Page 1

”Tankit täyteen” Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014

Julkaisu 143

2011


Julkaisu 143

2011

“Tankit täyteen” Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Joensuu 2011

Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014

1


“Tankit täyteen”

Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014

Rauno Jussila

Painosmäärä 300

Pohjois-Karjalan maakuntaliitto Pielisjoen linna, Siltakatu 2 80100 JOENSUU Puhelin Faksi

(013) 267 4700 (013) 267 4730 kirjaamo@pohjois-karjala.fi www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto

Taitto

Laura Jussila

Kuvat

Kansi Vesa Härkönen Rauno Jussila

Stock.XCHNG kuvapankki Rauno Jussila Joonas Tiala/ImagePark.biz

Painopaikka

Kopijyvä Oy, Jyväskylä 2011

1, 3, 8-9, 11, 12, 14, 15, 17, 21, 22 4, 18 6

Julkaisu on saatavana myös internetistä: www.pohjois-karjala.fi/maakuntaliitto > Tietopalvelu > Julkaisut

ISBN 978-952-5717-69-3 (nid.) ISBN 978-952-5717-70-9 (PFD) ISSN 1795-5610

2

”Tankit täyteen”


Saate

Pohjois-Karjala on vahva elintarvikemaakunta, joka tunnetaan myös perinteikkäästä ruokakulttuurista. Maakuntamme on valtakunnan kärkitasoa sekä raaka-ainetuottajana että jalostajana. Vahvan aseman turvaamiseksi myös tulevaisuudessa, alalla tarvitaan aktiivista, samaan tavoitteeseen tähtäävää suunnitelmallista työtä. Elintarvikeala kattaa ruoan tuotannon ja jalostuksen koko tuotantoketjun. Tukipalveluina ovat tutkimus, koulutus, neuvonta ja hallintoalat. Elintarvikealan suorat vaikutukset ovat merkittäviä monille lähialoille ja laajemmin maakunnan elinkeinorakenteelle. Tankit täyteen -ohjelma on päivitystyö Ruoasta Elämys – Pohjois-Karjalan elintarvikealan kehittämisohjelmalle. Uusi ohjelma kattaa käynnissä olevan EU-kauden loppuvaiheen vuoteen 2014. Tässä ohjelmassa käydään läpi alan viimeisten vuosien kehitystä ja esitetään tulevien vuosien kehittämistoimet. Ohjelma on päivitysversio, aiemman ohjelman visio ja pääosa toimenpiteistä on säilytetty ennallaan. Nyt kuitenkin painotetaan aiempaa enemmän maitotilanteen kohentamista ja lähiruoan käytön merkitystä kuluttajille, aluetaloudelle ja ympäristölle.

Ohjelma kattaa koko elintarvikeketjun, painottuen kuitenkin jalostukseen ja sen jälkeiseen toimintaan. Alkutuotannon kehittämistä on käsitelty tarkemmin Pohjois-Karjalan alueellisessa maaseutuohjelmassa. Kalataloutta käsitellään kattavammin puolestaan kalatalouden alueellisessa kehittämisohjelmassa. Kyseisten alojen kehittämistä tehdään maakunnassa näissä ohjelmissa esitettyjen toimenpiteiden mukaisesti, eikä niitä tässä asiakirjassa ole lähdetty toistamaan. Kansallinen ruokastrategia ja elintarviketeollisuuden toimialaraportti kertovat kattavasti alan tilanteesta ja tulevaisuudesta Suomessa. Käsillä oleva ohjelma noudattelee näiden asiakirjojen painotuksia. Tankit täyteen -ohjelma suuntaa pohjoiskarjalaista elintarvikealan kehittämistyötä ja rahoitusta. Lisäksi se syventää POKAT 2014 -maakuntaohjelmaa. Yhtenä tavoitteena on lisätä elintarvike-, matkailu- ja hyvinvointialan yhteistyötä. Kehittämisohjelman visiona on, että vuonna 2014 Pohjois-Karjalan elintarvikeala menestyy uudistumiskykynsä ansiosta valtakunnallisessa kilpailutilanteessa. Maakunta säilyttää vahvan alkutuotantonsa. Lisäksi tavoitteena on, että elintarvikeala vakiintuu yhdeksi maakunnan kärkialaksi. Ohjelman kirjoitustyöstä vastasi Pohjois-Karjalan maakuntaliitto ja maakunnan elintarvikeryhmä.

Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014

3


4

”Tankit täyteen”


Sisältö

1

Läpi taantuman myllyn.......................................................................7

2

Leivotaan tulevaisuutta.....................................................................8 2.1 Yrityksille melko hyvä kakku....................................................8 2.2 Maitoa - juustoa - työtä..........................................................11 2.3 Ylpeyttä omasta tekemisestä..................................................11 2.4 Alasta houkutteleva hunajapurkki.........................................12

3

Turvallista – terveellistä – läheltä.....................................................13

4

SWOT-analyysi..........................................................................14

5

Visio ja tavoitteet..............................................................................15 5.1 Visio vuoteen 2014 ja kuinka se saavutetaan........................15 5.2 Määrälliset tavoitteet.............................................................15

6

Kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet.....................................16

7

Toteutus ja seuranta.........................................................................18

8

Vaikutusten arviointi........................................................................19

Lähteet................................................................................................22 Liite 1 Elintarvikealan hankkeet Pohjois-Karjalassa 2008–2011.................23

Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014

5


6

”Tankit täyteen”


1

Läpi taantuman myllyn

Koko elintarvikeketju työllistää Suomessa noin 300 000 henkilöä. Elintarviketeollisuus on tuotannon arvolla mitattuna neljänneksi suurin teollisuusala Suomessa ja kolmanneksi suurin työllistäjä, alalla on noin 34 000 henkilöä. (Hyrylä 2010) Noin 4 500 henkeä saa elantonsa elintarvikealasta Pohjois-Karjalassa, näistä noin 3 500 sijoittuu maatalouteen ja noin 1 000 teollisuuden puolelle. Edellisen ohjelman laadinnan, vuoden 2007, jälkeen toimialan kehitys on ollut hienoisesti laskevaa. Osaltaan toimipaikka- ja työpaikkalukuja on heikentänyt rakennemuutos, kuten oli odotettavissa, mutta suuri negatiivinen vaikutus on ollut myös vuosikymmenen loppupuolen yleismaailmallisella taantumalla. Pohjois-Karjalassa elintarviketeollisuuden toimipaikkojen määrä on pudonnut 153:sta 137:ään vuosina 2006–2009. Vastaavana ai-

kana työpaikkojen määrä on laskenut 942:sta 914:ään. Vuonna 2009 maakunnan elintarviketeollisuuden liikevaihto oli 245 miljoonaa euroa. Teollisista aloista elintarvikesektori on kuudenneksi suurin. Liikevaihdon taantuman aikainen notkahdus 2000-luvun lopulla oli selkeästi loivempi kuin muilla maakunnan liikevaihdoltaan suurilla aloilla, mikä johtunee pitkälti alan vakaasta kulutuskysynnästä. Laman jälkeinen nousu on ollut maltillista, alkuvuonna 2010 liikevaihdon kasvua oli noin prosentin verran suhteessa edellisvuoden alkuun. Huolimatta liikevaihdon piristymisestä, alan henkilöstön määrä väheni samaan aikaan n. 3 prosenttia. Luvut kertovat alalla todennäköisesti tapahtuneesta tehokkuuden nostosta laman aikana. (Pohjois-Karjalan teollisuusyritysrekisteri 2006,2009; Pohjois-Karjalan talouskatsaus 2010)

Elintarviketeollisuuden työpaikat

Elintarviketeollisuuden toimipaikat 1200

180 160

1000

140 120

800

100

600

80 60

400

40

200

Kuva 1. Elintarviketeollisuuden toimipaikat Pohjois-Karjalassa

2009

2008

2007

2006

2005

2004

2003

2002

2001

2000

1999

1998

1997

1996

0 1995

2009

2008

2007

2006

2005

2004

2003

2002

2001

2000

1999

1998

1997

1996

1995

1994

0

1994

20

Kuva 2. Elintarviketeollisuuden työpaikat Pohjois-Karjalassa

Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014

7


2

Leivotaan tulevaisuutta

2.1

Yrityksille melko hyvä kakku

Pohjois-Karjalan elintarvikealan yritykset jakautuvat muutamaan suureen ja kansainväliseen yritykseen ja lukuisiin paikallistasolla toimiviin pk-yrityksiin. Jos verrataan kymmenen suurimman yrityksen työvoiman määrää vuosina 2006 ja 2009 niin nettokasvu on ollut 50 työpaikkaa (+71/-21). Eli samanaikaisesti kun taantumassa alan yritysten ja työpaikkojen kokonaismäärä on laskenut, niin suurimpien yritysten kilpailukyky näyttää kasvaneen. (Pohjois-Karjalan teollisuusyritysrekisteri 2006, 2009) Maakunnan suurimmat elintarvikealan yksittäiset työllistäjät ja jatkojalostajat ovat Valio ja HK Ruokatalo. Molempien taholta on kuulunut tuoreita investointiuutisia. Reilu kolmannes yrityksistä toimii leipomoalalla, joka samalla työllistää eniten. Suurimpia leipomoja ovat Porokylän leipomo ja Pielispakari, jotka ovat menestyksekkäästi laajentaneet markkinoitaan yli maakuntarajojen. Juomien valmistuksessa ovat onnistuneet kuohujuoman kehittänyt Kontiomehu ja kuohuviinillä uutta nostetta saanut Hermannin viinitila. Keski-Karjalan alueella tehdään kehittämistyötä koivumahlan tuotannon nostamisesta entistä korkeammalle tasolle, samalla mahlalle etsitään Nordic Koivun ohelle muita jatkojalostajia. Myös Polvijärven lähiruokatukun toiminta lähti 2010 kesällä menestyksellä käyntiin ja tuotteita rahdataan Etelä-Suomen ravintolasektorille. Yritys kerää yli kymmenen pientuottajan tuotteet ja vie ne Keski-Suomeen ja pääkaupunkiseudulle lähes 40 ravintolaan. Yrityksen kautta kulkee marjoja, sieniä, leipomotuotteita sekä kalaa ja lihaa erilaisina jalosteina. Nope8

