Page 1

K i v i kk o - K o n t u l a - K u r k i m ä k i - M e l l u n m ä k i - V e s a l a

2 / 2010

MAKSUTON ja ajankohtainen lukupaketti – OTA MUKAAN!


LOKAKUUN KANTA-ASIAKASTARJOUKSET NEN ULLI VA D E SE ELE ALV SEMAN P A J EYSA TERV KON L JA A SSÄ E VIER

I TAKAN KAAKS K ASIA MINEN Y LIITT MAISTA IL ON LPPOA E JA H

Elivo Omega-3 Vahva kalaöljy 60 kaps. - vahva kalaöljyvalmiste mm. sydämen ja verisuonten hyvinvointiin - sopii koko perheelle ISEEN UOT V I R Ä YMP TÖÖN T Y Ä K

!

UUS

UUT

10,90

5,80

Calsorin 500 mg + D3 20 mikrog. 100 tabl. - luuston vahvistamiseen – kalsiumin ja D-vitamiinin tarpeeseen

Multi-tabs Family 250 tabl. - monivitamiini-hivenainevalmiste - päivän vitamiinit yhdessä helposti nieltävässä tabletissa

Norm. 13,87

, ITON OOS TON T K I LA TEEN GLU IIVATON JA H

S MYÖ N TULE STUMAA TUTU IN H N MUI YLLISII D HYÖ AT KAN ASK A ASI . HIN ETUI

Relatabs 30 tabl. - sitruksenmakuinen maitohappobakteerivalmiste vatsan tasapainottamiseen - vahvistaa luontaista vastustuskykyä

Listerine Total Care Sensitive suuvesi 500 ml - suuvesi päivittäiseen käyttöön suuhygieniaa täydentämään - täydellinen suoja myös vihloville hampaille

11,60/l

Norm. 7,22

Norm. 17,06

Bion 3 60 tabl. - monipuolinen valmiste vastustuskyvyn tehostamiseen - sisältää ainutlaatuisen yhdistelmän probiootteja, vitamiineja ja hivenaineita

12,60

Norm. 15,83

Ostostie 4, 00940 Helsinki www.kontulanapteekki.fi

Norm. 14,72

Devisol 20 mikrog. 200 tabl. - jatka aurinkoista kesää ja turvaa D-vitamiinin päivittäinen saanti - raikas sitruksen maku IN HYV TYVÄÄ A I IMEY TAMIIN I V D3

O KOK EELLE H R PE

13,60

11,80

21,20

Norm. 26,50

Ceralan perusvoide 100 g - keramideja sisältävä erikoisperusvoide – erityisesti atooppisen ihon hoitoon - kosmeettisesti miellyttävä

13,70

Norm. 17,10

Favora Caring Hand Cream 75 ml - hoitava ja ravitseva käsivoide - sopii myös kynsien ja kynsinauhojen hoitoon

TEUT

, OISA RIITT IN A HYV TYVÄ J N Y O E T E IM USTE HAJ

10,50

5,90

KOS

105,-/kg

TAVA

Norm. 13,11

Puh. (09) 350 5080 Fax (09) 308 800

78,66/l

Norm. 7,56

Avoinna ma-pe 8-20 • la 9-18


K i v i kk o - K o n t u l a - K u r k i m ä k i - M e l l u n m ä k i - V e s a l a

2 / 2010 Sisältö

Pääkirjoitus

Ajankohtaista 4–8 Mellunmäki-yhdistys: Elävä Mellunmäen lähiö 9 Uusi kirkkoherra uskoo yhteistyön voimaan 10 Vuokra-asuminen & vuokralaisdemokratia:   Hyvästä asumisesta huolimatta vaikutusmahdollisuudet ovat   rajallisia 12   Hyvä asuminen kuuluu kaikille 13   Omistusasuminen kertoo suomeutumisesta 14 Vetoa ja Voimaa Mellunkylään: Yhdessä kohti parempaa huomista 15 Kontulan, Kurkimäen ja Kivikon aluetyöryhmä yhteen 15 Kolumni: Vetoa ja voimaa Mellunkylään -hankkeessa kaikki palaset ovat kohdallaan 16 Mellunkylän kaupunginosan kartta 18–19 Kontulan ostarin liikkeet ja palvelut 20 Ihmisiä yritysten taustalla: Esa Kiiskinen – Tuloskuntoinen kauppias 21 Asukastilat:   Kontulan Symppis 22   Asukastila Wanha Posti 22   Kontupiste 23   Kontulan lähiöasema 24   Mellari 25 35-vuotias Kontulan kirjasto sai uuden vetäjän 26 Kontulan vanhusten palvelukeskus: Elinvoiman lähde 29 Kolumni: Solmut – Väylät – Palvelut 31 Lotto syntyi Genovassa – ja tuli Suomeen 1971 33 Kymmenen kysymystä 34 Kolumni: Aatteita – onko niitä? 34

Yksi Mellunkylä-lehden numeron pääteemoista on asuminen. Mellunkylän asuntokannasta huomattava osa on vuokra-asuntoja, joista pääosan omistaa Helsingin kaupunki. Kaupungin valmistelema vuokra-asumisen yhtiöittäminen on herättänyt huolta myös Mellunkylässä.

Mellunkylä-lehti 2/2010 Painos 10 000 kpl Julkaisija: KontuKeskus ry Päätoimittaja: Jouko Kokkonen Toimitus: Larri Helminen Taitto: Antero Airos Kansikuva: Kontulan ostari, Luca Cannavo 2010

Asuntokaupassa yksi viime vuosien ilmiö on ollut maahanmuuttajien omistusasumisen lisääntyminen, joka jos mikä, on myönteinen esimerkki kotoutumisesta. Maassa maan tavalla asuminen ei kuitenkaan kelpaa välttämättä kaikille. Henkilöhaastatteluissamme ovat Mikaelin seurakunnan uusi kirkkoherra Martti Häkkänen, Kontulan kirjaston tuore johtaja Leena Sallas ja Kontumarketin kauppias Esa Kiiskinen. Kaikkien ajatuksista välittyy eri näkökulmista yhteisöllisyyden merkitys alueen kehittämisessä. Ajankohtaisosuudesta selviää, että Mellunkylässä tapahtuu syksyn mittaan paljon. Eri tilaisuuksissa on mahdollista tutustua kulttuureihin tai vaikkapa opetella tanssimaan. Aluefoorumeissa pääsee ottamaan kantaa ajankohtaisiin asioihin. Marraskuun lopussa järjestettävällä Aatteiden viikolla on mahdollisuus tentata poliitikkoja isoista kysymyksistä – hyvinvoinnista, pahoinvoinnista, kansanvallasta ja kansan vallattomuudesta. Viikolla esiin nostettavat teemat pääsevät esiin toivottavasti myös kevään eduskuntavaalien kampanjoinnissa. Julkisuuden kestopuheenaiheisiin kuuluu Mellunkylän maine. Sain jokin aika sitten kipakan puhelun – asuntoaan myyvä mellunkyläläinen oli kokenut, että sijainti painoi hintaa roimasti alas ja vähensi ostajien kiinnostusta. Hänen mielestään Mellunkylän maineen kohottamiseksi ei ole tehty tarpeeksi töitä. Yritin vakuuttaa, että Mellunkylän julkista kuvaa on yritetty monipuolistaa, mistä esimerkiksi tämänvuotinen Itä-Helsinki -palkinto on osoitus. Yhtä mieltä olimme siitä, että julkisuudessa jylläävät kielteisten mielikuvien kierrättäjät. Toisaalta ennakkoluulonsa ohittamaan kykenevät hyötyvät suhteellisesti edullisista asuntojen hinnoista. Jouko Kokkonen

Sähköposti: info@kontula.com Kotisivut: www.mellunkyla.fi

3


Suunnitelmissa itämetron rakentaminen Mellunmäestä Sipooseen

S

uunnittelun alla on jatkaa nykyinen Mellunmäkeen päättyvä metrolinja Vantaan ja Helsingin alueiden halki Sipoon Majvikiin asti. Alustavissa piirroksissa on esitetty kuutta uutta asemaa, joista kaksi on Vantaalla, yksi Sipoossa ja loput kolme Helsingissä. Kokonaisuudessaan metron arvioidaan maksavan n. 400 miljoonaa euroa ja Helsinki, Vantaa ja Sipoo odottavat valtion maksavan 30 prosenttia uudesta metrolinjasta. Rohkeimmissa arvioissa on esitetty radan rakentamisen alkavan jo vuonna 2015 länsimetron valmistuttua. Mellunkylä -lehti seuraa tilannetta.

Kontulan terveysaseman kilpailutuskokeilu vastatuulessa

Y

hden terveysaseman (jonka yhteydessä Kontulakin on ollut esillä) avosairaanhoitopalvelujen ostamista koskeva ehdotus äänestettin 7.9. pidetyssä terveyslautakunnan kokouksessa nurin äänin 5–3. Lautakunta päätti antaa asiasta seuraavan lausunnon: ”Terveyslautakunta ei kannata avosairaanhoidon kilpailutuskokeilun käynnistämistä eli lautakunta ei kannata: 1) yhden terveysaseman avosairaanhoidon kilpailuttamista, eikä 2) erillisen, kaupungin kokonaan omistaman osakeyhtiön perustamista ja siltä yhden terveysaseman avosairaanhoitopalvelujen ostamista. Terveyslautakunta ei pidä kysymystä terveysasematoiminnan kilpailuttamisesta ajankohtaisena. Henkilöstön saatavuus on helpottunut selvästi, ja terveysasemien omassa toiminnassa on käynnissä useita merkittäviä hankkeita palvelun kehittämiseksi. Terveyslautakunta haluaa keskittyä oman toiminnan kehittämiseen ja antaa henkilöstölle työrauhan, eivätkä tulevan terveydenhuoltolain tuomat mahdolliset velvoitteet ja vaatimuksetkaan ole vielä kaikilta osin ennakoitavissa.”

KontuFestari onnistui hyvin

K

ontuFestarista on viimeisten seitsemän vuoden aikana tullut yksi Itä-Helsingin suurimmista tapahtumista. Tänä vuonna festari järjestettiin 21.8. kahdeksannen kerran Kontulan Kelkkapuistossa ja edellisvuosien tapaan tarjolla oli kiinnostava ohjelma moneen eri makuun. Paikan päällä kuultiin rockia, poppia, heviä ja räppiä. Uutena ohjelmakonaisuutena oli viime vuoteen verrattuna tarjolla erillinen telttalava ja Ylläs-Hallin paikan päälle rakentama, suuren suosion saanut ja harvemmin kesäfestareilla nähty, lumesta tehty lasten pulkkamäki ja hiihtolatu. Aatteiden Teltta, jossa poliittiset puolueet esittelevät ajatuksiaan ja toimintaansa, toi alkuiltapäivästä paikan päällä myös pääministeri Mari Kiviniemen, joka tunnin vierailullaan tutustui tapahtumaan ja kontulalaisiin. Yleisöä tapahtuma veti iltamyöhän esiintyjien myötä lähemmäs 6 000.

4


Aluefoorumin aiheena oli vuokra-asuminen

K

ontulan Symppiksessä 30.9. järjestettyyn Mellunkylän asumisfoorumiin osallistui toistasataa kiinnostunutta. Intensiivistä keskustelua käytiin pääasiassa kiinteistöyhtiöiden pääomafuusiosta. Paikan päällä oli apulaiskaupunginjohtaja Hannu Penttilä, asukasaktiivi Matti ”Masi” Pulkkinen Vesalasta,

Mellunkylä YHÄ asukasluvultaan suomen suurin kaupunginosa

yhteisöllisyyskoordinaattori Hanna Lilja 4V -hankkeesta, asumisneuvoja Satu Saukko ja toimitusjohtaja Pertti Lehtonen Kontulan Kiinteistöt Oy:stä sekä tilaisuuden loppupuolella Asukasliiton puheenjohtaja Pertti Villo. Yleisön joukossa olivat lisäksi mm. paikalliset kaupunginvaltuutetut Hannele Luukkainen (kok), Pekka

Saarnio (vas) ja tilaisuuden loppupuolella Mellunmäessä asuva kaupunginhallituksen puheenjohtaja Risto Rautava (kok). Asukkaiden puolelta korostettiin, että asukkaat maksavat kaikki yhtiöiden kulut mutta eivät saa riittävästi ja ajoissa tietoa päätettävistä asioista, jotta voisivat vaikuttaa niihin. Yksi tällainen asia on Helsingin kaupungin asuinkiinteistöjen yhdistäminen pääomafuusioyhtiöksi, jonka epäiltiin nostavan vuokria enemmän kuin mitä valmistelijat kertoivat. Penttilä oikaisi tämän ennakkokäsityksen kertomalla fuusion vaikutuksen olevan Mellunkylässä oleviin kaupungin vuokraasuntoihin kymmenissä sentteissä neliötä kohti. Nykyistä yhtiökohtaista vuokralaisdemokratiaa kiiteltiin, mutta vaikutusmahdollisuuksien epäiltiin katoavan korkeammalle mentäessä kuten fuusioyhtiöasiassa. Risto Rautava totesi omassa loppupuheenvuorossaan, että kokouksen johtopäätös on selvä: tiedonkulkua ja vuokralaisdemokratiaa on edelleen kehitettävä.

tuore tilasto: ulkomaalaistaustaisten keskittymät itä-helsingissä

H

elsingin kaupungin tietokeskuksen tuoreimpien tilastojen mukaan Mellunkylä on edelleen asukasluvultaan Helsingin ja samalla Suomen suurin kaupunginosa. Mellunkylässä asui vuodenvaihteessa 2009/2010 yhteensä 36 425 asukasta (Kivikko 5 075 asukasta, Kontula 13 274 asukasta, Kurkimäki 2 698 asukasta, Mellunmäki 8 047 asukasta ja Vesala 7 331 asukasta). Vuosaari seuraa perässä 35 826 asukkaalla.

Syntyperäisiä stadilaisia 41,8 % Helsingin väestöstä Syntyperäisten helsinkiläisten osuus oli 41,8 prosenttia kaikista helsinkiläisistä. Muualla pääkaupunkiseudulla syntyneitä oli 5,8 prosenttia, ja kauempana Helsingin seudulla tai Uudellamaalla syntyneitä oli 4,9 %. Maakunnista Pohjois-Savossa syntyneitä oli 3,3 %, Pirkanmaalla 3,2 % ja Pohjois-Karjalassa 2,8 %. Ulkomailla syntyneiden osuus oli 10 %.

Ulkomaalaistaustaisten osuus alueen koko väestöstä peruspiireittäin vuodenvaihteessa 2009/2010

5


Itä-Helsinki -palkinto Mellunkylään

I

tä-Helsinki -palkinto on tunnustus merkittävästä työstä alueen tunnettavuuden, viihtyvyyden, harrastusten ja elämänlaadun lisäämiseksi sekä imagon nostamiseksi. Tänä vuonna Lions Club Helsinki Idän ja Itä-Helsingin Yrittäjien myöntämä palkinto luovutettiin 27.8. Stoassa Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hankkeelle, joka toimii Kivikko-Kontula-Kurkimäki-Mellunmäki-Vesala -alueella. Palkinnon jakoi ministeri Jan Vapaavuori. Palkintoraadin jäsenet Riitta Antinmäki ja Jaakko Vuori kertoivat hankkeen luoneen lisää elinvoimaa Mellunkylän alueelle. Samalla se on herättänyt kiinnostusta yhteisiin asioihin ja voimistanut eri osapuolten keskinäistä vuorovaikutusta tavallisen mellunkyläläisen äänen kuulumiseksi ja vaikutusmahdollisuuksien parantamiseksi.

