Page 1

KIVIKKO-KONTULA-KURKIMÄKI-MELLUNMÄKI-VESALA

2 / 2012

TEEMANA LÄHIDEMOKRATIA JA KUNNALLISVAALIT KONTUPISTE 10 VUOTTA KIVIKON LIIKUNTAPUISTON HISTORIAA JA NYKYISYYTTÄ

MAKSUTON JA AJANKOHTAINEN LUKUPAKETTI – OTA MUKAAN!


NOSTALGIALISTA & A LA CARTE SAATAVILLA KOKO PÄIVÄN

MAUKAS LOUNASBUFFET (sis. keitto, salaatti, leipä, jälkiruoka ja kahvi/tee)

ma–pe 10.30–15.00

8,60 €

Kontulan ostoskeskus, metron liukuportaiden vieressä. Avoinna ma–to 10.30–21, pe 10.30–22, la 12–22, su 13–20. www.helmigrilli.com

HELMI-Mellunkylalehti-121012-210x148-1.indd 1

28.9.2012 15.52


KIVIKKO-KONTULA-KURKIMÄKI-MELLUNMÄKI-VESALA

2 / 2012

Pääkirjoitus

Sisältö Ajankohtaista 4–9 Aluefoorumit toimivat, mutta eivät yksin riitä

10

Euroopan Neuvosto paikallisen demokratian asialla

12

Lähidemokratia – ei ihan helppo juttu

13

Lähidemokratia vaatii yhteistyötä yli puoluerajojen

15

Ehdokkaat tentissä

18

Kolumni: Poikkeuksellinen Kontulatalo on yhteistyön tulos 21 Kontupiste 10 vuotta

22

Petäjä & Taskinen Kontupisteessä

23

Liisa Lall – kuukauden taiteilijaesittely 23 Kaavakävely muuttuvassa Mellunmäessä 25 Mellunkylän historiaa: Malmin ampumarata

26

Kivikon liikuntapuistossa voi liikkua monenlaisella sykkeellä

28

Mellunkylän julkiset taideteokset

31

Kolumni: Mellunkylästä löytyy hyviä ehdokkaita

34

12 kysymystä

34

Mellunkylä-lehti 2/2012 Painos: 10 000 kpl Julkaisija: Kontukeskus ry Päätoimittaja: Jouko Kokkonen Toimitus: Larri Helminen Taitto: Antero Airos Kansikuva: Ulla-Maija Alanen Sähköposti: info@kontula.com Kotisivut: www.mellunkylä.fi

Tämän lehden pääteema on paikallisdemokratia, jota Euroopan Neuvosto haluaa johdattaa maanosan ajattelemaan lokakuun puolivälissä. Demokratia on yhtä aikaa maailman yksinkertaisin ja vaikein asia. Jokainen tietää, mitä demokratia on. Demokratian huomaa parhaiten, kun sitä ei ole. Kun demokratian on saavuttanut, se tuntuu usein pettävän toiveet – se pakenee, eivätkä asiat tunnu muuttuvan. Demokratian taitoja tarvitsemme joka päivä. Kyse on yhteispelistä, jota ilman järjestöt ja taloyhtiöt eivät toimi. Mellunkylästä katsottuna kiinnostaa erityisesti lähidemokratian kehittäminen. Ensimmäinen askel on asukkaiden äänen saaminen kuuluviin. Toinen – ja tärkeämpi – on asukkaiden mielipiteiden todellinen huomioiminen. Näennäisdemokratia näivettää lähidemokratian. Kannattaa myös miettiä, mitkä demokratian keinot ovat eri tilanteissa sopivia. Parhaillaan kiertää esimerkiksi lakialoite, jolla tavoitellaan energiajuomien kieltämistä alle 16-vuotiailta. Jos aloite saa tuekseen 50 000 nimeä, niin eduskunta ottaa sen käsiteltäväkseen. Olen tukenut sitä. Jälkeenpäin aloin miettiä, onko tästä asiasta säädettävä lailla. Tuntuu, että ei sittenkään. Tarkoitus on hyvä, mutta väline väärä. Ei olisi ihme, jos aloitemahdollisuutta käytettäisiin poliittiseen pelailuun, joka toisi julkisuutta. Lähidemokratiasta on tullut myös yksi lokakuun kunnallisvaalien teemoista. Lehtemme esittelee 15 eri puolueiden ehdokasta, jotka saivat vastatakseen mm. lähidemokratiaa käsittelevän kysymyksen. Vaalit ponnahtavat esiin myös useissa jutuissa. Asukkaiden vaikuttamisedellytykset riippuvat paljon myös siitä, että heillä on kunnollisia kokoontumistiloja. Kaikki ei tapahdu netissä – ei tänään eikä ylihuomennakaan. Mellunmäen vanhalla ostarilla sijaitsevan Mellarin tilanne on epävakaa. Kiinteistön omistajat, joihin kuuluvat mm. Helsingin kaupunki ja Helsingin seurakuntayhtymä, suunnittelevat rakennuksen purkua, mitä asukastoimijat vastustavat. Toteutuipa mikä vaihtoehto tahansa, niin oleellisinta on turvata tilat toiminnalle myös tulevaisuudessa. Lehden aloittaa totutusti laaja ajankohtaisosasto. Uutuutena alkaa ilmestyä Mellunkylän historiaa esittelevä sarja, jonka avaa Kivikossa sijainneen Malmin ampumaradan vaiheista kertova artikkeli. Sen parina on Kivikon liikuntapuiston uutuuksia esittelevä juttu. Jouko Kokkonen

3


KUNTAVAALIPANEELIT MELLUNKYLÄSSÄ

D

emokratian viikon (15.-21.10.2012) yhteydessä järjestetään Kontulassa, Kontulan Symppiksessä tiistaina 16.10. klo 18–20 paikallinen Aatteiden ilta -kuntavaalipaneeli. Mellunmäen vanhalla ostarilla on vuorossa vaalipaneeli lauantaina 20.10. klo 12–14. Kummatkin tilaisuudet ovat maksuttomia ja yleisö tervetullutta kuuntelemaan ehdokkaiden näkemyksiä ajankohtaisista kunnallispoliittisista asioista.

PIPARIA JA POLIITIKKOJA – ALUEFOORUMI NUORILLE LUUPISSA 22.11.

M

ellunkylän alueen nuorille avautuu jälleen mahdollisuus haastaa poliitikkoja juttusille ja kertoa omia mielipiteitänsä päättäjille. Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hankkeen nuorisoaiheinen Piparia ja poliitikkoja -aluefoorumi järjestetään toistamiseen Kontulan nuorten toimintakeskus Luupissa (Ostostie 4) torstaina 22.11, kello 15–21. Päättäjät ovat paikalla klo 17 alkaen klo 20 asti. Alueen asukkaat ja muut toimijat ovat tervetulleita mukaan aluefoorumiin. Tapahtuma on kaikille ilmainen ja päihteetön.

Ilta ei välttämättä ole perinteinen paneelikeskustelu, vaan se rakennetaan matalakynnyksiseksi ja helpoksi, niin että todellisia kohtaamisia poliitikkojen, virkamiesten ja nuorten välillä tapahtuisi. Pyrkimyksenä on rakentaa toiminnallisia kohtaamisia ja aitoa vuorovaikutusta. Nuoret ovat vahvasti mukana suunnittelemassa ja toteuttamassa iltaa nuoriso-ohjaajien kanssa. Tapahtuman nuorten ensimmäinen ideointihetki on tiistaina 16.10. klo 16–18. Tapahtumasta lisää: www.nuoriso.hel.fi/Luuppi

KAUPUNGINOSARADIO JATKAA TOIMINTAANSA MYÖS VUONNA 2013

R

adio Kontula on viime vuosina tehnyt ohjelmaa kaupunginosansa ajankohtaisista asioista Lähiradioon (taajuudella 100.3 MHz). Koska kokemukset ovat olleet hyviä, esittivät kontulalaiset ja Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hanke viime keväänä Lähiöprojektille ja Helsingin kulttuurikeskukselle toiminnan laajentamista myös muihin kaupunginosiin. Syntyi Kaupunginosaradio Lähiöprojektin ja kulttuurikeskuksen avustamana. Kaupunginosaradiossa Radio Kontula on jatkanut lähetyksiään joka toinen maanantai klo 19.30–20.30 (uusintalähetys torstaina klo 17.00). Joka toisen maanantain ohjelma-aikaa on vuorostaan tarjottu muiden halukkaiden kaupunginosien käyttöön. Kesällä kuultiin Kaupunginosaradiossa Kesä Stadissa ohjelmasarjaa ja syksyllä mukaan liittyi kuukausittainen Helsingin Leikkipuistoradio-ohjelma. Toiminta ja ohjelmat ovat saaneet myönteistä palautetta ja nyt kaupunginosaradiota on päätetty jatkaa myös vuonna 2013. Ohjelma-aika on maksutonta tekijöille ja Radio Kontula järjestää halukkaille opastuksen ohjelmien tekoon. Tiedustelut: kaupunginosaradio@lahiradio.fi

4


Kuvat: Jukka Granström

KANSAINVÄLINEN MIKKELINPÄIVÄ MIKAELINKIRKOLLA

Mikaelinkirkko oli täynnä kirkkokansaa nimikkopäivänsä messussa.

M

ikaelin seurakunta järjesti Mikkelinpäivänä 30. syyskuuta Mikaelin messun ja Kaiken kansan juhlan, jotka saivat väen liikkeelle. Kirkolla kävi päivän mittaan noin 450 ihmistä. Messuun osallistui myös Helsingissä järjestetyn Taizé-tapahtuman vieraita ja kansainvälisen seurakunnan väkeä. Kirkkoherra Martti Häkkänen mukaan päivä oli eri kulttuuritaustaisille mellunkyläläisille ja messuun osallistuneille kansainvälisille vieraille ”rikas kohtaamisen paikka”. Lämmintunnelmainen Taizé-henkinen messu simultaanitulkattiin englanniksi ja venäjäksi. - Kaunis musiikki ja Taize-laulut yhdistivät osallistujia. Kansainvälisen seurakunnan jäsenet sekä latvialaiset Taize-nuoret olivat iloisia nähdessään, kuinka meidän oma ja paikallinen seurakuntamme elää ja toimii, kertoo Häkkänen. Häkkäsen mukaan kansainvälisten vieraiden määrä jopa ylitti odotukset. Mikkelinpäivän tapahtumiin osallistuivat myös isä Jyrki Penttonen ortodoksisesta seurakunnasta sekä pastorit Jyrki Palm ja Ilkka Salminen Metrokappelista. Kirkolla esitteli Mikaelin seurakunnan lisäksi toimintaansa Helsingin kansainvälinen seurakunta, joka järjestää sunnuntaisin yleiskristillisen messun Mellunmäen vanhan ostarin kirkkotilassa. Lapset pääsivät nauttimaan messun jälkeen monipuolisesta ohjelmasta. Kirkon pihalla oli tarjolla grillimakkaraa.

Mikkelinpäivän tapahtumaan osallistui runsaasti myös lapsia ja nuoria.

ITÄ-HELSINGIN ENSIMMÄINEN TEKOJÄÄRATA AUKEAA JOULUKUUN ALUSSA KONTULASSA

K

ontulan liikuntapuistoon rakenteilla ollut tekojäärata avautuu 1.12.2012. Jääradan, joka kesäaikoina toimii jalkapallokäytössä, kokoluokka tulee olemaan vajaat 70 x 100 metriä. Itä-Helsingin ensimmäisen keinojään sisäänpääsymaksu tulee noudattelemaan muiden keinojääratojen hintoja.

Liikuntaviraston osastopäällikkö Stefan Fröberg iloitsee keinojääradan tulosta Kontulaan.

5


TULOSSA MELLUNKYLÄN JOULUPUISTO 16.12.2012

S

unnuntaina 16.12. klo 13–17 järjestetään Kontulan Emännänpuistossa ensimmäistä kertaa maksuton Mellunkylän Joulupuisto. Tapahtuman tavoitteena on luoda Kontulan Emännänpuistoon vuosittainen, eikaupallinen joulutapahtuma, jonka tarkoituksena on tuoda kaikille ennen kaikkea hyvää joulumieltä. Hyvän mielen tapahtuma rikkoo samalla rospuuttoajan pimeyttä ja auttaa ihmisiä valmistautumaan jouluun. Mellunkylän Joulupuiston kohderyhmänä ovat erityisesti lapsiperheet, mutta kaikki ovat tervetulleita tapahtumaan. Mikaelin kirkon, Kontulan liikuntapuiston ja Kontulan ala-asteen keskelle,

JOULUN AVAUS KONTULAN OSTARILLA LAUANTAINA 1.12.

L

auantaina 1.12.2012 klo 11–14 järjestetään Kontulan ostoskeskuksessa perinteinen ja näyttävä Joulun Avaus -tapahtuma. Tapahtuman järjestää Kontulan ostoskeskuksen yrittäjäyhdistys.

Viime vuonna Tiernapojat vierailivat Kontulan ostarin Joulun avauksessa.

6

Emännänpuistoon sijoittuvassa ulkoilmatapahtumassa puiston läpi kulkevien polkujen ja teiden varrella on esillä monenlaista jouluun liittyvää suomalaista jouluperinnettä. Tarjolla on musiikkia, syötävää, valoja ja kaikkea muuta jouluista toimintaa ja katsottavaa. Työn alla on yhdistää samana päivänä ennen tapahtumaa järjestettävät Kontulan uuden keinojääradan viralliset avajaiset osaksi päivän ohjelmaa. Heti Mellunkylän Joulupuisto-tilaisuuden jälkeen Kontulan Mikaelin kirkolla järjestetään erikseen Kauneimmat Joululaulut -joulukonsertti alkaen klo 17.15. Konserttiin on vapaa pääsy.

Mellunkylän Joulupuiston järjestelyissä ovat mukana mm. Helsingin seurakuntayhtymä, Helsingin Mikaelin seurakunta,Helsingin kaupungin kulttuurikeskus ja sosiaalivirasto, Lastenkulttuurikeskus Musikantit, Kontulan ostoskeskuksen yrittäjäyhdistys, Lions Club Kontula, KontuKeskus ja Helsingin Energia. Myös kaikkia muita tapahtumasta kiinnostuneita tahoja pyydetään ottamaan yhteyttä kulttuurituottaja Anna Kaskimieheen, puh. 09-3103 7517, e-mail anna.kaskimies@ kontu.la


Kuva: Milla Tiikkiläinen

UUDISTUNUT KONTULAN KIRJASTO AVATTIIN SYYSKUUSSA

K

ontulan kirjasto on avattiin syyskuussa remontin jälkeen. Kirjasto on uudistunut monella tavalla: sisustus ja värimaailma ovat muuttuneet pirteiksi ja kokoelmaakin on uusittu. Kontulan kirjastossa on yli 40 000 nimekettä: kirjoja, lehtiä, musiikkia ja elokuvia. Uutuuskirjoja on hyllyssä avaamisen jälkeen paljon ja lehtiäkin kirjastoon tulee noin sata. On myös kannettavia tietokoneita ja e-kirjan lukulaitteita. Lastenosastolta löytyy mukava lepopaikka ja kattoa koristaa aivan uudenlainen näyttö, jossa voi näyttää esimerkiksi kuvia lasten satutunneilla. Myös nuortenosaston viihtyisyyteen on panostettu. Asiakastietokoneita voi käyttää verkossa surffailemiseen

Kontulan kirjasto lyhyesti: tai työskentelyyn. Hiljainen huone tarjoaa myös opiskelurauhaa. Kontulan kirjastosta on haluttu tehdä alueen asukkaiden olohuone, johon voi mennä lainaamisen lisäksi viettämään aikaa ja viihtymään.

• valmistunut vuonna 1975 • pinta-ala 768 neliömetriä • remontin suunnittelu Arkkitehtuuri- ja muotoilutoimisto Talli Oy • kokoelmissa 44 000 nimekettä: kirjoja, lehtiä, CD-levyjä, DVD- ja Blu-ray-elokuvia • noin 100 erilaista lehteä • läppäreitä ja lukulaitteita

LASTENKULTTUURIKESKUS MUSIKANTIT SAI LAPSEN RINNALLA -PALKINNON

T

Niklas ja Suvi Nyström

ämänvuotinen Lapsen rinnalla -tunnustuspalkinto myönnettiin kurkimäkeläiselle Lastenkulttuurikeskus Musikanteille viime huhtikuussa järjestetyillä Lapsimessuilla Helsingin Messukeskuksessa. Musikantit järjestää monikulttuurista musiikki-, teatteri-, kuvataide- ja tanssiopetusta 600 lapselle. Palkinnon arvo on 5 000 euroa ja sen lahjoitti Suomen Messusäätiö. Tunnustuspalkinnon saajan julkisti peruspalveluministeri Maria Guzenina-Richardson. Lastenkulttuurikeskus Musikantit on perustettu vuonna 2004 ja se tarjoaa musiikin, teatterin tanssin ja kuvataiteen opetusta suomen-, venäjän- ja englanninkielellä sekä tukee lasten kasvatusta ja koulunkäyntiä tarjoamalla myös kielenopetusta. Musikanttien tavoitteena on olla monipuolinen ja yhteisöllinen lasten keskus, jossa pääpaino on yhdessä tekemisessä ja tasokkaassa opetuksessa. Musikanteissa käy opiskelemassa noin 600 lasta. Musikanttien vetäjinä toimivat Suvi ja Niklas Nyström.

Lapsen rinnalla -tunnustuspalkinnossa haettiin tänä vuonna lasten kulttuurin kehittäjää tai yhteisöä, joka on esimerkillisellä tavalla edistänyt lastenkulttuuria ja toiminut sen puolesta. Raadin valintakriteereissä painottui myös helppo tavoitettavuus ja matala kynnys osallistua. Lastenkulttuurikeskus Musikanttien valintaan vaikutti raadin mukaan se, että Musikanttien toiminta on vahvasti yhteisöllistä ja tukee maahanmuuttajien kotouttamistyötä sekä sensorista integraatiota. Musikanttien toiminta tavoittaa maahanmuuttajat hyvin, ja suurin osa oppilaista on monikulttuurisesta taustasta. Mukaan mahtuu myös suomenkielisiä lapsia. Lastenkulttuurikeskus Musikantit on poikkeuksellinen yhteisö myös siksi, että kulttuurinopetuksen lisäksi Musikantit tarjoaa tukea kielitaidon kehittymiselle sekä tukee lapsia, joilla on vaikeuksia kielen kehityksessä, raati totesi perusteluissaan.