”Tankit täyteen”

asti luotua, mutta hyvin toimivaa logistista ketjua voivat hyödyntää myös pohjoiskarjalaiset ravintolat ja vähittäiskaupat. Lähiruoan käytön lisäämiseksi on vielä paljon työtä tekemättä, talkoisiin kaivataan kaikkia toimijoita ja koko työkalupakkia. Paikallisia tuotteita on saatava lisää vähittäiskauppojen hyllylle, ravintoloiden raaka-aineeksi ja julkisen sektorin keittiöihin. Kehittämistyötä on tehtävä siten, että maakunnan pientuottajat pärjäisivät tulevissa julkisen sektorin elintarvikekilpailutuksissa maksimaalisen hyvin. Vuonna 2011 on leipomosektorin kilpailutus ja seuraavana vuonna ovat vuorossa muut elintarvikeryhmät. Avainasemassa ovat kuntapäättäjät, joilta toivotaan positiivista reagointia lähiruoan käytön merkittävän lisäämisen puolesta. Maakunnan tuottajille tarjotaan julkisen puolen elintarvikehankintojen kilpailutusosaamista itäsuomalaisen EU-hankkeen kautta. Kilpailutusosaamisen lisäksi yritysten tulee menestyäkseen olla valmiita verkottumaan ja muodostamaan tuottaja- ja toimialaorganisaatioita. Toimivat tuottajaorganisaatiot helpottavat pääsyä myös vähittäiskaupan ja ravintolasektorin puolelle. Vähittäiskauppiaita kontaktoidaan ja etsitään keinoja kuinka aktivoida tilannetta. Keskeiset toimijat ja hankkeet tekevät markkinointityötä tavalliselle kuluttajalle lähiruoan käytön puolesta, samalla kartoitetaan lähiruoalle sopivaa kauppapaikkaa. Sienen keräys- ja vientiverkosto on esimerkillinen, syksy 2010 toi vuosikausiin parhaan sienisadon ja tulovirran poimijoille. Aktiivisilla toimenpiteillä tulee entisestään kannustaa sienten jalostusta ja vientiä.


Villisian koko jalostusketju on saatu hyvälle mallille, lihaa on tehty tunnetuksi ja kysyntä on ollut ennätyksellisen suurta. Myynti suuntautuu pääasiassa Etelä-Suomen suurille tukuille. Villisikatarhojen määrä maakunnan eri osissa on kasvanut jo lähes 20 tarhaan. Alaan tulee edelleen kohdentaa kehittämistoimia, sillä se tarjoaa vaihtoehdon perinteiselle maataloudelle. Erityisen tärkeää on tukea alan markkinointitoimenpiteitä. Elintarvikkeiden terveysvaikutuksia on tutkittu Itä-Suomen yliopiston ylimaakunnallisella hankkeella. Siinä on selvitetty mm. viljelykasvien ja marjojen vaikutuksia sairauksiin kuten Alzheimer-tautiin ja diabetekseen. Alalla on myös potentiaalia kehittää maakuntaan mm. viljeltyjä superfood-marjoja, kosmetiikkatuotteita ja luonnonmukaisia kasvinkasvun edistämisaineita. (Julkunen-Tiitto 2010) Elinkeinokalatalouden kokonaistyöllistävyys vuonna 2009 oli Pohjois-Karjalassa kaikkiaan noin 160 henkilötyövuotta. Kalaa tuodaan maakunnassa rantaan noin viidenkymmenen ammattikalastajarekisterissä olevan kalastajan toimesta. Ammattikalastuksen toimintaedellytykset ovat markkinoiden näkökulmasta tällä hetkellä periaatteessa hyvät. Järvikalalla on viime vuosina ollut kysyntää. Vähittäishinnan kehitys kaupassa on ollut nousujohteinen, mutta siitä huolimatta kalastajahinnan kehitys on jäänyt tästä jälkeen. Kustannukset ovat puolestaan nousseet hinnannousua nopeammin. Kalatalouden kehittymisen pahimpina haasteina ovat kalastuksen heikko kannattavuus ja osittain sen seurauksena kalastajien vähäisyys. Lähivuosina on tarvetta järjestää kalastusammatin markkinointi- ja koulutuskampanja, jolla alalle houkutellaan uutta työvoimaa ja tuetaan kalastajien ja kaupan toimintaedelly

tyksiä. Kannattavuutta on mahdollista parantaa esimerkiksi vientiä kasvattamalla. Vesiviljelyssä on vielä runsaasti hyödyntämätöntä potentiaalia, esimerkillinen uusi avaus on Ilomantsin sammenkasvatuslaitos. (Kaijomaa et al. 2010) Vuonna 2009 marjoja viljeli 166 yritystä yhteensä 725 hehtaarilla. Herukan viljelyn tulevaisuus näyttää vaikeiden vuosien jälkeen lupaavammalta. Kysyntä kasvaa ja hintakin on vahvistunut useita vuosia peräkkäin. Viljelmät pitäisi saada nykyistä tuottavampaan kuntoon ja sadontuottoa vuositasolla tasaisemmaksi. Mansikka on maakunnalle taloudellisesti merkittävin marjakasvi. Viljelyala on ollut lievässä laskussa viime vuosina. Samoin viljelijöiden lukumäärä on laskenut kymmenessä vuodessa noin puoleen ja vähenee edelleen. Tuotannonala ammattimaistuu kovaa vauhtia ja syytä onkin sillä ulkomainen kilpailu tuoremarkkinoilla kiristyy. Vadelman tarjonta ylittää ajoittain kysynnän ja viljelyala on laskussa koko maassa. Suurten tilojen marja myydään lähes kokonaan Etelä-Suomeen, pienet tilat sen sijaan toimivat paikallismarkkinoilla. Jatkajien puute vaivaa myös marjatiloja. Tuoremarkkinoiden rakenne on muuttunut ja muuttuu edelleen niin, että yrittäjät joutuvat ottamaan itse entistä suuremman vastuun markkinoinnistaan. Markkinointiosaamisesta tulee ratkaisevan tärkeätä kannattavan toiminnan aikaan saamisessa. On valittava joko erilaistaminen vähittäismarkkinoilla tai kustannustehokas toiminta tukkumarkkinoilla. Teollisuusmarjojen tuotanto on oltava tehokasta ja rationaalista. Yksikkökohtaiset satomäärät on saatava kansainväliselle tasolle ja laatu sitä paremmaksi, jotta tuontimarjojen kanssa kilpailtaessa menestyminen olisi mahdollista. Marjojen terveellisyysvaikutukset, hyvä imago ja lähiruokatrendi on osattava muuttaa kannattavaksi liiketoiminnaksi. (Ruutiainen 2010) Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014

9


Tulotukia hakeneet maatilat Pohjois-Karjala 1995-2010 5000 4500 4000

Hakijoita

3500 3000 2500 2000 1500 1000 500 0 kpl

kpl kpl

kpl kpl kpl

kpl kpl

kpl kpl

kpl kpl kpl

kpl kpl

kpl

1995199619971998199920002001200220032004200520062007200820092010 Kuva 3. Tulotukia hakeneet maatilat Pohjois-Karjalassa vuosina 1995–2010

Meijerimaidon määrä 1995-2009 Pohjois-Karjalassa 200

149,4

147,1

142,5

140,9

139,9

2005

2006

2007

2008

2009

159,4

2001

149,97

157,7

2000

2004

154,3

1999

151,9

153,8

1998

2003

154,9

1997

156,6

153,9

1996

2002

157,8

100

1995

Milj. litraa

150

50

0

Kuva 4. Meijerimaidon määrä Pohjois-Karjalassa vuosina 1995–2009

Taulukko 1. Peltojen käyttö tukihakemustietojen mukaan Pohjois-Karjalassa vuosina 2006–2010

Peltojen käyttö tukihakemustietojen mukaan 2006-2010 Käyttötarkoitus ‚ Kasvinviljely ‚ Kesannot ‚ Muu käyttö (esim. energiantuotanto) ‚ Viljelemättömät Yhteensä

10

”Tankit täyteen”

2006 74 926 8 695 2 167 33 85 821

2007 75 551 7 747 2 174 26 85 499

2008 75 876 7 236 2 282 53 85 447

2009 75 270 7 856 2 160 157 85 442

2010 74 098 8 940 2 037 90 85 164


2.2

Maitoa - juustoa - työtä

Pohjois-Karjalan maatalouden runko perustuu nautakarjavaltaiseen kotieläintalouteen, maakunta on maan viidenneksi suurin maidon ja naudanlihan tuottaja. Vuonna 2009 pohjoiskarjalaisten maatilojen bruttotulot olivat 233 miljoonaa euroa. Tilojen lukumäärä maakunnassa oli reilut 2 500. Maatalousyrittäjiä ja työntekijöitä oli yhteensä noin 3 500.

Tavoitteen onnistuminen vaatii kattavia kehitysponnisteluja. Maatalousyrittäjiä tulee kannustaa hakemaan lisätehoja suuruuden ekonomiasta ja yhteistyöstä. Investointirohkeuden nostamisessa lähiyhteisön tuen merkitys on suuri.

Valion Joensuun tehdas tuottaa kolmasosan Suomessa valmistetuista juustoista. Tehdas jalostaa yli 200 miljoonaa litraa maitoa vuodessa ja samalla tehdas on alan suurin työllistäjä alueella. Tällä hetkellä Pohjois-Karjalan oma maitomäärä ei kuitenkaan riitä tehtaan tarpeisiin. Käsillä olevan ohjelman keskeiseksi tavoitteeksi asetetaan tuotetun maidon määrän laskun pysäyttäminen ja tuotannon vakiinnuttaminen 150 miljoonaan litraan vuonna 2015.