Roottori-projekti käynnistynyt

Kukkasipuleita istutettu eri puolille Mellunkylää

L R

oottori-projekti on RAY:n rahoittama ja Helsingin Diakonissalaitoksen hallinnoima osallistavan kansalaistoiminnan projekti, joka käynnistyi 1.4.2010. Projektin työntekijätiimi aloitti varsinaisen työskentelynsä elokuun alussa. Toiminta-alueita ovat Kivikko, Vesala ja Länsimäki. Yhteistyötahoina ovat Vantaan ja Helsingin ohella kaupunkien seurakuntayhtymät sekä useita kolmannen sektorin toimijoita. Tämä verkostoprojekti kehittää lähiöympäristöön sopivaa yhteisötyönmenetelmää toteuttaen valmennuskursseja. Tammikuussa 2011 käynnistyvän ensimmäisen valmennusryhmän osallistuvat valitaan yhdessä yhteistyökumppaneiden kanssa.

6

Samaa yhteisötyömenetelmää sovelletaan Helsingin Diakonissalaitoksen henkilöstökoulutuksessa asiakaslähtöisyyden ja yhteisötyön vahvistamiseksi. Roottorissa menetelmää kehitetään valmennuskursseilla, joiden toivotaan aktivoivan osallistujia toimimaan oman itsensä ja oman alueen hyväksi. Tavoitteena on, että alueen yhteisöllisyys lisääntyy. Valmennuksessa olleet ovat rikastamassa kansalaistoimintaa ja kehittämässä yhdessä muiden kanssa mielekästä arjessa jaksamista tukevaa toimintaa.

Lisätietoa: www.hdl.fi

okakuun alkupäivinä on istutettu noin 5000 kukkasipulia Mellunkylän asukkaiden valitsemille paikoille. Rakennusviraston ”Hyvä kasvaa Helsingissä”liike tarjosi asiantuntemuksen ja kukkasipulit istutustalkoisiin. Istutuksiin valitut alueet sijaitsevat Kontulassa Kontulankaaren alkupäässä, Vesalassa Vesalantien alkupäässä ja Mellunmäen Monttupuistossa (Mellunmäentien ja Saariseläntien risteyksesta vähän eteenpäin pohjoisen suuntaan). Menossa mukana olivat Helsingin kaupungin rekennusviraston ”Hyvä kasvaa Helsingissä”-liikkeen lisäksi 4Vhanke, Kontula-seura, Vesalan Pienkiinteistöyhdistys ja Mellunmäki-yhdistys sekä paikalliset asukkaat.


Kontulan ja Liverpoolin mediajulkisivut

K

ontulassa toukokuussa vieraillut Liverpoolin yhteisötelevisio Tenantspin tuotti asukkaiden kanssa ratkihauskan mykkäreportaasin – uutisia Kontulasta, jossa leijuu suuri odotuksen tuntu. Tekijöinä olivat mm. Symppiksestä tutut kontulalaiset. Yhteistyön tulokset saivat ensi-iltansa Media Facades -festivaalin Taiteiden yössä elokuun lopulla. Kontulassa nähtiin silloin myös Kulmakunnan jätit -projekti, jossa osallistujat tanssittivat jättikokoisia animaatiohahmoja Ostostie 3:n seinällä. Liverpoolissa Kontula News-ohjelmaa esitettiin koko syyskuun kaupunkikeskustan isolla videoscreenillä ja BBC huomioi ainutlaatuisen yhteistyön uutisissaan. Kontula-median teko jatkuu Kontupisteen ja m-cultin työpajoissa syksyn mittaan: tällä kertaa kaupunkireportterit saavat myös äänen. Tulokset julkaistaan Helsingin uuden StadiTV-kanavan ohjelmistossa.

H

elsingin sosiaaliviraston taloussuunnitelmissa oli vuodelle 2009 purkaa Kontulassa sijaitseva Kiikun leikkipuiston huonokuntoinen leikkipuistorakennus ja rakentaa välittömästi uusi rakennus tilalle. Uudisrakennuksesta olivat valmiina piirustukset, suunnitelmat ja rahoitus. Rakennus olisi valmistunut jo samana syksynä. Huonon taloudellisen tilanteen johdosta sosiaalivirasto päätti keväällä 2009 kuitenkin luopua leikkipuistorakennuksen uudistamisesta. Rakentaminen siirrettiin vuoden 2010 taloussuunnitelmaan. Huonon taloustilanteen jatkuessa Kiikun leikkipuistorakennus on yhä rakentamatta ja puiston toiminta on tilapäisesti lopetettu. Kiikun leikkipuistossa kävi päivittäin runsaasti lapsia. Lähellä sijaitsevan Keinutien ala-asteen koulun I ja II -luokkien oppilaat sekä erityisluokkien oppilaat käyttivät puistoa iltapäiväkerhona, josta he saivat myös välipalan. Keinutien koulu on Helsingin toiseksi suurin ala-aste ja kerholaisia oli paljon. Päivisin leikkipuistoa käyttivät myös alle kouluikäiset lapset sekä alueen perhepäivähoitajat. Alueen asukkaat, Kontula-Seura ja Mikaelin seurakunta ovat huolissaan tilanteesta ja kävivät kaupunginvaltuustossa kertomassa Kiikun merkityksestä. Ne ehdottivat, että Kiikun leikkipuistorakennus siirrettäisiin vuoden 2011 talousarvioon, ellei sitä päästä rakentamaan tänä vuonna.

Asukasaktivistit puolustivat kaupunginvaltuustossa leikkipuisto Kiikkua

Joulun Avaus

Lauantaina 27.11.2010 klo 10–15 järjestetään Kontulan ostoskeskuksessa perinteinen ja näyttävä Joulun Avaus -tapahtuma. Tapahtuman järjestää Kontulan ostoskeskuksen yrittäjäyhdistys.

Joululahjavinkki hänelle, jolla on jo kaikkea: FC Kontun 40-vuotishistoriikki. Kirja on katsaus menneeseen, olevaan ja tulevaan. Kontupisteestä joululahjahintaan - vain viisi euroa!

7


Kontulan Kelkkapuistossa

SM Cyclo Cross -tapahtuma 10.10.2010

P

yöräilykauden päätös huipentuu Cyclo Cross-pyöräilyn 2010 Suomen mestaruuskilpailuihin sunnuntaina 10. lokakuuta Kontulan Kelkkapuistossa, Porttitien välittömässä läheisyydessä. Kisat pidetään ensimmäisen kerran itäisessä Helsingissä. Mukana Suomen parhaat CC-kuskit. Tilaisuus on katsojille maksuton. Kilpailut alkavat klo 11 avoimella luokalla, jossa aloittelijatkin ovat tervetulleita kokeilemaan lajia. Osallistuminen ja osallistumismaksut maksetaan paikan päällä kilpailunjärjestäjälle (CCH) á 15 euroa/osallistuja. Kilpailutoimisto on avoinna klo 9.00 alkaen. Osallistujien henkilökohtaisen tapaturmavakuutuksen on oltava kunnossa. SM-kilpailut alkavat vuorostaan klo 11.30, jolloin matkaan lähtevät sarjan M/N-16 pojat ja tytöt. Tämän jälkeen kilpailu etenee M/N-18-, Naiset- ja Miehet Elite-luokkien lähdöillä. Palkintojenjako on maalialueella n. klo 13.55.

Tämän pyöräilyn huipputapahtuman Itä-Helsingissä tarjoavat yhteistyössä Helsingin Liikuntavirasto, Kontulan yrittäjät, SLU, CCH ja Helsingin kaupunki. Tapahtuman järjestäjänä toimii Cycle Club Helsinki.

Kontulassa järjestetään loka-marraskuussa

Kulttuurien viikko ja Aatteiden viikko

M

aksuton ja monipuolinen Kulttuurien viikko järjestetään 18.–22.10. 2010 Kontulan ostarilla sijaitsevassa Kontulatalossa ja Kontulan lähiöasemalla. Ohjelmassa elokuvia, työpajoja, esittelyjä, bändejä, aluefoorumi, tanssia, ruokakulttuuria ja juhla. Lisätietoa 1.10 alkaen www. mellunkyla.fi. Marraskuun loppupuolella, 22.11. alkavalla viikolla Kontulatalossa esiintyvät poliitiikot Aatteiden viikko -tapahtumasarjassa. Viime tammikuussa hyvin onnistuneeseen ensimmäiseen Aatteiden viikko -tapahtumaan verrattuna tapahtuman konsepti uusiutuu mm. puolueiden yhteisesiintymisillä. Lisätietoa 1.11. alkaen: www.mellunkyla.fi.

Arvo- ja päihdekasvatusohjelma Camera obscura

tapahtumaviikko Laakavuoren kumppanuustalolla marrasjoulukuun vaihteessa 8

350

Mellunkylän alueen kuudesluokkalaista pääsee kokemaan Camera obscura- seikkailun. Camera obscura on ehkäisevää päihdetyötä mielikuvien ja vuorovaikutuksen keinoin. Camera obscura -ohjelma koostuu koulun ohjelmaan integroitavasta oppituntimateriaalista ja Camera obscura -seikkailusta. Toteutuksen näkyvin osa on elämyksellinen Camera obscura -seikkailu. Camera obscura seikkailukierros noin 70 neliömetriä laajassa rakennelmassa kestää jokaiselta oppilaalta noin 11 minuuttia. Lähes pimeässä tilassa elämys luodaan mielikuvilla, äänillä, musiikilla ja valoilla. Seikkailu vie oppilaan hetkeksi tutustumaan itseensä, omiin tunteisiinsa ja sisäisiin voimavaroihinsa.

Reitin edetessä häntä rohkaistaan suoriutumaan erilaisista haasteista ja tuetaan luottamaan itseensä. Mellunkylän alueella lasten ja nuorten parissa työskentelevät ja muut asiasta kiinnostuneet voivat tulla tutustumaan ohjelmaan Laakavuoren kumppanuustalolle Jänkäpolku 1 G, tiistaina 30.11. kello 16.0017.00. Ilmoittautumiset: hanna.kuivalainen@hnmky.fi. Ohjelmaan osallistuvien oppilaiden vanhemmille lähetetään kutsu henkilökohtaisesti. Tapahtuman järjestävät yhteistyössä Helsingin NMKY:n kanssa Laakavuoren kumppanuustalo, Mellunkylän NMKY ja Kansallinen lastenliitto sekä Klaari Helsinki, Itä.


Kuva: Patrick Wikblad

Mellunmäki-yhdistys

Elävä mellunmäen lähiö M

ellunmäki-yhdistys tehostaa toimintaansa asukkaiden hyväksi Elävä Mellunmäen lähiö -hankkeen avulla. Yhdistys ei enää tyydy pelkästään järjestämään vuotuisia tapahtumia ja tarjoamaan tiloja eri toimijoille, jotta nämä voivat järjestää toimintaa asukkaille. Nyt voimistetaan jo viime keväänä aloitettua toimintamallia, jossa aktivoidaan asukkaita tekemään itse, verkostoitumaan ja luomaan uusia yhteisiä tapahtumia. Tänä syksynä yhdistys järjestää asukkaiden vetämää vertaistoimintaa kuudella eri alueella. Ne ovat kursseja, joita työväenopisto on joko lopettanut tai ei ole voinut ottaa ohjelmistoonsa kuten kulttuuritoimintaa ikäihmisille, naurujoogaa ja atk-kerhoa eläkeläisille ja työttömille. Mellunmäessä ei kuitenkaan pysähdytä vain tähän. Tarkoituksena on seuraavassa vaiheessa perustaa yhteiskunnallinen yritys, jossa työskentelevät mellunmäkeläiset eri alojen ammattilaiset. Yritys tuottaa aivan uusia palveluja ja täydentää kaupungin jo toimivia palveluja. Samalla luodaan uusia vapaaehtoisten auttajien verkostoja. Mellarin toimintaa pyörittävä Mellunmäki-yhdistys tehostaa myös asukasneuvontaa ja lähitiedotusta. Vakinaiset toimijat

kuten sosiaalivirasto ja työväenopisto järjestävät edellisten vuosien tapaan runsaasti toimintaa joka arkipäivä. Yhdistyksen vertaistoiminnassa on uutuutena eläkeläisten ja työttömien atk-kerho. Mellu-estradilla yhdistys järjestää kahtena lauantaina yleisötapahtuman: 30.10. ja 4.12. Ohjelmassa on molemmilla kerroilla asiantuntijoiden ja poliitikkojen keskustelu teemasta ”Kaveria ei jätetä”, musiikkia, esiintymistilaisuus paikallisille harrastajataiteilijoille ja alueen asukkaille sekä yrityksille tarkoitettu basaari. Mellarin runsaasta tarjonnasta mainitsemme seuraavat: • Ikäihmisten kerho keskiviikkoisin klo 12–14 taideluokassa, vetäjänä Ritva Viermaa • Nauruterapia joka toinen keskiviikko klo 18–19 taideluokassa, vetäjänä SiraAulikki Iivonen • Eläkeläisten tuolijumppa torstaisin klo 11–12 salitilassa, vetäjänä Sirkka-Liisa Ehrukainen • Yhteislauluilta joka toinen torstai klo 19–20 salitilassa, vetäjänä Anneli Rahunen • Lähiöliikunnan jumppa torstaisin klo 13–14 Mellu-estradilla

Mellunmäkiyhdistyksen aloitteita Yhdistys tekee jatkuvasti aloitteita kaupungille ja myös muille viranomaisille mellunmäkeläisten asuinolojen ja palvelujen parantamiseksi. Useita vuosia olemme ponnistelleet terveyspalvelujen korjaamiseksi. Lukuisista esityksistä huolimatta kaupungin terveysviranomaiset eivät ole saaneet aikaan juuri mitään. Siksi tarvitaan uusia aloitteita. Alkusyksystä esitimme, että kaupunki sijoittaisi kaksi lääkäriä Länsimäen terveysasemalle palvelemaan mellunmäkeläisiä. Samalla esitimme, että laboratoriotoimintaa sijoitettaisiin Mellariin tai muihin ostarin tiloihin. Esityksiämme ei tyrmätty kokonaan ja neuvottelut jatkuvat. Seuraavaksi aiomme ottaa uudestaan esille vanhan esityksemme terveyskioskin sijoittamisesta Mellunmäen metroasemalle. Pian käynnistyvät neuvottelut myös metroaseman itäisen sisäänkäynnin siistimisestä ja uudistamisesta. Bussilinja 97 lakkauttamisesta (muulloin kuin ruuhka-aikana) ja 78 vuorojen harventamisesta neuvotellaan niin ikään piakkoin. Valtion viranomaisille tehdyistä esityksistä mainittakoon Mellunmäen työvoimakokeilua ja talonmiesjärjestelmän palauttamiskokeilua käsitelleet aloitteet, joihin odotamme vastauksia. Molemmat kokeilut työllistäisivät kymmeniä mellunmäkeläisiä. Pertti Lampi Mellunmäki-Yhdistyksen puheenjohtaja

9


Uusi kirkkoherra uskoo yhteistyön voimaan

Kuva: Seppo Sirkka

Mikaelin seurakunnan kirkkoherran työssä elokuussa aloittanut Martti Häkkänen on kansankirkon miehiä. Hän pitää tärkeänä yhteistyötä niin seurakunnassa kuin koko alueen toimijoiden kanssa.

M

artti Häkkänen sanoo hengellisen kutsumuksen johdattaneen hänen pappisopintoihin. Hän on kotoisin Etelä-Savon Mäntyharjulta. –Isäni kovasti rukoili ja toivoi, että toinen hänen pojistaan lähtisi lukemaan papiksi. Aioin ensin opiskella oikeustiedettä, mutta sitten tunsin vahvan kutsumuksen ja vaihdoin lakikirjan evankeliumiin. Ehkä se on samalla ollut hiljaista kasvua ja rohkaistumista lähteä tähän ammattiin, miettii Häkkänen. Kontulassa asuva uusi kirkkoherra on toiminut seurakuntapappina silloisessa Mellunkylän seurakunnassa ja kasvatuksen pappina Helsingin seurakuntayhtymässä. Tämän jälkeen oli vuorossa kahden vuoden jakso Saksassa, jonne vei Marketta-rouvan

10

työ. Berliiniin muuttivat vanhempien mukana perheen teini-ikäiset pojat. Kirkkoherraksi valintaa edelsi työ uskontopedagogiikan kouluttajana seurakuntaopistolla. Papin työn Häkkänen sanoo olleen sisällöltään rikkaampaa kuin hän osasi odottaakaan. Hän on saanut kokea iloa, surua ja tavallista arkea itähelsinkiläisten parissa sekä omien sukulaisten ja tuttavien kanssa. Työ on vienyt Häkkäsen monenlaisiin projekteihin ja tapahtumien toteuttamiseen. Seurakuntayhtymässä hän osallistui Riemuvuosi 2000-, Helsingin Kirkkopäivät- ja Helsingin Jouluseimet -tapahtumien järjestämiseen. Aleksin liikkeiden näyteikkunoissa esillä olevat seimet kuuluvat edelleen keskustan jouluiseen katukuvaan.