7


S

uomeen 1960- ja 1970-luvuilla rakennettujen lähiöiden korjaaminen ja uudistaminen on monella tapaa vaativampi ponnistus kuin niiden rakentaminen oli aikanaan. Nyt ei pelkästään rakenneta vaan myös pyritään edistämään paikallisten asukkaiden hyvinvointia ja koko alueen vetovoimaa sekä huomioimaan kestävä kehitys. Tällainen uudistaminen edellyttääkin useiden tahojen tiivistä yhteistyötä sekä asukaslähtöisiä ja yhteisöllisiä toimintatapoja. – Asukkaat ovat lähiöuudistuksen keskeinen voimavara. Heistä monet ovat jo nyt asuinalueensa aktiivisia toimijoita. Etsimme erilaisia keinoja, joilla asukkaat voivat olla mukana kotialueensa kohentamisessa, kertoo Lähiö 2072 – Matka kaupunginosan radikaaliin kehittämiseeen hankkeen projektipäällikkö Katja Soini Aalto-yliopistosta. Lähiö 2072 -yhteishanke käynnistyi tammikuussa 2012. Hankkeessa luodaan yhdessä lähiökehittämisen malli, jota kokeillaan ensimmäisenä Mellunkylässä. Samalla kehitetään uusia palvelu- ja liiketoimintakonsepteja lähiöuudistamiseen. Hanke jatkaa samalla linjalla alkuvuoden Suburb 2072 -projektin kanssa, missä käyttäjälähtöisen muotoilun avulla luotiin yhdessä paikallisten kanssa myönteinen tulevaisuuskuva Mellunkylälle osana WDCjuhlavuotta.

Kuva: Ulla-Maija Alanen

MELLUNKYLÄSTÄ YHTEISÖLLISEN LÄHIÖKEHITTÄMISEN PILOTTI

Lähiö 2072 järjesti Kuntamarkkinoilla 2012 seminaarin, jossa nostettiin esiin kysymys “Keiden vastuulla ovat lähiömme?” ja painotettiin asukkaiden roolia lähiökehittämisessä. Puhujana oli muiden muassa Risto Vahanen, Vahanen-yhtiöiden hallituksen puheenjohtaja, joka osoitti bisneksen olevan kiinnostunut Mellunkylästä.

– Mellunkylä tarjoaa hankkeelle mainiot puitteet, koska täällä on jo vuosia tehty uraauurtavaa työtä lähidemokratian edistämiseksi. Nyt etsimme hedelmällistä yhteistyötä myös kiinteistö- ja rakennusalan yritysten kanssa, joiden kiinnostus lähiöitä kohtaan on rajussa kasvussa, Soini huomauttaa. – Lähiöillä on edessä väistämättömiä ja mittavia kiinteistöjen korjaushankkeita. Varsinkin putket ja julkisivut on kyettävä

korjaamaan kustannus- ja ekotehokkaasti. Tämä tarjoaa samalla ainutkertaisen momentumin lähiöiden elinvoimaisuuden parantamiseen. Siinä tarvitaan erilaisten osaamisten tehokasta yhdistämistä, toteaa Lähiö 2072 -hankkeen johtoryhmän puheenjohtaja Juha Soilu Vahanen-yhtiöistä. Vuoden 2012 aikana yhteishankkeen kumppanit ovat kokoontuneet joka toinen kuukausi saman pöydän ääreen. Mukana ovat olleet Mellunkylän asukkaat ja aktiivit, kiinteistö- ja rakennusalan yrittäjät, kaupungin virkamiehet, kolmannen sektorin palveluntuottajat, tutkijat ja muut osalliset. Hankkeessa on haettu yhteistä tahtotilaa, hahmoteltu lähiökehittämisen arvomaailmaa ja etsitty ratkaisuvaihtoehtoja, jotka olisivat kannattavia sekä yksilön että yhteiskunnan kannalta. Ensimmäisiä ideoita on kokeiltu kahdessa kerrostalossa ja ensi vuonna Lähiö 2072 tulee testaamaan kehitteillä olevaa mallia Mellunkylässä.

Lähiö 2072 – Matka kaupunginosan radikaaliin kehittämiseen on Tekes-rahoitteinen yhteishanke, joka toteutetaan vuosina 20122014. Yhteistyökumppaneina ovat Aaltoyliopisto, Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus ARA, Helsingin Diakonissalaitos, Helsingin Energia, Suomen Kuntaliitto, Suomen Asuntotietokeskus, Vahanen Oy, Vetoa ja Voimaa Mellunkylään, ja Wiktio Oy.

K

ymmennettä kertaa Kontulan Kelkkapuistossa elokuussa järjestetty KontuFestari onnistui hyvin. Kustannusten vuosittaisesta merkittävästäkin noususta ja tapahtumatukien jälkeenjäämisestä huolimatta aurinkoisen sään suosima KontuFestari tarjosi tänäkin vuonna hyvää musiikkia ja ohjelmaa moneen eri makuun sekä toimivat järjestelyt. Yleisöä tapahtumassa vieraili arviolta 3000. KontuFestarin päälavalle oli kiinnitetty iloinen Circus Helsinki, mainio Poliisisoittokunnan Street Band, tyylikäs Stadin Juhlaorkesteri, vauhdikas Tarja Kujanpää & Auringonvalo, odotettu Notkea Rotta sekä hieno Jiri Nikkinen The Beatles

8

Tribute Band. Eritoten tapahtuman loppupuolella esiintyneet Notkea Rotta ja Jiri Nikkisen Beatles-coveryhtye heittivät erinomaiset keikat. Muutakin ohjelmaa oli tarjolla, mm. Aatteiden Teltassa poliittiset puolueet esittelivät ajatuksiaan ja toimintaansa. Nuorisoasiankeskus oli taas pitkästä aikaa mukana KontuFestareilla järjestämällä nuorille skeitti- ja koripallotapahtuman. Tapahtuman yhteydessä luovutettiin Kontula -palkinto monivuotiselle alueen aktiiville ja mm. KontuFestarin ja monen muun toteutuneen hankkeen käynnistäjälle Larri Helmiselle hänen tekemästään työstä Kontulan ja Mellunkylän hyväksi.

Kuva: Ulla-Maija Alanen

KONTULA-PALKINTO JAETTIIN KONTUFESTAREILLA SEN PERUSTAJALLE


Maksuton

Elämänpolkutyöpaja senioreille

Nuoret oppivat vanhoilta – ja toisin päin. Ohjaajana Iida Vanttaja. Työpajan aluksi Hengitys-esitys, joka yhdistelee nukketeatteria, kuvia, tanssia ja ääntä. Mukaan toivotaan erityisesti itähelsinkiläisiä osallistujia, myös ryhmiä. Ilm. ja pakolliset paikkavaraukset: (09) 310 88404 tai ia.pellinen@hel.fi. Pe 23.11. klo 10–12 tai klo 14–16

Stoa

KIIKKUUN VALMISTUU HIENO LEIKKIPUISTO

L

eikkipuisto Kiikku vietti avajaisia 7. syyskuuta. Puiston rakentaminen on vielä hiukan kesken, sillä monipuoliset ulkoleikit mahdollistava piha valmistuu marraskuuhun mennessä. Piha on kuitenkin ollut osittain käytössä elokuusta puolivälistä alkaen. Kiikun toimintaan vaikuttaa se, että leikkipuisto Lammen toiminta siirtyi alkuvuonna 2012 Kiikkuun. Lammen rakennuksessa todettiin viime vuonna kosteusvaurioita. Uusien tilojen rakentaminen alkaa todennäköisesti vasta vuonna 2014, sillä kiireellisyydessä ajaa ohi Oulunkylässä tuhopoltetun leikkipuistorakennuksen korvaavan talon toteuttaminen. Kiikun varressa on ollut ohjattua toimintaa jo 1960-luvun puolivälistä lähtien. Aluksi toimintaa veti lähes luonnontilaisella tontilla kaupungin ”puistotäti”. Leikkipuisto valmistui 1970-luvun alkupuolella.

Soul Kitchen Venäjä

Ohjelmasarja tutustuttaa eri kulttuureihin ruuan ja taiteen kautta. Venäjä-illassa astutaan pietarilaisen rockin maailmaan. Mukana muusikko Sergei Korelov ja Pietari on rock -teoksen kirjoittaja Tomi Huttunen. Venäläinen herkkupöytä. Pöytävaraukset stoa@cafe-stoa.fi tai (09) 310 88424. To 29.11. klo 18, menu 10 €

Susanna Leinonen Company

Romeo &

Julia

Tulkinnassa kohtaavat kaksi sukua ja kaksi liikekieltä. Yleisökeskustelu su 2.12., ti 4.12. ja su 9.12. esitysten jälkeen. Mahdollisuus seurata avoimia harjoituksia, ks. www.stoa.fi. Pe 30.11. (ensi-ilta) & la 1.12. klo 19, su 2.12. klo 15, ti 4.12. & la 8.12. klo 19, su 9.12. klo 15, alk. 22/15 €

Mimmien

Talvi

Lastenkonsertissa kuullaan mm. Pakkasherrasta ja muista talveen ja jouluun liittyvistä olennoista. Mimmit saavat sekä lapset että aikuiset taatusti hyvälle tuulelle! Kesto n. 45 min, yli 3-vuotiaille. Ti 18.12. klo 18, alk. 5 € Liput: (09) 310 12000, stoa.lipunmyynti@hel.fi ja Lippupalvelu Turunlinnantie 1, Itäkeskus, stoa.fi facebook.com/stoansivu


ALUEFOORUMIT TOIMIVAT, MUTTA EIVÄT YKSIN RIITÄ Eeva-Liisa Broman

V

etoa ja Voimaa Mellunkylään järjestää aluefoorumeita jo neljättä vuotta. Jokaisessa foorumissa on kysytty kirjallisesti osallistujien mielipidettä tilaisuudesta. Yleensä se on ollut kiittävä – toki poikkeuksiakin on. Aluefoorumit ovat hyvä keino tuoda ajankohtaista tietoa mellunkyläläisille ja päättäjille ja synnyttää keskustelua heidän välilleen. Mutta miten paljon ne vaikuttavat päätöksiin? Saadaanko aikaan muutoksia? Kun kaupungin muskelit eivät riitä Terveyspalveluja ja Kontulan sekä Kivikon terveysasemien toiminnan puutteita on käsitelty aluefoorumeissa kolmesti. Aina hyvässä yhteisymmärryksessä terveyskeskuksen ja asemien johdon sekä terveyslautakunnan jäsenten kanssa. Ollaan oltu yksimielisiä ongelmista ja siitä, että ne pitää saada korjattua. Takaisinsoittojärjestelmä tuli vihdoin Kontulaankin – yhtenä viimeisistä terveysasemista. Naapuriin Myllypuroon rakennettiin uusi hieno terveysasema, jonka laboratoriopalvelut ovat kuulemma huippua. Mellunkyläläiset voivat kirjautua minkä tahansa terveysaseman asiakkaiksi niin halutessaan, ja ehkä se on joillekuille tuonutkin helpotusta. Ihmeen vähän tätä mahdollisuutta kuulemma käytetään.

10

Mutta vieläkään ei ole helppoa saada lääkärin vastaanottoaikaa Nyt tiedämme, että tämä ongelma, joka on ollut kauan tuttu mellunkyläläisille, on levinnyt ympäri kaupunkia ja maata. Kuntien muskelit eivät enää tahdo riittää perusterveydenhuollon palvelujen järjestämiseen. Syynä on koko terveydenhoitojärjestelmän ajautuminen harhateille: työterveyshuolto ja yksityiset palvelut imevät lääkärit jättäen kuntien terveysasemat pulaan. Tuloksena on ollut epäoikeudenmukainen järjestelmä ja terveyserojen kasvu. Kaupungin päättäjien hiillostaminen ei siis riitä vaan painostusta on ulotettava valtion päättäjiin. Kaupungin ja valtion päättäjien yhdistävä tekijä ovat poliittiset puolueet. Helsingissä hämmästyttävän moni valtuutettu on myös kansanedustaja. Kannattaa suhtautua epäillen kuntavaaliehdokkaaseen, joka väittää korjaavansa terveysasemien ongelmat valtuustosta käsin eikä kerro, mitä hänen puolueensa on tehnyt tasavertaisten terveyspalvelujen hyväksi eduskunnassa. Sillä siellä ovat nyt ratkaisujen avaimet. Matka aloitteesta toimiin usein luvattoman pitkä Monet mellunkyläläisten aloitteet ovat saaneet hyvää vastakaikua päättäjiltä aluefoorumeissa ja muuten. Mutta sitten ei

tapahdukaan mitään, ja jos tapahtuukin, hyvin, hyvin hitaasti. Tyypillinen esimerkki on kaavoitus. Asukkaat ovat pitkään ajaneet mm. aluefoorumeissa Kontulan ja Mellunmäen keskustojen uudelleen kaavoitusta ja lisärakentamista. Ne ovat välttämättömiä, jos halutaan että Mellunkyläkin hyötyy Metropolian ammattikorkeakoulun Myllypuroon tulevasta kampuksesta, sen tuhansista nuorista opiskelijoista ja uusista työpaikoista. Mellunmäen keskustan uusi kaava onkin tulossa valtuustoon, mutta se ei juurikaan sisällä mahdollisuuksia toimitilojen rakentamiseen. Miten hienoa olisi, jos edes osa opiskelijoista ja opettajista voisi valita asuinpaikakseen Mellunkylän ja jos edes osa Metropolian synnyttämästä yritystoiminnasta syntyisi Kontulaan ja Mellunmäkeen keskeisille paikoille. Ymmärretäänkö vain Mellunkylässä näiden asioiden yhteys? Hoi, kaupunkisuunnitteluvirasto, herätys! Vauhtia myös Kontulan keskuksen kaavoitukseen! Toinen vastaava aloite on siirtola- tai ryhmäpuutarhan saaminen Mellunmäkeen. Paikkakin on tiedossa, mutta kaavoitus seisoo. Onko niin, että Mellunkylää ajatellaan vain asuntojen täydennysrakentamisen alueena ja sen muu kehittäminen laiminlyödään?


Aloituskokouksessa kaavoittaja olisi saanut ensi käden tietoa siitä, minkälainen rakentaminen olisi ollut hyväksyttävissä. Siis viesti kaupunkisuunnitteluvirastolle: järjestäkää aina aloituskokous!

Täydennysrakentamisessa kuultava asukkaita Kyselyissä mellunkyläläiset ilmoittavat arvostavansa eniten asuinalueensa luonnonläheisyyttä ja väljyyttä. Siksi asuntojen rakentaminen vanhan asutuksen sekaan on arka kysymys, ja syystäkin pelätään, että täydennysrakentaminen voi tuhota juuri niitä arvoja, joiden takia Mellunkylässä viihdytään. Kaupunkisuunnitteluviraston tulisikin kuunnella tosi herkällä korvalla asukkaita

Kaupunki etsii keinoja kansalaisvaikuttamiseen

aina, kun rakentamista aletaan suunnitella eli kaavoitus käynnistetään. Siihen on hyvä menetelmäkin eli ns. kaavan aloituskokous, jossa kaava-aluetta ympäröivien kortteleiden asukkaat kutsutaan keskustelemaan hankkeesta. Viime kevään aluefoorumissa kävi ilmi, että kaupunkisuunnitteluvirasto ei ole aina tätä hyväksi havaittua käytäntöä soveltanut. Niinpä asukkaat olivat saaneet tyrmistyksekseen eteensä valmiin kaavaluonnoksen, johon ei oltu ollenkaan tyytyväisiä.

Aluefoorumi – vaikutuskeino muiden joukossa Kaupungin virastojen välillä on eroja siinä, miten ne kuuntelevat asukkaita. Valitettavasti siihenkin on törmätty, että asukkaiden esittämä ongelma on tyrmätty, siihen ei ole uskottu eikä mitään ole tehty asian korjaamiseksi. Onneksi tällainen alkaa jo olla harvinaista. Aluefoorumeissa asukkaiden esiin ottamat kysymykset otetaan vakavasti ja niihin suhtaudutaan myötämielisesti, mutta se ei lainkaan takaa sitä, että oikeasti jokin asia muuttuisi. Siksi tarvitaan henkilökohtaisia keskusteluja päättäjien kanssa, kirjelmiä, julkisuutta, puolueiden kautta vaikuttamista jne. kuten aina ennenkin. Joskus tehokkain tapa saada tuloksia on oma suora toiminta. Siten ovat syntyneet Mellunkylän lukuisat kulttuuritapahtumat, kaupunginosaradio, oma lehti ja paljon muuta. Mahdollisuuksia on vaikka kuinka.