Kehitystyötä tehdään mm. MTK:n ja ProAgrian toimesta sekä EU-rahoitteisten maitohankkeiden kautta. Lisäksi ollaan käynnistämässä laajaa itäsuomalaista yhteishanketta, jossa on sekä koulutus- että kehitystoimenpiteitä. Tehokkuuden lisäämisen rinnalla on turvattava uusien maatilayrittäjien ja työntekijöiden saaminen alalle.

Pohjois-Karjalassa on tällä hetkellä lähes 800 maitotilaa, joilla lehmiä on 18 600 kpl. Keskituotos on 7 600 litran paikkeilla. Tilat voidaan jakaa karjakoon mukaan kolmeen luokkaan: suuren karjakoon, 40–140 lehmän, tiloja on noin 90 ja niillä lehmiä on yhteensä lähes 5 000 kappaletta. Keskikoon, 24-39 lehmän, tiloilla on vastaava 5 000 lehmää ja loput ovat sitä pienemmissä karjoissa. Ennusteen mukaan maitotilojen määrä puolittuu vuoteen 2016 mennessä. Jos maakunnan lehmistä lähtisi maitoa meijeriin noin tuhat litraa nykyistä enemmän eli keskimäärin 8 800 litraa lehmää kohti, tarvittaisiin 150 miljoonan litran tuotantoon noin 17 000 lehmää. Maitomäärän volyymia on mahdollista kasvattaa ennusteen mukaisen tilamäärän puitteissa, kunhan yksikkökoon ja tuotostason kehitys saadaan varmistettua. Periaatteessa n. 200 suurta, vähintään 60 lehmän yksikköä ja niiden lisäksi saman verran pienempiä 20 – 40 lehmän yksiköitä riittää tuottamaan tavoitellun 150 miljoonan litran vuotuisen maitomäärän. (ProAgria Pohjois-Karjala 2009)

Tiloja, joilla on voimassa oleva sopimus luonnonmukaisesta tuotannosta, on Pohjois-Karjalassa yhteensä 291 kpl ja sopimuksissa oleva peltoala on 12.536 ha. Viime vuosina kehitys on ollut suotuisaa, sekä luomusopimustilojen määrä että tilakoko on kasvanut. Luomuviljelyalan prosenttiosuus kokonaispeltoalasta on suurin Kainuussa ja Pohjois-Karjalassa. Luonnonmukaisen tuotannon valvontajärjestelmässä olevia kotieläintiloja on Pohjois-Karjalassa 71 kpl. Luomumaitotilojen määrä on viime vuosina pysynyt vakaana, mutta emolehmätilojen määrä on kasvanut merkittävästi. Vuonna 2009 luomukotieläintiloja oli eniten Pohjois-Karjalassa ja toiseksi eniten EteläPohjanmaalla ja Pirkanmaalla. (Ignatius 2010)

2.3

Ylpeyttä omasta tekemisestä

Yhtenä edellisen ohjelman tavoitteista oli toimijoiden välisen yhteistyön nostaminen maakunnan vahvuudeksi. Käynnissä olevan hankekauden aikana maakunnassa on toteutettu elintarvikealalla yli kymmenen EU-hanketta, jotka on pääosin rahoitettu Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman kautta (hankkeet liitteessä). Hanketoiminnassa työtä on tehty mm. liiketoimintaosaamisen nostamisesPohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014

11


sa, tuotekehityksessä ja markkinoinnissa. Hankkeet ja keskeiset toimijat ovat toteuttaneet lukuisan joukon erilaisia tapahtumia, joilla on nostettu ruokamaakunnan imagoa. Suuria väkimääriä ovat houkutelleet mm. sadonkorjuu- ja pääsiäistapahtumat. Kesällä 2010 Joensuun torilla järjestetty tempaus, maailmanennätysmaistatus, toi maakunnan elintarvikealaa esille valtakunnan laajuudella ja samalla yhdisti alan toimijoita, mihin tulisi pyrkiä tulevissa tapahtumissakin. Uusia vientikanavia Helsingin huippuravintoloihin on avattu Karelia Food Forum -tapahtumien kautta. Forumeissa, pohjoiskarjalaisten tuotteiden äärellä, ovat kohdanneet maakunnan tuottajat ja pääkaupunkiseudun kärkiravintoloiden keittiöammattilaiset. Suomessa ainutlaatuisen toimintamallin kautta on aikaansaatu lukuisia kauppasuhteita. Vastaavantyyppistä mallia on mahdollista laajentaa myös muihin suuriin kaupunkeihin ja jopa ulkomaille. Yhteyksiä eduskuntaan on avattu järjestämällä elintarvikealan esittäytyminen kansanedustajille, tätä edunvalvonnallista käytäntöä tullaan myös jatkamaan. Karelia à la carte -hankkeiden avulla on luotu laaja, yli 80 matkailu-, elintarvike-, käsi- ja taideteollisuusalan yrityksen verkosto. Hanke on paitsi lisännyt alan yritysten yhteistyötä, niin myös kehittänyt niiden tuotantoa, tuotekehitystä, markkinointia, logistiikkaa ja paikallisten raaka-aineiden hyödyntämistä. Brändille on luotu yhtenäinen markkinointi-ilme, mikä edistää paikallisten tuotteiden erottumista mm. messuilla ja vähittäiskaupoissa. Hanke on myös tuotteistanut ruokamatkailutuotteita eri puolille maakuntaa. Haasteeksi tulevaisuuteen jää sähköisen kauppapaikan luominen ja sen nivominen esimerkiksi Polvijärven lähiruokatukkuun. Sähköisen kaupan hyvällä organisoinnilla on mahdollista ohittaa suomalaiset suuret kauppaketjut.

12

”Tankit täyteen”

2.4

Alasta houkutteleva hunajapurkki

Elintarvikeketju tarjoaa lähitulevaisuudessa uusia työpaikkoja ja yrittäjyyden paikkoja, valtaosa näistä syntyy eläköitymisestä aiheutuvasta poistumasta. Myös pienten yritysten kasvu mahdollistaa uusien työpaikkojen syntymisen. Lisäksi työpaikkoja syntyy uudenlaisiin elintarvikeketjua palveleviin toimintoihin. Koulutusta on suunnattava tavoitteellisesti palvelemaan elintarvikealan yritysten tarpeita. Elintarvikealan tulevaisuuden yhtenä haasteena on alan markkinointi niin, että osaavan työvoiman saanti voidaan jatkossakin turvata. Alan houkuttelevuuden ohella mm. maahanmuuttajien hyödyntäminen ja kausityöntekijöiden saanti maatiloille vaatii uudenlaista asennekoulutusta, perehdyttämistä ja kielitaidon kartuttamista. Maanviljelijöiden ikärakenteesta johtuen myös yhä useammalla tilalla tulee ratkaistavaksi jo kuluvan ohjelmakauden aikana joko toiminnan jatkaminen tai kokonaan tuotannosta luopuminen. Suurena haasteena onkin saada yrittäjiä jatkajiksi kannattavasti toimiville ja kehittymismahdollisuuksia omaaville maatiloille. Perinteinen malli jatkajan tulemisesta perheen sisältä ei enää riitä. Kehittämisohjelman aikana tullaan aktiivisesti edistämään sukupolvenvaihdoksia mm. koulutuksella, rahoituksella ja edunvalvontatyöllä.


3

Turvallista – terveellistä – läheltä

Ympäröivän maailman muuttuminen muuttaa myös kuluttajien ruokatottumuksia. Globalisaatiolla, teknologisella kehityksellä, ikääntymisellä ja ilmastonmuutoksella on vaikutusta myös ruokakulttuurin kehittymiseen. Samalla kun ruoasta haetaan hyvää oloa, syömistä pidetään myös ekotekona. Elintarvikealan maailmanlaajuisia trendejä ovat muun muassa: • • • •

elintarvikkeiden terveellisyys (ns. järkiruoka, funktionaaliset tuotteet) turvallisuus ja tuotteiden jäljitettävyys (kotimaisuus ja lähiruoka) valmistuksen helppous kuluttajalle (einekset ja puolivalmisteet) kansainvälistyminen ja polarisoituminen (tuonnin lisääntyminen, valikoimien laajeneminen ja etninen ruoka, suuret vs. pienet).

