Page 1

K i v i kk o - K o n t u l a - K u r k i m ä k i - M e l l u n m ä k i - V e s a l a

2 / 2013

Presidentti Niinistö: ”On tärkeää tavata nuoria kasvokkain.” Tulossa tapahtumatäyteinen loppuvuosi Putkiremontti – välttämätön paha vai mahdollisuus? MAKSUTON ja ajankohtainen lukupaketti – OTA MUKAAN!


LUCIADAGEN

VISITHELSINKI.FI


Pääkirjoitus Mellunkylässä on tapahtunut paljon vuonna 2013 – ja tapahtuu. Toimitukselle tilanne on yhtä aikaa kiitollinen ja hankala. Kaiken mahduttaminen kansien välien teettää työtä, mutta uutistulva on lehdentekijöille uutispulaa kiitollisempi vaihtoehto. Vankka uutisja tapahtumapaketti kertoo Mellunkylän sykkivän toimintaa. Kansallisteatteri on työstänyt alueen asukkaiden kanssa Kontulateostaan pitkin syksyä, Mellunkylän Joulupolku on valmisteilla ja nuoret ovat tavanneet pressan. Tasavallan presidentti Sauli Niinistön vierailu Luupissa lokakuun alussa oli ilmiselvästi iso tapaus tilaisuuteen osallistuneille nuorille. Rento ja välitön Niinistö muutti etäisen valtiojohdon ohikiitäväksi hetkeksi inhimilliseksi. Käynti kertoo suomalaisen yhteiskunnan vahvuudesta, josta kannattaa pitää kiinni. Turvatoimet olivat lujat, mutta silti Niinistö esiintyi relana nuorten kansalaisten seurassa. Mellunkylä-lehti sai presidentiltä erikoishaastattelun, jossa hän pohtii nuorten tilannetta lähiöissä ja laajemmin. Lehti kertoo myös senioritalon Iltaruskon yhteisöstä, jossa voimaa antavat eletyn elämän kokemukset, ja ennen kaikkea koetusta nouseva elämänhalu. Meistä suomalaisista jo 19 prosenttia on yli 65-vuotiaita ja ikäihmisten osuus kasvaa koko ajan. Ikäihmisille soveltuvien asumisvaihtojen tarve kasvaa siis koko ajan. Mellunkyläläiset ovat saaneet tietää, että Kontulan keskuksen suunnittelu etenee sittenkin. Sopii toivoa, että matka suunnittelusta toteutukseen on lyhyempi kuin tähänastinen suunnittelupolku koukeroineen. Ostarille on tärkeää päästä toteuttamaan asuinrakentamista. Sopisiko Kontulan uudistuva keskus esimerkiksi Iltaruskon tapaiseen senioriasumiseen? Ainakin palvelut olisivat lähellä. Mellunkylässä on paljon 55–70-vuotiaita, jotka haluaisivat muuttaa pieniin hyvin varusteltuihin koteihin tutussa kaupunginosassa. Kontulan keskuksen uudistamisella on kiire. Helsingin Sanomat kertoi 25. lokakuuta, että osa omistusasunnoissa asuvasta kantaväestöstä on alkanut hakeutua pois maahanmuuttajalähiöistä. Yksi perusteista on ostarien epäviihtyisyys. Mellunkylässä olisi tartuttava myös Myllypuroon yhden kampuksensa rakentavan Metropolia-ammattikorkeakoulun tarjoamiin mahdollisuuksiin. Tärkeitä kohteita ovat kaupunginosamme vetovoimaa parannettaessa Kontulan ja Mellunmäen metroasemien ympäristöt. Asukasdemokratia tulee tavalla tai toisella esiin kautta lehden. Kivikkoon suunnitellun harvinaisen pysyvän tilapäisen kivimurskaamon perustamishanke kertoo, miten asukkaat yritetään yhä sivuuttaa päätöksenteossa. Historiasarjassa on esittelyssä Mikaelinkirkko, joka valmistui neljännesvuosisata sitten. Lehti kurkistaa myös koulumaailmaan. Mellunmäen ala-asteen rehtori Tiina Hieta kertoi pulpettiväen tunnoista. Hiedan haastattelusta jää päällimmäiseksi tunne siitä, että koulussa näkyvät yhteisön vahvuudet ja heikkoudet.

2/2013 TÄSSÄ NUMEROSSA:

4 Ajankohtaista Tasavallan presidentti 12 Sauli Niinistö Kontulassa 14 Mikä ihmeen Ruuti? 15 Asiakasraadeista potkua terveyspalveluihin Kivimurskaamoa ajetaan 16 väkisin Kivikkoon Mellunkylässä alkamassa 19 putkiremonttien aikakausi Mellunmäen ala-asteella 22 hyvä tekemisen meininki 24 Kirkko keskelle kaupunginosaa 26 Iltaruskossa hehkuu yhteishenki 27 Asukkaiden asialla 28 Kaupunginjohtaja Pajunen esikaupunkialueista Torikauppiaat 29 Rainer ja Sirkka FC Kontu liikuttaa 31 ja osallistuu 33 10 kysymystä Kolumni: 34 Jouko Malinen

Mellunkylän taloissa on alkanut putkiremonttien aikakausi. Kontulassa ensimmäiset taloyhtiöt ovat käyneet läpi pitkän prosessin. Osa valmistelee ryhtymistä röörien rassailuun. Mellunkylä-lehti kysyi, miten putkiremontista selviää järjissään. Jouko Kokkonen Mellunkylä-lehti 2/2013  |  Painos: 10 000 kpl  |  Julkaisija: Kontukeskus ry Päätoimittaja: Jouko Kokkonen  |  Toimitussihteeri ja uutistoimittaja: Larri Helminen  |  Ulkoasu ja taitto: Antero Airos Kansigrafiikka: Kansallisteatterin Reittejä Kontulaan, Krista Mäkinen. Valokuva: Larri Helminen Sähköposti: info@kontula.com  |  Kotisivut: www.mellunkylä.fi

3


Kontulan ostoskeskuksen asemakaavaluonnosta on tarkistettu

K

aupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavan muutosta Kontulan ostoskeskuksen alueelle. Suunnittelualueeseen kuuluu Kontulantien, Kontulankaaren, Isännänpolun, Ostostien, Ostoskujan ja Kostinkallion välinen alue, joka sisältää ostoskeskuksen keskeiset osat. Alueelle on suunniteltu rakennettavaksi uusia asuinrakennuksia Kontulantien ja Ostostien varteen sekä nykyisten liikerakennusten korotuksia ja laajennuksia joko asunnoilla tai toimitiloilla. Suunnittelu pohjautuu Kontulan keskuksen vuonna 2009 laadittuun kaavaluonnokseen. Tavoitteena on esitellä kaavaehdotus ja osallisilta kaavaluonnoksesta saatu palaute kaupunkisuunnittelulautakunnalle joulukuussa 2013.

Mellunmäen ostoskeskuksen alueen asemakaavan muutosta valmistellaan

K

aupunkisuunnitteluvirastossa valmistellaan asemakaavan muutosta Mellunmäen ostoskeskuksen alueelle osoitteessa Korvatunturintie 2 ja 7. Suunnittelualueeseen kuuluu Mellunmäen ostoskeskus, päiväkoti Tunturi sekä niihin liittyvät pysäköinti-, katu- ja puistoalueet.

Kaupunkisuunnitteluviraston suunnitelmista lisää osoitteessa www.hel.fi/ksv

4


Mellunkylän naapuriin Myllypuroon tulossa yli 6000 opiskelijan kampus

S

uomen suurin ammattikorkeakoulu Metropolia tiivistää nykyisen 20 osoitteen toimipisteverkostonsa neljään kampukseen vuoteen 2017 mennessä. Tulevaisuudessa Metropolia toimii Helsingissä Arabianrannassa ja Myllypurossa, Espoossa Leppävaaran asuinalueella ja Vantaalla Myyrmäessä. Myllypuroon rakennetaan kokonaan uusi kampus ja sinne siirtyvät yli 6000 opiskelijan sosiaali- ja terveysalan sekä rakennusalan koulutukset. Siirtyminen neljään kampukseen tapahtuu vaiheittain vuosina 2017–2019. Kampusten tiivistäminen kahdestakymmenestä toimipisteessä neljään mahdollistaa myös tilojen tehokkaamman ja taloudellisemman käytön, joka on välttämätöntä korkeakoulutuksen rahoituksen kiristyessä. Kampusverkoston valmistelua tehdään mahdollisimman nopealla aikataululla nykyisten tilakustannusten alentamiseksi. Metropolian kampusalueista Arabianranta, Leppävaara ja Myyrmäki vaativat lisärakentamista tai tilojen muuntamista ja saneerausta vastaamaan uusia koulutushaasteita. Jokaisella kampuksella on oma profiilinsa. Arabianranta keskittyy kulttuurialan koulutukseen, elämystuotantoon, muotoiluun ja mediaan. Leppävaarasta tulee informaatioteknologian keskus. Myyrmäessä panostetaan vihreään teknologiaan ja liiketoimintaan. Suurimpaan, yli 6000 opiskelijan

Uudisrakennus nousee lähelle Myllypuron metroasemaa, ostoskeskusta ja terveysasemaa.

Myllypuron kampukseen siirtyvät sosiaali- ja terveysalan sekä rakennusalan koulutukset. Kampuksella suuntaudutaan hyvinvointiin ja kestävään elinympäristöön. Myllypuron korkeakoulukampus elävöittää kaupunkikuvaa ja tuottaa lisäarvoa Itä-Helsingille. Myllypuro-Seuran puheenjohtaja Markku Hämäläinen on innostunut: ”Metropolian tulo alueelle lisää ja parantaa niin Myllypuron kuin koko itäisen Helsingin arvostusta.”

Uudisrakennus nousee lähelle Myllypuron metroasemaa, ostoskeskusta ja terveysasemaa. Helsingin kaupunki rakennuttajana on aloittanut rakennussuunnittelun, Metropolia puolestaan määrittelee, minkälaisia tiloja korkeakoulu tarvitsee tulevaisuuden oppimisympäristöissä. Tilojen vaatimusmäärittelyissä korostuu muunneltavuus, esteettömyys, ekologisuus, avoimuus ja yhteisöllisyys.

Facebookin Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -sivuilla tarjolla paljon asiaa Mellunkylästä

V

etoa ja Voimaa Mellunkylään -hanke on toiminut jo vuodesta 2009 lähtien. Parhaiten tämän tänä vuonna yhdeksi Helsingin demokratiapiloteista valitun hankkeen toimintaa voi seurata Facebookin kautta osoitteessa www.facebook.com/ vetoajavoimaamellunkylaan. Sivulla on tarjolla paljon päivitettyä asiaa, uutisia ja tapahtumia Mellunkylästä.

5


Kansallisteatterin Reittejä Kontulaan -yhteisötaideprojektin loppuhuipennus

Kontulan aika! Kenelle Kontula kuuluu? Mikä tekee kodista kodin? Mistä minä olen tullut?

K

ontulan aika!

on matka Kontulan alueen menneisyyteen, nykyisyyteen ja tulevaisuuteen. Se kertoo kotiseudun herättämistä tunteista: rakkaudesta, kaipuusta, torjunnasta ja intohimosta. Se on esitys tavallisten ihmisten tavallisesta arjesta, jonka taustalla havisevat historian lehdet, suuret rakennemuutokset ja sadunomaiset sukutarinat. Kontulan aika! on Kansallisteatterin Reittejä Kontulaan -yhteisötaideprojektin loppuhuipennus. Esitys on syntynyt hankkeen tiimoilta järjestettyjen työpajojen innoittamana, ja sen esittävät niihin osallistuneet kontulalaiset. Esityksen on ohjannut projektin taiteellinen johtaja Eveliina Heinonen ja kirjoittanut dramaturgi Juho Gröndahl. Projektia tukee Helsingin Kulttuurikeskus.

Ensi-ilta: ma 13.1.2014 klo 19 Helsingin yhteislyseolla (Rintinpolku 2, 00940 Helsinki) Muut esitykset: ti 14.1.2014 klo 12, Helsingin yhteislyseo ti 14.1.2014 klo 19, Helsingin yhteislyseo pe 17.1.2014 klo 19, Kansallisteatteri, Pieni näyttämö la 18.1.2014 klo 19 Kansallisteatteri, Pieni näyttämö Ilmaisliput jaetaan 9.12. alkaen Kontulan kirjastossa sekä Kansallisteatterin lippumyymälässä.

KAUPUNKILAISET KURAATTOREINA:

SUOMEN VALOKUVATAITEEN MUSEO JALKAUTUU KONTULAAN

P

ääosin julkisin varoin rahoitettujen museoiden kokoelmien voi ajatella olevan kaikkien suomalaisten yhteistä omaisuutta. Museolla on oikeus ja velvollisuus edistää sitä, että mahdollisimman moni pääsee nauttimaan näistä ”kansallisaarteistaan”, sanoo Anni Wallenius, Suomen valokuvataiteen museon kokoelma-amanuenssi. Anni on ollut mukana valmistelemassa syksyllä 2013 alkanutta yhteistyötä Kontupisteen kanssa. Museon kokoelmien esille saaminen talon seinien ulkopuolelle on arvo sinänsä. Nyt alkavassa, pysyväksi ajatellussa yhteistyössä on erityisen kiinnostavaa sen tapa. Museo tai muu ulkopuolinen taho ei nimittäin päätä näyttelyiden sisältöä. Alusta alkaen oli selvää, että Galleria Kontupisteen – käytössä olevan näyttelytilan – teoksia valitsevat alueemme asukkaat. 3–5 kaupunkilaista Mellunkylästä kutsutaan kuraattoriksi vuodeksi kerrallaan ja he valitsevat näyttelyiden sisällön. Museo puolestaan antaa heille ohjausta ja asiantuntemusta, joita kokoelmien käyttöön vaaditaan. Aikanaan ryhmän jäsenet vaihtuvat ja näin yhä useampi pääsee mukaan. Kontupiste on vuosien varrella tehnyt valokuvakulttuuriin liittyviä projekteja – monet muistavat vaikkapa Eeva Ristan ja Albumit auki -kuva-arkistot sekä Fotorallyn. Näiden saaman runsaan suosion vuoksi Suomen valokuvataiteen museo oli luonteva vaihtoehto yhteistyökumppaniksi. ”Vaikka museomme nimi on Suomen valokuvataiteen museo niin tehtävämme on edistää ja vaalia myös valokuvakulttuuria

6

Kontulatalolla käymässä kokoelma-amanuenssi Anni Wallenius, yleisötyövastaava Erja Salo ja yleisötyön harjoittelija Sanna Lipponen.

– taiteen lisäksi”, kertoo museon yhteistyövastaava Erja Salo. Erja toimii läheisesti Galleria Kontupisteen kuraattoriryhmä tukena. Hän kertoo pitävänsä valokuvakulttuurissa ja valokuvissa ylipäätään niiden helposta lähestyttävyydestä. ”Nauttiminen ja ymmärtäminen eivät vaadi mitään muuta kuin halun pysähtyä hetkeksi!”, lisää Anni. Ensimmäinen yhteistyössä tuotettu näyttely tulee esille marraskuun lopussa. Samalla julkistetaan virallisesti yhteistyö alkaneeksi ja Galleria Kontupiste avatuksi.

KONTUPISTE Avoinna ti–pe 9–18, la 12–17 Maanantaisin kurssit, työpajat www. kontu.la GALLERIA KONTUPISTE Kontupisteen näyttelytila marraskuusta 2013 alkaen


KontuFestari oli tänä vuonna hieno kansainvälinen tapahtuma Yhdennentoista kerran Kontulan Kelkkapuistossa järjestetty KontuFestari onnistui niin sään, ohjelmiston ja järjestelyiden osalta hyvin. Yleisöä tapahtumassa vieraili arviolta 5000–7000 henkeä lauantaina 24.8.

K

ontuFestari

oli samalla myös kansainvälisempi kuin koskaan aikaisemmin. Tuttujen kotimaisten esiintyjien – erinomaiset setit heittäneiden Tuomari Nurmion Dumari ja Spuget-bändin, Pelle Miljoona Unitedin, Notkea Rotta All Starsin ja Stadin Juhlaorkesterin – lisäksi tapahtumassa esiteltiin laajemminkin eurooppalaista kulttuuria kuudesta eri maasta. Festarin ulkomaisista esiintyjistä hyvää palautetta ja kiitosta saivat päälavalla esiintyneet Viro-folkin mainio edustaja Svjata Vatra ja tyylikäs Artur Dutkiewiczin jazztrio Puolasta. Myös Jacques Brelin musiikin tahdissa esiintynyt katutaideryhmä La Compagnie DeFakto ihastutti festarikentällä. Hauskan älykäs stand up -koomikko Josh Howie Englannista vuorostaan hauskutti yleisöä KontuFestarin puistolavalla ja italialaista musiikkia esittävä, Suomessa asuva Luca Gargano osoitti orkesterinsa olevan hyvässä iskussa. Ulkomaisen tarjonnan KontuFestarilla päätti DJ Borzin. KontuFestarin ainutkertaisen eurooppalaisen kulttuurikokonaisuuden toteutuksen mahdollistivat Eunic-verkoston (European

La Compagnie DeFakto yhdistää esityksessään onnistuneesti katuteatteria, tanssia ja chansonia.