Helsingin kaupunki järjestää vuoden 2013 kestävän demokratiapilotti-kokeilun, jossa etsitään uusia tapoja lisätä kaupunkilaisten osallistumista ja alueellista vaikuttamista. Mellunkylän alueelta on jätetty kaksi hakemusta. Kokeiluun pyrkii jo toimiva Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hanke, jonka päämääränä on käytännönläheisesti kehittää asukkaiden, alueen eri toimijoiden, poliitikoiden ja hallinnon yhteistyötä. Lähidemokratiaa mellunmäkeläisittäin -aloite on puolestaan uusi toimija, joka ilmoittaa tavoitteekseen läheisyysperiaatteen palauttamisen alueelliseen vaikuttamiseen. Kokeiluun on tullut yhteensä 25 hakemusta. Mukana on hyvin erilaisia ehdotuksia, mikä kertoo kansalaisvaikuttamisen kirjon laajuudesta. Hakemukset ovat luettavissa osoitteesta pilotti.forumvirium.fi Kaupunginhallitus valitsee vuoden loppuun mennessä kokeiluun enintään yhdeksän pilottihanketta, joista kuusi on alueellisia. Lisäksi piloteiksi valitaan enintään kolme ehdotusta, joissa kansalaisosallistumista kehitetään teemapohjaisesti. Yhdeksi teemakohteeksi kaupunginhallitus on jo valinnut kaupungin nuorten Ruuti-vaikuttamisjärjestelmän. (JK)

11


EUROOPAN NEUVOSTO PAIKALLISEN DEMOKRATIAN ASIALLA Mellunkylä ja Vetoa & Voimaa -hanke ovat näkyvästi esillä Euroopan Neuvoston paikallisdemokratiaviikolla. Mellunkylässä tavoitteena on miettiä kunnallisvaalien alla, miten paikallinen demokratia toimii asukkaiden näkökulmasta.

E

uroopan neuvoston paikallisdemokratiaviikkoa on vietetty vuodesta 2007. Vuonna 2012 Euroopan paikallisdemokratiaviikkoa järjestetään 15.–21. lokakuuta. Teemana on kunnat ja ihmisoikeuskysymykset. Asia on ajankohtainen jokaisessa yhteiskunnassa, sillä toimivaan demokratiaan kuuluu kaikkien ihmisryhmien osallistumismahdollisuuksien turvaaminen. Esimerkiksi vammaisten tarpeet unohtuvat yhä päätöksenteossa, vaikka tilanne on kohentunut muun muassa Suomessa. Viikon tavoitteena on edistää myös eri sukupolvien välistä vuorovaikutusta. Nopearytmisessä kulutusyhteiskunnassa ikäihmisten viisaus jää usein hyödyntämättä. Nuoria ei puo-

lestaan muisteta kuulla asiantuntijoina heitä koskettavissa kysymyksissä. Kuntien merkitys ihmisoikeuksien toteutumisessa on yksi 16. lokakuuta järjestettävän Aatteiden ilta -vaalipaneelin teemoista. Lähidemokratian mahdollisuuksista ja sisällöstä keskustellaan puolestaan 19. lokakuuta. Demokratiaviikon tapahtumat perustuvat eri puolilla Eurooppaa paikallisen aloitteellisuuteen, jolle yleisteema tarjoaa pohjan. Esimerkiksi Venäjän Saratovissa keskustellaan hallituksen avoimuudesta. Kosičessa Slovakiassa kokoontuvassa senioriparlamentissa kokeneet talous- ja yrityssektorin toimijat jakavat kokemuksiaan kuulijoille. Tukholman lähellä Huddingessa ohjelmassa on viikon aikana useita keskuste-

lutilaisuuksia, joissa eri-ikäiset kaupunkilaiset saavat ottaa kantaa kaupungin tulevaisuuteen. Yhtenä teemana on sähköinen demokratia ja internetin rooli osallistumisessa. Huddingen asukkaat pääsevät keskustelemaan myös yhä ajankohtaisemmaksi muuttuneesta uskonnon ja ilmaisunvapauden suhteesta. Yksi näkökulma käsittelee sananvapauden ja poliittisen satiirin rajoja. Espanjassa Teneriffan Candelariassa paikallisradio lähettää viikon aikana päivittäin yhden tunnin ohjelman, jonka aiheena ovat ihmisoikeudet. Ääneen pääsevät myös eri-ikäiset koululaiset. Candelarian nettisivut (www.candelaria.es) käsittelevät myös aihetta. Myös kymmenen marokkolaista kuntaa osallistuu pääkaupunki Rabatin johdolla viikkoon. Marokossa demokratiakehitys on edennyt arabikevään vaikutuksesta toistaiseksi pääosin rauhallisesti. Viikon valmisteluissa on noussut esille yleiseurooppalainen havainto: vaikeina aikoina paikallishallinto joutuu lujille ja kohtaamaan usein ensimmäisenä kansalaisten hädän. Lisätietoja: European Local Democracy Week: www.coe.int/t/congress/demoweek/default_ en.asp

12


LÄHIDEMOKRATIA – EI IHAN HELPPO JUTTU

Lähidemokratia on kova juttu, jos viime aikojen keskustelua on uskominen. Jokaisella tosissaan valtuustoon pyrkivällä ehdokkaalla on kanta asiasta. Monet kunnat kehittelevät omaa lähidemokratiamalliaan. Mm. SDP, vihreät ja RKP ovat ottaneet lähidemokratian vaaliteemakseen.

Vaalien alla demokratia tulee näkyväksi. Presidentiksi, kansanedustajaksi tai kunnanvaltuutetuksi pyrkivät tulevat kansan tykö. Lähidemokratiaa edistetään paljon pienieleisemmin.

L

ähidemokratiakeskusteluun on antanut vauhtia Jyrki Kataisen hallituksen valmistelema kuntarakenteen muuttaminen. Pääkaupunkiseutu muodostaa oman erityistapauksensa. Metropolialueen joukkoliikenne ja terveydenhoito vaativat kuntarajat ylittäviä ratkaisuja lähitulevaisuudessa. Laajemmin nähtynä lähidemokratiasta keskustelu liittyy jonkinasteiseen edustuksellisen demokratian kriisiin. Demokratiaa vastaan on toiminut sille ominainen hitaus. Suomalaisten ja kaikkien eurooppalaisten luottamus vaaleilla valittujen päätöksentekijöihin on laskenut. Ihmiset haluavat toisaalta vaikuttaa kansallisen päätösvallan todellisen ja oletetun vähenemisen vastapainoksi lähiympäristönsä asioihin. Suomi on ollut yhtä aikaa keskitetyn ja hajautetun hallinnon maa. Yhteiskunnan rakennemuutos ja kaupungistuminen ovat edenneet niin nopeasti, ettei kunnallishallinto ole täysin pysynyt muutoksen

mukana. Yhteiskunnan monimutkaistuessa asiantuntijavalta on vahvistunut kunnissa. Isoissa kunnissa asiat ovat niin suuria, että niitä on vaikea hahmottaa. Lähidemokratian tarve korostuu, jos pääkaupunkiseudusta tulee yli 1,1 miljoonan asukkaan suurkunta. Lähidemokratia on sanana yhtä aikaa kaunis ja etäinen. Lähidemokratian käytäntöjä on vasta alettu etsiä Suomessa. Kysymyksiä riittää. Pitäisikö sen perustua edustuksellisuuteen? Vai olisiko sen oltava jopa Kreikasta johdettujen ihanteiden mukaisesti suoraa ja mahdollisimman välitöntä? Mitä muita mahdollisuuksia verkkomaailma tarjoaa demokratian kehittämiseen kuin tilaisuuden tuoda oman mielipiteensä julki? Ihmiset toteuttavat demokratiaa monin tavoin arjessaan, kun he näkevät sen tuottavan havaittavia tuloksia. Taloyhtiöissä, talotoimikunnissa, urheiluseuroissa, vanhempainyhdistyksissä ja lukuisissa muissa

järjestöissä asiat ratkeavat – yleensä – demokratian pelisäännöillä. Suomessa on ollut myös paljon yhdenasianliikkeitä, jotka pyrkivät estämään vanhojen rakennusten purun tai estämään palveluiden supistamisen. Demokratian soveltajia on siis paljon. Vaikuttaa siltä, että lähidemokratiassa vanha konsti ei ole enää ole parempi kuin pussillinen uusia. Valtiovarainministeriön ja oikeusministeriön teettämän selvityksen mukaan kuntalaiset haluavat päästä vaikuttamaan aidosti omaa lähiympäristöään ja palvelujaan koskeviin asioihin muutenkin kuin äänestämällä. Tällöin asukkaiden on päästävä aidosti vaikuttamaan suunnitteluun ja päätöksiin. Vaalikarja on muuttumassa arvaamattomaksi – tai paremminkin sitä on niin vähän, että paimenet tuntevat laumansa kadonneen. Toisaalta osasta viranhaltijoista ja politiikoista aktiiviset kansalaiset taitavat tuntua hankalilta.

13


Perinteisesti lähidemokratia on nähty asukkaiden kuulemisena. Kuvassa kontulalaisia ylipormestarin asukasillassa 2006.

Helsinki etsi lähidemokratiaan ratkaisuja pilottihankkeiden avulla. Suomen suurin kaupunki ei ole demokratiapyrkimyksineen yksin. Turussa on meneillään ”toimintamallisuudistus”. Kuntaliitosten ansiosta kasvaneen Oulun kaupunki on julkaissut oppaan, jonka mukaan ”Oulussa jokainen kuuluu”. Kunnallisessa päätöksenteossa kirkastetun näkemyksen mukaan kuntalaisten osallisuus ja vaikuttaminen perustuu Oulun kaupungin arvoihin, joita ovat luovuus ja rohkeus, yhteisöllisyys ja suvaitsevaisuus. Lappeenrannassa voi ottaa kantaa sähköisesti asukastoimintaan ja lähidemokratiaan – kaupunkilaiset eivät ole sitä kuitenkaan juurikaan tehneet . Rovaniemi on perustamassa aluelautakuntia, jotka saavat myös rajoitetusti rahanjakovaltaa.

Näennäisdemokratiaa ja demokratiavajetta Demokratia ei ole käsitteenä helppo, ongelmaton tai enää edes ehdottoman myönteinen. Googlettamalla löytyy helposti demokratian kyseenalaistavia yhdyssanoja. Myönteiset ilmaukset ovat paperinmakuisia. Internetistä löytyvät helposti seuraavat demokratia-sanan sisältävät ilmaukset: Asukasdemokratia, etädemokratia, hipsteridemokratia, kansandemokratia, kaupunginosademokratia, kunnallisdemokratia, leikkidemokratia, lumedemokratia, lähidemokratia, lähiödemokratia, nettidemokratia, näennäisdemokratia, pakkodemokratia, punademokratia, sosia(a)lidemokratia, superdemokratia, teledemokratia, teodemokratia, tosidemokratia, vuokralaisdemokratia, ääridemokratia. demokratiaharha, demokratialiitto, demokratiamies, demokratiapropaganda, demokratiareformi, demokratiausko, demokratiavaje, demokratiavalhe. *** Pohtimisen arvoista on, voiko hallinto herättää lähidemokratian eloon, jos kuntalaiset eivät osta hallinnon tarjoamaa mallia? ihmiset saa usein liikkeelle hallinnon näkökulmasta pienet asiat, joiden on kritisoitu olevan kokonaisuuden kannalta merkityksettömiä. Hallinnon ja päätöksentekijöiden kannattaa kuitenkin kuunnella pieniäkin murheita. Luottamus demokratiaan järkkyy kuitenkin varmasti, jos ihminen ei koe lainkaan tulleensa kuulluksi. Kokonaisuutta ei helpota se, että kaupunkilaiset kokevat olevansa kuluttajia suhteessa kaupunkiin. Yritysmaailman suoraviivaisuus ei kuitenkaan toimi kuntatodellisuudessa.

14

Ihmisten toimeliaisuus suuntautuu 2010-luvulla muuhun kuin poliittiseen osallistumiseen. Puolueet potevat väen vähyyttä paikallistasolla. Kaikkea kansalaistoimintaa koskee yksilölähtöisyys ja projektimuotoisuuden korostuminen: hommaa tehdään niin kauan kuin siitä on itselle hyötyä ja se on hauskaa. Tämä ei helpota pitkäjänteisyyttä vaativan lähidemokratian kehittelyä. Selvää on, että lähidemokratia rakentuu alueen asukkaiden ja eri toimijoiden kautta. He ovat alueensa asiantuntijoita. Asiantuntemusta tarvitaan myös silloin, kun kaupunki joutuu supistamaan toimintaansa ja asettamaan asioita tärkeysjärjestykseen. Hyvinäkin aikoina monta hyvää ja kaunista asiaa jää vaille rahaa – huonoina aikoina on osattava valita hyvät ja tositarpeelliset. Lähidemokratian ihmelääkettä ei ole. Ytimessä on ihmisten mielipiteiden ja tarpeiden aito kuuleminen sekä tiedon välittäminen ajankohtaisista asioista. Lisätietoa: Alueellista demokratiaa – Lähidemokratian toimintamallit Suomen kunnissa www.vm.fi/vm/fi/04_julkaisut_ja_asiakirjat/01_julkaisut/03_kunnat/20120917Alueel/Alueellista_ demokratiaa.pdf Vallakas – kuntalaisen vaikuttamisopas, www.kunnat.net/fi/ palvelualueet/demokratia/osallistuminen/vallakas/Sivut/ default.aspx Oulussa jokainen kuuluu, http://oulu.ouka.fi/lahidemokratia/ index.asp


LÄHIDEMOKRATIA VAATII YHTEISTYÖTÄ YLI PUOLUERAJOJEN

Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava (Kokoomus) ja kaupunginvaltuutettu Pekka Saarnio (Vasemmistoliitto) painottavat toimivien henkilösuhteiden helpottavan kunnallista päätöksentekoa.

Vetoa & Voimaa -yhteistoimintaan aktiivisesti osallistuneet Kokoomuksen Risto Rautava ja Vasemmistoliiton Pekka Saarnio kokevat Mellunkylän yhteistyön tuoneen virtaa kaupunginosan kehittämiseen. Heidän mielestään Mellunkylän malli on käytännön lähidemokratiaa.

Y

li 40 vuotta helsinkiläistä kunnallispolitiikkaa seurannut Saarnio pitää Vetoa & Voimaa -toimintaa jopa ainutlaatuisena. Esimerkiksi kaupunginosayhdistyksissä toiminta ajautuu hänen mukaansa helposti ei-toivottujen asioiden vastustamiseksi. Vetoa & Voimaa -hankkeessa lähtökohtana on ollut eri näkemysten syntyvä kokonaisnäkemyksen haku. Rautavalla ja Saarniolla onkin pääosin myönteistä sanottavaa Vetoa & Voimaa -hankkeesta. Rautava näkee kaupunginosan tiivistyneen yhteistoiminnan lisänneen ymmärtämystä Mellunkylän ja Itä-Helsingin erityiskysymyksiä kohtaan.

Rautava ja Saarnio eivät näe kaupunginosan yhteistoiminnan itsessään johtavan nurkkakuntaisuuteen. Valtuutettujen ja varavaltuutettujen mukanaolo Melunkylän hankkeessa vähentää osaltaan tätä vaaraa. Kaupunginosatasolla tehtävän yhteistyön edellytyksenä ovat Rautavan ja Saarnion mukaan alueen toimijoiden väliset hyvät henkilösuhteet. Molemmat toivovat, että vaaleissa Mellunkylästä valtuustoon valittavat ehdokkaat osallistuvat aikanaan aktiivisesti Vetoa & Voimaa -toimintaan. Kruununhakaan taannoin muuttanut Rautava lupaa olla mukana jatkos-

15


Kokoomukselaisilla ja vasemmistoliittolaisilla on muutakin eroa kuin jäsenkirjan väri, vakuuttavat Rautava ja Saarnio.

sakin, jos valtuustopaikka vaaleissa irtoaa, koska Itä-Helsinki on edelleen sydämessä. Saarnio ja Rautava myöntävät, että nuorten syrjäytyminen ja maahanmuuttajien tavoittaminen ovat olleet visaisia kysymyksiä myös Vetoa & Voimaa -toiminnassa. Saarnio muistuttaa, että aktiivinen yhteistoimintaryhmä voi saada ihmiset ajattelemaan asioiden olevan jo hoidossa ja sitä kautta voivan jopa passivoida. Yksi Vetoa & Voimaa -hankkeen tavoitteista on alueellisen eriarvoistumisen ehkäisy. Siinä tarvitaan Rautavan ja Saarnion mukaan laajaa keinovalikoimaa, joka koostuu suurista ja pienistä toimista. Rautava ottaa esimerkkejä Mellunkylän naapurista: Myllypuron parempien palveluiden terveysasema tai Myllykylän uusi asuinalue kertovat asukkaille, että alueen kehittämiseen panostetaan. Pekka Saarnio säestää jatkamalla, että yhtä lailla merkittävää on puistojen kunnostaminen ja Kivikon liikuntapuiston rakentaminen. Koulujen positiivisen diskriminaation nimissä saama lisärahoitus on myös merkittävä. Molemmat näkevät tärkeänä yrittäjien mukanaolon kaupunginosan ja etenkin Mellunkylän suurimman palvelukeskittymän Kontulan ostarin kehittämisessä.

Lähidemokratian kehittämisen vaikeusastetta lisää aktiivisuuden kasaantuminen. Kaupunginosa-aktiivien lisäksi on tärkeää kuulla laajemmin ihmisten näkemyksiä, muistuttaa Rautava. Lähidemokratian kannalta on tärkeää varmistaa myös asukastilojen tasapuolinen käyttö ilman, että jokin taho toimii portinvartijana. Lähidemokratian kehittäminen on Rautavan ja Saarnion mielestä tärkeä kokonaisuus, mutta kunnallisen demokratian ytimessä on heidän mielestään vaaleilla valittava valtuusto. Kaupunginosavaltuustot eivät toisi Rautavan mukaan lisäarvoa päätöksentekoon. Vetoa & Voimaa -toiminnassa on päästy kiinni asioihin ilman väliportaita. Rautava ja Saarnio eivät pidä myöskään alueellisia valtuutettukiintiöitä hyvänä ajatuksena. Puolueet voivat toisaalta pohtia, miten kunnallisdemokratiaa tuodaan lähemmäksi asukkaita. Rautavan mielestä valtuustoryhmien kannattaisi miettiä, miten ne ottavat huomioon kaupunginosat, joista niiden listoilta ei ole valittu yhtään valtuutettua. Isokin kaupunginosa saattaa jäädä kokonaan ilman edustusta Helsingin kaupunginvaltuustossa. Esimerkiksi asukasluvultaan lähes Mellunkylän kokoisesta Vuosaaresta ei valittu suoraan yhtään valtuutettua vuonna 2008.

