Page 1

K i v i kk o - K o n t u l a - K u r k i m ä k i - M e l l u n m ä k i - V e s a l a

2 / 2011

Valtaa asukkaille – mutta miten? Mikaelin seurakunta 30 vuotta mika raatikainen: mellunkylässä on tekemisen meininki

MAKSUTON ja ajankohtainen lukupaketti – OTA MUKAAN!


Ammattitaidolla ja sydämellä Kun suunnittelet oman kodin ostoa tai vaihtoa, tule juttelemaan kanssani. Autan sinua kaikissa pankkiasioissa asuntolainasta lähtien. Tavataan Sampo Pankin konttorissa, kotonasi tai vaikkapa työpaikallasi! Myös iltaisin ja viikonloppuisin.

Tiina Hautala Puh. 040 562 1095 tiina.hautala@sampopankki.fi

Sampo Pankki Kontulan konttori Kontulan ostoskeskus


K i v i kk o - K o n t u l a - K u r k i m ä k i - M e l l u n m ä k i - V e s a l a

2 / 2 0 11

Pääkirjoitus

Sisältö Ajankohtaista

4–9

Mikaelin seurakunta 30 vuotta

10-11

Mika Raatikainen: Mellunkylässä on tekemisen meininki

13

Mellunkylässä käynnistynyt kansalaisakatemia leviää muualle Helsinkiin

14

Asukkaat lähidemokratian todellinen voimavara Vetoa ja Voimaa Mellunkylään

16 17-20

Ajatushautomo Demos Helsingin raportti Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hankkeesta Mellunkylän kaupunginosan kartta

21 22-23

Kontulan ostarin liikkeet ja palvelut

24

Kolumni: Kuusi vuotta lehden tekoa

13

Ihmisiä yritysten taustalla: Mellunkylän oma kiinteistövälöittäjä

27

”Kyllä mä tästä selviän”

29

Lyonin malli ja kaupunginosat

31

Tomi Kontio: Joulu Kontulassa

32

Kymmenen + 1 kysymystä

33

Mellunmäen kulttuurisyksyn ohjelmaa

33

Kolumni: Tulenpalava Kontufestari

34

Mellunkylä-lehti 2/2011 Painos 10 000 kpl Julkaisija: KontuKeskus ry Päätoimittaja: Jouko Kokkonen Toimitus: Larri Helminen Taitto: Antero Airos Kansi: Mellunkylää ilmasta Ilmakuva ©Kaupunkimittausosasto, Helsinki

Sähköposti: info@kontula.com Kotisivut: www.mellunkyla.fi

Jouko Kokkonen

Lehden pääteemana on lähidemokratia ja asukasvaikuttaminen, jotka nousevat esiin useissa jutuissa. Sivuilta löytyy muun muassa Vetoa & Voimaa Mellunkylään -hankkeen perusteellinen esittely. Hankkeesta on jäljellä vielä reilu vuosi. Kansalaisten vaikutusmahdollisuuksien kehittämiseen on Suomessa tarvetta, mistä kertoo muun muassa alhainen äänestysprosentti. Voi sanoa, että suomalainen yhteiskunta käyttää vain pientä osaa kansalaistensa kyvyistä. Asukasvaikuttamisen ja kansalaisten osallistumismahdollisuuksien kehittäminen ei ole helppoa. Asiat ovat usein monimutkaisia. Talouden näkymät ovat lisäksi synkät pitkälle tulevaisuuteen, mikä kiristää yhteiskunnan ilmapiiriä. Tällöin ihmisten vaikutusmahdollisuuksien parantaminen ei ole helppoa. Oman tontin vartioiminen syrjäyttää helposti yhteisen edun. Varmaa on, että ihmiset haluavat tietoa ja haluavat tulla kuulluiksi. He kaipaavat myös konkreettista toimintaa, jossa he voivat tehdä asioita yhteiseksi hyväksi. Erityisen tärkeää ja vaikeaa on saada maahanmuuttajia yhteistoimintaan. Kotoutumiseen vaikuttavat asenteet ja toiminta arjessa. Tarjosin taannoin erään alueen koulun tapahtumaan ongintapalkinnoksi Suomen pienoislippua. Ei kelvannut – ja syy yllätti toden teolla. Perusteluna oli se, että ”alueella on niin paljon maahanmuuttajia, jotka eivät ymmärrä, mikä lippu tämä on”. Pieni arkinen tilanne pani miettimään, kenellä on oikeus määritellä suomalaisuuden sisältö. Varmaa on, ettei kotoutumisen estäminen hyödytä pitkän päälle ketään. Tapahtumassa löytyi onneksi myös myönteisiä esimerkkejä – maahanmuuttajia osallistui tilaisuuteen sekä järjestäjinä ja kävijöinä. Poliitikkohaastattelussa on tällä kertaa Perussuomalaisten Mika Raatikainen. Haastattelusta selviää, ettei rikoskomisario Raatikainen mahdu monikulttuurisine kiinnekohtineen standardiperussuomalaisen muottiin. Lehden aloittaa vankan ajankohtaispaketti. Useat pienet ja suuremmat hankkeet ovat edenneet. Esimerkiksi FC Konnun jalkapallohalli avautuu joulukuussa Jakomäessä. Mikaelin seurakunta on viettänyt tänä vuonna 30-vuotisjuhlaansa. Vaikka kirkkoon kuuluu alle 60 prosenttia mellunkyläläisistä, niin seurakunta on edelleen tärkeä toimija alueella. Seurakunta on kirkollisen perustehtävänsä ohella halunnut aina pitää yllä hyviä suhteita alueensa kaikkiin toimijoihin.

3


Leikkipuisto Kiikku valmistuu

K

ontulaan vuoden vaihteessa valmistuva uusi leikkipuisto Kiikun monikäyttöisempi rakennus leikkipuisto- ja päivähoitotoiminnan tarpeisiin. Se saa ympärilleen myös uuden puiston. Rakennusviraston suunnitelman mukaan leikkitoiminnat sijoitetaan pääosin uuden rakennuksen ja pelikentän väliselle alueelle. Leikkipuistorakennus saa seuraukseen muun muassa verkkokiipeilytelineet, eri-

laisia tasapainoiluvälineitä, keinualueen ja pienten lasten leikkipaikkoja. Kohokohtana Kiikun leikkipuistoon asennetaan päällysteen tasosta vettä suihkuttava kesäsuihku. Kivituhkapintaisen pelikentän pinnoite kunnostetaan ja kentälle tuodaan pelimaalit. Puiston varustusta täydentävät penkit, pöydät ja roska-astiat.

Havainnekuva kirjaston kuuntelutilasta

Kontulan kirjasto remontoidaan ensi vuonna 4

K

ontulan kirjaston remontti alkaa näillä näkymin maaliskuun alussa. Kirjasto suljetaan tuolloin todennäköisesti vähintään kahden kuukauden ajaksi. Kirjasto on presidentinvaalien äänestyspaikka.

Kivikkoon tulossa monipuolinen lähiliikuntapaikka

K

ivikon liikuntapuistoon on tulossa monipuolinen lähiliikuntapaikka. Yksi osa sitä on tekniikkarata, johon on haettu mallia puolustusvoimilta Santahaminasta ja merivoimien viisiotteluradasta Upinniemessä. Radalle tulee yhdeksän suorituspaikkaa. Osioita ovat muun muassa kiipeilyeste, ryömintätunneli ja köysirata. Radalla kisataan pareittain. Lähiliikuntapaikkaan kuuluvat myös lasten hiihtomaa, BMX-pyöräalue, agilityrata, kivituhkapintainen harjoituskenttä, nurmetettu voimistelualue ja asvaltoitu alue katukoripalloon. Suunnitelmaan kuuluu myös aidattu kumirouhetekonurmipintainen harjoituskenttä. Ensisijassa kenttä on tarkoitettu Pelastuslaitoksen valmiusvuorossa olevien yksiköiden käyttöön, mutta siltä saa myös varata harjoitusaikoja. Lasten lähiliikunta-alueelle on tulossa kiipeilyrakenteita sekä tasapainoa kehittäviä laitteita. Mikäli rakennustyöt voidaan aloittaa vielä tämän vuoden puolella, on alue valmis ensi kesäkuussa. Agility-rata on jo käytössä.


Taiteilijatalo tulossa Kontulaan

P

itkään suunnitteilla olleen taiteilijatalon rakentaminen alkanee Kontulassa viimeistään kesällä 2012. Valmista pitäisi olla vuoden 2013 lopussa. Sakaran kentän tuntumaan nousevaan taloon tulee 14 vuokra-asuntoa taiteilijoille. Taiteilijoiden työtilat sijoitetaan erilliseen ateljeetaloon. Näin vältetään muun muassa yhdistelmäratkaisusta aiheutuvat terveyshaitat. Kontulaan taiteilijatalo toteutetaan Suomen taiteilijaseuran ateljeesäätiön ja kaupungin asuntotuotantotoimikunnan yhteistyönä. Kaupunki vastaa asuntojen rakentamisesta ja säätiö ateljeista. Asunnot ovat kooltaan 1–3 huonetta ja keittiö. Pinta-alaltaan 650 neliömetrin ateljeetalon rahoituksen on tarkoitus jakautua kolmanneksen osuuksiin Helsingin kaupungin, ateljeesäätiön ja opetus- ja

Havainnekuva tulevasta taiteilijatalosta, kuva: ARK-house arkkitehdit Oy

kulttuuriministeriön kesken. Sen kokonaiskustannusarvio on ilman rakennukseen sijoittavaa väestösuojaa 1,8 miljoonaa euroa. Taloon tulee 14 työskentelytilaa, joiden koko on 20–70 neliömetriä. Taiteilijataloa kaavailtiin Kontulaan jo 2000-luvun alussa. Tuolloin talolle

kaavoitettiin tontti, mutta hanke ei edennyt. Kontulan taiteilijatalo parantaa kuvataiteilijoiden asumis- ja työskentelytilannetta Helsingissä. Saamiemme tietojen mukaan Kontulan taiteilijatalo on myös osa World Design Capital Helsinki 2012 -ohjelmaa.

Lallukantien alueen uusien katujen rakennustyöt ovat alkaneet

M

yllypuron ja Kontulan raja-alueelle, Kehä-ykkösen läheisyydessä, on aloitettu tulevien uusien katujen Lallukantien, Lallukankujan, Runokylänkadun ja Virtarannankadun rakennustyöt. Lallukantie on uusi katuyhteys Kehä-ykköseltä Soraharjuntielle. Lallukantie korvaa nykyisen Kehä-ykköselle johtavan Karjatanhuanpolun, joka myöhemmin katkaistaan. Työt liittyvät asemakaavan mukaiseen laajempaan järjestelyyn, jossa mm. lisätään pientaloja alueelle. Myös nykyisten katujen, Soraharjuntien ja Ranckenintien, rakennekerroksia ja vesihuoltoa korjataan. Lisäksi alueella uusitaan puistoalueen kevyen liikenteen raitteja. Kehä-ykkösen ja Karjatanhuanpolun itäpuolella on aloitettu tontin raivaus ja pintamaan poisto. Nykyinen kunnallistekniikka tonteilta siirretään I.K. Inhan polulle, jonka jälkeen korttelissa alkaa talojen rakentaminen. Katutöiden lisäksi alueella tehdään maakaasuputkien ja voimajohtojen asennustöitä tästä syksystä alkaen. Soraharjuntie on katkaistu läpimenevältä ajoneuvoliikenteeltä rakennustöiden ajaksi ja avataan jälleen syksyllä 2012.

5


FC Konnun jalkapallohalli valmistuu loppuvuodesta Jakomäkeen

FC

Kontu, Itä-Helsinki ry on Helsingin toiseksi suurin jalkapalloseura, jossa on noin 800 virallista pelaajaa. Heistä suunnilleen 700 on juniori-ikäisiä. Lisäksi toiminnassa on mukana pelaajia, jotka vain harjoittelevat, eivätkä osallistu viralliseen pelitoimintaan. Seuran pelaajien talviharjoitusolosuhteet ovat aiemmin rajoittuneet pääosin kouluista saatuihin salivuoroihin, jotka eivät ole kovinkaan hyvin sopineet jalkapalloharjoitteluun. Varsinkin keväisin tilanne oli kehno ennen kenttien sulamista. Myös Vuosaaren juniorihallin asettaminen

käyttökieltoon ja purkaminen aiheuttivat suuria ongelmia. Tämä oli tilanne, ennen kuin kaikki alkoi muuttua... Viime vuoden lopulla Konnulle tuli tilaisuus rakentaa oma ylipainehalli Jakomäen liikuntapuistoon. Tontti oli aikanaan varattu toiseen hallihankkeeseen. Se oli rauennut, eikä paikallisella jalkapalloseuralla Suurmetsän Urheilijoilla (SUMU) ollut aikeita rakentaa sinne omaa hallia. Tällaisesta tilaisuudesta oli Konnussa haaveiltu jo vuosia. Asioita oli selvitelty useaan otteeseen, mutta aina suunnitelmat olivat kaatuneet rahoitukseen.

FC Kontu sai viestin rakentaa halli, hanke ei tulisi kaatumaan rahoitukseen. Tästä alkoi hyvässä vauhdissa oleva halliprojekti, jota lähtivät vetämään FC Konnun johtokunnasta puheenjohtaja Juha Granbom, varapuheenjohtaja Juha Laarko, olosuhdevastaava Jukka Forsman ja valmentaja, pelaaja, yrittäjä Jari Grönberg. Hanketta on viety eteenpäin määrätietoisesti tiukassa aikataulussa. Koko ajan on mielessä ollut suuri tavoite saada oma halli ensi talveksi. Kaikki ei tietenkään ole mennyt kuin elokuvissa. Välillä on luovittu, välillä runnottu, mutta halli on valmistumassa marraskuun lopulla. Halli tulee pääosin FC Konnun joukkueiden käyttöön, mutta seura on pystynyt tarjoamaan vuoroja myös lähialueen seuroille, kuten SUMU:lle, HARI:lle, IVU:lle ja MPS:lle. Lähes kaikki vuorot on jo varattu. Käyntikertoja hallissa arvioidaan tulevan ensi talven aikana noin 35 000. Kaikki odottavat innolla hallin valmistumista. Työtä riittää: perustuksia kaivetaan, aitaa rakennetaan, tekonurmea levitetään, hallia pystytetään, sähköä ja lämpöä kytketään. Näillä näkymin uusi upea halli on käyttövalmiina joulukuun alussa ja avajaisia vietetään 10.12.

Ylläs-hallissa hiihdetään taas

K

LumiPark avautuu joulukuussa

6

ivikossa sijaitsevan Ylläs-Hallissa voi taas hiihtää seitsemänä päivänä viikossa. Hallin hiihtopuoli on avoinna arkisin klo 10.00–20.00 ja viikonloppuisin klo 8.00–20.00. Ylläs-Hallin kiinteistön omistava yhtiö meni konkurssiin viime keväänä. Hallin lumialue on kuitenkin säilytetty hiihtokuntoisena. Sinne varastoitiin viime talvena lunta, joka on levitetty laduille parantamaan niiden kuntoa.

Liput hiihtopuolelle maksavat yli 15 vuotiaille 15 euroa ja alle 15 vuotiaille 10 euroa. Hiihtokausi jatkuu hallissa näillä näkymin ainakin joulukuun alkuun saakka. Hallin myöhempi kohtalo selviää kiinteistön huutokaupan jälkeen. Hiihtopuolen ylläpidosta vastaa Kiviconstruction Oy. Ylläs-hallin tiloissa on toiminut keväästä lähtien myös lasten liikuntaseikkailupuisto HopLop.