Terveyteen edullisesti vaikuttavien tuotteiden kaupallinen arvo on maailmanlaajuisilla markkinoilla jo nyt suuri ja kasvu jatkuu kiihtyvällä vauhdilla. Tämä on myös Pohjois-Karjalan mahdollisuus. Uusien tuotteiden kehittäminen ja terveysvaikutteisuuden toteaminen, samoin kuin erikoiselintarvikkeiden kehittäminen ja bioteknologian hyödyntäminen edellyttävät vahvaa tutkimus- ja koulutuspanosta. Työtä on tehtävä verkostoitumalla eri osaamiskeskusten ja tutkimuslaitosten välillä yli maakuntarajojen. Lähiruoka voidaan Suomessa määritellä ruoantuotantona ja -kulutuksena, joka käyttää oman alueen raaka-aineita ja tuotantopanoksia ja näin edistää alueen taloutta ja työllisyyttä. Sitran selvityksen mukaan yhä useammat kuluttajat haluavat ostaa tuoreeksi, puhtaaksi ja ekologiseksi mieltämäänsä ruokaa. Kuluttajat eivät aina kuitenkaan suostu maksamaan lähiruoasta korkeampaa hintaa, ellei laatu ole

selkeästi korkeampi. Pienten ruoantuottajien markkinat voivat kasvaa viidessä vuodessa jopa kolminkertaisiksi. Lähiruoan käytöllä on suoria aluetaloudellisia vaikutuksia, ruokaeurot on suunnattava paikallisille tuottajille, mikä verokierron kautta puolestaan tukee kuntataloutta. Lähiruoan käytöllä on lisäksi vahvat ympäristöystävällisyyteen, terveellisyyteen ja turvallisuuteen liittyvät puoltotekijänsä. Lähiruoan merkitystä tulee nostaa kolmella sektorilla; julkisissa ruokaloissa, ravintolasektorilla ja vähittäiskaupoissa. Eettinen kuluttaminen on vahva trendi maailmalla ja meillä Suomessa. Luomun sekä muun kestävän ja vastuullisen ruuantuotannon arvioidaan lisääntyvän tulevaisuudessa. Luomu eli luonnonmukainen tuotantotapa on kestävän kehityksen periaatteiden mukaista elintarviketuotantoa. Luomutuotteen maatalousperäisestä raaka-aineesta vähintään 95 % on luonnonmukaisesti tuotettu. Luomutuotteiden maailmanmarkkinat ovat kaksinkertaistuneet 2 000-luvulla ja luomutuotteiden uutta tulemista pidetään tosiasiana. Tuoreen elintarviketeollisuuden toimialaraportin (Hyrylä s. 38, 2010) mukaan suomalaisen luomumarkkinoiden kehittämisen visiona on, että maamme on Euroopan kärkimaita luomutuotannossa ja kulutuksessa. Yleisesti voidaan arvioida, että tulevaisuudessa voittaa se tuottaja joka; saa kuluttajan tuntemaan olonsa turvalliseksi, auttaa tekemään ruokaa nopeasti, mutta hyvällä omallatunnolla, valmistaa tuotteita joille voi määritellä identiteetin, tekee ympäristöystävällistä ja terveellistä ruokaa.

Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014

13


4

SWOT-analyysi

Alla on esitetty yhteenveto Pohjois-Karjalan elintarvikealan vahvuuksista, heikkouksista, uhista ja mahdollisuuksista eli SWOT-analyysi.

Vahvuudet

Heikkoudet

• • • • • • • • • •

• • • • • • • • •

maito-osaaminen hyvien raaka-aineiden saatavuus tuotteiden puhtaus ja luotettavuus turvallisuus ja luonnonläheisyys osaamisen ja koulutuksen taso yrittäjyyden arvostaminen karjalainen ruokakulttuuri toimijoiden välinen yhteistyö käynnistämis-, kehittämis- ja investointituet sienet (metsästä vientiin -ketju), riistan kasvatus, juustojen valmistus, marjat ja leipomotuotteet markkinaverkostoitunut alkutuotanto

markkinat kaukana, logistiset ongelmat kannattavuus haasteena alan vetovoimaisuuden puute sektorin pienuus suhteessa muihin aloihin suurin osa yrityksistä pieniä (1–2 hlöä) yrittäjien eläköityminen tuotekehityksen riittämättömyys raaka-aineiden alhainen hinta ja talteenotto tuotannollisen yhteistyön vähyys, minkä seurauksena pienet erät pienyrittäjien heikko yrittäjyysosaaminen

Mahdollisuudet

Uhat

• •

jo nyt valtakunnantasolla toimivien yritysten markkinaosuuden kasvu • kärkituotteiden aseman vahvistuminen • hanketyön tehostaminen mm. yhteistyöllä • elintarvike-, matkailu- ja hyvinvointialan yhteistyö • osaamisen nousu (mm. liiketoimintaosaaminen) • kehittyvä yrittäjähenki • satsaukset tutkimus- ja tuotekehityspuolelle • syrjäisyys • Venäjän markkinat • uuden teknologian hyödyntäminen • bioenergia • tuotteiden puhtauden arvostuksen nousu • yritystukien parempi hyödyntäminen • monipuolisempi raaka-ainetuotanto • kilpailijoita paremmat pakkaukset ja pakkausmenetelmät • sukupolvenvaihdoksen onnistuminen • marjojen hyödyntäminen • geenimuunnellut elintarvikkeet 14 ”Tankit täyteen”

• • • • • •

kotimaan markkinoiden keskittyminen toimijoiden ja jatkavien yrittäjien puute sekä toimijoiden jaksaminen alan yrityskoon jääminen liian pieneksi globalisaatio, halpatuonti ja Venäjän markkinat osaamisen pakeneminen alan kilpailun kiristyminen yritystoiminnan kannattavuus logistinen saavutettavuus


5

Visio ja tavoitteet

Pohjois-Karjalan elintarvikealan kehitys perustetaan alueen vahvuuksiin ja tuleviin mahdollisuuksiin sekä koko alan kehittämiseen. Seuraavassa on esitetty tavoitteellinen visio.

5.1

Visio vuoteen 2014 ja kuinka se saavutetaan

Tuotantoketjun on toimittava ympäristön kannalta kestävästi ja eettisesti korkeatasoisesti. Ympäristörasitus vesiin, maaperään ja ilmaan on oltava nykyistä pienempi. Laatuketjut varmistavat tuoteturvallisuuden pellolta pöytään.

5.2 •

• •

Pohjois-Karjalan elintarvikeala menestyy uudistumiskykynsä ansiosta valtakunnallisessa kilpailutilanteessa. Maakunta säilyttää vahvan alkutuotantonsa. Elintarvikeala pitää paikkansa yhtenä maakunnan kärkialana.

Maakunnassa turvataan elintarvikealan raakaainesaatavuus. Alkutuotannon säilyttämiseksi haetaan aktiivisesti uusia tehokkaampia toimintatapoja. Kohennetaan pienten ja keskisuurten yritysten liiketoimintaosaamista ja tuotekehitystä. Panostetaan aktiivisesti jatkojalostukseen ja uusien tuotteiden ennakkoluulottomaan innovointiin. Haetaan ja luodaan uusia raaka-aineita, terveysvaikutteisia komponentteja ja jalosteita.

Määrälliset tavoitteet

Alkutuotanto on entisestään vahvistunut. Maitomäärä saadaan vakiintumaan 150 miljoonaan litraan per vuosi (viimeistään vuonna 2015). Nykyisten kärkiyritysten markkinaosuus kotimarkkinoilla kasvaa, pk-yrityksistä nousee uusia kärkiyrityksiä ja lisää pienyrityksiä syntyy. Alan yritysten luku- ja työntekijämäärä on vähintään nykytasolla. Vientiyritysten määrä lisääntyy. Jalostusyritysten yhteenlaskettu tuotanto ja liikevaihto ovat lähtötilannetta suuremmat. Maakunnan omien tuotteiden kysyntää nostetaan. Maakuntaan on kehitetty uusia, alueen omiin raaka-aineisiin perustuvia tuotteita. Maakunnan toimijat ja kuluttajat tuntevat maakunnan elintarvikkeet nykytilannetta paremmin. Elintarvikeketju on kilpailukykyinen. Oman maakunnan raaka-aineen ja työn osuus on mahdollisimman suuri.

Lähiruoan käyttöä nostetaan sekä vähittäiskauppasektorilla, julkiselle sektorille että ravintolasektorille. Elintarvikealaa markkinoidaan mielenkiintoisena ja menestyvänä alana uusille opiskelijoille, työntekijöille ja yrittäjille. Alan toimijoiden yhteistyöstä tehdään kilpailuvaltti.

Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014

15


6

Kehittämisen painopisteet ja toimenpiteet

Vision ja tavoitteiden toteuttamista edistetään seuraavilla painopistealueilla ja toimenpiteillä. Vastuutahona ovat yritykset, oppilaitokset, kehittäjä- ja neuvontaorganisaatiot sekä rahoittajat.

1

Varmistetaan laadukkaan raaka-aineen saanti

Käynnistetään laaja ylimaakunnallinen maitohanke, jossa on sekä koulutus- että kehittämistoimenpiteitä. Tehostetaan investointeja erityisesti maatilojen päätoimialoille, tuotantorakennuksiin, uuden teknologian hyödyntämiseen ja työolosuhteiden kehittämiseen. Huolehditaan sekä viljelijöiden että eläinten hyvinvoinnista. Parannetaan kalan alkutuotannon määrää, laatua ja toimitusvarmuutta

• •

2

16

”Tankit täyteen”

Tehostetaan logistiikkaa ja yritysten yhteistyötä

Edistetään Polvijärven lähiruokalähettämön ja muiden vastaavien pientukkujen toimintaa. Toimijoiden verkostoitumista edistetään logistiikkaetujen saavuttamiseksi. Jakelureitit suunnitellaan tehokkaiksi. Aktivoidaan alan yritykset verkostoitumaan ja perustamaan mm. osuuskuntia ja muita tuottajaorganisaatioita. Kannustetaan alan toimijoita yhteisten tuotantotilojen käyttöön ja yhteisiin laiteinvestointeihin. Elintarvikkeiden jalostuksen kannalta tarpeelliset liikenneyhteydet ja muu infrastruktuuri pyritään pitämään kunnossa.


3

Nostetaan maakunnallista ruokaidentiteettiä ja omien tuotteiden arvostusta

Tuodaan koko toimijakentän voimin esiin pohjoiskarjalainen ruokamaakuntaidentiteetti. Koulutuksella on turvattava riittävä työvoiman saanti mm. leipomo- ja teurastustoiminnan tarpeisiin. Lähiruoan käyttöä lisätään kaikilla sektoreilla. Lähiruoan käytön kokonaistaloudellinen merkitys tuodaan esille kuluttajille ja päättäjille. Edistetään fyysisen ja sähköisen kauppapaikan syntymistä lähiruoalle. Kannustetaan tuottajia verkostoitumaan. Tehdään asiassa yhteistyötä pohjoissavolaisen EU-hankkeen kanssa. Aktivoidaan alalle ja erityisesti maaseudulle uusia yrittäjiä ja työvoimaa • Koulutuksen ja työelämän välille organisoidaan kosketuspintoja nuorten tutustuttamiseksi elintarvikealaan ja nuorten osaajien rekrytoimiseksi. • Organisoidaan maahanmuuttajien neuvojajärjestelmä ja huolehditaan kau sityöntekijöiden ja lisätyövoiman saannista maatiloille. • Toimenpiteitä kohdennetaan erityisesti nuoriin ja naisiin. Kannustetaan nykyisiä pk-yrittäjiä kasvuun.