Vaalitulokset 2008 ja 2011 Kuntavaalit 2008

Puolue

Eduskuntavaalit 2011

Mellunkylä

Helsinki

Mellunkylä

Helsinki

SDP

28,7 %

17,9 %

26,7 %

17,5 %

Kokoomus

19,2 %

29,2 %

15,5 %

27,3 %

Vihreät

13,5 %

23,2 %

8,8 %

16,7 %

Perussuomalaiset

11,3 %

5,3 %

23,7 %

13,0 %

Vasemmistoliitto

10,7 %

8,4 %

11,1 %

10,4 %

Keskusta

4,9 %

4,3 %

4,1 %

4,5 %

Kristillisdemokraatit

4,5 %

2,8 %

3,3 %

2,4 %

RKP

3,1 %

6,3 %

2,9 %

5,8 %

SKP

2,5 %

1,6 %

*

0,5 %

Muut

1,6 %

1,1 %

3,9 %

1,9 %

*Sisältyy kohtaan muut.

16


www.facebook.com/urheiluhallit

Kunnalliset kansanäänestykset soveltuvat käytettäväksi Rautavan ja Saarnion mukaan selvärajaisissa asiakysymyksissä, joihin ihmisillä on hyvä tuntuma. Rautavan mielestä esimerkiksi palveluita koskeva kansanäänestys voisi tulla kysymykseen. Esimerkiksi energiapolitiikka on liian mutkikas asia päätettäväksi yhdessä äänestyksessä. Kumpikaan ei pidä myöskään pormestarivaalia hyvänä ratkaisuna. Se johtaisi henkilöön lähtevään kampanjointiin, joka jättäisi kunnallisvaalien asiakysymykset varjoonsa. Valtuuston nelivuotiskaudeksi valitsema pormestari ei sen sijaan tunnu Rautavasta mahdottomalta ajatukselta. Lähi- ja kunnallisdemokratian kehittäminen vaatii paljon tulevilta valtuutetuilta. Heidän on oltava valmiita kuuntelemaan kaupunkilaisia ja vastaamaan heidän kysymyksiinsä. Kaupunkilaiset voivat puolestaan aktiivisuudellaan varmistaa, ettei edustuksellinen demokratia jää pelkäksi edustamiseksi. Kunnallispolitiikka on suurelta osin käytännön ratkaisujen etsintää, jossa ideologiat eivät 2010-luvulla puske läpi kaikkiin kysymyksiin. Suuria linjoja vedettäessä aatteen paloakin löytyy. Porvarin erottaa vasurista ainakin jäsenkirjan kannen väri, heittää Saarnio. Vakavoiduttaan hän pohtii erojen tulevan esille kysymyksissä, jotka koskettavat syviä aatteellisia perusnäkemyksiä. -Erilaiset taustat eivät saa tarkoittaa kunnallispolitiikassa, että ollaan nokat vastakkain. Eroja ei ole tarpeen vähätellä, mutta ei suurennellakaan, tiivistää Saarnio. Rautava näkee suurimman eron kiteytyvän kysymykseen palveluiden tuottamisesta ja verotuksesta. Porvarit ovat valmiita siirtämään osan palveluista yksityisten ja järjestöjen tuottamiksi, vaikka vastuu palveluiden järjestämisestä onkin kaupungilla. Verotusta ei saa porvarien mielestä ainakaan kiristää. Vasemmisto pitää Rautavan pelkistyksen mukaan kiinni julkisista palveluista ja on valmis nostamaan veroja. Saarnio napauttaa takaisin, että palvelut on rahoitettava mieluummin veroilla kuin maksuilla. Tulevan valtuustokauden haasteena on Rautavan mukaan Helsingin elin- ja vetovoimaisuuden turvaaminen, joka lähtee talouden pohjalta. Palveluiden tuottamisessa hän haluaa vahvistaa yksityisen sektorin osuutta, mikä ei kuitenkaan tarkoita yksityistämistä. Sosiaali- ja terveysvirastojen yhdistäminen ja varhaiskasvatuksen eriyttäminen omaksi virastokseen ovat isoja haasteita, jotka työllistävät myös valtuustoa. Kuntarakennetta koskevat ratkaisut vaikuttavat osaltaan valtuustotyöskentelyyn myös Helsingissä. Pekka Saarnio täydentää, että tulevan valtuustokauden aikana pääkaupunkiseudun kuntarakenteesta aiheutuviin ongelmiin on löydettävä ratkaisu joko liitosten tai kuntien rajat ylittävän hallinnon avulla. Sosiaali- ja terveystoimen uuden superviraston on Saarnion mielestä paneuduttava erityisesti peruspalveluiden saattamiseen kuntoon sekä lasten ja nuorten syrjäytymisen torjumiseen. Suurimpana ongelmana poliitikon elämässä molemmat kokevat ajankäytön. Rautava ottaisi oitis kuusi tuntia lisää vuorokauteen. Saarnio lisää, että politiikan vaikeusastetta lisää asioiden kirjon hajanaisuus. Poliitikon edellytetään hallitsevan pienet yksityiskohdat ja suuret linjat. Esimerkiksi energiapolitiikka vaatii paljon paneutumista.

Kuntoilukeidas

Kontulan ostoskeskuksen ytimessä. Perinteikäs halli sijaitsee metroaseman vieressä, helppojen kulkuyhteyksien varrella. Kodikas ja siisti kokonaisuus, josta löydät rennon ja mukavan ilmapiirin. Ryhmäliikunta – Kuntosali – Uinti. MAANANTAI 10.00 Kuntovoimistelu (seniorit) 16.20 Niskaselkä 17.10 FIX 18.05 BODYCOMBAT® 19.10 BODYPUMP® vesiliikunta 11.30 Vesivoimistelu (seniorit) 12.10 Vesivoimistelu (seniorit) 16.25 Hydrobic, syvä vesi TIISTAI 11.00 Zumba 16.20 BODYPUMP® 17.25 Zumba 18.20 FIX Step 19.15 BODYCOMBAT® vesiliikunta 12.30 Vesivoimistelu (seniorit) 13.10 Vesivoimistelu (seniorit) 16.20 Hydrobic, syvä vesi (40) 17.05 Hydrobic, syvä vesi 17.40 Hydrobic, syvä vesi 18.30 AQUAMBA (16.10.-6.11.) KESKIVIIKKO 16.20 Kahvakuula 17.15 Zumba 18.10 Body & Core 19.05 FIX Pilates vesiliikunta 10.00 Vesivoimistelu (seniorit) 16.15 Hydrobic, syvä vesi (40)

TORSTAI 09.00 Kahvakuula 10.00 Kuntovoimistelu (seniorit) 16.30 Zumba 17.30 BODYPUMP® 18.40 FIX Jooga vesiliikunta 11.30 Vesivoimistelu (seniorit) 16.50 Hydrobic, syvä vesi 17.25 Hydrobic, syvä vesi 18.00 Hydrobic, syvä vesi PERJANTAI 16.30 Body & Core 17.30 Zumba (60) vesiliikunta 11.00 Vesivoimistelu (seniorit) 18.40 Hydrobic, syvä vesi (40) LAUANTAI 10.15 Powerstep 11.10 FIX vesiliikunta 12.10 Hydrobic SUNNUNTAI 11.00 BODYPUMP® 12.10 BODYCOMBAT® 17.15 BODYPUMP® 18.20 Kahvakuula vesiliikunta 16.35 Hydrobic

www.urheiluhallit.fi Kallio • Kontula • Malmi • Mäkelänrinne • Pasila • Siltamäki • Töölö • Vuosaari


EHDOKKAAT TENTISSÄ KUNNALLISET PALVELUT JA LÄHIDEMOKRATIA PÄÄTEEMOJA Mellunkyläläisiä ehdokkaita yhdistää käsitys lähidemokratian tärkeydestä. Monet nostavat pääteemakseen eri palveluiden saatavuuden omasta lähiympäristöstä. Ehdokkaiden runsaan määrän vuoksi kaksi ehdokasta jokaisesta nykyisestä valtuustopuolueesta sai tilaisuuden vastata. Heille lähti kolme kysymystä: 1. Mitkä ovat pääteemasi kunnallisvaaleissa? 2. Mitä on mielestäsi lähidemokratia? 3. Minkä epäkohdan haluat korjata Mellunkylässä? Vastaukset on ryhmitelty puolueiden viime kunnallisvaalien tuloksen mukaiseen paikalliseen kannatusjärjestykseen.

Jouko Malinen Kurkimäki, SDP, no. 438 1. Lähiterveyspalvelut säilytettävä. Parem-

man palvelun keskusterveysasemia iltavastaanottoineen eri puolille kaupunkia. Vanhusten hoito- ja hoivapalveluihin riittävästi henkilökuntaa. 2. Vetoa ja Voimaa Mellunkylään on erinomainen esimerkki lähidemokratia-hankkeesta. Siinä on saatu kaikki alueella toimivat tahot mukaan viemään asukastoimintaa eteenpäin. 3. Alueen asukastiloille olisi saatava pysyvä rahoitus.

kaisessa kaupunginosassa pitäisi olla iltaisin auki oleva päiväkotiryhmä. Pääkaupunkiseudulla joka viidennen rakennettavan asunnon pitäisi olla vuokra-asunto. Tämä ei kuitenkaan toteudu. Nuorten on saatava jatko-opiskelu- tai kymppiluokkapaikka tai päästävä työpajatoimintaan. 2. Lähidemokratiassa päätöksenteko pyritään pitämään mahdollisimman lähellä tavallista ihmistä. Päättäjien pitäisi kuunnella enemmän paikallisia järjestöjä. Joistain asioista voisi myös järjestää vaikka paikalliset ”vaalit”. 3. Lääkärien puute. Mellunkyläläisistä iso osa ei kuulu työterveyshuollon piiriin. Lääkäreille järkevät työajat ja byrokratia mahdollisimman vähiin, jotta paikat saadaan täytettyä. Mahdollisuus valita terveyskeskus ei ole yksin ratkaisu, monet haluavat käydä omalla terveysasemalla.

Kontula, Kokoomus, no. 220 1. Tärkein tavoitteeni on saada tasavertaiKontula, SDP, no. 442 1. Pääteemana ovat päiväkotipalvelut. Yk-

sinhuoltajat nostavat parhaaksi ”sosiaaliturvaksi” työnteon. Päiväkotipalvelut eivät kuitenkaan vastaa työelämän tarpeita. Jo-

18

Tiia Sirviö Kurkimäki, Kokoomus, no. 269 1. Isona pääteemana on Itä-Helsingin mai-

Hannele Luukkainen

Pirjo Mohamed

daan saada enemmän ja parempia palveluita. Yrittäjyyttä pitää saada lisää kaupunkiin työpaikkojen luomiseksi. Ja Itämeri on pelastettava. 2. Vetoa & Voimaa Mellunkylään on loistava pilottihanke lähidemokratian edistämiseksi. Siinä asukkaat voivat itse olla mukana vaikuttamassa itseään koskeviin asioihin. 3. Parantaa alueen terveyspalveluita.

set hoiva- ja terveyspalvelut kaikille alueille. Liikenne pitää saada sujuvaksi ja joukkoliikenteen palvelutasoa ja laatua pitää nostaa. Kuntapäätösten kustannustehokkuutta ja vaikuttavuutta on lisättävä, mikä tarkoittaa, että samoilla veroeuroilla voi-

neen parantaminen. Itä-Helsingin metroasemat on kunnostettava. Kaupungin täytyy pitää parempaa huolta rakennusten kunnosta. Esimerkiksi Kurkimäessä tilanne on jo huolestuttava. Asukkaita pitäisi saada enemmän ja aktiivisemmin mukaan yhteisölliseen toimintaan. 2. Lähidemokratia on mielestäni yhteistyötä alueen asukkaiden, paikallisten yritysten ja viranomaisten välillä. Asukkailla pitäisi olla mahdollisuus vaikuttaa oman asuinalueen viihtyvyyteen. 3. Luulen, että Mellunkylän haasteena, kuten muidenkin Itä-Helsingin alueiden, on saada maahanmuuttajat sopeutumaan paremmin suomalaiseen yhteiskuntaan.


Abdulkadir Isak

2. Kuntalaiset ovat mukana lähiympäris-

Tiina Lintunen

Vihreä liitto (sit.), Kontula, no. 945 1. Nuoret. Lisää rahaa suomenkielen opet-

töään ja palvelujaan koskevissa asioissa viranhaltijoiden kanssa. Avoimuus ja yhteisöllisyys ja välittäminen tärkeätä lähidemokratiassa. 3. Asuminen halvemmaksi Mellunkylässä. Maahanmuuttajien sopeuttaminen kaupunginosaamme. Tukien saanti paremmaksi vähävaraisille. Työttömille työtä.

Vasemmistoliitto, Kontula, no. 60 1. Parempaa päihdehoitoa: Päihdepalvelui-

tamiseen maahanmuuttajille. 2. Mielestäni lähidemokratia on sitä, että ihmiset voivat vaikuttaa heitä koskeviin asioihin. Ihmisiä ei ainoastaan ”kuulla” vaan heitä myös oikeasti kuunnellaan. Tämä koskee myös maahanmuuttajia. 3. Mielestäni olisi hyvä olla eri-ikäisten asukastiloja enemmän. Työpaikkoja ja ammattikouluja pitäisi olla myös idässä.

Erkki Veijonen Perussuomalaiset, Kivikko, no. 704 1. Asuntoasiat kuntoon, tonttikikkailulla

Auli Rantanen Vihreä liitto, Kontula, no. 1002 1. Helsingin on toteutettava asumisen ja

maankäytön ohjelmassa sovittu vuokraasuntojen rakentamisen määrä. Pienistä asunnoista on huutava pula, niitä tulee rakentaa nykyistä runsaammin. 2. Lähidemokratia tarkoittaa kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien lisäämistä esimerkiksi asuinalueiden kehittämisessä ja kaavoituskysymyksissä. 3. Terveyspalvelut. Lisää lääkäreitä terveysasemalle. Jaana Björklund Perussuomalaiset, Kontula, no. 595 1. Syrjäytyneiden ja kaikkien heikommas-

sa asemassa olevien aseman parantaminen. Maahanmuuttajille kielikoulutusta ja sopeuttamista yhteiskuntaan. Itsenäinen Suomi – ja sopivasti kansainvälinen. Välittäminen, yhteisöllisyys on tärkeää.

ei saa nostaa asuntojen hintoja, eikä huonosti hoidetuilla korjausrakentamisilla vastikkeita kaupungin vuokrayhtiöissä. Laadukkaat sosiaali- ja terveyspalvelut kuuluvat lähipalveluina kaikille suomalaisille. Nuorten ja työttömien asiat hoidettava kuntoon suomalaisille. 2. Asukkaiden on voitava vaikuttaa myös vaalien välivuosina omaa asuinaluetta koskeviin päätöksiin. Esimerkiksi kansanäänestyksellä? Tai aluevaltuustolla? 3. Lähipalvelut kunniaan. Miksi esimerkiksi jalkahoitajan työpisteet on lopetettu Itä-Helsingistä ja viety Laajasaloon? Vanhukset joutuvat kulkemaan kolmellakin liikennevälineellä päästäkseen sinne. Juuri kunnostetut kouluhammaslääkärin tilat on poistettu ja palvelu siirretty Myllypuroon. Ikäihminen on joutunut menemään Itä-Helsingistä hammashoitoon Ruskeasuolle!

ta tulee tarjota laajasti; ennaltaehkäisevästä työstä aina haittojen vähentämiseen. Hoidon sisällöt ja pituudet tulee määrittää hoidon tarve, ei taloudelliset päätökset. Kaikkien kaupunki: Minun Helsinkini huomioi kaikki asukkaansa. Se tarkoittaa asuntoja asunnottomille, esteettömyyttä vammaisille, laadukasta sosiaalityötä ja helposti tavoitettavia peruspalveluita. 2. Lähidemokratia tarkoittaa sitä, että alueen asukkaille on oikeasti mahdollisuus vaikuttaa asuinaluettansa koskeviin päätöksiin. Kyseeseen voisi tulla esimerkiksi kaupunginosien omat valtuustot, joilla olisi todellista päätösvaltaa. 3. Toivoisin, että metsämme ei enää pienenisi, vaan mellunkyläläisillä olisi mahdollisuus käydä metsäretkellä lähellä kotia. Lisäksi haluaisin laboratorion takaisin terveyskeskukseen.

Pekka Saarnio Vasemmistoliitto, Kivikko, no. 103 1. Nuorten syrjäytymisen estäminen, kau-

punkilaisten kunnalliset palvelut ja erityisesti vanhusten asioiden hoito: Laatuisa vanhuus oikeassa paikassa ja seurassa. 2. Lähidemokratiaa on mahdollisuus olla läsnä, kun asioita suunnitellaan ja toteutetaan. Vetoa ja voimaa Mellunkylään -liike on hyvä esimerkki. 3. Keskiasteen opetusta ja lisää työpaikkoja hyvään kaupunkiympäristöön!