Helsingin eläkkeelle jäänyt piispa Eero Huovinen (oik.) toimitti kirkkoherra Martti Häkkäsen virkaanasettamisen elokuussa.


Martti Häkkänen on myös osallistunut kansainvälisiin tehtäviin eri puolilla Eurooppaa ja ekumeenisiin hankkeisiin sisarkirkkojen kanssa. Seurakuntaopistossa hän on kouluttanut kirkon työntekijöitä eri puolella Suomea. Papin työssä on uuden kirkkoherran mielestä keskeistä se, että hän ymmärtää palvelevansa viime kädessä Kristusta ja hänen kirkkoaan. –On tärkeää ymmärtää, että saan kohdata jokaisen ihmisen Jumalan luomana ja Kristuksen lunastamana ihmisenä ikään, kokoon, terveyteen tai ihonväriin katsomatta, sanoo Häkkänen. Papin on myös syytä miettiä, mitä tavalliselle ihmiselle merkitsevät evankeliumin julistaminen ja sakramentit ja kuinka ne voisivat tulla osaksi kaikkien elämää. Luterilaisessa kirkossa sakramentteja ovat ehtoollinen ja kaste. Kysymykseen mikä on vaikeinta papin työssä Häkkänen vastaa hiukan yllättäen ”ehkä se, että osaisi olla myös itselleen armollinen”. Hänen mukaansa papin ja kirkkoherran työssä on pidettävä huoli, että työkiireiden keskellä jää aikaa läheisille sekä omaan hiljentymiseen. Antoisinta papin työssä on Häkkäselle kokemus siitä, että voi olla edes vähän avuksi jollekin ihmiselle. Tämä voi näkyä ihmisen elämän eheytymisenä myönteisellä tavalla. Joku voi vapautua raskaasta taakastaan tai toinen päästä pienen askelen eteenpäin. –On aina koskettavaa kastaa seurakunnan jäseneksi ja Kristuksen yhteyteen, jakaa ehtoollista sekä siunata ihminen haudan lepoon ja viimeiselle matkalle.  Ja ihmisenä ja pappina saa lopulta uskoa ja luottaa siihen, että kaikki on lopulta Jumalan varassa ja johdatuksessa, sanoo Häkkänen. Häkkänen ei tunne olleensa missään vaiheessa työuraansa leipäpappi, joka tekee työtään vain palkan takia. Perheen Saksanvuosina ilmaisu sai jopa uuden ulottuvuuden. Suomesta tuodut hapanleipä, graavi lohi, karjalanpiirakat, salmiakki ja Fazerin sininen kelpasivat kotiväelle ja tuttaville. Joku tokaisi silloin ”sieltä se meidän leipäpappi taas tulee”. Pikasilmäyksellä suuri osa kirkon toiminnasta palvelee parhaiten lapsia, nuoria ja ikäihmisiä. Häkkänen muistuttaa, että messuihin ja toimituksiin osallistuu paljon myös keski-ikäisiä. Kirkkoherra ymmärtää toisaalta, että kiireinen ja kuormittava työ voivat viedä voimat.

–Silloin on parempi levätä ja tulla johonkin tilaisuuteen, kun on sen aika. Jumala hoitaa ihmistä kotonakin ja ystävien keskuudessa, vakuuttaa Häkkänen. Martti Häkkäsen mielestä kansankirkosta puhuminen on edelleen perusteltua, vaikka kirkon jäsenten osuus koko väestöstä pienenee. Hän muistuttaa, että noin 80 prosenttia suomalaisista kuuluu kirkkoon. Mikaelin seurakunnan jäseniä on runsaat 60 prosenttia alueen väestöstä. Pelkkiä numeroita tuijotettaessa jää myös huomaamatta, että seurakunnan toimintaan osallistuu eri tavoin ihmisiä, jotka eivät kuulu kirkkoon. –Palvelemme kaikkia alueemme ihmisiä niin paljon kuin mahdollista. Kirkolla ja kristillisellä tavalla ajatella elämästä on iso merkitys ihmisille syntymästä hautaan saakka – ja vielä sen jälkeenkin, sanoo Häkkänen. Mikaelin seurakuntaan kuuluu myös Helsinkiin vuoden 2010 alussa liitetty Östersundom. Alueella asuu noin 1600 seurakuntalaista, mutta ajan mittaan määrä nousee moninkertaiseksi. Mikaelin seurakunta on kartoittanut Helsingin kaupungin ja Helsingin seurakuntayhtymän kanssa Östersundomissa jo asuvien ihmisten tarpeita ja toiveita. Myös tulevaisuudessa alueelle muuttavien tarpeet on ennakoitava. Uusille asukkaille on tavoitteena tarjota kaikki kirkolliset palvelut toimivissa tiloissa. Helsingin vanhimmassa kirkossa Östersundomissa toimitetaan säännöllisesti messuja sekä järjestetään lasten ja koululaisten jumalanpalveluksia. Kirkko soveltuu hyvin myös konsertteihin. Lisäksi alueella on käytössä Sakarinmäen seurakuntatila.    Kirkkoherralla on paljon päätös- ja vaikutusvaltaa seurakunnassa. Martti Häkkänen korostaa yhteistyötä seurakuntaneuvoston kanssa. Neuvoston asema on merkittävä niin taloudenpidossa kuin hallinnossa. Häkkänen lupaa valmistella asiat hyvin ja huolehtia päätösten toimeenpanosta. –Asiat, joissa kirkkolaki ja seurakuntayhtymän järjestys antavat itsenäisen päätösvallan, valmistelen johtavien viranhaltijoiden kanssa ja teen päätökset seurakunnan yhteistä parasta ajatellen. Hengellisen elämän toivon ja rukoilen olevan seurakunnassamme ihmistä hoitavaa ja rakentavaa, jotta eri-ikäiset ihmiset löytäisivät täältä hyvän hengellisen yhteisön, linjaa Häkkänen.

Seurakuntavaalit marraskuussa Marraskuussa järjestettävissä seurakuntavaaleissa valitaan sekä Mikaelin seurakunnan kirkkoneuvosto että koko Helsingin seurakuntayhtymän kirkkovaltuusto. Mikaelin seurakunnasta omaan neuvostoon valitaan 16 jäsentä ja yhtymän valtuustoon 5 jäsentä nelivuotiskaudeksi 2011–2014. Mikaelissa ehdokkaita on asettanut kolme valitsijayhdistystä: - Nuoret ja sitoutumattomat aikuiset -ehdokaslista. - Yhteistä seurakuntaa rakentamaan -ehdokaslista - Arkena ja pyhänä – SDP -ehdokaslista. Ehdokkaita on yhteensä 27. Vuonna 2006 ehdokkaita oli 23. Äänestysprosentti oli neljä vuotta sitten 6,1 prosenttia. Seurakuntavaaleissa saavat 16-vuotiaat äänestää ensi kertaa Suomessa koko maan kattavissa vaaleissa. Äänioikeutettuja ovat kaikki 16 vuotta 14.11.2010 mennessä täyttäneet evankelis-luterilaisen kirkon jäsenet. Rippikoulua tai konfirmaatiota ei edellytetä äänestämiseen, jäsenyys riittää. Äänestäjän tulee olla liittynyt kirkkoon 15.8.2010 mennessä. Seurakuntaneuvosto vastaa paikallisen seurakunnan toiminnasta. Se mm. valmistelee seurakunnan toiminta- ja taloussuunnitelman, vastaa sen toteutumisesta ja valitsee seurakunnan työntekijät kirkkoherraa lukuun ottamatta. Puheenjohtajana toimii kirkkoherra. Yhteinen kirkkovaltuusto on seurakuntayhtymän ylin päättävä elin. Se päättää muun muassa kirkollisveron suuruudesta, toiminta- ja taloussuunnitelmasta sekä kirkkojen rakentamisesta ja korjaamisesta. Siihen kuuluu 91 vaaleilla valittua valtuutettua.

Ennakkoäänestys 1.–5.11.2010 Mikaelinkirkko: ma–pe 1.–5.11.2010 klo 9–18. Kontumarket, K-supermarket Masi ja Sakarinmäen seurakuntakoti: ke 3.11.2010 klo 16–20. Itäkeskus: ma–pe 1.–5.11.2010 klo 12–19. Lisäksi Helsingin yhteislyseossa järjestetään oppilaille ennakkoäänestys koulun kanssa sovittavana päivänä.

Varsinaiset vaalipäivät 14.–15.11.2010 Mikaelinkirkko: sunnuntai 14.11 klo 12–20 ja maanantai 15.11. klo 12–18.

11


Vuokra-asuminen & vuokralaisdemokratia

Hyvästä asumisesta huolimatta vaikutusmahdollisuudet ovat rajallisia

V

esalassa sijaitsevan Helsingin kaupungin aravavuokrataloyhtiön Vesalan kiinteistöt Oy:n isännöimä Aarteenetsijäntie 2-4, joka koostuu 156 erikokoisesta vuokra-asunnosta seitsemässä eri kerrostalossa. Vuonna 1985 valmistuneen kiinteistön talotoimikunnan puheenjohtajana toimii nykyään Irmeli Kaukolehto, Vesalaan 1990-luvun lopussa muuttanut elokuva-alan ammattilainen. Kaukolehto vaikuttaa talotoimikunnan lisäksi myös Vesalan Kiinteistöt Oy:n vuokralaistoimikunnassa, joka on kiinteistöyhtiön talotoimikuntien yhteistyöelin. Asukkaat voivat vaikuttaa kiinteistön asioihin - Asukkaiden valitsema talotoimikunta voi periaatteessa vaikuttaa kiinteistön asioihin eli se voi mm. osallistua valmisteluun, neuvotella ja antaa lausunnon talousarvioesityksestä, päättää yhteisten autopaikkojen, saunojen, pesutupien ym.vastaavien tilojen jakamisperusteista jne. Tämän lisäksi talotoimikunta vastaa kerhotilan käytöstä ja järjestää pihatalkoot, Kaukolehto kertoo ja jatkaa: -Tältä osin vuokralaisdemokratia toteutuu, vaikkakin joissakin asioissa on vuosien varrella ollutkin tulkintaerimielisyyksiä kiinteistöyhtiön kanssa, viimeksi mm. kiinteistön piha-alueen puuston ympärillä olevan kasvillisuuden ruiskuttaminen, jonka seurauksena kasvillisuutta on kuollut. Edelleenkään emme tiedä, minkä takia tällainen toimenpide yleensä tehtiin... -Vuokralaisdemokratian ja talotoimikunnan työskentelyn osalta ongelmat ovat enemmänkin siinä, että edellisvuosiin verrattuna meidän on nykyään vaikea saada

12

asukkaita mukaan yhteiseen toimintaan, oli sitten talotoimikunnan jäsennyydesta tai vaikkapa yhteisten tilaisuuksien järjestämisestä. -Onko tässä sitten kyse siitä, ettei asukkailla ole aikaa ja/tai kiinnostusta osallistua oman lähiympäristönsä vaikuttamiseen, sitä en tiedä, Kaukolehto ihmettelee. Kulttuurierot synnyttävät epätietoisuutta Aarteenetsijäntiellä asuu useita muualta Suomeen muuttaneita perheitä. Aina ulkomailta tänne muuttaneiden ja kantaväestön kemiat eivät kohtaa. Useimmiten kulttuurieroista johtuvat tilanteet, esimerkiksi järjestyssääntöjen pykäliä koskevat tai pesulan käyttöä koskeva varauskäytäntö, johtavat epätietoisuuteen asukkaiden keskuudessa ja ennakkoluulojen syntymiseen. -Jonkin verran ongelmia on tullut näistä asioista, mutta yleensä ne ovat selvinneet asioista keskustelemalla. On hyvä, että täällä toiminut 4V -hanke on ollut tekemässä Vinkkejä asumiseen -nimisen oppaan, joka sopii erityisesti maahanmuuttajille. Se

tullee omalta osaltaan helpottamaan tilannetta. Kulttuurierojen lisäksi kieliongelmat saattavat vaikuttaa suomalaisten käytäntöjen ymmärtämiseen, ovathan monet kiinteistöön liittyvät tiedotteet pelkästään suomenkielisiä. Toivon myös, että maahanmuuttajalasten vanhemmat osallistuisivat kokouksiimme, koska pihalla pelataan esimerkiksi futista potkimalla palloa asuntojen ulkoseiniin ja lapset eivät välttämättä ymmärrä sen häiritsevän seinien sisäpuolelella asuvaa asukasta. Vanhemmilla eikä lapsilla on vastuu tällaisessa asiassa, Kaukolehto toteaa. Isot päätökset tehdään kuitenkin muualla -Vuokralaisdemokratia on sinänsä hyvä asia ja monet asiat hoituvatkin hyvin. Mutta kun puhutaan esimerkiksi ajankohtaisesta Helsingin kaupungin asuinkiinteistöjen yhdistämisestä pääomafuusioyhtiöksi, tuntuu siltä että asiasta on jo etukäteen päätetty muualla. Tässähän tapauksessa on kyse ja pelko siitä, että uudisrakentamisen


Vuokra-asuminen & vuokralaisdemokratia kustannukset aiotaan siirtää nykyisten vuokralaisten maksettaviksi. Seurauksena olisi, että jos vaikkapa Kalasatamaan rakennetaan vuokra-asuntoja, niin Vesalan edulliset vuokrat nousisivat merkittävästi, Kaukolehto sanoo ja jatkaa: - Asukkaiden ääntä kannattaa kuunnella, sillä he maksavat verot ja vuokrat. Vuokra-asunnossa Vesalassa on hyvä asua -On tärkeätä, että kaupungilla on tarjota edullisia vuokra-asuntoja eri puolilla kaupunkia, vaikkakin niitä tarvittaisiin kipeästi lisää. Päätettyämme toistakymmentä vuotta sitten muuttaa puolisoni kanssa Töölöstä tänne Vesalaaan, emme ole hetkeäkään katuneet päätöstämme. Asuinkiinteistömme on aikaisemmista kommenteistani huolimatta hyvin hoidettu ja esimerkiksi sisäpihamme yksi kauneimpia Vesalassa. Täällä ympärillä on luontoa, hyvät palvelut lähellä Kontulassa sekä loistavat kulkuyhteydet metrolla Helsingin keskustaan.

Mellunkylässä kaupungin suurten vuokrataloyhtiöiden asunnoissa asuu yli 10 000 asukasta Helsingin kaupungin omistamista vuokrataloyhtiöistä kaksi suurta sijaitsee Mellunkylän alueella. Kontulan kiinteistöt Oy isännöi ja huoltaa asuntoja Kontulan, Kurkimäen ja Kivikon asuinalueilla. Huoneistoja on yhteensä 2831 kpl ja asukkaita 6060 henkilöä. Vesalan Kiinteistöt Oy isännöi ja huoltaa Kontulan, Vesalan, Mellunmäen ja Mellunkylän alueilla 2147 asuntoa, joissa asuu n. 4200 asukasta.

Taustaa vuokralaisdemokratiasta Helsingin kaupungin vuokralaisdemokratian tarkoituksena on yhteishallinnosta vuokrataloissa annetun lain mukaisesti antaa asukkaille päätösvaltaa ja vaikutusmahdollisuus omaa asumistaan koskevissa asioissa sekä lisätä asumisviihtyvyyttä ja edistää vuokratalojen kunnossapitoa ja hoitoa.