Union National Institutes for Culture) Suomen jäsenet eli Viron Suomen-instituutti, Puolan Suurlähetystö, Ranskan instituutti, British Council, Goethe-Institut ja Italian kulttuuri-instituutti. Muutakin ohjelmaa oli tämänvuotisilla festareilla tarjolla. Nuorten ennen tapahtumaa festareille äänestämä Madson osoitti räppääjäkykynsä päälavalla, Musikantit

ja Huutsi Kuutsi vuorostaan lastenmusiikkiin liittyvän osaamisensa. Lisäksi Aatteiden Teltassa esittäytyivät poliittisten puolueiden edustajat. Kansallisteatteri taasen esitteli tänä syksynä Kontulassa teatteriin, musiikkiin, kirjoittamiseen, liikeilmaisuun ja kuvataiteeseen liittyvää toimintaansa, tavoitteenaan valmistaa Reittejä Kontulaan -niminen esitys loppuvuoden aikana. Lähiö 2072 -hankkeen ständillä oli esillä vuorostaan yhteisöllinen lähiökehittäminen. Nuorisoasiankeskuksen teltalla nuoret pääsivät puhaltamaan NOLLAT alkometriin, osallistuen samalla Pleikkari 3:n arvontaan.  Kulttuuriministeri Paavo Arhinmäki vieraili tapahtumassa lauantai-iltapäivällä ja piti epämuodollisen, haastattelumuotoisen tervehdyspuheen yleisölle.  Erityismainninnan KontuFestari ansaitsi luovuttamalla ensimmäistä kertaa jaossa olleen Kontula-tunnustuksen pitkään matalan kynnyksen olohuonetta Kontulan Symppistä vetäneelle Jorma Konttiselle ja samalla koko Symppiksen henkilökunnalle.

7


Nuoret videontekijät palkittiin Demokratian Illassa Kontulatalolla 15.10.

M

ESTOILLA – nuorten lyhytvideokilpailun voittajat saivat palkintonsa tiistaina 15.10. järjestetyssä Demokratian illassa Kontulatalolla itsensä asunto- ja viestintäministeri Pia Viitasen (SDP) kädestä. ”Tampereen Hervannan tyttö” oli otettu nuorten näkemyksistä ja yleisö selvästi vaikuttunut ja ylpeä. Aplodit olivat mahtavia. Paikalla oli toistasataa henkeä. Lähiö 2072-hankkeen MESTOILLA-kilpailu järjestettiin, koska kaivattiin nuorten panosta keskusteluun lähiöiden tulevaisuudesta. Haasteen otti vastaan 117 nuorta, 12–15 -vuotiasta, ja tuloksena syntyi 34 lyhytvideota. Lähiö 2072-hanke halusi kiittää erityisesti Helsingin Yhteislyseota ja Vesalan yläkoulua, jotka ottivat kilpailun opetusohjelmaansa. MESTOILLA-videokilpailun tuomareina olivat toiminnanjohtaja Larri Helminen (KontuKeskus Ry, Vetoa ja Voimaa Mellunkylään), TV-tuottaja Santtu Luoto (lukuisia tuotantoja, mm. Uutisvuoto), projektipäällikkö Tero Santaoja (Helsingin kaupungin Lähiöprojekti) ja hallituksen puheenjohtaja Risto Vahanen (Vahanen-yhtiöt). Näistä Helminen ja Luoto edustivat Mellunkylässä asuvina myös paikallista näkökulmaa. Tuomariston sihteerinä toimi projektipäällikkö Katja Soini (Aalto-yliopisto, Lähiö 2072). Kilpailun voitti video Lähimestoilla, tekijöinä Markus Maidla, Roni Seppänen, Aleksi Partanen, Jesse Repo, Aaron Bojang ja Erik Mutanen. Tuomaristo totesi videosta, että se on ”hämmentävän hieno. Videossa on elämänriemua, vauhtia ja monikulttuurisuutta… Tekijät selvästi tuntevat videolajin ja ovat lahjakkaita. Kameran käyttö oli omaa luokkaansa.”

Lähimestoilla.

Kunniamaininnat sai kaksi videota, Meidän tavallinen päivä ja Every exit is an entrance to another. Meidän tavallinen päivä on tuomariston mukaan ”taidokas ja herkkä tulkinta elämästä esikaupungissa. Kerronta on visuaalisesti monipuolista ja kiinnostavaa…” Videossa Every exit is an entrance to another on tuomariston mukaan ”pystytty tuomaan esiin omia juttuja… Video on taiteellisesti ja kerronnallisesti hyvin toteutettu”. Yleisön äänestyksen voitti video Marsun seikkailu, joka sai 21 % äänistä. Kaikki videot ovat katsottavissa osoitteessa: http:// kelaamo.fi/mestoilla

Osallistu Kontula 50 vuotta -valokuvauskilpailuun!

K

ontula viettää 50-vuotisjuhlia vuonna 2014. Tämän kunniaksi Helsingin Uutiset järjestää yhteistyössä KontuKeskus ry:n kanssa valokuvauskilpailun, jonka aiheena on Kontula. Kilpailun tavoitteena on kerätä ja esittää Kontula-aiheeseen liittyviä valokuvia vuosikymmenien varrelta ja tästä päivästä. Kilpailu on avoin kaikille ja sen tähänastinen sato on nähtävissä osoitteessa www.helsinginuutiset.fi/kontula50. Kilpailuaikaa on jatkettu 15.12.2013 asti. Asiantuntijaraadin ja yleisön valitsemat suosikit valitaan vuoden loppuun mennessä ja kilpailun voittaneet työt esitellään Kontulan kirjastossa helmikuussa 2014 järjestettävässä Kontula 50 vuotta -valokuvanäyttelyssä. Lisäksi kuvat tulevat olemaan esillä Helsingin Uutisissa ja Mellunkylä-lehden kevään 2014 juhlanumerossa. Kilpailuun osallistutaan digikuvilla, jotka voivat olla myös paperikuvista skannattuja. Kilpailukuvat eivät saa olla aikaisem-

8

min julkaistuja ja kuvan tulee olla osallistujan itsensä ottama. Kilpailuun osallistuvat digikuvat tulee lähettää JPEG-muodossa matalaresoluutiokuvina osoitteeseen hu.kilpailut@lehtiyhtyma.fi. Järjestäjä tulee erikseen pyytämään palkituista kuvista korkearesoluutiokuvat. Asiantuntijaraadin ja yleisön valitsemat suosikit palkitaan tuotepalkinnoilla Kontula 50 vuotta -valokuvanäyttelyn avajaisissa helmikuussa.


Lähiö 2072 -hankkeen toiminta syksyllä

A

alto-yliopiston luotsaama Lähiö 2072hanke kumppaneineen on toiminut Mellunkylän alueella pari vuotta ja kasvattanut hiljalleen jalansijaa paikallisten tahojen keskuudessa. Lähiö 2072 pyrkii löytämään keinoja valmistautua korjausrakentamisen haasteisiin Mellunkylän alueella ja parantamaan asukkaiden ja eri alojen ammattilaisten valmiuksia kohdata tulevia korjaushankkeita yhdessä. Toiminta on tiivistynyt tämän vuoden lopulla Ave Mellunkylä!-piloteissa, jossa kokeillaan erilaisia vuorovaikutustapoja asukkaiden ja toimijoiden välillä. Pilottijakso laukaistiin rennosti elokuun Kontufestareilla, jossa paikalla oli Elämäsi Biisiaikajana ja hankkeen väkeä esittäytymässä. Pilottitoiminnan yksi keskeinen tavoite on koota yhteen asukkaita eri taloyhtiöistä ja luoda pohjaa uudenlaiselle taloisäntä- ja emäntätoiminnalle. Syksyn aikana Helsingin Diakonissalaitoksen tilat Kontulan metroasemalla ovat olleet tapahtumapaikkana erilaisille luennoille ja tilaisuuksille. Mikaelinkirkon tiloissa järjestettiin lokakuun alussa seminaari, jossa kuultiin ympäristöministeriön ja Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskuksen edustajien näkemyksiä lähiökehittämisestä ja valtion korjausrakentamisen tuesta. Lokakuussa järjestettiin kierros taloyhtiöiden lämmönjakelukeskuksiin Helsingin Energian asiantuntijoiden kanssa ja keskusteltiin mahdollisuuksista energiasäästöihin ja teknisen päivityksen tarpeista. Marraskuun alussa järjestettiin Kahvirundi, jossa eri alojen asiantuntijat vierailivat taloyhtiöissä. Samalla kokeiltiin talon teknistä ja tarinallista historiaa kokoavaa talojana-työkalua, jolla tuetaan taloyhtiöiden pitkäjänteistä korjaussuunnittelua ja energiahallintaa. Syksyllä järjestettiin myös Mestoilla-videokilpailu videoyhteisö Kelaamon, nuorisotalo Luupin ja Mellunkyläläisten koulujen myötävaikutuksella. Lyhytvideokilpailuun osallistui yli sata nuorta kolmenkymmenenneljän videon voimalla. Demokratiaviikon aluefoorumin yhteydessä asunto- ja viestintäministeri Pia Viitanen jakoi palkinnot ja osallistui lähiöiden korjausrakentamista ja aluekehittämistä käsittelevään paneelikeskusteluun. Videokilpailu

koettiin hyväksi keinoksi tuoda nuorten ääntä mukaan kehittämiskeskusteluun. Pilottitoiminta loppuu vuoden lopulla Joulupuiston aikoihin, jolloin pilottitoiminnan päättymisestä ja lopputunnelmista järjestetään julkinen tilaisuus. Tämän jälkeen Lähiö 2072-hankkeessa kerätyistä kokemuksista kootaan malli ja lähestymistapa alueellista korjausrakentamista valmistelevaan työhön. 

Lähiö 2072 on Tekes-rahoitteinen tutkimus- ja kehityshanke, jossa kumppaneina ovat Aalto-yliopisto, Vahanen Oy, Helsingin Energia, Helsingin Diakonissalaitos, ARA, Suomen Kuntaliitto ja Helsingin Kaupungin Vetoa ja Voimaa Mellunkylään-lähidemokratiapilotti.

facebook.com/avemellunkyla blogs.aalto.fi/lahio2072/

9


MIKÄ IHMEEN

D-ASEMA?

K

ontulan metroaseman entiseen kukkakauppaan on ilmestynyt tila, jonka ikkunoita koristavat punaiset puhekuplat. Sisään saa kurkkia ja tulla. Mutta mitä siellä tehdään? Seuraavassa Mellunkylä-lehden saama kuvaus paikasta ja sen toiminnasta: Kyseessä on Helsingin Diakonissalaitoksen D-Asema, josta käsin kolme työntekijää tekee yhteisötyötä Itä-Helsingin ja Vantaan lähiöissä. Kutsumme alueen asukkaita sekä siellä toimivia viranomaisia ja järjestöjä mukaan etsimään uusia tapoja tehdä lähiöstä parempi paikka olla ja asua. Tehtävämme on osallistua, vahvistaa jo olemassa olevia hyviä käytäntöjä sekä innostaa ihmisiä mukaan uuteen yhteiseen toimintaan esimerkiksi alueen turvallisuuden ja viihtyvyyden parantamiseksi. D-Asemalla kohdataan. Toimintamme perustuu ihmisten ja yhteisöjen välisten yhteyksien luomiseen ja vahvistamiseen. Työkaluna käytämme Kaapeli-yhteisövalmennusta, jonka avulla on ihmiset löytävät paitsi omia myös yhteisiä voimavaroja ja kiinnostuksen kohteita. Työskentelyssä syntyy uusia kumppanuuksia, joiden myötä asukaslähtöisyys ja alueelliset tarpeet tulevat esiin ja aidosti huomioiduiksi. Alkaa tapahtua. Käynnistämme jatkuvasti uusia valmennusryhmiä esiin tulleiden tarpeiden ja ideoiden pohjalta. Mikäli sinulla on asukkaana

Metrokappelin uusi pastori

K

ontulan ostarilla sijaitsevassa Metrokappelissa aloitti heinäkuun alussa työnsä uusi pastori. Hän on 43-vuotias Kari Korhonen, KK eli Kuoleman kauppiaana tunnettu entinen huumekauppias, josta tuli uskoontulon jälkeen täysipäiväinen elämänkauppias. Kari Korhosen päihdekierre alkoi varhain. Muutto Tampereelta Kuopioon 11-vuotiaana teki outoa murretta puhuneesta pojasta koulukiusatun Tilanteeseen hän haki helpotusta päihteistä. - Aloitin 12-vuotiaana alkoholilla, 16-vuotiaana tulivat kannabiskuviot ja siitä vuoden kuluttua käytin jo amfetamiinia. Rupesin rahoittamaan huumeitteni käytön niiden myynnillä, salakuljetuksella ja muilla rikoksilla, Korhonen kertoo rajuista nuoruusvuosistaan. Korhosen tie kulki etsintäkuulutuksesta, pidätyksestä ja vankilatuomiosta toiseen. Niin sanottua tavallista elämää ei ollut enää olemassa. Vaikka huumeet veivät fyysisen kunnon, pahin riippuvuus oli henkistä laatua. Lopulta hän ei tuntenut enää muita ihmisiä kuin rikollisia ja narkomaaneja.

10

tai jonkin yhteisön tai organisaation edustajana kiinnostusta osallistua vuoropuheluun, kokeilla jotain uutta yhteistoiminnan muotoa tai liittyä vahvemmin alueen muihin toimijoihin, ole rohkeasti yhteydessä! Voit tulla vaikkapa avoimiin oviin, jotka ovat marraskuun ajan aina keskiviikkoisin klo 10–12 ja joulukuusta alkaen torstaisin klo 10–12. Voit myös soittaa tai lähettää sähköpostia. Meillä kaikilla on oikeus osallistua ja vaikuttaa. Tule D-Asemalle ja hyppää rohkeasti mukaan välittämisen kansanliikkeeseen!

- Vuonna 1993 ollessani vankilassa olin sellaisessa tilanteessa, etten enää odottanut elämältäni yhtään mitään, Korhonen muistelee. Silloin Korhonen koki hengellisen heräämisen, jonka hän itse uskoo olevan paras pelastus huumehelvetistä.

- Ei minua enää olisi, ellei Jeesus olisi minua pelastanut, Korhonen toteaa. Hän pääsi huumeista eroon, eikä ole haksahtanut kertaakaan sen jälkeen. Omien sanojensa mukaan edes kiusausta ei ole tullut. Uskoontulon jälkeen Korhonen on kiertänyt luennoimassa huumeiden vaaroista lukuisissa eri kouluissa (tunteja hän on pitänyt lähes 700 000 koululaiselle) sekä seurakunnissa ja tapahtumissa eri puolilla Suomea. Lisäksi hän on kouluttanut erityisammattiryhmiä, kuten poliiseja, vanginvartijoita, sosiaalityöntekijöitä, ambulanssinkuljettajia ja kolmannella sektorilla työskenteleviä, jotka joutuvat työssään kohtaamaan moni- sekä päihdeongelmaisia. Vuonna 2001 Vuoden kristillisen kirja-palkinnon voittaneessa, Riku Rinteen Korhosesta kirjoittamassa ”KK Kuoleman kauppias”-kirjassa, Korhonen valistaa huumeiden vaaroista kertomalla oman tarinansa suoraan ja rehellisesti. Kirjaa on tähän mennessä painettu jo 87 000 kappaletta ja tämä huumekauppiaan täydellisestä elämänmuutoksesta kertova teos on herättänyt huomiota myös ulkomailla. Metrokappeliin Korhonen toivottaa kaikki tervetulleeksi motolla ”Sinua rakastetaan!”


ah p ta

t

i um

a

Animaatiojoulukalenteri aukeaa 1.12. Kontupisteen perinteinen Animaatiojoulukalenteri aukeaa 1.12. Kontulan ostarilla ja netissä. Jo vuodesta 2003 lähtien nämä 1.–24. joulukuuta päivittäin aukeavat animaatiot ovat ilahduttaneet lapsia ja aikuisia. Kalenterin animaatiot ovat suunnitelleet ja tehneet Mellunkylän lapset ammattilaisten ohjauksessa.

