Page 1

K i v i kk o - K o n t u l a - K u r k i m ä k i - M e l l u n m ä k i - V e s a l a

3 / 2009

ESITTELYSSÄ KONTULAN VANHUSTENKESKUS

MELLUNKYLÄN KAUPALLISET PALVELUT

HENKILÖKUVASSA RISTO RAUTAVA

MAKSUTON LEHTI – OTA MUKAAN!


LOKAKUUN KANTA-ASIAKASTARJOUKSET NEN ULLI VA D E SE ELE AN ALV JA P YSASEM E TERV KON L JA A SSÄ E VIER

I TAKAN KAAKS K ASIA MINEN Y T ISTA LIIT ILMA OA N O ELPP JA H

N TULE STUMAA IN TUTU S MUIH N MYÖ YLLISII D HYÖ AT KAN ASK A ASI . HIN ETUI

Multi-tabs Family 200 tabl. - monivitamiini- ja hivenainevalmiste koko perheelle

Devisol 10 mikrog. 200 tabl. - hyvin imeytyvä D3-vitamiinivalmiste

Naso seesamiöljy ratiopharm 10 ml - nenän kuiville limakalvoille

ENKAIKSILLE IKÄI I OST HELPTÄVÄ L NIE ETTI TABL

AS RAIKUKSEN R T I S U MAK

15,90

5,40

Aqualan-L perusvoide 200 g - monikäyttöinen perusvoide koko perheelle - sopii myös pesuvoiteeksi ja meikin poistoon

Möller Tupla 100 kaps. - ravintolisä ylläpitämään hyvinvointia ja jaksamista - sisältää välttämättömiä omega3-rasvahappoja sekä A- ja D-vitamiinejä

Norm. 20,13

6,60 33,-/kg

Norm. 6,80

Norm. 15,03

Norm. 8,21

2x100 kaps.

PITK

6,90

Norm. 8,91

Ostostie 4, 00940 Helsinki www.kontulanapteekki.fi

19,90

26,80/kg

AS RAIKUUNAN R T SI U MAK ON

TT

Norm. 8,34

Puh. (09) 350 5080 Fax (09) 308 800

5,40

Norm. 6,83

Favora Käsivoide 75 ml - hyvin imeytyvä voide karheiden käsien hoitoon - hoitaa myös kynsiä ja kynsinauhoja N ETO USTE J A H OISA RIITT

N EINE

6,70

Magnex 300 mg + B6 Pore 20 poretabl. - sydämelle, lihaksille, hermostolle - lihaskramppeihin

ERIT

Decubal Clinic Cream 250 g - perusvoide kuivan ihon kosteuttamiseen ja suojaamiseen kaikenikäisille - sopii myös käsija jalkavoiteeksi IKU ÄVA

ILLE E KAIK YYPEILL T IHO

Norm. 14,45

SOK

11,90

Favora Puhdistusgeeli 150 ml - kasvojen puhdistamiseen - ”3 in 1” sisältää puhdistusemulsion, kosteuttavan kasvoveden ja silmämeikinpoistoaineen

46,-/l

540,-/l

11,50

5,20 69,33/l

Norm. 6,46

Avoinna ma-pe 8-20 • la 9-18


K i v i kk o - K o n t u l a - K u r k i m ä k i - M e l l u n m ä k i - V e s a l a

3 / 2009 Pääkirjoitus Mellunkylässä on aloittanut parin kuukauden sisällä toimintansa kolme merkittävää keskusta: liikunnanharrastajia palveleva Ylläshalli, syrjäytyneille tarkoitettu Symppis ja Kontulan uusi vanhustenkeskus. Kaikki tuovat merkittävän lisän Mellunkylän palvelutarjontaan. Ne koskettavat myös omaa kaupunginosaamme laajempaa aluetta.

Sisältö Ajankohtaista

4

KontuKeskus yhteisellä asialla

8

Rautava Mellunmäestä johtaa kaupunginhallitusta

9

Ylläs-halli avattu

10

Kontulan vanhustenkeskus

12

Kontulan Symppiksessä jo yli 21 000 kävijää

14

Kontupiste uusiin tiloihin

15

Itseuudistuva kaupunginosa?

16

Mellunkylän kaupalliset palvelut

17

Kontulan ostarin liikkeet ja palvelut

22

Ihmisiä yritysten taustalla: Punjabista Kontulaan

23

Notkea Rotta hamuaa uuteen kattaukseen

24

Foorumi

27

Mellunmäen martat 30 vuotta

29

Mellunkylän historiaa

30

Kolumni: Duunarien Tapiolasta Mamu-slummiksi?

31

10 kysymystä Mellunkylästä

33

Mellunkylä-lehti kysyi: Mihin suuntaan terveyspalvelut kehittyvät? 34

Mellunkylä -lehti 3/2009 Painos 10 000 kpl Julkaisija: KontuKeskus ry Päätoimittaja: Jouko Kokkonen Toimitus: Larri Helminen Taitto: Antero Airos Kansikuva: Vesala, Mathias Helminen

Ylläs-halli on maailman ensimmäinen maastohiihtohalli. Se täydentää Mellunkylän erinomaisia liikuntapalveluja. Halli valmistui talouslaman keskellä, mutta toivottavasti sen toiminta pääsee hyvään vauhtiin. Kontulan Symppis tarjoaa tukipisteen elämän ja yhteiskunnan eri tavoin kolhimille. Se voi jopa auttaa murtamaan monien elämää hallitsevan HKA-kolmion – hima, kapakka ja Alko. Kontulan vanhustenkeskus edustaa monessa suhteessa vanhuspalveluiden huippua Suomessa. Asuinkerrosten avarat ja hillitysti sisustetut tilat tuovat mieleen jotakin muuta kuin perinteiset laitokset. Henkilökunnan apuna ovat myös erilaiset tekniset ratkaisut. Pitkät perinteet omaava päiväkeskustoimintakin hyötyy uusista tiloista. Yksi tämän numeron teemoista on yrittäjyys. Vaikka Mellunkylässä toimii lukuisia yrityksiä, kaupunginosassa on ilmiselvä yrittäjyys- ja työpaikkavaje. Toivottavasti paljon puhutut Kivikon teollisuusalueen ja Vuosaaren sataman vaikutukset alkava näkyä talouden elpyessä. Yrittäjyys liittyy myös maahanmuuttajakysymykseen, johon lehtemme tarttuu. Pienyrittäjäksi ryhtyminen on usein muualta Suomeen muuttaneelle ainoa tapa työllistyä. Toisin kuin väitetään, suurimmalla osalla muuttajista on työhaluja. Lehti sisältää varsin kattavan hakemiston Mellunkylän kaupan alalla toimivista ja palveluita tarjoavista yrityksistä. Se on lajissaan ensimmäinen. Toivomme, että yrittäjät ja lukijat suhtautuvat ymmärtävästi pieniin puutteisiin. Jouko Kokkonen

Sähköposti: info@kontula.com Kotisivut: www.alueportaali.net Seuraava Mellunkylä -lehti ilmestyy helmikuussa 2010.

3


Kontulan keskuksen suunnittelutyö etenee Kaupunkisuunnittelulautakunta hyväksyi syyskuussa kokouksessaan Kontulan keskuksen asemakaavan muutosluonnoksen jatkotyön pohjaksi. Kaupunkisuunnitteliviraston valmistelema asemakaavan muutosluonnos mahdollistaa kaupunkikuvaa täydentävän uudisrakentamisen Kontulan keskuksessa ja sen lähialueella. Alueelle esitetään asunto-, toimitila- ja palvelurakentamista. Tavoitteena on ostoskeskuksen mittakaavaan ja muuhun ympäristöön soveltuva kaupunkimainen rakentaminen ja katutilojen ja muiden ulkoalueiden selkeä jäsentely. Nykyinen liityntäliikenteen terminaalialue muutetaan asuntokorttelialueeksi. Ostoskeskuksen Kontulantien puoleista osaa korotetaan asunnoilla ja/tai toimitiloilla ja laajennetaan uutta kirjastotilaa varten. Ostoskeskuksen pohjoisreunassa esitetään liiketilojen laajentamista ja asuntorakentamista nykyisille pysäköintialueille. Olemassa olevien asuintonttien yhteyteen suunnitellaan täydennysrakentamista Kotikonnuntien ja Ostostien kulmaan ja Kotikonnuntien varteen Helsingin seudun opiskelija-asuntosäätiön (HOAS) hallitsemalle tontille. Keskeinen uimahallin ja

nuorisotalon ulkoalueisiin rajautuvaa kallioista puistoaluetta laajennetaan siten, että sinne voidaan rakentaa jalankulkuyhteydet Kotikonnuntieltä, Ostoskujalta ja Ostoskeskuksen toritasolta. Ostoskeskuksen

Mellunmäen Kulttuuriostari -hankkeen toinen vaihe käyntiin

Kuva: M. Helminen

4

laajennuksena kalliopuiston reunaan sijoitetaan julkista rakentamista. Lisäksi alueelle tulee 230 liityntäliikenteen pysäköintipaikkaa ja myös ns. polkupyöräkeskus noin 200–400 polkupyörälle.

Aulasta monitoimitila Mellunmäen vanhan ostarin isossa aulassa on vuosien varrella järjestetty lukuisia myyjäisiä ja mm. vuotuinen Mellunmäen Lions Clubin talvirieha. Toissa syksynä salissa pidettiin ylipormestarin asukasilta ja siihen osallistui runsaasti yli 300 asukasta. Tilaisuus onnistui hyvin ja tuolloin vahvistui jo aikaisemmin syntynyt ajatus uudistaa aulaa siten, että siitä saataisiin monitoimitila asukkaiden käyttöön. Mellunmäki-Yhdistys teki ostarin kiinteistöyhtiölle esitykseen aulan uudistamisesta ja sai pian yhtiöltä periaatteellisen suostumuksen. Hankkeeseen lähtivät mukaan myös seurakunnat. Sen jälkeen ryhdyttiin hankkimaan rahoitusta. Yhdistys esitti kahtena vuonna peräkkäin kaupungin kulttuuriasiainkeskukselle, että se


Kuva: T. Helminen

Tähän maisemaan on suunnitteilla Mellunmäen keskus

Mellunmäen keskus – asemakaavaluonnos valmistunut Keskuksessa laajennetaan kaupallisia palveluita molemmin puolin metrorataa, tehdään tontti kirjastolle ja rakennetaan asuntoja palvelutilojen päälle. Liikennejärjestelyjä bussiterminaalissa muutetaan. Kaavaluonnos on nähtävillä 27.10.–17.11.: Kaupunkisuunnitteluvirasto, Kansakoulukatu 3, 1. krs Kulttuuritila Mellari, Korvatunturintie 2 www.hel.fi/ksv > Nähtävänä nyt

Keskustelutilaisuus on Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -aluefoorumin yhteydessä 28.10. klo 18 alkaen Wanhan Postin tiloissa Kontulan ostoskeskuksella (ent. Kelan tilat). Tilaisuudessa keskustelllaan myös Kontulan keskuksen tilanteesta ja esitellään koko Mellunkylän suunnittelua pidemmällä aikavälillä eli Mellunkylän alueellista renessanssia. Kaavan valmistelija on tavattavissa kaupunkisuunnitteluvirastossa sopimuksen mukaan. Mielipiteet: viimeistään 17.11.2009 Lisätietoja: arkkitehti Elina Suonranta, p. 310 37446

tekisi lähiörahastolle hakemuksen tarvittavien varojen saamiseksi. Kulttuurikeskus ei kuitenkaan halunnut jostain syystä tehdä hakemusta kummallakaan kerralla, vaikka hankkeeseen ei olisi mennyt senttiäkään keskuksen budjetista. Sen jälkeen apuun pyydettiin sosiaalivirastoa, joka suostui heti lähettämään hakemuksen. Tämän vuoden kesäkuussa lähiörahasto ja kaupunginhallitus päättivät antaa tarvittavat varat remonttia varten.

Muutostyöt alkavat Aulaan on tehtävä jonkin verran uudistuksia, jotta se soveltuu monikäyttötilaksi. Kustannukset ovat silti vain murto-osa siitä, jos rakennettaisiin uusi talo. Tavoitteena on, että tulevat tilaisuudet keskittyvät aulan takaosaan, joka eristetään toiminnan

aikana muusta aulasta verholla ja sermeillä. Isommissa yleisötilaisuuksissa verho vedetään syrjään ja tällöin on käytössä suurin osa aulasta. Kaikille seinille asennetaan verhot ja akustiikkaa parannetaan palkkeihin kiinnitettävillä kankailla. Ylimpiin ikkunoihin tulee pimennysverhot. Tuoleja hankitaan 300 ja lisäksi rakennetaan pyörillä liikuteltava esiintymislava. Kattoon ripustettavat valonheittimet ja muu näyttämötekniikka suunnitellaan siten, että esitykset ja kokoukset voidaan pitää salin pitkällä seinällä, päätyseinillä tai vaikka keskellä salia. Monitoimitilan kalustukseen kuuluu lisäksi mm. 20 kokoonpantavaa ja pyörillä liikuteltavaa pöytää, valkokangas ja tehokas projektori elokuvaesityksiä ja kokouskäyttöä varten.

Toimintaa laidasta laitaan Uudistetussa aulassa voidaan tulevaisuudessa järjestää mm. kokouksia, kirkollisia tilaisuuksia, konsertteja, teatteriesityksiä, elokuvia, taide- ym. näyttelyjä sekä liikunta- ja tanssitilaisuuksia. Myyjäisiä, asukasjärjestöjen kirpputoreja ja kaupallisia tilaisuuksia järjestetään edelleen, mutta uutena ideana aletaan kokeilla lauantaibasaaria, jossa pienyrittäjät ja asukkaat voivat myydä tuotteitaan. Basaarin yhteydessä esiintymislavalla on samanaikaisesti asukkaiden ja muiden paikallisten tahojen järjestämää ohjelmaa. Lisäksi basaarissa toimii kahvila. Suunnitelmissa on myös järjestää mm. ruoka- ja terveysneuvontaa ja verenpaineym. mittauksia.

5


Mellunkylään suunnitteilla oma siirtolapuutarha Helsinki tutkii kolmen nykyisen siirtolapuutarhan laajentamista ja kahden kokonaan uuden perustamista alueelleen. Kaupungin asettama uusien siirtolapuutarhojen perustamista selvittänyt työryhmä antoi mietintönsä tämän vuoden kesäkuun alussa. Työryhmän mukaan myös Mellunkylään voitaisiin perustaa uusi 120–150-paikkainen siirtolapuutarha. Paikka sille löytyisi Mellunmäestä Itäväylän varrelta entisiltä Nybondasin tilan mailta. Muita uusia siirtolapuutarhan sijaintipaikkoja Helsingissä voisivat olla Siltamäki, Torpparinmäki, Tuomarinkartano, Longinoja, Savelanpuisto ja Malminkartano Uusia siirtolapuutarhoja ei ole Helsingissä perustettu yli 30 vuoteen.

Kontulan Helykodissa perustettiin 11.6.2009 Mellunkylän Siirtolapuutarhayhdistys ry ajamaan asiaa. Yhdistyksen puheenjohtajaksi valittiin Pentti Helo ja sihteeriksi Kalevi Salo. Ensitöikseen yhdistys lähetti kaupunginhallitukselle esityksen uuden puutarhan perustamisesta Mellunkylään työryhmän osoittamaan paikkaan. Syksyn aikana yhdistyksen hallitus valmistelee ensi vuoden toimintaa ja neuvottelee kaupungin viranomaisten kanssa perustamiseen liittyvistä järjestelyistä. Päätös asiasta saadaan ensi keväänä, minkä jälkeen käynnistyy yhdistyksen jäsenhankinta.