K

kolmesta hyppyriä, minipipe ja jibbailualue. Mattohissi nostaa käyttäjät ylös rinteen laelle. Erilliseltä lähtölavalta saa lisävauhtia hyppyreihin ja minipipeen lähdettäessä.

ivikon Lumiparkki jatkaa toimintaansa talvikaudella 2011–2012. Ensimmäiset laskut on tarkoitus laskea joulukuussa. Avajaispäivä ja tarkemmat aukioloajat selviävät www.lumiparkki.fi. Lumiparkki Kivikko on miniparkki, jossa on lautailijoille tarjolla reilejä ja bokseja sekä


Animaatiojoulukalenteri 2011 mm. Kontulan ostarin aukiolla ja netissä

I

ltojen pimettyä Animaatiojoulukalenteri 2011 tuo joulukuussa iloa ja valoa Helsingin iltoihin. Tänäkin vuonna animaatioteoksen näytökset nähdään Lasipalatsin aukiolla, Kontulan ostarin aukiolla ja netissä. Animaatiojoulukalenterin jokaisen luukun takana on animaatio. Animaatiot ovat Kontulan alueen lasten tekemiä. Viime vuonna 2010 päiväkoti -ikäiset lapset käyttivät luovuuttaan animointiin. Tänä vuonna tekijöiksi on kutsuttu 1. ja 2. lk:n oppilaita.

Suositun Kontulatalon toiminta jatkuu ennallaan

K

ontulan ostarilla sijaitseva Kontulatalo on vuoden 2009 kesäkuussa avattu, suosittu kansalaisten monipuolinen kohtaamispaikka, joka koostuu sosiaaliviraston Kontulan Symppiksestä, kulttuurikeskuksen Kontupisteestä ja KontuKeskus ry:n asukastila Wanha Postista. Lisäksi tiloissa toimii FC Konnun veikkauspiste. Kontulatalossa vieraili vuonna 2010 lopullisten laskelmien mukaan 165 000 kävijää, tänä vuonna kävijämäärän odotetaan nousevan noin 174 000 kävijään. Tilaan ja toimintaan liittyvien rahoituskuvioiden selvittyä, Kontulatalon toiminta jatkuu ennallaan vuonna 2012.

Kontulan Pyörähuolto keskittää toiminnot Mellunmäkeen

V

iisi vuotta Kontulan ostarilla toiminut Kontulan Pyörähuolto on siirtänyt toimintonsa Mellunmäen Pyörähuollon yhteyteen (Laakavuorenkuja 2). Mellunmäen liike on nyt myös lauantaisin auki.

Helsingin Kulttuurikeskuksen Kontulassa tuottama Animaatiojoulukalenteri on osa esikaupunkialueen kulttuuri- ja mediakasvatustyötä. Toteutus tapahtuu Kontupisteessä m-cultin johtamana.

Kunnallisverokertymä peruspiireittäin Helsingissä vuonna 2009

Mellunkylästä kerättiin 4. eniten kunnallisveroja vuonna 2009

Jnro

Alue

Kunnallisverot yhteensä

Helsinki

H

elsingin kaupungin tietokeskuksen ”Kunnallisverokertymä peruspiireittäin Helsingissä vuonna 2009” -tilasto kertoo, että Mellunkylästä kerättiin 4. eniten kunnallisveroja vuonna 2009. Kärkikvartetin muodostivat varakkaat Kampinmalmin ja Ullanlinnan peruspiirit, joita seurasivat asukasmäärältään Suomen suurimpiin kaupunginosiin lukeutuvat Vuosaari ja Mellunkylä. Eli kärjessä ovat alueet, joilla on joko todella suurituloisia tai paljon asukkaita. Tämä tilasto kuitenkin muuttuu oleellisesti, jos verokertymää verrataan prosentuaalisesti suhteessa asukaslukuun.

2 079 830 900

1

103 Kampinmalmin peruspiiri

2

102 Ullanlinnan peruspiiri

115 446 300

3

704 Vuosaaren peruspiiri

112 380 900

4

703 Mellunkylän peruspiiri

99 598 400

5

105 Lauttasaaren peruspiiri

95 433 500

6

301 Kallion peruspiiri

94 980 700

7

203 Haagan peruspiiri

93 585 800

8

503 Malmin peruspiiri

93 521 300

9

602 Herttoniemen peruspiiri

92 304 200

10

205 Kaarelan peruspiiri

84 933 500

11

202 Munkkiniemen peruspiiri

80 572 100

12

701 Vartiokylän peruspiiri

72 766 400

13

104 Taka-Töölön peruspiiri

68 723 000

14

305 Vanhankaupungin peruspiiri

68 063 200

15

603 Laajasalon peruspiiri

65 479 300

16

501 Latokartanon peruspiiri

65 130 000

17

505 Puistolan peruspiiri

61 398 000

18

201 Reijolan peruspiiri

59 898 700

19

101 Vironniemen peruspiiri

58 023 000

20

204 Pitäjänmäen peruspiiri

55 497 400

21

404 Oulunkylän peruspiiri

51 559 200

22

303 Vallilan peruspiiri

40 304 400

23

302 Alppiharjun peruspiiri

40 292 600

24

403 Tuomarinkylän peruspiiri

38 116 700

25

504 Suutarilan peruspiiri

35 558 400

26

402 Länsi-Pakilan peruspiiri

30 848 000

27

401 Maunulan peruspiiri

28 031 400

28

702 Myllypuron peruspiiri

27 614 200

29

304 Pasilan peruspiiri

26 909 500

30

502 Pukinmäen peruspiiri

26 370 800

31

601 Kulosaaren peruspiiri

18 432 800

32

405 Itä-Pakilan peruspiiri

16 081 800

33

506 Jakomäen peruspiiri

13 222 000

34

801 Östersundomin peruspiiri

7

139 263 300

9 490 000


Piparia ja poliitikkoja

– aluefoorumi nuorisolle 1.12.

M

ellunkylän alueen nuorille avautuu joulukuun alulla oiva tilaisuus haastaa poliitikkoja juttusille. Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hankkeen nuorisoaiheinen aluefoorumi järjestetään Kontulan nuorten toimintakeskus Luupissa (Ostostie 4) torstaina 1.12 klo 17 alkaen aina klo 21 asti teemalla Piparia ja poliitikkoja. Tilaisuus on kaikille avoin. Ilta ei olekaan aivan perinteinen paneelikeskustelu, vaan se rakennetaan mahdollisimman matalakynnyksiseksi ja helpoksi, jotta nuorten ja poliitikkojen todellisia kohtaamisia tapahtuisi. Nuorille ominaista ei ole keskustella poliitikkojen ja päättäjien kanssa paneeleissa. Monilla nuorilla onkin ajatus, että se on turhaa ja vain näennäistä, ei heitä kuitenkaan oikeasti kuunnella. Tai vaikka kuunneltaisiin niin se ei vaikuta mihinkään! Lisäksi osa nuorista on lähtöisin kulttuureista, joissa on hyvin vierasta, että nuori ja poliitikko todella kohtaisivat. Nyt pyrkimyksenä on rakentaa toiminnallisia kohtaamisia ja aitoa vuorovaikutusta. Luvassa on mm. erilaisia turnajaisia nuorten ja poliitikkojen välillä sekä tietokilpailu nuorten elämästä poliitikoille ja virkamiehille. Nuoret itse ovat vahvasti

mukana suunnittelemassa illan ohjelmaa. Lisäksi nuoret ja poliitikot leipovat joulukuun alun merkiksi pipareita yhdessä. Kaiken tämän tarkoituksena on rakentaa luottamuksellista vuorovaikutusta nuorten, poliitikkojen ja virkamiesten välille, jotta mahdollisesti jatkossa olisi enemmänkin halukkuutta ja uskoa siihen, että omiin asioihin voi todella vaikuttaa.

Designpääkaupunki:

Muotoiluopiskelijoita tulossa tammikuussa Mellunkylään

T Kontulan ostarilla tehtiin kävijäilmapiirikysely

K

ontulan ostarilla tehtiin viime toukokuussa Kontulan ostoskeskuksen yrittäjäyhdistyksen toimesta kävijäilmapiirikysely, jonka toteutti Haaga-Helia-ammattikorkeakoulun Sari Askelo. Sadasta haastatellusta asiakkaasta 57 oli naisia ja 43 miehiä. Seuraavassa muutama alustava poiminta kyselyn tuloksista. Kyselyn perusteella erittäin tyytyväisiä tai melko tyytyväisiä Kontulan ostoskeskuksen palveluihin oli n. 89% kyselyyn vastanneista. Ylivoimaisesti käytetyin palvelu liittyi päivittäistavakauppoihin ja R-Kioskin käyttöön (40%). Puuttuvista palveluista eniten toivottiin jonkinlaista vaatekauppaa (29%). Runsas viidesosa vastanneista totesi ostarilla olevan liikaa kapakoita. Haastattelupäivinä kyselyyn vastanneista enemmistö oli kotoisin Kontulasta ja muualta Mellunkylästä (lähes 90%). Ostarille tultiin suurimmaksi osaksi jalan (42%), julkisilla kulkuneuvoilla (35%) ja omalla autolla (20%).

8

ammikuussa starttaa designpääkaupunkivuosi. Aalto-yliopiston taideteollisen korkeakoulun muotoilun laitos panostaa vuoteen 365wellbeing-projektilla, jonka puitteissa 12 kohteessa muotoillaan hyvinvointia. Yksi näistä paikoista on Mellunkylä, jonne joukko kansainvälisiä muotoiluopiskelijoita saapuu heti tammikuussa 2012. Mellunkylän oman projektin nimi on Suburb 2072 (Lähiö 2072). Suomesta, Keski-Euroopasta ja Aasiasta kotoisin olevat opiskelijat muuttavat viikoksi asumaan Mellunkylään, jotta he ymmärtäisivät omakohtaisesti mitä on se veto ja voima, jota Helsingin itäinen kaupunginosa tarjoaa. Kaikkiaan kahden kuukauden pituisen opiskelijaprojektin tavoitteena on luoda rohkeita ja kaupunkisuunnittelua inspiroivia ennusteita millaista on hyvä asuminen ja asukkaiden hyvinvointi Mellunkylässä vuonna 2072. Tulevaisuutta hahmotetaan paikallisten tarinoihin ja kokemuksiin perustuen, yhteistyössä Vetoa ja voimaa Mellunkylän -hankkeen ja Helsingin lähiöprojektin kanssa sekä laajaan tutkimustietoon nojaten. Projektiin etsitään mellunkyläläisiä, jotka haluaisivat tutustuttaa muotoiluopiskelijoita alueen todelliseen elämään. Toivomus on, että asut tai työskentelet jossain osassa Mellunkylää. Jos kiinnostuit, ota yhteyttä: katja.soini@aalto.fi tai 050 3744 830.


Sähköinen ilmoitustaulu tulee Mellunmäen metroasemalle joulukuussa

M

ellunmäen metroasemalle piti kesän alkuun mennessä tulla lajissaan ensimmäinen HKL:n metroasemille asennettava sähköinen taulu, jonka välityksellä alueen tapahtumat ja tilaisuudet tulevat entistä paremmin esille. Monien kommervenkkien jälkeen taulu pystytetään asemalle vuoden loppuun mennessä. Hankkeessa ovat mukana HKL, HSL sekä paikalliset järjestöt.

”Naulis” toiminut 50 vuotta Naulakallion hoito- ja kasvatuskoti vietti 50-vuotisjuhlaansa 23. syyskuuta. Tilaisuudessa esiintyivät ”Nauliksen” omat oppilaat ja monet yhteistyökumppanit esittivät tervehdyksensä. Paikalle oli saapunut yli sata entistä ja nykyistä oppilasta tai työntekijää. ”Naulikseen” on sijoitettu sekä lyhyt- että pitkäkestoista hoitoa tarvitsevia kouluikäisiä tyttöjä ja poikia. Se toimii kahdessa paikassa Naulakalliontiellä ja Muinaistutkijantiellä. Kummankin yksikön peruskorjaukset ovat loppusuoralla. Molempien yksiköiden ympärille on noussut 50 vuoden aikana tiivis naapurusto. Laitokset sulautuvat silti hyvin ympäristöönsä. Samanaikaisesti juhlan kohteena oli yksi upeimmista koulurakennuksista Helsingissä. Harva koululainen voi nauttia oman uimahallin tarjoamista liikuntamahdollisuuksista.

Myös musiikkiopetus on tasokasta koulussa, jossa on valmistunut jo viisi rap-henkistä CD-levyä Naulakallion historia on monivaiheinen. Laitos perustettiin, kun kaupungin sosiaalitoimi havaitsi satamissa olevan runsaasti alaikäisiä tyttöjä, jotka ansaitsivat elantonsa kyseenalaisin keinoin. Heidän kansakoulunsa oli keskeytynyt ja useilla ei ollut asuntoa, mikä johti syrjäytymiseen. Kaupunki otti tytöt huostaan ja heidät sijoitettiin parakkeihin. Lähimmälle

linja-autopysäkille oli matkaa yli kilometri valaisematonta metsätietä. Alkuun tavoitteena oli auttaa tyttöjä käymään koulu loppuun. Karkaamiset olivatkin hyvin yleisiä. Koulua käytiin ankeissa oloissa, kunnes uusi koulutalo valmistui 1980-luvun lopulla. Koulun ja laitoksen yhteistyö on koko ajan ollut saumatonta. Ne ovat yhdessä määritelleet hoitotavoitteet, joilla pyritään lisäämään lapsen hyvinvointia ja estää syrjäytymistä.

Marjut Klinga

Hely-koti

V

uonna 1981 perustettu Itä-Helsingin Lähimmäistyö Hely ry on viettänyt kuluvana syksynä 30-vuotisjuhliaan. Kyseessä on sitoutumaton, avo- ja asumispalveluita tuottava yhdistys. Palveluasunnot löytyvät Kontulan ja Myllypuron Helykodeissa ja vuokra-asunnot As Oy Yläkivessä. Lisäksi Helykodeissa on tarjolla ryhmäkodit. Lisätietoa: www.helyry.com

9


Mikaelin seurakunta 30 vuotta:

Kansaa kokoontui kirkolle

Mikaelin seurakunta vietti 30-vuotisjuhlaansa nimikkopyhänään Mikkelinpäivänä. Seurakunnan järjestämä Kaiken kansan juhla toteutui nimensä veroisena. Messu ja kokosivat 650 kävijää kirkolle.

Kirkon edustalla tungeksi väkeä Mikkelinpäivänä.

