaunan tuvan hirsiseinältä.

Teksti ja kuvat: Ilkka Uusitalo

Lähde: Suomen Maatalousmuseo Sarka. 2021. Rekiryijyt. www.sarka.fi/tarinatiinu/rekiryijyt

Loimaan Tähkä 2021

33

PUNATULKKU ”KUNTOUTUKSESSA” Tämä on kertomus urospunatulkusta, jonka oppilaat löysivät koulun rapun kaiteelta tullessaan kouluun eräänä tammikuun pakkasaamuna.

A

suimme silloin koululla ja siksi oppilaat tulivat heti koputtamaan asuntomme ovelle ja ilmoittivat punatulkusta, joka ei päässyt lentoon. Menin heti katsomaan ja totesin linnun toisen jalan vahingoittuneen ja toisen silmän puhjenneen. Se oli ilmeisesti joutunut haukan hyökkäyksen kohteeksi, mutta pelastautunut, kun haukka säikähti pihalle tulleita oppilaita.

Otin linnun käteeni ja vein sen keittiömme työpöydälle, jossa se kyyhötti pitkän aikaa liikkumattomana. Yritimme vaimon kanssa keksiä sille syötävää, jotta se piristyisi kovasta kokemuksestaan. Meillä oli pakastimessa punaisia viinimarjoja, jotka al-

34

koivatkin kelvata toipilaallemme. Sitten lintu alkoi myös lentää lamppujen päälle ja verhotangoille. Mutta meidät se yllätti lentämällä perästämme aina siihen huoneeseen, jossa kulloinkin olimme. Se näköjään kaipasi seuraamme! Ja myös jalka parani muutamassa päivässä.

Kahden viikon kuluttua linnun meille tulemisesta päätimme viedä lattiamatot ulkona tuuletettaviksi. Silloin jätimme myös ulko-oven auki. Tätä lie lintumme odottanutkin, koska lensi heti ulos. Me luulimme, että nyt emme enää saa lintuystäväämme pitää täysihoidossa.

Kun sitten tunnin kuluttua avasin jälleen ulko-oven mennäkseni ulos, istui punatulkku ra-

pun kaiteella ja kun ovi avautui, lensi lintu nopeasti takaisin sisätiloihin. Totesi varmaan, että ulkona on liian kylmä ja sisällä on hyvä täysihoito. Sen jälkeen ei punatulkku edes yrittänyt uutta ulosmenoa.

Linnun ruokalistan herkkuja olivat myös omenien siemenet. Kun se näki, että nyt isäntä syö omenaa, lensi se sille kädelle, joka piteli omenaa ja jäi odottamaan siemeniä. Kun siemen tuli näkyviin, se nappasi sen välittömästi suuhunsa.

Näin talvi kului ja kevät saapui. Punatulkku alkoi myös erittäin kauniisti laulella. Minua on myöhemmin monesti harmittanut, kun en äänittänyt tuota monipuolista laulelua, jota ei luon-

nossa ole kuulunut. Sitten toukokuussa aloimme pohtia, että pitäisi saada lintu ilmojen lämmittyä takaisin luontoon. Siksi pidimme päivittäin keittiön ikkunaa auki, jotta tie olisi vapaana. Muutaman päivän kuluttua punatulkku lensikin pihapuihin, joissa viipyi kaksi päivää. Sitten se ilmeisesti lähti kevään tunteiden herättämänä etsimään itselleen kumppania isommasta metsästä.

Tämä lintuystävämme tuli meille hyvin läheiseksi. Toivotimme sille parempaa onnea kesäelämän ympyröihin.

Yksi lintujen ystävä

Loimaan Tähkä 2021

PAINETTUA SANAA KOTIIN KANNETTUNA! TRAKTORIT, PUIMURIT JA TRAKTORIEN TYÖLAITTEET KAIKKEEN TYÖHÖN Lähin jälleenmyyjäsi: Jukka Uusitalo, 040 745 7734 jukka.uusitalo@agcocorp.com Kartanomäenkatu 26, Loimaa

VIKSBERGINTIE 2, 30300 FORSSA • PUH. 040 8481 755 JAKELUPALVELU@ILVESJAKELU.FI

Rauhallista joulua ja menestyksellistä vuotta 2022!