Metro Club tuo nimekkäitä artisteja Kontulaan Kontulassa sijaitsevassa, kesällä avatussa Metro Clubissa tullaan näkemään tukku nimekkäitä ja tunnettuja suomalaisartisteja tämän syksyn aikana (esiintyjät poimittu ravintolan omilta nettisivuilta). Alkusyksystä paikassa on jo nähty mm. Remu & Hurriganes, Ilkka Alanko ja tangokuningas Amadeus Lundberg yhtyeineen. Tuleva ohjelmisto vuorostaan näyttää seuraavalta: 30.10. Hausmylly, 6.11. Freud Marx Engels & Jung, 20.11. Uniklubi ja

5.12. Melrose. Sunnuntaipäivätansseissa (klo 16-21) esiintyvät vuorostaan 25.10. Markku Aro & Diesel, 1.11. Mikko Mäkeläinen & Myrskylyhty, 8.11. Varjokuva, 15.11. Korsuorkesteri, 22.11. Unelmavävyt ja 29.11. Saska Helmikallio. Tilaisuuksien lippujen hinnoista ei toistaiseksi ole tietoa, mutta ne kannattaa tsekata ravintolan omalta kotisivulta www.metroclub.fi.

Päivähoidon tilanne hyvä Mellunkylässä Ensimmäistä kertaa vuosiin voi sanoa, että Mellunkylän päivähoitotilanne on hyvä. Alueen päivähoitopäällikkö Irma Sihvonen kertoo, että perhepäivähoidossa on jopa tyhjiä paikkoja. Kaikki eivät tosin ole vieläkään saaneet paikkaa juuri toivomastaan päiväkodista tai edes toivomaltaan alueelta. Mutta tilanne paranee koko ajan. Vuoden lopulla avataan remontissa ollut päiväkoti Jousi, mikä tuo 50 paikkaa lisää. Lama on vähentänyt päivähoitopaikkojen kysyntää, mikä on valitettavasti yksi parantuneen tilanteen selitys. Mellunkylässä toimii 20 kaupungin päiväkotia, minkä

6

lisäksi tarjolla on perhepäivähoitoa. Kaupungin järjestämässä hoidossa on runsaat 1300 lasta. Helsingin kaupungilla on lisäksi ostopalvelusopimus kaksikielisen (suomi ja venäjä) Antoska-päiväkodin ja yksityisen islamilaisen päiväkodin kanssa. Islamilainen päiväkoti toimii kahtena ryhmänä, joista Rauha sijaitsee Kurkimäessä ja Onni Kivikossa. Lisäksi Lasten kulttuurikeskus Musikantit on alkanut tänä vuonna tarjota venäjänkielistä ryhmäperhepäivähoitoa Kurkimäen korttelitalolla. Joka kolmas Mellunkylässä päivähoidossa oleva lapsi puhuu kotikielenään muuta kuin suomea tai ruotsia. Joissakin

päiväkodeissa enemmistö lapsista on ”vieraskielisiä”. Tämä aiheuttaa suuria haasteita päivähoidolle. Mellunkylään on palkattu kaksi suomi toisena kielenä -opettajaa, jotka ovat suureksi avuksi päiväkotien suomenkielen opetuksessa. Jos joku kokee saavansa osakseen syrjivää kohtelua, asia on otettava rohkeasti esiin päiväkodin johtajan kanssa. Jos tämä ei auta, voi kääntyä Irma Sihvosen puoleen. Päivähoidossa ei suvaita minkäänlaista syrjintää, mutta sääntöä ei voida valvoa ilman aktiivisia kansalaisia. Alueen päivähoitoa käsiteltiin Mellunkylän aluefoorumissa Kontulan ala-asteella viime huhtikuussa.


Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hanke 2009–2011 pähkinänkuoressa Mellunkylä on runsaan 36 000 asukkaan kaupunginosa metroradan varrella ItäHelsingissä. Sen osa-alueita ovat Kivikko, Kontula, Kurkimäki, Mellunmäki ja Vesala. Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hanke käynnistyi alkuvuodesta ja siinä on keskeisenä tavoitteena vuorovaikutuksen lisääminen Mellunkylän asukkaiden, kaupunginvaltuutettujen, virkamiesten ja yrittäjien kesken. Työkaluna tässä lähidemokratia -työssä ovat aluefoorumit, joissa käsitellään yhdessä alueen ajankohtaisia asioita. Vuosittain järjestetään kahdeksan aluefoorumia. Hanke parantaa alueellista viestintää Mellunkylän www.alueportaali.net -nettisivuston, Mellunkylä-lehtien ja NettiTVlähetysten avulla. Alueportaalia päivitetään

viikoittain, ja portaalin keskustelupalstalle jokainen voi jättää mielipiteensä. Mellunkylä-lehti ilmestyy kolme kertaa vuodessa. Myös sen sivuilla keskustellaan ja otetaan kantaa. Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hanke takaa asukas- ja kulttuuritilojen toiminnan palkkaamalla alueelliset koordinaattorit Mellunmäen asukas- ja kulttuuritila Mellariin ja Kontulaan. Hanke avasi viime kesäkuussa Kontulan ostoskeskuksessa uuden asukastilan Wanhan Postin, jonka naapurissa toimii sosiaaliviraston matalan kynnyksen toimintakeskus Kontulan Symppis. Helsingin kulttuurikeskuksen nettitupa Kontupiste ja FC Konnun veikkauspiste muuttavat samoihin tiloihin vuoden vaihteessa.

Hankkeen myötä maahanhanmuuttajat ja heidän järjestönsä halutaan mukaan toimintaan. Vetoa ja Voimaa Mellunkylään-hanke järjestää tai on mukana järjestämässä ilmaisia koko perheen tapahtumia Mellunkylässä.. Yrittäjyyttä kannustetaan markkinoimalla Mellunkylän yrityksiä kaupunkilaisille ja Mellunkylää hyvänä paikkana yritystoiminnalle sekä järjestämällä yrittäjille seminaareja ja tapaamisia. Vetoa ja Voimaa -hanke tukee lisäksi kestävää elämäntapaa ja asumista koskevia uusia toiminta- ja palvelumalleja ja vie eteenpäin kansalaisten ja järjestöjen aloitteita.

Asukastila Wanha Posti sijaitsee Kontulan ostarilla. Se on KontuKeskus ry:n ylläpitämä tila, jossa voidaan järjestää mm. asukastapaamisia, yhdistysten kokouksia ja muita tilaisuuksia. Tilaa on käytettävissä 120 neliötä. Varustukseen kuuluu tuolien ja pöytien lisäksi mm. datatykki, tietokone, DVD/VHS -nauhuri, 2 mikrofonia jalkoineen ja äänentoistojärjestelmä. Paikallisilta yhdistyksiltä ja järjestöiltä ei käytöstä veloiteta erillistä korvausta. Yritysten tai muiden yksityisten tahojen tuntihinta on 20 euroa. Yhteystiedot: Asukastila Wanha Posti Kontulan ostari (entiset Kelan tilat), 00940 Helsinki. Tiedustelut ja varaukset: Kontukeskus ry/Helminen, puh. 0400-790 291 tai sähköposti: info@kontula.com

Kirkkoherra Miettinen uusiin tehtäviin Helsingin seurakuntayhtymän yhteinen kirkkovaltuusto päätti 10.9.2009 valita yhteisen seurakuntatyön johtajan virkaan kirkkoherra, rovasti Pentti Miettisen 1.1.2010 alkaen. Näin Helsingin Mikaelin seurakunnan (ent. Helsingin Mellunkylän seurakunnan) monivuotinen kirkkoherra

Pentti Miettinen pääsee katselemaan seurakuntien elämää ensi vuoden alusta laajemmasta vinkkelistä. Uudet kirkkoherranvaalit järjestetään Mellunkylässä ensi keväällä, jolloin tiedämme, kuka tulee jatkamaan Miettisen ansiokasta työtä.

7


KontuKeskus yhteisellä asialla Helsingin Kontulassa, myös duunareiden Tapiolaksi kutsutussa kaupunginosassa, on viime vuosina tapahtunut paljon myönteistä. Kaupunginosan maine on parantunut monenlaisten hankkeiden myötä. Yksi toimija näissä hankkeissa on ollut vuodesta 2004 lähtien KontuKeskus ry, kontulalaisten yhdistysten perustama yhdistys, yhteisöjen yhteisö. KontuKeskuksen takana ovat Kontula-Seura ry, jalkapalloseura FC Kontu ry ja Kontulan ostoskeskuksen yrittäjäyhdistys ry. KontuKeskus ry hoitaa alueellista viestintää, järjestää tapahtumia ja festareita, pyörittää uutta asukastilaa Wanhaa Postia, on mukana alueen kehittämisessä kuten mm. Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hankkeessa ja hakee rahoituksia paikalliseen toimintaan.

Nettisivut ja lehdet KontuKeskus ylläpitää kaupunginosasivustoa www.kontula.com ja Mellunkylän alueportaalia www.alueportaali.net. Ne kertovat alueen asioista ja tarjoavat tiedottamisen kanavan asukkaille ja järjestöille. Sivustot tarjoavat myös välineen asukkaiden, virkamiesten ja kaupungin päättäjien väliselle yhteistyölle ja tiedonkululle. KontuKeskus on julkaissut vuodesta 2005 lähtien Kontula-lehteä, joka laajeni Mellunkylä-lehdeksi vuonna 2008. Lisäksi yhdistys on julkaissut mm. Kontula-kalenterin, palveluoppaan ja Mellunkylä -oppaan sekä tuottanut vuonna 2006 Kontula-dokumenttielokuvan (16 kilsaa Kontulaan).

Festarit ja tapahtumat KontuKeskus tuottaa ja toteuttaa alueen suuria tapahtumia: FillariFestaria toukokuussa, OstariFestaria kesäkuussa, EtnoFestaria heinäkuussa ja KontuFestaria elokuussa. KontuFestari järjestettiin vuonna 2009 jo seitsemännen kerran, ja siitä on tullut Itä-Helsingin suurin kulttuuritapahtuma. Lisäksi yhdistys järjestää tarpeen tullen muita tapahtumia, kuten konsertteja ja kursseja.

Asukastila Wanha Posti Syksystä 2009 lähtien KontuKeskus pyörittää Kontulan ostarilla sijaitsevissa entisissä Kelan tiloissa asukastila Wanhaa Postia. Se on uusi, monipuolisesti varustettu monitoimitila, jota paikalliset järjestöt ja asukasryhmät voivat käyttää kokouksiinsa ja tilaisuuksiinsa.

8

Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hanke ja aluefoorumit KontuKeskus oli yksi kolmivuotisen “Vetoa ja Voimaa Mellunkylään”-pilottihankkeen 2009-2012 aloitteentekijöistä ja käynnistäjistä. Hankkeen tavoitteena on lisätä asukkaiden, paikallisten yrittäjien, kaupungin päättäjien ja virkamiesten vuorovaikutusta sekä asukkaiden vaikutusmahdollisuuksia. KontuKeskus on mukana pilottihankkeen aluefoorumeissa, joita järjestetään kahdeksan vuodessa Mellunkylän alueella. Niissä asukkaat kertovat mielipiteitään päättäjille ja virkamiehille ajankohtaisista aiheista, kyselevät ja tekevät aloitteita. Keväällä 2009 aluefoorumeissa käsiteltiin alueen tapahtumia, terveysasemien tilannetta, lasten palvelujen kuten päiväkotien ja koulujen tilannetta sekä Kontulan ja Mellunmäen keskustojen kaavoitusta ja kehittämistä. KontuKeskus ottaa tarvittaessa kantaa ajankohtaisiin asioihin, ajaa Kontulan ja koko Mellunkylän etua sekä organisoi alueen yhteistyöhankkeita.

Tunnustukset KontuKeskuksen takana olevat yhdistykset palkittiin elokuussa 2005 Itä-Helsinki -palkinnolla Kontulan hyväksi tekemästään työstä. Vuonna 2006 Suomen Kotiseutuliitto valitsi Kontulan vuoden kaupunginosaksi Suomessa. Yhtenä perusteluna valinnalle oli KontuKeskuksen aktiivisuus ja tekemä työ.

Rahoitus Tällä hetkellä KontuKeskusta ja sen toimintaa rahoittavat Helsingin kaupungin sosiaalivirasto ja kulttuurikeskus. Pieniä summia on saatu lisäksi lähiöprojektilta kaupunkisuunnitteluvirastosta. Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hanketta ja samalla osaa KontuKeskuksen toiminnasta osarahoittaa myös valtion Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus / ympäristöministeriö.


Kuva: Paula Kylä-Harakka

Rautava Mellunmäestä johtaa kaupunginhallitusta Mellunmäkeläinen Risto Rautava on johtanut Helsingin kaupunginhallitusta syyskuusta lähtien. Entinen ammattisotilas on jouheva neuvottelija, jonka mielipiteitä ei tarvitse tulkita. Rautavalle antaa vauhtia liikunta: mielilajeja ovat hiihto perinteisen tapaan ja pyöräily.