H

ernekeittoa kului juhlassa yli 600 annosta ja kahvia piirakan kera 1000 annosta. Päivän mittaan oli tarjolla runsaasti ohjelmaa urkumusiikista askarteluun. - Kirkolla oli iloinen, rento ja valoisa tunnelma. Aurinkoisessa säässä vietetty tilaisuus oli nimensä mukainen ”Kaiken kansan juhla”. Olemme iloisia, että niin monet seurakuntalaiset, maahanmuuttajat ja täällä asuvat kaikenikäiset ihmiset tulivat mukaan. Olemme saaneet erittäin

10

positiivista palautetta, kertovat kirkkoherra Martti Häkkänen ja tiedottaja Heta Laurell. Kaiken kansan juhlan lisäksi Seurakunta antaa 2.10.2011 alkaen jokaiselle seuraavan vuoden aikana kastettavalle lapselle lahjaksi käsityöpiirinsä naisten kutomat tossut. Isänpäivänä ilmestyy seurakunnan lapsikuoron Ilopisaroiden uusi joululevy Lumi hiljaa leijailee. Ilopisaroiden lisäksi levyllä esiintyy lauluryhmä Melisma. Vuoden mittaan seurakunnassa on

vietetty myös Pyhän Jysäyksen seurakuntatalon kymmenvuotisjuhlaa. Juhlavuotensa kunniaksi seurakunta on solmimassa ystävyyssopimuksen Tallinnan Maarja Magdaleenan seurakunnan kanssa. Sillä on ennestään ystävyyssuhteet Inkerin kirkkoon kuuluvan Tyrön seurakunnan kanssa. Marraskuun alkupuolella on ohjelmassa matka Tyröön ja Pietariin Venäjälle.


M

M

onien mellunkyläläisten toive toteutui, kun silloinen Mellunkylän seurakunta aloitti toimintansa vuoden 1981 alussa. Alueella oli toiminut Mellunkylän ensimmäisten kerrostalojen valmistumisesta lähtien Vartiokylän seurakuntaan kuulunut Kontulan seurakuntapiiri. Sen työtä johti kappalainen Armas Viita. Kirkko loi yhteydet alueen eri järjestöihin ja julkisiin toimijoihin. Viidasta tuli myös seurakunnan ensimmäinen kirkkoherra. Kontulan Emännänpolulle valmistui vuonna 1969 tilapäiseksi tarkoitettu parakkikirkko. Uusien kirkkojen rakentaminen oli kuitenkin pitkään jäissä Helsingissä ja kirkko palveli ennakoitua pitempään aina kesään 1986 asti. Käpy ja Simo Paavilaisen suunnittelema Mikaelinkirkko valmistui 1988. Seurakunnan alue laajeni kattamaan vuoden 2009 alussa Sipoosta Helsinkiin liitetyt alueet ja sen nimi muuttui heinäkuussa Mikaelin seurakunnaksi. Samalla seurakunta sai toisen kirkon. Jo 1700-luvulla rakennettu Östersundomin kappeli on Helsingin vanhin kirkko. Kirkkoon kuuluu seurakunnan alueella asuvista runsaat 21 000 ihmistä (57,4 %). Prosenttiin vaikuttaa maahanmuuttajataustaisten suuri määrä alueella. Myös kirkosta eroaminen on yleisempää kuin kirkkoon liittyminen. Vuonna 2010 kirkkoon liittyi 107 henkilöä ja siitä erosi 592. Eron-

neiden määrä oli noin kaksinkertainen edellisvuosiin verrattuna. Seurakunnan palveluksessa on yli 50 työntekijää. Kirkon työn sosiaalisesta ulottuvuudesta on hyvä esimerkki nuoria viikonloppuisin ja suurissa tapahtumissa auttava ammattilais- ja vapaaehtoisvoimin toimiva Saapas-ryhmä. Vapaaehtoistyötä tekevät myös lähimmäispalveluun, pienituloisten ruokailuun sekä Yhteisvastuukeräykseen osallistuvat. Lähimmäispalveluryhmässä voi toimia ystävänä tukea kaipaaville, iäkkäille ja yksin asuville, mielenterveyden ongelmien kanssa eläville sekä yksinhuoltajille. Toimintamuotoihin voi tutustua Internet-sivuilla osoitteessa www.helsinginseurakunnat.fi/mikael. Kirkkoherra Martti Häkkäsen mukaan seurakunta on varautunut epävarman taloudellisen tilanteen mukanaan tuomiin ongelmiin yhteistyössä Helsingin seurakuntayhtymän kanssa. Varautumisessa käytetään hyväksi 1990-luvun laman kokemuksia. - Tarvittaessa saamme tukea ja lisää resursseja kriisitilanteisiin seurakuntayhtymästä muun muassa projektirahoituksena. Seurakunnassa on jo huomioitu lähiajan toiminnan ja resurssien painotuksessa diakoniset haasteet ja eri työaloilla diakonialähtöinen työtapa. Kehitämme lisäksi vapaaehtoistoimintaa ihmisiä palvelevaan työhön, kertoo Häkkänen.

ellunkylän seurakunnan lähivuosien toiminnassa Häkkänen näkee keskeisenä eri-ikäisten ihmisten rinnalla olemisen, hyvinvoinnin ja heidän hengelliset tarpeensa. Erityisen tärkeää on yksinäisten vanhusten auttaminen ja tukeminen. Omat erityistarpeensa on nuorilla aikuisilla ja perheillä, joissa on pieniä lapsia sekä nuoria. Alueen väestöpohjan vuoksi seurakunnan on myös etsittävä tapoja kohdata maahanmuuttajat ja toimittava yhteisen, yhteisöllisyyttä rakentavan elämäntavan löytämiseksi. Oma erityiskysymyksensä on lähitulevaisuudessa alkava Östersundomin alueen rakentaminen. Sinne on muuttamassa 30 000–40 000 ihmistä, joita kirkko haluaa Häkkäsen mukaan olla ottamassa vastaan uudelle asuinalueelle. Mikaelin seurakunta on ollut aktiivisesti mukana Vetoa & Voimaa Mellunkylään -hankkeessa. Kirkkoherra Häkkänen näkee hankkeen ”isona, tälle alueelle ja kaikille sen asukkaille hyvää tuovana mahdollisuutena”. Hän kokee osallistumisen kaupunginosan kehittämiseen luontevana jatkumona kirkon alueella tekemälle yhteiskunnallisen työlle. - Seurakunta haluaa omalta osaltaan olla yhdessä viemässä eteenpäin tämän alueen kehittämistä ja ihmisten yhteistä hyvää. Seurakunta tekee rakentavaa yhteistyötä kaikkien kanssa unohtamatta omaa hengellistä perustehtäväänsä, tiivistää Häkkänen. Mikaelin seurakunnan Häkkänen näkee olevan 60 vuotta täyttäessään vuonna 2041 ”kaikille ihmisille tuttu ja läheinen kristillinen yhteisö, joka elää ja vaikuttaa ihmisten arjessa sekä juhlassa keskellä vihreää ja arvostettua Helsingin esikaupunkialuetta”. Seurakuntaan on erilaisten ihmisten helppo tulla ja keskustella myös hengellisistä asioista. - Sen ihmisiä palvelevina maamerkkeinä ovat yhtäältä Kontulan Mikaelinkirkko ja toisaalta Östersundomin alueelle sijoittuvat, modernia arkkitehtuuria edustava, kaunis kirkko ja erilaiseen toimintaan mukautuva, valoisa seurakuntatila, hahmottelee Häkkänen.

11


Liikkeellä

marraskuussa

Pääkaupunkiseudun vanhin ja tärkein nykytanssifestivaali tuo Stoaan upeita kansainvälisiä nykytanssiteoksia sekä tanssielokuvia. www.liikkeellamarraskuussa.fi. su 30.10. – su 6.11.

Naperokino

Kauhua

Lasten oma elokuvateatteri 0-3-vuotiaille. ke 2.11. ja ke 16.11. klo 10, vapaa pääsy

Kuukauden kirjavieras:

Satutuokio

Ilpo

Siller-kuoron

Modernin suomenkielisen runouden uudistaja tunnetaan arjen havainnoinnista ja hienovireisestä huumorista. Haastattelijana FL, KM, tietokirjailija Pekka Hako. ma 14.11. klo 18, vapaa pääsy

Hannah ja

joulukonsertti

Viron- ja suomenkielisiä joululauluja sekä musiikkia muualta maailmasta. to 8.12. klo 18, 7/5 €

Joulubasaari

Itämainen

pikkujoulu

Kuukauden kirjavieras:

Arabimaailman ja Intian rytmejä ja tanssin värikästä kirjoa. Arabikeittiön herkkuja Café Stoassa klo 16-17.45. la 10.12. klo 18, 8/5 €, ruokamaksu erikseen

Kotimaassa ja ulkomailla palkittu menestyskirjailija. Haastattelijana FL, KM, tietokirjailija Pekka Hako. ma 12.12. klo 18, vapaa pääsy

Nefes-yhtye esittää turkkilaisen runoilijan ja suufilaisen mystikon Yunus Emren runoihin sävellettyjä kappaleita. la 17.12. klo 18.30, 10/7 €

rakkaus

Seela Sellan tähdittämä näytelmä kahden aikansa suurimman intellektuellin myrskyisästä rakkaudesta. Ohjaus Taru Mäkelä, käsikirjoitus Savyon Liebrecht. ke 30.11. – pe 2.12. klo 19, la 3.12. klo 17, ke 7.12. – to 8.12. klo 19, 13/9 €

Sofi

Oksanen

Sufi -ilta

Karmivan suosittu ja hirmuisen hauska tapahtuma kaikenikäisille lapsille. Esityksiä, musiikkia ja työpajoja. la 5.11. klo 12–15, vapaa pääsy

Matka satujen ja fantasian maailmaan. Satusetänä Tomi Välimaa. Alle 7-vuotiaille. ke 9.11. ja ke 23.11. klo 10, vapaa pääsy

Tiihonen

Myynnissä käsitöitä, taidetta, koristeita ja herkkuja ympäri maailmaa. la 10.12. – su 11.12. klo 13–18, vapaa pääsy

kakaroille

Circo

Paukkumaissi

Aereo:

Espresso

Perinteistä sirkusilmaisua, kabareeta ja nykysirkusta. to 15.12. ja pe 16.12. klo 19, 18/10 €

Suosittu lastenmusiikkibändi seikkailee vastustamattoman hyväntuulisessa rytmimaailmassa. su 18.12. klo 14, 4 €

Näyttelyt: 28.10.–27.11. Virpi Vesanen-Laukkanen: Makuasioita 1.11.–20.11. Ari Liimatainen: Yhä ylemmäksi 22.11.–11.12. Susanna Suomela: Habitaatti Valokuvia ja installaatioita

Lipunmyynti: (09) 310 12000, stoa.lipunmyynti@hel.fi ja Lippupalvelu Turunlinnantie 1, Itäkeskus, www.stoa.fi

Keiju Upea nykytanssiesitys on Jyrki Karttusen luoma koko-perheen satu. Keiju on kuin kaunis uni, joka herää eloon. Tanssi Mikko Paloniemi. pe 18.11. klo 19, la 19.11. - su 20.11. klo 15, ti 22.11. – ke 23.11. klo 19, to 24.11. klo 10, 20/12 €, perhelippu 40 €

5.12.2011 – 5.1.2012 Tonttutohinaa Stoassa 13.12.–31.12. Itäkeskuksen nuorten toimintatalo Kipinä: Tuulen tuomaa


Mika Raatikainen:

Mellunkylässä on tekemisen meininki Perussuomalaisten varavaltuutettu, rikoskomisario Mika Raatikainen, 48, on paljasjalkainen stadilainen. Ensimmäiset puolitoista vuottaan hän asui Sturenkadulla Vallilassa, josta perhe muutti Puotinharjuun. Kymmenen vuotta Raatikainen on asunut Kontulassa. Hän sanoo viihtyvänsä hyvin Mellunkylässä.

-M

ellunkylässä on tekemisen meininki ja porukka on jalat maassa ilman, että nenä on pystyssä. Asioista puhutaan niiden oikeilla nimillä ja joukkoon mahtuu monenlaista kulkijaa, ja mikäs sen parempi. Lisäbonuksena tulevat tietenkin mieleen luonto ja hyvät yhteydet stadin eri puolille. Raatikainen päätyi poliisikouluun ja ”kolmannen polven skoudeksi” suoritettuaan asevelvollisuuden. Hän työskenteli aluksi järjestyspoliisissa keskustassa ja ulkomaalaispoliisissa. Ura jatkui rikospoliisissa lähinnä ammatti- ja taparikollisuuden parissa ja sittemmin huumepoliisissa. Nykyisin Raatikainen työskentelee Helsingin huumepoliisissa tutkinnanjohtajana huumerikosyksikössä. Kentälle hän ei enää harmikseen ehdi. Huumeongelmaan Raatikainen ei näe yksiselitteistä vastausta. Poliisi pyrkii vaikuttamaan huumeiden saatavuuteen estämällä niiden tulon markkinoille ja takavarikoimalla kauppaan päätyneitä aineita. Raatikainen näkee myös asenteilla olevan merkitystä: – En mielelläni näkisi huumekulttuuria ylistäviä juttuja lehdistössä, televisioissa tai muissa medioissa. Siinä ei ole mitään kaunista tai tavoittelemisen arvoista. Talouden epävarmuus näkyy Helsingin poliisin budjetissa. Raatikaisen mielestä leikkauksissa ei oteta huomioon, että pääkaupungin poliisilla on lukuisia erityistehtäviä. Ison osan elämästään Raatikainen on työskennellyt kansainvälisissä tehtävissä muun muassa YK:n palveluksessa. Hän on esimerkiksi toiminut pari vuotta YK:n apulaispääsihteerin turvamiehenä Gazassa,

suunnitellut erikoisoperaatioita Kosovossa 1,5 vuotta ja kouluttanut 2,5 vuotta irakilaisia poliiseja aavikkoleirillä Jordaniassa. Politiikkaan Raatikainen lähti Perussuomalaisten ehdokkaana syksyn 2008 kunnallisvaaleissa. Äänimäärä riitti ensimmäisen varavaltuutetun paikkaan. Hän on myös pelastuslautakunnan jäsen. Raatikainen sanoo kyllästyneensä siihen, että ”Suomi alkoi polarisoitua – on ne, joilla on vaikka mitä ja yhä suurempi osa niitä, joilla ei ole”. – Arvojen koveneminen sotii oikeudenmukaisuuden tajuani vastaan. Kun pyydettiin, lähdin Perussuomalaisiin lyhyen harkinnan jälkeen. Puolueen arvot sopivat hyvin itselleni enkä allekirjoita väitteitä törkeästä muukalaisvihamielisyydestä tai Pohjolan nurkkaan käpertymisestä. Raatikainen näkee, että hänen laaja kansainvälisen kokemuksensa, lastensa ruotsinkielinen koulutus, akateemiset suorituksensa ja libanonilainen kihlattunsa ”ovat myrkkyä niille, jotka stereotypisoivat perussuomalaiset johonkin omituiseen junttirasistikategoriaan”. Hänen mielestään puhuminen maahanmuutosta on vaikeaa, koska ”selkojärkinen, faktoihin perustuva keskustelu menee usein kummallisiin sfääreihin”.

– Oma kantani on se, että Suomeen tulee ja pitääkin tulla ulkomaalaisia, mutta ei rikoksia tekemään tai vaatimaan Suomen muuttamista entiseksi kotimaakseen. Lisäksi pitää voida puhua muiden maiden kokemuksista maahanmuutosta ilman että keskustelu tapetaan heti. Helsingin päätöksenteossa on Raatikaisen mukaan otettava kireässä taloustilanteessa erityisesti huomioon eniten apua tarvitsevat. Terveydenhoidon, vanhustenhuollon ja koulutuksen on oltava viimeisenä leikkauslistoilla – ”Guggenheimit ehditään rakennella myöhemminkin”. Kevään 2011 eduskuntavaaleissa Raatikainen sai lähes 2400 ääntä ja on puolueensa ensimmäinen varaedustaja Helsingin vaalipiirissä. Hän haluaa pohdintaa siitä, kuka vie ja ketä EU-keskustelussa. Solidaarisuuden vaatiminen EU:lle ja lisätuki esimerkiksi Kreikalle tuntuu kohtuuttomalta, kun Suomi on Luxemburgin kanssa ainoana noudattanut unionin talouskuria. Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hankkeen Raatikainen näkee myönteisenä. Hän luonnehtii sitä erittäin hyväksi konseptiksi, jonka toivoo saavan lisää huomiota ja leviävän muuallekin. – Kyse on osittain yhteisöllisyyden kasvattamisesta ja osittain päätöksentekijöiden saamisesta lähemmäksi ihmisiä.