19


EHDOKKAAT TENTISSÄ

Timo Mikkilä

Marko Pekkarinen

Irene Auer

Kivikko, Keskusta, no. 860 1. Pääteemani on alueellisuus. Kampan-

Kristillisdemokraatit, Vesala, no. 778 1. Päihdeongelmaisten, vankien, mielenter-

SKP, Kontula, no. 311 1. Peruspalvelut on tuotettava kaupungin

join myös sen puolesta, että alueen asukkaat tulevat tietoisiksi vaikutusmahdollisuuksistaan. 2. Lähidemokratia lähtee juuri alueellisuudesta ja ruohonjuuritasolta. Tietyllä alueella asukkaat voivat yhteen hiileen puhaltamalla saada paljon aikaan. Lähidemokratia vaatii jatkuvaa kohentamista ja päivittämistä. Tarvitaan aktivisteja, jotka omalla työllään edistävät lähidemokratian toteutumista eli että kuntalaiset löytävät vaikutuskanavia. 3. Pitkään pysähdyksissä olleen Kivikon urheilu- ja ulkoilupuiston rakentaminen on saatava vihdoinkin valmiiksi. Alue pitää saada tulevina vuosina rakennettua sellaiseksi kuin tavoite on ollut. Ylläs-hallin siirtyminen kaupungin omistukseen oli hyvä ratkaisu ja tämä vauhditti alueen rakentamista virkistys- ja kuntoilukäyttöön.

veyskuntoutujien, lapsiperheiden ja vanhusten asioiden edistäminen. Haluan olla pienimpien äänitorvi ja olla lähellä ja tavoitettavissa myös vaalien jälkeen. Haluan olla ihminen joka kuuntelee. 2. Ihmisten kuulemista ja ottamista mukaan päätöksentekoon asuinalueensa asioissa – tosin nykyisellään se ei kovinkaan hyvin toteudu. Varsinkin päihdeongelmaisia, vankeja ja mielenterveyskuntoutujia tulisi kuulla nykyistä enemmän. 3. Vanhusten yksinäisyys on asia, joka koskettaa minua kovasti. Sen haluaisin poistaa tai ainakin vähentää sitä. Näen yksinäisyyttä paljon työssäni omakotitalkkarina Vesalassa ja se on huolestuttavaa.

omana toimintana, lähipalveluina ja käyttäjille maksuttomina. Joukkoliikenne tulee tehdä maksuttomaksi. Luokkakokoja on pienennettävä ja kouluihin lisättävä oppilashuoltohenkilökuntaa. On rakennettava lisää kohtuuhintaisia vuokra-asuntoja. 2. Lähidemokratiaa olisi esimerkiksi päätösvallan antaminen lähipalveluista ja asuinalueiden kehittämisestä alueen asukkaille ja kaupunginosavaltuustolle. Kaikille avoimet, ei-kaupalliset tilat ovat demokratian elinehto. 3. Metro saisi kulkea myöhempään. Viivästyneet Kotikonnunpuiston kehittämistyöt on saatava pian valmiiksi.

Veronica Hertzberg RKP / SFP, Puotila, no. 528 1. Jag vill arbeta för en professionell och

Sonja Vojnovic Kontula, Keskusta, no. 912 1. Ajan nuorten ja opiskelijoiden, nuorten

yrittäjien ja kansainvälisen Helsingin asioita. 2. Lähidemokratia toteutuu parhaiten, kun jokainen asukas voi ja pääsee osallistumaan ja vaikuttamaan omaa asuinaluettaan koskevaan päätöksentekoon. 3. Mellunkylässä haluaisin, että nuorille järjestettäisiin enemmän maksuttomia harrastusmahdollisuuksia kaupungin tiloissa sekä panostettaisiin lähipalvelujen ja puistoalueiden viihtyvyyteen ja pysyvyyteen.

20

bra utbildning för alla. Kielikylpy kaksikielisen koulun tilalle, sitä pitää lisätä. We need a better integration policy, and effective language courses both in Finnish and Swedish. 2. Närdemokrati är att beslutsfattaren är nära invånarna och känner till stadsdelens utmaningar och behov. Ett utvecklat beslutsfattande på stadsdelsnivå är närdemokrati. 3. Haluan vaikuttaa lähiympäristön hyvinvointiin. Mellunkylässä pitäisi panostaa nuorison ja ikäihmisten hyvinvointiin ja metro-alueen kunnostamiseen

Päivi Hedman SKP, Mellunmäki, no. 318 1. Lähipalveluiden säilyttäminen ja kehit-

täminen. 2. Lähidemokratia toteutuu siellä, missä kaupunkilaiset voivat osallistua omaa asuinaluettaan tai kaupunginosaansa koskevaan päätöksentekoon asiantuntijoina ja palvelujen käyttäjinä. 3. Mellunmäkeläisenä tulee ensimmäisenä mieleen Mellarin kohtalo. Mellunmäessä palvelut ovat vähissä ja monille paikallisille tärkeän vanhan ostoskeskuksen purkaminen veisi mukanaan monia toimintoja. Asukastilojen järjestäminen ja niiden toimintaan panostaminen on tärkeää yhteisöllisyyden lisäämiseksi, kaupunginosasta riippumatta.


Kolumni Muita mellunkyläläisiä ehdokkaita: SDP: Kadar Gelle (384), Aulis Haaranen (387), Eero Heinäluoma (391), Taina Karrikka (412). Kokoomus: Ari Kähärä (210), Pauli Leppäaho (215) Perussuomalaiset: Tarja Laxén (646), Harri Lehtimäki (648), Mika Raatikainen (678), Petteri Rantanen (680), Teemu Suominen (690), Pekka Tiusanen (697). Vasemmistoliitto: Jami Järvinen (25), Ilkka Levä (56), Seppo Paakkinen (79), Avni Ramadani (93), Randy Vürmer (124). Keskusta: Vesa-Matti Mäkinen (863), Aino Piippo (872), Markus Saarinen (892). Kristillisdemokraatit: Virpi Ehrnsten (727, sit.), Ida Herranen (734), Maija Mecklin (768). RKP: Dan Vainio (578). SKP: Hannu Karineva (326), Matti Nuutinen (342), Senja Räsänen (348), Anja Welin (355). STP: Erkki Auervuolle (291). Itsenäisyypuolue: Kirsi Holmsten (1046).

Äänestysajat ja -paikat Varsinainen vaalipäivä on sunnuntai 28.10.2012 klo 9–20. Ennakkoäänestys tapahtuu kotimaassa 17.–23.10.

Äänestyspaikat Mellunkylässä: Ennakkoäänestys Kontulan posti: 17.10.–19.10 klo 9.00–19.00, 20.10.–21.10 klo 10.00–16.00 ja 22.10–23.10 klo 9.00–20.00. Ennakkoäänestyksessä jokainen äänioikeutettu saa äänestää missä tahansa yleisessä ennakkoäänestyspaikassa. Henkilöllisyystodistus mukaan. Varsinainen vaalipäivä Sunnuntaina 28.10 kaikki äänestyspaikat ovat auki klo 9–20. Silloin äänestää voi vain omalla äänestysalueellaan. Mellunkylän äänestysalueet: 47A ja 47B Keinutien ala-aste, (Keinutie 13) 47C Kontulan kirjasto, (Ostostie 4) 47D Kontulan ala-aste, (Rintinpolku 4) 47E Kontulan vanhustenkeskus, (Kontukuja 5) 47F Päiväkoti Liinakko, (Rekipellonkuja 1) 47G Toimintakeskus Tanhua, (Tanhuankuja 4) 47H Nuorisotalo, (Jänkäpolku 1 G) 47J Mellunmäen ala-aste, (Rukatunturintie 14) 47K Nallin sivukoulu, (Nallitie 3) Äänestysalue selviää kotiin tulleesta ilmoituskortista, joka myös nopeuttaa äänestämistä. Ilman sitäkin voi äänestää, mutta henkilöllisyystodistus tarvitaan aina. Lisätietoa: Oikeusministeriön vaalisivuilta www.vaalit.fi löytyy tietoa vaaleista yli 20 kielellä.

Poikkeuksellinen Kontulatalo on yhteistyön tulos Olin mukana siinä Kontulatalon porukassa, joka suunnitteli talon konseptia vuonna 2009. Tavoitteena oli aikaansaada eräänlainen asukkaiden monitoimitalo Kontulan ostarille, jossa yhdistyvät Helsingin sosiaaliviraston matalan kynnyksen paikka, kulttuurikeskuksen moderni Kontupiste monine tietoyhteiskunnan ja kulttuurin palveluineen, asukkaiden ja järjestöjen kokoustilat ja paikallisen urheiluseuran katutoimisto. Kiitos mm. Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hankkeen yhteisen tuen Kontulatalo saatiin monien eri vaiheiden jälkeen avatuksi Helsinki-päivänä 12.6.2009 (Kontupiste valmistui tosin vasta maaliskuussa 2010). Kontulatalon toiminta on ollut elämää täynnä. Talon toimijoiden yhteistyö on sujunut hyvin, toki kehittämisen varaakin olisi. Mallikkaasti hoidettu ja johdettu Symppis on ollut toiminnan keskipiste, jossa pienellä henkilöstöllä suhteessa asiakasmäärään on onnistuttu pyörittämään paikkaa. Kontupisteen nettipalvelujen tarve on edelleen ollut ilmeinen, vaikka paikan toiminnassa ja asiakaspalvelussa olisikin vielä parannettavaa. Wanhan Postin suositut asukastilat ovat vuorostaan tietyissä tilaisuuksissa osoittautuneet välillä liian pieniksi. On kuitenkin ollut hyvä periaatepäätös, että nämä KontuKeskuksen pyörittämät asukastilat on omistettu ainoastaan paikallisille asukkaille ja järjestöille. Helsingin toiseksi suurimman jalkapalloseuran FC Konnun veikkauspiste ja katutoimisto ovat palvelleet kaikkia kävijöitä ja toimijoita Kontulatalossa. Kontulatalon konsepti on ollut poikkeuksellinen, koska siinä on onnistuttu sijoittamaan erilaiset toimijat hyvässä yhteisymmärryksessä saman katon alle. Siitä kertovat myös kävijäluvut. Tänä vuonna kävijämäärän lasketaan nousevan 175 000 kävijään. Nyt syksyllä, kun on puhuttu demokratiatiloista, Kontulatalo edustaa esimerkillistä kokonaiskonseptia Helsingissä. - Asukkaat ja virastot voivat toimia yhdessä, jos niin halutaan ja päätetään. Larri Helminen KontuKeskus, toiminnanjohtaja

21


KONTUPISTE 10 VUOTTA

K

-palvelu. Ajanvaraukset palveluun voi tehdä paikan päällä tai verkkosivun kautta. Tietoteknisiä taitoja vahvistetaan myös syksyn kurssilla. Kontupisteen kumppanin Haaga-Helia ammattikorkeakoulun oppilaat ohjaavat 8.10. alkaneen tietotekniikan peruskurssin. Kurssi on kaikille avoin ja maksuton. Kontupisteessä järjestetään säännöllisesti vaihtuvia näyttelyjä. Taiteen tekijät ovat sekä paikallisia että muualta kaupungista (kts. viereinen sivu). Lisäksi luvassa on useita elokuvaesityksiä, mm. Pohjoiskorealaisen elokuvan viikonloppu marraskuun puolessa välissä.

ontulan ostarilla sijaitseva Kontupis- on myös omat rajoitteensa. Tällöin myös te aloitti toimintansa loppuvuodesta henkilökohtaisen opastuksen mahdolli2002. Pisteessä haluttiin tuolloin tarjota suus voi olla arvokas. Kontupiste on ollut asukkaille silloin harvinaisia Internet-yh- osa kaupungin digisyrjäytymisen vastaisteyksiä, opastusta atk:n käytössä sekä osal- ta ohjelmaa. lisuutta erilaisiin tietotekniikkapohjaisiin kulttuurihankkeisiin. Kontupisteen ylläpi- Kontupisteen palvelut täjänä on ollut Helsingin kaupungin kult- Kontupiste tarjoaa maksutta asiakkaiden tuurikeskus – kumppaneiden tukemana. käyttöön modernin kaupunkitoimiston. Vuonna 2010 piste muutti Kontula- Siellä voi helposti poiketa hoitamaan asitaloon muiden keskeisten paikallistoimi- oitaan tai vain surffailemaan. Pyytämäljoiden kylkeen. Tämä on mahdollistanut lä omia maksuttomia tunnuksia Kontuuudenlaisen tilojen yhteiskäytön, mikä on pisteen verkkoon, saa käyttöönsä perso- Tavoitteena kehittää yhteistyötä näkynyt monipuolisempina esiintuloina. noidun työpyödän, sähköpostin (etuni- entisestään Tällä linjalla halutaan jatkaa yhä enemmän mi.sukunimi@kontu.la) ja tallennustilaa. Etenkin taloudellisesti epävarmoina aikoitulevaisuudessakin. Osana alueen kulttuuOmaan kannettavaan tietokoneeseen na on kumppanuuksien merkitys yhä tärriverkostoa on toimintaa levitetty aktiivi- liittyvissä ongelmissa auttaa PC Tohtori keämpää. Vaikka yhteistyöverkosto Kontusesti myös Kontulatalon ulpisteellä on ollut laaja, on jatkoskopuolelle mm. erilaisten sa pystyttävä saamaan yhä uusia kurssien, elokuvien ja muitoimintaan sitoutuvia kumppaden tapahtumien kautta. neita. Sitoutuminen taas edellytTietokoneille kirjautää eri osapuolten tarpeiden tuntumisten lukumäärä on nistamista ja niiden sovittamisvuosien varrella kasvanut. ta kokonaisuuteen. Vain siten Tämä voi tuntua yllättävälsaadaan uusia resursseja pisteen tä, alkavathan nettiyhteydet työn tueksi – ja tietenkin nykyiolla jo jokaisen arkipäivää. set kumppanit pysymään edelEsikaupunkialueilta löytyy leen pisteen kivijalkana. kuitenkin edelleen paljon Kontupisteen toiminnasta sekä asukkaita, joille alentuneettapahtumista löytyy tietoa verkkokin tietokoneiden ja netosoitteesta www.kontu.la. Pohjoiskorealaisen elokuvan viikonloppu tipalveluiden hinnat voiFacebook-ryhmä on osoitteessa vat olla liikaa. Ikäihmisillä Wanhassa Postissa 16.-18.11.2012 www.facebook.com/Kontupiste.

22


PETÄJÄ & TASKINEN KONTUPISTEESSÄ

K

ari Petäjän ja Ari Taskisen näyttely ID kertoo Itä-Helsingistä: lähes huomaamattomista jäljistä, joita taiteilijat dokumentoivat, ja joille he antavat uuden sisällön, kuvista, jotka paljastuvat arkisesta maisemasta kuin geokätköt ja lopulta kauneudesta ja sen luomisesta uusbrutistisen ympäristön takapihoilla. Näyttely ID sisältää Petäjän teoksia, joissa yhdistyy valo, valokuva ja maalaus sekä Taskisen kokeellisia elektronisen musiikin videoita ja Itä-Helsinkiin liittyviä videoteoksia. Näyttely avataan 6.11. ja se on osa KontuPisteen 10-vuotisjuhlallisuuksia. Petäjä... Kari Petäjä on 1950 syntynyt vapaassa taidekoulussa taidemaalarin opinnot suorittanut pitkän linjan taiteilija. Hän on tehnyt mm. taustamaalauksia tunnetuille yhtyeille, kuten The Rasmus, Nightwish, 22 Pistepirkko, Apocalyptica ja Ismo Alanko, sekä toiminut teatterimaalarina, lavastajana, valosuunnittelijana ja visuaalisena suunnittelijana sekä Taideteollisessa korkeakoulussa

teatterimaalauksen ja -plastiikan tuntiopettajana. Hän on myös luonut tilateoksia Retretin luolastoon sekä toiminut kuraattorina, opettanut ja vetänyt kursseja useissa taideoppilaitoksissa sekä tehnyt monenlaisia töitä teatterin ja visuaalisen suunnittelun parissa. ...Taskinen Ari Taskinen on 1959 syntynyt palkittu ja tunnettu muusikko, säveltäjä, sanoittaja ja taiteilija, jonka ansioluettelo on pitkä pitäen sisällään sävellystöitä eri yhtyeille ja artisteille, joista tunnetuin lienee Pelle Miljoona. Lisäksi hän on tehnyt mm. musiikkia elokuviin, esityksiin, teatterituotantoihin, televisio-ohjelmiin sekä toiminut opettajana Teatterikoulussa, Taideteollisessa korkeakoulussa, Valokuvataiteen laitoksella ja Kuvataideakatemiassa. Petäjä & Taskinen Mistä yhteistyöidea sai alkunsa? Taskinen: Tapasimme 90-luvulla, kun olimme mukana eri tanssiproduktioissa. Muutama vuosi sitten, Karin asuessa Puotinharjussa ja minun Kontulassa, innostuimme

dokumentoimaan lähiympäristöämme. Olin alkanut tekemään kokeellisia syntsavideoita nettiin ja niiden saama palaute innosti jatkamaan. Materiaalia alkoi kertyä ja päätimme alkaa suunnittelemaan näyttelyä. Kontupiste tarjosi tähän ystävällisesti mahdollisuuden. Petäjä: Viime vuosituhannen loppuun mennessä oli valokuvausharrastukseni hiipunut miltei pelkästään oman työn dokumentoinniksi. 2000-luku ja sen myötä tullut digitaalisen valokuvan aika innosti minut hankkimaan uusia laitteita ja ennen kaikkea käyttämään kameroita uudenlaisella intensiteetillä. Muutettuani Puotinharjuun tapasimme Taskisen kanssa useammin ja huomasimme yhteisen kiinnostuksen kohteen, oman arkisen ympäristömme. Miksi juuri tämä aihe? Taskinen: Arkisenkin ympäristön voi nähdä uudella tavalla jos on mieleltään avoin! On muuten sääli, että Itä-Helsingissä ei ole yhtään galleriaa. Muuten näen täällä valtavasti luovaa potentiaalia! Petäjä: Arkinen ympäristömme sisältää loputtoman määrän kuvallisesti mielenkiintoista materiaalia. Kaiken ympäröivän ei tarvitse näyttää spektaakkelilta ansaitakseen huomiota. Mitä toivotte ihmisten saavan, ymmärtävän tai näkevän tällä näyttelyllä? Petäjä: Ajatuksena on näyttää, että arjen detaljien kauneus on aina läsnä. Sen voi nähdä, jos haluaa katsoa. Sen voi kuulla, jos haluaa kuulla. Sitä voi käyttää innoituksen lähteenä. Sen ääressä voi tehdä omia mielen matkoja. Se ei ole vankila vaan avain.