Risto Rautava (s. 1954 Karhula)

Puolustusvoimien palveluksessa 1976–2006 (Komentaja evp.) Oma konsulttiyritys Varavaltuutettu vuosina 1997–2000 Opetuslautakunnan jäsen 1997–2000 Kaupunginvaltuutettu 2001– Kaupunkisuunnittelulautakunnan vpj. 2001–2004 ja pj. 1/2009–8/2009 Uudenmaan maakuntavaltuutettu 2001– Helsingin kaupunginhallituksen jäsen 2005-2008 Kokoomuksen valtuustoryhmän puheenjohtaja 5/2007–8/2009 Helsingin kaupunkisuunnittelulautakunnan puheenjohtaja 1/2009–8/2009 Helsingin kaupunginhallituksen varajäsen 1/2009–8/2009 Helsingin kaupunginhallituksen puheenjohtaja 9/2009– Uudenmaan maakuntahallituksen jäsen 2009– Uudenmaan maakunnan yhteistyöryhmän jäsen 2009–

Rautavalta on kysytty usein, miten hänen luottamustehtävänsä hyödyttää kotikulmia. Hänen mukaansa kaupunginhallituksen vetäjä ei voi olla kyläpoliitikko, vaan asioita on katsottava koko kaupungin ja pääkaupunkiseudunkin tasolla. ”Vetoa & Voimaa Mellunkylään -hanke on lähtenyt draivilla liikkeelle. Sen kautta säilyy osaltaan tuntuma peruskenttään. Siinä on hyviä elementtejä, joita voi viedä mahdollisesti muualle.” Herroittuneen Rautavan on epäilty muuttavan länteen, mutta hänellä ei ole aikomusta lähteä Mellunmäestä. Seiskakasilla pääsee kätevästi tyttären ja lapsenlapsen luo Vuosaareen. Mellunmäestä on myös helppo lähteä Kotkan suuntaan vanhempien luokse tai Puumalaan mökille. Rautavalla on menossa politiikassa toinen kierros, mutta puolue on säilynyt samana. Opettajasuvussa on totuttu kannattamaan kokoomusta. Rautava tempautui lukiossa 1970-luvun alussa kouluvaltuuston ja teinikunnan syövereihin. Tuolloin hän oli mukana myös Kokoomuksen paikallistoiminnassa Karhulassa. ”Väsähdin hommaan. Onneksi pääsin armeijassa siitä eroon ja ajattelin, etten ikinä palaa politiikkaan.” Rautavasta tuli ammattiupseeri ja puoluepolitikointi on Suomessa sotilailta kielletty. Kun sotilaita Helsingin kaupunginvaltuustossa sitoutumattomana edustanut Pekka Kouri jäi sivuun, niin Rautavaa pyydettiin ehdokkaaksi. Ensireaktio oli ehdoton ei, mutta harkinnan jälkeen mieli muuttui. Rautavana kunnallispoliittinen ura alkoi varavaltuutettuna kunnallisvaalien 1996 jälkeen. Hän kuului myös opetuslautakuntaan, jossa istuivat mm. Pertti Arajärvi (sd.), Paavo Arhinmäki (vas.), Annamari Soininvaara (vihr.) ja Annukka Paasikivi (kesk.). Lautakunnan puheenjohtajan Martti Häikiön (kok.) Rautava mainitsee yhdeksi poliittiseksi oppi-isäkseen. Rautava sanoo aluksi epäilleensä yhden jäsenen vaikutusmahdollisuuksia. Toiminta opetuslautakunnassa osoitti kuitenkin, että asioihin voi vaikuttaa, kun niihin perehtyy. Kaupunki-

suunnittelulautakunnan tehtäväkenttään Rautava alkoi puolestaan paneutua pyöräillen tai kävellen paikan päälle. Asiat avautuivat paremmin siten kuin pelkkiä karttoja katselemalla. Pyöräily onkin hiihdon ohella Rautavan mieliharrastus. Metsään hän menee hiilikuiturunkoisella menopelillä. Rautava liikkuu mielellään mm. Sipoonkorven, Puumalan ja Kuusamon maastoissa. Tielle hän ottaa alleen hybridipyörän. Liikunnassa Rautava löytää uransa itse, mutta kulttuuriharrastuksissa vie yleensä Susanna-vaimo. Etelä-Suomen lääninhallituksen sivistysosastolla osastosihteerinä työskentelevä Susanna Rautava on myös lausuntataiteilija. Vaimonsa ansiosta Rautava sanoo kasvaneensa vähitellen klassisen musiikin ystäväksi. Kevyemmästä musiikista suosikkeihin kuuluvat Beatles, Elton John, Kirka ja Mikko Kuustonen. Nuoruudessaan Rautava yritteli jopa saksofoninsoittoa. Kaupunginhallituksen puheenjohtajana korostuvat Rautavan mielestä verkostot. Kaikkea ei tarvitse eikä voi tietää, mikä painottaa johtajuuden merkitystä. Rautavaa on arveltu konsensushenkiseksi johtajaksi, eikä hän vierasta arviota: ”Päätöksiä ei saada tehtyä ilman enemmistöjä.” Valtakunnan politiikkaan Rautava ei tunnusta hinkuvansa, vaikka ura on noussut Helsingissä nopeasti. ”Tässä on pienelle miehelle ihan tarpeeksi tällä hetkellä”, lohkaisee 169-senttinen Rautava. Kaupunginhallitus ei joudu Rautavan mukaan uudessa komennossa käskytyskulttuurin valtaan. Hän ei ylipäätään pidä itseään kotimaisten komedioiden kuvaamana ”tyyppiupseerina”. Eniten oppia nykyisiin tehtäviinsä Rautava sanoo saaneensa 4,5 vuoden kaudesta Puolustusvoimien akavalaisten pääluottamusmiehenä. Tehtävä hioi neuvottelutaitoja, sillä kumpikaan osapuoli ei halunnut tuoda rutinoita julkisuuteen. Sotaväessä tuli selväksi myös luottamuksen merkitys tiukoissa paikoissa. ”Luottamus kuuluu samaan sarjaan kuin neitsyys tai poikuus. Sen voi menettää vain kerran.”

9


Ylläs-halli avattu

Kuvat: Ylläs-hallin arkisto

Maailman ensimmäisen maastohiihtohallin avajaisia vietettiin Kivikossa elokuun lopussa. Halli on jo osoittautunut toimivaksi liikuntapaikaksi.

Hiihtohallissa kiertelevällä 1,2 kilometrin radalla saa hyvän tuntuman hiihtoon. Rata ei ole erityisen rasittava tai vaikea. Nousut ja laskut ovat pieniä töppyröitä, mutta liukas lumi antaa alamäissä mukavan vauhdin ja mutkat vaativat tarkkaavaisuutta. Latupohja on riittävän leveä hiihtää perinteisesti tai jalat harallaan. Maastohiihtoa on voinut tähän saakka harrastaa katon alla tunneleissa ja kallion sisässä. Ylläs-halli on putkiin verrattuna väljä ja ilmava. Avaruus on yhtä aikaa hallin suuri vahvuus ja pieni heikkous. Paikan yleisilme on vielä pelkistetty, mutta vaikutelma kohenee varmasti sisustustöiden edetessä. Monet hiihdonystävät ovat jo löytäneet hallin. Markkinointijohtaja Jari Ikkelä kertoo, että vilkkaimpina päivinä hallissa on käynyt yli 200 hiihtäjää. Osakaskäyttäjiä ja kymmenen kerran kortin lunastaneita on jo lähes 500.

10

Vielä hallissa ei ole vielä päästy käytännössä kokeilemaan, kuinka paljon lykkijöitä mahtuu yhtä aikaa ladulle. Ikkelä arvelee, että baanalle sopii vaivatta jopa parisataa sujuttelijaa. Syksysateiden alettua tunnelman voi olettaa tiivistyvän etenkin viikonloppuisin. Sesonki jatkunee pitkään pääkaupungin runsassateisena, mutta yleensä vähälumisena talvikautena. Käyttäjät ovat olleet latuihin ja halliin lähes poikkeuksetta tyytyväisiä. Ikkelä myöntää, että iltaisin latu on jonkin verran kulunut. Tilanne paranee, kun hiihtoalueelle saadaan tehtyä lisälunta. Ikkelän mukaan Ylläs-halli ei tuo tekotalvea vain hiihtoniiloille. Tarjolla on monenlaisia viileitä elämyksiä. Yritysryhmiä houkutellaan paikalle erilaisilla toiminnallisilla kokonaisuuksilla. ”Lajeina on sauvakävelyä, luistelua, potkukelkkailua ja tietenkin hiihtoa. Myös

hiihtokoulutoiminta on lähtenyt käyntiin ja ensimmäiset ulkomaalaisetkin on ladulla nähty.” Maailmanlaajuisesti Suomi on johtava sisähiihtomaa. Ruotsissa on yksi hiihtotunneli ja Saksassa ollaan ottamassa käyttöön ensimmäistä putkea. Hallin lumialueen viimeistelytyöt jatkuvat vielä. Sen jälkeen rakennukseen valmistuvat välineiden säilytystila, suksien huoltohuone, curling-halli ja kokoustilat. Halliin tulee kolme täysimittaista curlingrataa. Ylläs-hallissa ovat toimineet elokuusta asti Arctic Gym -kuntosali ja Sportia Ylläs-halli, jonka vuokraamo ja välinehuolto ovat jo saaneet kiitosta. Kahvila-Ravintola Luossa käynnistelee myös toimintaansa.

Lisätietoja: www.yllas-halli.fi


– No onkos tullut talvi…

Mietaa uskoo hallin menestyvän Ylläs-hallin avajaisiin elokuussa 2009 osallistuivat myös hiihtäjäsuuruudet Siiri ”Äitee” Rantanen ja Juha Mieto sekä maailman huipulle kaudella 2008–2009 noussut Sami Jauhojärvi. Miedolle jäi hallista myönteinen tuntuma. Avarassa tilassa on hiihtoputkiin verrattuna hyvä hengittää. Puolenkymmenen pakkasasteen lämpötila oli sopiva ja luisto kohdallaan: ”Lumi tuntu olevan aika liukkahan oloosta.” Hallin suorat ovat Miedon mielestä melko lyhyitä, mutta toisaalta radan kiertäminen kehittää koordinaatiota ja näppäryyttä. Käyttäjämäärien kasvaessa Mieto arvelee ”ruuhkaa ja rulettia” tulevan sen verran, että valvontaan ja turvallisuuteen on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Mieto uskoo Ylläs-hallilla olevan pääkaupunkiseudun suuren väestöpohjan ansiosta ylivoimaiset edellytykset menestyä jo rakennettuihin hiihtoputkiin verrattuna. Hallin muut palvelut lisäävät osaltaan sen vetovoimaa. Mieto aikoo käydä hallissa silloin tällöin. Hän kertoo uudenalaisen liikuntapaikan herättäneen myös muiden kansanedustajien kiinnostusta. Vaikka Mieto on henkeen ja vereen liikuntaja urheilumies, niin uusia sisähiihtoinvestointeja on hänen mielestään harkittava erittäin ”tarkoon”. Suomessa on viisi hiihtoputkea, joista ainakin kolmen talous on heikolla pohjalla. Mieto muistuttaa, että liikuntaa voi harrastaa monilla muillakin tavoin kuin kalliissa lumitunneleissa. Juha Mieto ja Siiri ”Äitee” Rantanen osallistuivat hiihtohallin avajaisiin elokuun lopussa.

11


Kuva: Kontulan vanhustenkeskuksen arkisto

Kontulan vanhustenkeskus Vierailu Kontulan vanhustenkeskuksessa hämmentää. Talo näyttää enemmän modernilta hotellilta kuin laitokselta. Keskuksen edeltäjä edusti 1970-luvulla alansa uusinta uutta. Samaa voi täydellä syyllä sanoa syksyllä valmistuneesta rakennuksesta. Keskuksessa on 196 asuinpaikkaa – 50 enemmän kuin vanhassa. Vanhustenkeskuksen pinta-ala on 18 200 neliömetriä, mikä on 60 prosenttia Musiikkitalon koosta. Rakennus oli suuren kokonsa vuoksi pääsuunnittelijana toimineen arkkitehti Laura Mattilan mukaan vaikean kohde, sillä se ei saa erottua liiaksi ympäristöstään. Uuden keskuksen jokaisessa asuinkerroksessa on kolme suurta kodinomaista osastoa, joilla on tilavat oleskelualueet. Pintojen värit, sävyt ja materiaalit on valittu helpottamaan muistisairaiden tilan ja ympäristön hahmottamista. Asukkaiden käytössä ovat myös keittiö ja sauna. Huoneet ovat väljiä, kylpyhuoneineen 23 neliömetriä. Vääjäämätöntä laitoksen tuntua tuovat etenkin kylpyhuoneiden runsaat turvavarusteet. Erilaisten kahvojen toimivuutta on kokeiltu vanhassa keskuksessa. Saunassa ei ole lauteita, vaan löylyä otetaan normaalille istumakorkeudelle asennetulta lavalta. Suihkupaaritkin mahtuvat leveästä ovesta löylyhuoneeseen. Saunottaja annostelee löylyä suihkuhuoneen puolelta. Oleskelutilaan liittyy suuri lasitettu parveke. Parvekkeelle pääsee molemmista

12

päistä, mikä antaa muistisairaille mahdollisuuden liikkua hyvin ilman avustajaa. Tarkoituksena on, että mahdollisimman moni keskukseen tuleva pääsisi vielä takaisin omaan kotiinsa. Kontulan vanhustenkeskuksen johtajan Leila Koiviston mukaan tämä vaatii tukea kotihoitoon ja mahdollisuuksien mukaan myös apua omaisilta sekä ystäviltä. Asiakkaiden toimintakyky arvioidaan ja heitä kuntoutetaan. Keskuksen arkea helpottavat vanhustenhoitoon kehitetyt tekniset ratkaisut ja keksinnöt. Tunnistavien mattojen avulla seurataan muistisairaiden liikkumista yöllä. Ovien lukot avaa sormenjälkitunnistus. Asuintiloissa viihtyisyyttä lisäävät jäähdytys ja epäsuora valaistus. Kosteiden tilojen seinäpinnat on käsitelty nanoteknisesti. Pinnoite helpottaa huoneiden puhtaanapitoa, lyhentää siivousaikaa ja parantaa pintojen hygieenisyyttä. Puhdistuskemikaalien tarve vähenee nanotekniikan ansiosta. Asuinkerrosten lisäksi talossa on palvelukeskus, jonka ydin on ensimmäisen kerroksen kahvilaravintola. Länsisiivessä sijaitsevat kunto- ja liikuntasali sekä terapia-allas saunaosastoineen. Itäsiivestä

löytyvät kirjasto ja kerho- ja työpajatilat. Siellä palvelevat myös yksityisyrittäjinä toimivat kampaaja ja jalkaterapeutti. Palvelukeskus on tarkoitettu omatoimisesti arjestaan selviytyville ikäihmisille. Talon kolmas palvelumuoto on kahdesta 12-paikkaisesta yksiköstä koostuva päivätoiminta. Ensimmäisen kerroksen eteläsiipeen sijoitetut palvelut tukevat ikäihmisten toimintakyvyn säilymistä ja kotona selvitymistä. Asiakkaat kuljetetaan paikan päälle ja he viettävät päivän keskuksessa. Kontulan uuden vanhustenkeskuksen rakennutti Helsingin kaupungin omistama Kiinteistö Oy Helsingin Toimitila. Hankkeeseen ei käytetty kaupungin budjettivaroja, vaan se rahoitettiin pankkilainoin. Toimitilayhtiö ei tavoittele toiminnallaan voittoa yksityissektorin tapaan. Kaksi vuotta kestäneen rakennustyön kustannukset olivat 45,4 miljoonaa euroa. Vuonna 1975 valmistunut vanhustenkeskus puretaan. Sen kunnostaminen olisi tullut yhtä kalliiksi kuin uuden rakentaminen, eikä lopputulos olisi ollut yhtä hyvä. Tontille on tarkoitus rakentaa palveluasuntoja, mutta suunnitelmat ovat jäissä.


Leila Koivisto: ”Tekniikan pitää tukea hoitotyötä”

Johtaja Leila Koivisto kertoo keskuksen herättäneen jo suurta kiinnostusta kotona ja kaukomailta. Kävijöitä on tulossa Aasiasta saakka.

Kontulan vanhustenkeskuksen johtaja Leila Koivisto on tyytyväinen, että pitkä prosessi on hyvässä vaiheessa. Asukkaat ja henkilökunta ovat päässeet muuttamaan uusiin tiloihin. Toiminta on käynnistynyt suunnitellusti, vaikka kiirettä on riittänyt. ”Kaikki asukkaat ovat turvallisesti muuttaneet uuteen taloon ja palvelukeskusasiakkaat ovat ottaneet sen omakseen nopeasti. Liikunta- ja muihin ryhmiin osallistutaan aktiivisesti. Olemme myös huomanneet, että uuden talon myötä olemme saaneet uusia palvelukeskusasiakkaita.” Vanhustenkeskus keskittyy tulevaisuudessa yhä enemmän kuntoutukseen, jotta asukkaat

voisivat todella palata kotiin. Teknologia on keskuksessa renkinä, eikä vanhusten tarvitse hallita sitä, vaan se on henkilökunnan tehtävä. ”Tekniikan pitää tukea hoitotyötä ja muuta toimintaa. Monet tekniset innovaatiot, esimerkiksi sormenjälkitunnisteet ja liikkumista rekisteröivät vuodeanturit ovat turvallisuutta lisääviä.” Leila Koiviston mielestä Mellunkylässä asuu aktiivisia ihmisiä, joiden kanssa on mukava tehdä yhteistyötä. Viheralueiden tuoma vehreys miellyttää silmää. ”Se todella näkyy kun katselee vanhustenkeskuksen ylimmistä kerroksista ulos. Sieltä avautuu kaunis maisema.”