13


Mellunkylässä käynnistynyt kansalaisakatemia leviää muualle Helsinkiin Naurujooga, purjehdus, piirtäminen ja koiran kouluttaminen – siinä muutamia esimerkkejä asioista, joita ihmiset ympäri Helsinkiä ovat tarjoutuneet opettamaan toisilleen. Keväällä 2011 Mellunkylässä toimintansa aloittanut MeKans-verkosto leviää parhaillaan muihin kaupunginosiin. Sateenvarjon lailla se kerää alleen kiinnostavia ihmisiä sekä monipuolista tietoa ja taitoa.

E

i ole yllätys, että jokapäiväisessä elämässä taidot ja tiedot eivät aina kohtaa niitä etsiviä ihmisiä. Informaatioteknologia, ensisijaisesti Internet, on tuonut ihmisille uudenlaisia mahdollisuuksia tavoittaa tietoa. Silti ihmisten halu oppia toistensa kautta ja heidän kanssaan ei ole kadonnut minnekään. MeKans-verkoston herättämä kiinnostus osoittaa tämän selvästi. Menneinä vuosikymmeninä ja vuosisatoina monenlaisia taitoja on siirretty ihmiseltä toiselle, sukupolvelta seuraavalle. Voidaankin sanoa, että MeKans-verkosto kannustaa itsensä kehittämiseen tavalla, joka on ihmisille hyvin luontaista ja perinteistäkin. Oppiminen kanssaihmisiä kohdaten ja vaikkapa esimerkin kautta, kädestä pitäen, tuo oppimiseen oman ulottuvuutensa. Tämä ihmisläheinen toimimisen tapa on MeKans-verkostolle tyypillistä. Kaikille lisää – ei keneltäkään pois Jos toisilta ja toisten kanssa oppimisella on pitkät perinteet, toisia perinteitä on heitetty romukoppaan. MeKans-verkosto on opittu tuntemaan sen epämuodollisesta ja joustavasta tavasta toimia. Oppimispaikat järjestetään sinne missä ihmisetkin ovat, opettajaksi kelpaa ilman opettajankoulutusta ja muodollisia oppiarvoja, osallistuminen on ilmaista eikä kukaan kerää voittoja tai saa palkkaa. MeKans-verkoston tapa tuoda yhteen oppijat ja opettajat eroaa selvästi perinteisestä oppilaitoksiin keskittyneestä oppimisesta. Tarkoitus ei silti ole haastaa oppilaitoksia tai Työväenopistoa. MeKans tarjoaa kaikille kaupunkilaisille mahdollisen tavan kohtaamiseen ja yhdessä oppimiseen. Kaikilla ei ehkä ole mahdollisuutta hakeutua virallisten opetusjärjestelmien piiriin. Ja vaikka olisikin, joitain aiheita voi olla vaikea löytää opetusohjelmasta tai omasta oppilaitoksesta. Tällaisia voivat olla esim. beatboxaaminen, tankotanssi, sukututkimus ja taulujen kehystäminen. Tällöin kuvaan

14

voi astua opetuksiltaan rajaton ja alati uusia asioita esiin nostava kaupunkilaisten verkosto, MeKans. Mellunkylästä kaikkialle kaupunkiin MeKans-verkosto oli läsnä Kontufest 2011 -tapahtumassa. Arttu U & The New City Limits edusti hanketta Kontufestissä: bändin soittajia oli rakentamassa primitii- MeKans-piste Kontufestillä 2011. Edustalla Arttu U & The New City Limits visiä soittimia keväällä järjestetyllä Bluesin Näille etsimme ABC-kurssilla. Festarilla aloitettiin korttikamppanja, jossa kysyttiin kaupunkilaisten opettajia – voisitko se toiveita tulevien opetusten aiheiksi. Kortolla sinä? teja oli tarjolla kuukauden ajan festarin jälkeen verkoston tukijoiden toimipisteissä Leijan rakentaminen • Polkupyörän huolto ja lopulta niitä palautettiin liki 200 kpl. • Taulujen kehystys • Savenvalanta • Kun tähän lisättiin verkon kautta saadut Vatsatanssi • Psykologia • Rullalautailu yhteydenotot, opetusideoiden lisäksi saa• Taloyhtiön hallitustyöskentely • Huonekalujen entisöinti • Vieraat tiin myös runsaasti vapaaehtoisia opettajia. kulttuurit • Sukan kantapään kutominen Syksyllä 2011 MeKans sai uusiksi tuKuvan käsittely • Luova kirjoittaminen • kijoikseen mm. Kallion kirjaston, KirjasSurffaaminen • Sushin valmistaminen • • to 10:n ja Kohtaamispaikka@Lasipalatsin. Kielten opetus • Jotain muuta, mitä? Loppuvuodesta toiminta leviää myös PuJos tunnet omaavasi taitoa tai tietoa – navuoreen ja Rastilaan. sekä halua – opettamiseen, MeKans-verHelsinki seuraa Japanin jalanjälkiä. Tokosto tekee sen helpoksi. Järjestämme opekion lähiössä vuonna 2006 aloitettu vastuspaikan, oppilaat ja tiedottamisen. Voit taava verkosto on kerännyt yli 200 000 jättää yhteystietosi verkkopalvelun kautta osallistujaa. MeKans on alku täysin uudelwww.mekans.fi tai ottaa yhteyttä hanketta le liikehdinnälle, joka tarjoaa rajoittamattukeviin toimijoihin (Mellunkylässä Kontomia mahdollisuuksia elinikäiseen oppitupiste). miseen. Oppimiseen, johon kaikki voivat osallistua. Uusia kaupunginosia, opetuspaikkoja ja ihmisiä tulee päivä päivältä enemmän mukaan verkostoon. Niinpä kansalaisakatemian ”kampuksen” voidaan sanoa olevan kaikkialla kaupungissa: koko kaupunki on luokkahuoneemme. Et voi nähdä sitä, mutta se on täällä: Meidän kansalaisSormivirkkausta Kontulan vanhustenkeskuksessa opetti Jenni Suomela. akatemia.


Kiinteistömaailma|Asuntorengas Oy LKV Alueellinen asuntoasiantuntija palveluksessanne:

Katri Korhonen TJ, yrittäjä, LKV, YKV

Anitta Kiviharju myyntineuvottelija

Puh. 0400 933 595

Puh. 0400 504 982

Mika Laakkonen myyntineuvottelija

Taneli Kokkila myyntineuvottelija

Puh. 0400 632 888

Puh. 040 7404 720

Markku Luoto myyntipäällikkö

Kaija Räsänen myyntineuvottelija

Puh. 0400 415 681

Puh. 040 587 3598

Me tiedämme 98 % tarkkuudella mitä sinunkin asunnostasi saa. Tervetuloa keskustelemaan kanssamme asuntoasioista. Myymälämme on Kontulan ostoskeskuksessa, ja ovet ovat avoinna ma-to klo 10.00-18.00, pe klo 10.00-17.00. Muuna aikana päivystysnumeromme on 09-2310 2050. Palkkioesimerkki: VARMA 1200 € + 4,0 % + 190 € asiakirjakulut (sisältäen alv:n)


Asukkaat lähidemokratian todellinen voimavara Euroopan Neuvoston demokratiaviikolla Kontulassa pohdittiin lähidemokratian kehittämistä. Illan keskustelussa nousi esille kaksi asiaa: tiedonsaanti ja todellinen vaikuttaminen. Ilman niitä lähidemokratia tai asukasvaikuttaminen jäävät kauniiksi sanoiksi.

L

ähidemokratiasta käytyyn keskusteluun osallistui Helsingin kaupungin demokratiaryhmän jäseniä, asukastoiminnan tuntijoita ja aktiivinen yleisö. Paneelissa olivat mukana demokratiaryhmästä Kaarin Taipale (sd.), Nils Torvalds (RKP) ja Pertti Villo (ps.) sekä kaupunginsihteeri Anja Vallittu. Lisäksi siihen osallistuivat asukasaktiivi Eeva Kuuluvainen Herttoniemestä, Tommi Laitio Ajatushautomo Demos Helsingistä ja asukasaktiivi Herbert Walther Vetoa & Voimaa -hankkeesta. Yleisön joukossa olivat lisäksi mm. valtuutetut Risto Rautava (kok) ja Pekka Saarnio (vas). Kaarin Taipale pohti muun muassa demokratian perusolemusta. Hänen mukaansa demokratiassa on kyse siitä, että ihmiset tulevat yhteen ratkomaan asioita. Demokratiaryhmässä on mietitty esimerkiksi sitä, mitkä asiat kuuluvat lähidemokratiaan. Myös kunnallisen kansanäänestyksen käyttömahdollisuudet ovat olleet esillä ryhmässä, jonka raportin on määrä valmistua lokakuun lopussa. Nils Torvalds muistutti, että ihmisten koulutustaso on noussut ja he haluavat vaikuttaa asioihin. ”Pannu alkaa keittää”, jos ihmiset kokevat, ettei heitä oteta vakavasti. Kaarin Taipale näki puolestaan, että osallistumismahdollisuudet eivät saa olla kiinni koulutuksesta. Eeva Kuuluvainen muistutti, että Suomessa asukkaat on nähty alamaisina. Ihmisten voimavarat jäävät käyttämättä, kun he eivät pääse vaikuttamaan. Herbert Walther

näkee ongelmaksi sen, että monet asukkaiden esittämät hyvät ideat eivät etene kaupungin koneistossa. Tommi Laitio kokee yhdeksi suurena ongelmana asiantuntijuuden ylikorostumisen yhteiskunnassa. Myös poliitikot painottavat usein enemmän asiantuntijuutta kuin todellista vuorovaikutusta kansalaisten kanssa. Laitio on osallistunut Vetoa & Voimaan Mellunkylään -hankkeen arviointiin, jossa hankkeen tähänastiset tulokset on nähty myönteisinä. Mellunkylän malli ei kuitenkaan sellaisenaan sovi yleistettäväksi muihin kaupunginosiin. Samaa mieltä oli myös Nils Torvalds, joka muistutti, että jo väestön ikärakenne vaikuttaa oleellisesti kaupunginosan olemukseen. Keskustelussa kertautui, että demokratia on yhtä aikaa hyvin yksinkertainen ja äärimmäisen monimutkainen asia. Pelkistetyimmillään demokratia vaatii vain äänestämistä vaaleissa, joissa kansa luovuttaa valtansa edustajilleen. Alhainen äänestysvilkkaus kertoo kuitenkin, etteivät suomalaiset enää ole kovin sitoutuneita yhteiskuntaan, mikä osaltaan johtuu asukasvaikuttamisen ja lähidemokratian puutteista.

Demokratia liittyy asukasvaikuttamiseen niin välittömässä asuinympäristössä kuin omalla asuinalueella. Ihmisten vaikuttamismahdollisuuksia voi parantaa siten muun muassa vuokralaisdemokratiaa kehittämällä. Myös taloyhtiöt voivat ottaa päätöksenteossaan entistä paremmin huomioon osakkaidensa mielipiteet. Asukasvaikuttamiseen ja lähidemokratiaan kuuluu oleellisesti tiedonsaanti. Mielipidettään on vaikea sanoa ja perustella, jos asioista ei saa tietoa. Päättäjillä ja virkamiehiltä asukasvaikuttaminen kysyy kärsivällisyyttä. Anja Vallittu totesikin, että lähidemokratian ja kaupunkilaisten vaikutusmahdollisuuksien kehittäminen muuttaa myös viranhaltijoiden työtä. Pertti Villo muistutti, että kuuleminen lain kirjaimen täyttämiseksi ei yksin riitä, jos se ei vaikuta lopputulokseen. Euroopan Neuvoston demokratiaviikkoa vietettiin ensimmäisen kerran 2008. Viikon tavoitteena on edistää julkishallinnon ja kansalaisten vuorovaikutusta. Neuvoston mukaan kansalaisvapauksia ja -oikeuksia ei voi pitää itsestäänselvyyksinä missään sen jäsenmaassa. Vuonna 2011 teemana olivat erityisesti ihmisoikeuksien paikalliset ulottuvuudet, suvaitsemattomuus ja syrjintä. Viikon aikana järjestettiin tapahtumia 26 maassa, ensimmäisen kerran myös Suomessa. Mellunkylän tapahtuman lisäksi lähidemokratiasta keskusteltiin Lievestuoreella. Euroopan Neuvostossa on 47 jäsenmaata.

Lisätietoa: Helsingin kaupungindemokratiaryhmä: demokratia.hel.fi Euroopan neuvoston demokratiaviikko (englanniksi): www.coe.int/t/congress/demoweek

16


Mellunkylä: Kivikko, Kontula, Kurkimäki, Mellunmäki ja Vesala

Vetoa ja Voimaa Mellunkylään 2009–2012 Lähidemokratian kokeilu

Haluatko vaikuttaa kotikulmiesi asioihin? Käytätkö asukastiloja? Käytkö Mellunkylän tapahtumissa? Seuraatko Mellunkylä-lehteä ja Mellunkylän kotisivuja?

Vetoa ja Voimaa Mellunkylään haluaa kehittää toimivan, kevyen lähidemokratian mallin, jonka voi siirtää muillekin Helsingin alueille. Tervetuloa mukaan kaikki mellunkyläläiset, jotka haluatte Mellunkylästä entistä elinvoimaisemman, kaikki kansalaiset mukaan ottavan kaupunginosan.

www.mellunkyla.fi


Tausta

Vetoa ja Voimaa Mellunkylään syntyi vuonna 2008 Mellunkylän järjestöjen aloitteesta. Niiden mielestä Mellunkylän kehittämisen piti jatkua EU:n Urban-ohjelmien ja kaupungin Lähiöprojektin jälkeenkin. Järjestöt kokosivat alueen vaikuttajat eli alueella asuvat kaupunginvaltuutetut, järjestöt, yrittäjät ja virkamiehet. Näin käynnistyi Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hanke. Vuonna 2009 hanke pääsi mukaan valtion Lähiöohjelmaan.

Aluefoorumit

Hanke järjestää vuosittain kahdeksan aluefoorumia asukkaiden ja yrittäjien ehdottamista aiheista. Tilaisuuksiin kutsutaan mukaan päättäjiä ja asiantuntijoita sekä tarjotaan mahdollisuus tutustua päättäjiin. Niistä ilmoitetaan alueportaalissa www.mellunkyla.fi, Helsingin Uutisissa ja sähköpostiverkostojen kautta. Aluefoorumeissa voi ilmaista mielipiteensä ja ehdotuksensa, kuunnella ja keskustella sekä samalla hakea toteuttamiskelpoisia ratkaisuja osallistujien esittämiin epäkohtiin tai aloitteisiin. Esimerkiksi kolmen terveysfoorumin sarjalla vaikutettiin Kontulan ja Kivikon terveysasemien ongelmien ratkaisuun. Aluefoorumeista on tullut paikallinen traditio.