Hyvä asuminen kuuluu kaikille V iihtyisä ja ympäristöystävällinen asuminen on kiinni arkisista teoista. Onneksi tahtoa asumisen laadun parantamiseen löytyy. Halu vaikuttaa asumiseen on huomattu 4V -hankkeessa, jossa on edistetty viihtyisää ja ympäristövastuullista asumista keväästä 2008 alkaen. Erityisesti on pohdittu asumista kaupunkien vuokrataloissa, joissa esimerkiksi Helsingissä asuu joka kuudes kaupunkilainen. Hankkeen asukasosallisuuden ja ympäristöjohtamisen kehittämiskokeiluihin on osallistunut runsaasti asukkaita ja vuokratalojen henkilöstöä. Selväksi on käynyt, että taloyhtiöiden henkilökunta ja asukkaat toivovat lisätietoa keinoista vaikuttaa asumistottumuksiin. Kuinka valtaosa asukkaista saataisiin mukaan edistämään yhteistä viihtyisyyttä ja asuinkustannusten kurissapitoa? Tunne omasta kodista Yhteisöllisyyden herättely on yksi keino kannustaa vastuulliseen asumiseen. Tässä tapauksessa yhteisöllisyys tarkoittaa

esimerkiksi tunnetta siitä, että oma asuintalo on koti. Ei sitä, että jatkuvasti täytyy istua iltaa naapureiden kanssa. Yhteisöllisyyttä asumisessa lisäävät esimerkiksi viihtyisä ja huollettu asuinympäristö, kokoontumispaikat ja yhteiset

Vuokralaisdemokratiasäännön mukaisesti asukaskokous on kutsuttava koolle kerran vuodessa. Asukaskokous valitsee joka toinen vuosi talotoimikunnan. Joka vuosi asukaskokous nimeää asukasehdokkaat kiinteistöyhtiön hallitukseen ja työmaatoimikuntaan sekä vuokranmääritysyksiköiden yhteiseksi talouden ja hallinnon valvojaksi. Kiinteistöyhtiön talotoimikuntien yhteistyöelimenä toimii vuokralaistoimikunta. Vuokralaistoimikunnassa on jäsenenä talotoimikunnan puheenjohtaja tai luottamushenkilö jokaisesta vuokranmääritysyksiköstä. Vuokralaistoimikunnan tehtävänä on mm. tehdä asukkaiden kokousten asettamista ehdokkaista esitys kahden asukasjäsenen ja yhden varajäsenen valitsemisesta yhtiön hallitukseen, käsitellä asukkaiden ja talotoimikuntien tekemät aloitteet, osallistua valmisteluun, tehdä esityksiä, neuvotella ja antaa lausunto yhtiön yhteisistä korjaus-, rahoitus- ja vuokrantasoituksen suunnitelmista.

tapahtumat, vaikuttamismahdollisuudet omaan asumiseen ja yhteistyö taloyhtiön kanssa sekä koettu ylpeys taloyhtiöstä. Hyvä esimerkki yhteisestä yhteisöllisyyttä herättelevästä tapahtumasta on Kontulan Kiinteistöjen kevään 2010 Turvallisuustempaus, jonka järjestivät yhteistyössä taloyhtiön asukkaat ja henkilöstö. Suositussa tapahtumassa paikalla olivat myös poliisiin ja vapaapalokunnan edustajat. Vakavaa asiaa lähestyttiin keskustellen, kahvitellen ja käytännönläheisesti esimerkiksi sammutusta kokeillen. Naapureiden tervehtiminen on vinkki, joka sopii kaikille. Tervehtiminen on erinomainen tapa lisätä yhteisöllisyyttä ja ennakkoluulojen vastaisesti valtaosa toivoo saavansa tervehdyksen ohi kulkevalta naapurilta. Viestinnän merkitystä taloyhtiössä ei kannata aliarvioida Isossa kaupungissa ja isoissa taloissa meitä on moneksi. Se vaatii, mutta se voi myös antaa. Avoin viestintä ja vuorovaikutus, yhteiset pelisäännöt ja sovitut tavat ratkaista

13


Vuokra-asuminen & vuokralaisdemokratia väistämättä eteen tulevia erimielisyyksiä helpottavat yhteiseloa ja jokaisen kotirauhan säilyttämistä. Viestinnässä on tärkeää miettiä, kuinka asiasta kerrotaan napakasti, selkeästi ja niin, että lukija helposti ymmärtää viestin merkityksen itselleen; miten asia koskee minua ja tarvitseeko minun tehdä jotain ja miksi. Täyteen pienellä tekstillä kirjoitettu paperilappu rapussa ei ole parasta viestintää. Värikkyys, ajankohtaisuus, lyhyt sanoma ja usein myös huumorin käyttö vievät viestin paremmin perille. Asukkaat vaikuttavat kustannuksiin Kun viestintä ja vuorovaikutus taloyhtiössä toimivat, on helpompi vaikuttaa myös asumisen kustannuksiin. Asumisen kokonaiskustannukset tuskin laskevat tulevaisuudessa. Mutta turhia kuluja, joista karsia, on paljon. Tässä asukkailla on vähintään yhtä tärkeä rooli kuin taloyhtiön palkatulla henkilökunnalla tai asiantuntijoilla. Esimerkiksi energiakustannukset ovat iso menoerä asumisessa. Rivitalon hoitokustannuksista noin 40 % muodostuu energian- ja vedenkulutuksesta. Tästä

romu voi maksaa pienemmässäkin yhtiössä helposti tuhansia euroja, isommissa kymmeniä tuhansia euroja, kenties jopa enemmän. Pienistä teoista koostuu isoja vaikutuksia niin hyvässä kuin pahassa.

vähintään 10 % voitaisiin helposti säästää jokaisen arkisia energian käyttötapoja järkeistämällä. Asukkailla on tärkeä rooli energiakustannusten lisäksi monien muiden kustannusten ja ympäristövaikutusten taltuttamisessa. Esimerkiksi veden kulutus voi vaihdella asukasta kohti muutamasta kymmenestä litrasta jopa 300 litraan päivässä. Myös asukkaiden vääriin paikkoihin jättämä jäte ja

Oppaita ja vinkkejä asumiseen Hyvällä yhteistyöllä ja omista valinnoista vastuun kantamisella pääsee pitkälle. Lisäapua voi hakea 4V-hankkeen kokoamista oppaista, vinkeistä ja kokemuksista, jotka auttavat niin asukkaita kuin taloyhtiöiden asiantuntijoitakin toimimaan viihtyisämmän ja ympäristöystävällisemmän asumisen puolesta. Kaikki materiaalit tulevat löytymään hankkeen internetsivuilta vuoden 2010 loppuun mennessä ja ovat vapaasti käytettävissä. Jo nyt 4v.fi -internetisivuilta voi tulostaa selkosuomella olevaa ”Vinkkejä asumiseen”opasta ja iskeviä ”Rapussa raikaa”-rappuvinkkejä asumisen teemoista.

Hanna Lilja, 4V-hanke, yhteisöllisyyskoordinaattori/Helsinki Lisätietoa: www.4v.fi

Omistusasuminen kertoo suomeutumisesta

A

sumisessa vähitellen voimistunut ilmiö on maahanmuuttajaperheiden lisääntynyt omistusasuminen. Suvi LinnanmäkiKoskelan ja Ari Niskan tutkimuksen mukaan vuosina 1989–1993 Suomeen muuttaneista noin 40 prosenttia oli ostanut vuoteen 2007 mennessä asunnon. Helsingissä omistusasujien osuus on tutkitusta ryhmästä noin 30 prosenttia, mutta joka tapauksessa korkea määrä yllätti tutkijat. Omistusasuntojen hankinnan taustalla ovat Niskan mukaan samat syyt kuin suomalaisessa yhteiskunnassa yleensä. Oma asunto on pitemmän päälle edullisempi asumismuoto kuin vuokra-asuminen, jos tulotaso riittää asuntokauppojen tekoon. Asunnon voi nähdä sijoituksena, jonka voi tarvittaessa myydä. Omistusasunto on myös osoitus pärjäämisestä. Kontulassa asuvan Meidän Koti Lkv Oy:n omistajan Sirkku Martikaisen havaintojen mukaan maahanmuuttajataustaiset ostajat ovat tulleet

14

nuorena Suomeen, ehtineet saada koulutusta ja päässeet vakituiseen työpaikkaan. Ari Niska muistuttaa Suomeen muuttaneiden omistusasumisen eroavan Suomeen tulleiden alkuperäisen kotimaan perusteella, mikä on yhteydessä työmarkkinoille pääsyyn. Toisaalta kulttuurien sisällä suhtaudutaan eri tavoin asunnon omistamiseen. –Muualla tehdyt tutkimukset viittaavat, että esimerkiksi Pohjois-Afrikasta tulleilla on tiukka taloudellinen kytkös ja selkeä aikomus palata myöhemmin lähtömaahan. Tämä ei välttämättä motivoi hankkimaan omaa asuntoa, vaikka siihen olisi varaakin. Omistusasunnon hankkineet maahanmuuttajat ovat eräällä tavalla kotoutumisen mallioppilaita. Silti perisuomalaiset naapurit eivät toivota uutta väkeä aina riemumielin tervetulleeksi. –Vastaanotto varmasti vaihtelee eri yhtiöissä. Jossakin monikulttuurisuus nähdään voimavarana, toisaalla taas ongelmana, arvioi Niska.

Sinänsä lähiöiden taloyhtiöissä on hyvät edellytykset entistä parempaan kiinnittymiseen suomalaiseen yhteiskuntaan. Pihoilla tapahtuu luonnostaan kohtaamisia. Yhtiöissä elää edelleen talkooperinne, joka tarjoaa mahdollisuuden tutustua naapureihin. Sirkku Martikainen pohtii kitkaa saattavan aiheutua siitä, että monikulttuurisissa perheissä sukulaiset ovat tärkeitä ja kylässä käydään usein. Kokonaisuudessaan Mellunkylän asuntokaupalle on Martikaisen mukaan ominaista se, että asuntojen ostajat ovat usein alueella jo asuvia tai siellä aikoinaan asuneita. Vaikka asunnot ovat edullisia, niin ennakkoluulot Mellunkylää kohtaan ovat vahvoja. Kontulan ja Vesalan kohteita onkin melko hankala myydä muualla asuville asiakkaille. Asuntokauppaa suunnittelevan tuttavapiiristä löytyy aina joku, joka valistaa alueiden huonoista puolista. Mellunmäessä kaupanteko on keskimäärin helpompaa.


Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hanke

Yhdessä kohti parempaa huomista K

ontulataloa, Mellaria, festareita ja kokouksia, pieniä parannuksia ja aluefoorumeita. Näilläkö demokratiaa ja Mellunkylää parannetaan? Juuri näillä. Vetoa ja Voimaa Mellunkylään lisää kanssakäymistä: asukkaiden, eri asukasryhmien, yrittäjien, poliitikkojen ja virkamiesten tutustumista toisiinsa, keskusteluja ja toiminnan kautta syntyvää luottamusta. -Viitsiikö sitä lähteä aluefoorumiin, jos ei usko saavansa sieltä mitään uutta tietoa? Tai voivansa kertoa päättäjille, mitä itse haluaa, ja nämä vielä kuuntelevat? Ei varmaankaan - vaikka olisi kuinka hyvää kahvia ja pullaa. Tai mikä ettei, hyvät kahvit mukavassa seurassa voivat joskus voittaa kirkkaasti kotiolot, ja tervetulleita ovat kahvinjuojatkin. Kannattaa kokeilla.

Kun Kontulan Symppiksessä viime syksynä pidetyssä aluefoorumissa keskusteltiin – ja todella keskusteltiin – yksin elämisestä ja sen tuomista tunnoista, oltiin elämän peruskysymysten äärellä. -Välittävätkö muut, miltä minusta tuntuu? Välitänkö minä, miltä muista tuntuu? Mitä tällä on tekemistä politiikan kanssa? Symppiksen illassa kävi hyvin ilmi, miten ihmisten yksin elämistä raamitetaan monilla päätöksillä: mitä asuminen maksaa, mitä ruoka, miten paljon maksetaan veroja, voiko missään istua tapaamassa muita ihmisiä ilman että se maksaa. Muuten, Kontulan Symppis syntyi tähän tarpeeseen – poliittisin päätöksin, joilla kaupunginhallitus myönsi sille toimintarahat ja valtion lähiöohjelma osarahoitusta. Politiikassa on pitkälti siitä kysymys, välitetäänkö ja kenestä. Siksi sitä ei saisi jättää pelkästään poliitikkojen huoleksi, vaikka he siihen ovatkin valtakirjan hankkineet vaaleissa. Tuossa Symppiksen tilaisuudessa mukana ollut sosiaalilautakunnan jäsen kirjoitti ahkerasti muistiinpanoja. Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hanke tekee työtä, jotta mellunkyläläisten ääni kuuluisi päätöksiä tehdessä ja jotta mellunkyläläisten hyvinvointi paranisi. Tietenkin käsitykset siitä, miten hyvinvointi paranee, vaihtelevat. Mutta aina jostakin voi olla yhtä mieltä. Tiettävästi kukaan

Mellunkylän valtuutettu ei vastustanut siirtolapuutarhan perustamista alueelle, ja sellainen perustetaankin, asukkaiden aloitteesta mutta kaupungin varoin. Mellunkyläläisiä edustava yhteistoimintaryhmä on löytänyt jo paljon ehdotuksia, joista on voitu olla yhtä mieltä: Itämetron linjaus Mellunkylän kautta, tarve saada lisää työpaikkoja lähemmäs, tarve pitää peruspalvelut kunnossa jne. -Vaikka oltiin yhtä mieltä siitä, että Kontulan ja Kivikon terveysasemien toiminta tuli saada kuntoon, keinoista miten se tehtäisiin oltiinkin jo eri mieltä. Näinhän se on aina ihmisten kesken. Keskusteluyhteydet säilyivät erimielisyyksistä huolimatta. Monista vaikeista kysymyksistä ei olla vielä päästy edes keskustelemaan. Jos Mellunkylän ja mellunkyläläisten asiat kiinnostavat, kannattaa tulla mukaan toimintaan. Aluefoorumeissa, Kontulatalolla ja Mellarissa sekä paikallisissa tapahtumissa voi tutustua naapureihin, virkamiehiin ja päättäjiin, saada paljon tietoa ja näyttää, että välittää. Kertoa, mitä pitäisi tehdä. Aluefoorumeissa keskustellaan juuri niistä aiheista, joita esitetään keskusteltaviksi. Eeva-Liisa Broman

Kontulan, Kurkimäen ja Kivikon aluetyöryhmä yhteen

M

ellunkylän alueella on toiminut jo useita vuosia aluetyöryhmiä eri kokoonpanoilla ja eri aluejaolla. Viime vuosina ovat aktiivisesti toimineet Mellunmäen ja Kurkimäen/Kivikon ryhmät, kun taas Kontulan aluetyöryhmä on elänyt vähän hiljaisempaa kautta. Vuonna 2009 aloittaneen Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hankkeen yhteistoimintaryhmän tavoitteet ja toiminta ovat omalta osaltaan edesauttaneet Kontulan aluetyöryhmän henkiin herättämisen keväällä 2010 ja siihen yhdistettiin myös Kurkimäen ja Kivikon vastaava ryhmä. Yhteyshenkilönä toimi Kontulan lähiöaseman Titta Reunanen. Uuteen aluetyöryhmään on kutsuttu kattavasti eri sektoreilta kaupungin

toimipisteissä, seurakunnassa ja järjestöissä toimivia ja työskenteleviä ihmisiä. Aluetyöryhmässä ovat edustettuina alueen koulut, Itäisen sosiaaliaseman Myllypuron toimipiste, alueen päivähoito, Kivikon, Kontulan ja Kurkimäen leikkipuistot, matalankynnyksen kohtaamispaikka Symppis, ehkäisevän päihdetyön Klaari -toiminta, Kontulan vanhustenkeskus, nuorisotalot, kulttuurikeskuksen Kulttuuriraide, Kontupiste, itäinen työväenopisto, Kontulan terveysasema, Kontulan kirjasto, Kontulan kiinteistöt, alueelliset kehittämishankkeet; sosiaaliviraston Vetoa ja Voimaa lähidemokratiahanke, sosiaaliviraston maahanmuuttajanaisten sosiaalisen integraation Chili- projekti, arkiturvallisuutta edistävä sosiaaliviraston Lähityö,

pääkaupunkiseudun Kierrätyskeskuksen Välitä, Vaikuta, Viihdy, Voi hyvin 4V -hanke, Helsingin diakonissalaitoksen osallistuvan kansalaistoiminnan Roottori, Helsingin Mikaelin seurakunta, lähipoliisi, Kontukeskus ry, Itä-Helsingin klubitalo ry, Kivikon Mannerheimin lastensuojeluliiton paikallisyhdistys ry, yksityinen päiväkoti Rauha, KontulaSeura ry, Kurkimäki-Seura, Kivikon asukastalot, Kontulan Lions ja Lasten kulttuurikeskus Musikantit ry. Aluetyöryhmän tehtävänä on muodostaa ja vahvistaa alueellista näkökulmaa poikkihallinnollisesti sekä viedä sitä eteenpäin mm. erilaisten aloitteiden, teemakeskustelutilaisuuksien ja tapahtumien kautta yhteistyössä eri osapuolten kanssa. Aluetyöryhmä kokoontuu 4 kertaa vuodessa.