Kuvat: Kontulan vanhustenkeskuksen arkisto

– ihmisarvoisen ikääntymisen tiennäyttäjä

Yksi keskuksessa käytössä olevista teknisistä sovelluksista on sormenjälkitunnistukseen perustuva lukitusjärjestelmä. Terapia-allas on ruostumatonta terästä, jota ei ole Suomessa juurikaan käytetty uimaaltaiden rakentamiseen. Kylpyhuoneissa on mistä ottaa kiinni.

13


Kontulan Symppis on rakennettu viihtyisäksi olohuoneeksi. Sen toivotaan kasvavan yhteisöksi, jossa asiakkaat löytäisivät oman paikkansa, saisivat tilaa itselleen, vahvistuisivat ja voimaantuisivat sekä löytäisivät uusia ihmissuhteita.

Kontulan Symppiksessä jo yli 21 000 kävijää Helsinki on täynnä juurettomia ihmisiä. Heitä istuu pubeissa ja yökerhoissa, heitä on kaduilla ja toreilla, busseissa ja metroissa. He etsivät ja kaipaavat jotakin, ihmistä, kotia, paikkaa, johon juurtua. Kontulan Symppis on kesäkuun puolivälistä alkaen tarjonnut ”juurtumispaikan” ja mahdollisuuden sosiaaliseen kanssakäymiseen. Monet ovatkin löytäneet Symppiksen: lokakuun puoliväliin mennessä käyntikertoja on kertynyt jo yli 21 000. Kontulan Symppis on Helsingin kaupungin sosiaaliviraston itäisen sosiaaliviraston ylläpitämä ns. sosiaalinen olohuone. Se on tarkoitettu erityisesti vähävaraisille, päihteiden suurkuluttajille, mielenterveysongelmaisille, asunnottomille ja erilaista sosiaalista tukea kaipaaville. Kesäkuun puolivälissä avattu Symppis on alusta lähtien osoittanut tarpeellisuutensa – enimmillään kävijöitä on ollut yli 400 päivässä, kertoo johtava projektityöntekijä Susanna Pekkonen. Symppis tarjoaa asiakkailleen monenlaista tukea arjesta selviytymiseen. Asunnottomat tai muuten huonoissa oloissa elävät voivat käydä suihkussa, saada vaatteensa pestyiksi ja puhtaat vaihtovaatteet tilalle. Tarvittaessa voi Symppiksestä saada myös muuta vaateapua. Siellä on myös

14

edullinen kirppis, jossa on myynnissä erityisesti vaatteita. Symppiksen suuressa salissa on kahvio, jossa tarjoillaan edullinen aamiainen klo 9–12 ja klo 14 saakka on tarjolla kahvia ja voileipiä. Salissa on lisäksi taulu-tv, erilaisia pelejä, pieni lainakirjasto sekä neljä tietokonetta asiakkaiden käyttöön. Joka päivä on tarjolla myös ryhmätoimintaa. Symppiksessä kokoontuvat mm. naistenryhmä Symppiksen Siirit (tiistaisin), yksineläville suunnattu YPÖ-ryhmä (perjantaisin), käsityökerho ja aamu-uintiryhmä (keskiviikkoisin). Perjantaisin on elokuvaesitys klo 13 alkaen, ja Symppiksessä kokoontuvat myös AA- ja NA-ryhmät. Symppikseen on syyskuussa perustettu Suomen Yksineläjät ry:n Helsingin alueyhdistys ajamaan yksinelävien asioita.

Erilaisten ryhmätoimintojen lisäksi Symppiksestä voi saada yksilöllistä keskusteluapua, ohjausta ja neuvontaa. Tarvittaessa autetaan päihdeongelmaisten hoitoon ohjauksessa ja hoitopaikan saannissa. Työntekijät antavat monenlaista keskustelu apua ja ohjausta, esimerkiksi hakemusten täytössä ja tietokoneasioissa. Kontulan Symppis on avoinna ma, ke, to ja pe klo 9–15 sekä tiistaisin klo 9–14. Tarkempaa tietoa Symppiksen toiminnasta saa paikan päältä (Keinulaudankuja 4, Kontulan ostari, Tiimarin lähellä) sekä numerosta 09-3104 6892.


Kontupiste uusiin tiloihin Kontupiste Kontulan ostarilla muuttaa entiseen Kelan tilaan Symppiksen ja Wanhan Postin seuraksi. Muutto käynnistyy loppuvuodesta ja toiminta uusissa tiloissa alkaa vuodenvaihteen jälkeen. Kiihkeimmän muuton ja asennustöiden aikana piste on suljettuna. FC Konnun ylläpitämä veikkauspiste ja seuran katutoimisto siirtyy tiloihin jo joulukuussa eikä sen palveluissa ole katkoksia. Avajaiset ovat 1.12.2009. Kontupisteen sisustus saa muuton yhteydessä uutta ilmettä. Toiminnan sisältöäkin on tarkoitus hieman päivittää, kertovat pisteen työntekijät Sanna Vara ja Sami Ollas. Sami on alkanut antaa ohjausta mutkikkaammissa laite- ja ohjelmaongelmissa Kontupisteen lisäksi myös Mellupisteessä. ”Neuvonnalle on ollut kysyntää ja aiomme jatkossa painottaa sitä. Kehitys on johtanut siihen, että viestintävälineet kytkeytyvät yhä enemmän toisiinsa. Siksi opastan asiakkaita myös vaikkapa puhelimen käytön ongelmissa. Fyysisiä korjauksia laitteisiin en kuitenkaan ala tehdä, koska sellaista palvelua saa muualtakin. Keväällä keskitämme teknisen neuvonnan pelkästään Kontupisteeseen”, kertoo Sami.

COME TOGETHER! RIGHT NOW! Kulttuurien Mellunkylä / Cultures in Mellunkylä Torstaina 19.11.2009 klo 18 Mellari, Korvatunturintie 2, Mellunmäen vanha ostari

Sami Ollas ja Sanna Vara Kontupisteestä.

Monet palvelut ovat siirtyneet tai siirtymässä Internetiin. Lomakkeiden täyttö tai maksujen hoito ei ole aina kuitenkaan yhtä helppoa kuin tutulla palvelutiskillä. ”Suunnitelmissamme on aloittaa tiettyjen päivien aamuina heti yhdeksältä erilaisten nettipalveluiden käyttöön liittyvää opastusta. Tällaisia palveluja tarjoavat esimerkiksi pankit, Kela ja eri virastot. Emme aio unohtaa myöskään lapsia. Pisteen tekniikka mahdollistaa vaikkapa animaatioiden

tekemisen. Toiveita on tullut myös lauantaisesta muksukinosta. Elokuvakerhon organisointi vaatii kuitenkin eri paikallisten toimijoiden yhteistyötä, johon Kontupiste osaltaan on valmis. Uuteen pisteeseen varataan työtilaa myös projekteille”, sanailee Sanna. Kontupisteessä toivotaan, että uudesta toimintakeskuksesta muotoutuu yhteen hiileen puhaltava kokonaisuus, Kontulanmalli.

Tule ideoimaan kulttuuriporukoiden yhteistyötä ja esiintuloa metroradan varrella. Monimuotoisuus on alueemme kilpailuetu. Värikkyydellä ja kulttuurisella kirjolla rakennamme Mellunkylästä seudun vetovoimaisimman kaupunginosan. Come together and let your ideas flow about well-working cultural co-operation in this neighbourhood! Vapaamuotoisessa tapaamisessa suunnittelemme muun muassa: paikallisen kulttuuriverkoston toimintaa jatkossa Mellunmäen vanhan ostarin aulan käyttöä paikallisten kulttuuritilojen käyttöä esim. taide- ja valokuvanäyttelyihin We hope you to tell us your thoughts about cultural network actions and your ideas of using existing cultural rooms f.ex. for art- and photograph exhibitions in this area. OA MYÖS TERVETUL Let's make together our home area a great, colourful LUEIDEN IA R U NAAP cultural place to live in! PPAJAT! PATIAN TA A

JÄRJESTÄJÄT: MELLUNMÄKI-YHDISTYS RY. - KONTUKESKUS RY. - HELSINGIN KULTTUURIKESKUS

15


itseuuDistuva KauPunginosa? Keskusta-alueiden ulkopuoliset kaupunginosat ovat useimmiten asuinalueita, joiden ytimen muodostavat erilaiset pienemmät tai suuremmat palvelu- ja kauppakeskittymät, tavallisesti ostarit. Kaupunginosiin on sitoutunut suuri määrä erilaista pääomaa: infrastruktuuria kuten teitä ja erilaisia fyysisiä verkostoja, kiinteistöjä sekä kauppatavaraa. Asukkaat ylläpitävät näitä saamillaan tuloilla maksamalla veroja, vastikkeita ja käyttämällä paikallisia palveluita. Sijoitettu varallisuus, yritykset, palvelut, vaihdanta ja rahavirrat ovat kaikki lähitaloutta. Se on paljon suurempaa ja merkityksellisempää mitä usein tulemme ajatelleeksi. Taloudellisen pääoman lisäksi kaupunginosissa on tietysti ihmisiä ja inhimillistä pääomaa. Puhutaan myös sosiaalisesta ja kulttuurisesta pääomasta. Sitä karttuu kaikille mm. koulutuksen, kokemusten, työn ja harrastusten kautta. Taloudellisten realiteettien lisäksi oma ymmärryksemme ja tavoitteemme määrittävät suhdettamme lähiympäristöön: tutustummeko naapureihin, ostammeko lähikaupoista vai suuremmista keskuksista, osallistummeko paikallisiin rientoihin jne. Monet kaupunginosat ovat kuntien tai pienten kaupunkien kokoisia. Kaupunginosia voikin ajatella lähitalouden ja sosiaalisten verkostojen muodostamana systeeminä. Tällaisten kokonaisuuksien hahmotus on tosin vaikeampaa tiiviisti asutulla pääkaupunkiseudulla kuin haja-asutusalueilla. Vaikka kaupunginosilla ei olekaan kuntien

16

itsehallintoa, niin erilaisia omia virallista päätöksentekoa tukevia suunnittelujärjestelmiä voivat nekin kehittää ja vaikuttaa aktiivisesti uudistumiseensa. Systeemistä lähestymistapaa on alettu käyttää myös valtion aluekehittämisohjelmissa. Hallinnon kontrollin ja tavoitteiden asettelun sijaan on alettu luottaa enemmän paikallisiin kumppanuuksiin sekä yhdessä muotoiltujen ohjelmien toteuttamiseen. Oli kyseessä suurempi tai pienempi alue, niin periaatteessa kehittämisen lähtökohdat ovat pitkälti samat. Olennaista on nähdä, että pääresurssit löytyvät aina alueilta! Paikalliset toimijat ovat myös riippuvaisia toisistaan ja muodostavat erilaisia ravintoketjuja. Alueiden vetovoimaa ja viihtyvyyttä ei voi sysätä enää yhdelle vastuulliselle kuten kaupungille tai valtiolle. Kehittäminen on niiden kaikkien asia, jotka sen tuloksista hyötyvät. Alueet, joissa osataan tunnistaa ja valjastaa niihin sitoutunut erilainen pääoma mukaan yhteistyöhön, tulevat olemaan jatkossa voittajia. On parempi aina kiinnittää huomio vahvuuksiin ja mahdollisuuksiin kuin märehtiä kurjuutta. Uinuvien resurssien herättelyyn, omaehtoiseen itseuudistumiseen, tarvitaan myös työkaluja: erilaisia tapaamisia, tapahtumia, kokoontumistiloja, verkostoja sekä avointa ja kaikkia yhdistävää paikallisviestintää. Mellunkylässä on jo päästy lähtötelineistä.

Kulttuuriraiteen perusajatuksena on ollut luoda metroradan varteen kaupunginosia yhdistäviä avoimia kulttuuriverkostoja ja nostaa esille paikallista tekemistä. Asuinalueet eivät ole koskaan omavaraisia, on hyvä luoda suhteita ja vaihdantaa myös lähiympäristöön. Jos erilaiset liikkumisväylät ovat tärkeitä suurten klusterialueiden kehittämisessä, niin antavat ne uusia mahdollisuuksia myös pienemmässä mittakaavassa. Verkostossa nyt mukana olevien tuottajien ja toimijoiden piiriä on vain laajennettava. Sateenvarjomaisesti tuotetut tapahtumat ovat oiva tapa rakentaa suhteita ja nostaa tekemisen paikallista vaikuttavuutta. Myös kulttuuritilojen toiminnan suunnitteluun ovat uudet ja monikulttuuriset voimat tervetulleita. Ari Tolvanen Helsingin kulttuurikeskus


sia a! lli luj ka ve ai al ip p os ä ja Su äji itt yr

Mellunkylän kaupalliset palvelut

Seuraavilla sivuilla on ensimmäistä kertaa esitelty suurin osa Mellunkylän kaupallisista palveluista. Tietojen kerääminen oli aikaa vievä eikä lopputulos ole vielä täydellinen. Virheitäkin saattaa esiintyä, joten toivomme tässä tapauksessa yhteydenottoa sähköpostitse osoitteeseen: info@kontula.com. Tulemme loppuvuodesta täydentämään hakemistoa myös ns. business-to-business -osiolla, jossa tavoitteenamme on luetella paikalliset yritykset, jotka tekevät kauppaa muiden yritysten kanssa. Nämä hakemistot tullaan siirtämään myös Mellunkylän alueportaaliin (www.alueportaali.net), jossa tietojen päivittäminen on huomattavasti nopeampaa ja tehokkaampaa perinteiseen printtimediaan verrattuna. Lisäksi netissä tullaan esittelemään myös kaikki Mellunkylän julkiset palvelut.