LIISA LALL – KUUKAUDEN TAITEILIJAESITTELY KontuPisteen lokakuun näytteilleasettaja, mellunkyläläinen pitkän linjan taiteilija Liisa Lall, on jo yli 15 vuotta ikuistanut tauluiksi itselleen läheisiä ja tärkeitä aiheita. Osa tauluista, etenkin kukkia käsittelevät aiheet ovat esteettisiä ja joskus jopa eteerisiä ja silmää miellyttäviä, värikylläisiä asetelmia. Kesän aikana työstetyt näyttelyssä esillä olevat kukkataulut on toteutettu pastelliliiduilla.Paperiin on sommiteltu tyylikkäästi herkkiä kesäisiä juhannusruusuja,räiskyviä unikoita ja monia muita kauniita ja tuttuja pihakukkia. Lall on tullut tutuksi myös herttaisen naivistisista, eläimiä käsittelevistä töistään. Ilmeikkäät kissat, ketut ja jänikset sekä muut hymyn huulille

tuovat eläimet ovat löytäneet tiensä moneen sydämeen ikään katsomatta. Nyt näytteillä olevat kissataulut on toteutettu sekatekniikalla. Liisa Lallin tärkein innoittaja on ollut hänen maalaajaisänsä Torsten Vahde. Liisa itse aloitti maalaamisen sairastuttuaan aikoinaan, ja sen jälkeen harvassa ovat ne päivät, jolloin sivellin tai kynä ei kädessä olisi ollut. Lall ei ole yhteen tyyliin keskittyvä taiteilija vaan hänen työnsä ulottuvat laidasta laitaan ja tekniikoita on hallussa mitä moninaisimpia ja eri tekniikoiden rohkea yhdistäminen ja kokeilunhalu ovatkin luonteenomaisia Liisalle ja se myös usein näkyy tauluissa kaavamaisten ja totuttujen työstämistapojen rikkomisena.

Liisa Lallin näyttely ”Kissat ja kukat” on nähtävissä KontuPisteessä 2.10. - 27.10.2012.

23










 

Mellunkylässä järjestettävän Demokratian viikon ohjelmassa on 15.-21.10.2012 mm. asukasvaikuttamiseen liittyvä seminaari, Kuntavaali -paneeleita Kontulassa ja Mellunmäessä sekä leffoja. Tiistaina 16.10. klo 18-20 pidetään Aatteiden Ilta -vaalipaneeli Kontulan Symppiksessä (Kontulatalo, Kontulan ostoskeskus), jossa Mellunkylän omat kuntavaaliehdokkaat ottavat kantaa ajankohtaisiin kysymyksiin. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kahvitarjoilua. Perjantaina 19.10. klo 14-18 järjestetään asukasvaikuttamisen seminaari ja keskustelutilaisuus Mikaelin kirkon seurakuntasalissa, jossa kuntaministeri Henna Virkkusen (Kok) henkilökohtainen avustaja Laura Rissanen kertoo uuden lain valmistelusta. Keskusteluun on kutsuttu lähidemokratiaan perehtyneitä vaaliehdokkaita: Risto Rautava (Kok), Timo Kontio (SDP), Teemu Suominen (PS), Henrik Jaakkola (VAS), Outi Alanko-Kahiluoto (Vihreät) – mukana myös Vetoa ja Voimaa Mellunkylään –hankkeen toimintaan osallistuneita mellunkyläläisiä demokratia-aktivisteja. Tilaisuuteen on vapaa pääsy. Kahvitarjoilua. Lauantaina 20.10. klo 12-14 Mellunmäen vanhalla ostarilla (Mellu-estradi, Korvatunturintie 2) on vuorossa viikon toinen Mellunkylässä järjestettävä vaalipaneeli. Tilaisuuteen vapaa pääsy. Demokratian viikon yhteydessä Kontulassa esitetään nuorten toimintakeskus Luupissa Demokratian elokuvaviikolla seuraavat leffat: ke 17.10. klo 20 Kissojen valtakunta (ohj. Hiroyuki Morita), to 18.10. klo 20 Piiat (ohj. Tate Taylor), la 20.10. Muiden elämä (K-11, ohj. Florian Henckel von Donnersmack) ja su 21.10. klo 17 Blade Runner (K-16, ohj. Ridley Scott). Kaikkiin näytöksiin vapaa pääsy, huomioi ikärajat!


Kuva: Marjut Klinga

KAAVAKÄVELY MUUTTUVASSA MELLUNMÄESSÄ

Yleisöä Mellarissa: Mellunmäen vanhan ostarin kohtalo kiinnostaa alueen asukkaita.

Marjut Klinga

Mellunmäki-seuran järjestämälle kaavakävelylle halki muuttuvan Mellunmäen osallistui sateisena syyskuun iltana 50 ihmistä. Heidän joukossaan olivat apulaiskaupunginjohtaja Ritva Viljanen ja vs. kulttuurijohtaja Veikko Kunnas. Tapahtumaan osallistui asukkaiden lisäksi seurakuntien ja yritysten edustajia.

O

sallistujat kuulivat ensiksi yhteenvedon metroaseman kaavasta, jossa eniten huolestutti liityntäpysäköintipaikkojen määrä. Seuraavaksi kohde oli metroasemalla sijaitseva entinen Valintatalo, jonka tiloihin saattaa nousta joskus uusi kirjasto. Kävelyn jälkeen kaavaa esittelivät asukastila Mellarissa Anri Linden sekä jo aiemmin aluetta suunnitelleet Kari Piimies ja Kaisa Karilas. Aiheesta virisi vilkas keskustelu ja tarkentavia kysymyksiä tuli runsain mitoin. Valtaosa puheenvuoron käyttäneistä esitti huolensa Mellarin säilymisestä. Kipeä aihe sai jopa kyyneleet silmiin. Paikalla oli myös niitä, jotka halusivat varmistaa seurakuntien toiminnan jatkon ja jopa kirpputorin säilymisen. Tilaisuuteen osallistui noin 130 henkeä. Kaavasta voi toimittaa mielipiteitä 16. lokakuuta saakka. Mellunmäki-seura järjestää kaikille avoimet lausuntotalkoot 16.10 klo 16.00 Mellarissa.

Kaavaillan osallistujat pitivät tärkeänä asukastilan säilymistä joko nykyisissä tai uusissa tiloissa. Mellunmäki-seuralla on sama tavoite. Lähtökohtana on saada kaikki toimijat saman katon alle. Asukastilan kohtalosta päätettäessä ja mahdollisten muiden julkisten tilojen perustamisessa on oleellista kuulla asukkaita. Mellunmäen asukkaiden keski-ikä on melko korkea, mikä korostaa maksuttomien harrastus- ja kokoontumistilojen tarvetta. Asukastila Mellari on perustettu vuonna 2008 pitkien neuvottelujen tuloksena. Tämän jälkeen tilan kohtalo on ollut usein vaakalaudalla, mutta se on säilynyt toistaiseksi asukkaiden käytössä. Asia on jälleen tullut ajankohtaiseksi, sillä vuosina 1973– 74 valmistuneen ostoskeskuksen omistava kiinteistöyhtiö suunnittelee sen purkamista.

Mellari lyhyesti Mellunmäen vanhalla ostarin alakerrassa sijaitsevan yli 600-neliöisen Mellarin toiminta pyörii Mellunmäki-seuran sekä Helsingin kaupungin eri toimijoiden yhteisvoimin. Mellarista oman paikkansa ovat löytäneet mm. sosiaalivirasto, partiolaiset, kahvila sekä työväenopisto. Mellarissa voi myös lukea päivän lehdet, hyödyntää kierrätyskirjastoa sekä käyttää asiakastietokoneita.

Kulttuuritila Mellari Korvatunturintie 2, 00970 Helsinki P. 09-310 37930 Sähköposti: info@mellu.fi

25


Mellunkylän historiaa 1

MALMIN AMPUMARATA

– KAKSIEN SUURKISOJEN NÄYTTÄMÖ

Kivikon liikuntapuiston paikalla sijainneella Malmin ampumaradalla on ollut suuri merkitys suomalaisen ampumaurheilun historiassa. Rataa käyttivät niin kilpaurheilijat kuin asevelvolliset.

M

almin ampumarata valmistui vuonna 1937 MM-kisoihin. Sen suunnitteli diplomi-insinööri W. A. Aintila. Alueella sijaitsi kymmenen erimittaista ja eri lajeja varten rakennettua rataa. Puolustusvoimien kuivatetulle suolle rakentama rata osoittautui hyvin toimivaksi. Kilpailun johtoa ja arvovieraita palveli Paukkulan maja. Radalla oli katsomotilaa eri lajien suorituspaikoilla yhteensä 11 000 henkilölle. Ammunnan MM-kisat olivat suurin siihen mennessä Suomessa järjestetty urheilutapahtuma. MM-kisojen merkitystä korosti Helsingin edellisvuonna vuoden 1940 olympiaisännyydestä äänestettäessä Tokiolle kärsimä tappio. Ilmassa oli Suomen Ur-

26

heilulehden päätoimittajan Martti Jukolan mukaan kansainvälisen urheilujuhlan tuntua: ”Jo ensi silmäyksellä tarjoaa Malmin uusi ampumarata oivallisen, kansainvälisen tunnelman, joka jo ennen kilpailuja virittää mielialan korkeaan olympialaiseen jännittävyyteen. Kolmattakymmentä eri valtakunnan lippua liehuu pääkäytävän varrella, monien kielten sorina kaikuu ampumahalleissa ja niiden ympärillä, lähetit lentävät, kovaääniset kuuluttavat. Kenttäpuhelimet soivat. Ravintoloissa tungeksii vilkkaasti puhuvia ihmisjoukkoja, eri kuosisia pukuja vilahtelee… niin jollakin tavalla jouduin heti Malmille saavuttuani samaan vireeseen kuin ennen olympialaisissa kisoissa.” Kisoissa oli yhtensä 1500 toimitsijaa. Kilpailujen ylijohtajana toimi kenraaliluutnantti Erik Heinrichs ja pääsihteerinä luutnantti S. O. Lindgren. Kisojen järjestelyt onnistuivat hyvin, mikä oli mieluisa uutinen vuoden 1944 olympiahakua ajatellen. Helsinki oli kokenut MM-kisoja edeltävänä vuonna kirpeän tappion Tokiolle tavoitellessaan vuoden 1940 olympiaisännyyttä.

Helsingistä tuli kuitenkin kesällä 1938 vuoden 1940 kisajärjestäjä, kun Tokion oli luovuttava Japanin Kiinassa käymän sodan vuoksi. Malmin ampumarata olisi ollut yksi kisojen suorituspaikoista. Suomalaisampujat menestyivät kisoissa hyvin ja joukkue sijoittui mitalitilastossa toiseksi Viron jälkeen. Puolustusvoimien komentaja, kenraali Hugo Österman korostikin Suomen Urheilulehdessä 5.8.1937 ”ulkomaiden antavan arvoa ampumakuntoiselle kansalle”. Suomen 1930-luvun kahtiajakautuneesta ilmapiiristä kertoo se, että TUL-lehti ei kirjoittanut sanallakaan kisoista, vaan keskittyi kertomaan suomalaismenestyksestä työläisolympialaisissa. Jatkosodan aikana ampumaradalla teloitettiin neuvostoliittolaisia sotavankeja, desantteja ja vakoilusta tuomittuja suomalaisia. Viimeinen Suomessa teloitettu nainen, Martta Koskinen, ammuttiin alueella syyskuussa 1943. Teloitettujen ja vankeudessa menehtyneiden neuvostosotilaiden


Suomen Urheilulehden nimimerkki Jehu (Hugo Valpas) hehkutteli vuoden 1937 MM-kisojen avajaistunnelmia seuraavasti: ”Malmilla elettiin viime perjantaina kaunis ja tunnelmallinen hetki. MM-kisojen kahdenkymmenen osanottajamaan liput kohosivat salkoihin kansallislaulujen soidessa. Sitä ennen oli 20 kumahtelevaa tykinlaukausta maailmalle julistanut suurimpien ampumakisojemme alkaneen.” (Suomen Urheilumuseo) Malmin ampurata juuri valmistuneena kesällä 1937. Ilmakuva on otettu länsiluoteesta. Suorituspaikoista F–I-kirjaimin merkityt radat sijaitsivat nykyisen Lahdenväylän tuntumassa. Kirjainten selitykset: A. 50 metrin rata. B. 100 metrin rata. C. 150 metrin rata. D. 300 metrin rata. E. 600 metrin rata tarkkaampujien harjoittelua varten. F. Olympialainen kaksintaistelurata. G. 25 metrin pistoolikaksintaistelurata. H. 25 metrin pistoolirata. I. Hirvirata. Paukkulan maja sijaitsi kuvan yläreunassa keskellä näkyvällä kukkulalla. (Suomen Urheilumuseo) Osallistujia ja katselijoille oli järjestetty MM-kisoissa 1937 hyvät palvelut. Mm. ravintola Kämpillä oli oma ”kenttäravintola” alueella. (Suomen Urheilumuseo) Japanilainen pienoiskivääriampuja Jukio Inokuma ja joukkueen johtajiin kuulunut Anzai Malmin ampumaradalla olympiakisoissa 1952. (Suomen Urheilumuseo)

muistomerkki sijaitsee pienessä metsikössä BMX-radasta luoteeseen. Helsingin olympialaisten luotiaselajien kilpailut järjestettiin heinäkuussa 1952 myös Malmin ampumaradalla melko vaikeissa tuuliolosuhteissa. Helsingissä ammuttiin silti kovia tuloksia, sillä hirviammunnan neljä parasta rikkoivat maailmanennätykset. Myös vapaa- ja pienoiskiväärissä sivuttiin polviasennon maailmanennätyksiä. Olympia-ammunnat olivat vielä kansainvälisempi tapahtuma kuin vuoden 1937 MM-kilpailut. Puolustusvoimat käytti ampumarataa säännöllisesti. Kivikon alue palveli myös

varusmiesten harjoitusalueena. Lähiseudun pikkupojat keräilivät radalta hylsyjä. He saivat toisiinsa käsiinsä myös tarvikkeita pieniin räjähdyspanoksiin. Keskustelu Malmin ampumaradan tulevasta käytöstä alkoi jo 1960-luvulla. Martti Jokinen (SKDL) teki vuonna 1967 valtuustoaloitteen sen ottamisesta asuntokäyttöön. Kurkimäkeen kaupunki suunnitteli 1970-luvulla asuntoja jopa 7000 ihmiselle. Luotiaseammunnat loppuivat radalla Kontulan lähiön valmistuessa. Sittemmin rata oli haulikkoampujien käytössä. Trap-Ampujat ry:n jäsenet harjoittelivat

radalla vuodesta 1962 lähtien. Myös Helsingin riistanhoitoyhdistys käytti rataa. Haulikkoradoilla oli 10 000 käyntikertaa vuosittain. Ammunta päättyi iltaisin klo 20. Lauantaisin ja sunnuntaisin ei yleensä ammuttu, eikä rata ollut talvisinkaan käytössä. Ampumarata suljettiin lopullisesti vuonna 1993. Paukkulan maja tuhoutui tuhopoltossa korjauskelvottomaksi vuonna 1995. Sulkemisen jälkeen rata-alueen näyttösuojissa kuvattiin mm. tv-sarja Raidia. Radasta sekä ulkoilupuiston alueella sijaitsevista linnoitteista kertoo Kivikon kadunja paikannimistö.

27


KIVIKON LIIKUNTAPUISTOSSA VOI LIIKKUA MONENLAISELLA SYKKEELLÄ Kivikon liikuntapuiston rakentaminen on edennyt vuoden 2012 aikana. Syksyn mittaan ovat valmistuneet frisbeegolf-rata, kuntorata, tekonurmikenttä ja lapsille tarkoitettu lähiliikuntapaikka. BMX-radan rakentaminen on hyvässä vauhdissa. Myös hiihtohalli on taas auki ja agility-rata on ollut vilkkaassa käytössä.

28

Kivikkoon on valmistunut hiljattain mm. tekonurmikenttä, jonka jalkapallon harrastajat ovat jo löytäneet. Taustalla näkyy agilityrata.

K

eväällä 2013 valmistuva Kivikon Pyöräkrossiparkki on Suomen ensimmäinen kansainväliset mitat täyttävä BMX-rata. Sillä voidaan järjestää tuoreen olympialajin SM-kisoja ja kansainvälisiä kilpailuja. Kisassa 4–8 kilpailijaa ajaa radan läpi. Fyysisesti ja taidollisesti vaativa suoritus kestää 35–45 sekuntia. Kivikon noin 350 metriä pitkältä kumpareiselta radalta on viisimetrinen lähtökumpu, neljä hyppyrisuoraa sekä kolme kallistettua kaarretta. Hyppyrit ovat pyöreäprofiilisia, joten radan voi ajaa läpi myös rullaamalla. Taitojen ja vauhdin karttuessa voi radalla hypätä pitkälle. Kaksi suorista jaetaan kahteen osaan, jolloin rata palvelee sekä aloittelijoita että ammattilaisia. Pintamateriaaleina on käytetty kivituhkaa ja asfalttia. Toiminnasta vastaa Pyöräkrossiparkki Oy. Rata on ensi keväästä alkaen avoinna kaikille halukkaille pientä pääsymaksua vastaan. Varusteet voi tarvittaessa vuokrata alueella olevasta vuokraamosta. BMX Helsinki järjestää radalla ohjattuja lajiharjoituksia sekä kilpailuja yhteistyössä pääkaupunkiseudun pyöräilyseurojen kanssa. Tänä syksynä rataa voi kokeilla omalla vastuulla ilmaiseksi.


Uusi BMX-rata on täyttää lajin huippujenkin vaatimukset.

