Page 1

Pohjois-Karjalan strategia 2030 maakuntasuunnitelma

Julkaisu 127

2010


Julkaisu 127

2010

Pohjois-Karjalan strategia 2030 maakuntasuunnitelma

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2010

Maakuntasuunnitelma

1


Pohjois-Karjalan strategia 2030 Maakuntasuunnitelma Jarno Turunen

Painosmäärä 1 000

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu 2 80100 JOENSUU Puhelin Faksi

(013) 267 4700 (013) 267 4730 kirjaamo@pohjois-karjala.fi www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto

Taitto

Laura Jussila

Kuvat Kansi Place Marketing Oy Stock.XCHNG kuvapankki Place Marketing Oy Riitta/Vastavalo.fi Rauno Jussila Jukka Mähönen/ImagePark.biz Lauri Olanterä/ImagePark.biz Keijo Penttinen Jarno Turunen Pertti Heikkinen/ImagePark.biz Pekka Turtiainen

Painopaikka

Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2010

ISBN 978-952-5717-42-6 (nid.) ISBN 978-952-5717-43-3 (pdf) ISSN 1795-5610 2

Pohjois-Karjalan strategia 2030

6, 12, 13, 15, 17, 19, 26, 37, 39, 41 (oikea) 43, 48 8, 11, 22, 34 10 14, 38, 41, 54, 56 25 24 27, 35 30, 31, 32-33, 36 39 40, 41 (vasen)


Sisältö Uusiutuva ja hyvinvoiva Pohjois-Karjala 2030...........................................................4 Johdanto..........................................................................................................................7 1

Maakunnan tulevaisuuden haasteet................................................................9

1.1 1.2 1.3 1.4 1.5

2

Strategia ja keskeiset linjaukset....................................................................23

2.1 vahvistaminen 2.2

Maailmanlaajuiset yleiset muutostrendit............................................................................9 Rakenteelliset muutokset.................................................................................................13 Sisällölliset painotukset....................................................................................................16 Kaikki inhimilliset voimavarat käyttöön.............................................................................18 Kehittämisen ilmapiiri ja toimintatavat..............................................................................20

Strategiset linjaukset........................................................................................................25 Strateginen linjaus 1: Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta.............................25 Strateginen linjaus 2: Osaamisen ja työllisyyden vahvistaminen.....................................26 Strateginen linjaus 3: Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta...............................................27 Strateginen linjaus 4: Kestävä aluerakenne ja saavutettavuus........................................28 Kehittämisteemat.............................................................................................................30 Teema 1: Tulevaisuuden kasvualat..................................................................................30 Teema 2: Luonnonvarojen uusi aika................................................................................32 Teema 3: Valttikorttina Venäjä..........................................................................................38 Teema 4: Nuoret tulevaisuuden tekijöinä.........................................................................43

3

Väestö- ja työpaikkatavoitteet........................................................................49

3.1 3.2 3.3 3.4

4

Arviointi ja seuranta........................................................................................55

4.1

Lähtökohtia ja haasteita...................................................................................................49 Väestötavoitteet................................................................................................................50 Työpaikkatavoitteet...........................................................................................................50 Työvoiman tarjonta ja kysyntä..........................................................................................52

Vaikutusten arviointi.........................................................................................................55

Liitteet...........................................................................................................................57

Maakuntasuunnitelma

3


Uusiutuva ja hyvinvoiva Pohjois-Karjala 2030 Pohjois-Karjalan strategia 2030 –maakuntasuunnitelma on yhteinen tahdonilmaus maakuntamme tulevasta kehityksestä. Asiakirja on arvopaperi, jossa kuvataan Pohjois-Karjalan pitkän aikavälin tavoiteltu kehitys ja keskeiset strategiset linjaukset.

Visio 2030 Uusiutuva ja hyvinvoiva Pohjois-Karjala on luonnonläheinen, vetovoimainen ja kansainvälinen rajamaakunta.

Kehittämisen ydin Uusiutuvan Pohjois-Karjalan tulevaisuuden perustan luo kehittämiselle myönteinen ilmapiiri ja yhteistyökyky. Maakuntasuunnitelman perusajatuksena on maakunnan vahvuuksien ja osaamisen yhdistely kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Parhaimmillaan kehittämistoimet yhdistelevät luovasti niin strategisissa linjauksissa kuin teemoissa valittuja asioita. Pohjois-Karjalan on jatkossa panostettava tämän monipuolisen osaamisen tuotteistamiseen. Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen ovat keskeisessä asemassa uuden hyvinvoinnin rakentamisessa. Rohkea kansainvälistyminen on ainoa oikea tie eteenpäin. Kansainvälistyminen ei kuitenkaan ole vain liiketoimintaa, se on luonteva osa organisaatioidemme toimintaa ja jokapäiväistä elinympäristöämme.

Strategiset linjaukset 1 Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta Kansainvälisesti kilpailukykyiset yritykset ovat ehdoton edellytys Pohjois-Karjalan menestykselle. Maakunnan yrityksille on taattava kilpailukykyinen ja yritysten kehitystä tukeva toimintaympäristö. Jalostusastetta ja tuottavuutta on nostettava kaikilla aluetalouden keskeisillä toimialoilla. Yritystoiminnan jatkuvuus on turvattava. Yrittäjyyteen on kannustettava. Kansainvälinen kasvupotentiaali ja sijainti Venäjän rajanaapurina on hyödynnettävä.

3 Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta Pohjois-Karjala on elinvoimainen ja turvallinen maakunta, jossa asukkailla on hyvät perusedellytykset hyvinvointiin ja terveelliseen elämään. Hyvinvointituotanto on korkeatasoista, innovatiivista ja taloudellisesti kestävää. Kansalaisilla on hyvät osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet. Monimuotoinen kulttuuritoiminta luo hyvinvointia ja lisää maakunnan elinvoimaisuutta.

4

Pohjois-Karjalan strategia 2030

2 Osaamisen ja työllisyyden vahvistaminen Osaamiseen ja sen jatkuvaan kehittämiseen panostaminen on maakunnan menestyksen avaintekijä. Kansainvälisen tason osaamista ja osaamisen tuotteistamista on vahvistettava. Pohjois-Karjalaa on kehitettävä osaamismaakuntana. Muuttuvissa oloissa on turvattava osaavan työvoiman saatavuus sekä työn ja koulutuksen kohtaaminen.

4 Kestävä aluerakenne ja saavutettavuus Keskeisenä tavoitteena on turvata maakunnan kattava, monipuolinen, toimiva ja hyvin saavutettavissa oleva palveluverkko ja tasapainoinen aluekehitys ja -rakenne toimivine yhteysverkostoineen. Tavoitteena ovat elinvoimaiset ja kehittyvät seudut. Joensuun asemaa tutkimukseen ja innovointiin perustuvana kilpailukykyisenä kasvukeskuksena vahvistetaan. Pohjois-Karjalan saavutettavuutta ja arjen matkojen sujuvuutta parannetaan. Ympäristön hyvä tila ja luonnonvarojen kestävä käyttö ovat hyvän tulevaisuuden edellytyksiä. Tavoitteiden toteutumiselle luodaan pohjaa tarkoituksenmukaisella aluerakenteen ja maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella.


Kehittämisteemat Teema 1: Tulevaisuuden kasvualat

Teema 2: Luonnonvarojen uusi aika

Pohjois-Karjala panostaa jatkossa kasvualoihin, uusiin nouseviin osaamisaloihin ja näiden yhdistämiseen nykyisiin vahvuuksiin. Vankka kansainvälinen asema on saavutettavissa esimerkiksi fotoniikan, nanoteknologian, materiaaliosaamisen ja ympäristöliiketoiminnan ratkaisuilla. Pohjois-Karjalassa on määrätietoisesti hakeuduttava alihankinnasta omiin tuotteisiin, palvelukokonaisuuksiin, arvoverkostoihin ja brändeihin.

Pohjois-Karjalan runsaat luonnonvarat; metsät, kaivannaiset, puhdas vesi ja ruoan tuotanto tarjoavat mahdollisuuksia niukkenevien luonnonresurssien maailmassa. Luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvä tutkimus- ja kehitystoiminta sekä osaamispalvelut voivat jatkossa toimia maakunnan aluekehityksen moottoreina. Kunnianhimoisena pitkän aikavälin tavoitteena on luoda maakunnasta öljyvapaa, uusiutuvalta energiantuotannoltaan yliomavarainen maakunta.

Tulevaisuuden kasvu ja uusi liiketoiminta perustuvat eri näkökulmien ja osaamisalojen monipuoliseen ja innovatiiviseen yhdistelyyn. Voimavaroja on suunnattava tunnistettuihin uusien kasvupotentiaalisten osaamis- ja liiketoimintamahdollisuuksien edistämiseen, uusien liiketoimintamallien kehittämiseen sekä alueen yritysten ja toimijoiden keskinäisiin yhteistyömalleihin ja kansainväliseen verkottumiseen. Yritysten kansainvälistyminen ja kiinnittyminen globaaleihin arvoverkostoihin ovat kasvun avaintekijöitä. Kasvuyrittäjyyttä ja siihen liittyvää pääomasijoitustoimintaa edistetään erityistoimenpitein.

Euroopan metsämaakunnan ainutlaatuinen metsäosaaminen ja merkittävät metsävarat jalostuvat nykyistä laajemmin työksi ja toimeentuloksi. Kansainvälisesti tunnettua metsäosaamisen keskittymää vahvistetaan. Metsäalan uusiutumista edistetään määrätietoisesti luomalla tuoteinnovaatioita, palveluratkaisuja sekä panostamalla puurakentamiseen. Kaivannaisala kehittyy maakunnan talouden tukijalaksi. Elintarvikealalla panostetaan lähiruokaan ja puhtaisiin raaka-aineisiin erikoistuneeseen elinkeinotoimintaan.

Teema 3: Valttikorttina Venäjä

Teema 4: Nuoret tulevaisuuden tekijöinä

Pohjois-Karjalasta rakennetaan maan johtava Venäjä-osaamisen keskittymä. Venäjä-osaamista vahvistetaan kaikilla tasoilla. Venäjän läheisyys tarjoaa maakunnalle aidon kilpailuedun ja yritystoiminta hyödyntää nämä Venäjän tarjoamat kasvun mahdollisuudet. Venäläisten matkailu maakuntaan kasvaa merkittävästi. Nopeita ja sujuvia itäisiä yhteyksiä kehitetään. Rajanylitysten sujuvuuteen panostetaan ja rajamuodollisuuksiin ajetaan merkittäviä helpotuksia päämääränä viisumivapaus.

Pohjois-Karjala houkuttelee nuoria aikuisia ja tarjoaa heille vireän ja kiinnostavan elinympäristön. Maakunta onnistuu vastaamaan nuorten ja nuorten aikuisten odotuksiin, tarpeisiin, arvoihin ja asenteisiin. Nuorten ikäluokkien muuttotappio käännetään muuttovoitoksi. Opiskelumahdollisuudet tarjotaan kattavasti ja tasavertaisesti. Nuorille on tarjolla mielekkäitä työmahdollisuuksia, nuorten ja työelämän yhteyksiä vahvistetaan ja nuorten yrittäjyyttä edistetään. Nuorisotyöttömyyden hoitamiseen pureudutaan tarmokkaasti. Resursseja kohdennetaan nuorten sosiaalisten riskien ennaltaehkäisyyn ja poistamiseen. Nuorten kansainvälistymistä, suvaitsevaisuutta ja ympäristövastuullisuutta edistetään. Nuorten ja nuorten perheiden asemaa yhteiskunnassa kohotetaan.

Maakuntasuunnitelma

5


6

Pohjois-Karjalan strategia 2030


Johdanto

Pohjois-Karjalan kehityksen kannalta keskeiset pitkän aikavälin linjaukset määritellään maakuntasuunnitelmassa. Maakuntasuunnitelma tarkistetaan valtuustokausittain. Edellisen vuonna 2005 valmistuneen suunnitelman keskeiset linjaukset on nyt tarkistettu ja päivitetty. Sen lisäksi valmistelun aluksi päätettiin valita neljä teemaa, joilla on erityistä merkitystä maakunnan tulevaisuuden kannalta. Valitut teemat ovat Tulevaisuuden kasvualat, Luonnonvarojen uusi aika, Valttikorttina Venäjä ja Nuoret tulevaisuuden tekijöinä. Asiakirjan valmistelu tehtiin laajana yhteistyöprosessina maakunnan keskeisten toimijoiden kanssa. Maakuntasuunnitelmaa käsiteltiin 37 tilaisuudessa, tämän lisäksi teemoja valmisteltiin erillisissä asiantuntijaryhmissä. Nuorten teemaa varten haettiin avoimella hakemuksella nuoria aikuisia mukaan Tulevaisuuden tekijöihin ideoimaan maakunnan tulevaisuutta. Prosessiin liittyi kiinteästi Itä-Suomen yliopiston vetämä Tulevaisuusohjelma PK 2030. Tässä koulutusohjelmassa Pohjois-Karjalan avaintoimijat pohtivat yhdessä maakunnan tulevaisuuden eväitä. Radio Rexissä pyöri maakunnan tulevaisuutta käsittelevä ohjelmasarja Tulevaisuuden kultahiput. Luonnosversio oli avoimesti nähtävillä ja siihen saatiin kaikkiaan 30 lausuntoa, jotka on pyritty mahdollisuuksien mukaan huomioimaan lopullisessa suunnitelmassa. Palautetta on lausuntokierroksen lisäksi voinut antaa koko valmistelun ajan erillisellä nettilomakkeella maakuntaliiton internetsivujen kautta. Maakuntavaltuusto hyväksyi suunnitelman 14.6.2010. Maakuntasuunnitelma, maakuntaohjelma ja maakuntakaava muodostavat maakunnan keskeiset kehittämisasiakirjat. Maakuntasuunnitelmaa ja -ohjelmaa valmisteltiin rinnakkain, käytännössä maakuntaohjel-

ma POKAT 2014 toteuttaa suunnitelman neljää ensimmäistä vuotta. Maakuntaohjelmassa esitetään ja kootaan yhteen maakunnan kehittämistyön keskeiset tavoitteet, toimenpide-ehdotukset ja niiden toteuttamisen voimavarat lähivuosille. Maankäyttöä ja sen toteuttamista maakunnassa ohjaa maakuntakaava. Maakuntasuunnitelman laadinnasta ja roolista säädetään maankäyttö- ja rakennuslaissa sekä laissa alueiden kehittämisestä. Molempien mukaan maakuntasuunnitelmassa osoitetaan maakunnan tavoiteltu kehitys.

Strategian rakenne Maakuntasuunnitelmassa on ensiksi kuvattu maakunnan tulevaisuuden keskeiset haasteet. Globaalien muutostrendien ja keskeisten rakenteellisten muutosten lisäksi käydään tiiviisti läpi sisällöllisten painotusten muuttuminen Pohjois-Karjalan kehittämisessä. Jatkossa tarvitsemme aluekehityksessä kaikki inhimilliset voimavarat ja osaamisen käyttöön. Kehittämisessä on myös kyse toimintatavoista, miten toimimalla pärjäämme jatkossa. Nämä on tunnistettu ja kuvattu tulevaisuuden haasteet -luvussa. Keskeiset tulevaisuuden strategiset linjaukset on esitetty elinkeinoelämän, osaamisen, hyvinvoinnin sekä kestävän aluerakenteen ja saavutettavuuden osalta. Vastaavasti on kuvattu pitkän aikavälin erityisteemat ja niiden keskeiset linjaukset. Uskomme, että yhdessä nämä linjaukset parantavat maakunnan kilpailukykyä ja elinvoimaisuutta pitkällä aikavälillä. Maakuntasuunnitelmassa on myös esitetty väestö- ja työpaikkatavoitteet aina vuoteen 2030 saakka. Tavoitteet ovat yhtenäisiä maakuntaohjelman kanssa.

Maakuntasuunnitelma

7


8

Pohjois-Karjalan strategia 2030


1

Maakunnan tulevaisuuden haasteet ”Nopeasti muuttuvassa maailmassa ei ole tyyntä rauhaisaa satamaa, johon Pohjois-Karjala voitaisiin soutaa tai huovata maailman myrskyiltä, sisäisiltä ja ulkoisilta paineilta lopulliseen suojaan.” Pulliainen & Eskelinen (1977). Pohjois-Karjala 2017: Näkökulmia tulevaisuuteen

Muutokset edellyttävät jatkuvaa ja rohkeaa uusiutumista Elämme suurten muutosten aikaa. Pohjois-Karjalan kehitykseen ja kehittämiseen kohdistuu tulevaisuudessa monia muutospaineita. Nämä erilaiset muutostekijät voidaan jakaa kolmeen ryhmään: 1) maailmanlaajuisiin yleisiin muutostrendeihin, 2) rakenteellisiin muutoksiin ja 3) sisällöllisiin muutoksiin. Pohjois-Karjalan kehittämisen kannalta kyse ei ole vain siitä, osaammeko nähdä ja tunnistaa nämä erilaiset muutostekijät. Maakunnan kilpailukyvyn ja asukkaiden hyvinvoinnin kannalta kyse on ennen kaikkea siitä, osaammeko rohkeasti tarttua näiden muutosten tarjoamiin mahdollisuuksiin. Oikealla, määrätietoisella toiminnalla erilaiset muutokset ovat käännettävissä maakunnan hyväksi.

1.1

Maailmanlaajuiset yleiset muutostrendit

Monissa yhteyksissä on määritelty keskeisiä maailmanlaajuisia megatrendejä. Seuraavassa on hyödynnetty Euroopan komission Regions 2020 -raportin neljää muutostrendiä sekä täydennetty näitä kansallisissa strategioissa esiinnousseilla teemoilla: ›› Globalisaatio, väestörakenteen kehitys, ilmastonmuutos ja energia (Regions 2020) ›› Kiihtyvä teknologinen kehitys ja muutokset arvomaailmassa (mm. Sitra ja Tekes). Regions 2020 -raportti on tulevaisuutta koskeva selvitys siitä, mitä vaikutuksia eri alueisiin on neljällä

merkittävimmiksi koetulla edessämme olevalla haasteella – globalisaatiolla, väestörakenteen kehityksellä, ilmastonmuutoksella sekä energian käytöllä ja saatavuudella. Komission laatiman raportin havaintoja hyödynnetään muotoiltaessa EU:n tulevaa aluepolitiikkaa. Raportin päätelmänä on, että EU:n politiikan puitteita on mukautettava niin, että alueita voidaan auttaa selviytymään vuoden 2020 haasteista. Kaikilla alueilla on myös löydettävä omia paikallisia ratkaisuja, jotka soveltuvat juuri niiden kohtaamien ongelmakokonaisuuksien hallitsemiseen.