17


Mellunkylän kaupalliset palvelut Alko Alko Kontula Kontulan ostoskeskus, puh. 020-711 2135

Antikvariaatti Kontulan Antikvariaatti Kontulan ostoskeskus, puh. 09-306 869

Apteekit Kontulan Apteekki

Hammaslääkäri Vakkilainen Irmeli

Kontulan Kiinteistöt Oy

Kontulan ostoskeskus, puh. 09-304 063

Kontulankaari 12, puh. 09-342 4430

Hammasteknikko Heinonen Elina

Kurkimäen Huolto Oy

Kontulan ostoskeskus, puh. 09-342 6264

Veteraanikuja 1, puh. 09-342 4020

Hierontaa ja fysioterapiaa

Vesalan Kiinteistöt Oy

Felin Vesa Tmi

Humikkalantie 90, puh. 09-340 9020

Koskenhaantie 22 A 6, puh. 050–563 0562

Itsepuolustuskoulutusta

Fysiokontu

Hipko Kontula

Kontulan ostoskeskus, puh. 09-340 3113

Sirrikuja 2, puh. 050-590 3905

Hieroja Katri Salo

Jäteasema

Kontulan ostoskeskus, puh. 09-350 5080

Kontulankaaren Apteekki

Ounasvaarantie 2 H, puh. 044-572 7624

Kontulan ostoskeskus, puh. 09-343 6650

Asianajotoimisto Lakitoimisto Pekka Tiusanen Kontulan ostoskeskus, puh. 09-340 3025

Askartelutarvikkeet Tiimari

Hierontahoidot Leskinen E. Ounasvaarantie 1 A, puh. 050-403 0713

JT-Fysioterapia Ounasvaarantie 7 B, puh. 0400-866 997

Helsingin Sortti-asema Kivikonlaita 5, puh. 09-156 1611

Kampaamot ja parturit Beautyhair Sirpa Mansner Kontulan Ostoskeskus, puh. 09-302 899

Kontulan Fysikaalinen Hoitola Tmi Kaarenjalka 10, puh. 09-349 7072

Kampaamo Blue Eden Saariselänkuja 6 B (pääty), puh. 0400-903 094

Kontulan ostoskeskus, puh. 044-712 9225

Kosmetologi-hieroja Kirsi Niemi Saanatunturintie 2 C, puh. 040-707 0747

Eläinlääkäri

Kampaamo Céla Koskenhaantie 9, puh. 09-340 1350

Helsingin Eläinlääkärikeskus Koskenhaantie 34, puh. 09-342 4330

Erikoisruokakaupat Eestin Market, virolainen ruokakauppa Rekipellontie 10

Gastronom, venäläinen ruokakauppa Mellunmäenaukio

Urheiluhieroja Lehtinen Mika Tmi Porttikuja 3 C 84, puh. 040-587 7302

Kurkisuontie 2, puh.09-349 1463

Urheiluhieroja Niemistö Sebastian Sakara 2, puh. 040-581 9020

Hammaslääkäri Perkkiö-Nyyssönen Raija Ounasvaarankuja 1 A, puh. 09-325 1522

Hammaslääkäri Pylvänen Sari Kontulankaari 2 A 3, puh. 09–349 7030

Hammaslääkäri Pärnänen Pirjo Kontulan ostoskeskus, puh. 09-340 3670

Hammaslääkäri Repka Pia Kontulankaari 2 A 3, puh. 09–349 8345

18

Kampaamo Marjo Kuivasniemi Laakavuorenkuja 2, puh. 040 536 8575

Huoltoasemat/ automaattiasemat Evacar Autopalvelut – Neste Kontula Kotikonnuntie 1, puh. 09-555 350

Hammaslääkärit

Kampaamo Hiusnurkka

A24 automaattiasema Mellunmäentie

Teboil automaattiasema Lirokuja 1

Isännöintitoimistot Isännöitsijäkonttori Oy Korvatunturintie 2, puh. 09-343 50 200

Kontulan Huolto Oy Kontulan Ostoskeskus, puh. 09-342 4200

Kampaamo Pirkko Ounasvaarantie 1 A, puh. 09-325 7538

Kampaamo Päämestari Kontulan Ostoskeskus, puh. 09-340 3140

Kauneushoitola Kanelia Laakavuorenkuja 2 C, puh. 09-558 600

Marin parturi-kampaamo Kontulan Ostoskeskus, puh. 09-306 806

Mia-Stina Tanhuantie 1 C 42, puh. 040-846 1998

Mellunmäen Tukkatunturi Ounasvaarankuja 1 B, 09-325 6605


Natella Art

Huoneisto Patria Oy LKV

Kaarikuja 7 Ö 442, puh. 046-811 1050

Korvatunturintie 1 E 73, puh. 09-325 4695

Parturi Herrain

Kiinteistömaailma, Asuntorengas Oy LKV

Kontulan Ostoskeskus, puh. 09-340 3729

Parturi-Kampaamo Byrkland Kontulan Ostoskeskus

Parturi-Kampaamo Hiusilo Ounasvaarankuja 4, 09-727 4080

Kuljetuspalvelu Autoilija Honkanen Harri Veteraanikuja 3 C 9,puh. 09-850 51341

Kontulan ostoskeskus, puh. 09-231 02050

Kuntosalit

KT Kiinteistönvälitys Oy LKV

Arctic Gym Ylläs-Halli

Tanhuankuja 2 E 41, puh. 040-575 0114

Savikiekontie 4, puh. 050-331 0992

Kioskit

FIX Kontula

Parturi-Kampaamo Hussein

R-kioski Kontula

Ounasvaarankuja 1, 09-325 6060

Kontulan ostoskeskus, puh. 09-302 251

Kontulan ostoskeskus, puh. 09-348-86353

Kontulan kuntokellari Kontulan ostoskeskus, puh. 09-310 87451

Parturi-Kampaamo Liisaleena

R-kioski Kontula (Metro)

Kotikonnuntie 9 D, puh. 09-340 2031

Kontulan metroasema, puh.09-301 038

Kuntoklubi Bodimimmit Ounasvaarantie 1 B, puh. 09-325 4506

Parturi-Kampaamo Qcut

R-kioski Linnoittajantie

Ounasvaarantie 9, puh. 09-395 1350

Linnoittajantie 1, puh. 09-568 22190

Lasten vaatteita

Parturi-Kampaamo Rita Juvonen

R-kioski Mellunmäki (Metro)

Lastenvaateliike Ketunpoika

Kontulan Ostoskeskus, puh. 09-554 006

Ounasvaarantie 9, puh. 09-553 462

Varhelantie 3, puh. 09-3403250

Parturi-Kampaamo Rollers

Kirjasto

Leipomot/kahvilat

Kontulan Kirjasto

Kahvila Eden Café

Kivikonkaari 5, puh. 09 -555 855

Paulan HiusStudio Kontulan Ostoskeskus, puh. 0400-504 340

Salon Cutriella Kontulan Ostoskeskus, puh. 09-340 1103

Kontulan ostoskeskus, puh. 09-310 85094

Korvatunturintie 2, puh.0400-903094

Kirpputorit

Kontumarketin kahvio

Mellukirppis Korvatunturintie 2, puh. 040-872 1034

Sivén Sanna Tmi

Koulutusta

Kosmetiikka

Koulutusfirma Raine Manninen Oy Kontulan ostoskeskus, puh. 050-374 0314

Kukkakaupat

Kello- ja kultasepät

Kontulan Kukka

Kontulan Kello Ky Kontulan ostoskeskus, puh. 09-304 764

Kukkakauppa Unikko

Kello-Aitta Oy Kontulan ostoskeskus, puh. 09-406 815

Kontulan ostoskeskus, puh. 09-304 880

Asuntokaupat Oy LKV Rekipellontie 2, puh. 09-565 2295

Lukkoliike Lukko-paja Laakavuorentie 5, puh. 09-342 4400

Lääkäripalvelut Kivikon terveysasema Kivikonkaari 21 , puh.09-310 5015 (vaihde)

Kontulan ostoskeskus, puh.09-304 833

Kontulan terveysasema

Kukkakioski Salla Kukka

Kontulan ostoskeskus, puh.09-310 5015 (vaihde)

Sallatunturintie 1, 09-325 6672

Kiinteistönvälittäjät

Marian konditoria Kontulan ostoskeskus, puh. 09-555 233

Linnoittajantie 1 C 48, puh. 050-522 9960

Kontulan Kosmetiikka Kontulan ostoskeskus, puh. 09-301 090

Kontulan ostoskeskus, puh. 09-340 9010

Mellunmäen Kukkakauppa

Lääkäriasema Mellumetro Laakavuorenkuja 2 A, puh. 09-395 1411

Korvatunturintie 2, 09-325 3984

Metroses Kontulan metroasema, puh. 0500-701 611

19


Mellunkylän kaupalliset palvelut Musiikin opetusta Lasten kulttuurikeskus Musikantit Karpalokuja 7 A, puh. 045-139 1998

Ompelimot Neven Ompelimo Ateljee

Kontulan Pizza & Kebab

Kontukievari

Kontulan ostoskeskus, puh. 09-301 447

Porttikuja 7, puh. 09-340 3499

McDonald`s

Kontulan Himabaari

Kontulan ostoskeskus, puh. 09-222 2044

Kontulan ostoskeskus, puh. 040-965 2404

Nivada

Merikarhu Pub

Laakavuorentie 6, puh. 09-342 5583

Kontulan ostoskeskus

Paussi Kebab Pizza

Paris Pub

Kontulan ostoskeskus, puh. 09-340 4494

Kontulan ostoskeskus

Pizzapalvelu Kivikko

Pub 94

Lohkarekuja 1, puh. 09-342 3781

Kontulan ostoskeskus, puh. 09-342 2418

Pizza Speed

Kahvila-Pub Päättäri

Humikkalanrinne 1, puh. 09-224 4455

Kontulankaari 14

Pizza Taxi

Restobar Deja Vu

Kontulan ostoskeskus, puh. 09-340 4300

Kontulan ostoskeskus, puh. 09-388 2041

Pizzeria Roosa

Taikahattu

Rekipellontie 2, puh. 09-340 5670

Tanhuantie 3, puh. 3421 556

Pizzeria Sump House

Vesala Cafe

Kivikonkaari 12, puh. 09-342 3781

Aarteenetsijäntie 2-4

Tuuba

Puutarhamyymälä

Kivikonkaari 7 A, puh. 040-577 4203

Ompelimo Tmi Kaisa Viermaa Ounasvaarantie 2 H, puh. 050-380 9515

Optikkoliikkeet Instrumentarium Look & Life -myymälä Kontulan ostoskeskus, puh. 020-1708130

Specsavers Kontula Kontulan ostoskeskus, puh. 09-552 131

Pankit Helsingin OP Pankki Kontulan ostoskeskus, puh. 010-255 9015

Nordea Kontulan ostoskeskus, puh. 0200 3000

Kurjenkellonkuja

Sampo Pankki Kontulan ostoskeskus, puh. 010-546 0070

Polkupyöräliikkeet/Huolto

Pesulat

Kontulan Pyörähuolto

Sol Pesula Kontula Kontulan ostoskeskus, puh. 042-457 6033

Pikaruokapaikat El Halal/Pizzeria

Puutarhamyymälä Muhevainen Kontula Lirokuja 3, puh.09-342 1288

Kontulan ostoskeskus, puh. 09-388 3815

Päivittäistavarakaupat

Mellunmäen Pyörähuolto

Alepa Kontula/Kivikko

Laakavuorenkuja 2 , puh. 09-395 2963

Kontulankaari 8, puh. 010 76 69190

Posti

Alepa Mellunmäki Korvatunturintie 2, puh. 010 76 69540

Kontulan ostoskeskus, puh. 09-224 6489

00940 HELSINKI

Finn Pizza

Itella Oyj Kontulan ostoskeskus, puh. puh. 0200 71000

K-Market Liikenne Kontula

00970 HELSINKI

K-Supermarket Kontumarket

Valintatalo Mellunmäki Ounasvaarantie 9, puh. 0200 71000

Kontulan ostoskeskus, puh. 09-340 9010

Varhelantie 3, puh. 09-346 3300

Hesburger Kontula Lirokuja 1, puh. 075 325 9241

Kiinalainen katukeittiö Kontulan ostoskeskus, puh. 050-582 8499

Kivikko Cafe Bar Kivikonkaari 39, puh. 09-342 5092

Kontulan Hot Pizza Kontulan ostoskeskus, puh. 09-386 6110

20

Pubit

Kotikonnuntie 1, puh. 09-3487 0410

K-Supermarket Masi Pallaksentie 2, puh. 09-3424520

Cafe Kontula

Lidl Kontula

Kontulan ostoskeskus, puh. 09-301 241

Kontulan ostoskeskus, puh. 0800 - 05435

Cafe London Pub

Siwa Kurkimäki

Kontulan ostoskeskus, puh. 09-349 4214

Kurjenkellonkuja 2, puh. 09-3493406


Siwa Vesala

Bekric Tmi

Rekipellontie 2, puh. 09-22433802

Fallpakankuja 3 B 16, puh. 040-911 1617

S-Market Kontula

Clean Spot Ky

Kontulan ostoskeskus, puh. 010-7662800

Laakavuorentie 7 B 35, puh. 040-562 8461

Valintatalo Kivikko

ESO-Siivouspalvelu

Kivikonkaari 30, puh. 09-22434375

Kivikonkaari 49 D 51, puh. 040-508 9377

Tilitoimisto Tilitoimisto Selot Oy Kurjenkellonkuja 1, puh. 09-349 3139

Toimistotarvikkeita JK-Tarvike Oy Karpalokuja 4, puh. 09-347 8450

Valintatalo Mellunmäki

Etelä-Suomen Pesuexpertit Oy

Ounasvaarantie 9, puh. 09-3424470

Saariselänkuja 4 B 19, puh. 09-325 2661

Kassatiimi Rekipellontie 2, puh. 020-7440 700

Ravintolat Ravintola Aapelin Baari Kontulan ostoskeskus, puh. 09-306 761

Ravintola Anand Laakavuorenkuja 2, puh. 09-395 2643

Ravintola Helmi Grilli Kontulan ostoskeskus, puh. 020-742 4700

Ravintola Il Treno Pallaksentie 4, puh. 09-395 1611

Ravintola Provinssi Korvatunturintie 2, puh. 09-325 1794

Ravintola Tikka Palace

Iloinen Moppi Oy Mustikkarinne 3 B, puh. 050-330 2905

TV- ja videohuolto

Kissun Kotiapu & Siivous

Kymppi TV Oy,

Laakavuorentie 12 B 29, puh. 040-768 1036

Laakavuorenkuja 2, puh. 09-565 1068

Nemorex Palvelut

Urheilukauppa

Karpalokuja 4 E 29, puh. 041-518 9241

Rinkinen Sylvi Tmi Kontulankaari 11 F 192, puh. 040-759 8312

Siivouspalvelut Raija Ky Patteripolku 3 L, puh. 09-388 1916

Säihky Tmi Ostostie 3 K 260, puh. 050-345 9747

Sportia Ylläs-Halli Savikiekontie 4, puh. 020-787 0470

Valokuvausliike Kuvajainen Oy Kontulan Ostoskeskus, puh. 09-306 945

Valokuvausta Studio Sarjafoto

Kontulan ostoskeskus, puh. 09-386 6330

Taloustavarat

Ravintola Wanha Rouva

Kiva kauppa

Kontulan ostoskeskus, puh. 09-340 90470

Kontulan Ostoskeskus, puh. 09-270 92308

Videovuokraamo

Ravintola Wenla ja Comeetta

Saiturin Pörssi

Videofirma Makuuni

Kontulan ostoskeskus, puh.09-307 099

Kontulan Ostoskeskus, puh. 09-340 3454

Kontulan Ostoskeskus, puh. 09-340 3100

Ravintola Wing Wah

Talviurheilukeskus

Yökerhot/diskoteekit

Ylläs-Halli

Comeetta

Kontulan ostoskeskus, puh. 09-222 4088

Karpalokuja 2 B, puh. 09-496 820

Show-tekniikka

Savikiekontie 4, puh. 09-224 5103

Kontulan Ostoskeskus, puh. 09-307 099

Discoland Oy

Tanssikoulu

Metro Club

Kontulan Ostoskeskus, puh. puh. 09-342 4220

Tanssin Maailma Ketonen

Siivouspalvelut

Porttikuja 7, puh. 040-774 9024

Al Tamimi

Tietotekniikka/huolto

Laakavuorentie 1 B 15, puh. 050-571 6607

Bamar Ay Ounasvaarantie 7 C 29, puh. 050-3004066

Beki Oy

Tmi Niklas Nyström

Kontulan Ostoskeskus, puh. 09-386 7125

Stone Humikkalanrinne 1, puh. 09-224 5772

Oikeudet muutoksiin pidätetään.