4

Vahvistetaan yritysten ja kehittäjäorganisaatioiden osaamista

Kohennetaan yritysten liiketoimintaosaamista ja hyödynnetään uudet liiketoimintamallit (mm. hautomotyyppinen toiminta,

• •

ideat innovaatioiksi ja uusien markkinointikanavien aktiivinen haku) Kohdennetaan tutkimusta luomutuotteisiin ja terveysvaikutteisiin peruselintarvikkeisiin. Tehdään yli maakuntarajat menevää yhteistyötä. Tehostetaan koulutuksen, tutkimuksen ja yritystoiminnan vuorovaikutusta. Rahoitetaan yrityskohtaisia kehittämis- ja investointihankkeita muun muassa laatujärjestelmien rakentamiseen ja informaatioteknologian hyödyntämiseen tuotannossa. Nostetaan neuvonta-, koulutus- ja kehittämispalveluiden tasoa, jotta voitaisiin palvella yrityksiä niiden elinkaaren eri vaiheissa.

Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014

17


7

Toteutus ja seuranta

Tämän asiakirjan toteutuksen ohjauksesta vastaa Pohjois-Karjalan maakuntaliitto. Toimijoiden työtä ohjaa ja seuraa maakuntahallituksen asettama POKAT-seurantaryhmä. Ryhmä kokoontuu käsittelemään ohjelmatyön etenemistä 2–3 kertaa vuodessa ja päättää mm. ohjelmaan liittyvästä tiedottamisesta, ohjaustoimista ja päivittämisestä. Seurantaryhmän tehtäviä ovat mm.: • strategian toteutumisen ja vaikutusten seuranta • suositusten antaminen • elintarvikealan kehittämisen koordinointi • elintarvikealan yleisen kehittymisen muutosten ennakointi ja niistä tiedottaminen • alan maakunnallisen rahoituksen suuntaviivojen luominen ja seuraaminen.

18

”Tankit täyteen”

Seurattavia indikaattoreita ovat: • toiminnalliset mittarit (tavoitteiden toteutuminen) • määrälliset luvut (työpaikkojen ja yritysten määrä, liikevaihdon kehittyminen, maatilojen ja maitolitrojen määrän kehitys, alan koulutuspaikat) • laadulliset mittarit (imagon seuranta, kilpailukyky) Lisäksi elintarvikealan hankerahoittajin ja projektien päälliköiden kokoontuminen järjestetään 2-3 kertaa vuodessa.


8

Vaikutusten arviointi

Pohjois-Karjalan maakuntaliiton strategioiden, ohjelmien ja hankkeiden vaikutusten arviointi muodostaa suunnitteluprosessin, jossa maakuntaohjelman määrämuotoista vaikutusten arviointia tarkennetaan maakuntaohjelman alastrategioiden vaikutusten arvioinnilla sekä toteuttamissuunnitelman mukaisilla hankkeiden arvioinneilla. Elintarvikeohjelman vaikutusten arviointi kuuluu SOVA-lain (laki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista 200/2005) 3 §:n yleiseen selvitysvelvollisuuden piiriin, jonka mukaan vaikutusten arviointi tehdään tapauskohtaiseen harkintaan perustuen. Suunnitelman tai ohjelman ympäristövaikutukset tulee riittävästi etukäteen selvittää ja arvioida, jos suunnitelman tai ohjelman toteuttamisella saattaa olla merkittäviä ympäristövaikutuksia. SOVA-lain mukaisella vaikutusten arvioinnilla pyritään ympäristövaikutusten ennakoimiseen, erilaisten näkemysten esille tuomiseen ja mahdollisten ristiriitojen käsittelyyn sekä kansalaisten tiedonsaannin parantamiseen. Arvioitavia vaikutuksia ovat SOVAlain 2 §:ssä tarkoitetut ympäristövaikutukset. Arviointiin kuuluu ihmisten elinoloihin ja viihtyvyyteen kohdistuvat vaikutukset (sosiaalisen vaikutukset) ja siihen voidaan sisällyttää myös taloudellisten vaikutusten tarkastelua. Vastuu vaikutusten arvioinnista kuuluu suunnitelmasta tai ohjelmasta vastaavalle viranomaiselle. Elintarvikeohjelman vaikutusten arvioinnin on toteuttanut Pohjois-Karjalan maakuntaliiton SOVA-ryhmä, jonka tehtävänä on ohjata ja koordinoida maakuntaliiton laatimien suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointia. Ryhmän toiminnan tavoitteena on yhdenmukainen ja johdonmukainen vaikutusten arvioinnin toteuttaminen sekä osaamisen ja erilaisten näkökulmien tuominen vaikutusten arviointei-

hin. Ryhmä toimii vuorovaikutteisena ohjausryhmänä, joka antaa palautetta maakunnan liiton laatimista suunnitelma- ja ohjelmaluonnoksista. Elintarvikeohjelmalla on sekä positiivisia että negatiivisia ympäristövaikutuksia. Uusilla tehokkailla toimintatavoilla, kuten logistisilla ratkaisuilla voidaan aikaansaada positiivisia ympäristövaikutuksia. Lähiruoan käytön lisääntymisellä voidaan vähentää liikenteen päästöjä. Asuttu ja elinvoimainen maaseutu lisää kulttuuriympäristöarvoja. Tällä voidaan nähdä olevan maaseudun vetovoimaisuutta lisäävä vaikutus. Negatiivisista ympäristövaikutuksista voidaan mainita isojen maatilainvestointien vaikutukset esim. lisääntyvien vesistöpäästöjen kautta. Ohjelmalla on merkittäviä positiivisia sosiaalisia ja taloudellisia vaikutuksia. Ohjelma tukee maaseudun elinkeinoja, yrittäjyyttä ja lisää maaseudun työllisyyttä, jolla on suoria taloudellisia vaikutuksia koko maakuntaan. Elävä maaseutu ja vahva maatalous luovat yritystoimintaa, palveluja sekä työllistävät erityisesti maaseudulla. Myös osaamisen kehittämis- tai hyödyntämismahdollisuudet lisääntyvät maaseudulla. Tällä on sekä suoria että välillisiä vaikutuksia maaseudun elinkeinoihin ja ihmisten viihtyisyyteen. Elinvoimainen ja tasaisesti asuttu maakunta lisää ihmisten hyvinvointia ja tyytyväisyyttä asuinympäristöä kohtaan. Maaseutuelinkeinojen harjoittamisedellytykset paranevat, jolla on positiivisia sosiaalisia vaikutuksia elinkeinonharjoittajiin ja välillisiä positiivisia vaikutuksia koko maakunnan asukkaisiin. Myös tasa-arvovaikutukset ovat positiivisia. Ohjelma lisää eri väestöryhmien mahdollisuuksia elää ja työskennellä maaseudulla.

Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014

19


Suunnitelmien ja ohjelmien vaikutusten arviointilomake Suunnitelman/ohjelman nimi: Tankit täyteen, Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014

Vaikutukset ++/+/0/-/-- I Sosiaaliset vaikutukset ‚ vaikutukset ihmisten elinoloihin ja viihtyisyyteen

vaikutukset terveyteen ja turvallisuuteen

‚

Tasa-arvovaikutukset ‚ sukupuolien, alueiden ja väestöryhmien välinen tasaarvo Vaikutukset kansalaisten vaikuttamismahdollisuuksiin II Ympäristövaikutukset Päästöt ilmaan, veteen ja maahan

++

+

++

-

‚

uusiutuvien energialähteiden lisääminen energiatehokkuuden lisääminen

0

-

Lisää luonnonvarojen käyttöä.

+

Elinvoimaisella maaseudulla on positiivisia vaikutuksia perinteiseen maisemakuvaan. Kuten yllä todettiin, niin ohjelmalla on sekä negatiivisia että positiivisia vaikutuksia. Nettovaikutusta ei ole mahdollista arvioida.

+/- 0 + 0

Vaikutukset jätteiden määrään ja laatuun Vaikutukset liikenteeseen ‚ liikennemuodot, julkinen liikenne ‚ kuljetus- ja liikkumistarpeet

+

Vaikutukset ympäristöterveyteen

-

20

”Tankit täyteen”

Lisää eri väestöryhmien mahdollisuuksia elää ja työskennellä maaseudulla.

Isoilla maatilainvestoinneilla voi olla negatiivisia ympäristövaikutuksia. Esim. päästöt veteen voivat lisääntyä. Uusilla tehokkailla toimintatavoilla, kuten logistisilla ratkaisuilla voidaan aikaansaada positiivisia ympäristövaikutuksia. Lähiruoan käytön lisääntymisellä voidaan vähentää liikenteen päästöjä. Peltopinta-alan lisäys ei ole ohjelman tavoitteena.

+

‚

Elinvoimainen ja tasaisesti asuttu maakunta lisää ihmisten hyvinvointia ja tyytyväisyyttä asuinympäristöä kohtaan. Maaseutuelinkeinojen harjoittamisedellytykset paranevat, jolla on positiivisia sosiaalisia vaikutuksia elinkeinonharjoittajiin ja välillisiä positiivisia vaikutuksia koko maakunnan asukkaisiin. Työllisyystilanteen ja elämisen edellytysten parantumisella positiivinen vaikutus ihmisten terveyteen ja hyvinvointiin (välillinen vaikutus).

0

+

Vaikutukset luonnonympäristöön, luonnon monimuotoisuuteen ja Naturaalueisiin Vaikutukset luonnonvarojen käyttöön Vaikutukset maisemakuvaan ja kulttuuriperintöön Vaikutukset ilmastoon

Sanallinen kuvaus

Uudet logistiset ratkaisut ja suuret tilakoot edistävät energiatehokkuutta. Ohjelmalla ei ole suoria vaikutuksia.