Radan on suunnitellut alan huippuammattilainen Tom Ritzenhaler, jonka käsialaa ovat myös Lontoon ja Pekingin olympialaisten sekä maailmancupin BMX-radat. Pyöräkrossiparkki on herättänyt kiinnostusta jo rakennusvaiheessa myös naapurimaissa. Kivikon pyöräkrossiparkki on toteutettu julkisen sektorin ja yksityisten toimijoiden yhteistyönä. Liikuntavirasto on käyttänyt mallia aikaisemmin mm. Kivikon Lumiparkissa ja Rautatientorin Jääpuistossa. Hankkeen kokonaiskustannusarvio on noin 390 000 euroa, josta vastaavat Helsingin kaupungin liikuntavirasto (230 000 €), Opetus- ja kulttuuriministeriö (80 000 €) ja Pyöräkrossiparkki Oy (80 000 €). BMX-pyöräilyn kehittivät 1960-luvun lopussa Kaliforniassa motocrossista kiinnostuneet nuoret. Laji on varsin suosittu eri puolilla maailmaa. Olympialaji BMXpyöräily on ollut vuodesta 2008. Suomessa harrastajia on vasta runsaat sata, mutta kiinnostus lajia kohtaan on kovassa kasvussa. Lajin laajentumisen suurin este on ollut harrastuspaikkojen puute. Pyöräkrossiparkin lisäksi Suomessa on harjoituskäyttöön soveltuvia ratoja Lahdessa, Tampereella, Turussa ja Mikkelissä. Lisätietoja saa osoitteesta www.pyorakrossiparkki.fi Liikuntavirasto kartoittaa mahdollisuudet käyttää Pyöräkrossiparkkia talvella tuomaan vaihtelua Kivikon latuun. Virasto selvittää myös, soveltuuko parkki lasten hiihdonopetteluun. Ennen luonnonlumien tuloa hiihtämään pääsee Kivikon liikuntapuiston hiihtohalliin (entinen Ylläs-halli), joka siirtyi helmikuussa 2012 Helsingin kaupungin omistukseen. Toiminnasta vastaa tällä hetkellä Helsingin liikuntavirasto.

Hiihtohallin kupeessa sijaitsevalla lähiliikuntapaikalla lapset pääsevät kokeilemaan mm. kiipeilytaitojaan.

Hiihtohallissa on voinut hiihtää maanantaina 8.10. alkaen. Ennen kauden alkua hiihtolatuja on kunnostettu mm. vaihtamalla osa lumesta. Ylläs-hallin aikoina melkoisesti moitteita saaneita hiihto-olosuhteita pyritään parantamaan kiinnittämällä huomiota latujen huoltoon sekä kylmälaitteiston ja taloteknisten järjestelmien kuntoon. Halli on avoinna päivittäin klo 8–20. Lippujen hinnat ovat seuraavat: • Aikuiset: kertamaksu 14 €, viisi kertaa 50 € • Eläkeläiset, opiskelijat, nuoret (12–18 v.) ja työttömät: kertamaksu 12 €, viisi kertaa 40 € • Lapset (7–11 v.): kertamaksu 10 €, viisi kertaa 30 € Alle 7-vuotiaat pääsevät maksutta sisään maksavan aikuisen seurassa erilliselle harjoitusalueelle. Hallissa toimivat lisäksi kuntosali ja lasten liikuntapuisto HopLop. Hallin kävijätavoite on 20 000 hiihtäjää vuoden 2012 loppuun mennessä. Sen toteutumiseen vaikuttavat säät. Toiminta ei ole taloudellisesti kannattavaa Petteri Huurteen mukaan vielä alkavalla kaudella. Hänen mukaansa tilanne ei kuitenkaan

periaatteellisesti poikkea muista kaupungin tuottamista sisäliikuntapalveluista, jotka nekin ovat tuettuja. Kivikon hiihtohallin vieressä sijaitsevalla lähiliikuntapaikalla on sekä aikuisille tarkoitettu puolustusvoimien kuntoradan sovellus että lasten liikuntapaikka. Kokonaispituudeltaan 180-metrisellä kuntoradalla on mm. kiipeily-, tasopaino-, ketteryys- ja ryömintäesteitä. Sen voi kiertää myös vaikeimmat esteet ohittaen. Kivikon Paukkulanpuistoon ja viereiseen liikuntapuistoon toteutettu frisbeegolfrata on 18-väyläinen. Aloite radasta tuli lajin harrastajilta. Kivikko osoittautui laajuudeltaan, maastonmuodoiltaan ja ympäristöltään parhaaksi vaihtoehdoksi itäisessä Helsingissä, josta rata vielä puuttui. Alkuperäistä suunnitelmaa supistettiin jonkin verran asukaspalautteen vuoksi. Frisbeegolfin harrastajia on liikkunut Kivikossa kauniina syyspäivinä runsaasti radan avaamisen jälkeen. Rata on saanut harrastajilta pääosin kiitosta. Liitokiekkoilijoiden ja muiden ulkoilijoiden rinnakkainelo, jonka onnistuminen epäilytti monia, on sujunut ilman suurempia ongelmia.

29


VARAUDU TALVEEN!

Meiltä pyöriin:

NASTARENKAAT KITKARENKAAT VALAISIMET

LUISTINTEN TEROITUS SUKSIEN HUOLTO PILKKISYÖTTEJÄ ym. ym.

Vuosaaren Pyörähuolto Oy

Mellunmäen Pyörähuolto

Lokitie 1 Puh. 3215 074 Ark. 9–18, la 9–14 www.vuosaarenpyorahuolto.fi

Laakavuorenaukio Puh. 3952 963 Ark. 10–18, la 9–14


MELLUNKYLÄN JULKISET TAIDETEOKSET Kontulan alueella on useita julkisia taideteoksia. Helsingin kaupungin taidemuseolla on aiheesta kattavat verkkosivut, joilta poimimme Mellunkylän alueella sijaitsevat taideteokset.

Artism, Crash ja Space Henry Pulla ja Kimmo Hela-aro, 1988 (Kontulan metroasema)

Helsingin kaupungin liikennelaitos tilasi Kontulan aseman graffitit Kimmo Helaarolta ja Henry Pullalta. Teokset on maalattu erillisiin paneeleihin, jotka on kiinnitetty metroradan taustaseinään.

Huulet Marjatta Kekki, 2003 (Kontulan metroasema)

Yhteistyö -monumentti Heikki Häiväoja, 1967 (Kontulan ostoskeskus)

1960-luvun taiteen informalistiset vaikutteet ovat selvästi näkyvissä Heikki Häiväojan Yhteistyö-monumentissa. Kuvanveistäjä edusti Suomea Venetsian biennaalissa vuonna 1966 ja Sao Paulon biennaalissa vuosina 1961 ja 1967. Vastakkainasettelu eheän ulkopinnan ja orgaanisesti vaihtelevan sisimmän välillä tuovat mieleen hänen aikaisemmat pronssiveistoksensa. Ihmisen luoman tilan ja luonnonelementtien rajankäynti ilmeni teokseen alunperin kuuluneessa vesialtaassa, jonka heijastusten liike ja peilimaailma loivat teokseen uuden alati muuttuvan ulottuvuuden. Teoksen ja arkkitehtuurisen taustan kokonaisvaltainen suunnittelu on onnistunut ja teos on saanut kiitosta myös ostoskeskuksen asiakkailta. Teoksen materiaali on betonia ja sen korkeus on 11,4 metriä. Veistos valmistui vuonna 1967 Kontulan ostoskeskuksen avauduttua ja se kunnostettiin Kontulan ostoskeskuksen kiinteistöyhtiöiden toimesta vuonna 2008.

Marjatta Kekin teos valmistui Kontulan metroaseman ulkoseinään, Kontulantien puolelle kesällä 2003. Aineettomina ja läpikuultavina aniliinin punaiset huulet hehkuvat aseman lippuhallin lasisessa päädyssäa. Taiteilija on sopeuttanut teoksen materiaalin ja kiinnitystekniikan rakennuksen arkkitehtonisiin ominaisuuksiin. Teos on lämmin, aistillinen ja hyväntuulinen vastakohta rakennuksen pelkistettyyn, niukkaan ja asialliseen muotokieleen. Teos on HKL:n hallinnoimissa tiloissa ja se on kustannettu Helsingin kaupungin taidemuseon julkisen taiteen määrärahoista.

8 päivänä 1964.” Kuparilaatassa on lohkareen historian selittävä teksti: ”Tämän rapakivilohkareen ovat jääkautisessa meressä uineet jäävuoret kuljettaneet Viipurin rapakivialueelta tälle paikalle.”

Rakkauden temppeli Bjarne Lönnroos, 2003 (Kontulan Kelkkapuisto)

Kukkulan laella Kelkkapuistossa on Rakkauden temppeli, joka pimeässä hohtaa kuin pieni majakka. Paviljonkimaisen rakennelman materiaali on Taivassalon punainen graniitti ja sen harjaa koristaa pronssinen sydän. Kulmikkaan kupolin sisäpinta on kullattu ja sisäseinämien laatoilla on sydänaiheinen valokuvateos. Rakkauden temppeli on hankittu Helsingin kaupungin taidemuseon julkisen taiteen määrärahoilla. Teos julkistettiin ensimmäisen Kontufestarin yhteydessä 16.8.03. Monissa Bjarne Lönnroosin veistoksissa teksti on olellinen osa kokonaisuutta. Näin myös tässä teoksessa. Sen jokaiselle ulkosivuille on kaiverrettu aiheeseen liittyvä teksti: ”Sinä rakas sydämessäni Jokainen päivä vierelläsi Emme erkane milloinkaan Miten olenkaan Sinua rakastanut”

Kontulan asuntoalueen perustamismuistokivi Tekijä tuntematon, 1964 (Porttitien ja Porttikujan risteys)

Kontulan asuntoalueen perustamismuistokivi on rapakivilohkare, johon on 1964 kiinnitetty kaksi metallilaattaa. Teräslevyssä on asuntoalueen perustamisesta muistuttava teksti: ”Tähän kiveen muurattiin Kontulan asuntoalueen perustamiskirja maaliskuun

31


sai osallistua paaden työstämiseen. Konventin jälkeen hankkeesta vastaava Helsingin ylioppilaskunta lahjoitti Rauhanpaaden Helsingin kaupungille. Rauhapaasi oli VR:n Makasiinien edustalla Eduskuntataloa vastapäätä kymmenisen vuotta, kunnes se 2001 siirrettiin Kivikkoon Koillis-Helsinkiin. Orivedeltä louhittu punagraniittinen lohkare on kaiverrettu täyteen katkeamatonta rauhanviivaa. Teos painaa 15 tonnia.

hahmoina, jotka ottavat paikkansa kommunikoimalla ympäröivän tilan ja ihmisten kanssa. Toisaalta myös suurehkojen hahmojen pehmeät, plastiset muodot ja esitetyn tilanteen satunnaisuus toimivat myös vastakohtana ympäröivän arkkitehtuurin kulmikkaille ja kurinalaisille linjoille. Teos on kustannettu rakennuksen määrärahoista.

Merkkien järjestäytyminen Heimo Suntio, 2002 (Kontulankaari 22)

Erilaisten elementtien, materiaalien ja tekniikoiden yhdisteleminen on ominaista Heimo Suntion taiteelle. Korttelitalo Ruuti toimii monitoimitalona ja opinahjona, mikä tulee esille myös taideteoksessa. Siitä löytää viitteitä kaikkiin taiteen aloihin. Teos koostuu erilaisista elementeistä, joilla taiteilija assosioi oppimisen ja kasvamisen merkityksiä käden taitojen ja luovuuden eri aloilla. Ulkoseinän pronssireliefissä on kuvattuna tyttö ja poika koululaukkuineen. Hahmojen pinnassa on lasten piirustuksissa esiintyvä perusmaisema: talo, aurinko, kukkia ja eläimiä. Taiteilijan suunnittelemassa rakennuksen kivijalkaa jatkavassa muurissa on peräkkäin neliönmuotoinen ja suorakaiteen muotoinen aukko, mikä konkretisoi kasvamista. Matalan aukon yläpuolella on ympyränmuotoinen pronssireliefi, jonka kehällä on kirjainmerkkejä eri kulttuureista ja eri aikakausilta. Reliefin keskellä on Tomi Kontiolta teosta varten tilattu runo. Muurissa on myös lasitiilinen valaistu osuus ja sen vieressä korkeamman aukon kohdalla muurin päällä on ”Palava pensas”. Katajaa muistuttavan pronssiveistoksen pinnasta avautuu käsiä ja kultainen liekki.

Omfalomiini Tuoksuva askel

Gun Holmström, vuosi 2005 (Rekipellonpuisto)

Aukion laidalle Kurkimäessä pystytetty veistos on taiteilija Pekka Kauhasen teos vuodelta 1988. Teos kuuluu taiteilijan askel-sarjaan. Taiteilijan mukaan Tuoksuva askel on murrosajan työ, jossa on yhteneväisiä piirteitä Kajaaniin 1988 pystytetyn presidentti Kekkosen muistomerkin kanssa. Syksyllä 1997 Helsingin kaupungin taidemuseo hankki Tuoksuvan askeleen kokoelmiinsa ja pystytti sen 1999 Kurkimäkeen. Kiekon muotoinen jalusta on myös pronssia ja toimii pienen aukion levähdyspaikkana.

Gun Holmströmin veistos on kolmiomaisen puiston keskellä olevalla kumpareella, jota hiekkatiet ympäröivät. Teos sai II palkinnon Vuosaaren Uutelan taideteoskilpailussa v. 2003. Kilpailulautakunta sanoo lausunnossaan mm., että teoksen performanssimainen reagointi luo uutta konseptia julkiselle taiteelle. Taiteilija itse luonnehtii teostaan poikkitaiteelliseksi, koska veistos hyödyntää myös ääntä. Teoksen peilikirkkaaseen kupuun heijastuvat ympäristön väri- ja valoilmiöt sekä katsojan liikkeet, jotka saavat aikaan sisältä tulevan äänimaailman.

Tytöt

Puureliefi

Anni Laakso, vuosi 2002 (Kivikonkaari 21)

Veikko Turtiainen, 1990 (Mellunmäen metroasema)

Pekka Kauhanen, 1988 (Karpalopolku)

Rauhanpaasi Kenichi Hiratsuka, 1990 (Kivikonkaaren ja Linnoituksentien välinen puistikko)

Rauhanpaasi-veistos syntyi Vanhan ylioppilastalon viereisellä aukiolla, ns. Perunatorilla, osana European Nuclear Disarmament konventin tapahtumia 1990. Yleisö

Kivikon palvelukeskuksen teoksen tyylitellyt hahmot esittävät kolmea farkkuasuista tyttöä. Hyväntuulisina rentoon tilanteeseen asetetut figuurit on valmistettu lasikuidusta ja ne on maalattu pastellisävyillä punaiseksi, keltaiseksi ja siniseksi. Talon käyttötarkoitukseen soveltuen taiteilija on halunnut esittää teoksensa figuurit sosiaalisina

32

Paikallinen Lions Klubi on lahjoittanut Mellunmäen metroasemalle Veikko Turtiaisen tekemän puureliefin. Teos on liukuportaiden yläpuolella. Lähde: Helsingin kaupungin taidemuseo


Mellunkylän Ainoa Oikea kiinteistön kokonaispalveluita tuottava Palveluyritys joka Palvelee Aidosti Kontulan Huolto Oy on osakasyhtiöidensä omistama kiinteistönhoitoa, -siivousta, puutarhapalveluita, teknisiä asiantuntijatehtäviä ja isännöintipalveluja tuottava palveluyritys. Toimintamme ydinalue on ollut kohta 50 vuotta Kontulassa. Panostamme toiminnassamme laatuun ja palvelun kokonaisvaltaiseen kehittämiseen, hyödyntäen nykyaikaista tietotekniikkaa. Mikäli olet kiinnostunut palvelutarjonnastamme, niin ota yhteyttä www.kontulanhuolto.fi Emme voi tehdä kaikkea heti, mutta voimme tehdä jotain heti - Calvin Coolidge PS. Meillä ei ole käynnissä yt-neuvotteluita