Mäkikurpankuja 3 i, puh. 0400-512 868

Tietokonehuolto Atk-avuks Yllästunturintie 2 E, puh. 044-272 9344

Kontulan Ostoskeskus, puh. 09-348 77700

21


Alko 58 Asukastila Wanha Posti 84 Beautyhair Sirpa Mansner 61 Beki Oy 22 Discoland Oy 79 El Halal 37 FC Kontu 13 (muuttaa joulukuussa 2009 kohtaan 84) Fix Kontula 76 Fysio-Kontu Oy 32 Fredimik 22 Hammaslääkäri Pärnänen Pirjo 24 Hammaslääkäri Vakkilainen Irmeli 24 Hammasteknikko Heinonen Elina 23 Helsingin Itsepuolustuskoulu 36 Helsingin Pinta-ala Oy 26 Helsingin OP Pankki 52 Instrumentarium Look & Life 80 Isännöinti KP Ky 28 Itä-Helsingin Klubitalo 29-31 Kampaamo Päämestari 43 Kello-Aitta Oy 54 Kiinteistömaailma 52 Kioski Metromini 5 Kirjasto 70 Kiva -kauppa 46 Kontulan Antikvariaatti 62 Kontulan Apteekki 57 Kontulan Himabaari 37 Kontulan Hot Pizza 77 Kontulan Huolto Oy 39 Kontulan Katukeittiö 66

Kontulan Kello 67 Kontulan Kosmetiikka 10 Kontulan Kukka 42 Kontulan Pizza & Kebab 40 Kontulan Pyörähuolto 16 Kontulan Symppis 84 Kontulankaaren Apteekki 87 Kontumarket ja kahvio 3 Kontupiste 13 (muuttaa joulukuussa 2009 kohtaan 84) Kotisairaala 73 Koulutusfirma Raine Manninen Oy 27 Kukkakauppa Unikko 68 Kuntokellari 72 Kuvajainen Oy 63 Lakitoimisto Pekka Tiusanen 25 Lidl 60 London Pub 82 Luontaistuote Niittyvilla 18 Lähiöasema 86 Marian konditoria 81 Marin parturi-kampaamo 33 McDonald`s 59 Meriosvo Pub 64 Metroasema 1 Metro Club 89 Metroses 1 Metrokappeli 6-7 Nordea Pankki 20 Nuorten toimintakeskus Kontula 71 Paris Pub 21 Parturi Herrain 49

Parturi-Kampaamo Byrkland 14 Parturi-Kampaamo Paulan HiusStudio 41 Parturi-Kampaamo Rita Juvonen 45 Paussi Kebab Pizza 65 Pizza Taxi 11 Posti 47 Pub Kontula 78 Pub 94 38 Ravintola Aapelin Baari 74 Ravintola Finnish Fried Chicken 12 Ravintola Helmi Grilli 4 Ravintola Wanha Rouva 55 Ravintola Wenla ja Comeetta 83 Ravintola Wing Wah 51 Restobar Deja Vu 15 R-Kioski, Kontulan metroasema 2 R-Kioski, Kontulan ostari 50 Saiturin Pörssi 19 Salon Cutriella 17 Sampo Pankki 48 Skeittihalli 90 S-Market 34 SOL-Pesulapalvelut 56 Specsavers 88 Suomen Lehtiapaja Oy 6 Taksiasema 93 Terveysasema 69 Tiimari 85 Uimahalli 76 Videofirma Makuuni 44


Ihmisiä yritysten taustalla

Punjabista Kontulaan Kontulan ostarilla on tunnetusti monta pubia. Yksi viihtyisimmistä on Restobar Deja Vu, joka avattiin loppuvuodesta 2005. Ravitsemusliikkeen omistaa yhdessä kaverinsa Surjeet Singhin kanssa Saini Kashmir, Mellunmäessä asuva ja Kontulassa toimiva yrittäjä. Saini syntyi runsaat 50 vuotta sitten Punjabin osavaltiossa Pohjois-Intiassa. Lapsuus sujui vaatimattomissa oloissa perheen kanssa maatilalla ja nuoruus myyjänä kaupungissa. Suomeen hän tuli vuonna 1982. Matkan syinä olivat Sainin mukaan sattuma, uteliaisuus ja kaukaiset sukulaiset. Hän ihastui näkemäänsä ja kokemaansa Suomessa ja päätti asettautua tänne. Seuraavat vuodet vierivat monenlaisissa töissä, bensa-asemasta elintarvikealan töihin Kotisaari Oy:ssä. Suomen kansalaisuuden Saimi sai 1988. 1990-luvun lama iski moniin suomalaisiin ja myös Sainiin, jonka seurauksena hän joutui kolmeksi vuodeksi työttömyyskortistoon. -Tuo aika oli vaikea, Saini kertoo ja toteaa, että myös tulevaisuudenusko oli koetuksella. Silloin nousi ensimmäistä kertaa esille mahdollisuus luoda itse työpaikka itselleen. Sainin yrittäjätarina ravitsemusalalla alkoi laman jälkeen 90-luvun loppupuoliskolla. Hän avasi ensin vaimonsa kanssa ruokapaikan Meilahdessa Kuusitiellä, jonka

Saini Kashmir yrityksensä edessä.

myytyään hän perusti West Sight -nimisen pubin Vantaan Länsimäkeen. Tämän pubin Saini myi vuonna 2003 perustettuaan Malmilla sijaitsevan Teerituvan. Luovuttuaan Teerituvasta eteen tuli mahdollisuus jatkaa toimintaa Kontulan ostarilla. Tarjolla ollut entinen Rainbow -niminen pubi ei tuolloin ollut kaikkein parhaimmassa maineessa ja kunnossa, mutta Saini päätti kumppaninsa kanssa ostaa paikan ja kunnostaa sen. Tuloksena oli restobar Deja Vu. Ensialkuun toiminta oli hankalaa, kun tavoitteena oli saada uutta asiakaskuntaa tilaan, mutta nyttemmin Saini on tyytyväinen pubin toimintaan. Hän pyörittää paikkaa kumppaninsa kanssa kahdestaan

ja toiminta tuo leivän pöydälle, vaikka kilpailu alalla on kovaa. Saini pitää suomalaista yrityskulttuuria rehtinä ja toimivana. Yhteistyö viranomaisten kanssa on sujunut hyvin. Omien alalla saamiensa kokemusten perusteella hän peräänkuuluttaa rehellistä yritystoimintaa ja yhteistyökykyä yrittäjien välillä. Saini haluaa jatkossakin panostaa palveluun. Tärkeätä on, että ihmiset viihtyvät paikassa, jonne he tulevat ottamaan drinkin tai tuopillisen olutta. Déjà vu (suom. jo nähty) eli entiselämys tarkoittaa tuttuuden tunnetta jossakin tilanteessa; henkilö tuntee kokeneensa uuden tilanteen aiemminkin (Wikipedia).

23


Notkea Rotta

Notkea Rotta saavuttaa maalin: Itä-Helsingin uusperinneyhtye julkaisee ensi vuoden alussa neljännen pitkäsoittolevynsä. Mutta älkäämme pelätkö. Uutta on tulossa.

hamuaa uuteen kattaukseen

24


Jo viime vuosisadalla syntynyt Notkea Rotta, samplepohjaisen livesoitannan yhtye on rapannut itsensä niin nuorten kuin vanhempienkin (itä)helsinkiläisten sydämiin. Livekeikoillaan Notkis on rikastuttanut, vihastuttanut ja ihastuttanut perinteisesti KontuFestareita ja monia muita tapahtumia biiseillään, jotka kertovat idän arjesta ja asemasta. Notkea Rotta, Rautaperse/Komisario Jyrkkä, Meno-Anu (ei enää mukana) ja Rohtori Laine Liekehtivien Torsionien rytmittäminä on tullut myös osaksi ”16 kilometriä Helsingin keskustasta sijaitsevaa Kontulaa”. Itä-Helsingissä syntynyt ja elävä Notkea Rotta julkaisee neljännen juuriaan ja tarinaansa monitahoisesti kuvaavan pitkäsoittolevynsä. Jatkoa kuitenkin seuraa ”puhtaalta pöydältä” edelleen vuonna 2010 uustuotannolla, joka syntyy biisi biisiltä. Aiheena voi olla vaikkapa ryynimakkara, jos se tuntuu tärkeältä. Erikoista yhtyeen toiminnassa on ollut ja on se, että jokainen biisin keskushahmo sanoittaa ja kertoo tarinansa itse muiden jäsenten ja Liekehtivien Torsionien tukemana.

Pojat on poikia Notkea Rotta on ”idän poikien” yhteenliittymä. He eivät kiipeä lavalle hakeakseen henkilökohtaista glamouria, vaan kertomaan Itä-Helsingistä, sen elämästä ja siellä elävistä ajatuksista. Esiintyjät haluavat olla hahmoja, joita olemme ja joilla on muillekin asiaa. Keitä he sitten ovat elävässä elämässä? Vastaus on helppo: itähelsinkiläisiä nuoria

omine huolineen, iloineen ja kokemuksineen; Kontulassa voi elää komeasti, Mellunmäessä mukavasti ja Roihuvuoressa rattoisasti. Siviiliminä peittyy rotan nenään, poliisin pukuun tai rohtorointiin.

Pahoja poikia? Notkiksen tekstejä ovat jotkut paheksuneet ja pitäneet niitä räävittöminä. Ironia ja nauru itselle on vaikea taiteenlaji, jossa vain harva taiteilija onnistuu. Notkean Rotan elämän läheisyyden ja myönteisyyden ovat kuitenkin myös monet ymmärtäneet; Itä-Helsingin poliisikin on oivaltanut Notkean Rotan myönteisen roolin alueen järjestyksen ja kurin turvaamisessa. Live-keikoilla Rottia ja Torsioneja on heitelty naisten pikkareilla. Se kertoo elämäntuoksuisesta suosiosta. Sanat ja live-esiintyminen ovat Notkean Rotan perusta. Lavalla pojat ovat kiinni arjessa, pyyhkivät pölyjä ja raplaavat roskia, jotka muutoin jäisivät jätesäiliöiden pimeään. Osa Notkista, Suomen tiukin livebändi Liekehtivät Torsionit on kuin valaistut lenkkarit, jotka sopivat niin Notkealle Rotalle kuin yhtä lailla Komisario Jyrkälle ja Rohtori Laineelle. Lapsia ja nuoria vahingoittamatta ja loukkaamatta Notkea Rotta suuntaa sanomansa täysi-ikäiselle väestölle. Saa nähdä, onko Rotta niin Notkea, että tulevaisuudessa syntyy vielä uusia hahmoja ja hemmoja, joilla on meille sanomista tai jotka haluavat kertoa miltä me todellisuudessa näytämme. Teksti: Pekka Saarnio

Notkean Rotan tuotantoa: Kontula – Koh Phangan All Night Long (Monsp 2007) CD, LP Itä meidän (Monsp 2005) CD, LP Kaupungin vauhdissa – EP (Monsp 2004) CD, 12” Panokset piippuun, pöhinät pönttöön (Karelia 2002) CD Pöhinää (Karelia 2001) CDS

25


VARAUDU TALVEEN!

PYÖRÄN TALVISÄILYTYS JA HUOLTO 80 € Noutopalvelu lähialueelta 5 €

LUISTINTEN TEROITUS 5 €

Meiltä pyöriin:

NASTARENKAAT KITKARENKAAT

SUKSIEN HUOLTO PILKKISYÖTTEJÄ ym. ym.

Vuosaaren Pyörähuolto Oy

Mellunmäen Pyörähuolto

Kontulan Pyörähuolto

Lokitie 1, puh. 3215 074 Ark. 9-18, la 9-14 www.vuosaarenpyorahuolto.fi

Puh. 3952 963 Ark. 10-18, la 9-14

Puh. 3883 815 Ark. 10-18, la 9-14


Haloo pelastuslaitos! Jos paukuttelua olisi vain yhtenä yönä vuodessa, tuskin siitä viitsittäisiin valittaa. Kolmen viikon ”talvisota” on jo ihan eri juttu. Haloo hallintokeskus! Kuinka kauan uutta lainsäädäntöä pitää odottaa? Asennevalistus tuntuu menneen ainakin ihan pieleen, koska paukutteluaika sen kun venyy vuodesta toiseen. Haloo poliisi! Valvotteko holtitonta paukuttelua ennen ja jälkeen uudenvuoden? Haloo kaupunginhallitus! Tiedättekö missä mennään? Ehkä pitää vain jatkaa aloitteiden tekoa.

kysymyksiin vastata. Rohkeasti vaan kentälle keskustelemaan! Metron piiitkän hätänumeron lyhentämisen luulisi olevan itsestään selvä toimenpide. Asiasta keskusteltiin Mellunkylän aluefoorumissa helmikuussa. Kivikossa asuva kaupunginvaltuutettu Pekka Saarnio otti asian esiin pelastuslautakunnan kokouksessa, jossa todettiin että ongelma on. Missä viipyvät toimenpiteet? Metron kysymyksiä käsitellään Mellunkylän aluefoorumissa heti ensi vuoden alussa. Olkaa kuulolla ja tulkaa keskustelemaan!

METRO PUHUTTAA

KALJAKUPPILAT OSTARILLA (JA MUUALLA)

Metron ja sen liityntäliikenteen asiat ovat aina ajankohtaisia Mellunkylässä. Viimeksi Helsingin Sanomat esitteli viranomaisten kaavailuja palata takaisin vyöhykeajatteluun, joka on jo kerran hylätty (HS 11.10.2009). Esitys nostaisi idässä asuvien liikkumisen hintaa kohtuuttomasti. Toivottavasti esitys haudataan mahdollisimman pian.

Laman puskiessa taas päälle työttömyys kasvaa ja kaljakuppilat lisääntyvät ja täyttyvät. Mellunkylän syyskuun aluefoorumin aiheena oli viihtyvyys- ja turvallisuus, ja Kontulan ostari puhutti jälleen kerran.

EI LOPPUA JOKAVUOTISELLE TALVISODALLE ? Helmikuun aluefoorumissa Mellarissa alueen asukas kysyi, voitaisiinko jotain tehdä ”jokavuotiselle talvisodalle” eli ilotulitusten paukkeelle vuodenvaihteen tienoilla. Pahimmillaan se kestää kolmekin viikkoa, ja meteli on sietämätön, puhumattakaan uhasta turvallisuudelle tai haitasta ympäristön siisteydelle. Kävi ilmi, että 26 valtuutettua oli jo aiemmin pyytänyt viranomaisia rajoittamaan paukuttelun tietyille alueille. Aloite käsiteltiin 31.8.2008 kaupunginhallituksessa. Kaupunginhallitus oli pyytänyt asiasta hallintokeskuksen turvallisuus- ja valmiusosaston sekä pelastuslaitoksen lausunnot. Pelastuslaitos kielsi ilotulitusten käytön viime vuodenvaihteessa ”31.12.2008 klo 18.00 – 1.1.2009 klo 6.00 välisenä aikana” kaupungin keskustassa ja kahdeksalla muulla alueella, joita idässä olivat Kontulan ostoskeskus ja Itäkeskuksen kauppakeskus, ml. Tallinnan aukio. Pelastuslaitos ja poliisi ovat yhdessä määritelleet alueet. Turvallisuus- ja valmiusosasto taas piti alueellisia rajoituksia riittämättöminä ja haluaisi tiukempaa lainsäädäntöä ja asennevalistusta. Lausuntojen pohjalta kaupunginhallitus katsoi, että on tarkoituksenmukaisempaa kieltää käyttö tietyillä alueilla kuin osoittaa käyttöön erikseen varattuja alueita. Suomeksi: ei tarvitse tehdä mitään muutoksia.