Globalisaatio vaikuttaa monin tavoin Globalisaatio ja kansainvälisen talouden kehitys on merkittävin Pohjois-Karjalan ja koko Suomen taloudelliseen kehitykseen vaikuttava tekijä. Teollinen valmistus sijoittuu nykyisin hyvin joustavasti sinne, missä toimintaedellytykset ovat edullisimmat. Sama on tapahtumassa myös tiedolle ja osaamiselle. Maailman talouspolitiikan painopiste siirtyy enenevässä määrin Aasiaan kysynnän kasvun ja edullisen kustannustason siivittämänä. Kehittyvien maiden toimijat pyrkivät haastamaan nykyiset menestyjät kaikkialla maailmassa. Globalisaation osalta alueiden välillä on suuria eroja. Alueet, joiden talous on kilpailukykyinen ja innovatiivinen, hyötyvät globalisaatiosta. Alueet, joilla ei ole kykyä osaamistalouden kehittämiseen, ovat alttiimpia kielteisille vaikutuksille. Hyviä menestymismahdollisuuksia ennakoidaan sellaisille alueille, joilla sijaitsee suuria kaupunkikeskuksia, jotka houkuttelevat Maakuntasuunnitelma

9


koulutettuja asukkaita ja eturivin teollisuutta. Raakaaineiden ja luonnonvarojen niukkuus lisäävät niiden kysyntää, mikä synnyttää uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Globalisaatio synnyttää myös uusia mahdollisuuksia osaamisen viennille. Pohjois-Karjalan kannalta Venäjän kasvavien markkinoiden läheisyys voi jatkossa olla merkittävä kilpailuetu. Johtopäätökset Pohjois-Karjalan kannalta: ›› talouden avautuminen, kasvavat markkina- alueet, Venäjä ›› rohkea kansainvälistyminen ›› luonnonvarat ja osaamisen vienti mahdollisuuksina ›› yhteydet lähimpiin isoihin keskuksiin (Helsinki, Pietari) ›› alueen houkuttelevuus

Väestörakenteessa ikääntyminen haasteena Suomi on yksi ensimmäisistä maista, joka kohtaa työvoiman supistumisen. Nopea väestörakenteen muutos pakottaa Suomen nopeisiin tuottavuutta ja tehokkuutta parantaviin ratkaisuihin ja luo samalla edellytyksiä uusille innovaatioille. Noin kolmanneksella EU:n alueista väestön odotetaan vähenevän vuoteen 2020 mennessä. Alueiden

10

Pohjois-Karjalan strategia 2030

tulisi valmistella talouttaan ja yhteiskuntarakenteitaan väestön vanhenemisen seurauksiin. Siinä missä Euroopassa haasteena nähdään väestön ikääntyminen, kamppaillaan globaalisti samaan aikaan väestönkasvun ongelmien kanssa. Kyse on pitkälti siitä, riittävätkö näiden väkirikkaiden alueiden luonnonvarat kasvaviin tarpeisiin. Erityisesti Afrikassa ja Aasiassa tämä kantokyky muodostuu kriittiseksi ja voi tulevaisuudessa johtaa merkittävään muuttoliikkeeseen ja siirtolaisuuteen maanosien välillä. Väestön ikääntyminen, nuorten ikäluokkien pieneneminen ja työvoiman määrän väheneminen ovat keskeisiä työvoiman saatavuuteen sekä alueiden kilpailukykyyn ja elinvoimaisuuteen liittyvistä tekijöistä. Vanhusväestön osuus koko väestöstä tulee PohjoisKarjalassa kasvamaan. Jotta työikäisten määrä pysyisi Pohjois-Karjalassa nykytasolla, tarvitaan maahanmuuttoa, tulomuuttoa Suomesta sekä täällä opiskeleville nuorille työmahdollisuuksia. Johtopäätökset Pohjois-Karjalan kannalta: ›› väestörakenne iso haaste palvelujen järjestämiselle ›› tarvitaan uusia, rohkeita palvelujen tuottamisen tapoja ja panostamista sähköisiin palveluihin ›› tulevaan osaajapulaan tarvitaan nuoria ja maahanmuuttajia


Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat kauaskantoiset Kasvanut tietoisuus ilmastonmuutoksesta ja siihen liittyvistä uhkista on synnyttänyt paineen siirtyä ekologisesti kestävään tuotantoon ja kulutukseen. Painetta lisäävät raaka-aineiden ja energian niukkuus ja niiden jyrkästi nousseet hinnat. Ilmastonmuutoksen vaikutukset ovat useimmilla EU:n alueilla enemmän tai vähemmän negatiivisia. Paineita kohdistuu useille talouden aloille, kuten matkailuun, energiantuotantoon, maatalouteen ja kalastukseen. Euroopan etelä- ja itäosissa sademäärät muuttuvat ja lämpötilat kohoavat, ja pohjoisessa ja lännessä rannikkoalueiden eroosio voimistuu ja äärimmäiset sääilmiöt, kuten myrskyt, lisääntyvät. Suomessa keskilämpötila nousee ja sateet lisääntyvät etenkin talvella. Muutokset ovat osin epäselviä, mutta tulvariskien ja hyönteistuhojen arvioidaan lisääntyvän, toisaalta satojen kasvavan ja puiden kasvun nopeutuvan. Ilmastonmuutoksella voi olla vaikutuksia esimerkiksi matkailussa talvisesongin pituuteen ja lumivarmuuteen sekä ihmisten kulutustottumusten muuttumiseen. Johtopäätökset Pohjois-Karjalan kannalta: ›› tietoisuus ilmastonmuutoksen hillinnästä lisääntyy ja vaikuttaa arjen valintoihin ›› ympäristötekijöillä entistä suurempi painoarvo, siihen panostaminen tuo elämänlaatua ja voi tarjota kilpailuedun yrityksille ›› kaiken toiminnan, tuotannon ja kulutuksen on oltavaa kestävää

Energian saatavuus, hinta ja puhtaus Korkea energian hinta ja päästöjen vähentäminen asettavat haasteita kehittää energian tuotantoa ja käyttöä entistä kestävämmäksi. Energiamarkkinoilla tapahtuvat muutokset lisääntyvät. Toimitusvarmuudesta tunnetaan huolta ja haasteina ovat energiatehokkuus sekä ympäristön kannalta kestävä energiatalous. EU:n sisällä pohjoisilla ja läntisillä alueilla on yleisesti paremmat valmiudet sopeutua tapahtuviin muutoksiin tulevina vuosina.

Kasvihuonepäästöjä vähennetään tehostamalla energian käyttöä rakentamisessa, asumisessa, liikenteessä ja maataloudessa. Uusiutuvan energian tuotanto ja käyttö lisääntyvät voimakkaasti. Monipuolisella energiatuotannolla ja sen hajauttamisella saadaan aikaan alueellista tuotekehitystä ja varmistetaan energian kohtuuhintainen saatavuus. Ympäristöystävällisen energian kysyntä voi vahvistaa PohjoisKarjalan taloudellisia mahdollisuuksia. Johtopäätökset Pohjois-Karjalan kannalta: ›› energiaomavaraisuuden lisääminen, uusiutuviin energialähteisiin ja osaamiseen panostaminen

Maakuntasuunnitelma

11


Teknologian kiihtyvä kehitys

Muutokset arvomaailmassa

Teknologian kehitys jatkuu kiihtyvällä nopeudella. Esimerkiksi tieto- ja viestintä-, bio- sekä nanoteknologioiden aloilla syntyy jatkuvasti tietoa ja tuloksia, jotka synnyttävät valtavan potentiaalin uusille sovelluksille ja vanhojen toimintojen uudistamiselle. Menestyvät innovaatiot perustuvat yleensä ennakkoluulottomaan erilaisten osaamisten yhdistämiseen. Jatkossa vahvistuu asiakaslähtöinen innovaatiotoiminta, joka perustuu kykyyn oivaltaa asiakkaiden, kuluttajien ja kansalaisten tarpeet sekä tarjota niitä vastaavia tuotteita ja palveluja.

Arvojen muutos on hidasta, mutta ajan myötä nekin muuttuvat. Arvojen eräänlaisesta kovenemisesta on jo nyt näyttöä, kun yksilöllisyys, minäkeskeisyys ja yhteiskunnan tehokkuusvaatimukset lisääntyvät. Tehokkuusvaatimusten vastapainona inhimilliset ja ekologiset arvot korostuvat. Taloudelliseen toimintaan kytkeytyy entistä vahvemmin ns. vihreä kasvu, jossa taloutta ohjaavat ekologisuuden ja kestävän kehityksen periaatteet ja kulutustottumukset.

Johtopäätökset Pohjois-Karjalan kannalta: ›› tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen kaikilla aloilla ›› uusien osaamisalojen hyödyntäminen ja yhdistäminen nykyisiin vahvuuksiin

Toinen Pohjois-Karjalan kannalta mielenkiintoinen ilmiö on ns. hitausliike, Slow Life. Jatkuvien muutosten ja kiihtyvän talouden rytmin vastapainoksi tarvitaan aikaa, tilaa ja elämän hidastamista. Tähän kiireettömyyden ja kohtuullisuuden etsintään Pohjois-Karjala tarjoaa puhtaan luonnon ja väljyyden vuoksi erinomaiset edellytykset niin matkailukohteena kuin houkuttelevana elinympäristönä. Ekologiset arvot, henkistä hyvinvointia, kansainvälisyyttä, koulutusta, kulttuuria ja vapaa-aikaa korostavat arvot ovat tulevaisuudessa todennäköisesti vielä tärkeämpiä kuin nyt. Muutokset työelämän vaatimuksissa näkyvät työn henkisen kuormittavuuden, stressin ja kiireen lisääntymisenä. Jatkuvat työelämän muutokset edellyttävät työntekijöiltä sopeutumiskykyä ja joustavuutta. Ihmiset joutuvat aiempaa enemmän elämään epävarmuuden kulttuurissa. Toisaalta työntekijöiden arvot ja asenteet ovat muuttumassa, entistä enemmän työltä halutaan mielekkyyttä, haastavuutta ja mielenkiintoisuutta. Samaan aikaan työltä kaivataan lisää joustavuutta niin, että se ottaa nykyistä paremmin huomioon ihmisten elämäntilanteet, perheen ja harrastusmahdollisuudet. Erityisesti nuorten arvot ja odotukset vaikuttavat siihen, mihin suuntaan Pohjois-Karjalan on tulevaisuudessa suunnattava asuin- ja elinympäristön kehittämistä. Tulevaisuudessa ollaan myös entistä alttiimpia muuttamaan työn ja opiskelun perässä sinne, missä on tarjolla hyvät elämän edellytykset. Odotukset asuin- ja elinympäristölle kasvavat, tarvitaan virikkeitä, palveluja, kulttuuritarjontaa, ystäviä ja harrastusmahdollisuuksia. Merkityskuluttaminen lisääntyy: elämän tarkoituksen hakeminen, itsensä toteuttaminen, oman työn mielekkyys ja omat vaikuttamismahdollisuudet ohjaavat toimintaa.

12

Pohjois-Karjalan strategia 2030


Johtopäätökset Pohjois-Karjalan kannalta: ›› houkuttelevan asuin- ja elinympäristön sekä alueen henkisen ilmapiirin merkitys kasvaa ihmisten valinnoissa ›› turvallinen ja viihtyisä elinympäristö voi olla Pohjois-Karjalan valtti, meillä luonto on lähellä ›› keskeisiä maakunnan kehittämisen arvoja ja ohjenuoria ovat hyvinvointia, kansainvälisyyttä, suvaitsevaisuutta, välittämistä ja yhdenvertaisuutta sekä koulutusta, osaamista, kulttuuria ja ympäristöä korostavat arvot, yritystoiminnan kehittäminen sekä uusiutumisen, yhdessä tekemisen ja yhteisöllisyyden korostaminen

1.2

Rakenteelliset muutokset

Viime vuodet ovat olleet suurten rakenteellisten uudistusten aikaa eikä muutosten vauhti näytä ainakaan hidastuvan.

Väestö ja keskittyvä aluerakenne Ihmisten ja taloudellisen toiminnan keskittyminen on maailmanlaajuinen ilmiö. Myös Suomessa pääkaupunkiseudun ja suurimpien keskusten väestön määrä on kasvanut voimakkaasti. Pohjois-Karjalassa Joensuun ydinalue ja maakuntakeskuksen lähialueet ovat kasvaneet. Keskittymisen kääntöpuoli on maaseudun haja-asutusalueen tyhjeneminen. Riskinä on, että väestö Suomessa keskittyy entistä harvempiin kaupunkikeskuksiin. Pohjois-Karjala tarvitsee kasvun veturin, keskuksen, jossa tutkimustoiminta ja innovointi luovat perustan uusille työpaikoille ja hyvinvoinnille. Koko maakunnan kehityksen kannalta on tärkeää, että Joensuu kuuluu jatkossa näihin kasvaviin ja kehittyviin, osaamiseltaan ja taloudelliselta toiminnaltaan monipuolisiin kaupunkiseutuihin. Samaan aikaan on vahvistettava maakunnan eri osien omiin vahvuuksiin pohjautuvaa kehitystä. Monet keskuksista kauempana sijaitsevat maaseutualueet joutuvat ikääntymisen myötä jatkossa kamppailemaan väestö- ja työvoimaresurssien vähentymisen kanssa. Mahdollisuuksia näille alueille voivat tarjota esimerkiksi luonnonvarojen kestävä hyödyntäminen sekä hyvinvointiin, matkailuun ja virkistymiseen liittyvät palvelut.

Kunta- ja palvelurakenne kuntatalouden haasteissa Pohjois-Karjalan kuntien taloustilanne on erittäin haasteellinen huomioiden tulevat väestörakenteelliset muutokset. Väestö eläköityy ja ikärakenne vanhenee, mikä asettaa paineita kuntatalouteen. Maakunnan kuntien tuloverojen kasvu uhkaa jäädä koko maasta jälkeen ja samaan aikaan sosiaali- ja terveyspalvelujen kustannukset voivat nousta talouden kantokykyä nopeammin. Eriytyvä kuntatalouden kehitys asettaa kuntalaiset eriarvoiseen asemaan palvelujen ja verotuksen suhteen. Tarvitaan valtion tasaavia toimia, että voidaan turvata tasavertaiset palvelut koko maassa kohtuullisella kunnallisverotuksen tasolla. Pohjois-Karjalan kuntien erot ovat suuria riippuen palvelutarpeen muutoksista, verotulojen erilaisesta kehityksestä ja valtionosuusjärjestelmästä. Työikäisten määrän aleneminen ja toisaalta ikäihmisten määrän kasvu voivat haasteellisimmissa kunnissa aiheuttaa jopa 3–5 % nousupaineen veroprosenttiin jo vuoteen 2015 mennessä. Veroasteen nousupaineiden hillinnässä julkisten palvelujen uudistaminen ja tuottavuuden parantaminen ovat avainasemassa. Lähivuosina kuntien taloudelliset haasteet kasvavat, kun menot kasvavat tuloja nopeammin. Nousu taantumasta on aiemmin tapahtunut Pohjois-Karjalassa koko maata myöhemmin. Päättyneen vuosikymmenen aikana Pohjois-Karjalassa tehtiin useita kuntaliitoksia, samalla kuntien lukumäärä väheni 19 kunnasta 14 kuntaan. Valtakunnallinen suunta tulevaisuudessa on entistä suurempiin kunMaakuntasuunnitelma

13


tayksiköihin. Tämä tehostaa palvelujen tuottamista ja madaltaa hallinnollisia rajoja, mutta samaan aikaan asettaa haasteita lähipalvelujen säilymiselle. Kuntien välisessä yhteistyössä on Pohjois-Karjalassa monenlaisia toteuttamistapoja kuten kuntayhtymä, isäntäkuntamalli, liikelaitos, yhtiö ja sopimuspohjainen yhteistyö. Jatkossa kuntayhteistyötä on edelleen tiivistettävä ja luotava uusia tehokkaita yhteisiä malleja palveluntuottamiseen. Palvelun tuotantotapojen kehittäminen edellyttää kuntien, yksityisen sektorin ja kolmannen sektorin tiivistä yhteistyötä ja kumppanuutta.

Koulutuksen rakenteet Koulutuksen rakenteet ovat olleet voimakkaassa muutoksessa viime vuosina. Itä-Suomen yliopisto aloitti toimintansa vuoden 2010 alussa. Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu on tiivistänyt yhteistyötä Savonia ammattikorkeakoulun kanssa. Ammattikorkeakoulun koulutus on viime vuosina keskittynyt maakunnassa Joensuuhun, samaan aikaan on kuitenkin rakennettu maakuntakorkeakoulu täydentämään maakunnallista koulutustarjontaa. Myös Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä on muovannut koulutustarjontaansa maakunnan kunnissa. Muutoksia lienee jatkossakin luvassa myös lukio- ja peruskouluverkkoon.

14

Pohjois-Karjalan strategia 2030

Koulutuksen rakenteellisissa uudistuksissa suuntana ovat isommat ja erikoistuneemmat yksiköt. Samaan aikaan huoli koulutuksen tasavertaisesta tarjonnasta eri puolilla maakuntaa kasvaa.

EU:n aluepolitiikan painotukset Euroopan Unionin alue- ja rakennepolitiikalla on ollut koko Suomen EU-jäsenyyden ajan suuri merkitys Pohjois-Karjalan kehittämiselle. Euroopan Unionin aluetukien kautta on tuettu yritysten investointeja ja kehitystyötä, edistetty elinkeinoelämän toimintaedellytyksiä sekä parannettu maakunnan kilpailukykyä, työllisyyttä ja saavutettavuutta. Nykyinen Euroopan Unionin ohjelmakausi kestää vuoteen 2013 saakka. Tämän ajan jälkeisen aluepolitiikan valmistelu on käynnissä. Itä-Suomen kannalta on ensiarvoisen tärkeää, että Itä-Suomen erityisasema huomioidaan tulevissa linjauksissa. Alueiden välinen rajanylittävä yhteistyö on hyvin lähellä EU:n ydinajatusta: rajoja madaltamalla ja esteitä poistamalla vahvistetaan alueiden välistä kumppanuutta ja sen myötä ehkäistään ristiriitoja. Tulevassa EU:n aluepolitiikassa tulee ulkoraja-alueet olla keskeisessä asemassa. Pohjois-Karjalan kannalta on tärkeää EU:n strateginen kumppanuuspolitiikka Venäjän kanssa.


Rakennerahastojen ohella Euroopan Unioni jakaa rahoitusta erillisohjelmien kautta. Tämän rahoitusmuodon merkitys on kasvanut jokaisella ohjelmakaudella. Tämä rahoitus jatkuu myös 2013 jälkeen ja näihin erillisohjelmiin ohjattava rahoituksen määrä säilynee ainakin nykytasolla. Maakunnan oma aktiivisuus ja osaaminen ovat avaintekijöitä rahoituksen hankkimiseksi erillisohjelmista.

jatkossakin aktiivinen toimija Itä-Suomi-yhteistyössä. Luontevia yhteisiä intressejä on esimerkiksi liikenneyhteyksien, koulutuksen, innovaatiotoiminnan, Venäjä-yhteistyön, matkailun, bioenergian ja metsäsektorin kehittämisessä. Yhteistyötä kannattaa tehdä aina, kun olemme yhdessä vahvempia ja kun siitä saatava etu kohdistuu kaikille mukanaoleville tahoille.

Aluehallinnon muutokset ja alueellistaminen

Alueiden välistä yhteistyötä on tehtävä tarpeen mukaan yli hallinnollisten tai virallisten yhteistyöalueiden rajojen. Esimerkiksi liikenneasioissa Itä- ja KaakkoisSuomi ovat luontevia yhteistyökumppaneita. Monissa keskeisissä kehittämisasioissa Pohjois-Karjalan ja sen toimijoiden on aktiivisesti ja ketterästi haettava erilaisia liittoumia ja verkostoja tavoitteiden saavuttamiseksi.

Tuoreet aluehallinnon muutokset ovat osa hallinnon uudistuksia, jotka tulevaisuudessa edelleen jatkuvat. Näissä muutoksissa on tärkeää huolehtia siitä, että valtion aluehallinnolla on maakunnassa jatkossakin vahva ja merkittävä päätoimipaikka Joensuussa, missä on myös omia erityistehtäviä laajemmassa itäsuomalaisessa ja kansallisessa yhteydessä. Samaan aikaan on turvattava kattavat valtion paikalliset asiakaspalvelut. Aluehallinnon muutoksissa voi syntyä tarve lähteä miettimään myös omaa pohjoiskarjalaista mallia järjestää hallinto ja palvelut. Kun valtionhallinnossa isoimmat muutokset ovat viime vuosina kohdistuneet aluehallintoon, tulisi seuraavassa vaiheessa keskittyä keskushallinnon uudistukseen. Valtion yksikköjen ja toimintojen alueellistamista on jatkettava. Joensuu ja Pohjois-Karjala ovat osaamiseen perustuvassa valtion ja muiden organisaatioiden toimintojen alueellistamisessa luonteva päätoimipaikka mm. metsäosaamiseen, Venäjä-toimintoihin

Rajat ylittävässä yhteistyössä Pohjois-Karjalalla on vakiintuneet yhteistyösuhteet erityisesti Karjalan tasavallan kanssa. Elinkeinoelämälle väkirikas Pietarin metropolialue on jatkossa tärkeä markkina-alue. Kiinnostus Barentsin alueelle on kasvussa, PohjoisKarjala onkin Barentsin euroarktisen alueen tarkkailijajäsen. Tulevaisuudessa Pohjois-Karjalan asemaa vahvistaa tiivis yhteistyö Venäjän lähialueiden kanssa.

sekä talouden ja hallinnon palveluihin keskittyville organisaatioille. Tänä päivänä teknologia mahdollistaa paikasta riippumattomat toiminnot. Nykyisen keskusjohtoisen valtion toiminnot voitaisiinkin miettiä kokonaan uudelta pohjalta hyödyntäen nykyistä viestintäteknologiaa.