Asukastilat

Mellunkylässä on useita erilaisia asukastiloja, pieniä ja suuria, joissa järjestöt ja asukasryhmät voivat toimia ja ihmiset tavata toisiaan. Asukastiloja voi käyttää oleskeluun, kokouksiin, opiskeluun, internetissä työskentelyyn, kulttuuritapahtumiin, juhliin ym. Osa asukastiloista on kaupungin hallinnassa, osa järjestöjen ja osa kiinteistöyhtiöiden. Joissain on onnistuttu yhdistämään monen haltijan toiminta. Useimmissa asukastiloissa voi olla mukana palkattomana vapaaehtoisena.

Asukastila Wanhaa Postia ylläpitää KontuKeskus ry. Wanha Posti on järjestöjen ja asukasryhmien ilmainen kokouspaikka, jossa on tarjolla mm. datatykki ja äänentoistolaitteet. Avoinna sopimuksen mukaan. Lisätietoja www.mellunkyla.fi/ kontukeskus .Yhteydet info@kontula. com, puh. 0400 790 291.

Kontulatalo Kontulatalo sijaitsee Kontulan ostarilla. Siinä toimivat kimpassa kulttuurikeskuksen nettitupa Kontupiste, järjestöjen kokoontumispaikka Wanha Posti, sosiaaliviraston Kontulan Symppis ja FC Konnun veikkauspiste. Kontupistettä ylläpitää kulttuurikeskus ja sen toimintaa ohjaa kaupungin tytäryritys Lasipalatsin Mediakeskus Oy. Kontupiste on avoin nettitupa, jossa saa käyttää tietokonetta ja nettiä ilmaiseksi. Siellä järjestetään kursseja, näyttelyitä ym. käyttäjiä kiinnostavaa toimintaa. Lisätietoja www.kontu.la. Yhteydet info@kontu.la, puh. 050 527 2591.

Sosiaaliviraston Kontulan Symppiksen tavoitteena on vähentää päihteiden käyttöä Kontulassa tarjoamalla mielekästä toimintaa, tarvittavaa tukea, yhteisöllisyyttä ja erilaisia ryhmätoimintoja. Symppis tarjoaa mm. edullisen puuroaamiaisen, tukea, kirpputorin ja tietokoneita vapaaseen käyttöön. Lisätietoja www.kontulansymppis.blogspot.com. Yhteydet puh. (09) 3102 4430.

Kontulan lähiöasema Kontulan lähiöasema sijaitsee Kontulan ostarin Keskusaukiolla, Tiimarin yläkerrassa. Lähiöasemaa ylläpitää sosiaalivirasto. Lähiöasema on asukkaiden olohuone, jonne voi aina tulla. Tiloja voi varata järjestöjen ja asukasryhmien käyttöön, myös iltaisin ja viikonloppuisin. Lähiöasemalla on kokoustilat, keittiö, lasten leikkihuone ja pieni nettitupa. Noin puolet käyttäjistä on maahanmuuttajien järjestöjä. Lisätietoja www.hel.fi/ hki/sosv/fi/aluetyo/asukastilat/kontula, yhteydet puh. (09) 3106 1952.


Tapahtumat

Järjestöt järjestävät ympäri Mellunkylää tapahtumia ja festareita, usein yhteistyössä kaupungin kanssa. Vuosittaiseksi traditioksi ovat jo tulleet:

SkidiRock Kurkimäessä toukokuussa – suurin lasten rock-festari Helsingissä

Ihana Kivikko kesäkuun alussa Helsinkipäivän OstariFestari Kontulassa 12.6.

KontuFestari Kelkkapuistossa elokuussa – Itä-Helsingin suurin kulttuuritapahtuma Lisäksi alueella järjestetään lukuisia muita ilmaistapahtumia.

Asukas- ja Kulttuuritila Mellari ja Mellu-Estradi Mellari sijaitsee Mellunmäen vanhalla ostarilla osoitteessa Korvatunturintie 2. Mellarin asukastiloja ylläpitää Mellunmäki-yhdistys ry. Mellari on asukkaiden olohuone, jossa on paljon avointa asukastoimintaa ja kahvila. Lisäksi Mellarissa työskentelee sosiaaliviraston yksikköjä. Ostarin yläkerrassa on lisäksi Mellu-Estradi, joka soveltuu hyvin isojen tapahtumien pitoon. Mellarin tiloja ja Mellu-Estradia voi vuokrata edullisesti yksityisiinkin tilaisuuksiin. Lisätietoja www.alueportaali.net/kulttuuriraide/mellari. Yhteydet info@ mellu.fi, puh. (09) 3103 7930 .

Lastenkulttuurikeskus Musikantit Kurkimäen korttelitalolla osoitteessa Karpalokuja 7 toimii Lastenkulttuurikeskus Musikantit lapsiperheiden harrastus- ja kohtaamispaikkana. Musikantit tarjoaa musiikin, teatterin, tanssin, taiteen sekä suomen- ja venäjänkielen opetusta. Hulppeita tiloja voi vuokrata edullisesti juhliin ja tapahtumiin, myös catering on mahdollista tilata. Lisätietoja www.musikantit.fi, yhteydet musikantit@musikantit.fi, puh. 0102 190 190 .

Lisäksi eri puolilla Mellunkylää on sosiaaliviraston leikkipuistoja ja kiinteistöyhtiöiden yhteiskerhotiloja, joissa on myös paljon avointa ja ilmaista toimintaa.

Aatteiden Teltta ja Aatteiden Viikko Järjestöt kutsuvat poliittiset puolueet Aatteiden Telttaan ulkoilmatapahtumiin. Näin puolueiden ja kansalaisten on luonteva lähestyä toisiaan säännöllisesti ja myös vaalikampanjojen välisinä aikoina. Tämä helpottaa kansalaisten ja poliitikkojen vuorovaikutusta. Kerran vuodessa nykyhetken keskeisiä poliitikkoja kutsutaan alueelle Aatteiden Viikkoon puhumaan ajankohtaisista asioista.

Kulttuurien viikko

Kulttuurien viikolla marraskuussa tarjotaan valtaväestölle tilaisuuksia tutustua alueen etnisten vähemmistöjen elämään ja kulttuuriin.

MeKans – Meidän kansalaisakatemia Uusin kokeilu on kulttuurikeskuksen yhdessä asukasjärjestöjen kanssa käynnistämä nettipohjainen vertaisoppimisverkosto, kansalaisakatemia. Sen kautta voi verkossa ilmoittautua opettamaan erityistaitojaan tai osallistumaan oppimiseen. Palvelu on ilmainen, ja sen malli on haettu Japanista. Verkoston tukikohta on Kontupiste. Lisätietoja http://mekans.fi, yhteydet info@mekans.fi, puh. 050 527 2591

Viestintä

Viestintä on tärkeä osa Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hanketta. Järjestöt julkaisevat kaksi kertaa vuodessa monipuolista Mellunkylä-lehteä, joka sisältää artikkeleita ajankohtaisista aiheista, mm. Vetoa ja Voimaa -hankkeen tuloksista ja tulevasta toiminnasta, haastatteluja, kolumneja, kannanottoja ym. Järjestöt ylläpitävät alueportaalia, jota kautta myös netissä voi seurata Mellunkylän asioita ja ottaa osaa keskusteluun: www.mellunkyla.fi. Myös Mellunkylälehden vanhat numerot ovat luettavissa samassa osoitteessa. Joka toinen viikko vapaaehtoiset asukkaat lähettävät tunnin Radio Kontulaohjelman ajankohtaisista aiheista taajuudella 100,3 MHz. Lisäksi järjestöt tekevät yhteistyötä Helsingin Uutisten kanssa, joka julkaisee säännöllisesti juttuja Mellunkylästä. Juttuja on ilmestynyt myös valtamediassa – valtakunnallisessa päivälehdessä ja tv:ssä.


Kuva © Kaupunkimittausosasto, Helsinki

Yhteistoimintaryhmä Alueen järjestöt, valtuutetut ja virkamiehet perustivat yhteistoimintaryhmän, joka kokoontuu kerran kuussa käsittelemään ajankohtaisia aiheita ja suunnittelemaan toimintaa. Mukana ovat Mellunkylän kaupunginosayhdistykset ja yrittäjäyhdistykset, seurakunta, Mellunkylässä asuvia eri puolueiden luottamushenkilöitä sekä joukko kaupungin virkamiehiä. Mukana toiminnassa ovat aktiivisesti mm.: Järjestöjen ja seurakunnan edustajat

Luottamushenkilöt

Kalevi Salo Marjut Klinga Helka Nurmi-Niemi Raimo Seppänen Larri Helminen Jouko Kokkonen Juha Laarko Jenni Keskinen Ilkka Tuominen Martti Häkkänen

Risto Rautava Hannele Luukkainen Jouko Malinen Eero Heinäluoma Mika Raatikainen Petri Haapanen Outi Alanko-Kahiluoto Pekka Saarnio Herbert Walther

Kok Kok SDP SDP Ps Ps Vihr Vas RKP

Virkamiehet Maaretta Pukkio Janne Typpi/Päivi Männistö Marianna Kajantie/Ari Tolvanen Tero Santaoja/Pirjo Ruotsalainen Leena Sallas Irma Sippola Mari Siivola Pentti Tarvonen

sosiaalivirasto sosiaalivirasto kulttuurikeskus lähiöprojekti kaupunginkirjasto nuorisoasiainkeskus talous- ja suunnittelukeskus Helsingin Poliisi

Yhteystiedot Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hankkeesta saa lisätietoja sen koordinaattorilta: Eeva-Liisa Broman, sosiaalivirasto, eeva-liisa.broman@hel.fi tai gsm. 050 572 0838. Hänelle voit myös lähettää palautetta ja ehdotuksia Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hankkeen toiminnasta, tai ilmoittautua sähköpostiverkostoon, jolloin saat tiedot toiminnasta hyvissä ajoin tietokoneellesi.

Leikkaa irti

Haluatko mukaan?

Tervetuloa aluefoorumeihin, asukastiloihin, tapahtumiin, kirjoittamaan lehteen, keskustelemaan nettisivuille ja toimimaan järjestöissä! Onko sinulla ehdotuksia?

Leikkaa irti ja toimita Kontulatalolle, Kontulan lähiöasemalle tai Mellariin. Kiitos!

Mellunkylä-lehti / Helsinki 10/2011

Kontula-seura ry Mellunmäki-yhdistys ry Kurkimäki-seura ry Vesalan pienkiinteistöyhdistys ry KontuKeskus ry KontuKeskus ry FC Kontu Kontulan ostoskeskuksen yrittäjäyhdistys ry Kontulan ostoskeskuksen yrittäjäyhdistys ry Mikaelin seurakunta


Demosin raportit kokonaisuudessaan suomen- ja englanninkielisinä on luettavissa Mellunkylän alueportaalissa www.mellunkyla.fi sekä Demosin omilla verkkosivuilla www.demos.fi

Kohti lähidemokratiaa

Ajatushautomo Demos HelsinGin raportti Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hankkeestA Eeva-Liisa Broman

A

jatushautomo Demos Helsinki näkyy yhä useammin julkisuudessa tuoreiden ideoiden esittäjänä ja kysymysten herättäjänä. Demos kutsuttiin Vetoa ja Voimaa Mellunkylän -hankkeen seminaariin kesäkuussa, ja sen pohjalta ja myöhemmin tehtyjen haastattelujen ja kiertokävelyn pohjalta nuoret tutkijat Outi Kuittinen, Tommi Laitio, Iikka Lovio ja Maria Ritola julkaisivat 21.9.2011 päivätyn raporttinsa demokratiapäivänä 13.10. Kontulassa. Tutkijoiden arvio Vetoa ja Voimaa hankkeesta on kauttaaltaan myönteinen. Heidän mukaansa hanke on voimistanut tekemisen ja vaikuttamisen kulttuuria ja uskoa siihen, että tulevaisuus on ihmisten tekemä. Hanke on parantanut keskusteluyhteyttä kaupungin virkakoneistoon ja vienyt uudistuksia eteenpäin. Näin hanke osoittaa tietä helsinkiläisen lähidemokratian kehittämiselle.

Hankkeen oivallus on ollut yhteisöjen kytkeminen kaikkien tunnistamien ongelmien ratkaisemiseen. Yhteistoimintaryhmä kokoaa kansalaistoimijat, yrittäjät, poliittiset päättäjät, seurakunnan, harrastusyhteisöt ja kaupungin virastot jatkuvaan, säännölliseen kanssakäymiseen. Yhteinen kuva alueesta, keskusteluyhteys, syntynyt luottamus sekä kunkin omien vaikutusmahdollisuuksien hyödyntäminen auttavat käytännön ratkaisujen löytymisessä ilman turhaa syyttelyä. Saavutusten tekeminen näkyväksi on synnyttänyt myönteisen kierteen, joka helpottaa uusien ihmisten osallistumista ja uusien toimintamuotojen keksimistä. Uudet asukastilat, vanhojen vakiinnuttaminen ja Kontulan ostoskeskuksen rauhoittuminen, yhteiset tapahtumat kuten SkidiRock Kurkimäessä tai KontuFestari Kontulan Kelkkapuistossa, ovat kaikkien todettavissa. Sa-

malla yhteistoimintaryhmän jäsenmäärä on vuosi vuodelta kasvanut. Vetoa ja Voimaa Mellunkylään ei kuitenkaan ole millään tavoin valmis. Sen tulee myös muokata toimintatapojaan vastaamaan nuorten ja maahanmuuttajien tapoja osallistua sekä laajentaa kuvaa demokratian kannalta merkittävästä toiminnasta. Demokratia ei ole vain päätöksiin ja palveluihin vaikuttamista vaan myös itse tekemistä, osallistumista tapahtumien ja toiminnan järjestämiseen, arvokasta vapaaehtoistyötä asukastiloissa, keskustelua verkossa ja aloitteiden tekemistä. Tähän ovat kaikki mellunkyläläiset tervetulleita. Demosin raportti on herättänyt innostusta Mellunkylän toimijoiden keskuudessa ja laajaa kiinnostusta mm. kaupungin hallinnossa. Raportti on viety myös Euroopan Neuvoston Demokratian viikolle esimerkkinä hyvistä käytännöistä Suomessa.