0 Alan kuljetusjärjestelmien tehostaminen vähentää pitkiä kuljetusmatkoja ja tätä kautta vähentää liikkumistarpeita. Yhteisten tuotantotilojen käytöllä voi olla negatiivisia vaikutuksia ympäristöterveyteen hygieniariskin nousemisen myötä.


Vaikutukset ++/+/0/-/-- III Taloudelliset vaikutukset ‚ kotitaloudet ‚

yritykset

+

Aktivoidaan tavallisia kuluttajia käyttämään lähellä tuotettua ruokaa.

++

Lähiruoan käytön lisäämisellä on positiivisia taloudellisia vaikutuksia yritysten kannalta. Paikalliset tuottajat hyötyvät lähiruoan käytön lisääntymisestä. Lisätään osaamisen kehittämis- tai hyödyntämismahdollisuuksia maaseudulla, jolla on välillisiä positiivisia taloudellisia vaikutuksia. Käytettäessä lähituottajien raaka-aineita aikaansaadaan merkittävä tulovaikutus aluetalouteen sekä suorana tulona että verotulona. Lisätään osaamisen kehittämis- tai hyödyntämismahdollisuuksia maaseudulla, jolla on välillisiä positiivisia taloudellisia vaikutuksia.

+ ‚

aluetalous

IV Muut vaikutukset Tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminta Aluekehitysvaikutukset ‚ maakunta: yritystoiminta, palvelut, työllisyys

‚ ‚

maakunta-/seutukuntakeskus: yritystoiminta, palvelut, työllisyys maaseutu: yritystoiminta, palvelut, työllisyys

Sanallinen kuvaus

++

+

Sekä maakunnallisen että ylimaakunnallisen elintarvikealan tutkimuksen lisäämisellä positiivinen vaikutus T&K&I-toimintaan.

++

Vahvalla ja työllistävällä elintarvikealalla on positiivinen vaikutus maakunnan aluekehitykseen. Alan toimijoiden välisellä yhteistyöllä (maakunnan sisällä ja yli maakuntarajojen) ja korkealla osaamistasolla on positiivisia välillisiä aluekehitysvaikutuksia. Vahvalla ja työllistävällä elintarvikealalla on positiivinen vaikutus seutukuntien aluekehitykseen.

++ ++

Elävä maaseutu, vahva maatalous ja korkea osaamistaso luovat yritystoimintaa, palveluja sekä työllistää erityisesti maaseudulla.

(--) merkittävät negatiiviset vaikutukset (-) vähäiset negatiiviset vaikutukset (0) neutraalit ympäristövaikutukset (+) vähäiset positiiviset vaikutukset (++) merkittävät positiiviset vaikutukset

Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014

21


Lähteet

Arosara, T., et al. 2010. Pohjois-Karjalan talouskatsaus 2/2010. ELY-keskus. Hyrylä, L. 2010. Elintarviketeollisuus. Toimialaraportti 4/2010. TEM:n ja ELY-keskusten julkaisu. Työ- ja elinkeinoministeriö. Ignatius, M. 2010. Luomualan tilannekatsaus Pohjois-Karjalassa. Sähköposti 25.11.2010. Pohjois-Karjalan ELY-keskus. Julkunen-Tiitto, R. 2010. Uutta yritystoimintaa Pohjois-Karjalaan luonnon funktionaalisista aineista -hankkeen tilannekatsaus. Sähköposti 9.11.2010. Kaijomaa, V-M., Peura, H., Turunen, T. 2010. Pohjois-Karjalan elinkeinokalatalouden kehittämisohjelma vuoteen 2015. Pohjois-Karjalan ELY-keskuksen julkaisuja 1/2010. Mäkipeska, T., & Sihvonen, M. 2010. Lähiruoka, nyt! Trendistä markkinoille. Sitran selvityksiä 29. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2006. Pohjois-Karjalan teollisuusyritysrekisteri 2006. Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 2009. Pohjois-Karjalan teollisuusyritysrekisteri 2009. ProAgria Pohjois-Karjala 2009. Maitoa markkinoille -hankkeen hankesuunnitelma 23.2.2009. Ruutiainen, I. 2010. Maakunnan marja-alan tilannekatsaus. Sähköposti 26.11.2010. ProAgria Pohjois-Karjala.

22

”Tankit täyteen”


Pro Agria Pohjois-Karjala

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä

Keski-Karjalan Kehitysyhtiö Oy KETI

Manner-Suomen maaseudun 1.11.2007kehittämisohjelma 2007-2013/ 31.12.2010 TE-Keskus Pohjois-Karjala

Manner-Suomen maaseudun 1.12.2008kehittämisohjelma 2007-2013/ 30.12.2010 TE-Keskus Pohjois-Karjala

Joensuun seudun ja KeskiKarjalan Koheesio- ja kilpailukykyohjelma (KOKO)

Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014

Tieto liikkeelle - sähköistä tietoa maaseudun toimintaympäristöstä

Joko tiedät? Ajankohtaista tietoa maaseudulle tiedonvälityshanke, http://www.proagriapohjoiskarjala.fi/pages/hankekansio/joko-tiedaet/joko-tiedaet.php

Pro Agria Pohjois-Karjala

Pro Agria Pohjois-Karjala

Manner-Suomen maaseudun 1.7.2010kehittämisohjelma 2007-2013/ 30.6.2013 TE-Keskus Pohjois-Karjala

Pro Agria Pohjois-Karjala

Kalasta Pohjois-Karjalassa, http://www.proagriapohjois- Manner-Suomen maaseudun 1.6.2008kehittämisohjelma 2007-2013/ 31.12.2011 karjala.fi/pages/hankekansio/kalasta-pohjoisTE-Keskus Pohjois-Karjala karjalassa/kalasta-pohjois-karjalassa.php

Manner-Suomen maaseudun 1.1.2008kehittämisohjelma 2007-2013/ 30.6.2010 TE-Keskus Pohjois-Karjala

Pro Agria Pohjois-Karjala

HALLINNOIJA

Manner-Suomen maaseudun 17.12.2007Tiedosta Taitoon, http://www.proagriapohjoiskarjala.fi/pages/hankekansio/tiedosta-taitoon/tiedosta- kehittämisohjelma 2007-2013/ 30.6.2010 TE-Keskus Pohjois-Karjala taitoon.php

AIKATAULU Pro Agria Pohjois-Karjala

OHJELMA

Keti

Joensuun yliopisto Tavoitteena on selvittää keinoja, joilla maatilojen yhteyteen ja maaseudulle voidaan kehittää paikallisten raaka-aineiden bioaktiivisiin yhdisteisiin perustuvaa jatkojalostustoimintaa ja synnyttää alueelle uutta yritystoimintaa.

Manner-Suomen maaseudun 1.9.2008kehittämisohjelma 2007-2013/ 30.9.2011 TE-Keskus Pohjois-Karjala

1.1.2011 31.12.2011

Pro Agria Pohjois- Matkailu-, elintarvike-, käsi- ja taideteollisuusalan yhteistyön ja toimintaedellytysten Karjala kehittäminen Karelia à la brändin alla. Hankkeen tavoitteena on kehittää yhteistyötä osaamisessa, paikallisten raaka-aineiden hyödyntämisessä ja hankinnassa, tuotannossa, markkinoinnissa ja logistiikassa. Kehittämistyöllä parannetaan yritysten laadun hallintaa, toimintatapoja, suunnitelmallisuutta ja kannattavuutta.

Hankkeen tavoitteina on mm. välittää uusin tieto maaseutuohjelmasta ja sen muutoksista, ylläpitää ja kehittää kohderyhmien osaamista ja tiedon tasoa maatalouden tukijärjestelmistä, muista maaseudulle suunnatuista rahoitusmahdollisuuksista sekä ympäristöasioista. Hankkeessa pyritään lisäämään sähköistä tiedonvälitystä ja sähköisten järjestelmien käyttöönottoa kohderyhmälle ottamalla sähköisen tiedonvälityksen keinot laajasti käyttöön, jotta tavoitettaisiin se kohderyhmä, joka ei osallistu koulutuksiin. Hanke tekee tiivistä yhteistyötä muiden toimialan hankkeiden kanssa mm. Tiedosta taitoon, Pellot tuottamaan ja Maitoa markkinoille.

Hanke jakaa P-K:n maatalous- ja maaseutuyrittäjille, alan toimijoille ja sidosryhmille ajankohtaista EU-tukijärjestelmiä ja lainsäädäntöä koskevaa tietoa. Lisäksi hanke tukee maakunnan elintarvikeketjulle tärkeää maidontuotantoa ja sen toimintaedellytyksiä välittämällä uusinta tietoa alan markkinoista, tuotannosta, taloudesta ja kannattavuudesta.

Tavoitteena on kehittää kalastusmatkailupalveluja ja -tuotteita ja markkinointia sekä kalankäsittelyä ja kalaruokien valmistamista. Avaintekijöitä kehitystyössä ovat kalastusalan ja matkailualan ammattilaisten yhteistyö.

Tavoite: Pohjois-Karjalan maatilojen tuotanto tehostuu ja pysyy kilpailukykyisenä vertailtaessa Suomen muihin maatiloihin. Maatilayrittäjien osaaminen vahvistuu. Koulutushanke, sisältää monimuotoista koulutusta maatilayrityksen johtamiseen, taloudenhallintaan, kumppanuuksien kehittämiseen, omistajanvaihdoksiin, maatilainvestointeihin sekä tuotannon tehostamiseen.