Alueiden välinen yhteistyö Itä-Suomi -yhteistyö on viime vuosina tiivistynyt. Koulutusorganisaatioiden osalta yliopistot yhdistyivät ja ammattikorkeakoulut ovat tiivistäneet yhteistyötä. Maakunnat ovat muodostaneet Itä-Suomen neuvottelukunnan rinnalle mahdollisuuden tehdä ylimaakunnallisia päätöksiä maakuntahallitusten yhtäpitävin päätöksin. Keskuskaupungit Joensuu ja Kuopio ovat tiivistämässä yhteistyötään. Pohjois-Karjala on Maakuntasuunnitelma

15


1.3

Sisällölliset painotukset

Maailmanlaajuisten megatrendien ja rakenteellisten muutosten lisäksi myös Pohjois-Karjalan aluekehityksen sisällölliset painotukset ovat muuttumassa.

Tuotannollisesta teollisuudesta palveluihin

Klustereiden kehittämisestä osaamisen yhdistelyyn

Kun taloudellisen perustan on pitkään luonut teollinen tuotanto, entistä merkittävämmäksi on kasvamassa palvelujen merkitys. Etenkin työntekijöiden määrällä mitattuna on havaittavissa selvää siirtymää alkutuotannosta ja teollisuudesta palveluammatteihin. On kuitenkin hyvä korostaa, että tämä ei tarkoita teollisuuden tai alkutuotannon katoamista, molempien rooli Pohjois-Karjalan aluetaloudessa on jatkossakin tärkeä.

Yritysten innovaatiotoiminta kansainvälistyy ja samalla myös hajaantuu maantieteellisesti. Alueellisista toimialalähtöisistä klustereista siirrytään entistä enemmän kansainväliseen toimintaympäristöön, jossa tieto, osaaminen ja yhteistyökumppanit haetaan maailmalta kulloisenkin tarpeen mukaan. Tämä kehitys pakottaa muuttamaan myös alueellista kehittämistä klustereiden rakentamisesta osaamisen yhdistelyyn. Entistä enemmän rikotaan perinteisten toimialojen rajoja.

Palvelujen merkityksen kasvulla ei tarkoiteta vain palvelualoja, kuten matkailua, luovia aloja, hyvinvointipalveluja ja kauppaa, vaan myös teollisessa tuotannossa siirrytään yksittäisistä tuotteista palvelukokonaisuuksiin. Hyvinvointiala on palvelualoista voimakkaimmin kasvava toimiala. Luovan talouden piiriin kuuluva elämysteollisuus korostaa uudenlaista palvelujen tuotteistamista, jossa keskiöön nousevat kulttuurin, median, vapaa-ajan ja matkailun ilmiöt ja elämykset. Joensuu on jo tänä päivänä tunnettu opiskelukaupunki sekä kaupan ja palvelujen keskus. Koulutus on myös merkittävä työllistäjä. Maakunnan asukkaille myös kaupunki- ja kuntakeskukset ovat tärkeitä palvelujen ja kaupan keskittymiä. Matkailussa kasvua on saatavissa panostamalla voimakkaasti venäläisiin asiakkaisiin, Kolin ja muiden matkailukeskittymien investointeihin ja kehittämiseen sekä luomalla tunnettuja omaleimaisia teematuotteita. Liike-elämän palvelujen ennustetaan kasvavan tulevaisuudessa, vaikkakin näiden palvelujen kysyntä on riippuvaista muiden alojen kysynnästä.

16

Pohjois-Karjalan strategia 2030

Uudenlaista yrittäjyyttä voi löytyä perinteisten ja uusien alojen rajapinnoilta. Esimerkiksi kulttuurin, hyvinvoinnin, matkailun ja uuden teknologian yhdistely tuo uusia mahdollisuuksia palvelualoille. Perinteinen teollisuus uusiutuu teknologian ja uuden osaamisen kautta. Teknologiateollisuus voi löytää uusia ratkaisuja optiikasta ja materiaaliosaamisesta. Tuotteisiin ja palveluihin voi syntyä lisäarvoa luovien alojen, kuten muotoilun tai tarinoiden avulla. Kyse on pitkälti uuden tiedon luomisesta, ennakkoluulottomasta yhdistelemisestä ja soveltamisesta.

Energian ja luonnonvarojen uudet painotukset Luonnonvarojen kestävä käyttö on noussut uudelleen alueiden voimavaraksi. Kyse on paitsi luonnonvarojen hyödyntämisestä, myös viihtyvyydestä ja virkistäytymisestä. Huoli ympäristön tilasta on lisääntynyt, tämä näkyy muutoksena ihmisten arvomaailmassa ja käyttäytymisessä. Metsät ovat Pohjois-Karjalan merkittävin uusiutuva luonnonvara. Metsän, puun ja luonnontuotteiden jalostaminen ja kestävä hyödyntäminen ovat maakunnalle merkittävä voimavara. Uusien energiamuotojen


Ikääntyminen voimavaraksi kehittäminen ja tuottaminen ovat lisänneet odotuksia erityisesti bioenergia-alan kasvulle. Maailmanlaajuisesti niukkenevat luonnonvarat lisäävät kaivostoiminnan merkitystä. Pohjois-Karjalan kannalta on tärkeää, ettemme ole jatkossa raaka-aineiden tuottajia vaan tuotteiden, palvelujen ja osaamisen jalostajia.

Teknologia kaikkialla Teknologia ulottuu kaikkialle. Teknologinen kehitys ja uuden teknologian käyttöönotto elämän eri alueilla on ollut keskeinen muutosvoima. Tietoyhteiskunnassa keskeistä ovat tiedon mahdollisimman laaja hyväksikäyttö sekä tieto- ja viestintäteknologian hyödyntäminen muun muassa kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin edistämiseksi. Tieto- ja viestintäteknologian välillinen vaikutus alueellisen bruttokansantuotteen arvonlisäykseen onkin tutkimusten mukaan merkittävä. Erityisesti julkishallinnon palvelurakenteiden ja -tuotannon kehittämisessä ja tehostamisessa tieto- ja viestintäteknologia tulee näyttelemään merkittävää osaa. Yritysten sähköisen liiketoiminnan ja verkkokaupan odotetaan lisääntyvän merkittävästi. Tämän päivän kansalaisen, opiskelijan, työntekijän ja vapaa-aikanaan tieto- ja viestintätekniikkaa hyödyntävän henkilön on osattava tuottaa sisältöä, vastaanottaa ja tulkita sitä sekä toimia vuorovaikutuksessa eri tahojen kanssa. Pystyäkseen kaikkeen tähän hänen on myös hallittava tieto- ja viestintätekniikan perustaidot. Osaamista on hankittava ja päivitettävä jatkuvasti näiden uusien taitojen oppimiseksi. Nopeat tietoliikenneyhteydet on jatkossa oltava kattavasti kunnossa, myös kaupunkikeskusten ja taajamien ulkopuolella.

Pohjois-Karjalassa väestö ikääntyy muuta Suomea ja Eurooppaa nopeammin. Väestön ikääntyminen näkyy jatkossa niin palvelujärjestelmissä kuin katukuvassakin. Ikääntymisen aiheuttamat kuntatalouden haasteet ovat maan suurimpia 2010-luvulla. Tämän seurauksena mm. asumista, liikkumista ja vuorovaikutusta on ajateltava uudelleen. Väestön ikääntyessä tarvitaan uutta osaamista, tuoreita ratkaisuja ja ennakkoluulotonta yhteistyötä. Kasvavista haasteista huolimatta ikääntyminen on nähtävä mahdollisuutena ja uudistumisen voimavarana. Pohjois-Karjalassa on aineksia ikääntymisen edelläkävijäksi. Ikääntymiseen liittyvällä osaamisella, toteutetuilla hankkeilla ja hyvillä arkipäivän käytännöillä on niin kansallista kuin kansainvälistäkin kiinnostusta. EU:n linjauksissa ikääntyminen on noussut yhdeksi keskeisistä tulevaisuuden asioista. Väestön ikääntyessä julkisten palvelujen kustannukset kasvavat voimakkaasti erityisesti sosiaali- ja terveydenhuollon alueella, mutta myös muissa ikääntyneille suunnatuissa palveluissa. Samanaikaisesti kuntatalouden ja muun julkisen talouden paineet uhkaavat tuotettavien palvelujen määrää ja laatua. Tulevaisuudessa tarvitaan uusia toimivia toimintamalleja ja yhä enemmän julkisen, yksityisen sektorin ja järjestöjen yhteistyötä. Sitä tarvitaan myös kuntien, kuntayhtymien ja maakuntien välillä. Tieto- ja viestintäteknologian ja erityisesti käyttäjälähtöisten sovellusten kehittyminen ja käyttöönotto sekä sähköisten palvelujen kehittäminen osaltaan parantavat palveluja ja niiden saavutettavuutta. Varallisuustason kasvun ja lisääntyvän vapaa-ajan seurauksena tarvitaan uudenlaisia asumisen, liikkumisen ja vuorovaikutuksen kokeiluja ja muotoja sekä jatkuvia ponnistuksia laadun kehittämiseen. Maakunnan yrittäjille ja palMaakuntasuunnitelma

17


velujen tuottajille tarjoutuu näin uusia mahdollisuuksia. Hyvinvointialan yritysten toimintaedellytysten kehittämiseksi tarvitaan yhteistyön tiivistämistä kuntien kanssa sekä yrittäjien liiketoimintaosaamisen ja -mahdollisuuksien vahvistamista. Ikääntyvässä yhteiskunnassa tarvitaan myös uudenlaista osaamista. Väestön ikääntyminen on suuri yhteiskunnallinen, sosiaalinen ja kulttuurinen muutos, joka edellyttää merkittävää osaamisen vahvistamista kaikilla yhteiskunnan osa-alueilla. Pohjois-Karjalassa tähän haasteeseen on tartuttu hyvissä ajoin ja ennakkoluulottomasti. Maakunnassa on vahva käytännön vanhustyön, kehittäjien ja kouluttajien verkosto, joka on nostanut ikäosaamisen vahvistamisen yhteiseksi tavoitteeksi. Ikäosaamisella tarkoitetaan ikääntyvän yhteiskunnan myötä syntyvien muutosten ja vaikutusten laaja-alaista tunnistamista ja tiedostamista sekä mahdollisuuksien hyödyntämistä tuote- ja palvelukehitystyössä. Ikääntymiseen liittyvää hyvinvointiosaamista vahvistetaan kehittämällä vanhustyön osaamista, tuotteistamalla ikääntymiseen liittyviä hyvinvointipalveluja ja tuotteita sekä levittämällä uusia palveluinnovaatioita kansallisesti ja kansainvälisesti. Väestön ikääntyminen asettaa haasteita työvoiman saatavuuteen ja koulutukseen. Työikäisen väestön määrän lasku näkyy niin teollisilla aloilla kuin julkisella sektorillakin. Erityisen vaikeaksi tilanteen ennakoidaan muodostuvan sosiaali- ja terveydenhoitoaloilla. Riittävän työvoiman saannin turvaamiseksi tarvitaan jatkuvaa työvoima- ja koulutustarpeen ennakointia ja koulutustarpeiden arviointia. Samanaikaisesti tarvitaan toimia työperäisen maahanmuuton, maahanmuuttajille suunnatun koulutuksen ja kotouttamisen sekä maakunnan monikulttuurisuuden ja sen sallivan ilmapiirin edistämiseksi. Työllisyysasteen nostamiseksi tarvitaan panostuksia työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen sekä uudenlaisia toimintamalleja työurien pidentämiseen. Uusia ja joustavia toimintatapoja tulee luoda siihen, miten ikääntyvät voivat osallistua työelämään ja että miten hiljaista tietoa ja osaamista siirretään aiempaa tehokkaammin työyhteisöissä.

18

Pohjois-Karjalan strategia 2030

1.4

Kaikki inhimilliset voimavarat käyttöön

Yhden mielenkiintoisen näkökulman PohjoisKarjalan kehittämiseen tuo pohdinta siitä, onko meillä mahdollisesti osittain hyödyntämättömiä tai vajaasti käytössä olevia inhimillisiä voimavaroja.

Tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden osaaminen Pohjois-Karjalassa on vahvat ja monipuoliset tutkimus-, kehittämis- ja koulutusorganisaatiot: Itä-Suomen yliopisto, Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu, Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä, Humanistinen ammattikorkeakoulu, Joensuun tiedepuisto, Metsäntutkimuslaitos, Euroopan metsäinstituutti, Geologian tutkimuskeskus, Itä-Suomen sosiaalialan osaamiskeskus, Suomen ympäristökeskus sekä Riista- ja kalatalouden tutkimuslaitos. Itä-Suomen yliopisto ja Pohjois-Karjalan ammattikorkeakoulu muodostavat yhdessä yritysten ja tutkimuslaitosten kanssa perustan alueen innovaatiotoiminnalle. Maakunnan kehityksen kannalta avainkysymys on, miten näiden organisaatioiden osaaminen, kansainvälisyys ja verkostot vahvassa vuorovaikutuksessa elinkeinoelämän kanssa kantavat hedelmää.

Työttömäksi jääneet Pohjois-Karjalassa on runsaasti työvoimaa, joka on joutunut jäämään työttömäksi rakennemuutoksen ja maailman taloustilanteen heikentyessä. Yrityksille ja muille organisaatioille on täällä tarjolla hyvää työvoimaa. On tärkeää, että ihmisille löytyy näissä muutostilanteissa työtä ja toimeentuloa mahdollisimman nopeasti.

Valmistuvat opiskelijat Pohjois-Karjala on vahva koulutusmaakunta, joka houkuttelee opiskelijoita niin muualta Suomesta kuin yhä enenevissä määrin kansainvälisiä vaihto-opiskelijoita ja tutkinnon suorittajia. Maakunnan on rakennettava entistä enemmän houkuttelevia mahdollisuuksia joustavasti opiskelusta työelämään siirtymiselle ja näiden valmistuvien opiskelijoiden työllistymiselle Pohjois-Karjalassa.


Maahanmuuttajat

Pohjois-Karjalan ystävät

Pohjois-Karjalan on oltava kansainvälisesti houkutteleva paikka elää, asua ja tehdä töitä. Maahanmuuttajien kannalta on tärkeää, että maakunnassa on hyvät kansainväliset yhteistyövalmiudet ja valmiudet vastaanottaa maahanmuuttajia. Kansainvälistyminen on monimuotoista, monikulttuurista ja etnistä yhdenvertaisuutta edistävää. Maahanmuuttajien vastaanotto ja palvelut on vastattava eri perustein maahan tulleiden tarpeita. Tavoitteena on, että maahanmuuttajien kotouttaminen ja työllistyminen on nopeaa ja joustavaa. Maahanmuuttajat ovat merkittävä voimavara maakunnan kehittämiselle.

Suomessa ja maailmalla on paljon ihmisiä, jotka pitävät Pohjois-Karjalasta ja haluavat toimia maakunnan asioiden puolesta. Nämä Pohjois-Karjalan ystävät voivat olla täällä joskus asuneita, työskennelleitä, opiskelleita tai täällä vierailleita. Mutta on myös niitä, joilla on joku yhteys tänne esimerkiksi ystävien, sukulaisten tai harrastusten kautta. Tämä ryhmä voi tuoda uusia, tuoreita ajatuksia, viedä viestiämme eteenpäin ja vaikuttaa Pohjois-Karjalan kannalta tärkeisiin asioihin.

Järjestöt Pohjois-Karjalan monipuolinen ja aktiivinen järjestötoiminta edistää kansalaisten hyvinvointia. Järjestöt tarjoavat ihmisille osallistumisen, liittymisen ja sosiaalisen kanssakäymisen mahdollisuuksia. Järjestöjen tehtävät ovat moninaisia: vapaaehtois- ja vertaistoiminta, auttamistyö, kohtaamispaikkojen tarjoaminen sekä harrastus- ja virkistystoiminta. Muita järjestöjen tehtäviä ovat edunvalvonta ja vaikuttaminen, asiantuntijana toimiminen, kehittämistehtävät sekä palvelujen tuottaminen. Hyvinvointialalla käydään läpi suuria muutoksia. Tulevaisuudessa järjestöjen merkitys hyvinvoinnin edistäjinä ja palvelujen tuottajina kasvaa. Keskeisenä haasteena on järjestöjen yhteistyön rakentaminen julkisten toimijoiden ja yritysten kanssa.

Kansainväliset yhteydet voimavaraksi Pohjois-Karjalan toimijoilla on tänä päivänä paljon kansainvälisiä yhteyksiä. Täällä myös vierailee ja asuu kansainvälisiä ihmisiä eri puolilta maailmaa. Kansainvälistyvässä maailmassa meidän on entistä tärkeämpää luoda ja rakentaa näitä yhteyksiä. Vuorovaikutus on kaksisuuntaista: yhtäältä mitä me voimme oppia muilta ja toisaalta, mitä me voimme muille tarjota.

Maakuntasuunnitelma

19


1.5

Kehittämisen ilmapiiri ja toimintatavat

Tavoitteellinen yhteistyö Pohjoiskarjalaiset toimijat tuntevat toisensa hyvin. Meidän on aika siirtyä entistä tavoitteellisempaan ja toiminnallisempaan yhteistyöhön - uusiuduttava rohkeasti. Yritysten ja korkean osaamisen yksiköiden tiiviimpi yhteistyö on avain elinkeinoelämän uusiutumisessa. Koulutusorganisaatioiden tiiviimpi yhteistyö elinkeinoelämän ja julkisten toimijoiden kanssa auttaa parantamaan koulutuksen vastaavuutta työelämän tarpeisiin. Julkisessa palvelutuotannossa on rohkeasti etsittävä yhteistyömalleja yritysten ja järjestöjen kanssa. Pohjois-Karjalassa on aktiivisesti haettava uusia yhteistyömuotoja. Asettamalla yhteiset kunnianhimoiset tavoitteet ja toimimalla yhdessä niiden toteutumiseksi voimme luoda uusia yhteisiä menestystarinoita, kilpailukykyä ja hyvinvointia.

Ilmapiirin muutos – rento tekemisen meininki Tarvitsemme maakunnassa lisää innostunutta ja intohimoista tekemisen meininkiä. Tämä tarkoittaa rohkeutta tarttua haasteisiin ja luoda uutta. Tulevaisuudenusko syntyy siitä, että teemme yhdessä töitä asettamiemme tavoitteiden eteen. Kehittämisen ilmapiirin kivijalkoina ovat pohjoiskarjalaisille ominaiset iloisuus sekä rempseä ja rento ote elämään. Täällä asioita ei hoideta ryppy otsassa, vaan huumorin höystämänä. Rento tekemisen meininki tarttuu!

20

Pohjois-Karjalan strategia 2030

Yleiset muutostrendit - globalisaatio - ikääntyminen - ilmastonmuutos - energian saatavuus - teknologian kehitys

Rakenteelliset muutokset - keskittyvä aluerakenne - kunta- ja palvelurakenne - koulutuksen rakenteet - EU:n aluepolitiikka - aluehallinto ja alueellistaminen - alueidenvälinen yhteistyö


Kehittämisen ilmapiiri ja toimintatavat - tavoitteellinen yhteistyö - rento tekemisen meininki

Sisällölliset painotukset - teollisuudesta palveluihin - klustereista osaamisen yhdistelyyn - energian ja luonnonvarojen uudet painotukset - teknologia kaikkialla - ikääntyminen voimavaraksi

Kaikki inhimilliset voimavarat käyttöön - tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden osaaminen - työttömäksi jääneet - valmistuvat opiskelijat - maahanmuuttajat - järjestöt - Pohjois-Karjalan ystävät - kansainväliset yhteydet

Kuva 1. Pohjois-Karjalan tulevaisuuden keskeiset haasteet. Maakuntasuunnitelma

21


22

Pohjois-Karjalan strategia 2030


2

Strategia ja keskeiset linjaukset

Pohjois-Karjalan strategisten linjausten pohjana on kysymys siitä, minkälaisen tulevaisuuden PohjoisKarjalan haluamme. Linjauksiin on pohdittu keinoja, joilla maakunta menestyy tulevaisuudessa. Meillä on maakunnassamme monia luontaisia vahvuuksia ja avautuvia mahdollisuuksia. Tulevaisuudessa on kyse siitä, kuinka hyvin osaamme hyödyntää näitä asioita.

Maakuntasuunnitelmaan päätettiin valita neljä teemaa, joilla on erityistä merkitystä maakunnan tulevaisuuden kannalta. Näiden teemojen valinnan taustalla ovat seuraavat Pohjois-Karjalan tulevaisuuden kannalta strategiset avainkysymykset: › Miltä aloilta voimme löytää uutta kasvua ja menestymisen mahdollisuuksia? (Teema 1: Tulevaisuuden kasvualat) › Kuinka voimme luoda luonnonvaroistamme maakunnan menestystekijän? (Teema 2: Luonnonvarojen uusi aika) › Miten hyödynnämme Pohjois-Karjalan sijainnin lähellä Venäjää? (Teema 3: Valttikorttina Venäjä) › Miten maakunta onnistuu houkuttelemaan nuoria aikuisia ja tarjoamaan heille vireän ja kiinnostavan elinympäristön? (Teema 4: Nuoret tulevaisuuden tekijöinä)

Pohjois-Karjalan tulevaisuuden kehitystä ohjataan yhdessä valittuun suuntaan. Keskeiset strategiset linjaukset ovat: › Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta › Osaamisen ja työllisyyden vahvistaminen › Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta › Kestävä aluerakenne ja saavutettavuus.