Toivotamme asiakkaillemme Hyvää Joulua ja menestyksellistä Uutta Vuotta 2022

LOIMAAN LUKKO OY Loimaan Sammutinhuolto

Turuntie 7, 32200 Loimaa, Puh. (02) 769 2200 ABLOY-valtuutettu A-LAATU lukkoliike

Lallintie 92, 21870 Riihikoski www.topmec.fi email: janne.sillanpaa@topmec.fi

Loimaan Tähkä 2021

35

TALOUSHALLINNON PALVELUJA TARJOAA

Lamminkatu 34, p. 040 539 6874

Hirvikoskentie 219, 32210 Loimaa Heli Kauti, 040 514 1637, heli@loimitili.fi

www.loimitili.fi

Loimaan Diesel 02 763 2602, 040 541 5001 Jorma Iisakkala Pumppu- ja suutinkorjaukset DELPHI | BOSCH service

Menneestä vuodesta kiittäen ja Rauhallista Joulua toivottaen!

Torkkalantie 14, 32410 NIINIJOKI • Puh. 0500 770 606

i r ä k ä ä l s Hamma LON OP-TA

Y US O

KESK

– Laatua lattioille vuodesta 1979 –

Hammaslääkäri Teemu Varho

Vesikoskenkatu 27 • LOIMAA • Puh. (02) 7624 554

Parasta suomalaista lihaa – yksilöllistä palvelua Turuntie 19, LOIMAA, puh. 7632 733

Penttilän Rautavarasto Ky Ratsastustunnit • Ponikoulut • Lämmin maneesi

Lämmintä Joulua!

Toivottaa

Loimaan Rakennuseriste Oy

Loimaan Riista ja Palvi Puh. 050 304 3980

www.punkintila.fi

Ritvan ja Oilin

HERKKUKEITTIÖ Hossinkatu 1-3, Loimaa • Puh. 040 196 4665

Rauhaisaa Joulua ja Satoisaa Uutta Vuotta 2022!

Siementila Salo Oy, Mellilä www.siementilasalo.fi

36

Loimaan Tähkä 2021

Alastaron Rakennustarvike Loimijoentie 81, 32440 Alastaro, p. (02) 764 1955

LOIMA A

Turuntie 73, 32200 Loimaa, puh. (02) 550 2400 www.sahkoliike.fi

Kotiseutuhistoriaa sadan vuoden takaa Kaikki maatalouden kuljetukset

Kuljetus Harri Holm Oy Mellilä • 0500 324 117

Kuljetus Matti Salonen Oy Kojonperä • 0500 919 563

VARATTU Loimaan

TILIPISTE KY Myrskylinnankatu 2 C A1, 32200 LOIMAA, puh. (02) 762 2123

Puh. 0500 871 084 www.vuorisenkonepaja.fi Loimaan Tähkä 2021

Haaste Loimaalla 1918

Y

li sata vuotta sitten oli maassamme erittäin sekavat olot.

Suomi oli julistautunut itsenäiseksi kansakunnaksi 6.12.1917 ja tämän itsenäisyyden tunnusti ensimmäisenä Leninin johtama Neuvostoliitto. Mutta kaikki ei mennyt suunnitelmien mukaan. Maassamme oli venäläisiä sotilaita runsaasti ja he liittyivät tukemaan hallituksen vastaista punaisten työläisten aloittamaa vallankumousta ja sen seurauksena kansa jakautui kahtia, veli saattoi sotia veljeä vastaan.

Lehtien digiarkistosta löytyi tuolta ajalta peräisin ollut julkinen haaste, joka varmaankin on vain harvan tämän päivän loimaalaisen tiedossa. Koska tuossa haasteessa on nimeltä mainittu 21 tunnetun loimaalaisen miehen nimet, joista moni vanhempi seudun asukas muistaa useita, niin on hyvä tuoda julki tuo haaste kokonaisuudessaan.

Kuten haasteesta käy ilmi, Loimaalle oli silloin perustettu Vallankumous-Oikeus. Tämä laitos oli haastanut oikeuteen edellä mainitut miehet, koska he olivat ”karanneet kotipaikaltaan ja menneet vastavallankumouksellisten riveihin taistelemaan Suomen Työväen tasavaltaa vastaan.”