Piparia ja poliitikkoja -aluefoorumi nuorille Luupissa torstaina 14.11. Mellunkylän alueen nuorille avautuu jälleen mahdollisuus haastaa poliitikkoja juttusille ja kertoa omia mielipiteitänsä päättäjille. Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hankkeen nuorisoaiheinen Piparia ja poliitikkoja -aluefoorumi järjestetään jo kolmannen kerran Kontulan nuorten toimintakeskus Luupissa (Ostostie 4) torstaina 14.11. illansuussa. Tapahtuma on kaikille ilmainen ja päihteetön. Kulttuurien viikonloppu marraskuun lopussa Kontulassa Kontulassa järjestetään 28.–30.11. monikulttuurinen Kulttuurien viikonloppu -tapahtuma. Ohjelmassa mm. aluefoorumi monikulttuurisesta Suomesta, luentotilaisuus Kontulan kirjastossa, elokuvaesitys Wanhassa Postissa, Joulubasaari ja Kulttuurien klubi -iltatilaisuus. Tilaisuuksiin on vapaa pääsy. Tapahtuman tarkka ohjelma julkistetaan 11.11. Tapahtuman tuottaa KontuKeskus ry yhteistyössä Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -demokratapilotin kanssa ja se toteutetaan osana sisäasianministeriön koordinoimaa Good Relations -hanketta (2012–2014).

Perinteinen Joulun Avaus Kontulan ostarilla lauantaina 30.11. Perinteinen Kontulan ostoskeskuksen Joulun Avaus -tapahtuma järjestetään 30.11. klo 11–13 Kontulan ostarilla. Luvassa mm. joulupuuro- ja kahvitarjoilua Keskusaukiolla (niin kauan kuin tarjottavaa riittää) sekä joulupukin vierailu. Vapaa pääsy. Tapahtuman järjestää Kontulan ostoskeskuksen yrittäjäyhdistys. Kontulan DekkariLauantai Kontulan kirjastossa 30.11. Kontulan ostarin Joulun Avauksen perään yleisöllä on mahdollisuus tutustua dekkarien maailmaan Kontulan kirjastossa, jossa kirjasto yhteistyössä KontuKeskuksen kanssa järjestää 30.11. klo 12–16 Kontulan DekkariLauantai -tapahtuman. Ohjelmassa on ajankohtaisen dekkarikirjallisuuden esittelyn lisäksi mm. kirjailija Harri Nykäsen (Raid) vierailu ja haastattelu sekä kustantamo Myllylahden vetämä osallistava Murhamysteeri-tapahtuma. Vapaa pääsy.

Asukastila Mellarissa tapahtuu Lauantaina 9.11. klo 10–14

Isänpäivätapahtuma estradilla. Ohjelma vielä avoin, mutta musiikista vastaa Omat Pojat -yhtye.

Tiistaina 12.11. klo 17–20

Keskustellaan yleiskaavasta estradilla. Tilaisuus on kaikkien itäisen Helsingin asukasseurojen yhteinen.

Lauantaina 30.11. alk. klo 11 Joulutapahtuma. myyntipöytiä, askartelua,kasvomaalausta, joululauluja, päivän päättää teatteriesitys Mellunmäki-blues.

Itsenäisyyspäiväjuhla Mikaelinkirkolla perjantaina 6.12. Lions Club Kontula ja Mikaelin seurakunta järjestävät perinteisen Itsenäisyyspäiväjuhlan perjantaina 6.12. klo 13 Mikaelinkirkolla (Emännänpolku 1, Kontula). Ohjelmassa on Lions Clubin presidentin sekä veteraanin tervehdyspuhe, yksinlaulua, lausuntaa sekä Kadettikuoron ja lastenkuoron esityksiä. Juhlapuheen pitää johtaja Anne Berner. Juhla päättyy Maamme-lauluun. Juhlan jälkeen kahvitarjoilu. Mellunkylän Joulupuisto sunnuntaina 15.12. Mikaelinkirkolla ja sen välittömässä läheisyydessä järjestetään suuri, hyvän mielen jouluinen perhetapahtuma sunnuntaina 15.12. klo 13–16. Joulupuistossa on esillä monenlaista jouluun liittyvää suomalaista jouluperinnettä. Ohjelmassa on mm. kuoromusiikkia (Elegia-kuoro, Ilopisarat), ekumeeninen hartaus, Joulupukki, Tiernapojat, Nukketeatteri Sampo (työpaja ja Tulilintu-esitys), Kansallisteatterin yhteisötaideprojekti, Kontula-Seuran Joulurauhan Puisto, Stadin Juhlaorkesteri, Huutsi Kuutsi Duo, Kontupisteen animaatiojoulukalenteri, FC Konnun liukurata, Lionsien makkaranpaistoa, Kontulan Marttojen kahvia, mehua ja pipareita, partiolaisten jouluteltta, askartelua nuorisoasiainkeskuksen toimesta sekä Lähiöaseman ongintaa lapsille. Tapahtuman suojelijana toimii eduskunnan puhemies Eero Heinäluoma. Heti Joulupuisto-tapahtuman jälkeen Mikaelinkirkolla järjestetään Kauneimmat Joululaulut-konsertti klo 16.30, jossa esiintyy Mikaelin kuoro. Päivän kaikkiin tapahtumiin on vapaa pääsy.

11


Tasavallan presidentti Sauli Niinistö:

”Onpa meillä motivoitunutta ja fiksua porukkaa” Tasavallan presidentti Sauli Niinistö vieraili lokakuun alussa Kontulassa nuorten toimintakeskus Luupissa. Nuoret saivat esittää presidentille kysymyksiä, joiden kirjo ulottui kouluruuasta Guggenheimiin. Mellunkylä-lehdelle presidentti antoi sähköpostitse haastattelun, jonka kantavia teemoja ovat nuorten asema ja monikulttuurisuuden tarjoamat mahdollisuudet.

Presidentti Niinistön kyselytuntia seurasi täysi sali nuoria ja sankka joukko mediaväkeä.

Mitkä ajatukset jäivät Teille päällimmäisiksi tapaamisista itähelsinkiläisten nuorten kanssa?

Jälleen kerran totesin, kuinka tärkeää on tavata nuoria kasvokkain. On eri asia lukea heidän mietteistään ja huolistaan kuin kuulla asioista suoraan ja käydä myös vuoropuhelua. Nuorten tapaaminen on myös kannustavaa, siis itselleni. Julkinen keskustelu keskittyy helposti vain ongelmiin ja siihen, että nuoret olisivat toivotonta sakkia – tämä ajatushan toistetaan jokaisen sukupolven kohdalla – mutta oma tunteeni Kontulankin tapaamisen jälkeen oli, että onpa meillä motivoitunutta ja fiksua porukkaa. Onko Suomessa todellista monikulttuurisuutta vai onko kyse monen kulttuurin rinnakkaisuudesta?

Monikulttuurisuutta on varmasti paikka paikoin, mutta ei Suomea voi mielestäni kutsua monikulttuuriseksi maaksi. Kontulassa nuorten tapaamisessa näki, kuinka Suomi muuttuu. Yleisössä oli paljon väkeä, joiden juuret ovat kaukana täältä. Silti kaikki olivat suomalaisia. Mielestäni

12

se että Suomeen ja suomalaisuuteen tulee vaikutteita muista maista ja kulttuureista on nähtävä voimavarana. Parhaassa tapauksessa otettaisiin parhaat piirteet kaikista ja luovuttaisiin joistain huonommista. Joskus tuppaa unohtumaan, että ei suomalaisuudessakaan pelkkää hyvää ole. Aika näyttää tuleeko Suomesta aidosti monikulttuurinen maa, mutta tärkeää olisi että eri kulttuurit eläisivät täällä vähintään rinnakkain, eivät missään nimessä vastakkain. Sen eteen täytyy tehdä yhdessä töitä ja se vaatii sopeutumista – niin kantasuomalaisilta kuin uussuomalaisilta. Miten monikulttuurisuuteen sisältyvät voimavarat saadaan paremmin käyttöön suomalaisessa yhteiskunnassa?

Tämä on tärkeä mutta samalla kovin vaikea kysymys. Nythän on niin, että ulkomaalaistaustaisen nuoren kohdalla todennäköisyys jäädä syrjään työmarkkinoilta on moninkertainen kantasuomalaiseen nuoreen verrattuna. Se tarkoittaa sitä, että Suomessa on lahjakkuusreservi, joka uhkaa jäädä käyttämättä. Ihmisen tasolla

Presidentti vastasi nuorten kysymyksiin niinistömäisen kuivakalla huumorin ryyditettynä. Etualalla Maxie Madisson, yksi tilaisuuden juontajista.

se on tragedia, mutta meillä ei myöskään yhteiskuntana ole siihen varaa. Meillä on vielä paljon asenteellisuutta, joka pitäisi saada poistettua. Nythän jo monet lapset kasvavat pienestä pitäen monen kielen ja kulttuurin ympäröimänä, mutta iso haaste onkin kitkeä ennakkoluuloja aikuisväestöstä. Siinä on meillä poliitikoilla ja medialla teon paikka. Mitkä ovat mielestänne tehokkaimmat keinot ehkäistä nuorten syrjäytymistä?

Kymmenien tuhansien syrjäytyneiden nuorten joukkoon mahtuu melkein yhtä monta erilaista tarinaa. Siksi on turha ajatella, että löytyisi joku helppo ratkaisu. Nuoret ovat itse minulle kertoneet, että tärkeintä olisi, että jokaisella lapsella olisi ainakin yksi aikuinen, johon luottaa ja tukeutua. Parhaassa tapauksessa tuo aikuinen löytyy omasta perheestä. Tiedän toki, että Suomessa on kuitenkin paljon sellaisia perheitä ja nuoria, jotka jäävät yksin. Heidät tulisi yhteiskunnan auttajien löytää, mutta näinhän ei aina ole. Turvaverkko ei ole kattava, siitä meillä on karuja esimerkkejä.


Presidentti Niinistö joutui nuorten tentin jälkeen tiedotusvälineiden kysymystykitykseen: media halusi tietää presidentin kannan Greenpeace-aktivisti Sini Saarelan pidätykseen Venäjällä.

Olen myös sitä mieltä, että fiksu aikuinen voi katsoa myös muiden kuin omien lasten perään. Ehkä siis peräänkuulutan jonkinlaista yhteisöllisyyttä, sitä että pidettäisiin toisistamme huolta. En kuvittele, että minulla tasavallan presidenttinä olisi tarvittava tietotaito tämän ongelman ratkaisuun. Sen sijaan minulla on mahdollisuus pitää asiasta yllä keskustelua. Toivon, että jokainen omalta kohdaltaan miettisi, mitä voisi itse tehdä ja mitä ne mahdolliset ratkaisut ovat. ”Lähiöiden lähiö” Kontula täyttää ensi vuonna 50 vuotta. Suomen lähiössä asuu yhteensä yli 1,5 miljoonaa suomalaista. Mitä sana lähiö tuo mieleen Teille?

Nuorilla on kai Itä-Helsingissä semmoinen sanonta, että iisti on siisti. Se kertoo siitä että he tuntevat vahvaa ylpeyttä omasta kotipaikastaan. Se on hieno asia ja edellytys sille, että lähiöiden arvostus myös muiden silmissä nousee. Minun mielikuvissani lähiöihin liittyy sekä hyviä että huonoja puolia. Toisaalta lähiössä ollaan kaukana kaupungin melusta ja kiireestä, omalla porukalla. Usein myös suomalaisille tärkeä luonto on lähellä. Lähiöllä on sanana kuitenkin myös huono kaiku, etenkin kun monen lähiön on annettu rapistua. On erityisen huolestuttavaa, jos yhdelle alueelle alkaa kasaantua liikaa ongelmia, kuten työttömyyttä ja alkoholismia. Olisi tärkeää, että lapset kasvaessaan näkisivät monenlaisia elämänpolkuja

Luupin pihalla Niinistö ehti vaihtaa kuulumisia Luuppi-ikäisiä nuorempien (alle 13-vuotiaiden) kontulalaisten kanssa.

ja mahdollisuuksia. En myöskään kannata sitä, että maahanmuuttajien osuus joidenkin lähiöiden asukkaista nousee liian korkeaksi. Kotoutumista ja sopeutumista auttaa mielestäni se, että pääsee samoihin kouluihin, taloihin, töihin ja porukoihin kantasuomalaisten kanssa. Mikä on suomalaisen demokratian tila vuonna 2013? Mitkä ovat sen vahvuudet ja heikkoudet?

Tähän minulla on selkeä vastaus. Minun mielestäni suomalainen demokratia voi

erittäin hyvin. Ehkä jonkun mielestä olen optimisti, mutta omasta mielestäni tämän on vahvaa realismia. Kupruja on totta kai, mutta meillä niistä kupruista keskustellaan. Uskon, että harva asia jää julkisuudelta pimentoon, niin hyvässä kuin pahassa. Toisin kuin yleensä luullaan, niin nuoretkin ovat kiinnostuneita politiikasta. Heikkous on taas se, etteivät he tunnu löytävän kanavia vaikuttaa itselleen tärkeissä asioissa. Sitä toivon, että ihmiset jaksaisivat perehtyä asioihin. Mielipiteitä on helppo heitellä, mutta vaikeampi perustella.

Millon sä päätit haluta pressaks? Presidenttiä ei joka päivä Kontulassa näy, ja Luupissa oli aistittavissa uteliaan jännittynyt tunnelma. Tilaisuuden avannut Hassan Maikal sekosi hiukan sanoissaan, mutta Niinistö rentoutti tilanteen kokeneesti. Vaikka presidentti Niinistö joutui kovimpaan tenttiin Luupin tilaisuuden päätyttyä, niin myös nuoret sinkosivat tiukkoja kysymyksiä presidentille. Tahti oli tiukka, kun kysymys toisensa jälkeen seurasi toistaan. Nuoria kiinnosti presidentin kanta muun muassa pakkoruotsiin, homoliittoihin ja Greenpeace-aktivisti Sini Saarelan pidätykseen. Niinistö piti ruotsin opetusta tarpeellisena. Hän sanoi kannattaneensa jo pitkään homoparien yhdenvertaista kohtelua. Sen sijaan perinteisen avioliittoinstituution ulottamiseen homopareihin hän sanoi suhtautuvansa varauksellisesti. Sini Saarelan presidentti arvioi ottaneen tietoisen riskin osallistuessaan Greenpeacen iskuun Venäjällä. Niinistö toivoi Saarelan saavan oikeudenmukaisen käsittelyn ja hyvän asianajajan. Nuoria kiinnosti myös, mistä lähtien Niinistö halusi presidentiksi. Presidentti vastasi ”toukokuusta 2011, jolloin ilmoittauduin kisaan”. Media kertoi varsin laajasti presidentin vastauksista nuorten kysymyksiin. Tilaisuus onnistui kokonaisuudessaan hyvin. Niinistö oli oma itsensä ja aikuisenoloinen, eikä kosiskellut nuoria liikaa.

13


Mikä ihmeen

Ruuti?

P

erustuslaki, lastensuojelulaki, maankäyttö- ja rakennuslaki... Nämä ja monet muut lait velvoittavat kaikkien kansalaisten kuulemiseen. Erityisesti nuorisolaki ja sen 8 § velvoittavat kuulemaan nuoria ja järjestämään heille mahdollisuuden osallistua paikallista ja alueellista nuorisotyötä ja -politiikkaa koskevien asioiden käsittelyyn. Monissa kunnissa on nuorisovaltuustoja. Helsingin kaupunki ei kuitenkaan kokenut järjestelmän sopivan sellaisenaan itselleen vaan kaupunginhallitus päätti 13.6.2011 ottaa käyttöön nuorten vaikuttamisjärjestelmän Ruudin. Samalla kaupunginhallitus kehotti virastoja ja laitoksia hyödyntämään Ruudin eri toimintoja kun ne valmistelevat nuoria koskevia asioita sekä huomioimaan

nuorten kuulemisessa esille tulleet seikat. Nuorisoasiainkeskukselle annettiin lisäksi kehotus huolehtia Ruudin toiminnan riittävästä seurannasta. Ruuti-järjestelmä pyrkii tarjoamaan nuorille moniäänisen vaikuttamisjärjestelmän. Tavoitteena on mahdollistaa mahdollisimman monen ja erilaisen nuoren pääsy mukaan vaikuttamistoimintaan. Tätä tavoitetta edesauttaa nuorten itsensä näköisten vaikuttamisen tapojen hyödyntäminen.