STRATEGISET LINJAUKSET Kestävä aluerakenne ja saavutettavuus

Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta TEEMAT

Valttikorttina Venäjä

KEHITTÄMISEN YDIN Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen

Osaamisen tuotteistaminen

Kansainvälistyminen Luonnonvarojen uusi aika

Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta

Nuoret tulevaisuuden tekijöinä

Vahvuuksien yhdistäminen Ilmapiiri ja yhteistyökyky

Tulevaisuuden kasvualat

Osaamisen ja työllisyyden vahvistaminen

Kuva 2. Pohjois-Karjalan kehittämisen pitkän aikavälin strategiset linjaukset.

Maakuntasuunnitelma

23


Visio 2030 Uusiutuva ja hyvinvoiva Pohjois-Karjala on luonnonläheinen, vetovoimainen ja kansainvälinen rajamaakunta. Kehittämisen ydin Maakunnan kehittämisen perustan luo kehittämiselle myönteinen ilmapiiri ja yhteistyökyky. Maakuntasuunnitelman perusajatuksena on maakunnan vahvuuksien ja osaamisen yhdistely kilpailukyvyn ja hyvinvoinnin lisäämiseksi. Parhaimmillaan kehittämistoimet yhdistelevät luovasti niin strategisissa linjauksissa kuin teemoissa valittuja asioita. Pohjois-Karjalan on jatkossa panostettava tämän monipuolisen osaamisen tuotteistamiseen. Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen ovat keskeisessä asemassa uuden hyvinvoinnin rakentamisessa. Rohkea kansainvälistyminen on ainoa oikea tie eteenpäin, pelkästään keskinäisellä kaupankäynnillä emme vaurastu. Kansainvälistyminen ei kuitenkaan ole vain liiketoimintaa, se on luonteva osa organisaatioidemme toimintaa ja jokapäiväistä elinympäristöämme.

24

Pohjois-Karjalan strategia 2030


2.1

Strategiset linjaukset

Strateginen linjaus 1 Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta Globaalissa maailmanpyörässä ylöspäin Strategia: Kansainvälisesti kilpailukykyiset yritykset ovat ehdoton edellytys Pohjois-Karjalan menestykselle. Maakunnan yrityksille on taattava kilpailukykyinen ja yritysten kehitystä tukeva toimintaympäristö. Jalostusastetta ja tuottavuutta on nostettava kaikilla aluetalouden keskeisillä toimialoilla. Yritystoiminnan jatkuvuus on turvattava. Yrittäjyyteen on kannustettava. Kansainvälinen kasvupotentiaali ja sijainti Venäjän rajanaapurina on hyödynnettävä. ››

››

›› ›› ››

Vahvistetaan yritysten liiketoimintaosaamista ja kiinnitetään erityishuomio markkinointi- ja myyntiosaamisen lisäämiseen. Lisätään yritysten ja yritysryppäiden tutkimusta, tuotekehitystä ja innovaatiotoimintaa tavoitteena uudet lopputuotteet. Kannustetaan yrityksiä jatkuvaan ennakointiin ja uusiutumiseen. Edistetään yritysten kansainvälistymistä ja kiinnittymistä globaaleihin arvoverkostoihin. Vahvistetaan vahvojen toimialojen kehityskelpoisimpia osa-alueita. Panostetaan palveluliiketoiminnan, luovan talouden, matkailun, bioenergian ja ympäristöliiketoiminnan kaltaisiin tulevaisuuden kasvualoihin ja tehdään niillä uusia avauksia.

››

›› ›› ››

››

Edistetään osaamisen kehittämistä, hyödyntämistä ja soveltamista sekä innovatiivisuutta erityisesti toimialojen rajapinnoilla. Kehitetään liikenneyhteyksiä elinkeinoelämän tarpeet huomioiden. Kehitetään maaseudun elinkeinoja monipuolisesti vahvuuksien pohjalta. Kannustetaan yrittäjyyteen - luodaan kohdennettuja ja räätälöityjä toimintamalleja mm. nuorten, maahanmuuttajien ja akateemisten yrittäjyyden lisäämiseen, panostetaan eri koulutustasoilla ja -ohjelmissa yrittäjyysopintoihin sekä liiketoiminta- ja markkinointitaitoihin. Edistetään sukupolven- ja omistajanvaihdoksia erityistoimenpitein.

Maakuntasuunnitelma

25


Strateginen linjaus 2 Osaamisen ja työllisyyden vahvistaminen

Menestys viriää osaamisesta Strategia: Osaamiseen ja sen jatkuvaan kehittämiseen panostaminen on maakunnan menestyksen avaintekijä. Kansainvälisen tason osaamista ja osaamisen tuotteistamista on vahvistettava. Pohjois-Karjalaa on kehitettävä osaamismaakuntana. Muuttuvissa oloissa on turvattava osaavan työvoiman saatavuus sekä työn ja koulutuksen kohtaaminen. ›› ››

››

›› ››

Koulutetaan nuorten koko ikäluokat. Suunnataan koulutusta ja koulutusjärjestelmää tarpeiden ja haasteiden mukaisesti tulevia muutoksia ennakoiden ja niihin aktiivisesti vaikuttaen. Panostetaan erityisesti nuorten sekä maahanmuuttajien työelämään sijoittumiseen ja osaamisen hyödyntämiseen. Kehitetään maakunnan innovaatiojärjestelmää ja osaamisen siirtoa. Edistetään osaamisen tuotteistamista ja liiketoimintaosaamista.

››

››

›› ›› ›› ››

Panostetaan tutkimustiedon ja korkean osaamisen soveltamiseen elinkeinoelämässä ja julkisella sektorilla. Panostetaan maakunnan vahvojen alojen kansainvälisen tason huippuosaamiseen ja verkottumiseen. Puretaan pitkäaikais- ja rakennetyöttömyyttä uusin toimintamallein. Varaudutaan työperäiseen maahanmuuttoon. Vahvistetaan aikuiskoulutusta ja elinikäistä oppimista. Panostetaan työntekijöiden fyysiseen ja henkiseen hyvinvointiin sekä työssä jaksamiseen.

26

Pohjois-Karjalan strategia 2030


Strateginen linjaus 3 Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta

Hyvinvointi, palvelut ja vapaa-aika Strategia: Maakuntasuunnitelma tähtää siihen, että Pohjois-Karjala on elinvoimainen ja turvallinen maakunta, jossa asukkailla on hyvät perusedellytykset hyvinvointiin ja terveelliseen elämään. Hyvinvointituotanto on korkeatasoista, innovatiivista ja taloudellisesti kestävää. Kansalaisilla on hyvät osallistumisen ja vaikuttamisen mahdollisuudet. ››

›› ››

››

›› ››

››

Turvataan peruspalvelut tiivistämällä hallinto- ja sektorirajat ylittävää yhteistyötä ja lisäämällä palvelujen järjestämisen tehokkuutta. Tämä toteutuu mm. tiivistämällä kuntien yhteistyötä, kehittämällä julkisen, yksityisen ja kolmannen sektorin yhteistyötä, uusia toimintamalleja ja rakenteita sekä hyödyntämällä palvelutuotannossa tietoteknologian mahdollisuuksia. Turvataan hyvinvointialan erityisosaajien saatavuus. Panostetaan sairauksia ja syrjäytymistä ennaltaehkäisevään työhön sekä ikääntyvien palveluihin. Kannustetaan kasvavaa ikääntyneiden ryhmää huolehtimaan omasta terveydestä ja vireydestä sekä tuetaan kotona selviytymistä. Vahvistetaan ikääntymiseen liittyvää hyvinvointiosaamista ja kehitetään uusia tuote- ja palveluinnovaatioita. Luodaan edellytyksiä monimuotoiselle hyvinvointiyrittäjyydelle. Vahvistetaan heikommassa asemassa olevien ja syrjäytyneiden mahdollisuuksia tasa- arvoiseen elämään. Edistetään nuorten hyvinvointia, viihtyvyyttä ja osallisuutta. Parannetaan nuorten toimeentulo-, koulutus- ja työskentelymahdollisuuksia, kohennetaan nuorten perheiden asemaa sekä tartutaan nuorten ongelmiin varhaisessa vaiheessa.

››

››

››

Luodaan edellytykset laadukkaille kulttuuri-, liikunta- ja harrastusmahdollisuuksille sekä vapaa-aikaan liittyville liiketoimintamahdollisuuksille. Vahvistetaan lähiyhteisöllisyyttä tukemalla ja kehittämällä järjestötoimintaa, paikallista aktiivisuutta ja kansalaisten osallistumista. Nähdään maahanmuuttajat voimavarana, hyödynnetään maahanmuuttajien osaamista sekä luodaan kulttuurista monimuotoisuutta tukeva ja suvaitseva ilmapiiri. Maakuntasuunnitelma

27


Strateginen linjaus 4 Kestävä aluerakenne ja saavutettavuus

Puitteet houkutteleviksi Strategia: Maakuntasuunnitelman keskeisenä tavoitteena on turvata maakunnan kattava, monipuolinen, toimiva ja hyvin saavutettavissa oleva palveluverkko ja tasapainoinen aluekehitys ja -rakenne toimivine yhteysverkostoineen. Tavoitteena ovat elinvoimaiset ja kehittyvät seudut. Joensuun asemaa kilpailukykyisenä tutkimukseen ja innovointiin perustuvana kasvukeskuksena vahvistetaan. Pohjois-Karjalan saavutettavuutta ja arjen matkojen sujuvuutta parannetaan. Ympäristön hyvä tila ja luonnonvarojen kestävä käyttö ovat hyvän tulevaisuuden edellytyksiä. Tavoitteiden toteutumiselle luodaan pohjaa tarkoituksenmukaisella aluerakenteen ja maankäytön suunnittelulla ja kaavoituksella. ››

Parannetaan Pohjois-Karjalan saavutettavuutta ja nopeita yhteyksiä keskeisinä tavoitteina: ›› junalla kolmessa tunnissa Joensuusta Helsinkiin, alle neljässä Pietariin ›› raideliikenteen uudet avaukset ›› valtatiet 6 ja 23 korkeatasoisia tieliikenteen valtaväyliä ›› valtatie 9 (Kuopio–Joensuu–Niiralan

rajanylityspaikka) sujuva ja turvallinen poikittaisyhteys Petroskoihin ›› sujuvat ja nopeat idän ja lännen väliset yhteydet Niiralan kautta ›› lentoliikenteessä monipuolinen ja kilpailukykyinen tarjonta: ”aamulla maailmalle yöksi kotiin” ›› ympärivuotinen vesitieyhteys merelle ›› joukkoliikenteen kehittäminen ›› haja-asutusalueen tieverkon ylläpito ›› Panostetaan liikennejärjestelmän kehittämisessä turvallisiin ja sujuviin arjen matkoihin sekä elinkeinoelämän kilpailukykyyn kehittämällä logistista yhteistyötä, parantamalla yhteyksiä

28

Pohjois-Karjalan strategia 2030

››

››

›› ››

››

››

›› ››

››

sekä niiden sujuvuutta, nopeutta, turvallisuutta ja energiatehokkuutta. Vahvistetaan Joensuun asemaa kilpailukykyisenä kasvukeskuksena sekä tutkimukseen ja innovointiin perustuvana koko maakunnan veturina. Edistetään maakuntakeskuksen ja seutujen välistä tavoitteellista toimintaa sekä yleisemmin taajamien ja maaseudun vuorovaikutusta. Panostetaan maaseudun vetovoimaisuuteen ja kilpailukykyyn. Luodaan nopeat ja kattavat tietoliikenneyhteydet sekä hyödynnetään viestintäteknologiaa kaikessa toiminnassa. Kehitetään palveluverkostoa vahvistamalla kuntien yhteistyötä, uudistamalla rakenteita ja omaksumalla uusia toimintamalleja. Edistetään suunnittelulla, kaavoituksella, tonttipolitiikalla ja hyvällä rakentamisella infrastruktuurin toimivuutta sekä viihtyisän, toimivan ja virikkeellisen elinympäristön luomista. Kehitetään rakenteita ja palveluvarustusta ikääntyneiden tarpeet huomioiden. Varaudutaan ilmastonmuutoksen haasteisiin, kehitetään energiatehokkuutta, energiaomavaraisuutta ja ympäristöosaamista kaikessa toiminnassa. Turvataan suunnittelussa ja kehittämistoiminnassa luonnon monimuotoisuuden ja kulttuuriympäristöjen säilyminen sekä luonnonvarojen kestävä käyttö.


Valtimo

Nurmes

Lieksa

Juuka

Koli

VT 6

Polvijärvi

Ilomantsi

Kontiolahti

VT 9 Outokumpu

VT 23

Liperi

Joensuu

Karjalan rata

Tohmajärvi

Rääkkylä

VT 9

VT 6

Kitee

Niiralan kansainvälinen rajanylityspaikka

Kesälahti

Maakuntasuunnitelma

29


2.2

Kehittämisteemat

Teema 1

Tulevaisuuden kasvualat

Yksi merkittävimmistä kysymyksistä Pohjois-Karjalan tulevaisuuden kannalta on, miltä aloilta voimme löytää uutta kasvua ja menestymisen mahdollisuuksia. Jatkossa Pohjois-Karjalan on panostettava kasvualoihin, uusiin nouseviin osaamisaloihin ja näiden yhdistämiseen nykyisiin vahvuuksiin. Keskeisimpinä trendeinä tulevaisuuden kasvualojen kannalta ovat energia- ja raaka-aineiden merkityksen nousu ja ympäristötietoisuuden lisääntyminen, niukkaresurssisuus ja väestön ikärakenne. Näitä trendejä ei voi tyytyä vain seuraamaan, vaan ne on osattava soveltaa ja hyödyntää omassa toiminnassa. Esimerkiksi ympäristötietoisuuden lisääntyminen ja maailmanlaajuinen huoli ilmastonmuutoksesta tarjoaa mahdollisuuksia energiatehokkaille ja ympäristöosaamista hyödyntäville ratkaisuille. Ympäristöasiat onkin huomioitava kaikessa toiminnassa, näin se tarjoaa myös yrityksille kilpailuetua. Tulevaisuuden kasvumahdollisuuksia on erityisesti seuraavilla nykyisillä vahvoilla aloilla (palveluliiketoiminta sisältyy kaikkiin näihin): ›› hyvinvointi ›› ››

luonnonvara-alat teknologiateollisuus

Seuraavat osaamiset ja niiden yhdistely ovat ratkaisevassa asemassa: ›› fotoniikka ›› materiaaliosaaminen ›› älykäs viestintä ›› ympäristöosaaminen ›› liiketoimintaosaaminen ›› tuotekehitysosaaminen

30

Pohjois-Karjalan strategia 2030

Näiden osaamisalojen keskeisiä ominaispiirteitä ovat: ›› vahva tutkimus- ja kehitystoiminta ›› korkea osaaminen ja koulutus ›› kansainvälisyys ›› uuden teknologian hyödyntäminen ›› tutkimuksen ja elinkeinoelämän tiivis yhteistyö. Yleisenä suuntauksena on, että teollisuudesta siirrytään entistä enemmän palveluihin ja palvelukokonaisuuksiin. Erilaiset palvelukonseptit kytkeytyvät jatkossa entistä vahvemmin osaksi teollista tuotantoa. Pohjois-Karjalassa on määrätietoisesti hakeuduttava alihankinnasta omiin tuotteisiin, palvelukokonaisuuksiin, arvoverkostoihin ja brändeihin. Yrittäjäksi ryhtymisen kynnystä on madallettava lisäämällä yhteisöyrittämiseen ja ennen kaikkea osuutoimintaan liittyvää osaamista. Jo tänä päivänä Pohjois-Karjalassa luodaan pohjaa tulevaisuuden vankalle kansainväliselle asemalle esimerkiksi fotoniikan, nanoteknologian, materiaaliosaamisen ja ympäristöliiketoiminnan aloilla. Esimerkiksi Itä-Suomen yliopiston tutkimuksen keskeinen vahvuusala on uudet teknologiat ja materiaalit. Pohjois-Karjalan pitkän aikavälin tavoitteena on muodostua merkittäväksi osaamiskeskittymäksi tulevaisuuden kasvualoilla. Uudet kasvualat ovat hyvin osaamispainotteisia ja niihin liittyy usein teknologian soveltaminen. Tulevaisuuden kasvu ja uusi liiketoiminta perustuvat eri näkökulmien ja osaamisalojen monipuoliseen ja innovatiiviseen yhdistelyyn. Painotus muuttuu toimialan kehittämisestä entistä enemmän perinteisten toimialojen välisiin yhdistelmiin. Yhdistelemällä yllättävilläkin tavoilla erilaista tietoa ja osaamista luodaan uutta: osaamista, ratkaisuja, tuotteita ja palvelukokonaisuuksia.


Tulevaisuuden kasvu edellyttää voimavarojen suuntaamista 1) tunnistettuihin uusien kasvupotentiaalisten osaamis- ja liiketoimintamahdollisuuksien edistämiseen, 2) uusien liiketoimintamallien kehittämiseen sekä 3) alueen yritysten ja toimijoiden keskinäisiin yhteistyömalleihin ja kansainväliseen verkottumiseen. Yritysten kansainvälistyminen ja kiinnittyminen globaaleihin arvoverkostoihin ovat kasvun avaintekijöitä. Kasvuyrittäjyyttä ja siihen liittyvää pääomasijoitustoimintaa tulee edistää erityistoimenpitein. Tärkeää kehittämisessä on vahvuusalojen yhdistäminen, vahvat veturiyritykset, verkottuminen, taitavat ja ketterät pk-yritykset sekä kaupallisten läpimurtojen saaminen.

Keskeiset kehittämislinjaukset kasvun aikaansaamiseksi: 1. Innovaatiotoiminnan johtaminen ja organisointi ›› Prosessin kehittäminen ja hallinta. ›› Tiedon siirtäminen ja jalostaminen toimijoiden ja yritysten välillä. ›› Uudet osaamiskeskittymät. ›› Tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden ja yritysten välisten yhteyksien vahvistaminen. ›› ›› ›› ››

Spin off ja hautomotoiminta. Pääomarahastot ja bisnesenkelit. Osaamisen yhdistäminen toimialojen ja osaamisten rajapinnoilta. Testimarkkinat julkisen ja yksityisen sektorin toimesta.

2. Kansainvälisyys lähtökohdaksi (global thinking) ›› Venäjä ja Itä-Eurooppa kasvavana markkinaalueena ja yhteistyökumppanina. ›› Osaajien ja investointien houkuttelu ja työvoiman rekrytoinnin tehostaminen. ›› Arvoverkostot ja asiakkaat. ›› Kansainvälisten rahoitusohjelmien hyödyntäminen.

3. Yritysten liiketoiminnan ja tuotekehityksen vahvistaminen ›› Alihankinnasta arvoverkostoihin ja omiin ›› ›› ›› ››

tuotteisiin. Liiketoimintaosaamisen vahvistaminen: myynti, markkinointi. Hallitustyöskentely. Riittävän asiantuntemuksen kokoaminen yrityksen ympärille. Yritysten yhteyksien tiivistäminen tutkimus- ja kehitysorganisaatioiden kanssa.

4. Yrittäjyyden edistäminen ›› Yrittäjyyden positiivinen tuominen ura vaihtoehtona. ›› Yrittäjyyskoulutus kaikilla tasolla. 5. Huippututkimuksen edistäminen ›› Tutkimuksen kansainvälistymisen tukeminen. ›› Kansainvälinen verkottuminen huippuyliopistoihin ja -tutkimuslaitoksiin. ›› Poikkitieteellisyys.