15


Kolumni Riitta Halttunen-Sommardahl Sosiaalivirasto

Vetoa ja voimaa Mellunkylään -hankkeessa kaikki palaset ovat kohdallaan

Asuinalueiden yhteisessä kehittämisessä ainakin seuraavien seikkojen tulisi olla huomioituna: tarvitaan sovitut yhteistyörakenteet, osallistumisen mahdollistavat laajat kokoontumiset, yhteisiä tiloja, alueiden tapahtumia ja tiedottamista. Tekemisen prosessi pääsee hyvin vauhtiin ja pysyy yllä, kun näistä kaikista asioista huolehditaan. Näin on tehty Mellunkylässä. Palkitsevaa on, että yhteinen tekeminen alkaa kantaa ja saa ”ilmaa siipiensä alle”. Ensisijaisesti kuitenkin tarvitaan ihmisiä, jotka toimivat kaupunginosan kehittämiseksi ja yhteisten asioiden kohentamiseksi. Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hankkeessa mukana on aktiivisia kuntalaisia, yrittäjiä, työntekijöitä kaupungin eri hallintokunnista, esimiehiä ja alueen poliitikkoja. Yhteistä tekemistä ryhdittävät hyvät yhteistyörakenteet. Tässä hankkeessa monien tahojen edustajista koostuva yhteistoimintaryhmä vastaa kokonaisuuden hallinnasta ja asioiden toimeenpanosta. Aluefoorumit ovat asukkaille avoimia tilaisuuksia, joiden keskusteluaiheet nousevat asukkaiden ja alueen toimijoiden yhteisistä toiveista. Vetoa ja Voimaa -hankkeen alussa tuntui siltä, että 5–6 aluefoorumin pitäminen vuodessa on kova haaste, mutta foorumit on saatu hyvin toteutettua. Syksyllä on tulossa on mm. kiinnostava nuorten asioita käsittelevä nuortenfoorumi, jonka toteutuksesta nuoret itse toivottavasti ottavat vastuuta. Alueiden

16

yhteisten asioiden hoidossa nuorten näkemykset jäävät usein varjoon. Jatkohaasteena on, että nuorten hyviä ideoita voidaan toteuttaa riittävän nopeasti. Vetoa ja voimaa Mellunkylään -hanketta aloitettaessa katsottiin, onko kullakin asuinalueella tiloja, joissa voidaan kokoontua ja toimia yhdessä. Kontulasta puuttuivat kokoontumistilat ja Kurkimäen korttelitalon toiminta oli hiipunut. Asukastalo Mellari oli päässyt hyvään vauhtiin ja oli jo uudenlainen esimerkki isosta asukastilasta, jossa monet tahot käyttävät tiloja yhdessä ja tuovat toimintojaan asukkaiden hyväksi. Olen iloinen siitä, että myös Kontulaan saatiin varsin nopeasti hyvät asukastilat. Yhteinen tahtotila selvästi vauhditti asioiden läpisaamista. Erityinen toiveeni tällä hetkellä on, että Kurkimäen korttelitalo pysyy elävänä ja musiikkikoulun yrittäjät saavat tarvitsemansa tuen työlleen. Kaupunginosan isot tapahtumat tuovat ihmisiä koolle ja nostavat kaupunginosan näkyväksi. Kontulan ja muiden Mellunkylä alueiden imago on selvästi kohonnut ja kohoaa edelleen hienojen tapahtumien ansiosta. Kulttuurien viikon järjestäminen putkahti esiin Mellunkylälle tyypillisellä tavalla: asiasta kiinnostuneet kertoivat: ”Me voimme järjestää kulttuurien viikon”. Kaupunkitapahtumat vaikuttavat ympäristöön ja hyvinvointiin, kaikki asukkaat voivat ottaa ne omikseen ja tuntea kulttuu-

rin virkistävän vaikutuksen arjen keskellä. Sosiaaliviraston kannalta pidän onnistuneena sitä, että Mellunkylässä huolehditaan myös tukea tarvitsevista konkreettisesti erityisesti Kontulan Symppiksessä. Sielläkin sosiaaliset kysymykset ja kulttuuri ovat lähellä toisiaan; harrastetaan elokuvia, kirjallisuutta ja näyttelemistä. Tiedottamisen tärkeys näkyy Mellunkylän hankkeessa. Mahdollisimman monet alueella toimivat ja asuvat tietävät, mitä on meneillään ja voivat osallistua oman kiinnostuksen mukaisesti. Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hankkeen tarkoituksena on tuoda esimerkki ja mallit siitä, miten kannattaa toimia. Toivon erityisesti sitä, että tältä pohjalta saadaan yhteiset ja riittävät linjaukset koko Helsinkiä ja sen kaupunginosia ajatellen.


VARAUDU TALVEEN!

PYÖRÄN TALVISÄILYTYS JA HUOLTO 80 € Noutopalvelu lähialueelta 5 €

LUISTINTEN TEROITUS 5 €

Meiltä pyöriin:

NASTARENKAAT KITKARENKAAT VALAISIMET

Vuosaaren Pyörähuolto Oy

Lokitie 1, puh. 3215 074 Ark. 9-18, la 9-14 www.vuosaarenpyorahuolto.fi

SUKSIEN HUOLTO PILKKISYÖTTEJÄ ym. ym.

Mellunmäen Pyörähuolto Puh. 3952 963 Ark. 10-18

Kontulan Pyörähuolto

Puh. 3883 815 Ark. 10-18, la 9-14


Mellunkylän pyöräilyreitti


Alko 58 Asukastila Wanha Posti 84 Autokoulu Start 36 Beautyhair Sirpa Mansner 61 Beki Oy 22 Discoland Oy 83 El Halal 37 Eläintarvikeliike Luomutassu 13 FC Kontu 84 Fix Kontula 76 Fysio-Kontu Oy 32 Fredimik 22 Hammaslääkäri Pärnänen Pirjo 24 Hammaslääkäri Vakkilainen Irmeli 24 Hammasteknikko Heinonen Elina 23 Helsingin Pinta-ala Oy 26 Helsingin OP Pankki 52 Instrumentarium Look & Life 80 Isännöinti KP Ky 28 Itä-Helsingin Klubitalo 29-31 Kampaamo Päämestari 43 Kello-Aitta Oy 54 Kiinteistömaailma 52 Kioski Metromini 5 Kirjasto 70 Kiva-kauppa 46 Kontulan Antikvariaatti 62 Kontulan Apteekki 57 Kontulan Himabaari 37 Kontulan Huolto Oy 39 Kontulan Katukeittiö 66 Kontulan Kello 67 Kontulan Kosmetiikka 10

20

Kontulan Kukka 42 Kontulan nuorten toimintakeskus Luuppi 71 Kontulan Pizza & Kebab 40 Kontulan Pyörähuolto 16 Kontulan Symppis 84 Kontulankaaren Apteekki 87 Kontulankaari Pizzeria 77 Kontumarket ja kahvio 3 Kontupiste 84 Kontulan Himabaari 35 Kotisairaala 73 Koulutusfirma Raine Manninen Oy 27 Kukkakauppa Unikko 68 Kuntokellari 72 Kuvajainen Oy 63 Lakitoimisto Pekka Tiusanen 25 Lidl 60 London Pub 82 Luontaistuote Niittyvilla 18 Lähiöasema 86 Marian konditoria 81 Marin parturi-kampaamo 33 McDonald`s 59 Merirosvo Pub 64 Metroasema 1 Metro Club 89 Metroses 1 Metrokappeli 6-7 Nordea Pankki 20 Ompelimo Elonen 36 Paris Pub 21 Parturi Herrain 49

Parturi-Kampaamo Byrkland 14 Parturi-Kampaamo Paulan HiusStudio 41 Parturi-Kampaamo Rita Juvonen 45 Paussi Kebab Pizza 65 Pizza Taxi 11 Posti 47 Potti Kontula (RAY) 79 Pub Kontula 78 Pub 94 38 Ravintola Aapelin Baari 74 Ravintola Hazar 12 Ravintola Helmi Grilli 4 Ravintola Wanha Rouva 55 Ravintola Wenla ja Comeetta 83 Ravintola Wing Wah 51 Restobar Deja Vu 15 R-Kioski, Kontulan metroasema 2 R-Kioski, Kontulan ostari 50 Saiturin Pörssi 19 Salon Cutriella 17 Sampo Pankki 48 Skeittihalli 90 S-Market 34 SOL-Pesulapalvelut 56 Specsavers 88 Suomen Lehtiapaja Oy 6 Taksiasema 93 Terveysasema 69 Tiimari 85 Uimahalli 76 Videofirma Makuuni 44


Ihmisiä yritysten taustalla

Esa Kiiskinen – Tuloskuntoinen kauppias Esa Kiiskinen on toiminut vaimonsa Saijan kanssa K-kauppiaana lähes pari vuosikymmentä, josta viimeisimmät 14 vuotta Kontulassa. Onnistuminen kauppiaana ja valmius ottaa kantaa ovat tuoneet Kiiskiselle luottamusta K-ryhmässä.

Kuva: Mauri Ratilainen

K

iiskinen on toiminut K-kauppiasliiton puheenjohtajana vuodesta 2008 ja on Keskon hallituksen jäsen. Hän ei kuitenkaan halua paistatella julkisuudessa turhan päiten. -Julkisuus ei ole itseisarvo. Tehtävissä on saatava myös jotakin aikaiseksi, sanoo Kiiskinen Vuonna 2012 sata vuotta täyttävään Kkauppiasliittoon kuuluu 1300 K-kauppiasta. Ruokakauppiaiden lisäksi jäseninä on erikoiskaupan yrittäjiä. Liiton päätehtävä on kauppiaiden edunvalvonta Keskon ja yhteiskunnan suuntaan. Jäsenten tarpeet menevät ristiin mm. aukioloajoissa. Pörssiyhtiönä toimivan Keskon lähestymiskulma asioihin on toisinaan eri kuin yksittäisen kauppiaan. Toisaalta edut yhtyvät mm. sitä kautta, että Keskon aikoinaan perustanut K-kauppiasliitto ja monet sen jäsenet ovat Keskon suuria osakkeenomistajia. -Kun kauppiaat pärjäävät, niin Kesko pärjää, tiivistää Kiiskinen. Tehtävät K-ryhmässä ovat avanneet Kiiskiselle näköalapaikan koko kaupan kentälle. Hän tuo hallitukseen kaupan myyntityön kokemusta. Kiiskinen on yleensä aamukuudelta perusduunissa kaupassa. Oma yritys ja K-ryhmän tehtävät pitävät kauppiaan liikkeellä aamuvarhaisesta pitkälle iltaan. Kiiskinen myöntääkin, että hänellä on käytännössä seitsemän päivää viikossa minuuttiaikataulu. Silti hän ei koe joutuvansa tinkimään mistään. Iltamenot Kiiskinen jättää mahdollisimman vähälle. -Lama teki tässä mielessä hyvää. Se karsi edustamista. Iltakukkuminen rajoittaisi myös Kiiskiselle tärkeää kuntoiluharrastusta. Kauppias käy lenkillä viidesti viikossa. Juoksukaverit löytyvät liike-elämästä. Heidän kanssaan voi tossua kuluttaessa vaihtaa ajatuksia yritysmaailman asioista. Kaupanteko on ehtinyt muuttua Kiiskisen uran aikana melkoisesti. Asiakkaiden

Kauppias Esa Kiiskinen Kontumarketin vanhan maitohyllyn edustalla.

yksilölliset valinnat ovat korostuneet. Perinteiset tarjoustuotteet, kuten jauheliha, eivät enää saa aikaan ostoryntäystä. Kontumarketista löytyy jo noin 18 000 erilaista tuotenimikettä. Mm. erilaiset maut maailmalta kiinnostavat. Yhä useampi kiinnittää huomiota ruuan terveellisyyteen ja terveysvaikutteisten elintarvikkeiden kysyntä on kasvussa. Kiiskinen uskoo myös luomuruuan menekin kasvuun. Harvalla on mitään luomua vastaan, mutta luomutuotteiden on oltava laadukkaita ja kuluttajien mieltymyksiä vastaavia. Toiveiden kirjo on kaikkineen niin laaja, että uusia suurimenekkisiä tuotteita on vaikea saada markkinoille. Kaupanteossa on säilynyt Kontulassa ripaus kylätunnelmaa. Sana kiertää, kun kauppias on ostanut vaikkapa erän lahnoja. Kontumarketissa on tänä vuonna toteutettu kalustemuutoksia, joiden vastaanottoa Kiiskisen hiukan jännitti. Maito-osastolle on asennettu ovelliset kaapit ja pakastealtaat on muutettu kannellisiksi. Asiakkaat ovat ottaneet muutokset hyvin vastaan – moitteita ei ole tullut. Ovet ja

luukut jäävät ani harvoin auki. Kylmälaitteiden sähkönkulutus on laskenut neljänneksen muutosten ansiosta. -Energiahinta ei laske tulevaisuudessa. Mikseivät lihajalosteet ja kalatuotteet voisi olla ovien takana, kauppias pohtii. Metron tuleva linjaus kiinnostaa luonnollisesti Kiiskistä. Radan jatkaminen Mellunmäestä itään olisi Kontulan ostoskeskuksellekin tervetullut ratkaisu. Kiiskinen uskoo Kontulan ostarin ja Kontumarketin pärjäävän myös Myllypuron ostoskeskuksen ja Mellunmäen keskuksen valmistuttua. Molemmista suunnista käy runsaasti asiakkaita Kontulassa. Avain menestykseen on palveluiden kehittäminen. Itäkeskuksen Prisman avaaminen ei ole leikannut Kontumarketin myyntiä, joka on pikemminkin ollut nousussa. -Viime kädessä asiakkaat päättävät, miten Kontumarket ja Kontulan ostoskeskus menestyvät. Ostarin on kuitenkin kyettävä uudistumaan, jotta se säilyttäisi vetovoimansa.