21


Alko 58 Asukastila Wanha Posti 84 Autokoulu Start 36 Beautyhair Sirpa Mansner 61 Beki Oy 22 Club Kondis 89 Discoland Oy 83 Eestin Herkut 36 FC Kontu 84 Fix Kontula 76 Fysio-Kontu Oy 32 Fredimik 22 Hammaslääkäri Pärnänen Pirjo 24 Hammaslääkäri Vakkilainen Irmeli 24 Hammasteknikko Heinonen Elina 23 Helsingin Pinta-ala Oy 26 Helsingin OP Pankki 52 Instrumentarium Look & Life 80 Isännöinti KP Ky 28 Itä-Helsingin Klubitalo 29-31 Kampaamo Päämestari 43 Kello-Aitta Oy 54 Kiinteistömaailma 52 Kioski Metromini 5 Kirjasto 70 Kiva-kauppa 46 Kontulan Antikvariaatti 62 Kontulan Apteekki 57 Kontulan Himabaari 37 Kontulan Huolto Oy 39 Kontulan Katukeittiö 66 Kontulan Kello 67 Kontulan Kosmetiikka 10

Kontulan Kukka 42 Kontulan nuorten toimintakeskus Luuppi 71 Kontulan Pizza & Kebab 40 Kontulan Symppis 84 Kontulankaaren Apteekki 87 Kontumarket ja kahvio 3 Kontupiste 84 Kontulan Himabaari 35 Kotisairaala 73 Koulutusfirma Raine Manninen Oy 27 Kukkakauppa Unikko 68 Kuntokellari 72 Kuvajainen Oy 63 Lakitoimisto Pekka Tiusanen 25 Lidl 60 London Pub 82 Lähiöasema 86 Marian konditoria 81 Marin parturi-kampaamo 33 McDonald`s 59 Merirosvo Pub 64 Metroasema 1 Metroses 1 Metrokappeli 6-7 Mister X 13 Nordea Pankki 20 Ompelimo Elonen 36 Paris Pub 21 Parturi Herrain 49 Parturi-Kampaamo Byrkland 14 Parturi-Kampaamo Paulan HiusStudio 41 Parturi-Kampaamo Rita Juvonen 45

Paussi Kebab Pizza 65 Pizza Taxi 11 Posti 47 Potti Kontula (RAY) 79 Pub Kontula 78 Pub 94 38 Ravintola Aapelin Baari 74 Ravintola Al Zobeidi 89 Ravintola Fattoush 77 Ravintola Hazar 12 Ravintola Helmi Grilli 4 Ravintola Wanha Rouva 55 Ravintola Wenla ja Comeetta 83 Ravintola Wing Wah 51 Restobar Deja Vu 15 R-Kioski, Kontulan metroasema 2 R-Kioski, Kontulan ostari 50 Saiturin Pörssi 19 Sampo Pankki 48 Skeittihalli 90 S-Market 34 SOL-Pesulapalvelut 56 Soma Food 18 Specsavers 88 Studio Highlight 17 Suomen Lehtiapaja Oy 6 Taksiasema 93 Terveysasema 69 Thamrabthai – Thai Fast Food 37 Tiimari 85 Uimahalli 76 Videofirma Makuuni 44


Kolumni Larri Helminen Mellunkylä-lehti info@kontula.com

Kuusi vuotta lehden tekoa Melkein kuusi vuotta sitten, marraskuun 27. päivä vuonna 2005 ilmestyi Kontulan ostarin Joulun avauksen yhteydessä uusi aikakausilehtityyppinen, 52-sivuinen Kontula-lehti, Mellunkylä-lehden edeltäjä. Lehden synnyttivät tietokirjailija/tutkija Jouko Kokkonen yhdessä allekirjoittaneen kanssa. Tavoittenaamme oli saada aikaiseksi asiallisen monipuolinen, värikäs ja maksuton lukupaketti Kontulasta, erilaisine juttuineen, haastatteluineen ja karttoineen. Samalla halusimme omalta osaltamme oikaista vuosikymmenien aikana median kautta syntynyttä legendaarista, epämääräisen kielteistä Kontula-kuvaa. Ongelmistaan huolimatta Kontula on mainettaan huomattavasti parempi kaupunginosa-alue, jossa asukkaat viihtyvät hyvin. Seuraavina vuosina Kontula-lehti ilmestyi pari kertaa vuodessa. Lehden ilme, aikakausilehtimäinen muoto, värillisyys ja asiallisesti toimitettu sisältö nostivat julkaisun arvostusta numero numerolta. Lehden yhden numeron painos on alusta alkaen ollut 10 000 kpl per numero ja jakelu on hoidettu noutojakeluna. Ilman ensi alkuun EU:n Urban II -projektitukea ja sittemmin kaupungin erilaisia avustuksia, lehteä ei oltaisi koskaan voitu julkaista tässä muodossa. Kaikkien osapuolten kesken todettiin tällaisen asukas-

lähtöisen printtimedian olevan tarpeellinen, eritoten kun kaikkea alueellisesti tärkeätä tietoa ei mistään ollut kootusti saatavilla. Kontula-lehti muuttui ja laajentui Mellunkylä-lehdeksi keväällä 2008. Mellunkylä, Helsingin kaupunginosa numero 47 oli ja on edelleen asukasluvultaan Suomen suurin kaupunginosa. Mellunkylä-lehteä kootessa tuli ilmi, ettei yli 36 000 asukkaan Mellunkylää tunneta. Niminä tutumpia ovat sen osa-alueet Kivikko, Kontula, Kurkimäki, Mellunmäki ja Vesala. Otimme tietoisen riskin tuomalla Mellunkylä-kaupunginosakäsitteen julkisuuteen ja lehden logoksi. Samanaikaisesti oli käynnistynyt ”Vetoa ja Voimaa Mellunkylään” -hankkeen suunnittelu. Siinäkin hankkeessa ajatuksena oli kokonaisvaltaisemmin käsitellä alueemme, Mellunkylän kaupunginosan asioita. Mellunkylä-käsite oli tullut jäädäkseen. Alueellinen viestintä on monessa mielessä tärkeätä. Kun tiedetään, mitä tapahtuu, asioihin voi myös vaikuttaa. Se on myös tässäkin lehden numerossa esillä olevan lähidemokratian yksi perusta. On vaikeata reagoida oman asuinalueensa kehitykseen, jos ei ole tietoa, mitä on työn alla ja mitä suunnitellaan.

Yhden lehden numeron tekeminen on työläs operaatio. Eritoten silloin, kun tekijöitä on vähän ja tavoitteena on tehdä laadukas, asiallinen julkaisu. Oman ongelmansa muodostaa tiedon saanti ja sen oikeellisuus. Olemme jo vuosia toivoneet, että esimerkiksi kun kaupungin eri tahot, oli sitten kyse kaupungin hallituksen, valtuuston tai lautakuntien alueemme liittyvistä suunnitelmista ja päätöksistä, niin saisimme nämä tiedot asianomaisilta tahoilta ja virastoilta suoraan eikä niin, että meidän tekijöiden on kahlattava lukematon määrä kaupungin eri sivuja, esityslistoja ja pöytäkirjoja saadaksemme selville, missä mennään. Luulisi tällaisen asian olevan helppo asia ratkaista – kaupungin eri tiedotuksesta vastaavien ei tarvitse muuta kun lisätä lehtemme sähköpostiosoite omille meililistoilleen. Tällä lailla tiedonkulku helpottuu ja muuttuu entistä avoimemmaksi. Vaikka lehden tekeminen onkin työlästä, se on samalla palkitsevaa. Oman lehden avulla voimme vaikuttaa tulevaisuuteemme. Toivomme lukijoiltamme vinkkejä erilaisista juttujen aiheista ja uudet, hyvät tekijät ja kirjoittajat ovat aina tervetulleita joukkoomme!

25


www.urheiluhallit.fi

Nyt liikkeelle! Löydä oma tuntisi. Lähes 30:sta ryhmäliikuntatunnista voit valita mieleisesi: Bodypumpin, FIX Joogan, FIX Pilateksen, kahvakuulan, Zumban, Aquamban, hydrobicin tai jonkun muun. Innostu uinnista. Vedessä liikkuminen voimistaa lihaksia, eikä rasita jänteitä ja niveliä. Kunto nousee miellyttävästi. Virkistävä uinti on hyvä lajivalinta kaikille. Kuntosalista kuntoa ja kiinteyttä. 3 ja 6 kk:n kortteihin kuuluu myös ohjelmanlaadinta, jolla saat uutta intoa treeneihin. Samalla kortilla pääset kaikkiin kahdeksaan FIX kuntosaliin. Iloa ja virkeyttä elämään. Senioritunnit ovat turvallisia, sopivan tehoisia ja innostavia. Samalla kortilla pääset eri lajeihin mm. vesi-, kuntovoimisteluun, ohjattuun kuntosaliin ja Seniori Pilatekseen. Maksuvälineinä myös

Liikunta-, Kulttuuri-, Virike-, Tyky- ja Supersetelit sekä Smartum-saldo.

Tule tutustumaan!

Uinti – kuntosali – ryhmäliikunta – senioriliikunta

4€

Nimi: ________________________________________________________ Sähköposti: ___________________________________________________ Tarjous voimassa 30.11.2011 asti. Tarjous vain tällä kupongilla 1 krt /hlö  Ei kiitos tarjouksia Urheiluhalleilta.

www.urheiluhallit.fi Kallio • Kontula • Malmi • Mäkelänrinne • Pasila • Siltamäki • Töölö • Vuosaari


Ihmisiä yritysten taustalla

Mellunkylän oma kiinteistönvälittäjä Ihmiset viihtyvät Mellunkylässä niin hyvin, että kun he päättävät muuttaa, uusikin asunto haetaan niin läheltä kuin mahdollista. Näin kertoo Kontulan ostarilla sijaitsevan Kiinteistömaailman asuntomyymälän yrittäjä Katri Korhonen, joka itsekin asuu Vesalassa ja omaa siten myös hyvän paikallistuntemuksen.

Yrittäjä Katri Korhonen asuu ja viihtyy Mellunkylässä

K

iinteistömaailma on valtakunnallinen kiinteistönvälitysketju, jossa työskentelee noin 800 asuntokaupan ammattilaista 58 paikkakunnalla 118 asuntomyymälässä. Brändin omistaa Sampo Pankki, mutta asuntomyymälät ovat itsenäisten franchisingyrittäjien omistamia osakeyhtiöitä. Katri Korhonen (YKV, LKV) osti Kontulan Kiinteistömaailman liiketoiminnan vuonna 2006, toimittuaan sitä ennen mm. 10 vuotta yrittäjänä Tupperware -tuotteiden kanssa ja 3 vuotta myyntineuvottelijana Vallilan ja Kontulan Kiinteistömaailma -asuntomyymälöissä. - Oman asunnonvaihdon yhteydessä vuonna 2003, käydessäni asuntoesittelyissä, ajattelin että asuntojen myyntityöhän voisi sopia minulle. Hetken mielijohteesta hain myyntineuvottelijan paikkaa Vallilan Kiinteistömaailmasta. Siellä tämä nykyinen ura alkoi. Seuraavana vuonna eli 2004 huomasin, että Kontulaan oli perustettu

oma Kiinteistömaailman myymälä ja siirryin sinne. Olihan alue tuttua ja työmatka lyhyt, Korhonen kertoo taustastaan. Korhosen yrityksessä työskentelee nykyään 7 henkeä. Kovalla työllä yritys on noussut Mellunkylän keskeiseksi kiinteistönvälittäjäksi (Kiinteistömaailman markkinaosuus Itä-Helsingin asuntokaupoista on n. 40 %). Hinnat ovat Itä-Helsingissä helsinkiläisittäin edulliset Kun Korhonen ja muut Kiinteistömaailman asunnonvälittäjät tuovat esiin esimerkiksi Mellunkylän etuja, he korostavat edullista hintatasoa, luonnonläheisyyttä, rakentamisen väljyyttä, hyviä metro- ynnä muita kulkuyhteyksiä ja myös Kontulan ostarin toimivuutta. - Ihmiset viihtyvät Mellunkylässä niin hyvin, että kun he päättävät muuttaa, uusikin asunto haetaan niin läheltä

kuin mahdollista. Asunnon ostajista suurin osa tulee siis alueen sisältä. Halutaan vaihtaa pienemmästä asunnosta suurempaan tai suuremmasta pienempään, Korhonen sanoo. Vastaavasti tyypillinen alueen ulkopuolelta tuleva asunnon ostaja on Korhosen mukaan nuorehko pariskunta, joka saadessaan ensimmäisen lapsensa huomaavat, miten vaikeaa on kuljettaa lastenrattaita keskustan kapeissa rappukäytävissä tai hissittömässä talossa. Monet heistä ovat Korhosen mukaan myös ”paluumuuttajia”, jotka ovat aiemmin asuneet jossain päin Mellunkylää. Korhonen muistuttaa myös, että keskustasta saatavan pienen asunnon hinnalla saa Mellunkylästä helposti 2-3 huonetta ja keittiön. Mellunkylässä asuntokaupassa näkyy myös maahanmuuttajien runsas määrä. Kiinnostava yksityiskohta ja edellytys heidän tekemissään asuntokaupoissa on, että kohteen tulee sijaita omalla tontilla eikä vuokratontilla. Miten kauppa käy? Asuntojen hinnat ovat viime vuosina nousseet, myös Mellunkylässä – tosin maltillisesti. Viimeaikaiset huolestuttavat uutiset maailmantalouden tilanteesta ovat kuitenkin vaikuttaneet myös asuntokauppaan. - Uutiset talouden tilanteesta ovat tehneet ihmiset varovaiseksi. Myyntiajat ovat hieman pidentyneet. Asunnon myyjät miettivät, kannattaako nyt myydä ja jotkut ostajat vuorostaan, kannattaako ostaa vai odottaa vielä, Korhonen pohtii ja jatkaa: - Jos oma tai puolison työtilanne on vakaa, hyvä aika asunnonvaihtoon on aina ja erityisesti juuri nyt, kun korkotaso on jopa historiallisen alhainen. Korhonen ei ole huolissaan tulevaisuudesta. Hiljattain hän teki viiden vuoden jatkosopimuksen tiloistaan Kontulan ostoskeskuksessa. Yritteliäisyydellään, ammattitaidollaan, paikallistuntemuksellaan ja hyvän henkilökunnan voimin hän uskoo pärjäävänsä tulevistakin haasteista.

27


Helmi Grilli llä

on Itä-H e parha lsingin at bur gerit Ajank ohtais et tee live-es iintyjä mat ja t löyd nettisi ät vuilta mme: www. helmi grilli. com

r i i a s j t a i v h i P 27.10.–18.12.201 viikot 1

Tule nauttimaan maukasta ruokaa siistiin ja viihtyisään miljööseen, vaikka koko perheen voimin! Lapsille on oma ruokalista ja mukava leikkipaikka.

Ma–to 10.30–21, pe 10.30–22, la 12–22, su 13–20 • Puh. 020 7424 700 Kontulan ostoskeskus, Kontumarketin vieressä • www.helmigrilli.com HELMI-Mellunkylalehti-281011-210x148.indd 1

VARAUDU TALVEEN!

20.10.2011 12.45

PYÖRÄN TALVISÄILYTYS JA HUOLTO 80 € Noutopalvelu lähialueelta 5 €

Meiltä pyöriin:

NASTARENKAAT KITKARENKAAT VALAISIMET

LUISTINTEN TEROITUS 5 € SUKSIEN HUOLTO PILKKISYÖTTEJÄ ym. ym.