Maakuntasuunnitelma

31


Teema 2 Luonnonvarojen uusi aika Yhteiskunnallinen ja poliittinen kiinnostus luonnonvarojen käyttöä kohtaan kasvaa tulevina vuosina. Väestönkasvun ja elintason nousun myötä maaperän rikkaudet, puhdas ilma ja vesi sekä energia ovat tulleet entistä arvokkaammiksi. Energian ja luonnonvarojen riittävyys nousee keskeiseksi kysymykseksi. Samaan aikaan huoli ympäristön tilasta lisääntyy, mikä näkyy muutoksena paitsi ihmisten arvomaailmassa, myös käyttäytymisessä. Energiatehokkaat ja ympäristöystävälliset ratkaisut syrjäyttävät markkinoilta ne hyödykkeet, joissa ei ole huomioitu näitä asioita. Ihmisten arvomaailmassa korostuvat jatkossa myös luonnonvarojen aineettomat arvot, kuten viihtyvyys ja virkistäytyminen. Pohjois-Karjalalla on runsaat luonnonvarat. Metsä, kaivannaiset, puhdas vesi ja ruoan tuotanto tarjoavat viisaasti toimien mahdollisuuksia niukkenevien luonnonresurssien maailmassa. Hyödyntämällä kestävällä tavalla luonnonvarojamme ja niihin liittyvää osaamistamme voimme luoda uutta työtä ja yritystoimintaa. Pohjois-Karjalassa on pitkät perinteet metsäalalla, kaivannaistoiminnassa ja elintarvikkeiden tuotannossa. Pohjois-Karjala ei voi jäädä vain raaka-aineaitaksi, vaan jalostusastetta on kyettävä nostamaan. Raaka-aineet jalostetaan ekologisesti, sosiaalisesti ja taloudellisesti kestävästi lähellä. Luonnonvarojen kestävään käyttöön liittyvä tutkimus- ja kehitystoiminta sekä osaamispalvelut voivat jatkossa toimia maakunnan aluekehityksen moottoreina.

Metsäalan uusiutuminen Pohjois-Karjalassa on kansainvälisesti kovatasoinen metsäosaaminen, jonka erityisosaamista ovat metsätutkimus, metsäbioenergia, metsän korjuuteknologia ja logistiikka. Metsäalan merkitys maakunnan aluetaloudelle on poikkeuksellisen suuri. Suuri haaste on siinä, miten Pohjois-Karjala kykenee uusiutumaan ja monipuolistamaan metsäalan elinkeinorakennetta. Käynnissä oleva rakennemuutos massan- ja paperin 32

Pohjois-Karjalan strategia 2030


tuotannosta kohti uudenlaisia metsäpohjaisia tuotteita on uusi mahdollisuus. Uudet biotalouden tuotteet avaavat tulevaisuudessa rajattomia mahdollisuuksia, esimerkkinä selluntuotantoprosessissa syntyy selluloosan lisäksi sivutuotteena niin biodieseliä ja etanolia kuin myös lääke-, kosmetiikka- ja luontaistuoteteollisuuden raaka-aineita. Jatkossa onkin tärkeää kehittää metsään liittyviä asiakas- ja markkinalähtöisiä tuoteinnovaatioita ja palveluratkaisuja. Samaan aikaan on panostettava erikoistuotteiden tuotteistamiseen ja myyntiin. Kunnianhimoisena pitkän aikavälin tavoitteena on luoda maakunnasta öljyvapaa, uusiutuvalta energiantuotannoltaan yliomavarainen maakunta. Uusien energiaratkaisujen ja -hankintojen käyttöönottoa on edistettävä määrätietoisesti. Pohjois-Karjalassa tarvitaan uusia hajautettuja ratkaisuja ja energiatehokkuuden merkittävää parantamista. Öljyriippuvuutta vähennetään määrätietoisesti ja öljy korvataan alueen omilla uusiutuvilla energiaratkaisuilla. Lämmön, sähkön ja liikenteen polttoaineiden valmistus, jakelu ja käyttö muodostuvat merkittäväksi elinkeinoksi Pohjois-Karjalassa. Monipuoliset metsäpohjaiset tuotteet (erityisesti metsähake, pelletti, polttopuu, teollisuuden sivutuotteet ja biopolttoaineet), metsäenergia-alaan liittyvät koneet ja laitteet sekä vahva energiayrittäjyys toimivat perustana maakunnan kunnianhimoisessa tavoitteessa energiaomavaraisuudesta sekä merkittävästä osaamisen ja teknologian vientitoiminnasta. Pohjois-Karjalan on panostettava myös materiaalija energiatehokkaaseen puurakentamiseen ja muihin puutuotteisiin. Metsät ja metsäpohjaiset tuotteet korvaavat uusiutumattomia luonnonvaroja ja toimivat samalla merkittävänä hiilinieluna. Näin Euroopan metsämaakunnan ainutlaatuinen metsäosaaminen ja vahva raaka-aineperusta jalostuvat nykyistä laajemmin työksi ja toimeentuloksi. Alueen metsäbioenergiaan, laitetekniikkaan ja palveluihin liittyvästä osaamisesta voi jatkossa kehittyä eurooppalaisesti merkittävä osaamiskeskittymä. Osaamisen vahvistamisessa keskeisenä lähiajan kärkihankkeena on metsäbioenergian tutkimus- ja innovaatiokeskuksen perustaminen. Maakuntasuunnitelma

33


Kaivannaisalan uusi nousu Tutkimus- ja kehittämistoimenpiteiden ja suotuisan talouskehityksen ansiosta Pohjois-Karjalasta on mahdollisuus luoda kansainvälisesti tun­nettu kaivannaisteollisuusmaakunta. Alueella on neljä vahvaa kiviteollisuuden haaraa: vuolukiviteollisuus, kovien kivilaatujen louhinta- ja jalostustoiminta, kalliokiviaineksia tuottava teollisuus sekä kaivosteollisuus, joka tuottaa metalleja ja teollisuusmineraaleja kotimaahan ja maailman markkinoille. Kaivannaisteollisuudesta ja sen liitännäisistä kehitetään maakunnalle tärkeä talouden tukijalka. Alan teollisuudella ja siihen liittyvillä toiminnoilla on jatkossa merkittävä työllisyysvaikutus. Tavoitteena on, että Pohjois-Karjala säilyttää kansainvälisen ykkös­tilan vuolukiven louhijana ja vuolukivituotteiden valmistajana. Vuolukiviteollisuuden rinnalla ns. kovien luonnonkivien tuotanto kehittyy ripeästi. Uniikit liuskekivityypit kuuluvat erityyppisten graniittien lisäksi maailman merkittävimpien kivialan toimijoiden valikoi­ miin. Huomattavimmat kiviesiintymät paikannetaan ja tutkitaan. Uusiin hyödyntämiskelpoisiin esiintymiin avataan 5–10 louhimoa. Luonnonkivituotannon kylkiäisenä ja omana teollisuudenhaarana korkealaatuiset

34

Pohjois-Karjalan strategia 2030

kalliokiviainekset korvaavat harjuaineksen koti­maan rakennustoiminnassa ja löytävät tiensä Pietarin, Moskovan ja Itämeren eteläpuolen valtioiden kasvaville kiviainesmarkkinoille. Kalliokiviaineslouhokset ja jalostuslaitokset on järkevää käynnistää edullisen laivakuljetuksen mahdollistavan Saimaan kanavan vaikutuspiirin alueelle. Alueen teollisuusmineraalien tuotannossa��������������������������������������� kalkin tuotanto säilyy jatkossa vahvana. Monia uusia esiintymiä otetaan tuotantoon. T����� utkimuksen ja tuotekehityksen myötä��������������������� teollisuusmineraalien käyttö laajenee ja monipuolistuu. Uusien etsintämenetelmien ansiosta maakunnasta on mahdollista paikantaa useita uusia ja uudentyyppisiä, kallion pintaan puhkeamattomia metallisia malmiesiintymiä. Parhaimmat������������������������� niistä voivat olla vuonna 2030 mennessä tuotannossa. Syvämalmioiden hyödyntämiseen ���������������������������������� sovelletaan uusia, luontoa säästäviä louhinta- ja rikastusmenetelmiä. Lisäksi metallien kasvavan kysynnän ja siitä aiheutuvan hinnan nousun myötä aiemmin taloudellisesti kan­nattamattomat malmiaiheet otetaan malmeiksi muuttumisen myötä tuotantoon. Metallisten malmien uusi, ympäristöystävällisempi ja luontoa säästävä tekno­logia otetaan käyttöön.


Ruoasta elämys Pohjois-Karjala on vahva elintarvikemaakunta, joka on valtakunnan kärkitasoa sekä raaka-ainetuottajana että jalostajana. Elintarvikeala kattaa ruoan tuotannon ja jalostuksen koko tuotantoketjun. Tällä hetkellä Pohjois-Karjalassa elintarvikealasta saa elantonsa hieman vajaa 5 000 henkeä. Maatiloja on noin 2 700. Alan yritykset jakautuvat muutamaan suureen ja kansainväliseen yritykseen ja lukuisiin paikallistasolla toimiviin pk-yrityksiin.

Pohjois-Karjalasta voi jatkossa muodostua maan johtava kaivannaisalan koulutus- ja tutkimustoiminnan alue. Tutkimus- ja kou­lutustarjonta kehitetään vastaamaan kotimaisten ja kansainvälisten yritysten uusia tarpeita ja vaatimuksia����������������������� . Koulutuksen ja tutkimuksen ansiosta yritysten työn­tekijöiden osaaminen ja ammattitaito ovat korkeaa kansainvälistä tasoa. Geologian tutkimuskeskuksen Outokummun mineraalitekniikan���������������������������������� laboratorio on merkittävä kaivosteollisuuden ja ympäristöteknologian prosessien tutkija, kehittäjä ja testaaja. Kaivannaisalaan liittyen maakunnassa on myös merkittäviä matkailukohteita, Suomen Kivikeskus, Outokummun Vanha kaivos ja Kaivosmuseo ovat näistä tunnetuimpia.

Globalisaation ilmentymänä suomalaisen elintarvikealan rakennemuutos jatkuu ja suurten toimijoiden kuten keskustukkujen valta kasvaa edelleen. Pohjoiskarjalaisen elintarvikeketjun on säilytettävä kilpailukykynsä muuttuvassa markkinatilanteessa. Markkinoiden häiriöille alttiita muutaman työntekijän pk-yrityksiä on rohkaistava yhteistyöhön ja sitä kautta kasvuun. Volyymin nosto tulee hakea ennakkoluulottomasti sekä valtakunnan että ulkomaan markkinoilta. Myynnin kasvun mahdollistavat laadukkaat raaka-aineet, hyvin toimiva logistiikka ja korkean jalostusasteen omaavat innovatiiviset elintarviketuotteet. Paikallinen muutoshaaste liittyy sukupolvenvaihtoon maakunnan elintarvikeyrittäjien eläköityessä. Uusien yrittäjien saamiseksi alalle kaivataan monipuolista työkalupakkia sekä koulutuksessa että yrittäjyyskasvatuksessa. Pohjois-Karjalassa tuotetun lähiruoan käytön kokonaistaloudellisia hyötyjä on tuotava määrätietoisesti esiin tuottajille ja kuluttajille, mutta myös kuntien hankintavastaaville. Lähiruoan käytöllä kunnat tukevat omaa elinkeinotoimintaansa ja alueen yrittäjyyttä. Näin turvataan elintarvikealan elinvoimaisuus ja laadukkaan raaka-aineen saanti maakunnassa myös tulevina vuosikymmeninä.

Pohjois-Karjalassa merkittävimpiä uusia metallikaivoksia ovat Ilomantsin Pampalo ja Polvijärven Kylylahti, lisäksi Kainuun puolella jo käynnistyneen Talvivaaran kaivoksen vaikutus heijastuu etenkin maakunnan pohjoisosiin. Vuoteen 2030 mennessä Pohjois-Karjalassa on toiminnassa useita uusia kaivoksia. Uusilla tekniikoilla ja yritysrakenteilla pienetkin esiintymät voidaan ottaa käyttöön. Kaivostoiminnan käynnistyminen tarvitsee myös hyvät tieyhteydet ja toimivan energiahuollon.

Maakuntasuunnitelma

35


Luonnonvarojen uuden ajan keskeiset kehittämislinjaukset:

Uusiutuvan energian mallimaakunta: energiatehokkuus, omavaraisuus ja ilmastonmuutos 1. Luodaan maakunnasta öljyvapaa, uusiutuvalta energian tuotannoltaan yliomavarainen maakunta. ›› Käytetään säästeliäästi energiaa ja parannetaan energiatehokkuutta. ›› Vähennetään olennaisesti Pohjois-Karjalan öljyriippuvuutta. ›› Kasvatetaan uusiutuvien energialähteiden osuutta käytössä maksimaalisesti. ›› Vähennetään liikenteen päästöjä ja asumisesta aiheutuvaa kuormitusta. ›› Lisätään tietoisuutta ilmastonmuutoksen hillinnästä ja vaikutetaan arjen valintoihin. ›› Edistetään puun energiakäyttöä ja luodaan energiayrittäjyydestä merkittävä elinkeino. ›› Luodaan uusiutuvan energian osaamisesta maakunnan merkittävä kasvuala. 2. Panostetaan uusiin energiatehokkaisiin ja ympäristöystävällisiin ratkaisuihin. ›› Luodaan suotuisa toimintaympäristö esim. toimimalla maakunnallisena testimarkkina-alueena tuotteille. ›› Rakennetaan maakuntaan kahdesta kolmeen biopolttoainetehdasta sekä uusiutuviin energiaratkaisuihin pohjautuva liikenteen tankkausja jakeluasemaverkosto. 3. Käytetään luonnonvaroja kestävästi ja nostetaan jalostusastetta.

36

Pohjois-Karjalan strategia 2030

Euroopan metsäpääkaupunki ja metsäalan uusiutuminen 4. Vahvistetaan maakuntaa kansainvälisesti tunnettuna metsäosaamisen keskittymänä. ›› Metsäbioenergia, metsän korjuuteknologia ja logistiikka. ›› Vahvistetaan metsäalan tutkimus-, kehittämisja innovaatiotoimintaa. 5. Kehitetään metsään liittyviä asiakas- ja markkinalähtöisiä tuoteinnovaatioita ja palveluratkaisuja sekä panostetaan samalla erikoistuotteiden tuotteistamiseen ja myyntiin. 6. Panostetaan materiaali- ja energiatehokkaaseen puurakentamiseen.


Kaivannaisteollisuuden kasvu ja kaivannaisalan johtava koulutus- ja tutkimustoiminnan maakunta 7. Vahvistetaan ja tuetaan kaivannaisalan kehitystä maakunnan talouden tukijalaksi. ›› Kartoitetaan kaivannaisvarantoja ja selvitetään niiden tuotannolliset mahdollisuudet. ›› Vaikutetaan uusien rahoitusjärjestelmien kehittämiseen ja pienkaivostoiminnan käynnistymiseen. ›› Parannetaan kaivannaisyritysten ja uusien kaivosten toimintaedellytyksiä: liikenneyhteydet ja energiahuolto, palvelujen rakentaminen, työvoiman kouluttaminen, palvelu- ja alihankintaverkot. 8. Vahvistetaan maakunnan kaivannaisalan tutkimusja koulutusjärjestelmää.

Jalostetut luonnontuotteet ja elintarvikkeet 9. Panostetaan elintarvikealan yritysten yhteistyöhön ja kasvuun. ›› Markkinointi- ja liiketoimintaosaaminen. ›› Merkkituotteistaminen. ›› Imago. ›› Vientiosaaminen. 10. Panostetaan lähiruoan logistiikkaan, tuotteistamiseen ja markkinointiin sekä turvataan laadukkaan raaka-aineen saanti. 11. Luodaan puhtaisiin raaka-aineisiin erikoistunutta elinkeinotoimintaa. ›› Luomutuotanto. ›› Erilaiset luonnontuotteet. ›› Puhdas vesi.

Maakuntasuunnitelma

37


Teema 3 Valttikorttina Venäjä Pohjois-Karjalan sijainti Venäjän rajalla on erityinen vahvuus maakunnan kehittämisessä. Maakunta on Luoteis-Venäjän ja Euroopan raja- ja reuna-alueiden tutkimuksen ja korkeimman opetuksen johtava keskus. Itä-Suomen yliopistossa on ainutlaatuinen mahdollisuus erikoistua Venäjä- ja rajakysymyksiin maisteriopinnoista aina tohtoriopintoihin saakka. Laaja-alainen Venäjä-osaaminen on yliopiston strategiassa määritelty yhdeksi merkittävimmistä vahvuusalueista. Yliopisto koordinoi rajojen ja raja-alueiden tutkimuksen valtakunnallista tutkijakoulua. Vahvat ja vakiintuneet yhteistyösuhteet venäläisten tutkimuslaitosten ja korkeakoulujen kanssa ovat yliopiston erityinen vahvuus eurooppalaisella tutkimus- ja koulutuskentällä. Suomalaisten ja venäläisten yliopistojen muodostama konsortio Finnish-Russian Cross-Border University tarjoaa monipuolisia maisteriohjelmia. Metla ja Euroopan metsäinstituutti ovat metsäalan johtavia yksiköitä Venäjä-yhteistyössä. Itä-Suomen ammattikorkeakouluilla on yhteistyössään yksi kolmesta painoalasta Venäjä ja erityisenä keskeisenä teemana matkailu. Lisäksi esimerkiksi nuorisoalan koulutuksessa Humanistisessa ammattikorkeakoulussa ja ammatillisessa oppilaitosyhteistyössä on pitkä kokemus Venäjä-yhteistyöstä.

Johtava Venäjä-osaamisen keskittymä Meillä on ainutlaatuinen mahdollisuus rakentaa PohjoisKarjalaan maan johtava Venäjä-osaamisen keskittymä kokoamalla ja yhdistämällä verkostomaisesti nykyistä osaamista, vahvistamalla osaamisen avainalueita sekä hyödyntämällä tätä osaamista määrätietoisesti. Pohjois-Karjala on luonteva sijaintipaikka Venäjään erikoistuville yksiköille niin hallinnon, tutkimuksen, kehittämisen, koulutuksen kuin elinkeinoelämän parissa. Maakunnan toimijoille on kertynyt merkittävää kokemusta Venäjä-yhteistyöstä eri aloilla. Eri alojen tutkimusyhteistyötä ja tutkimusverkostojen rakentamista Venäjän suuntaan on tarpeen edelleen jatkaa ja vahvistaa. Erityistä osaamista eri aloilla on kertynyt esimerkiksi kulttuuri- ja opetusvaihdossa, nuorisotyössä, kansalais- ja järjestötoiminnassa, luonnonvarojen kestävässä käytössä ja ympäristöasioissa, hyvinvoinnin ja terveyden edistämisessä sekä viranomaisyhteistyössä. Näillä aloilla osaamista ja yhteistyösuhteita edelleen vahvistetaan. Monilla eri aloilla Venäjä-yhteistyön institutionaaliset rakenteet ovat jo olemassa, organisaatiot ovat tottuneita toimimaan Venäjällä. Jatkossa hieman hajallaan oleva osaaminen pitäisi saada kohtaamaan paremmin, tämä olisi todellinen vahvuus. Tässä erilaisten yhteisten foorumien rooli on merkittävä. KeskiKarjalan kuntien, Joensuun kaupungin ja Sortavalan säännöllinen Rajafoorumi toimii hyvänä esimerkkinä jo olemassa olevasta foorumitoiminnasta. Aluekehityksen kannalta keskeinen näkökulma on, miten Venäjä-osaaminen hyödyntäisi parhaalla mahdollisella tavalla elinkeinoelämän tarpeita. Tämän kysymyksen ratkaisemiseen tulee panostaa jatkossa. Yritysten kannalta on erityisen tärkeää vahvistaa Venäjään liittyvää liiketoimintaosaamista sekä ylipäätään lisätä rohkeutta toimia Venäjällä.

38

Pohjois-Karjalan strategia 2030


Venäjä-osaamisen vahvistaminen

Yritystoiminnalla kasvun paikka

Venäjä-osaamisen voi määritellä sisältävän paitsi tietämyksen ja taidon toimia jollakin erityisalalla Venäjällä (nk. substanssiosaaminen), myös venäjän kielen, kulttuurin ja laajemmin venäläisen yhteiskunnan tuntemuksena. Itä-Suomen koulu on Suomen ainoa pääkaupunkiseudun ulkopuolella toimiva kielikoulu, jonka erityistehtävänä on lisätä venäjän kielen taitoa ja kulttuurin tuntemusta. Imatralla, Joensuussa ja Lappeenrannassa toimivassa Itä-Suomen koulussa on tarjolla peruskoulu ja lukio-opetus.