Kaikesta vaikuttamisesta ei ole pakko tehdä vaikeaa ja monimutkaista, vaan muutoksen voi saada aikaan mm. laatimalla mielipidekirjoituksen, katutaiteella, järjestämällä tapahtuman tai vaikka olemalla bändin jäsen. Tarkoitus on kannustaa nuoria tekemään ja osallistumaan itse. Lisäksi tuetaan nuorten ja päätöksentekijöiden välisen keskustelukulttuurin ja -rakenteiden luomista. Nuoria tuetaan ja kannustetaan käymään neuvotteluja heille tärkeissä asioissa poliitikkojen ja virkamiesten kanssa jo asioiden valmisteluvaiheessa. Ruudissa on monia eri lähestymisnäkökulmia – esimerkiksi oppilaskuntatyö kouluissa, ylipormestarin oppilaskuntapäivät ja Ruuti-oppilaskuntapäivät. Vuosittainen päättäjämiitissä nuoret neuvottelevat aloitteistaan päättäjien kanssa. Kaupungintalolla

8. marraskuuta järjestetty RuutiExpo esitteli erilaisia vaikuttamisen tapoja. 13–17-vuotiaista helsinkiläisnuorista äänestetty ja nuoriso-ohjaajan tukemana toimiva nuorten Ydinryhmä toimii viestinviejänä kaupungin nuorten ja päätöksentekijöiden välillä. Kaiken tämän ytimessä ovat nuorten omat – niin itsenäiset kuin nuorisotaloihin linkittyneet – toimintaryhmät, joiden ääntä tuodaan aktiivisesti kuuluviin kaupungin päätöksenteossa. Ruuti ydinryhmän vaalit ovat meneillään, äänestysaika on 8–21.11, äänestyslippu on lähetetty kotiin kaikille 13–17-vuotiaille nuorille. Kontulan nuorten toimintakeskus Luupissa järjestetään torstaina 14.11.2013 Piparia ja poliitikkoja vol. 3, nuorten aluefoorumi. Nuoret ja päättäjät kohtaavat tilaisuudessa, jonka ohjelmassa on vuoropuhelua

sekä rentoa kohtaamista. Päättäjät ovat paikalla kello 18.00–20.00. –Tekemisen demokratiassa osallistuminen tuottaa enemmän suoria tuloksia kuin vaatimuksia siitä, mitä jonkun muun pitäisi tehdä, toteaa Sitra Uusi demokratia -hankkeessaan. Itäisessä nuorisotyöyksikön nuorisoohjaajat pyrkivät omalla työotteellaan kannustamaan ja tukemaan nuoria osallistumaan ja toimimaan itse. Olemme mahdollistajia, tarjoamme tietoa ja apua nuorille, jotka haluavat saada omat ideansa ja toiveensa kuuluviin. Lisää tietoa nuorten vaikuttamismahdollisuuksista saat ruuti.net-sivuilta! Aktiivinen kansalaisuus on toimimista asioiden puolesta itse. Osallisuus on mahdollisuus. Anki Herlin

ASIAKASRAADEISTA

POTKUA MELLUNKYLÄN TERVEYSPALVELUIHIN?

O

sana tämänvuotista Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -demokratiapilottia ovat Kivikon ja Kontulan terveysasemille perustetut asiakasraadit nyt kokoontuneet kaksi kertaa. Vielä ei voi arvioida, miten menestyksellistä raatien työskentely on ollut. Voi olla, että vuoden lopussakin on vielä liian aikaista odottaa tuloksia niiden toiminnasta. Asiakasraadin työskentelyn kun pitäisi olla pitkäjänteistä, jotta se toisi tuloksia. Asiakasraatienhan tarkoitus on tuoda terveysasemille uusi tapa parantaa niiden palveluja, ja raatien jäsenet tekevät – palkatta – arvokasta työtä antamalla aikaansa palvelujen arvioimiseen ja parannusesitysten tekemiseen. Tämä taas edellyttää, että terveysasemien väki kertoo avoimesti raatilaisille työstään. Asiakasraadit kokoontuvat vielä kaksi kertaa ennen vuoden vaihdetta. Kysyin Seppo Pajulta, joka työskentelee Kontulan terveysaseman asiakasraadissa, miten hän kokee raadin työskentelyn? Hänen mielestään vieläkin puuttuu keskustelu siitä, mitä tältä raadilta odotetaan ja mitkä sen tavoitteet ovat. Ryhmä ei ole vielä ryhmäytynyt tarpeeksi, jotta keskinäinen luottamus olisi päässyt vahvistumaan ja synnyttämään vapaata, avointa keskustelua. Mutta lupaavia alkuja on ollut, eikä kukaan ole ainakaan lyönyt hanskoja tiskiin. Pääsy terveysasemien palveluihin on ollut pitkään ongelma Mellunkylässä, mutta kun siinä on onnistuttu, niin useimmiten

on oltu tyytyväisiä. Asiakasraadeilla ei kuitenkaan ratkaista terveyspolitiikan vinoutumia, kuten terveysasemien lääkäripulaa tai terveyspalveluiden epätasaista jakautumista. Asiakasraadeissa voi kuitenkin syntyä hyviä ehdotuksia asukkaiden terveydentilan kohentamiseksi, kuten esimerkiksi sairauskohtaisten vertaisryhmien perustaminen. Eikä tällaista ehdotusta saisi ainakaan torjua terveysasemien tilojen puutteella – kyllä Mellunkylästä tiloja löytyy kun etsii. Ihmiset haluavat nykyistä enemmän tietoa kaupungin peruspalveluista, ja he haluavat vaikuttaa niihin. Tämä kävi hyvin ilmi asiakasraatilaisten info-tilaisuudessa, jossa lähes kaikki raatilaiset ilmoittivat motiivikseen halun vaikuttaa. Samalla monet ovat kyllästyneet vastaamaan kyselyihin, jotka eivät mahdollista keskustelua ja joiden tulosta ei koskaan näe. Sosiaali- ja terveysvirastokin tarvitsee uusia keinoja, joilla se voi kehittää palveluaan yhteistyössä asiakkaiden kanssa. Pahin mahdollinen tulos Mellunkylän kokeilusta olisi se, että raatilaiset toteaisivat: ei siitä mitään hyötyä ollut. Siihen sosiaali- ja terveysvirastolla ei ole varaa. Eeva-Liisa Broman

15


Liikkuvaa kivimurskaamoa ajetaan väkisin Kivikkoon Miltä tuntuisi, jos kotisi vieressä aloittaisi äänekäs, pölyä levittävä ja vielä iltamyöhälläkin toimiva kivimurskaamo? Missä on päätetty, onko asukkaita kuultu? Kukaan ei osaisi sanoa, mistä on kyse. Edellä kuvattu ei ole tarua vaan täyttä totta Helsingin Kivikossa.

V

aivihkaa ja melko salaa kaupunki varasi liikkuvalle murskaamolle peräti kolme eri paikkaa, joista lähin on vain noin 150 metrin päästä lähimmästä asuintalosta. Kuin varmuudeksi toiminta aloitettiin kesällä jo yhdessä toimipisteessä Kivikonlaidalla. Asiasta ei tiedotettu alueen asukkaille juuri lainkaan. Valitusajaksikin valittiin juhannuksen jälkeen kaksi viikkoa ajatuksena, että alueen asukkaat ovat jo aloittaneet tai aloittamassa kesälomiaan, eivätkä huomaa valittaa. Toisin kuitenkin kävi, ja asukasdemokratia näytti voimaansa. Eräät alueen asukkaat saivat vihiä kivimurskaamosta, ja määräaikaan mennessä muutama taloyhtiö ja paikallinen yhdistys ehtivät rustata valituksen. Demokratia siis toimi, ja Vaasan hallinto-oikeus kielsi välipäätöksessään kivimurskaamon käynnistymisen eteläisellä alueella. Päätös ei kuitenkaan ole vielä lainvoimainen. Etelä-Suomen aluehallintovirasto myönsi 10.6.2013 HKRrakennuttajalle eli Helsingin kaupungille ympäristöluvan liikuteltavalle kivimurskaamolle Kivikon läntiselle toiminta-alueelle. Asemakaavassa tontti on määrätty osittain teollisuusrakennusten korttelialueeksi (TT merkintä) ja osittain pelastusasemaksi (merkintä ET-1). Lakimies Tapio Löppönen sanoo, että ympäristönsuojelulain 42. pykälä kieltää asemakaavan vastaisen toiminnan. Määräys on absoluuttinen, jonka oikeuskäytäntö vahvistaa, esimerkiksi KHO: 2007: 36.

Pohjoinen alue sijaitsee Lahdentien tuntumassa Kivikon teollisuusalueella.

16

”Liikuteltava murskausasema on kiistatta asemakaavan vastainen. Sillä ei ole mitään tekemistä kiinteän teollisuusrakentamisen tai pelastusaseman kanssa”, Löppönen korostaa. Löppösen mielestä sekä aluehallintovirasto että HKR ovat hyvin tienneet, että hanke on lainvastainen ja lupa on myönnetty käyttäen veruketta ”tilapäinen sijoitus”. Näin ei kuitenkaan ole. Heti voimaan tullut lupa annettiin tilapäisyyden nimissä peräti kuudeksi ja puoleksi vuodeksi ja lisäksi aluehallintovirasto on päätöksessä sitoutunut jatkamaan ”tilapäistä” lupaa ilmeisesti vielä toiset kuusi vuotta. ”Todellisuudessa kysymys on luonteeltaan ja sisällöltään pysyvästä tai vähintäänkin pitkäkestoisesta toimintaluvasta. Menettelyllä on tietoisesti pyritty kiertämään ehdoton asemakaavamääräys. Mielestäni myönnetty lupa on laiton”, Löppönen sanoo. Kivikossa asuva Löppönen edustaa suoraan ja välillisesti lähes kahtasataa asukasta ja kolmea taloyhtiötä. Valituksissa todetaan yksimielisesti, että aluehallintoviraston päätös on muutoinkin useilla perusteilla ympäristönsuojelulain arvojen, tarkoituksen sekä terveen järjen vastainen. ”Luvan myöntäminen saa aiheellisesti miettimään aluehallintoviraston toimineen pikemminkin HKR-rakennuttajan jatkeena kuin vastuullisena viranomaisena. Siitä henkii jo se, että ennen lupapäätöstä asiassa on kuultu vain hakijan suosikkeja ja ilmeisesti toivottu päätöksen lipsahtavan salaa lainvoimaiseksi”, Löppönen pohtii. Ympäristönsuojelulain peruslähtökohta on, ettei ympäristöhaittaa, rasitusta tai pilaantumista saa aiheuttaa, mikäli se on vältettävissä. Näinhän tässä tapauksessa juuri on. Perustellessaan hakemusta HKR-rakennus (Helsingin kaupunki) on katsonut luvan ja sen välittömän täytäntöönpanon olevan tarpeellista taloudellisten tappioiden, kuljetusmatkojen ja luonnonvarojen kulumisen vähentämiseksi. Paikan valintaa on perusteltu näkemyksellä ”materiaalit hyödynnetään ja käytetään pääosin Kivikossa, mahdollisesti myös muissa kohteissa”. ”Perustelut ontuvat pahasti. Puuttuu laskelma ja selvitys taloudellisesta tappiosta, sen syntymekanismista ja suuruudesta. Johtopäätös on, että sitä ei synny.” Kaupunki ei ole Löppösen mukaan myöskään luetellut tai yksilöinyt omia rakennuskohteitaan Kivikossa. Niitä täytyisi olla, jotta väite olisi uskottava. Lisäksi HKR:llä on jo vastaavanlaiset murskausasemat Vuosaaressa, Jätkäsaaressa, Kruununvuodessa ja Kalasatamassa. ”Kun materiaalia joudutaan joka tapauksessa kuljettamaan paikasta toiseen koko kaupungin alueella, on selvää, eikä muuta


Kaupungin v채h채ttelev채 asenne kivimurskaamoasiassa ilmenee ilmakuvasta, jonka selostuksissa ei mainita murskaamoa, vaan puhutaan vain maa-aineksen varastoinnista.

17


edes väitetä, että nämä laitokset pystyvät jo yksinään tyydyttämään hakijan materiaalien käyttötarpeet eri rakennuskohteissa, myös Kivikossa”, Löppönen sanoo. Hänen mielestään kuljetusmatkat eivät ole pitkiä mistään jo nyt toimivasta asemasta, eli luonnonvarojen ja kuljetusten säästö on joko marginaalinen tai olematon. Löppösen mukaan ei ole olemassa ympäristösuojelulain mukaista perustetta viidennen murskausaseman pystyttämiselle keskelle asutusta kaikkine haittavaikutuksineen. ”Kiviainesten murskaus ja sen oheistoiminnot synnyttävät ja lisäävät alueella olennaisesti melua aamuseitsemästä iltakymmeneen. Syntyy pölyä, pienhiukkasia ja muuta ilman saastetta, jotka voivat aiheuttaa terveyshaittaa.” Kivikon alueen ilma on jo muutenkin sakeana, koska kehä I:n liikenne tuottaa jatkuvasti ohjearvojen ylittäviä päästöjä. Sadan raskaan ajoneuvon päivittäinen edestakainen lisäys ja jurraus Kivikonlaidalla, sadan lastin purkaminen, kivi- ja rakennusjätteen välppäys ja muu erottelu, betonin, kiven ja tiilen murskaus sekä ainesten läjitys lisäävät varmasti haittoja, joista ei ole olemassa mitään selvitystä. Löppösen mielestä aluehallintoviraston on täytynyt tiedostaa tilanne ja vaikka sen velvollisuutena viranomaisena on ollut tutkia, ettei synny terveyshaittaa ja naapuruussuhdelain 17. pykälän tarkoittamaa kohtuutonta rasitusta (pöly- ja meluhaitta). ”Virasto vähättelee. Asiaa tutkimatta se kuittaa, että mitään haittaa ei synny”, Löppönen sanoo. Ongelma on myös se, että murskausaseman perustaminen ja erityisesti sen säilyminen aluehallintoviraston määrittämän lupaajan (6,5 vuotta tai 12 vuotta) johtaa lisäksi myös alueen imagon ja asukkaiden viihtyvyyden sekä huoneistohintojen olennaiseen laskemiseen. ”Kuka haluaa asua murskausaseman nurkalla? Kuka haluaa ostaa asuntonsa murskausaseman vierestä? Vastaus on, ei kukaan”, Löppönen pohdiskelee. Ympäristöluvassa toiminta on ohjeistettu sallittuja ohjearvoja käyttäväksi. Kivikon murskaamon osalta ei kuitenkaan ole selvitystä siitä, että HKR:n laitteet ja toiminta pysyisivät ohjearvoissa. ”Tuleeko murskausaseman raastava melu jäämään 55 desibeliin ja kykeneekö HKR alentamaan murskaamon melun tälle tasolla muun taustamelun ollessa kovimmillaan? Tästä ei ole mitään selvitystä. Päätös on epäuskottava ja nojaa vain hurskastelulta kuulostaviin toiveisiin.” Kaupunki/HKR antoi lokakuun alussa vastineensa, jossa se kiistää kaikkien valittajien valitusperusteet vaatien luvan hyväksymistä haetussa laajuudessa. Vastineessa ei ole sinänsä esitetty uutta relevanttia selvitystä luvan perusteeksi. Kaupunki näyttää painottavan mielellään ajatusta, että kysymyksessä on Kivikkoon sijoitettava maa-aineksen väliaikainen välivarastointialue vähätellen harhaanjohtavasti yhtä mielellään, että kysymys on asemakaavan vastaisen murskaustoiminnan ja sen oheistoimintojen sijasta maa-aineksen haitattomista esikäsittelytoiminnoista. Valittajilla tulee olemaan mahdollisuus antaa lausuma kaupungin vastineesta, joten perästä kuuluu. Tärkeää on, että myös lähidemokratia on toiminut. Timo Mikkilä

18

Ongelmallisin alue Kivikon asukkaiden kannalta on eteläinen kenttä, jonka tällä hetkellä vesakon peittämä pohjoisosa rajoittuu suoraan liikuntapuistoon. Kenttä sijaitsee myös asutuksen sekä vasemmalla yläkulmassa näkyvän Keinutien ala-asteen Nallin sivukoulun välittömässä läheisyydessä.

Terveydenhoidon päätearkisto muuttaa Kivikkoon Kivikkoon on rakenteilla Helsingin terveydenhoidon päätearkisto, joka muuttaa uusiin tiloihin vuonna 2014 Kallion virastotalolta. Päätearkistoon sijoitetaan terveydenhuollon pitkään tai pysyvästi säilytettäviä asiakirjat. Arkistoon tulee kymmenisen työpaikkaa. Turvallisuusvaatimusten vuoksi arkistotilojen julkisivuissa ja vesikatossa on mahdollisimman vähän aukkoja. Julkisivun betonikuorielementit tehdään läpivärjätystä betonista. Erikokoiset ja -sävyiset elementit muodostavat julkisivuun graafisen kuvion. Potilasasiakirjoja säilytetään tällä hetkellä potilaan kuoleman jälkeen pääsääntöisesti joko 12 tai 20 vuotta. Pysyvästi arkistoidaan kuukauden 18. ja 28. päivä syntyneitten asiakkaiden potilasasiakirjat. Niitä käytetään mm. tutkimusaineistoina tulevaisuudessa. Myös monia henkilöstöä koskevia asiakirjoja arkistoidaan pitkään, jopa 50 vuotta. Aluksi asiakirjoja säilytetään yksiköissä, esimerkiksi sairaaloissa ja terveysasemilla, joista ne siirretään aikanaan päätearkistoon.