21


Asukastilat

Kontulan Symppis

K

ontulan Symppis on sosiaaliviraston järjestämää toimintaa, jonka perustavoitteena on vähentää päihteiden käyttöä ja lisätä sosiaalista hyvinvointia alueella. Symppisläiset itse kutsuvat tilaansa sosiaaliseksi olohuoneeksi. Käytännössä Symppis tarjoaa viihtyisän kokoontumispaikan, mielekästä tekemistä, sosiaalista tukea, erilaista käytännön apua, yhteisöllisyyttä, keskusteluapua sekä erilaista ryhmätoimintoja. Erityisen tervetulleita Symppikseen ovat päihdeongelmista kärsivät. Sisään pääsee myös päihtyneenä, mutta kävijä palautetaan ulos, jos rähinöi tai käyttää Symppiksen tiloissa alkoholia tai muita päihteitä. Symppiksen alaikäraja on paikan luonteen takia 18 vuotta. Symppis sijaitsee Kontulan ostarilla Tiimarin lähellä Kontulatalossa. Symppiksen lisäksi Kontulatalossa on asukastila Wanha Posti, Kulttuurikeskuksen moderni nettipiste ja aivan oivallinen Veikkauspiste. Kontulatalon lisäksi ostarilla toimii edelleen ”olohuoneena” varmaankin kaikille kontulalaisille tuttu Kontulan Lähiöasema. Symppiksen peruspalveluita ovat edullinen puuroaamiainen, suihkumahdollisuus sekä vaateapu mm. asunnottomille ja asuntoloissa asuville. Symppiksessä on tv ja erilaisia pelejä (esim. biljardi ja lautapelejä) ja asiakastietokoneita. Kirppiksestä saa hyvälaatuisia vaatteita edullisesti. Paikassa toimii myös pieni, mutta laadukas kirjasto. Lähihoitajan kanssa voi keskustella mm. fyysiseen ja psyykkiseen terveyteen liittyvistä asioista. Kerran viikossa on myös mahdollisuus tavata Mikaelin seurakunnan diakoni. Symppiksessä pyörii myös lukuisa joukko kerhoja: biljardikisa, keilailuryhmä, kuntosali, käsityökerho, lukupiiri, näytelmäryhmä, Symppiksen Siirit, tietovisa, uintiryhmä ja Ypöt (=Suomen yksineläjät ry:n paikallisosasto), Iltaisin kokoontuu myös AA-väki sekä NA-ryhmä. Symppis on järjestyksessään kolmas ns. matalan kynnyksen asukastila Itä-Helsingissä.

22

Suosittu ja monipuolinen Kontulatalo sijaitsee Kontulan ostarilla ja siellä sijaitsevat Kontulan Symppis, Kontupiste, asukastila Wanha Posti ja FC Konnun veikkauspiste.

Asukastila Wanha Posti

A

Kontulan Symppiksen vetäjät Jorma Konttinen ja Susanna Pekkonen.

Myllypuron Ostoskeskuksessa toimi vuosina 2007–2009 Ostarin Hymy, joka ostoskeskuksen purkamisen jälkeen on jatkanut toimintaansa käyttäen hyväkseen eri paikkojen tiloja. Itäkeskuksessa aloitti vuonna 2008 toimintansa Itiksen Aurinko -nimeä käyttävä paikka. Kolmannelle tai oikeastaan neljännelle paikalle etsitään tiloja Vuosaaren suunnasta. Aukioloajat: ma, ke, to klo 9–15.00 ti klo 9–13.30 pe klo 9–14.00 Puh. 09-3102 4430

sukastila Wanha Postia pyörittää KontuKeskus ry, joka on kontulalaisten yhdistysten perustama yhdistys, yhteisöjen yhteisö. KontuKeskuksen takana ovat Kontula-Seura ry, jalkapalloseura FC Kontu ry ja Kontulan ostoskeskuksen yrittäjäyhdistys ry. KontuKeskus ry hoitaa Wanhan Postin toiminnan lisäksi mm. alueellista viestintää (Mellunkylä-lehti ja www.mellunkylä. fi), tapahtumien ja festareiden tuottamista (FillariFestari, OstariFestari ja KontuFestari) ja on muutenkin keskeisesti mukana alueen kehittämisessä esim. Vetoa ja Voimaa Mellunkylään -hankkeessa. Asukastila Wanha Posti on monipuolisesti varustettu monitoimitila, jota paikalliset järjestöt ja asukasryhmät voivat käyttää kokouksiinsa ja tilaisuuksiinsa. Tilaa on käytettävissä 120 neliötä ja istumapaikkoja on 70. Varustukseen kuuluu tuolien ja pöytien lisäksi mm. datatykki, tietokone, DVD/VHS -nauhuri, 2 mikrofonia jalkoineen ja äänentoistojärjestelmä. Paikallisilta yhdistyksiltä ja järjestöiltä ei käytöstä veloiteta erillistä korvausta. Yritysten tai muiden yksityisten tahojen tuntihinta on 20 euroa. Lisätietoa ja varaukset: KontuKeskus ry Sähköposti:info@kontula.com Tiedustelut p. 0400 790 291/Helminen


SALLITTU LAPSILLE Kontupiste on tarkoitettu kaikille alueen asukkaille, myös perheiden pienimmille. Syksyllä aloittaa toimintansa erityinen Naperokino, joka on suunniteltu erityisesti 0–3 -vuotiaille. Naperokinon elokuvat pyörivät lauantaisin 25.9.–27.11. klo 10.00–12.00.

KONTUPISTE

H

elsingin Kulttuurikeskuksen ylläpitämä Kontupiste on toiminut uusissa tiloissa Kontulan ostarin Kontulatalossa muutaman kuukauden. Asiakaspalautteen mukaan uusi sijainti ja tilat ovat osoittautuneet toimiviksi. Alueen asukkaille Kontupisteen kenties tärkein toiminto, nettipiste, on ahkerassa käytössä, ja esimerkiksi senioreille suunnattu internetkurssi täyttyi osallistujista hetkessä niin, että uusia kursseja suunnitellaan jo hyvää vauhtia. Kontupisteen toiminta-ajatuksiin on alusta alkaen kuulunut kulttuuristen sisältöjen tuottaminen tietoteknisin keinoin. Tätä toteutetaan parhaillaan Kaupunkireportterit-pajoissa sekä pian alkavassa jokavuotisen joulukalenterin tuottavassa lasten animaatiopajassa. Kontupiste tarjoaa edelleen neuvontaa asiakkaille heidän omiin kannettaviin tietokoneisiinsa liittyvissä ongelmissa. PCTohtori-palveluun voi varata ajan paikanpäällä, puhelimitse tai sähköpostilla (info@ kontu.la). On tärkeää muistaa, että asiakkaalla on oltava ohjelmistojen ja laitteiden osalta asianmukaiset käyttöoikeudet. Neuvontapalvelu on maksutonta, ja vastuu laitteista pysyy koko ajan asiakkaalla itsellään. Tietokoneongelmissa neuvoo myös Kontupisteessä lähinnä iltapäiväisin työskentelevä Eero Ahola. Kontupisteessä työskentelee myös FC Kontun uusi järjestösihteeri Santtu Luoto, joka pyörittää paitsi seuran asioita, myös vastaa seuran osalta Kontupisteen toiminnasta yhteistyössä Lasipalatsin Mediakeskus Oy:n Jani Suonperän kanssa. FC Kontulla on Kontupisteessä lisäksi Veikkauspiste, jossa asioimalla voi tukea alueellista jalkapallotoimintaa.

Naperokino koostuu kaksituntisista kokonaisuuksista, joilla kullakin on eri teema: ystävyys, luovuus, retki, kodin askareet ja niin edelleen. Kaksituntiset pyörivät nonstoppina, paikalle voi tulla ilman ennakkoilmoittautumista, ja paikalta saa lähteä milloin haluaa. Naperokinosta on jo hyviä kokemuksia Annantalolta, jossa sitä vetivät vastaava tuottaja Kikka Ahtomaa ja tuottaja Anna von Bagh. - Tarkoituksena on esitellä eri maista ja eri tekniikoin toteutettuja animaatioita, von Bagh kertoo ja jatkaa: - Uhkaavat tai jollain tavalla pelottavat elokuvat on karsittu pois. Onhan monelle pienelle jo pelkkä pimennettyyn, vain muutamalla valopisteellä valaistuun studioon tuleminen jännittävä ja uusi kokemus. Naperokinossa elokuvien katsominen on intiimi kokemus: katselu tapahtuu lattialle levitetyiltä tyynyiltä, useimmiten oman vanhemman kainalosta. Santtu Luoto (vas.) ja Jani Suonperä.

Kontupiste hakee synergioita siis yhteistyöstä paitsi FC Kontun, myös muiden alueellisten toimijoiden kanssa. Pitkän tähtäimen tavoitteena on luoda Kontulan ostoskeskukseen alueen asukkaille oma tila, jossa voi asioida internetissä ja tutustua esimerkiksi vaihtuviin taidenäyttelyihin.

- Tämä intiimiys on yksi Naperokinon parhaita puolia, samoin se kun kuulee, kuinka retkeä Naperokinoon on suunniteltu monta päivää, tai edellisen esityksen jälkeen on koko viikko puhuttu Naperokinosta, von Bagh kertoo.

Aukioloajat: ma suljettu ti-pe klo 9–18, paitsi to klo 12–20 la klo 12–17 puh: 050 527 2591

Myyrä seikkailee myös Kontulassa. ©Zeme Pohadek/WDR/Filmkompaniet

23


Asukastilat

Kontulan lähiöasema

K

ontulan lähiöasema Kontulan ostoskeskuksessa on palvellut alueen asukkaita jo yli 13 vuotta. Lähiöasema perustettiin keväällä 1997 Helsingin lähiöprojektin toimesta. Lähiöprojektin rahoituksen päätyttyä se siirtyi sosiaaliviraston ylläpidettäväksi. Nykyisin Kontulan lähiöasema on osa Helsingin kaupungin sosiaaliviraston itäisen sosiaaliaseman toimintaa. Lähiöaseman toiminnasta vastaa sosiaaliohjaaja Titta Reunanen. Projektityöntekijä Kari Ylhävuoren vastuulla ovat lähiöaseman tietokone ja nettipalvelut. Kariin voi törmätä myös Kontulan Symppiksessä tai Itäkeskuksen Auringossa, joissa hän huolehtii asiakastietokoneista ja opastaa ja niiden käytössä. Edellä mainittujen lisäksi lähiöasemalla työskentelee ainakin vuoden loppuun asti ohjaaja Tarja Kouhia. Lähiöaseman tilat – pieni sali, hyvin varusteltu keittiö, lasten leikkihuone, pienryhmätila sekä 4 tietokonetta, skannerin ja tulostimen sisältävä Nettitupa – tarjoavat hyvät mahdollisuudet monipuoliseen toimintaan. Paikka toimii alueellisena kohtaamispaikkana ja infopisteenä, joka tarjoaa tiloja maksutta asukkaiden, järjestöjen, viranomaisten ja projektien ei-kaupalliseen käyttöön. Lähiöasemalla on kahvittelu- ja lehtienlukumahdollisuus sekä tarjolla tietoa

24

alueen palveluista, harrastusmahdollisuuksista ja tapahtumista. Kävelysauvoja, ompelukonetta tai verenpainemittaria voi myös kysellä. Kävelysauvoja voi lainata lyhytaikaiseen käyttöön. Ompelukone ja verenpainemittari ovat tarkoitettu lähiöaseman tiloissa käytettäväksi. Tänä syksynä lähiöaseman kalenteri täytyy monenlaisesta ohjatusta toiminnasta sekä järjestöjen ja yhteisöjen omista tapaamisista. Esimerkkeinä kaikille avoimista ryhmistä mainittakoon maanantaisin klo 14–16 kokoontuva ATK-kerho ja tiistaisin pidettävä kansainvälinen naistenkahvila klo 10–12. Lähiöasemalla voi osallistua myös sosiaaliviraston Laajentamon toimintaan, Mikaelin seurakunnan Voimaryhmään tai Myllypuron Ostarin Hymyn porukan kokoontumisiin. Viikonloppuisin lähiöasema täyttyy monikulttuurisesta toiminnasta alueen maahanmuuttajajärjestöjen toimesta. Lisätietoja näistä ja monista muista ryhmistä saa lähiöasemalta. Vapaita kokoontumisaikoja voi tiedustella lähiöasemalta Titta Reunaselta. Arki-iltaisin kalenterissa on tilaa ainakin maanantaisin, torstaisin ja perjantaisin. Lähiöasema tekee paljon yhteistyötä monien alueella toimivien tahojen kanssa ja haluaa olla mukana edistämässä järjestöjen

Lähiöaseman kolmikko (vas.) Tarja Kouhia, Kari Ylhävuori ja Titta Reunanen.

ja asukkaiden osallistumista, kanssakäymistä ja keskinäistä apua. Yksi tärkeä tavoite on tukea ja verkottaa asukas- ja järjestötoimintaa, edistää hallintokuntien välistä yhteistyötä sekä kaupungin ja asukastahojen kumppanuutta. Tämä toteutuu mm erilaisten yhteistyöhankkeiden ja aluetyöryhmässä toimimisen kautta. Sosiaaliviraston eri vastuualueiden työntekijöiden ja projektien lisäksi yhteistyötä tehdään muiden kaupungin virastojen ja toimipisteiden, Kontulatalon, Mikaelin seurakunnan, Metrokappelin, Mannerheimin lastensuojeluliiton, Suomen Pakolaisapu ry:n ja Inkerikeskus ry:n sekä useiden muiden pienempien alueella toimivien järjestöjen ja yhteisöjen kanssa. Aukioloajat: Avoinna arkisin ma-to klo 9–15. Perjantaisin vain Nettitupa klo 9–15 Viikonloppuisin sopimuksen mukaan Yhteystiedot: Kontulan lähiöasema Itäinen sosiaaliasema PL 94758, 00099 Helsingin kaupunki Puhelin 310 61952 ja 310 61953


Mellarissa yleisöä palvelevat George Drayton ja Teija Melaskoski.

Mellari

I

loisen värikkäissä tiloissa Mellunmäessä sijaitseva Mellari on asukkaiden kohtaamispaikka, jossa järjestetään kulttuuri- ja vapaa-ajan toimintaa. Siellä on mm. taideluokka, erikokoisia kokoustiloja, nettipiste, lukunurkkaus, näyttelykäytävä ja kahvila. Kerrosta ylempänä on helmikuussa 2010 avattu esitys- ja kokoustila Mellu-estradi. Mellunmäen ostaria kutsutaan nykyään kulttuuriostariksi. Mellarin ja sen lisätilojen toimintaa pyörittää Mellunmäki-yhdistys. Kursseja ja yhteistoimintaa Mellarissa järjestetään hyödyllisiä ja virkistäviä kursseja sekä luentoja paljolti asukkaiden toiveiden mukaan. Paikka on myös monenlaisen yhteistoiminnan ja paikallisen kehittämisen keskus. Helsingin kaupunki on mukana kulttuurikeskuksen, sosiaaliviraston, liikuntaviraston ja työväenopiston voimin. Nettipiste Mellupiste on kulttuurikeskuksen toimintaa, jota Mellunmäki-yhdistys hoitaa. Sosiaalivirasto järjestää mm. päivätoimintaa mielenterveyskuntoutujille ja kielikoulutusta maahanmuuttajaäideille. Liikuntavirasto pitää huolta lähiöliikunnasta. Työväenopistolla on Mellarissa

useita kursseja. Helsingin Kotkat ry. järjestää partiotoimintaa yli 7-vuotiaille lapsille ja nuorille. Mellunmäki-yhdistyksen kerhot ja kurssit toimivat vertaistoiminnan pohjalta. Syyskuussa 2010 yhdistys avasi asukasneuvontapisteen. Näyttelytilaa tarjotaan maksutta sekä ammatti- että harrastelijataiteilijoiden käyttöön. Mellupiste, lukunurkkaus ja kahvila Mellupisteessä voi maksuttomasti hoitaa käytännön asioita tai muuten vain surffailla ja saada neuvoja ongelmatilanteissa. Mellunmäki-yhdistys tarjoaa tulostus- ja kopiointipalvelua edulliseen hintaan. Lukunurkkauksessa vuorostaan voi lukea päivän lehdet tai lainata kirjoja kirjahyllystä. Kahvilasta voi ostaa niin aamukahvin kuin tilata kokousten ja juhlien tarjoilutkin.