Tuo haaste antaa hyvän kuvan ajan tilanteesta, joka oli erittäin vakava. Syyt miksi tähän oli tultu, olivat pitkät, jopa vuosisatoja kestäneet ihmisarvojen painamiset ja siitä aiheutuneet kaunat.

Seth Heikkilä oli SDP:n kansanedustajana Turun eteläisessä vaalipiirissä vuosina 1907-09, 1910-11, ja 1917-18, toimittaja ja Loimaan Vallankumousoikeuden yleinen syyttäjä. Hänet tuomittiin vankeuteen 1918 vastavallankumouksellisesta toiminnastaan.

Valtiorikosasiain tiedusteluosasto julkaisi 15 10.1918 puolestaan satoja nimiä käsittävän listan niistä henkilöistä, jotka on koettu vaarallisiksi henkilöiksi ja jotka ovat vielä vapaalla jalalla tai ovat karanneet vankileireiltä. Kyseisessä luettelossa on mainittu useita loimaalaisia, mm. Ahlfors, Kustaa Iivari, työnjohtaja Loimaan Onkijoelta. Hän oli toiminut Punaisen Kaartin komppanian päällikkönä.

Historian lehtiä käänteli Eino Vepsä

37

Erkki Kulonen, puh. 0400 530 920

Tienhoito ja koneurakointi

JUSSI VANHA-PERTTULA 050 592 1071

Rauhallista Joulua!

Puh. (02) 7636 780 tai 0500 741 456 www.kaunistonsora.fi

Hiekat ja sorat toimittaa:

Loimaan HT-Asennus Oy

VARATTU

Lamminkatu 35, Loimaa • www.loimaankonepiste.fi

Vesikoskenkatu 1, 32200 Loimaa • 0400 741556

www.tikakoski.com

- Ilmastoinnit ja tarvikkeet sekä huollot - 5” vesirännit suoraan autosta - Konesaumatut katot - Rakennuslistat ja peltityöt

IV-Pelti Luuri Oy

- Kuparityöt - Kattoturvallisuustuotteet - Rautarakennetyöt - Seinäkasetit

Voimatie 1-3, 32210 Loimaa

www.ilmastointijapelti.fi p. (02) 763 6860 iv-konehuollot ja suodattimet p. 040 830 4556 Huomioi kotitalousvähennys

38

Loimaan Tähkä 2021

Kotiranta

sijaitsee petäjoentien ja samannimisen joen varrella. Tila on entinen Petäjoen Työväentalo, Petäjoen tyäväenyhdistys perustettiin 1908 ja työväentalo valmistui vuoden 1910 tienoilla, talo sijaitsi naapuritalosta Savelasta vuokratulla tontilla. Tontti on erotettu 1939 Petäjoen Työväen yhdistyksen toiminnan hiivuttua, tilalla on toiminut kauppa 1930 luvulta vuoteen 1961 asti. kaupanteon päättymisen jälkeen tila on toiminut yksityisasuntona.

Petäjöen Työväenyhdistys 21.6.1916 illalla

Kalle Savela (24.9.1860-19.10.1938) ja Amalia os. Kurppa (1859-1936)

PETÄJOEN TYÖVÄENYHDISTYS Otteita Heikki Perhon toimittamasta kirjasta “Papan pakinoita”, Urho Järveläinen

K

ylätappelut ja riihitanssit alkoivat vuosien 1907-10 seutuvilla jäädä pois käytännöstä, kun sivukyliinkin perustettiin työväenyhdistyksiä, jotka toimeenpanivat siis oikein luvallisia huveja.

Siinä 1907-08 maissa perustettiin Petäjoenkulmallekin työväenyhdistys, jollainen Kauhanojalla oli jo ollut muutaman vuoden toimimassa ja kantoi nimeä Kauhanojan Työväenyhdistys. Loimaan työväenyhdistyksestä kävi Petäjoella valistajia, jotka opastivat meitä perustamaan oman yhdistyksen. Innokkaimpia hommaajia oli Petäjoella torpparit Juho Ketola ja Vilhelm Ojala sekä nuoriso kaikki niin joenperäläiset kuin petäjokilaisetkin.

Yhdistys perustettiin ensin Loimaan Tv.yhdistyksen haaraosastoksi, joka kumminkin jonkun vuoden päästä sai oman vi-

Loimaan Tähkä 2021

rallisen nimen: Petäjoen Työväenyhdistys.