Terveyden päätearkisto on suunniteltu asiakirjojen säilytykseen, eikä talossa ole juuri ikkunoita.


Mellunkylässä alkamassa

putkiremonttien aikakausi Tuhansia asuntoja Mellunkylässä odottaa seuraavan vuosikymmenen aikana putkiremontti. Urakka alkaa Kontulasta edetäkseen Mellunmäkeen ja Vesalaan. Ajatus röörisavotasta herättää monissa kauhistusta. Joistakin remonteista on jo ehtinyt kertyä kokemusta. taloyhtiö voi vähentää putkiremontin asukkaille aiheuttamia hankaluuksia ja taata hyvän lopputuloksen huolellisella suunnittelulla, hyvällä tiedotuksella ja sopivan toteutusvaihtoehdon valinnalla.

K

ontulassa sijaitsevan Asunto Oy Keinutie 11:n kolmessa talossa käyttövesiputkien uusiminen ja viemärien saneeraus on jo loppuvaiheessa. Suur-Helsingin Asuinkiinteistöt Oy:n (SHAK) isännöimässä 114 asunnon yhtiössä on käytetty itse putkiremonttiin liki puolitoista vuotta. Hankesuunnittelun aloittamisesta on kulunut nelisen vuotta. Aikaa tarvitaan hankkeen laajuuden ja vaativuuden takia. Taloyhtiön hallituksen puheenjohtajana koko Keinutie 11:nremontin ajan toiminut Mika Rahijärvi muistuttaa, että putkiremontti on taloyhtiön näkökulmasta vaativin hanke koko sen korjaushistoriassa. Putkiremontissa korjaustyömaana ovat vuorollaan kaikki asunnot ja suurin osa yhteisistä kellaritiloista. Se aiheuttaa kaikista remonteista suurimmat asumishaitat. Kontulan Huollon isännöimissä taloissa putkiremonttien huippuvuodet ovat vielä edessä. Toimitusjohtaja Juha Karjula kertoo, että yhdessä yhtiön isännöimissä taloista on meneillään putkiremontti. Karjula korostaa, että prosessi lähtee liikkeelle yhtiön tarpeista. Aluksi on teetettävä asiantuntijoilla hankesuunnitelma, josta ilmenevät putkisaneerauksen tekniset vaihtoehdot ja niiden kustannukset. Suunnitelmasta on ilmettävä mitä hyviä ja huonoja puolia eri vaihtoehtoihin sisältyy. Osakkaat saavat perehtyä asukasillassa hankesuunnitelmaan. Asukasiltaa seuraa kysely, jossa osakkaita pyydetään valitsemaan hankesuunnitelmassa esitetyistä vaihtoehdoista itselleen parhaiten sopiva vaihtoehto. Palautteen perusteella laaditaan uusi esitys, joka sisältää yleensä kaksi toteuttamismallia. Vaihtoehdot esitellään ensin asukasillassa ja sen jälkeen ne käsitellään yhtiökokouksessa, joka valitsee toteutustavan hankkeen lopullisen suunnittelun pohjaksi. Perusteellinen suunnitelma käydään läpi

Putkiremontti muuttaa pihan ja asunnot työmaaksi.

asukasillassa ja sen jälkeen päätetään yhtiökokouksessa hankkeen aloittamisesta. –Matkalla ennen varsinaista päätöstä on järjestettävä runsaasti informatiivisia tapaamisia osakkaille, jolloin lopullisen päätöksen tekeminen on helpompaa. Siten kaikki tietävät ja käsittävät mitä päätöstä he ovat tekemässä. Kun ihmisillä on aikaa käsitellä asiaa, niin yleensä lopputuloskin on selkeästi osakkaiden tahtotilan mukainen, arvioi Karjula. Myös Keinutie 11:n isännöitsijä Janne Marttunen (SHAK) korostaa, että putkiremontin valmistelussa on oleellista selvittää osakkaiden tahtotila mm. korjauksien laajuudesta ja laadusta. Sen jälkeen yhtiökokous voi tehdä demokraattisen päätöksen, joka on sopusoinnussa asunto-osakeyhtiölain kanssa. Mika Rahijärvi painottaa, että suunnitteluvaiheessa kannattaa perehtyä erityisesti taloyhtiön rakennusten rakenteisiin.

Vanhat rakennekuvat eivät välttämättä pidä paikkaansa. Suunnittelun yhteydessä olisikin mahdollisuuksien mukaan avattava rakenteita yllätysten välttämiseksi. Lisäksi on syytä varmistaa, että suunniteltu remonttitapa on käytännössä toteutettavissa. Suunnittelun valmistuttua on vuorossa urakoitsijan valinta tarjouskilpailun pohjalta. Myös siinä kannattaa ruotia tarjoukset mahdollisimman yksityiskohtaisesti, ja yrittää löytää kokonaisuutena edullisin ratkaisu. Kokonaishintaan vaikuttaa ennen kaikkea urakan kokonaislaajuus. Putkiremontissa voidaan rajoittua käyttövesiputkien ja viemäröinnin saneeraukseen. Janne Marttunen muistuttaa, että urakkaan voivat sisältyä näiden lisäksi kylpyhuoneiden täydellinen peruskorjaus, asuntojen vesikalusteiden vaihto, patteriverkoston putket, ilmastoinnin uusinta ja sähkönousujen sekä pää- ja ryhmäkeskusten saneeraus. Yleisten tilojen

19


Mika Rahijärvi

Juha Karjula

Janne Marttunen

korjauskin voi olla järkevää toteuttaa putkiremontin yhteydessä. Keinutien 11:n putkiremontti on toteutettu uusimalla käyttövesiputket ja sukittamalla viemärit. Uudet kylmä- ja lämminvesiputket on vedetty asuntoihin olemassa olevien hormien kautta. Kylpyhuoneissa ja vessoissa uudet putket on asennettu sisäkattoon. Urakan osana on korjattu huonokuntoisimpia kylpyhuoneita tämän päivän vaatimustasoa vastaavalle tasolle. Lisäksi yhtiö on tarjonnut 3500 euron tukea muille kylpyhuoneitaan korjauttaville osakkaille. Lopullinen neliöhinta on asettumassa 400 euron tienoille. Viemärien sukittamisen tai muun pinnoituksen vaihtoehtona on ensinnäkin niiden täydellinen poistaminen ja uusiminen, jolloin puhutaan perinteisestä putkiremontista. Mikäli tila riittää ja rakenteet sallivat, niin uudet putket voidaan asentaa paikoilleen vanhoja poistamatta. Juha Karjula ei halua nimetä parasta tapaa toteuttaa putkiremontti. Yhtä oikeaa tapaa ei hänen mukaan edes ole, vaan kaikki ovat hyviä, kunhan toteutuksessa noudatetaan osakkaiden tahtoa ja ratkaisut ovat teknisesti mahdollisia. Samoilla linjoilla on SHAK Oy:n Janne Marttunen. –Osakkaat ovat eri elämänvaiheessa ja tilanteissa. Lisäksi vaatimustaso vaihtelee paljon. Osalle voi riittää minimikorjaus mahdollisimman halvalla. Joku tahtoo, että taloyhtiö ja oma asunto ovat viimeisen päälle kunnossa ja korjaukset tehdään uutta vastaavalla tavalla täysin nykyaikaiseksi. Osakkaat saavat mielestäni päättää

täysin omista näkökohdistaan, mikä on heille paras tapa toteuttaa hanke. Yhtä oikeaa vastausta ei siis ole, sanoo Marttunen. Juha Karjula arvioi, että kokonaiskustannuksissa on mahdollista alentaa kustannuksia useamman taloyhtiön yhteistyöllä. Tähän tähtää myös kehitteillä oleva yhteishanke, jossa etsitään realistisia säästökohteita. Marraskuussa Kontulan Huolto järjestää Vahanen Oy:n kanssa yhteistilaisuuden osakasyhtiöilleen, jossa niiden edustajille esitellään ryhmärakentamisen malli. Tavoitteena on etsiä yhteistyön avulla taloyhtiöille konkreettisia säästöjä. –Tiettyyn rajaan saakka voidaan ryhmähankkeissa saada säästöjä hankesuunnittelun ja varsinaisen suunnittelun kautta sekä lopullisessa työssä, mikäli kohteet ovat niin lähekkäin, että operointi voi tapahtua yhden työmaan perustamisen kustannuksella, arvioi Karjula. Kaupunki on yrittänyt innostaa taloyhtiötä täydennysrakentamiseen viittaamalla sen kautta avautuvaan mahdollisuuteen saada osarahoitus putkiremontteihin. Juha Karjulan mukaan aihetta on käsitelty useissa yhtiöissä, mutta suunnitelmat ovat kaatuneet kahteen asiaan. Tärkein tekijä on Kontulalle ominainen väljyys: ihmiset eivät halua luopua suurista pihoistaan. Myös täydentämisrakentamisesta saatava korvaus on koettu liian pieneksi, jotta sillä olisi merkitystä putkiremontin rahoituksessa. Remontin edetessä kannattaa Rahijärven mukaan kiinnittää erityisesti huomiota asukkaille tiedottamiseen. Myös Juha

Karjula tiivistää onnistuneen remontin kolmeen sanaan: tiedottaminen, tiedottaminen, tiedottaminen – sen on oltava kaikissa vaiheissa hyvin hoidettua. Rahijärvi näkee myös asukkaiden itsensä voivan vaikuttaa remontin onnistumiseen erityisesti omassa kodissaan. –Jos asukkaalla on mahdollisimman realistinen kuva remontin asumishaitoista ja hän on varautunut niihin henkisesti etukäteen, niin remontti onnistuu paremmin. Asukkaan kannattaa lukea huolella kaikki saamansa tiedotteet ja infopaketit sekä osallistua yhtiökokouksiin ja asukasinfoihin, tiivistää Rahijärvi. Juha Karjula ymmärtää hyvin, että putkiremontti herättää epävarmuutta monissa asukkaissa. Mellunkylässä asuvista monet ovat jättäneet työelämän taakseen, ja heidän tulotasonsa on yleensä alempi kuin ansiotyössä olevien. Eläkevuosien kotina on edelleen asunto, joka on hankittu lapsiperheen tarpeisiin. Suurehko asunto ja pienehköä eläke muodostavat yhtälön, jonka lopputulos ei tunnu kovin positiiviselta. Luottamusta omaan maksukykyyn horjuttavat ikääntymisen aiheuttamat menot. Jos putkiremontti toteutetaan perinteisellä tavalla, niin asuminen omassa kodissa on Juha Karjulan käsityksen mukaan käytännössä mahdotonta. Vanhan viemäriputkiston pinnoitusmenetelmää käytettäessä asuminen onnistuu sisukkaimmilta, vaikka vesi ei tule hanoista ja katoa viemäreihin useisiin viikkoihin. Janne Marttusen mukaan 10–20 prosenttia asuu oman

20


ilmoituksensa mukaan ainakin osan remonttiajasta työmaaksi muuttuneessa kodissaan. Mika Rahijärvi sanoo, että asuminen on teoriassa mahdollista, mutta Helsingin kaupungin rakennusvalvonta ei kuitenkaan suosittele sitä pölyhaittojen vuoksi. –Vaikka asunnoissa käytetäänkin muovisia suojaseiniä, pääsee pölyä muualle asuntoon. Erityisesti astmaatikoille, pienille lapsille ja erilaisiin riskiryhmiin kuuluville pölyhaitat voivat olla vaarallisia. Lisäksi viemärit ovat olleet käyttökiellossa noin kolmen viikon ajan ja suihku on poissa käytöstä koko remontin ajan. Tämä aiheuttaa suuria haasteita asumiselle. Remontin keskellä asuminen onnistunee parhaiten aikuisilta, jotka ovat päivisin poissa kodistaan esim. töissä tai opiskelemassa. Mellunkylän kiinteistöt eivät sinänsä poikkea muista putkiremonttikohteista. Janne Marttusen mukaan alueen isot tontit helpottavat työmaan perustamista ja tarvikkeiden varastointia. Remontin kuluessa eteen tulee vääjäämättä odottamattomia tilanteita. Janne

Marttusen mukaan yllättävintä onkin, jos remontin aikana ei tapahdu lainkaan yllätyksiä. Keinutie 11:n suurin ongelma aiheutui vessan ja kylpyhuoneen lavuaarien viemäriputkien sukituksesta, jonka toteuttaminen näytti aluksi mahdottomalta. Talojen välisiä viemäriputkia oli myös

uusittava, mikä nosti putkiremontin kokonaishintaa viitisen prosenttia. –Putkiremontti kannattaa nähdä myös mahdollisuutena, eikä pelkkänä uhkana. Putkiremontin jälkeen käyttövesi- ja viemäriputket ovat vuosikymmenien ajan käyttökelpoisia, tiivistää Mika Rahijärvi.

Vinkkejä onnistuneeseen putkiremonttiin Mika Rahijärvi: 1. Sanonta ”hyvin suunniteltu on puoliksi tehty” pitää todella paikkansa. 2. Mahdollisuuksien mukaan kannattaisi tehdä ainakin yhteen asuntoon mallikorjaus ennen varsinaisen urakan alkamista. Tällä voitaisiin varmistaa, että suunniteltu remonttitapa on oikeasti käytännössä toteutettavissa ja ettei suuria yllätyksiä pääse ilmenemään. 3. Asukas pystyy omalla suhtautumisellaan vaikuttamaan paljon remontin onnistumiseen. Juha Karjula: 1. Tee hankesuunnitelma. Älä valitse halvinta vaan paras. Tarkasta referenssit, selvitä miten hankesuunnitelma ja sen prosessointi on ajateltu. Hankesuunnitelman kustannukset ovat kokonaisuuteen nähden hyvin pienet. Säästäminen tässä tai huono valinta aiheuttaa varmasti ongelmia jatkossa. 2. Tiedottaminen. Laadi suunnitelma, miten ja missä hankesuunnitelmaa esitetään. Hankesuunnittelijan laatijalla tämä yleensä on jo olemassa. 3. Valitse kokemusta omaava suunnittelija, jolla selkeä näyttö referenttikohteista. Älä valitse halvinta, ellei ole se paras. Suunnittelussa säästetty tonni maksaa toteutuksessa satatonnia. Panosta siis suunnitteluun.


Rehtori Tiina Hieta:

Mellunmäen ala-asteella on

hyvä tekemisen meininki Koulujen arki on täyttä kaaosta, jos iltapäivälehtien juttuja on uskominen. Totuus on onneksi toinen, vaikka vauhtia ja hankaliakin tilanteita on. Valtaosa koulupäivistä sujuu uteliain mielin uutta oppiessa. Mellunmäen ala-asteen rehtori Tiina Hieta vakuuttaakin tulevansa aamuisin mielellään töihin.