Hyvinvointipalveluyrittäjyyttä kehittävä hanke, joka tuotteistaa myös wellnessmatkailutuotteita ja Hyvän Olon -tapahtumia

SISÄLTÖ

Tavoitteena on korkeatasoisen koivunmahlan keräysverkoston luominen. Verkostolle luodaan mahlan keräystä koskeva laatujärjestelmä ja laatuluokituskriteerit. Verkostoon tavoitellaan 10 maa- ja metsätilaa, joista jokainen tuottaa 50 000 - 100 000 litraa mahlaa vuosittain.

Tavoitteena on synnyttää yhtenäinen seudullinen tuotemerkki "ekologiset keskikarjalaiset tuotteet". Hankkeessa selvitetään myös ympäristötietoisten kuluttajien osto- ja kulutustapoja. Järjestämme kilpailun tuotteiden ulkoasun ja logon suunnittelusta. Laadimm brändituotteille myös markkinointisuunnitelmat.

Hankkeen keskeisenä sisältönä on nostaa pohjoiskarjalaisten mehiläistarhaajien osaamisen tasoa, lisätä heidän kansainvälistymistään ja verkostoitumistaan ja näiden toimien avulla parantaa mehiläisalan toimintaedellytyksiä Pohjois-Karjalassa. Hankkeen tavoitteeksi on asetettu mehiläistarhaajien liiketoiminta-, markkinointi-, logistiikka-, vienti- ja tuotekehitysosaamisen lisääminen, koulutuksen antaminen maakunnan hunajatuotteiden ulkoasun suunnittelemiseen sekä uudesta hunajatietoudesta ja hunajaan tai pesän muihin tuotteisiin liittyvästä tuoteideoista sekä mehiläistarhaajien valmentaminen laatu-, erikois- ja vientihunajan tuottajiksi.

Hanke kouluttaa kohderyhmää markkinointi- ja asiakaslähtöiseen ajatteluun ja toimintaan sekä yhteistyöhön toistensa, kaupan ja jatkojalostajien kanssa. Yrittäjät oppivat käyttämää markkinoinnin työkaluja ja ymmärtävät markkinointitoimien logiikan. Yrittäjät suhtautuvat markkinointiin myönteisemmin kun he oppivat markkinoinnin lainalaisuuksia.

Tavoitteena riistayrittäjien osaamiskeskittymä - riistamaakunta. Riistayrittäjyyden kilpailukyvyn kehittäminen, laatuketju alkutuotannosta kuluttajalle, tuotekehityksen kehittäminen. Koulutushanke, toimenpiteitä: Koulutusohjelma (riistayrittäjyys, laatu ja tuotekehityskoulutus). Tuotekehityskoulutuksen tavoitteena mm. riista - matkailutuotteet

Manner-Suomen maaseudun 1.1.2008kehittämisohjelma 2007-2013/ 30.12.2011 TE-Keskus Pohjois-Karjala

Manner-Suomen maaseudun 1.6.2008kehittämisohjelma 2007-2013/ 31.12.2011 TE-Keskus Pohjois-Karjala

ELINTARVIKEALAA TUKEVAT HANKKEET

Hyvää yhdessä

SISÄLTÖ Vahvistaa elintarvike-, matkailu-, hyvinvointi- ja luonnontuotetoimialan osaamista ja verkostoitumista maakunnallisesti, valtakunnallisesti ja kansainvälisesti. Elintarvikealan tutkimustiedon kokoaminen ja välittäminen. Toteutetaan verkkopohjainen osaamispankki, alan tilastointia, opintomatkoja, asiantuntijavierailuja, markkinoidaan elintarvikealan ammatillista osaamista.

Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä/ PohjoisKarjalan Aikuisopisto

HALLINNOIJA

Manner-Suomen maaseudun 1.11.2008kehittämisohjelma 2007-2013/ 31.10.2011 TE-Keskus Pohjois-Karjala

AIKATAULU Pohjois-Karjalan koulutuskuntayhtymä/ PohjoisKarjalan Aikuisopisto

OHJELMA

Manner-Suomen maaseudun 1.5.2010kehittämisohjelma 2007-2013/ 31.12.2012 TE-Keskus Pohjois-Karjala

Euroopan aluekehitysrahasto/ 1.1.2010Koivunmahlan keräysverkoston kehittämishanke http://www.keti.fi/Resource.phx/keti/kehittaminen/mahla Pohjois-Karjalan maakuntaliitto 31.12.2012 verkko/mahlaverkko.htx

Keskikarjalaisten elintarvikkeiden ekologisuus liiketoiminnaksi

Laatuhunajaa Pohjois-Karjalasta

Marjamarkkinat

Uutta yritystoimintaa Pohjois-Karjalaan luonnon funktionaalisista aineista

Karelia a la Carte www.kareliaalacarte.fi

Laadukasta riistayrittämistä www.pkky.fi/aiko/riista

Elintarvikealan koordinointihanke Pohjois-Karjalassa 2010-2012 www.pkky.fi/aiko/elo

HANKE

YHTEYSTIEDOT

YHTEYSTIEDOT

Tiina Honkanen, puh. 040-1866973, e-mail: tiina.honkanen@keti.fi

Risto Kankaanpää, puh. 050 523 4378, e-mail risto.kankaanpaa@keti.fi

291 000 Te-keskus + muu Päivi Turunen, puh. 040-7446718, ejulkinen rahoitus 100%, mail: paivi.turunen@proagria.fi

229 284 Te-keskus + muu Päivi Turunen, puh. 040-7446718, ejulkinen rahoitus 100%, mail: paivi.turunen@proagria.fi

200 000 Te-keskus + muu Raija Vanne, puh. 040-7503547, ejulkinen rahoitus 90%, mail: raija.vanne@proagria.fi yksityinen 10%

1 242 800 Te-keskus + muu Hankevastaava Marja Pulkkinen, julkinen rahoitus 90%, puh. 0400 191 141, e-mail: yksityinen 10% marja.pulkkinen@proagria.fi sekä projektipäällikkö, Aikuisopiston osuus, Pirjo Korhonen, puh. 050 523 4262, e-mail: pirjo.korhonen@pkky.fi

300 000 Te-keskus + muu Johanna Rinnekari, puh. 040-556 julkinen rahoitus 90%, 5367, e-mail: yksityinen 10% johanna.rinnekari@proagria.fi

BUDJETTI

385 000

62 500 TEM + kuntarahoitus

200 000 Te-keskus + muu Anneli Salonen, puh. 0505707599, ejulkinen rahoitus 90%, mail: anneli.salonen@pkky.fi yksityinen 10%

150 000 Te-keskus + muu Ismo Ruutiainen, puh. 0400 377 876, julkinen rahoitus 90%, e-mail: ismo.ruutiainen@proagria.fi yksityinen 10%

296 600 Te-keskus + muu Riitta Tiitto Julkunen, puh. 050 julkinen rahoitus 90%, 4331790, e-mail: riitta.julkunenyksityinen 10% tiitto@joensuu.fi

400 000 Te-keskus + muu Pirjo Korjonen, puh. 040-825 7019, e julkinen rahoitus 90%, mail: pirjo.korjonen@proagria.fi yksityinen 10%

300 000 Te-keskus + muu projektipäällikkö Marja-Leena julkinen rahoitus 90%, Hirvonen, puh. 050-3066257, e-mail yksityinen 10% marja-leena.hirvonen@pkky.fi, villisika-asiantuntija Ari Heiskanen, ari.heiskanen@pkky.fi, puh. 0505290666

300 000 Te-keskus + muu projektipäällikkö Hanne Leppänen, julkinen rahoitus 90%, Pohjois-Karjalan Aikuisopisto, puh. yksityinen 10% 050-4096044, e-mail: hanne.leppanen@pkky.fi, projektiasiantuntija Hannu Mäkelä, projekti-asiantuntija P-K AMK, puh. 050-5234354, e-mail: hannu.makela@pkamk.fi

BUDJETTI

Liite 1 Elintarvikealan hankkeet Pohjois-Karjalassa 2008–2011

23


Pohjois-Karjalan maakuntaliiton julkaisuja Pohjois-Karjalan liiton nimi muuttui 1.1.2005 Pohjois-Karjalan maakuntaliitoksi

27 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1997–1999 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1997

1993 1

Toimintasuunnitelma ja talousarvio 1.6.–31.12.1993

2

Kuntayhtymäsuunnitelma vuosiksi 1994–1998, toimintasuunnitelma ja talousarvio vuodeksi 1994

3

Joensuun seudun seutukaava

1997 28 P ohjois-Karjalan maakunnallinen tietostrategia, oppiva maakunta – luova periferia 29 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1996

1994 4

Toimintakertomus 1.6.–31.12.1993

5

elvitys Tanskan maaseutualueille kohdistetuista S EY:n rakennerahastojen tuista

6

Kuntayhtymäsuunnitelma 1995–1999, toimintasuunnitelma ja talousarvio 1995

7

Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma vuosille 1995–1999

8

Pohjois-Karjalan maaseutuohjelma vuosille 1995–1999

9

Pohjois-Karjalan saaristo-ohjelma

30 Maakunnan kehittämisraha ja EU-raha PohjoisKarjalassa vuosina 1995–1996 31 Toimintakertomus 1996 32 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1998–2000 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1998

1998 33 POKAT 2006: Pohjois-Karjalan maakunnan kehittämisen puitteet vuoteen 2006

10 Pohjois-Karjalan jätehuollon alueellinen yhteistyö sekä uudet käsittelymenetelmät

34 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1997

11 Pohjois-Karjalan EU-ohjelma vuosille 1995–1999 - 2. korjattu painos 1995 - 3. osittain korjattu painos 1996

35 P OKAT 2006: Pohjois-Karjala uudelle vuosituhannelle

12 J oensuun seudun kansainvälinen asema ja sen vaikutus seudun kehittämisstrategiaan

36 Toimintakertomus 1997 ja tilinpäätös 31.12.1997 37 Euroopan metsämaakunta 2010 - Pohjois-Karjalan metsästrategia vuosiksi 1998–2010 38 Kauneimmat Karjalasta – Karjalasta parhaimmat - Pohjois-Karjalan maakuntatapahtuma Helsingissä 13.–15.6.1997, loppuraportti