Vuosaaren Pyörähuolto Oy

Mellunmäen Pyörähuolto

Lokitie 1 Puh. 3215 074 Ark. 9–18, la 9–14 www.vuosaarenpyorahuolto.fi

Laakavuorenaukio Puh. 3952 963 Ark. 10–18, la 9–14


Kaija Ojala, 54 vuotta, Tuukkalanmäeltä

”Kyllä mä tästä selviän” Tapasin Kaijan ihan sattumalta ja hän kyseli, josko tunnistaisin vielä hänet? Vastasin myöntävästi, mutten muistanut hänen nimeään. Kuten en niiden satojen muidenkaan, jotka osallistuvat kymmenen vuoden aikana EU-rahoitteiseen Melluraidetyöllisyyshankkeeseen. Teksti & kuva: Raine Manninen

K

aija hakeutui vuonna 1999 Melluraiteen valmennusjaksolle vapaaehtoisesti, koska halusi elämäänsä sisältöä. Sisältöä toki oli ollut aiemminkin, muttei toivotunlaista. Yksinhuoltajaperheen esikoisena hän hoiti nuorempiaan ja muiden auttamista hän on jatkanut lähes koko ikänsä. Lukio jäi kesken, kun hän järjesti 17-vuotiaana itselleen konekirjoittajan paikan telakalta ja asunnon. Kaija kertoo nuorempana toimineensa sokealle koulutettuna tukioppilaana. Hän myös urheili eri lajeissa ja valmensi jumppaa sekä tuomaroi lentopallopeleissä. Liikunta jäi lasten syntymän myötä. Hän on eronnut kahdesti väkivaltaisista avioliitoista ja kantaa vieläkin syyllisyyttä siitä, ettei lopettanut lastenkaan takia suhteita aiemmin. Yksinhuoltajuus oli kuitenkin helpotus, sillä lasten lisäksi ei enää tarvinnut ”hoitaa” miestä. Pitkäaikaistyöttömäksi hän joutui vaikean sisäelinleikkauksen jälkeen, jonka kallis lääkkeellinen jälkihoito jatkuu edelleen. Tietotekniikan tulo 70-luvulla telakalle johti ensi kertaa työttömyyteen. Telakan jälkeen hän teki toimialapalvelun kautta sekalaisia töitä, jotka kohottivat tieto-taitoa siinä määrin, että hän kykeni itse hankkimaan vapailta markkinoilta töitä mm. huolinta- ja kuljetusyrityksissä ja toimi jopa laivameklarina. Heti Melluraide-hankkeen jälkeen Kaija sai eräästä sosiaalitoimistosta määräaikaisen palkkatuetun työpaikan. Sen loputtua hän sai määräaikaisen toimistosihteerin sijaisuuden toisesta sosiaalitoimistosta ja sen loputtua taas seuraavasta. Kaupungin

työllistämistoimia kuvannee sekin, että ajoittain hänellä oli ketjutettuja määräaikaisia työsuhteita ja hetkittäin hänellä ei ollut edes voimassa olevaa työsopimusta. Sitoutumalla tarjottuihin pätkätöihin hän sai lopulta vakituisen viran. Vastoinkäymiset kuitenkin jatkuivat ja hän joutui isoon jalkaleikkaukseen. Palkka vaihtui kuntoutustukeen ja rahat eivät riittäneet. Silti hän ei kehdannut hakea toimeentulotukea ja mitään kuntoutusta hän ei 2,5 vuoden aikana saanut. Kaija kertoo, että Kelasta saa erilaisia vastauksia eri ihmisiltä ja niitäkin pitää ”repiä hohtimilla”. Kotona toipuminen kävi hermoille, olo tuntui ajoittain masentavalta. Opeteltuaan uudelleen kävelemään hän pääsi ”ihmisten ilmoille” ja on nyt myös palannut takaisin työhön, jossa huomioidaan hänen tämän hetkinen työja toimintakykynsä. Kaija on asunut Mellunkylän alueella runsaat 30 vuotta. Alueen imagon hän kokee kohonneen – tosin ostarilla parveilee sekakäyttäjiä. Luonto on lähellä ja metro on hyvä. Terveyskeskuksessa saa jonottaa reseptienkin uusimista. Kaija ei usko demokratiaan – äänestämällä vaikuttamiseenkaan – ja aikookin äänestää ainoastaan, jos järjestetään kansanäänestys kansanedustajapaikkojen puolittamisesta. Tämän jutun otsikkoa ”Kyllä mä tästä selviän”, hän halusi tarkentaa sillä, että tarkoittaa selviämiseen tarvittavan myös muiden tukea. Häntä harmittaakin, että sosiaalitoimistossa asiakkaiden ja asiakaspalvelijoiden suhde näyttää pikemminkin pienenevän samalla kun lähipalvelut vähenevät. Kysyttäessä milloin hän on ”ikään kuin” nauttinut omasta elämästään mieleen tulee jakso 2006–2008. Omat lapset ovat onneksi paikkansa yhteiskunnassa löytäneet ja lapsenlapsiakin on yhteensä viisi. Hänelle tarjotaankin taas aktiivisesti työn lisäksi muiden auttamista ja asettamista omin tarpeiden edelle – ”no kyllä mä siitäkin selviän”.

29


kaupunginosa tulee näin tutuksi näyttelyyn liittyvien kulttuuritapahtumien kautta lyonilaisille. Osa projektin rahoituksesta saadaan rakennuttajilta, jotka myös hyötyvät alueen tunnettavuuden kasvamisesta. Voisimmeko kuvitella samaa konseptia vaikka Sipoon liitosalueilla? Vaatii kyllä vilkasta mielikuvitusta. Kuinka vaikeaa onkaan ollut saada edes Mellunkylään jotain taidefestivaalin osaa. Meillä kaikki taide tungetaan ydinkeskustaan ja varmuuden vuoksi vielä tiukasti rakennuskolossien sisään.

Kulttuuriprojektien arviointi alkamassa amfiteatterilla. Myös Kelkkapuisto sopisi hyvin tarkoitukseen.

Lyonin malli ja kaupunginosat

V

anhaan amfiteatteriin on kerääntynyt porukkaa. Täällä pitäisi kohta alkaa CroixRoussen kaupunginosan kulttuurihankkeiden arviointitilaisuus. Vetäjänä toimiva tanakka mies alkaa kuitenkin ohjata hengitysharjoituksia ja pian harjoitellaankin jo laulamista. Mitä kummaa? Tarkoitus onkin kuulemma vasta myöhemmin siirtyä läheiseen baariin keskustelemaan projektiasioista. Nyt rentoudutaan. Tanakka mies on äänestä päätellen oopperalaulaja (oikeasti yleisökasvattaja). Hän on areenalla, koska ooppera on ottanut kaupunginosan kotikentäkseen, jalkautunut kansan pariin. Vastaavia vuosittaisia arviointisessioita on lukuisissa kaupunginosissa, etenkin haasteellisiksi koetuilla alueilla. Lyonissa kaupunki on solminut 22 tukemansa kulttuurilaitoksen kanssa sopimuksen, joka edellyttää niiltä uudenlaisia toimintamuotoja. Taustalla on valtion, aluehallinnon ja kaupunkien Urban Contract for Social Cohesion -sopimus (CUCS), joka nostaa kulttuurin keskeiseksi alueiden kehittämisen ja sosiaalisen kiinteyttämisen välineeksi. Ranskassa on myös havahduttu siihen, että suuret laitokset nielevät leijonanosan kulttuuribudjeteista, mutta yleisöt ovat pysyneet iät ja ajat samoina. Siihen halutaan muutos. Paikallinen vuorovaikutus Kulttuurin vienti kaupunginosiin on tuhoon tuomittu ilman kontaktia asukkaisiin ja paikallisiin yhteisöihin. Siksi kaikissa kaupunginosissa on – Mellunkylän tyyliin – yhteisöjen, virkakunnan ja myös kauppiaiden muodostamia työryhmiä, jotka suunnittelevat projektit. Lyonin kaupunginosat ovat jotakuinkin samankokoisia kuin Helsingissä – kuten itse kaupunkikin. Suunnitelmat tehdään neljäksi vuodeksi kerrallaan. Tällä hetkellä työstetään

Ari Tolvanen, Helsingin kulttuurikeskus

kautta 2011-15 samalla kun tehdään yhteenvetoa edellisestä kaudesta. Helsingissäkin kaupunginosien aluetyöryhmät voisivat olla hyvä resurssi, jos ne saisivat nykyistä vahvemman ja suunnitteluvoimaisemman aseman. Lähestymistapa kulttuuriin voi Lyonissa olla myös teemapohjainen. Esimerkiksi hiphoppareita on törmäytetty taiteilijoihin ja järjestetty sitten yhteisiä koulutuksia. Sen jälkeen on käynnistetty yhteistyö kulttuurilaitosten kanssa. Liekö tässä visiota vaikka Kontulan räppääjille? Tällaisen toiminnan parissa on noin 1500 aktivistia (10 vuotta sitten vain 200). Kulttuurilaitokset eivät saa ylimääräistä rahaa kansalaishankkeilleen. Aluksi niiden suhtautuminen oli penseää. Vähitellen instituutiot ovat kuitenkin huomanneet, että projekteista on heille myös hyötyä. Ranskassa käydään keskustelua verovarojen käytöstä. Jalkautuminen tuo laitoksille imagovoittoja taistelussa resursseista. Kaupunki tukee myös taiteilijoita hyvin käytännönläheisesti asettamalla raamit erilaisille projekteille ja julistamalle ne sitten hakuun. Sopivin tulee valituksi. Monet hankkeet ovat yhteydessä kaupunginosien kehittämiseen tai kulttuurista syrjäytyneiden mukaan vetämiseen. Olisiko tässä opittavaa Helsinginkin avustuspolitiikassa? Kaupunkisuunnittelu ja kulttuuri Esimerkkinä kulttuurin ja aluerakentamisen nitoutumisesta toisiinsa käyköön hieman kaukaisempi kaupunginosa Vaulx en Velin-La Soie. Siellä ollaan parhaillaan rakentamassa asuintaloja ja suurempaa kauppakeskusta vanhojen teollisuushallien tilalle. Joka toinen vuosi järjestettävä kansainvälisen Biennale de Lyon taidetapahtuman (www. biennaledelyon.com) näyttelyt on hajautettu kaupunginosiin, joista yksi on tänä vuonna ollut em. uudisrakennusalue. Uudistuva

Kulttuuria kaupunginosissa Ei tarvitse mennä kauas ajassa kun kaupunginosien kulttuurityö merkitsi joillekin samaa kuin kaljan kittaaminen kesäjuhlissa vastakohtana korkeakulttuurille. Todellisuus on ollut Lyonissa joskus yllättävä. Esimerkiksi joka toinen vuosi järjestettävään ammattilaisten tanssibiennaleen on kuulunut tanssikoulujen ja asukkaiden organisoima eri kaupunginosissa kiemurteleva kulkue. Tästä eräänlaisesta varsinaisten esitysten hännästä ja lisästä on ajan mittaan tullut koko Biennalen näkyvin ja myös kansainvälistä mediaa kiinnostavin osa. Monissa Euroopan kaupungeissa luovutetaan vailla selvää käyttötarkoitusta olevia kaupungin tontteja tai tiloja edullisesti tai ilmaiseksi yhteisöjen tilapäiskäyttöön. Mm. Guillotieren vanha maauimala on ollut taiteilijoiden ja asukkaiden kulttuurikeskuksena. Myös tyhjille tonteille on perustettu yhteisesti hoidettuja kulttuuripuutarhoja, joita etenkin lapsiperheet ovat suosineet. Syksyllä ilmestyneessä kriittisessä kirjassaan Helsinki takaisin jaloilleen (Gaudeamus) tutkija Pasi Mäenpää arvostelee Helsingin visioita ja strategioita siitä, että kaikki toiminta alistetaan näkyvyydelle globaalissa kaupunkikilpailussa. Kulttuurinkin pitää olla suurta ja loistavaa, hienoja taloja ja mittavia tapahtumia. Niillä houkutellaan kansainvälisiä yrityksiä ja turisteja kaukaiseen pohjolaan. ”Lyon maailmankartalle”-henkeä en löytänyt tutkimusmatkallani mistään, en edes sivulauseessa. Kaupungin itsetunto oli kohdallaan ja asukas oli aina se tärkein, kaiken mitta. Lyon on ollut Ranskassa edelläkävijä yhteisöjä ja alueita eheyttävässä kulttuurityössä. Lyonin malli on leviämässä myös maan muihin suurkaupunkeihin. Meiltä Lyoniin lienee pari kolme tuhatta kilometriä. Olisikohan matka liian pitkä meidän kohmeisille kulmillemme? Tarkempia kuvauksia Lyonin mallista on tulossa osoitteeseen http://kaupunginosat. net/ruohonkarjet.

31


Tomi Kontio:

Joulu Kontulassa Tomi Kontion teoksesta ”Hermokuume” vuodelta 2002

Muutama vuosi sitten olin onnistunut sotkemaan elämäni siinä määrin, että jouduin viettämään jouluni yksin. Lapset lähtivät äitinsä kanssa pohjoiseen ja minä jäin tänne Helsingin itään. Joulupäivänä satoi pienen lapsen kämmenen kokoisia lumihiutaleita. Ne olivat kuin pitsistä nyplättyjä ja ne lekuttivat hiljalleen Kontulan yllä ja laskeutuivat kuin arastellen mäntyjen oksille, rauhallisten askelten painamille kaduille, ja takertuivat – kuin lämpöä anoen – jouluvaloilla koristeltujen ikkunoiden kylkiin. Kävelin ostoskeskukselle ja välillä avasin suuni ja poimin hiutaleen kielelleni. Yritin olla levollinen, vaikka tunsin olevani yksinäisin ihminen maailmassa. Menin ravintolaan, jossa tarjottiin joulupäivällistä. Ravintola oli lähes täynnä, haikeat joululaulut sekoittuivat lanttulaatikon tuoksuun. Astiat kilisivät. Eräässä pöydässä oli tilaa, siinä oli vain yksi vanhempi mies ruokailemassa. Hänellä oli siisti tumma puku, hieman nukkavieru ehkä. Solmion kuosi oli hamasta menneisyydestä. ”Sopiiko, että istun tähän?” kysyin mieheltä ja osoitin paikkaa, joka oli häntä vastapäätä. ”Se on varattu, ettekö näe, tyttäreni istuu siinä. Mutta istukaa kaikin mokomin hänen viereensä.” Istuuduin tuolille ja tilasin lasillisen punaviiniä. Odotellessani katsoin vaivihkaa ohimoilta harmaantunutta miestä. Mies hymyili, mutta hänen silmissään oli surumielisyyden viivähdys. Sitten mies alkoi puhua: ”Minä muistan, kun sinä synnyit, muistan sen kuin eilisen, se oli maaliskuun loppua, oli kaunis aurinkoinen talvipäivä.” Käännyin miehen puoleen, mutta hän ei puhunutkaan minulle, vaan tyhjälle seinälle edessään. ”Siitä on nyt kaksikymmentä vuotta”, mies jatkoi, ”sinusta on kasvanut nuori neiti, viehättäväkin. Olet tullut äitiisi.” Punaviini oli tahmaista ja raudan makuista. Tuntui siltä kuin olisi pannut tervalepän lehden suuhunsa. Päätin etten söisi

32

joulupäivällistä, vaan keskittyisin juomapuoleen. Ei vain ollut nälkä, enää. Vieressäni istuva mies rupatteli tyhjyydelle, kyynelehti välillä, nauroikin ja kiihtyessään huitoi käsillään kuin italialainen. Juotuani muutaman lasillisen punkkua en pystynyt hillitsemään itseäni, vaan minun oli puhuttava. ”Teillä on suloinen tytär”, sanoin miehelle. En tiedä, miksi niin sanoin. Ehkä halusin osallistua hänen kuvitelmaansa. ”Eikö olekin?” mies vastasi. ”Ja joka koulupäivä hän tulee isänsä luokse, niin hän on tehnyt kaksikymmentä vuotta.” ”Taitaa olla isän tyttö”, sanoin. Mies nyökytteli päätään tyytyväisenä, mutta samalla kyynel vierähti hänen poskelleen. Olimme hetken hiljaa – kaikki kolme, tekisi mieleni sanoa. Sitten mies katsoi minua ja heristi sormeaan: ”Hän on liian nuori sinulle. ”En minä semmoista”, sanoin. ”Minusta on vain mukavaa katsella isää ja tytärtä.” Mies kaivoi pikkutakkinsa povitaskusta pienen paketin. ”Se on sinulle tyttöseni”, hän sanoi. ”Voin auttaa sen avaamisessa.” Mies kääri suurilla käsillään paketin auki. Siinä oli korurasia. ”Se on kaulakoru”, mies sanoi. ”Risti, ankkuri ja sydän: usko, toivo ja rakkaus.” Mies piti riipusta kädessään. Ja herran kirkkaus virtasi korun kullasta ravintolan jouluiseen hämäryyteen. Ja minä tunsin lapsen syntyneen, Kontulassa, joulupäivänä. Kun katsoin ulos, satoi lunta, hiljaa, suurina hiutaleina, aivan kuin pienet valkeat enkelit olisivat riemuinneet ikkunan takana, erään kaupungin nurkassa, erään lähiön keskiössä. Ja sitten katsoin miestä, ja kaunista nuorta tyttöä, jonka kaulassa kimalteli kultainen riipus. Ja mieleeni tulivat raamatulliset sanat: ”Mutta suurin niistä on rakkaus.” Niin suuri, että ne jotka eivät ole, tulevat oleviksi, ja ne jotka ovat menneet, tulevat takaisin, ja ne jotka kärsivät, saavat lohdun.