M

ellunmäen ala-asteella on 270 oppilasta, jotka edustavat noin 20 kansallisuutta. Monikulttuurisuudesta onkin tullut osa koulun jokapäiväistä elämää rikastuttava ulottuvuus. Rehtori Hieta sanoo, ettei hän enää näe lapsissa värejä. Myös oppilaille monikulttuurisuus on arkea. Alakoulujen toimintaan on alkaneena lukuvuonna vaikuttanut Suomi toisena kielenä -opetuksen määrän lisääntyminen. S2-tuntien määrä on 8 tuntia viikossa, minkä lisäksi nämä oppilaat ovat mukana tavallisilla äidinkielen tunneilla. Tavoitteena on saada oppilaiden suomi soljumaan suullisesti ja kirjallisesti alakoulun aikana niin sujuvasti, että myöhemmillä opinnoilla on vankka pohja. Jyrkässä mäenrinteessä sijaitseva Mellunmäen ala-asteen koulurakennus on valmistunut 1970 ja laajennusosa 2000. Tontilla sijaitsi aiemmin Mellunkylän kansakoulu, joka aloitti toimintansa vuonna 1919. Mellunmäen ala-asteen välitön ympäristö on kaukana keskimääräisestä tasaisesta koulunpihasta, mikä hankaloittaa välituntitoimintaa etenkin talvella. Koululla toimii kuitenkin liikuntavälineiden ”lainaamo”, josta oppilaat voivat saada käyttöönsä erilaisia leikkivälineitä, kuten palloja, hyppynaruja, vanteita ja tvistejä välituntien ajaksi. Pienten pihalla ykkös–kolmosluokkalaisten leikkitoimintaa ohjaavat siihen koulutetut viidensien luokkien oppilaat. Leikinopettajat on valittu hakemusten perusteella ja koulutettu tehtäväänsä. Suuren suosion saanut leikkivälitunti on pitkällä puolen tunnin välitunnilla. Vaikka alakoulun päätehtävä on oppilaiden tiedollisen ja taidollisen osaamisen kehittäminen, niin elämäntaitojen opettelun merkitys on korostunut viime vuosina. Mellunmäen ala-asteella kiinnitetään erityistä huomiota käytöstapoihin. Rajattomuus on Hiedan mielestä tämän ajan haaste. –Jos kotona ei ole rajoja, niin lapsi voi joutua koulussa ensimmäisen kerran tilanteeseen, jossa aikuiset pitävät kiinni rajoista. Yksikin huonosti ja arvaamattomasti käyttäytyvä lapsi työllistää koulun aikuisia paljon. Häntä ei voi turvallisuussyistä päästää välitunnille tai ottaa mukaan retkille. Toisinaan on viisainta jopa lähettää oppilas kotiin kesken koulupäivän. Rauhattomia lapsia käy myös tarvittaessa rehtorin luona vierihoidossa. Kierrosten laskettua he voivat tehdä rehtorinhuoneessa koulutehtäviä tai palata omaan luokkaansa. Hieta muistuttaa, että kukaan lapsi ei ole pohjimmiltaan paha. Joskus lapsen elämässä tapahtuvat isot asiat vaikuttavat häneen niin voimakkaasti, että se näkyy esimerkiksi arvaamattomana

22

Tiina Hieta

käytöksenä. Silloin tarvitaan koulun ja kodin välistä yhteistyötä, jotta tilanne saadaan hallintaan ja oppilaan olo helpottuu. Koulussa on myös entistä enemmän oppilaita, jotka tarvitsevat tavanomaista enemmän tukea. Erityishuomiota tarvitsevia oppilaita on Mellunmäen ala-asteella noin 50, joista osa tulee koulun lähialueen ulkopuolelta. Osa erityisoppilaista opiskelee pienryhmissä, ja osa tavallisissa luokissa. Kaikki oppilaat ovat tasavertaisesti kaikissa koulun tapahtumissa mukana. Erityishuomiota tarvitsevia oppilaita integroidaan mahdollisuuksien mukaan tavallisiin luokkiin. Aina se ei ole kuitenkaan mahdollista, eikä myöskään oppilaan edun mukaista. Jotkut oppilaat tarvitsevat pienen ryhmän ja paljon aikuisen huomiota, jotta keskittyminen koulutyöhön onnistuu ja opiskelu sujuu. Jos huoli oppilaasta herää, koululta otetaan yhteyttä kotiin mieluummin liian aikaisin, kuin liian myöhään. On toivottavaa, että myös huoltajat ottavat kouluun yhteyttä, jos ovat jostakin huolissaan. Kodin ja koulun yhteinen halu toimia lapsen parhaaksi toteutuu kuitenkin parhaiten, kun mahdolliset kielteiset asiat ja kriittiset lausunnot jäävät aikuisten välisiksi. –On tärkeää, että vanhemmat eivät moiti opettajaa lapsen läsnä ollessa. Se vie pohjan pois koulun työltä. Jos huoltaja on jostakin asiasta opettajan kanssa eri mieltä, niin silloin kannattaa ottaa yhteyttä opettajaan ja keskustella ongelmasta aikuisten


kesken. Me olemme kasvatuskumppaneita huoltajien kanssa, ja olemme samalla puolen. Meillä on yhteinen päämäärä – lapsen hyvinvointi, painottaa Hieta. Kodit voivat osaltaan auttaa lapsia rauhoittumaan kiivastempoisessa arjessa. Harrastukset ovat tärkeitä, mutta Tiina Hieta muistuttaa, että lasten on myös tärkeää tehdä jokapäiväisiä asioita tavallisessa arjessa. Säännöllinen rytmi tukee lapsen arkea. Riittävä uni, aamiainen ja asianmukainen vaatetus takaavat pitkälti onnistuneen koulupäivän. Pääkaupunkiseudun OAJ valitsi Tiina Hiedan keväällä 2013 pääkaupunkiseudun vuoden esimieheksi oman koulun henkilökunnan ehdotuksesta. Hiedan alaiset arvostavat hänen suoruuttaan, välittömyyttään ja kykyä olla painottamatta hallintorutiineja. Rehtori kehuu puolestaan henkilökuntaansa. Sen yhteishenki on hyvä ja vaihtuvuus pieni. Hieta kokee, että Mellunmäen ala-asteella työtä tehdään yhdessä ammattitaidolla ja sydämellä. Hän uskoo opettajien ja koulun muiden aikuisten jaksamisen siirtyvän lapsiin ja vaikuttaa heihin myönteisesti. Kodin ja koulun yhteisötyötä Hieta pitää tärkeänä. Mellunmäen ala-asteella toimii aktiivinen vanhempainyhdistys, joka järjestää tapahtumia yhteistyössä koulun kanssa. Yhdistys kerää varoja Marrasmarkkinoilla, joiden tuotolla se tukee leirikouluja ja erilaisten välineiden hankintaa koululle. Vanhempainyhdistys on järjestänyt koululle teatteriesityksiä ja muita elämyksiä oppilaille. Koulu kutsuu puolestaan vanhemmat erilaisiin tapahtumiin, kuten vanhempainiltoihin ja aamukahville. Kodin ja koulun yhteistyöpäivänä vanhemmat pääsevät koulun väen kanssa yhdessä liikkumaan ja avointen ovien päivänä he saavat seurata opetusta. Vanhempien osallistuminen on ollut Hiedan mukaan ilahduttavan runsasta ja kaikista luokista löytyy koulutyöstä kiinnostuneita vanhempia. Koulun päätehtävää täydentää kerhotoiminta, jonka suuri vahvuus on maksuttomuus. Mellunmäen ala-asteella on mm. käynnistynyt tänä syksynä pop- ja jazzkonservatorion vetämä bändikerho-toiminta. FC Kontu pitää puolestaan liikuntakerhoja. Koululla toimii myös Mikaelin seurakunnan vetämiä sählykerhoja sekä muita kerhoja, joita vetävät oman koulun opettajat. –Mellunmäen ala-asteen koulu on täynnä touhukkaita, iloisia ja eri tavvoin taitavia oppilaita. On tärkeää, että me vanhempien kanssa teemme kasvatus- ja opetustyötä yhdessä. Meidän aikuisten on hyvä muistaa, että paras perintö, minkä me vanhemmat voimme lapsillemme antaa, on pieni hetki ajastamme joka päivä, tiivistää Hieta.

Vuoden 2012 Lasten rin nalla -palkinnon voittaja.

Lapsiperheiden kohtaamispaikka Nyt myös Kahvila Ma-pe 9-19 La 9:30-15

Kursseja ja kerhoja: • Vauvojen värikylpyä ™ •Muskariryhmiä • Lasten tanssiryhmiä • Lasten ja nuorten musiikkiteatteriryhmiä • Suomenkielen tunteja • Soitonopetusta - piano, kitara, viulu, - laulu, basso, rummut - kantele, harmonikka

Lisätiedot: www.musikantit.fi puh. 0102 190 190 Lastenkulttuurikeskus Musikantteja ylläpitää Toimintakeskus Semja ry. Yhdistys on puoluepoliittisesti ja uskonnollisesti sitoutumaton ja sen toiminta on tarkoitettu voittoa tavoittelemattomaksi. Vuonna 2004 Kurkimäkeen perustettu Lastenkulttuurikeskus Musikantit on kaikille avoin perhekeskus jossa voit harrastaa tai ihan vaan tavata ystäviä ja tuttavia. Tervetuloa mukaan nauttimaan laadukkaasta ja monipuolisesta toiminnasta.

23


Kuva: Mikaelin seurakunnan arkisto

Mellunkylän historiaa 3

Mikaelinkirkon harjannostajaisia juhlittiin juhannuksen alla 1987.

Kirkko keskelle kaupunginosaa Mellunkylän ja Östersundomin alueiden pääkirkko Mikaelinkirkko on täyttänyt tänä vuonna 25 vuotta. Kirkko on asettunut mellunkyläläisten mielenmaisemaan, vaikka jykevä tiilirakennus herätti aikoinaan voimakkaita tunteita puolesta ja vastaan.

M

ellunkylän alueenkirkkona palveli pitkään Heikki ja Kaija Sirénin suunnittelema, tilapäiseksi tarkoitettu pieni parakkikirkko, joka otettiin käyttöön vuonna 1969. Monet vanhemman polven mellunkyläläiset muistelevat yhä mielellään tunnelmallista kirkkoa. Mellunkylä kuului parakkikirkon valmistuessa Vartiokylän seurakuntaan. Pieni kirkko tuntui ahtaalta ja alueen asukkaat kampanjoivat pysyvän kirkon rakentamisen puolesta 1970-luvun alussa kappalainen Armas Viidan johdolla. Kirkkoa Mellunkylään ei kuitenkaan saatu, sillä Helsingin seurakuntayhtymä jäädytti Temppeliaukion kirkon valmistuttua kaikki kirkkohankkeet vuosikymmeneksi. Mellunkylän seurakunta irtautui vuoden 1981 alussa omaksi kokonaisuudekseen Vartiokylän seurakunnasta. Helsingin seurakuntayhtymä oli julkistanut jo vuonna 1980 uuden kirkon arkkitehtikilpailun,

24

johon osallistui 138 arkkitehtia. Rakentamaan piti päästä jo vuonna 1984, mutta suunnitelma oli hylättävä, koska kilpailun voittaja ei kuulunut kirkkoon. Seurakunta lähti toteuttamaan rakentamista Käpy ja Simo Paavilaisen toiseksi sijoittuneen työn pohjalta. Kirkko valmistui vuonna 1988. Temppeli sai ristiriitaisen vastaanoton. Rakennuksen muotoon tyytymättömät ristivät sen piruntorjuntabunkkeriksi. Kuvataiteilija ja kirjailija Hannu Väisäsen alttarille toteuttama kolmiosainen Helluntain ihme – fragmentteja uskosta herätti myös keskustelua. Perinteiseen kristilliseen kuvakieleen tottuneista se tuntui vieraalta. Väisänen teki suuria muutoksia työhönsä aivan vihkiäisten alla. Tuolloin nuorena pappina Mellunkylässä työskennellyt Mikaelin seurakunnan nykyinen kirkkoherra Martti Häkkänen muistelee

taiteilijan päättäneen vaihtaa työnsä pohjaväriä viime tingassa. Hän tilasi kirkkosaliin päivää ennen vihkiäisjuhlaa nostolaitteen ja maalasi taustavärin samansävyiseksi kuin alttaripöydän savunvihreä. Ihailen vieläkin hänen tarmokkuuttaan, sillä maalaustyö jatkui aina lähes aamuviiteen saakka, jolloin nostolaite siirrettiin kirkkosalista pois. Aamuvirkku talonmiehemme pyyhki varovasti pyyhkeellä taulun alareunaa, jotta siitä ei valuisi tuoretta maalia piispan niskaan kirkon vihkimisen aikana. Kaikki meni lopulta ihan hyvin ja alttaritaulu oli saanut lopullisen asunsa, muistelee Häkkänen. Alttarin vihreä marmorinen kivipaasi muistuttaa alkukirkon aikaisten katakombien alttareina käytettyjä hautakiviä. Alkukirkon ajasta muistuttavat myös saarnatuoli ja kastepöytä, jotka ovat niin ikään marmoripaasia. Kirkon vasemmalla seinällä on tyhjiä paneeleita kuvastamassa


Kuva: Mikaelin seurakunnan arkisto

Mooseksen Jumalalta saamia laintauluja. Kirkkotekstiilit on suunnitellut tekstiilitaiteilija Maija Lavonen. Kirkkosalin yleisväri on roosa. Martti Häkkänen muistaa, että seurakunnan työntekijät kiirehtivät Mellunmäessä pidetyn kokouksen jälkeen katsomaan kirkkoa kuultuaan salin olevan ”punainen ja pinkki”. –Kun saavuimme vielä aika keskeneräiseen kirkkosaliin, niin katselimme ihastellen ja hämmästellen, kuinka taidokkaasti väri oli sekoitettu ja vedetty kirkkosalin korkeisiin seiniin. Se ei ollut punainen eikä pinkki, vaan ihan kaunis roosa. Vuosien saatossa se on kauniisti ehkä hieman laimentunut valaisten eri vuoden aikoina muutoinkin valoisaa kirkkosalia, pohtii Häkkänen. Mikaelinkirkon siluetissa tekee vaikutuksen katolla istuva enkelihahmo – kuvanveistäjä Kari Juvan viisi metriä korkea Ristin tie -veistos. Liehuvavaatteinen hahmo on taivaallisten sotajoukkojen johtaja, ylienkeli Mikael, jonka mukaan koko kirkko on nimetty. Kirkko on nykyaikainen paitsi arkkitehtonisesti myös toimintojensa puolesta. Se on tarjonnut tilat seurakuntatoiminnan tarpeisiin takkahuoneesta gospelyhtyeen harjoittelutilaan. Vain alkuvaiheessa mukana ollut sauna jäi tekemättä. Kirkon erikoisuus on kirkkosalin takaosan yläpuolella sijaitseva leikkitila, josta avautuu näkymä koko kirkkoon. Tilassa voi seurata jumalanpalvelusta lasten touhutessa. Arkena tila palvelee energisten lasten leikkitilana.

Mikaelin kirkon vihkiäisjumalanpalvelus oli pääsiäisenä 1988.

Mikaelinkirkko nimikkopyhänään Mikkelinpäivänä 2011.

Iloinen kansanopetuksen juhla Kontulassa Suomen Inkeriliitto järjesti yhdessä Mikaelin seurakunnan kanssa 13. lokakuuta Kontulan Mikaelinkirkossa Iloisen kansanopetuksen juhlan. Tilaisuudessa muisteltiin 150 vuotta sitten perustetun Kolppanan seminaarin kasvatuksellista merkitystä Inkerissä sekä aktiivista yhteistyötä suomalaisten opettajankoulutuslaitosten kanssa. Yhtä aikaa Kolppanan seminaarin kanssa aloitti toimintansa kansakoulunopettajia kouluttanut Jyväskylän seminaari. Juhlaan osallistui noin 200 Suomessa asuvia inkeriläistä ja heidän ystäväänsä. Tilaisuus oli jatkoa Inkerissä kaksi viikkoa aiemmin alkaneille juhlallisuuksille. Itä-Helsingissä asuu runsaasti inkerinsuomalaiseen kulttuuriin sidoksissa olevia ihmisiä. Juhlassa olivat paikalla Inkerin kirkon piispa Aarre Kuukauppi ja Helsingin piispa Irja Askola. Siirtolaisinstituutin verkostotutkija, FT Toivo Flink valotti tilaisuudessa suomalaisen kansanopetuksen alkua Inkerissä ja sen vaikutusta kansansivistykseen Suomessa 1800-luvulta alkaen. Suomalaisen kansanopetuksen isän, Uno Cygnaeuksen vaikutus ja

rohkaiseva kokeilu opettajien kurssittamisessa oli merkittävä. Inkerissä Kolppanan opettajaseminaari edusti aikansa rohkeaa uudistusta kansanopetuksen edistämisessä. Se innosti perustamaan Suomeen opettajaseminaareja ja kehittämään kansankoulua. Inkerin kirkon emerituspääsihteeri Isto Pihkala kuvasi, miten luterilainen arjenkristillisyys pohjusti lukutaidon oppimista sekä omalta osaltaan tuki kaikkien mahdollisuutta käydä koulua. Luterilainen kirkko tuki määrätietoisen tätä kehitystä, joka on Suomessa saanut jatkua meidän päiviimme saakka. Vuonna 1917 tapahtunut Venäjän vallankumous ja sitä seurannut neuvostovalta halvaannuttivat Inkerissä vuosikymmeniksi kansansivistystyön. Juhlan aikana kuultiin useita mielenkiintoisia muisteluja ja koskettavia lauluesityksiä. Sen kuluessa laulettiin myös kouluajoilta tuttuja lauluja. Inkeriläisten näytelmäkerho esitti näytelmän Kuninkaan pidoista. Juhla päättyi iltakirkkoon, jossa puhuivat piispat Irja Askola ja Aarre Kuukauppi. Tilaisuudessa esiintyi Mikaelin seurakunnan ystävyysseurakunnan Tyrön kanttori, Sergei Andrejef.

25


Iltaruskossa hehkuu

yhteishenki

Senioritalo Iltarusko Kontulassa täytti syyskuussa vuoden. Iltaruskon asukkaat eivät ole vaivojaan valittavia vanhuksia, vaan toimeliaita kansalaisia, jotka muodostavat vireän toisistaan välittävän pienoisyhteisön.

Senioritalo Iltarusko sijaitsee Kotikonnuntien varressa.