1995 13 Kylät ja kunnat kehittäjinä Itävallassa - esimerkkinä syrjäinen Waldviertel

39 Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys vuosilta 1990–1997

14 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1994 15 Raja-alueen kehittämisohjelma: Itä-Suomi ja Karjalan tasavalta

40 Toiminta- ja taloussuunnitelma 1999–2001 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 1999

16 Asumisen tulevaisuus ja yhteistyö Joensuun seudulla 17 Toimintakertomus 1994 18 Pohjois-Karjalan kehittämisohjelma vuosille 1996–2000 19 Kuntayhtymäsuunnitelma 1996–2000, toimintasuunnitelma ja talousarvio 1996

1999 41 Talkoilla tietoyhteiskuntaan - Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntastrategia ja toimenpideohjelma 1999–2006 42 By Joint Work Party to the Information Society 43 Hyvinvointiklusteri Pohjois-Karjalassa - realismia vai idealismia

1996 20 Pohjois-Karjalan kansainvälistymisstrategia 21 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1995 22 Toimintakertomus vuodelta 1995

44 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1998 45 Toimintakertomus 1998 46 Pohjois-Karjala – Osaamisen maakunta - Maakunnan koulutusta koskevia kehittämislinjauksia

23 A sunto-ohjelmointi Joensuun seudun kuntayhteistyössä 24 Pohjois-Karjalan matkailustrategia 1996–2000 25 Pohjois-Karjalan matkailufakta 1994

2000

26 Pohjois-Karjalan maankäytön ja aluerakenteen periaatteet

47 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2000–2002 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2000 1 (3)

24

”Tankit täyteen”


75 Pohjois-Karjalan virkistys- ja luontopalvelut

48 Maakunnan kehittämisrahan seurantaraportti vuodelta 1999

76 Raitis Elämä -projekti 2000–2003 - Loppuraportti

49 Tilinpäätös 31.12.1999 50 Katsaus Pohjois-Karjalan toimialarakenteeseen vuosina 1990–1997 51 Suurpedot Pohjois-Karjalassa - Pohjoiskarjalaisten luonnonkäyttäjien kokemuksia suurpedoista Large terrestrial carnivores in North Karelia 52 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2000–2003 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2001

77

Toiminta- ja taloussuunnitelma 2004–2006 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2004

78

Pohjois-Karjalan Hyvinvointiohjelman toimeenpano-

suunnitelma

2004

53 Pohjois-Karjalan elintarvikeklusterin kehittämisstrategia 2000–2006

79 N opeat tietoliikenneyhteydet kylille ja haja-asutusalueille 80 Pohjois-Karjalan kehittämisrahasto 10 vuotta - 1994–2003 81 Toimintakertomus 2003

2001

82 Pohjois-Karjalan muovi- ja metalliteollisuuden kehittämisstrategia

54 Ihmisen mittainen Pohjois-Karjala - Metkujen maaseutupolitiikka

83 Pohjois-Karjalan kulttuuriympäristöt

55 Tilinpäätös 31.12.2000

84 Pohjois-Karjalan Eurooppa-strategia

56 Palvelujen haun suuntautuminen Pohjois-Karjalassa vuonna 2000

85 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2005–2007 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2005

57 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Keskusteluasiakirja

86 J oensuun ydinkaupunkiseudun palvelu- ja rakenneselvitys

58 Pohjois-Karjalan aluerakenteen vaihtoehtoja - Tiivistelmä

87 Rantojen käytön periaatteet Pohjois-Karjalassa

59 Urban regions in KASPNET area - Urban structures 60 Pohjois-Karjalan palvelurakenneselvitys

2005

61 KASPNET – Summary of Urban Structures 62 Teknologian kehittämisen haasteet ja mahdollisuudet Pohjois-Karjalassa 63 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2002–2004 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2002

88 Innovatiiviset toimet Itä-Suomessa 89 Elävänä Pohjois-Karjalassa 2025 90 Toimintakertomus 2004 91 Näkökulmia Pohjois-Karjalan tietoyhteiskuntakehitykseen 92 Tilaa tulevaisuuden tekijöille - Pohjois-Karjalan nuorisostrategia

2002 64 Pohjois-Karjalan maakunnan TASKUTIETO 2002– 65 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma 66 Toimintakertomus 2001 67 Hyvinvointi Pohjois-Karjalassa 2006 68 Pohjois-Karjalan yritys- ja toimipaikkaselvitys

93 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2006–2008 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2006 94 Pohjois-Karjalan maakuntasuunnitelma 2025 95 Pohjois-Karjalan työllisyysstrategia 2005–2010 96 Maakunta liikkumaan – Pohjois-Karjalan liikunta- ja urheilustrategia

69 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2003–2005 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2003

2006 2003

97 Pohjois-Karjalan maakuntakaava, maakuntavaltuusto 21.11.2005 - Tiivistelmä

70 Toimintakertomus 2002

98 Toimintakertomus 2005

71 Kulttuurista lisää voimaa ja työtä! - Pohjois-Karjalan kulttuuristrategia 2003–2006

99 POKAT 2010 - Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2007–2010

72 Maakuntaohjelma POKAT 2006 - Pohjois-Karjala hyvästä paremmaksi

100 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2007–2009 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2007

73 Pohjois-Karjalan matkailun nousu vuoteen 2006 - Pohjois-Karjalan matkailustrategian päivitys

101 POKAT 2010 – Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2007–2010 - Ympäristöselostus

74 Pohjois-Karjalan aluerakenteen ja maankäytön tavoitteet ja aluerakenne 2020

2 (3)

Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014

25


125 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2010–2012 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2010

2007 102 Pohjoiskarjalaisen koulutusyhteistyön uusi malli - Hankkeen loppuraportti 103 Niiralan raja-aseman liikenneselvitys 2007 104 Toimintakertomus 2006

2010

105 Pohjois-Karjalan bioenergiaohjelma 2015

126 Kaivannaistoiminta Pohjois-Karjalan aluekehityksessä – Strategiset valinnat 2010–2014

106 Yhteistä Hyvää – Pohjois-Karjalan hyvinvointialan järjestöstrategia 2015

127 Pohjois-Karjalan strategia 2030 - Maakuntasuunnitelma

107 Pohjoiskarjalainen hyvinvointi – Pohjois-Karjalan hyvinvointiraportti 2007

128 POKAT 2014 – Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011–2014

108 Pohjois-Karjalan matkailustrategia 2007–2013 109 Ruoasta Elämys – Pohjois-Karjalan elintarvikealan kehittämisohjelma 2007–2010

129 POKAT 2014 – Pohjois-Karjalan maakuntaohjelma 2011–2014 - Ympäristöselostus

110 Kulttuuri Pohjois-Karjalan aluekehityksessä - Strategiset valinnat 2007–2013

130 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 - Toteuttamissuunnitelma 2010–2011

111 Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja/ Tiivistelmä

131 Pohjois-Karjalan teknologiateollisuuden kehittämis ohjelma 2015 – Uusiutuva teknologiateollisuus

owards a Competitive and Competent Eastern T Finland Regional structure development trends/ Summary

132 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma 133 Tilinpäätös 2009 134 Rural Transport Solutions in Northern Periphery

112 Kohti kilpailukykyistä ja osaavaa Itä-Suomea Aluerakenteen kehityksen suuntaviivoja

135 Pysäkiltä vai kotoa – Joukkoliikenteen nykytila ja tulevaisuuden suunta Pohjois-Karjalassa

113 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2008–2010 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2008

136 Pohjois-Karjalan maakuntakaavan täydennys (2.vaihe) 137 Siitä on lähdettävä, että tähän on tultu – Hyvinvointialan monitoimijaisten yhteistyökäytäntöjen selvitystyö Joensuun seudun kunnissa liittyen sosiaalipalvelujen tuottamiseen

2008

138 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2011–2013 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2011

114 Pohjois-Karjalan maakuntakaava (1. vaihekaava) Osa A: Kaavaselostus Osa B: Ehdotusvaiheen palaute Osa C: Liitekartat 115 Toimintakertomus 2007 116 Toiminta- ja taloussuunnitelma 2009–2011 sekä tulostavoitteet ja talousarvio 2009

2011 139 Pietarin ja Helsingin välinen nopea ratayhteys – Liikenteelliset ja aluetaloudelliset vaikutukset Karjalan kehityskäytävällä

117 Kehittämisprojektista palveluksi – Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman arviointi 118 The Path from Development Project to Service – Evaluation of the Innovative Actions in Eastern Finland Programme Summary

140 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Ilomantsi

142 Pohjois-Karjalan koulutus- ja sivistysstrategia 2014, Osa 1: Strategiaosa Osa 2: Liitteet

141 Pohjois-Karjalan liikennejärjestelmäsuunnitelma, Pielisen Karjala

Kehittämisprojektista palveluksi – Itä-Suomen Innovatiiviset toimet -ohjelman arviointi Tiivistelmä

143 ”Tankit täyteen” Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014

2009 119 Pohjois-Karjalan yritysselvitys 2008 120 Toimintakertomus 2008 121 Pohjois-Karjalan hyvinvointiohjelma 2015 - Strategiaosa 122 Pohjois-Karjalan kuntien ja kuntayhtymien sosiaali- ja terveyssektorin työvoimatarpeiden ennakointiraportti 2010–2030 123 Pohjois-Karjalan terveydenhuolto- ja sosiaalipalveluyritysten tunnuslukuja 2000-luvulta 124 Ilmastonmuutos Pohjois-Karjalan mahdollisuutena 3 (3)

26

”Tankit täyteen”


ISBN 978-952-5717-70-9 ISSN 1795-5610 www.pohjois-karjala.fi

Tankit täyteen  

Pohjois-Karjalan elintarvikeohjelma 2014

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you