Iso kysymys on, mitä kautta metron Sipoon linjaus vedetään. Siitä odotetaan päätöstä jo tammikuussa. Mellunkylässä toivotaan järjen voittavan ja linjauksen tulevan Mellunkylän kautta. Ratkaisu liittäisi Sipoon uudet alueet ja Mellunkylän kehittämisen toisiinsa. Miksi metron automatisointia suunnitellaan kuulematta metron käyttäjiä? Vieläkään eivät liikennesuunnittelijat ole laskeutuneet torneistaan kertomaan uudistuksesta. Pitäisihän heidän ymmärtää, että yleinen sieltä täältä napattu tieto ei riitä vakuuttamaan käyttäjiä uudistuksen hyödyistä. Ihan turhaan lietsotaan levottomuutta, kun asioista ei kerrota eikä

Asukkaat vaativat mm. Kontulan ostoskeskuksen yrittäjäyhdistykseltä, että se hillitsisi kauppojen muuttumista ravintoloiksi. Osansa kiukusta sai yhdistyksen puheenjohtaja Jenni Keskinen, joka pitää ostarilla Helmi Grilliä. Se on kunnon ruokaravintola, siisti ja kohtuuhintainen, eikä missään tapauksessa kaljakuppilaksi luokiteltava. Paikan päällä ollut poliisin edustaja tähdensi, että yrittäjäyhdistys ei ole syypää kaljakuppiloihin. Ostarilla on kymmeniä kiinteistönomistajia, joista jokainen päättää itsenäisesti, kenelle ja mihin toimintaan omistamansa tilat vuokraa. Uusi tupakkalaki, joka kieltää sauhuttelun ravintoloissa, taas tuo asiakkaat ulkoilmoille tupakkatauoille. Mikään laki ei voi sitä kieltää. Eli ei kannata kiukutella yrittäjäyhdistykselle ja sen puheenjohtajalle, joka tekee paljon palkatonta työtä Kontulan ostarin viihtyvyyden parantamiseksi. Sitä paitsi poliisin, vartijoiden ja yrittäjien tilastojen mukaan ostarin turvallisuus on roimasti parantunut viimeisen parin vuoden aikana. Tätä vahvistaa myös kaupungin tietokeskuksen tuore kysely asukkaille. Kontulassa turvallisuus on parantunut selvästi enemmän kuin kaupungissa keskimäärin. Poliisi ja verottaja valvovat kaljakuppiloiden toimintaa.

27


Kiinteistömaailma|Asuntorengas Oy LKV Alueellinen asuntoasiantuntija palveluksessanne: Katri Korhonen TJ, yrittäjä, LVV, LKV

Petri Hietala myyntipäällikkö, LVV, LKV

Puh. 0400 933 595

Puh. 0400 519 920

Mika Laakkonen myyntineuvottelija

Tuula Laine kiinteistönvälittäjä, LVV, LKV

Puh. 0400 632 888

Puh. 050 343 4735

Markku Luoto myyntipäällikkö

Erto Ollila myyntineuvottelija

Puh. 0400 415 681

Puh. 0500-544204

Hanna Peltonen myyntineuvottelija

Kaija Räsänen myyntineuvottelija

Puh. 044-303 7179

Puh. 040 587 3598

Me tiedämme 98 % tarkkuudella mitä sinunkin asunnostasi saa. Tervetuloa keskustelemaan kanssamme asuntoasioista. Myymälämme on Kontulan ostoskeskuksessa, ja ovet ovat avoinna ma-to klo 10.00-18.00, pe klo 10.00-17.00. Muuna aikana päivystysnumeromme on 09-2310 2050. Palkkioesimerkki: VARMA 1200 € + 4,0 % + 190 € asiakirjakulut (sisältäen alv:n)


MELLUNMÄEN MARTAT 30 VUOTTA Olet varmaan huomannut ennen pääsiäistä ja pikkujoulua Mellunmäessä marttojen myyjäisilmoituksia ja ehkä käynytkin myyjäisissämme.

Mitä me martat olemme? Martat on kansalaisjärjestö, joka edistää kotitalouden asemaa ja lisää kotityön arvostusta. Martat on puolueisiin sitoutumaton, perheiden hyvinvointia edistävä järjestö, joka tarjoaa jäsenilleen yhteiskunnallisen vaikuttamisen mahdollisuuksia ja monipuolista toimintaa. Keskusjärjestöön Marttaliittoon kuuluu 16 piirin alueella yli 1000 marttayhdistystä ja lähes 45 000 jäsentä,. Järjestön toiminta alkoi Helsingissä vuonna 1899. Yksi perustajajäsenistä oli tulisieluinen Lucina Hagman. Yhdistyksen tarkoituksena oli sivistää kansaa naisten avulla ja nimen piti alun perin olla "Sivistystä kodeille", joka ei kuitenkaan läpäissyt sortovuosien aikaista tiukkaa sensuuria. Raamatullinen nimi Martat hyväksyttiin. Meitä marttoja on monenlaisia, Vauhtimartat vaikuttaa Tampereella, Joensuussa on Akateemiset Herrasmartat. Marttojen perinnetietokeskus Syreeni sijaitsee Mikkelin Kenkäverossa, siellä on aina viehättävä joulunäyttely. Kehitysyhteistyöprojektit alkoivat 1950-luvulla, ulkomaista toimintaa on esim. Burkina Fasossa, Virossa ja Karjalassa. Myös pohjoismaisiin naisjärjestöihin on yhteyksiä. Lokakuun alussa oli Marttaliitolla Espoon WeeGee-museossa vieraita afrikkalaisesta Burkina Fasosta joka ennen tunnettiin Ylä-Voltan nimellä. Marttaliitto täyttää tänä vuonna 110 vuotta ja juhlia vietettiin lokakuun 10. päivänä. Martat ovat päässeet otsikoihin vauvansukkakampanjalla yhdessä Kätilöliiton kanssa. Jokainen tänä vuonna syntynyt

vauva on saanut tai saa marttojen kutomat sukat. Uudenmaan martat, johon oma yhdistyksemme Mellunmäen martat kuuluu, täytti tänä vuonna 80 vuotta. Marttaliitto ja Uudenmaan martat ovat siirtyneet uuteen toimipaikkaan osoitteeseen Lapinlahdenkatu 3. Uudenmaan martoilla on viikottain eri teemoista luentoja, joihin on ilmainen pääsy. Uusissa tiloissa on kaksi hyvin varustettua opetuskeittiötä, joissa järjestetään maksullisia ruokakursseja pätevien kotitalousneuvojien opastuksella. Oma yhdistyksemme on käynyt kursseilla kokeilemassa uusia, eksoottisiakin makuja. Yhdessä tekeminen on hauskaa. Tämän vuoden teema martoilla on ”Kohtaamispaikkana koti”. Mellunmäen martat viettivät 30-vuotisjuhlaansa keväällä oman väen kesken. Juhlavuoden kunniaksi muistimme lähikoulua stipendeillä. Marttayhdistyksemme kokoontuu seurakuntakeskuksessa joka toinen maanantai klo 18. Aloitamme kahvilla ja sitten on vuorossa illan teema. Pyrimme saamaan iltoihimme monipuolista ohjelmaa, kädentaidoista kirjallisuuteen ja terveystietoon unohtamatta sosiaalialaakaan. Vuoden aikana pidämme kahdet myyjäiset. Seuraavat ovat 21.11. klo 9.00 alkaen. Yhdistyksemme on kuulu mainioista karjalanpiirakoista ja aamulla paistetuista pumpulinpehmoisista munkkirinkilöistä. Klassikkoa ”Penninvenyttäjän keittokirja” on myös saatavilla. Ennen myyjäisiä pidämme talkoita ja pitkin vuotta metsästämme uusia ideoita. Jäsenmäärämme on

reilusti yli neljäkymmentä. Jäsenistö osallistuu marttailtoihin kiitettävällä aktiivisuudella. Ikäjana alkaa 41 vuodesta ja päättyy 96 vuoteen, Minnat kummassakin päässä. Alkaneen syksyn aikana joukkoomme on taas tullut mukavia uusia jäseniä. Marttailloissa saa uusia tuttavia ja kuulee oman alueen tapahtumista, mm. 4V-hankkeen asukasilloissa Mellarissa on marttoja mukana. Usea jäsenemme on liittynyt yhdistykseemme jäätyään eläkkeelle. Martat ei ole varsinaisesti hyväntekeväisyysjärjestö, mutta osallistumme kerääjinä SPR:n nälkäpäiväkeräykseen ja kirkon yhteisvastuukeräykseen paikallisen kaupan aulassa. Avustamme myös jumalanpalveluksissa. Myyjäisistä saamamme rahat käytetään jäsenistön koulutukseen ja virkistykseen. Teatteriretkiä on tehty lähikaupunkeihin ja ulkomaanmatkoja lähinaapureihin. Pääosan kustannuksista toki maksamme itse. Eräs osa koulutusta on ns. taitoavaimen suorittaminen. Näitä on kolme eri tasoa. Moni jäsen suoritti merkkejä melko pian yhdistyksen perustamisen jälkeen. Uusi boomi oli parisen vuotta sitten, jolloin viisi jäsentä aloitti avainkoulutuksen, joka koostuu kirjallisista tehtävistä ja eri alojen luennoista. Mielenkiintoisin osuus on ollut Santahaminan sotilasalueella tapahtunut koulutus. Itä-Helsingissä toimii eri lähiöissä kymmenkunta marttayhdistystä, jotka järjestävät myös yhteistapahtumia.. Meillä on ollut 50- ja 60-luvun iltamat Vartiokylän työväentalolla, Stoassa oli "Keskeneräisten töiden näyttely”, josta oli MTV:n kymppiuutisissakin maininta, ”Martan taitavat kädet” esitteli puolestaan valmiita töitä. Ensi syksyn tapahtuman suunnittelu on jo vireillä. Mellunkylän alueella toimii meidän lisäksemme Kontulan martat jokaviikkoisin tapahtumin. Mellunmäen marttojen syyskauden ohjelma on nähtävillä Mellarissa ja Alepan tuulikaapissa. Kevätkauden ohjelma ilmestyy joulukuussa. Tervetuloa mukaan toimintaamme, ei tarvitse olla moniosaaja! Marttojen monipuolisia kotisivuja pääsee kurkistamaan osoitteesta:www.martat.fi Teksti: Pirkko Arkko

29


Kaupunginosan historia alkaa jo 1500-luvulla. Seuraava lainaus on internetistä, Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston nimistönsuunnittelu -sivuilta, jossa on esitelty kaupunginosien nimiä: Mellunkylä, Vartiokylä ja mahdollisesti Herttoniemi ovat aikoinaan olleet yhtä kylää. Mellunkylään alueella on ollut myös Borgisin rustholli, joka oli 1500-luvulla oma kylänsä. Se sijaitsi Linnavuorentien ja Linnanlahdentien risteyksen tienoilla. Nimensä se oli saanut lähellä sijainneesta muinaislinnasta. Kylännimi esiintyy 1500-luvulla mm. muodoissa Medlungsby, Medlunxby ja Melunxby. Vanhimpia taloja alueella olivat Fallbacka, Oppbyggas, Utbyggas ja Nybonds.   Mellunkylän nimen taustasta on esitetty kaksi selitystä. Ensimmäisen selityksen mukaan kylännimi Mellungsby sisältää miehennimen Medhlung, joka pohjautuu keskimmäistä sisarusta merkitsevään sanaan. Toisen selityksen mukaan nimi pohjautuu talojen keskinäiseen sijaintiin, jolloin sen taustalla on sana medlung eli keskimmäinen talo tonttimaalla. Suomenkielinen Mellunkylä, joka on äänteellinen mukaelma, tuli käyttöön 1900-luvun alussa.   Alue liitettiin Helsinkiin vuonna 1946, jolloin Mellunkylän länsiosaan oli jo syntynyt esikaupunkimaista asutusta. Asemakaavoja alueelle on vahvistettu vaiheittain vuodesta 1954 lähtien. Nimistö on pitkälti muodostettu eri aihepiireistä: muinaislinnoista ja -löytöpaikoista on nimiä keksitty eniten.  

Osa-alueiden nimiä ovat Kontula–Gårdsbacka, Vesala–Ärvings, Mellunmäki–Mellungsbacka, Kivikko–Stensböle (vuodesta 1984 lähtien, johon asti se kuului Malmin kaupunginosaan) ja Kurkimäki–Tranbacka (vuodesta 1999 lähtien). Kontula–Gårdsbacka Seudulla käytetyn nimen Kontula mukaan. Vesala–Ärvings Seudulla käytetyn nimen Vesala mukaan. Ruotsinkielinen nimi on suora käännös (ärving = "verso, vesa").

Mellunmäki–Mellungsbacka Nimi on johdettu kaupunginosan nimestä. Kivikko–Stenböle Alueella sijainneen Stensböle-nimisen rälssitilan mukaan, joka on mainittu jo 1700-luvun alun asiakirjoissa. Kurkimäki–Tranbacka Vanhan paikannimen Tränubacka mukaan. Sana tränu on murteellinen muoto sanasta trana = "kurki". Kaupunginosan nimeksi Mellunkylä–Mellungsby vahvistettiin vuonna 1959.

TILASTOTIETOA MELLUNKYLÄSTÄ Helsingin kaupungin 47. kaupunginosa Mellunkylä on nykyään asukasluvultaan Suomen suurin kaupunginosa. Seuraavassa on esitelty muutamia tuoreimpia tilastotietoja, joiden pohjana on asukasluku, muut kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat, työvoima ja työttömyysaste. -Työttömyysaste heijastaa nousukauden lukemia, mutta se tulee tänä vuonna nousemaan nykyisen taantuman johdosta. Lisäksi muunkielisten osuus Mellunkylän asujaimmistosta on lähes tuplasti suurempi kuin Helsingin keskiarvo.