Yhdistys alkoi ripeästi toimimaan saadakseen varoja oman talon hankkimista varten.

Ensimmäinen iltama pidettiin Hattulan Tuomolan pirtissä (Nykyinen Maamieskoulu).

Näytöskappaleeksi valittiin sellainen, jossa oli metsäaiheinen näyttämö. Kun Petäjoelta mentiin Hattulaan, otettiin metsästä selkään muutamia kuusia, joista työrekien päälle tehtiin näyttämö pirtin nurkkaukseen. Näytöskappale "Vapaaviikolla" esittettiin yleisön suureksi tyydytykseksi, vaikka esittäjät oli suurelta osalta sellaisia, jotka eivät koskaan olleet näytöskappaletta nähneetkään, mutta eivät olleet katselijatkaan, joten esitykseen oltiin molemmin puolin tyytyväisiä. Loppuyö tanssattiin harmunikan soiton säestyksellä ja niin oli yhdistys virallisesti päässyt alkuun.

Näin oli jo saatu senverran varoja, että oma talo jo häämöitti ajatuksissa. Niinpä päädyttiin siihen, että ostettiin Petäjoki-nimisen torpan asuinrakennus ja joka heti korjattiin sellaiseen kuntoon että siellä voitiin tanssia. Laitettiin nimittäin uusi oikein höylätyistä laudoista tehty lattia. Tässä tanssia rytkytettiin sitten vuoden verran ja näyteltiin näytöskappaleita aina tilapäisesti kyhätyllä lavalla, sillä näytöskappale piti olla aina, muuten iltamiin ei saatu väkeä.

- Nyt vuokrattiin Savela nimisestä tilasta Petäjoenkulman keskustasta tontti, jolle mainitun torpan rakennukset talkoovoimin siirrettiin ja rakennettiin huvitaloa vastaavaksi, jossa oli sali ja eräs syvennys, jossa voitiin ravintolaa pitää. Maa vuokrattiin 50:ksi vuodeksi ollen vuosivuokrana 15 markkaa.

Vuokraajana oli sama isäntä, joka alussa mainitaan Vilhelm Ojalan nimellä.

39

TAPETIT • MAALIT • LAMINAATIT • PARKETIT JOUSTOVINYYLIMATOT • LIIMAT • TASOITTEET LAATAT • KAAKELIT • TYÖVÄLINEET • SUUNNITTELU ATV Aninkaisten Tapetti ja Väri Oy Satakunnantie 164, 20320 TURKU

KATSO UUSIMMAT KUULUMISET: www.facebook.com/atvturku

KAPPALETAVARA- JA MUUTTOKULJETUKSIA

VARATTU Pakettiauto pienempiin kuljetuksiin.

P. 0400-535 409

HENKILÖAUTOJEN HUOLLOT &

KORJAUKSET Petri Ojala 0400 807 798 www.kuljetusojala.fi

RENGASMYYNTI & RENGASTYÖT

AJONEUVOIHIN JA MAATALOUSKONEISIIN

0400 785 295 044 3767 643

AUTOHUOLTO

Turuntie 26, Loimaa • loimaankoneko.fi

Kodikasta joulua ja Onnellista uutta vuotta!

Putkiasennus Jorma Jokinen Humppilantie 3 HUMPPILA Puh. 0500 531175

40

Heimolinnankatu 14 32200 LOIMAA GSM 0400 692 753 Puhelin (02) 7623 015

Teollisuuskatu 1 Loimaa

www.ktu-asunnot.fi Loimaan Tähkä 2021

Teollisuusmaalaamo

Haaste kaikille loimaalaisille

Ahjotie 6, 32300 MELLILÄ Puh. 0400 535 360

Tehdään Loimaasta Suomen siistein kaupunki!

OY FOXJET AB

N

yt on jokaisella loimaalaisella hyvä tilaisuus yhdessä lähteä tekemään kaupungistamme maamme siistein kaupunki, jossa kaikkien meidän olisi mukava elää. Tuo puhtaus ja siisteys houkuttelisivat matkailijoita läheltä ja kaukaa katsomaan, että millainen tämä Suomen puhtain kaupunki oikein on.