A

ktiivinen seniorius kuvaa sanaparina hyvin Iltaruskon asukkaita. Asukkaat harrastavat eri asioita niin yhdessä kuin omatoimisesti. Asetuttuaan taloksi vuoden 2012 Iltaruskon asukkaat alkoivat kokoontua maanantaikahveille kuukausittain ja miettiä yhteistoimintaa. Vuoden mittaan on ehtinyt tapahtua paljon. Iltaruskon B-talon kerhohuone pursuaakin harmaana lokakuisena iltana seniorienergiaa, joka tarttuu myös

Iloisia iltaruskolaisia talon yksivuotisjuhlissa.

nuutuneeseen keski-ikäiseen toimittajaan. On melkein hengästyttävää kuulla, mitä talon asukkaat ovat saaneet vuoden mittaan aikaan. Iltaruskolaiset ovat ehtineet viettää yhdessä itsenäisyyspäivää, uutta vuotta ja vappua. Railakas vuodenvaihde ja Suomalaisen työn juhla ovat jatkuneet K-55 hengessä pitkään kokemuksen tuoman jaksamisen turvin. Kesällä Iltaruskon väki kävi Turussa talossa asuvan Anteron kuljettamalla

bussilla. Martti kertoi matkalaisille Suomen ensimmäisestä pääkaupungista. Heinäkuussa iltaruskolaiset suuntasivat ensiksi antiikkimessuille Billnäsiin ja Fiskarsiin. Kuun lopulla kohteena oli Heinola. Kristiina muistelee: -Ensin mentiin bussilla Lahteen, josta jatkoimme sisävesilaivalla Heinolaan. Matka laivalla oli ratkiriemukas, mutta niin oli myös teatteriesitys Diivat. Seuraavana päivänä poskilihaksissa tuntui! Taisivat muut

Iltarusko pähkinänkuoressa Kiinteistön omistaa Helsingin Asumisoikeus Oy. Iltaruskon kahdessa talossa on 50 asuntoa, joiden koko on 45–84 neliömetriä. Asukas maksaa päästessään asumaan taloon asumisoikeusmaksua noin 420 euroa neliömetriltä. Kuukausittainen käyttökorvaus on 11,50 euroa neliömetriltä. Asumismuoto on tarkoitettu 55 vuotta täyttäneille. Iltarusko on haluttu asumiskohde. Etenkin pienempien asuntojen kysyntä on kova. Valtaosa asukkaista on muuttanut taloon Kontulasta ja muualta Itä-Helsingistä. Monet ovat vaihtaneet kotia tulossa olevan putkiremontin takia.

26


Asukkaiden eläkeläiset laivalla ja bussissa ihmetellä iltaruskolaisten ilonpitoa! Iltaruskossa kukkii kaikkineen railakas seniorihuumori. Yhteiset lauantaitapaamiset on nimetty Marevan-kahveiksi. Tilaisuudet ohentavat verta ja sakeuttavat yhteishenkeä. Mukaan pääsee toki ilman lääkitystäkin. Talossa vallitsevan hyvän yhteishengen ansiosta asukkaat pitävät toisistaan huolta. Jos joku on sairaana, niin apua ja huolenpitoa löytyy. Naapurit käyvät tarvittaessa kaupassa, ulkoiluttavat koirat ja vievät roskat. Iltaruskon mitoituksissa ja varustelussa on otettu huomioon ikääntyneiden asukkaiden erityistarpeet. Molemmissa taloissa on sauna ja kerhohuone, joiden yhteydessä on viihtyisä terassi. Hyvin varusteltu pyykkitupa on kovassa käytössä. Jonkin verran puutteitakin on tullut vuoden mittaan ilmi. Asukkaiden usein tarvitsemat tilataksit eivät mahdu tulemaan piha-alueelle. Talvella asukkaat ovat joutuneet ylittämään kulkuväylän eteen kasautuneen kinoksen. Rollaattoria käyttäville reitti on ollut mahdoton. Näkövammainen asukas on kaatunut opaskoiran vedettyä hänet nietokseen. Nykyaikaiset liedet tuottivat vaikeuksia osalle asukkaille. Iltaruskon asukkaiden keski-ikä on 80 vuotta. Ikäjakauma on kuitenkin laaja, sillä muutama asukas käy töissä. Sukupuolten eliniän pituuden ero näkyy siinä, että asukaskunta on naisvoittoista. Viimeinenkin raja piirtyy näkyviin varsin usein: kolme asukasta on ehtinyt siirtyä ensimmäisen vuoden aikana ajasta ikuisuuteen. Iltaruskolaiset käyttävät runsaasti viereisen palvelukeskuksen palveluja. Monet käyvät säännöllisesti syömässä keskuksessa, jonne voi viedä vieraitaankin aterioimaan. Liikuntatilat ja harrastusmahdollisuudet ovat myös ahkerassa käytössä. Palvelukeskus on erityisen tärkeä omaishoitajina toimiville puolisoille. –Siellä käydään syömässä, liikkumassa, käsitöitä tekemässä, kirjastossa, hoidoissa ja ties missä. Unohtaa ei sovi keskiviikon tansseja, joissa monet käyvät hienoiksi laittautuneina pyörähtelemässä. Mainio paikka tuo Palvelutalo meille ja niin hyvällä etäisyydellä, kertovat iltaruskolaiset yhteisesti.

asialla Samaan aikaan kun kaupunkitasolla selvitetään demokratiatilojen käyttöä ja rahoitusta, on Mellunmäkeen tuotu kaupungin suunnasta tyly viesti. Asukkaat eivät varsinaisesti ole sosiaalitoimen kiinnostuksen kohteita, vaan heidät voidaan sysätä sivuun viraston ”oman” toiminnan tieltä.

A

sukasseuran vuosikymmenien työn tuloksena ja Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hankkeen politiikkojen avustamana remontoitu entinen tanssitila Korvatunturi saatiin vihdoin ansaitsemaansa asukaskäyttöön vuonna 2008. Tilassa on avaamisen jälkeen järjestetty kymmeniä mellumäkeläisten tilaisuuksia ja juotu tuhannet kahvikupit. Useat sadat ihmiset ovat myös kertoneet, kuinka he pakenevat kodin yksinäisyyttä Mellarin seinien suojaan. Mellarissa kohtaa aina ihmisen. Siellä on voinut vaikkapa kutoa sukkaa ja vaihtaa samalla kuulumisia muiden kanssa. Mellarissa saa lukea päivän lehdet sekä nauttia ilmaisista taidenäyttelyistä ja konserteista. Tiloissa on pystynyt harrastamaan myös maksutonta liikuntaa ja parantaa tietoteknistä osaamista. Mellari on ollut lähiseudun asukkaiden käytössä aamusta iltaan – ilman, että kaupungin on tarvinnut pahemmin murehtia, miten siellä pärjätään. Mellunmäki-Seura on taistellut vuosikausia toimivan rahoituksen puolesta ja tänä vuonna sellainen vihdoin saavutettiin – ei pelkästään rahan määrän vaan myös aikataulutuksen ja tilojen käytön osalta. Tämän ansiosta yhdistys on pystynyt tekemään asialliset työsopimukset henkilökunnan kanssa ja toimimaan tiloissa

ennalta suunnitellulla tavalla. Ensi vuosi näytti vieläkin paremmalta, kunnes tänä syksynä saimme tiedon siitä, ettei tilaa enää halutakaan antaa asukkaiden käyttöön yhtä paljon kuin tähän mennessä on ollut mahdollista. Yllättäen sosiaalitoimella – näinä tiukan talouden ja säästötoimien aikana – on varaa lisätä toimintaansa ja kustannuksiaan ottamalla Mellarin asukastiloja viraston omaan käyttöön. Samalla asukkaat ja heidän hyvinvointinsa jäävät sivurooliin heille alunperin suunnitelluissa tiloissa. Jos asukasseuran pitää jatkossa ryhtyä maksamaan vuokraa kaupungille tilasta, jossa se harjoittaa muutenkin kaupungille kuuluvaa toimintaa eli ihmisistä välittämistä, niin seura joutuu hakemaan siihen avustusta kaupungilta. Ja jos seura saa tukea, maksaa se kaupungin vuokriin myöntämän avustuksen takaisin kaupungille ja sen tilakeskukselle. Ehdottammekin, että kaikki kaupungin omien tilojen vuokrat menisivät jatkossa suoraan kaupungin sisäisinä kuluina. Ainoastaan toiminnan aiheuttamat kulut haetaan avustusten kautta ja toimijan omalla rahoituksella. Mellunmäki-seura ry Marjut Klinga

27


Kaupunginjohtaja Pajunen:

Kaupungin tuettava etenkin heikoimmassa asemassa olevia esikaupunkialueita

H

elsingin kaupunki teettää vuosittain kymmeniä toimintaansa liittyviä tutkimuksia ja arviointeja. Kesällä 2013 valmistuneessa arvioinnissa MIF Oy selvitti Helsingin kaupungin lähiöprojektin viestintään liittyviä kokemuksia, odotuksia ja kehittämistarpeita. Yksi haastatelluista avainhenkilöistä oli kaupunginjohtaja Jussi Pajunen, jolle kohdistettujen kysymysten pääpaino oli Helsingin lähiöiden tulevaisuuden haasteissa ja suurissa kysymyksissä. Mellunkylä-lehdessä 1 / 2013 kaupunginjohtaja Pajunen ilmaisi olevansa huolissaan kaupungin eri osien välisestä eriarvoistumisesta. Hänestä myös Lähiöprojektin suurin tulevaisuuden haaste on segregaation estäminen. Seuraavassa poiminnat ja lainaukset sisältyvät lähiöprojektin viestintää koskevaan kaupunginjohtaja Pajusen haastatteluun. Lainaukset eivät ole sanatarkkoja, kuten arvioinnissa todetaan. Kaupunginjohtaja Pajunen nimesi lähiöiden kehittämisen keskeiseksi haasteeksi sosiaalisen segregaation estämisen. Väestöerojen kasvu aiheuttaa hänen mukaansa merkittäviä ongelmia Helsingissä. Kehitykseen vaikuttaminen vaatii tarttumista arjen todellisuuteen. Viestintä ei yksin riitä, sillä päättäjien ja asukkaiden kokema todellisuus voivat olla erilaisia. –Tähän liittyy myös se, miten pystymme puolustamaan heikoimpia asuinalueita päätöksenteossa. Usein julkisella

28

toimijalla on taipumus sijoittaa kielteisiä asioita sinne, jossa vastustus on heikointa. Sellaiselle pitää olla vastamekanismeja, määrittelee Pajunen. Esikaupunkialueiden maineen ja vetovoiman kannalta Pajunen näkee oleellisena hyvän kaupunkirakenteen kehittämisen. Hänen mielestään Helsingissä on opittu vuosien varrella muun muassa rakentamaan asuntorakenteeltaan monipuolisia alueita. Kaiken lähtökohtana on oltava asuntoalueiden toimivuuden ja viihtyvyyden parantaminen. –Lähiöillä on erilaisia maineita. Jos puhutaan negatiivisista maineista, useinhan kielteisiä käsityksiä on niillä, jotka eivät ole esikaupunginosissa koskaan käyneet. Asukkaathan sen sijaan ovat myönteisten tunteiden kautta sitoutuneita asuinalueisiinsa, arvioi Pajunen. Myönteinen suhtautuminen omaan asuinalueeseen tarjoaa kaupungille ja suunnittelijoille otollisen maaperän kehitystyöhön. Pajusen mukaan tämä on tiedostettava kaupungin toiminnassa. –Think positive. Vahvistetaan asukkaiden halua ajatella positiivisesti itsestään ja asuinalueestaan. Ei lähdetä mukaan siihen harhaan, että ne, jotka ei ole edes käyneet jollakin asuinalueella, määrittelisivät sen maineen. Aktiiviseen kansalaisuuden ihanteisiin kuuluu vuorovaikutus ihmisen ja hallinnon välillä. Kaupunginjohtaja Pajusen

mukaan kansalaisella on oltava mahdollisuus osallistua niin kuin hän itse haluaa ja tärkeänä pitää. –Tietotekniikan kehitys tuo mahdollisuuksia kansalaisten osallistumiseen, mutta samalla myös uuden haasteen: tietoteknisen eliitin, joka vuorovaikuttaa niin, että se vie hiljaisen kansanosan äänen, pohtii Pajunen. Helsingin kaupungin lähiöprojekti on toiminut vuodesta 1996. Kaupunginjohtaja Pajunen ei tuolloin toiminut kaupungin johtavana luottamushenkilönä tai virkamiehenä. Vuoden 2013 alussa kaupunki käynnisti demokratiapilottikokeilun, jossa kaupunki etsii uusia asukasvaikuttamisen mahdollisuuksia. Pajunen näkee, että Lähiöprojektissa ja demokratiapiloteissa on paljon yhteistä. –Jos nyt suunnittelisi Lähiöprojektia, laittaisin enemmän painoa asukkaiden osallistumiseen. Nivoisin Lähiöprojektin ja demokratiapilotit yhdeksi kokonaisuudeksi. Suurin voimavara on alueen ihmiset eli sen voiman hyödyntäminen entistä paremmin. Lähde: Helsingin kaupungin lähiöprojektin viestinnän arviointi – kesäkuu 2013. http://lahioprojekti.hel.fi/sites/default/files/files/ Tutkimuksetjaselvitykset/14_lahioprojektin_viestinnan_arviointi.pdf


Ihmisiä yritysten taustalla

Torikauppiaat Rainer & Sirkka myyvät vaatteita

K

ontulan ostarilla kulkiessa ei voi olla näkemättä keskusaukion kupeessa sijaitsevaa suurehkoa telttaa, jossa sympaattinen pariskunta Rainer Granfelt ja Sirkka Juntunen myy ympärivuotisesti erilaisia vaatteita.yrityksensä Sirkjami Oy:n nimissä. He ovat pitkän linjan torikauppiaita, jotka kiersivät ympäri Suomea eri markkinoilla ja turuilla, ennenkuin asettautuivat Kontulaan vuonna 2007. - Se oli aika raskasta puuhaa silloin ennen Kontulaan tuloa, kun päivisin myytiin vaatteita yhdellä paikkakunnalla ja illalla

ajettiin seuraavaan paikkaan, Rainer Granfelt toteaa ja jatkaa: - Nyt kaikki on helpompaa ja selkeämpää, kun koti sijaitsee 25 kilometrin ajomatkan päässä Tuusulassa. Aikaisemmin Rainer ja Sirkka hankkivat vaattensa suomalaisilta vaatemaahantuojilta, mutta nykyään he hakevat itse myytävät tuotteet Saksasta. - Huomasimme, että tarjonta täällä Suomessa oli aika suppeata, joten päätimme tuoda vaatteet ilman eri välikäsejä suoraan Saksasta, jossa vaatetarjonta on

monipuolisempaa ja edullisempaa. Tämän nykyisen järjestelyn johdosta pystymme tarjoamaan nämä tuotteet myös asiakkaille edullisemmin, Rainer kertoo. Myyntiteltassa on tarjolla mm. naisten housuja, neuleita, tunikoita ja takkeja sekä miesten housuja, paitoja, huppareita ja takkeja. Erilaisia vaatemalleja on tarjolla noin seitsemisenkymmentä. Rainerin ja Sirkan erikoisuutena ovat liukuestetossut, joita pariskunta on itse valmistanut jo yli 20 vuotta ja näitä tossuja on nykyään käytössä mm. useissa eri sairaaloissa. Pariskunta avaa vuoden lopulla verkkokaupan, josta tuotteita voi myös tilata. - Verkkokaupan myötä asiakaskuntamme laajenee ja suunnitelmissa on, että tämä Kontulan myyntipaikkamme tulee toimimaan verkkokaupan noutopisteenä, Rainer kertoo. Miltä sitten Kontulan ostari vaikuttaa liikepaikkana? - Kontulan ostari on vireä ja oikein mukava paikka. Tänne on kiva tulla. Asiakaskunta on tyytyväistä ja kun viime aikoina on lisäksi tullut paljon uusia asiakkaita, niin meillä ei ole mitään valittamista, Rainer kehuu ja jatkaa: - Vuosien mittaan meidän ja asiakkaiden välille on syntynyt tuttavalliset suhteet ja päivittäin vaihdamme kuulumisia heidän kanssaan. Sekin on mukavaa tässä työssä.

Tulinukketeatterin taikaa Joulupuistossa 15.12.

N

Sampo toteuttaa jälleen syksyn 2013 aikana Voimauttava nukketeatteri -hanketta Mellunkylän alueella! Tavoitteena on tarjota iloa ja elämyksiä alueen asukkaille musiikillisen nukketeatterin keinoin. Syksyn aikana toteutettu toiminta huipentuu alueen asukkaille joulukuussa järjestettäviin juhlaesityksiin, joissa yleisö pääsee tutustumaan nukketeatterin monipuolisiin mahdollisuuksiin. Mellunkylän Joulupuisto -tapahtumassa 15.12. järjestetään varjoteatterityöpajoja perheille, sekä mahdollisuus nähdä harvinaisempaa nukketeatterin muotoa – oikeaa tulta hyödyntävää tulinukketeatteria esittelevä ulkoilmaesitys, jossa jättimäinen Feeniks-lintunukke sytytetään palamaan. Esityksessä on mukana Laakavuoren ala-asteen oppilaita ja se on uusintasovitus viime vuonna alueen nuorten kanssa toteutetusta Tulilintu-esityksestä, joka palkittiin Thalia-palkinnolla. Toiminta on jatkoa viime vuonna aloitetulle yleisötyöhankkeelle, jolla teatteri juhlisti 35-vuotista toimintaansa. Lisätietoa: Maria Baric, puh. 050-329 4693 ukketeatteri

29


rattaat pyörimään!