Aukioloajat: Arkisin 10.00–19.00 Osoite: Kulttuuri- ja vapaa-ajantila Mellari Korvatunturintie 2, 00970 Helsinki puh 09 310 37930

Joitakin poimintoja syksyn 2010 tapahtumista • Lauantaina 30.10. ja 4.12.2010 klo 10-14 yleisötapahtuma Mellu-Estradilla, ohjelmassa mm. keskustelutilaisuus teemasta ”Kaveria ei jätetä”, musiikkia ja basaari • Lauantaina 20.11.2010 klo 8–14 Mellunmäen Marttojen myyjäiset

Kulttuuriostari ja Mellari ovat asukkaita varten Toiminta on asukaslähtöistä. Asukkaat voivat vaikuttaa antamalla palautetta ja osallistumalla suunnitteluun yhdistyksen kautta. Asukkaiden avustamista käytännön asioissa kehitetään koko ajan. Apua saa jo nyt mm. kotien tietokoneongelmien ratkaisemisessa. Lisää ideoita Mellarin ja koko kulttuuriostarin kehittämiseksi otetaan mielellään vastaan. Lisätietoa toiminnasta saa Mellarin neuvontapisteestä, puh. (09) 310 37930.

25


Kuva: Santtu Luoto

35-vuotias Kontulan kirjasto sai uuden vetäjän Kontulan kirjasto on palvellut Kontulan ja Mellunkylän asiakkaita jo 35 vuotta vuodesta 1975. Vuosien varrella tilat ovat käyneet ahtaiksi ja kuluneiksi, joten näillä näkymin kirjaston remontin suunnittelu alkaa tänä syksynä ja toteutus todennäköisesti jo ensi vuonna. Uutena kirjastonjohtajana työnsä aloittanut Leena Sallas toivoo kirjaston muodostuvan entistä enemmän alueelliseksi olohuoneeksi ja tavoitteena on saada myös nuoret enenevissä määrin käyttämään kirjaston palveluja.

K

oko Mellunkylän aluetta palvelevassa Kontulan kirjastossa kävi viime vuonna yhteensä 208 239 asiakasta. Kirjaston kokonaislainaus viime vuonna oli 267 510 kpl. Nykyisellään kirjaston kokoelma sisältää kirjojen lisäksi, äänikirjoja, videoita, dvd-levyjä, musiikkiäänitteitä, nuotteja, cd-romeja, lehtiä ja kielikursseja. Kirjasto tarjoaa kokoelmansa lisäksi lukusalin, lasten romppukoneen sekä tietokoneita asiakaskäyttöön. Perinteisen kirjastotoiminnan ohella tarjolla on myös satutunteja lapsille, näyttelyitä ja yleisötilaisuuksia. Kopiokoneella voi vuorostaan ottaa A4- ja A3kokoisia mustavalko- ja värikopioita ja se toimii kolikoilla. Kirjastosta on myös mahdollista lähettää fakseja Suomeen. Uusi kirjastonjohtaja haluaa myös nuoret kirjastoon Edellisen kirjastonjohtajan Kurt Hirnin siirryttyä vetämään Itäkeskuksen kirjastoa, tilalle tullut Leena Sallas on aloittanut työnsä avoimin mielin, tutustumalla

26

mm. ensi alkuun alueen eri toimijoihin. Sallaksella on monipuolinen tausta: hän on valmistunut ensin puutarhuriksi, lukenut itsensä sen jälkeen ympäristötieteiden lisensiaatiksi ja suorittanut vielä kirjastonhoitajan tutkinnon. Kontulan kirjaston lisäksi hän vetää myös Jakomäen kirjastoa. - Kirjaston asiakaskunta käsittää kaikki asiakasryhmät ”vauvasta vaariin”. Myös Kontulassa pyritään seuraamaan aikaa, ilmiöitä ja virtauksia. Haluamme jatkossa olla entistä tiivimmässä yhteistyössä alueen aktiivisten toimijoiden kanssa, esimerkiksi tapahtumien osalta. Pyrimme myös saamaan entistä enemmän nuoria mukaan käyttämään kirjaston palveluja, mm. nuorille suunnatulla pelikonsolilla ja konsolipeleillä sekä vaikkapa erillisellä mediatyöpajalla, Sallas kertoo suunnitelmista. Työn alla kirjaston remontti Jo pitkään esillä olleesta Kontulan kirjaston remontista Sallas mainitsee, että

sen suunnittelu alkanee tänä syksynä ja toteutus todennäköisesti ensi vuonna, koska kaupunginkirjasto on priorisoinut juuri Kontulan kirjaston remontin. Tämä tarkoittanee sitä, että Kontulaan ei ainakaan lähitulevaisuudessa rakenneta uutta kirjastoa. - Nykyiset tilat ovat ahtaat, kuluneet ja epäkäytännölliset, joten remontti olisi enemmän kuin tervetullut. Samalla saisimme ajanmukaistettua toimintamme ja palvelumme asiakkaiden parhaaksi. Tavoitteemme on saada kirjastosta entistä viihtyisämpi asukkaiden olohuone tänne Kontulan ostarille, Sallas ilmoittaa lopuksi.

Aukioloajat: maanantai - torstai 9.00–20.00 perjantai 9.00–18.00 lauantai 10.00–16.00 Puh. �09-3108 5094


OKT 10.1 OBERFE 0 Syks . saakkaST y . myö s riilslä tulos pihv tamen sa iviik u ot! ja

K ontulan helmi! Helmi Grillissä tarjoamme herkullista, itse tehtyä ruokaa. Valitse laajalta ruokalistaltamme tai heittäydy teemaviikkojemme vieteltäväksi!

Meille on helppo tulla lapsienkin kanssa. Live-musiikki-iltoina tunnelma on katossa ja idän parhaat burgerit kutsuvat tulemaan kauempaakin. Tervetuloa! PYSY AJAN TASALLA: WWW.HELMIGRILLI.COM

Avoinna ma–to 10.30–21, pe 10.30–22, la 12–22, su 13–20 P. 020 7424 700 • Kontulan ostoskeskus • www.helmigrilli.com

Wenlan syysaktiviteetit ovat käynnistyneet!!!! Joka päivä erilaisia aktiviteetteja, mm. visailua, tikanheittoa, pokeria, pöytäcurlinkia, karaokea… Bingoa pelataan joka päivä klo 15.00. Lisäinfoa saat ravintolastamme. Tervetuloa viihtymään! AVOINNA: MA-TI 11.00–23.00 KE-TO 11.00–04.00 COMEETTA: PE-LA 22.00–04.00 Keinulaudankuja 4, 00940 Helsinki Kontulan ostari

www.ravintolawenla.fi

www.nightclubcomeetta.fi


TERVETULOA! VÄLKOMMEN! BIENVENUE! WELCOME!





   

LAVATANSSIN ALKEET Tanssin peruskurssi 17.10.- 14.11.2010 Kontulatalon Wanhassa Postissa (Kontulan ostoskeskus). Sunnuntaina 17.10. klo 16-18 Sunnuntaina 24.10. klo 16-18 Sunnuntaina 31.10. klo 16-18 Sunnuntaina 07.11. klo 16-18 Sunnuntaina 14.11. klo 16-18

Foksi Fusku Valssi Bugg Tango

Tanssiohjaajana Risto Niemi. Kurssin hinta 20 €/osallistuja (2 €/tunti). Paikkoja rajoitetusti. Ilmoittautuminen pareittain viim. 15.10. mennessä, puh. 0400-790 291. Ilmoittautuminen on sitova. Järjestäjänä KontuKeskus ry yhteistyössä Kulttuuriraiteen kanssa.

Mellunkylän uutiset, tapahtumat, keskustelut, palveluhakemisto ja paljon muuta netissä!

www.mellunkyla.fi


Kontulan vanhusten palvelukeskus:

Elinvoiman lähde Kontulan vanhusten palvelukeskus on toiminut uusissa tiloissaan vajaan vuoden. Keskuksessa käy päivittäin noin 250 ikäihmistä.

I

rja Backman, Anneli Lappalainen, Aune Makkonen ja Brita Pylvänen ovat keskuksen kanta-asiakkaita. He ovat tyytyväisiä talon monipuoliseen toimintaan. Backman ja Pylvänen käyvät yhdessä mm. vesijumpassa ja kuntosalilla. Tilat saavat heiltä kiitosta. Allasosastolla liikuntarajoitteiset on otettu hyvin huomioon. Pylvänen ei enää pysty käymään saunassa uimahallissa, mutta palvelukeskuksessa löylyhuoneeseen pääsy onnistuu. Lappalainen ja Makkonen osallistuvat aktiivisesti mm. tuolijumppaan ja keskusteluryhmiin. Kaikki neljä rouvaa kokevat vanhustenkeskuksen tärkeäksi itselleen ja yhteiskunnalle. He korostavat omatoimisuuden ja toimintakyvystä huolehtimisen merkitystä ikävuosien karttuessa. Peiton alle ei auta jäädä könöttämään, jos haluaa säilyttää vireytensä. -Jos antaa periksi, niin sitä olisi kotona ”ansassa”, sanoo polvileikkauksesta toipuva Irja Backman Anneli Lappalainen kokee, että nuoremmat ihmiset näkevät ikäihmiset herkästi painolastina. Naisten puheissa kuultaa myös pelko siitä, että palveluja leikataan tulevaisuudessa. Keskuksen henkilökunta saa rouvilta varauksettomat kiitokset. Palvelu on ensiluokkaista. Työntekijöiden jaksaminen kuitenkin huolestuttaa. Rouvat ovat panneet merkille, että vanhustenkeskuksessa käy myös vapaaehtoisia, jotka esimerkiksi auttavat ruokailuissa ja ulkoiluttavat asukkaita. He auttavat itsekin asuinympäristössään voimiensa mukaan vanhoja ystäviään. -Ihminen, joka ei pääse liikkumaan, arvostaa todella paljon, jos joku käy, sanoo Lappalainen. Rouvat viihtyvät hyvin Mellunkylässä. Väljä rakentaminen ja hyvät ulkoilumahdollisuudet ovat mieleen. Brita Pylvänen

muutti Kontulaan 1960-luvun lopussa. Talojen raput olivat silloin täynnä lapsia. Tänä päivänä näkyy paljon vanhuksia, joita muutama vuosikymmen sitten oli alueella hyvin vähän. Terveyspalveluiden tila surettaa rouvia. Lääkäripulan vuoksi vastaanotolle pääsy venyy ja usein lääkäri osaa huonosti suomea. Kielimuurin vuoksi asiakkaan viesti ei välity lääkärille ja lääkärikään ei saa annetuksi hoito-ohjeita parhaalla mahdollisella tavalla. Sota-ajan kokeneet naiset osaavat suhteuttaa nykypäivän murheet entisajan vaikeuksiin. Backmanin ja Makkosen kotiseutu jäi Karjalaan. Lappalainen joutui olemaan lyhyen aikaa evakossa ja Pylvänen koki pommitukset kaupungissa. Rouvat haluavat tulla toimeen mahdollisimman itsenäisesti ja vaivata esimerkiksi lapsiaan vain tositarpeessa. Saman ikäisten seurassa on helpompi puhua esimerkiksi vanhuudesta ja sen tuomista vaivoista. -Suomessa on hyvä elää. Pitää vain sinnitellä omin voimin ja ajatella, että olen ollut pahemmassakin, sanoo Anneli Lappalainen.

Anneli Lappalainen (vas.), Aune Makkonen, Irja Backman ja Brita Pylvänen kokevat palvelukeskuksen palvelujen auttavan ikäihmisiä selviytymään kotona asumisesta.

Monipuolista toimintaa Palvelukeskuksen tavoitteena on ylläpitää ikäihmisten toimintakykyä, tukea heidän kotona asumistaan ja ennaltaehkäistä syrjäytymistä. Palvelukeskuksen monipuolinen tarjonta kannustaa kohottamaan kuntoa ja parantamaan sekä fyysistä, psyykkistä että sosiaalista hyvinvointia. Sosiaaliohjaajat tukevat, neuvovat ja antavat tarvittaessa yksilöllistä palveluohjausta. Kaikki liikuntaryhmät on suunniteltu seniori-ikäisille. Kädentaidon kursseilla ja työpajassa kohtaa innostuneita tekijöitä. Palvelukeskuksessa on toimintaa myös maahanmuuttajataustaisille ikäihmisille.

29


Kiinteistömaailma|Asuntorengas Oy LKV Alueellinen asuntoasiantuntija palveluksessanne: Katri Korhonen TJ, yrittäjä, LKV, LVV

Petri Hietala myyntipäällikkö, LKV, LVV

Puh. 0400 933 595

Puh. 0400 519 920

Mika Laakkonen myyntineuvottelija

Anitta Kiviharju myyntineuvottelija

Puh. 0400 632 888

Puh. 0400 504 982

Markku Luoto myyntipäällikkö

Niklas Lyhykäinen myyntineuvottelija

Puh. 0400 415 681

Puh. 040 762 3545

Anne-Maria Liukkonen kiinteistönvälittäjä, LKV, LVV

Maire Alenius kiinteistönvälittäjä, LKV

Puh. 050 364 4557

Puh. 050 366 9136

Kaija Räsänen myyntineuvottelija Puh. 040 587 3598

Me tiedämme 98 % tarkkuudella mitä sinunkin asunnostasi saa.

Tervetuloa keskustelemaan kanssamme asuntoasioista. Myymälämme on Kontulan ostoskeskuksessa, ja ovet ovat avoinna ma-to klo 10.00-18.00, pe klo 10.00-17.00. Muuna aikana päivystysnumeromme on 09-2310 2050. Palkkioesimerkki: VARMA 1200 € + 4,0 % + 190 € asiakirjakulut (sisältäen alv:n)


Kolumni Ari Tolvanen Helsingin kulttuurikeskus

Solmut – Väylät – Palvelut Helsinki on lähtenyt laajenemaan itään. Tulevat uudet asuinalueet tuovat asukkaiden lisäksi uusia kulkuväyliä ja liikenneratkaisuja, varmaan myös itämetron jatkon. Kesällä julkistetussa virkamiesten suunnitelmassa metro jatkaisi eteenpäin Mellunmäestä. Väylät liittyvät kiinteästi palveluiden järjestämiseen. Palveluihin päästään käsiksi vain jos ne ovat helposti saavutettavissa. Lisääntyvä kauttakulku luo mahdollisuuksia myös Mellunkylälle. Nykyisiä palveluja voidaan ehkä kohentaa ja tarjota niitä uudisasukkaille. Vastaavasti päästään itsekin osallisiksi tulevasta radanvarren tarjonnasta. Jokeri II -bussilinja puolestaan lähentää Mellunkylää Vuosaareen ja pohjoisiin kaupunginosiin. Kauppiaat ovat aina tienneet minne myyntikojut kannattaa pystyttää. Ihmisvirtojen viereen. Päivittäistavarat parhaille paikoille, koska niitä ostetaan eniten ja useammin. Erikoisliikkeet voivat olla hieman syrjemmässä tai tavaratalojen yläkerroksissa. Eniten ihmisiä liikkuu liikenneväylien solmukohdissa, jotka kehkeytyvätkin erikokoisiksi paikallisiksi keskuksiksi. Mellunkylässä niitä on selvästi kaksi: Kontulan ostari kaupallisena ja Mellunmäen asema liikenteellisenä keskuksena.