Kymmenen + 1 kysymystä 1.

Paljonko Helsingissä oli asukkaita 2011? a) 501 456 b) 588 549 c) 630 973 d) 945 885

6.

Oikeat vastaukset sivun alareunassa.

Kuka oli Mikaelin seurakunnan edellinen kirkkoherra? a) Pentti Miettinen b) Antti Miettinen c) Jorma Miettinen d) Tatu Miettinen.

Milloin Mellunkylä liitettiin Helsinkiin? a) 1809 b) 1917 c) 1946 d) 1964

Kuka seuraavista muusikoista asuu Mellunkylässä? a) Eddie Error b) Tom Senior c) Jani Tremor d) Jimi Tenor

Paljonko Mellunkylässä on asukkaita 2011? a) 31 345 b) 35 725 c) 36 600 d) 41 344

Mikä yhtye levytti 1976 biisin Mellunmäen Mellu? a) Kalle Fält Band b) Kaseva c) Jussi and the boys d) Leevi and the Leavings

Kuinka moni mellunkyläläisistä puhuu äidinkielenään muuta kuin suomea tai ruotsia? a) 2,2 % b) 12,2 % c) 20,2 % d) 32,2 %

Miten kauan Kivikon LumiPark on toiminut? a) yhden talven b) kaksi talvea c) viisi talvea d) kymmenen talvea

Paljonko Mellunkylän väkiluku kasvoi vuosina 2000–2011? a) 1,9 % b) 3,1 % c) 5,7 % d) 10,5 %

2.

3. 4. 5.

7. 8. 9.

10.

Millä Mellunkylän osa-alueella on vähiten työpaikkoja? a) Kivikossa b) Kontulassa c) Kurkimäessä d) Mellunmäessä e) Vesalassa

Entä eniten työpaikkoja? a) Kivikossa b) Kontulassa c) Kurkimäessä d) Mellunmäessä e) Vesalassa.

+1.

Mellunmäen kulttuurisyksyn ohjelmaa 12.11.

26.11.

6.12.

10.12.

Isänpäivätapahtuma klo 11–14 Mellu-estradilla. Ohjelmassa mm. poliittinen paneeli. Musiikkia esittää työväenopiston Mellu-kuoro. Kahvila, arpajaiset ja basaari. koko perheen pikkujoulut klo 17–21 Mellarissa. Klo 17–18.30 tonttuleikkejä, pipareita, askartelua, musiikkia. Klo 18.30 alkaen Työväenopiston teatteriryhmä Mellu esittää syksyn esityksensä. Lipunnostojuhla klo 9.00 yhdessä partiolaisten ja Lions Clubin kanssa. Musiikista vastaa työväenopiston kuoro

Joulutapahtuma Mellu-estradilla klo 11–14. Myyjäisten ohella tanssiesitys à la Piroska ja joululauluja työväenopiston kuoron johdolla. Hyde Park.

22.12.

klo 15 Jouluglögit Mellarissa. Mellari on suljettu 23.12–1.1.

33

Vastaukset: 1 b, 2 c, 3 c, 4 c, 5 a, 6 a, 7 d, 8 a, 9 a, 10 e, +1 b.


Kolumni Pekka Saarnio

Tulenpalava Kontufestari ”Ministeri keskellä mellakkaa”. Otsikossa on Iltalehden tutkivan journalismin antama kuva 22.8.2011 kahta päivää aikaisemmin järjestetystä koko kansan Kontufestarista. Myös monet muut mediat kertoivat poliisiraporttiin nojaten tavanneensa ministeri Arhinmäen ”savun ja hurjan menon keskeltä”. Todellisuudessa kulttuuri- ja urheiluministeri Paavo Arhinmäki saapui lauantaiillansuussa yhdessä avovaimonsa kanssa Kontufestariin urheilullisesti fillarilla. Tervehdyspuheenvuoronsa jälkeen hän kuljeskeli yleisön keskuudessa heittämässä huulta ja kuulemassa festariväen iloja ja suruja. Henki oli hyvä ja tunnelma vapautunut. Ei savua ilman tulta. Notkean Rotan kymmenvuotisesiintymisen jälkeen festarialueen läheisyydestä alkoi nousta savua. Joku tai jotkut olivat tuikanneet risukasan tuleen. Ministerikin näki savun nousevan muutaman sadan metrin päästä. ”Savun keskeltä” hän lähti fillarilla kotiinsa, joten ei savu ainakaan pahemmin silmiä kirvellyt. ”Mellakatkin” hän ohitti polkien. Kelkkapuiston läheisyydessä palaneen risukasan sammutti paikalle järjestäjien kutsuma pelastuslaitoksen yksikkö, joka

34

ei raportissaan tiennyt kertoa paikalla olleen festarialueelta poistuneen yleisön häirinnästä. Vettä tuli letkuista ja yleisöltä kannustusta. Kontufestari on järjestetty ilmaistapahtumana jo yhdeksän kertaa. Päihteettömyyden merkeissä ohjelmaa on pienellä budjetilla kyetty tarjoamaan niin lapsiperheille kuin Kontulan ja pääkaupunkiseudun sinkuillekin. Järjestelyissä ovat olleet mukana Kontukeskuksen ohella lukuisat vapaaehtoiset, jotka ovat huolehtineet sekä festarin rakentamisesta että jälkisiivouksesta. Kaivopuiston ja muiden tapahtuma-areenoiden jäte- ym. jälkikuvia ei ole tarvinnut näyttää. Järjestelyissä on tehty hyvää yhteistyötä viranomaisten kanssa. Järjestyksenpitoon on kiinnitetty erityistä huomiota palkkaamalla alan ammattilaiset päävastuuseen siitä. Vuoden 2011 festarin julkinen palaute ei toden totta tunnu kohtuulliselta. Kirjoitukset ja puheet mellakoista ja julmettomasta alkoholin käytöstä eivät vastaa todellisuutta. Hurjaa menoa eivät tue myöskään viranomaistilastot. Ainoat tyytymättömät olivat portilta käännytetyt kaljaveikot ja -siskot. Tottakai joidenkin onnistui suomalaisen suven lauantai-illassa ujuttautua sisään pienessä maistissa ja kopsut kutei-

siin kätkettynä. Mutta juhlan kuva vastasi paremmin herättäjäjuhlia kuin julkisuuteen revittyjen otsikoiden bakkanaaleja. Nyt syksyn hämärissä ovat alkaneet puhaltaa uudet tuulet. Saadaanko mukaan kaupungin virastot, Kontulan yrittäjät ja järjestöt entistä laajemmin Kontufestarin taakse? Vieläkö huippuartistit nousevat Kelkkapuiston lavoille ”veljellisin ehdoin”? Voisiko Helsingin juhlaviikot ottaa tapahtumiensa joukkoon myös katuuskottavan festarin, jonka portilla ei revitä maksullisia pääsylippuja? Tuhansien ”turistien” virtaan seuraavaan Kontufestariin voidaan ja pitää toki varautua myös Kelkkapuiston ympäristössä: risukokot voidaan polttaa jo juhannuksen tienoilla ja ostarin kaupoissa ja kuppiloissa kassat ja hanat on rasvattava. Mediat voisivat peittää tatuoidun kyyneleen Kontulan silmästä ja tulla itsekin mukaan tapahtumaan, vaikkei VIP-lippuja erikseen jaetakaan. Maksuton tapahtuma ei synny facebookissa, vaan sen takana on paljon ponnisteluja ja työtä, josta paras kiitos on paraneva elämänlaatu. Kontulassa osana Mellunkylää on vetoa ja voimaa.


www.lehtiyhtyma.fi

elle aurinkolahndimagoa a s s n E u ä ndätä htuuri 6 lastEn inflsuosio brä lvelut ja arkkitean kirkastamisessa sivu pa , to on Lu n uv E -k ki E t sin el t -H eina Itä roko sivu 4 valtt i t h a m ro

ä s s i e s s n i l o hja elämää e t i n o M eroajasaa Uutoisniasuuria a lt

u u m t e a t i jo

eet - Arjen puheenaih t - Paikalliset ilmiö iympäristö h lä ja n e in m u s A vapaa-aika - Harrastukset ja rofiilisi inen näköp ta h o a k s s ö o il k k ii n - KTauhledetestikevmään he taan linssi valmiste ho llinen monite eittesi mukaan. yStyle yksilö rp M ta ID kö nä ux al en oy H nkilökohtaist he n nu Si i juur i

SLEHTI I Ö K Ä N E U L eliitke.f2010 t is u uOpt ikko oden in g in w w w .h e ls

Vu

10-18, la 10-15. su 12-18. . Avoinna ma-pe , 7. Puh. 694 5993 . Avoinna ma-pe 10-21, la 10-18 atu nk de ah inl 43 Keskusta, Lap äätä. Puh. 343 11 tap vas nia an ä t ts Stockm kerro ota Itäykehskuts,e1. y www.optilook.fi

tI: aRKKINoIN ILMoItUSM 70 3284 7 20 . 0 nen puh 0 Sauli Sievä . 020 770 325 ikkainen puh Christian Le toIMItUS: 770 3295 nen puh. 020 ta ie H to is R

Einin säteily mu ei sam ti lo pyörii vinhas

- sushia - keittoa ullia - minikevätr - salaattia

35 AIHTOsa V N Y J ÖL uollos

F

isältää hinta s 5W-40 ön W-30/ 5 ty a a tr nvaihto 4 li y lj ö ä ja oriöljy tt o o m

TI-TO 17-02, P

ITÄTuKrunElinSn

I

inuutiset.fi

www.helsing

uto Oy elsingin Ato palvelu. Pohjois-Hsp alvelun huol

tu Meillä laa ei pilata h

Hyvän asiaka

asuontie 5 KONALA Hank1500 Puh. 010 217 @pha.fi ala kon huolto. pha.fi kori.konala@

k 5. Mekaanikon HERTTONIEMI 1530 Puh. 010 217niemi@pha.fi huolto.hertto mi@pha.fi kori.herttonie

ww.pha.fi

huoltoon w

Varaa aika

allistojen

a ja see -m

finnkareli

I, NOPEs HELPOlinST en ja laaduka Monipuo

säily

a, Toimitus osin

. 10€

Porttikaari 1,

i 6, 00810 Hk Hitsaajankatu a suljettu) Herttoniemi, 4.30 (m 9-1 la 5, 9-1 ti-pe 2135 puh. 09-7594

KÄYTTÖVESIÄN JÄRJESTELM ET SANEERAUKS inko ajoissa ah siv ve • Vältä as käyttövesi hd pu a ist • Varm takuuasennus i st sii ja a pe • No

01200 V

in Uutis Helsing i tul in joih e

ispalveluna:

Meiltä kokona

aukset yöt- ja saneer öpumput • Ilmanvaihtot a-vesilämpö- ja ilmalämp ilm • Maalämpö-, lisää: Soita ja kysy

esittely260 Varaa ilmainen alvelu! 020 1555 ja suunnittelup

ergy.fi

www.nord-en - Kauppakeskus

Kärkkäinen, Pasa

k

ww

k hinnat al

Nord Ener

vaihtoehtoa 8 lämmintä ai-ruoka

Kara

pikah

14, Vantaa gy Oy, Petikontie

:

3

Tarjoukse

Mistä nyt puhutaan?

elia.com

11:00 in is a t n a Lau 0 - 17:00 :0 2 1 in is a Sunnunt na: Alkuruoka

19%

Diskopal sivu 10 uudella levyllä

www.finnkar

t e f f u b u p p o Viikonl - 17:00

a Pääruokan

Royalsalmarisnapsi

ny t joka viikko

ailma 9/2010.

PAINOS

*) TM Rakennusma

1 | No: 78 | ITÄ

E ASUNTOLIIT 4 -2X 13-X SIVUILLA XX

t.fi

koko 38

15.-16.10.201

inuutise | ww w.helsing

n y s k y s it ale a mallikapp

VIIKONVAIHDE

KARAO

asi 2, Lahti

2950 www.helsinginuutiset.fi


K-Plussa-edut voimassa K-supermarketeissa 1.-28.2.2011

Edut voimassa K-supermarketeissa Edut voimassa K-supermarketeissa 2.-30.11.2011 2.-30.11.2011

Kariniemen kananpojan FILEESUIKALEET 250-300 g (9,96-8,30 kg)

2

49

3,29 rs (13,16-10,97 kg)

-24 %

Valiojogurtti MAUSTETUT JOGURTIT 1 kg (1,50 kg), ei laktoositon

3

tlk

-20 %

God Morgon TÄYSMEHUT

Frödinge TÄYTEKAKUT ja PRINSESSALEIVOS

4

-18 %

6,09 kpl (21,75-10,78 kg)

tlk

2

-14 %

Ilman korttia

MASI

-10 %

1

49 pkt

Ilman korttia

2,35 pkt (10,44-7,83 kg)

-36 %

Flora RUOKA

2,5 dl (2,67 l), myös laktoositon ja Flora kuohu

2

00

rs

2,95 rs (5,90 kg)

3,29 pkt (21,93 kg)

225-300 g (6,62-4,97 kg)

kpl

Ilman korttia

Ilman korttia

pkt

Atria GOTLER-MAKKARAT

49

2 kg

3,50/2 tlk (1,75 l)

-23-34 %

500 g (4,98 kg)

00

Ilman korttia yksittäin 1,75 tlk

3,90-4,58/

Valio Hyvä suomalainen ARKIRAE

appelsiini, omena ja appelsiini-verigreippi 1 l (1,50 l)

3

pkt

Ilman korttia 2 pkt (4,88-5,73 kg), yksittäin 1,95-2,29 pkt

2

95

2 kg

99

2 kg

3,78/2 tlk (1,89 kg)

3

150 g (19,67 kg)

280 g ja 400-565 g (17,82-8,83 kg) pakaste

00

Ilman korttia yksittäin 1,89 tlk

KYLMÄSAVU- ja GRAAVIKIRJOLOHIFILEESIIVUT

4x100 g (3,75 kg)

00

rs

Ilman korttia

Danone Actimel JOGURTTIJUOMA

-15 %

Pallaksentie 2, Helsinki ark. 7-21, la 7-18, su 12-18

3 kg tlk

2,97/3 tlk (3,96 l)

Ilman korttia yksittäin 0,99 tlk

KONTUMARKET

Keinulaudankuja 4, Helsinki ark. 7-21, la 7-18, su 12-18

-32 %

Mellunkylä -lehti 2/2011  

Ajankohtainen lukupaketti Mellunkylästä.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you