HELSINKI Asukkaita 576 632 Muut kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat 55 245, n. 9,58% Työvoima 307 647 (2007) Työttömyysaste 7,9 % (2006), 6,08% (2008)

30

MELLUNKYLÄN ALUE

KURKIMÄKI

(KIVIKKO-KONTULA-KURKIMÄKIMELLUNMÄKI-VESALA) Asukkaita 36 347 Muut kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat 6 631, n. 18,24% Työvoima 17 843 (2007) Työttömyysaste 12,8 % (2006), 9,37% (2008)

Asukkaita 2 688 Muut kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat 622, n. 23,13% Työvoima 1 402 (2007) Työttömyysaste 11,1 % (2006), 7,98% (2008)

KIVIKKO Asukkaita 5 060 Muut kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat 1 214, n. 23,99% Työvoima 2 573 (2007) Työttömyysaste 12,0 % (2006), 9,09% (2008)

KONTULA Asukkaita 13 254 Muut kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat 2 307, n. 17,40% Työvoima 5 948 (2007) Työttömyysaste 13,8 % (2006), 10,50% (2008)

MELLUNMÄKI Asukkaita 8 104 Muut kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat 1 062, n. 13,10% Työvoima 4 178 (2007) Työttömyysaste 12,0 % (2006), 8,85% (2008)

VESALA Asukkaita 7 241 Muut kuin suomea tai ruotsia äidinkielenään puhuvat 1 426, n. 19,69% Työvoima 3 742 (2007) Työttömyysaste 13,1 % (2006), 8,87% (2008)


Kolumni Mellunkylä on vilkkaan sisään- ja ulosmuuton kaupunginosa koko kaupunkimaisen historiansa ajan. Viimeisimmän 15 vuoden ajan oman lisänsä muuttoliikkeeseen ovat tuoneet Suomen rajojen ulkopuolelta tulleet. Lähiöitä rakennettiin aikoinaan kaikkialla Euroopassa asuntopulan ratkaisemiseksi. Niiden kehityskulku poikkesi Suomessa LänsiEuroopassa toteutuneessa. Meillä lähiöihin ei asettunut siirtotyöläisiä. Satojatuhansia suomalaisia muutti sen sijaan Ruotsin kaupunkien liepeille. Valmistumisensa jälkeen lähiöt jätettiin oman onnensa nojaan. 1990-luvun laman jälkeen tehty pieni kasvojenkohotus ei ole ratkaissut perusongelmia. Keskiluokkaistuneet suomalaiset ovat pyrkineet pois lähiöistä siitäkin huolimatta, että työ- ja asiointimatkat ovat venyneet. *** Suomalaisten lähiöiden kansainvälistyminen alkoi äkkilähdöllä suurlaman keskellä. Julkisella vallalla ei ollut aikaa ja halua pohtia, mitä yleensä vähävaraisten tulokkaiden sijoittamisesta köyhyysloukkuun jääneiden ihmis-

Duunarien Tapiolasta Mamu-slummiksi? ten naapuriin seuraa. Laman hellitettyä yhä jatkuvat kehityssuunnat tulivat ilmi. Kaupunginosien välisten erojen kärjistyminen oli jo näkyvissä, mutta julkisen vallan sinänsä hyvää tarkoittavat parannuskeinot jäivät pintanaarmujen laastaroinniksi.

malaisia” ei kiinnosta niiden kohtalo. Kurjin visio näyttää johtavan esimerkiksi Kontulassa duunarien Tapiolasta nuhjuiseen mamu-slummiin.

Valtio ja ennen kaikkea kunnat eivät ole paneutuneet lähiöiden kehittämiseen kovin suurella sydämellä. Kuntia kiinnostavat hyvät veronmaksajat, joita houkutellaan uusille asuinalueille. Tietoa alueellisten erojen kasvusta on tarjolla, mutta se ei ole ainakaan vielä johtanut toimiin. On helppo päivitellä tilannetta, mikä vain pahentaa asiaa leimaamalla lähiöt jälleen kerran suomalaiseen elämänmenoon sopimattomiksi kummajaisiksi. Tiedotusvälineillä on pitkät perinteet kielteisen kierteen vauhdittamisesta. Ne eivät yksin heijasta, vaan luovat todellisuutta.

Maahanmuuttokeskustelu on saanut syksyn aikana uusia sävyjä. On hyvä, että asiasta lausuvat mielipiteensä muutkin kuin puoli- ja täysrasistit sekä pikkufasistit tai kritiikittömät monikulttuurisuushörhöt.

Mellunkylän asukkaista maahanmuuttajataustaisia on lähes viidesosa. Etenkin monissa vuokrataloissa heidän osuutensa on paljon suurempi. Kantasuomalaisten muuttoliike työläiskaupunginosasta vie kohti sitä Eurooppaa, mitä ei kannattaisi tavoitella. Lähiöistä uhkaa tulla saarekkeita, joissa ei olla mistään kotoisin. Peruspalvelut rapautuvat, kun ”aitosuo-

***

Silti keskustelussa on turhan muukalaiskammoinen sävy. Asiaan vaikuttaa se, että suomalaisuus on jotenkin hukassa. Poliittinen järjestelmä näyttää läpilaholta ja talouden pohja uhkaa pettää. Suomen kansainvälisesti edelleen pienen ulkomaalaistaustaisen väestön kimppuun on pikkupoliitikon tai julkisuutta kaipaavan professorin helppo hyökätä. Keskustelussa unohtuu, ettei ulkomaalaistaustaiset muodosta mitään yhtenäistä joukkoa. Heistä ei erotu ruotsinsuomalaisten tai saksanturkkilaisten tapaista suurta ryhmää ehkä venäläisiä lukuun ottamatta. Jouko Kokkonen

31


• TI • PE • LA alk. klo 21

KARAOKE

HELMI GRILLISSÄ TAPAHTUU SYKSYLLÄ: • Uusia a la carte herkkuja 22.10. alkaen • Pihviviikoilta löytyy erikoisuuksia maailmalta, mm. Seepraa 29.10.-6.12. • Isänpäivää vietetään 8.11. • Pikkujouluja juhlitaan aina jouluun asti! Kaikkiin annoksiin kuuluu salaattipöytä, itse tehty leipä ja levite. Lapsille löytyy oma leikkipaikka!

Lämpimästi tervetuloa !

Kontulan Ostoskeskus puh. 020 7424 700 www.helmigrilli.com

Autolla parkkihalliin

Helmi Grilli

ma-to 10.30-21, pe 10.30-22, la 12-22, su 13-20

– idän parhaat laulut – – yli 2500 suomalaista laulua

– INTERNET – CANAL+ – FORMULAT – TV:t 61’’ ja 50’’ RAVINTOLA

LÄNSITUPA Kuulakuja 5, 01280 Vantaa puh. (09) 340 5015

AVOINNA: • su – to 9 – 01 • pe – la 9 – 03


10 KYSYMYSTÄ MELLUNKYLÄSTÄ

1. Miten korkea on Mellunkylässä sijaitsevan Myllypuron voimalaitoksen piippu? a) 25 c) 50 c) 100 d) 200 metriä 2. Montako maastohiihdon sisäpaikkaa maailmassa on? a) kaksi b) kahdeksan c) 20 d) 43 3. Vesalan ruotsinkielinen nimi on a) Kvistbacka b) Vesböle c) Ärvings d) Vesby 4. Mellunmäen asukastilan nimi on a) Mellukellari b) Meltsi c) Mellutupa d) Mellari 5. Kontulan ensimmäisten kerrostalojen valmistumisesta täyttyy marraskuussa a) 25 b) 35 c) 45 d) 55 vuotta 6. Mellunkylän seurakunta vaihtoi nimensä Mikaelin seurakunnaksi. Suomessa on myös toinen Mikaelinseurakunta. Se toimii a) Porissa b) Raumalla c) Naantalissa d) Turussa 7. Mellunkylän Kontion maja sijaitsee a) Vartioharjussa b) Marjaniemessä c) Aurinkolahdessa d) Jakomäessä 8. Mellunkylästä löytyy Uittamontie. Mistä nimi johtuu? a) Vantaanjoessa sijainneesta kahlaamosta b) kaupunginosasta Turussa c) kunnasta Karjalan kannaksella d) Taivallahden rannalla sijainneesta uimalaitoksesta 9. Kivikon nimistö on ruudinkäryistä ja sotaista. Mitä seuraavista ei löydy Kivikosta? a) Panosaukio b) Ruutikuja c) Patteritie d) Luotikuja 10. Mellunkylän kaupunginosassa on merenrantaa a) 0 metriä b) 100 metriä c) 500 metriä d) 2,2 kilometriä

VASTAUKSET: 1. c  2. b  3. c  4. d  5. c  6. d  7. a  8. b  9. b ja d  10. a

33


mellunKYlä-leHti KYsYi: miHin suuntaan terveYsPalvelut KeHittYvät? Terveyspalveluiden tila kiinnostaa jatkuvasti ihmisiä. Lääkäreitä on ollut vaikea saada Mellunkylään. Pieniä ja suuria muutoksia on tulossa perusterveydenhoitoon. Mellunkylä-lehti haastatteli tilanteesta Kontulan terveysaseman ylilääkärinä toimivaa Pirkko Salokekkilää. Kontulan terveysaseman lääkäritilanne on Pirkko Salokekkilän mukaan melko hyvä. Kaikkia virkoja hoitaa vähintään sijainen, joista osa on vuokralääkäreitä. Pitkään virassa olleita lääkäreitä on 5,5. Uutta tehoa terveyskeskuksen työskentelyyn haetaan Kontulassa ensi vuoden alussa tiimityöskentelystä. Nelihenkinen ryhmä voi koostua Salokekkilän mukaan kahdesta lääkäristä, terveydenhoitajasta ja perushoitajasta. Parhaillaan perushoitajia koulutetaan toimimaan tiimissä yhteistyössä lääkärin ja terveyshoitajan kanssa. Järjestelmässä hoitajat voivat ohjata osan soittajista omille vastaanotoilleen ja heillä on myös aina mahdollisuus kääntyä tiiminsä lääkärin puoleen. Kontulassa on jo vuoden verran ollut ajanvarauksessa mukana kahden tunnin ajan lääkäri. Vastaanottoaikoja jakavat hoitajat ovat voineet keskustella hänen kanssaan, jotta oikea hoito järjestyisi mahdollisimman sujuvasti. Asiakas on esimerkiksi kutsuttu kokeisiin ja hän saanut iltapäivälle akuuttiajan. Järjestelmän todellinen heikko lenkki on ajanvarauksen puhelintekniikka. Aamuisin jopa kymmenen hoitajaa ottaa soittoja vastaan, mutta jonossa voi olla yhtä aikaa vain kolme soittajaa. Osittaisen ratkaisun voisi tarjota Laajasalossa kokeiltu järjestelmä, johon soittajan numero tallentuu. ”Soittajiin voitaisiin ottaa yhteyttä myöhemmin, kun ajanvarausruuhka hellittää vähenevät. Tällä tavalla ihmisten usko ajanvaraukseen palautuisi. Soittaja uskoisi, että hänelle soitetaan eikä yritä kymmeniä kertoja yhä uudelleen.” Myös päivystävien terveydenhoitajien osaaminen halutaan saada paremmin käyttöön. Salokekkilän mielestä tämä on hyvä suuntaus.

34

”Hoitajat ovat hyvin koulutettuja ja he kykenevät antamaan apua moneen asiaan.” Syyskuun alussa Kontulan ja Kivikon terveysasemilla ovat aloittaneet sosiaalihoitaja ja päihdehoitaja. Tämä liittyy viime vuonna aloitettuun Kontula-Kivikko -projektiin, joka pyrkii parantamaan perusterveydenhuollon palveluita alueella. ”Tarkoituksena on tarjota matalan kynnyksen palvelua henkilöille, jotka ovat huolestuneita omasta tai läheisen päihteiden käytöstä ja haluavat tukea päihteiden käytön vähentämiseen tai lopettamiseen.”

Ken tästä ovesta käy, saattaa päästä lääkäriin? Asukkaiden ja hallinnon käsitykset palveluiden tasossa poikkeavat suuresti toisistaan.

Sosiaalihoitaja auttaa erilaisten tukien, lausuntojen tai muiden etuisuuksien selvittelyssä. Tarvittaessa hoitaja ohjaa neuvoja tarvitsevan oikeaan paikkaan lähtemällä mukaan jonkun viranomaisen luokse. ”Vuodenvaihteessa hoitotiimi vahvistuu fysioterapeutilla. Tarkoitus on aloittaa selkäkipuisten potilaiden ohjauksella ja neuvonnalla”, kertoo Salokekkilä Kivikon terveysasemalle on ollut erittäin vaikea saada pysyviä lääkäreitä. Aseman

houkuttelevuutta yritetään lisätä mm. pätevällä työhön opastuksella ja joustavilla työjärjestelyillä. Sinänsä Salokekkilä ihmettelee hiukan, miksi kaksi terveysasemaa on sijoitettu niin lähelle toisiaan. ”Osa kivikkolaisista haluaisi vaihtaa Kontulan terveysasemalle, koska he asioivat ostoskeskuksessa. He kokevat sen vuoksi, että olisi helpompi käydä siellä myös terveysasemalla.” Mellunmäessä on esitetty toive päästä asioimaan Länsimäen terveysasemalle. Vantaa ei kuitenkaan ole ollut tähän valmis. Myös Länsimäen toiminnan yhdistämistä Hakunilan terveysasemaan on väläytetty. Helsingissä on suunniteltu seitsemän suuren täyden palvelun terveyskeskuksen perustamista. Keskuksissa olisi perusterveydenhoidon lisäksi erikoislääkäreitä sekä mm. röntgen- ja laboratoriopalveluita. Mellunkylää palvelisi Myllypuroon sijoittuva keskus, mutta Kontulaan jäisi kuitenkin suunnitelmien toteutuessa jonkintasoinen terveysasema. Pirkko Salokekkilän mielestä perusajatus on toimiva. ”Monipuolinen terveysasema erikoislääkäripalveluineen olisi mielestäni erittäin hyvä, koska ihmisten vaatimustaso on noussut vuosien kuluessa. Olisi hienoa, jos siellä olisi mahdollisuus erikoistutkimukseen ja myös jossain määrin hoitoihin. Olisi tosi paljon apua, jos ortopedin tai sisätautilääkärin osaamisen pystyisi saamaan avuksi heti. Hoitovastuu voisi silti olla yleislääkärillä.” Kalevi Salo JK. Ennen täyden palvelun terveysasemien perustamista saattaa toteutua kuitenkin suurempi periaatteellinen muutos, mikäli Kontulan ja Kivikon perusterveydenhoito annetaan yksityisen yrityksen hoitoon. Ainakin Kokoomus on tämän vaihtoehdon kannalla.


www.lehtiyhtyma.fi

K

7.10 .2 0 0 9 E S K IV II K K O

eydenhoito on omalainen terv ovat jakaneet su n ku an ka ai Samaan hoitopiirit u4 rtaalla, sairaan pa in n kolumni, siv ss ur nk ko kkaille. A.-P. Pietilä do eh n ta us sk rahaa ke

w w w.h

Torstai

Keskiviikko

set.fi elsinginuuti

Viiden pitemmälle? jolla: Pitäisikö tietää nnuste aina tar äe sä n de au vuorok ikallissaa

+2

+6 1-4 m/s

1-4 m/s

lvelut/Pa

inuutiset.fi/Pa

www.helsing

ä ä m ä l e a j a Uutisi a a s a t l a u joita et mu SLEHTI L U E N Ä K ÖinI u u t is e t .f i w w w .h e ls in

g

t Paikalliset uutise ja ilmoitukset

titalouksiin nkiläisiin ko ona ja si el h n aa et kk ja ossa; keskivii kahdesti viik sa. es viikonvaihte l. i 240 000 kp Jakelulevikk

ota yhteyttä

ILMoItUSMaRKKINoINtI: Terhi Salosaari puh. 020 770 3282 terhi.salosaari@lehtiyhtyma.fi toIMItUS: Risto Hietanen puh. 020 770 3295 risto.hietanen@lehtiyhtyma.fi

www.helsinginuutiset.fi

- Vaikuttaa ja välittää


Mellunkylä -lehti no 3/2009  

Lokakuussa 2009 ilmestynyt Mellunkylä -lehti.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you