Yritystoiminnalle Venäjä on kasvun mahdollisuus ja sijainnin takia Venäjän läheisyys tarjoaa meille aidon kilpailuedun. Tätä erityismahdollisuutta meillä ei ole varaa jättää käyttämättä. Rajan läheisyyttä hyödyntämällä voimme yhdistää kahden alueen parhaimmat kilpailutekijät. Tuotannollisilla aloilla hyödynnetään Venäjälle suuntautuvaa yritysyhteistyötä ja alihankintaa. Aivan itärajan takana on väestöltään Suomea suurempi markkinapotentiaali, ja Venäjän kokonaiskulutus on pitkällä tähtäimellä kasvussa. Yrittäjyys lisääntyy tällä hetkellä nopeasti Venäjällä.

Venäjän kielen opetuksen tarjonnan ja kiinnostuksen lisäämiseen kaikilla koulutustasoilla on panostettava. Yhtenä merkittävänä avauksena tässä on ns. Tohmajärven mallin käyttöönotto eli että koululaiset voisivat valita toiseksi vieraaksi kieleksi Venäjän. Merkittävän mahdollisuuden Pohjois-Karjalan Venäjäosaamiselle tarjoavat jo tänä päivänä Venäjältä kotoisin olevat maahanmuuttajat, joiden osaamisen hyödyntämiseen panostetaan. Jatkossa kotouttamista on helpotettava, luotava siihen toimivat mallit ja panostettava maahanmuuttajapalveluihin. Samalla tarjotaan edellytykset vahvistaa maahanmuuttajien omaa osaamista toimia linkkinä suomalaisen ja venäläisen kulttuurin välillä.

Pohjois-Karjalan logistisen aseman sekä erityistuntemuksen hyödyntäminen niin Venäjän matkailussa kuin kaupassakin ovat Pohjois-Karjalan valtteja. Tämä etulyöntiasema Venäjän markkinoille ei kuitenkaan ole itsestään selvä, vaan vaatii määrätietoista työtä. Yritysten Venäjä-toimintojen tukemiseksi on luotava pysyvät rakenteet. Maakunnan avaintoimialoilla on luotava tiiviit ja toimivat yhteistyösuhteet. Esimerkiksi energia- ja luonnonvarojen kestävä käyttö ja jatkojalostus tarjoavat työtä ja toimeentuloa raja-alueille. Korkealaatuiset Pohjois-Karjalan kalliokiviainekset löytävät toivottavasti väylän Pietarin, Moskovan ja Itämeren eteläpuolen valtioiden kasvaville kiviainesmarkkinoille. Venäläisten investointien houkuttelu Pohjois-Karjalaan voi tuoda kaivattua pääomaa maakuntaan. Myös teknologiayhteistyön käynnistäminen on merkittävä uusi avaus. Sosiaali- ja terveydenhuollon yritystoiminnalle Venäjä tarjoaa uusia liiketoimintamahdollisuuksia. Työvoiman hallitun liikkuvuuden edistäminen on myös tärkeä tavoite.

Maakuntasuunnitelma

39


Matkailu kasvuun

Vahvat yhteistyösuhteet

Pohjois-Karjalan on mahdollista saada venäläisten matkailussa merkittävää kasvua. Joensuun ja maakunnan matkailukohteiden tunnettavuutta Venäjällä nostetaan. Maakunnan sähköinen markkinointi ja markkinoinnin jakelukanavat venäjän kielellä ovat avainasemassa. Jatkossa venäläinen pääoma on mukana matkailukeskittymien investoinneissa. Toivottavaa on, että charter-matkat Venäjältä PohjoisKarjalaan käynnistyvät mahdollisimman pian. Matkailussa ja kaupankäynnissä yleensä on panostettava siihen, että venäläisiä asiakkaita palvellaan omalla äidinkielellä ja heidän kulutustottumukset ja tarpeet otetaan entistä paremmin huomioon.

Pohjois-Karjalalla on sijaintinsa ja syntyneiden yhteistyösuhteiden perusteella vahvimmat siteet Karjalan tasavallan, Petroskoin ja Sortavalan toimijoihin. Euregio Karelia on Karjalan tasavallan ja Suomen kolmen maakunnan – Kainuun, Pohjois-Karjalan ja Pohjois-Pohjanmaan – muodostama yhteistyöalue. Erityisesti elinkeinoelämän näkökulmasta väkirikas Pietarin metropolialue on mielenkiintoinen suunta, Pietari on myös merkittävä osaamisen ja kaupan keskus. Itä-Suomen Businessedustusto ISBE Oy tarjoaa asiantuntevaa tukea yritysten Venäjä-toiminnoille Pietarissa. Kiinnostus energia- ja luonnonvaroiltaan mittavaan Barentsin alueeseen on kasvussa. Vaikka nämä kolme aluetta ovat maantieteellisesti läheisimpiä ja yhteistyösuhteet näihin ovat vahvimmat, Pohjois-Karjalan yhteistyökohteena on monissa asioissa koko Venäjä.

Tulevaisuudessa Venäjän ja Suomen raja-alue voi yhdessä toimia kansainvälisesti houkuttelevana matkailukohteena, missä matkailijalle voidaan tarjota ainutlaatuisia palveluja ja elämyksiä molemmin puolin rajaa.

40

Pohjois-Karjalan strategia 2030

Venäjän läheisyyden muuntaminen valttikortiksi edellyttää rohkeita avauksia ja yhteistyösuhteiden vahvistumista. Kyse on tasavertaisesta kumppanuudesta ja siitä, että molemmat osapuolet hyötyvät yhteistyöstä. Monimuotoinen ja syventyvä rinnakkaiselo on tärkeä tavoite myös raja-alueen hyvinvoinnin kannalta. Järjestöillä on merkittävä rooli yhteistyön käytännön rakentajina. Jatkossa järjestöjen keskinäiseen verkostoitumiseen tulee kiinnittää huomiota.


Nopeat ja sujuvat yhteydet Yksi yhteistyön käytännön edellytys on nopeat ja sujuvat itäiset yhteydet. Tie- ja ratayhteyksiä Niiralan kansainvälisen rajanylityspaikan kautta kehitetään. Toimivat julkiset yhteydet eri liikennemuodoilla on mahdollistettava. Raideliikenteessä tärkeitä tavoitteita ovat henkilöjunaliikenteen avaaminen Petroskoihin sekä yhteyksien nopeutuminen Pietariin niin, että Joensuun ja Pietarin välinen matka-aika lyhenee alle neljään tuntiin.

Rajanylityksen helppous ja viisumivapaus Rajanylitysten sujuvuuteen on panostettava. Ensi askelina viisumikäytäntöihin ja rajamuodollisuuksiin on saatava merkittäviä helpotuksia, esimerkiksi pikaviisumit käyttöön. Tämä ei kuitenkaan riitä tavoitteeksi, vaan määrätietoisesti ja ripeästi on edettävä kohti viisumivapautta. Viisumivapaus tarjoaa ainutlaatuisen mahdollisuuden raja-alueiden aluekehitykselle, vuorovaikutuksen lisäämiselle ja esimerkiksi matkailulle.

Niiralaa on jatkossakin kehitettävä kansainvälisenä rajanylityspaikkana ja logistisena keskuksena. Ajankohtaisena tavaraliikenteen kehityskohteena on konttiliikenteen käynnistäminen Niiralan kautta. Myös maakunnan tilapäisten rajanylityspaikkojen toiminnan laajentaminen avaisi mahdollisuuksia yritystoiminnalle. Saimaan kanavan tarjoamia mahdollisuuksia vesiliikenteelle on syytä edelleen vahvistaa.

Keskeiset kehittämislinjaukset: 1. Pohjois-Karjala johtava Venäjä-osaamisen keskittymä ›› Itä-Suomen yliopistosta raja- ja Venäjätutkimuksen ja tohtorikoulutuksen huippuyksikkö. ›› Kansainvälisesti tunnetun Venäjä-osaamisen keskittymän luominen kokoamalla verkostomaisesti nykyistä osaamista, vahvistamalla osaamisen avainalueita sekä hyödyntämällä tätä osaamista esimerkiksi yhteisten foorumien kautta. ›› Julkisten tutkimus- ja koulutusorganisaatioiden sekä alueviranomaisten erikoistuminen kansallisesti Venäjään liittyviin toimintoihin. ›› Yliopiston ja tutkimuslaitosten osaamisen hyödyntäminen yritystoiminnassa. ›› Venäjä-toimintoja tukevat yrityspalvelut.

Maakuntasuunnitelma

41


2. Venäjä-osaamisen vahvistaminen ›› Yliopisto tarjoaa erikoistumisväylän perusopetuksesta tohtorikoulutukseen. ›› Koulutus kaikilla tasoilla: Venäjän kielen, kulttuurin ja liiketoimintaosaamisen opiskelumahdollisuudet ovat hyvät kaikilla koulutustasoilla. ›› Kieli- ja kulttuuriosaamisen vahvistaminen, lisätään koulutusta. ›› Substanssiosaamisen, oman alan erityisosaamisen vahvistaminen. ›› Venäjän kieli toiseksi vieraaksi kieleksi perusopetuksessa eli ns. Tohmajärven mallin edistäminen koko Itä-Suomen tasolla. 3. Nopeat ja sujuvat itäiset yhteydet: liikenneyhteyksien kehittäminen ›› Tie- ja ratayhteyksien kehittäminen. ›› Toimivat julkiset yhteydet eri liikennemuodoilla. ›› Henkilöjunaliikenteen avaaminen Petroskoihin, alle neljässä tunnissa Pietariin. ›› Niiralan kehittäminen kansainvälisenä rajanylityspaikkana. ›› Saimaan kanavan hyödyntäminen. 4. Kohti viisumivapautta: rajamuodollisuuksien helpottaminen ›› Sujuvat rajanylitykset. ›› Pikaviisumit välivaiheena, myös ulkomaalaisille.

6. Venäläisten matkailun merkittävä kasvu ›› ››

›› ›› ››

Joensuu ja maakunta tunnetaan Venäjällä vetovoimaisena matkailukohteena. Maakunnan sähköinen markkinointi ja markkinoinnin jakelukanavat venäjän kielellä ovat kunnossa. Venäläinen pääoma on mukana matkailukeskittymien investoinneissa. Charter-matkojen käynnistyminen. Venäläistä asiakasta palvellaan hänen äidinkielellään.

7. Maahanmuuttajat voimavarana ja monikulttuurinen maakunta ›› Maahanmuuttajien osaamista hyödynnetään täysipainoisesti. ›› Luodaan kotouttamista helpottava malli ja maahanmuuttopalvelut. ›› Venäjän merkitys maakunnalle on sisäistetty ja toimimme sen mukaisesti kaikilla tasoilla. ›› Ilmapiiri muuttuu suvaitsevammaksi kaikkia maahanmuuttajia kohtaan ja tukee kulttuurista monimuotoisuutta.

5. Yritystoiminta hyödyntää Venäjän tarjoamat liiketoimintamahdollisuudet

8. Monimuotoinen ja syventyvä rinnakkaiselo ›› Vastavuoroinen kulttuuri- ja opetusvaihto. ›› Nuoret uudenlaisen tulevaisuuden luojina: vahvistetaan nuorisotyötä, nuorten koulutusvaihtoa ja järjestötoimintaa, kansainvälisyyskasvatusta. ›› Järjestötoiminta: kansalaistoiminnan roolin kasvattaminen, vuorovaikutuksen lisääminen ja jär-

›› ››

››

›› ›› ›› ›› ›› ››

42

Venäjän kaupan kasvu. Tiiviit ja toimivat yhteistyösuhteet maakunnan avaintoimialoilla. Luonnonvarojen kestävä käyttö ja jatkojalostus. Venäläisten investointien houkuttelu. Teknologiayhteistyön käynnistäminen. Pysyvät rakenteet yritysten Venäjä-toimintojen tukemiseksi. Liiketoimintaosaamisen vahvistaminen yrityksissä. Työvoiman liikkuvuuden edistäminen.

Pohjois-Karjalan strategia 2030

››

››

jestöjen yhteistyömuodot. Kestävä kehitys ja ympäristö yhteisenä haasteena: luonnonvarojen kestävä käyttö ja ilmastonmuutoksen vaikutuksiin sopeutuminen, biosfäärialue, Fennoskandian vihreä vyöhyke ja ympäristöosaaminen. Hyvinvointi ja terveys: painopisteenä ennaltaehkäisevä terveyden edistäminen, elintapojen ja -ympäristön parantaminen laajana eri sektoreiden yhteistyönä. Kunta- ja viranomaisyhteistyö.


Teema 4 Nuoret tulevaisuuden tekijöinä Pohjois-Karjalan tulevaisuuden kannalta keskeinen kysymys on, miten maakunta onnistuu houkuttelemaan nuoria aikuisia ja tarjoamaan heille vireän ja kiinnostavan elinympäristön. Pohjois-Karjalan nuorten ikäluokkien muuttotappio käännetään muuttovoitoksi. Nuorten ja nuorten aikuisten kiinnittymisellä maakuntaan voidaan vaikuttaa myös väestörakenteeseen ja helpottaa näin osaltaan väestön ikääntymisestä johtuvia haasteita. Nuorten toimeentulo, hyvinvointi ja yleinen viihtyvyys ovat alueiden vetovoimaisuuden ja myönteisen kehityksen perusedellytyksiä. Kehittämistyössä nuoret ja nuoret aikuiset tulisi nähdä omana erityiskohderyhmänä, jonka koulutus-, työllistymis-, harrastus- ja vaikutusmahdollisuudet ovat tärkeitä painopisteitä. Iso haaste on se, miten maakunta onnistuu vastaamaan nuorten ja nuorten aikuisten odotuksiin, tarpeisiin, arvoihin ja asenteisiin. Opiskelumahdollisuudet tarjotaan kattavasti ja tasavertaisesti. Nuorten koko ikäluokat koulutetaan. Pohjois-Karjalan erityisenä mahdollisuutena on, että maakuntaan tulee myös ulkopuolelta paljon nuoria opiskelemaan erityisesti yliopistoon. Tärkeää onkin huolehtia siitä, että tämä ryhmä myös kiinnittyy tänne opiskelujen jälkeen ja että heille on tarjolla mielekkäitä työmahdollisuuksia ja houkutteleva elinympäristö. Nuorten ja työelämän yhteyksiä vahvistetaan ja nuorten yrittäjyyttä edistetään. Nuorisotyöttömyyden hoitamiseen kehitetään uusia malleja, Pohjois-Karjala on kiinnostunut toimimaan tässä valtakunnallisena pilottialueena.

Nuorisoystävällinen maakunta Tavoitteena on nuorisoystävällinen Pohjois-Karjalan kehittäminen. Tämä tarkoittaa käytännössä elinympäristöä ja maakuntaa, mihin nuoret ovat kiintyneet ja minkä kehittämisessä he ovat aktiivisesti mukana. Nuorten keskinäiseen ja muuhun kanssakäymiseen on oltava riittävät puitteet ja edellytykset. Nuoria kannustetaan ja tuetaan yhteisten asioiden hoitamisessa. Nuorten tarpeet ja näkemykset huomioidaan päätöksenteossa. Tiedonkulkua sekä nuorten keskinäistä kanssakäymistä helpotetaan. Edullinen pääsy tietoverkkoihin ja julkisten nettipalvelujen kehittäminen ovat tärkeitä asioita nuorille, joille netin käyttö on arkipäivää. Kohtuuhintaista ja toimivaa julkista liikennettä kehitetään huomioiden opiskelijat ja lapsiperheet. Nuorten arvot ja asenteet otetaan huomioon PohjoisKarjalan strategioissa ja aluekehittämisessä. Keskeisiä tällaisia arvoja ovat suvaitsevaisuus, ekologisuus ja kansainvälisyys. Nuorten kansainvälistymistä, suvaitsevaisuutta ja ympäristövastuullisuutta edistetään. Nuorten ja nuorten perheiden asemaa yhteiskunnassa kohotetaan. Kansainvälistymistä tuetaan erityisesti koulutuksen, nuorisotyön ja nuorisokulttuurin alueilla. Resursseja kohdennetaan nuorten sosiaalisten riskien ennaltaehkäisyyn ja poistamiseen. Nuorisokulttuuria tuetaan voimavarana, itsetunnon vahvistajana ja ammattivaihtoehtona. Maahanmuuttajat ja maahanmuuttajanuoret ovat kasvava ryhmä, jonka näkökulma on otettava huomioon palveluja kehitettäessä.

Tulevaisuuden tekijöiden teesit Maakuntasuunnitelmaa varten Pohjois-Karjalan maakuntaliitto kokosi 16–34-vuotiaita nuoria aikuisia pohtimaan maakunnan tulevaisuutta. Tähän Tulevaisuuden tekijät ‑ryhmään osallistui yhteensä 37 henkilöä. Ryhmän laatimat teesit soveltuvat erinomaisesti kehittämisen ohjenuoriksi, miten Pohjois-Karjalan tulee huomioida tulevien sukupolvien tarpeita.

Maakuntasuunnitelma

43


Tulevaisuuden tekijöiden teesit

I. Asennemuutoksen aika: yhdessä tekemistä, kansainvälisyyttä ja avoimuutta

Tahtoa yhdessä tekemiseen • • • • • • • • • •

Pohjoiskarjalainen iloinen asenne lähtökohtana Oma-aloitteellisuuden tukeminen Vahvaa menestymismentaliteettia koko maakunnan tasolla Luottamusta omiin vahvuuksiin Kannustaminen yhteiskunta-aktiivisuuteen ”Otetaan mukaan ja kysytään kaikilta” -asenne Yhteistyökyky kilpailukyvyn tilalle Kuntarajat mataliksi Ammattikorkeakoulut ja yliopisto yhteistyöhön Kotouttamisohjelma ulkomaalaisille ja muualta Suomesta tuleville

Kansainvälistytään rohkeasti • • • • •

Vaihto-opiskelijat Pohjois-Karjalan airuina Monikulttuurisuus voimavarana Vuorovaikutus ja yhteistyö sujuvammaksi ja arkipäiväisemmäksi Rajanläheisyys etuna arkipäivässä Kannustaminen venäjän kielen opetukseen kaikilla koulutusasteilla

Avoimuutta ja vuorovaikutusta päätöksentekoon

• Nuoret mukana päätöksentekijöinä • Kuntien ja maakunnan asioihin vaikuttaminen ja palautteen antaminen helpoksi • Pohjois-Karjala 2.0: Pohjois-Karjalaan edistyksellisimmät julkiset internet-palvelut ja käyttäjien osallistuminen asioiden valmisteluun hyödyntämällä sosiaalista mediaa (esim. YouTube, Facebook, Twitter, blogit) • Paneelit, keskustelutilaisuudet ja kansankäräjät päätöksenteon välineinä • Tavalliset ihmiset elinympäristönsä asiantuntijoina

44

Pohjois-Karjalan strategia 2030


Tulevaisuuden tekijöiden teesit

II.

Opiskelun ja työn aika: työtä, toimeentuloa ja joustavuutta

Opiskelijaystävällinen maakunta • • • •

Järkevän hintainen asuminen Opiskelijoille kaupunki- tai maakuntakortti (esim. alennuksia julkisessa liikenteessä ja kulttuuripalveluissa) Peruspalvelut kuntoon (esim. terveyspalvelut) Lapsiperheiden tarpeet huomioitava

Joustavat ja yksilölliset opiskelukäytännöt • • • • •

Monimuoto-opiskelu mahdolliseksi (esim. verkko-opiskelu, joustavat tenttikäytännöt, tenttiakvaario) Opastus- ja koulutusportaali Uusien langattomien tekniikoiden ja tietoliikenneyhteyksien hyödyntäminen Oppisopimuskoulutuksen ja kaksoistutkinnon uudelleen nostaminen Joustavat tutkintorajat (esim. mahdollisuus yhdistää ammattikorkeakoulun ja yliopiston opintoja)

Opiskelun ja työn parempi kohtaaminen • • • • • • • • • •

Aloituspaikkojen määrä vastaamaan työelämän tarpeita Työmahdollisuudet paremmin tietoisuuteen Työelämään tutustumiseen (TET) lisää tekemisen mahdollisuuksia ja vaativuutta Lisää laadukkaita työharjoittelupaikkoja ja lopputyömahdollisuuksia yrityksissä, julkisella ja kolmannella sektorilla Työharjoitteluajan tukimuotojen kehittäminen Työharjoittelut vahvemmin opintosuunnitelmiin (esim. tulevat maisterit ja tohtorit työssä oppimaan pidempiä jaksoja) Paremmat rekrytointipalvelut jo opiskeluaikana Työelämätutorit, yritysmentorit ja yrityskummit Opetushenkilökunta ajan hermolla Teoreettisuuden ja käytännönläheisyyden yhdistäminen

Työtä ja toimeentuloa • • • • • • • •

Yrittäjyyden tukeminen Nuorille työpaikkoja ja uusia näkökulmia työpaikoille (esim. mestari-oppipoika -mallit) Tutkimus- ja asiantuntijatyöpaikkojen luominen Perustulokokeilu Pohjois-Karjalassa Opiskelijoiden toimeentulon loukut pois Perhe- ja työelämän joustava yhdistäminen Etätyö vaihtoehdoksi Korkeakouluihin yrityshautomoita Maakuntasuunnitelma

45


Tulevaisuuden tekijöiden teesit

III.