Lehdet, katalogit ja mainokset, kaikenlaiset painokset

Helsinki - Joensuu - Nurmes - Tampere

www.punamusta.com C

M

paty logo 2012 cmyk.pdf

1

9.3.2012

Y

CM

MY

CY

CMY

K

Tarrojen ja etikettien ammattilainen

10.15

Kytäjä Golf Hyvä

Yhteistyökumppani!


FC KONTU

LIIKUTTAA, ENNALTAEHKÄISEE JA OSALLISTUU KOTOUTTAMISEEN

FC

Kontu on perinteinen, jo vuodesta 1967 toiminut Mellunkylän alueen urheiluseura. FC Kontu toimii nykyisin lähes puhtaasti jalkapalloseurana. Tulevalla kaudella 2014 sekä miesten että naisten joukkueet pelaavat 3. divisioonassa. Seurassa on 19 juniorijoukkuetta. Nuorin ikäluokka on tänä syksynä perustettu esikouluikäisten, v.2007 syntyneiden poikien joukkue. 2007-tytöt harjoittelevat toistaiseksi 2006 syntyneiden tyttöjen kanssa. FC Kontussa toimii myös useita aikuisten harrastejoukkueita sekä erityisjalkapalloryhmä Fair Play Team. Myös seuran nappulatoiminta on aktiivista, mukaan kerhotoimintaan pääsee jo 3-vuotiaasta alkaen. Futisliikkis, Nappula- ja Prinsessafutis sekä Pikkujättiliiga toimivat hyvänä pohjana jalkapallon joukkuetoiminnalle. FC Kontu on Helsingin toiseksi suurin jalkapalloseura. Seuran kivijalkana on aktiivinen vapaaehtoistoiminta. Kontun toiminnassa on mukana yli 900 pelaajaa ja joukkueiden taustalla valmentajina, joukkueenjohtajina, huoltajina ja monissa

muissa tehtävissä toimii satoja vapaaehtoisia. Vapaaehtoistoiminnan kautta myös harrastuskustannukset pysyvät kohtuullisina. Seura on kaikille avoin ja jokaisen lapsen, nuoren ja aikuisen onkin helppo tulla mukaan toimintaan. FC Kontussa toimii kolme päätoimista työntekijää: Uusimpana marraskuussa työnsä aloittanut valmennuspäällikkö Riku Remes, jo vuosia hyvää työtä seurassa tehnyt junioripäällikkö Sanna Vara sekä Raine Mikkola, joka vetää seuran kerhoja ja vastaa

tyttöfutistoiminnasta. Lisäksi seurassa toimii oppisopimuksella liikunnanohjaajaksi kouluttautuva Mila Pallassalo. Seuran johtokunta hallinnoi ja johtaa seuraa vapaaehtoispohjalta. FC Kontu mahdollistaa alueen lasten ja nuorten liikuntaharrastuksen omalla kotiseudullaan kohtuullisin kustannuksin. Liikuntaharrastus ohjaa lasta ja nuorta liikunnalliseen, terveeseen elämäntapaan ja turvallisen, sosiaalisen toiminnan piiriin ja on osaltaan näin ennaltaehkäisemässä syrjäytymistä ja jatkuvassa kasvussa olevia elintapasairauksia. Sen lisäksi että joukkue- ja kerhotoiminnassa perehdytään jalkapallon saloihin, niissä opetellaan ryhmässä toimimisen tärkeitä taitoja. Muualta Suomeen muuttaneille lapsille toiminnassa mukana oleminen tarjoaa osaltaan hyvän mahdollisuuden kiinnittyä suomalaiseen yhteiskuntaan. Tulevana talvena seuran pelaajat pääsevät jo kolmatta vuotta harjoittelemaan seuran omaan kuplahalliin, joka on talkoovoimin taas nostettu Jakomäkeen. Hallin myötä seuran harjoitteluolosuhteet ovat nousseet Helsingin parhaimmistoon. FC Kontu toimii tiiviissä yhteistyössä liikuntaviraston, sosiaaliviraston ja opetusviraston kanssa. Seura järjestää yhdessä kaupungin kanssa mm. peruskoululaisille liikuntakerhoja ja erillisiä jalkapallotapahtumia sekä päiväleirejä koulujen loma-aikoina. Seura toimii myös Kontulan yrittäjäyhdistyksessä. FC Kontussa on käynnistetty mittava seuran kehitystyö. Seuran kehittämisessä paneudutaan kaikkiin osa-alueisiin, jotta FC Kontu voisi toimia alueellaan vieläkin laadukkaammin, parantaa imagoaan sekä kilpailullista tasoa. Lähtölaukaus kehittämistyölle oli seuran nettisivujen (www. fckontu.fi) uudistaminen keväällä 2013. FC Kontu haluaa olla vahva paikallinen toimija ja vaikuttaja ja osaltaan edistää Mellunkylän alueen yhteisöllistä toimintaa ja alueen asukkaiden hyvinvointia. Jenni Tähkäoja

31


järjestä meillä perhejuhlaSI Meillä onnistuvat juhlat arkisemmista syntymäpäivistä näyttävämpiin hääjuhliin. Voit myös tilata ruoat kotiisi. Tervetuloa juhlimaan!

noutopöytälounas ma–pe klo 10.30–15 ELÄKELÄISLOUNAS klo 13–15 vain 7,60€! AVOINNA: ma–to 10.30–21, pe 10.30–22, la 12–22, su 13–20 Kontulan ostoskeskus, metron liukuportaiden vieressä. www.helmigrilli.com | puh. 020 7424 700


10

kysymystä 1. 2. 3.

4. 5. 6.

7.

8. 9.

Kivikossa toimii Sortti-aseman lisäksi kierrätysalan yritys. Mikä on yhtiön nimi? a) Mäntäkoski, b) Koivakoski, c) Kuusakoski, d) Leppikoski. Milloin Kurkimäen korttelitalo otettiin käyttöön? a) 1984, b) 1989, c) 1994, d) 1999. Mikä erikoisuus Vesalan yläasteella on? a) Itä-Helsingin suurin ulkouima-allas, b) iso skeittiramppi, c) Suomen suurin koulukasvihuone, d) Helsingin suurin koulukirjasto. Minä vuonna aloitettiin Mellunmäen rakentaminen? a) 1950, b) 1964, c) 1968, d) 1975. Milloin Mikaelinkirkko on valmistunut? a) 1969, b) 1978, c) 1988, d) 2001. Ketkä seuraavista Suomen presidenteistä ovat virkakautensa aikana vierailleet Mellunkylässä? a) P. E. Svinhufvud, b) Kyösti Kallio, c) Urho Kekkonen, d) Martti Ahtisaari, e) Tarja Halonen, f) Sauli Niinistö. Ketkä Suomen pääministerit ovat virkakautensa aikana käyneet Mellunkylässä? a) Ahti Karjalainen, b) Kalevi Sorsa, c) Harri Holkeri, d) Esko Aho, e) Mari Kiviniemi, f) Jyrki Katainen.

Susanna Leinonen Company & Circo Aereo

Kaira &

Mumbai Express

Nykytanssin ja nykysirkuksen yhteisillassa näet huippuluokan tanssia maassa ja ilmassa. To 21.11. (ensi-ilta), pe 22.11. & la 23.11. klo 19, su 24.11. klo 15, alk. 24/16 €

Stoa

Soul Chile Kitchen

Muusikkovieraina Rodrigo ja Suvimarja Espinoza sekä Miguel Rojas. Melodioita Chilen diktatuurin ajalta, lisäksi myös rennompia säveliä. Miguel Rojas tarinoi Chilen historiasta, lauluista, muistoista ja unelmista. Kahvilasta chileläisiä makupaloja. To 28.11. klo 18, vapaa pääsy, ruokamaksu 10 €

Paljonko Helsingin kaupunki käyttää varoja korjaus- ja uudisrakentamiseen vuonna 2013? a) 55 miljoona €, b) 160 miljoonaa €, c) 206 miljoona €, d) 370 miljoonaa €. Milloin avattiin Mellunkylän pelastusasema? a) 1975, b) 1985, c) 1992, d) 2002.

10. Mihin saakka Mellunmäestä pääsee metrolla Espoossa länsimetron valmistuttua? a) Otaniemeen, b) Tapiolaan, c) Niittykumpuun, d) Matinkylään.

Appelsiinitemppu Tumma komedia illuusioiden maailmasta. Rakkauskertomus, kummitustarina ja taikatemppu. Kiitetty alkuperäisteos Orange Lemon Egg Canary nähtiin New Yorkin off-Broadwayllä 2006. Huom! Valoefektejä ja teatterisavua. Ei alle 13-vuotiaille! Pe 29.11. & la 30.11. klo 19, alk. 13/9 € Liput: (09) 310 12000, stoa.lipunmyynti@hel.fi ja Lippupalvelu Turunlinnantie 1, Itäkeskus, stoa.fi facebook.com/stoansivu

Vastaukset: 1. c, 2. b, 3. c, 4. c, 5. c, 6. b, c, e ja f, 7. b, d, e ja f. 8. b, 9. d, 10. b.


Kolumni Jouko Malinen Sosiaali- ja terveyslautakunnan jäsen Kurkimäki

Asukastoimintaa ja politiikkaa Olen asunut Kurkimäessä Kontulan kupeella vuodesta 1986. Mellunkylä on muuttunut siitä ajasta monella lailla. Kivikon asuinalueen rakentaminen alkoi 1990-luvun alkupuolella ja jatkuu edelleen. Metro on Mellunkylän sykkivä sydän ja se on tuonut kaupungin kasvaessa entistä enemmän paineita täydennysrakentamiseen. Kontulan ostoskeskuksen ympäristön tiiviimpi kaavoittaminen on ollut vireillä jo pitkään ja Mellunmäessä vastaava työ on myös menossa. Uusia asuntoja on saatu paljon, mutta uusien työpaikkojen saaminen alueelle on jäänyt vähäiseksi. Kivikonlaidan työpaikka-alueen rakentaminen etenee, mutta turhan hitaasti. Poliittisten järjestöjen ja asukasyhdistysten toiminta on perinteisesti ollut Mellunkylässä aktiivista. Itse lähdin 1990luvun alkupuolella molempiin mukaan liittyessäni Kontulan demariyhdistykseen ja Kurkimäki-seuraan. 1990-luvun puolivälissä alkoi EU:n URBAN I ja URBAN II hankkeiden myötä vilkas asukastoiminnan kehittäminen ja lähiöiden ulkoinen kohentaminen. Samalla kaupunki käynnisti Kontulan ympäristössä lähiöprojektin, jonka yhteydessä saatiin myös asukastiloja käyttöön ja Kontulan ostarille avattiin pois lähteneen pankin tiloihin lähiöasema. Lähiöprojekti edisti mm. alueen liikunta- ja kulttuuritoimintaa. Kontulassa toimi mm. lähiöliikuttajat ja Kontufestarit saivat alkunsa v.2003. Itse olin noissa EU-hankkeissa mukana niin kunnallisena päätöksen tekijänä kuin asukasaktiivina. EU-rahoitus loppui alueen hankkeilta ja hyväksi havaitut toiminnot piti saada normaaliksi kaupungin toiminnaksi, jota

34

kaupunki tukee. Piti löytää uusia toimintamalleja. Mellunkylän alueella toimivat asukasjärjestöt, seurakunta, yrittäjät, virkamiehet ja poliittiset toimijat kokosivat voimansa ja asukasdemokratian pilottihanke Vetoa ja Voimaa Mellunkylään sai alkunsa vuonna 2009. Vetoa ja Voimaa -hanke on ollut erinomainen kokeiluhanke, joka on ollut mallina asukasdemokratian edistämiseksi koko kaupunkia ajatellen. Olemme myös saaneet aktiivisen asukastoiminnan tueksi erinomaisia asukastiloja Kontulan ja Mellunmäen ostareille. Nyt on hyvistä hankkeista huolimatta asukastoiminnan ylle noussut uhkaavia pilviä. Ylipormestari Pajusen budjetit ovat muuttuneet vuosi vuodelta kovemmiksi leikkauslistoiksi. Tämän vuoden alussa suurin odotuksin liikkeelle lähtenyt yhdistetty sosiaali- ja terveysvirastokin on lähtenyt keskittymään enemmänkin kustannusten leikkaamiseen kuin palvelujen turvaamisen. Mellunkylän aktiivinen asukastoiminta ja hyvät toimitilat ovat enemmän kuin uhattuna. Lähiviikkoina lautakuntiin on tulossa asukastoiminnan tukiesitykset. Ne ratkaisevat jatkuuko aktiivinen asukastoiminta Mellunkylässä vai ajetaanko se alas. Toivottavasti nämä pahimmat uhkakuvat eivät toteudu ja kauniit juhlapuheet asukasdemokratian lisäämisestä osoittaudu silmänlumeeksi!


uudistunut lehti! enemmän paikallista luettavaa - enemmän paikallisia ihmisiä.

lue myös netissä: www.helsinginuutiset.fi LENTOMELU Suku taist elee valtiota vastaan SIV U5 MAKUMAAILMA Ruokaa näköaloin SIVU 16 LAPSET Nukketeatteri rie mastuttaa SIVU 18

ET Kaski KT Aino A

KT Kusta KT Pääsky

Famil

Runebergi

PALVELUA

ASUNN YLI SAT HAAGA

PARKKISAKKOA karhutaan syyttömältä SIVU 5 VIIKONVAIHDE 16. –17. maaliskuuta 2013 | N:o 22 | ww w.helsinginuutise SINKKUKIN voi ottaa sijaislapsen SIVU 4 t.fi MILJOONAN teatterihaave elää Töölössä SIVU 6

NYT MEILTÄ

V A N TA A N V A H IN K Myllärin leivontaka rkea VEHNÄJAUHO 2 kg

UUDET MAKUMAAILMA-SIVUT

t.fi

lsinginuutise

3.

w.he a kko 26 | ww 2013n|iiN: huhtikuuta

Vih

set a n nek

Kalat

pelimo3to 7 T:mi Otiem eis 1, Liikehuon

0,80€

HUIPPUKOKKI VAIHTOI (0,40 /kg) PIKARUOKAAN SIVU CLOG S 24 TO

pss

Vanhaisten 6774 2 P. 045 34 @gmail.com ompelimo3

MME LISÄ Ä SA I

13 a SIVU auriskuut a Smaali VIIKOfa NVAIH nitDEta2.–3. a 2013 | N:o 18 | www.helsinginuuti ja a st la set.fi a k n e lm e PERSOONA H SIVU 10 n ra u e -s lö ö istys haastaa Tö TÖÖLÖ Uusi yhd VU 15 insa Venäjältä SI vo o tu a ij tk Tu A RUOK

MO OMPELIM

AUSTYÖT S, MITTATIL ● KORJAU JA , TURKIS● NAHKAELUTYÖT SILKKIOMP T LLISE ● IRTOPÄÄ T N PRESSU ● VENEIDE UKSET OLASISUST ● RAVINT

L A STE N

EDULLINEN

Erila L HJ LA SISUS S TTAVAR

SSUT E L

fleecevuorella

-70

Neste Kannelmäki tarjoaa jälleen loist avia pesutuloksia erikoishinnoin oheisilla A IN Vkup ong eilla ! par TI i AS USSUT NOPE MÄÄRÄ NOPEH MOHAR JAovh:sta TALV Lois INEN topesun JELU LASTENSUOPESU TEHOPESU Av. MAosta jalle –PE 10–20, LA JOA paket 10–16. Osmank ti ALL KSIA äämintie 7, Puh. 010 - 422 ILMOITUVAH Juhla Myymm Mokk a iöid 4770. ww w.th-market0 e eri vak uutusyht E en lunastamia kuu 5 luva t mmia VU -kahv vahinkoeri . kod SI veloit inkonee Ä ukset T ta t, elin sekä IS tarv asusteet ym. Myy ikkeet, talousSIKIÖ L ja mälämme myö s Riihimäellä Tienk Tällä kupongilla. Riih

3,90€

15 19

€ Tavallista par€e m m at K-superm – SINUA LÄHE

Leivä

t Ju

ustot

(norm. 20,90€)

Tällä kupongilla. Voimassa 15.4. asti

(norm. 24,90€)

Tällä kupongilla. Voimassa

Voimassa 15.4. asti

imäki. Puh. 010 -422 4760

Kannelmäki

h


Mellunkylalehti 2 2013  
Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you