Julkisissa palveluissa saavutettavuuden periaate ei ole vielä aivan samalla tavalla mukana kehittämisessä kuin kaupallisella puolella. Solmut – väylät – palvelut -dynamiikka on alkanut vasta viime vuosina tehdä tuloaan. Laajempia kaupunkialueita, klustereita, on alettu hahmottaa toiminnallisina kokonaisuuksina. Palvelut voivat tällöin väylien varsilla erikoistua ja niitä on mahdollisuus myös mitoittaa eri tavoin. Kansalaisyhteiskunnassa tavataan lähipalveluja pitää usein itseisarvona. Tämä tuli selvästi esille taannoisessa palveluverkkokeskustelussa etenkin koulujen ja kirjastojen yhteydessä. Silloin kun resursseja on rajallisesti, on ajateltava miten niiden käytöllä saadaan paras tulos. Itseäni ainakin kiehtoo malli, jossa saman pääväylän varrella olisi vaikkapa yksi hyvin varustettu keskuskirjasto, pari pienempää yksikköä perinteisine kirjavarastoineen sekä tiheämmin erilaisia nouto- ja palautuspisteitä. Asukastalot ja lehtisalit voisivat hoitaa alueiden yhteisöllisiä kokoontumistarpeita. Varmaan näitä asioita joudutaan pohtimaan Mellunkylässäkin kun maailma ympärillä täydentyy ja avartuu.

Väylät eivät yhdistä pelkästään palveluita vaan myös kansalais- ja asukastyötä. Näinhän on käynyt Mellunkylässäkin. Asukasjärjestöt eivät hankkeissaan ole rajoittuneet vain omaan asuinalueeseensa. Tämän näemme jo Mellunkylä -lehden aihepiireistäkin. Edessä lienee jossain vaiheessa taas piirin laajentaminen jollain tavoin. Ehkä kansalaisyhteiskunta voisi jopa olla tienraivaajana tiiviimmälle alueelliselle yhteistyölle. Helsingillä, Vantaalla ja Sipoolla on ollut hyvin erilainen hallintokulttuuri. Yhteisen virastokielen löytyminen kestää silloin turhan pitkään. Ainakin kulttuuripuolella olemme takerrelleet tuskastuttavasti liitosalueiden kanssa. Kaupunginosat kilpailevat lähipalveluista osana vetovoimaansa. Hyvää ei kuitenkaan aina riitä kaikille. Ehkä tulevaisuuden eliittialuetta voisikin mainostaa jotenkin näin: Kaikki mitä elämässä tarvitset – korkeintaan varttitunnin matkan päässä! Myös autottomille ja niille joiden on vaikea liikkua.

31


Veikkauspisteet Mellunkylässä Fc Kontu Itä-Helsinki Ry, Kontulatalo, Kontula ostoskeskus K-Supermarket Kontumarket, Kontula ostoskeskus K-Kupermarket Masi, Pallaksentie 2 Kioski Kivikko, Kivikonkaari 8 K-market liikenneasema (Neste Oil), Kotikonnuntie 1 R- Kioski Kontula Metro, Kontulan Metroasema R- Kioski Kontula ostoskeskus R- Kioski Mellunmäki Metro Itä R- Kioski Mellunmäki Metro Länsi R- Kioski, Linnoittajantie 1 Valintatalo Kivikko, Kivikonkaari 30 Valintatalo Mellunmäki, Rukatunturintie 2

Lotto syntyi Genovassa – ja tuli Suomeen 1971

L

otto-peli syntyi 1400-luvulla Italiassa. Genovan kaupungissa valittiin joka kuukausi viisi jäsentä kaupunginvaltuustoon. Valinta tapahtui siten, että 120 ehdolla olevaa ”kaupungin herraa” sai kukin oman numeronsa, ja numerolappuset pistettiin uurnaan. ”Viralliset valvojat” nostivat uurnasta sattumanvaraisesti viisi numeroa. Ovelat genovalaiset huomasivat heti, että arvonnan tuloksesta voidaan myös lyödä vetoa – näin syntyi maailman ensimmäinen Lotto-peli. Suomessa ensimmäinen lottoarvonta järjestettiin 3. tammikuuta 1970. Uuden pelin toi markkinoille Oy Veikkaus Ab, joka oli aloittanut toimintansa vuonna 1940. Yhtiön johto pohti pitkään Lotto-pelin käynnistämistä. Vakio- ja tasapeliveikkausten rinnalle ei haluttu tuoda puhdasta onnenpeliä, joka tuntui moraalisesti arveluttavalta.

Toisaalta yhtiö epäili, kannattaako peli ollenkaan Suomen kokoisessa maassa. Lotosta tuli kuitenkin suurmenestys, jonka ansiosta veikkaustuotot moninkertaistuivat. Suosiota pohjusti markkinointikiertue, jolla oli mukana mm. ensimmäinen lottotyttö Hilkka Kotamäki. Kontulassa puffaustilaisuus pidettiin ravintola Kolmospesässä. Veikkauksen osakkeet omistivat aluksi Suomen keskeisimmät urheilujärjestöt. Valtion omistukseen yhtiö siirtyi vuonna 1975. Valtio sääteli kuitenkin alusta alkaen veikkausvoittovarojen käyttöä. Vuoteen 1953 tuoton sai kokonaan urheilu, jolloin edunsaajiksi tulivat 30 prosentilla osuudella tiede ja taide. Urheilun saama osuus veikkausvoittovaroista on vuonna 2010 runsaat 20 prosenttia.

Veikkaus on omien laskelmiensa mukaan tulouttanut valtiolle veikkausvoittovaroja 70 vuodessa yli 12 miljardia euroa. Mellunkylässä varoja on käytetty mm. Kontulan uimahallin rakentamiseen. Lottoa pelattiin 1970-luvulla arpomalla 40 numerosta 6 varsinaista sekä 3 lisänumeroa. Täysosuman todennäköisyys oli yksi 3,8 miljoonasta. Ensimmäinen suomalainen lottomiljonääri oli Hilkka Pylkkö Nivalasta. Pylkkö osti voittorahoillaan mm. 300 neliömetrin tiilitalon. Täysosuman saaminen hankaloitui 1980luvulla arvontaan tehtyjen muutosten takia. Joitakin vuosia oli yritettävä saada 7 oikein 37 numerosta. Päävoiton saanti vaikeutui entisestään, kun Veikkaus siirtyi edelleen käytössä olevaan 7/39-järjestelmään. Täysosuman todennäköisyys on yksi 15 miljoonasta. Jos arvonnan tuloksena olisi yksi suomalaisten suosikkiriveistä 1, 2, 3, 4, 5, 6, ja 7, niin lottoajakohtainen päävoitto jäisi muutamaan tonniin. Riviä käyttää noin 3 000 pelaajaa viikossa.

33


N E N E M M Y K Ä KYSYMYST 1.

Mikä on Mellunkylän kaupunginosanumero? a) 07 b) 47 c) 69 d) 94

2.

3.

Oikeat vastaukset sivun alareunassa.

Mikä Mellunkylän osa-alueista on tiheimmin asuttu? a) Kivikko b) Kontula c) Kurkimäki d) Mellunmäki e) Vesala Monesko Mikaelin (Mellunkylän) seurakunnan kirkkoherra Martti Häkkänen on? a) toinen b) kolmas c) viides d) kymmenes

7. 4.

5.

6.

Montako kirkkoa on Mikaelin seurakunnan alueella? a) 1 b) 2 c) 4 d) 10 Mikä on naisten osuus Mellunkylän asukkaista? a) 45,9 % b) 49,9 % c) 50,5 % d) 53,1 %

Mikä seuraavista rakennusliikkeistä ei osallistunut Mellunkylän rakentamiseen 1960–1970-luvuilla? a) Haka b) Sato c) Skanska d) Palkki-yhtymä

8.

9.

Milloin Mellunmäen kerrostalorakentaminen alkoi? a) 1952 b) 1968 c) 1977 d. 1981 Montako matkustajaa käytti Mellunkylän metroasemia arkisin vuonna 2008? a) 12300 b) 15700 c) 19 000 d) 36 000 Mikä seuraavista ei sijaitse Mellunkylässä? a) maailman ainoa maastohiihtohalli b) maailman pohjoisin metroasema c) Pohjoismaiden suurin skeittihalli d) Suomen korkein täyttömäki

10.

Mitä lajia Kontulan Urheilijoiden miehet ovat pelanneet SM-sarjatasolla? a) jalkapalloa b) salibandya c) jääpalloa d) koripalloa

Kolumni Jouko Kokkonen

Aatteita – onko niitä?

Jos julkisuutta on uskominen, niin suurimpia ongelmia Suomenmaassa ovat ulkomaalaiset ja pakkoruotsi. Muukalaisuudella politikointi on helppo ja käytetty ratkaisu kautta maailman, kun äänestäjien mielenkiinto halutaan herättää. Muutos 2011 -ryhmän puheenjohtajuudesta kesällä vetäytynyt Juha Mäki-Ketelä sanoi syystä, että maahanmuuttokysymys ei riitä yksinään politiikan sisällöksi. Kevään 2011 vaalikampanjassa puolueilla on tilaisuus näyttää, että aatteellistakin keskustelua voidaan käydä. Puolueilla on kuitenkin kiusaus mennä yli sieltä missä aate on matalin. Kaikki puolueet yrittävät olla jonkin sortin yleispuolueita. Monet ehdokkaatkin vaikuttavat yhden asian naisilta ja miehiltä – oman asiansa.

34

Yhä useampi äänestäjä on muuttunut liikkuvaksi tai nukkuvaksi. Tämän vuoksi politiikkaa ja kampanjoita tehdään ilmapiirissä, joka suosii nopeita heittoja. Perinteiseltä oikeistolta äänestäjien tavoittelu näyttää onnistuneen 2000-luvulla paremmin kuin vasemmistolta. Kansalaiset voivat haastaa poliitikot kysymällä hyviä kysymyksiä. Niillä voi yrittää päästä politiikkaa hallitsevien mielikuvien ja henkilövetoisuuden pinnan alle. Kysyttävää riittää. Mikä ylipäätään erottaa puolueet toisistaan? Toimiiko suomalainen demokratia? Onko sata vuotta sitten muotoutunut puoluejärjestelmä enää tätä päivää? Osaavatko poliitikot itsekään vastata tähän? Kysyä voi myös, onko suomalainen yhteiskunta jakautumassa peruuttamattomasti kahtia. Millainen on eri puolueiden näky hyvinvointiyhteiskunnasta? Miten harvaksi yhteiskunnan

turvaverkon silmät voi virittää, että voi puhua turvaverkosta? Keneltä leikataan? Kenet leikataan? Miksi leikataan? Annetaanko lähiöiden slummiutua? Markkinataloutta ei haasta tosissaan yksikään eduskuntapuolue, siitä pitävät reaalisosialismin muistot huolen. Sen sijaan voi tivata, minkä sortin kapitalisteja puolueissa ollaan. Vaalikausien yli kurottaa kysymys siitä, mitä tapahtuu, kun ongelmien ratkaisuksi aina tarjottava talouskasvu hiipuu maapallon voimavarojen ehtyessä. Silloin suomalaistenkin on sopeuduttava elintason laskuun. Ja silloin politiikka koskettaa jokaista. Huonoihin vastauksiin ei kannata tyytyä. Marraskuun lopussa järjestettävällä Aatteiden viikolla KontuKeskus yrittää osaltaan auttaa äänestäjiä selvittämään, onko värillä vielä väliä politiikassa.

Vastaukset: 1. b), 2. b), 3. b), 4. b), 5. d), 6. c), 7. b), 8. c), 9. d), 10. d).

Aatteiden aika on ohi. Siltä näyttää, kun seuraa politiikan uutisointia. Otsikoissa keikkuvat ihmissuhdekiemurat, puolueiden rahoitussotkut ja ylinopeussakot.


www.lehtiyhtyma.fi

K E S K IV II K K

O

14 .4 .2 010

ole istuintaan, ei omaa tuomio i si ek lv ha ka 4 u Tuomari, jo kolumni, siv piva A.-P. Pietilän tehtäväänsä so

Torstai

Keskiviikko

ginuutiset.fi w w w.helsin

Viiden pitemmälle? Pitäisikö tietää a tarjolla: äennuste ain sä n de au ok vuor llissaa

+2

+6 1-4 m/s

1-4 m/s

lvelut/Paika

inuutiset.fi/Pa

www.helsing

ä ä m ä l e a j a Uutisi a a s a t l a u joita et mu SLEHTI L U E N Ä K ÖinI u u t is e t .f i w w w .h e ls in

g

t Paikalliset uutise ja ilmoitukset

titalouksiin nkiläisiin ko jaetaan helsi ssa; keskiviikkona ja o kahdesti viik sa. es viikonvaihte l.

i 230 000 kp

Jakelulevikk

ota yhteyttä

ILMoItUSMaRKKINoINtI: Mia Salo puh. 020 770 3261 Pentti Tuominen puh. 020 770 3288 toIMItUS: Risto Hietanen puh. 020 770 3295

www.helsinginuutiset.fi


30.9.-31.10.2010 30.9.-31.10.2010

K-Plussa-edut voimassa K-supermarketeissa 31.10.2010 asti

Kariniemen kananpojan kananpojan Kariniemen FILEEPIHVIT FILEEPIHVIT n. 500-600 500-600 gg n.

8

95

Ilman korttia korttia Ilman

-19 % % -19

Kokkikartano Kokkikartano PASTAT ja LASAGNET

4

-16-25 % % -16-25

Valio RAEJUUSTO RAEJUUSTO 200 gg (5,00 (5,00 kg) kg) 200 ei laktoositon laktoositon ei

00

Ilman korttia korttia Ilman

2 2

prk prk

-15-34 % % 2,36-3,04/22 prk prk (5,90-7,60 (5,90-7,60 kg) kg) -15-34 2,36-3,04/ yksittäin 1,18-1,52 prk yksittäin 1,18-1,52 prk

59

rs 2 rs 2

rs rs

-22 % % -22

2,58/ 2,58/

Ilman korttia korttia rs Ilman 22rs (3,23 kg), kg), yksittäin yksittäin1,29 1,29rs rs (3,23

1 Ilman korttia korttia Ilman

-40 % % -40

1

19

-20 % % -20

LU Domino Domino LU TÄYTEKEKSIT TÄYTEKEKSIT

ps ps

1,39psps(2,78-2,60 (2,78-2,60kg) kg) 1,39

Ilmankorttia korttia Ilman

-14 % % -14

Flora Ruoka Ruoka Flora KASVIRASVAKASVIRASVASEKOITTEET SEKOITTEET

350 gg (6,83 (6,83 kg) kg) 350

50

pkt pkt

2,66pkt pkt(7,60 (7,60kg) kg) 2,66 MASI

2

myös laktoositon laktoositon myös 2,5 dl dl (2,50 (2,50 l)l) 2,5

39

Ilman korttia korttia Ilman

0,99kpl kpl(4,95 (4,95kg) kg) 0,99

Ilmankorttia korttia Ilman

maalais, monivilja moniviljaja jarouhe rouhe maalais, 500-535 g (2,38-2,22 kg) 500-535 g (2,38-2,22 kg)

rs rs

1,99rsrs(6,63 (6,63kg) kg) 1,99

2

kpl kpl

Vaasan Vaasan VIIPALEET VIIPALEET

59

rs rs

2

0

200 gg (2,95 (2,95 kg) kg) 200

300 gg (5,30 (5,30 kg) kg) 300

99

5,99-6,69 rsrs (8,56-9,56 (8,56-9,56 kg) kg) 5,99-6,69

2

400 gg (2,50 (2,50 kg) kg) 400

Saarioinen Saarioinen MIKROMIKROKEITOT KEITOT

700 gg (7,13 (7,13 kg) kg) 700

Ilman korttia korttia Ilman

Atria Atria PIZZAT PIZZAT

00

kg kg

11,08 kg kg 11,08

Flora Flora MARGARIINIT MARGARIINIT

-10 % % -10

rs rs 44

tlk tlk

3,24/44tlktlk(3,24 (3,24l)l) 3,24/

Ilmankorttia korttia Ilman yksittäin0,81 0,81tlk tlk yksittäin

Pallaksentie 2, Helsinki ark. 7-21, la 7-18, su 12-18

KONTUMARKET

Keinulaudankuja 4, Helsinki ark. 7-21, la 7-18, su 12-18

-22 % % -22

Mellunkylä -lehti no2/2010  

Lokakuussa 2010 ilmestynyt Mellunkylä -lehti.

Read more
Read more
Similar to
Popular now
Just for you