Kulttuurin ja ekologisuuden aika: elämyksiä ja elämänlaatua

Ekologisuus ja elämänlaatu etusijalle • • • • • • •

Ekologisissa ratkaisuissa sanoista arjen tekoihin Kestävää ja inhimillistä ympäristön suunnittelua ja hyödyntämistä (permakulttuurin soveltaminen) Luomu- ja lähiruoan tuottamisen tukeminen ja parempi saatavuus Tilaa yhteiskunnallisille kokeiluille ja rahoitusta pilottihankkeisiin Energiaa ja luontoa säästäviin ratkaisuihin kannustaminen Pohjois-Karjala terveiden elämäntapojen maakunnaksi (Pohjois-Karjala -projekti II) Pohjoiskarjalaisen hyvän elämän tuotteistaminen

Kestävä matkailu ja virkistyskäyttö

• Ainutlaatuiset neljä vuodenaikaa Pohjois-Karjalan markkinointivalttina • Luontoarvojen korostaminen • Olemassa olevien resurssien hyödyntäminen (esim. autiotalot uusiokäyttöön, säännöllinen reitistöjen ylläpito, satamapalveluista ja laituripaikoista huolehtiminen) • Paikallisen ruokakulttuurin nosto: eko-, lähi- ja perinneruoka (esim. Maakuntamenu ja paikallismenut, ruokatapahtumat) • Kaikki matkailupalvelut kootusti netissä (esim. majoitus, ruoka, harrastusmahdollisuudet, kartat ja reitistöt) • Ekomatkailun kehittäminen (esim. lomapaketti luomu- ja lähiruokineen ja majoituksineen) • Pohjoiskarjalaiset itse edelläkävijöiksi kestävässä lähimatkailussa ja -ruoan käytössä

46

Pohjois-Karjalan strategia 2030


Tulevaisuuden tekijöiden teesit

Elämyksiä kulttuurista

• • • • • • •

Erilaisia yleisöjä houkuttelevien tapahtumien kehittäminen ympäri maakuntaa Pohjoiskarjalaiset kulttuurin suurkuluttajiksi Kulttuurin lippulaivojen ylläpito (esim. Scifest, Ilosaarirock) Vanha rakennuskulttuuri eläväksi (esim. Joensuun kauppahalli) Taide lähelle (esim. katutaide, graffittilabyrintti) Mystisiä kokemuksia Pohjois-Karjalasta perinteitä modifioimalla: kalevalaisuus ja paikalliskulttuurin nosto Nostetta elokuva- ja rockmaakuntaan

Monipuoliset vapaa-ajan mahdollisuudet

• • • • •

Harrastusmahdollisuudet kaikkien tietoon ja ulottuville (esim. kootusti internetiin ja kouluissa tiedottaminen) Kokoontumis- ja harrastustilojen parempi saatavuus Välineiden kierrättäminen ja vuokraus (esim. Joensuu-passi, jolla voi vuokrata välineitä) Aikuisten leikkipuistot (esim. ulkoilupelit) Lastenhoitopalvelut asiointipaikkojen yhteyteen

Toimiva ja kattava julkinen liikenne koko maakunnassa

• Panostetaan ja kannustetaan joukkoliikenteen käyttöön ja ekologisempiin vaihtoehtoihin liikkumisessa (esim. kohtuuhintaiset liput, kimppakyydit, toimivat jatkoyhteydet, yöbussit) • Seutukuntaliikenteeseen lähijunakokeilu • Julkisen liikenteen itä-länsi -yhteydet kuntoon • Joensuu-Kuopio -yhteyksien kehittäminen (esim. selvitettävä ratayhteyden avaaminen) • Rataverkosto käyttöön myös rajan yli

Maakuntasuunnitelma

47


48

Pohjois-Karjalan strategia 2030


3

Väestö- ja työpaikkatavoitteet

3.1

Lähtökohtia ja haasteita

Väestö- ja työpaikkatavoitteiden asettamisessa keskeisenä lähtökohtana ja haasteena on väestön ja työvoiman ikääntyminen. Vuonna 2020 työikäisiä on Suomessa noin 144 200 (4,1 %) vähemmän kuin 2009. Pohjois-Karjalassa työikäisiä on Tilastokeskuksen mukaan 15 226 (14,0 %) vähemmän kuin 2009. Työikäisten määrä vähenee 2010-luvulla maakunnassa joka vuosi noin 1150–1500 hengellä. Tässä tilanteessa osaavan työvoiman saatavuuden ja koulutuksen osuvuuden merkitys korostuu. Maahanmuuttoa ja sen vaikutuksia on vaikea arvioida. Pohjois-Karjalassa maahanmuutto on 2000-luvulla kasvanut ja tämän kasvun odotetaan jatkuvan. Toisen merkittävän haasteen tavoitteiden asettamiselle aiheuttaa nykyinen taloudellinen taantuma ja siitä nouseminen. Jokainen taantuma muuttaa myös toimialarakennetta ja lähivuosien nousun vetureita on vaikea ennustaa. Pohjois-Karjalan nykyinen väestörakenne (kuva 3) osoittaa, että maakunnassa suuret ikäluokat ovat siirtymässä eläkkeelle lähivuosina. Toisaalta kuviossa Pohjois-Karjalan rooli vahvana koulutusmaakuntana näkyy melko suurena 15–25-vuotiaiden osuutena. Tästä ikäluokasta kiinni pitäminen on maakunnan tulevaisuuden kannalta ratkaisevaa. Mikäli tässä ei onnistuta, muuttuu väestöpyramidi vahvasti vanhusvoittoiseksi ja työikäisten määrä liian pieneksi.

Väestön ikä- ja sukupuolirakenne: Pohjois-Karjala 31.12.2009 100 95 90 85 80 75 70 65 60 55 50 45 40 35 30 25 20 15 10 5 0 2 000

1 500

1 000

500

0

Naiset

500

1 000

1 500

Miehet

Kuva 3. Pohjois-Karjalan ikä- ja sukupuolirakenne 2009

Maakuntasuunnitelma

49

2 000


3.2

Väestötavoitteet

3.3

Pohjois-Karjalan väestötavoitteet seutukunnittain on asetettu taulukossa 1. Tavoitteena on, että 1990-luvulta jatkunut väestön määrän väheneminen onnistutaan pysäyttämään noin 162 500 asukkaaseen. Kuvassa 4 ja taulukossa 2 on kuvattu eri aikoina tehtyjä PohjoisKarjalan väestöennusteita. Vertailemalla eri ennusteita huomataan, että nyt maakuntasuunnitelmassa esitetty uusi väestötavoite on varsin tavoitteellinen.

Työpaikkatavoitteet

Pohjois-Karjalan ja seutukuntien työpaikkatavoitteet on kuvattu taulukossa 3. Pohjois-Karjalan työpaikkatavoitteena vuonna 2030 on 62 500 työpaikkaa. Merkittävästä eläköitymisestä huolimatta tavoitteena on, että työpaikkojen määrä säilyy suunnilleen nykytasolla. Toimialoittain tarkasteltuna tavoitteissa on monia epävarmuustekijöitä. Merkittävin kasvuala on terveydenhoito- ja sosiaalipalvelut (Taulukko 4).

Taulukko 1. Pohjois-Karjalan väestötavoitteet seutukunnittain vuoteen 2030.

Joensuun seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Pohjois-Karjala

1995

2000

2005

2009

2010

2015

2020

115 495

114 704

115 998

116 849

23 871

22 331

20 746

37 905 177 271

34 574 171 609

31 578 168 322

2025

2030

117 204

118 190

119 242

120 054

120 900

19 565

19 358

18 507

17 883

17 450

17 200

29 548 165 962

29 138 165 700

27 053 163 750

25 875 163 000

24 996 162 500

24 400 162 500

* Huom. Juuka (5705 asukasta vuonna 2009) on seutuaineistossa Pielisen Karjalan luvuissa.

Taulukko 2. Väestökehitys ja Pohjois-Karjalan väestöennusteita vuoteen 2030. VÄESTÖKEHITYS JA VÄESTÖENNUSTEITA: Pohjois-Karjala 1975 1980 1985 1990 1995 2000 Toteutunut väestökehitys 177 089 176 650 177 567 176 836 177 271 171 609 Tilastokeskus (2001) Tilastokeskus (2009) Tavoite (Maasu 2030) Huom! Väestö 31.12.2009: 165 962

2005 168 322 167 184

2010 165 700 162 462 165 286 165 700

2015 157 923 163 632 163 750

2020

153 633 149 376 162 485 161 684 163 000 162 500

Pohjois-Karjalan väestökehitys 1975-2009 ja väestöennusteita vuoteen 2030 180000

175000

170000

Toteutunut väestökehitys Tilastokeskus (2001) Tilastokeskus (2009) Tavoite (Maasu 2030)

165000

160000

155000

150000

145000 1975

1985

1995

2005

2015

2025

Kuva 4. Pohjois-Karjalan väestökehitys 1975–2000 ja väestöennusteita vuoteen 2030.

50

Pohjois-Karjalan strategia 2030

2025

2030 144 720 160 874 162 500


Taulukko 3. Pohjois-Karjalan ja sen seutukuntien työpaikkatavoitteet.

Joensuun seutukunta Keski-Karjalan seutukunta Pielisen Karjalan seutukunta Pohjois-Karjala

1995

2000

2005

2007

2010

2015

2020

2025

2030

38 498

42 443

44 699

45 878

44 000

45 900

47 200

47 750

48 100

7 644

7 653

7 188

7 128

6 650

6 700

6 300

6 100

6 000

11 147 57 289

10 878 60 974

10 029 61 916

10 106 63 112

9 600 60 250

9 500 62 100

8 850 62 350

8 500 62 350

8 400 62 500

* Huom. Juuka (2137 työpaikkaa vuonna 2007) on seutuaineistossa Pielisen Karjalan luvuissa.

Taulukko 4. Työpaikkatavoitteet toimialoittain TYÖPAIKAT TOIMIALOITTAIN: A 01,B Maa- , riista- ja kalatalous A 02 Metsätalous C Mineraalien kaivu D 15-16 Elintarvikkeiden, juomien ja tupakan valmistus D 17-18Tekstiili-, nahkatuotteiden ja nahan valmistus D 20 Puutavaran ja puutuotteiden valmistus D 21-22 Massan, paperin yms valm; kust. ja pain. D 23-25 Koksin, öljy-, kem.-, kumi- ja muovituot. valm. D 26 Ei-metallisten mineraalituotteiden valmistus D 27-28 Perusmetallien ja metallituotteiden valmistus D 29 Koneiden ja laitteiden valmistus D 30-33 Sähköteknisten tuotteiden yms. valmistus D 34-35 Kulkuneuvojen valmistus D 36-37 Muu valmistus ja kierrätys E Sähkö-, kaasu- ja vesihuolto F Rakentaminen G Tukku- ja vähittäiskauppa H Majoitus- ja ravitsemistoiminta I 60-63 Kuljetus ja varastointi I 64 Tietoliikenne J Rahoitus- ja vakuutustoiminta K pl.70 Kiinteistö-, vuokraus-, tutk-, liike-eläm. palv. (pl. 70) K 70 Asuntojen omistus ja vuokraus L Julkinen hallinto, pakollinen sosiaalivakuutus M Koulutus N Terveydenhuolto- ja sosiaalipalvelut O,P,Q Muut yht.kunnalliset ja henk.koht. palvelut X Toimialoittain erittelemätön, välilliset rah. palv. Työpaikat yhteensä

1995

2000

2005

2007

2010

2015

2020

2025

2030

6 187

4 794

3 698

3 633

3 350

3 190

3 070

3 010

3 000

1 149 237

1 154 233

1 346 253

1 509 162

1 300 300

1 430 450

1 470 490

1 500 500

1 510 500

930

905

872

865

800

820

830

840

850

499

368

327

318

300

280

250

220

200

1 943

1 567

1 409

1 381

1 150

1 340

1 400

1 430

1 440

1 071

1 458

1 133

1 125

750

790

790

780

780

1 498

2 544

1 139

1 108

1 000

990

970

950

940

626

813

901

918

800

850

870

880

890

1 221

1 570

1 723

1 888

1 600

1 750

1 790

1 820

1 830

966

1 381

2 079

1 979

1 750

1 880

1 910

1 940

1 950

334

485

2 191

1 045

700

660

630

610

600

77

105

74

117

100

100

90

70

70

387

471

423

457

350

380

370

350

350

639

576

336

318

350

360

330

310

310

2 767 5 414

3 296 5 738

3 881 5 962

4 407 6 242

3 900 6 150

4 070 6 250

4 100 6 230

4 100 6 200

4 100 6 180

1 310

1 550

1 832

1 882

1 900

2 080

2 150

2 190

2 220

2 809 1 027

2 883 1 000

2 770 955

2 830 757

2 650 750

2 730 740

2 700 720

2 690 700

2 680 690

907

714

708

743

700

670

640

620

610

2 676

3 498

4 040

4 680

4 500

4 670

4 700

4 690

4 680

733

857

1 090

1 008

950

900

850

820

800

3 757

3 667

3 543

3 638

3 500

3 380

3 250

3 120

3 100

5 085

5 342

5 378

5 248

5 150

5 120

5 070

5 020

5 000

8 935

9 919

10 047

10 797

11 450

12 050

12 460

12 740

12 950

2 281

2 834

2 895

3 342

3 350

3 470

3 520

3 550

3 570

1 747

1 173

911

715

700

700

700

700

700

57 212

60 895

61 916

63 112

60 250

62 100

62 350

62 350

62 500

Maakuntasuunnitelma

51


3.4

Työvoiman tarjonta ja kysyntä

Pohjois-Karjalan työvoiman tarjonta ja kysyntä on kuvattu kuvassa 5. Kuvasta näkee, kuinka tällä hetkellä työttömyys on merkittävä haaste. Tilanne muuttuu tämän vuosikymmenen aikana, kun työvoiman tarjonta ja kysyntä lähenevät toisiaan. Työmarkkinoiden keskeisimmäksi haasteeksi muodostuu tällöin osaajapula. Työvoiman saatavuus voi muodostua kriittiseksi tekijäksi paikallisesti ja joillakin toimialoilla. Seutukunnittain tarkasteltuna tämä haaste tulee voimakkaimmin ja ensimmäisenä esiin Pielisen Karjalassa. KeskiKarjalassa kehitys on hyvin samankaltainen.

Väestö- ja työpaikkatavoitteiden saavuttaminen edellyttää maakunnan aktiivisia toimia strategian toteuttamiseksi. Mikäli väestömäärä vähenee voimakkaasti ja työpaikkojen määrää ei onnistuta säilyttämään arvioidulla tasolla, aiheuttaa tämä merkittävän vajeen verotuloille ja toisaalta nykyisen palvelujärjestelmän ylläpidolle.

Taulukko 5. Keskeiset aluetalouden indikaattorit 1995-2030. MAAKUNNAN VÄESTÖ, TYÖVOIMA JA TYÖLLISYYS 1995-2008 SEKÄ NIIDEN ENNAKOINTI 2010-2030 HEMAASU Pohjois-Karjala TK 2009e 165 286 163 632

VÄESTÖ, TYÖLLISYYS

Toteutuma 1995 MUUTTOERO ED. JAKSOLLA -423 MAASSAMUUTTOERO/V/ED. JAKSOLLA -313 NETTOSIIRTOLAISUUS/V/ED. JAKSOLLA 228 SYNTYNEET-KUOLLEET/V (keskim./v ed. jaksolla) 137 VÄESTÖ 31.12. (henkeä) 177 271 TYÖVOIMA (henkeä) 77 437 TYÖVOIMAOSUUS (% 15-64 -v:sta) 66,8 TYÖPAIKAT 57 289 NETTOPENDELÖINTI -687 TYÖPAIKKAOMAVARAISUUS (IND.) 98,8 TYÖTTÖMÄT (henkeä) 19 461 TYÖTTÖMYYSASTE (%) 25,1 TYÖLLISYYSASTE (työlliset 15-64 -v:ista,%) 50,2 TALOUDELL. HUOLTOSUHDE (Ei-työll/työll) 2,06

52

Pohjois-Karjalan strategia 2030

2000 -4 944 -1132 143 -172 171 609 76 807 68,1 60 974 -1 089 98,2 14 744 19,2 55,2 1,77

2005 -1 743 -577 228 -324 168 322 75 516 68,0 61 916 -829 98,7 12 771 16,9 56,7 1,68

Toteut. 2007/ 2008 -1 330 -762 318 -289 166 129 75 163 68,4 63 112 -908 98,6 11 143 14,8 58,8 1,59

162 485

161 684

TK:n trendiennusteen muk. muuttoero -299 -249 410 1 085 Tavoite 2010 2015 2020 2025 -5 -524 717 1 283 -353 -505 -307 -243 350 400 450 500 -212 -285 -293 -357 165 700 163 750 163 000 162 500 73 316 69 294 66 659 65 256 67,9 68,7 70,6 72,7 60 250 62 100 62 350 62 350 -910 -910 -910 -910 98,5 98,5 98,5 98,5 12 156 6 284 3 400 1 995 16,6 9,1 5,1 3,1 56,9 62,8 67,5 71,1 1,71 1,60 1,58 1,57

160 874

1 601 2030 2 170 -166 600 -434 162 500 65 055 74,5 62 500 -910 98,5 1 645 2,5 73,3 1,56


TYÖVOIMAN TARJONTA JA KYSYNTÄ 1995-2030 Pohjois-Karjala

TYÖVOIMAN TARJONTA JA KYSYNTÄ 1995-2030 Joensuun seutukunta 56 000

80 000

54 000

75 000

52 000 50 000

70 000

48 000

65 000

46 000 44 000

60 000

42 000

55 000

40 000 38 000

50 000 1995

2000

2005

2010

Työvoima

2015

2020

2025

1995

2030

2000

2005

2010

Työvoima

Työpaikat

2015

2020

2025

2030

Työpaikat

* Joensuun seutukunnan luvuissa ei ole mukana Juukaa. Kuva 6. Työvoiman tarjonta ja kysyntä 1995–2030 Joensuun seudulla.

Kuva 5. Työvoiman tarjonta ja kysyntä 1995–2030 Pohjois-Karjalassa.

TYÖVOIMAN TARJONTA JA KYSYNTÄ 1995-2030 Pielisen Karjala

TYÖVOIMAN TARJONTA JA KYSYNTÄ 1995-2030 Keski-Karjala 11 000

17 000

10 000

15 000

9 000

13 000

8 000

11 000 7 000

9 000

6 000

7 000

5 000 4 000 1995

2000

2005

2007

Työvoima

2010

2015

2020

2025

Työpaikat

2030

5 000 1995

2000

2005

2010

Työvoima

2015

2020

2025

2030

Työpaikat

* Juuka on seutuaineistossa Pielisen Karjalan luvuissa. Kuva 7. Työvoiman tarjonta ja kysyntä 1995–2030 Keski-Karjalassa.

Kuva 8. Työvoiman tarjonta ja kysyntä 1995–2030 Pielisen Karjalassa.