Samalla he saisivat nauttia niistä Suomen parhaista, jo kuuluisiksi tulleista munkeista ja tietysti iloisesta seurasta sekä uudelleen vilkastuneesta torielämästä.

Tämä kampanja toisi Loimaalle roimasti lisää näkyvyyttä ja jatkossa myös uusia asukkaita sekä lisäisi työpaikkoja, sillä jokaisella meistä on ilo elää viihtyisässä ympäristössä.

Mitä se meiltä nykyisiltä asukkaalta edellyttää?

Jo 50 vuotta mukana loimaalaisten arjessa!

Se tarkoittaa sitä, että emme vastaisuudessa heittele roskia ympäristöömme, korjaamme pois sinne pudonneet tai heitetyt jätteet asianomaisille paikoille, opetamme lapset näille hyville tavoille ja tietysti olemme esimerkkeinä muille näyttämällä mallia tästä onnistuneesta menettelystä.

Tämä toiminta on myös erittäin halpaa, sillä se ei maksa mitään. Päinvastoin se luo ihmisille hyvän, iloisen mielen sillä puhdas ympäristö luo uutta iloa ja jopa toimintatarmoa muihinkin päivittäisiin tehtäviin. Talkoot lähiympäristömme siistimisen puolesta lisäisivät myös asukkaiden yhteishenkeä, joka taas parantaisi ja loisi uusia ideoita sekä tavoitteita seudun kehitykselle.

Tavoite: Loimaa siisteydessä Suomen kärkeen!

EV

www.vallox.com

AUTOKORJAAMO

VELJEKSET MÄKELÄ OY Hallitie 6, 32700 HUITTINEN (02) 566 663

www.veljeksetmakela.fi Loimaan Tähkä 2021

Kuorma-autokuljetukset Tiehöyläurakointi

Veljekset Peräaho

www.veljeksetperaaho.fi

41

Lämmin kiitos LEHTI-ILMOITUKSELLA TOIMINTA AMME TUKENEILLE!

LIONS CLUB LOIMA A/TÄHK Ä

Taltor Oy Teollisuustie 11, 32440 Alastaro, Finland Puh. +358 2 764 1205 e-mail: taltoroy@pp.inet.fi

Laatulattioita kodin tiloista vaativiin julkisiin kohteisiin!

Etusivupaja.fi

42

Loimaan Tähkä 2021

TOIVOTAMME YSTÄVILLEMME JA TUTTAVILLEMME

HY VÄ Ä JOULUA JA ONNELLISTA UUTTA VUOTTA 2022!

Helena Yli-Tuomola ja Jaakko Ahokas

Teija ja Unto Marjamäki

Anne ja Pekka Rinne

Erja ja Esko Markula

Sanna ja Miikka Ristimäki

Piia ja Janne Mäkelä

Brita ja Raimo Salonen

Anne ja Pekka Mäkelä

Tiina ja Jari Sandell

Heidi ja Tomi Mäkelä

Johanna ja Aapo Savo

Anja ja Matti Mäkilä

Sari ja Matti Schwartz

Jari Männistö

Arja ja Rauli Selinheimo

Sari Kuusisto ja Markku Nenonen

Terhi Puisto ja Hannu Suominen Leena ja Ilkka Uusitalo

Veikko Kotiranta

Leena Keskitalo ja Harri Parikka

Päivi ja Kalle Vanha-Perttula

Jouko Kylä-Utsuri

Hilkka ja Pentti Päivölä

Rauha ja Eino Vepsä

Jaana ja Ari Lindell

Anneli ja Matti Raikkonen

Eija-Liisa ja Ari Vikström

Riitta ja Antti Lintula

Katriina ja Reijo Raitanen

Mari ja Reijo Ylösmäki

Tarja Pajula ja Antti Majanen

Sirpa ja Olli-Pekka Rastas

Pauli Yrjölä ja Sanna Jakokoski

Anniina ja Ville Manner

Orvokki ja Jouko Rinne

Tuula ja Göran Österberg

Alise ja Olavi Ala-Nissilä Marjo ja Jarmo Harjunmaa Mai-Riitta ja Juha Helminen Maire ja Simo Koivula Else ja Antti Koivunen Laura Muhonen ja Jari Koivusaari Leena ja Ville Kotiranta

Loimaan Tähkä 2021

43

44

Loimaan Tähkä 2021