Kolumni

Jouko Kokkonen

Mellunkylästä löytyy hyviä ehdokkaita Alkuvuoden 2012 presidentinvaaleissa puolueiden perinteiset asetelmat keikahtivat Mellunkylässäkin täysin uuteen asentoon. Puolueiden suuruusjärjestys oli seuraava: kokoomus, vihreät, keskusta, perussuomalaiset, sosiaalidemokraatit, vasemmistoliitto, kristillisdemokraatit ja ruotsalainen kansanpuolue. Presidentinvaalien numeroihin ei kannata kiinnittää suurempaa huomiota. Kunnallisvaaleihin vaikuttaa koko maan tasolla se, että Timo Soini teki taitavan taktisen väistöliikkeen. Otti hallitusti köniinsä ja pudotti samalla Paavo Väyrysen toiselta kierrokselta. Sosiaalidemokraatit olivat Mellunkylän suurin puolue eduskuntavaaleissa kolmen prosentin marginaalilla. Demarien kannatuksen suunta on ollut lähimenneisyydessä laskeva, mutta mielipidetutkimukset ennustavat puolueelle parempaa tulosta kuin vuoden 2008 kunnallisvaaleissa. Puolueella on myös runsaasti paikallisia ehdokkaita ja koko kaupungin lista on vahva. Ehdolla ovat niin eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma kuin terveyslautakunnan puheenjohtajana kunnallispoliittista kokemusta lisää hankkinut Jouko Malinen. Eduskuntavaaleissa Perussuomalaiset nousi alueen toiseksi suurimmaksi puolueeksi. Kannatuksen nouseminen eduskuntavaalien tietämiin toisi Helsingissä 10–11 valtuustopaikkaa. Mellunkylässä – ja idän lähiöissä – puolueen kannatus ylittää todennäköisesti 20 prosenttia. Mellunkyläläisiä ehdokkaita perussuomalaisilla on runsaasti alkaen eduskuntavaaleissa ensimmäiselle varasijalle yltäneestä Mika Raatikaisesta. Viimeaikaiset jäsentenväliset saattavat kuitenkin vaikuttaa perussuomalaisten kampanjaintoon ja tulokseen. Mellunkylässä usein puolueen tilaisuuksissa nähty kansanedustaja Juha Väätäisen jättäytyi pois ehdokaslistalta Helsingin piirin puheenjohtajuudesta käytävän kamppailun vuoksi. Eduskuntavaalien kolmannelle sijalle yltäneen kokoomuksella on neljä ehdokasta Mellunkylästä. Heistä nykyiseen valtuustoon kuuluvat Hannele Luukkainen ja varasijalta varsinaiseksi jäseneksi noussut Pauli Leppäaho. Kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava on muuttanut valtuustokauden aikana Kruununhakaan, mutta saa todennäköisesti runsaasti ääniä myös Mellunkylästä. Vihreät eivät ole onnistuneet keräämään kovin monia ehdokkaita betonilähiöistä. Auli Rantanen on ehdolla kolmannen kerran ja Abdulkadir Isak yrittää toistamiseen sitoutumattomana valtuustoon. Herttoniemeläinen kansanedustaja Outi Alanko-Kahiluoto on lisäksi osallis-

tunut Vetoa & Voimaa Mellunkylään -toimintaan. Vuonna 2008 vihreät menestyivät hyvin niin koko kaupungissa kuin Mellunkylässä. Tulosta saattoi auttaa alhainen äänestysaktiivisuus – puolue sai kannattajansa suhteellisen hyvin liikkeelle. Vasemmistoliiton seitsemän paikallisen ehdokkaan ryhmään kuuluu valtuuston pitkäaikaisin jäsen Pekka Saarnio. Tiina Lintunen yrittää valtuustoon toistamiseen. Puolueen kokonaismenestys nojaa myös puheenjohtaja ja ministeri Paavo Arhinmäen punavihreään vetovoimaan. Keskustalla on puolentusinaa ehdokasta Mellunkylässä. Useat heistä ovat velvollisuudentunnosta mukanaolevia puolueen eri järjestöjen työntekijöitä. Mukana on mm. Suomenmaan toimittaja Timo Mikkilä. Kristillisdemokraateilla on neljä ehdokasta alueelta. Heistä näkyvintä kampanjaa on käynyt Marko Pekkarinen, joka ennen uskoontuloaan oli vakavassa päihdekierteessä. Ruotsalaisen kansanpuolueen ääniosuus on hiljalleen laskenut Mellunkylässä ruotsinkielisen väestön pienentyessä. Alueelta on ehdokkaana puolueeseen sitoutumattomana Dan Vainio. Suomen Kommunistisella Puolueella on Mellunkylästä kuusi ehdokasta. Vuonna 2008 ehdolla ollut Irene Auer yrittää kasvattaa 86 ääneen kannatustaan. Puolueen ääniosuus on ollut kaupunginosassa suurempi kuin Helsingissä keskimäärin. SKP:n äänisaalis riitti viime vaaleissa viemään puolueen puheenjohtajan Yrjö Hakasen valtuustoon. Maahanmuuttajataustaisia ehdokkaita on Mellunkylässä viisi. Somaliassa syntynyt ja aluetoimintaan osallistunut Kadar Gelle on ehdolla SDP:n listoilta. Juuriltaan virolainen Tiia Sirviö on kokoomuksen ehdokkaana. Keskustan puolueekseen valinneella Sonja Vojnovicilla on sukua Serbiassa, Kroatiassa ja Bosnia-Herzegovinassa. Vasemmistoliitosta ovat ehdolla Avni Ramadani ja virolaissyntyinen Randy Vürmer. Helsingin kunnallispolitiikkaan ei nousta pienten kuntien tapaan yksinomaan kaveriäänillä, sillä valtuustoon päästääkseen ehdokkaan on saatava 700–800 ääntä. Vuonna 2008 pienimmällä äänimäärällä valtuustoon tuli valituksi Vasemmistoliiton Kati Peltola 557 äänellä. Äänestysaktiivisuus jäi Mellunkylässä edellisissä vaaleissa alle 50 prosentin ja alitti Kivikossa jopa 40 prosenttia. Koko Helsingin äänestysprosentti oli sekin vain 58,7. Oman kaupunginosan ehdokkaita on yli 40, joten ehdokkaiden puutteeseen äänestäminen ei ainakaan kaadu. Muualla Itä-Helsingissä ehdokasomavaraisuus on yleensä paljon heikompi.

12 kysymystä 2. 3. 4. 5.

6.

7.

Moniko rekisteröity puolue on asettanut ehdokkaita kunnallisvaaleihin Helsingissä? a) 6, b) 8, c) 12, d) 15. Montako ehdokasta Helsingissä pyrkii kaupunginvaltuustoon? a) 85, b) 666, c) 1064, d) 10 800. Kuinka monta vuotta elämästään (prosentteina) Pekka Saarnio on ollut kaupunginvaltuuston jäsen? a) 10, b) 25, c) 60, d) 70. Montako vuotta valtuustokokemusta on yhteensä Hannele Luukkaisella ja Pekka Saarniolla? a) 34, b) 44, c) 54, d) 64. Kuka mellunkyläläisistä ehdokkaista on esiintynyt Satuhäät -sarjassa? a) Eero Heinäluoma, b) Marko Reinikainen, c) Timo Mikkilä, d) Dan Vainio? Jouko Malinen on LuDe-nimisen yhdistyksen puheenjohtaja. Mitä lyhenne LuDe tarkoittaa? a) Luovat demarit, b) Lupsakat demarit, c) Luontodemarit, d) Luovivat demarit. Mikä on Kadar Gellen urheiluseura? a) Jokerit b) HIFK, c) HJK, d) FC Kontu.

34

8.

Kuka mellunkyläläisistä ehdokkaista on voittanut junioritasolla SM-kultaa jääkiekossa? a) Pauli Leppäaho, b) Jami Järvinen, c) Ari Kähärä, d) Markus Saarinen. 9. Missä maassa Mika Raatikainen on ollut kouluttamassa poliiseja? a) Libanonissa, b) Jordaniassa, c) Irakissa, d) Afganistanissa. 10. Mitä yhteistä on Irene Auerilla ja Hannele Luukkaisella (kaksi vaihtoehtoa)? a) kotilähiö, b) koulutustausta, c) kissoista huolehtiminen, d) tanssiharrastus. 11. Mistä aiheesta Ilkka Levä on väitellyt filosofian tohtoriksi? a) Suomalaisen poliisikulttuurin psykohistoriasta, b) Suomalaisen jääkiekon poliisipelaajista, c) Suomalaisen poliisin naiskuvasta, d) Suomalaisen poliisin suorituskyvystä. 12. Kuinka monta maata kuuluu Euroopan paikallisdemokratiaviikon järjestävään Euroopan Neuvostoon? a) 27, b) 33, c) 40, d) 47.

Vastaukset: 1) d, 2) c), 3) c, 4) d, 5) b, 6) c, 7) d, 8) a, 9) b), 10) b (Kontula) ja c, 11) a, 12) d.

1.


www.lehtiyhtyma.fi

La 14.04

14

PAINOS | ww

w.helsinginu

utiset.fi

ttii taas Franzén nau aassa m n työstäjäkäotati ka-alalle uude

a silippu uhka u a k u u K astia useiden UUTTUU imtu tuaudro llispu od i ALAKOULU P STAKIN kataka vo us ist lip -u gissä sivu 4 O M sin IS el H n A T ku S as ppien lisäl MONE sivu 3 kym LÄHIÖSTÄ A A JA HOPlikEäsAiä. A T L U K E M OSTAM paikan päällä suoraan ilmant heväti tilillesi.

Hollywood elokuvan takia sivu 11 näytelmän ja

ä ä m ä l e a j Uutisia a a s a t l a u u joita et m 70€ s rikkinäiset). Ostamme: aesineet (myö • kulta- ja hopelladiumia. ym. • platinaa ja pa -rahat, -laatat, kultakellot t. a, ea ta op ul äh sk yt tu oi pö sij ja • , -rahat, -laatat . • hopeakorut nsia asiakkaita

lisäbonu

OTA

ja ruo ste Sijaisauto edullisesti. 60 Hki isuuntie 1, 005 Viikinranta, Jok 0 613 ✆ 010 320 entienautopalvelu.fi fi ww w.hame tienautopalvelu. myö s la) (päivys tämme huolto@ hameen 8–17, la 10-16 Avoinna: ark .

Kaikki vyöt

inuutiset.fi

-

Erilaisia

T EH

7,90

L

: Av oin na

/pkt

/pss –20, LA 10 –16 M A– PE 10käämintie 7, Osman nt aa 01300 Va 2 4770 - 42 puh. 010

% 0 5

V tie 45 Vuo Columbus KKauppakeskus 000980 Helsinki uutari.fi ens aar uos www.v w 10 A inna ma-pe Avo

Uimapuvut aikuiselle naiselle!

SAIMME ERÄN LASTEN

Proteesiuimapuvut ja -liivit

RIÄ

/kpl

140,-

k in k an kui n kau

massa nii Tarjoukset voi

A •KOTIHOIVA STAMISTA TAJAN SIJAI JA •OMAISHOI KSIEN •APUA ETUU KEMISESSA DEN HA APUVÄLINEI tanne.

es taan tilante Soita ja puhu ela lm Ha a Annik 511

TRAMPOLIIN

VAIN

sata

kesaleirit@

inuutiset.fi

14,50 I

ø 426 cm

Lisätietoa: .fi/ tennis www.sata- ta-tennis.fi sa o@ rh pu a. mik 7793 p. 050-544 seen: et osoittee is m tu au tt Ilmoi -tennis.fi

www.helsing

PYÖRÄILYKYPÄ ALK.

käynnissä

– 19

341 1942 la 10 – 16 ● p.

-21.4.2012

Huom! Vain 18.

9,90

KE

VAIN

ki muovi esim. Huhtamä80 kpl/pkt pikari 100 ml 2 pkt/1,-

ED

cm, 50 cm x 100 a, 100% puuvilla ) 2 kpl/pkt inen ja beige (valkoinen, sin

ESTI

KÄSIPYYHKEET

KERTAKÄYTTÖASTIOITA -

ULLIS

JOUS!!! ITAR

ch

Villeroy & Bo

TULEE!!!

Ä JÄ IEL

V

1,-

(ovh. 2-9,-/kpl)

Ä S E K ILLE LEIRE

V osaaren Oy Vu Av A ainsuutari

p /kpl

L J EL L Ä

TI: ARKKINOIN KUS 84 ILMOITUSM 32T 0O 77 VA R A K E S 0 A 02 . uh p K en IN än evA N VA H SiA uliT 0 3250OSTOSSaN KERS uhik.ki02 SN0IC77 VA ikkainen pKa Le n a istia isi hrljo ila CPa EE er n TYÖVAATT T KÄRRY isiä CAILAP-merkk S: U Perässä IT JA IM JA TO KORU 0 770 3295 02 . uh A p IT n KE vedettävä TARV HieIKtane HIRUS isto Jo edullisista a! VTK:n hinnoist

Ha

.fi ww w.pesuoyja 9, 00950 Helsinki anku , Linnanherr Avoinna ark. 7.0 0 – 16.00 Oy Pesu Ab 4800 3 puh. (09 ) 34

www.helsing

VAIN

minen Ilmoittautuorten lasten/nu

1930 ja tuomme a jo vuodesta Noudamme pesulapalvelu Laadukasta

Myös pel ti

-30%

.FI

R STYLIST.

u * Laitospes su n pesu * Mattojen pe * Kemialline t ato u es om * Vaiht * Kotitalousp en vuokraus eid att va na * Lii s iden vuokrau nne. * Työvaatte kaikki pyykki

det laitteett! aja tuntijat ja uu Alan asian dun. Lyhyet toimitus kse t. takaavat laa vaurio korjau

/kpl

KATSO!

ät:

LEHTI S I Ö K Ä N E LU t is e t .f i O

hammasruuista huh

korumyymäl

EN alvelua. HÄMEENTI tokorjaamop t kaikkiin tettavaa au Yli 23 v. luoishuollot ja korjauksea ja autosi st ika mo äa är jaa Mä AD -Autokor merkkeihiny normaalina. takuu säily anvaihdot. styöt ja renka Meiltä renga stushuollot tsa ka i tos au Hoidamme äynnit. ja katsastusk

AUTOKORJA AM

S-Etukortillat

ED. SEE YOU

GET INSPIR

ke Os sk all us ist te u lu un !

Ostopisteet ja

YHTEYTTÄ

5%

1 001 • puh. 09-82 5, Helsinki Solvikinkatu

KAUPPAAMME NETTIHUUTO Tutustu myös www.kultatukku.com sa es te oit os

e ls in g in u u

Le

W.RED1 US 24H WW

AJANVARA

80 € eet tukku.fi - Arjen puheenaih w w w. k u l t a t - Paikalliset ilmiö mpäristö Sibeliuksenkatu 19, ma-pe klo 10-17 iy h lä ja n e s in kr m 2. u s CM A skus JÄRVENPÄÄ, a-pe klo 10-17 udenkatu 8, m HELSINrtaKnoI,nkItä. 3,kema-pe klo 10-17ap pa a Va ik I, HT -a a LA Kauppaka ktosrie2,tmjaa-pevklo 10a-16 rkko -KOHNUarrMMaI,sKitu KIRK LU Pesu Oy AUTOPALVE a - Kahdesti viikoss

Ostopisteet:

Pe-la 03:een

I

RAIDAT AURINKO + LEIKKAUS

talteen. Ota ilmoitus ltaesineistä ku Saat yli 50 g:n onuksen! 80 €:n lisäb ksen. esineistä 10 €:n

KAPTEE

vaihtaa Nyt voit myös arvoesineesi ! sijoituskultaan

ha on! jo kymmeniätu Kultatukulla on en asiakkaidemme joukko st äi yv yt ty Liity

Yli 10 g:n kulta

Pe

Bonus jopa

Tule ja myy rhaan hinnan. Saat raha Maksamme pa

w w w .h

La 21.04. - S 9-pallo Palki Osall

ny t joka viikko

VIIKONVAIHDE

No: 29 | ITÄ .-15.4.2012 |

Ke 18.04. (avoin

E SÄ ITES HD LELI UNÄTO AS TÄSS -XTX VU XX TOSI ILLA VUUN SIAS

11 Puh. 045 26 nti on ilmainen! äy

Tutustumisk

/kpl .

t araa riittää tav

iä. ia vahinkoer iden lunastam elintarvikkeet, et, vakuutusyhtiö Myymme eri kuuluvat mm. kodinkone ym. Myymälämme e et ki. Valikoimiimm liotavarat sekä asuste imä Riih ika 8, 11310 talous- ja kem imäellä Tienhaarantie 2 4760 myös Riih Puh. 010-42

Nettikauppa: line.fi www.amoena-on

nuksista Hoivakustan hennystä -45 % kotitalousvä

i 00120 Helsink Bulevardi 30,isin klo 10 – 17 Avoinna ark 649 839 Puh: 09-

Hoikistu ja ksi! d laih u kesä

SisustaUlkona.fi palvelee verkkokaupassa .fi. www.sisustaulkona

tu 9, Niittaajanka i nk 00810 Helsi www.ah-apu.fi

www.helsinginuutiset.fi

K

N

• le M • le P •s V •s • • •


LOKAKUUN KANTA-ASIAKASTARJOUKSET NEN ULLI VA D E SE ELE ALV SEMAN P A J EYSA TERV KON L JA A SSÄ E VIER

I TAKAN KAAKS K A ASI MINEN Y LIITT MAISTA IL ON LPPOA E JA H

S MYÖ AAN E L U M T STU TUTU IN H N MUI YLLISII D Ö HY TAKAN ASK ASIA IN H ETUI

Multi-tabs Mini Plus 30 purutabl. - monivitamiini-hivenainemaitohappobakteerivalmiste lapsille - lisää vastustuskykyä ja auttaa äkillisissä vatsavaivoissa

Elivo-D-vitamiini 25 mikrog. 120 tabl. - raikas omenanmakuinen pureskeltava D3-vitamiinivalmiste - hyväksi mm. luustolle ja vastustuskyvylle

Aqualan Duo perusvoide 200 g - suojaamaan ja kosteuttamaan kuivaa ihoa - sisältää runsaasti ihon kimmoisuutta lisäävää glyserolia (20%)

TTU EUTE MAK ITOLILLA L KSY

LLE

ÄISI

IK IKEN

KA

10,20

7,30

Multivita Ascorbin Orion 500 mg 200 tabl. - kotimainen tuote päivittäiseen C-vitamiinin saannin turvaamiseen - toimii antioksidanttina ja parantaa raudan imeytymistä

Minisun Multivitamin Daily - suomalaisille suunniteltu monivitamiinivalmiste

Norm. 12,79

12,30

Norm. 15,45 Befoli 100 tabl. - pitkävaikutteinen, vahva B-vitamiinivalmiste mm. lihasten ja hermoston hyvinvointiin

-

+30

U . KA TABL N PA LLE! PÄÄ

11,20

Norm. 14,02

Ostostie 4, 00940 Helsinki www.kontulanapteekki.fi

36,50/kg

9,50

Norm. 9,18

O KOK EELLE H R E P

100 tabl.

Norm. 11,87

Sebamed Clear Face Deep Cleansing Foam 150 ml - syväpuhdistava vaahto akneihon hoitoon - pantenoli edesauttaa ihon paranemista E TE ÄISE EHK KAASTI HOK EJÄ FINN

8,50 14,50

9,20

Jomo Ice kylmägeeli 150 ml - kylmägeeli lievittämään lihas- ja nivelkipuja ja nopeuttamaan lihasten palautumista - sopii kaikenikäisille jatkuvaan käyttöön

Gefilus Vadelma-mansikka tai Omena 30 tabl. - hyvänmakuiset purutabletit vahvistamaan luontaista vastustuskykyä ja tasapainottamaan vatsan ja suoliston toimintaa erityisesti matkoilla ja antibioottikuurien yhteydessä

7,30

10,90

200 tabl.

Norm. 11,30 ja 18,90

48,66/l

Norm. 9,10

Puh. (09) 350 5080 Fax (09) 308 800

61,33/l

Norm. 11,51

Norm. 13,87

Avoinna ma-pe 8-20 • la 9-18

Mellunkylä -lehti 2/2012  

Ajankohtainen lukupaketti Mellunkylästä.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you