Maakuntasuunnitelma

53


54

Pohjois-Karjalan strategia 2030


4

Arviointi ja seuranta

4.1

Vaikutusten arviointi

Maakuntasuunnitelmalla, sen kehittämislinjauksilla ja kehittämisteemoilla on merkittäviä taloudellisia, sosiaalisia, kulttuurisia ja ympäristöllisiä vaikutuksia. Viimekädessä vaikutukset riippuvat käytettävissä olevista resursseista, käytännön toimenpiteistä ja kehittämishankkeista. Asiakirjan strategisen luonteen takia sen vaikutuksia voidaan arvioida vain hyvin yleisellä tasolla keskeisten linjausten ja tavoitteiden perusteella. Vaikutukset ja keinot mahdollisten haitallisten vaikutusten lieventämiseksi tulevat arvioitavaksi konkreettisempia kehittämisohjelmia laadittaessa ja kehittämishankkeita suunniteltaessa. Lähtökohtana ja maakuntasuunnitelman keskeisenä päämääränä on, että maakuntasuunnitelmaa toteuttavat kehittämistoimet edistävät Pohjois-Karjalan myönteistä sekä taloudellisesti, sosiaalisesti, kulttuurisesti ja ekologisesti kestävää kehitystä. Yritystoiminnan, osaamisen ja työllisyyden vahvistaminen, kansainvälisen kilpailukyvyn tukeminen sekä verkostoitumiseen ja yhdessä tekemiseen kaikilla tasoilla panostaminen ovat vastauksia tulevaisuuden haasteisiin. Ne edistävät talouden kasvua ja nostavat maakunnan asukkaiden elintasoa ja luovat siten hyvinvoinnin edellytyksiä. Maakuntasuunnitelmaa toteuttavat sairauksien ja syrjäytymisen ennaltaehkäisyä ja hyvinvointia edistävät sekä elinympäristöä ja elämänlaadun parantamista koskevat linjaukset kohentavat pohjoiskarjalaisten terveyttä, elinoloja ja viihtyvyyttä. Myös yhteisöllisyyden ja kulttuurin edistäminen tukee henkistä hyvinvointia. Erityisinä kohderyhminä suunnitelmassa on tunnistettu maahanmuuttajat, nuoret ja ikääntyvät

sekä heidän tarpeiden huomiointi. Suunnitelmassa on huomioitu myös heikommassa asemassa olevien ja syrjäytyneiden mahdollisuus tasa-arvoiseen elämään. Innovatiivisuuteen ja osaamiseen panostaminen luovat edellytyksiä Pohjois-Karjalan menestymiselle kiristyvän kansainvälisen kilpailun oloissa. Maaseudun vahvuuksien kehittämistä koskevat linjaukset vahvistavat tasapainoisen kehityksen edellytyksiä. Tuotannon jalostusasteen nostaminen ja fossiilisten polttoaineiden korvaaminen energiantuotannossa uusiutuvilla energiaratkaisuilla edistävät luonnonvarojen kestävää hyödyntämistä. Luonnonvaroja hyödynnettäessä on huolehdittava, että niiden käyttö on kestävää ja ympäristölle kohdistuvat haittavaikutukset minimoidaan. Ympäristösäädösten noudattaminen, päästöjen vähentäminen ja ympäristöarvojen huomioiminen minimoi haittavaikutukset maaperään, vesiin, ilmaan, ilmastoon, kasvillisuuteen sekä luonnon monimuotoisuuteen. Maakuntasuunnitelman liikenneyhteyksien kehittämisessä painotetaan nykyiseen liikennejärjestelmään kohdistuvia toimenpiteitä, kuten nopeuteen ja turvallisuuteen panostamista. Liikennemäärien ja päästöjen kasvua pyritään kompensoimaan mm. edistämällä joukkoliikennettä ja uusiutuvien liikennepolttoaineiden tuotantoa ja käyttöä. Väestö- ja työpaikkatavoitteiden toteutuminen tukee osaltaan Pohjois-Karjalan valtakunnallisen aseman sekä maakunnan eri osien elinvoimaisuuden säilymistä ja vahvistumista. Näin suunnitelman tavoitteiden toteutuminen tukee valtakunnallista tavoitetta tasapainoisesta aluekehityksestä. Keskittymis-

Maakuntasuunnitelma

55


kehityksen tavoitellusta hidastumisesta ja maaseudun elinvoimaisuuden korostamisesta huolimatta on erittäin todennäköistä, että ilman valtiovallan vahvaa lisäpanostusta käytettävissä olevat resurssit ja mahdollisuudet eivät ole riittäviä syrjäisimpien alueiden kehityksen kääntämiseksi. Erityisesti elinkeino- ja yritystoiminnan kehittymiseen kohdistuvat linjaukset edesauttavat työpaikkojen synnyn ohella mm. muuttoliikkeen tasapainottumista. Väestömäärän kehittyminen tavoitteeksi asetetulla tavalla edistää Pohjois-Karjalan tasapainoista kehitystä ja luo edellytyksiä maakunnan talouden kasvulle ja palvelurakenteen turvaamiselle. Palvelurakenteiden uudistaminen tukee palvelujen kestävyyttä, mikä on merkittävä haaste väestörakenteen ikääntyessä. Maakuntasuunnitelmassa esitettyjen linjausten vaikutusten arviointi tapahtuu monella tasolla. Lähivuosien keskeisten toimenpiteiden vaikutukset arvioidaan tarkemmin maakuntaohjelman vaikutusten arvioinnin yhteydessä. Nämä vaikutukset esitetään maakuntaohjelman ympäristöselostuksessa. Edelleen maakuntaohjelmaa täsmentävien maakunnallisten erillisstrategioiden vaikutukset arvioidaan. Ohjelmien ja strategioiden vaikutusten arvioinnissa hyödynnetään maakunnallista SOVA-ryhmää. Hanketasolla vaikutuksia arvioidaan erityisesti niiden suunnittelu- ja arviointivaiheessa ennen toteutusta.

56

Pohjois-Karjalan strategia 2030

4.2 Seuranta Maakuntasuunnitelman tavoitteita ja kehittämislinjauksia toteutetaan pitkäjänteisesti ja askeleittain maakuntakaavan ja maakuntaohjelman kautta maakunnan toimijoiden yhteistyönä. Kehittämislinjaukset konkretisoidaan ja vaiheistetaan maakuntaohjelmassa, jossa määritellään lyhyemmän aikavälin kehittämisen tavoitteet ja toimenpiteet. Edelleen maakuntaohjelmasta laaditaan konkreettisempi toteuttamissuunnitelma vuosittain. Kehittämislinjausten viemistä käytäntöön edistetään mm. suuntaamalla kehittämisrahoitusta linjausten mukaisiin hankkeisiin sekä toteuttamalla priorisoituja kärkihankkeita ja toimijoiden ohjelmasopimuksia. Toiminnan ohjaaminen toivottuun suuntaan edellyttää kehityksen ajantasaista seurantaa ja arviointia, jotta muutoksia osataan ennakoida ja reagoida niihin nopeasti. Maakuntasuunnitelman tavoitteiden toteutumista seurataan mm. maakuntaohjelman toteuttamissuunnitelmien laatimisen yhteydessä. Jatkuva kehityksen seuranta ja arviointi mahdollistaa sen, että suunnitelmaa voidaan tarvittaessa päivittää ja muuttaa. Lähtökohtana on, että maakuntasuunnitelma laaditaan aina valtuustokausittain.


Liitteet

Liite 1 Sidosryhmäkeskustelut ja asiakirjan valmistelun organisointi Sidosryhmäkeskustelut ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ››

Maakuntahallitus 27.10.2008: Lähetekeskustelu SOVA-ryhmä 3.11.2008 Laajennettu MYR 4.11.2008: Lähetekeskustelu Maakuntavaltuusto 17.11.2008: Lähetekeskustelu Kunnanjohtajat 16.1.2009 Pohjois-Karjalan Sosiaaliturvayhdistyksen hallitus 19.1.2009 Eläkeläistyöryhmä 22.1.2009 Pohjois-Karjalan TE-keskus 16.2.2009 Maakunnallinen elinkeinopäivä 23.3.2009 Naisyrittäjät 25.3.2009 Pohjois-Karjalan kauppakamarin kansainvälistymisvaliokunta 16.4.2009 Pohjois-Karjalan hyvinvointiryhmä 20.5.2009 Metsä- ja energia-alan teemafoorumi 26.5.2009 Elinkeinoelämän keskusliiton aluejohtokunta 26.5.2009 Kauppakamarin paikallisvaliokunta, Kitee 26.5.2009 Pohjois-Karjalan kauppakamarin hallitus 27.5.2009 Itä-Suomen ammattikorkeakoulujen strategiapäivä 25.8.2009 Pohjois-Karjalan päätoimittajatapaaminen 24.9.2009 SOVA-ryhmä 10.11.2009 Pohjois-Karjalan kulttuuriryhmä 12.11.2009 Maakuntahallitus 13.11.2009 Maakuntavaltuusto 30.11.2009 Pohjois-Karjalan kulttuuritoimijat 20.1.2010 Pohjois-Karjalan Eurooppa-strategiaryhmä 2.2.2010 Tekes 5.2.2010 PIKES 8.2.2010 Maakuntahallituksen iltakoulu 5.3.2010 Kunnanjohtajat 19.3.2010

›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ›› ››

Nelistys 22.3.2010 Maakuntahallitus 22.3.2010 Maakunnallinen elinkeinoseminaari 23.3.2010 Lausuntokierros ja nähtävillä olo 25.3.–23.4.2010 SOVA-ryhmä 21.4.2010 SAK aluetoimikunta 24.4.2010 Pohjois-Karjalan ELY-keskus 6.5.2010 Maakuntahallitus 17.5.2010 Maakuntavaltuusto 14.6.2010: Hyväksymiskäsittely

Asiakirjan valmistelun organisointi Maakuntasuunnitelman valmistelua on ohjannut maakuntahallituksen nimeämä työryhmä. Maakuntasuunnitelmaryhmän ovat muodostaneet maakuntahallituksen jäsenet Birgitta Muukkonen (pj.), Aulikki Sihvonen (vpj.) ja Matti Kämäräinen. Lisäksi työryhmän työhön ovat osallistuneet maakuntaliiton toimistosta suunnitteluassistentti Laura Jussila, aluekehityspäällikkö Sisko Kaarto, ympäristösuunnittelija Hanne Lohilahti, maakunta-asiamies Kimmo Niiranen, maakuntasuunnittelija Pasi Pitkänen, suunnittelujohtaja Risto Poutiainen, EU-hankekoordinaattori Maarit Siitonen, kuntakehityspäällikkö Seppo Tiainen, maakuntasuunnittelija Jarno Turunen ja aluekehityspäällikkö Eira Varis. Käytännön kirjoitustyöstä on vastannut Jarno Turunen, väestö- ja työpaikkatavoitteiden määrittämisestä Kimmo Niiranen ja raportin ulkoasusta Laura Jussila. Valttikorttina Venäjä ja Tulevaisuuden kasvualat -teemoja valmisteltiin erillisissä asiantuntijaryhmissä sekä Nuoret tulevaisuuden tekijöinä -teemaa oman nuorista aikuisista koostuneen ryhmän avulla.

Maakuntasuunnitelma

57


Pohjois-Karjalan maakuntaliiton julkaisuja Pohjois-Karjalan liiton nimi muuttui 1.1.2005 Pohjois-Karjalan maakuntaliitoksi

1993 1 2 3

Toimintasuunnitelma ja talousarvio 1.6.–31.12.1993 Kuntayhtymäsuunnitelma vuosiksi 1994–1998, toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodeksi 1994 Joensuun seudun seutukaava

6 7 8 9 10 11 12

Toimintakertomus 1.6.–31.12.1993 Selvitys Tanskan maaseutualueille kohdistetuista EY:n rakennerahastojen tuista Kuntayhtymäsuunnitelma 1995–1999, toimintasuunnitelma ja talousarvio 1995 Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma vuosille 1995–1999 Pohjois-Karjalan maaseutuohjelma vuosille 1995–1999 Pohjois-Karjalan saaristo-ohjelma Pohjois-Karjalan jätehuollon alueellinen yhteistyö sekä uudet käsittelymenetelmät Pohjois-Karjalan EU-ohjelma vuosille 1995–1999 - 2. korjattu painos 1995 - 3. osittain korjattu painos 1996 Joensuun seudun kansainvälinen asema ja sen vaikutus seudun kehittämisstrategiaan

1995 13 14 15 16 17 18 19

27

Kylät ja kunnat kehittäjinä Itävallassa - esimerkkinä syrjäinen Waldviertel Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 994 Raja-alueen kehittämisohjelma: Itä-Suomi ja Karjalan tasavalta Asumisen tulevaisuus ja yhteistyö Joensuun seudulla Toimintakertomus 1994 Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma vuosille 1996–2000 Kuntayhtymäsuunnitelma 1996–2000, toimintasuunnitelma ja talousarvio 1996

28

Pohjois-Karjalan maakunnallinen tietostrategia, oppiva maakunta – luova periferia 29 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1996 30 Maakunnan kehittämisraha ja EU-raha PohjoisKarjalassa vuosina 1995–1996 31 Toimintakertomus 1996 32 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1998–2000 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1998

1998 33

POKAT 2006: Pohjois-Karjalan maakunnan kehittämisen puitteet vuoteen 2006 34 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1997 35 POKAT 2006: Pohjois-Karjala uudelle vuosituhannelle 36 Toimintakertomus 1997 ja tilinpäätös 31.12.1997 37 Euroopan metsämaakunta 2010 - Pohjois-Karjalan metsästrategia vuosiksi 1998–2010 38 Kauneimmat Karjalasta – Karjalasta parhaimmat - Pohjois-Karjalan maakuntatapahtuma Helsingissä 13.–15.6.1997, loppuraportti 39 Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys vuosilta 1990–1997 40 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1999–2001 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1999

1999 41

1996 20 21 22 23 24

58

Pohjois-Karjalan matkailufakta 1994 Pohjois-Karjalan maankäytön ja aluerakenteen periaatteet Toiminta- ja taloussuunnitelma 1997–1999 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1997

1997

1994 4 5

25 26

Pohjois-Karjalan kansainvälistymisstrategia Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1995 Toimintakertomus vuodelta 1995 Asunto-ohjelmointi Joensuun seudun kuntayhteistyössä Pohjois-Karjalan matkailustrategia 1996–2000

Pohjois-Karjalan strategia 2030

Talkoilla tietoyhteiskuntaan - Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntastrategia ja toimenpideohjelma 1999–2006 42 By Joint Work Party to the Information Society 43 Hyvinvointiklusteri Pohjois-Karjalassa - realismia vai idealismia 44 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1998 45 Toimintakertomus 1998 46 Pohjois-Karjala – Osaamisen maakunta - Maakunnan koulutusta koskevia kehittämislinjauksia 1 (3)


2000

74

47

75 76

48 49 50 51

52 53

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2000–2002 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2000 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1999 Tilinpäätös 31.12.1999 Katsaus Pohjois-Karjalan toimialarakenteeseen vuosina 1990–1997 Suurpedot Pohjois-Karjalassa - Pohjoiskarjalaisten luonnonkäyttäjien kokemuksia suurpedoista Large terrestrial carnivores in North Karelia Toiminta- ja taloussuunnitelma 2000–2003 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2001 Pohjois-Karjalan elintarvikeklusterin kehittämisstrategia 2000–2006

2001 54 Ihmisen mittainen Pohjois-Karjala - Metkujen maaseutupolitiikka 55 Tilinpäätös 31.12.2000 56 Palvelujen haun suuntautuminen Pohjois-Karjalassa vuonna 2000 57 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Keskusteluasiakirja 58 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Tiivistelmä 59 Urban regions in KASPNET area - Urban structures 60 Pohjois-Karjalan palvelurakenneselvitys 61 KASPNET – Summary of Urban Structures 62 Teknologian kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet Pohjois-Karjalassa 63 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2002–2004 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2002

2002 64 65 66 67 68 69

Pohjois-Karjalan maakunnan TASKUTIETO 2002– Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma Toimintakertomus 2001 Hyvinvointi Pohjois-Karjalassa 2006 Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys Toiminta- ja taloussuunnitelma 2003–2005 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2003

77 78

2004 79

Nopeat tietoliikenneyhteydet kylille ja haja-asutusalueille 80 Pohjois-Karjalan kehittämisrahasto 10 vuotta - 1994–2003 81 Toimintakertomus 2003 82 Pohjois-Karjalan muovi- ja metalliteollisuuden kehittämisstrategia 83 Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt 84 Pohjois-Karjalan Eurooppa-strategia 85 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2005–2007 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2005 86 Joensuun ydinkaupunkiseudun palvelu- ja rakenneselvitys 87 Rantojen käytön periaatteet Pohjois-Karjalassa

2005 88 89 90 91

Innovatiiviset toimet Itä-Suomessa Elävänä Pohjois-Karjalassa 2025 Toimintakertomus 2004 Näkökulmia Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntakehitykseen 92 Tilaa tulevaisuuden tekijöille - Pohjois-Karjalan nuorisostrategia 93 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2006–2008 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2006 94 Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma 2025 95 Pohjois-Karjalan työllisyysstrategia 2005–2010 96 Maakunta liikkumaan – Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia

2006 97

2003 70 71 72 73

Toimintakertomus 2002 Kulttuurista lisää voimaa ja työtä! - Pohjois-Karjalan kulttuuristrategia 2003–2006 Maakuntaohjelma POKAT 2006 - Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi Pohjois-Karjalan matkailun nousu vuoteen 2006 - Pohjois-Karjalan matkailustrategian päivitys

Pohjois-Karjalan aluerakenteen ja maankäytön tavoitteet ja aluerakenne 2020 Pohjois-Karjalan virkistys- ja luontopalvelut Raitis Elämä -projekti 2000–2003 - Loppuraportti Toiminta- ja taloussuunnitelma 2004–2006 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2004 Pohjois-Karjalan Hyvinvointiohjelman toimeenpanosuunnitelma

98 99 100 101

2 (3)

Pohjois-Karjalan maakuntakaava, maakuntavaltuusto 21.11.2005 - Tiivistelmä Toimintakertomus 2005 POKAT 2010 - Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2007–2010 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2007–2009 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2007 POKAT 2010 – Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2007–2010 - Ympäristöselostus

Maakuntasuunnitelma

59


2007

2010

102 Pohjoiskarjalaisen koulutusyhteistyön uusi malli - Hankkeen loppuraportti 103 Niiralan raja-aseman liikenneselvitys 2007 104 Toimintakertomus 2006 105 Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma 2015 106 Yhteistä Hyvää – Pohjois-Karjalan hyvinvointialan järjestöstrategia 2015 107 Pohjoiskarjalainen hyvinvointi – Pohjois-Karjalan hyvinvointiraportti 2007 108 Pohjois-Karjalan matkailustrategia 2007–2013 109 Ruoasta Elämys – Pohjois-Karjalan elintarvikealan kehittämisohjelma 2007–2010 110 Kulttuuri Pohjois-Karjalan aluekehityksessä – Strategiset valinnat 2007–2013 111 Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja/ Tiivistelmä Towards a Competitive and Competent Eastern Finland Regional structure development trends/ Summary 112 Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja 113 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2008–2010 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2008

126 Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä – Strategiset valinnat 2010–2014 127 Pohjois-Karjalan strategia 2030 - Maakuntasuunnitelma

2008 114 Pohjois-Karjalan maakuntakaava (1. vaihekaava) Osa A: Kaavaselostus Osa B: Ehdotusvaiheen palaute Osa C: Liitekartat 115 Toimintakertomus 2007 116 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2009–2011 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2009 117 Kehittämisprojektista palveluksi – Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman arviointi 118 The Path from Development Project to Service – Evaluation of the Innovative Actions in Eastern Finland Programme Summary Kehittämisprojektista palveluksi – Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman arviointi Tiivistelmä

2009 119 Pohjois-Karjalan yritysselvitys 2008 120 Toimintakertomus 2008 121 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 - Strategiaosa 122 Pohjois-Karjalan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyssektorin työvoimatarpeiden ennakointiraportti 2010–2030 123 Pohjois-Karjalan terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluyritysten tunnuslukuja 2000-luvulta 124 Ilmastonmuutos Pohjois-Karjalan mahdollisuutena 125 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010–2012 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2010 60

Pohjois-Karjalan strategia 2030

3 (3)


Pohjois-Karjalan strategia 2030 –maakuntasuunnitelma on yhteinen tahdonilmaus maakuntamme tulevasta kehityksestä. Asiakirja on arvopaperi, jossa kuvataan PohjoisKarjalan pitkän aikavälin tavoiteltu kehitys ja keskeiset strategiset linjaukset.

STRATEGISET LINJAUKSET Kestävä aluerakenne ja saavutettavuus

Hyvinvoiva ja turvallinen maakunta TEEMAT

Valttikorttina Venäjä

Yrittäjyys ja liiketoimintaosaaminen

Osaamisen tuotteistaminen

Kansainvälistyminen Luonnonvarojen uusi aika

Kansainvälisesti kilpailukykyinen yritystoiminta

Nuoret tulevaisuuden tekijöinä

KEHITTÄMISEN YDIN

Vahvuuksien yhdistäminen Tulevaisuuden kasvualat

Ilmapiiri ja yhteistyökyky

Osaamisen ja työllisyyden vahvistaminen

ISBN 978-952-5715-42-6 ISSN 1795-5610 www.pohjois-karjala.fi

Pohjois-Karjalan strategia 2020  

Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you